3 minute read
Tarkoituksenmukaisuus edellä
Keslalle käyttäjäkokemus on kilpailuvaltti ja koneiden tarkoituksenmukaisuus hyve. Käyttäjä on myös tuotesuunnitelun lähtökohta. Kuvassa hakkuuyrittäjä Juuso Laukkanen ja tuotesuunnittelija Paavo Alhainen.
Suomessa kirves ja pokasaha olivat puunkorjuussa yleisesti käytössä aina 1950-luvulle asti. Hakkuiden - kaadon, karsinnan ja katkonnan - koneistuminen alkoi Suomessa varsinaisesti 1970-luvulla. Siinä kehityksessä Kesla on ollut vahvasti mukana. Hakkuiden koneellistuminen etenee vääjäämättä myös kehittyvillä globaaleilla markkinoilla. Kesla on jälleen tapahtumien keskipisteessä.
Kehittyvillä markkinoilla oman paikan löytäminen markkinasegmentissä sekä jälleenmyyjä- ja kumppaniverkoston ja jälkimarkkinoinnin organisointi edellyttävät pitkäjänteistä ja sitkeää työtä. Kilpailu on usein kovaa. Menestymiseen saatetaan tarvita paljon muutakin kuin asiakkaan näkökulmasta paras mahdollinen kone.
- Esimerkiksi Etelä-Amerikassa suomalaiset metsäkonevalmistajat ovat kilpailleet paikasta auringossa ja huomanneet, ettei kisaa käydä lopulta pelkästään metsäkoneyrittäjien sieluista. Isoina urakanantajina toimivien metsäyhtiöiden vaikutusvalta koneinvestoinneissa voi olla huomattava, Keslan markkinointijohtaja Mika Tahvanainen huomauttaa.
Tahvanainen viittaa alueellisiin käytäntöihin, joissa koneyrittäjä voi olla lähes pakotettu investoimaan koneisiin, jotka eivät ole yrittäjän tuloksenteon kannalta optimaalisia – muuten ei urakointisopimusta synny. - Kannustetaan purpose built -koneketjujen hankintaan sellaisessa toimintaympäristössä, jossa vaikkapa kaivinkoneeseen pohjautuvat ratkaisut olisivat taloudellisempia. Tahvanainen kritisoi koneellistumisen yksioikoista evoluutioajattelua. Siinä ajattelussa edetään moottorisahasta traktoripohjaiseen kalustoon, harvesterikourilla varustetuista kaivureista pyöräalustaisiin tehdastekoisiin harvestereihin.
Tarkoituksenmukaisuudesta puhuessaan Tahvanainen viittaa myös osaamiseen. Korjuutyön haasteena on jatkuva pula huippukuljettajista. Haaste vaikuttaa olevan hyvin samankaltainen ympäri maailmaa. Kuljettajakohtaiset tuottavuuserot ovat suuria, ja erot korostuvat entisestään haastavissa työskentelyoloissa.
Koneiden tehokas käyttö edellyttää erityistä ammattitaitoa ja kykyä suunnitella ja toteuttaa työtehtävät oikealla tavalla. Näihin vaateisiin voidaan vastata paitsi koulutuksella, myös yksinkertaistamalla koneiden käyttöä. - Alemman koulutus- ja osaamistason maissa tuottavuutta ei pystytä optimoimaan samalla reseptillä, kuin esimerkiksi Suomessa. Tällöin koneen tuottavuus suhteessa koneen kustannuksiin nousee kriittiseksi tekijäksi.
Asiakkaan iholla
Keslalle käyttäjäkokemus on kilpailuvaltti ja koneiden tarkoituksenmukaisuus hyve. On turhaa täyttää konetta ”nice-to-have”-ominaisuuksilla, jotka lähinnä vain lisäävät yrittäjän kustannuksia ja lisäävät häiriöherkkyyttä - ellei ominaisuuksille ole todellista tarvetta.
Ainakaan näillä ”koristeilla” ei pidä lähteä peittelemään perusteknologiassa olevia puutteita. Esimerkiksi Suomen oloissa vaadittavilla tietojärjestelmillä ei ole järkevää kuormittaa asiakasta, joka ei niitä ominaisuuksia tarvitse. On tosi sääli, jos puolen miljoonan euron kone seisoo Windowsin päivitysten vuoksi.
