
3 minute read
Citius, altius, fortius
Veli-Matti Kärkkäisen perhe on yksi Keslan pääomistajista ja perustajista. Veli-Matti itse on aktiivisesti mukana Keslan hallituksessa.
Ensimmäiset kymmenen vuotta Keslan hallituksessa olivat Veli-Matti Kärkkäiselle opettelun aikaa. Firma eli elämäänsä, mutta kolmannen polven Kärkkäisellä ei ollut päämäärätietoista otetta asioista. Yhtiön taloudellinen ahdinko syveni 2010-luvun alussa ja Kärkkäinen pani merkille henkilöstön lamaannuksen.
Kun aiemmin hallituksen puheenjohtajana toiminut Eeva Punta oli vuoden 2013 jälkeen siirtymässä sivuun, paikka tarjoutui Veli-Matti Kärkkäiselle.
- Alkujaan vähän epäilin, josko minusta hommaan on. Toki olin ollut tehtävää harjoittelemassa jo hallituksen varapuheenjohtajana, Veli-Matti Kärkkäinen muistelee.
Kärkkäisen empiminen oli ymmärrettävää. Yhtiö oli investoinut rajusti ja samaan aikaan markkinat sulivat alta. Tytäryhtiö MFG oli pahoissa vaikeuksissa, ja myyntisaamisiakin kasaantui.
- Käytävillä käveli vastaan maansa myyneen oloista porukkaa, suupielet alaspäin. Pelkäsin, että varsinkin myynnin puolella väen työmotivaatio oli kokonaan häviämässä. - Kommunikaatio yhtiössä parani. Haasteellisesta alhosta päästiin yli, ja tunnelin päässä näkyi viimein muutakin kuin vastaantulevan juna valo. Kommunikaation toimivuudella – tai toimimattomuudella – oli roolinsa myös siinä, ettei Keslalla vielä 2010-luvun alussakaan ollut organisaation sisäistämää ja selkeää strategiaa. Strategiapäiviä hallitus oli toki pitänyt jo 1990-luvulta lähtien. Organisaation sitouttamisessa oli kuitenkin epäonnistuttu. - Kun silloisia strategioita esiteltiin organisaatiolle, niin hommallehan suorastaan naureskeltiin.
Kissa pöydälle
Kun Keslan johtamiskulttuuria vuoden 2015 jälkeen lähdettiin uudistamaan, strategiatyöhön palattiin uudella otteella. Yrityksen vision ja strategian selkeyttämistä oli kaivattu markkinoilla ja vähintään yhtä paljon nyt myös talon sisällä. Avuksi pestattiin ulkopuolinen konsultti.
- Konsultti totesi heti alussa, että kuulkaahanpojat – hoidetaanpa ensin paperille tuo omistajastrategia ja lähdetään siitä sitten eteenpäin. Tietääkseni Kärkkäisen ja Paajasen suvuilla ei siihen mennessä ollut asioita kirjattuna paperille – kuka haluaa, mitä, ja miksi.
Kommunikaatio-ongelmia
Veli-Matti Kärkkäisen hallituksen puheenjohtajakausi käynnisti yhtiössä isoja muutoksia. Vähäisin niistä ei ollut Keslaa 14 vuotta johtaneen Jari Nevalaisen lähtö yhtiöstä. Nevalaisen ero ja Simo Saastamoisen nimittäminen toimitusjohtajaksi osoittautuivat loogisiksi päätöksiksi.
Omistajastrategiaa hiottiin kolmisen kuukautta. Prosessin aikana kiteytyi linjaus – ei toki mikään kiveen hakattu – muun muassa siitä, että yhtiön tuloksesta 40 prosenttia jaetaan osinkoina. Prosenttia voi pitää maltillisena. Rahaa käytetään jatkossakin investointeihin ja kasvun rakentamiseen.
- Omistajastrategiaa ajatellen meiltä puuttuu vielä sen pohdinta, mitä sitten meidän jälkeemme… Jounin kanssa koemme olevamme vielä nuoria, Veli-Matti Kärkkäinen naurahtaa – ja vakavoituu saman tien:
- Keslaan on viime vuosina luotu edeltäjäsukupolvea formaalimpeja käytäntöjä tukemaan yrityksen kasvua. Tässäkin mielessä meidän on Jounin kanssa istuttava vuosittain alas ja pohdittava tulevaisuutta omistajien näkökulmasta.
