Nivelposti 1/2023

Nivelposti

APUA PURENTAELIMISTÖN

TOIMINTAHÄIRIÖIHIN S. 11

LISÄÄ TIETOA

EDUNVALVONTAVALTUUTUKSESTA S. 12–13

TAPAHTUMAKALENTERI S. 18-21

HYVÄ TASAPAINO JA

VINKKEJÄ PYSTYSSÄ PYSYMISEEN S. 22–23

SVENSKSPRÅKIG RESUMÉ S. 31

Turun Seudun Nivelyhdistys ry Åbonejdens

Förening

för Ledpatienter rf

Lonttistentie 9 B 15, 20100 Turku (Käynti Helsinginkadun puolelta)

Puh. 040 351 3833 toimisto@nivelposti.fi

www.nivelposti.fi

www.nivelverkko.fi

www.facebook.com/ turunseudunnivelyhdistys www.instagram.com/nivelturku

Aukioloajat helmi-huhtikuussa Ma 12-16, ke ja to 9-12

Ma 6.2., 6.3., 3.4. klo 12-18

Touko-, kesä-, ja elokuussa

Ma 12-16, ke ja to 9-12

Heinäkuussa olemme kesätauolla ja aukioloajoista tiedotetaan myöhemmin.

Aukioloajat koskevat käyntejä toimistolla sekä puhelinsoittoja. Palvelemme aukioloaikojen ulkopuolella mahdollisuuksien mukaan.

Liity jäseneksi!

Täytä lomake osoitteessa nivelposti.fi/liity-jaseneksi/ tai ota yhteyttä yhdistyksen toimihenkilöihin. Jäsenmaksu 28 € / vuosi.

Nivelpostin tilaus muille kuin jäsenille 14 €/vuosi.

Jäsenasiat, laskutus ja retket

Puh. 040 351 3833 toimisto@nivelposti.fi

Palvelukoordinaattori, liikunta-asiat

Projektikoordinaattori, ruotsinkielisen toiminnan kehittäminen

Hanna Okodugha

Puh. 050 575 0613

Toiminnanjohtaja

Annukka Helander

Puh. 045 613 1500 annukka.helander@nivelposti.fi

Vapaaehtoistyön koordinaattori

Kaisa Karvonen

Puh. 045 234 3435 kaisa.karvonen@nivelposti.fi

Nivelposti-lehti ja luennot: tiedotus@nivelposti.fi

Vertaispuhelin

Puh. 050 593 9003

Liikuntavastaava

Puh. 045 881 3113

Nivelposti

Hallitus 2023

Hallituksen jäsenten sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ nivelposti.fi

Puheenjohtaja

Tuija Kallio

Puh. 045 609 8464

Muut jäsenet

Pekka Ketola

Kristiina Laakso

Aniita Lehtonen

Sinikka Leino

Anne-Marie Salonen

Marjo Suominen

Carl-Bertil Tauler

Matti Vainikainen

Asiantuntijalääkärit

Ylilääkäri, dosentti

Ville Äärimaa, Tyks Tules-toimialue

Pankkitiedot

FI49 4309 1520 1654 06

Liedon Säästöpankki

BIC: ITELFIHH

Otamme vastaan kannatusmaksuja jäseniltämme

ISSN 1798-3975 • ISSN-L 1798-3975 • ISSN 2341-6815 (verkkojulkaisu)

Julkaisija: Turun Seudun Nivelyhdistys ry

Lonttistentie 9 B 15, 20100 Turku

www.nivelposti.fi

Päätoimittaja: Eeva Himmanen

Toimitussihteeri: Annukka Helander

Toimituskunta: Pia Ekholm, Kim Fredriksson, Veikko Karskela, Minna Laine, Senni Metsäranta, Carl-Bertil Tauler, Matti Vainikainen ja Tuula Vainikainen.

Asiantuntijat: Lääkäri Helmi-Riitta Toivari, kielenhuolto Eeva Silvennoinen.

Ilmoitusmyynti: Jaana Martiskainen, TJM-Systems Oy p. 044 566 7195, jaana.martiskainen@tjm-systems.fi

Kannen kuva: Kim Fredriksson: Joutsenparvi

Osoitteenmuutokset: toimisto@nivelposti.fi, p. 040 351 3833.

Painos: 3 000 kpl

Jakelu: Jäsenet, lähiseudun terveydenhuollon toimipisteet, yhteistyökumppanit

Ilmestymisajat: Tammikuu ja elokuu

Sähköinen näköislehti: www.nivelposti.fi/nivelposti

Ilmoitukset: Seuraavan lehden (2/2023) aineistojen toimitus 1.6. mennessä osoitteeseen: tiedotus@nivelposti.fi

Kuvat: Yhdistyksen kuva-arkisto ja kuvapankit, ellei toisin mainita

Taitto: Päivi Yrjälä, Paino-Kaarina Oy

Paino: Paino-Kaarina Oy, Juristinkatu 8, 20780 Kaarina

Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n jäsenlehti 1/2023

Tässä numerossa

2 Yhteystiedot

3 Tässä numerossa

4 Toiminnanjohtajalta

5 Luennot keväällä 2023 ja muita ilmoituksia

6 Yhdistys tiedottaa

7 Korona on kuormittanut yhteiskuntaa monin tavoin

8 Aivojen mielihyväjärjestelmällä vaikutusta lihavuuden riskiin

9 Leila laskee askeleita

11 Purentaelimistön fysioterapia on vaikuttavaa hoitoa

12 Edunvalvontavaltuutuksesta ja ikääntymisen ennakoinnista

14 Ihminen ihmiselle – asiakasvastaava kohtaa kokonaisvaltaisesti

15 Sosiaalityötä sairaalassa – mitä se on?

16 Nivelrikkouutisia: Väitöstietoa Turun yliopistosta

17 TULE-tietokeskuksen kevät

18 Tapahtumakalenteri

22 Fysioterapeutin viisi vinkkiä pystyssä pysymiseen

23 Hyvä tasapaino on tärkeää

24 Psykofyysinen fysioterapia –kehon ja mielen yhteys 25 Kirjanurkka 26 Minun juttuni: vaellus 28

s.8-9

Tutkijalääkäri Tatu Kantonen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten aivojen mielihyväjärjestelmän muutokset ovat yhteydessä lihavuuden riskitekijöihin. Tutkimuksessa mitattiin opioidien sitoutumispaikkoja aivoissa, ja todetaan että häiriintynyt opioiditoiminta voi johtaa impulsiiviseen syömiseen.

Viereisellä sivulla Leila Tamminen kertoo omista painonhallinta kokemuksistaan, miten on saanut apua yhdistyksemme Kevyempään kuntoon yhdessä -ryhmästä ja uutta motivaatiota liikkumiseen.

s.14

Asiakasvastaavia on Varsinais-Suomessa jo usealla paikkakunnalla ja on osa tulevaa hyvinvointialuetta. Asiakasohjauksen mallissa asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti ja asiakasta kuunnellen.

s.26

Yhdistyksen vesijumpan kautta tutustuneet Matti Heinonen, Pauli Järvinen, Martti Mustonen ja Martti Pietikäinen kertovat Minun juttuni -sarjassa yhteisestä harrastuksestaan vaelluksesta. He kertovat omista vaelluskokemuksistaan ja antavat vinkkejä ensikertalaisille.

s.30

Painohulavanteesta on tullut suosittu viime vuosien aikana. Myös Fysioterapeutti Ina Vihilehti suosittelee tätä liikuntamuotoa kaikille. Tutkimustulosten mukaan painohulavanne aktivoi tehokkaasti etenkin keskivartaloa ja tehostaa näin paikallista rasvanpolttoa.

Yhdistyksen sääntömääräinen

KEVÄTKOKOUS

to 30.3.2023 klo 17

Yhdistyksen toimitila, Lonttistentie 9 B 15

Esillä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Kahvitarjoilu. Etäyhteysmahdollisuus ilmoittautumalla viim. 28.3. toimisto@nivelposti.fi

Tervetuloa!

Toiminnanjohtajalta

Muutosten keskellä

Kun korona-aika alkoi helpottaa ja toiminta normalisoitua, hiipivät muut suuret muutokset osaksi yhdistyksemme arkea. Niin hyvässä kuin pahassa.

Suurimpana huolena vuoden 2022 lopulla oli varmistus siitä, että Verkahovin allastila suljetaan käytöltä maaliskuun alussa. Reagoimme asiaan kuulemalla ja tiedottamalla osallistujia sekä käynnistämällä uusien tilojen etsinnän. Kovin helppoa ei arvatenkaan ole löytää yli viittätoista viikoittaista allasvuoroa, ohjaajia ja sitä kautta varmistaa harrastus- ja kuntoutusmahdollisuuden jatkumista noin 250 henkilölle. Tässä lehdessä julkaistaan osa maaliskuun alussa aloittavista uusista ryhmistä ja tammi-helmikuun aikana vuoroja haetaan ja niistä tiedotetaan vielä lisää.

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Joulukuussa saimme tiedon, että STEAn kohdennettu toiminta-avustus jatkuu lähes entisellään. Totuttuun tapaan avustuksella toteutetaan vertais- ja vapaaehtoistoimintaa ja siihen kuuluvia ryhmiä ja tapahtumia sekä Nivelverkko-luentoja ja tätä lehteä. Uutena avustuksen turvin lähdetään uudistamaan yhdistyksen nettisivuja. Työntekijöistä Kaisa Karvonen jatkaa avustetun toiminnan parissa koordinoiden vapaaehtoistoimintaa.

Uusi vuosi tuo uutena myös yhdistyksen ruotsinkielisen toiminnan kehittämistä, johon saimme Eschnerin säätiön avustuksen. Viime vuosina Nivelposti on jo sisältänyt juttuja kahdella kielellä, mutta nyt lähdemme rakentamaan entistä monipuolisemmin ja suurempaa joukkoa palvelevaa yhdistystä sekä uusia verkostoja toiminnalle. Työntekijöistä Hanna Okodugha siirtyy hankkeen osa-aikaiseksi työntekijäksi ja osin jatkaa entisessä toimessaan liikunta-asioiden parissa. Hyvää hankeosaamista saimme vuoden 20212022 Muistojen Turku-reitin toteuttamisesta, joko sinä olet tutustunut reittiin?

Kaiken toiminnan keskiössä olette jäsenemme ja muut kohderyhmään kuuluvat henkilöt. Toiminnan suunnittelun tueksi keräämme palautetta säännöllisesti ja Jäsenkysely avataan helmikuun alussa. Annathan palautteesi, se osaltaan mahdollistaa toimintamme jatkossakin. Toivottavasti pysyt jäsenenämme ja mukana toiminnassa muutoksista huolimatta. Julkisen rahoituksen ohella jäsen- ja osallistumismaksuilla tehdään merkittävä osa yhdistyksen toiminnasta.

Annukka Helander

Från verksamhetsledaren

Mitt under förändringar

Då coronatiden började avta och vår verksamhet normaliseras, började andra stora förändringar smyga sig in, som en del, i föreningens vardag. Både på gott och ont.

Det största bekymret, under slutet av år 2022, var en försäkran om att Verkahovis simbassängsutrymmen stängs för använding i början på mars. Vi reagerade på detta genom att kontakta och informera våra an-vändare samt började söka efter nya utrymmen. Uppenbart är det inte så lätt att finna bassängsutrymme veckovis för femton olika grupper, handledare och på så sätt säkerställa fortsättningen för fritids-och rehabiliteringsmöjligheterna för ungefär 250 personer. Här i denna tidskrift publicerar vi en del av de nya grupperna som börjar I början på mars och under januari-februari söker vi nya turer som vi ytterligare kommer att informera om.

Inte något så illa, att det inte också för mig sig något gott. I början av december fick vi vetskap om, att STEA:s målinriktade verksamhetsstöd fortsätter nästan oförändrat. Med detta understöd genomförs som vanligt våra kamratstöds-och frivillighetsverksamheter med tillhörande grupper och händelser samt Nivelverkko-föreläsningar och denna tidning. Med hjälp av detta understöd kommer vi att förnya föreningens hemsidor. Av de anställda fortsätter Kaisa Karvonen inom den understödda verk-samheten med att koordinera frivillighetsverksamheten.

Det nya året medför också nyheten om att föreningens svenskspråkiga verksamhet kommer att utvecklas, till vilket vi fick ett understöd av Eschnerska stiftelsen. Under de senaste åren har artiklar på de bägge språken redan ingått I Nivelposti, men nu börjar vi rusta upp för att föreningen ska kunna betjäna en mång-sidigare och större grupp samt få nya nätverk för verksamheten. Av de anställda förflyttas Hanna Okodugha till att bli deltidsanställd för projektet och fortsätter till en viss del i sitt tidigare arbete inom det fysiska aktivitetsfältet. En bra projektkunskap fick vi genom att genomföra rutten Minnenas Åbo åren 20212022, har du redan bekantat dig med den?

Ni våra medlemmar och andra personer som tillhör målgruppen befinner er i den allra innersta kretsen för all verksamhet. Till stöd för att utveckla vår verksamhet samlar vi regelbundet in respons och vår Medlems- undersökning startar vi i början på februari. Du ger väl din respons, som delvis gör det möjligt att även i framtiden bedriva vår verksamhet. Hoppas du förblir vår medlem och är med i verksamheten trots förändringarna. Jämte den offentliga finan-sieringen utförs en betydande del av föreningens verksamhet genom medlems-och deltagaravgifterna.

Översättning: Carl-Bertil Tauler

Annukka Helander

Yhdistyksen työntekijät Annukka Helander, Hanna Okodugha ja Kaisa Karvonen.

Föreningen startar ett nytt projekt för att utveckla

den svenskspråkiga verksamheten

Text: Hanna Okodugha och Carl-Bertil Tauler

Eschnerska stiftelsen har för år 2023 beviljat föreningen finansiering för ett projekt, vars uppgift är att utveckla och förstärka föreningens svenskspråkiga verksamhet. I projektet kartlägger man de svenskspråkiga föreningsmedlemmarnas behov och förväntningar samt vetskap om föreningens svenskspråkiga verksamhet i Åbonejden.

Till stöd för projektarbetet bildas en samarbetsgrupp. Till gruppen kallas representanter för olika organisationer, som har svenskspråkig verksamhet. Till gruppen kan man även kalla 1-2 medlemsrepresentanter. Ta gärna kontakt om du är föreningsmedlem och intresserad av att verka i en samarbetsgrupp.

Kysely jäsenille toiminnasta

Kehitetään yhdessä toimintaamme! Meitä jäseniä on noin 2000 Turun Seudun Nivelyhdistyksessä. Miten voimme jatkossa parantaa toimintaamme? Mitä jäsenistömme tarvitsee? Miten kehitymme ja uudistumme?

Osallistumalla jäsenkyselyyn olet mukana vaikuttamassa yhdistyksen tulevaisuuteen. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä yksittäisiä vastaajia voi tunnistaa. Vastausaikaa on helmikuun loppuun saakka.

Jäsenkyselyyn voit osallistua:

• Verkossa osoitteessa www.nivelposti.fi/jasenkysely

• Täyttämällä lomake yhdistyksen toimitilassa

Jättämällä yhteystietosi kyselyyn osallistut samalla myös arvontaan. Yhteystietoja ei yhdistetä vastauksiin.

Jäsenkyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan

Lahjakortti jalkatutkimukseen ja askelkuormitusmittaukseen

•Fysiopaletti Oy, Jarmo Kari, Turku

Lahjakortti myymälään

•Wau lingerie, Turku

•Tuulensuun kukka, Lieto

Kommande verksamhet –anteckna datumen i kalendern

Svenskspråkig kväll torsdag 13.4. kl 17-19. Informell kväll I trevligt sällskap för alla som lider av artros och är intresserade av föreningens verksamhet. Det bjuds på kaffe och även en fysioterapeut medverkar från TULE-tietokeskus som håller en kort informationsstöt om betydelsen av egenvården för artrossmärtor och att röra på sig. Det finns även tid för frågor och samtal.

Kom även ihåg svenskspråkig infokväll om ledprotesoperationer torsdag 16.3. kl 17 och onsdag 26.4. kl 17 I föreningens verksamhetsutrymmen.

Ifall du är intresserad av att få vetskap om hur projektet framskrider samt föreningens verksamhet för svenskspråkiga anmäl dina kontaktuppgifter till hanna.okodugha@nivelposti.fi / 050 575 0613.

Luennot keväällä 2023

Ke 8.3.2023 klo 18.00

Lehtori, unitutkija, FT Saana Myllytausta: Hyvää unta – miksi ja miten edistää terveyttä nukkumalla hyvin?

Turun ruotsalaisen seurakunnan toimitalo, Aurelia, Aurakatu 18, Turku

Ti 28.3.2023 klo 17.30

Fysioterapeutti Pauliina Luukkala: Yläraajojen toiminnalliset ongelmat sekä niiden hoito ja ennaltaehkäisy Raision kaupungintalo, Nallinkatu 2

Ke 19.4.2023 klo 17.30

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Petteri Unkuri: Milloin tekonivelleikkaukseen?

Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7, Turku

Luento näytetään Taivassalossa

OP:n kokoustila, Ihattulantie 5

Livestriimin osoite kotikatsojille: https://urly.fi/2VKQ

Luennot taltioidaan sivustolle www.nivelverkko.fi

YHDISTYStiedottaa

Uudet aukioloajat

Olemme siirtäneet maanantai-illoista tutut vertaistukiryhmät päiväaikaan. Kerran kuukaudessa maanantai-illoissa jatkavat ryhmät, joissa on eri alojen ammattilaisia illan aiheen alustajina.

Kevään aiheina: 6.2. Purentalihaksiston toimintahäiriöt, 6.3. Selän itsehoito ja 3.4. Mitä on osteopatia?

Uudet aukioloajat: maanantaisin klo 12-16 sekä keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9-12.

Helmi-, maalis- ja huhtikuussa vertaisiltojen maanantaisin pidennetty illta-aukiolo klo 18 saakka.

Palvelemme joustavasti myös aukioloaikojen ulkopuolella – ota yhteyttä, niin sovitaan sopiva aika asioinnille!

Yhdistyksen allasjumpat keväällä 2023

Allasjumpat Verkahovissa jatkuvat helmikuun loppuun saakka, minkä jälkeen allastila ei enää ole käytettävissä. Maaliskuun alusta alkaen käynnistämme uusia allasjumpparyhmiä eri puolille Turkua. Osa uusista ryhmistä löytyy jo keskiaukeaman tapahtumakalenterista, lopuista tiedotamme viimeistään tammi-helmikuun vaihteessa.

Yhdistys järjestää yhdessä Turun kaupungin liikuntatoimen kanssa infotilaisuuden kevään allasjumpista keskiviikkona 1.2. klo 16.30-18.00 Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen juhlasalissa. Tilaisuudessa kerromme lisää sekä yhdistyksen allasjumpista että Turun kaupungin tarjonnasta. Tilaisuus on avoin kaikille eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Järjestämme myös mahdollisuuden etäosallistumiseen. Mikäli haluat osallistua etäyhteydellä, ilmoittaudu toimistoon.

Yhdistyksen allasjumpat Raision Ulpukassa jatkavat kevätkaudella entiseen malliin maanantaisin kahden ryhmän voimin, tarkemmat tiedot löydät keskiaukeamalta.

Paikka auki!

Yhdistykselle on myönnetty STEA-rahoitteinen avustus työttömän, alle 30-vuotiaan nuoren tai osatyökykyisen henkilön palkkaamiseen. Työ tulee sisältämään asiakaspalvelua ja viestintää sekä muita yhdistyksen työtehtäviä. Työsuhde kestää yhden vuoden, jos työaika on 100 %, mutta työajasta voidaan sopia.

Työpaikkailmoitus julkaistaan tammi-helmikuussa. Voit tiedustella työstä suoraan myös Annukalta, yhteystiedot ovat sivulla 2.

Lukijaraati ja palaute

Palaute on meille äärimmäisen tärkeää, että osaamme suuntia yhdistyksen tulevaisuuden oikeille urille!

