Jonkinlainen metsitysbuumi vielä nähdään

Kuvassa tutkimusylijohtaja Antti Asikainen Japanissa 2016.

Aina kannattaa istuttaa puu. Metsien istuttamisesta tulee globaali megatrendi, olen siitä täysin varma. Se on myös lääke ilmastoahdistukseen. Istuta tuhat puuta niin voit sanoa tehneesi jotain asian eteen.

Alun sitaatti kuuluu Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikaiselle, jolta Talouselämä-lehti kysyi maaliskuussa 2019, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä ilmaston eteen.

Järistyksestä seurasi biobuusti

Maaliskuussa 2011 Fukushima Daiichin ydinvoimala Japanissa oli myrskyn silmässä. Voimalan sähköt katkesivat, varavoimageneraattorit pettivät. Lauhdutusaltaan vesi kiehui ja kolmen reaktorin ytimet sulivat. Tšernobylin ydinonnettomuuteen verratussa kaaoksessa ja maanjäristyksen aiheuttamassa tsunamissa kuoli liki 19 000 ihmistä.

Ennen katastrofia Japani tuotti neljänneksen energiastaan ydinvoimalla. Onnettomuuden jälkeen maassa suljettiin yli 50 ydinvoimalaa. Tapahtumasarjalla on vaikutuksensa myös Keslaan, joka toimi jo tuolloin Japanin markkinoilla.

- Japanissa käynnistettiin bioenergiaohjelma, jonka seurauksena metsäenergian käyttömäärä on kasvanut todella nopeasti – vähän samaan tapaan kuin meillä Suomessa 2010-luvun molemmin puolin, Antti Asikainen kertoo. Japanissa oli jo 1950-70-luvuilla toteutettu laaja metsänuudistamisohjelma. Maan metsävarat – yli 6 miljardia kuutiota – ovat kaksinkertaiset Suomeen verrattuna.

Keslan 50-vuotishistoriikissa Metsäntutkimuslaitoksen metsäteknologiaprofessorina toiminut Antti Asikainen ennusti haastattelussaan, että vuoteen 2020 mennessä metsäenergian käyttömäärä Suomessa nousee 12 miljoonaan kuutioon.

- Käyttömäärä kasvoi 7–8 miljoonaan kuutioon, vuosi 2015 oli metsäenergiabuumin taitevuosi. Puuenergian käyttö on kyllä kasvanut edelleen, mutta kasvu on tullut teollisuuden sivutuotteista.

Suomen metsäenergiabuumi näyttää nyt luonnonmullistusten vuoksi siirtyneen Japaniin. Kesla puolestaan on globaali toimija traktoreiden metsävarustelussa, yhtiön maine Japanissa on Asikaisen mukaan hyvä.

Aiemmin Keslan hakkuupäitä asennettiin vain Sumitomon koneisiin, mutta nyt muihinkin merkkeihin. Tämä on minusta oikein fiksua. Keslan markkina-asema on säilynyt hyvänä.

Kuvassa vasemmalla etualalla Janne Häyrynen Keslalta, takana Antti Asikainen ja oikealla Kimmo Paakkunainen Keslalta.

Nenät niistetään tissuella

Suomessa metsäenergiabuumista siirryttiin sellubuumiin, ja sahateollisuus elpyi 2010-luvulla rivakasti.

Taustalla on kaupungistumisen megatrendi, globaalit rakennustarvikemarkkinat lähtivät nousuun. Sahateollisuuden tuotantomäärät ovat kasvaneet. Sivutuotteena syntyy valtavia määriä kuorta ja purua, joten puuenergiaa ei ole tarvinnut hakea enää suoraan metsästä. Kaupungistuminen muuttaa myös ihmisten kulutustottumuksia.

- Kun väki ahtautuu kaupunkeihin, likimain kaikki päivittäin kulutettava pakataan moneen kertaan. Kysynnän kasvusta pääosa on ajautunut muoviin, mutta aika iso osa myös kuitupohjaisiin tuoteisiin. Eikä tämän ajan kaupunkilainen pärjää enää ilman erilaisia pehmopapereita.

Arvostuskysymys

- Metsävarat ovat lopulta suurimmat ja parhaimmassa kunnossa siellä missä metsiä on hoidettu ja käytetty. Sen sijaan jos metsillä ei ole mitään arvoa, niitä raivataan usein pelloksi. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa suurin syy metsänhävitykseen ei ole metsäteollisuudessa vaan siinä, että pellot pannaan kasvamaan soijaa ja vehnää, koska puusta ei makseta. Yhtä ankeaa kerrottavaa Asikaisella on myös Yhdysvalloista, jonka metsäteollisuus on huonossa hapessa. - Ulkomaiset sijoittajat ostavat metsäteollisuuslaitoksia. Eivät tehtaan, vaan maiden takia. Metsät kaadetaan ja maa pannaan kasvamaan maapähkinää.

Puu kannattaa myös kaataa

Palataan tarinan alkuun ja ilmastokysymykseen. Vieläkö metsiä tulevaisuudessa voidaan hakata? Kyllä, vastaa Asikainen katsoen huolestuneena ensin Kanadaan. Siellä tarvittaisiin Asikaisen mukaan vuosittain jopa satojen miljoonien kuutioiden metsähakkuita. - Kanadassa hakkuut voisivat olla todellinen ilmastoteko! Siellä tilanne on se, että metsävarat eivät enää kasva ja sido hiiltä, vaan hiili tuprahtaa taivaalle. Kanadan metsät ovat viime vuosina olleet valtava päästölähde – vuosittain siellä palaa sellainen Belgian kokoinen alue. Laajat pystyyn kuolleet metsäalueet roihahtavat helposti. Asikaisen mukaan tuhoissa on kyse ketjureaktiosta. Osasyitä ovat metsänhoito, lämpenevä ilmasto ja vuoristoniluri. Viimemainittu on viheliäinen vuoristomäntykovakuoriainen. Vuoristonilurin vahingoittamiin puihin leviää sinirihmastoa, joka värjään puun siniharmaaksi. - Ilmaston lämpenemisen myötä niluri on levinnyt sekä suojelualueille että talousmetsiin ja pyyhkinyt jo miljardin kuution verran metsää. Ilmastohyöty olisi ollut valtavan paljon suurempi, jos vuoristonilurin tuhoalueille olisi ajoissa tehty rajat sanitaatiohakkuilla ja estetty tuhojen leviäminen. Kanadan metsät roihuavat kaukana, mutta tuholaisriski on meillä Suomessakin, kun kirjanpainaja kärkkyy vanhoja ja tiheitä kuusikoita. Metsänhoidollista savottaa pitää jatkaa, metsiä hyödyntää ja puuta korjata. Asikaisen mielestä odotukset metsien positiivista ilmastovaikutuksista ovat ylisuuria, eikä biotalous voi korvata valtavaa fossiilitaloutta. Biomassa loppuisi kesken ja ekologiset rajat tulisivat vastaan jo ennen sitä.

Siitä olen varma, että jonkinlainen metsitysbuumi vielä nähdään.

Keslan metsäkoneita nähdään ympäri maailman. Tämä kuva on Yhdysvaltojen pohjoisosista.

KESLA 30RH-III -harvesterikouran ensiesittelytilaisuus Uruguayssa. Kuvassa vasemmalta Adrián García (Tornometal), Neivo Person (JCB), Victor Salomon (Tornometal) ja Martin Ibarra (Tornometal). Tornometal edustaa KESLA-tuotteita Uruguayssa.