4 minute read
Suunnaksi Valko-Venäjä
Kesla on tehnyt jo kauan yhteistyötä valkovenäläisen Amkodorin kanssa toimittamalla mm. harvesterikouria ja -nostureita. Kuva Minskin messuilta.
Kesla oli kärkikahinoissa siinä suomalaisyritysten joukossa, jotka oivalsivat Valko-Venäjän markkinapotentiaalin 2000-luvun puolivälissä. Ensimmäinen metsäkonenosturi Minskin traktoritehtaalle toimitettiin vuonna 2005 ja ensimmäinen harvesteri sekä harvesterinosturi Prommedinvestille vuonna 2006.
Amkodorin strateginen kumppani
Lokakuun lopulla 2019 Keslan aluepäällikkö Veli Käyhkö valmisteli koulutusmatkaa Amkodorille. Koulutusseminaariin oli tulossa noin 20 Amkodorin huoltopisteen edustajaa. Käyhkö ja hänen kollegansa, aluepäällikkö Artur Ihno koostivat Keslan tuotteisiin liittyvää aineistoa tiiviissä yhteistyössä Amkodorin oman teknisen ryhmän kanssa.
- Puolet teoriaa, puolet käytäntöä – simulaatiokoulutusta sekä ajokoneiden ja harvesterien käytäntöä ja mittauksia. Kesla on Amkodorin strateginen kumppani, siitä viestii myös systemaattinen koulutusyhteistyö, Veli Käyhkö kertoo.
Vahvaa konsultointia
Kun Veli Käyhkö aloitti työnsä Keslan huoltopäällikkönä vuonna 2006, miestä tarvittiin kiireen vilkkaan myös Valko-Venäjän markkinoilla.
- Keslan myynnillä Tarja Tykkyläinen tulkkinaan oli iso rooli, kun kumppaneita ja asiakkaita ohjattiin ja neuvottiin monenlaisissa asioissa oikeaan suuntaan – ettei tarvinnut oppia ihan kaikkia asioita kantapään kautta. Valko-Venäjällä oli tuolloin vahva valtiollinen tahtotila ja suunnitelma koneellistaa puunkorjuuta. Yhä edelleen sama suunnitelmallisuus näkyy maan metsäsektorilla. Valko-Venäjän metsäohjelmassa 2016-2020 yksilöidysti listattuja tavoitteita ovat muun muassa metsätalouden tekninen modernisointi, metsävarojen käytön tehostaminen sekä puunkorjuun ja puunjalostusteollisuuden modernisointi.
Yhteistyö kantaa
Yhteistyön alkuvuosina omat haasteensa toi myös sekä tavaroiden että ihmisten liikkumiseen liittyvä byrokratia. Viisumivapaudesta ei ollut tietoakaan, ja reissaamiseen liittyvä paperiprotokolla lentokentällä vei paljon aikaa. Pulmallista oli myös erilaisten myynninedistämismateriaalien, elektroniikan ja komponenttien kuljettelu. - Muutos on ollut suuri. Tänä päivänä liikkuminen ja kanssakäyminen on jo sujuvampaa. Veli Käykö kehuu valkovenäläisiä nopeiksi oppijoiksi. Mekaniikan, sähkötekniikan ja hydrauliikan perusteiden sijasta yhteistyökumppanit keskustelevat nyt uusista tuoteideoista ja -uudistuksista, tuotteiden parannusehdotuksista. Amkodor perustettiin jo vuonna 1927 työyhteisöksi, joka valmisti lasten leluja. Vuonna 1952 yhtiö aloitti tietyömaakoneiden valmistuksen. Ensimmäiset hakkuukoneketjut yhtiö valmisti vuonna 2006. Vuonna 2012 muodostetun Amkodor-konsernin kuormatraktori nimettiin Valko-Venäjän vuoden parhaimmaksi tuotteeksi. Amkodor on Keslalle merkittävä OEM-asiakas.
Iso osa Amkodorin valmistamista koneista jää myös Valko-Venäjän kotimarkkinoille. Tärkeimpiä vientimaita on Venäjä, Amkodorin metsäkoneita myydään myös EU-alueella.
Ummikkona alussa
Uuden oppimista Valko-Venäjän kaupankäynti on vaatinut myös Veli Käyhköltä. - Homma oli alussa Venäjän kielen osalta täysin kielitaidotonta. Minä en osannut venäjää, eikä tavallisilla valkovenäläisillä taas ollut juurikaan englannin kielen taitoja. Viestintä hoidettiin tulkkien ja paikallisten edustajien välityksellä. Myös siitä se kielen ja kulttuurin opiskelun kimmoke sitten lähti.
Nyt Käyhkö kommunikoi jo osittain venäjäksi. Puhumisessa on kuulemma vielä paljon hiottavaa, lukeminen sujuu hiukan paremmin. Opiskelu jatkuu, tosin reissaaminen ja aikaerot tuovat tähän omat hankaluutensa. Syksystä 2019 lähtien Veli Käyhkö on vastannut myös Keslan Kanadan-Quebecin alueen markkinoinnista ja toiminnoista.
Vasemmalla Andrei Sirotenko EM-Systemiltä (Amkodorin maahantuojan edustaja). Takana Keslalta Veli Käyhkö, Artur Ihno ja Aleksandra Ihno.