Palautetta tarvitaan myös avustusten raportoimisessa.

Osallistuthan jäsenkyselyyn, lisätietoja sivulla 5.

Kaipaamme myös Nivelpostin lukijaraatiin lisää jäseniä, lue lisää sivulta 34.

Tuettu loma Tammilehdossa 24.–29.7.2023

Turun Seudun Nivelyhdistys järjestää tuetun loman Lomakoti Tammilehdossa Rymättylässä. Loma järjestetään yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa STM:n Veikkausvoittovaroista myöntämällä avustuksella.

Lomalla on täysihoito ja omavastuuhinta on 90 € (18 €/vrk/hlö). Loman teema on Hyvänmielen loma Ohjelma sisältää muun muassa ulkoilua ja muita lomakohteeseen sopivia aktiviteetteja. Loma on suunnattu aikuisille ja paikkoja on 25. Hakijan ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen. Lomalle ei ole yhteiskuljetusta. Majoitus on kahden hengen huoneissa.

Lomajakso on haettavana 25.2.–25.4.2023 osoitteessa www.hyvinvointilomat.fi. Nivelyhdistyksen toimistolta saa myös käsin täytettäviä hakulomakkeita. Hyvinvointilomat vastaa lomalaisten valinnoista.

Korona on kuormittanut yhteiskuntaa monin tavoin

Korona on vaikuttanut laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan, ihmisten hyvinvointiin, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä toimintakykyyn. Koronan haitat ovat kuitenkin huomattavasti vaihdelleet, kun asiaa tarkastellaan alueiden, väestöryhmien tai elinkeinoelämän näkökulmasta.

Suurin osa suomalaisista on selvinnyt koronataakasta melko pienin haitoin. Osalle väestöstä koronasta on kuitenkin koitunut merkittäviä haittoja terveyteen ja toimintakykyyn, joillekin vakavia hengitysvajauksen oireita vaatien tehohoitoa, ja pahimmillaan johtaen potilaan kuolemaan. Osalle sairastuneista on voinut jäädä päälle pitkäaikaisia, kuukausia jatkuvia infektion jälkioireita ja toimintakyvyn heikkenemistä. Kyseessä voi olla long covid-sairaus, jossa oireina on pitkäaikaista väsymystä, häiriöitä muistissa ja keskittymiskyvyssä sekä ajatuksen kulussa, ns. aivosumu-oireilua.

Ihmisten toimeentulovaikeudet ovat voineet lisääntyä vakavan sairastumisen tai työpaikan menetyksen vuoksi. Sosiaalisen vuorovaikutuksen vähentyminen kokoontumis- ja kohtaamisrajoitusten sekä työpaikoilla etätyöskentelyyn siirtymisen vuoksi on voinut lisätä psyykkistä oireilua, esimerkiksi ahdistuneisuutta ja masennusta. Taustalla voi olla kokemusta yksinäisyydestä ja eristäytyneisyydestä sekä osallisuuden vähenemisestä. Yhteydenottojen määrä valtakunnallisiin kriisipuhelimiin lisääntyi korona-aikana huomattavasti. Lisäksi havaittiin päihdeongelmien lisääntymistä. Sairauksia on myös voinut jäädä diagnosoimatta,

jolloin ne ovat voineet pahentua. Esimerkiksi syöpäsairauksia diagnosoitiin koronakriisin aikana odotusarvoa vähemmän.

Koronan vuoksi Suomessa toteutettiin tiukkoja rajoituksia. Valmiuslailla rajoitettiin maalis-kesäkuussa 2020 julkisten kokoontumisten suurimpia sallittuja ihmismääriä ja kouluissa siirryttiin etäopetukseen. Lisäksi annettiin vahvoja suosituksia tartuntojen vähentämiseksi. Rajoitustoimet aiheuttivat haittaa ihmisten sosiaaliselle kanssakäymiselle. Lisäksi haittoja kohdistui yrityselämään, erityisesti viihde-, ravintola- ja matkailualoille. Tämä aiheutti ihmisten lomautuksia ja työttömyyttä.

Koronan yhteiskunnallisia vaikutuksia selvitti keväällä 2020 arkkipiispa Kari Mäkisen johtama korona-asiantuntijaryhmä (Raportti 3.6.2020: Hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistaminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen). Tavoitteena oli löytää koronakriisin paljastamia hyvinvointiyhteiskunnan vahvuuksia ja murtumakohtia sekä esittää ratkaisuja kriisistä selviämiseen. Poikkeustilanteen katsottiin vaikuttaneen epätasaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja eri ihmisryhmiin. Suurimman taakan kantoivat ne, jotka olivat jo ennestään heikoilla. Yksinäisyys, ylivelkaantuminen ja toimeentulon niukkuus lisään-

tyivät. Väestön mielenterveys kuormittui. Palveluja keskeytyi ja palvelujen laatu heikkeni. Kriisin jälkeen ennakoitiin palvelujen kysynnän kasvua ja palvelujen ruuhkautumista. Matalan kynnyksen paikkojen sulkeminen oli jättänyt avun tarvitsijoita piiloon. Riskinä pidettiin sitä, että kriisin aiheuttaman sote-palveluvajeen purkamisessa vammaiset ja muut pienemmät ryhmät syrjäytyvät, eivätkä saa tarvitsemiaan palveluja. Työryhmä suositteli laadittavaksi strategiaa poikkeustilanteen aiheuttamasta palveluvajeesta selviämiseen.

Erityisesti painotettiin riittävän avun turvaamista sekä peruspalvelujen volyymin palauttamista nopeasti kriisiä edeltäneelle tasolle.

Korona elää keskuudessamme edelleen ja sairastumisia on runsaasti, mutta kokonaisuutena tilanne on huomattavasti helpottunut koronakriisiajasta. Sairautta esiintyy lievempinä muotoina, sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on vähentynyt ja tehohoitokuormitus normalisoitunut. Koronatilanteen rauhoittuessa ihmisiä kuormittavat myös muut uhat kuten ilmaston lämpeneminen ja Ukrainan sotatilanne. Koronakriisin aikana syntyneen palveluvajeen korjaamisen lisäksi yhteiskunnan on varauduttava tulevaisuudessa myös edellä mainittujen globaaleista uhista ihmisille aiheutuviin haittoihin ja varmistettava riittävät, tarpeen mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisesti niitä tarvitseville.

Teksti ja kuva: Jukka Kärkkäinen, LT, OTK, psykiatrian erikoislääkäri, vs. johtajaylilääkäri (-31.12.2022) ja psykiatrian johtaja Satakunnan sairaanhoitopiiri

Aivojen mielihyväjärjestelmällä vaikutusta lihavuuden riskiin

Teksti: Tiina Peltonen Kuva: Tatu Kantonen

Tutkijalääkäri Tatu Kantonen osoittaa väitöksessään, että aivojen mielihyväjärjestelmän muutokset ovat yhteydessä lihavuuden riskitekijöihin. Jos mielihyvää tuovien opioidien sitoutumispaikat aivoissa ovat vähentyneet, voi tämä johtaa impulsiiviseen syömiseen. Osasyy opioidien häiriintyneeseen toimintaan voi olla esimerkiksi vanhempien lihavuus, joka on jälkeläisen lihavuuden yksi riskitekijä.

Lihavuus ja siihen liittyvät liitännäissairaudet ovat koko maailmaa koskettava terveysongelma, jota on kuitenkin ollut haastavaa ratkaista ilman oikeanlaisia lääkkeitä. Tutkijalääkäri Tatu Kantonen on väitöksessään osoittanut aivojen mielihyväjärjestelmissä tapahtuvien muutosten ja lihavuuden riskitekijöiden yhteyden. Hänen mukaansa tutkimusten tulos viittaa muun muassa siihen, että lihavuuden perinnöllinen riski välittyy ainakin osittain aivojen kautta. Näiden tulosten ja jatkotutkimusten perusteella voi olla mahdollista kehittää aiempaa toimivampia ratkaisuja lihavuuden ja sen aiheuttamien terveysongelmien ehkäisemiseen.

– Tutkimuksessa mitattiin opioidien sitoutumispaikkoja aivoissa. Vähentynyt määrä näitä vapaana olevia sitoutumispaikkoja saattaa olla merkki aivojen häiriintyneestä opioiditoiminnasta, Kantonen kertoo.

Häiriintynyt opioiditoiminta voi puolestaan johtaa impulsiiviseen syö-

miseen, sillä vaikka syöminen vapauttaa aivoissa opioideja eli mielihyvän tunnetta, sitoutumispaikkojen puuttuessa henkilö ei saa normaalia nautintoa syömisestä.

Mahdollisia syitä opioidien toiminnan häiriintymiseen löytyy lihavuuden riskitekijöistä, joiksi Kantonen mainitsee vanhempien lihavuuden ohella vähäisen liikunnan ja jo kertyneen ylipainon. Vanhempien lihavuudella on yhteys muuttuneeseen toimintaan jälkeläisen aivojen mielihyväverkoissa.

Opioideja vapautuu kuitenkin eri tavoin myös terveiden ihmisten välillä. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, miksi toiset ovat alttiimpia syömään enemmän kuin toiset. Syömisen lisäksi opioideja vapautuu myös liikunnan yhteydessä.

Mielihyväverkkojen toiminnan vaihtelun ja syömiskäyttäytymisen analysoimiseksi hyödynnettiin Turun PET-keskuksen AIVO-tietokantaa. Analyysissa oli mukana eri ikäisiä naisia ja miehiä.

Kliinisissä tutkimuksissa aivoja tutkittiin puolestaan PET-kuvantamisen avulla lihavuuden riskitekijöiden ja liikunnan vaikutusten selvittämiseksi. Näihin tutkimuksiin rekrytoitiin nuoria miehiä. Kantosen mukaan syynä tähän oli se, että sukupuolihormonit vaikuttavat osaltaan aivojen opioiditoimintaan. Tämä voi häiritä päätelmien tekoa, joten aineisto haluttiin pitää mahdollisimman vakiona tältä osin.

Kantonen tuo väitöksessään jo jonkin verran esiin mahdollisia ratkaisuja lihavuuden ja sen liitännäissairauksien ehkäisyyn. Hän kertoo, että Suomen markkinoilla on tällä hetkellä yksi aivojen opioiditoimintaan vaikuttava lääke, jonka vaikutus on kuitenkin vaikeasti ennakoitavissa.

– Sopivan lihavuuslääkehoidon valinnassa saattaisi ehkä auttaa impulsiivisen syömisen kartoittaminen kyselylomakkeella lääkemääräystä tehdessä. Toisaalta voi olla, että haittavaikutuksia saataisiin pienemmäksi ja tehoa paremmaksi yhdistämällä esimerkiksi opioidi- ja kannabinoidipohjaiset lääkkeet yhdistelmävalmisteeksi, Kantonen kertoo.

Hän kuitenkin painottaa näiden kysymysten suoraa tutkimusta, ennen kuin niistä voisi antaa varsinaisia suosituksia.

Lähteet saatavissa toimistolta.

Tatu Kantonen

Leila laskee askeleita

Helander

Kevyempään kuntoon yhdessä -ryhmätoiminta käynnistyi yhdistyksessä vuonna 2017. Yksi aktiivisista osallistujista on 68-vuotias Leila Tamminen, joka onnistui ryhmän avulla painonhallinnassa ja sai uutta kipinää liikkumisen tueksi.

Kotitalonsa portaat Leila laski kerran. Kahdeksannesta kerroksesta alas on 134 porrasta ja kellarin kautta kuljettaessa portaita on 156. Sen jälkeen Leila on laskenut päivittäin portaiden nousut ja laskut ja sitä kautta porrasaskelten määrät päivittäin, viikoittain ja kuukausittain.

– Kyllä minua motivoi, kun tiedän askelteni määrän. Vertailen määriä myös kuukausitasolla. Hissiä en ole enää käyttänyt ja naapurit tietävätkin seurata, kun askeleeni kuuluvat portaissa. Kukaan muu ei taida portaita käyttääkään.

Muut askeleet Leila kirjaa ylös tyttären ostamasta puhelimesta, joka laskee askelmäärät taskussa ollessaan. Vihkon sivuilla Leila vie askelmääriä si-

vulta toiselle ja laskee luvut yhteen.

Kevyempään kuntoon yhdessä -ryhmä kokoontui säännöllisesti viikon ja kahden välein. Kokoontumisiin osallistui yleensä kuudesta kahdeksaan henkilöä. Leila kertoo, että luottamus ryhmän jäsenten välille syntyi nopeasti. Ryhmän jäsenet tsemppasivat toisiaan eteenpäin, iloitsivat yhdessä onnistumisista ja lohduttivat vastoinkäymisissä.

Ryhmän ohjaaja Pirkko-Liisa Ranta saa Leilalta kiitosta.

– Pirkko-Liisa kehitteli meille hyviä viikkohaasteita ja toi tärkeää tietoa yhteiseen keskusteluun. Hyviä oppeja oli vat esimerkiksi säännöllisten ruoka-ai

kojen noudattamisen merkitys. Esimerkiksi aamupala on tosi tärkeää syödä ja sen lisäksi nykyäänkin syön noin kolmen tunnin välein aterian tai välipalan eikä nälkä pääse yllättämään.

Viikkohaasteina oli esimerkiksi liikunnan lisääminen, ruokapäiväkirjan pitäminen tai ruokien punnitseminen. Jokainen sai myös punnita itsensä ja kertoa ryhmässä mihin suuntaan paino oli liikkunut.

Aikaisemmin Leila oli harrastanut aktiivisesti tanssia ja ollut mukana Painonvartijoiden ohjelmassa. Yhdistyksen ryhmästä jäi innostus kävelyyn ja sen kirjaamiseen sekä terveelliseen syömiseen. Entisestä kymmenen kiloa kevyempi mumma jaksaa nyt hyvin touhuta lastenlasten kanssa ja osallistuu mielellään pienimpienkin hoitami-

Tule mukaan Voin hyvin! -ryhmään

Voin hyvin! -ryhmässä saa vertaistukea omien elämäntapojen muuttamiseen ja kuulee muiden kokemuksista, joihin omaa hyvää oloa voi peilata. Kevään aiheina on oma hyvä olo, ruokavalio, lepo ja liikunta.

Ensimmäisellä kerralla mukana on ft Sanna Niemi, joka puhuu aiheesta: Kuinka lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa, mitä se vaatii ja kuinka motivoida itseä Ryhmä kokoontuu yhdistyksen tiloissa. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua.

14.2., 7.3. ja 4.4. klo 16.30-18.30.

Ryhmän toiveiden mukaan voidaan kokoontua myös toukokuussa.

Teksti ja kuvat: Annukka

Leila portaissa.

Yhdistykset yhteistyössä

Tyks Orton kanssa

Teksti: Jenna Walldén, koordinaattori, TULE-tietokeskus • Kuvat: Kim Fredriksson

Tyks Orto Kirurgisen sairaalan sisääntuloaulasta löytyvä TULE-piste on kehitetty yhteistyössä TULE-tietokeskuksen ja kumppanuusyhdistysten; Turun Seudun Nivelyhdistyksen, Turun seudun Reumayhdistyksen, Turun Seudun Selkäyhdistyksen ja Turun Seudun Luustoyhdistyksen kanssa.

TULE-piste tarjoaa sairaalan potilaille ja heidän läheisilleen tietoa TULE-tietokeskuksen ja yhdistysten toiminnasta sekä vertaistuesta, ja sairaalan työntekijöille tietoa alueen toimijoiden tarjoamista palveluista. Kumppanuusyhdistysten vapaaehtoiset vertaistoimijat kohtaavat pisteellä sairaalan potilaita antaen tukea eri tuki- ja liikuntaelinoireisten ja -sairaiden arkeen. Vertaistuki auttaa sopeutumaan omaan tilanteeseen, vahvistaa voimavaroja sekä lisää itsehoidon mahdollisuuksia.

TULE-pisteellä on esitteitä, joita voi selailla tai ottaa mukaansa sekä havainnollistavaa tietoa tuki- ja liikuntaelimistöstä.

TULE-piste keräsi kiitosta Tyks Orto sidosryhmäpäivässä

27.10.2022 hyvin organisoidusta ja toimivasta yhteistyöstä sairaalan kanssa, jonka johdosta se palkittiin vuotuisella Tyks Orto -palkinnolla.

Mahtavaa työtä vapaaehtoiset!

Leikkausjonot Tyks Ortossa

Teksti: Suvi Lähteenmäki

Salon Seudun Sanomat uutisoi 14.11.2022 Tyks Orton tekonivelleikkausjonoista. Leikkausjonomme ovat kasvaneet keväästä 2022 alkaen. Tähän ovat vaikuttaneet sekä jatkohoitopaikkojen puuttuminen että henkilöstövaje. Koska vuodeosastopaikkoja ei ole vapaana, olemme joutuneet vähentämään suunniteltujen leikkausten määrää. Vaikka tilanne on vaikea, yritämme hoitaa potilaitamme mahdollisimman oikea-aikaisesti ja olemme etsineet ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi.

Vuonna 2023 aloittava hyvinvointialueemme Varha toivottavasti helpottaa tilannetta, kun saamme koko Varsinais-Suomen jatkohoitopaikat yhden tulosyksikön alle ja niitä voidaan siten helpommin koordinoida. Tavoitteenamme on myös saada tulevaisuudessa rakennettua erityisesti ortopediseen kuntoutukseen erikoistuva jatkohoitoyksikkö, jonne jatkohoitoa vaativat potilaamme voidaan ohjata kuntoutukseen.

Toivomme kaikilta potilailtamme ymmärrystä tässä vaikeassa tilanteessa ja teemme kaikkemme asian korjaamiseksi. Voit myös tutustua nivelkohtaisiin hoitoonpääsyaikoihimme nettisivuillamme: tyksorto.fi/hoitoonpaasyajat/

Riikka mukana maanantain vertaisryhmässä

6.2. klo 16.30-18.00

Aiheena purentalihaksiston toimintahäiriöt. Tervetuloa!

Terveyttä ja hyvinvointia Petreasta

Petrea tarjoaa Tules-kursseja selkä-, alaraaja- sekä niska- ja hartiaoireisille. Avomuotoisella kurssilla voit yhdistää kuntoutuksen ja työssäkäynnin.

Holiday Club Caribia, Turku Kongressikuja 1

20540 Turku

puh. 020 754 7200

www.petrea.fi

Kurssit ovat Kelan järjestämiä ja rahoittamia ja osallistujille maksuttomia.

Purentaelimistön fysioterapia on vaikuttavaa hoitoa

ja jäykkyys sekä päänsärky. Korva- ja kurkkuoireita voi myös esiintyä.

Toimiva purentaelimistö on merkittävä osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Purentaelimistön ongelmia voidaan hoitaa tehokkaasti fysioterapialla. Purentaelimistö muodostuu leukanivelistä, purentalihaksista, hampaista sekä näihin läheisesti liittyvistä kudoksista.

Purentaelimistön toimintahäiriöistä puhuttaessa tarkoitetaan edellä mainittuihin anatomisiin rakenteisiin liittyviä kiputiloja ja häiriöitä. Aihepiiristä käytetään yleisesti lyhennettä

TMD (temporomandibular disorders).

TMD-ongelmat ovat yleisin, ei-hammasperäinen kiputila pään alueella, jonka takia ihminen hakeutuu hoitoon. Naisilla TMD-oireet ovat 3–4 kertaa yleisempiä kuin miehillä, ja niitä havaitaan eniten 35–50 vuoden iässä.

