5 minute read
Kysyminen kannattaa aina
Vasemmalla Hiro ja oikealla Keslan Mika Tahvanainen asiakaskäynnillä Japanissa.
Vuonna 2007 Keslalla oli hyviä uutisia Japanista. Yhtiö allekirjoitti yhteistyösopimuksen japanilaisen Sumitomo (S.H.I.) Construction Machinery Sales Co:n sekä Usui Automechanic Shopin kanssa. Sumitomo kuuluu maailman johtaviin kaivinkonevalmistajiin. Keslassa oltiin syystäkin tohkeissaan. Onnistuminen oli kuitenkin hiuskarvan – tai no, yhden tarkentavan kysymyksen varassa.
Japanin metsistä noin 40 prosenttia on istutusmetsiköitä, valtaosa niistä on istutettu toisen maailmansodan jälkeen. Japanin metsät – reilun 6 miljardin kuution metsävarat - kasvavat vuoristoalueilla; maasto on vaikeakulkuista ja vuotuinen sademäärä voi nousta hyvinkin noin 1 500 millimetriin. Korjuuoloissa on siten paljon haasteita. 2000-luvun puolivälissä Sumitomo valmisti vuosittain yli 10 000 kaivinkonetta. Samaan aikaan Japanissa käynnistettiin metsäohjelma, joka merkitsi puunkorjuumäärien voimakasta kasvua. Japanilaiset halusivat kehittää nykyaikaiseen puunkorjuuseen soveltuvan tehdasvarusteiden telaharvesterin.
Japanista oli tullut delegaatio Suomeen etsimään metsäteknologiakumppania. Japanilaiset etsivät markkinoilta pientä harvesterikouraa, joka soveltuisi parhaiten erityisesti hinoki-puulajin korjuuseen. Hinoki on Japanin arvokas havupuulajike, joka kasvaa sisarpuulajiaan sugia kuivemmilla maa-alueilla. Hinokista hyödynnetään kaikki kuoresta ytimeen, korjuujälkiä puuhun ei saa jäädä. Japanilaisdelegaatio oli visiitillä Keslan Kesälahden tehtaalla. Silloinen markkinointipäällikkö Mikko Lehikoinen huikkasi kiireessään vientipäällikkö Mika Tahvanaiselle, että delegaatio pitäisi saattaa paluumatkalle Joensuun lentokentälle. Tahvanainen ei ollut osallistunut vieraiden kanssa syvällisemmin keskusteluihin. Tahvanainen lähti kuljettamaan ryhmää kohti Joensuuta. Tunnelma autossa vaikutti kovin pettyneeltä. Niinpä Tahvanainen viritti keskustelua, mitä vieraat olivat tulleet etsimään ja löytyikö se. Kysyi sen tärkeän kysymyksen. Harvesterikoura pieneen kaivinkoneeseen oli ollut hakusessa, mutta sellaista ei vieraiden mukaan ollut löytynyt. Mika Tahvanainen otti puheeksi Keslan sykeharvesterikouran – se japanilaisten kannatti nähdä. Matkaajien auto teki muutamaa kilometriä ennen lentoasemaa u-käännöksen. Vientipäällikkö muisteli, että jossakin Joensuussa oli vhs-video sykeharvesterista. Video löytyi, kasetti pyörimään ja kohta olivat japanilaiset innoissaan! Siinä se oli ratkaisu – Keslan sykeharvesteri.
Kun seurue sitten lähti uudemman kerran kohti lentokenttää, japanilaiset hyrisivät tyytyväisyyttään.
”Siinä se oli ratkaisu – Keslan sykeharvesteri.”
Hiro – kiihdytyskaista Japanin markkinoille
Japanilaisdelegaation mukana Keslalla olimyös Hiroyasu ”Hiro” Tanayama – Kurikansensei, Suomen judoliiton Hall of Famen 11.jäsen ja suuri Suomen ystävä. Pitkälti Hironansiosta Kesla murtautui ennätysvauhtiaJapanin markkinoille.
