Vain parasta saatavilla olevaa teknologiaa

Hitsaus on prosessi, jossa etukäteisvalmisteluilla ja kerralla oikein tekemisellä on keskeinen merkitys. Keslan vuonna 2018 hankkima ISO 3834-2 varmistaa polun hyvään lopputulokseen.

Vuonna 2011 Keslassa käynnistettiin mittava KESLA 2015 -investointiohjelma. Merkittävimmät investoinnit tehtiin vuosina 2013 ja 2014. Kaikkiaan vuosikymmenen aikana yhtiö investoi tuotantoonsa reilut 10 miljoonaa euroa. Tuotantojohtaja Paavo Hopposen mukaan linja investoinneissa on kirkas – ”korvausinvestointeja ei tehdä – investoimme automaatioon ja parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan”.

Paavo Hopposen Kesla-uran alku osui kovan kasvun ajankohtaan. Firmassa tehtiin paljon rekrytointeja, vuokratyövoimaakin lisättiin ja alihankintaketjua kasvatettiin. - Ei ollut ennakkoluuloja tai henkisiä rajoitteita, vaan kasvamaan lähdettiin rohkeasti. Kaikki keinot olivat käytössä, sillä kysyntä oli kovaa. Kova vauhti kesti lopulta vajaat kaksi vuotta, sitten maailmantalous ja Kesla sen mukana oli taantumassa. Edessä oli lomautuksia ja myös irtisanomisia. Myös tuotantojohtaja oli tuolloin puolet työajasta lomautettuna. Hiljenneen kysynnän aikana Hopposella oli hyvää aikaa ryhtyä uudistamaan Keslan tuotannonohjausjärjestelmää yhteistyössä talousjohdon kanssa. Ensimmäiset varastonimikkeet siirrettiin uutteen ERPpiin vuoden 2010 lopulla. ERP muutti yhtiön toimitustavan, jossa siirryttiin tuotteiden konfigurointiin. Configure to order (CTO) on periaate, jossa asiakas tilausta tehdessään määrittelee tuotteen kokoonpanon eli konfiguraation. Sen jälkeen tuotteen valmistus perustuu esisuunniteltuun tuote- ja varustelutarjoomaan. ERPin myötä tuotteiden myynti, spesifikaatiot, konfiguraatio ja kokoonpano saatiin joustavammiksi.

Keslalla laadun kehityksessä on mukana koko henkilöstö. Kuvassa laatupäällikkö Tero Tanskanen, kokoonpanija Jarmo Riikonen ja tuotantojohtaja Paavo Hopponen.

KESLA 2015

Uuden vuosikymmenen alussa yhtiöön luotiin KESLA 2015 -investointiohjelma. Yksi merkittävimmistä yksittäisistä investoinneista oli uusi maalauslinja. Linja otettiin käyttöön vuoden 2014 maaliskuussa. Laadun parantumisen lisäksi noin kolmen miljoonan euron investointi mahdollisti osaltaan tuotannon lisäämisen.

- Pintakäsittely oli saatava paremmalle tasolle, erityisesti paineita tuli Keski-Euroopan markkinoilta. Maalauksen laadun ohella investointi mahdollisti myös paremman kustannustehokkuuden sekä entistä pienemmät ympäristörasitukset.

Keslan vanhassa maalaamossa oli tehty vain märkämaalausta. Keskieurooppalaisessa ilmastossa märkämaalaus osoittautui pulmalliseksi – korroosiosuoja oli saatava paremmaksi. - Isoja puomistoja kuljetettiin sitten käsiteltä -

Korvausinvestointeja ei tehdä – investoimme automaatioon ja parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan.

Keslalla laadun kehityksessä on mukana koko henkilöstö. Kuvassa laatupäällikkö Tero Tanskanen, kokoonpanija Jarmo Riikonen ja tuotantojohtaja Paavo Hopponen. väksi ulkoiselle teollisuusmaalaamolle. Varsin pian huomattiin, että käytännössä kuljettelu, aikataulutus, ennakointitarpeet ja lopulta kokonaiskustannukset osoittautuivat mahdottomiksi.