Yleisin oire on kipu

Yleisin hoitoon hakeutumisen syy on kipu suun tai kasvojen alueella. TMD-kipu voi kroonistua ja heikentää elämänlaatua, joten ongelmiin on tärkeä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kireät purentalihakset tai liikerajoitus havaitaan usein hammaslääkärissä, josta jatko-ohjaus fysioterapiaan tulisi olla luontevaa. Tavallisimpia purentaelimistön toimintahäiriöiden oireita ovat kivun lisäksi leukaniveläänet kuten rahina tai naksahdus, alaleuan liikehäiriöt, leuan väsyminen

Moninaiset oireiden aiheuttajat TMD-oireille ei ole yhtä tiettyä aiheuttajaa. Moni tekijöistä voi myös ylläpitää oireita. Usein oireet kehittyvät vähitellen ja vuosien kuluessa. TMD-oireiden taustalla voi olla bruksismi eli hampaiden narskuttelu tai yhteen pureminen. Se on usein tiedostamatonta purentalihasten työtä, joka ilmenee hampaiden narskutteluna tai yhteen puremisena päivä- ja/tai yöaikaan. Bruksismi voi kuormittaa purentalihaksia myös ilman hammaskontaktia, jolloin ihminen jännittää suun alueen lihaksia purematta hampaita yhteen. Oman toiminnan tietoisella tunnistamisella, leuan lepoasennon opettelemisella ja jännitystilojen purkamisella asiaan voidaan puuttua fysioterapiassa tehokkaasti.

Kehomme asennolla on merkitystä myös purentaelimistöön. Tasapainoinen ryhti ja optimaalinen kuormitus elimistön luisten rakenteiden eli selkärangan, pään, hartia- ja lantiorenkaiden välillä mahdollistavat kehon rakenteille optimaaliset toimintaolosuhteet. Lysähtäneen ryhdin ja eteentyöntyneen pään aiheuttama epätasapaino aiheuttaa mekaanista rasitusta nivelille, lihaksille ja hermorakenteille. Usein purentaelimistön toimintahäiriöt esiintyvät yhdessä niska-hartiaseudun kipujen kanssa. Lisäksi mm. reumasairaudet, nivelten yliliikkuvuus, purentavirheet ja stressi voivat altistaa TMD-oireille.

Fysioterapialla kohti kivuttomuutta

Keväällä 2021 päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan fysioterapia on keskeisessä roolissa TMD-potilaan hoidossa. TMD-fysioterapian tavoitteena on kivun lievittyminen, normaalin toimintakyvyn palauttaminen ja mekaanisen kuormituksen vähentäminen. Tutkimustietoon perustuen konserva-

tiiviset hoitokeinot ja niiden yhdistäminen ovat tehokkainta hoitoa. Fysioterapia voi sisältää yksilöllisen tarpeen mukaan mm. terapeuttista harjoittelua, neuvontaa ja ohjausta, fysikaalista hoitoa ja manuaalista käsittelyä.

Fysioterapeutti Riikka Heinosen YAMK-opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää fysioterapian vaikutusta koettuun TMD-kipuun sekä muihin oireisiin. Koeryhmä koostui 10 henkilöstä ja he saivat fysioterapiaa viisi kertaa. Fysioterapialla oli runsaasti positiivisia vaikutuksia. Jatkuva kipu helpottui, leuan liikerajoitukset vähenivät ja purentalihaksissa koettu kipu laski selkeästi. Positiivisia muutoksia havaittiin myös kaularangan liikkuvuudessa ja leukaniveläänissä. Oireita ylläpitäviin tapoihin opittiin kiinnittämään huomiota uudella tavalla, mikä vaikutti myönteisesti oireisiin.

Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat tyytyväisiä saamaansa fysioterapiaan. 70 % osallistujista arvioi hoitojakson lopussa oireistonsa paremmaksi kuin hoitojakson alussa. Loput 30 % arvioi oireistonsa huomattavasti paremmaksi. Opinnäytetyön tuotoksena luotiin TMD-potilaan itsehoito-ohje, jonka avulla pyritään tehostamaan moniammatillista yhteistyötä ja TMD-potilaan ohjautuvuutta fysioterapiaan.

Purentafysioterapiassa lihaksia ja leukaniveliä käsitellään suun ulko- ja sisäpuolelta. Hoito tehdään aina yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa, esimerkiksi käsittely suun sisältä ei ole välttämätöntä.

Teksti ja kuvat: Riikka Heinonen, Fysioterapeutti (YAMK)

Lähteet saatavissa toimistolta.

Riikka Heinonen

Teksti:

Ihminen ihmiselle

– asiakasvastaava kohtaa kokonaisvaltaisesti

Heidi Pyhälahti • Kuva: Mikael Soininen

Pilottiprojektin myötä laajalti hyvinvointialueelle levinneessä ja erinomaisesti vastaanotetussa asiakasohjauksen mallissa asiakas otetaan vastaan kokonaisuutena. Tässä kohtaamisessa ei katsota kelloa vaan kuunnellaan ja kootaan yhdessä haastava arki taas mielekkääksi, pala kerrallaan.

Asiakasvastaava terveydenhoitaja Anu Salin ja asiakasvastaava sosiaaliohjaaja Päivi Lehtola ottavat Salon terveyskeskuksessa vastaan lämpimästi, herkällä korvalla kuunnellen. Heistä huokuu sydämellisyys, katseista ”Me olemme täällä juuri sinua varten ja meillä on aikaa”.

Ja heillä on. Asiakasvastaavan tai -vastaavien kanssa ensitapaamisella kartoitetaan rauhassa asiakkaan kokonaistilanne. Yhdessä asiakkaan kanssa, hänen ehdoillaan, käydään läpi terveydentila, arkeen kuuluvat asiat, verkostot, historian aikana käytetyt terveys-, sosiaali- ja muut palvelut sekä omat voimavarat. Voimavarojen kartoitus

on tärkeää, sillä niitä pyritään vahvistamaan pienin askelin koko prosessin ajan.

Asiakas itse täyttää elämänlaatumittarin senhetkisestä tilanteestaan. Kuuntelemisen, keskustelun ja palveluiden kartoituksen edetessä asiakkaan kanssa yhdessä tehdään hänelle tarvittaessa terveys- tai hoitosuunnitelma, jolla päästään kiinni tarpeista arjessa selviytymisen ja oman vahvistumisen tueksi.

Asiakasvastaavat tekevät tietyillä paikkakunnilla töitä sosiaali- ja terveys-

alan työparina. Näin juuri Salossa, jossa työparimallilla on toimittu heti pilotin alusta alkaen, puolisentoista vuotta.

Vastaanotolla tai kotikäynnillä kokonaistilanne haltuun

Asiakasvastaavan tekemä asiakasohjaus on maksuton ja kynnyksetön palvelu, johon voi hakeutua itse, läheisen ohjaamana tai ammattilaisen saattelemana. Noin puolet asiakkaista on työikäisiä ja puolet sen taakse jättäneitä.

Useimmilla asiakkailla palvelutarve on syntynyt turhautumisesta systeemiä kohtaan. Monien vaivojen, kroonisten sairauksien ja muiden arkea lamaannuttavien murheiden – joita voivat olla

Asiakasvastaava sosiaaliohjaaja Päivi Lehtola (vas.) ja asiakasvastaava terveydenhoitaja Anu Salin saavat työstään runsaasti positiivista palautetta niin asiakkailta kuin heidän läheisiltäänkin. Tärkein on aina asiakas, hänen kuuntelunsa ja voimavarojen ja motivaation uudelleenlöytäminen. Työn lopputuloksena asiakkaan palvelupolusta on saatu sujuva ja juuri oikeat, elämänlaatua nostavat palvelut osaksi arkea.

vaikkapa talousongelmat, läheisen kuolema, ero tai yksinäisyys – keskeltä ei enää löydä arkeen otetta.

– Me teemme Salossa myös kotikäyntejä. Joskus arki ja jatkuva luukulta luukulle pyöritys sekä perussairauksien hoito on jo vienyt niin paljon voimavaroja, että kotikäyntiä toivotaan. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet tai sosiaalisten tilanteiden pelko voivat myös olla syynä, Päivi Lehtola kertoo.

Ihmisen omassa ympäristössä avoimesti jutellessa saattaa myös tulla esiin uusia asioita, jotka jäävät muualla piiloon.

– Asiakkaan arkeen pitää päästä syvällisesti kiinni, jotta löydämme hänelle parhaat ratkaisut. Siksi luottamus ja ajan antaminen ovat tässä työssä aivan ydinasioita, Anu Salin painottaa.

Sairauden hoidon järjestämisestä kohti arjen mielekästä sisältöä

Jos asiakkaalla on haasteita monella tasolla, voivat asiakasvastaavat asiakkaan luvalla konsultoida eri alojen ammattilaisia ja etsiä oikeita ratkaisuja asiakkaan hoitopolkuun. Tavoitteena on, että asiakas saa juuri hänelle sopivia oikea-aikaisia ja sujuvia palveluja ja turha päällekkäinen tekeminen jää pois.

– Jos on asiakkaan arjen asiantuntija, ei sitä enää mieti, miltä asia näyttää järjestelmän kannalta vaan nimenomaan asiakkaan kannalta. Ratkaisu ei välttämättä löydy julkisen terveydenhuollon rutiinitoiminnoista, tässä pyritään ratkomaan tilanteita aina yksilöllisten tarpeiden mukaan, asiakasohjauksen pilottia Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa luotsaava projektipäällikkö Tiia Korpisalo sanoo.

Paitsi muiden terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten, asiakasvastaavat tekevät aktiivista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Seurakunnat ja siellä diakoniatyö, Martat, lukuisat järjestöt ja yhdistykset, omaishoidon palvelut ja vaikkapa Kela ovat tärkeitä kumppaneita.

– Arkeen voimaa -toimintamalli, kaupungin kulttuurija liikuntapalvelut, kirjastopalvelut ja monet muut tarjoavat myös asiakkaille uutta ja merkityksellistä sisältöä elämään, kun terveydellisiin haasteisiin on saatu apua vaikkapa kuntoutuksesta, fysio- tai toimintaterapiasta tai esimerkiksi mielenterveyspalveluista, kertovat Päivi Lehtola ja Anu Salin.

Asiakkaan rinnalla kuljetaan, kunnes kipinä syttyy taas. Voima löytyy lopulta aina asiakkaasta itsestään.

Sosiaalityötä sairaalassa – mitä se on?

Teksti: Hanna-Mari Hanhiala, sosiaalityöntekijä,

VSSHP/TYKS

Lähes kaikille TYKS:n poliklinikoille on nimetty oma sosiaalityöntekijänsä. Potilas voi ottaa yhteyttä sairaalan sosiaalityöntekijään joko itse tai pyyntö voi tulla myös niin sanottuna konsultaatiopyyntönä esimerkiksi sairaanhoitajalta tai lääkäriltä, jolloin sosiaalityöntekijä ottaa pyynnön pohjalta yhteyttä potilaaseen.

Sosiaalityöntekijän työnkuvaan kuuluu paljon etuusasioiden selvittelyä, kuten sairauspäivärahaan, eläkkeisiin, kuntoutukseen, terveydenhuollon maksuihin liittyviä asioita. Myös palvelujärjestelmän tunteminen, mahdollisten tukipalvelujen löytyminen ja hakeminen ovat työssä keskiössä. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on ainakin vielä hyvin laaja-alainen ja hakijan voi olla vaikea tietää, mistä palvelusta mikäkin taho vastaa. Työ tapahtuu paljon puhelimitse, mutta myös vastaanottoaikoja varataan tarpeen mukaan tai potilasta voidaan käydä tervehtimässä myös osastolla.

Sairaalan sosiaalityössä ei tehdä viranhaltijapäätöksiä, mikä tarkoittaa sitä, että täällä voimme selvittää, ohjeistaa ja auttaa muun muassa tukien ja palveluiden hakemisessa, mutta lopulliset päätökset niistä tehdään muualla. Näitä tahoja ovat muun muassa Kela ja kunnan sosiaalitoimi, joihin molempiin tässä työssä ollaan paljon yhteydessä.

Tyks Ortossa, jossa esimerkiksi tekonivelleikkaukset ovat pääasiassa suunniteltuja ja hyvissä ajoin ennalta tiedossa, sosiaalityön kysyntä on ollut maltillista. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että esimerkiksi leikkauksen jälkeen kotiin tarvittavien palveluiden ja apujen selvittely lähtee liikkeelle useimmiten kotiutushoitajan tai -tiimin kautta, eikä siihen sosiaalityöntekijän osuutta juuri tarvita. Myös mahdollisen sairausloman tarve ja pituuskin ovat useimmiten ennalta arvioitavissa. Kirurgisen sairaalan sosiaalityön kysymykset koskevatkin enemmän tilanteita, joissa toipuminen pitkittyy tai ei suju toivotunlaisesti ja potilaalle nousee tarve miettiä esimerkiksi omaan työkykyyn liittyviä asioita. Myös tilanteissa, joissa kotona toimimiseen ja liikkumiseen jääkin pidempiaikainen avuntarve, tulee potilailta yhteydenottoja.

Asiakasvastaavia asiakasohjaajia on Varsinais-Suomessa jo isossa osassa tulevaa hyvinvointialuetta.

Tällä hetkellä vastaanottoja on Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen, Laitilan, Turun keskustan ja Mäntymäen, Paimio-Sauvon, Härkätien, Naantalin, Someron, Salon ja Kaarinan terveyskeskuksissa sekä

Perusturvakuntayhtymä Akselissa.

TYKS:ssä sosiaalityö on sidottu asiakkuuteen poliklinikalle tai osastolle. Jos hoitovastuu ja hoito ovat esimerkiksi perusterveydenhuollossa, ei sairaalan sosiaalityö pysty tällöin potilaan tarpeisiin vastaamaan. Silloin etuusasioissa kannattaa kääntyä suoraan asioista päättävien tahojen puoleen, kuten Kelaan, työeläkelaitokseen, vakuutusyhtiöön tai sosiaalitoimen aikuissosiaalityöhön. Myös monet potilasjärjestöt tarjoavat asiantuntevaa sosiaaliturvaohjausta ja -neuvontaa.

Väitöstietoa

Turun yliopistosta

Teksti: Senni Metsäranta • Kuvat: Turun yliopisto

Metalli-metalliliukuparisten lonkan tekonivelten seurantaa on turvallista

harventaa

LL Sakari Pietiläinen, ortopedia ja traumatologia

LL Sakari Pietiläinen toteaa väitöstutkimuksessaan, että metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten seuranta-aikaväliä on turvallista pidentää.

Pietiläinen kartoitti väitöskirjassaan yleisesti käytössä olleiden metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten pitkäaikaistuloksia. Erityishuomio oli kokoveren kromi- ja koboltti-ionien toistomittauksissa.

Suomessa metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten käyttö lopetettiin vuonna 2012 niihin liittyvien haitallisten metallireaktioiden vuoksi. Korkeat metallipitoisuudet voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten valekasvai-

mia tai sydämen ja maksan toiminnan häiriöitä. Seuranta onkin ollut tärkeää, jotta ongelmat voidaan havaita ajoissa.

Pietiläinen kävi väitöstutkimuksessa läpi kaikki Varsinais-Suomen alueella vuosina 2004–2012 tehdyt metalli-metalliliukupariset lonkan kokotekonivelleikkaukset. Tuloksissaan hän toteaa, että metallireaktioiden vuoksi tehtävien uusintaleikkausten määrä on vähentynyt vuosi vuodelta ja potilaiden metalli-ionitasot pysyivät ennallaan tai laskivat toistomittauksissa seuranta-ajan ollessa noin 10 vuotta.

Suomessa tekonivelten seuranta-aikaväliä onkin harvennettu neljään vuoteen. Harvempi seurantaväli auttaa myös kohdentamaan terveydenhuollon rajallisia resursseja paremmin

Tekonivelen komponenttivalinnoilla

voidaan vaikuttaa uusintaleikkausriskiin

LL Mikko Karvonen, ortopedia ja traumatologia

LL Mikko Karvonen toteaa väitöstutkimuksessaan, että oikeilla tekonivelkomponenttien valinnoilla voidaan vähentää lonkan kokotekonivelen uusintaleikkausten määrää sekä parantaa potilastyytyväisyyttä.

Karvonen kartoitti väitöskirjassaan lonkan tiettyihin tekonivelen lonkkamaljan kuppikomponentteihin liittyvien uusintaleikkausten määriä. Huomio kohdistui erityisesti sijoiltaanmenoihin korkean komplikaatioriskin potilailla.

Tekonivelten uusintaleikkaukset ovat isoja operaatioita ja niihin liittyy suuremmat riskit sekä huonompi potilastyytyväisyys kuin ensivaiheen leikkaukseen. Tekonivelen sijoiltaanmeno on toiseksi merkittävin uusintaleikkauksen syy tekonivelinfektion jälkeen. Kirurgisen tekniikan lisäksi tietyillä tekonivelkomponentteihin liittyvillä tekijöillä voidaan vaikuttaa tekonivelen sijoiltaanmenoihin ja vähentää uusintaleikkausmäärien tarvetta.

Karvonen hyödynsi tutkimuksessaan rekisteriin kerättyä tietoa. Tutkimuksessa havaittiin, että eräs melko uusi tekonivelkomponentti antoi lupaavia tuloksia ainakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tulokset olivat lupaavia sekä lonkan ensivaiheen leikkauksissa että uusintaleikkauksissakin. Kyseinen komponentti on tarkoitettu erityisesti niille potilaille, joilla sijoiltaanmenon riski on korkea. Lisäksi havaittiin, että isonuppisissa lonkan metalli-metalli-liukupintaisissa tekonivelissä pitkän aikavälin tulokset eivät ole hyväksyttäviä ja, että erästä kuppikomponenttia käytettäessä päädyttiin useammin sijoiltaanmenon vuoksi tehtyyn uusintaleikkaukseen.

Sakari Pietiläinen Mikko Karvonen

TULE-TIETOKESKUKSEN KEVÄT 2019

TEEMAPÄIVIINVOITOSALLISTUA

TULE-TIETOKESKUKSESSATAIETÄYHTEYDELLÄ

https://zoom.us/j/81795105371

TULE-TERVEYDENMITTAUSPÄIVÄÄNVOITOSALLISTUAVAIN

PAIKANPÄÄLLÄTULE-TIETOKESKUKSESSA

HELMIKUU

Ke 1.2. To 2.2.

Ti 7.2.

To 9.2.

Ti 14.2.

Ke 15.2.

To 16.2.

Ke 22.2.

Ti 28.2.

klo 12.00

klo 12.00

klo 12.00

klo 12.00

klo 10-15

kl 17.00

klo 12.00

klo 12 & 17

klo 12.00

Kipeän olkapään liikeharjoitteet -toiminnallinen tietoisku Niska-hartiajumppa

Kipeän ranteen liikeharjoitteet -toiminnallinen tietoisku Keskivartalo vahvaksi –jumppa (jumppa toteutetaan lattiatasossa)

TULE-terveyden mittauspäivä Hur sköta ryggen –miniföreläsning

Kipeän selän liikeharjoitteet -toiminnallinen tietoisku

Hengitys- ja rentoutusharjoituksia

Kipeän kyynärpään liikeharjoitteet -toiminnallinen tietoisku

klo 17.00

12.00 klo 10-15

Jalkaterän liikeharjoitteet

Jalkaterveys –miniluento, luennoitsijana jalkaterapeutti Emmi Isotalo (Jalkaterapia Askel)

TULE-terveyden mittauspäivä

Tukisukkien hyödyt –miniluento, luennoitsijana ft Elina Liinanotko (Turun Tukikohta)

Liikkumisen terveysvaikutukset -miniluento

Kipeän lonkan liikeharjoitteet –toiminnallinen tietoisku Koko kehon kuminauhajumppa

Kipeän polven liikeharjoitteet -toiminnallinen tietoisku

KEVÄÄN KOULUTUSTILAISUUDET

Ilmoittaudumukaantoimisto@tule.fi

tai0447447085

Ma 20.3

Ma 24.4.

klo 16-18

klo 16-18 Selän itsehoito

Olkapäävaivojen itsehoito

Koulutustilaisuudet toteutuvat TULE -tietokeskuksessa

Pidätämme oikeuden muutoksiin

TULE-tietokeskus

Humalistonkatu 10, Turku 044 744 7085 www.tule.fi

Fysioterapeutti tavattavissa aukioloaikoina maksuttomasti!