Hiroyasu ”Hiro” Tanayama oli aloittanut judonKawasakissa vuonna 1955. Mies oli kouluttautunutinsinööriksi. Hän oli jo nuorena kiinnostunutSuomesta ja Kalevalasta.- Tokiossa tutustuin suomalaiseen lähetyssaarnaajaanPentti Karikoskeen, joka puhui sujuvastijapania. Sunnuntaisin käytiin kirkossa ja sen jälkeenosallistuin papin pitämään tietosarjaluentoonaiheena Kalevala. Siinä samalla opiskelin jovähän suomen kieltä, Hiro muistelee.
Suomi veti puoleensaInnostus Suomeen ja Kalevalaan johti siihen,että vuonna 1966 Hiro matkasi Turkuun opiskelemaankirjallisuutta. Ensimmäisen matkansaSuomeen Hiro taittoi junalla halki Siperian. Matkakesti kolme viikkoa. Päivittäisenä matkaeväänäoli mukana kaalisoppaa – Suomeen saapuikin sittenmatkan aikana reippaasti hoikentunut mies.Iltaisin Hiro opetti judoa Turun akateemisessajudoseurassa ja Turun judoseurassa. Kahdenvuoden kuluttua oli edessä muutto Helsinkiin.Siellä hän jatkoi judon opettamista Helsingin yliopistossa sekä judoseura Meido-Kanissa. Helsingissä hän tutustui myös suomalaiseen vaimoonsa Katriin. Vuonna 1970 perhe muutti kolmeksi vuodeksi Japaniin, kunnes vuonna 1973 edessä oli paluumuutto Suomeen Pohjanmaalle. - Noina Japanin vuosina olin töissä sikäläisessä matkatoimistossa ja auttelin vähän uusikaarlepyyläistä pientä vetoketjufirmaa. Tavattiin luotijunassa, kun kiinnitin huomiota vierestä kuuluneeseen suomen kieleen. Vetoketjufirman liiketoiminta hiipui, ja Uuteenkaarlepyyhyn Japanista muuttanut Hiro perheineen lähti Kurikkaan. - Uusikaarlepyy oli kyllä kaunis paikka, muttei riittävän suomalainen, suomen kielen ystävä mainitsee. Kurikassa Hiro työskenteli Velsan konepajalla ostajana. Vuonna 1974 Velsa siirtyi Valmetin omistukseen, Hiro teki tovin aikaa reissutöitä Tampereella. Judo kulki luontevasti Hiron mukana paikkakunnalta toiselle. Sensei Tanayama ryhtyi Kurikassa opettamaan ammattikoululaisille turvallisuusalaa. Hiro oli Suomessa jo siinä vaiheessa laajalti tunnettu judoka. Toimeliaasta japanilaisesta oli kuultu myös Kristiinankaupungissa Kone-Ketosella. Ketonen oli Hiron ensimmäinen kosketus metsäkoneisiin. - Ketosella oli vientipyrkimyksiä Japaniin ja lupasin auttaa heitä muun muassa kulttuurillisissa kysymyksissä. Yhteistyö ei sujunut ihan parhaalla tavalla ja se loppui nopeasti.
Hiro, Kimmo Paakkunainen ja Janne Häyrynen.
