Villi kortti sekoitti pakkaa

Keväällä 2019 Keslan toimitusjohtaja Simo Saastamoinen oli hivenen huolissaan. Vuotta aiemmin sellumarkkinoilla oli eletty huippuaikoja. Parhaimmillaan pitkäkuituisesta havusellusta oli vuonna 2018 maksettu yli 1 200 dollaria tonnilta. Trendi-indikaattoreita tiiviisti seurannut Saastamoinen uumoili sellubuumin pian olevan ohi. Niin myös tapahtui. Sellumarkkinoiden hyytymistä moni kuvaili sittemmin ”rytinäksi”. Keslassa varauduttiin markkinatilanteen hiipumiseen, yt-neuvottelut käynnistetiin loppuvuodesta 2019.

Pandemia

Joulukuu 2019. Kiinan Wuhanista kantautui ensimmäisiä epäilyjä koronaviruksesta. Pian puhuttiin epidemiasta. Alkuvuodesta koronan epidemia-alueeksi määriteltiin Manner-Kiina, Iran, Etelä-Korea, Italia, Itävallan Tirol ja Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltio.

Tammikuun 2020 lopulla kiinalaisturisti oli koronan vuoksi eristyksissä Lapin keskussairaalassa. Noin puolitoista kuukautta myöhemmin Suomessa otettiin käyttöön poikkeuslaki. Maailman terveysjärjestö WHO oli julistanut koronaepidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta.

Keslassa lomautusmenettelyjen ennakointi loivensi siirtymistä koronatodellisuuteen. Vuoden 2020 ensimmäinen kvartaali sinniteltiin. Huhtikuussa koettiin raju pudotus, tilauskanta hiipui.

Varautumista

Etätyö, etäkoulu, epäusko. Useissa maissa ihmisten liikkumista ja kokoontumisia rajoitettiin, julkisia tiloja ja kauppoja suljettiin. Teollisuuden huoli materiaalien ja komponenttien saatavuudesta kasvoi. Huoli tuntui myös Keslassa. Vaikka yhtiön käyttämistä materiaaleista noin 80 prosenttia hankitaan Suomesta, tuotannon ongelmien taklaamisessa riitti haasteita.

Huhtikuussa 2020 Kesla viestitti järjestelyistä, joilla ryhdyttiin turvaamaan henkilöstä ja hidastamaan tartunta-aaltoa. Toimenpidevalikoimassa olivat korostettu hygienia, työtilajärjestelyt, etätyömahdollisuus ja kontaktien minimointi. Myynnin ja teknisen tuen sujuminen turvattiin, yhteistyökumppaneille annettiin sataprosenttinen tuki.

Koronapandemia hyydytti maailman lentoliikenteen. Kuten niin lukuisissa muissakin yrityksissä ja organisaatioissa, myös Keslassa etäyhteydet valjastettiin tehokkaasti käyttöön. Kumppanien ja asiakkaiden yhteydenpidossa Teams-palavereista ja myös Whatsupista tuli ketterä osa etäkyvykkyyttä. Kansainvälisillä markkinoilla operoiva yhtiö kykeni parantamaan yhteydenpidon kellotaajuutta ja vuorovaikutuksen tiiveyttä, kuten toimitusjohtaja asian tiivisti. Strateginen valinta hyödyntää agenttiverkostoa uusilla markkina-alueilla osoittautui koronankin näkökulmasta viisaaksi.

Ohimenevää

Talouden kriiseillä on omanlaisensa taustat. Suomessa 1990-luvun alun kotikutoinen lama kaatoi pankkeja, yrityksiä ja ihmisiä. Vuoden 2008 finanssikriisin juuret juonsivat Yhdysvaltojen Subprime-asuntoluottoihin. Alhainen korkotaso, löysä lainananto ja rahalaitosten sokea riskinotto suistivat talouden alamäkeen.

Samaan aikaan tietoisuus megatrendeistä vahvistui. Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, teknologiakysymykset – asioita, jotka näyttäytyvät Keslalle lähinnä liiketoiminnan mahdollisuuksina. Kaiken keskellä koronapandemia hämmensi eri tavalla. Toisin kuin megatrendit, koronaa luonnehdittiin villiksi kortiksi – äkkinäisyydessään yllättäväksi, muttei jatkuvaksi.

Kasvua kohti

Kaikkiaan viisi kuukautta etätyömoodissa johdetussa Keslassa korona painoi repussa pitkin vuotta. Huhtikuussa notkahdus oli syvä. Jälkiviisaana todettiin, että kesälomilta palattiin töihin liian optimistisin aatoksin. Elokuu oli vaisu, ja lomautuksia olisi ollut viisasta jatkaa.

Kun media loppuvuodesta 2020 kertoi lupaavia rokoteuusia maailmalta, koronakriisin käänne vaikutti olevan käsillä. Pörssikurssit lähtivät nousuun. Pörssin liikkeitä tiiviimmin Keslassa seurattiin EU-alueen bruttokansantuotteen luku- ja – syystä. Kutakuinkin ¾ Keslan liikevaihdosta tulee EU-alueelta.

Vuoden loppua kohti mentäessä positiiviset signaalit vahvistuivat; kohti parempia aikoja ollaan menossa. Keslan tilauskanta vahvistui. Venäjän markkinoilla näkyi merkkejä elpymisestä. Valko-Venäjän markkina kehittyi suotuisasti. Vahvistunut kruunun kurssi piristi kauppoja Ruotsiin. Onnistumisten sarakkeessa iso plussa oli myös asiakasrajapinnassa työskennelleiden henkilöiden lomautusten peruminen siinä vaiheessa, kun koronapandemia hieman hellitti. Töihin palannut väki ahkeroi, ja Keslan myynti kasvoi reippaasti.

Oikea suunta

Kesla on finanssikriisin ja koronan yhteydessä näyttänyt joustavuutensa ja sopeutumiskykynsä. Toimitusjohtaja muotoilee Keslan ketteryyden todeten, että ”evoluutiokin sen todistaa - suurim-mat ja vahvimmat dinosauruksetkaan eivät muutoksissa pärjänneet niin hyvin kuin ne, jotka sopeutuvat parhaiten.”

Villistä koronakortista huomio siirtyy jälleen vahvemmin Keslan liiketoiminnalle hyvää ennakoiviin megatrendeihin. Koronapandemia on herätellyt ihmisiä ajattelemaan ilmastonmuutosta ja etsimään korvaavia vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille. Kun korona viimein selätetään, maailma jatkaa kasvun tavoittelua. Niin tekee myös Kesla, joka valittiin joulukuussa 2020 Suomen EY Entrepreneur of the Year -kilpailun kymmenen finalistin joukkoon. Yrityksen arvopohjaa, johtamista, strategiaa sekä kasvua ja menestystä arvioivassa kilpailussa finaalipaikkaa tavoitteli kaikkiaan 54 kasvuyritystä. ”Finaaliin valinta on merkki oikeasta suunnasta ja samalla se haastaa meitä kehittämään toimintaamme edelleen.” Näillä sanoilla koko Kesla-tiimin osaamises- ta ja finaalipaikan nappaamisesta iloitsivat toimitusjohtaja Saastamoinen sekä Keslan hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen.

Keslan 60-vuotisjuhlavuoden suunnitelmat siirtyivät pitkälti vuodella eteenpäin. Syntymäpäiväkahvit saatiin kuitenkin juotua henkilöstön kesken koronan ollessa vielä kesätauolla. Kuvassa toimitusjohtaja Simo Saastamoinen leikkaamassa syntymäpäiväkakkua.