Aukioloajat:

Ma, ti & to klo 10-15

Ke klo 11-18

TAPAHTUMAKALENTERI

Kevät ja kesä 2023

Lisätietoja tapahtumista voit tiedustella toimistolta. Ohjelma täydentyy ja tarkentuu kevään aikana, joten kotisivujamme, Facebookia ja yhdistyspalstoja kannattaa seurata. Tiedotamme tapahtumista myös sähköpostitse. Tapahtumat ovat maksuttomia, ellei toisin mainita.

Tapahtumiin ei ole ilmoittautumista, ellei niiden kohdalla erikseen asiasta mainita tapahtuman kohdalla. Tähdellä (*) merkittyihin ohjelmiin voi osallistua myös etänä.

Muutokset mahdollisia. Mikäli olet epävarma tapahtuman toteutumisesta, olethan yhteydessä.

TOIMISTO

Puh. 040 351 3833

toimisto@nivelposti.fi www.nivelposti.fi

Aukioloajat helmi-elokuussa

Ma 12-16, Ke ja to 9-12

Pidennetyt iltapäivystysajat keväällä 2023: Ma 6.2., 6.3. ja 3.4. klo 12-18

Palvelemme joustavasti myös aukioloaikojen ulkopuolella – ota yhteyttä, niin sovitaan sopiva aika asioinnille.

Toimisto on suljettu arkipyhinä.

Heinäkuussa olemme kesätauolla ja aukioloajoista tiedotetaan myöhemmin.

HUOM! Tapahtumat yhdistyksen toimitilassa, Lonttistentie 9 B (käynti Helsinginkadun puolelta) ellei toisin mainita.

LIIKUNTA

Tule mukaan liikkumaan! Liikuntaryhmät ovat avoimia myös ei-jäsenille. Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman Hyvinvointikeskuksissa järjestettävissä ryhmissä osallistumismaksu on sama kaikille. Muissa liikuntaryhmissä osallistumismaksu per ryhmä on 20 € suurempi kuin Turun Seudun Nivelyhdistyksen tai jonkin muun Turun seudun TULE-yhdistyksen jäsenille (Turun Seudun Reumayhdistys, Turun Seudun Luustoyhdistys tai Turun Seudun Selkäyhdistys). Lisäksi löytyy yksittäisiä ryhmiä, joissa jäsenhinta on voimassa tietyn yhteistyöyhdistyksen jäsenille. Tästä on aina maininta kyseisen ryhmän tiedoissa. Lajikokeiluissa osallistumismaksu on sama kaikille. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, mikäli sinulla on jäsenhintaiseen osallistumiseen oikeuttava jäsenyys. Liikuntaryhmien osallistumismaksuja voi maksaa myös liikuntaeduilla: Smartumin liikunta – ja kulttuurisetelit, e-Passi, Edenred, TYKY-kuntosetelit ja Eazybreak.

Kaikkiin liikuntaryhmiin, joissa on tilaa, voi ilmoittautua mukaan myös kesken kauden. Lyhyempi kausi huomioidaan osallistumismaksussa. Lisätietoja vuoroista ja vapaista paikoista saat toimistolta tai verkkosivuiltamme.

Allasjumppa/Raision Ulpukka

Ma 9.1.-24.4. (15 kertaa) klo 14-14.45 ja klo 14.45-15.30, Uintikeskus Ulpukka, Eeronkuja 5, Raisio.

Kevätkauden hinta 75 € /jäsenet, 95 € / muut, lisäksi Ulpukan normaali sisäänpääsymaksu. Jäsenhinta voimassa myös Turun seudun Hengitysyhdistyksen jäsenille. Ohjaaja Milla Laurila.

Allasjumppa/Verkahovi

Kevätkausi poikkeuksellisesti 9.1.-28.2. (7-8 kertaa ryhmästä riippuen). Ryhmiä yhteensä 15 ma-pe Verkahovin allastilassa, Verkatehtaankatu 4.

Kauden hinta 36,80-48,80 € / jäsenet, 46,80-58,80 € /muut ryhmästä riippuen.

Uudet allasjumpparyhmät 1.3. alkaen – ilmoittautuminen on auki

Alla lehden ilmestymiseen mennessä varmistuneet ryhmät. Allasjumppien hintataso pysyy samanlaisena kuin tähänkin asti, mutta tarkat osallistumismaksut julkaistaan 1.2. mennessä, kun kaikki ryhmät on saatu vahvistettua. Osallistumismaksuja voit tiedustella toimistolta ja ne ilmoitetaan myös sähköisessä uutiskirjeessä.

Caribia

Ti 7.3.-30.5. (13 kertaa) klo 18.00-18.45. Kylpylähotelli Caribia, Kongressikuja 1. Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus

Ke ja pe 1.3.-26.5. (12-13 kertaa ryhmästä riippuen).

Ke klo 9.30-10.00 (30 min) ja klo 10.1511.00 (45 min), pe klo 9.30-10.15 (45 min) ja klo 10.30-11.00 (30 min).

Petrelius

Ti 7.3.-30.5. (13 kertaa) klo 13.15-14.00. Petreliuksen uimahalli, Ruiskatu 2.

Ruissalon Kylpylä

Pe 3.3.-26.5. (12 kertaa, pl. pääsiäinen

7.4.) klo 11.30.

Ruissalon kylpylä, Ruissalon puistotie 640. Asahi

Ma 23.1.-3.4. (10 kertaa, hiihtolomaviikolla 20.2. ei Asahia) klo 17.15-18.00, Vaparin discotila, Kyynäräkatu 3, Kaarina. Kevätkauden hinta 50 € yhdistyksen jäsenet, 70 € muut. Ohjaaja Risto Lehto.

FasciaMethod

Ke 8.2.-12.4. (10 kertaa) klo 16.45-17.45, Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, käynti Koulukadun puolelta. Kevätkauden hinta: 60€. Ohjaaja Hanna Pihlajamaa.

FysioPilates

Keväällä 2023 ei ryhmää. Turun Seudun Hengitysyhdistys järjestää FysioPilatesta ti 23.1.-7.5. klo 17.45-18.45 Skanssin toimitiloissaan (Bastioninkatu 4).

Jäsenhinta 60 €/kevätkausi myös Nivelyhdistyksen jäsenille. Lisätietoja ryhmästä ja ilmoittautumiset suoraan Hengitysyhdistykselle sähköpostitse turunseutu@hengitysyhdistys.fi tai 040 593 4047. Lisätietoja myös www.hengitysyhdistys.fi/turunseutu Kuntojumppa

Pe 23.1.-7.5. klo 11-12, Terveysristeyksen liikuntatila, Juhaninkuja 3, Raisio. Hengitysyhdistyksen ryhmä, johon myös Nivelyhdistyksen jäsenet voivat osallistua jäsenhintaan 60 €/kevätkausi. Lisätietoja ryhmästä ja ilmoittautumiset suoraan Hengitysyhdistykselle sähköpostitse turunseutu@hengitysyhdistys.fi tai 040 593 4047. Lisätietoja myös www.hengitysyhdistys.fi/turunseutu

Kuntosali/Kaarinan visiitti

Ma 9.1.-22.5. (18 kertaa) klo 16.3018.00, Rantayrttikatu 1, Kaarina.

Turun Seudun Nivelyhdistyksen ja Turun Seudun Reumayhdistyksen yhteinen vuoro omatoimiseen harjoitteluun. Hinta visiittikortilla 35 €/kaarinalaiset, 40

€ /muut. Visiittikortin saa kaupungin yhteispalvelupisteestä, Lautakunnankatu 4, Kaarina. Valmistaudu esittämään jäsenkorttisi Visiittikortin ostamisen yhteydessä, jos olet alle 65-vuotias.

Kuntosali/Impivaara

Kevätkausi 10.1.-25.5. (19-20 kertaa, helatorstaina 18.5. ei vuoroja).

Yhdistyksen vakiovuorot omatoimiseen harjoitteluun tilauskuntosali Männistössä, Uimahallinpolku 4, 3. krs. Kevätkauden hinta 60 €/jäsenet, 80 € / muut ei sisällä uintilippua. Ryhmät tiistaisin klo 11-12 ja 12-13 sekä torstaisin klo 12.30-13.30 ja 13.30-14.30.

Ryhmät kokoontuvat 10 minuuttia ennen tunnin alkua kassan edessä, missä vapaaehtoinen jakaa rannekkeet ja kirjaa osallistujat listaan.

Kuntosali/Ruusukortteli

Ma 9.1.-22.5. (18 kertaa, 2. pääsiäispäivä 10.4. ja vappuna 1.5. ei vuoroja) klo 16.00-17.30, Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11 (käynti Koulukadun puolelta).

Osallistujille maksuton. Yhdistyksen vapaaehtoinen ohjaaja paikalla. Ei ennakkoilmoittautumista – tule silloin, kun itsellesi sopii.

Kuntosali/Lehmusvalkama

Ti 10.1.-23.5. (19 kertaa) klo 17.30-19.00, Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7. Osallistujille maksuton. Yhdistyksen vapaaehtoinen ohjaaja paikalla. Ei ennakkoilmoittautumista – tule silloin, kun itsellesi sopii.

Lavis

Ma 13.2.-3.4. (8 kertaa) klo 15.00-16.00

Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11. Kevätkauden hinta 50 €.

Ohjaaja Riitta Lindroos.

Niveljooga Turussa

Ma 6.2.-17.4. (varakerta 24.4., 2. pääsiäispäivä 10.4. ei vuoroa) klo 11-12, Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7. Iso sali katutasossa. Kevätkauden hinta 60 € (10 kertaa).

Ohjaaja Heikki Vuorila.

Niveljooga Naantalissa

Ma 6.2.-17.4. (varakerta 24.4., 2. pääsiäispäivä 10.4. ei vuoroa) klo 15-16, Naantalin Kesti-Maaria, Maariankatu 2. Kevätkauden hinta 60 €/jäsenet (10 kertaa). Ohjaaja Heikki Vuorila.

Jäsenhinta voimassa myös Naantalin Reumayhdistyksen jäsenille.

Äijäjooga

Ma 6.2.-17.4. (varakerta 24.4., 2. pääsiäispäivä 10.4. ei vuoroa) klo 12.30-13.30, Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7.

Kevätkauden hinta 60€ (10 kertaa). Ohjaaja Heikki Vuorila.

LAJIKOKEILUT

KuntoVoiTas

Ma 17.4. klo 15-15.45 Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen liikuntasali, Puistokatu 11. Maksuton, mukaan mahtuu 20 osallistujaa. Varaa paikkasi ottamalla yhteyttä toimistoon tai verkossa www.nivelposti.fi/ lajikokeilut/

HELMIKUU

1.2. Infotilaisuus kevään allasjumpista klo 16.30-18.00 Ruusukorttelin juhlasali. Katso sivu 6.

Ma 6.2. Maanantain vertaisryhmä: Purentalihaksiston toimintahäiriöt. klo 16.30-18 alustamassa ft Riikka Heinonen.*

Ke 8.2. Yhteislaulut klo 18.00 Happy Housessa, Ursininkatu 11, Turku. Osallistumismaksu 2 € sis. kahvit. Varaathan tasarahan.

Ma 13.2. Käden ja olkapään nivelrikon vertaisryhmä klo 13-14.30. *

Ti 14.2. Raision ja Naantalin Nivelkerho klo 13-14.30 Raision seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2. Ohjelmassa tuolijumppaa. Vetäjänä ft Paula Juvonen.

Ti 14.2. Voin hyvin!-ryhmä klo 16.3018.30. * Ryhmässä saa vertaistukea omien elämäntapojen muuttamiseen ja kuulee muiden kokemuksesta, johon omaa hyvää voi peilata.

Ensimmäisellä kerralla mukana on ft Sanna Niemi, joka puhuu aiheesta: Kuinka lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa, mitä se vaatii ja kuinka motivoida itseä.

Tulevina kuukausina ryhmässä puhutaan vertaiskokemuksia esimerkiksi ruokavaliosta, levosta ja liikunnasta. *

Ke 15.2. Härkätien Nivelkerho klo 14.3016 Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9. Ft Ina Vihilehti puhuu aiheesta lääkkeetön kivunhoito.

Ke 15.2. Lukupiiri klo 17-18.30. Luettavana kirjana Gerald Murnane: Tasangot. *

To 16.2. Kaffetreffit klo 10-12. Skip-Boa ja kahvittelua.

Ti 21.2. Niveltreffit klo 12.30 kahvila Wercafe, Verkatehtaankatu 4. Omakustanteinen keittolounas 7 € hintaan.

Ti 21.2. Kaarinan Nivelkerho klo 17-19 Kansalaistoiminnan keskus Puntari, Pyhän Katariinan tie 7. Aiheena rentoutuminen, vetäjänä ft Paula Juvonen.

Ma 27.2. Nilkan ja jalkaterän nivelrikon vertaisryhmä klo 13-14.30. *

Ti 28.2. Nivelrikon vertaistapaaminen nuorille työikäisille. Tapaaminen on suunnattu alle 46-vuotiaille työikäisille, joilla on nivelrikkoa tai nivelvaivaa.

Huom! Ilm. etukäteen mukaan toimistolle to 23.2. mennessä. *

MAALISKUU

Ma 6.3. Maanantain vertaisryhmä: Selän itsehoito klo 16.30-18. Vierailijana ft Ina Vihilehti. *

Ti 7.3. Voin hyvin!-ryhmä klo 16.3018.30. Ryhmässä saa vertaistukea omien elämäntapojen muuttamiseen ja kuulee muiden kokemuksesta, johon omaa hyvää oloa voi peilata. Aiheina mm. ruokavalio, lepo ja liikunta. *

Ke 8.3. Yhteislaulut klo 18.00 Happy Housessa, Ursininkatu 11, Turku.

Osallistumismaksu 2 € sis. kahvit. Varaathan tasarahan.

Ke 8.3. Luento klo 18.00: Hyvää unta –miksi ja miten edistää terveyttä nukkumalla hyvin?

Luennoitsijana Turun yliopiston yliopistolehtori (psykologia), unitutkija, FT Saana Myllytausta. Turun ruotsalaisen seurakunnan toimitalo, Aurelia, Aurakatu 18. Luento taltioidaan Nivelverkko.fi-sivulle.

Ma 9.3. Ensitietoilta tekonivelleikkaukseen meneville tai sitä harkitseville klo 1719. Vetäjänä ft Sanna Niemi. Ilm. viim. 6.3. mennessä. *

Ma 13.3. Lonkan ja polven nivelrikon vertaisryhmä klo 13-14.30. *

Ti 14.3. Vapaaehtoisten jatkokurssi aiheena ”Toisen kohtaaminen ja vertaistukena toimiminen”. klo 16.30-18.

Jatkokurssit tarjoavat lisävalmiuksia vapaaehtoisena toimimiseen. Ilm. viim. 9.3. mennessä. *

Ti 14.3. Kaarinan Nivelkerho klo 17-19. Kansalaistoiminnan keskus Puntari, Pyhän Katariinan tie 7. Pienapuvälineiden esittely, mukana edustaja Suomen Apuvälinekaupasta. Illasta voi lunastaa tuotteita myös itselleen.

Ke 15.3. Härkätien Nivelkerho klo 14.3016 Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9. Aiheena ravinnon merkitys nivelsäryissä, aiheesta puhuu Kristina Turner.

Ke 15.3. Lukupiiri klo 17-18.30. Luettavana kirjana Marie Benedict: Rouva Einstein. *

To 16.3. Kaffetreffit klo 10-12. Skip-Boa ja kahvittelua.

Ke 16.3. Ruotsinkielinen ensitietoilta / Infokväll om ledprotesoperationer kl 17-19. Infokvällen leds av en fysioterapeut. Anmäl dig senast ons 14.3. *

Ma 20.3. Käden ja olkapään nivelrikon vertaisryhmä klo 13-14.30. *

Ti 21.3. Raision ja Naantalin Nivelkerho klo 13-14.30 Raision seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2. Aiheena ravinnon merkitys nivelsäryissä, aiheesta puhuu Kristina Turner.

Ti 21.3. Niveltreffit klo 13 Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen keittolounas salaatteineen 10 € hintaan tai buffetlounas 12.70 €. Huom! Uusi tapaamispaikka ja aika.

Ti 21.3. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi klo 16-19.30. Uusille vapaaehtoisille ja vapaaehtoisuudesta kiinnostuneille suunnattu vapaaehtoistoiminnan peruskurssi.

Kurssilla saat hyvän tietopaketin vapaaehtoisena toimimisesta ja kuulet eri mahdollisuuksista toimia mukana yhdistyksessä. Vapaaehtoistoimintaa voit tehdä esimerkiksi yhdistyksen toimikunnissa, ryhmän ohjaajana, yhdistysesittelyjen pitäjänä tai vertaistukitoiminnan parissa.

Ilm. viim. 15.3. mennessä.

Ke 22.3. Vapaaehtoisten jatkokurssi aiheena ”Vapaaehtoistoiminnan pulmanpaikat” klo 16.30-18.

Jatkokurssit tarjoavat lisävalmiuksia vapaaehtoisena toimimiseen.

Ilm. viim. 16.3. mennessä. *

TAPAHTUMAKALENTERI

Pe-su 24.-26.3. Yhdistyksen Kevätleiri ”Lännen tie”. Ohjelmassa hyvinvointia, liikuntaa ja hauskanpitoa.

Majoitus 2 hengen huoneissa. Hinta 70 € (sis. ruoat, ohjelma, liinavaatteet) tai 30 € (sis. ruoat ja ohjelman) / lauantaipäivään osallistuminen.

Leiriläiseksi voi ilmoittautua osoitteessa https://www.lyyti.in/nivelleiri24-260323, päiväkävijäksi osoitteessa https://www. lyyti.in/nivelleirinpaivakaynti032023 tai soittamalla toimistoon numeroon 040 351 3833.

Ilmoittautuminen avataan 6.2. klo 9 ja se päättyy 27.2. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ensikertalaisille varataan leirin kiintiöstä 10 paikkaa, joita pidetään avoinna 6.-12.2. Tämän jälkeen jäljelle jäänet ensiekertalaispaikat menevät yleiseen jakoon. Ensikertalaiset ilmoittautuvat soittamalla toimistoon.

Jos et pääse mukaan, muista perua ilmoittautumisesi. Peruuttamatta jätetyistä ilmoittautumisista peritään 50 € maksu. Leiri järjestetään yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakunnan Diakoniatyön kanssa.

Ma 27.3. Nilkan ja jalkaterän nivelrikon vertaisryhmä klo 13-14.30. *

Ti 28.3. Luento klo 17.30: Yläraajojen toiminnalliset ongelmat sekä niiden hoito ja ennaltaehkäisy”. Luennoitsijana fysioterapeutti Pauliina Luukkala. Raision kaupungintalo, Nallinkatu 2, Raisio. Luento taltioidaan Nivelverkko.fi-sivulle.

To 30.3. Kevätkokous klo 17. Esillä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Kahvitarjoilu. Etäyhteysmahdollisuus. Ilm. viim. 28.3.

HUHTIKUU

Ma 3.4. Maanantain vertaisryhmä: Mitä on osteopatia? klo 16.30-18. Vierailijana osteopaatti Eero Aaltonen. *

Ti 4.4. Unikoulu klo 13.30-15 (muut päivät 11.4., 18.4. ja 25.4.) Lääkkeettömillä unenhoitokeinoilla parempaan uneen -kurssi.

Ryhmämuotoinen Unikoulu koostuu neljästä tapaamiskerrasta, joiden aikana käsitellään unta ja vireyttä häiritseviä tekijöitä, pohditaan keinoja vaikuttaa omaan uneen ja päiväaikaiseen vireyteen sekä pyritään saamaan aikaan muutos kohti parempaa unta. Saat kurssista konkreet-

tisia keinoja kohti parempaa unta. Sitoutumalla tekemään tapaamisissa annettuja harjoituksia, saat kurssista parhaimman hyödyn. Mukaan otetaan 10 osallistujaa. Ilm. ja lisätiedot toimistolta.

Ti 4.4. Voin hyvin!-ryhmä klo 16.3018.30. Ryhmässä saa vertaistukea omien elämäntapojen muuttamiseen ja kuulee muiden kokemuksesta, johon omaa hyvää oloa voi peilata.

