LÄHIKUVASSA KESLA 2010-2020

Page 1

#yourlifetimematch Lähikuvassa Kesla 2010-2020 1


#yourlifetimematch - Lähikuvassa Kesla 2010–2020

Sirkka-Liisa Aaltonen #yourlifetimematch - Lähikuvassa Kesla 2010 – 2020 Kesla Oyj, Joensuu, 2021

1


Sirkka-Liisa Aaltonen #yourlifetimematch - Lähikuvassa Kesla 2010 – 2020 Kesla Oyj, Joensuu, 2021 1. painos Copyright Kesla Oyj Taitto: Miia Tirkkonen Kuvat: Kesla Oyj ja yhteistyökumppaneiden arkistot ISBN 978-952-94-4795-4 (sid.) ISBN 978-952-94-4796-1 (PDF) Paino: Punamusta 2021, Joensuu

2


3


Sisällysluettelo

Esipuhe 6 Kotipaikkana metallin ja metsän valtakunta

8

Vuosi 2010 13 Sille, joka rakkauden vuoksi matkustaa, tuntuu tuhat kilometriä yhdeltä

14

Mies ja hänen kätensä 18 Vuosi 2011 19 Jonkinlainen metsitysbuumi vielä nähdään 20 Vuosi 2012 25 Suunnaksi Valko-Venäjä 26 Leipää, vodkaa ja lehmiä 29 Venäjällä halu edistää skandinaavista metsänhoitomallia

30

Vuosi 2013 31 Yhteistyötä kehityksen kärjessä 32 Kaikkea muuta kuin kravatti kaulassa 33 Kysyminen kannattaa aina 34 Hiro - kiihdytyskaista Japanin markkinoille 36 Vuosi 2014 39 Vain parasta saatavilla olevaa teknologiaa 42 O tempora, o mores 45 Laaja tuoteportfolio 46 Tarkoituksenmukaisuus edellä 46 Kissa, joka näytti kyntensä 49 Vuosi 2015 51 Takamatka oli jumalaton 52 Systeemiajattelija Saastamoinen 54 Metsäosaamisella luomukoneeksi 58 Ei kannata etukäteen naureskella 60 Isän murha 62 Spartalainen raskaan työn raataja 66 Riskinotto kannatti 67

4


Vuosi 2016 69 City-nostureita Heavy Usereille 70 Ilomantsin via dolorosa päättyi lipunnostoon 74 Lopputuloksesta jäi hyvä mieli 78 Ympäri käydään yhteen tullaan 79 Vuosi 2017 81 Liiketoimintajako 2017 82 Rakkaudesta lajiin 83 Joukkuepelaaja yrittäjäasenteella 84 Vuosi 2018 87 Keslan historian ensimmäiset kunniamerkit 88 Onnistumisia yhteistyöllä 90 Brändin rakentaminen omiin näppeihin 94 Viestintä valjastettiin tuloksentekijäksi 94 #yourlifetimematch - huomio asiakkaaseen 95 Mahdollisuus kehittyä ja kehittää 95 Kaikkien tehtaiden väki Kiteelle 96 Arvot mekin ansaitsemme 98 Vuosi 2019 101 Citius, altius, fortius 102 Ei pääsyä edes kesätöihin 105 Nostureiden pilarit vahvistetaan 106 Kehittyvä jälkimarkkinointi 107 Jotta asiakas menestyy 110 Tehokkuus edellä mennään 112 Hyvää metsänhoitoa kehittämisen otteella 114 Tuottavuus ja ympärivuotinen työllisyys ratkaisevat

117

Vuosi 2020 119 Kuin oman käden hienostunut jatke 120 Villi kortti sekoitti pakkaa 122 Riihipajasta metsäteknologian moniosaajaksi 124

5


Niitä kaloja, joita ongimme

niitä saamme

6

Keslan taival alkoi Rantasalmelta vuonna

tettävyyden vaade kasvattaa liiketoimintaa,

yhtiö ponnistaa 2020-luvulle vahvassa kunnos-

1960. Sotien jälkeisen Suomen teollistumi-

jossa myös Kesla aikoo olla entistä vahvemmin

sa. Velkaantuminen on taklattu, omavaraisuut-

nen oli pääsemässä vauhtiin. Maailmalla

mukana.

ta parannettu, tasetta vahvistettu.

elettiin keskellä kylmää sotaa. Ilmaston-

Väestö ikääntyy ja se vaikuttaa varsin nopeas-

Kriisinsietokykyä tarvitaan, sillä suhdanteet

muutos, hiilijalanjälki, biotalous, kierrätys,

ti muun muassa työvoiman saatavuuteen.

vaihtelevat vääjäämättä ylös alas. Ellei ole tur-

digitalisaatio, automaatio, robotiikka – näi-

Muutoksessa myös Keslalta edellytetään tek-

bulenssia, on vähintäänkin ajoittaista poikit-

tä 2020-luvun sanoja ei liene kukaan vielä

nologista kyvykkyyttä, digitalisaation ja auto-

taista sivutuulta. Tuiverruksessakin tärkeintä

edes keksinyt. Vielä pitkään tuiki tuntema-

maation hyödyntämistä. Tässä muutosvirrassa

on pitää kurssi jämptisti eteenpäin, kohti stra-

ton asia oli myös internet – verkko, johon

olemme ketterästi mukana. Yhtiössä on käyn-

tegisia tavoitteita. ”Niitä kaloja, joita ongimme,

Suomi pääsi liittymään vasta 1980-luvun

nistetty NOSTE-hanke. Kyse on investoinneista

niitä saamme” - taidatkos strategisten tavoit-

loppupuolella. Silloin nettiä pääsivät hyö-

tuotannon teknologiaan, laaduntuottokykyyn,

teiden merkityksen paremmin kiteyttää, kuin

dyntämään lähinnä yliopistot ja tutkimus-

automaatioon ja tekemisen tehostamiseen.

suomalainen kansalliskirjailija Aleksis Kivi teok-

laitokset.

Globaalitalouden ennustetaan kasvavan. Peli-

sessaan Nummisuutarit.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on

kentällä on kuitenkin valtava määrä muuttujia.

Vastuullinen, innovatiivinen, ripeä ja luotetta-

listannut vuoden 2020 megatrendejä: ekolo-

Millainen on Euroopan painoarvo? Millainen

va tuloksentekijä – nämä ovat Keslan arvoja.

gisuus ja ympäristön muutoksen haaste, väes-

on Joe Bidenin kauden Yhdysvallat? Millaisia

Arvot vaikuttavat arkemme päätöksente-

tön ikääntyminen, voimistuva verkostomainen

vaikutuksia on kohti Eurooppaa etenevillä

koon. ”Professional!” Niin kuului saksalaisten

valta, teknologian sulautuminen kaikkeen sekä

pakolaisvirroilla? Millainen yskäisy kulloinkin

asiakkaidemme luonnehdinta siitä, miten

suuntaansa etsivä talousjärjestelmä. Käytän-

on Kiinassa se, jonka kerrotaan sairastuttavan

Kesla hoiti vuoden 2019 lopulla ilmenneen

nössä kaikki mainitut megatrendit vaikuttavat

muun maailman? Vuoden 2019 lopulla tuo ys-

2124L-nosturien pilariongelman. Pilarien kes-

tavalla tai toisella myös Keslaan.

käisy oli koronavirus, jonka vaikutuksista maa-

toikä osoittautui selvästi suunniteltua lyhyem-

Maailma pyristelee eroon fossiilisesta raaka-ai-

ilman kansalaisiin, saati talouteen ei juuri nyt

mäksi. Reagoimme yhtiön arvojen mukaisesti –

neesta. Siinä pyristelyssä metsiä tarvitaan,

kukaan osaa sanoa lopullista totuutta.

vastuullisesti asiakkaitamme arvostaen. Pilarit

puukuidulle on käyttöä – puukuidun innova-

Vuonna 2015 Kesla oli kriisiyhtiö; nettovel-

vaihdettiin vahvempiin - ammattimaisesti ja

tiivisessa käytössä ollaan vasta alkumetreillä.

kaantumisaste oli 140 % ja yhtiön kassa kumisi

tehokkaasti.

Kun kulutus kasvaa ja resurssit niukkenevat,

tyhjyyttään. Kriisiytymiseen vaikuttivat sekä

korvaavien materiaalien ja kierrättämisen

maailmantalouden heilahtelut että myös talon

merkitys korostuu. Ekologisuuden ja kierrä-

sisäiset toimet. Nyt viisi vuotta myöhemmin

Simo Saastamoinen, toimitusjohtaja


7


”Jos käynnistyi kivenlohkareesta Outokumpu Oyj:n tarina, niin kivenmurikoista bisneksen aloitti myös juureva Antti Kärkkäinenkin 60 vuotta sitten.” 8


Kotipaikkana

metallin ja metsän valtakunta

Kesla Oyj:n kotipaikka on vuodesta 1974 lähtien ollut Pohjois-Karjala, jonka menestyksen juuret ovat syvällä metsässä ja metallissa. Juuristonsa voimalla maakunnasta on kehittynyt vahva metalliteollisuuden osaaja ja viejä; vuonna 2018 Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden liikevaihto ylitti miljardin euron rajan. Pohjois-Karjalan noin 21 600 km² pinta-alasta 89

Kehittyvä teollisuus tarvitsi osaajia. Outokum-

prosenttia on metsää. Kun Suomi rakensi tule-

mussa kaivosyhtiö perusti aikanaan oman kai-

vaisuuttaan, maakunnan puuvirrat oli saatava

vosammattikoulun. Osaavan työvoiman varmis-

liikkeelle. Metsän ja metallin lujan liiton juuret

taminen oli mielessä myös vuorineuvos Wilhelm

juontavat Pohjois-Karjalan Kiteellä vuonna 1803

Wahlforsilla, joka junaili Wärtsilä-konserniin

syntyneeseen Nils Ludvig Arppeen. Arppe oli

kuuluneen Abloyn lukkotehtaan Joensuuhun.

suuri suomalainen teollisuusmies, jonka omis-

Ilman teknillistä oppilaitosta sijoittuminen Poh-

taman Värtsilän sahan ja rautatehtaan juurille

jois-Karjalaan ei olisi onnistunut, joten Wärtsilän

syntyi kansainvälisesti johtava merenkulun ja

vahvalla myötävaikutuksella insinööri- ja teknik-

energiamarkkinoiden voimaratkaisujen toimit-

kokoulutus käynnistyi Joensuussa vuonna 1961.

taja Wärtsilä Oyj.

Yliopisto Joensuuhun tuli vuonna 1969. Vuon-

Menestyksen mahdollistanutta osaamisperintöä

na 2010 Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdis-

ryhdyttiin rakentamaan myös Outokummussa

tyivät Itä-Suomen yliopistoksi. Monialainen

1900-luvun alkupuolella. Kanavatyömaalta sat-

Itä-Suomen yliopisto yksi Suomen suurimmista

tumalta löytyneen kivimurikan näyte osoittau-

tiedeyliopistoista. Yliopisto kouluttaa myös met-

tui rikkaaksi kuparimalmiksi. Kunnia löydöksestä

sätieteilijöitä. 2000-luvun alkupuolella monen

kuuluu vuori-insinööri Otto Trustedtille. Outo-

metsätieteen maisterin ura on käynnistynyt juuri

kummun malmiolla riitti kaivettavaa 79 vuoden

Keslalla. Kansainvälistä Keslaa oli rakentamassa

ajan. Kun kaivostoiminta vuonna 1989 päättyi,

maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Mikko

osaamispääoma alueella säilyi. Muun muassa

Lehikoinen, joka sittemmin siirtyi Valtran pal-

kansainvälisesti merkittävän teräsvalmistaja

velukseen. Yhä edelleen Keslalla työskenteleviä

Outokumpu Oyj:n matka on alkanut Outokum-

Joensuun metsätieteilijöitä ovat liiketoiminta-

musta.

johtaja Mika Tahvanainen, myyntipäällikkö Vesa

9


Tammiruusu sekä liiketoiminnan kehityspäälliköt

teen. ”Pohjoiskarjalaisuus on jotakin aivan erityis-

Jouni Kainulainen ja Toni Lehtinen.

tä ja ainutlaatuista. Se on rosoista juurevuutta

Karelia-ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa

mutta yhä enemmän myös nykyaikaista osaa-

vuonna 1992. Karelia on paitsi kouluttaja myös

mista ja ennakkoluulotonta avarakatseisuutta ja

tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojektien

etenkin aitoutta”, kirjoitti maakuntalehti Karja-

yhteistyökumppani. Kesla kuuluu Karelia-am-

laisen päätoimittaja Pasi Koivumaa Pohjois-Kar-

mattikorkeakoulun avainkumppaneihin.

jalan juhliessa ensi kertaa maakuntapäiväänsä

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppi-

25.8.2018.

laitos Riveria puolestaan on yksi Suomen suu-

Jos käynnistyi kivenlohkareesta Outokumpu

rimmista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä.

Oyj:n tarina, niin kivenmurikoista bisneksen aloit-

Kesla ja Riveria solmivat kumppanuussopimuk-

ti myös juureva Antti Kärkkäinenkin 60 vuotta

sen keväällä 2019.

sitten. Todellista ripeyttä ja Invest In -ajattelua

Joensuussa yritysten rajapinnoilla toimivat myös

osoitti puolestaan pohjoiskarjalaisen Kesälahden

Euroopan metsäinstituutti EFI sekä Suomen

kunnanjohtaja Matti Alaluoto. Hänen kerrotaan

maa- ja metsätalousministeriön alainen tutki-

vetäneen pöytälaatikosta esille rahat, joilla mah-

muslaitos Luonnonvarakeskus Luke. Noin 1 300

dollistettiin Keslan tulo Pohjois-Karjalaan vuon-

tutkijan ja asiantuntijan organisaationa Luke on

na 1974. Pohjois-Karjala korjasi potin sen jälkeen,

tärkeä kehitystyön kumppani myös Keslalle.

kun eteläsavolainen Joroisten kunta ei ottanut

Metsä ja metalli lukeutuvat myös yrityskehitys-

lämmetäkseen metallikonepajan toiveille.

organisaatio Business Joensuu Oy:n kärkialoihin. Business Joensuu kertoi vuonna 2019 panostavansa voimakkaasti maakunnan metallialan automaatiotason nostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, kilpailukyvyn varmistamisessa ja osaavan työvoiman saamisessa Kesla hyödyntää kotimaakuntansa voimavaroja – osaamista, innovatiivisuutta ja moninaisen yhteistyön mahdollisuuksia. Vuonna 2019 keslalaisten määrittelemät yhtiön arvot ovat ”vastuullinen, innovatiivinen, ripeä ja luotettava tuloksentekijä”. Arvopohja vaikuttaa monellakin tavalla sopivan pohjoiskarjalaisuu-

10


”Pohjoiskarjalaisuus on jotakin aivan erityistä ja ainutlaatuista. Se on rosoista juurevuutta mutta yhä enemmän myös nykyaikaista osaamista ja ennakkoluulotonta avarakatseisuutta ja etenkin aitoutta” Pasi Koivumaa

Kolin maisemat - metsä, kivet ja järvet - symboloivat pohjoiskarjalaista maisemaa.

11


Kesla Oyj valmistaa useita metsäteknologian ja materiaalinkäsittelyn tuotteita.

12


2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Elpymisen näkymiä Liiketoiminta elpyi syvän taantumavuoden jälkeen liikevaihdon kasvaessa 29,1 prosenttia edellisvuodesta ollen yhteensä 33,7 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli noin 2,2 miljoonaa euroa.

”Kuin ajaisi autolla jarru- ja kaasupoljin yhtä aikaa pohjassa”, kuvaili toimitusjohtaja Jari Nevalainen tunnelmia.

Elpymiseen vaikutti ennen muuta yleinen suhdanteen kohentuminen. Myynti- ja markkinointiponnisteluja lisättiin. Myös rahoitusmarkkinoiden vakautuminen yhdessä matalan korkokannan kanssa edesauttoi investointien uudelleen käynnistämistä.

Tilikauden merkittävin investointi oli uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Kaikkiaan tilikauden investoinnit olivat noin 620 000 euroa.

Yhtiö juhli 50. toimintavuottaan.

13


14


Sille, joka rakkauden vuoksi matkustaa,

tuntuu tuhatkin kilometriä yhdeltä

Elävä legenda. Sellainen on Kimmo Paakkunainen, joka huoltopäällikkönä reissaa maailman laidalta toiselle palvelemaan Keslan asiakkaita. ”Olen ylpeä ollessani Keslan työntekijä. Tärkeintä työssä on tehdä asiat oikein ja olla rehellinen”, kiteyttää mies periaatteensa. Tämän tarinan otsikko on japanilainen sananlas-

metsäkonenostimet, mutta käytännössä Paak-

ku. Rakkaudesta siinä riimitellään, ja rakkaudes-

kunainen hallitsee koko Keslan tuotesortimentin.

ta työhön kertoo myös Paakkunaisen 37 vuotta

Huoltopäällikön mandaatilla työt ovat vieneet

keslalaisena.

miestä ripeään tahtiin aikavyöhykkeeltä toiselle.

Toukokuun viimeisenä päivänä vuonna 1983 ke-

- Ei siinä parin-kolmen päivän kotonaoloajan jäl-

sälahtelainen Kimmo Paakkunainen sai käteensä

keen ole aina tiennyt, milloin se käkikello kukkuu.

peruskoulun päättötodistuksen. Kesäkuun en-

Tässä kuva Kiinasta, jossa asennettiin KESLA 25RHS-koura SANY CY135 -kaivinkoneeseen.

simmäisenä päivänä hän aloitti työnsä Keslan

Aku Ankan opein

Kesälahden-tehtaalla.

Keslan liikevaihdosta yli 70 prosenttia tulee vien-

- Maatalon poikana olin touhunnut paljon ko-

nistä ja savotat ovat usein kaukana. Toukokuussa

neiden kanssa. Koulun aikana olin ollut Keslalla

2019 Kimmo Paakkunainen kävi Japanissa 40. ker-

myös työharjoittelussa. Kun sitten tarjoutui mah-

ran. Reissut maahan alkoivat vuonna 2005, kun

dollisuus oppisopimukseen, ryhdyin opiskele-

japanilaiset löysivät Keslasta parhaan mahdolli-

maan koneenasentajaksi.

sen kumppanin haasteellisten vuoristometsien

Oppisopimuskoulutukseen liittyi myös teoriajak-

puunkorjuuseen.

soja, jotka järjestettiin Valkeakoskella. Siellä Paak-

Kun Paakkunainen matkasi ensimmäistä kertaa

kunainen kohtasi myös tulevan vaimonsa.

Japaniin, hän tuli ostaneeksi lentokentältä Aku

- Niin – on se Kesla ollut mukana monessa elä-

Ankan taskukirjan tuliaiseksi pojalleen. Pokkari

mänkäänteessä.

osuikin olemaan Japani-teemainen. Konnichiwa,

Koneenasentajan työt olivat monipuolisia lai-

dōmo arigatō gozaimasu, mata ashita – japaniksi

toshuollosta koneiden korjauksiin, työkalujen

”hyvää päivää”, ”kiitos tapaamisesta” ja ”nähdään

valmistuksesta koneistuksiin. Vuonna 1999 Paak-

huomenna”.

kunainen nimitettiin huoltopäälliköksi. Keslan

- Sepä osoittautui varsin hyväksi sanakirjaksi

tuotteista päävastuualuetta ovat harvesterit ja

minulle. Oli sitten Japaniin päästessä sikäläiset

15


tervehdyssanat, miekat sun muut opittuna!

- Asennuspaikka tulee olemaan ”viidakossa”, jos-

- Työni on myös teknistä kehittämistä, asiak-

Sittemmin kielitaito on hioutunut muun muassa

ta korjataan puuta sikäläiselle sellutehtaalle. Se

kailta tulevan palautteen hyödyntämistä. Voi

kaupallisen englannin opinnoilla. Sopeutumista

on tiedossa, että kohteesta lähimpään hydrau-

esimerkiksi hyvin sanoa, että japanilaiset ovat

eri kulttuurien kirjoon nopeuttaa Paakkunaisen

liletkun tekopaikkaan on matkaa nelisen tuntia.

opettaneet meitä monessa yksityiskohdassa.

sosiaalisuus ja halu oppia uutta. Mies nauttii kes-

Tulossa lienee kiinnostava reissu!

He menevät monessa kohdassa detaljit ja huip-

kusteluista erilaisten ihmisten kanssa. Vaan olipa

pulaatu edellä.

maa tai maanosa mikä tahansa, pitkäjänteisyyttä

Palveluasenteella

Huomionarvoista on sekin, että kun vahva

tarvitaan. Luottamus ei rakennu itsestään, vaan

Kun Kimmo Paakkunaisen kanssa tekee maa-

luottamus on rakennettu, asiakkaat tukeutuvat

sen eteen pitää tehdä töitä asiakkaita kuunnel-

ilmanmatkaa hänen tarinoitaan kuunnellen,

Keslan asiantuntemukseen yhä laajemmissa ko-

len.

tarinoissa korostuu asiakkaan kuuntelemisen

konaisuuksissa ja myös alustakonevalinnoissa.

tärkeys.

Olipa asiakas kysymyksensä kanssa millä aika-

Koneellistuminen etenee Kun Kimmo Paakkunainen jalkautuu uuteen vientikohteeseen kouluttamaan koneenkäyttäjiä, vastassa voi hyvinkin olla porukka, joka ei ole koskaan nähnytkään metsäkonetta. Metsänkorjuun koneellistamisessa ollaan monessa maailmankolkassa vasta alussa. - Kyse on maista, joissa miehen työtunti ei paljoa maksa ja miehiä riittää. Aivan kuten aikanaan Suomessakin koneellistuminen kyllä etenee, mutta aikansa se ottaa. Kirveen ja moottorisahan vaihtamista Keslan harvesteriin voidaan esimerkin voimalla vauhdittaa. Paakkunainen kertoo afrikkalaisesta teeplantaasista, jossa puuta korjataan teelehtien kuivatukseen ja poltettavaksi kymmeniätuhansia motteja vuodessa. - Olihan se tehokkuuden ero konkreettinen, kun ihmiset plantaasilla näkivät, miten Keslan järeä hakkuukoura teki työtään. Suurella mielenkiinnolla Paakkunainen odottaa tulevaa matkaa Vietnamiin, jonne Keslan harvesterit ovat jo matkalla.

16

Indonesiassa asennuksella. Kimmo Paakkunainen takarivissä oikealla ja toisena vasemmalta Aki Juvonen.


vyöhykkeellä tahansa, Paakkunainen on vähintäänkin WhatsApp-painalluksen päässä.

Tuliaisena malaria

”Tuulessa kasvavilla puilla on vahvat juuret.” Japanilainen sananlasku

Paakkunainen koputtaa puuta ja toteaa, ettei maailmanmatkoilla ole onneksi sattunut mitään vakavia haavereita. - On oltu vaikka missä, liikuttu vaikka millä ja syöty sitä ja tätä. Ei ole tullut edes yhden yhtä vatsatautia. Vaan sitten toisella työmatkalla Keniassa Paakkunaista pisti malariaa levittänyt hyttynen. Tartunnasta vielä tietämättä mies ehti palata kolmeksi päiväksi kotiin ja suunnistaa jo seuraavalle työmatkalle Etelä-Amerikkaan. Sitten päälle iski kova kuume – siitä huolimatta, että malarialääkitykset oli jälleen kerran hoidettu ohjeen mukaisesti. Paakkunainen hakeutui yksityiselle lääkäriasemalle. Etsimisen jälkeen paikalta löytyi Kongossa rauhanturvatehtävissä ollut ammattilainen, joka pystyi tekemään luotettavan malariatestin. -Testi oli positiivinen. Malaria veti ihan maihin ja ajattelin, miten haavoittuvainen ihminen onkaan. Muutaman päivän sairaalassaolon ja lentokiellon sekä levon jälkeen Paakkunainen pääsi palaamaan Suomeen. Viheliäinen tartunta on ainakin toistaiseksi taklattu, täysi varmuus siitä saadaan vasta ajan kanssa. Kimmo Paakkunaisen vauhtia maailmalla ei ole lannistanut malariakokemuskaan. Niin – japanilaisilla on hyvä sanonta kuvailemaan miehen sinnikkyyttä: ”Tuulessa kasvavilla puilla on vahvat juuret”.

Kimmo Paakkunainen (ohjaamossa) ja Janne Häyrynen (oikealla) ovat kokeneet monia reissuja yhdessä.

17


xxxxxxxxx

Paakkunaisen kämmenet ovat herättäneet kunnioitusta niin kokonsa kuin napakkuutensa puolesta.

Mies ja hänen kätensä Tervehtiessään Kimmo Paakkunainen sanoo käsipäivää – kuten meillä suomalaisilla tapana on. Niin hän teki myös Japanissa havaiten pian, että suomalaisen miehen kämmen herätti kunnioitusta ja vähän ihmetystäkin. Kämmenen koko ja rutistuksen napakkuus olivat sitä luokkaa, että isännät ojensivat sittemmin kättään innokkaasti puristettavaksi - varsinkin ne henkilöt, jotka eivät tervehdystä aiemmin olleet kokeneet. Yhdellä reissulla japanilaiset isännät olivat keksineet Paakkunaiselle erilaista iltaohjelmaa. Paikalle oli hommattu sikäläinen kädenväännön mestari, jota vastaan Keslan miehen oli ryhdyttävä kilpasille. Paakkunainen voitti.

18


2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Aika sopeuttaa rakenteita Elpyminen vuoden 2009 syvästä lamasta jatkui. Yhtiön liikevaihto nousi 30,3 prosenttia ollen 43,9 miljoonaa euroa. Liikevoitto nousi liki 2,9 miljoonaan euroon.

Tuotekehitystä vahvistettiin. Myynnin ja markkinoinnin tärkein investointi oli tytäryhtiön perustaminen Saksaan. Materiaalien kierrätystarpeiden kasvu Euroopassa nähtiin metsäkonesektorin ohella merkittäväksi kasvupotentiaaliksi Keslan metsäkoneryhmän tuotteille.

Saksassa Keslan tytäryhtiön oli määrä vastata metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista saksalaisille jälleenmyyjille sekä teollisille kumppaneille. Tytäryhtiön suunniteltiin käynnistyvän vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Tytäryhtiö MFG Componentsin tilannetta arvioitiin kriittisesti. Liikevaihto kasvoi, mutta kannattavuus heikkeni. Loppuvuodesta yhtiössä käynnistettiin yt-neuvottelut toimintojen ja rakenteiden sopeuttamiseksi.

19


Jonkinlainen metsitysbuumi

vielä nähdään

”Aina kannattaa istuttaa puu. Metsien is-

määrä on kasvanut todella nopeasti – vähän

tuttamisesta tulee globaali megatrendi,

samaan tapaan kuin meillä Suomessa 2010-lu-

olen siitä täysin varma. Se on myös lääke

vun molemmin puolin, Antti Asikainen kertoo.

ilmastoahdistukseen. Istuta tuhat puuta

Japanissa oli jo 1950-70-luvuilla toteutettu

niin voit sanoa tehneesi jotain asian eteen.”

laaja metsänuudistamisohjelma. Maan metsävarat – yli 6 miljardia kuutiota – ovat kaksin-

Alun sitaatti kuuluu Luken tutkimusylijohtaja

kertaiset Suomeen verrattuna.

Antti Asikaiselle, jolta Talouselämä-lehti kysyi

Keslan 50-vuotishistoriikissa Metsäntutkimus-

maaliskuussa 2019, mitä yksittäinen ihminen

laitoksen metsäteknologiaprofessorina toimi-

voi tehdä ilmaston eteen.

nut Antti Asikainen ennusti haastattelussaan, että vuoteen 2020 mennessä metsäenergian

Järistyksestä seurasi biobuusti

käyttömäärä Suomessa nousee 12 miljoonaan

Maaliskuussa 2011 Fukushima Daiichin ydin-

kuutioon.

voimala Japanissa oli myrskyn silmässä. Voi-

- Käyttömäärä kasvoi 7–8 miljoonaan kuutioon,

malan sähköt katkesivat, varavoimageneraat-

vuosi 2015 oli metsäenergiabuumin taite-

torit pettivät. Lauhdutusaltaan vesi kiehui ja

vuosi. Puuenergian käyttö on kyllä kasvanut

kolmen reaktorin ytimet sulivat. Tšernobylin

edelleen, mutta kasvu on tullut teollisuuden

ydinonnettomuuteen verratussa kaaoksessa

sivutuotteista.

ja maanjäristyksen aiheuttamassa tsunamissa

Suomen metsäenergiabuumi näyttää nyt

kuoli liki 19 000 ihmistä.

luonnonmullistusten vuoksi siirtyneen Ja-

Ennen katastrofia Japani tuotti neljänneksen

paniin. Kesla puolestaan on globaali toimija

energiastaan ydinvoimalla. Onnettomuuden

traktoreiden metsävarustelussa, yhtiön maine

jälkeen maassa suljettiin yli 50 ydinvoimalaa.

Japanissa on Asikaisen mukaan hyvä.

Tapahtumasarjalla on vaikutuksensa myös

- Aiemmin Keslan hakkuupäitä asennettiin vain

Keslaan, joka toimi jo tuolloin Japanin mark-

Sumitomon koneisiin, mutta nyt muihinkin

kinoilla.

merkkeihin. Tämä on minusta oikein fiksua.

- Japanissa käynnistettiin bioenergiaohjelma,

Keslan markkina-asema on säilynyt hyvänä.

jonka seurauksena metsäenergian käyttö-

20

Kuvassa tutkimusylijohtaja Antti Asikainen Japanissa 2016.


21


Nenät niistetään tissuella

Metsät kaadetaan ja maa pannaan kasvamaan

ristonilurin vahingoittamiin puihin leviää sini-

Suomessa metsäenergiabuumista siirryttiin

maapähkinää.

rihmastoa, joka värjään puun siniharmaaksi.

sellubuumiin, ja sahateollisuus elpyi 2010-lu-

- Ilmaston lämpenemisen myötä niluri on le-

vulla rivakasti.

Puu kannattaa myös kaataa

vinnyt sekä suojelualueille että talousmetsiin

- Taustalla on kaupungistumisen megatrendi,

Palataan tarinan alkuun ja ilmastokysymyk-

ja pyyhkinyt jo miljardin kuution verran met-

globaalit rakennustarvikemarkkinat lähtivät

seen. Vieläkö metsiä tulevaisuudessa voidaan

sää. Ilmastohyöty olisi ollut valtavan paljon

nousuun. Sahateollisuuden tuotantomäärät

hakata? Kyllä, vastaa Asikainen katsoen huo-

suurempi, jos vuoristonilurin tuhoalueille olisi

ovat kasvaneet. Sivutuotteena syntyy valtavia

lestuneena ensin Kanadaan. Siellä tarvittaisiin

ajoissa tehty rajat sanitaatiohakkuilla ja estetty

määriä kuorta ja purua, joten puuenergiaa ei

Asikaisen mukaan vuosittain jopa satojen mil-

tuhojen leviäminen.

ole tarvinnut hakea enää suoraan metsästä.

joonien kuutioiden metsähakkuita.

Kanadan metsät roihuavat kaukana, mutta tu-

Kaupungistuminen muuttaa myös ihmisten

- Kanadassa hakkuut voisivat olla todellinen

holaisriski on meillä Suomessakin, kun kirjan-

kulutustottumuksia.

ilmastoteko! Siellä tilanne on se, että metsä-

painaja kärkkyy vanhoja ja tiheitä kuusikoita.

- Kun väki ahtautuu kaupunkeihin, likimain

varat eivät enää kasva ja sido hiiltä, vaan hiili

Metsänhoidollista savottaa pitää jatkaa, metsiä

kaikki päivittäin kulutettava pakataan mo-

tuprahtaa taivaalle. Kanadan metsät ovat viime

hyödyntää ja puuta korjata. Asikaisen mielestä

neen kertaan. Kysynnän kasvusta pääosa on

vuosina olleet valtava päästölähde – vuosittain

odotukset metsien positiivista ilmastovaiku-

ajautunut muoviin, mutta aika iso osa myös

siellä palaa sellainen Belgian kokoinen alue.

tuksista ovat ylisuuria, eikä biotalous voi kor-

kuitupohjaisiin tuoteisiin. Eikä tämän ajan

Laajat pystyyn kuolleet metsäalueet roihah-

vata valtavaa fossiilitaloutta. Biomassa loppuisi

kaupunkilainen pärjää enää ilman erilaisia

tavat helposti.

kesken ja ekologiset rajat tulisivat vastaan jo

pehmopapereita.

Asikaisen mukaan tuhoissa on kyse ketjureak-

ennen sitä.

tiosta. Osasyitä ovat metsänhoito, lämpenevä

- Siitä olen varma, että jonkinlainen metsitys-

Arvostuskysymys

ilmasto ja vuoristoniluri. Viimemainittu on vi-

buumi vielä nähdään.