Leipää, votkaa ja lehmiä
- Olin siihen aikaan Keslan myynnissä ainoa venäjän kielen taitoinen, ja pääsin reissulle mukaan tulkiksi, vientiassistentti Tarja Tykkyläinen muistelee. Ensimmäinen kontakti Amkodoriin tapahtui Elmia-messuilla vuonna 2005, kun Amkodorin edustajat kartoittivat potentiaalisia kumppaneita. Sittemmin Amkodor faksasi Keslaan tuotetiedusteluja. Keslan silloinen markkinointipäällikkö Mikko Lehikoinen ja Tykkyläinen lähtivät matkaan tutkailemaan, millainen yritys Amkodor on ja ovatko kyselijät kaupanteon kanssa tosissaan. - Jo Minsk teki minuun ison vaikutuksen, kaikki siellä oli kovin suurta. Erityisesti ensimmäisestä kerrasta on jäänyt mieleen metsäretki. Käytiin isäntien kanssa kaupassa, he ostivat evääksi leipää ja votkaa. Sitten ajettiin autolla jonnekin, pysähdyttiin pellon laitaan ja ryhdyttiin nauttimaan eväitä, muistelee Tarja Tykkyläinen, jonka ura Keslassa oli alkanut jo vuonna 1996. Bisneksestä ei laitumen reunalla puheltu, vaan ihmiset tutustuivat toinen toisiinsa – mutkattomasti lehmät seuranaan ja aidosta maalaistunnelmasta nauttien. Henkilökemiat osuivat kohdilleen, ja kaupankäynti valkovenäläisten kanssa käynnistyi varsin ripeästi.
Amkodorin henkilökuntaa ja Keslalta Artur Ihno, Tarja Tykkyläinen ja Veli Käyhkö
Luken tutkija Sari Karvinen:
Venäjällä halu edistää skandinaavista metsänhoitomallia
Elokuussa 2006 Kesla oli perustanut Venäjälle oman vientiyhtiön OOO Keslan. Jo vuonna 2009 Kesla tiedotti tytäryhtiön operatiivisten toimintojen alasajosta. Jo ennakkoon oli tiedossa, että tytäryhtiön perustaminen ja toiminnan käynnistäminen Venäjällä on haasteellinen ja aikaa vievä operaatio. Alasajon jälkeen Kesla jatkoi myyntiä Venäjälle paikallisten jälleenmyyjien ja yhteistyökumppaneiden kautta. Ohjaus- ja tukitoiminnot hoidettiin Suomesta.
Venäjän metsätaloutta 15 vuoden ajan tutkinut Luken tutkija Sari Karvinen arvioi, että Venäjän metsätaloudessa on nähty merkittävä muutos parin viime vuoden aikana. Jo 1960-luvulla aloitettu keskustelu metsätalouden tehostamisesta on vihdoinkin realisoitunut metsänkäytön sääntöjen uudistamiseen. Venäjällä on halu edistää siirtymistä skandinaaviseen metsänhoitomalliin ja kasvatushakkuiden lisäämiseen. Suomalaiselle metsäkoneteknologialle Venäjän poliittinen tahtotila näyttäytyy suurena mahdollisuutena. Metsävarojen jättiläisen vuotuiset hakkuumäärät kertovat paljon. Kun vuonna 2008 Venäjän hakkuut olivat noin 180 miljoonaa kuutiota, niin vuonna 2014 määrä oli noussut jo 203 miljoonaan kuutioon. Vuonna 2018 Venäjällä hakattiin puuta 239 miljoonaa kuutiota. Tällä hetkellä vain viisi prosenttia puusta tulee kasvatushakkuista.
Syksyllä 2018 Amkodor tiedotti aikeistaan aloittaa metsäkoneiden lisävarusteiden sekä komponenttien tuotanto Petroskoissa. Amkodor oli hankkinut omistukseensa Petrkoskoissa sijaitsevan Onegan traktoritehtaan, joka ennen konkurssiaan oli aikoinaan ollut Petroskoin tärkein teollisuuslaitos. Amkodorilla kerrotaan olleen suunnitelmia sijoittumisesta Jekaterinburgiin Uralille, mutta Petroskoi veti lopulta pidemmän korren. Kaupungin valtteina ovat metsäteknologiaa tutkiva yliopisto sekä hyvät logistiset yhteydet.
Luonnonvarakeskus Luke uutisoi 17.9.2018: ”Amkodor tiedottaa perustavansa Karjalaan Amkodor-Onego-yrityksen, jonka puitteissa aloitetaan metsäkoneiden lisävarusteiden ja komponenttien, kuten puomien ja hakkuulaitteiden tuotanto. Tällä voidaan vähentää riippuvuutta ulkomaisista toimittajista ja kasvattaa paikallisen tuotannon osuutta. Metsäkoneiden tuotantomäärä voi nousta tuhanteen yksikköön vuodessa, jonka myötä yritys saa johtavan aseman Venäjän metsäkonemarkkinoilla.
Projektilla on sekä alue- että federaatiotason viranomaisten tuki. Yrityksen on mahdollista saada etuuksia luottoihin, verotukseen ja energiatariffeihin, lisäksi valtiovalta voi kompensoida osaa konehankinnoista sekä rakentamisen ja tutkimustyön kustannuksista. Investointien suuruudeksi arvioidaan 250–300 miljoonaa dollaria.”
Kesällä 2019 Amkodor tiedotti Venäjän teollisuus-ja kauppaministeriön, Karjalan tasavallanhallinnon ja Amkodor-Onegonin solmineen 10vuoden investointisopimuksen, jonka myötäuudelle metsäkonetuotannolle myönnetäänmuun muassa verohelpotuksia. Amkodor-Onegokertoi investoivansa Äänisen traktoritehtaankonetuotantoon noin 200 miljoonaa euroa. Tavoitteenaon valmistaa vähintään tuhat metsäkonettavuodessa. Tuotannon on määrä käynnistyävuonna 2030.
Keslan yhteistyökumppani Amkodor on tiedottanut perustavansa Karjalaan yrityksen.