Aiheina mm. ruokavalio, lepo ja liikunta. *

Ti 11.4. Kaarinan Nivelkerho klo 17-19 Kansalaistoiminnan keskus Puntari, Pyhän Katariinan tie 7. Lääkkeetön kivunhoito, vierailijana ft Ina Vihiniemi.

Ke 12.4. Lukupiiri klo 17-18.30. Luettavana kirjana Hannu Väisänen: Vanikan palat. *

Ke 12.4. Yhteislaulut klo 18.00 Happy Housessa, Ursininkatu 11, Turku. Osallistumismaksu 2 € sis. kahvit. Varaathan tasarahan.

Ke 12.4. Yllätysretki: historian sivujen rapinaa, ripaus taidetta, ehkä muutama löytö ostoksilta kotiin vietäväksi. Mukavaa seuraa ja hyvää ruokaa nyt ainakin. Toivottu Yllätysretki tulee taas, mutta minne matka lopulta viekään?

Lähtö Turun linja-autoasemalta klo 8.45, kyytiin pääsee myös Liedon kirkon parkkipaikalta noin klo 9.10 tai Auran ABC:ltä noin klo 9.30. Arvioitu paluuaika Turkuun noin klo 18.00.

Retken hinta 60 €/henkilö, museokortilla 50 €/henkilö (sis. kuljetuksen, sisäänpääsyt ja opastukset, kahvit ja buffet-lounaan). Retken kohteet ovat esteettömiä. Ilm. viim. ke 22.3.

Tors 13.4. Svenskspråkig kväll kl 17-19. Informell kväll I trevligt sällskap för alla som lider av artros och är intresserade av föreningens verksamhet. Det bjuds på kaffe och även en fysioterapeut medverkar från TULE-tietokeskus som håller en kort informationsstöt om betydelsen av egenvården för artrossmärtor och att röra på sig. Det finns även tid för frågor och samtal.

NIVELTERVEYSVIIKKO 17.-23.4.

Ma 17.4. Lajikokeilu: KuntoVoiTas klo 15-15.45 Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen liikuntasali, Puistokatu 11. KuntoVoiTas on erityisesti ikääntyneille sopivaa ryhmäliikuntaa, jossa harjoitetaan voimaa, tasapainoa ja liikkuvuutta. Maksuton, mukaan mahtuu 20 osallistujaa.

Varaa paikkasi ottamalla yhteyttä toimistoon.

Ti 18.4. Niveltreffit klo 13 Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen keittolounas salaatteineen 10 € hintaan tai buffetlounas 12.7 €.

Huom! Uusi tapaamispaikka ja aika.

Ti 18.4. Raision ja Naantalin Nivelkerho klo 13-14.30 Raision seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2. Aiheena rentoutuminen. Aiheesta pitää ft Ina Vihilehti.

Ke 19.4. Nivelterveyttä Taivassalossa. Turun Seudun Nivelyhdistys ja TULE-tietokeskus järjestävät yhteisen Nivelterveyspäivän Taivassalossa Taivassalon OP:n kokoustiloissa, Ihattulantie 5.

Päivän ohjelma:

15.30 TULEn miniluento aiheesta "Keinoja nivelrikon itsehoitoon", Luennon pitää ft TULE-tietokeskuksesta.

16.00 TULE-mittauksia (puristusvoima, tasapaino ja pituu) + esittelypisteitä. Kahvitarjoilu.

17.30 Livestriimi Turun luennosta "Milloin tekonivelleikkaukseen?".

Luennoitsijana Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Petteri Unkuri. Voit esittää kysymyksiä luennoitsijalle, jotka välitetään hänelle suorana Turkuun.

19.00 Tilaisuus päättyy

Ke 19.4. Luento klo 17.30: Milloin tekonivelleikkaukseen? Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Petteri Unkuri. Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksen

sali, Karviaiskatu 7. Luento taltioidaan ja livestriimataan osoitteessa https://urly.fi/ 2VKQ.

To 20.4. Vertaisryhmä unesta ja levosta klo 12-13 Happy Housessa, Ursininkatu 11.

Eeva Himmanen kertoo lyhyesti Nivelyhdistyksestä ja alustaa aiheesta uni ja lepo, jonka jälkeen jatketaan vertaiskeskustelulla.

Pe 21.4. Ulkoilua Vuokkokodin asukkaiden kanssa klo 13-14.30. Vuokkokoti, Murkionkatu 10. Ilm. viim. 13.4. mennessä. Ilmoita samalla voitko työntää pyörätuolia vai haluatko kävellä vain rollaattoreilla kulkevien vierellä.

Ma 24.4. Lonkan ja polven nivelrikon vertaisryhmä klo 13-14.30.*

Ke 26.4. Härkätien Nivelkerho klo 14.3016 Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9. Aiheena bingoilua ja visailuja.

TAPAHTUMAKALENTERI

Ke 26.4. Ruotsinkielinen ensitietoilta / Infokväll om ledprotesoperationer kl 17-19. Infokvällen leds av en fysioterapeut Sabina Renwall. Anmäl dig senast ons 24.4. *

To 27.4. Kaffetreffit klo 10-12. Skip-Boa ja kahvittelua.

To 27.4. Ensitietoilta tekonivelleikkaukseen meneville tai sitä harkitseville klo 17-19. Vetäjänä ft Sanna Niemi. Ilm. viim. 26.4. mennessä. *

TOUKOKUU

Ke 3.5. Yhteislaulut klo 18.00 Happy Housessa, Ursininkatu 11, Turku. Osallistumismaksu 3 € sis. kahvit. Varaathan tasarahan.

Ke 3.5. TULE-yhteistyöretki: Heli Laaksonen ja Kyösti Mäkimattila - Runoja ja lauluja järjissään pysymisestä klo 19. Lippu 35 €. Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9. Ilm. viim. 27.3.

Ti 9.5. Kaarinan Nivelkerho klo 17-19.00. Nuotioretki Kuusiston hiihtomajalle, Hiihtomajantie 64, Kaarina. Olkikaupungintieltä opasteita. Laavun vieressä on parkkipaikka. Ilm. 4.5. mennessä, jotta varaamme tarvittavan määrän purtavaa.

Ke 10.5. Lukupiiri klo 17-18.30. Luettavana kirjana Laura Restrepo: Intohimon saari. *

Ke 11.5. Asiakasilta naisten alusvaatemyymälä Wau Lingeriessä (Yliopistonkatu 26) klo 18.15.

Valikoiman esittely, mm. kaarelliset ja kaarituettomat liivit, urheiluliivit, uima-asut, yöasut ja proteesiliivit. Tarjolla pikkupurtavaa juoman kera. Viim. ilm. ke 10.5. klo 12.00. Max 15 osallistujaa.

Ti 16.5. Raision ja Naantalin Nivelkerho klo 13. Retki Haunistenaltaalle. Kokoontuminen Haunisten altaan P-paikalla Santaojantiellä. Yhdistyksen puolelta tarjolla pientä purtavaa. Omat juotavat ja mahdolliset lisäeväät mukaan.

Ilm. 11.5. mennessä, jotta varaamme tarvittavan määrän purtavaa.

Ti 16.5. Niveltreffit klo 13 Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen keittolounas salaatteineen 10 € hintaan tai buffetlounas 12.70 €.

Pe-La 19.-20.5. Yhteistyöretki jäsenetuliike TTC-Charterin kanssa: Keuruu. Retkiohjelmassa mm. tutustumista paikallisiin nähtävyyksiin ja historiallinen draamaopastus. Retkellä majoitutaan keski-suomalaisen järviluonnon helmassa hotelli Keurusselässä, missä illan kruunaavat perjantaitanssit. Paluumatkalla vieraillaan myös Mäntän Serlachius-museoissa. Hinta 285 €/hlö kahden hengen huoneessa tai 320 €/hlö yhden hengen huoneessa sis. matkat, majoituksen, ruokailut ja opastuksen. Ilm.viim. to 20.4.

KESÄ–ELOKUU

To 1.6. Retki Paimion parantolaan ja muihin mukaviin kohteisiin! Lähtö Turun linja-autoasemalta klo 9.00, kyytiin pääsee myös Kaarinan keskustasta ja Tuorlan majatalolta. Arvioitu paluuaika Turkuun noin klo 16.00. Paimion parantolassa 60 min opastettu kierros, jonka jälkeen vapaata aikaa ruokailuun tai alueen kiertelyyn omatoimisesti. Paluumatkalla pysähdytään Paimion kenkätaivaassa, jonka lähellä on myös muille Paimion keskustan palveluille aikaa. Paluumatkalla vietetään vielä kesähetki Tuorlan majatalolla.

Retken hinta 33 € (seniorit, opiskelijat, lapset, työttömät) ja muut 38 €. Hinta sisältää opastuksen ja sisäänpääsyn Paimion parantolaan sekä matkat. Hinta ei sisällä ruokailuja ja kahveja päivän aikana. Ilm. viim. 11.5.

Ti 20.6. Niveltreffit klo 13 Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen keittolounas salaatteineen 10 € hintaan tai buffetlounas 12.70 €.

Niveltreffit rannalla elokuussa 1.8. klo 15.00-17.00. Tapaaminen Ekvallan esteettömällä uimarannalla, Kakskerrantie 618, Turku. Varaa mukaasi uima-asu, aurinkovoidetta, sekä riittävästi evästä ja juotavaa. Ekvallan uimarannalla voi olla myös kahvila auki, mutta elokuun aukioloajoista ei vielä ole varmuutta. Uimarannalla on pukukopit vaatteiden vaihtoa varten, wc sekä pöytiä, missä nauttia eväistä. Yhdistyksestä mukana on vapaaehtoisemme Marjo, p. 045 881 3113.

Ti 15.8. Niveltreffit klo 13 Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen keittolounas salaatteineen 10 € hintaan tai buffetlounas 12.70 €.

Fysioterapeutin viisi vinkkiä pystyssä pysymiseen

Teksti: Jenna Walldén, fysioterapeutti, koordinaattori TULE-tietokeskus • Kuva:

Senni Metsäranta

Tasapaino ei ole pysyvä ominaisuus vaan sen hallinta vaatii kehon eri säätelyjärjestelmien yhteistyötä. Tukija liikuntaelimistö, keskushermosto, hermo-lihasjärjestelmä sekä eri aistikanavat kuten sisäkorvan tasapainoelin, näkö- ja tuntoaisti osallistuvat tasapainon hallintaan. Keho tekee siis jatkuvasti töitä, jotta tasapainoa olisi mahdollista pitää yllä.

Suurimman osan kaatumisista ajatellaan johtuvan tasapaino-ongelmista ja heikoista alaraajojen lihaksista. Kaatumisten vaaratekijöitä on kuitenkin useita. Ne jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin vaaratekijöihin sekä tilanne- ja käyttäytymistekijöihin. Sisäiset vaaratekijät ovat henkilöön itseensä liittyviä, kuten sairaudet, tasapainovaikeudet ja heikentynyt lihasvoima. Ulkoisiin vaaratekijöihin luetaan esimerkiksi liukkaus ja huonot jalkineet. Tilanne- ja käyttäytymistekijöitä ovat esimerkiksi kiiruhtaminen, huolimattomuus ja heikentynyt vireystila. Positiivista kaatumisten ehkäisyssä on, että suurimpaan osaan vaaratekijöistä voidaan itse vaikuttaa.

Seuraavien viiden vinkin avulla voit pohtia, ovatko kyseiset asiat kohdallasi kunnossa.

Ota askellusharjoittelu osaksi liikkumista

Askellusharjoittelu vahvistaa dynaamista eli liikkeen aikana tapahtuvaa tasapainoa ja parantaa reaktioaikaa tilanteissa, joissa kaatuminen on todennäköisintä. Usein harjoittelemme staattista tasapainoa paikallamme esimerkiksi yhdellä jalalla seisten, mutta arjen tilanteissa olemme kuitenkin liikkeessä, jolloin askellusharjoittelusta on meille hyötyä. Ota siis reippaaseen tahtiin askeleita eri suuntiin: eteen, sivulle, ristiin taakse tai pyydä jotakuta kertomaan seuraavan askeleen suunta. Näin joudut askeleella reagoimaan yllättävään tilanteeseen. Askellusharjoittelu kehittää muun muassa reaktionopeutta, tasapainoa ja kävelynopeutta.

Tehosta alaraajojen lihasvoimaharjoittelua

Lihasvoimaa tulee liikkumisen suositusten mukaan harjoittaa vähintään kahdesti viikossa. Tasapainon ylläpitämisen ja kaatumisten ehkäisyn näkökulmasta lihasvoimaharjoitteet on hyvä keskittää alaraajojen lihaksiin sekä keski-

Lue TULEtietokeskuksen tapahtumat sivulta 17!

vartalon alueen lihaksiin. Toteutat harjoitteita sitten kuntosalilla tai kotona, kiinnitä huomiota harjoittelun tempoon. Horjahdus tapahtuu nopeasti, jolloin myös lihaksista tulee löytyä nopeusvoimaa asennon korjaamiseksi ja kaatumisen välttämiseksi. Harjoittele siis hallitusti, mutta myös nopealla tempolla.

Huolehdi nilkkojen liikkuvuudesta

Nilkkojen ojennus- ja koukistusvoimaan sekä liikkuvuuteen on hyvä kiinnittää huomiota, sillä nilkan toiminta on keskeisessä asemassa pystyasennon hallinnassa. Nilkan alueen harjoitteilla pyritään säilyttämään tai palauttamaan nilkan liikkuvuutta, tasapainottamaan lihastoimintoja sekä kehittämään tasapainoa ja nilkkanivelen liike- ja asentotuntoa. Ojenna ja koukista nilkkoja sekä kierrä jalkaterää nilkasta ikään kuin kurkistaisit jalkapohjan alle jalkaterän sisäsyrjän ja vastaavasti myös ulkosyrjän kautta. Harjoitteita on hyvä tehdä sekä vastuskuminauhalla että ilman. Tee myös varpaille nousuja hallitusti.

Unohda kiire

Talvi yllättää – tänäkin vuonna. Joka kuudennessa liukastumisessa syynä on kiire. Toisaalta kiire lisää kaatumisvaaraa kaikissa olosuhteissa, ei vain talven liukkailla. Myös esimerkiksi märät lehdet asfaltilla tai suojatien valkoisen viivat sateen jälkeen voivat olla petollisen liukkaita. Varaa siis riittävästi aikaa, jolloin sinun on mahdollista ennakoida ja varautua tasapainon säilyttämiseen yllättävissäkin tilanteissa. Kun sinulla on riittävästi aikaa, voit valita reittisi paremmin ja pysyä pystyssä.

Tarkasta liukuesteiden ja nastakenkien kunto

Talvisaikaan on hyvä käyttää ulkoillessa liukuesteitä tai nastakenkiä, sillä ne ehkäisevät liukastumisia tehokkaasti. Hyvät liukuesteet ovat tyyppitarkastettuja ja sertifioituja tuotteita, joista löytyy CE-merkintä. Parhaimman pidon antavat mallit, jotka peittävät koko kengän pohjan alueen. Milloin viimeksi kurkkasit liukuesteidesi tai nastakenkiesi pohjaa? Tarkasta tasaisin väliajoin, että liukuesteet tai nastakengät ovat hyvässä kunnossa ja vaihda kuluneet ja rikkinäiset ajoissa uusiin!

Hyvä tasapaino on tärkeää

Tiivistelmä Geriatrian ylilääkäri Minna Löppösen Nivelverkko-luennosta.

Teksti: Senni Metsäranta • Kuva: Minna Löppönen

Hyvä tasapaino on tärkeä tekijä itsenäiselle liikkumiskyvylle ja arjessa selviytymiselle. Tasapainon heikentyminen rajoittaa ikääntyneiden liikkumista ja lisää kaatumisriskiä. Tasapainoa voidaan kuitenkin harjoittaa erilaisilla tasapaino- ja voimaharjoitteilla. Sitä tukevat myös muut erilaiset terveet elintavat.

Tasapainolla tarkoitetaan kehon vakautta, jolloin ihminen pysyy asennossa horjumatta ja kaatumatta. Tasapaino voi olla sekä staattista että dynaamista. Asennon vakaana pysymiseen osallistuu yhdessä useampi tekijä. Näitä tekijöitä ovat sensorinen elinjärjestelmä, kuten näkö ja ääriosien tunto sekä motorinen elinjärjestelmä, kuten lihasvoima sekä keskushermosto, joka yhteensovittaa kaikki tekijät.

Tasapainoharjoittelu

Tasapainoa voidaan harjoittaa erilaisilla tasapainoharjoitteilla. Harjoitteissa tulisi haastaa monipuolisesti tasapainon ylläpitoon osallistuvat elinjärjestelmät. Harjoitteissa on hyvä huomioida myös yksilölliset rajoitteet ja taitotasot.

Erilaisia hyviä tasapainoharjoitteita ovat esimerkiksi painonsiirrot, kurkottelut, vartalon ja pään kierrot, käveleminen, käännökset, esteiden kiertäminen, porraskäveleminen, harjoitteet silmät kiinni, pehmeällä alustalla käveleminen sekä nilkan liikkuvuus- ja lihasvoimaharjoitteet. Esimerkiksi liikuntalajeista tanssiminen on erittäin hyvää tasapainoliikuntaa, koska se sisältää monipuolisesti erilaisia painonsiirtoja, kiertoja ja käännöksiä.

Heikko tasapaino altistaa

kaatumiselle

Tasapainoaisti heikkenee pikkuhiljaa ikääntyessä ja heikentynyt tasapaino altistaa kaatumiselle. Iäkkäiden henkilöiden kaatumisen taustalla on useita erilaisia vaaratekijöitä, jotka voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Sisäiset vaaratekijöitä ovat esimerkiksi heikentynyt liikkumiskyky, lihasvoima ja tasapaino, ai-

emmat kaatumiset, sairaudet, heikentynyt näkö ja kaatumisen pelko. Vastaavasti ulkoisia eli ympäristön vaaratekijöitä aiheuttavat esimerkiksi kävelypinnat, huonekalut, jalkineet, apuvälineet, portaat, valaistus, kylpyhuone ja WC-tilat.

Mitä iäkkäämpi henkilö on, sitä todennäköisemmin kaatumisen syy on sisäinen. Fyysisellä harjoittelulla voidaan vaikuttaa kaatumisen sisäisiin vaaratekijöihin, kuten heikentyneeseen lihasvoimaan ja liikkumiskykyyn.

Kaatumisen seurauksia ovat erilaiset kaatumisvammat. Kaatumisvammoista puolet on erilaisia pienempiä pehmytkudosvammoja ja noin 5-10 % vakavampia vammoja. Kaatumisen seurauksena voi olla usein myös kaatumisen pelko. Kaatumisen pelko johtaa siihen, että aletaan välttämään liikkumista ja se voi pahimmillaan johtaa kokonaan eristäytymiseen. Tästä muodostuu noidankehä, jolloin vähäisen liikkumisen myötä tasapaino ja liikkumiskyky heikkenee entisestään joka taas johtaa siihen, että kaatumisriskikin kasvaa entisestään.

Liikunta ja terveet elämäntavat ylläpitävät hyvää tasapainoa

Liikunta, jossa on sekä tasapaino- että alaraajalihasharjoitteita edistää ja ylläpitää hyvää tasapainoa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikkuminen ja erilaisten harjoitteiden tekeminen. Hyvin yksinkertaiset ja lyhyetkin harjoitteet ovat hyviä, harjoitteiden ei tarvitse olla vaativia. Hyviä voima- ja tasapainojumppia löytyy paljon iäkkäille ihmisille.

Viikoittaisessa liikkumisen suosituksessa yli 65-vuotiaille suositellaan 2,5 tuntia kestävyyskuntoa, joka voi olla kävelyä, asioimisliikuntaa tai vaikka sienestystä sekä 2-3 kertaa viikossa lihasharjoitteita, joissa tulisi olla tasapaino-, notkeus- ja lihasvoimaharjoitteita. Ikäihmisten suosituksessa painotetaan erityisesti lihasvoimaa ja tasapainoa, joilla on vaikutusta erityisesti arjessa selviytymiseen, liikkumiskykyyn sekä kaatumisten ehkäisyyn.