- Metsävarat ovat lopulta suurimmat ja par-

heliäinen vuoristomäntykovakuoriainen. Vuo-

haimmassa kunnossa siellä missä metsiä on hoidettu ja käytetty. Sen sijaan jos metsillä ei ole mitään arvoa, niitä raivataan usein pelloksi. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa suurin syy metsänhävitykseen ei ole metsäteollisuudessa vaan siinä, että pellot pannaan kasvamaan soijaa ja vehnää, koska puusta ei makseta. Yhtä ankeaa kerrottavaa Asikaisella on myös Yhdysvalloista, jonka metsäteollisuus on huonossa hapessa. - Ulkomaiset sijoittajat ostavat metsäteollisuuslaitoksia. Eivät tehtaan, vaan maiden takia.

22

Kuvassa vasemmalla etualalla Janne Häyrynen Keslalta, takana Antti Asikainen ja oikealla Kimmo Paakkunainen Keslalta.


Keslan metsäkoneita nähdään ympäri maailman. Tämä kuva on Yhdysvaltojen pohjoisosista.

23


KESLA 30RH-III -harvesterikouran ensiesittelytilaisuus Uruguayssa. Kuvassa vasemmalta Adrián García (Tornometal), Neivo Person (JCB), Victor Salomon (Tornometal) ja Martin Ibarra (Tornometal). Tornometal edustaa KESLA-tuotteita Uruguayssa.

24


2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Kehittämisen otteella eteenpäin Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoilta alkanut finanssikriisi oli huipentunut investointipankki Lehman Brothersin kaatumiseen jo syksyllä 2008. Taloudelliset vaikeudet ulottuivat myös Eurooppaan. Useampikin valtio velkaantui pelastaessaan pankkejaan. Kriisin mustin hetki koettiin vuonna 2012, kun pääomat pakenivat Euroopasta ja koko eurojärjestelmän pelättiin kaatuvan.

Talouskriisin vaikutukset näkyivät myös Keslassa. Vuoden 2012 liikevaihto laski 8,6 prosenttia ollen 40,2 miljoonaa euroa. Liikevoitto romahti 405 000 euroon.

Liiketoimintaympäristö oli vähintäänkin sumuinen, kuten vuosikertomuksessa tilannetta kuvaillaan. Uutta kohti yhtiössä kuitenkin mentiin käynnistämällä KESLA 2015 -kehityshanke.

KESLA 2015 -hankkeen kerrottiin muodostuvan ydintoimintojen, kuten tuotekehityksen, myynnin ja markkinoinnin sekä valmistustoimintojen ja -rakenteiden kehittämisestä ja uudistamisesta. Hankkeeseen liittyi myös laatuun, tuottavuuteen, toimitusvarmuuteen sekä joustavuuteen liittyviä operaatioita. Joensuun tehtaalla investoitiin pintakäsittelylaitokseen, koneistukseen ja automatiikkaan. Myynnin ja markkinoinnin kehittämisessä odotukset Saksan tytäryhtiön etenemisestä olivat korkealla. Tytäryhtiö aloitti toimintansa maaliskuun alussa 2012.

Tuotepuolella panostettiin nosturimallistoon. Myös harvesterikourat, hakkurit, kuormaimet ja metsäperävaunut olivat uusineet mallistoa.

Talouskriisi kuritti myös MFG Componentsia, jonka liikevaihto laski edellisvuoteen verrattuna 11,1 prosenttia. Tulos oli vielä kelvollinen, vaikka luottotappiotakin syntyi. Yhtiö joutui lomauttamaan väkeään.

25


Kesla on tehnyt jo kauan yhteistyötä valkovenäläisen Amkodorin kanssa toimittamalla mm. harvesterikouria ja -nostureita. Kuva Minskin messuilta.

26


Suunnaksi

Valko-Venäjä

Kesla oli kärkikahinoissa siinä suomalaisyritysten joukossa, jotka oivalsivat Valko-Venäjän markkinapotentiaalin 2000-luvun puolivälissä. Ensimmäinen metsäkonenosturi Minskin traktoritehtaalle toimitettiin vuonna 2005 ja ensimmäinen harvesteri sekä harvesterinosturi Prommedinvestille vuonna 2006. Amkodorin strateginen kumppani

tiin ja neuvottiin monenlaisissa asioissa oikeaan

Lokakuun lopulla 2019 Keslan aluepäällikkö Veli

suuntaan – ettei tarvinnut oppia ihan kaikkia

Käyhkö valmisteli koulutusmatkaa Amkodorille.

asioita kantapään kautta.

Koulutusseminaariin oli tulossa noin 20 Amko-

Valko-Venäjällä oli tuolloin vahva valtiollinen

dorin huoltopisteen edustajaa. Käyhkö ja hänen

tahtotila ja suunnitelma koneellistaa puunkor-

kollegansa, aluepäällikkö Artur Ihno koostivat

juuta. Yhä edelleen sama suunnitelmallisuus

Keslan tuotteisiin liittyvää aineistoa tiiviissä yh-

näkyy maan metsäsektorilla. Valko-Venäjän

teistyössä Amkodorin oman teknisen ryhmän

metsäohjelmassa 2016-2020 yksilöidysti listattu-

kanssa.

ja tavoitteita ovat muun muassa metsätalouden

- Puolet teoriaa, puolet käytäntöä – simulaa-

tekninen modernisointi, metsävarojen käytön

tiokoulutusta sekä ajokoneiden ja harvesterien

tehostaminen sekä puunkorjuun ja puunjalos-

käytäntöä ja mittauksia. Kesla on Amkodorin

tusteollisuuden modernisointi.

strateginen kumppani, siitä viestii myös systemaattinen koulutusyhteistyö, Veli Käyhkö kertoo.

Yhteistyö kantaa Yhteistyön alkuvuosina omat haasteensa toi

Vahvaa konsultointia

myös sekä tavaroiden että ihmisten liikkumiseen

Kun Veli Käyhkö aloitti työnsä Keslan huoltopääl-

liittyvä byrokratia. Viisumivapaudesta ei ollut tie-

likkönä vuonna 2006, miestä tarvittiin kiireen

toakaan, ja reissaamiseen liittyvä paperiprotokol-

vilkkaan myös Valko-Venäjän markkinoilla.

la lentokentällä vei paljon aikaa. Pulmallista oli

- Amkodor tunsi konepajateknologian sekä

myös erilaisten myynninedistämismateriaalien,

maanrakennuspuolen laitteet, mutta metsäko-

elektroniikan ja komponenttien kuljettelu.

neosaaminen oli tuolloin vielä ohutta. Liikkeelle

- Muutos on ollut suuri. Tänä päivänä liikkuminen

lähdettiin aivan perusteista ja perusasioista.

ja kanssakäyminen on jo sujuvampaa.

- Keslan myynnillä Tarja Tykkyläinen tulkkinaan

Veli Käykö kehuu valkovenäläisiä nopeiksi oppi-

oli iso rooli, kun kumppaneita ja asiakkaita ohjat-

joiksi. Mekaniikan, sähkötekniikan ja hydrauliikan

27


perusteiden sijasta yhteistyökumppanit keskus-

myös Valko-Venäjän kotimarkkinoille. Tärkeimpiä

siitä se kielen ja kulttuurin opiskelun kimmoke

televat nyt uusista tuoteideoista ja -uudistuksis-

vientimaita on Venäjä, Amkodorin metsäkoneita

sitten lähti.

ta, tuotteiden parannusehdotuksista.

myydään myös EU-alueella.

Nyt Käyhkö kommunikoi jo osittain venäjäksi. Pu-

Amkodor perustettiin jo vuonna 1927 työyhtei-

humisessa on kuulemma vielä paljon hiottavaa,

söksi, joka valmisti lasten leluja. Vuonna 1952

Ummikkona alussa

lukeminen sujuu hiukan paremmin. Opiskelu jat-

yhtiö aloitti tietyömaakoneiden valmistuksen.

Uuden oppimista Valko-Venäjän kaupankäynti

kuu, tosin reissaaminen ja aikaerot tuovat tähän

Ensimmäiset hakkuukoneketjut yhtiö valmisti

on vaatinut myös Veli Käyhköltä.

omat hankaluutensa. Syksystä 2019 lähtien Veli

vuonna 2006. Vuonna 2012 muodostetun Am-

- Homma oli alussa Venäjän kielen osalta täysin

Käyhkö on vastannut myös Keslan Kanadan-Que-

kodor-konsernin kuormatraktori nimettiin Val-

kielitaidotonta. Minä en osannut venäjää, eikä

becin alueen markkinoinnista ja toiminnoista.

ko-Venäjän vuoden parhaimmaksi tuotteeksi.

tavallisilla valkovenäläisillä taas ollut juurikaan

Amkodor on Keslalle merkittävä OEM-asiakas.

englannin kielen taitoja. Viestintä hoidettiin tulk-

Iso osa Amkodorin valmistamista koneista jää

kien ja paikallisten edustajien välityksellä. Myös

Vasemmalla Andrei Sirotenko EM-Systemiltä (Amkodorin maahantuojan edustaja). Takana Keslalta Veli Käyhkö, Artur Ihno ja Aleksandra Ihno.

28


Amkodorin henkilökuntaa ja Keslalta Artur Ihno, Tarja Tykkyläinen ja Veli Käyhkö

Leipää, votkaa ja lehmiä - Olin siihen aikaan Keslan myynnissä ainoa venäjän kielen taitoinen, ja pääsin reissulle mukaan tulkiksi, vientiassistentti Tarja Tykkyläinen muistelee. Ensimmäinen kontakti Amkodoriin tapahtui Elmia-messuilla vuonna 2005, kun Amkodorin edustajat kartoittivat potentiaalisia kumppaneita. Sittemmin Amkodor faksasi Keslaan tuotetiedusteluja. Keslan silloinen markkinointipäällikkö Mikko Lehikoinen ja Tykkyläinen lähtivät matkaan tutkailemaan, millainen yritys Amkodor on ja ovatko kyselijät kaupanteon kanssa tosissaan. - Jo Minsk teki minuun ison vaikutuksen, kaikki siellä oli kovin suurta. Erityisesti ensimmäisestä kerrasta on jäänyt mieleen metsäretki. Käytiin isäntien kanssa kaupassa, he ostivat evääksi leipää ja votkaa. Sitten ajettiin autolla jonnekin, pysähdyttiin pellon laitaan ja ryhdyttiin nauttimaan eväitä, muistelee Tarja Tykkyläinen, jonka ura Keslassa oli alkanut jo vuonna 1996. Bisneksestä ei laitumen reunalla puheltu, vaan ihmiset tutustuivat toinen toisiinsa – mutkattomasti lehmät seuranaan ja aidosta maalaistunnelmasta nauttien. Henkilökemiat osuivat kohdilleen, ja kaupankäynti valkovenäläisten kanssa käynnistyi varsin ripeästi.

29


Luken tutkija Sari Karvinen:

Venäjällä halu edistää skandinaavista metsänhoitomallia

30

Elokuussa 2006 Kesla oli perustanut Venäjälle

taa metsäkoneiden lisävarusteiden sekä kom-

Kesällä 2019 Amkodor tiedotti Venäjän teolli-

oman vientiyhtiön OOO Keslan. Jo vuonna 2009

ponenttien tuotanto Petroskoissa. Amkodor oli

suus- ja kauppaministeriön, Karjalan tasavallan

Kesla tiedotti tytäryhtiön operatiivisten toimin-

hankkinut omistukseensa Petrkoskoissa sijait-

hallinnon ja Amkodor-Onegonin solmineen 10

tojen alasajosta. Jo ennakkoon oli tiedossa, että

sevan Onegan traktoritehtaan, joka ennen kon-

vuoden investointisopimuksen, jonka myötä

tytäryhtiön perustaminen ja toiminnan käynnis-

kurssiaan oli aikoinaan ollut Petroskoin tärkein

uudelle metsäkonetuotannolle myönnetään

täminen Venäjällä on haasteellinen ja aikaa vievä

teollisuuslaitos. Amkodorilla kerrotaan olleen

muun muassa verohelpotuksia. Amkodor-One-

operaatio. Alasajon jälkeen Kesla jatkoi myyntiä

suunnitelmia sijoittumisesta Jekaterinburgiin

go kertoi investoivansa Äänisen traktoritehtaan

Venäjälle paikallisten jälleenmyyjien ja yhteis-

Uralille, mutta Petroskoi veti lopulta pidemmän

konetuotantoon noin 200 miljoonaa euroa. Ta-

työkumppaneiden kautta. Ohjaus- ja tukitoimin-

korren. Kaupungin valtteina ovat metsätekno-

voitteena on valmistaa vähintään tuhat metsä-

not hoidettiin Suomesta.

logiaa tutkiva yliopisto sekä hyvät logistiset

konetta vuodessa. Tuotannon on määrä käyn-

Venäjän metsätaloutta 15 vuoden ajan tutkinut

yhteydet.

nistyä vuonna 2030.

Luken tutkija Sari Karvinen arvioi, että Venäjän

Luonnonvarakeskus Luke uutisoi 17.9.2018:

metsätaloudessa on nähty merkittävä muutos

”Amkodor tiedottaa perustavansa Karjalaan

parin viime vuoden aikana. Jo 1960-luvulla aloi-

Amkodor-Onego-yrityksen, jonka puitteissa

tettu keskustelu metsätalouden tehostamisesta

aloitetaan metsäkoneiden lisävarusteiden ja

on vihdoinkin realisoitunut metsänkäytön sään-

komponenttien, kuten puomien ja hakkuulait-

töjen uudistamiseen. Venäjällä on halu edistää

teiden tuotanto. Tällä voidaan vähentää riippu-

siirtymistä skandinaaviseen metsänhoitomalliin

vuutta ulkomaisista toimittajista ja kasvattaa

ja kasvatushakkuiden lisäämiseen. Suomalaisel-

paikallisen tuotannon osuutta. Metsäkoneiden

le metsäkoneteknologialle Venäjän poliittinen

tuotantomäärä voi nousta tuhanteen yksikköön

tahtotila näyttäytyy suurena mahdollisuutena.

vuodessa, jonka myötä yritys saa johtavan ase-

Metsävarojen jättiläisen vuotuiset hakkuumää-

man Venäjän metsäkonemarkkinoilla.

rät kertovat paljon. Kun vuonna 2008 Venäjän

Projektilla on sekä alue- että federaatiotason

hakkuut olivat noin 180 miljoonaa kuutiota, niin

viranomaisten tuki. Yrityksen on mahdollista

vuonna 2014 määrä oli noussut jo 203 miljoo-

saada etuuksia luottoihin, verotukseen ja ener-

naan kuutioon. Vuonna 2018 Venäjällä hakattiin

giatariffeihin, lisäksi valtiovalta voi kompensoida

puuta 239 miljoonaa kuutiota. Tällä hetkellä vain

osaa konehankinnoista sekä rakentamisen ja tut-

viisi prosenttia puusta tulee kasvatushakkuista.

kimustyön kustannuksista. Investointien suuruu-

Syksyllä 2018 Amkodor tiedotti aikeistaan aloit-

deksi arvioidaan 250–300 miljoonaa dollaria.”

Keslan yhteistyökumppani Amkodor on tiedottanut perustavansa Karjalaan yrityksen.


2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Investoinnit konkretisoituvat Vuotta 2013 kuvataan vuosikertomuksessa ei-tyydyttäväksi. Liikevaihto nousi 44,9 miljoonaan euroon. Tilikauden liikevoitto oli reilut 1,2 miljoonaa euroa. Pääosa KESLA 2015 -hankkeen mukaisista investoinneista toteutettiin vuoden 2013 aikana - lähes 5,3 miljoonan euron edestä.

MFG Componentsin tilanne jatkui hankala. Tahmeaa menoa perusteltiin suomalaisen konepajateollisuuden rakennemuutoksella.

Tytäryhtiö Kesla GmbH:n käynnistyminen oli sekin hapuilevaa. Yhtiö kuitenkin viestitti aikovansa saavuttaa entistä paremman näkyvyyden ja jalansijan Keski-Euroopan merkittävillä aines- ja energiapuun sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn liittyvillä kone- ja laitemarkkinoilla.

31


Yhteistyötä

kehityksen kärjessä

Sisä-Suomessa Ruovedellä toimiva ProSilva Oyj on metsäkonevalmistaja ja pitkäaikainen Keslan kumppani. - Yhteistyömme juontaa aikaan jo ennen Pro-

niinpä ProSilva ja Kesla voimien yhdistäminen

Silvan perustamista. Veljeni kanssa teimme

oli luontevaa.

metsäurakointia, ihan alkujaan metsän lan-

ProSilva esitteli hybridiharvesterin FinnMETKO:ssa 2012.

32

noitusta. Juuri sopivia koneita ei ollut kaupan,

Hybridejä kohti

joten ryhdyimme valmistamaan niitä itse, Las-

Vuonna 2012 ProSilva esitteli Metko-näyttelys-

se Karilainen muistelee.

sä Suomen ensimmäisen hybridiharvesterinsa.

Niin toimi aikanaan myös Keslan perustaja Ant-

Harvesteri 910 Eh oli Metkossa vuoden tapaus.

ti Kärkkäinen – rakensi koneet itse huomaten,

Keskisuuren hakkurin kerrottiin soveltuvan

että fiksuilla teknisillä ratkaisuilla on kysyntää

päätehakkuiden ohella myös harvennukseen

yleisemminkin markkinoilla.

ja energiapuun korjuuseen. Hybridikoneen 151

Karilaisen veljekset hyödynsivät koneessaan

kW:n dieselmoottori korvattiin 60 kW:n die-

Keslan harvesteripäitä, kun he rakensivat pie-

selillä ja kahdella peräkkäisellä 30 kW:n tehoi-

niä harvestereita, joilla pystyttiin työskentele-

sella sähkömoottorilla. Tavoitteena oli jopa 40

mään 30 metrin ajouravälillä.

prosentin säästö polttoainekulutuksessa per

”Pieni yritys ei voi vain seurata kehitystä, sen

kuutio.

pitää johtaa sitä.” Niin ProSilva määritteli ase-

Kehitystyön pontimena olivat tiukentuneet

mansa markkinoilla yritystä perustettaessa.

päästömääräykset. Maailmanvalloitus hybri-

- Tuossa vaiheessa Kesla tuli yhä enemmän mu-

diharvesterilla jäi kuitenkin toistaiseksi teke-

kaan kuvaan nostureineen ja harvestereineen.

mättä; tekniset ratkaisut olisivat kaivanneet

Tehtiin paljon yhteistyötä Keslan Kimmo Paak-

vielä hiomista.

kunaisen ja Mika Tahvanaisen kanssa. Yhteis-

- Tosiasiassa olimme kymmenisen vuotta aikaa

työ oli avointa. Alustakone oli meidän, nosturi

edellä. Tappiota tuli, sillä kehitystyö testauksi-

ja hakkuupää Keslalta.

neen on valtavan kallista puuhaa, Karilainen

Chileläiset metsäyhtiöt kuuluvat maailman

summaa.

suurimpiin. Suurille ja haasteellisille markki-

ProSilvan ja Keslan ajatuskulku yhdistyy myös

noille pk-yrityksen oli vaikea murtautua yksin,

hybrideissä; Kesla julkisti kaikkien aikojen


”Kaikkea muuta kuin kravatti kaulassa” ProSilva Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Karilainen oli ensimmäistä kertaa Chilessä kaupanteko mielessään vuonna 2008. Sikäläinen urakoitsija sekä metsäyhtiö Arauco olivat lähestyneet ProSilvaa. Chilessä tarvittiin teknologiaa vaativien olojen harvennushakkuisiin.

Keskusteluja käytiin bisnesmiesmäisesti neuvottelupöydän ääressä, mutta Karilainen ensimmäisen hybridihakkurin vuonna 2014.

kiirehti pääsyä metsätyömaalle. Chileläiset isännät kummastelivat intoa, jolla suoma-

KESLA C860H -hybridihakkurin kehityksen läh-

laisen yritysjohtaja niin kerkeästi halusi itse savotalle. Ihmetellen kysyivät, että onko

tökohtana oli parantaa koneen suorituskykyä

sellainen menettely Suomessa normaalia.

sekä polttoainetaloutta. Ponnisteluista huoli-

”Pienen firman etuna on se, ettei tarvitse olla kravatti kaulassa toimiston pöydän ää-

matta myös Kesla joutui myöntämään olleensa

ressä”, kuittaa Karilainen muistuttaen, miten tärkeätä menestyäkseen on keskustella

aikaansa edellä kehitystyössä, eikä hakkureita

yhtä lailla koneurakoitsijoiden, koneen käyttäjien kuin metsänomistajienkin kanssa.

saatu kaupalliseen tuotantoon.

”Sittemmin chileläisten kanssa keskusteluissa käytiin läpi koneelta vaadittavat kuutiot, kustannustehokkuus ja muut tavoitteet. Pantiin raamit kasaan. Lupasimme tehdä heille

Leveämmät hartiat

koneen testiajoon kolmeksi kuukaudeksi ja omalla riskillämme. Jos koneella saavute-

ProSilvan Karilainen ehti siirtyä toimitusjohta-

taan tavoitteet, tehdään kaupat. Mikäli tavoitteita ei saavutettaisi, niin asiakas maksaa

jan tehtävistä hallituksen jäseneksi tovin aiem-

ainoastaan koneen paluurahdin.”

min, kun yhtiö viestitti merkittävästä yrityskau-

Tulokset saavutettiin, ja chileläiset maksoivat ProSilva 810 -koneen, joka oli varustettu

pasta vuoden 2019 lokakuussa. Tampereen

KESLA 25RH -harvesteripäällä ja KESLA 1395 -liikeratanosturilla. Sittemmin Arauconin

konepajat Oy osti enemmistön ProSilvasta.

iso johtaja matkasi Ruovedelle nähdäkseen itse sen firman, joka lähetti koneen Chileen

- ProSilvan liikevaihto oli noin 4 miljoonaa,

– omalla riskillään.

Tampereen konepajojen moninkertainen. Kaupan jälkeen olemme osa isoa konsernia, jossa kehittämiseen on jatkossa paljon leveämmät hartiat, Lasse Karilainen iloitsee. ”Kasvua haetaan viennistä”, kommentoi Tampereen konepajojen toimitusjohtaja Juhani Lehti yrityskauppaa Aamulehdessä (10.10.2019). Kesla-yhteistyö jatkuu ja kummallakin taholla suunta on sama: kasvua haetaan viennistä. Koneellisen puunkorjuun vaikuttajahahmo Lasse Karilainen kuoli Ruovedellä 3. huhtikuuta

Lasse Karilainen FinnMETKO:ssa.

2020 sairauden uuvuttamana.

33


Kysyminen

kannattaa aina

Vuonna 2007 Keslalla oli hyviä uutisia Japanista. Yhtiö allekirjoitti yhteistyösopimuksen japanilaisen Sumitomo (S.H.I.) Construction Machinery Sales Co:n sekä Usui Automechanic Shopin kanssa. Sumitomo kuuluu maailman johtaviin kaivinkonevalmistajiin. Keslassa oltiin syystäkin tohkeissaan. Onnistuminen oli kuitenkin hiuskarvan – tai no, yhden tarkentavan kysymyksen varassa.

34

Japanin metsistä noin 40 prosenttia on istutus-

juujälkiä puuhun ei saa jäädä.

nilaiset innoissaan! Siinä se oli ratkaisu – Keslan

metsiköitä, valtaosa niistä on istutettu toisen

Japanilaisdelegaatio oli visiitillä Keslan Kesä-

sykeharvesteri.

maailmansodan jälkeen. Japanin metsät – rei-

lahden tehtaalla. Silloinen markkinointipääl-

Kun seurue sitten lähti uudemman kerran

lun 6 miljardin kuution metsävarat - kasvavat

likkö Mikko Lehikoinen huikkasi kiireessään

kohti lentokenttää, japanilaiset hyrisivät tyy-

vuoristoalueilla; maasto on vaikeakulkuista

vientipäällikkö Mika Tahvanaiselle, että dele-

tyväisyyttään.

ja vuotuinen sademäärä voi nousta hyvinkin

gaatio pitäisi saattaa paluumatkalle Joensuun

noin 1 500 millimetriin. Korjuuoloissa on siten

lentokentälle. Tahvanainen ei ollut osallistunut

paljon haasteita.

vieraiden kanssa syvällisemmin keskusteluihin.

2000-luvun puolivälissä Sumitomo valmisti

Tahvanainen lähti kuljettamaan ryhmää kohti

vuosittain yli 10 000 kaivinkonetta. Samaan

Joensuuta. Tunnelma autossa vaikutti kovin

aikaan Japanissa käynnistettiin metsäohjelma,

pettyneeltä. Niinpä Tahvanainen viritti kes-

joka merkitsi puunkorjuumäärien voimakasta

kustelua, mitä vieraat olivat tulleet etsimään

kasvua. Japanilaiset halusivat kehittää nykyai-

ja löytyikö se. Kysyi sen tärkeän kysymyksen.

kaiseen puunkorjuuseen soveltuvan tehdasva-

Harvesterikoura pieneen kaivinkoneeseen oli

rusteiden telaharvesterin.

ollut hakusessa, mutta sellaista ei vieraiden

Japanista oli tullut delegaatio Suomeen et-

mukaan ollut löytynyt.

simään metsäteknologiakumppania. Japa-

Mika Tahvanainen otti puheeksi Keslan syke-

nilaiset etsivät markkinoilta pientä harveste-

harvesterikouran – se japanilaisten kannatti

rikouraa, joka soveltuisi parhaiten erityisesti

nähdä. Matkaajien auto teki muutamaa ki-

hinoki-puulajin korjuuseen. Hinoki on Japanin

lometriä ennen lentoasemaa u-käännöksen.

arvokas havupuulajike, joka kasvaa sisarpuula-

Vientipäällikkö muisteli, että jossakin Joen-

jiaan sugia kuivemmilla maa-alueilla. Hinokista

suussa oli vhs-video sykeharvesterista. Video

hyödynnetään kaikki kuoresta ytimeen, kor-

löytyi, kasetti pyörimään ja kohta olivat japa-

Vasemmalla Hiro ja oikealla Keslan Mika Tahvanainen asiakaskäynnillä Japanissa.


”Siinä se oli ratkaisu

– Keslan sykeharvesteri.”

35


Japaniin on toimitettu myös hakkureita. Kuvassa Keslalta Janne Häyrynen (alarivi, toinen vasemmalta), Kimmo Paakkunainen (alarivi, neljäs vasemmalta) ja Hiro (alarivi, oikealla). Mukana myös maahantuojan edustajia sekä asiakkaita.

36


Hiro – kiihdytyskaista Japanin markkinoille

opistossa sekä judoseura Meido-Kanissa. Helsin-

Japanilaisdelegaation mukana Keslalla oli

vuodeksi Japaniin, kunnes vuonna 1973 edessä

myös Hiroyasu ”Hiro” Tanayama – Kurikan

oli paluumuutto Suomeen Pohjanmaalle.

sensei, Suomen judoliiton Hall of Famen 11.

- Noina Japanin vuosina olin töissä sikäläisessä

jäsen ja suuri Suomen ystävä. Pitkälti Hiron

matkatoimistossa ja auttelin vähän uusikaarle-

ansiosta Kesla murtautui ennätysvauhtia

pyyläistä pientä vetoketjufirmaa. Tavattiin luoti-

Japanin markkinoille.

junassa, kun kiinnitin huomiota vierestä kuulu-

gissä hän tutustui myös suomalaiseen vaimoonsa Katriin. Vuonna 1970 perhe muutti kolmeksi

neeseen suomen kieleen. Hiroyasu ”Hiro” Tanayama oli aloittanut judon

Vetoketjufirman liiketoiminta hiipui, ja Uuteen-

Kawasakissa vuonna 1955. Mies oli kouluttautu-

kaarlepyyhyn Japanista muuttanut Hiro perhei-

nut insinööriksi. Hän oli jo nuorena kiinnostunut

neen lähti Kurikkaan.

Suomesta ja Kalevalasta.

- Uusikaarlepyy oli kyllä kaunis paikka, muttei

- Tokiossa tutustuin suomalaiseen lähetyssaar-

riittävän suomalainen, suomen kielen ystävä

naajaan Pentti Karikoskeen, joka puhui sujuvasti

mainitsee.

japania. Sunnuntaisin käytiin kirkossa ja sen jäl-

Kurikassa Hiro työskenteli Velsan konepajalla

keen osallistuin papin pitämään tietosarjaluen-

ostajana. Vuonna 1974 Velsa siirtyi Valmetin

toon aiheena Kalevala. Siinä samalla opiskelin jo

omistukseen, Hiro teki tovin aikaa reissutöitä

vähän suomen kieltä, Hiro muistelee.

Tampereella. Judo kulki luontevasti Hiron mukana paikkakunnalta toiselle.

Suomi veti puoleensa

Sensei Tanayama ryhtyi Kurikassa opettamaan

Innostus Suomeen ja Kalevalaan johti siihen,

ammattikoululaisille turvallisuusalaa. Hiro oli

että vuonna 1966 Hiro matkasi Turkuun opis-

Suomessa jo siinä vaiheessa laajalti tunnettu ju-

kelemaan kirjallisuutta. Ensimmäisen matkansa

doka. Toimeliaasta japanilaisesta oli kuultu myös

Suomeen Hiro taittoi junalla halki Siperian. Matka

Kristiinankaupungissa Kone-Ketosella. Ketonen

kesti kolme viikkoa. Päivittäisenä matkaeväänä

oli Hiron ensimmäinen kosketus metsäkoneisiin.

oli mukana kaalisoppaa – Suomeen saapuikin sit-

- Ketosella oli vientipyrkimyksiä Japaniin ja lu-

ten matkan aikana reippaasti hoikentunut mies.

pasin auttaa heitä muun muassa kulttuurillisissa

Iltaisin Hiro opetti judoa Turun akateemisessa

kysymyksissä.

judoseurassa ja Turun judoseurassa. Kahden

Yhteistyö ei sujunut ihan parhaalla tavalla ja se

vuoden kuluttua oli edessä muutto Helsinkiin.

loppui nopeasti.

Siellä hän jatkoi judon opettamista Helsingin yli-

Hiro, Kimmo Paakkunainen ja Janne Häyrynen.

Kesla-brändin vinkkimies Suomalaisesta metsäkoneteknologiasta oltiin Japanissa kovin kiinnostuneita. Sumitomolla oli vahva halua lähteä mukaan metsäkonemarkkinaan. Hiro ei enää ollut kiinnostunut kumppanuudesta Kone-Ketosen kanssa, joka oli tehnyt yhteistyötä japanilaisen maahantuojan sopimushuoltokumppani Usui Automechanic Shopin omistajan Yutaka Usuin kanssa. Kesla oli tullut Hirolle jo jossain määrin tutuksi, niinpä hän vinkkasi Yutaka Usuille KESLA-brändistä. Juuri Hiro toimi japanilaisdelegaation tulkkina, kun Sumitomon miehet kävivät ensi visiitillä Keslassa. Keslan ja Usuin yhteistyö jatkuu edelleen vahvana. Mitä pääsy Japanin markkinoille sitten vaatii? Hiron mukaan ainakin sitkeyttä, kärsivällisyyttä, asiallisuutta, kuuntelemista ja teeskentelemät-

37


tömyyttä. Japanilaisia ja suomalaisia yhdistää

kasta kuunneltiin aidosti. Hiro kuvailee keslalaisia

Judon legenda

samankaltainen alun pidättyvyys ja tarkkailu.

osaaviksi ja avoimiksi ammattilaisiksi.

Hiroyasu Tanayama (78) on Kurikan julkkis, suo-

Kun siitä päästään yli, avautuu parhaimmillaan

- Voi, Mika Tahvanainen on niin hyvä ratkaisija!

malaisen judon todellinen sensei. Myös Hiron

syvä luottamus.

Hyvää ratkaisijaa Japanin markkinoilla tarvitaan-

kolme poikaa Juhani, Tomi ja Saku ovat kilpailleet

Hiro muistelee muutamia kertoja, kun vaatelias

kin, niin hankalaa alkuun pääseminen voi olla. Ja

aktiivisesti judossa. Tarina kertoo, että kun Hiron

japanilaisasiakas antoi Keslan väelle asiakaspa-

onneksi meillä oli alusta lähtien mukana Keslan

pojat eräänä jouluna saapuivat vanhempiensa

lautetta.

huoltopäällikkö Kimmo Paakkunainen. Hän on

luokse joulun viettoon, ennen joulupöytään is-

- Muistan yhdenkin Sumitomon päällikön ja

ihan fantastinen asiakkaiden kanssa!

tahtamista lähdettiin mittelemään Kurikan Sei-

Mika Tahvanaisen keskustelun. Tavatonta, ajat-

Hiro on avannut yhtiölle todellisen kiihdytyskais-

bukanin tatamille. Miehille judon ydintä on shiai

telin minä sanankäytöstä, joka ei tosin näissä

tan Japaniin – ilman häntä Keslan pääsy markki-

– kilpailu ja otteleminen. Niinpä joulupöytään

liiketoimintasuhteissa kuitenkaan koskaan ollut

noille olisi kestänyt vuosia pidempään.

ehdittiin vasta sen jälkeen, kun tuttu hammas-

henkilökohtaista.

Valmentajana, kulttuurioppaana ja tulkkina Hiro

lääkäri oli ensin vähän paikkaillut miehiä.

Reklamaatiosta ja palautteista on muistikuva

ehti tehdä Keslan mukana kymmeniä matkoja

Vuonna 2018 60 vuotta täyttänyt Suomen Judo-

myös Keslan markkinointijohtaja Mika Tahva-

Japaniin. Pitkä yhteistyö päättyi vuonna 2017

liitto nimesi Hiroyasu Tanayaman Judoliiton Hall

naisella.

miehen vetäytyessä ansaituille eläkepäiville.

of Famen 11. jäseneksi.

