Metsäosaamisella luomukoneeksi

Sampo-Rosenlewin pelastajassa Timo Prihtissä ja Keslan perustajassa Antti Kärkkäisessä vaikuttaa olevan paljon samaa. Kärkkäinen aloitti kivenraivauskoneiden rakentamisen, kun kukaan ei ollut vielä niitä keksinyt. Timo Prihtiä ajoi metsäkonemarkkinoille samakaltainen syy – metsurikunta oli harventunut ja harvennusmetsien hoidon taso taantunut. Markkinoilla ei tuntunut olevan oikeanlaisia koneita harvennuksille.

Isoilla koneilla puut kolhiintuivat ja tuli valtavia ajouria. Tarvittiin kevyt kone, sellainen luomukone – ympäristöä säästävä,

- teollisuusneuvos Timo Prihti muistelee.

Itsekin metsänomistajana Timo Prihti tiesi, että Keslan valmistamat puomit olisivat mitä otollisin valinta porilaiselle metsäkonevalmistajalle. Puomiyhteistyöstä aloitettiin, harvesterikouriin laajennettiin. Yhteistyö käynnistyi jo 1990-luvun lopulla. Sampo-Rosenlew aloitti ensiharvennuskoneiden sarjatuotannon vuonna 1997. Tuotekehitystä tehtiin, ja yhä tehokkaammat konemallit seurasivat toistaan. Vuonna 2013 Sampo Rosenlewin harvesteri koki täydellisen muodonmuutoksen. Timo Prihtin kuningasajatus oli alusta lähtien se, että metsäkone voidaan rakentaa käyttämällä puimurin osia. Sittemmin metsäkoneiden vaatimukset teräsvahvuuksilta, moottoriteholta ja voimansiirrolta kasvoivat ja puimuriosien käytöstä luovuttiin.

Kasvuvauhdissa

Hannu Hietikon johdolla Sampo-Rosenlew on viimeisen kahden vuoden aikana kolminkertaistanut vuosittain yli sata. Myynnistä viennin osuus on noin 85 prosenttia. - Kymmenestä koneesta kahdeksan lähtee Keslan hakkuupäällä. Vientialueista Eurooppa on suurin, kaikkiaan vientiä on globaalisti Euroopasta Kanadaan ja Kiinasta Chileen, metsäkoneiden liiketoimintajohtaja Hietikko kiteyttää.

Nimenomaan vientimarkkinoilla Hietikko näkee merkittäviä kasvun mahdollisuuksia. Vientiponnisteluissa ja verkostojen rakentamisessa kasvulle ja kehittymiselle tukevaa selkänojaa antaa Sampo-Rosenlewin osaomistaja, intialainen Mahindra. Maailman suurin traktorivalmistaja Mahindra & Mahindra omistaa Sampo-Rosenlewista 49,04 prosenttia. Loppuomistus on Prihtin perheellä.

Joulukuussa 2017 Sampo-Rosenlew osti Logman Oy:n konkurssipesän. Ostopäätös oli osa metsäkoneliiketoiminnan kasvusuunnitelmaa. Elokuussa 2018 Sampo-Rosenlew kertoi kasvattavansa mallistoaan kaikkiaan kolmella uudella metsäkoneella, joissa näkyi Logmanin perintö. Uuden malliston hakkuupäät ovat Keslan tuotantoa.

Kuormaimet ja hakkuupäät tulevat Keslalta, automatiikan toimittaa eri Technion. Yhteistyö on pitkä ja perustuu suunnitelmallisuuteen ja jatkuvaan vuoropuheluun. Ja vaikka konekokoja on kasvatettu, Sampo-Rosenlew on ennen muuta harvennusten asiantuntija,

- Hietikko linjaa.