Myös muut terveelliset elintavat edistävät hyvää tasapainoa. Esimerkiksi lihasvoiman kehittyminen edellyttää voimaharjoittelun lisäksi riittävää ja monipuolista ravintoa. Etenkin proteiinien merkitystä korostetaan lihasmassan kehittämisessä.

Minna Löppönen

Katso Minna Löppösen luento Nivelverkko.fi -sivustolla

Psykofyysinen fysioterapia – kehon ja mielen yhteys

Teksti ja kuva: Outi Pohjanjoki, fysioterapeutti, FysioR

Psykofyysinen fysioterapia on ihmisen kokonaisvaltaisesti huomioiva fysioterapian erikoistumisala, joka perustuu kehon ja mielen yhteyteen. Tavoitteena on hyvinvoinnin ja toiminnallisuuden tukeminen ja edistäminen. Terapiassa ymmärretään kehon ja mielen muodostava kokonaisuus ja vuorovaikutus. Fyysiset tuntemukset vaikuttavat mielialaan, tunteisiin ja ajatuksiin. Siten ne heijastuvat liikkumiseen ja kokemukseen omasta kehosta.

Keskeistä psykofyysisessä fysioterapiassa on fysioterapeutin ja asiakkaan vuorovaikutuksen laatu sekä asiakkaan kokemuksellinen oppiminen. Terapia edistää terveyttä, ehkäisee sairauksia ja pyrkii kattavaan toimintakykyyn. Samalla voi myös oppia keinoja itse- ja tunnesäätelyyn. Terapian sisältö suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan tavoitteiden ja voimavarojen mukaan. Se johdattaa asiakkaan oman tilanteensa haltuunottoon terapiassa saatujen oivallusten kautta.

Psykofyysinen fysioterapia pyrkii löytämään vaikeasti selitettävien oireiden syyt. Menettelytapoina käytetään muun muassa hengitykseen, rentoutumiseen ja kivun lievittymiseen johtavia harjoitteita. Psykofyysistä fysioterapiaa voidaan toteuttaa myös etävastaanoton kautta. Psykofyysinen fysioterapia voi toteutua osana muuta kuntoutusta. Silloin on hyvä keskustella asiasta kaikkien hoitotahojen kanssa. Hoitomuodosta hyötyvät lapset, nuoret ja aikuiset, jotka kärsivät esimerkiksi:

- pitkittyneistä kiputiloista

- ahdistuneisuudesta, jännittyneisyydestä tai paniikkioireista

- stressistä, uupumuksesta tai masennuksesta

- kehonkuvan häiriöistä

- unettomuudesta

- perusliikkumisen ja kehon hahmottamisen vaikeuksista

- hengitykseen liittyvästä oireilusta

- toimintakyvyn heikkenemisestä

Outi Pohjanjoki on psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti.

Kirjanurkka

Aino Aallon esiinmarssi

Teksti: Tiina Peltonen

Vai kakunpursottajaksi hän vain kelpaisi? Hän kyllä näyttäisi. Hän suunnittelisi ainutlaatuisempia rakennuksia kuin yksikään Polusteekin mies. (s. 105–106)

Jari Järvelän romaanin Aino A. päähenkilö Aino Aalto on vastavalmistunut, sinnikkäästi töitä etsivä uhmakas arkkitehti, jonka sydän sykkii rakennusten monenlaisille mahdollisuuksille. Todellisuudessa Ainon saavutukset ovat jääneet hänen miehensä Alvar Aallon nimen varjoon.

Humoristinen, faktaa ja fiktiota taidokkaasti sekoittava tarina alkaa ajasta ennen kuin Ainosta ja Alvarista tuli pari. Aino ja opiskelutoverit matkustavat Italiassa ja imevät itseensä inspiraatiota maan rakennustaiteesta. Matka on palkinto raskaista opiskeluajoista ja hengähdys ennen työelämään astumista – etenkin kun miesvaltaisella alalla naisarkkitehdeillä on suuri paine menestyä.

Tarinan edetessä syvennytään Aaltojen väliseen rakkaussuhteeseen, johon romaanin mukaan säröjä tekevät Alvarin huoleton rahankäyttö ja naisseikkailut. Vaikka rakkaus ja lapsiperhe-elämä saavat tarinassa sijaa, nousee vahvimpana kuitenkin esiin Ainon intohimo arkkitehtuuria kohtaan. Lastensa kanssa hän ei aina koe osaavansa olla, vaan Alvar on perheen leikittäjä. Suunnitellessaan rakennuksia ja käyttöesineitä on Aino sen sijaan oikeassa paikassa.

Turkulaiselle lukijalle mielenkiintoisinta teoksessa ovat varmasti Turkuun sijoittuvat luvut ja tapa, jolla Järvelä Aaltojen kautta kaupunkia kuvailee. Aino ja Alvar perheineen asuivat Turussa vuosina 1927–33 ja suunnittelivat yhdessä muun muassa Lounais-Suomen Maalaistentalon Humalistonkadun ja Puutarhakadun kulmassa sekä Turun Sanomien toimitalon Kauppiaskadulla.

Aino A. luokitellaan romaaniksi, mutta Järvelän jälkisanojen perusteella mukana on paljon totuutta. Teoksesta onkin mahdollisuus saada käsitys niin Aaltojen suunnittelemista rakennuksista ja esineistä kuin heidän epätasa-arvoisesta työsuhteestaan, jossa Alvar sai nimelleen kunniaa ja Ainon ansiot unohdettiin. Tämän teoksen luettuasi haluat kuitenkin varmasti etsiä Alvar Aallon sijaan tietoa Aino Aallon elämästä ja urasta.

Jari Järvelä: Aino A. Tammi 2021. 395 s.

Ystävyyden laulu

Mistä tunnet sä ystävän, lauletaan laulussa

Teksti: Tuula Vainikainen

Seuraava säe kysyy, onko oikea sulle hän… Mirja Hämäläisen tietokirjassa pureudutaan ystävyyteen syvällisemmin ja monesta näkökulmasta.

Tekijä on tutustunut aihetta käsitteleviin tutkimuksiin ja tunnustellut ilmiötä sekä omakohtaisesti, haastattelemalla että kyselyllä.

Ystävyys on positiivinen asia, mutta joskus on hyödyllistä mennä pintaa syvemmälle. Siihen Hämäläisen kirja antaa mainion mahdollisuuden – katsastaa ilmiötä ja tunnustella omia tuntojaan.

Osaamme nimetä ystäviämme. ”… näitä ystäviä rakastaa heidän itsensä takia, eikä heiltä tarvitse mitään…”, kirjoitti jo Aristoteles. Väittäisin vastaan, että tarvitsee kyllä – juuri sitä ystävyyttä. Ystäviä löytyy elämän eri vaiheista. Muistamme varmaan jokainen vanhimman ystävämme. Minulle hän on Tiina, jonka kanssa tutustuimme muuttaessamme 5-6-vuotiaina kerrostaloon. Kellari oli vasta maalattu, eikä meitä lapsia otettu sinne tutustumaan. Siitä se lähti.

Elämme yltäkylläisyyden ystävyydessä. Ihmisen ykköshuoli ei ole heimon selviäminen eikä ystävyyssuhteita tarvitse rakentaa hyödylle. Ystävyys alkaa tunnistamisen kokemuksesta, tutkijoiden mukaan kyse on geneettisestä samankaltaisuudesta. Ystävyydessä vallitsee tasavertaisuuden vaatimus: kohtalaisessa määrin ystävän huolten kuuntelu ei rasita. Avaudumme ystävillemme tärkeistä asioistamme, joskus juoruilemmekin, joka on Hämäläisen mukaan iloista tiedonvaihtoa ja sukua apinoiden sukimiselle.

Ystävyyden pohjana ovat tunteet – pitäminen ja välittäminen. Tunteet voivat myös kylmetä, tasavertaisuus alkaa nilkuttaa ja muut asiat ajaa kiireessä ystävyyden edelle.

Ystävyyksiä on erilaisia ja meillä on samaan aikaan niitä eri vaiheessa. On elämäntilanneystävyyksiä - lyhytkin ystävyys voi olla merkittävä. Kaikki suhteet eivät kestä ikuisesti. Ihmiset ovat epätäydellisiä – niin me kuin ystävämmekin. Suru, kateus, epäoikeudenmukaisuus ja vihakin voivat kuulua ystävyyteen tai aiheuttaa sen hiipumisen tai sanallisen päättämisen. Hyvään ystävyyteen kuuluu kyky ottaa vastaan hankalaakin palautetta.

Facebook on eräs aikamme ystävyyden muoto. Omia kontaktejaan tutkailemalla voi oppia itsestään.

Kiehtova kirja.

Mirja Hämäläinen: Ystävyys. Kosmoskirjat 2022.

Minun juttuni

Vaellus

Teksti: Tiina Peltonen

Kuvat: Matti Heinonen ja Martti Pietikäinen

Yhdistyksen vesijumpan kautta tutustuneet Matti Heinonen, Martti Mustonen, Martti Pietikäinen ja Pauli Järvinen ovat olleet yhdessä vaeltamassa Lapissa. Vaeltamisessa heitä kiehtoo erityisesti Lapin moninainen luonto.

Ensin porukka alkoi tekemään keväisin reissuja lähikaupunkeihin. Tutuiksi näillä reissuilla tulivat esimerkiksi Helsingin Vallisaari sekä Hernesaari, jossa sijaitsevaa Löyly-saunaa miehet kävivät kokeilemassa. Pietikäinen ja Heinonen olivat käyneet aiemmin tahoillaan Lapissa, ja tästä syntyikin vähitellen ajatus porukan yhteisestä vaelluksesta Lappiin.

Lappi

Kummatkin porukan tekemät vaellukset ovat sijoittuneet Lappiin, toinen Pyhätunturille ja toinen Ylläkselle. Ensimmäinen reissu tehtiin kolmikkona Heinosen, Mustosen ja Pietikäisen kesken, ja seuraavalle matkalle liittyi Järvinenkin mukaan.

Vaikka retkeilypaikkoja olisi lähempänäkin, on Lapin etelään verrattuna erilainen maailma vetänyt miehiä puoleensa. Paikallisten asenne ja moninainen luonto, joka vaihtelee korkeuserojen mukaan jänkhästä kivikkoon, eli rakkaan, ja tasaiseen kankaaseen, tekevät paikasta erityisen. Kuten Heinonen nostaa esiin, on maisema täyn-

nä luonnon itsensä rakentamia asioita, kuten merenpohjassa muotoutuneita liuskekiviä. Lapin luonnon näkymää ja mittaeroja on vaikea vangita filmille, ne häipyvät kuvissa.

Pietikäinen kuvaa pohjoisen vaikuttavuutta sanonnan ”Lapin hulluus” kautta. Kun on hänen mukaansa kerran kokenut syksyn ruska-ajan tai kevään aurinkoiset hankikelit Lapissa, ei sitä voi unohtaa. Hän sanoo, että jalat tulevat tietyin väliajoin levottomaksi ja silloin pitää päästä Lappiin.

Heinonen puolestaan kuvaa Lappia maailmana, johon on helppo uppoutua. Mustosen mielestä Lapissa on erityistä se, ettei siellä ole samalla tavalla kiirettä. Ainoastaan se pitää ottaa huomioon, ettei pimeä pääse yllättämään.

Ikimuistoisia hetkiä

Viikon kestäneillä vaelluksilla on ehtinyt kertyä useampia hetkiä, joita muistella jälkeenpäin. Tällaisia ovat olleet niin vierailu Pyhä-Luoston ametistikaivoksilla, jossa oli mahdollista louhia ja ostaa tuliaisiksi ametisteja, kuin pilven yllättämäksi joutuminen Taivaskeron

Minun juttuni -juttusarjassa esitellään yhdistykselle läheisiä henkilöitä ja heille tärkeitä asioita. Tunnetko jonkun, joka sopisi juttusarjaan? Vinkkaa toimitukselle osoitteeseen tiedotus@nivelposti.fi

huipulla Pallas-Ylläksellä. Pilvi tuli ihan kasvoihin saakka niin, että ne kastuivat läpimäriksi, ja kaikki näkyvyys ympäriltä haihtui.

Mustonen muistelee etenkin kertaa, jolloin porukka meni keskellä yötä pilkkopimeällä laavulle sytyttämään tulen ja paistamaan makkaraa. Kaikkialla ympärillä oli pikimustaa, vain pieni tuli paloi keskellä. Tämä teki tunnelmasta aavemaisen, hän sanoo.

Yksi vaeltamisen pitkään säilyneistä perinteistä on kuksan kastaminen käyttöön. Nauraen miehet kertovat, että kastaminen tapahtuu täyttämällä kuksa piripintaan joko rommilla tai koskenkorvalla. Käyttöönoton jälkeen kuksaa ei tulisi enää pestä muuten kuin vedellä huuhtelemalla. Rasvan annetaan kerääntyä kuksan pintaan, ja näin se osaltaan pidentää kuksan käyttöikää.

Arvaamattomat sääolot haasteena

Vaelluksella pitää varautua myös mahdollisiin ongelmiin, vaikka Pietikäinen toteaakin pilke silmäkulmassa, että haasteidenhan takia sitä Lappiin läh-

on oma maailmansa

Kuukkeli tuli tervehtimään vaeltajia Yllästunturilla, Pakasaivon nuotiopaikalla.

detään. Haasteita saattavat aiheuttaa pitkät välimatkat, kuten porukalla 17 kilometrin matka majoituksesta tunturille. Myös tuntureiden maaperän haastavuus nousee keskustelussa esiin. Esimerkiksi Noitatunturia ylöspäin kiivetessä kivet pienenevät ja pienenevät matkan varrella, mikä saattaa tehdä reitistä kiipeilijälle vaikean.

Lisähaasteensa vaellukseen tuo arvaamaton sää. Pitkälle etukäteen ei voi tietää, paistaako vaeltaessa aurinko vai sataako. Huipulla ollessa kova tuuli tekee puolestaan olosta vaikean ja epämukavan. Ja vaikka pilven sisällä oleminen saattaa olla hetki, joka ikimuistoisuudessaan jää mieleen, on tunturissa pilven sisällä liikkumisessa omat vaaratekijänsä. Onneksi miesten tapauksessa Taivaskeron pilvi väistyi pois tieltä, ja he pääsivät jatkamaan matkaansa selkeällä säällä.

Kaiken kaikkiaan miesten kertomat jutut painottavat kuitenkin sitä, että vaelluksilla koetut haasteet ovat olleet heidän mielestään pieniä. Reissujen hyvät puolet ovat ehdottomasti vieneet haasteista voiton.

Ensimmäistä kertaa vaeltamaan?

Miesten tekemät vaellukset ovat opettaneet heitä oikeanlaisten varusteiden pakkaamisessa. Kun kysytään vaelluksen tärkeintä varustetta, on vastaus yksimielisesti kengät. Porukan mukaan hyvät vaelluskengät ovat oikeankokoiset, eivät liian pienet tai isot, ja niillä on ennen retkeä kävelty useampia kymmeniä kilometrejä, jotta ne on saatu ajettua sisään. Kenkien valinnassa kannattaa hinnan ja ulkonäön sijaan ottaa huomioon tuntuma sekä se, että erilaiset maaperät, kuten kivikko, vaativat omanlaiset kengät.

Muut vaellusvaatteet löytyvät usein jo kodin ulkoiluvaatteista, eikä niitä tarvitse heti ostaa uusia. Pietikäinen vinkkaa, että Partioaitasta pystyy vuokraamaan niin telttoja, rinkkoja kuin retkikeittimiä. Näin kaikkia varusteita ei tarvitse hankkia omaksi tai niitä pystyy kokeilemaan käytännössä ennen ostopäätöstä.

Ensimmäistä kertaa vaellukselle lähtiessä ihannetilanne on se, jos mukana on joku, joka tuntee kyseisen reitin entuudestaan ja jolla on kokemusta vaeltamisesta. Näin reissusta on mahdollista saada mahdollisimman paljon

irti. Miestenkin tapauksessa Heinosen ja Pietikäisen aiemmista Lapin-kokemuksista on ollut hyötyä. He suosittelevat lisäksi retkiporukan kooksi kahdesta neljään henkilöä.

Ensimmäisellä vaelluksella ei tarvitse lähteä Lappiin asti. Läheltä Turkuakin löytyy paikkoja, joissa vaeltamista voi kokeilla joko päiväretkien tai yhden yön pituisten reissujen muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi Kurjenrahkan kansallispuisto, jonne yhdistyskin on järjestänyt retkiä, Pomponrahkan suoalue sekä Teijon kansallispuisto Salossa ja Nuuksion kansallispuisto Uudellamaalla.

Lappiin lähtiessä Pietikäinen suosittelee ensimmäiseksi retkikohteeksi Pallas-Hettaa. Hänen mukaansa se on turvallinen reitti, jonka varrella on tasaisin väliajoin niin mökkejä kuin muita kulkijoita. Näin apua löytyisi helposti, jos sitä sattuisi tarvitsemaan.

Kokeilun kautta selviää paljon. Miehet kertovat, että mukana olevat tavarat ovat koko ajan vähentyneet. Ensin mukaan pakkaa kaiken mahdollisen, mutta vasta kokemuksen kautta ymmärtää itselle tärkeimmät varusteet. Esimerkiksi vesipulloja miehet eivät juuri kanna mukanaan tunturissa, sillä tunturipurojen kirkasta juoksevaa vettä on turvallista juoda. Sujuvan reissun mahdollistamiseksi kannattaa muistaa myös riittävä suunnittelu. Pietikäisen mukaan suunnittelu onkin tekemisen ja muistelemisen rinnalla yksi reissujen kolmesta nautinnonaiheesta.

Iloisella reissumielellä matkaan Kenelle vaellusta voisi suositella? Miehet ovat tässä tapauksessa selkeästi yhtä mieltä. Järvinenkin toteaa, että tätä on melkein turha kysyä, sillä vaellusta voi suositella kaikille. Vaellus onkin nykyisin aiempaa helpompaa jokaiselle. Esteettömät reitit ovat yleistyneet, ja yksi sellainen on esimerkiksi Karpalopolku Kurjenrahkan kansallispuistossa.

Nyt, kun miesten tekemistä vaelluksista on kulunut tovi, ajatuksia reissuun lähtemisestä on jälleen. He kuitenkin pahoittelevat, että ikä alkaa tulla Lappiin kohdistuvien retkien tielle. Retket voi kuitenkin suunnitella oman kunnon ja kiinnostuksen mukaan lyhyistä ja lähelle suuntautuvista vaelluksista lähtien. Heinonen, Mustonen,

Pietikäinen ja Järvinen ovat esimerkiksi yöpyneet vaelluksillaan teltan sijaan mökeissä ja tehneet ympärillä oleville tuntureille päiväretkiä. He korostavat lisäksi tasaisin väliajoin pidettävien taukojen sekä riittävän nesteytyksen ja eväiden tärkeyttä. Heidän mukaansa jaksamisen kannalta liian lyhyt matka on ehdottomasti liian pitkää parempi.

Apua retkireittien valintaan ja suunnitteluun löytyy helposti. Turun matkailuneuvonnassa on saatavilla karttoja ja lentokentän lähistöllä sijaitsevan Pomponrahkan suoalueen kartta löytyy myös puhelinluettelosta. Lähialueiden luontopoluista löytyy tietoa turku. fi-sivustolta ja koko Suomen kattavista retkireiteistä puolestaan retkikartta. fi-sivustolta.

Luonto ja ulkoilu ovat merkittävä osa vaellusta, ja näistä nauttivalle retkiä voikin erityisesti suositella. Luonnon ja ulkoilun lisäksi Järvinen nostaa vielä esiin yhdessäolon hauskuuden, joka miesten tekemillä reissuilla on vallinnut. Kokoa siis miesten vinkkaamana kokoon hyvä retkiporukka, ota mukaan iloinen reissumieli ja lähde matkaan!