- Japanilaiset ovat laatuvaatimuksissa ihan omaa luokkaansa. Ja kyllä - sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto on. Kun konetoimituksissa mentiin sarjoihin, pienetkin varianssit paljastuivat ja niihin kiinnitettiin paljon huomiota, Tahvanainen muistaa todeten, että hänen roolinsa oli tasapainoilla asiakkaan vaateiden ja oman tuotannon välillä. -Olihan noita aika tiukkojakin palavereita. Vaan aika nopeasti sittenkin löytyi yhteinen näkemys siitä, miten laatua lähdettiin edelleen kehittämään asiakkaan toivomalla tavalla.

Täydellistä henkilökemiaa Yhteistyön alkuvaiheessa myös Sumitomo vasta opetteli metsäteknologiaa. Erityisen paljon Hiro antaa tiiviiksi rakentuneessa yhteistyössä arvoa ihmisten osaamiselle ja asenteelle. Asia-

38

Hiro on suomalaisen judon sensei. Hänet on nimetty Hall of Famen 11. jäseneksi.


2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Tytäryhtiöt vastatuulessa Talouskasvu Euroopassa orasti lupaavasti, kunnes keväällä 2014 markkinat reagoivat voimakkaasti Ukrainan kriisiin. Myönteistä oli metsäteollisuuden hyvän suhdanteen jatkuminen. Sen sijaan uusiutuvan metsäenergian käytön kasvu oli hidastumassa.

Keslan liikevaihto oli 45,1 miljoonaa euroa, liikevoitto vaatimattomat 607 000 euroa. Konepajajärjestelmien liiketulos painui reilut 260 000 euroa tappiolle, kun se vuotta aiemmin oli vielä lähes 110 000 euroa plussalla.

KESLA 2015 -hankkeen mukaisia investointeja jatkettiin noin 4 miljoonalla eurolla. Pietarin tytäryhtiön OOO Keslan toimintojen alasajoa oli käynnistelty jo vuonna 2009. Vuonna 2014 tytäryhtiön purkamiseen liittyvät toimenpiteet vietiin loppuun. Tytäryhtiön luopumisesta huolimatta Venäjä säilyi edelleen tärkeänä Keslan vientimaana.

Uutiset Saksan tytäryhtiöstä olivat ankeita. Tilannetta selitettiin Keski-Euroopan markkinoiden heikolla kehittymisellä vuoden 2014 aikana.

39


Ankarien olojen

työn sankari

Rajusti kasvava verkkokauppa lisää pakkauskartongin kysyntää Venäjällä. Puu liikkuu ja sellutehtaat pyörivät. Jotta puu saadaan liikkeelle, maassa tarvitaan Keslan legendaarisia puutavaranostureita. ”Legendaarinen” on täsmälleen oikea sana ku-

Käytännössä koneet käyvät läpi vuorokauden

Kasvua näköpiirissä

vaamaan KESLA 2009S -tuoteperhettä. Kyse on

– moottoreita ei kovissa pakkasoloissa sammu-

Venäjä on Keslalle tärkeä vientimaa. Puutavara-

9-tonnimetrin luokkaan kuuluvasta puutavar-

teta ollenkaan edes tunnin huoltotauon aika-

nostureita maahan viedään vuosittain 150-200.

anosturista, joka polveutuu Foresteri-nimellä

na. Kokemus on osoittanut, että näin toimien

Asiakkaita ovat monenlaiset yhtiöt pienistä yk-

markkinat vakuuttaneeseen puutavaranos-

koneet kestävät parhaiten.

sityisistä hakkuufirmoista Ilim Groupin kaltaisi-

turiin.

Kestävyyden ja luotettavuuden vaateen merk-

in jätteihin. Venäjän suurin puunjalostusyritys

Ensimmäiset Foresterit tulivat markkinoille

itystä Ihno avaa myös kilometreinä.

Ilim Group tuottaa vuodessa paperia ja sellua

1980-luvulla. Tarkoituksenmukaiseksi suun-

- Hakkuukohteet sijaitseva huomattavan kau-

noin 3,2 miljoonaa tonnia. Venäläisen Ilim

nitellut työjuhdat osoittautuivat kilpailijoihin

kana kaupungeista, palvelujen ääreltä. On

Holdingin ja amerikkalaisen International Pa-

nähden ylivoimaisen kestäviksi. Vuonna 2005

ihan tavallista, että välimatka minkäänlaiseen

perin puoliksi omistama Ilim aikoo lähivuosien

toteutetussa tuotemerkkiuudistuksessa Fo-

huoltoon tai varaosiin on 500 kilometriä. Eli

aikana tehdä merkittäviä tehdasinvestointeja

resteri-brändi jäi historiaan. Nimenvaihdos ei

kun puhutaan KESLA-puutavaranosturien

Venäjälle.

horjuttanut asiakkaiden luottamusta, olihan

luotettavuudesta ja kestävyydestä, puhutaan

- Ilimillä on useita isoja tehtaita, joiden puun-

puutavaranosturi ehtinyt näyttää erinomais-

asiakkaan kannalta aivan ratkaisevan tärkeästä

hankinnassa noin 50 Keslan puutavaranosturia

en toimivuutensa ja luotettavuutensa Venäjän

asiasta.

on koko korjuukauden ajan jatkuvasti liikkeellä.

äärimmäisen haastavissa korjuukohteissa.

Keslalla on Pietarissa oma maahantuoja, joka

Talvikausi 2019-2020 oli leuto ja leimikoille

puolestaan organisoi huolto- ja varaosapalve-

haasteellinen. Lyhyeksi jäänyttä hakkuukautta

Siperian syleilyssä

lun. Ihnon mukaan käytännössä jokaisella

edelsi kuitenkin pari hyvää talvea.

Korjuukohteista vaativimmat sijaitsevat Siperi-

suurella asiakkaalla on varaosa- ja huoltopiste

- Edellinen talvi oli korjuun kannalta lyhyt,

assa. Korjuu tehdään talvella, jolloin pakkanen

naapurissa. Keslan yhteistyö on tiivistä myös

mutta puutavaran hinta hyvä. Viime talvi oli

saattaa kohota hyvinkin yli - 40 asteen.

alustakoneita valmistavien automerkkien kans-

sen sijaan pulmallisempi, sillä puutavaran hin-

- Erikoisnesteet ja -öljyt, erikoisletkut ja tietysti

sa. Kumppaneita ovat Volvo, Mercedes, Mann,

ta oli laskussa. Venäjällä ei kuitenkaan tunnuta

tapa käyttää koneita, Keslan aluepäällikkönä

Scania, KamAZ sekä Maz.

murehtivan säiden vaihtelua, saati ilmaston-

vuoteen 2020 saakka toiminut Artur Ihno listaa

muutosta. Sanovat, että vaihtelut ovat nor-

nosturin käyttöön liittyviä erityisvaateita.

maaleja ja että kohta saadaan taas kunnollinen kylmä talvi.

40


Tarkoituksenmukaista Venäläiset arvostavat KESLA 2009S - ja KESLA 2009ST -puutavaranosturien tarkoituksenmukaisuutta. Nostureissa ei ole mitään ylimääräistä, ei laisinkaan hifistelyä. Yksinkertaisimmillaan nosturissa on vipuohjaus ja avohallintalaite. Avohallintalaitteisten koneiden myynnin osuus on noin 70 prosenttia. Lähinnä Siperian oloihin asiakkaat ostavat hytillisiä nostureita. Siperiassa kuljettajaa kurittaa roima pakkanen, mutta kelien kehnouden voisi kuvitella koettelevan kuskeja muuallakin. Tätä pohtivalle venäläiset heittävät vitsin työn joutuisuudesta: kuulemma avohallintalaitteen kuljettaja tekee työnsä nopeammin, kun ei ole hytin tuomaa mukavuutta ja säänsuojaa.

41


Vain parasta saatavilla olevaa

teknologiaa

Vuonna 2011 Keslassa käynnistettiin mittava KESLA 2015 -investointiohjelma. Merkittävimmät investoinnit tehtiin vuosina 2013 ja 2014. Kaikkiaan vuosikymmenen aikana yhtiö investoi tuotantoonsa reilut 10 miljoonaa euroa. Tuotantojohtaja Paavo Hopposen mukaan linja investoinneissa on kirkas – ”korvausinvestointeja ei tehdä – investoimme automaatioon ja parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan”. Paavo Hopposen Kesla-uran alku osui kovan

varustelutarjoomaan. ERPin myötä tuotteiden

kasvun ajankohtaan. Firmassa tehtiin paljon

myynti, spesifikaatiot, konfiguraatio ja kokoon-

rekrytointeja, vuokratyövoimaakin lisättiin ja

pano saatiin joustavammiksi.

alihankintaketjua kasvatettiin.

Hitsaus on prosessi, jossa etukäteisvalmisteluilla ja kerralla oikein tekemisellä on keskeinen merkitys. Keslan vuonna 2018 hankkima ISO 3834-2 varmistaa polun hyvään lopputulokseen.

42

- Ei ollut ennakkoluuloja tai henkisiä rajoittei-

KESLA 2015

ta, vaan kasvamaan lähdettiin rohkeasti. Kaikki

Uuden vuosikymmenen alussa yhtiöön luotiin

keinot olivat käytössä, sillä kysyntä oli kovaa.

KESLA 2015 -investointiohjelma. Yksi merkittä-

Kova vauhti kesti lopulta vajaat kaksi vuotta,

vimmistä yksittäisistä investoinneista oli uusi

sitten maailmantalous ja Kesla sen mukana oli

maalauslinja. Linja otettiin käyttöön vuoden

taantumassa. Edessä oli lomautuksia ja myös

2014 maaliskuussa. Laadun parantumisen li-

irtisanomisia. Myös tuotantojohtaja oli tuolloin

säksi noin kolmen miljoonan euron investointi

puolet työajasta lomautettuna.

mahdollisti osaltaan tuotannon lisäämisen.

Hiljenneen kysynnän aikana Hopposella oli

- Pintakäsittely oli saatava paremmalle tasolle,

hyvää aikaa ryhtyä uudistamaan Keslan tuo-

erityisesti paineita tuli Keski-Euroopan mark-

tannonohjausjärjestelmää yhteistyössä talous-

kinoilta. Maalauksen laadun ohella investointi

johdon kanssa. Ensimmäiset varastonimikkeet

mahdollisti myös paremman kustannustehok-

siirrettiin uutteen ERPpiin vuoden 2010 lopulla.

kuuden sekä entistä pienemmät ympäristöra-

ERP muutti yhtiön toimitustavan, jossa siirryt-

situkset.

tiin tuotteiden konfigurointiin. Configure to

Keslan vanhassa maalaamossa oli tehty vain

order (CTO) on periaate, jossa asiakas tilausta

märkämaalausta. Keskieurooppalaisessa ilmas-

tehdessään määrittelee tuotteen kokoonpa-

tossa märkämaalaus osoittautui pulmalliseksi

non eli konfiguraation. Sen jälkeen tuotteen

– korroosiosuoja oli saatava paremmaksi.

valmistus perustuu esisuunniteltuun tuote- ja

- Isoja puomistoja kuljetettiin sitten käsiteltä-


”Korvausinvestointeja ei tehdä – investoimme automaatioon ja parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan.”

Keslalla laadun kehityksessä on mukana koko henkilöstö. Kuvassa laatupäällikkö Tero Tanskanen, kokoonpanija Jarmo Riikonen ja tuotantojohtaja Paavo Hopponen.

43


väksi ulkoiselle teollisuusmaalaamolle. Varsin

lahden tehtaan pintakäsittelyn uudistaminen

seen ahdinkoon, ja investoinnit tyrehtyivät.

pian huomattiin, että käytännössä kuljettelu,

sekä viistepäällä varustettu hienosädeplas-

- Bisnes on syklistä, maailmanpolitiikan nousui-

aikataulutus, ennakointitarpeet ja lopulta ko-

ma, investoinnit varastointiin ja materiaalien

hin ja laskuihin on mukautuminen. Investoin-

konaiskustannukset osoittautuivat mahdot-

siirtoon, massaräätälöinnin kehittäminen,

neissa mitään keskivertoratkaisuja ei lähdetä

tomiksi.

LEAN-toimintamallin omaksuminen sekä myös

tekemään. Etsimme parasta saatavilla olevaa

Toinen investointeja vaativa pullonkaula olivat

vuonna 2012 sertifioitu ISO-laatujärjestelmä.

teknologiaa, jolla pärjätään sitten hyvinkin

isojen kappaleiden koneistukset. Kriittistä kapasiteettia oli saatava omiin käsiin.

Syklinen bisnes

Hopponen on ylpeä siitä, että Keslan tuotan-

Parannettavaa oli myös tuotteiden koeajossa,

Vuonna 2014 Ylen ulkomaan uutisten otsikossa

non työntekijöiltä tulee aktiivisesti ajatuksia ja

toiminnallisessa testauksessa ennen tuotteen

kysyttiin ”Mikä tekee Krimin kriisistä vakavan?”

ehdotuksia siitä, miten tuotannon eri vaiheita

toimittamista asiakkaalle. Teknologisilla ratkai-

(Yle 20.3.2014). Venäjä oli päättänyt venyttää

voitaisiin kehittää ja parantaa.

suilla kokonaisuus suunnittelusta tuotantoon

valtiorajojaan Krimille. EU-maat sopivat Venä-

- Luonnollisesti yksi osa tuotannon kehit-

ja toimituksiin saatiin kuosiin.

jän kauppapakotteista. Keslassa oli juuri ehdit-

tämistä on myös bechmarkkaus eli oman

KESLA 2015 -investointiohjelmaan kuului mo-

ty viedä maaliin mittavan investointiohjelman

ja muiden alan toimijoiden investoinnin ja

nia muitakin yksittäisiä investointeja: Kesä-

isoimmat hankkeet. Yhtiö ajautui taloudelli-

konekehityksen seuranta.

Joensuun tehtaan koneistuskeskus valmistui 2014. Se edustaa yhä alansa huippua. Kuvassa koneistaja Eero Huurinainen.

44

seuraavat kymmenen vuotta.


O tempora, o mores Työskennellessään Perloksen työkaluvalmistuksessa Paavo Hopponen oli tottunut valoisiin, lähes laboratoriomaisiin tiloihin. Tarkkuus oli matkapuhelinvalmistajia palvelleen Perloksen kaiken tekemisen ytimessä. Kun Perloksen loppu jo häämötti, Paavo Hopponen vastasi lehdessä olleeseen työpaikkailmoitukseen. Kesla haki tuotantojohtajaa. Huhtikuun toisena päivänä vuonna 2007 Hopponen katsasteli tuotantojohtajan silmin uuden työpaikkansa tehdastiloja. Konepajateollisuudesta Hopposella oli toki kokemusta työuransa alkuvaiheilta, mutta silti tuotantotilojen tummuus ja tunkkaisuus hätkäytti. ”Yllätti sekin, kun tehdastiloissa ihmiset tupakoivat, vaikka Suomen tupakkalaissa se oli jo ajat sitten kielletty. Oli sellaista äijämeininkiä”, Hopponen muistelee. Silloinen toimitusjohtaja Jari Nevalainen totesi, että loppuuhan se sauhuttelu, kun lakikin on savuttomien suojana. Nevalaisen neuvo Hopposelle kuitenkin oli, ettei tuoreen tuotantojohtajan kannata asiaan ainakaan vielä ensimmäisellä työviikolla puuttua. Oi aikoja, oi tapoja! Reilussa kymmenessä vuodessa kulttuurinmuutos Keslan tehdastiloissa on ollut iso. Pimeys, pölyisyys ja savuttelu on kauaksi taakse jäänyttä aikaa.

KESLA 2015 -hankkeessa uusittiin Joensuun tehtaan pintakäsittelylinja. Pintakäsittelyssä tuote saa nanokeraamisen pohjustuksen lisäksi sinkkirikasteisen välikerroksen ja pintapulveroinnin, jotka yhdessä muodostavat hyvän korroosiosuojan ja kulutuksenkeston. Kuvassa hanketta vetänyt tuotantojohtaja Paavo Hopponen.

45


Laaja tuoteportfolio Siinä missä monet kilpailijat ovat erikoistuneet pääosin yhteen päätuotealueeseen, Kesla etenee laajalla tuoterintamalla. Harvesterikouramarkkinassa kaikki Keslaa suuremmat valmistajat ovat sidoksissa metsäkonevalmistajiin. Hakkureiden, traktorivarusteiden ja puutavaranostureiden markkinat ovat globaalisti hyvin pirstaleiset. Lukuisten toimijoiden joukossa Keslan asema on kuitenkin vahva. Keslan yksi vahvuus on taito luoda hyviä partnerisuhteita. Sellainen on ollut Japanissa Sumitomo. Tuore yhteistyö AGCO-konsernin ja Valtran sekä ranskalaisen Dalby-konsernin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia sekä traktorivarustepuolella että kierrätysnosturimarkkinoilla.

Tarkoituksenmukaisuus

edellä

Suomessa kirves ja pokasaha olivat puunkorjuussa yleisesti käytössä aina 1950-luvulle asti.

oikoista evoluutioajattelua. Siinä ajattelussa

Hakkuiden - kaadon, karsinnan ja katkonnan - koneistuminen alkoi Suomessa varsinaisesti

edetään moottorisahasta traktoripohjaiseen

1970-luvulla. Siinä kehityksessä Kesla on ollut vahvasti mukana. Hakkuiden koneellistuminen

kalustoon, harvesterikourilla varustetuista

etenee vääjäämättä myös kehittyvillä globaaleilla markkinoilla. Kesla on jälleen tapahtumien

kaivureista pyöräalustaisiin tehdastekoisiin

keskipisteessä.

harvestereihin. - Asia ei minusta ole näin yksinkertainen, tek-

46

Kehittyvillä markkinoilla oman paikan löytämi-

öiden vaikutusvalta koneinvestoinneissa voi

nistä ja taloudellista perustetta ajattelulle ei

nen markkinasegmentissä sekä jälleenmyyjä-

olla huomattava, Keslan markkinointijohtaja

aina ole. Tarkoituksenmukaisuuden on syy-

ja kumppaniverkoston ja jälkimarkkinoinnin

Mika Tahvanainen huomauttaa.

tä ohjata kalustovalintoja. Ei koneita kukaan

organisointi edellyttävät pitkäjänteistä ja sit-

Tahvanainen viittaa alueellisiin käytäntöihin,

huvikseen halua hankkia, tarkoitus on saada

keää työtä. Kilpailu on usein kovaa. Menesty-

joissa koneyrittäjä voi olla lähes pakotettu in-

toimeentuloa. Tarvitaan kuhunkin toimintaym-

miseen saatetaan tarvita paljon muutakin kuin

vestoimaan koneisiin, jotka eivät ole yrittäjän

päristöön sopivaa teknologiaa.

asiakkaan näkökulmasta paras mahdollinen

tuloksenteon kannalta optimaalisia – muuten

Tarkoituksenmukaisuudesta puhuessaan Tah-

kone.

ei urakointisopimusta synny.

vanainen viittaa myös osaamiseen. Korjuutyön

- Esimerkiksi Etelä-Amerikassa suomalaiset

- Kannustetaan purpose built -koneketjujen

haasteena on jatkuva pula huippukuljettajis-

metsäkonevalmistajat ovat kilpailleet paikasta

hankintaan sellaisessa toimintaympäristössä,

ta. Haaste vaikuttaa olevan hyvin samankal-

auringossa ja huomanneet, ettei kisaa käydä

jossa vaikkapa kaivinkoneeseen pohjautuvat

tainen ympäri maailmaa. Kuljettajakohtaiset

lopulta pelkästään metsäkoneyrittäjien sieluis-

ratkaisut olisivat taloudellisempia.

tuottavuuserot ovat suuria, ja erot korostuvat

ta. Isoina urakanantajina toimivien metsäyhti-

Tahvanainen kritisoi koneellistumisen yksi-

entisestään haastavissa työskentelyoloissa.


Keslalle käyttäjäkokemus on kilpailuvaltti ja koneiden tarkoituksenmukaisuus hyve. Käyttäjä on myös tuotesuunnitelun lähtökohta. Kuvassa hakkuuyrittäjä Juuso Laukkanen ja tuotesuunnittelija Paavo Alhainen.

47


”On turhaa täyttää konetta ”nice-to-have”-ominaisuuksilla, jotka lähinnä vain lisäävät yrittäjän kustannuksia ja lisäävät häiriöherkkyyttä - ellei ominaisuuksille ole todellista tarvetta.”

Koneiden tehokas käyttö edellyttää erityistä ammattitaitoa ja kykyä suunnitella ja toteuttaa työtehtävät oikealla tavalla. Näihin vaateisiin voidaan vastata paitsi koulutuksella, myös yksinkertaistamalla koneiden käyttöä. - Alemman koulutus- ja osaamistason maissa tuottavuutta ei pystytä optimoimaan samalla reseptillä, kuin esimerkiksi Suomessa. Tällöin koneen tuottavuus suhteessa koneen kustannuksiin nousee kriittiseksi tekijäksi.

Asiakkaan iholla Keslalle käyttäjäkokemus on kilpailuvaltti ja koneiden tarkoituksenmukaisuus hyve. On turhaa täyttää konetta ”nice-to-have”-ominaisuuksilla, jotka lähinnä vain lisäävät yrittäjän kustannuksia ja lisäävät häiriöherkkyyttä - ellei ominaisuuksille ole todellista tarvetta. Ainakaan näillä ”koristeilla” ei pidä lähteä peittelemään perusteknologiassa olevia puutteita. Esimerkiksi Suomen oloissa vaadittavilla tietojärjestelmillä ei ole järkevää kuormittaa asiakasta, joka ei niitä ominaisuuksia tarvitse. On tosi sääli, jos puolen miljoonan euron kone seisoo Windowsin päivitysten vuoksi.

48


Kissa, joka näytti kyntensä Ilomantsista kotoisin oleva Mika Tahvanainen opiskeli maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Joensuun yliopistossa. Ennen tuloaan Keslalle hän ehti toimia muun muassa tutkijana, tuntiopettajana, tietojärjestelmäkehittäjänä sekä korjuuesimiehenä. - Yliopiston kurssikaveri Mikko Lehikoisen kans-

kun Mikko Lehikoisen jälkeen markkinointijoh-

enemmän sieltä markkinoiden uudisraivaajasta

sa tulimme Keslaan samaan aikaan maaliskuus-

tajana toiminut Eero Lukkarinen siirtyi Keslasta

mahdollistajaksi. Tehtäväni on antaa nykyisille

sa 2003. Kaikki kunnia edeltäjille, mutta pakko

toisen työnantajan palvelukseen.

uudisraivaajillemme edellytyksiä avata mark-

sanoa, että aiemmin talossa oli kyllä keskitytty

Mika Tahvanainen on maatalon poika, jo pienes-

kinoita. Omat kokemukset etulinjasta auttavat

vahvasti myyntiin, mutta markkinointi oli jää-

tä metsään ja konetöihin kasvanut. Lapsuuden

ymmärtämään sitä, millaisia edellytyksiä työs-

nyt lapsenkenkiin. Vitsailtiin, että tultiin töihin

perintönä hän kertoo saaneensa myös Valtra- ja

sä tarvitaan. Olemme löytäneet tiimiimme aina

Käkisalmen konepajaan eikä mihinkään pörssi-

Kesla-geenit.

uusia ihmisiä, joiden kynnet näyttävät pitävän.

yhtiöön, Mika Tahvanainen hymyilee.

- Kotona on aina ollut suomalainen traktori, ja

Tulevaisuus näyttää aika turvalliselta.

Tahvanainen muistelee arvostaen Lehikoisen

vuonna 1981 kotiin tuli ensimmäinen Keslan te-

tarmokkuutta ja kykyä innostaa tiimiään yhä

kemä PATU-kuormain-vaunupaketti.

parempiin suorituksiin.

Kokemukset kotoa ja yhtiömiehen rooli vel-

- Oma kokemus myynnistä ja markkinoinnis-

jensä puukorjuuyrityksessä ovat vahvistaneet

ta oli aika vaatimatonta, enkä oikeastaan pidä

markkinointijohtajan kykyä ymmärtää Keslan

edelleenkään itseäni varsinaisena markkinoin-

asiakkaita syvällisesti.

nin huippuosaajana. Kyllä oma vahvuuteni on

- Teknisen osaamisen ja puunkorjuun proses-

ollut aina vahva puunkorjuun prosessien käy-

sien ymmärtämisen ansiosta ymmärrän asiak-

tännön tuntemus ja asiakkaan elämän ymmär-

kaita ja heidän tarpeitaan, jotka olen voinut sit-

täminen. Mikko taas on erittäin dynaaminen

ten välittää edelleen Keslan tuotekehitykselle.

myynti- ja markkinointihenkinen persoona. Saa-

Keslassa Tahvanaisesta on kouliintunut myös

tettiin joskus käydä hieman törmäyskurssillakin,

uusien markkinoiden tienraivaaja. Kun Poh-

mutta kyllä Mikolla oli kova luottamus siihen,

jois-Amerikka sukelsi rajusti vuoden 2008 finans-

että porukka osaa tehdä, kunhan suuntaviivat

sikriisin puristuksessa, Keslalla oli jo hyvä jalansija

ovat selvillä. Heittäytymistä se vaati – kun kissan

Japanissa ja Etelä-Amerikassa. Niiden markki-

viskaa ylös kohti kattoparrua, riippuu kissasta,

noiden avautumisessa Tahvanaisella oli tärkeä

saako parrusta kynsillään kiinni. Se oli Lehikoi-

rooli. Sittemmin Kesla on ryhtynyt operoimaan

sen tapa kuvata tekemisen meininkiä tuolloin.

kehittyvillä markkinoilla muuallakin Aasiassa ja

Tahvanaisen kynsiote on pitänyt. Vuonna 2012

myös Afrikassa.

vientipäälliköstä tuli Keslan markkinointijohtaja,

- Minun roolini on vuosien saatossa muuttunut

Liiketoimintajohtaja Mika Tahvanainen on työskennellyt Keslalla vuodesta 2003. Sinä aikana tutuksi on tullut puunkorjuu ympäri maailman.

49


Koneiden on toimittava varsin eri tyyppisissä oloissa aina pohjoisen arktisista olosuhteista kuumaan tropiikkiin.

50


2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Korjausliikkeiden aika ”KESLA 2015 -projekti on saatu päätökseen. Jari Nevalainen on lupauksensa mukaisen tehtävän suorittanut, joten voimme jatkaa tästä eteenpäin.” Näin kommentoi Keslan hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen huhtikuussa 2015 yhtiön ilmoittaessa toimitusjohtajavaihdoksesta. Jari Nevalainen ehti johtaa Keslaa kaikkiaan 14 vuotta.

Kun Yle jutussaan kysyi toimitusjohtajavalinnasta, Kärkkäinen vastasi: ”Nevalaisen seuraajan etsintä on pitkällä, sillä Keslan hallitus on jo haastatellut uusia toimitusjohtajaehdokkaita. Valinta on tarkoitus tehdä vielä huhtikuussa ja toiveena, että uusi johtaja aloittaisi vielä tänä keväänä”. Uudelta toimitusjohtajalta hallituksen puheenjohtaja odotti kokemusta ja kykyä ”saada 300-henkinen organisaatio puhaltamaan yhteen hiileen”.

Euroopan heikko talouskasvu yhdessä Venäjän talouskriisin kanssa heijastui yhä Keslan liiketoimintaympäristöön Yhtiön liikevaihto notkahti edellisvuodesta ollen 40,1 miljoonaa euroa. Tilikauden liikevoitto painui noin 1,6 miljoonan euron verran miinukselle.

Hallituksen puheenjohtaja Kärkkäisen mukaan metsäteknologian pitkän tähtäimen näkymissä ei kuitenkaan ollut valittamista. ”Odottelemme Äänekosken ja muiden suurten suomalaisten investointien toteutumista. Metsien käyttö ja koneiden käyttö kasvavat lähivuosina,” vakuutti Kärkkäinen Ylen haastattelussa. MFG Componentsin liikevaihto ja -voitto jatkoivat laskuaan. Miinuksella olivat sekä yhtiön sisäinen että ulkoinen myynti. MFG:stä oli vuosien mittaan tullut perin ongelmallinen osa Keslaa.

Hyvin eivät edenneet asiat myöskään Saksassa. Tytäryhtiön tulosvaikutus konsernin tulokseen oli selvästi negatiivinen.

51


Simo Saastamoinen on luotsannut Keslaa vuodesta 2015 alkaen.

52


Takamatka oli

jumalaton

Simo Saastamoinen aloitti työnsä Keslan toimitusjohtajana vuonna 2015. Kesla oli tuolloin kriisiyhtiö; velkaprosentti oli 140 ja yhtiön kassa kumisi tyhjyyttään. Kriisiytymiseen vaikuttivat sekä maailmantalouden heilahtelut että myös talon sisäiset toimet. Krimin kriisin vuoksi markkinoiden itärinta-

Nosturimallia piti muuttaa, keventää. Työ vei

tehdä”. Päällä oli kassakriisi. Saastamoisen

malla oli äkkiä hiljaista; Venäjä, Valko-Venäjä,

aikaa ja maksoi paljon rahaa. Yhtiö oli tehnyt

ensimmäinen tehtävä oli sopia menettelyistä

Ukraina, Baltia ja osa Keski-Eurooppaakin oli

merkittävän virhearvion.

yhtiön rahoittajien kanssa.

seisahduksissa. Vuosien 2013 ja 2014 investoin-

- Saimme sovittua lainojen lyhennysten jäädyt-

tikuorma oli yhteensä noin yhdeksän miljoo-

Korjausliikkeitä

tämisestä vähäksi aikaa. Kirjoitin meidän toi-

naa euroa. Vastoinkäymisten repussa painoivat

Toimitusjohtaja Saastamoisen oli ryhdyttävä

mista 10-sivuisen suunnitelmamuistion, jonka

myös paisuvat myyntisaamiset.

viemään yhtiötä kohti selkeää muutosta. Kuten

mukaan edettiin. Tällä tavoin saatiin työrauha,

Samaan aikaan MFG Componentsin toimin-

useampikin keslalainen on jälkikäteen toden-

ja voitiin keskittyä rakenteellisten muutosten

ta oli tappiollista. Aiemmin paremmin kan-

nut, oltiin tilanteessa, että ”jotakin oli pakko

tekemiseen.

nattanut MFG:n maahantuontiliiketoiminta oli pudonnut jo aikaisemmin digitalisaation muuttaessa asiakkaiden toimintatapoja. Lopputuloksena Ilomantsin tehtaan sulkeminen oli liipaisimella. Ongelmia oli myös Saksassa, jonne Kesla oli pikavauhtia perustanut oman tytäryhtiön Kesla GmbH:n vuonna 2012. Oli alusta lähtien selvää, että tytäryhtiön käynnistämisestä aiheutuisi ensimmäisinä vuosina kuluja. Yllätyksenä palajstui se, että Kesla oli lähtenyt Saksan markkinoille puutteellisin lähtötiedoin. Sikäläisten kuljetusten painorajoitukset ovat selkeästi Suomen rajoituksia matalammat. Sen faktan myötä Keslan järeät ja painavat puutavaranosturit osoittautuivat saksalaisille liian painaviksi.

Kesla GmbH:n henkilökuntaa vasemmalta Simo Saastamoinen, Elke Vogel, Achim Weidner, Werner Ziefle ja sittemmin eläkkeelle jäänyt Bernhard Huber.

53


”Tämä matkanteko ei ole pikajuoksua vaan enemmän maratonia. Hyvästä ajattelusta tulee hyvää toimintaa ja näin toiminnasta tulee hyviä tuloksia. Organisaatiokulttuuriin rakennamme rohkeutta ja sitkeyttä uudistua.”

Kuvassa pitkän huiskeata puuta Thaimaassa.

54


Yhtiössä ryhdyttiin järjestelmään liiketoimin-

vaiheissa konsernin emoyhtiö kirjasi järjeste-

ymmärtämisen parantamisessa, diilereiden tu-

toja uuteen kuosiin.

lyistä yhteensä runsaan 2,6 miljoonan euron

kemisessa, elinkaaripalvelujen kehittämisessä

- Aika lailla alkuvaiheessa totesin, ettei yhtiö

arvonalentumiset MFG-sijoitukseensa.

ja palvelutason parantamisessa.

tule entisellä menolla ylittämään 50 miljoonan

Iso uutinen oli se, kun Kesla luopui pitkäaikai-

Saastamoisen toimitusjohtajakaudella sekä

euron liikevaihtoa. Prosessit olivat epäselviä ja

sesta Hankkija-yhteistyöstä ja solmi kump-

Keslan liikevaihto, että tulos on saatu hyvään

liiketoimintojen kilpailustrategiat olivat epäsel-

panuuden ACGO Suomen ja Valtran kanssa

kasvuun. Vuoden 2019 lopulla esille tullut

vät. Piti lähteä hakemaan systemaattisempaa

vuonna 2016.

ongelma nosturipilarien kestävyydessä oli ta-

toimintatapaa ja miettiä, missä bisneksessä

kaisku. Kestävyysongelma koskee KESLA 2124L

haluamme olla mukana, ketkä ovat meidän

Selkeyttävä strategiaprosessi

-nostureita – juuri niitä, jouduttiin kiireesti

asiakkaitamme, mitkä ovat meidän kilpailue-

Vaikeista ajoista selviytyminen vaati paljon

kehittämään Saksan markkinoille vuosikym-

tujamme ja vahvuustekijöitämme.

työtä. Sen lisäksi Keslalla oli matkassa myös

menen alkupuolella vuonna 2012. Vastuulli-

Keslaan perustettiin omat liiketoimintaor-

paljon onnea. Ilomantsin tehtaan vaikean tai-

suus-arvonsa mukaisesti Kesla lupasi vaihtaa

ganisaatiot auto- ja teollisuusnostureille,

paleen päättymistä edesauttoi se, että kysyntä

kaikkien vuodesta 2013 alkaen toimitettujen

puunkorjuulaitteille sekä traktorivarusteille.

