5 minute read
Ilomantsin via dolorosa päättyi lipunnostoon
Huhtikuussa 2016 Keslan tytäryhtiö MFG Components tiedotti käyvänsä neuvotteluja Ilomantsin konepajansa lopettamisesta. Pörssitiedotteen mukaan sulkemisen kaavailtiin tapahtuvan saman vuoden lopulla, syynä ”pitkään jatkunut Ilomantsin konepajan heikko taloudellinen tilanne”. Ilomantsin työntekijät reagoivat uutiseen ulosmarssilla. Viheliäisen tilanteen eskaloituminen alkoi jo vuosia aiemmin.
Ilomantsissa oli valmistettu hydraulisylintereitä sekä koneistusosia Keslan tuotteisiin. Konepaja oli yhtiöitetty vuonna 2005 Keslan kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi, Kesla Components Oy:ksi. Keslan silloinen toimitusjohtaja Jari Nevalainen kuvasi yhtiöittämistä haastattelussa 27.10.2009: ”Ilomantsin tehdas oli yhtiöittämiseen saakka elänyt emoyhtiön siivellä ilman todellista markkinapainetta. Toiminta oli liian passiivista – tehtiin se, mitä Kesla tilasi. Yhtiöittämisellä tähän tilanteeseen haettiin muutosta, myynnillistä aktivoitumista.”
”Tehtiin sulo vilenit”
Vuonna 2007 Kesla oli ostanut tohmajärveläisen MFG Componentsin, jonka oli tarkoitus tuoda mukanaan konepajajärjestelmien myynnillistä osaamista ja myös ulkoisia asiakkaita. Ajatus oli, että Keslalle saataisiin enemmän tukijalkoja, eikä yhtiö olisi niin riippuvainen metsäteollisuuden sykleistä. Edesmenneen Pekka Shemeikan perustama MFG oli tehnyt kelvollista tulosta. Kauppahintaa yhtiöstä on kuvattu peräti edulliseksi. Jopa niin edulliseksi, että 12 vuotta kaupan jälkeen Keslan hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen luonnehti kauppaa näin: ”Tehtiin sulo vilenit – ostettiin, kun halvalla saatiin.”
Sulo Vilén on suomalainen komediahahmo 1970-luvun jälkipuolelta. TV-sarjan Vilén oli poloinen huoltamoyrittäjä, jonka bisnekset eivät laisinkaan sujuneet mutta joka osteli monen moista – kun halvalla sai.
Motivaatio koetuksella
Kun Kesla vuonna 2007 osti MFG Componentsin, Ilomantsin konepajan tuotteisto muuttui. Tuntoja konepajalla kuvaa vuonna 1997 taloon tullut Harri Mustonen. Hän oli seurannut Ilomantsin arkea tuotannon työntekijänä ja tiiminvetäjänä.: ”Ilomantsin konepaja teki osia Keslalle, mutta myös ulkoisille asiakkaille. Kyse oli usein yksittäiskappaleista, joihin käytettiin paljon aikaa ja työvoimaa. Tuli kaikenlaisia häiriöitä ja myöhästymisiä – moni tuote ei ollut lainkaan sopiva meidän valmistukseemme eikä toiminta ollut kannattavaa”.
Kun tuotanto jumitti, Keslan itsensä tarvitsemia tuotteita oli ostettava ulkoa. Jokainen Ilomantsissa tiesi tappion syyt. Tilanne söi porukan motivaatiota.
Väärää henkilökemiaa
Ilomantsissa 25 vuotta koneistajan töitä tehnyt Juha Tahvanainen kertoo ymmärtävänsä Keslan johdon motiivit MFG-kuviossa, mutta toteutus lähti Tahvanaisen mukaan väärille urille heti alussa. Yrityksen johtoon valittiin johtaja talon sisältä. Kemiat eivät kohdanneet ja ilomantsilaisista tuntui, että heitä kohdeltiin ylimielisesti.