Helsingin Olympiatulen muistomerkillä Taivaskerolla. Vuoden 1952 kisoissa tulet sytytettiin Taivaskerolla ja Ateenassa. Ne yhdistettiin Torniossa, josta matka jatkui Helsinkiin.

Toipilastarinoita

Raision seurakunnan kirkkoherrana työskentelevä

Sari Lehti kertoi Facebook-sivullaan toipumisestaan polven tekonivelleikkauksesta keväällä 2022. Nivelpostin lukijat saavat kurkistaa Sarin päiväkirjanomaisiin merkintöihin, toipilastarinoihin.

Sarille tehtiin oikean polven tekonivelleikkaus Tampereen Coxassa 9.3.2022. Polvi oli kipuillut noin kaksi vuotta ja tilanne oli mennyt nopeasti huonompaan suuntaan. Leikkaustilanteen Sari koki turvallisena ja ammattimaisena, vaikka se pelottikin kovasti. Leikkauksen jälkeen kivut olivat kovat, mutta lääkkeet auttoivat niihin hyvin.

56-vuotias Sari kuvailee, että leikkauksesta toipuminen tapahtui ensin päivä päivältä, sitten viikko viikolta ja lopulta jo kuukausi kuukaudelta. Toipuminen tapahtui varsin nopeasti ja oli ilo huomata sen eteneminen.

Leikkaus ei ollut Sarille pelkästään fyysinen, vaan myös henkinen prosessi. Kun kroppaan kajotaan radikaalisti, tuntui se mielessäkin. Alkuvaiheessa potilaan asemaan asettuminen oli vaikeaa. Loppuvaiheessa Sari kertoo sen olleen sitten liiankin helppoa. Olonsa surkuttelua Sari pyrki välttämään ja kävi reippaasti kuntosalilla sekä ennen että jälkeen leikkauksen.

10. maaliskuu

Polven tekonivel suunnitellusti paikoillaan. Sattuu koko jalka kovin. Tästä toipumaan. Virkavapaus koko loppukevään. Sijaisena yksi papeistamme. Kiitos kaikille esirukoilijoille

12. maaliskuu

Vuorokausi kotona takana kromikobolttitekonivelen kanssa ja hyvin on mennyt. Ihmeellistä, mitä lääkärit osaavat tehdä, kuinka huippua sairaanhoito meillä on ja että saan olla sen kaiken kohteena. Ja teidän kaverien tsemppi on niin tärkeää puhumattakaan esirukouksistanne. Kyllä, olen siunattu, kiitollinen ja onnellinen.

15. maaliskuu

Tänään sidetaitos pois. Alta paljastui paranemaan päin oleva leikkaushaava ja 29 kiinnityshakasta! Mannekiinisäärtä ei jatkossakaan luvassa mutta jospa jalka, joka palvelee kävelyä ja seisomista kivutta.

22. maaliskuu

Ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen yletyin itse seisaaltaan pesemään oikeankin jalan varpaat, jiihaa!

Tää homma etenee Lämmin kiitos ystävälle ihanasta tuliaisparane pian -suihkuvaahdosta

8. huhtikuu

Tekonivelleikkauksen toipilaan elämää: Tänään viimeinen 28:sta pistoksesta, jotka (koska en itse vaan pystynyt) puolisoni ja 2 kertaa ystävä kiitos! pisti vatsani alueelle leikkauksen jälkeisten veritulppien ehkäisyksi. Tätä ei jää ikävä. Silti, uskomattoman upeaa lääketiedettä tässäkin taas.

Toipilaana kotisohvalla, jossa nukuin noin kuusi viikkoa.

Portaat yläkerran makuuhuoneeseen olivat mahdottomat kiivetä aluksi.

Toipilaan kuulumisia: Tänään ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen kuntosalilla. Oi iloa! vaikka vähemmän sarjoja ja toistoja, niin penkkipunnerruskin onnistui. Jalkoja saan siellä treenata vasta kun leikkauksesta on kolme kuukautta. Palautin apuvälinelainaamon suihkutuolin ja piikilliset kyynärsauvat. Käytän omia. Pärjään sisällä lähes ilman sauvoja, ulkona varmuuden vuoksi turvana yksi sauva. Uskomaton tuo apuvälinelainaamon palvelu, verovaroin hoidettu!

2. toukokuu

Toipilastarinoita: Toipuminen polven tekonivelleikkauksestani tapahtuu hitaasti mutta varmasti. Kohta 2 kk leikkauksesta. Nyt ensimmäinen normaalisti kipulääkkeittä nukuttu hyvä yö takana. Kävelen ulkonakin ilman kyynärsauvoja, hitaasti mutta silti. Koko hommassa minut yllätti se, kuinka kokonaisvaltaisesti keho reagoi leikkaukseen; kummallisia oloja, joita en osaa kuvata. Pikkuhiljaa voiton puolella. Vielä tässä kyykätäänkin

13. toukokuu

Toipilastarinaa: Kaksi särkyisempää päivää. Aamu alkoi kitisten mutta sitten laitoin itseni järjestykseen. Ensimmäistä kertaa metsäpolkukävely koiran kanssa, reilu kilometri ja voila! jalka on parempi! Liikunta on lääke - sanonta jälleen todistettu.

9. kesäkuu

Toipilastarinoiden päätös - toivottavasti: Kaksi päivää töitä takana pitkän sairausloman jälkeen. On ollut ihanaa palata, vaikka jännittävääkin. Keskiviikkona suurimman osan päivästä istuin. Polvi oli melko jäykkä niin illalla kuin seuraavana aamuna. Tänään to olen istumisen lomassa seissyt, verrytellyt, venytellyt. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.

Keskiviikkona olin kirkossa Arkkipooki -palkintoa vastaanottamassa (Hurraa @godfulness.fi ja Hannele Siltala ja Jeesus!) ja kirjastossa Taiteiden yön Elämäni biisi -kisassa.

Paljasjalkainen raisiolainen pappi ilman sukkia.

Haluaisitko sinä kertoa oman toipilastarinasi? Otathan yhteyttä meihin tiedotus@nivelposti.fi tai puh. 0456 131 500.

Polven osatekonivelleikkaus – uhka vai mahdollisuus?

Tiivistelmä Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Jani Knifsundin Nivelverkko-luennosta.

Teksti: Senni Metsäranta • Kuva: Tyks Orto Nivelrikko on hyvin yleinen sairaus. 50–59-vuotiaista noin 35 % ja yli 70-vuotiaista noin 60 % sairastaa nivelrikkoa. Useimmiten nivelrikko on oireeton. Oireita esiintyy yli 60-vuotiaista sairastavista naisista 18 %:lla ja miehistä 10 %:lla. Kun nivelrikko on edennyt pitkälle eikä ensisijainen konservatiivinen hoito enää auta, tulee vaihtoehdoksi tekonivelleikkaus. Yleisempi leikkausmuoto on kokotekonivelleikkaus, mutta myös osatekonivelleikkaus voi olla vaihtoehtona.

Polven nivelrikon oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat. Yleisimpiä oireita ovat liikkeelle lähdön kankeus ja rasituskipu kävellessä. Polven nivelrikossa leposärky on yleensä harvinaisempaa kuin esimerkiksi lonkan nivelrikossa. Polven nivelrikosta noin 25 % on polven sisäsyrjän nivelrikkoa eli nivelrikko ei ole laajentunut koko polveen.

Nivelrikon ensisijaisena hoitona on konservatiivinen hoito eli ei-leikkauksellinen hoito. Konservatiivista hoitoa ovat esimerkiksi fyysinen harjoittelu yhdistettynä painonpudotukseen. Parasta on kevyt tehoinen harjoittelu, joka ei aiheuta tärähdystä nivelalueelle sekä liikelaajuusharjoitteet ja venyttely. Voi myös käyttää erilaisia apuvälineitä, kuten kyynärsauvoja ja polvitukia. Lääkehoitona on ensisijaisena parasetamolia ja jos se ei auta niin tulehduskipulääke. Nivelensisäisiä pistoksia voidaan myös antaa (kortisoni ja hyalyronihappo).

Polven nivelrikon leikkaushoito

Kun nivelrikko on edennyt pitkälle ja ensisijainen konservatiivinen hoito on riittämätöntä, tulee hoitovaihtoehdoksi leikkaushoito. Aikaisemmin käytetty huuhtelu ja tähystyskirurgia ei ole enää suositeltavaa.

Yleisin käytetty leikkaushoito on tekonivelleikkaus. Se on todettu hyödylliseksi, kun konservatiivinen hoito on riittämätöntä ja nivelrikko aiheuttaa merkittävää haittaa. Se ei ole kuitenkaan täysin ongelmaton ja riskitön. Jopa 20 % polven tekonivelleikkauspotilaista ei ole tyytyväisiä lopputulokseen.

Tekonivelleikkausten määrä on kasvanut vuosien myötä. Vuonna 1980 tehtiin Suomessa alle 500 polven tekonivelleikkausta ja vastaavasti vuonna 2018 tehtiin yli 12 000 polven tekonivelleikkausta. Tekonivelleikkausten määrä on kasvussa etenkin alle 55-vuotiailla eli niillä, jotka ovat aktiivisesti vielä työelämässä.

Osatekonivelleikkaus vs. kokotekonivelleikkaus

Tekonivelleikkaus voi olla joko kokotekonivelleikkaus tai osatekonivelleikkaus. Näistä kokotekonivelleikkaus on eniten käytetty hoitomuoto. Kokotekonivelleikkauksessa se-

kä reisiluun, että sääriluun nivelpinnat pinnoitetaan metallikomponentilla ja komponenttien väliin tulee muoviliukupinta. Myös polvilumpion nivelpinta voidaan pinnoittaa muovilla.

Osatekonivelleikkaus on kokotekonivelleikkausta vähemmän käytetty hoitomuoto. Sitä voidaan käyttää vähintään 25 %:lla nivelrikkopotilaista. Osatekonivelleikkauksessa vain polven kulunut nivelpinta, useimmiten sisäsivulla, pinnoitetaan ja komponenttien väliin tulee muoviliukupinta. Verrattuna kokotekonivelleikkaukseen tässä muodossa polvilumpioniveltä ei pinnoiteta.

Tutkimuksissa osatekonivelleikkauksella on havaittu joitakin etuja kokotekonivelleikkaukseen verrattuna. Näitä etuja on esimerkiksi nopeampi toipuminen ja lyhyempi sairaalahoito, parempi liikelaajuus, mahdollisesti hieman parempi toiminnallinen tulos, vähäisemmät komplikaatiot ja leikkauksenjälkeiset kivut.

Kokotekonivelleikkaus on kuitenkin pitkällä aikavälillä varmempi. Siinä uusintaleikkausriski on pienempi ja pitkäaikaispysyvyys on parempi verrattuna osatekonivelleikkaukseen. Lisäksi kokotekonivelleikkaus on hieman yksinkertaisempi eikä se vaadi samanlaista perehtymistä leikkaustekniikoihin ja indikaatioihin kuin osatekonivelleikkaus.

Leikkausvalinnassa otettava huomioon potilaan oireet ja tarpeet

Oikeilla indikaatioilla osatekonivelleikkauksella saavutetaan vähintään yhtä hyvä toiminnallinen tulos pienemmällä komplikaatioriskillä kuin kokotekonivelleikkauksella. Kuitenkin pitkällä aikavälillä osatekonivelleikkauksen uusintaleikkausmäärä on ja tulee aina olemaan suurempi.

Potilailla on yksilöllisiä eroja, jotka on huomioitava. Leikkausmuoto valittaessa tärkeää on, että potilasta kuunnellaan ja osapuolet keskustelevat yhdessä sopivasta hoitovaihtoehdosta. Leikkausvaihtoehtoja mietittäessä on selvitettävä, toivooko potilas nopeampaa toipumista pienemmin leikkausriskein ja hyväksyy kohonneen uusintaleikkausriskin – vaiko päinvastoin.

Katso koko luento

Jani Knifsund

Painohulavanne pyörimään!

Painohulavanne on saavuttanut suosiota viime aikoina. Painollisen hulavanteen pyörittäminen on hauska, tehokas sekä edullinen liikuntamuoto. Helsingin yliopiston sisätautiopin professori Hannele Yki-Järvisen tutkimusryhmän toteuttamassa rasvamaksatutkimuksessa (2019) painohulavanteen teho osoitettiin myös tieteellisesti. Erityisesti painohulavanteen pyörittämisen todettiin olevan vyötärönympärystä kaventava liikuntamuoto. Yleensä rasvanpolton kohdistaminen paikallisesti on vaikeaa. Esimerkiksi kävely, jota pidetään tehokkaana rasvanpolttomenetelmänä, polttaa kyllä rasvaa, mutta ei yhtä tehokkaasti juuri keskivartalosta.

Painohulavanne aktivoi keskivartaloa huomattavasti tavallista painotonta hulavannetta enemmän. Tehokkaiden painollisten vanteiden sisäpinnassa on aaltomainen kohokuvio, joka aktivoi keskivartaloa pyörityksen aikana ja tehostaa näin paikallista rasvanpolttoa.

Tutkimuksessa verrattiin kävelyllä ja hulavanteen pyörittämisellä saavutettuja tuloksia keskenään. Tutkimuksessa 55 ylipainoista henkilöä satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä aloitti kuuden viikon jakson pyörittämällä 1,5 kg painoista hulavannetta, jonka jälkeen tämä ryhmä jatkoi kävelyä seuraavat kuusi viikkoa. Toinen ryhmä aloitti kuuden viikon jakson kävelyllä, jota seurasi kuuden viikon mittainen painohulavanteen pyörittämisen jakso.

Tutkimuksen perusteella hulavanteen pyörittäminen kavensi vyötäröä kuuden viikon tarkastelujaksolla kävelyä enemmän. Päivittäinen noin 13 minuutin hulavanteen pyöritys kavensi vyötärönympärystä keskimäärin 3 cm, kun taas päivittäisen noin 10 000 askeleen kävely keskimäärin 0,7 cm. Hulavannetta pyörittämällä keskivartalon rasvamäärä pieneni ja lihasmassa kasvoi.

Kävely puolestaan alensi merkittävästi systolista verenpainetta ja nosti hyvän HDL-kolesterolin määrää, kun taas painohulavanteen pyöritys pienensi merkittävästi huonon LDL-kolesterolin määrää.

Kävely ja painohulavanteen pyöritys ovat molemmat loistavia liikuntamuotoja. Keho tarvitsee monipuolista liikettä voidakseen hyvin. Painohulavanteen pyöritys onnistuu myös helposti kotona. Samalla voi katsoa esimerkiksi televisiota. Kynnys pyörittämisen aloittamiselle on siis melko pieni.

Olen itse opastanut asiakkaita painohulavanteen pyörityksen aloittamisessa ja on ollut ilo huomata, että jo muutaman minuutin harjoittelulla tapahtuu valtavasti kehitystä. Listasin muutamia vinkkejä, jotka asiakkaat ovat kokeneet hyödyllisiksi.

1. Seiso noin lantionlevyisessä haara-asennossa. Polvet ovat hieman koukussa.

2. Pidä vanne vyötärön korkeudella vaakatasossa.

3. Anna vanteelle reipas alkuvauhti.

4. Tee lantiolla pientä ylläpitävää liikettä.

5. Yläkroppa pysyy melko paikallaan.

Ja mikäli kaipaat pyörittämiseen haastetta, kokeile mennä samalla kyykkyyn koukistaen polvia. Ja kokeile pyörittää vannetta vielä vaikkapa toiseen suuntaan! Nyt ei muuta kun pyörittämään!

Teksti: Ina Vihilehti, fysioterapeutti, suunnittelija • Kuva: TULE-tietokeskus

Svenskspråkig resumé

Text: Carl-Bertil Tauler

s. 8

Forskningsläkaren Tatu Kantonen påvisar i sin avhandling om hur förändringarna i hjärnans belönings-system utgör riskfaktorer för fetma. Ifall bindningsplatserna för de opioIder i hjärnan, som bidrar till välbefinnande minskat, kan det leda till ett impulsivt ätande. En bidragande orsak till störningar i opio-dernas verksamhet kan t ex bero på föräldrarnas fetma, som är en riskfaktor för fetma hos deras efter-kommande.

s. 9

Leila Tamminen, 68 år, berättar om hur hon räknar sina trappsteg och går ner i vikt. Ner från åttonde våningen i sitt hus räknade hon till 134 steg och 156 om hon går via källaren. Efter det har Leila daligen räknat trappstegen upp och ner och därigenom fått den totala dagliga stegmängden, veckovis och månadsvis, som hon har antecknat i sitt häfte för att jämföras varje månad. Hon säger sig vara motiverad och berättar att hon inte använt sig av hiss. Sina övriga steg kollar hon I sin mobil, som hon skriver ner i sitt häfte. Mobilen, som hon fått av sin dotter, har hon med sig i sin ficka.

s. 11

Fysioterapeuten Riikka Heinonen skriver om vården av störningar I tuggsystemet sett ur fysioterapins synvinkel. Ett fungerande tuggsystem utgör en betydelsefull del av människans omfattande välmående. Besvär i tuggsystemet kan man effektivt behandla genom fysioterapi. Tuggsystemet består av käkleden, tuggmuskler, tänder samt därtill närliggande vävnad. Då man talar om funktionsfel i tuggsystemet menar man smärttillstånd och störningar I förutnämda organ.

s. 16

Doktorsavhandlingar

Medicine licentiat Sakari Pietiläinen påvisar i sin doktorsavhandling (21.10.2022, ortopedi och traumalogi) att de är tryggt att minska på uppföljningen av metall-på-metallimplantat för höftleder.

Medicine licentiat Mikko Karvonen påvisar i sin doktorsavhandling (4.3.2022, ortopedi och traumalogi) att man genom att välja rätt ledproteskomponenter kan man förminska mängden av förnyade totala höftleds-operationer och därigenom också förbättra patientbelåtenheten.

s. 28

En sammanfattning av specialläkaren i ortopedi-och traumatologi Jani Knifsunds föreläsning som behandlar frågan om en knäledsprotesoperation är ett hot eller en möjlighet?

Eftersom artros är en mycket vanlig sjukdom och när den framskridit långt och den primära konservativa vården inte längre har hjälpt, kan det bli aktuellt med en ledprotesoperation. Den vanligaste är den totala ledprotesoperationen, men även en partiell ledprotesoperation kan komma i fråga.

s. 29

Under rubriken konvalecentberättelser berättar kyrkoherden Sari Lehti, från församlingen i Reso, att hon under våren 2022 på sin Facebook-sida skrivit om sitt återhämtande efter sin knäledsprotesoperation i högra knäet 9.3.2022 på Coxa i Tammerfors. Operationen var inte bara en fysisk process, utan även en psykisk. Då man manipulerar kroppen radikalt, känns det även I sinnet. Våra läsare får ta en titt på hennes dagsboksliknande anteckningar, konvalescentberättelser.

laadukasta ja kotoisaa seniorielämää.

Syksyn tapahtumia

Hyvinvoinnin iltapäivä

Syyskuussa järjestetty Hyvinvoinnin Iltapäivä -tapahtuma saavutti suuren suosion ja kokosi Piikkiön Tuorlaan yli 30 osallistujan joukon. Päivän aikana herkuteltiin Tuorlan majatalon lounaspöydän antimilla, päästiin sukeltamaan alueen historiaan draamaopastuksen kautta ja kuultiin hyvinvointiteemaan sopivia asiantuntijapuheenvuoroja. Iltapäivän päätti yhteinen FasciaMethod-kehonhuoltoharjoitus. Tarjolla oli myös markkinahumua upean aurinkoisessa säässä, sillä samana päivänä alueella järjestettiin Livian Kekrimarkkinat.

Yhteislaulut

Koronan aiheuttamien taukojen jälkeen yhteislauluista saatiin jälleen nauttia kerran kuussa syksyn ajan. Osanottajia oli mukava määrä ja laulujen välissä kahviteltiin ja vaihdeltiin kuulumisia. Keväällä laulut jatkuvat tammikuusta -toukokuuhun. Päivämäärät kannattaa tarkistaa tapahtumakalenterista lehden keskiaukeamalta.