Venäjän markkinoilla lähti nopeasti elpymään.

kyseisten nostureiden pilarit uuteen vahvis-

Tavoitteena oli ravistella omiin poteroihinsa

Valtra-yhteistyö puolestaan toi aivan uuden-

tettuun konstruktioon. Operaatio teki yhtiön

jumiutunut organisaatio näkemään yhtiön

laista draivia koko Keslaan. Yhtiössä vuonna

tulokseen noin 700 000 euron loven.

kokonaisuus asiakkaiden perspektiivistä – oi-

2018 käynnistetty strategiatyö puolestaan

Vuoden 2019 lopulla Simo Saastamoinen tois-

valtamaan Saastamoisen peräänkuuluttama

selkeytti sitä yhteistä säveltä, jota Simo Saas-

taa jälleen aiemmin sanomansa: Kesla tähtää

systeeminen ajattelu. Toimitusjohtaja juurrut-

tamoinen orkesterinsa kanssa haluaa soittaa.

pysyvään ja luotettavaan suorituskyvyn nos-

ti organisaatioon uusia toimintatapoja. Muun

Liiketoimintakohtaisia tavoitteita selkeytettiin.

toon.

muassa joka maanantai toimitusketjun tilanne

Se kaikki motivoi ihmisiä, jotka olivat oppineet

- Tämä matkanteko ei ole pikajuoksua vaan

katsottiin yhdessä läpi.

katsomaan yhtiön liiketoimintoja kokonaisuu-

enemmän maratonia. Hyvästä ajattelusta tu-

Vuonna 2017 Saksan tytäryhtiöön liittyen teh-

tena ja onnistuneet lisäämään kommunikaa-

lee hyvää toimintaa ja näin toiminnasta tulee

tiin korjausliikkeitä. Työntekijämäärää supistet-

tiota sekä talon sisällä että myös asiakkaiden

hyviä tuloksia. Organisaatiokulttuuriin raken-

tiin ja varaosavarasto siirrettiin Suomeen. MGF

suuntaan.

namme rohkeutta ja sitkeyttä uudistua.

Componentsin osalta ratkaisu oli se, että Kes-

Vuonna 2016 hyvä uutinen oli myös onnistu-

lalle strategisesti merkittävä Ilomantsin tehdas

minen Thaimaan markkinoilla. Kesla-tiimi oli

siirtyi osaksi Keslaa vuonna 2016 ja myyntiin

tehnyt perusteelliset pohjatyöt, rakentanut

menivät MFG:n liiketoiminnot. MFG:n valmis-

luottamusta asiakkaisiin ja onnistunut päihit-

tusliiketoiminta myytiin Kotka Power Tech

tämään kilpailijansa myös palvelun ripeydessä.

Oy:lle syyskuussa 2017. Syksyllä 2018 Kesla

- Kokonaisuudessa on kaiken aikaa paljon ke-

kertoi myyneensä MFG:n maahantuontiliike-

hitettävää. Töitä pitää tehdä yhtä lailla tuottei-

toiminnan Tools Finland Oy:lle. Prosessin eri

den konfiguraation kanssa, asiakastarpeiden

55


Systeemiajattelija Saastamoinen Pohjois-Karjalan Uimaharjussa syntynyt Simo Saastamoinen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hänellä on myös Master of Science -tutkinto Englannista (Cranfield Institute of Technology). Miehen työura käynnistyi Suomen Posti Oy:ssä, jossa hän ehti toimia tuotannonsuunnittelun päällikkönä, tuotepäällikkönä sekä tuoteryhmäpäällikkönä.

56

Perloslainen Saastamoisesta tuli vuonna 1999,

Keslan silloinen hallintojohtaja Marke Tyrväi-

risyitä. Systeemisessä ajattelussa ongelmien

jolloin hän muutti perheineen takaisin Joen-

nen oli siirtymässä uuteen työpaikkaan. Kes-

aiheuttajia lähdetään tarkastelemaan pintaa

suun seudulle. Vuonna 2001 hänet nimitettiin

lan johto otti yhteyttä Saastamoiseen kysyen,

syvemmältä kiinnittämällä huomiota erityises-

hankinnoista ja logistiikasta vastaavaksi joh-

olisiko hän kiinnostunut Keslan talousjohtajan

ti pullokauloihin.

tajaksi. Perlos-uralta kumpuaa myös systee-

paikasta.

”Kokonaisuuden hallinta ja syy-seuraussuh-

miajattelu – äärimmäisen nopeatempoisessa

”Sisäistä laskentaa olin pyörittänyt, mutten

teiden ymmärtäminen edellyttää järkevää ja

ja globaalissa bisneksessä konkretisoitui se, mi-

ollut mikään kirjanpitäjä. Talousjohtajaksi

konkreettista toimintatapaa. On myös ymmär-

ten kaikki vaikuttaa kaikkeen; jos systeemissä

ryhtyminen tuntui kuin olisi mustaan kaivoon

rettävä, ettei yksikkökustannusten minimi ole

jokin osa muuttuu, muutos vaikuttaa armotta

hypännyt”, Saastamoinen kuvailee loikkaansa

systeemin kokonaiskustannusten minimi.”

kokonaisuuteen.

pois omalta mukavuusalueeltaan.

Systeemisen ajattelun tuloksiin luottava Saas-

Vuodesta 2008 aina vuoteen 2011 Saastamoi-

Ensimmäistä tilinpäätöstä mies kertoo vääntä-

tamoinen tapaa sanoa, että hyvin suunniteltu

nen toimi taiwanilaisen Lite-On Mobile -yhtiön

neensä silloisen kirjanpitäjän kanssa itkun kera.

on kokonaan tekemättä, hyvin dokumentoitu

palveluksessa vastaten globaalin liiketoimin-

”Opin todella arvostamaan taloushallinnon

on kokonaan tehty. Ongelmien selvittämisessä

nan toimitusketjun hallinnasta. Lite-On Mo-

ammattilaisia! Näin jälkikäteen olen sitä miel-

johtajan yksi valtti on kolmen vuoden talous-

bile on yhtiö, joka osti suomalaisen Perloksen

tä, että jokaisen johtotason ihmisen olisi hyvä

johtajapesti – ”numeroilla tässä eletään, minä

vuonna 2007. Taiwanilaisyhtiön palveluksessa

käydä tilinpäätösprosessi läpi. Siinä prosessissa

en perstuntumalla lennä!”

Saastamoinen vietti vuoden 2010 Kiinassa.

eivät jousta numerot, sisällöt tai aikataulut. Ai-

”Valtuutan ihmisiä, en pelkää antaa heidän

Suomeen palattuaan Saastamoinen jätti Lite

nut, joka joustaa, on ihminen.”

tehdä omia ratkaisujaan. Katson kokonaisuutta

Onin aikeenaan pitää ansaittua sapattivapaata.

Keslan toimitusjohtajaksi Simo Saastamoinen

ja huomaan herkästi pullonkaulat. Talousjohta-

Oli tärkeätä varata aikaa äidin saattohoitoon,

nimitettiin vuonna 2015. Vaativassa tehtävässä

jan ajalta minulla on hyvät seurannan työkalut

isälle ja omalle perheelle.

kaikki uralla aiemmin koettu on osoittautunut

– näen tilanteen kehittymisen kuten senkin, jos

Kun Kesla vuonna 2012 haki markkinointijoh-

erityiseksi voimavaraksi. Saastamoinen kertoo

johonkin asiaan pitää reagoida.”

tajaa, Simo Saastamoinen haki pestiä, muttei

telekommunikaatioteollisuudessa oppineensa

tullut valituksi. Markkinoinnin johtoon nimitet-

systeemisen ajattelun. Yhden yksittäisen on-

tiin Mika Tahvanainen. Hieman myöhemmin

gelman ratkaiseminen ei poista pulman juu-


Keslan 10 000. autonosturi luovutettiin Jaku-yhtiöille FinnMETKO:ssa 2018.

57


KESLA 18RH-II -koura sopii erinomaisesti harvennushakkuisiin ja se löytyykin Sampo-Rosenlewin hakkuukoneista.

58


Metsäosaamisella

luomukoneeksi

Sampo-Rosenlewin pelastajassa Timo Prihtissä ja Keslan perustajassa Antti Kärkkäisessä vaikuttaa olevan paljon samaa. Kärkkäinen aloitti kivenraivauskoneiden rakentamisen, kun kukaan ei ollut vielä niitä keksinyt. Timo Prihtiä ajoi metsäkonemarkkinoille samakaltainen syy – metsurikunta oli harventunut ja harvennusmetsien hoidon taso taantunut. Markkinoilla ei tuntunut olevan oikeanlaisia koneita harvennuksille. - Isoilla koneilla puut kolhiintuivat ja tuli valtavia

vuosittain yli sata. Myynnistä viennin osuus on

ajouria. Tarvittiin kevyt kone, sellainen luomuko-

noin 85 prosenttia.

ne – ympäristöä säästävä, teollisuusneuvos Timo

- Kymmenestä koneesta kahdeksan lähtee Keslan

Prihti muistelee.

hakkuupäällä. Vientialueista Eurooppa on suurin,

Itsekin metsänomistajana Timo Prihti tiesi, että

kaikkiaan vientiä on globaalisti Euroopasta Kana-

Keslan valmistamat puomit olisivat mitä otollisin

daan ja Kiinasta Chileen, metsäkoneiden liiketoi-

valinta porilaiselle metsäkonevalmistajalle. Puo-

mintajohtaja Hietikko kiteyttää.

miyhteistyöstä aloitettiin, harvesterikouriin laajen-

Nimenomaan vientimarkkinoilla Hietikko näkee

nettiin. Yhteistyö käynnistyi jo 1990-luvun lopulla.

merkittäviä kasvun mahdollisuuksia. Vientipon-

Sampo-Rosenlew aloitti ensiharvennuskoneiden

nisteluissa ja verkostojen rakentamisessa kasvulle

sarjatuotannon vuonna 1997. Tuotekehitystä teh-

ja kehittymiselle tukevaa selkänojaa antaa Sam-

tiin, ja yhä tehokkaammat konemallit seurasivat

po-Rosenlewin osaomistaja, intialainen Mahindra.

toistaan. Vuonna 2013 Sampo Rosenlewin har-

Maailman suurin traktorivalmistaja Mahindra &

vesteri koki täydellisen muodonmuutoksen. Timo

Mahindra omistaa Sampo-Rosenlewista 49,04 pro-

Prihtin kuningasajatus oli alusta lähtien se, että

senttia. Loppuomistus on Prihtin perheellä.

metsäkone voidaan rakentaa käyttämällä puimu-

Joulukuussa 2017 Sampo-Rosenlew osti Logman

rin osia. Sittemmin metsäkoneiden vaatimukset

Oy:n konkurssipesän. Ostopäätös oli osa metsä-

teräsvahvuuksilta, moottoriteholta ja voimansiir-

koneliiketoiminnan kasvusuunnitelmaa. Elokuussa

rolta kasvoivat ja puimuriosien käytöstä luovuttiin.

2018 Sampo-Rosenlew kertoi kasvattavansa mallistoaan kaikkiaan kolmella uudella metsäkoneella,

Kasvuvauhdissa

joissa näkyi Logmanin perintö. Uuden malliston

Hannu Hietikon johdolla Sampo-Rosenlew on vii-

hakkuupäät ovat Keslan tuotantoa.

meisen kahden vuoden aikana kolminkertaistanut

- Kuormaimet ja hakkuupäät tulevat Keslalta, auto-

metsäkonetuotantonsa. Metsäkoneita valmistuu

matiikan toimittaa eri Technion. Yhteistyö on pitkä

59


ja perustuu suunnitelmallisuuteen ja jatkuvaan

Ei kannata etukäteen naureskella

vuoropuheluun. Ja vaikka konekokoja on kasvatettu, Sampo-Rosenlew on ennen muuta harven-

Elettiin vuotta 1997. Porukkaa oli kokoontunut Poriin Teljänhovin hotelliravintolaan

nusten asiantuntija, Hietikko linjaa.

Rauma Business Schoolin järjestämään management-koulutukseen. Mukana oli myös nuori Hannu Hietikko. Hietikolle oli ehtinyt kertyä jo kokemusta metsäkonebisneksestä.

Sosioekonomisia kysymyksiä

Vuodesta 1986 vuoteen 1992 hän oli työskennellyt Lokomo Forestin palveluksessa. Sen

Tavaralajimenetelmän suosio maailmalla kasvaa

jälkeen ura eteni Timberjackin Suomen myyntiyhtiön markkinointipäälliköksi. Parin

edelleen. Menetelmän käyttöönotto edellyttää

vuoden kuluttua siitä hänet nimitettiin Timberjackin Suomen toimitusjohtajaksi.

uuden markkina-alueen toimintaolojen hyvää tuntemusta. Kehittyvissä metsätalousmaissa halpaa

Rauma-Repola oli luopumassa rönsyistään 1990-luvun alun laman pyörteissä. Leikkuu-

työvoimaa on hyvin saatavilla ja työ manuaalista.

puimurituotannossa koko elämänsä työskennellyt insinööri Timo Prihti näki tilaisuutensa

- Siirtymäkynnys manuaalisesta työstä huipputek-

tulleen. Prihti osti Rauma-Repolalta Sampo-Rosenlewin ja pelasti suomalaisen puimurit-

nologiaan on monin paikoin korkea. Tosin merkke-

uotannon maanläheiseksi kuvatulla johtamistyylillään.

jä on siitä, että vaikka halpaa työvoimaa on, nuoria ei enää saa houkuteltua manuaaliseen puunkor-

Teljänhovissa bisnesoppiin kokoontuneet miehet lukivat aamun Satakunnan Kansaa.

juuseen, Hannu Hietikko sanoo.

Etusivun ilmoituksessa Prihtin Sampo-Rosenlew ilmoitti aloittavansa metsäkoneiden

Hietikko ei tyydy katsomaan vain kannolla tapah-

valmistuksen. ”Ilmoituksessa oli kuvia ja muuta… Vitsailtiin ja irvailtiin, että tervetuloa

tuvaa työvaihetta.

vaan markkinoille noiden koneiden kanssa”, muistelee Hannu Hietikko.

- Pitää tarkastella koko logistiikkaa ja ajattelumallia metsästä tehtaalle. Ratkottavana on monia sosio-

John Deere osti Timberjackin vuonna 2000. Vuonna 2005 Hietikko siirtyi Deeren maa-

ekonomisia kysymyksiä. Venäjä on tästä hyvä to-

johtajaksi Venäjälle vastaamaan metsäkonemyynnin kehittämisestä. Reissu kesti nelisen

teutunut esimerkki. Teknologian vienti sinne oli ai-

vuotta. Hietikko palasi Suomeen ja jätti metsäkoneet. Vuonna 2009 hän siirtyi Volvo

kaan perin hidasta. Nyt herääminen on tapahtunut

Construction Equipmentin Suomen toimitusjohtajaksi.

ja Venäjän metsäkonemarkkinat kovassa kasvussa. Tavoite murtautua uusille markkinoille yhdistää

Volvon jälkeen Hietikko päätti vetää vähän henkeä. Tauko ei ehtinyt pitkäksi venähtää,

Sampo-Rosenlewia ja Keslaa, sanoo Hietikko.

kun Timo Prihtin poika ja Sampo-Rosenlewin silloinen toimitusjohtaja Jali Prihti soitti

- Emme keskity operoimaan kypsillä markkinoilla,

Hietikolle ja pyysi tätä hommiin. Hietikko aloitti pestinsä Sampo-Rosenlewin metsäkon-

joilla isot toimijat pitävä kiinni asemistaan. Täh-

edivisioonan johtajana elokuussa 2017.

täämme sinne, missä mekanisointi on käynnistymässä ja kasvamassa ja yhteistyökumppaniksi tarvitaan todellinen harvennusspesialisti.

60


”Niin – Teljänhovia muistellen opetus on ihan selvä – ei kannata koskaan etukäteen naureskella.” Hannu Hietikko 61


”Kesla on ryhdikäs toimija, joka pystyy viemään asioita eteenpäin – etteivät jää kahvipöytäpuheiksi. Keskustelu on sujuvaa ja avointa. Voimme käydä läpi yhteisiä linjoja ja resonoida yhdessä sitä, mihin maailma on menossa.” Mikko Lehikoinen

62


Isän

murha

Kihlaus, asiakkaiden kannalta merkittävä askel eteenpäin, ilo yhteisen savotan löytämisestä, mahdollisuus valloittaa uusia markkinoita yhdessä. Näin mediassa luonnehdittiin Keslan ja Valtran tammikuussa 2016 käynnistynyttä yhteistyötä. Uudesta kumppanuudesta riemuittiin molemmin puolin pöytää, vaikka keslalaisten rinnassa kivisti tunne isän murhasta.

”Vuonna 1977 Keslan kehitys sai todellisen he-

kehiin, eikä meillä sitten enää ollut henkilökoh-

vosenpotkun, kun tiivis yhteistyö Keskusosuus-

taisia tuttavuuksia Hankkijaan. Päätös oli iso,

liike Hankkijan kanssa alkoi.” Näin yli 30-vuoti-

mutta minusta se meni lopulta asiallisesti mo-

sen yhteistyön käynnistymistä on luonnehtinut

lempien osalta.”

vuoteen 1976 saakka Keslan toimitusjohtajana

Veli-Matti Kärkkäisen mukaan Valtra-kumppa-

ollut Seppo Kärkkäinen. Sittemmin yhteistyön

nuus on luonut Keslaan uutta uskoa. ”Ollaan

merkitystä on monissa eri yhteyksissä kuvattu

Valtrankin mielestä hyvä toimija. Olemme ol-

toteamalla, että ilman Hankkijaa Keslaa ei olisi.

leet kovasti tyytyväisiä päätökseen.”

Keslan hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti

Hallituksen puheenjohtajan mukaan muutos-

Kärkkäinen kuvaa kumppanuuden vaihdosta

tilannetta pyrittiin hoitamaan henkilötasolla

seuraavasti:

mahdollisimman hienovaraisesti, ”ettei suuria

”Valtralla oli meitä kohtaan suuri kiinnostus.

säröjä olisi jäänyt kenenkään sieluun”.

Hallituksessa Hankkija-yhteistyöstä luopumi-

Tilannetta helpotti Keslan toimitusjohtajan

sesta ja Valtrasta oli keskusteltu jo vuosia aikai-

vaihdos. Jari Nevalaisen toimitusjohtajakausi

semmin. Pohdimme markkinafokusta – Hank-

päättyi huhtikuussa 2015. Uudeksi toimitusjoh-

kija oli toimijana keskittynyt Suomeen. Valtran

tajaksi nimitettiin Simo Saastamoinen saman

kautta taas pääsisimme viemään tuotteita Eu-

vuoden toukokuussa.

rooppaan ja muuallekin maailmalle. Syksyllä 2015 päätimme sitten tehdä hypyn tuntemat-

”Haluttiin Kesla meidän völjyyn”

tomaan. Pitkäaikaisen kumppanuuden päätty-

Entisenä keslalaisena Valtran markkinointijoh-

minen Hankkijan kanssa tuntui kyllä isän mur-

taja Mikko Lehikoinen tunsi Keslan hyvin. Kun

halta.”

Valtrassa käynnistettiin strateginen kehityshan-

Maailma ja markkinat olivat muuttuneet, myös

ke, Kesla vaikutti olevan juuri se ratkaiseva pala

Kesla kaipasi muutosta. ”Uudet miehet tulivat

kokonaisuutta.

63


Keslan ja Valtran johtoa yhteistyön julkaisun yhteydessä. Vasemmalta Janne Sinkkonen, Ville Mansikkamäki, Jari Rautjärvi, Simo Saastamoinen, Matti Kallio, Mika Tahvanainen ja Mikko Lehikoinen.

64

- Kävimme vuoden aikana läpi useita eri toi-

Vuosien unelmasta tuli totta tammikuussa 2016.

kanssa voi lähteä metsäsegmentissä mihin päin

mijoita, kun etsimme tulevaisuuden metsä-

”Tämä on merkittävä uudistus metsäpuolen

maapalloa tahanssa – se ei onnistu kaikkien

puolen kumppania. Prosessia käytiin läpi myös

tuotevalikoimassamme – markkinajohtajat ovat

kanssa.

Keslan kanssa. Löytyi yhteinen prioriteettilista.

nyt saman katon alla myös tässä segmentissä,”

Minne se maailma sitten on menossa? Lehikoi-

Muut tutkitut yhtiöt nähtiin aivan liian pieninä

kommentoi AGCOn Suomen myyntijohtaja

sen mukaan loppuasiakkaan kohtaamisen mer-

toimijoina kasvaakseen meidän kanssamme.

Matti Kallio Keslan ja Valtran yhteistyön alkua

kitys tulee edelleen korostumaan. Olennaista

Haluttiin Kesla meidän völjyyn – Kesla oli ai-

pörssitiedotteessa.

on se, miten asiakkaat löytävät tuotteet ja pal-

nut kumppani, jolla oli kokemusta globaalista

Lehikoisen mukaan Keslan valtteja ovat yhtä

velut.

toimintaympäristöstä. Meillä on yhteneväinen

lailla niin teknologinen kyvykkyys, tuotekehi-

- Digitalisaatio muuttaa asiakkaan kohtaamista,

filosofia.

tys kuin palvelu- ja huoltoverkostokin. Keslan

yhteys asiakkaisiin tiivistyy eikä diileri ole enää


kaiken kulmakivi. Tänä päivänä diilerillä on usei-

- Kumppanit ovat meille tärkeä voimavara

kannettava vastuu toiminnan kehittämisessä

ta edustuksia, hän ei enää voilla olla pro-myyjä

– win win win on löydettävä kaikesta teke-

meidän rinnalla.

kaikkien tuotteiden osalta. Digitalisaatiota hyö-

misestä. Me tarjoamme kumppaneille hyvän

Siinä missä Keslassa kipuiltiin Hankkijasta luo-

dyntämällä saamme diilereille entistä valmiim-

järjestelmän, jonka kautta voi kasvaa ja ver-

pumista, Valtralla hankausta tuli aluksi Kro-

paa kaupallista päätöksentekomateriaalia ja

kostoitua. Se riippuu aina kumppanin omasta

nos-yhteistyön loppumisesta.

tukea.

aktiivisuudesta, miten hyvin nämä mahdolli-

- Talossa oli vallalla aika tiukka Kronos-uskon-

Maailmanvalloitus lähti liikkeelle AGCO Suo-

suudet osaa käyttää.

to, ei vaihdos meillekään ollut mikään läpi-

men ja Keslan yhteistyöstä. Uusia vientikohteita

Lehikoinen näkee tulevaisuuden positiivisena.

huutojuttu. Vaan jos nyt menet meidän myy-

on avautunut ja avautumassa Pohjoismaista,

Hänen mielestään Valtran ja Keslan yhteistyön

jiltä kysymään, kumman kanssa on helpompi

Japanista, Koreasta, Venäjältä, Brasiliasta. Maan-

kehittämisessä on huikeita mahdollisuuksia –

ja parempi toimia, niin vastaus on selkeästi

tieteellisen laajentumisen ohella avauksia teh-

sellaisia, joita kukaan Keslan kilpailija ei tule

Kesla.

dään myös uusille asiakassegmenteille, kuten

ikinä saavuttamaan.

kunnallistekniikkaan, kierrätysbisnekseen sekä

- Tokihan Keslankin on tässä vauhdissa pystyt-

armeijasegmentteihin. Valtran Unlimited-räätä-

tävä kehittymään – se Kesla, jonka kanssa toi-

löintistudio jatkaa kasvuaan ja tarjoaa kumppa-

minta aloitettiin vuonna 2016 ei enää pärjäisi

neille joka vuosi uusia mahdollisuuksia ja maita.

uusissa muutoksissa – eli kyllä Keslankin on

AGCO-yhteistyö on laajennut sittemmin mm. Ruotsiin. Kuva SkogsElmia-messuilta 2019, jossa Lantmännenin tiimi veti voiton pohjoismaisista kumppaneistaan.

65


Spartalainen raskaan työn raataja Tekijä, ei jahkailija. Sellainen on Valtran markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen. Lieksalaissyntyinen Lehikoinen opiskeli Joensuussa metsänhoitajaksi ja rakenteli sen jälkeen metsäkuvioiden satelliittipaikannukseen liittyviä kokonaisuuksia Arbonaut Oy:ssä. Vuoden 2003 huhtikuussa Lehikoinen tuli Keslan palvelukseen. ”Tultiin samoihin aikoihin metsänhoitajakolle-

– Mikkohan olisi valloittanut maailman jo sil-

Pystyttiin ennakkoluulottomasti tekemään

ga Mika Tahvanaisen kanssa. Haettiin varaston

loin 2000-luvun alussa”, luonnehtii Keslan hal-

asioita. Aika Keslalla oli tärkeä oppi itselleni

perukoilta pölyiset työpöydät, pyyhkäistiin

lituksen puheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen.

– omalla aktiivisuudella pysty vaikuttamaan

pinnat puhtaaksi ja ruvettiin töihin. Olin po-

Energisen tiimin edesottamuksia kuvannee

asioihin”, Lehikoinen analysoi.

rukan nuorin, tiimissä samaan aikaan porukan

oivallisesti Kauppalehden keskustelupalstan

Lehikoisen tullessa Keslalle yhtiön liikevai-

vanhin työntekijä, myyntipäällikkö Risto Koski.

nimimerkki Bullero-Pena. Nimimerkki kirjoitti

hto oli noin 17,8 miljoonaa euroa. Kun mies

Se oli huikea tiimi, välillä kipinät sinkoilivat”,

keväällä 2004 seuraavasti: Luonnehtisin Keslaa

hieman tulisin tuntein vuonna 2008 jätti talon,

Lehikoinen muistelee.

tällä hetkellä spartalaiseksi raskaan työn raata-

liikevaihto oli kivunnut 55 miljoonaan euroon.

”Toimen kaveri, nopea liikkeissään. Kunnon

jaksi, jolla on konkreettisia kasvunäkymiä.

myyntijohtaja, jota piti vähän toppuutellakin

”Meillä ei ollut historian taakkaa rasitteena.

Kuva Pohjois-Amerikan matkalta. Vasemmalta Kimmo Paakkunainen, Mika Tahvanainen ja Mikko Lehikoinen.

66


Riskinotto kannatti ”En ole koskaan allekirjoittanut sitä ajatusta, että pelkkä yhteinen historia on tae hyvästä tulevaisuudesta. Toki kannattaa pyrkiä pitkään kumppanuuteen, mutta vain niiden kanssa, jotka pystyvät kasvamaan meidän kanssamme samaan suuntaan”, Mika Tahvanainen linjaa.

Valtra-partneruuden luomisessa Tahvanaisella

johon oli helpompi olla tarttumatta. Mutta

Syksyllä 2014 Mika Tahvanainen oli kutsut-

oli keskeinen rooli. Hankkija-yhteistyön mie-

mielestäni tehdastasoinen yhteistyö traktori-

tu Keslan hallituksen kokoukseen pitämään

lekkyys muuttuvassa markkinatilanteessa oli

valmistajan kanssa oli pitemmälle tulevaisuu-

myynnin katsausta.

pohdituttanut miestä jo pitkään. Syksyllä 2014

teen katsoessa niin ratkaiseva mahdollisuus

”Olin päättänyt ottaa riskin varautuen myös sii-

alkoi näyttää, että ovi keskusteluille yhteistyös-

traktoreiden metsävarusteluun perustuvan

hen, että temppu saattaisi jopa olla viimeinen

tä olisi Valtran puolelta aukeamassa. Samaan

liiketoimintamme kannalta, ettei asiaa voinut

tekoni Keslalla. Olin valmistellut Valtra-asian

aikaan toimitusjohtajana työskennellyt Jari Ne-

jättää käsittelemättä. Koin velvollisuudekseni

esittämistä pitkään ja perusteellisesti. Kun

valainen ei kuitenkaan liiemmin lämmennyt

huolehtia, että asia tultaisiin Keslan hallitukses-

myynnin katsaus oli pidetty, jatkoin sovitusta

ajatukselle yhteistyöstä Valtran kanssa.

sa keskustelemaan neutraalista lähtökohdista

kokousagendasta poiketen esittelemällä nä-

”Asia oli varmasti vaikea, yrityksen pitkäaikai-

läpi, olipa pohdinnan lopputulos sitten mikä

kemykseni yhteistyömahdollisuuksista Valt-

simman yhteistyökumppanin kyseenalaista-

tahansa.”

ran kanssa. Hallituksen lamppu syttyi ja asian

minen oli toimitusjohtajalle kiusallinen teema,

käsittelyä pidettiin tärkeänä.”

Vielä Konemessuilla 2014 Kesla esitteli traktorivarusteitaan Agrimarketin kanssa vihreillä traktoreilla.

67


Uuden yhteistyön myötä KESLA-traktorivarusteiden käyttökohteita on laajennettu mm. maatalouteen ja kunnallistekniseen urakointiin.

68


2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Valtra ja Dalby Keslan uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Simo Saastamoinen. Yhtiön liikevaihto kasvoi hieman edellisvuodesta ollen 42 miljoonaa euroa. Tilikauden liikevoitto oli 949 000 euroa voitollinen.

MFG Components otettiin tarkasti luupin alle. Kesla oli ostanut ilomantsilaisen MFG:n jo vuonna 2007. MFG Components oli erikoistunut voimansiirtotuotteiden ja -ratkaisujen suunnitteluun, markkinointiin ja valmistukseen. MFG:n uskottiin tuovat konsernille uusia asiakkaita.

Sittemmin Kesla yhtiöitti Ilomantsin tehtaansa toiminnot Keslan kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi, Kesla Components Oy:ksi. Syksyllä 2008 Kesla Components Oy fuusioitiin osaksi MFG Components Oy:tä. Saastamoisen kaudella rakenteita ryhdyttiin purkamaan. Ilomantsin tehdas siirtyi MFG Components Oy:stä emoyhtiölle sisäisellä liiketoimintakaupalla vuonna 2016. Samalla Tohmajärven tehdas jäi ainoaksi MFG Componentsin yksiköksi.

Ilomantsin osalta korostettiin yksikön toimitusvarmuutta. ”Olennaista ei ollut maksimoida Ilomantsin tulosta. Sen sijaan tehtävänä oli pitää Joensuun ja Kesälahden tehtaat liikkeessä. Oli mitoitettava vain yksi asia eli se, miten Keslan muut tehtaat pyörivät”, Simo Saastamoinen taustoittaa tilannetta. Tavoitetta vauhdittamaan luotiin myös henkilöstön palkitsemisjärjestelmä, jossa korostui toimitusvarmuudesta huolehtiminen.

Kesla solmi merkittäviä kumppanuuksia, kun yhteistyö AGCO-konsernin Valtran ja ranskalaisen Dalby-konsernin kanssa käynnistyi.

Digitalisaatio megatrendinä nousi kutakuinkin ensimmäistä kertaa keskustelun ytimeen. Yhtiössä tehtiin hartiavoimin töitä avustavien ohjausjärjestelmien, etävalvonnan ja -tuotetuen, vakaudenhallinnan, laitteiden verkkokytkennän sekä jälkimarkkinoinnin kanssa.

69


Toni Lehtinen on toiminut City-nostureiden parissa 2019 syksystä alkaen.

70


City-nostureita

Heavy Usereille

Kesla astui kierrätysbisneksen parrasvaloihin Ranskan Lyonissa vuonna 2016. Muutamaa kuukautta aiemmin yhtiö oli tiedottanut yhteistyösopimuksesta ranskalaisen Dalby Groupin kanssa. Dalbyn uusi tytäryhtiö TechMat ryhtyi myymän kierrätykseen räätälöityä kokonaisuutta, johon kuuluivat auto, kontti, koukkulava sekä Keslan nosturi. Dalby suunnittelee, valmistaa ja myy hydrauli-

Iso-Britanniassa ja jatkossa myös Etelä-Euroo-

sia koukkulavoja 2-tonnimetristä yli 30-tonni-

passa. Kasvua rakennetaan nyt vahvistamalla

metrin painoon asti. Suomalaisessa Keslassa

jälleenmyyjäverkostoa, joka puhuu samaa kieltä

Ranskan suurin koukkulavavalmistaja näki

kierrätysammattilaisen kanssa.

osaavan ja innovatiivisen kumppanin.