Strategian ytimessä
Hallituksen puheenjohtajana Kärkkäinen nostaa Keslan strategiasta muutamia kärkiteemoja: - Yhtiölle määritellyt arvot – vastuullinen, innovatiivinen, ripeä ja luotettava tuloksentekijä – ohjaavat päätöksentekoa yrityksessä. Määrittelemme harkiten markkinamme, tarvittaessa pienempinä segmentteinä. Ei ole realistista ajatella, että pystymme tässä ja nyt valloittamaan koko maailman. Veli-Matti Kärkkäinen tähdentää, ettei Kesla kilpaile markkina-alueen parhaasta kolmos- tai nelospaikasta. - Siellä missä olemme, haluamme olla ykkönen tai vähintään ykkösen ensimmäinen haastaja. Hallituksen puheenjohtajalla on selkeä näkemys myös siitä, että Keslan on pyrittävä hanakasti eteenpäin – nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.
Firmasta pitää kasvattaa isompi, jotta se kestää enemmän paineita. Kasvutavoitteista puhuessaan hallituksen puheenjohtaja ei pitäydy ainoastaan orgaanisessa kasvun tavoitteessa. Yhtiö on valmis kasvamaan myös yritysostoin, kun sopivaa ostettavaa näköpiiriin tulee. - Hallitus on valppaana.

Keslan hallitus vuonna 2020. Vasemmalta Jouni Paajanen, Ritva Toivanen, Veli-Matti Kärkkäinen, Vesa Tuomi ja Ari Virtanen.
Ei pääsyä edes kesätöihin
”Pojilla ei ole mitään asiaa taloon, ennen kuin ovat hankkineet kannukset muualla.” Näin olivatKeslan suurimpiin omistajiin kuuluneet Seppo Kärkkäinen ja Esko Paajanen linjanneet.
Keslan perustajan Antti Kärkkäisen poika Seppo Kärkkäinen oli toiminut Keslan toimitusjohtajana vuodesta 1971 aina vuoteen 1976 saakka. Vuonna 1976 Seppo Kärkkäinen siirtyi Keslan hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi nimitettiin talon markkinointipäälliköksi vuonna 1974 palkattu Esko Paajanen.
”Isäni Seppo on aina ollut sellainen impulsiivinen henkilö. Hänellä on jatkuvasti uusia ideoita, mutta asioiden vieminen loppuun saakka oli haastavampaa. Ei ihan paras ominaisuus toimitusjohtajalle”, Veli-Matti Kärkkäinen taustoittaa silloista toimitusjohtajavaihdosta. Kärkkäiset ja Paajaset asuivat Kesälahdella naapuruksina. Veli-Matti Kärkkäinen ja Esko Paajasen poika Jouni Paajanen syntyivät kumpikin vuonna 1967.
”Muistelen, että yhtenä kesänä olin firmassa rakennuslaajennuksen kesätöissä. Siitä oli tullut Eskon ja Sepon välillä keskustelua, ettei se saa toistua”, Veli-Matti Kärkkäinen muistelee. Sekä Veli-Matti Kärkkäinen että Jouni Paajanen kouluttautuivat yhteiskuntatieteen maistereiksi. Kärkkäinen on sittemmin työskennellyt muun muassa tutkijana sekä vuodesta 1997 Lipu Oy:n toimitusjohtajana. Jouni Paajanen on luonut uraa tietotekniikan alalla muun muassa Fujitsu Finland Oy:n palveluksessa. Keslan hallituksen jäseniksi heidät nimettiin yhtä aikaa vuonna 2003. Esko Paajanen toimi Keslan toimitusjohtajana kahteen eri otteeseen – vuosina 1976-1992 sekä jaksolla 2000-2001. Yhtiön hallituksen puheenjohtajuudesta hän luopui vuonna 2009. Seppo Kärkkäinen toimi Keslan hallituksessa aina vuoteen 2006 saakka.