Toinen investointeja vaativa pullonkaula olivat isojen kappaleiden koneistukset. Kriittistä kapasiteettia oli saatava omiin käsiin. Parannettavaa oli myös tuotteiden koeajossa, toiminnallisessa testauksessa ennen tuotteen toimittamista asiakkaalle. Teknologisilla ratkaisuilla kokonaisuus suunnittelusta tuotantoon ja toimituksiin saatiin kuosiin.

KESLA 2015 -investointiohjelmaan kuului monia muitakin yksittäisiä investointeja: Kesälahden tehtaan pintakäsittelyn uudistaminen sekä viistepäällä varustettu hienosädeplasma, investoinnit varastointiin ja materiaalien siirtoon, massaräätälöinnin kehittäminen, LEAN-toimintamallin omaksuminen sekä myös vuonna 2012 sertifioitu ISO-laatujärjestelmä.

Syklinen bisnes

Vuonna 2014 Ylen ulkomaan uutisten otsikossa kysyttiin ”Mikä tekee Krimin kriisistä vakavan?” (Yle 20.3.2014). Venäjä oli päättänyt venyttää valtiorajojaan Krimille. EU-maat sopivat Venäjän kauppapakotteista. Keslassa oli juuri ehditty viedä maaliin mittavan investointiohjelman isoimmat hankkeet. Yhtiö ajautui taloudelliseen ahdinkoon, ja investoinnit tyrehtyivät. - Bisnes on syklistä, maailmanpolitiikan nousuihin ja laskuihin on mukautuminen. Investoinneissa mitään keskivertoratkaisuja ei lähdetä tekemään. Etsimme parasta saatavilla olevaa teknologiaa, jolla pärjätään sitten hyvinkin seuraavat kymmenen vuotta. Hopponen on ylpeä siitä, että Keslan tuotannon työntekijöiltä tulee aktiivisesti ajatuksia ja ehdotuksia siitä, miten tuotannon eri vaiheita voitaisiin kehittää ja parantaa. - Luonnollisesti yksi osa tuotannon kehittämistä on myös bechmarkkaus eli oman ja muiden alan toimijoiden investoinnin ja konekehityksen seuranta.

Joensuun tehtaan koneistuskeskus valmistui 2014. Se edustaa yhä alansa huippua. Kuvassa koneistaja Eero Huurinainen.

O tempora, o mores

Työskennellessään Perloksen työkaluvalmistuksessa Paavo Hopponen oli tottunut valoisiin, lähes laboratoriomaisiin tiloihin. Tarkkuus oli matkapuhelinvalmistajia palvelleen Perloksen kaiken tekemisen ytimessä. Kun Perloksen loppu jo häämötti, Paavo Hopponen vastasi lehdessä olleeseen työpaikkailmoitukseen. Kesla haki tuotantojohtajaa. Huhtikuun toisena päivänä vuonna 2007 Hopponen katsasteli tuotantojohtajan silmin uuden työpaikkansa tehdastiloja. Konepajateollisuudesta Hopposella oli toki kokemusta työuransa alkuvaiheilta, mutta silti tuotantotilojen tummuus ja tunkkaisuus hätkäytti. ”Yllätti sekin, kun tehdastiloissa ihmiset tupakoivat, vaikka Suomen tupakkalaissa se oli jo ajat sitten kielletty. Oli sellaista äijämeininkiä”, Hopponen muistelee. Silloinen toimitusjohtaja Jari Nevalainen totesi, että loppuuhan se sauhuttelu, kun lakikin on savuttomien suojana. Nevalaisen neuvo Hopposelle kuitenkin oli, ettei tuoreen tuotantojohtajan kannata asiaan ainakaan vielä ensimmäisellä työviikolla puuttua.

Oi aikoja, oi tapoja! Reilussa kymmenessä vuodessa kulttuurinmuutos Keslan tehdastiloissaon ollut iso. Pimeys, pölyisyys ja savuttelu onkauaksi taakse jäänyttä aikaa.

KESLA 2015 -hankkeessa uusittiin Joensuun tehtaan pintakäsittelylinja. Pintakäsittelyssä tuote saa nanokeraamisen pohjustuksen lisäksi sinkkirikasteisen välikerroksen ja pintapulveroinnin, jotka yhdessä muodostavat hyvän korroosiosuojan ja kulutuksenkeston. Kuvassa hanketta vetänyt tuotantojohtaja Paavo Hopponen.