- Keslalla on hyvä maine vahvojen puutavara-

- Kierrätys on iso ja jatkuvasti kasvava bisnes

nosturien valmistajana. Nyt haluamme raken-

– puutavaran liikutteluun verrattuna paljon

taa sellaisen jälleenmyyntikanavan, joka pys-

suurempi pelikenttä, Keslan City-nosturiliike-

tyy keskustelemaan nimenomaan kierrätyksen

toiminnan kehitysjohtaja Toni Lehtinen taus-

ja jätteenkäsittelijöiden kanssa.

toittaa.

Lehtinen ei turhaan painota aktiivisen kommu-

Lehtinen poimii vakaudenhallintanostureille

nikaation tärkeyttä. Hän viittaa jo vuonna 2011

kolme selkeää kohderyhmää: lasin, metallin ja

voimaan tulleeseen EU-direktiiviin, jonka mu-

paperin kierrättäjät, jätteenkeräyksen suursäk-

kaan kaikki yli tonnin nostavat kierrätyksessä

keineen sekä maa-ainesten jakelijat.

käytettävät nosturit on varustettava vakauden-

- Kaikenlaisen materiaalin kierrätys ja uusio-

hallinnalla.

käyttö lisääntyy koko ajan. Kyse on globaalista

- EU-vaade on selkeä, mutta käytännössä sitä

megatrendistä, katsoi sitä sitten kuljetusten tai

tulkitaan yhä väljästi. Kyse on merkittävästä

materiaalivirtojen puolelta.

turvallisuustekijästä. Aivan liian moni liikkuu asian suhteen harmaalla alueella. Vakauden-

Vakaudenhallinta keskiössä

hallinnan tärkeyden tuntevat kyllä ne yritykset,

Vuodesta 2007 Keslan vientitehtävissä toi-mi-

joissa on sattunut jokin vakava tapaturma. Me

nut Toni Lehtinen operoi läntisen Euroopan

haluamme välittää turvallisuuden ja vastuun

markkinoilla. Tavoitteena on edelleen vankistaa

viestiä - emme odottaa, että asia opitaan kan-

jalansijaa myös Pohjoismaissa, Benelux-maissa,

tapään kautta.

City-nostureiden erikoisuus on vakaudenhallintajärjestelmä, joka mahdollistaa nosturin käytön metsän ulkopuolella. Anturit välittävät tiedon mahdollisista ongelmista ohjaajalle erillisen näytön kautta.

71


huoltopäällikkönä pitkään toiminut Lauri Lauk-

Vakaudenhallinta on turvavaruste, jonka asen-

kanen kiteyttää.

taminen ja kalibrointi kustannuksena on pieni

Vakaudenhallintanostureita on tähän saakka

hinta turvallisuudesta. Kyse on järjestelmästä,

käytetty joko radio-ohjatusti tai avohallintalait-

jonka avulla varmistetaan, ettei kulkuväline

teesta. Vuoden 2020 alkupuolella markkinoille

kaadu työskentelyn aikana – tekipä kuljettaja

tuli myös hytillinen vakaudenhallintanosturi.

ta pöydältä. Itse nosturin toki tunsimme hyvin,

minkä virheen tahansa. Vakaudenhallintaoh-

Hytillisyys on merkittävä työskentelyolojen pa-

joten saimme keskittyä järjestelmään ja loppu-

jelmisto on kehitetty Keslassa.

rannus esimerkiksi vaativissa ilmasto-oloissa.

tuotteeseen. Haasteitakin on ollut, mutta nyt

- Nopeus ja toistojen määrä, hyvä käytettä-

- Yhteistyön käynnistäminen tällaisella kon-

tuote ja mallisto on kunnossa, TechMat-yhteis-

vyys, ketteryys – täydellinen kokonaisuus kier-

septilla oli luonnollisesti uutta meille ja uutta

työtä lähes alusta lähtien rakentamassa ollut

rätyksen Heavy Usereille, Keslan City-nosturien

ranskalaisille, lähdettiin liikkeelle kuin puhtaal-

Laukkanen.

Dalby-Techmatin osasto Pollutec-messuilla 2016, jolloin myös City-nosturit lanseerattiin. Alunperin nosturin nimessä käytettiin recycling-sanaa.

72

”Nopeus ja toistojen määrä, hyvä käytettävyys, ketteryys – täydellinen kokonaisuus kierrätyksen Heavy Usereille”

Keslan kehittämä


Kimmokkeen City-nostureiden suunnitelulle antoi yhteistyö ranskalaisen Dalby-Techmatin kanssa. Kuvassa Techmatin johtaja Benoît Salgues.

73


Ilomantsin via dolorosa

päättyi lipunnostoon

Huhtikuussa 2016 Keslan tytäryhtiö MFG Components tiedotti käyvänsä neuvotteluja Ilo-

riöitä ja myöhästymisiä – moni tuote ei ollut

mantsin konepajansa lopettamisesta. Pörssitiedotteen mukaan sulkemisen kaavailtiin

lainkaan sopiva meidän valmistukseemme

tapahtuvan saman vuoden lopulla, syynä ”pitkään jatkunut Ilomantsin konepajan heikko

eikä toiminta ollut kannattavaa”.

taloudellinen tilanne”. Ilomantsin työntekijät reagoivat uutiseen ulosmarssilla. Viheliäisen

Kun tuotanto jumitti, Keslan itsensä tarvit-

tilanteen eskaloituminen alkoi jo vuosia aiemmin.

semia tuotteita oli ostettava ulkoa. Jokainen Ilomantsissa tiesi tappion syyt. Tilanne söi porukan motivaatiota.

Ilomantsissa oli valmistettu hydraulisylintereitä

MFG oli tehnyt kelvollista tulosta. Kauppahin-

sekä koneistusosia Keslan tuotteisiin. Konepaja

taa yhtiöstä on kuvattu peräti edulliseksi. Jopa

oli yhtiöitetty vuonna 2005 Keslan kokonaan

niin edulliseksi, että 12 vuotta kaupan jälkeen

Väärää henkilökemiaa

omistamaksi tytäryhtiöksi, Kesla Components

Keslan hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti

Ilomantsissa 25 vuotta koneistajan töitä teh-

Oy:ksi. Keslan silloinen toimitusjohtaja Jari Ne-

Kärkkäinen luonnehti kauppaa näin: ”Tehtiin

nyt Juha Tahvanainen kertoo ymmärtävänsä

valainen kuvasi yhtiöittämistä haastattelussa

sulo vilenit – ostettiin, kun halvalla saatiin.”

Keslan johdon motiivit MFG-kuviossa, mutta

27.10.2009: ”Ilomantsin tehdas oli yhtiöittämi-

Sulo Vilén on suomalainen komediahahmo

toteutus lähti Tahvanaisen mukaan väärille

seen saakka elänyt emoyhtiön siivellä ilman

1970-luvun jälkipuolelta. TV-sarjan Vilén oli po-

urille heti alussa. Yrityksen johtoon valittiin

todellista markkinapainetta. Toiminta oli liian

loinen huoltamoyrittäjä, jonka bisnekset eivät

johtaja talon sisältä. Kemiat eivät kohdanneet

passiivista – tehtiin se, mitä Kesla tilasi. Yhtiöit-

laisinkaan sujuneet mutta joka osteli monen

ja ilomantsilaisista tuntui, että heitä kohdeltiin

tämisellä tähän tilanteeseen haettiin muutos-

moista – kun halvalla sai.

ylimielisesti.

Motivaatio koetuksella

Kriisin paikka

”Tehtiin sulo vilenit”

Kun Kesla vuonna 2007 osti MFG Component-

Keslan liikevaihto oli sukeltanut vuonna 2015,

Vuonna 2007 Kesla oli ostanut tohmajärveläi-

sin, Ilomantsin konepajan tuotteisto muuttui.

taustalla oli muun muassa Krimin kriisi. Kesla

sen MFG Componentsin, jonka oli tarkoitus

Tuntoja konepajalla kuvaa vuonna 1997 taloon

oli samaan aikaan keskellä kassakriisiä. Touko-

tuoda mukanaan konepajajärjestelmien myyn-

tullut Harri Mustonen. Hän oli seurannut Ilo-

kuun 27. päivänä 2015 yhtiö tiedotti nimittä-

nillistä osaamista ja myös ulkoisia asiakkaita.

mantsin arkea tuotannon työntekijänä ja tii-

neensä uuden toimitusjohtajan. Saastamoinen

Ajatus oli, että Keslalle saataisiin enemmän

minvetäjänä.: ”Ilomantsin konepaja teki osia

oli hypännyt yhtiön väliaikaiseksi toimitusjoh-

tukijalkoja, eikä yhtiö olisi niin riippuvainen

Keslalle, mutta myös ulkoisille asiakkaille. Kyse

tajaksi jo keväällä 2015, kun Jari Nevalaisen

metsäteollisuuden sykleistä.

oli usein yksittäiskappaleista, joihin käytettiin

pesti Keslan johdossa päättyi.

Edesmenneen Pekka Shemeikan perustama

paljon aikaa ja työvoimaa. Tuli kaikenlaisia häi-

ta, myynnillistä aktivoitumista.”

74


Myynnin mahdollisuus Tuotantotalouden diplomi-insinööri Simo Saastamoinen oli nyt ykkösmies pörssiyhtiössä, joka hänen omien sanojensa mukaan lähti ponnistelemaan eteenpäin ”jumalattomalta takamatkalta”. Kun huhtikuussa 2016 oli puhuttu Ilomantsin konepajan lopettamisesta, saman vuoden toukokuussa Kesla tiedotti käyvänsä neuvotteluja Ilomantsin konepajan myynnistä. Keslan toimitusjohtaja Simo Saastamoinen vahvisti, että vakavia keskusteluja myynnistä käytiin kahdenkin kotimaisen metallialan yrityksen kanssa. Saastamoinen kommentoi myyntiaikeita Ylen jutussa 11.5.2016: ”Mitään varmaa ei vielä ole. Eikä MFG ole vielä tehnyt päätöstä Ilomantsin konepajan sulkemisestakaan. Joka tapauksessa halutaan tehdä kaikki, ettei toiminta siellä päättyisi.” Samassa Ylen uutisessa todettiin, että ”Keslan vetovastuulla toiminta Ilomantsissa ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä. Tytäryhtiö MFG Componentsin toista toimipistettä Tohmajärvellä yt-neuvottelut eivät koske.” Ilomantsissa työskenteli tuolloin 46 ihmistä. Tunnelma oli ankea, osa työntekijöistä jätti konepajan oma-aloitteisesti. Konepajalta ehdittiin siirtää myös työstökone ja kaksi robottisolua Tohmajärvelle. Näkymä oli, että muu-

75


Vasemmalta Harri Mustonen ja Juha Tahvanainen the Proud members of the Kesla squad.

76


tamassa viikossa tai kuukaudessa Ilomantsin

tannuksia, vaan pitää Keslan pyörät pyörimäs-

vajaan 400 neliön halli ammottaa tyhjyyttään.

sä. Ratkaisevaa on toimitusaika ja -varmuus.

Italialainen lakko

Keslan lippu salkoon!

Lopun häämöttäessä ilomantsilaiset työnteki-

Keslan henkilöstön sisäisessä tiedotuskana-

jät reagoivat tilanteeseen niin sanotulla italia-

vassa haastateltiin koneistaja Juha Tahvanais-

laisella lakolla. Tavoitteena oli herättää Keslan

ta syksyllä 2018. Tahvanainen sanoo Keslan

johto. Väki oli töissä, koneet kävivät. Ovista ei

yhteishengen olevan nyt huippuluokkaa.

vain lähtenyt mitään valmista ulos. Kun italia-

Koneistaja tuntee olevansa sananmukaisesti

laista lakkoa oli kestänyt parisen viikkoa, Timo

”Proud member of the Kesla squad”. Kysyt-

Ala-Jääski kävi pitämässä kovaäänisen puhut-

täessä mieleenpainuvia tapahtumia vuosien

telun väelle. Työntekijät eivät hätkähtäneet,

varrelta Tahvanainen ei empinyt hetkeäkään

olihan väellä jo irtisanomislaput kädessä.

vastausta: ”Kun yt-neuvottelut Ilomantsin pisteen sulkemiseksi olivat loppusuoralla,

Suunnitelman muutos

toimitusjohtaja Simo Saastamoinen tuli Ilo-

Vuoden 2016 aikana Kesla sai käännettyä tu-

mantsiin, pyysi nostamaan Keslan liput takai-

loksensa voitolliseksi. Iso uutinen oli se, että

sin salkoon ja totesi, ettei kukaan saa potkuja.”

Ilomantsin konepajan sijasta Kesla halusikin

Vuonna 2018 Ilomantsin konepajan tuotan-

eroon MFG Componentsista. MFG Compo-

topäälliköksi nimitetyn Harri Mustosen sanoin:

nents työllisti Tohmajärvellä nelisenkymmentä

”Talossa tehtiin oikeita linjauksia ja päätöksiä.

ihmistä. Keslan mukaan MFG:n myymiselle oli

Ilomantsissa porukka on erittäin sitoutunutta

hyvät edellytykset, kun muun muassa merite-

työhön. Nyt meillä on tulevaisuus.”

ollisuus näytti elpyneen. Kesla-konserni keskittyi jälleen metsäkoneisiin. Vuoden 2015 puolentoista miljoonan liiketappio oli käännetty vajaan miljoonan euron voitoksi vuonna 2016. Ilomantsissa luopumissuunnitelmien täyskäännöksen olennaiseksi syyksi nähtiin metsäteollisuuden suhdanteen nousu. Markkinoiden vahvistuessa Keslan oli viisasta turvata hydraulisylinterien ja koneistuksen saatavuus omasta leiristä. Ilomantsin yksikön tehtävä ei ole minimoida yksikkökus-

77


”Lopputuloksesta jäi hyvä mieli” Markku Lappalainen toimi Ilomantsin kunnanjohtajana vuosina 2007-2017. Lappalainen muistelee Keslan Ilomantsin tehtaan kriittisiä vaiheita aikana, jolloin Ilomantsista kantautui muitakin huonoja uutisia. Itä-Suomen yliopisto oli lakkauttamassa Mekrijärven tutkimusaseman, ja Vapo oli ilmoittanut pellettitehtaan lopettamisesta.

-Keslan toimitusjohtaja Simo Saastamoinen otti yhteyksiä tavoitteena avata keskustelu siitä, mitä vaihtoehtoja hankalassa tilanteessa olisi. Kesla oli Ilomantsille tärkeä yhtiö, merkittävä teollinen työllistäjä, Lappalainen taustoittaa.

Yksi pohdinnoissa esillä ollut vaihtoehto oli se, että Ilomantsin kunta olisi ostanut Keslan tuotantohallin. Keslan kassatilanne olisi helpottunut, ja yhtiö olisi jatkanut hallissa toimintaansa vuokralaisena. Kunnassa ryhdyttiinkin pohtimaan yrityskiinteistöyhtiön perustamista jo hetkeä aiemmin, ennen kun uusi kuntalaki sitä edellytti. Vaihtoehtona oli myös se, että teollisuushalliin olisi tullut Keslan rinnalle toinen yritys. Keskusteluja käytiin myös rahoittajien kanssa.

- Tutkimme vaihtoehtoisia etenemismalleja varsin pitkälle, sillä tavoitteena oli säilyttää tuotanto ja työpaikat Ilomantsissa.

Kunnassa ei asian tiimoilta levätty laakereilla, ja keskusteluyhteys Keslaan toimi hyvin. Lappalaisen mukaan asioita puntaroitiin perusteellisesti ja hyvässä yhteistyössä. Tiedottamisessa Ilomantsin kunnan linja oli tiukka; tiedottamisvastuu oli kokonaan Keslalla. Solmu lähti lopulta aukenemaan Ilomantsin kannalta parhain päin. Lappalainen arvioi, että Keslan Ilomantsin-tehtaan henkilöstön motivaatiolla ja päättäväisyydellä oli ratkaisussa iso rooli sen lisäksi, että metsäkonemarkkinoilla kysyntä lähti nousuun.

- Toimitusjohtaja Saastamoinen soitti sitten ja pyysi tapaamista. Oli muistaakseni kesäinen perjantaipäivä, kun Simo ajoi moottoripyörällä Ilomantsiin. Kertoi tilanteen ratkaisusta ja kiitti kunnan aktiivisuutta, että voitiin prosessin aikana tarkastella vaihtoehtoja. Tapahtumista ja Keslan tavasta toimia jäi erittäin hyvä mieli. Lopputulos oli Ilomantsille hyvä, oli kevyt olo lähteä tapaamisesta viikonlopun viettoon.

78

Tämän päivän ilomantsilaisilta ei motivaatiota puutu.


Ympäri käydään

yhteen tullaan

Markku Laaksosen ja Keslan yhteistyö juontaa 1990-luvun puoliväliin aikaan, jolloin Technion Oy oli nimeltään vielä Leomatik ja Laaksonen työskenteli Motomit-ohjausjärjestelmiä valmistavassa Mitron Oy:ssä. - Vuonna 1993 lähdin opiskelujen loppuvai-

syyskuussa 2006. Mitronilla Laaksonen oli

omien tuotteiden kehittämiseen.

heessa kesätöihin Mitronille ja sille tielle jäin.

vastannut metsäkonejärjestelmät-liiketo-

- Vuonna 2009 aloin kontaktoimaan vanhoja

Eräs kollega kerran kuvaili, että metsäbusiness

iminnasta. Yksi hänen asiakkaistaan oli Kesla.

Mitronin aikaisia kollegoja. Mitron oli jo vähän

on kuin iso hiekkalaatikko – sieltä voi koettaa

- Uutena toimitusjohtajana tavoite oli laittaa

ennen lähtöäni myyty kanadalaiselle elektro-

kiivetä pois, mutta lopulta sinne tippuu aina

ensin sopimusvalmistusliiketoiminta hyvään

niikkavalmistajalle Vansco Electronics LP:lle,

takaisin, Technion Oy:n toimitusjohtaja Markku

kuntoon ja sen jälkeen laajentaa omiin

joka oli sittemmin huhtikuussa 2008 päätynyt

Laaksonen naurahtaa.

ohjausjärjestelmiin. Vuoden 2009 taloustaan-

Parkerin omistukseen. Kontaktointi kannatti,

Palataan vuoteen 1979, jolloin raisiolainen

tumaa lukuun ottamatta asiat ovat edenneet

useampikin entinen kollega siirtyi Technionille.

Leo Fredman perusti pienimuotoisia säh-

mallikkaasti.

Yhteistyöhön uudella vaihteella

köistystöitä tekevän Leomatikin. Merkittävän

Vuonna 2009 Markku Laaksonen otti yhteyttä

kasvusysäyksen yhtiö sai vuonna 1994, kun

Nimi vaihtuu, osaajajoukko kasvaa

Keslaan.

Leomatik ryhtyi valmistamaan johtosarjoja

Asantin omistuksessa Leomatikin nimestä

- Kävin Joensuussa kuulostelemassa heidän

Multiliftille. Johtosarjojen sopimusvalmistaja-

oli luovuttu vuonna 2007, yhtiön nimeksi

tarpeitaan – tuki ja kehitystyö silloisen toim-

na yhtiön liikevaihto nousi kymmenessä vuo-

valikoitui Technion. Uusi nimi oli modernim-

ittajan kanssa oli heikentynyt ja oli otollinen

dessa noin kolmeen miljoonaan euroon.

pi kuvaten myös sitä muutosta ja kehitystä,

aika aloittaa yhteistyö uuden firman, mutta

Vuonna 2005 Fredman myi Leomatikin Jaak-

jonka Markku Laaksonen oli käynnistänyt.

tuttujen henkilöiden kanssa. Vuonna 2010 pol-

ko Asantille. Nokian kaapelibisneksessä uraa

Technionista oli pian kasvanut 45 henkeä

kaistiin projekti pystyyn, ja Technionilla alettiin

tehnyt Asanti oli päättänyt etsiä entiseltä kot-

työllistävä ja noin viiden miljoonan euron

kehittämään uutta hakkuupäiden ohjausjär-

iseudultaan Turusta sopivaa yritystä, jolle hä-

liikevaihtoa tekevä yritys.

jestelmää.

nen teollisuusalan osaamisestaan olisi hyötyä

Lokakuussa 2008 yhtiössä oli käynnistet-

Yhteistyö on tuottanut hyvää. Keslan harves-

ja jonka kehittämiseen hän voisi osallistua.

ty yt-neuvottelut sen jälkeen, kun yhtiön

terien sähköinen ohjausjärjestelmä saa kiito-

Kasvuun tähtäävä Leomatik etsi toimitus-

suurimmat asiakkaat Multilift ja Sandvik ol-

sta tarkkuudesta, nopeudesta, helppokäyt-

johtajaa, ja headhunter otti yhteyttä Mitronilla

ivat viestittäneet nopeasti heikentyneestä

töisyydestä ja konekuljettajien työtä helpot-

työskennelleeseen Laaksoseen. Mies hyväksyi

tilauskannasta. Yhtiö ei halvaantunut laman

tavasta liikkeiden pehmeydestä.

tarjouksen ja hyppäsi Leomatikin puikkoihin

puristuksessa, vaan ryhtyi panostamaan

- Ohjausjärjestelmien kehitystyö menee lujaa

79


eteenpäin. Älykkäällä ohjausjärjestelmällä

suomalainen tytäryhtiö Hydac Oy kertoi os-

liiketoiminnan kehittämisen asiakkaidemme

pyritään avustamaan kuljettajaa niin, että

taneensa enemmistöosuuden Technionista.

hyväksi. Yhdessä HYDACin kanssa pystymme

työskentely helpottuu ja tulosta syntyy.

Toimitusjohtaja Markku Laaksosella alkoivat

tarjoamaan asiakkaillemme entistä suurempia

Puhuessaan ohjausjärjestelmän älykkyydestä

vikkelät reissuviikot, kun mies kiersi HYDAC-ry-

ja kilpailukykyisempiä kokonaisuuksia.

Laaksonen painottaa ominaisuuksien tarko-

hmän maayhtiöitä, messuja ja asiakastapaami-

Technionin visiona on olla yksi johtavista

ituksenmukaisuutta. Kehitystyötä ohjaa

sia.

elektronisten ohjausjärjestelmien toimitta-

kentältä kuuluva viesti.

- Aiemmin minulla oli kaksi myyntimiestä 70

jista ajoneuvokalustoja, hyötyajoneuvoja ja

- Kehitämme ohjausjärjestelmään ominaisuuk-

hengen organisaatiossa. Nyt on sitten 3 000

työkoneita valmistavalle teollisuudelle, lähellä

sia, jotka tekevät kuljettajan työstä entistä hel-

myyntimiestä noin 10 000 ihmisen organisaa-

asiakasta. Metsäjärjestelmien liiketoiminta-al-

pompaa ja tuottavampaa.

tiossa.

ueella Kesla on Technionin suurin asiakas.

Yrityskaupan myötä Technion sai tuekseen HYKesla metsäjärjestelmien ykkösenä

DAC-ryhmän globaalin myyntiverkoston sekä

Vuoteen 2018 mennessä Technion oli kasvanut

merkittävän lisän ohjausjärjestelmäratkaisujen

noin yhdeksän miljoonan euron liikevaihtoa

tuotetarjontaan.

tekeväksi yhtiöksi, joka työllisti noin 70 ihmistä.

- Suuri kansainvälinen teollinen perheyritys

Elokuussa 2019 yhtiöllä oli suuria uutisia, kun

pääomistajana tuo meille uskottavuutta ja

saksalaiseen HYDAC-yritysryhmään kuuluva

lisäresursseja mahdollistaen pitkäjänteisen

Markku Laaksonen (vas.) on tehnyt tiivistä työtä KESLA-asiakkaiden kanssa.

80


2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Talous kohenee Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen oli käynnistänyt yhtiössä merkittäviä muutoksia. Muutostarvetta luonnehdittiin yhtiössä välttämättömäksi; ”jotakin oli pakko tehdä”. Konsernissa toteutettiin liiketoimintajako, pontimeksi kerrottiin markkinaymmärryksen syventäminen, entistä nopeampi reagointi asiakastarpeisiin, parempi tuote- ja portfoliohallinta sekä nopeamman kannattavan kasvun tavoittelu. Konsernin liiketoiminta-alueiksi tulivat auto- ja teollisuusnosturit, puunkorjuulaitteisto, traktorivarusteet sekä kaikkia liiketoimintoja tukeva jälkimarkkinointi. Syyskuussa Kesla kertoi pörssitiedotteessaan myyvänsä MFG Componentsin valmistusliiketoiminnan Kotka Power Tech Oy:lle. Liiketoimintakaupan myötä kaikkiaan 41 työntekijää siirtyi Power Techin palvelukseen. Power Tech jatkoi Tohmajärvellä akselikytkinten suunnittelua ja valmistusta keskittäen myös uutta sopimusvalmistustaan Tohmajärvelle.Keslan omistukseen jäänyt MFG:n osa jatkoi Tohmajärvellä voimansiirtoon liittyvää maahantuontiliiketoimintaa neljän työntekijä voimin. Maahantuontiliiketoiminnan liikevaihto oli noin kaksi miljoonaa euroa. ”Kaupan myötä Kesla-konserni fokusoituu entistä voimakkaammin metsä- ja kierrätysmateriaalien käsittelyä tehostavien ratkaisujen liiketoimintaan. Tehty järjestely vahvistaa Keslan taloudellista asemaa ja luo näin paremmat edellytykset panostaa tunnistamiimme kannattaviin kasvumarkkinoihin”, Keslan toimitusjohtaja Saastamoinen viestitti. Myös metsäkoneet-segmentin sisällä tehtiin rakennejärjestelyjä, kun Saksan tytäryhtiön Kesla GmbH:n varaosatoiminnot keskitettiin Suomeen. Vuosi 2017 oli Keslalle taloudellisesti huojentava. Yhtiön liikevaihto kasvoi hieman 42,7 miljoonaan euroon. Liikevoitto parani edellisvuoteen nähden selvästi ollen lähes 1,5 miljoonaa euroa. Vuosina 2013 ja 2014 tehdyt kone- ja rakennusinvestoinnit olivat nostaneet Kesla-konsernin velkataakan noin 17 miljoonaan euroon. Nyt konsernin korollinen nettovelka pieneni noin kahden miljoonan euron verran. Velkaantumisaste oli saatu laskemaan 140 prosentista 101,5 prosenttiin. MFG:n myynnistä kassaan oli sitkeiden ponnistelujen jälkeen saatu riihikuivaa rahaa.

81


Liiketoimintajako 2017 Elokuussa 2017 Kesla terävöitti liiketoimintojen johtamista muodostamalla kolme liiketoiminta-aluetta. Auto- ja teollisuusnostureiden liiketoimintoja on vuoden 2019 alusta lähtien vetänyt Ari Pirhonen. Hänen vastuualueensa muodostaa noin 40 prosenttia Keslan liikevaihdosta. Keskeisimpiä tuotteita ovat puutavaranosturit, hakkurit, kahmarit sekä kierrätysnosturit. Puunkorjuulaitteiden ja metsäenergian liiketoimintaa johtaa Mika Tahvanainen. Liiketoiminnan keskeisimpiä tuotteita ovat ajokone- ja harvesterinosturit sekä harvestereiden hakkuupäät. Osuus liikevaihdosta on noin 30 prosenttia. Traktoreiden metsävarusteiden liiketoiminnasta ryhtyi vastaamaan Janne Sinkkonen. Tärkeimpiä tuotteita ovat kuormaimet, perävaunut ja hakkurit. Traktorivarusteiden osuus liikevaihdosta on noin 30 prosenttia.

Mitäs tähän?

82


Rakkaudesta

lajiin

Traktoreiden metsävarusteiden liiketoimintajohtaja Janne Sinkkonen tuli Keslaan vuonna 2011. Sitä ennen hän työskenteli myyntipäällikkönä Hankkijalla.

Janne Sinkkosen lempipuuhaa on metsässä touhuaminen traktorin kanssa.

- Rakkaudesta lajiin! Metsä on aina ollut minulle

kaisen yhteistyökumppanin liiketoiminta näytti

numero ykkönen, Janne Sinkkonen vastaa kysyt-

painottuvan enemmän puutarhakauppaan ja

täessä motiivia siirtyä Keslaan.

vapaa-ajan harrasteisiin kuin metsätalouteen ja

Rakkaus metsään on määrittänyt agrologi Sink-

konekauppaan.

kosen elämää lapsuudesta saakka. Miehen ilme

- Siinä sitten keslaisena mietti, että tukeeko tämä

sulaa hymyyn, kun hän kertoo Patusta – trakto-

enää meidän brändiämme mitenkään. Samaan

rimaailman käsiteestä, kuten hän asian ilmaisee.

aikaan Valtra näyttäytyi brändinä, jolla oli vahvat

Patu oli aikoinaan Keslan legendaarinen tuote

tuotteet ja napakka fokus tehdä työtä konepuo-

ja maailman myydyin kuormainmerkki. Pioneeri

lella.

alallaan.

Kun AGCO Suomen ja Keslan yhteistyöstä tiedo-

- Metsässä touhuaminen traktorin kanssa – se oli

tettiin alkuvuodesta 2016, Urakointi Uutiset -lehti

jotakin erityistä jo natiaisena. Patun puikkoihin

otsikoi juttunsa ”AGCO:n ja Keslan kihlaukseksi”.

kun pääsi, niin olihan se ihmeellistä! Kone hoiti

Janne Sinkkosta kuunnellessa vakuuttuu siitä,

ketterästi sen, mikä ennen oli pitänyt tehdä kä-

että kihlaus on syventynyt tuliseksi rakkaudeksi:

sin.

- Kesla ja Valtra löytävät yhdessä tiensä uusille

Metsänhoito on yhä Sinkkosen rakkain harrastus,

vientimarkkinoille. Voimme laajentua metsästä

jossa mukana kulkee kaksi ehdottoman tärkeää

uusille alueille. Maailman väkiluku kasvaa, tar-

asiaa – Kesla ja Valtra. Vuonna 2016 käynnisty-

vitaan ruokaa ja koneita ruuan tuottamiseen.

nyttä Valtra-yhteistyötä Sinkkonen pitää äärim-

Ruuan tuotannossa meillä on koko ajan suu-

mäisen tärkeänä.

rempi osuus voitettavana, samoin esimerkiksi

- Hankkija oli Keslalle pitkään kiistatta paras mah-

kaupunkikeskustojen puhtaanapidossa. Voim-

dollinen kumppani. Mutta maailma muuttuu.

me kustannustehokkaasti korvata monia konei-

Kotimaassa maatilojen määrä on ollut laskussa

ta liittämällä Keslan nosturi suoraan traktoriin.

koko EU-jäsenyyden ajan. Hankkija puolestaan ei

Tehdään kokonaisuudesta kuin Sveitsin armeijan

ollut kumppani, jonka kautta Keslalle olisi voinut

linkkuveitsi – yksi kone, sata työtä.

avautua uusia viennin mahdollisuuksia.

Janne Sinkkonen siirtyi toisen työantajan

Kesla kurotteli vientiin. Samaan aikaan pitkäai-

palvelukseen vuoden 2021 alussa.

83


Vasemmalta Mika-Pekka Tiainen, osavalmistaja Oskari Kostamo ja osavalmistaja Juha-Pekka Neuvonen.

84


Joukkuepelaaja

yrittäjäasenteella

Kun Mika-Pekka Tiainen päätteli kone- ja tuotantotekniikan opintojaan Mikkelin ammattikorkeakoulussa keväällä 2007, hän tähtäsi Keslaan. Unelmien työpaikan ovi aukeni. Samalla aukeni ainutlaatuinen mahdollisuus yrittäjyyteen ja osaamispääoman kartuttamiseen. Mika-Pekka Tiainen tuli Keslan Kesälahden teh-

2017 jälleen keslalainen – entistäkin kokeneem-

ylhäältä johtamisen sijasta. Käytännössä palve-

taalle osavalmistuksen valmistuspäälliköksi.

pi, yrittäjähenkisempi ja kehittämishaluisempi.

leva johtaminen näkyy luovuutta ja luottamusta

Vuodet vierivät. Välillä Tiainen työskenteli myös

vahvistavana arjen tekemisenä, jossa työyhtei-

tehtaan työsuojelupäällikkönä. Työ metsätek-

Yhdessä tekemisen meininki!

sön jokainen jäsen voi vaikuttaa työn tuloksiin.

nologiayrityksessä oli tärkeä osa elämää, mutta

Kesla Oyj:n johtamisrakennetta muokattiin

Yhteinen päämäärä on tyytyväinen asiakas, ja

samaan aikaan mielessä muhi ajatus omasta

vuonna 2017. Uudessa organisaatiomallissa

onnistumiseen tarvitaan jokaisen työpanos.

maatalousyrityksestä – maatilan poika Parikka-

myös suunnittelijat, myyjät ja tuotanto on hit-

Keslalaisten kanssa keskustellessa vakuuttuu

lasta kun on.

sattu entistä lujemmin yhteen. Tiaisen mieles-

siltä, että yhteinen tavoite on aidosti sisäistetty.