Kriisin paikka
Keslan liikevaihto oli sukeltanut vuonna 2015, taustalla oli muun muassa Krimin kriisi. Kesla oli samaan aikaan keskellä kassakriisiä. Touko-kuun 27. päivänä 2015 yhtiö tiedotti nimittäneensä uuden toimitusjohtajan. Saastamoinen oli hypännyt yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi jo keväällä 2015, kun Jari Nevalaisen pesti Keslan johdossa päättyi.
Myynnin mahdollisuus
Tuotantotalouden diplomi-insinööri Simo Saastamoinen oli nyt ykkösmies pörssiyhtiössä, joka hänen omien sanojensa mukaan lähti ponnistelemaan eteenpäin ”jumalattomalta takamatkalta”.
Kun huhtikuussa 2016 oli puhuttu Ilomantsin konepajan lopettamisesta, saman vuoden toukokuussa Kesla tiedotti käyvänsä neuvotteluja Ilomantsin konepajan myynnistä. Keslan toimitusjohtaja Simo Saastamoinen vahvisti, että vakavia keskusteluja myynnistä käytiin kahdenkin kotimaisen metallialan yrityksen kanssa.
Vasemmalta Harri Mustonen ja Juha Tahvanainen - the Proud members of the Kesla squad.
Saastamoinen kommentoi myyntiaikeita Ylen jutussa 11.5.2016: ”Mitään varmaa ei vielä ole. Eikä MFG ole vielä tehnyt päätöstä Ilomantsin konepajan sulkemisestakaan. Joka tapauksessa halutaan tehdä kaikki, ettei toiminta siellä päättyisi.” Samassa Ylen uutisessa todettiin, että ”Keslan vetovastuulla toiminta Ilomantsissa ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä. Tytäryhtiö MFG Componentsin toista toimipistettä Tohmajärvellä yt-neuvottelut eivät koske.” Ilomantsissa työskenteli tuolloin 46 ihmistä. Tunnelma oli ankea, osa työntekijöistä jätti konepajan oma-aloitteisesti. Konepajalta ehdittiin siirtää myös työstökone ja kaksi robottisolua Tohmajärvelle. Näkymä oli, että muu- tamassa viikossa tai kuukaudessa Ilomantsin vajaan 400 neliön halli ammottaa tyhjyyttään.
Italialainen lakko
Lopun häämöttäessä ilomantsilaiset työntekijät reagoivat tilanteeseen niin sanotulla italialaisella lakolla. Tavoitteena oli herättää Keslan johto. Väki oli töissä, koneet kävivät. Ovista ei vain lähtenyt mitään valmista ulos. Kun italialaista lakkoa oli kestänyt parisen viikkoa, Timo Ala-Jääski kävi pitämässä kovaäänisen puhuttelun väelle. Työntekijät eivät hätkähtäneet, olihan väellä jo irtisanomislaput kädessä.
Suunnitelman muutos
Vuoden 2016 aikana Kesla sai käännettyä tuloksensa voitolliseksi. Iso uutinen oli se, että Ilomantsin konepajan sijasta Kesla halusikin eroon MFG Componentsista. MFG Components työllisti Tohmajärvellä nelisenkymmentä ihmistä. Keslan mukaan MFG:n myymiselle oli hyvät edellytykset, kun muun muassa meriteollisuus näytti elpyneen. Kesla-konserni keskittyi jälleen metsäkoneisiin. Vuoden 2015 puolentoista miljoonan liiketappio oli käännetty vajaan miljoonan euron voitoksi vuonna 2016. Ilomantsissa luopumissuunnitelmien täyskäännöksen olennaiseksi syyksi nähtiin metsäteollisuuden suhdanteen nousu. Markkinoiden vahvistuessa Keslan oli viisasta turvata hydraulisylinterien ja koneistuksen saatavuus omasta leiristä. Ilomantsin yksikön tehtävä ei ole minimoida yksikkökustannuksia, vaan pitää Keslan pyörät pyörimässä. Ratkaisevaa on toimitusaika ja -varmuus.