Kesla-brändin vinkkimies
Suomalaisesta metsäkoneteknologiasta oltiin Japanissa kovin kiinnostuneita. Sumitomolla oli vahva halua lähteä mukaan metsäkonemarkkinaan. Hiro ei enää ollut kiinnostunut kumppanuudesta Kone-Ketosen kanssa, joka oli tehnyt yhteistyötä japanilaisen maahantuojan sopimushuoltokumppani Usui Automechanic Shopin omistajan Yutaka Usuin kanssa. Kesla oli tullut Hirolle jo jossain määrin tutuksi, niinpä hän vinkkasi Yutaka Usuille KESLA-brändistä. Juuri Hiro toimi japanilaisdelegaation tulkkina, kun Sumitomon miehet kävivät ensi visiitillä Keslassa. Keslan ja Usuin yhteistyö jatkuu edelleen vahvana. Mitä pääsy Japanin markkinoille sitten vaatii? Hiron mukaan ainakin sitkeyttä, kärsivällisyyttä, asiallisuutta, kuuntelemista ja teeskentelemättömyyttä. Japanilaisia ja suomalaisia yhdistää samankaltainen alun pidättyvyys ja tarkkailu. Kun siitä päästään yli, avautuu parhaimmillaan syvä luottamus. Hiro muistelee muutamia kertoja, kun vaatelias japanilaisasiakas antoi Keslan väelle asiakaspalautetta. - Muistan yhdenkin Sumitomon päällikön ja Mika Tahvanaisen keskustelun. Tavatonta, ajattelin minä sanankäytöstä, joka ei tosin näissä liiketoimintasuhteissa kuitenkaan koskaan ollut henkilökohtaista. Reklamaatiosta ja palautteista on muistikuva myös Keslan markkinointijohtaja Mika Tahvanaisella. - Japanilaiset ovat laatuvaatimuksissa ihan omaa luokkaansa. Ja kyllä - sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto on. Kun konetoimituksissa mentiin sarjoihin, pienetkin varianssit paljastuivat ja niihin kiinnitettiin paljon huomiota, Tahvanainen muistaa todeten, että hänen roolinsa oli tasapainoilla asiakkaan vaateiden ja oman tuotannon välillä. -Olihan noita aika tiukkojakin palavereita. Vaan aika nopeasti sittenkin löytyi yhteinen näkemys siitä, miten laatua lähdettiin edelleen kehittämään asiakkaan toivomalla tavalla.
Täydellistä henkilökemiaa Yhteistyön alkuvaiheessa myös Sumitomo vasta opetteli metsäteknologiaa. Erityisen paljon Hiro antaa tiiviiksi rakentuneessa yhteistyössä arvoa ihmisten osaamiselle ja asenteelle. Asiakasta kuunneltiin aidosti. Hiro kuvailee keslalaisia osaaviksi ja avoimiksi ammattilaisiksi. - Voi, Mika Tahvanainen on niin hyvä ratkaisija! Hyvää ratkaisijaa Japanin markkinoilla tarvitaankin, niin hankalaa alkuun pääseminen voi olla. Ja onneksi meillä oli alusta lähtien mukana Keslan huoltopäällikkö Kimmo Paakkunainen. Hän on ihan fantastinen asiakkaiden kanssa! Hiro on avannut yhtiölle todellisen kiihdytyskaistan Japaniin – ilman häntä Keslan pääsy markkinoille olisi kestänyt vuosia pidempään. Valmentajana, kulttuurioppaana ja tulkkina Hiro ehti tehdä Keslan mukana kymmeniä matkoja Japaniin. Pitkä yhteistyö päättyi vuonna 2017 miehen vetäytyessä ansaituille eläkepäiville.
Judon legenda Hiroyasu Tanayama (78) on Kurikan julkkis, suomalaisen judon todellinen sensei. Myös Hiron kolme poikaa Juhani, Tomi ja Saku ovat kilpailleet aktiivisesti judossa. Tarina kertoo, että kun Hiron pojat eräänä jouluna saapuivat vanhempiensa luokse joulun viettoon, ennen joulupöytään istahtamista lähdettiin mittelemään Kurikan Seibukanin tatamille. Miehille judon ydintä on shiai – kilpailu ja otteleminen. Niinpä joulupöytään ehdittiin vasta sen jälkeen, kun tuttu hammaslääkäri oli ensin vähän paikkaillut miehiä. Vuonna 2018 60 vuotta täyttänyt Suomen Judoliitto nimesi Hiroyasu Tanayaman Judoliiton Hall of Famen 11. jäseneksi.
Hiro on suomalaisen judon sensei. Hänet on nimetty Hall of Famen 11. jäseneksi.