- Maatilayrityksessäni oli aluksi 40 lypsylehmää,

tä organisaation rakennemuutos näkyy arjessa

- ”On tosi tärkeää ymmärtää, ettemme ole tääl-

viljelystä noin 80 hehtaaria. Oltiin nopeasti

asiakkaan tarpeiden entistä parempana huomi-

lä lohkomassa kiviä, vaan rakentamassa kated-

markkinatilanteessa, jossa maidon hinta las-

oimisena.

raalia”. Tämä toimitusjohtajan viesti on talossa

ki. Pärjäämisen vaihtoehto oli investoida tilan

Yhtiöön perustettiin omat liiketoimintaorgani-

otettu omaksi, Tiainen vahvistaa.

kasvattamiseen pari miljoonaa euroa tai luopua

saatiot auto- ja teollisuusnostureille, puunkor-

lehmistä.

juulaitteille sekä traktorivarusteille. Organisaa-

Osaamispääomaa

Rankkojen investointien sijaan Tiainen muutti

tiomuutoksella pyritään entistä syvällisempään

Syyskuisen haastattelupäivän päätteeksi Mi-

tilan viljelylle – nyt pelloilla kasvaa kuminaa,

markkinoiden ymmärtämiseen, asiakastarpei-

ka-Pekka Tiainen kertoo illemmalla lähtevän-

kauraa ja rapsia. Viljelyn ohella mies suuntasi

den nopeaan reagointiin, vahvaan tuotekoko-

sä puimaan rapsia. Oman maatilan työt ovat

pariksi vuodeksi tekemään maatalouskauppaa.

naisuuksien hallintaan ja edelleen kasvuun.

toisaalta hyvää vastapainoa päivätyölle kone-

Tiainen ehti tehdä myyntityötä ja toimia myös

Kesälahdella valmistetaan Keslan harvesterikou-

pajalla, toisaalta myös päivätyössä tarvittavan

Savonlinnan maatalouskauppa Oy:ssä varatoi-

rat, traktorin metsävarukset sekä hakkurit. Ke-

osaamispääoman kartuttamista.

mitusjohtajana, kunnes päätti soittaa Kesälah-

sälahdelle on keskitetty myös levyleikkeiden ja

- Kyse on vähän kuin benchmarkkauksesta

den tehtaan silloiselle tehdaspäällikölle Arvo

särmättyjen osien valmistus. Tuotantopäällikkö-

puolin ja toisin. Näen, miten iso yritys toimii ja

Rönkköselle.

nä Tiaisen vastuulla on osavalmistus ja hitsaus.

pystyn soveltamaan niitä periaatteita omassa

Rönkkönen sanoi yrittäjyyttä ja bisnestä uusista

Kun Mika-Pekka Tiainen kuvailee Keslan nykyistä

yrittäjyydessäni. Pienessä yrityksessä esimer-

näkökulmista katselleelle Tiaiselle ”tervetuloa

toimintatapaa, johtamiskulttuuri vaikuttaa ole-

kiksi talouden lainalaisuudet konkretisoituvat

takaisin Keslaan”. Niinpä miehestä tuli vuonna

van palvelevaa johtamista (servant leadership)

ymmärrykseksi, joka puolestaan antaa hyvää

85


näkökulmaa katsoessani kokonaisuuttaa tuo-

nustöistä, sähköistä, uusista typpikaasulinjoista.

hyviä tekijöitä on ollut yllättävän helppo saada.

tantopäällikkönä.

Koko projekti vedetään läpi muun tuotannon

Osa tulijoista on ollut ihan paluumuuttajia, vaik-

Osavuosikatsauksessaan elokuussa 2019 Kesla

häiriintymättä. Investoinnin ydintä on nykyisen

ka tänä päivänä kaupunkien vetovoima tuntuu-

kertoi viiden miljoonan euron investointisuunni-

tuotantoprosessin parantaminen ja hyötyjen

kin olevan suuri.

telmistaan. Investoinneilla tähdätään osavalmis-

konkretisoituminen asiakkaille.

Tiainen on tyytyväinen myös Keslan tapaan

tuksen ydinprosessien tarkkuus- ja automaatio-

tehdä oppilaitosyhteistyötä. Opiskelijat ovat

tason kasvattamiseen. Kokonaisinvestoinnista

Kesälahden vetovoimaa

työelämäharjoittelijoita, ammattikoulun ja am-

Kesälahden tehtaan osuus on noin miljoona

Kesälahden tehtaalla työskentelee noin sata

mattikorkean opiskelijoita sekä diplomityönte-

– kyse on uudesta laserleikkauslinjasta. Selvit-

henkilöä. Työssäkäyntialue on laaja Joensuusta

kijöitä. Yksi sisääntuloväylä on myös oppisopi-

telytöitä investoinnin osalta on tehty jo pitkään,

Tohmajärvelle, Kiteeltä Savonlinnaan ja Parik-

muskoulutus.

investoinnin vetovastuu innostaa Tiaista.

kalaan.

- Investointiin liittyy paljon käytännön asioita

- Keslalla on hyvä maine. Rekrytointeja Kesälah-

alkaen entisten koneiden siirrosta, maanraken-

delle on tehty viimeisen vuodenkin aikana, ja

Kesälahdella valmistetaan kuormaimet, perävaunut, hakkurit ja harvesterikourat. Kuva harvesterikourien kokoonpanosta. Kuvassa kokoonpanija Tuukka Hirvonen.

86

Kesälahden tuotannossa valmistetaan hakkureita, traktorin metsävarusteita ja harvesterikouria. Kuvassa Tuukka Hirvonen kokoamassa harvesterikouraa.


2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Intensiivinen, työteliäs, kattava ”Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa”, avasi toimitusjohtaja Simo Saastamoinen terveisensä vuosikertomuksessa 2018. ”Veljenpojiksi” nimettiin MFG Components Oy, josta oli luovuttu sekä Saksan tytäryhtiö, jonka toimintoja oli järkeistetty.

Liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 45 miljoonaan euroon. Tilikauden liikevoitto koheni ollen reilut 2,2 miljoonaa euroa.

Vuotta rytmitti perusteellinen strategiaprosessi – ”intensiivinen, työteliäs ja kattava”. Prosessin aikana konsernin visio kiteytyi sloganiin ”Your Lifetime Match”. Prosessin kuluessa Keslan uusiksi arvoiksi määriteltiin ”vastuullinen, innovatiivinen, ripeä ja luotettava tuloksentekijä”.

Edellisvuonna tehtyä liiketoimintajakoa täsmennettiin jälkimarkkinoinnin osalta ”elinkaaripalveluiksi”. Kun rakenteita oli pantu uuteen uskoon, strategia kirkastettu ja velkataakkaa kevenny, uskallettiin puhua jo 50 miljoonan euron liikevaihdon ylityksestä. Uudella strategialla haluttiin jatkaa ”kohti uusia ennätyksiä – ja niiden yli”.

87


Keslan historian ensimmäiset ansiomerkit myönnettiin 2018. Kuvassa vasemmalta Simo Saastamoinen, Aulis Kinnunen, Juha Sarvi ja Erkki Lyhykäinen.

Keslan historian ensimmäiset

ritarikunnan ansiomerkit

”Keslan roolina on kantaa oma vastuu kunniamerkkijärjestelmästä osana suomalaista yhteiskuntaa. Kannamme vastuuta siitä, että ansioituneet henkilöt saavat ehkä merkittävintä julkista tunnustusta suomalaisessa yhteiskunnassa, niin kuin heille kuuluukin”, totesi Keslan toimitusjohtaja Simo Saastamoinen Keslan historian ensimmäisten ansiomerkkien jakotilaisuudessa Joensuussa joulukuussa 2018. Ansiomerkit 2018 Ensimmäistä kertaa historiansa aikana Kesla huomioi pitkäaikaisia työntekijöitään ansiomerkein vuonna 2018. Tuolloin Suomen Leijonan ansioristin saajia olivat tuotesuunnittelija Aulis Kinnunen ja ICT-päällikkö Juha Sarvi. Suomen Valkoisen ruusun mitali luovutettiin kunnossapitoasentaja Erkki Lyhykäiselle.

88

Ansiomerkit 2019 Itsenäisyyspäivänä 2019 Suomen Leijonan ansioristin saajia olivat tuotesuunnittelija Paavo Alhainen ja huoltopäällikkö Kimmo Paakkunainen. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein sai huoltopäällikkö Teuvo Leppänen. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali luovutettiin hitsaaja Juha Lehikoiselle, ostaja Hannu Kärjelle, palkanlaskija Leila Neuvoselle sekä CNC-koneistaja Jari Ikoselle.

Ansiomerkit 2020 Vuoden 2020 itsenäisyyspäivänä kunniamerkein palkitut keslalaiset olivat tuotantojohtaja Paavo Hopponen, Suomen Leijonan ritarimerkki, Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalein palkitut kokoonpanija Tuomo Makkonen, hitsaaja Kauko Turunen ja hitsaaja Kari Kohonen sekä Suomen Valkoisen Ruusun mitalilla palkittu varaosamyyjä Kalle Tiainen.


Ansiomerkkiperinne jatkui 2019. Kuvassa palkitut ja Simo Saastamoinen. Vasemmalta Juha Lehikoinen, Hannu Kärki, Kimmo Paakkunainen, Paavo Alhainen, Simo Saastamoinen, Leila Neuvonen sekä Teuvo Leppänen.

89


Tuotesuunnittelija Aulis Kinnusen alunperin suunnittelema FORESTERI 2009-nosturi oli Keslan 20-sarjan ensimmäinen malli. Nosturin seuraaja KESLA 2009ST on Keslan historian todennäköisesti myydyin malli, jonka suosio on ollut huimaa erityisesti Venäjällä.

90


Onnistumisia

yhteistyön voimalla

Kun Kesla vuonna 1982 valittiin Pohjois-Karjalan vuoden yritykseksi, yhtiön vajaan 30 työntekijän porukkaan kuuluivat myös Juha Sarvi ja Aulis Kinnunen. Sarven ura Keslalla alkoi alkuvuodesta 1981, Kinnunen liittyi joukkoon saman vuoden joulukuussa. Ilomantsilainen Erkki Lyhykäinen oli tullut Kartekki Ky:n palvelukseen vuonna 1980. Rautjärveltä kotoisin oleva Juha Sarvi oli valmistunut teknikoksi Imatran teknillisestä koulusta vuonna 1980. Plakkarissa oli myös metallialan ammattikoulutus. Joensuuhun hänet toi menetelmäkehityksen vuoden mittainen perehdytyskoulutus. Vuonna 1980 Keslaan tullut koulukaveri Arvo Rönkkönen vinkkasi, että Keslassa olisi työntutkijan paikka auki. - Hain ja pääsin. Oltiin nuoria ja myös idearikkaita. Katseltiin vähän niitä menetelmäjuttuja ja ruvettiin panemaan perusasioita kuntoon, Sarvi muistelee. Kiteeläissyntyinen Aulis Kinnunen ehti ennen Keslaan tuloaan suunnitella paperikoneita suunnittelutoimistossa Rautpohjassa. Kinnusen kädenjälki näkyi mm. Kouvolassa, Imatralla ja Svetogorskissa. Paperikoneiden kauppa näytti kuitenkin hyytyvän ja työkaverit ympäriltä harvenivat. Kinnunen alkoi katsella uutta työpaikkaa. Samaan aikaan Kesla haki suunnittelijaa. - Tulin toimitusjohtaja Esko Paajasen luokse haastatteluun, jonka lopuksi hän totesi, että suunnittelijan paikka on kyllä jo täytetty – mutta on meillä hyvällä miehelle muuta hommaa, Kinnunen kertoo.

”Oltiin nuoria ja idearikkaita” Kinnusesta ja Sarvesta kehittyi nopeasti aikaansaava työpari, kun Keslan tuoterepertuaari laajeni kuormaimiin. Miesten mukaan niissä oli ”aika paljon valmistuksellista ongelmaa”. Protoja oli tehty, mutta tuotanto ei ottanut onnistuakseen. - Ruvettiin muotoilemaan vähän uudestaan, muuttamaan rakenteitakin. Ei ollut ihan kunnollisia piirustuksiakaan, kaksikko paljastaa. Lopulta tuote muotoutui koko lailla uudeksi ja Kinnusen työnkuva tuotekehittelyksi. Juha Sarven vahvaa osaamisaluetta oli tuotannon automatisointi. Automaation hyödyntämisessä Kesla etenekin teollisuuden kärjessä; vuonna 1985 koko Suomen hitsausrobottikannasta jopa noin 15 prosenttia oli yksin Keslalla. ”Automaation hyödyntämisessä Kesla etenekin teollisuuden kärjessä” - Uuden teknologian hyödyntämisessä taidettiin mennä jo vähän taiteen puolelle, pohtii Kinnunen työkaverinsa osaamista kunnioittaen. - No mikäs siinä – onnistuttiin tekemään hommia mahdollisimman kannattavasti, katetta jäi viivan alle mukavasti ja kilpailijoita paremmin. Saimme yksinkertaistettua tuotetta. Osat tehtiin kerralla valmiimmiksi ja saatiin hitsaussaumojen määrää vähemmäksi. Aulis piirteli sellaiset kuvat, että robotilla pystyttiin hitsaamaan, Sarvi selvittää. Keslan laajentuminen Joensuuhun tapahtui vuonna 1988. Samana vuonna Kesla osti Joensuusta myös puunkorjuukoneita valmistaneen Foresteri Oy:n osake-enemmistön.

”Eikä ollut tiimiä ympärilläni” Vuonna 1990 Esko Paajanen suostutteli Kinnusen siirtymään Kesälahdelta Joensuuhun. - No minähän lähdin. Rakennusliike Tervolta ostettu Karjalan Rautarakenteen halli oli tuolloin vaatimaton nokinen rakennus. Eikä ollut tiimiä ympärilläni, yksin olin. Kun 1990-luvun alun lama vyöryi, myös Keslassa alkoivat lomautukset. Juha Sarvi vaihtoi lomautuksen toimettomuuden jatko-opiskeluun ja lähti täydentämään tietoliikenne- ja ohjelmointitekniikan osaamistaan. ”Se on joko lomautus tai sitten ryhdymme suunnittelemaan uusia tuotteita” Aulis Kinnunen kertoo, miten toimitusjohtaja kutsui toimihenkilöt yksi kerrallaan keskustelemaan. Huoneesta tultiin ulos irtisanomislapun tai lomautuksen kanssa. Oli Kinnusen vuoro astella sisään: - Esko sanoi, että tässä on nyt kaksi mahdollisuutta. Se on joko lomautus tai sitten ryhdymme suunnittelemaan uusia tuotteita. Eihän meillä muuten ole mitä valmistaa, kun lama menee ohi. Laman hellittäessä Keslalla ryhdyttiin muuttamaan koko IT-arkkitehtuuria. ICT-spesialistiksi kouliutunutta Sarvea pitivät sittemmin kiireisinä myös toimipisteiden laajennukset kotimaassa ja maailmalla. Sarvi on jatkanut opintojaan koko Kesla-uransa ajan. Vuonna 2004 hän valmistui tietoliikenteen insinööriksi. Ylemmän amk-tutkinnon hän sai valmiiksi vuonna 2013.

91


”Eivätköhän nuo taluta pois sitten, kun aika on kypsä” Haastattelun hetkellä syyskuussa 2019 Sarvella ja Kinnusella oli viralliseen eläkeikään aikaa muutama kuukausi. Eläköityminen ei kuulu olevan kummankaan suunnitelmissa. - Eivätköhän nuo taluta pois sitten, kun aika on kypsä, miehet virnistävät. ”Seitsemäs kaveri Kartekilla” Erkki Lyhykäinen muistelee olleensa ilomantsilaisen Kartekin seitsemäs työntekijä. Ura alkoi jo nuorukaisena, ja armeija-ajankin hän oli Kartekin kirjoilla. Lyhykäinen vastaa Ilomantsin tehtaan kunnossapidosta ja tuotantokyvystä – ja nauttii työstään! - Työ on vaihtelevaa laidasta laitaan: sähkö- ja putkitöitä, koneiden korjauksia ja huoltoja, uusien koneiden asennuksia. Päivät ovat erilaisia, parasta on toimiminen ihmisten kanssa. Ja jos tulee joku probleemi, niin hyvin ilkeää soittaa eläkkeellä olevallekin työkaverille ja kysyä neuvoa. Kainostella ei tarvitse työkavereidenkaan, kun häiriötilanteita tulee ja kunnossapitoasentajaa tarvitaan. Työhönsä sitoutunut konkari on vuosikymmenestä toiseen ollut se, joka kiirehtii vaivojaan säästelemättä avuksi, jotta tuotanto saadaan rullaamaan. Lyhykäinen on myös se mies, joka ahkeroi tehtaalla heinäkuussa muiden lomaillessa. - Se on tiukka neljä viikkoa, että saa taas kaiken valmiiksi. Itse ehdin lomailla joko aikaisin keväällä tai sitten syksyllä.

92


Kunnossapitoasentaja Erkki Lyhykäinen Ilomantsin uuden sorvirobotin äärellä.

93


Brändin rakentaminen omiin näppeihin Vuoteen 2012 viestinnälliset asiat oli Keslassa hoitanut pitkälti itse kukin oman toimensa ohella. Iso osa näkyvästä työstä oli ulkoistettu. Kun Mika Tahvanainen vuonna 2012 nimitettiin yhtiön markkinointijohtajaksi, Tahvanainen asetti tulolleen yhden ehdon: taloon on voitava palkata markkinointiviestinnän ammattilainen. - Silloisen toimitusjohtajan kanssa sovittiin jo haastatteluvaiheessa, että markkinointiin haetaan päätoiminen osaaja ja päävastuu brändin ytimen rakentamisesta otetaan omiin käsiin. Tahvanaisen mukaan toimitusjohtajan vakuuttaminen asian tärkeydestä ei ollut ihan helppoa. - Painoin asiassa päälle aika kovaa ja sitkeästi, koska pidin tätä firman kehittymisen kannalta erittäin tärkeänä asiana. Minusta tämä on yksi niistä todella isoista muutoksista - kyse on isosta kulttuurin muutoksesta ja viestinnän merkityksen ymmärtämisestä.

Viestintä valjastettiin

tuloksentekijäksi

vahvasti yrityksen johto on sitoutunut viestintään. Vuonna 2010 Keslassa ei ollut nimettyä päätoimista viestinnän toteuttajaa. Nyt Miia Tirkkosella on apunaan markkinointiassistentti

Markkinointisuunnittelija Miia Tirkkonen kuvaa Keslaa perinteiseksi insinööritaloksi, jossa vies-

Aleksandra Ihno. Yhtiön sisäisen viestinnän to-

tinnän merkitystä ei vielä kymmenisen vuotta sitten ollut sisäistetty. Digitalisaatio, työnanta-

teutuksessa Tirkkonen tekee tiivistä yhteistyötä

jamielikuvan merkitys ja globaalin kilpailun paine ovat olleet niin vahvoja muutosajureita, että

henkilöstöpäällikkö Maria Mustajärven kanssa.

insinööritalostakin on löytynyt taipuisuutta ja tahtoa uuteen ajatteluun.

94

Viestintä on johtamista, sitouttamista, motivoin-

- vaikka välillä vastatuuleenkin.

tia ja samaan aikaan palvelua ja sen jatkuvaa ke-

Kesla toimii kolmella tehdaspaikkakunnalla; Ilo-

hittämistä. Ulkoinen viestintä ei toimi ilman sisäis-

mantsissa, Joensuussa ja Kesälahdella. Työnteki-

tä viestintää, painottaa Miia Tirkkonen taklaten

jöitä on yhteensä noin 250. Avoin, ymmärrettävä,

ikiaikaisen harhaluulon, että tuiki tarpeellinen

rehellinen ja ripeä viestintä on paitsi keskeinen

tieto lennähtäisi ihan vain itsestään työpisteestä

osa johtamista, myös avain työntekijöiden sito-

toiseen ja ihmiseltä toiselle.

uttamiseen ja motivointiin.

- Tyypillinen tilanne on se, että organisaation eri

- On äärettömän tärkeää, että koko jengi ym-

puolilla ihmiset tekevät työnsä älyttömän hyvin.

märtää kokonaisuuden. Kun jokainen työntekijä

Syntyy vaikka kuinka hienoja innovaatioita, pal-

ymmärtää, missä liiketoiminnassa mennään, yh-

veluja ja tuotteita. Mutta ellei asioista kerrota,

tiön arvot voivat oikeasti realisoitua käytännöksi,

viestitä eteenpäin, tehdystä työstä ei saa hyötyjä

Tirkkonen vakuuttaa.

irti. Tarvitaan viestintää. Meidän viestinnän am-

Onnistuminen sisäisen viestinnän suunnittelussa

mattilaisten pitää jaksaa puskea asioita eteenpäin

ja toteuttamisessa on paljolti kiinni siitä, miten

Toimintaympäristön muutos Kilpailu globaaleilla markkinoilla kiristyy. Loppuasiakkaan kohtaamisen merkitys tulee yhä tärkeämmäksi. Samaan aikaan yritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta. Kaikki edellä mainitut ovat isoja asiakokonaisuuksia, joihin voidaan vaikuttaa myös viestinnällä. - Viestinnällinen näkökulma on syytä pitää mukana aivan kaikessa tekemisessä, Tirkkonen muistuttaa. Viestintäympäristö on viimeisen 10 vuoden aikana kutakuinkin mullistunut. Mediakenttä on pirstaloitunut. Sosiaalinen media on muovannut yrityksistä, organisaatioista ja ihmisistä omia


”medioitaan”. Sisäisen ja ulkoisen viestinnän raja on häilyvä, jos sitä ylipäätään edes on. Jokainen

”Mahdollisuus kehittyä ja kehittää”

eteenpäin, on uskallettu tehdä rohkeitakin asioita. Etenemisessä pitää Tirkkosen mielestä olla rea-

Kun Miia Tirkkonen vuonna 2013 aloitti työn-

listi ja huomioida käytettävissä olevat resurssit.

työntekijä, veronmaksaja, osakkeenomistaja tai

sä Keslan markkinointiassistenttina, hänen

Viestinnällistä tukea tarvitsevat kaikki Keslan lii-

muuten vaan äänekäs kansalainen. Viestintä on

vastuualueekseen tuli Keslan markkinoinnin

ketoiminnat.

myös nopeutunut – asiat tapahtuvat 24/7.

koordinointi ja toteutus. Reilu kuusi vuotta

- Viestintä on markkinointia ja markkinointi on

myöhemmin tehtävänkuva on laajentunut

viestintää. Kohderyhmän pohdintaa tarvitaan

Keslan muutos

kokonaisvaltaiseksi markkinointiviestinnäksi.

kummassakin. Kohderyhmille – sisäisille ja ulkoi-

Uuden pyörteissä on elänyt myös Kesla. Toimitus-

Tirkkonen on opiskellut kansainvälisen markki-

johtajan vaihdoksesta käynnistynyt yrityskulttuu-

noinnin tradenomiksi Kuopiossa. Sittemmin hän

rinen muutos on edennyt ripeästi. Johtamistapaa

on täydentänyt osaamistaan yhteisöviestinnän

on muutettu palvelevaksi ja osallistavaksi. Vuon-

opinnoilla sekä johtamisen erikoisammattitutkin-

na 2017 Keslan tuoteportfolio jaettiin puunkor-

nolla. Keslalla ollessaan hän on suorittanut työn

juulaitteiden, auto- ja teollisuusnostureiden sekä

ohessa myös audiovisuaalisen alan ammattitut-

traktorivarusteiden liiketoiminta-alueisiin. Vuo-

kinnon. Vuonna 2020 plakkarissa on myös palve-

den 2019 lopulla neljänneksi liiketoiminta-alueek-

lumuotoilun erikoisammattitutkinto.

si on nousemassa elinkaaripalvelujen segmentti.

- Keslalla ihmisillä on mahdollisuus kehittyä ja

Samaan aikaan digitalisaatiosta on tullut yhä

kehittää. Arvostan koulutusta jopa palkkaakin

tärkeämpi osa asiakkaan kohtaamista. Keslan so-

enemmän.

siaalisen median kanavat – facebook, instagram,

Työkavereitaan Tirkkonen kehuu upeiksi tyypeik-

organisaation työntekijä voi olla samanaikaisesti

youtube, linkedin – ovat ahkerassa käytössä. Esitteistöä ja teknistä materiaalia sekä sähköisenä että printtinä on nimikkeinä kymmenittäin. Kansainvälisyys näkyy lisääntyneinä kieliversioina. Messutapahtumat kotimaassa ja ulkomailla

sille asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille – Kesla haluaa profiloitua asiakasta lähellä olevaksi ja helposti lähestyttäväksi.

si. Hän iloitsee myös siitä, että yhtiössä ollaan vastaanottavaisia uusille ideoille. - Täällä on saanut paljon kokeilla siipiään, tuoda mukaan uudenlaista tekemistä. Keslassa on menty Markkinointisuunnittelija Miia Tirkkonen arvostaa mahdollisuutta kehittyä.

toistuvat vuosittain. - Paljon asioita on tehty ja tehdään, mutta koko Mainostoimistokumppania meillä ei ole, vaan

#yourlifetimematch – huomio asiakkaaseen

suurin osa kaikesta tehdään talon sisällä. Tämä

Keslan visioksi on kiteytetty ”#yourlifetimematch”.

valinta on sopinut meille hyvin, sillä Kesla on ha-

Kokonaisuudessa ”your” viittaa Keslan asiakaskeskeisyyteen, ”lifetime” kestävyyteen,

ajan tehtävää ja kehitettävää tulee myös lisää.

lunnut olla melko maanläheinen.

elinkaarikustannuskilpailukykyyn ja pitkiin asiakassuhteisiin ja ”match” Keslan laitteiden integroitavuuteen ja syviin liiketoimintakumppanuuksiin jakelutiessä ja toimittajaverkostossa.

95


Kaikkien tehtaiden väki Kiteelle Huhtikuussa 2018 noin 60 Keslan jälleenmyyjää eri puolilta maailmaa kokoontui jälleenmyyjien koulutuspäiville Koivikon kartanoon Kiteelle. KESLA BOOTCAMP -tapahtumassa jälleenmyyjille tarjoiltiin kattava tietoisku Keslan hakkureista, nostureista, traktorivarusteista ja harvesterikourista.

96

Kiteelle oli tuotu näyttävä otos Keslan eri

Keslan nostureiden ja kuormainten ohjaimiin

tomukset KESLA-tuotteista maailmalla olivat

tuotteista, ja niinpä tapahtuman anti päätet-

samalla, kun tarjolla oli videoita ja tarinoita

monelle elämys. Konkretisoitui, miten pitkä

tiin ulottaa myös Keslan omalle henkilöstölle.

Keslan koneista maailmalla.

matka yhtiössä oli kuljettu kivenraivauskoneis-

Tehtaiden väki Ilomantsista, Kesälahdelta ja

Päivä oli elämyksellinen ja lujitti keslalaisten

ta ja äkeistä kansainvälisen metsäteknologian

Joensuusta kuljetettiin linja-autoilla Koivikon

yhteisöllisyyttä. Konekavalkadin näkeminen

ja materiaalinkäsittelyn kärkeen.

kartanolle. Tarjoutui mahdollisuus hypätä

ja Keslan myynnin ja markkinoinnin väen ker-


97


Arvot mekin

ansaitsemme

Keslan henkilöstöpäällikkö Maria Mustajärven kanssa palataan sisäiseen viestintään ja sen kes-

miesosaamisen kalibrointia, toimintatapojen

keisimpiin tehtäviin: organisaation vision, toiminta-ajatuksen ja arvojen arkeen viemiseen sekä

yhtenäistämistä, Mustajärvi linjaa muistuttaen,

työtehtäviin liittyvän tiedon välittämiseen. Vuonna 2019 Keslan tärkeimpiä sisäisen viestinnän

että henkilöstöpäällikön tärkein tehtävä on tukea

teemoja oli arvoviestintä.

esimiehiä heidän työssään.

Vastuullinen, innovatiivinen, ripeä ja luotettava

arvoista. Keskustelua on myös syntynyt.

tuloksentekijä – nämä ovat Keslan arvoja. Kir-

Arvojen sitominen osaksi Keslan arkea käynnis-

jassaan Väärää yrittämistä Blanccon perustaja,

tyi esimiehistä, luottamusmiehistä ja työsuoje-

tietokirjailija ja startup-sijoittaja Kim Väisänen

luvaltuutetuista. Mukaan on kytketty myös työ-

toteaa, että arvo on suomalaisille vaikea sana.

terveyshuolto. Mustajärven mukaan muutama

”Tilanne muuttuu helpommaksi, kun arvo-sa-

esimies tunnusti ennen operaation käynnisty-

nan tilalle vaihtaa helpommin ymmärrettävän

mistä hieman empivänsä.

vastineen, käyttäytymisen. Arvot siis määrittävät,

- Kun arvotyöpajoja sitten oli pidetty, kokemus

miten yritys tai yksilö viime kädessä käyttäytyy

oli empijöillekin positiivinen yllätys. Tämä vahvis-

– erityisesti silloin kun on vaikeaa ja vastatuuli

taa hyvin sen ajatuksen, että arvot tulevat arjen

koettelee”.

konkretiaksi oman ajattelun kautta, eivät ulkoa

Toteamuksessaan Väisänen pyrkii konkretisoi-

annettuina.

maan arvoajattelua. Luontevaksi arjeksi arvot

98

halutaan tehdä myös Keslalla. Henkilöstöpääl-

Kalibrointia

likkö Maria Mustajärven mukaan tavoite on, että

Arvot ovat arjen päätöksenteon viitekehys. On

jokainen keslalainen tietää ja ymmärtää arvojen

tärkeätä, että samat arvot ja toimintatavat oh-

merkityksen. Luennoimalla ja powerpoint-sul-

jaavat kaikkia keslalaisia työtehtävästä tai tehdas-

keisilla homma ei etene, itse tekemällä ja ajat-

paikkakunnasta riippumatta.

telemalla kyllä.

- Haasteena voi pitää sitä, että Kesla toimii kol-

- Ihmiset on pantu prosessoimaan arvojen mer-

mella paikkakunnalla. Mutta niin toimii moni

kitystä itse. On pidetty työpajoja, järjestetty kes-

muukin yritys. Paikkakuntajännitteet jäävät

kusteluja ja toteutettu myös monenlaisia tem-

historiaan, kun samat arvot ja toimintatavat

pauksia ja kuukausittaisia arvoteemoja. Ihmisiä

ohjaavat meitä kaikkia. Yhteisen kulttuurin ra-

on kannustettu kommunikoimaan keskenään

kentamisessa tarvitaan myös tietynlaista esi-

Suunta selvillä Maria Mustajärvi tuli Keslaan vuoden 2018 alussa tekemään henkilöstöhallinnon kehitysprojektia. Projektin myötä hallintotieteiden maisterin tähtäimessä oli oikeustieteen väitöskirjan teko. Kesla imaisi tekevän naisen lopulta kokonaan, ja väitöskirja jäi toistaiseksi telakalle. - Olen aina halunnut kehittää itseäni, opiskella uutta. Sitä samaa halua ja henkeä tuon myös Keslaan. Perinteisessä insinööriajattelussa ollaan vasta matkalla koneista ihmisiin, mutta suunta on kuitenkin oikea. Koneita ja laitteita tarvitaan, mutta ilman osaavia ihmisiä niillä ei tehdä tulosta. Mustajärven mainitsema ”oikea suunta” tarkoittaa muun muassa sitä, että hän kannustaa Keslan 26 esimiestä pohtimaan ja suunnittelemaan organisaationsa työntekijöiden osaamistarpeita ja koulutuksia. Toimitusjohtaja Simo Saastamoisen käynnistämä strategiaprosessi vietiin loppuun vuoden 2019 aikana. Strategiset kehittämisteemat liittyvät pääomatehokkaaseen toimituskykyyn, tuotevalikoiman hallintaan, palveluliiketoimintaan sekä


läsnäolon vahvistamiseen markkinoilla. Organisaatiokulttuurin kehittämisteemaksi on nostettu rohkeus ja sitkeys uudistua. - Itse strategiaprosessi on ollut vähintään yhtä tärkeä kuin lopputulos. Prosessi on näkynyt ihan meidän henkilöstökyselyissäkin. Fiilis on se, että ohjat on omissa käsissä, suunta selvillä ja askelmerkit olemassa. Maria Mustajärvi siirtyi toisen työnantajan palvelukseen maaliskuussa 2021.

”Arvot ovat arjen päätöksenteon viitekehys. On tärkeätä, että samat arvot ja toimintatavat ohjaavat kaikkia keslalaisia työtehtävästä tai tehdaspaikkakunnasta riippumatta.”

Maria Mustajärvi korostaa sisäisen viestinnän merkitystä yrityksen onnistumisessa.

99


Keslan arvoja on viestitty henkilöstölle laajasti. Kuvassa osa esimiehistä pohtimassa, mitä arvot tarkoittavat käytännössä.

100


2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Sellubuumi ohi Vuoden 2019 kolme ensimmäistä kvartaalia eteni juuri niin valoisissa tunnelmissa, kuin mitä vuoden 2018 jälkeen ounasteltiin – 50 miljoonan euron liikevaihtotavoite oli realistinen. Konsernin ensimmäisen vuosipuoliskon osakekohtainen tulos lähes kolminkertaistui edellisvuodesta 0,30 euroon. Myös liiketoiminnan nettorahavirta oli edellisvuotta parempi.