Keslan lippu salkoon!
Keslan henkilöstön sisäisessä tiedotuskanavassa haastateltiin koneistaja Juha Tahvanaista syksyllä 2018. Tahvanainen sanoo Keslan yhteishengen olevan nyt huippuluokkaa. Koneistaja tuntee olevansa sananmukaisesti ”Proud member of the Kesla squad”. Kysyttäessä mieleenpainuvia tapahtumia vuosien varrelta Tahvanainen ei empinyt hetkeäkään vastausta: ”Kun yt-neuvottelut Ilomantsin pisteen sulkemiseksi olivat loppusuoralla, toimitusjohtaja Simo Saastamoinen tuli Ilomantsiin, pyysi nostamaan Keslan liput takaisin salkoon ja totesi, ettei kukaan saa potkuja.” Vuonna 2018 Ilomantsin konepajan tuotantopäälliköksi nimitetyn Harri Mustosen sanoin:
”Lopputuloksesta jäi hyvä mieli”
Markku Lappalainen toimi Ilomantsin kunnanjohtajana vuosina 2007-2017. Lappalainen muistelee Keslan Ilomantsin tehtaan kriittisiä vaiheita aikana, jolloin Ilomantsista kantautui muitakin huonoja uutisia. Itä-Suomen yliopisto oli lakkauttamassa Mekrijärven tutkimusaseman, ja Vapo oli ilmoittanut pellettitehtaan lopettamisesta.
-Keslan toimitusjohtaja Simo Saastamoinen otti yhteyksiä tavoitteena avata keskustelu siitä,mitä vaihtoehtoja hankalassa tilanteessa olisi. Kesla oli Ilomantsille tärkeä yhtiö, merkittäväteollinen työllistäjä, Lappalainen taustoittaa.
Yksi pohdinnoissa esillä ollut vaihtoehto oli se, että Ilomantsin kunta olisi ostanut Keslan tuotantohallin. Keslan kassatilanne olisi helpottunut, ja yhtiö olisi jatkanut hallissa toimintaansa vuokralaisena. Kunnassa ryhdyttiinkin pohtimaan yrityskiinteistöyhtiön perustamista jo hetkeä aiemmin, ennen kun uusi kuntalaki sitä edellytti. Vaihtoehtona oli myös se, että teollisuushalliin olisi tullut Keslan rinnalle toinen yritys. Keskusteluja käytiin myös rahoittajien kanssa.
Kunnassa ei asian tiimoilta levätty laakereilla, ja keskusteluyhteys Keslaan toimi hyvin. Lappalaisen mukaan asioita puntaroitiin perusteellisesti ja hyvässä yhteistyössä. Tiedottamisessa Ilomantsin kunnan linja oli tiukka; tiedottamisvastuu oli kokonaan Keslalla. Solmu lähti lopulta aukenemaan Ilomantsin kannalta parhain päin. Lappalainen arvioi, että Keslan Ilomantsin-tehtaan henkilöstön motivaatiolla ja päättäväisyydellä oli ratkaisussa iso rooli sen lisäksi, että metsäkonemarkkinoilla kysyntä lähti nousuun.
- Toimitusjohtaja Saastamoinen soitti sitten ja pyysi tapaamista. Oli muistaakseni kesäinenperjantaipäivä, kun Simo ajoi moottoripyörällä Ilomantsiin. Kertoi tilanteen ratkaisusta ja kiittikunnan aktiivisuutta, että voitiin prosessin aikana tarkastella vaihtoehtoja. Tapahtumista jaKeslan tavasta toimia jäi erittäin hyvä mieli. Lopputulos oli Ilomantsille hyvä, oli kevyt ololähteä tapaamisesta viikonlopun viettoon.
Tämän päivän ilomantsilaisilta ei motivaatiota puutu.