Sosioekonomisia kysymyksiä

Tavaralajimenetelmän suosio maailmalla kasvaa edelleen. Menetelmän käyttöönotto edellyttää uuden markkina-alueen toimintaolojen hyvää tuntemusta. Kehittyvissä metsätalousmaissa halpaa työvoimaa on hyvin saatavilla ja työ manuaalista. - Siirtymäkynnys manuaalisesta työstä huipputeknologiaan on monin paikoin korkea. Tosin merkkejä on siitä, että vaikka halpaa työvoimaa on, nuoria ei enää saa houkuteltua manuaaliseen puunkorjuuseen, Hannu Hietikko sanoo.

Hietikko ei tyydy katsomaan vain kannolla tapahtuvaa työvaihetta.

- Pitää tarkastella koko logistiikkaa ja ajattelumallia metsästä tehtaalle. Ratkottavana on monia sosioekonomisia kysymyksiä. Venäjä on tästä hyvä toteutunut esimerkki. Teknologian vienti sinne oli aikaan perin hidasta. Nyt herääminen on tapahtunut ja Venäjän metsäkonemarkkinat kovassa kasvussa. Tavoite murtautua uusille markkinoille yhdistää Sampo-Rosenlewia ja Keslaa, sanoo Hietikko.

- Emme keskity operoimaan kypsillä markkinoilla, joilla isot toimijat pitävä kiinni asemistaan. Tähtäämme sinne, missä mekanisointi on käynnistymässä ja kasvamassa ja yhteistyökumppaniksi tarvitaan todellinen harvennusspesialisti.

Ei kannata etukäteen naureskella

Elettiin vuotta 1997. Porukkaa oli kokoontunut Poriin Teljänhovin hotelliravintolaan Rauma Business Schoolin järjestämään management-koulutukseen. Mukana oli myös nuori Hannu Hietikko. Hietikolle oli ehtinyt kertyä jo kokemusta metsäkonebisneksestä. Vuodesta 1986 vuoteen 1992 hän oli työskennellyt Lokomo Forestin palveluksessa. Sen jälkeen ura eteni Timberjackin Suomen myyntiyhtiön markkinointipäälliköksi. Parin vuoden kuluttua siitä hänet nimitettiin Timberjackin Suomen toimitusjohtajaksi.

Rauma-Repola oli luopumassa rönsyistään 1990-luvun alun laman pyörteissä. Leikkuupuimurituotannossa koko elämänsä työskennellyt insinööri Timo Prihti näki tilaisuutensa tulleen. Prihti osti Rauma-Repolalta Sampo-Rosenlewin ja pelasti suomalaisen puimurituotannon maanläheiseksi kuvatulla johtamistyylillään.

Teljänhovissa bisnesoppiin kokoontuneet miehet lukivat aamun Satakunnan Kansaa. Etusivun ilmoituksessa Prihtin Sampo-Rosenlew ilmoitti aloittavansa metsäkoneiden valmistuksen. ”Ilmoituksessa oli kuvia ja muuta… Vitsailtiin ja irvailtiin, että tervetuloa vaan markkinoille noiden koneiden kanssa”, muistelee Hannu Hietikko.

John Deere osti Timberjackin vuonna 2000. Vuonna 2005 Hietikko siirtyi Deeren maajohtajaksi Venäjälle vastaamaan metsäkonemyynnin kehittämisestä. Reissu kesti nelisen vuotta. Hietikko palasi Suomeen ja jätti metsäkoneet. Vuonna 2009 hän siirtyi Volvo Construction Equipmentin Suomen toimitusjohtajaksi.

Volvon jälkeen Hietikko päätti vetää vähän henkeä. Tauko ei ehtinyt pitkäksi venähtää, kun Timo Prihtin poika ja Sampo-Rosenlewin silloinen toimitusjohtaja Jali Prihti soitti Hietikolle ja pyysi tätä hommiin. Hietikko aloitti pestinsä Sampo-Rosenlewin metsäkonedivisioonan johtajana elokuussa 2017.

”Niin – Teljänhovia muistellen opetus on ihan selvä – ei kannata koskaan etukäteen naureskella.” Hannu Hietikko

Niin – Teljänhovia muistellen opetus on ihan selvä – ei kannata koskaan etukäteen naureskella.

- Hannu Hietikko