Vuoden viimeinen kvartaali teki vuodesta kuitenkin kovin kaksijakoisen. Sellun hinta kääntyi laskuun jo alkuvuodesta, loppuvuoteen mennessä hinta oli laskenut yli kolmanneksen. Sellubuumi oli ohi, ja vaikutukset Keslaan iskivät läpi loppuvuodesta. Murheita aiheutti myös Keslan 2124L-autonuturimallien pilariongelma. Ongelman korjaamiseen yhtiö teki 0,7 miljoonan euron kuluvarauksen. Keslan tilikauden liikevaihto oli 47,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi kotimaassa sekä Keski-Euroopan metsätuhoalueilla ja Norjassa. Sen sijaan Venäjän markkinoilla tunnelmat olivat keväästä saakka vaisummat. Loppuvuoden valopilkku oli piristynyt Valko-Venäjän myynti. Vuoden 2019 liikevoitto hiipui 1,6 miljoonaan euroon kertaluonteisten erien painamana.

Joulukuussa yhtiössä käynnistettiin yt-neuvottelut. Henkilöstömäärän sopeuttaminen yhdeksän henkilön vähentämisen osalta päätettiin toteuttaa ilman irtisanomisia. Irtisanomisten välttäminen otettiin vastaan positiivisena uutisena, joka viesti yhtiön uskovan hankalan markkinatilanteen olevan väliaikaista.

101


Veli-Matti Kärkkäisen perhe on yksi Keslan pääomistajista ja perustajista. Veli-Matti itse on aktiivisesti mukana Keslan hallituksessa.

102


Citius, altius,

fortius

Ensimmäiset kymmenen vuotta Keslan hallituksessa olivat Veli-Matti Kärkkäiselle opettelun aikaa. Firma eli elämäänsä, mutta kolmannen polven Kärkkäisellä ei ollut päämäärätietoista otetta asioista. Yhtiön taloudellinen ahdinko syveni 2010-luvun alussa ja Kärkkäinen pani merkille henkilöstön lamaannuksen. Kun aiemmin hallituksen puheenjohtajana

- Kommunikaatio yhtiössä parani. Haasteel-

Kissa pöydälle

toiminut Eeva Punta oli vuoden 2013 jälkeen

lisesta alhosta päästiin yli, ja tunnelin päässä

Kun Keslan johtamiskulttuuria vuoden 2015 jäl-

siirtymässä sivuun, paikka tarjoutui Veli-Matti

näkyi viimein muutakin kuin vastaantulevan

keen lähdettiin uudistamaan, strategiatyöhön

Kärkkäiselle.

juna valo.

palattiin uudella otteella. Yrityksen vision ja

- Alkujaan vähän epäilin, josko minusta hom-

Kommunikaation toimivuudella – tai toimi-

strategian selkeyttämistä oli kaivattu markki-

maan on. Toki olin ollut tehtävää harjoittele-

mattomuudella – oli roolinsa myös siinä, ettei

noilla ja vähintään yhtä paljon nyt myös talon

massa jo hallituksen varapuheenjohtajana,

Keslalla vielä 2010-luvun alussakaan ollut orga-

sisällä. Avuksi pestattiin ulkopuolinen konsultti.

Veli-Matti Kärkkäinen muistelee.

nisaation sisäistämää ja selkeää strategiaa. Stra-

- Konsultti totesi heti alussa, että kuulkaahan

Kärkkäisen empiminen oli ymmärrettävää.

tegiapäiviä hallitus oli toki pitänyt jo 1990-lu-

pojat – hoidetaanpa ensin paperille tuo omis-

Yhtiö oli investoinut rajusti ja samaan aikaan

vulta lähtien. Organisaation sitouttamisessa oli

tajastrategia ja lähdetään siitä sitten eteenpäin.

markkinat sulivat alta. Tytäryhtiö MFG oli pa-

kuitenkin epäonnistuttu.

Tietääkseni Kärkkäisen ja Paajasen suvuilla ei

hoissa vaikeuksissa, ja myyntisaamisiakin ka-

- Kun silloisia strategioita esiteltiin organisaa-

siihen mennessä ollut asioita kirjattuna pape-

saantui.

tiolle, niin hommallehan suorastaan naures-

rille – kuka haluaa, mitä, ja miksi.

- Käytävillä käveli vastaan maansa myyneen

keltiin.

oloista porukkaa, suupielet alaspäin. Pelkäsin, että varsinkin myynnin puolella väen työmotivaatio oli kokonaan häviämässä.

Kommunikaatio-ongelmia Veli-Matti Kärkkäisen hallituksen puheenjohtajakausi käynnisti yhtiössä isoja muutoksia. Vähäisin niistä ei ollut Keslaa 14 vuotta johtaneen

”Keslaan on viime vuosina luotu edeltäjäsukupolvea formaalimpeja käytäntöjä.”

Jari Nevalaisen lähtö yhtiöstä. Nevalaisen ero ja Simo Saastamoisen nimittäminen toimitusjohtajaksi osoittautuivat loogisiksi päätöksiksi.

103


Omistajastrategiaa hiottiin kolmisen kuukaut-

Jounin kanssa istuttava vuosittain alas ja poh-

- Siellä missä olemme, haluamme olla ykkönen

ta. Prosessin aikana kiteytyi linjaus – ei toki mi-

dittava tulevaisuutta omistajien näkökulmasta.

tai vähintään ykkösen ensimmäinen haastaja.

kään kiveen hakattu – muun muassa siitä, että

Hallituksen puheenjohtajalla on selkeä näke-

yhtiön tuloksesta 40 prosenttia jaetaan osin-

Strategian ytimessä

mys myös siitä, että Keslan on pyrittävä hana-

koina. Prosenttia voi pitää maltillisena. Rahaa

Hallituksen puheenjohtajana Kärkkäinen nostaa

kasti eteenpäin – nopeammin, korkeammalle,

käytetään jatkossakin investointeihin ja kasvun

Keslan strategiasta muutamia kärkiteemoja:

voimakkaammin.

rakentamiseen.

- Yhtiölle määritellyt arvot – vastuullinen, innova-

- Kesla on vielä pieni yritys, johon markkinoi-

- Omistajastrategiaa ajatellen meiltä puuttuu

tiivinen, ripeä ja luotettava tuloksentekijä – ohjaa-

den ulkoiset shokit vaikuttavat voimakkaasti.

vielä sen pohdinta, mitä sitten meidän jälkeem-

vat päätöksentekoa yrityksessä. Määrittelemme

Firmasta pitää kasvattaa isompi, jotta se kestää

me… Jounin kanssa koemme olevamme vielä

harkiten markkinamme, tarvittaessa pienempinä

enemmän paineita.

nuoria, Veli-Matti Kärkkäinen naurahtaa – ja

segmentteinä. Ei ole realistista ajatella, että pys-

Kasvutavoitteista puhuessaan hallituksen

vakavoituu saman tien:

tymme tässä ja nyt valloittamaan koko maailman.

puheenjohtaja ei pitäydy ainoastaan orgaa-

- Keslaan on viime vuosina luotu edeltäjäsuku-

Veli-Matti Kärkkäinen tähdentää, ettei Kesla

nisessa kasvun tavoitteessa. Yhtiö on valmis

polvea formaalimpeja käytäntöjä tukemaan

kilpaile markkina-alueen parhaasta kolmos- tai

kasvamaan myös yritysostoin, kun sopivaa os-

yrityksen kasvua. Tässäkin mielessä meidän on

nelospaikasta.

tettavaa näköpiiriin tulee. - Hallitus on valppaana.

Keslan hallitus vuonna 2020. Vasemmalta Jouni Paajanen, Ritva Toivanen, Veli-Matti Kärkkäinen, Vesa Tuomi ja Ari Virtanen.

104


Ei pääsyä edes kesätöihin ”Pojilla ei ole mitään asiaa taloon, ennen kuin ovat hankkineet kannukset muualla.” Näin olivat Keslan suurimpiin omistajiin kuuluneet Seppo Kärkkäinen ja Esko Paajanen linjanneet. Keslan perustajan Antti Kärkkäisen poika Seppo

”Muistelen, että yhtenä kesänä olin firmassa

Kärkkäinen oli toiminut Keslan toimitusjohtaja-

rakennuslaajennuksen kesätöissä. Siitä oli tul-

na vuodesta 1971 aina vuoteen 1976 saakka.

lut Eskon ja Sepon välillä keskustelua, ettei se

Vuonna 1976 Seppo Kärkkäinen siirtyi Keslan

saa toistua”, Veli-Matti Kärkkäinen muistelee.

hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohta-

Sekä Veli-Matti Kärkkäinen että Jouni Paajanen

jaksi nimitettiin talon markkinointipäälliköksi

kouluttautuivat yhteiskuntatieteen maiste-

vuonna 1974 palkattu Esko Paajanen.

reiksi. Kärkkäinen on sittemmin työskennellyt

”Isäni Seppo on aina ollut sellainen impul-

muun muassa tutkijana sekä vuodesta 1997

siivinen henkilö. Hänellä on jatkuvasti uusia

Lipu Oy:n toimitusjohtajana. Jouni Paajanen

ideoita, mutta asioiden vieminen loppuun

on luonut uraa tietotekniikan alalla muun

saakka oli haastavampaa. Ei ihan paras ominai-

muassa Fujitsu Finland Oy:n palveluksessa.

suus toimitusjohtajalle”, Veli-Matti Kärkkäinen

Keslan hallituksen jäseniksi heidät nimettiin

taustoittaa silloista toimitusjohtajavaihdosta.

yhtä aikaa vuonna 2003.

Kärkkäiset ja Paajaset asuivat Kesälahdella naa-

Esko Paajanen toimi Keslan toimitusjohtajana

puruksina. Veli-Matti Kärkkäinen ja Esko Paaja-

kahteen eri otteeseen – vuosina 1976-1992

sen poika Jouni Paajanen syntyivät kumpikin

sekä jaksolla 2000-2001. Yhtiön hallituksen pu-

vuonna 1967.

heenjohtajuudesta hän luopui vuonna 2009. Seppo Kärkkäinen toimi Keslan hallituksessa aina vuoteen 2006 saakka.

”Muistelen, että yhtenä kesänä olin firmassa rakennuslaajennuksen kesätöissä. Siitä oli tullut Eskon ja Sepon välillä keskustelua, ettei se saa toistua.”

105


Nostureiden pilarit vahvistetaan Marraskuussa 2019 Kesla antoi tulosvaroituksen, kun KESLA 2124L -nostureissa oli havaittu kestävyysongelma. Kesla reagoi asiaan vastuullisuus-arvonsa mukaisesti viestittämällä, että yhtiö vaihtaa kaikkien vuodesta 2013 alkaen toimitettujen kyseisten nostureiden pilarit uuteen vahvistettuun konstruktioon. Kyseinen nosturimalli kehitettiin Keski-Eurooppaan pitkäpuukuljetusten tarpeisiin. Mallimerkintä L viittasi kevyeen 24-tonnimetrin nosturiin, joka oli kevennetty versio 2024-nosturista. Korjaustoimenpiteistä johtuen Kesla teki 700 000 euron kertaluonteiden kuluvarauksen, jonka vuoksi yhtiön liikevoiton ennakoitiin jäävän vuoden 2018 tasolle.

2124L-mallien pilareiden vaihto sujui varsin mallikkaasti. Kuvassa hitsaaja Esko Paavilainen valmistelemassa pilarimuutoksia tehtaalla.

106


Kehittyvä

jälkimarkkinointi

- Myynti myy ensimmäisen koneen, jälkimarkkinointi seuraavat, kiteyttää Keslan jälkimarkkinointipäällikkö Reijo Tuononen. Keslan jälkimarkkinointi käsittää varaosat,

Jälkimarkkinoinnissa Kesla on keskittynyt kulu-

Yhteisellä asialla

huollon, takuun sekä kokonaisuuteen liittyvän

tus- ja varaosiin. Kotimaassa yhtiöllä on reilun

Kun Kesla marraskuussa 2019 reagoi yhtiön

tuoteneuvonnan. Jälkimarkkinointipäällikkö-

30 huoltopisteen verkosto. Vastaavanlaisen

valmistamissa nostureissa havaittuun kestä-

nä Tuononen vastaa Keslan jälkimarkkinoin-

huoltoverkoston rakentaminen Saksaan, Nor-

vyysongelmaan, pörssitiedotteessa kerrottiin

tiin liittyvästä operatiivisesta toiminnasta ja

jaan ja Ruotsiin on työ alla. Toistaiseksi kaikilla

uudesta erillisestä laatuorganisaatiosta. Kesla

kehitystyöstä. Hänen suoraan alaisuuteensa

Keslan vientialueilla jälkimarkkinointipalveluita

tiedotti parantaneensa myös tuotekehityksen

kuuluu kolme huoltopäällikkö ja kaksi huol-

tuottavat paikalliset maahantuojat. Globaalis-

järjestelmällisyyttä ja laatua porttikatselmuk-

tomekaanikkoa. Tuonosen organisaatio tekee

ti Keslalla on jälleenmyynti- ja huoltopisteitä

siin perustuvalla tuotekehitysprosessilla sekä

tiivistä yhteistyötä yhtiön kolmen liiketoimin-

noin 140.

FMEA-analyyseillä. FMEA-analyysillä (Failure

tayksikön kanssa, joilla kullakin on huoltoon

Mode and Effect Analysis) tarkastellaan erityi-

erikoistunutta henkilöstöä.

sesti mahdollisia materiaali- ja laitevikoja, joi-

107


den seurauksilla voi olla merkittävä vaikutus tuotteen suorituskykyyn ja markkina-asemaan. Tavoitteena on tuotteiden korkea laatu, kestävyys ja käyttömukavuus. ”Toimintatavan kehittämisen vuoksi riski vastaavien ongelmien syntymiseen tulevaisuudessa on merkittävästi pienempi”, toimitusjohtaja Simo Saastamoinen totesi samaisessa pörssitiedotteessa. Kaikki laadunparantamisen toimenpiteet suunnittelusta tuotekehitykseen ja tuotantoon satavat jälkimarkkinoinnin laariin. Kun ongelmiin ei tarvitse reagoida jälkikäteen, jälkimarkkinoinnin resurssit voidaan kohdentaa ennakoivasti asiakkaan parempaan palveluun. Sen jälkeen, kun Reijo Tuononen vuonna 2008 tuli Keslaan, paljon jälkimarkkinoinnin saralla on jo tapahtunutkin. Laadun parantaminen on arjen konkretiaa. Yhtiössä on muun muassa otettu käyttöön vastaanottotarkastusasema. Otostarkastuksessa uusien tuotteiden mittaukset, kuten sylinterien toimintakykytestaukset sekä kentältä tehtaalle palautuneiden viallisten tuotteiden analysointi tehdään vastaanottotarkastusasemalla. Keslassa on perehdytty myös palvelumuotoiluun, jonka merkitys tulee Tuonosen mielestä korostumaan. Keslan ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden yhteistyössä vuonna 2019 toteuttaman palvelumuotoiluprojektin lopputuloksena Kesla uudisti Joensuussa sijaitsevan Varaosat ovat vähitellen lisänneet valikoimaansa myös KESLA-brändituotteita. Vasemmalla jälkimarkkinointipäällikkö Reijo Tuononen ja oikealla varaosakoordinaattori Kimmo Karvinen.

108

Service Centerin tiloja. Projektiin osallistettiin asiakkaita ja omaa henkilökuntaa benchmarkkausta ja testaamista hyödyntäen.


Henkilökohtaista Keslan haluaa tiivistää kommunikaatiota asiakkaiden kanssa. Tätä pyrkimystä tukee muun muassa asiakastietorekisterin kartuttaminen. Palvelusta rakennetaan entistä henkilökohtaisempaa, täsmällisempää ja nopeampaa. Yhtiön suunnitelmissa on hyödyntää digitalisaatiota muun muassa varaosaverkkokaupassa ja verkkokoulutuksissa. Kesla on käynnistänyt yhteistyön Riveria-ammattikoulun kanssa. Riverialta aiotaan ammentaa oppia siihen, miten jälkimarkkinointi pystyy itse entistä paremmin kouluttamaan asiakkaitaan. - Varaosapalvelun, huollon, takuuasioiden ja neuvonnan on toimittava kitkattomasti, jotta asiakassuhteesta rakentuu luja. Selkeä trendi on myös se, että asiakkaat ovat yhä ammattimaisempia ja kiinnostuneita entistä laajemmista ja kattavammista palveluista. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, kun paljon vartijana olevaa jälkimarkkinointia kehitetään. Laatu on kaiken keskiössä. - Asioita on aina pyrittävä tekemään oikein ja yhä enemmän ennakoiden. Jos ongelmia tulee, niihin Kesla reagoi arvojensa mukaan vastuullisesti.

Tarkastuskeskus valmistui 2020 vuoden alkupuolella. Kuvassa vastaanottotarkastaja Pasi Sormunen.

109


Asiakkaan tarpeiden ymmmärtäminen on Keslan toiminnan keskiössä. Kuvassa hakkuuyrittäjä Juuso Laukkanen ja tuotesuunnittelija Paavo Alhainen

110


Jotta asiakas

menestyy

Keslan kilpailuetu on läpi yhtiön historian perustunut tuotteiden tehokkuuteen ja kestävyyteen. Kaluston tehokkuus ja toimintavarmuus nousevat tärkeimmiksi asioiksi, kun yrittäjät pohtivat liiketoiminnan kannattavuutta. Kalustovalintoja ohjaa tarkoituksenmukaiseen – tarvitaan kuhunkin toimintaympäristöön ja kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivaa teknologiaa. Megatrendien vaikutus

mahdollisuus laajentua uusillekin sektoreille –

Globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos,

kierrätykseen, kaupunkiympäristöihin, kiinteis-

luonnonvarojen niukkeneminen, väestönkas-

töpalveluihin tai huolehtimaan yhteiskunnan

vu ja -ikääntyminen, kaupungistuminen ja ku-

perusinfrasta.

lutustapojen muutokset vaikuttavat Keslaan ja Keslan asiakkaisiin. Moni metsäkoneyrittäjä

Lähellä asiakasta

ja kuljetusyrittäjä seuraa ilmastonmuutosta ja

Epävarmalla kalustolla ei pärjää, tietävät yrittä-

vallankin suomalaista metsäkeskustelua perin

jät. Tilanteen niin vaatiessa huollon ja varaosa-

huolissaan.

palvelujen toimivuus on äärimmäisen tärkeää.

”Kyllähän keskustelu ajoin sekavalta tuntuu.

Keslan autonostureilla on Suomessa kuusi

Helposti syntyy vaikutelma, että maanviljely

myyntipistettä, huoltopisteitä on yli 30.

ja metsätalous ovat tämän maan pahinta rikol-

Keslan traktorivarusteita ja hakkureita Suo-

lisuutta”, toteaa Punkaharjun Metsäpalvelut Oy

messa edustaa AGCO Suomen yli 30 pisteen

LKV:n toimitusjohtaja Juuso Laukkanen.

myynti- ja huoltoverkosto.

Megatrendit muuttavat yhteiskunnan arvoja

Keslan harvesterikourat ja metsäkonenosturit

ja asenteita. Muuttuneista arvoista puolestaan

myydään pääosin suoraan metsäkonevalmis-

voi nousta uusia trendejä. Jatkuvassa muutok-

tajille sekä kaivinkoneisiin.

sessa Kesla etenee asiakkaitaan kuunnellen. Uusia mahdollisuuksia

Suomessa valmistettu

Asiakastarpeeseen kehitetyt tuotteet, luotet-

Joulukuussa Suomessa vietetään Suomalaisen

tava toimituskyky, aktiivinen läsnäolo mark-

Työn Liiton Osta työtä Suomeen -päivää. Päivä

kinoilla sekä asiakkaan liiketoimintaa edistä-

on tärkeä myös Keslalle, jonka Suomessa val-

vät palvelut on nostettu strategian ytimeen.

mistetuille tuotteille on myönnetty Avainlip-

Metsä on edelleen Keslan vahva tukijalta.

pu-alkuperämerkintä.

Keslan teknologisilla ratkaisuilla metsästä on

111


Puutavarakuljetusyrittäjä Tero Hannonen:

Tehokkuus edellä mennään Kiteeläinen Veljekset Hannonen Oy urakoi Metsä Groupin puukuljetuksia Keski-Karjalassa. Parhaimmillaan puuta liikkuu reilu puoli miljoonaa kuutiota vuodessa. Kalustovalintoja ohjaa tehokkuus, luotettavuus sekä varaosien hyvä saatavuus.

112

Vuosi 2015 oli monella tapaa merkittävä etap-

jeksen Hannosen tukena oli Keslan nykyinen

nuuttiaikataulupaineita kuljettaa metsästä.

pi Veljekset Hannonen Oy:ssä. Heikki ja Martti

auto- ja teollisuusnosturien liiketoimintajoh-

Terminaalissa puut kuormataan maantieau-

Hannosen 1970-luvulla perustamaa yhtiötä

taja Ari Pirhonen. Pirhosella on vankka koke-

toihin KESLA 2024 -terminaalinosturilla.

olivat jatkaneet nuoremmat veljekset Jukka

mus raskaasta kuorma-autokalustosta niin

Syksy 2019 oli puutavarakuljetusyritykselle

ja Arto Hannonen. Yhtiössä edettiin kohti

suunnittelijana, valmistajana kuin kuljetta-

ajoin haasteellinen. Tero Hannosen mukaan

sukupolvenvaihdosta, kun Martin poika Tero

janakin. Jättirekkakuljetukset käynnistyivät

edellisvuoteen verrattuna kuljetusmäärät

Hannonen tuli mukaan yritykseen. Samaise-

vuonna 2016.

olivat hienoisessa laskussa. Omat pulmansa

na vuonna 2015 yhtiössä siirryttiin kokonaan

- Kokemukset jättirekasta ovat olleet oikein-

aiheutti myös lämpimän syksyn pehmentä-

KESLA-nostureihin.

kin myönteisiä, meidän toimintaamme tämä

mät tiet. Kun lämpömittari marras-joulukuun

- Valikoimissa oli ollut pari kilpailevaa merk-

on palvellut hyvin.

vaihteessa näytti pakkaslukemia, Hannosella

kiä. Päätimme keskittyä Keslaan – oli hyvät

Veljekset Hannosella on kaksi 10-tonnimetrin

painettiin taas pitkää päivää.

kokemukset, huolto ja varaosat hyvin saata-

ja yksi 12-tonnimetrin nosturilla varustettua

villa, Tero Hannonen perustelee.

metsäautoa. Kaksi muuta puutavara-autoa on

Muutoksen vuosi 2015 oli yhtiölle sikälikin,

varustettu 12-tonnimetrin Z-nosturilla.

että aiemmin palveluvalikoimassa olleesta

- Z-nosturi antaa autoon merkittävästi lisätila-

hakkuu-urakoinnista luovuttiin ja yritys kes-

vuutta; auton kuormatilan pystyy käyttämään

kittyi kokonaan puunkuljetukseen. Samaan

tehokkaasti. Kun suorapuomisen nosturin

aikaan Hannosella valmistauduttiin kokeile-

uusinnan aika tulee, niin Z-nosturit ovat kyllä

maan jättirekkakuljetuksia.

vahvassa harkinnassa.

Suomessa HCT (High Capacity Transport) -ajo-

Ensimmäinen 12-tonnimetrin nosturi Veljek-

neuvoilla tarkoitetaan yli 25,25 metriä pitkiä

set Hannoselle hankittiin vuonna 2015. Tero

tai yli 76 tonnia painavia yhdistelmiä. Hanno-

Hannosen mukaan kokoluokka on osoittau-

sen jättirekka sai Liikenteen turvallisuusviras-

tunut yrityksen tarpeisiin tehokkaaksi ja jou-

to Trafilta kokeiluluvan 84 tonnia painavalle

hevaksi – pienemmän kokoluokan kalustoon

ajoneuvoyhdistelmälle. Jättirekalle kuljete-

ei enää ole paluuta.

taan puuta Lappeenrantaan ja Joutsenoon.

Veljekset Hannosella on kaksi omaa puutava-

Puutavarakuljetuksen liiketoiminnassa Vel-

raterminaalia, joihin puu voidaan ilman mi-


” Z-nosturi antaa autoon merkittävästi lisätilavuutta; auton kuormatilan pystyy käyttämään tehokkaasti. Kun suorapuomisen nosturin uusinnan aika tulee, niin Z-nosturit ovat kyllä vahvassa harkinnassa.” Kuvassa Hannosen yrittäjäperheen jäsenet Tero, Jukka ja Arto.

113


Yrittäjät Kyösti Tiainen ja Juuso Laukkanen työskentelevät yhdessä. Molemmat luottavat Keslan kalustoon.

114


Yhteistyökumppanit Kyösti Tiainen ja Juuso Laukkanen:

Hyvää metsänhoitoa kehittämisen otteella Juuso Laukkanen johtaa Punkaharjun Metsäpalvelut Oy LKV:tä, jolle Kyösti Tiainen on tehnyt kuormain-vaunuyhdistelmällään töitä jo liki 15 vuotta. KESLA-yhdistelmällään Tiainen on todellinen taituri, jonka käyttäjäkokemukset kiinnostavat myös Keslan kansainvälisiä asiakkaita. Punkaharjun Metsäpalvelut toimii noin 50 ki-

- Kyllähän keskustelu ajoin sekavalta tuntuu.

Työhönsä Tiaisella on kehittäjän ote; mies on

lometrin säteellä Punkaharjulta. Yritys tuottaa

Helposti syntyy vaikutelma, että maanviljely ja

vuosien ajan tehnyt yhteistyötä Keslan kanssa

metsänhoidon palveluja metsänhoidollisista

metsätalous ovat tämän maan pahinta rikolli-

testaten ja käyttäjäkokemuksia kehittämisaja-

töistä puukauppaan ja metsämaiseman ja

suutta, Laukkanen tuskailee.

tuksella jakaen. Tiainen on koko uransa ajan luottanut Keslaan ja suomalaiseen traktoriin.

luonnon hoitoon. Perheyhtiön osakkaista kolme työskentelee yrityksessä. Lisäksi palvelu-

Vaan koirat haukkuvat ja karavaani kulkee!

Nyt alla on Valtra M120 -traktori, KESLA 12MD

yritys työllistää kolme metsuria, motokuskin ja

Oman tiensä metsien hoitamisessa valitsi myös

-vaunu ja KESLA 316T -kuormain. Ammattilai-

metsäasiantuntijan. Toimistossa sihteerin töitä

punkaharjulainen Kyösti Tiainen. Aina 1990-lu-

sen kokemukset kiinnostavat Keslan asiakkaita

tekee aliyrittäjä. Yhtiön omaan konekantaan

vun alkuun Tiainen hoiti lypsy- ja lihakarjaa.

myös maailmalla.

kuuluvat Keslan 25RH2-kouralla ja 1610-nos-

Karjan pitäminen olisi vaatinut isoja investoin-

- Keslan mukana on moni vierailijaryhmä käy-

turilla varustettu ProSilva S4 -moto.

teja, ja metsätyöt veivät miehen mennessään.

nyt täällä Punkaharjulla seuraamassa työs-

-Korjaamme puuta vuodessa noin 30 000

- Periaatteeni on ollut, että työllistän itse itseni.

kentelyämme. Niin ikään reissasin pariinkin

kuution verran. Metsällisiä hoitotöitä tehtiin

Alussa ajoin pienimuotoisemmin hankintapui-

otteeseen keslalaisten mukana Indonesiassa.

kesän 2019 aikana karkeasti 200 hehtaarilla.

ta isännille. Nyt jo toistakymmentä vuotta olen

Siellä eukalyptusplantaasilla oli kutakuinkin

Suurin osa hoitosopimustiloista tulee Metsä

tehnyt töitä Punkaharjun Metsäpalvelulle.

samanlainen traktorikone, kuin itselläni.

Groupin kautta. Koko ajan pyrimme viestimän

Kyösti Tiainen laskee vuodesta 2004 lähtien

yksityisille metsänomistajille palveluistamme,

ajaneensa lähes 27 000 tuntia. Päivässä en-

Laukkanen taustoittaa.

siharvennukselta puuta kertyy 70–80 kiinto-

Yksityisten metsänomistajien tavoittaminen

kuutiometriä, toiselta harvennukselta 100 ja

ei kuitenkaan ole helppoa. Metsänomista-

päätehakkuulta 250 kiintokuutiometriä.

jakunta kaupungistuu ja etääntyy omaisuu-

- Kova on Tiainen puuta ajamaan, Keslan ko-

destaan. Valtoimenaan vellova keskustelu

neet ovat todella kovassa käytössä. On meil-

ympäristöasioista, hiilinielujen riittävyydestä

lekin hyötyä siitä, että mies on mukana Keslan

ja metsänhoidollisista kiistoista on omiaan

koneiden kehittämisessä ja testauksessa, Juu-

hämmentämään suomalaista eetosta siitä, että

so Laukkanen kertoo.

metsäomaisuuden hoitaminen kannattaa aina.

115


Hakkuuyrittäjä Juuso Laukkasella käy usein ulkomaalaisia vieraita tutustumassa hakkuutoimintaan. Kuvassa Keslan vieraita EteläAmerikasta tutustumassa Juuson koneeseen.

116


Metsäkoneyrittäjä Rauno Matikainen:

Tuottavuus ja ympärivuotinen työllisyys ratkaisevat Itämoto Oy:n yrittäjäveljekset Rauno ja Veini Matikainen tekevät sopimusurakointia Stora Ensolle ja yksityisille metsänomistajille. Monipuolinen kalusto on hankittu tuottavuutta ja ympärivuotista työllisyyttä silmällä pitäen.

Vuoden 2019 viimeisen maanmuokkausurakan

- Leimikoita tulevaksi talveksi on, mutta leu-

ovat olleet hyviä, huolto ja varaosapalvelu

Rauno Matikainen sai valmiiksi marraskuun

don syksyn vuoksi niitä joutuu nyt tarkkaan

toimii.

lopulla. Oli aika varustaa Doosan 140 -kaivuri

valikoimaan. Hartaasti tässä talvea odotellaan,

Työ koneen puikossa keskellä metsää on yk-

jälleen Keslan kouralla ja suunnata talveksi

Rauno Matikainen pohtii joulukuun kynnyk-

sinäistä ja itsenäistä hommaa. Uransa aikana

suoharvennuksille.

sellä.

Matikainen kertoo muutaman kerran kohdan-

- Kesäkautena kaivurilla ahkeroidaan maanmu-

Itämotossa konevalintoja ei tehdä silkasta

neensa karhunkin – tosin kuulemma karhu

okkaustöissä, talviaikaan kaivuriharvesteri on

merkkiuskollisuudesta - tuottavuus ja luotet-

lienee kohdannut useammin miehen – Mati-

puunkorjuussa pehmeillä suomailla. Kaivuri-

tavuus ratkaisevat. Kaivuri on maanmuokkau-

kaisen huomaamatta.

harvesteri on metsäpohjalle hellävaraisempi.

stöissä tyypillisesti puolisen vuotta, leutona

- Jonkinlaista luonnetta tämä vaatii. Kun yksin

Metsänomistajatkin suosivat kaivuriharvest-

vuonna vähän pidempäänkin, Sen jälkeen

pimeässä yövuorossa touhuaa, niin itsensä

eria, jolla Xtenderin ansiosta työskentely on-

investointi pidetään tuottavana suoharven-

kanssa pitää tulla toimeen. Pitää olla luotto

nistuu melko vaikeissakin paikoissa, Rauno

nuksilla. Kaivuriharvesterin lisäksi kalustoon

koneisiin.

Matikainen kertoo.

kuuluu kaksi John Deeren harvesteria sekä

Kiteeläinen Itämoto Oy starttasi vuonna 2014.

Sampo Rosenlewin ajokone.

Matikaisten yrittäjyys juontaa aina vuoteen

- Investoinnit ovat järeitä, mutta pakollisia.

1994, jolloin veljekset lähtivät osakkaaksi

Kalusto on pidettävä suht tuoreena, sillä

Konekorpi-nimiseen yritykseen. Sitä ennen

epävarmalla kalustolla ei näissä hommissa

Matikaiset työskentelivät koneen kuljettajina.

pärjää. Talvikautena töitä tehdään kahdessa

Yrittäjyys on kantanut kasvuun. Itämoto työl-

vuorossa lauantait mukaan lukien. Kesällä

listää yrittäjäkaksikon lisäksi kolme konekus-

työaika on sitten normaali kahdeksan tuntia

kia sekä talvikaudella yhden sopimusyrittäjän.

ilman viikonlopputöitä.

Työmaat sijaitsevat noin 60 kilometrin säteellä

Itämoton ensimmäinen kaivuriharvesteri oli

Kiteen keskustasta. Kaluston kuljettamiseen

New Holland, Keslan kouralla varustettu se-

on oma lavetti. Pienimmät urakat hoituvat

kin. Nykyinen Doosan hankittiin vuonna 2016.

muutamassa tunnissa, isommat savotat kes-

- Keslan harvesteripää oli meillä käytössä jo

tävät useita viikkoja.

alkuaikojen pyörämotoissakin. Kokemukset

117


Matikaisen veljekset Veini ja Rauno tekevät hakkuuta kaivinkoneharvesterilla.

