Yhteistyötä kehityksen kärjessä

ProSilva esitteli hybridiharvesterin FinnMETKO:ssa 2012.

Sisä-Suomessa Ruovedellä toimiva ProSilva Oyj on metsäkonevalmistaja ja pitkäaikainen Keslan kumppani.

- Yhteistyömme juontaa aikaan jo ennen ProSilvan perustamista. Veljeni kanssa teimme metsäurakointia, ihan alkujaan metsän lannoitusta. Juuri sopivia koneita ei ollut kaupan, joten ryhdyimme valmistamaan niitä itse, Lasse Karilainen muistelee.

Niin toimi aikanaan myös Keslan perustaja Antti Kärkkäinen – rakensi koneet itse huomaten, että fiksuilla teknisillä ratkaisuilla on kysyntää yleisemminkin markkinoilla. Karilaisen veljekset hyödynsivät koneessaan Keslan harvesteripäitä, kun he rakensivat pieniä harvestereita, joilla pystyttiin työskentelemään 30 metrin ajouravälillä. ”Pieni yritys ei voi vain seurata kehitystä, sen pitää johtaa sitä.” Niin ProSilva määritteli asemansa markkinoilla yritystä perustettaessa.

Tuossa vaiheessa Kesla tuli yhä enemmän mukaan kuvaan nostureineen ja harvestereineen. Tehtiin paljon yhteistyötä Keslan Kimmo Paakkunaisen ja Mika Tahvanaisen kanssa. Yhteistyö oli avointa. Alustakone oli meidän, nosturi ja hakkuupää Keslalta.

Chileläiset metsäyhtiöt kuuluvat maailman suurimpiin. Suurille ja haasteellisille markkinoille pk-yrityksen oli vaikea murtautua yksin, niinpä ProSilva ja Kesla voimien yhdistäminen oli luontevaa.

Hybridejä kohti

Vuonna 2012 ProSilva esitteli Metko-näyttelyssä Suomen ensimmäisen hybridiharvesterinsa. Harvesteri 910 Eh oli Metkossa vuoden tapaus. Keskisuuren hakkurin kerrottiin soveltuvan päätehakkuiden ohella myös harvennukseen ja energiapuun korjuuseen. Hybridikoneen 151 kW:n dieselmoottori korvattiin 60 kW:n dieselillä ja kahdella peräkkäisellä 30 kW:n tehoisella sähkömoottorilla. Tavoitteena oli jopa 40 prosentin säästö polttoainekulutuksessa per kuutio.

Kehitystyön pontimena olivat tiukentuneet päästömääräykset. Maailmanvalloitus hybridiharvesterilla jäi kuitenkin toistaiseksi tekemättä; tekniset ratkaisut olisivat kaivanneet vielä hiomista.

Tosiasiassa olimme kymmenisen vuotta aikaa edellä. Tappiota tuli, sillä kehitystyö testauksineen on valtavan kallista puuhaa, Karilainen summaa.

ProSilvan ja Keslan ajatuskulku yhdistyy myös hybrideissä; Kesla julkisti kaikkien aikojen ensimmäisen hybridihakkurin vuonna 2014. KESLA C860H -hybridihakkurin kehityksen lähtökohtana oli parantaa koneen suorituskykyä sekä polttoainetaloutta. Ponnisteluista huolimatta myös Kesla joutui myöntämään olleensa aikaansa edellä kehitystyössä, eikä hakkureita saatu kaupalliseen tuotantoon.

Leveämmät hartiat

ProSilvan Karilainen ehti siirtyä toimitusjohtajan tehtävistä hallituksen jäseneksi tovin aiemmin, kun yhtiö viestitti merkittävästä yrityskaupasta vuoden 2019 lokakuussa. Tampereen konepajat Oy osti enemmistön ProSilvasta. - ProSilvan liikevaihto oli noin 4 miljoonaa, Tampereen konepajojen moninkertainen. Kaupan jälkeen olemme osa isoa konsernia, jossa kehittämiseen on jatkossa paljon leveämmät hartiat, Lasse Karilainen iloitsee. ”Kasvua haetaan viennistä”, kommentoi Tampereen konepajojen toimitusjohtaja Juhani Lehti yrityskauppaa Aamulehdessä (10.10.2019). Kesla-yhteistyö jatkuu ja kummallakin taholla suunta on sama: kasvua haetaan viennistä. Koneellisen puunkorjuun vaikuttajahahmo Lasse Karilainen kuoli Ruovedellä 3. huhtikuuta 2020 sairauden uuvuttamana.

”Kaikkea muuta kuin kravatti kaulassa”

ProSilva Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Karilainen oli ensimmäistä kertaa Chilessä kaupanteko mielessään vuonna 2008. Sikäläinen urakoitsija sekä metsäyhtiö Arauco olivat lähestyneet ProSilvaa. Chilessä tarvittiin teknologiaa vaativien olojen harvennushakkuisiin.

Lasse Karilainen FinnMETKO:ssa.

Keskusteluja käytiin bisnesmiesmäisesti neuvottelupöydän ääressä, mutta Karilainen kiirehti pääsyä metsätyömaalle. Chileläiset isännät kummastelivat intoa, jolla suomalaisen yritysjohtaja niin kerkeästi halusi itse savotalle. Ihmetellen kysyivät, että onko sellainen menettely Suomessa normaalia. ”Pienen firman etuna on se, ettei tarvitse olla kravatti kaulassa toimiston pöydän ääressä”, kuittaa Karilainen muistuttaen, miten tärkeätä menestyäkseen on keskustella yhtä lailla koneurakoitsijoiden, koneen käyttäjien kuin metsänomistajienkin kanssa. ”Sittemmin chileläisten kanssa keskusteluissa käytiin läpi koneelta vaadittavat kuutiot, kustannustehokkuus ja muut tavoitteet. Pantiin raamit kasaan. Lupasimme tehdä heille koneen testiajoon kolmeksi kuukaudeksi ja omalla riskillämme. Jos koneella saavutetaan tavoitteet, tehdään kaupat. Mikäli tavoitteita ei saavutettaisi, niin asiakas maksaa ainoastaan koneen paluurahdin.” Tulokset saavutettiin, ja chileläiset maksoivat ProSilva 810 -koneen, joka oli varustettu KESLA 25RH -harvesteripäällä ja KESLA 1395 -liikeratanosturilla. Sittemmin Arauconin iso johtaja matkasi Ruovedelle nähdäkseen itse sen firman, joka lähetti koneen Chileen – omalla riskillään.