Kissa, joka näytti kyntensä
Ilomantsista kotoisin oleva Mika Tahvanainen opiskeli maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Joensuun yliopistossa. Ennen tuloaan Keslalle hän ehti toimia muun muassa tutkijana, tuntiopettajana, tietojärjestelmäkehittäjänä sekä korjuuesimiehenä.
Liiketoimintajohtaja Mika Tahvanainen on työskennellyt Keslalla vuodesta 2003. Sinä aikana tutuksi on tullut puunkorjuu ympäri maailman.
- Yliopiston kurssikaveri Mikko Lehikoisen kanssa tulimme Keslaan samaan aikaan maaliskuussa 2003. Kaikki kunnia edeltäjille, mutta pakko sanoa, että aiemmin talossa oli kyllä keskitytty vahvasti myyntiin, mutta markkinointi oli jäänyt lapsenkenkiin. Vitsailtiin, että tultiin töihin Käkisalmen konepajaan eikä mihinkään pörssiyhtiöön, Mika Tahvanainen hymyilee. Tahvanainen muistelee arvostaen Lehikoisen tarmokkuutta ja kykyä innostaa tiimiään yhä parempiin suorituksiin. - Oma kokemus myynnistä ja markkinoinnista oli aika vaatimatonta, enkä oikeastaan pidä edelleenkään itseäni varsinaisena markkinoinnin huippuosaajana. Kyllä oma vahvuuteni on ollut aina vahva puunkorjuun prosessien käytännön tuntemus ja asiakkaan elämän ymmärtäminen. Mikko taas on erittäin dynaaminen myynti- ja markkinointihenkinen persoona. Saatettiin joskus käydä hieman törmäyskurssillakin, mutta kyllä Mikolla oli kova luottamus siihen, että porukka osaa tehdä, kunhan suuntaviivat ovat selvillä. Heittäytymistä se vaati – kun kissan viskaa ylös kohti kattoparrua, riippuu kissasta, saako parrusta kynsillään kiinni. Se oli Lehikoisen tapa kuvata tekemisen meininkiä tuolloin. Tahvanaisen kynsiote on pitänyt. Vuonna 2012 vientipäälliköstä tuli Keslan markkinointijohtaja, kun Mikko Lehikoisen jälkeen markkinointijohtajana toiminut Eero Lukkarinen siirtyi Keslasta toisen työnantajan palvelukseen. Mika Tahvanainen on maatalon poika, jo pienestä metsään ja konetöihin kasvanut. Lapsuuden perintönä hän kertoo saaneensa myös Valtra- ja Kesla-geenit. - Kotona on aina ollut suomalainen traktori, ja vuonna 1981 kotiin tuli ensimmäinen Keslan tekemä PATU-kuormain-vaunupaketti. Kokemukset kotoa ja yhtiömiehen rooli veljensä puukorjuuyrityksessä ovat vahvistaneet markkinointijohtajan kykyä ymmärtää Keslan asiakkaita syvällisesti.
Keslassa Tahvanaisesta on kouliintunut myös uusien markkinoiden tienraivaaja. Kun Pohjois-Amerikka sukelsi rajusti vuoden 2008 finanssikriisin puristuksessa, Keslalla oli jo hyvä jalansija Japanissa ja Etelä-Amerikassa. Niiden markkinoiden avautumisessa Tahvanaisella oli tärkeä rooli. Sittemmin Kesla on ryhtynyt operoimaan kehittyvillä markkinoilla muuallakin Aasiassa ja myös Afrikassa. - Minun roolini on vuosien saatossa muuttunut enemmän sieltä markkinoiden uudisraivaajasta mahdollistajaksi. Tehtäväni on antaa nykyisille uudisraivaajillemme edellytyksiä avata markkinoita. Omat kokemukset etulinjasta auttavat ymmärtämään sitä, millaisia edellytyksiä työssä tarvitaan. Olemme löytäneet tiimiimme aina uusia ihmisiä, joiden kynnet näyttävät pitävän. Tulevaisuus näyttää aika turvalliselta.
Koneiden on toimittava varsin eri tyyppisissä oloissa aina pohjoisen arktisista olosuhteista kuumaan tropiikkiin.