118


2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Suomalainen selviää aina Historiaa takana 60 vuotta. Haasteita, luopumista, uusiutumista, onnistumisia. Business as usual. Koronapandemian aiheuttamaa turbulenssia ei sentään osattu odottaa. Kriisin alkuvaiheessa uudesta viruksesta tiedettiin vähän. Eri maiden hallinnot turvautuivat laajoihin sulkutoimiin, joilla oli merkittävä vaikutus talouden toimintaedellytyksiin. Tilanteessa Kesla pyrki mahdollisimman ketterästi ennakoimaan, ei ainoastaan reagoimaan. Yhtiön asennetta kuvaa oivallisesti vuoden 2020 vuosikertomuksen otsikko, ”Suomalainen selviää aina”. Vuonna 2020 Keslan liikevaihto putosi lähes viidenneksen edellisvuodesta - voimakkaimmin kärsi autojen ja teollisuusnostureiden liiketoiminta. Konsernin liikevaihto oli 39,6 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin yhtiö oli yltänyt 47,4 miljoonan euron liikevaihtoon. Liikevoitto laski 567 000 euroon, edellisvuoteen nähden lasku oli 63,3 prosenttia. Mittavat elvytystoimet, pandemian aiheuttama patoutunut kysyntä sekä sellun hinnan piristyminen käänsivät toisen vuosipuoliskon kysynnän edellisvuotta paremmaksi. Konserni ennakoi käänteen oikea-aikaisesti ja lisäsi toisen vuosipuoliskon alussa myyntiponnisteluja. Ponnistelut tuottivat tulosta, erityisesti neljännen kvartaalin aikana saatiin uusia tilauksia ja liikevaihto kasvuun. Liikevaihto kasvoi merkittävästi Iso-Britanniassa, Valko-Venäjällä ja Ranskassa. Muilla markkina-alueilla kotimaa mukaan lukien meno sen sijaan hidastui. Kesla oli kärkikahinoissa siinä suomalaisyritysten joukossa, jotka oivalsivat Valko-Venäjän markkinapotentiaalin 2000-luvun puolivälissä. Valkovenäläisestä metsä- ja maanrakennuskonevalmistaja Amkodorista tuli Keslalle merkittävä asiakas. Joulukuun puolivälissä 2020 Euroopan Unioni päätti laajentaa joulukuun Valko-Venäjää koskevia pakotteitaan koskemaan hallinnon avainhenkilöiden lisäksi myös valkovenäläisiä liikemiehiä, jotka hyötyvät presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallinnosta. Pakotepäätös on pysäyttänyt liiketoiminnan Amkodorin kanssa. Erinomainen toimituskyky, asiakastarpeeseen kehitetyt tuotteet, asiakkaan liiketoimintaa edistävä palvelukokonaisuus, vahva läsnäolo markkinoilla. Näihin tukijalkoihin Kesla kiteyttää strategiansa. Asiakas on nostettu kaiken tekemisen keskiöön. Aina parhaansa tekeminen ei riitä. Juuri nyt maailma suojautuu koronalta rokottein. Jännitteet maailmanpolitiikassa puolestaan kasvavat.

119


Kuin oman käden

hienostunut jatke

Ajatukset, ideat ja huolet kuunnellaan – ihan sieltä rivien välistäkin, Matti Räsänen lupaa.

Sujuva ja tuottava, muttei äkkinäinen saati

Kesla on huomioinut myös mekaanisen jär-

ärhäkkä. Käyttäjälleen ergonominen, jottei

jestelmän vannoutuneet käyttäjät. Asiakkaan

kroppa työpäivän jälkeen jumita. Tarkoi-

niin halutessa työkoneeseen voidaan yhdistää

tuksenmukainen ja turvallinen. Parhaim-

sähköisen ohjausjärjestelmän hyödyt ja me-

millaan vetovoimatekijä saada nuoria ko-

kaanisen ohjauksen tuntuma.

neenkuljettajia innostumaan alasta. Siinä

- Sähköisen ohjauksen tutut joystickit voidaan

muutama Keslan tuotesuunnittelijan Matti

tarvittaessa korvata järeämmillä vivuilla ta-

Räsäsen luonnehdinta siitä, millainen on

voitteena madaltaa perinteiseen ohjaukseen

hyvä nosturi.

tottuneiden kynnystä siirtyä sähköisen ohjaus-

- Hyvä nosturi on kuin oman käden hienostu-

järjestelmän käyttäjäksi.

nut jatke. Tekeminen on tuottavaa – ei puudu

Nosturien ohjaimiin tarvitaan uuden sukupol-

sormet eikä mikään liike tunnu kömpelöltä,

ven ammattilaisia. Jotta ala tulevaisuudessakin

Matti Räsänen kiteyttää.

houkuttelee, teknologiaa on kehitettävä säh-

Metsäkonenostureiden ja harvesteripäiden

köiseen, älykkääseen ja entistä tuottavampaan

ohjausjärjestelmissä Keslan kumppani on Te-

suuntaan. Haaste on otettu vastaan myös Kes-

chnion Oy. Kaikkien muiden Kesla-tuotteiden

lan tuotekehityksessä.

ohjausjärjestelmien suunnittelusta ja tuotan-

Vuoropuhelu asiakkaiden kanssa on keskeinen

nosta vastaa Kesla itse.

osa tuotesuunnittelijan arkea.

Yhtiön ohjausjärjestelmätiimissä työskente-

- Meille tulee suoraa asiakaspalautetta, tuote-

levällä Räsäsellä on omakohtainen kokemus

hallinnan kautta aktiivisesti kerättyä palautetta

metsäkoneen kuljettajan ja puutavara-auton

ja käyttäjäkokemuksia myös testiasiakkailtam-

kuljettajan töistä. Kokemus on iso etu – asiois-

me. Ajatukset, ideat ja huolet kuunnellaan –

ta puhutaan samaa kieltä asiakkaiden kanssa.

ihan sieltä rivien välistäkin, Matti Räsänen

Monelle nosturin kanssa vuosia tai vuosikym-

lupaa.

meniä töitä tehneelle konkarille ajatus sähköiseen ohjausjärjestelmään siirtymisestä on voinut tuntua hankalalta. Räsänen muotoilee asian toteamalla, että ala on jossain määrin konservatiivinen.

120


121


Villi kortti

ten toimitusjohtaja asian tiivisti. Strateginen va-

sekoitti pakkaa

Keväällä 2019 Keslan toimitusjohtaja Simo Saastamoinen oli hivenen huolissaan. Vuotta aiemmin sellumarkkinoilla oli eletty huippuaikoja. Parhaimmillaan pitkäkuituisesta havusellusta oli vuonna 2018 maksettu yli 1 200 dollaria tonnilta. Trendi-indikaattoreita tiiviisti seurannut Saastamoinen uumoili sellubuumin pian olevan ohi. Niin myös tapahtui. Sellumarkkinoiden hyytymistä moni kuvaili sittemmin ”rytinäksi”. Keslassa varauduttiin markkinatilanteen hiipumiseen, yt-neuvottelut käynnistetiin loppuvuodesta 2019. Pandemia

huoli materiaalien ja komponenttien saata-

Joulukuu 2019. Kiinan Wuhanista kantautui en-

vuudesta kasvoi. Huoli tuntui myös Keslassa.

simmäisiä epäilyjä koronaviruksesta. Pian pu-

Vaikka yhtiön käyttämistä materiaaleista noin

huttiin epidemiasta. Alkuvuodesta koronan ep-

80 prosenttia hankitaan Suomesta, tuotannon

idemia-alueeksi määriteltiin Manner-Kiina, Iran,

ongelmien taklaamisessa riitti haasteita.

Etelä-Korea, Italia, Itävallan Tirol ja Saksan Nor-

Huhtikuussa 2020 Kesla viestitti järjestelyistä,

drhein-Westfalenin osavaltio.

joilla ryhdyttiin turvaamaan henkilöstä ja hidas-

Tammikuun 2020 lopulla kiinalaisturisti oli koro-

tamaan tartunta-aaltoa. Toimenpidevalikoimas-

nan vuoksi eristyksissä Lapin keskussairaalassa.

sa olivat korostettu hygienia, työtilajärjestelyt,

Noin puolitoista kuukautta myöhemmin Suomes-

etätyömahdollisuus ja kontaktien minimointi.

sa otettiin käyttöön poikkeuslaki. Maailman ter-

Myynnin ja teknisen tuen sujuminen turvattiin,

veysjärjestö WHO oli julistanut koronaepidemian

yhteistyökumppaneille annettiin sataprosentti-

pandemiaksi 11. maaliskuuta.

nen tuki.

Keslassa lomautusmenettelyjen ennakointi loiv-

Koronapandemia hyydytti maailman lentoliiken-

ensi siirtymistä koronatodellisuuteen. Vuoden

teen. Kuten niin lukuisissa muissakin yrityksissä

2020 ensimmäinen kvartaali sinniteltiin. Huhti-

ja organisaatioissa, myös Keslassa etäyhteydet

kuussa koettiin raju pudotus, tilauskanta hiipui.

valjastettiin tehokkaasti käyttöön. Kumppanien ja asiakkaiden yhteydenpidossa Teams-pala-

122

Varautumista

vereista ja myös Whatsupista tuli ketterä osa

Etätyö, etäkoulu, epäusko. Useissa maissa ih-

etäkyvykkyyttä. Kansainvälisillä markkinoilla op-

misten liikkumista ja kokoontumisia rajoitettiin,

eroiva yhtiö kykeni parantamaan yhteydenpidon

julkisia tiloja ja kauppoja suljettiin. Teollisuuden

kellotaajuutta ja vuorovaikutuksen tiiveyttä, ku-

linta hyödyntää agenttiverkostoa uusilla markkina-alueilla osoittautui koronankin näkökulmasta viisaaksi.

Ohimenevää Talouden kriiseillä on omanlaisensa taustat. Suomessa 1990-luvun alun kotikutoinen lama kaatoi pankkeja, yrityksiä ja ihmisiä. Vuoden 2008 finanssikriisin juuret juonsivat Yhdysvaltojen Subprime-asuntoluottoihin. Alhainen korkotaso, löysä lainananto ja rahalaitosten sokea riskinotto suistivat talouden alamäkeen. Samaan aikaan tietoisuus megatrendeistä vahvistui. Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, teknologiakysymykset – asioita, jotka näyttäytyvät Keslalle lähinnä liiketoiminnan mahdollisuuksina. Kaiken keskellä koronapandemia hämmensi eri tavalla. Toisin kuin megatrendit, koronaa luonnehdittiin villiksi kortiksi – äkkinäisyydessään yllättäväksi, muttei jatkuvaksi.

Kasvua kohti Kaikkiaan viisi kuukautta etätyömoodissa johdetussa Keslassa korona painoi repussa pitkin vuotta. Huhtikuussa notkahdus oli syvä. Jälkiviisaana todettiin, että kesälomilta palattiin töihin liian optimistisin aatoksin. Elokuu oli vaisu, ja lomautuksia olisi ollut viisasta jatkaa. Kun media loppuvuodesta 2020 kertoi lupaavia rokoteuusia maailmalta, koronakriisin käänne vaikutti olevan käsillä. Pörssikurssit lähtivät nousuun. Pörssin liikkeitä tiiviimmin Keslassa


seurattiin EU-alueen bruttokansantuotteen luku-

arvopohjaa, johtamista, strategiaa sekä kasvua ja

leen.” Näillä sanoilla koko Kesla-tiimin osaamises-

ja – syystä. Kutakuinkin ¾ Keslan liikevaihdosta

menestystä arvioivassa kilpailussa finaalipaikkaa

ta ja finaalipaikan nappaamisesta iloitsivat toimi-

tulee EU-alueelta.

tavoitteli kaikkiaan 54 kasvuyritystä. ”Finaaliin va-

tusjohtaja Saastamoinen sekä Keslan hallituksen

Vuoden loppua kohti mentäessä positiiviset sig-

linta on merkki oikeasta suunnasta ja samalla se

puheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen.

naalit vahvistuivat; kohti parempia aikoja ollaan

haastaa meitä kehittämään toimintaamme edel-

menossa. Keslan tilauskanta vahvistui. Venäjän markkinoilla näkyi merkkejä elpymisestä. Valko-Venäjän markkina kehittyi suotuisasti. Vahvistunut kruunun kurssi piristi kauppoja Ruotsiin. Onnistumisten sarakkeessa iso plussa oli myös asiakasrajapinnassa työskennelleiden henkilöiden lomautusten peruminen siinä vaiheessa, kun koronapandemia hieman hellitti. Töihin palannut väki ahkeroi, ja Keslan myynti kasvoi reippaasti.

Oikea suunta Kesla on finanssikriisin ja koronan yhteydessä näyttänyt joustavuutensa ja sopeutumiskykynsä. Toimitusjohtaja muotoilee Keslan ketteryyden todeten, että ”evoluutiokin sen todistaa - suurimmat ja vahvimmat dinosauruksetkaan eivät muutoksissa pärjänneet niin hyvin kuin ne, jotka sopeutuvat parhaiten.” Villistä koronakortista huomio siirtyy jälleen vahvemmin Keslan liiketoiminnalle hyvää ennakoiviin megatrendeihin. Koronapandemia on herätellyt ihmisiä ajattelemaan ilmastonmuutosta ja etsimään korvaavia vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille. Kun korona viimein selätetään, maailma jatkaa kasvun tavoittelua. Niin tekee myös Kesla, joka valittiin joulukuussa 2020 Suomen EY Entrepreneur of the Year -kilpailun kymmenen finalistin joukkoon. Yrityksen

Keslan 60-vuotisjuhlavuoden suunnitelmat siirtyivät pitkälti vuodella eteenpäin. Syntymäpäiväkahvit saatiin kuitenkin juotua henkilöstön kesken koronan ollessa vielä kesätauolla. Kuvassa toimitusjohtaja Simo Saastamoinen leikkaamassa syntymäpäiväkakkua.

123


”Sellainen on tuo luonto minulla, että kelvottoman työvälineen nähdessäni se entinen kehno menee sisuskuntaani. Alan tuumia, miksi tuo ei ole tehty sillä ja sillä tavalla”. – Keslan perustaja Antti Kärkkäinen –

124

Riihipajasta metsäteknologian moniosaajaksi - Kesla 1960-2010


Riihipajasta

metsäteknologian moniosaajaksi YHTEENVETO 1960-2010

Rantasalmen Raivausvälineen eli nykyisen Keslan perustaja Antti Kärkkäinen oli idearikas edelläkävijä, joka hoksasi tarttua aikakauden mahdollisuuksiin. Sodasta toipuvan Suomen maatalous koneellistui valtavalla ryminällä 1950-luvulta lähtien. Kärkkäisen innovaatioita ajassa olivat kivensiirtolaite Kivi-Antti ja Isokita-raivauskoukku.

”Kivi-Antilla saa kivet yhtä helposti pois pellolta, kun naiset saavat leipälapiolla leivät uuniin.”

Raivausvälineen ja Joroisten kunnan yhteistyö hiipui kuitenkin nopeasti kunnallispoliittisiin erimielisyyksiin. ”Joroinen on yrittäjäystävällinen kunta, mutta paikkakunnan omia yrittäjiä ei täällä ole huomioitu tarpeeksi, näin on käynyt

- Kivi-Antin mainoslause Kaavin maatalousnäyttelyssä vuonna 1957 -

ainakin meidän kohdalla…. Meidät asetettiin liian

Tuoterepertuaaria laajennettiin kivitalikkoon,

teollisuushalliin tulijat pantiin arvojärjestykseen.”

traktorirekeen ja traktorivetoiseen joustopiikkiä-

- Seppo Kärkkäisen haastattelu

keeseen 1960-luvulla. Tehdastilat Rantasalmen

Savon Sanomissa 28.3.1974 -

alhaiselle sijaluvulle siinä listassa, missä uuteen

Kolkontaipaleen kylässä eivät enää vastanneet tuotannon tarpeita, ja uutta tehdastilaa ryhdyttiin etsimään alkuvuodesta 1969. Antti Kärkkäinen kuoli vuonna 1969. Hänen jälkeensä yritystä vei eteenpäin ensin vanhin poika Raimo Kärkkäinen ja sitten nuorempi poika Seppo Kärkkäinen vuonna 1971. Vuonna 1969 saatu äkeiden iso ennakkotilaus vauhditti yrityksen muuttoa Joroisiin. Joroisista löytyi 400 neliön hallitila. Suullisen sopimuksen mukaan kunta lupasi rakentaa yhtiölle myöhemmin lisää hallitilaa ja myös pistoraiteen. Hyvässä hengessä käynnistynyt Rantasalmen

Riihipajasta metsäteknologian moniosaajaksi - Kesla 1960-2010

125


”Kesla oli aikaansa edellä, kun se lähti metsäkoneiden kehittelyyn. Mitään varsinaista metsäkonebuumia ei tuolloin vielä eletty.” - Ari Koskivaara, Farmer -

Seppo Kärkkäinen käynnisti keskusteluja useam-

Suomessa elettiin jo maatalouden rakenne-

Toimitusjohtajaksi nousi pari vuotta aiemmin

mankin kunnan kanssa yhtiön mahdollisesta uu-

muutosta. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen pie-

Keslan markkinointipäälliköksi palkattu Esko

desta kotipaikasta. Voiton vei Kesälahti, jonka

nviljelijä-metsätyömiehet perheineen muuttivat

Paajanen.

kunnanjohtaja Matti Alaluoto ”vetäisi pöytälaa-

1960-1970 lukujen taitteessa eteläisen Suomen

Keslan 50-vuotishistoriikin haastattelussa Paaja-

tikosta rahat valmiiksi ja sanoi, että päätös pysty-

asutuskeskuksiin ja Ruotsiin. Talouden epävar-

nen toteaa: ”Firma voidaan perustaa ideoiden ja

tään tekemään pikaisestikin”. Alaluodon lupaus

muutta varjosti myös öljykriisi.

innovaatioiden ympärille. Mutta arvoa kaikelle

myös piti; vuonna 1974 Kesälahti rakensi yhtiölle

Kesälahdelle muuton myötä paneuduttiin yhti-

tulee vasta siinä vaiheessa, kun innovaatioita

1 800 neliön tuotantotilat.

ön nimiasiaan. Kesla-nimen keksi konsultti Jyrki

ryhdytään kaupallisesti hyödyntämään. Tässä

Karttila. Kunnan nimen mukainen valinta on

yhtiöllä oli vielä paljon opeteltavaa…. Rupesin

osoittautunut loistavaksi myös kansainvälisillä

Sepolle puhumaan, että täällä tarvitaan tuote-

markkinoilla.

kehitystä.”

”Kesälahden kunnanjohtaja Matti Alaluoto vetäisi pöytälaatikosta rahat valmiiksi ja sanoi, että päätös pystytään tekemään pikaisestikin” 126

Seppo Kärkkäinen oli luotsannut yhtiön läpi merkittävien muutosten. Vuoden 1976 huhtikuussa Kärkkäinen siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi.

Riihipajasta metsäteknologian moniosaajaksi - Kesla 1960-2010

”Rupesin Sepolle puhumaan, että täällä tarvitaan tuotekehitystä” -Keslan toimitusjohtajaksi 1976 nimitetty Esko Paajanen -


Esko Paajanen toimitusjohtajana, Seppo Kärk-

osuusliike Hankkijan kanssa. Keskeinen toimija

Keskusosuusliike Hankkijan tytäryhtiö Farmer

käinen tuotekehityksen johtajana ja kolmikon

Hankkija-yhteistyön luomisessa oli Hankkijan

ryhtyi hoitamaan Keslan vientiä vuonna 1975.

aisaparina vuonna 1975 taloon tullut suunnitte-

johtajana toiminut yliagronomi Reino Seppälä.

”Kesla oli aikaansa edellä, kun se lähti metsäko-

lija Raimo Ahonen muodostivat tehokkaan kol-

”Hankkija oli jo aiemmin ostanut meiltä talikoita.

neiden kehittelyyn. Mitään varsinaista metsäko-

mikon. Raimo Ahosta Paajanen on luonnehtinut

Kun sitten olimme Mikkelin maatalousnäyttelys-

nebuumia ei tuolloin vielä eletty. JYTY-metsäpe-

Seppo Kärkkäisen ohella yhtiön merkittäväksi

sä vuonna 1977, Reino tuli meidän asuntovau-

rävaunu ja vaunun päälle sijoitettava kuormain

innovaattoriksi.

nullemme ja kysyi, pystyttekö tekemään 3 000

olivat ensimmäiset artikkelit”, Farmerissa työs-

Jo vuonna 1972 yhtiö tähysi Ruotsin markkinoille

äestä. Katsottiin Eskon kanssa toisiamme ja vas-

kennellyt Ari Koskivaara kertoo haastattelussa

kivitalikolla ja raivauskoukulla. Kesälahden teh-

tasimme, että kyllä”, muisteli Seppo Kärkkäinen

8.9. 2009.

taalla tuotannossa oli kiirettä, töitä paiski jo kol-

maaliskuussa 2009.

JYTY-metsäperävaunuja vietiin Ruotsiin, Englan-

misenkymmentä työntekijää. Ensimmäiset vien-

Yliagronomi Seppälällä oli vahva näkemys siitä,

tiin ja Norjaan. 1980-luvun alussa vienti vilkastui

titoimitukset tehtiin samaisena vuonna Norjaan,

millaisia koneita isännät halusivat. ”Isännät eivät

kovaa vauhtia. Farmer-yhteistyö vientimarkki-

jonne vietiin talikoita.

oikein mielellään antaneet isoilla metsäkoneilla

noilla jatkui kaikkiaan 15 vuoden ajan.

Kokonaan uusi ajanjakso Keslan historiassa alkoi

harvennushakkuille mennä, tuli metsään syvät

Tultaessa 1980-luvulle Kesla tähysi entistä mää-

vuonna 1977, kun yhtiö aloitti yhteistyön Keskus-

jäljet, jos maa ei ollut jäässä, ” totesi Reino Sep-

rätietoisemmin metsäkonemarkkinoille. Yhtiö

pälä haastattelussa 6.2.2009.

suunnitteli ja valmisti metsätöihin tehokkaita

”Keralle Kesla oli laaduntekijä koko maakunnan metalliteollisuudessa heti Rauma-Repolan jälkeen. Ja juuri Keslan ympärille perustettiin Pohjois-karjalan metalliteollisuuden piiriyhdistys.” - Keran yritystutkijana vuonna 1976 aloittanut Juho Björn -

Riihipajasta metsäteknologian moniosaajaksi - Kesla 1960-2010

127


”1980-luvulla Keslan Patu-metsäkoneet tunnettiin yli kahdessakymmenessä maassa. Metsäkoneet tekivät Keslasta oikean vientiyrityksen.”

128

koneita, joiden keveys, ketteryys ja lujuus toivat

laman myötä. Kyse oli yritystoiminnan riskistä,

Foresteri-tuotteet niveltyivät nopeasti osaksi

työtehoa ja säästivät myös luontoa. Lähikulje-

johon emme konkreettisesti voineet vaikuttaa.

Keslan valikoimaa.

tukseen tarkoitettujen kuormainten ja vaunujen

Konetta ehdittiin myydä noin kymmenen kap-

Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen, pankki-

rinnalle tulivat kaatopäät ja prosessorit. Suoma-

paletta, kunnes koko hanke hyytyi täysin.” (Esko

en into luotottamiseen, puutteellinen valvonta,

laisten suometsien ojitusten perkaukseen ke-

Paajasen haastattelu 8.7.2009).

vakaan markan politiikka ja lopulta Neuvostolii-

hitettiin metsänkaivukone. 1980-luvulla Keslan

Vuonna 1984 Kesla oli laajentunut Kesälahdelta

ton romahtaminen syöksivät Suomen talouden

Patu-metsäkoneet tunnettiin yli kahdessakym-

Ilomantsiin ostamalla Kartekki Ky:n koneistamon

ahdinkoon 1990-luvun alussa.

menessä maassa. Metsäkoneet tekivät Keslasta

ja fuusioimalla sen itseensä. Vuonna 1988 Kesla

Lama iski myös Keslaan. Yhtiön pelastus oli lopul-

oikean vientiyrityksen.

laajeni Joensuuhun ostamalla Karjalan Rautara-

ta vahva tase ja Keslan kyky kompensoida var-

Patu M100 -metsäkaivurin kehittäminen vaati

kenteen konepajan.

sin nopeasti menetetyt markkinat. ”Se kuvastaa

pääomaa ja sitä Kesla lähti hakemaan pörssilis-

Syyskuussa 1988 Kesla osti puunkorjuukoneita

ammattitaitoa sekä niitä oikeita ratkaisuja, joita

tauksella. Odotukset metsäkaivurista olivat suu-

valmistaneen Foresteri Oy:n osake-enemmistön.

yhtiössä tuolloin tehtiin. Arvioni on, että laman

ret, mutta tulokset heikot. ”Kunnostusojituksen

Kaupan myötä Keslan tuotevalikoima laajeni

jälkeinen tilanne hoidettiin yhtiössä erittäin

varat jäädytettiin lähes totaalisesti 1990-luvun

puutavara-autojen ja teollisuuden nostureihin.

hyvin ja nopeasti. En pelännyt lainkaan Keslan

Riihipajasta metsäteknologian moniosaajaksi - Kesla 1960-2010


puolesta, pelkoni oli vallan muissa firmoissa. Keslalla oli hyvät tuoteet, eikä yhtiö ollut liian riippuvainen Neuvostoliiton kaupasta”, totesi Keran aluejohtajana 1990-luvun alussa toiminut Juho Björn haastattelussa 26.1.2009. Esko Paajanen luopui Keslan toimitusjohtajuudesta vuonna 1992. ”Olin kerta kaikkiaan niin väsynyt, että katsoin, että luopuminen siinä kohtaa oli sekä oma että yhtiön etu. Taloudelliset ongelmat eivät niinkään syöneet miestä, raskainta olivat irtisanomiset. Ihmiset olivat luottaneet minuun, rakentaneet tulevaisuuttaan. Vaikeille ajoille emme voineet lopulta mitään”, totesi Paajanen haastattelussa 19.11.2008. Uudeksi toimitusjohtajaksi palkattiin Timo Suni, joka oli toiminut aiemmin Junkkarin toimitusjohtajana. Suni johti yhtiötä 1997 saakka.” Jälkikäteen ajatellen tuo muutosajankohta, Seppo Kärkkäisen ja Esko Paajasen viisaus nähdä, että nyt tarvitaan uutta, vierasta voimaa tähän, oli yhtiön kannalta ratkaiseva. Nyt se vieras tulija osuin olemaan minä”, toteaa Timo Suni haastattelussa 11.10.2009. Sunin alkukaudella elettiin ankaria aikoja, kun metsäkaluston myynti romahti peräti 60 prosenttia aiemmasta. Tuotepuolella ilonaihetta antoi sarjatuotantovaiheeseen edennyt henkilönostin. Hiljalleen kotimaan puukauppa elpyi, ja maailmalla puunkorjuun tavaralajimenetelmän suosio

pitkään vientiään vientiyhtiö Farmerin kautta.

”Urani aikana parhaat vienti-ihmiset olivat Keslassa. Nuoria, energisiä, koulutettuja.”

Vaiheittain vientivastuuta siirrettiin Keslalle itsel-

- Timo Suni -

kasvoi. Se siivitti myös Keslaa. Kesla oli hoitanut

Riihipajasta metsäteknologian moniosaajaksi - Kesla 1960-2010

129


”Kesla on kasvanut nopeasti ja mennyt eteenpäin. Yhtiön tuotevalikoimalle löytyy merkittäviä markkinoita, kun puunkorjuun koneellistuminen jatkaa kasvuaan.” - Antti Asikainen haastattelussa 16.3. 2009 -

leen. Oman vientiosaston yhtiö sai vuonna 1989.

Kinnusen jälkeen väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi

Joulukuussa 2005 Kesla Oyj:stä muodostui kon-

Timo Sunin jälkeen toimitusjohtajaksi nimitettiin

palasi jälleen Esko Paajanen.

serni, kun Kesla yhti öitti Ilomantsin tehtaan

Asko Kinnunen. Hän hoiti tehtävää jaksolla 1997-

Vuonna 2001 uudeksi toimitusjohtajaksi nimi-

toiminnot itsenäiseksi Keslan kokonaan omis-

2000. Kesla haki voimakasta kasvua, ja yhtiössä

tettiin Jari Nevalainen. Nevalaisen johtamis-

tamaksi tytäryhtiöksi. Tytäryhtiön nimeksi tuli

käynnistettiin Kesla 2000 -kehitysohjelma. Mo-

konseptiksi kiteytyi tasapainottelu tuotekehi-

Kesla Components Oy.

nella rintamalla tapahtui paljon asioita: uusiksi

tyksen, tuotannon, myynnin ja markkinoinnin

Vuonna 2007 Kesla osti tohmajärveläisen MFG

pantiin tuotannonohjausjärjestelmät sekä mark-

välillä. Oman laikkahakkurin tuotanto lopetettiin,

Components Oy:n osakekannan. MFG Compo-

kinointi-, taloushallinto- ja raportointijärjestelmä.

samoin luovuttiin perässä vedettävän henkilö-

nents oli erikoistunut voimansiirtotuotteiden

Työtapa oli tiimipohjainen.

nostimen tuotannosta.

ja -ratkaisujensuunnitteluun, markkinointiin ja

Kinnunen ei kyennyt lopulta sitouttamaan orga-

Syksyllä 2006 Kesla myi henkilönostinliiketoimin-

valmistukseen. MFG Componentsin uskottiin

nisaatiota muutoksiin. Muutama iso tuoteprojek-

tansa keskittyen metsäteknologiaan. Viimeiset

tuovan konsernille uusia asiakkaita. Syksyllä

ti jumittui ja muun muassa tuotannonohjausjär-

maatalouskoneensa Kesla oli valmistanut vuon-

2008 Kesla Components Oy fuusioitiin osaksi

jestelmän uusiminen oli arvioitua haastavampi

na 1995.

MFG Components Oy:tä.

työ.

130

Riihipajasta metsäteknologian moniosaajaksi - Kesla 1960-2010


Riihipajasta metsäteknologian moniosaajaksi - Kesla 1960-2010

131


132


Syksyyn 2008 ajoittunut globaali suhdan-

maan tytäryhtiön OOO Keslan toiminnot oli

”Keslan historia on yhtä pitkä kuin metsätöiden

nekäännös osoittautui nopeammaksi ja sy-

ajettu alas jo vuotta aikaisemmin.

koneellistumisen historia Suomessa. Tapahtu-

vemmäksi kuin etukäteen osattiin odottaa.

”Venäjä säilyy edelleen merkittävänä mark-

nut rakenteellinen muutos on peruuttamaton

Rahoituskriisin seurauksena maailma tuntui

kina-alueena. Nyt vain olimme tulleet siihen

– ihmistyöhakkuuseen ei siirrytä takaisin. Suo-

pysähtyvän. Uusia ja vähän käytettyjä konei-

tilanteeseen, että kun Suomessa tehtiin rank-

malaiset konevalmistajat ovat ottaneet markki-

ta ja laitteita oli yhtä äkkiä tarpeeseen nähden

koja sopeuttamistoimia, Pietarin tyräyhtiön

nat haltuunsa, ja koneellistuminen jatkaa kas-

liikaa sekä loppuasiakkailla että jälleenmyyn-

tappiota emme pysty kantamaan”, tosi toimi-

vuaan.” Näin totesi Metsäntutkimuslaitoksen

tiverkostossa. Kotimaassa metsäteollisuuden

tusjohtaja Jari Nevalainen Keslan pörssitiedot-

metsäteknologiaprofessorina toiminut Antti

rakennemuutos yhdessä taantuman heiken-

teessa 4.8. 2009.

Asikainen Keslan 50-vuotishistoriikissa.

tämän tuotekysynnän ja korkeiden raaka-ai-

Positiivisiakin signaaleja talouden elpymisestä

nevarastojen kanssa hiljensi ainespuuhakkuut.

jo nähtiin, mutta muutoksen pysyvyyttä epä-

Kansainvälisen taloustaantuman myötä Kes-

röitiin. Yhtiö siirtyi uudelle vuosikymmenelle

lan liiketoiminta supistui vuonna 2009. Vuonna

sopeuttamistoimia jatkaen.

2006 Keslan perustaman ensimmäisen ulko-

133


”Keslan historia on yhtä pitkä kuin metsätöiden koneellistumisen historia Suomessa. Tapahtunut rakenteellinen muutos on peruuttamaton – ihmistyöhakkuuseen ei siirrytä takaisin. Suomalaiset konevalmistajat ovat ottaneet markkinat haltuunsa, ja koneellistuminen jatkaa kasvuaan.” - Antti Asikainen haastattelussa 16.3. 2009 -

134


135


#yourlifetimematch - Lähikuvassa Kesla 2010–2020

136


#yourlifetimematch Kesla on metsäteknologian ja materiaalikäsittelyn kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka tuottaa asiakkaan alustaan integroituvia, parasta käyttökokemusta tuottavia ja asiakkaan liiketoimintaa edistäviä laadukkaita materiaalinkäsittelyratkaisuja. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2020 40 miljoonaa euroa. Konsernin viennin osuus liikevaihdosta oli 70 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa sekä myyntiyhtiö Appenweierissa, Saksassa. Keslan palveluksessa on vajaat 250 henkilöä. Keslan A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.

Kesla Oyj www.kesla.com

Kuurnankatu 24 | Joensuu Metsolantie 2 | Kesälahti Teollisuustie 8 | Ilomantsi

2