Nivelten karnevaali

Syyskaudella esiteltiin yhdistyksen toimintaa laajasti mm. K50-messuilla, Turun torilla ja Ikääntyneiden testipäivässä.

Kuvassa Eija Ketola K50-messuilla.

Lokakuussa Sinapin leirikeskus täyttyi iloisista karnevaalijuhlijoista, kun Nivelten karnevaalit käynnistyivät. Hyvinvointileirillä ohjelmassa oli tällä kertaa karnevaaleja, tanssia, pelejä ja musiikkia eri puolilta maailmaa. Maanantaista torstaihin kestäneellä leirillä oli 23 osallistujaa ja kylmästä syyskelistä huolimatta ilmapiiri oli lämmin ja iloinen.

Teksti: Kaisa Karvonen ja Hanna Okodugha • Kuvat: Annukka Helander, Arja Järvi, Pekka Ketola ja Kristiina Laakso

Barbie ja Ken karnevaalitunnelmissa

Hyvinvoinnin iltapäivässä tutustuttiin Tuorlan alueen historiaan oppaan johdolla.

Kaisa Mähkä luennoi edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä lähes täydessä Tarmon Talossa joulukuussa. Kuulijoita paikalle tuli liki 80.

Vertaisryhmiin uudistuksia

Teksti: Kaisa Karvonen

Olemme saaneet palautetta, jossa on toivottu vertaisryhmiä myös päiväaikaan. Tästä syystä osa maanantain vertaisryhmistä siirtyy alkamaan klo 13.00. Vertaisillat, joissa on asiantuntija mukana alustamassa, tulevat jatkossakin alkamaan klo 16.30. Asiantuntijat vierailevat aina kuukauden ensimmäisen maanantain ryhmässä.

Niveltreffien päivä muuttuu keskiviikolta tiistaiksi. Tammija helmikuussa Niveltreffit kokoontuvat vielä Verkahovin Wercafessa, joka valitettavasti sulkee ovensa helmikuun lopussa. Maaliskuusta eteenpäin Niveltreffit kokoontuvat Turun Kellariravintolassa (Linnankatu 16) kerran kuukaudessa tiistaisin klo 13.00. Saamme sieltä oman yksityiskabinetin tapaamisiin, joten omakustanteisen lounaan ohessa saa rauhassa jutella muiden kanssa.

Omaan hyvinvointiin keskittyvä Voin hyvin! -ryhmä aloittaa kerran kuukaudessa kokoontumiset helmikuussa. Ensimmäisellä kerralla mukana on myös asiantuntija, joka nostaa psyykepuolta osana muutoksia. Vanhoista tutuista vertaisryhmistä Kaffetreffit ja Lukupiiri jatkavat omilla paikoillaan.

Kaikkien ryhmien tarkemmat kokoontumisajat näet keskiaukeaman tapahtumakalenterista!

Nivelkerhot jatkavat kokoontumisiaan

Teksti: Kaisa Karvonen

Raision ja Naantalin Nivelkerhot

yhdistyvät yhdeksi Nivelkerhoksi, joka kokoontuu jatkossa Raision seurakuntatalolla aina kerran kuukaudessa tiistaisin. Tällä muutoksella saadaan tarjottua laadukkaampaa ohjelmaa, sillä Naantalissa iltaisin kokoontunut ryhmä veti vähän porukkaa paikan päälle. Kevään ohjelmassa on luvassa muun muassa liikuntaa, tietoiskuja sekä keväinen retki Haunisten altaalle toukokuussa.

Härkätien Nivelkerho

aloittaa kevätkautensa helmikuussa ja kokoontuu kevään aikana muutaman kerran. Ohjelmassa on kevään aikana muun muassa tietoa elävästä ravinnosta, lääkkeettömästä kivunhoidosta sekä päästää yhdessä visailemaan ja bingoilemaan.

Kaarinan Nivelkerho

Kaarinan Nivelkerho jatkaa kokoontumisiaan Kansalaistoiminnan keskus Puntarissa. Keväällä ohjelmassa on rentoutumista sekä tietoa pienapuvälineistä ja lääkkeettömästä kivunhoidosta. Toukokuussa on luvassa retki Kuusiston hiihtomajalle, jossa päästään laavulle paistamaan makkaraa.

Keväällä tulee jälleen jäsenretkiä sekä uutuutena viikonloppuleiri ”Lännen tie”

Teksti: Hanna Okodugha ja Kaisa Karvonen

Huhtikuussa päästään jälleen paljon toivotulle Yllätysretkelle. Toukokuussa vuorossa on yhteistyöretki Keski-Suomeen Keuruulle jäsenetuliike TTC-Charterin kanssa. Retkiohjelmassa on mm. tutustumista paikallisiin nähtävyyksiin ja historiallinen draamaopastus. Retkellä majoitutaan keski-suomalaisen järviluonnon helmassa hotelli Keurusselässä, missä illan kruunaavat perjantaitanssit. Paluumatkalla vieraillaan myös Mäntän Serlachius-museoissa. Yhdistyksen retkikevään päättää lähialueretki Paimioon kesäkuun alussa, jossa kohteina Paimion parantola, Kenkätaivas ja Tuorlan majatalo. Tarkemmat tiedot ja retkien hinnat löydät tapahtumakalenterista.

Maaliskuun lopussa järjestetään kevätleiri perjantai-illasta sunnuntaihin. Lännen tie -leiri järjestetään Turun Kakskerrassa sijaitsevassa Sinapin leirikeskuksessa. Osa paikoista varataan ensikertalaisille ja varausajan jälkeen ne menevät kaikille jakoon. Lue lisää leiristä ja ilmoittautumisohjeista keskiaukeaman tapahtumakalenterista.

Lukupiiri keväällä 2023

Ke 18.1. klo 17

Shin Kyung-sook: Hovitanssija

Ke 15.2. klo 17

Gerald Murnane: Tasangot

Ke 15.3. klo 17

Marie Benedict: Rouva Einstein

Ke 12.4. klo 17

Hannu Väisänen: Vanikan palat

Ke 15.10. klo 17

Laura Restrepo: Intohimon saari

Etsimme lisää jäseniä lukijaraatiin

Haluaisitko olla mukana kehittämässä Nivelposti-lehteä?

Olemme kokoamassa lukijaraatia, jonka tehtävänä on jokaisen Nivelpostin ilmestymisen jälkeen antaa palautetta lehden sisällöstä sekä ideoida ja kehittää lehteä omalta osaltaan.

Lehden ja yhdistystoiminnan kehittämisessä palautteella on suuri merkitys.

Lukijaraati kokoontuu kaksi kertaa vuodessa lehden ilmestymisen jälkeen.

Osallistuminen on mahdollista niin etäyhteydellä kuin paikan päällä yhdistyksen toimitiloissa.

Toivoisimme lukijaraatiin osallistujilta sitoutumista vähintään vuodeksi, eli kahden lehden ilmestymisen ajaksi. Matkakulut korvataan.

Osallistuminen mahdollistaa rentoa yhdessä oloa ja keinon tavata muita ihmisiä.

Ilmoittaudu mukaan tiedotus@nivelposti.fi

tai puh. 045 613 1500

• Täyttämällä tämän lomakkeen ja toimittamalla sen meille: Turun Seudun Nivelyhdistys ry, Lonttistentie 9 B 15, 20100 Turku.

• Yhdistyksen internetsivuilla www.nivelposti.fi/liity-jaseneksi

Jäsenmaksu on 28 €/vuosi. Saat laskun postitse muun jäsenmateriaalin ohessa.

*Nimi:_________________________________________

*Katuosoite:____________________________________

*Postinumero ja -toimipaikka:_______________________

*Puhelin:_______________________________________

Sähköposti:_____________________________________

Syntymäaika:___________________________________

Oireileva nivel:___________________________________

Sukupuoli: □ Nainen □ Mies □ Muu □ En halua kertoa

Äidinkieli: □ Suomi □ Ruotsi □ Muu

□ Haluan sähköisen jäsenkortin ja kaikki laskut sähköpostitse.

□ Jag vill ha artrosbroschyren på svenska.

□ Haluan nivelrikko-esitteen suomen kielellä.

* □ Hyväksyn ylläolevien tietojen rekisteröinnin jäsenrekisteriin.

Tilaa Niveltieto jäsenetuhintaan

Turun Seudun Nivelyhdistyksen jäsenenä saat

* Pakollinen tieto

lehden vuositilauksen jäsenetuhintaan –30 % (alennettu hinta 23,10 € , normaalihinta 33 €).

Niveltieto ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaa osoitteessa toimisto@nivelposti.fi www.nivel.fi

Liity Turun Seudun Nivelyhdistyksen jäseneksi

Jäsenedut vuonna 2023

• Anna-Maj Blomgren koulutettu hieroja Helmenloiste, Näätäpolku 10, Raisio. www. helmenloiste.fi, p. 045-670 6555. Hieronnasta -10%.

• Armi Aktiivituoli, www.armi-aktiivituoli.fi/ tilaa-armi -10% koodilla TSNY.

• Asianajotoimisto Kailiala Oy, Tuureporinkatu 6, Turku, P. 02 284 340 www.asianajotoimistokailiala.fi/. Edunvalvontavaltuutuksen tai testamentin laatiminen -15 %.

• Asianajotoimisto Maunila, Aninkaistenkatu 14 B 22, p. 02 232 5778. Asianajopalkkioista -15%.

• Askelklinikka, Sibeliuksenkatu 3 (3. krs) p. 020 112 2420. www.askelklinikkaturku.fi. Alaraajatutkimuksesta -10%.

• Axis Fysikaalinen hoitolaitos, Aninkaistenkatu 14 B (5. krs), p. 02 533 2279, info@axisfysio.fi, www.axisfysio.fi. Hieronnasta, fysioterapiasta ja lymfaterapiasta -10%.

• Brinkkalan Outolintu, Vanha Suurtori 3, p. 044 3366 061, www.brinkkalanoutolintu.fi. Normaalihintaisista tuotteista -10% .

• Coronaria kuntoutus- ja terapiapalvelu Turku -Hansa, Yliopistonkatu 20, 3 krs. Valtakunnallinen ajanvarausnumero 010 525 8801. Fysioterapiasta ja hieronnasta -10%.

• Coronaria Naantalin Kuntokeskus, Henrikinkatu 2, Naantali. Valtakunnallinen ajanvarausnumero 010 525 8801. Fysioterapiasta ja hieronnasta -10%.

• DentSpa Oy – Suuhygienistipalvelut, Viilarinkatu 5, 2 krs. p. 044 989 9829, www.dentspa.fi. Normaalihintaisista hoidoista -10%.

• EA-terveydenhoitomyymälä, Yliopistonkatu 28, p. 045 653 9111. Alennus -20%.

• Erikoishammasteknikko Harri Loukonen, Aninkaistenkatu 14 B 33, p. 02 230 3018. Uudet kokoproteesit, pohjaukset ja korjaukset alennus -10%.

• Fysio R, Humalistonkatu 17 a A5, 2. krs. p. 0400 158 540, toimisto@fysior.fi, www.turunreumayhdistys.fi/fysior/. Hoidoista -10 %.

• Fysioterapeutti Hanna Pihlajamaa, Bastioninkatu 4, Turku, Tennbyntie 29, Parainen, p. 050 32 63 379, www.fysioterapeuttihanna. com. Yhteistyöhinnasto.

• Fysioterapiapalvelut Relaxion Oy, Kaarina: Pyhän Katariinantie 7, Littoinen: Luhakatu 1, Piikkiö: Hadvalantie 8, p. 02 638 0100. www. relaxion.fi. Fysioterapiasta -10%

• Heleä Training, Turku, Raisio, Kaarina, Naantali ja Lieto. www.personaltrainerturku. net. -15% henkkoht. valmennuksista. 30 min tapaaminen valmentajan kanssa veloituksetta.

• Hiukset Ada & Olexi, p. 02-251 0102, www. adaolexi.fi. Parturi- ja kampaamopalveluista - 10%.

• HMFysio Hanna Malmi. Yliopistonkatu 26 B, Trinitas lääkäritalo, p. 044 010 2716, hanna. malmi@hmfysio.fi. Fysioterapeutin ja Personal Trainerin palveluista -10%.

• Holiday Club Caribia, Kongressikuja 1, p. 030 687 4000. Kylpylän käyttö ma-su 15 €/ hlö. (ei koulujen lomavkot eikä arkipyhinä). Kuntosali ja vesijumppa 43 €/10 krt (uusi krt 8 €)

• Insinööritoimisto Jorma Saloniemi BonusLiukuesteet, Matinkatu 3, 33900 Tampere. p. 03 2657 485, email: jorma.saloniemi@kolumbus.fi. Bonuskalosseista -10%.

• Instrumentarium Lieto, Hyvättyläntie 2, p. 020 332 877.

• Instrumentarium Parainen, Rantatie 12, p. 020 332 878.

• Instrumentarium Raisiontori, Raisiontori 5, p. 020 332 763. Normaalihintaisista silmä- ja aurinkolaseista -30%. Näöntarkastus ja silmälasimääräys veloituksetta.

• Jalkaneuvola Fysiopaletti, Yliopistonkatu 26, p. 040 501 7828, www.fysiopaletti.fi. Palvelut ja tuotteet -10%.

• Jalkineliike Stella Oy, Humalistonkatu 4. p.0440251122. Norm.hintaisista tuotteista -10%

• M.R – Atk Tmi., p. 040 704 6011, mika.rajala@mr-atk.fi. Alennus -5%.

• Naantalin Kylpylä, Matkailijantie 2. Saunaja allasosaston käyttö -30% päivän hinnasta (pl. aatot ja juhlapyhät, heinäkuu sekä viikot 8 ja 52).

• Naisten alusvaateliike Wau lingerie, Yliopistonkatu 26, www.waunainen.fi. Normaalihintaisista tuotteista -10%. Myös mm. proteesi- ja urheiluliivit.

UUSI

• Jalkahoitola Jalka-Onni, Tuureporinkatu 6 ja Vilhonkatu 23, Salo. Hoidoista -10%. www.jalkaonni.fi p. 040 9688090.

• Jalkojenhoitaja Pirjo Korpi, Turun Jalkaklinikka, Aninkaistenkatu 16, p. 040 728 8202. Erikoistunut diabeetikon jalkojenhoitoon. Jalkahoito 65 €.

• Jalkojesi hoitaja Nina, Tuureporinkatu 6. Hoidoista -10%. www.jalkojesihoitaja.fi p. 044 986 6128

• Johannan jalkahoito, Tuureporinkatu 6. Hoidoista -10%. www.johannanjalkahoito.fi p. 045 7838 7077.

• Kasvo- ja jalkahoitola Maaret Potinkara, Eerikinkatu 2 E (7. krs), p. 040 592 0521. Hoidoista -10%.

• Kauneus- ja jalkahoitola Kaunosiipi, Rauhankatu 13, p. 044 253 1489. Koko jalkahoidosta -10%.

• Kello ja kultaliike Teppo Lampi Ky, Sibeliuksenkatu 7. Tuotteesta riippuen -10–20%.

• Kenkäkauppa Alina, Alinenkatu 36, Uusikaupunki, p. 044 704 3553. Normaalihintaisista kengistä -10%.

• Koulutettu hieroja Kimmo Kivistö, Kiesikatu 8, Kaarina (Fysioterapia Anteriorin tilat). Puh. 040 4827589. Alennus -20%. Ajanvarauslinkki: https://vello.fi/tmikoulutettuhierojakimmokivisto/

• Lakiasiaintoimisto Siro, Linnankatu 1 B 6, p. 02 252 2242, siro@sirolaw.fi, www.sirolaw.fi. Betjäning även på svenska. Asianajopalkkioista - 15 %.

• Liedon Fysioterapia ja hieronta, Krouvilaituri 3, Lieto, p. 050 470 7395. www.liedonfysioterapia.fi www.lonkkavaiva.fi/. Alennus -10%.

• Merineule Oy, p. 02 876 347, www.merineule.fi. Alennus -10% normaalihintaisista, Merineuleen omista tuotteista.

• Movet Kuntokeskus, Satakunnantie 105. Aloitusmaksu 0 €. Hinnat alk. 29,90 €./kk. Lisäksi yksi seuraavista lisäpalveluista: kehonkoostumusmittaus, PT-konsultaatio tai PT-kokeilutreeni

• Movet Ladies Kuntokeskus, Kurjenmäenkatu 3. Aloitusmaksu 0 €. Hinnat 44-64 €/kk. Kokeilukerta: tekstiviesti numeroon 18232 MOVETLADIES ETUNIMI SUKUNIMI IKÄ NIVELYHDISTYS

• Muotitalo Marilyn, Humalistonkatu 13. www.muotitalomarilyn.fi. Normaalihintaisista tuotteista -20%.

• Naisten vaateliike Z.Woman Kaarina, Pyhän Katariinan Tie 4, p. 040 080 6681. Normaalihintaisista tuotteista -15%.

• Niveltieto-lehti vuosikerta -30% (23,10€.). Lehden voi tilata ottamalla yhteyttä Nivelyhdistyksen toimistoon.

• Optikko Näkö Forum Oy, Humalistonkatu 7 A, p. 02 233 1573. Normaalihintaiset silmälasit -50% myös perheenjäsenille.

• Paimion Kenkätaivas, Vistantie 10, Paimio, p. 040 7710795. Normaalihintaisita tuotteista -10%.

• Respecta Oy, Joukahaisenkatu 6, p. 040 348 8579. Apuvälineitä ja hyvinvointi-palveluja. Alennus -20% valmistuotteista.

• Roberts Berrie, www.robertsberrie.com/fi. -10% koodilla tsny.

• Ruissalon kylpylä, Ruissalon puistotie 640, www.ruissalospa.fi. Kylpylän käyttö -30% päivän hinnasta (pl. aatot ja juhlapyhät, heinäkuu sekä viikot 8 ja 52).

• Sanoma Media Oy Aikakauslehdet etu -40%, mukana Hyvä Terveys. Etu koskee määräaikaista vuositilausta. www.tilaa.sanoma.fi/ kumppanietu.

• Siivouspalvelu Sweeper J.E., p. 0400 270 909, www.sweepersiivous.fi. Tutustumistarjouksena kotisiivous -20 % tai ikkunanpesu -20%.

• Sissi Fysio Oy, Hämeenkatu 16, p. 044 260 1608, sissifysio@gmail.com, www.sissifysio.fi. Yhteistyöhinnasto.

• St. Erikin Lääkintävoimistelu, Yliopistonkatu 26 B (4. krs), p. 02 250 1300. www.sterikinfysioterapia.fi. Alennus -10%.

• Suomen Apuvälinekauppa.fi Oy, www. apuvalinekauppa.fi, Humalistonkatu 10. Puh. 050 3886540. Myymälän tuotteista -10%.

• Teboil Turku Runosmäki, Tampereen valtatie 106, p. 02 238 2305. Lounaspöytä arkisin -10%.

• Terveydenhoitomyymälä Profylaktia, Yliopistonkatu 32, p. 02 250 5059. Alennus -10%.

• TTC-Charter, www.ttc-charter.fi, p. 0500 370 000. Päiväretkistä alennus - 5 €. /hlö.

• Tuulensuun Kukka, Karjatie 5 B, Lieto, p. 040 055 2120. Alennus -10%.

• VENYY-tanko, p. 040 772 4004, info@venyy. com, www.venyy.com. Alennus -10 €. Alennus verkkokaupasta koodilla TSNYVENYY. Tuotteen nouto maksutta yhdistyksestä.

• Xsensible-jalkineliike, Yliopistonkatu 26, p. 040 501 7828, www.fysiopaletti.fi. Kaikista jalkineista -10%

Katso tarkemmat tiedot jäseneduista osoitteesta www.nivelposti.fi/jasenedut.

MAINOS

Työterveyshoitaja

Ulla Kauppinen suosittelee B-Cure Laseria.

B-Cure Laser -laite toi parissa viikossa avun Raija Kallion kipuihin.

Lievitä kipuja tehokkaasti B-Cure

Laser -kotihoitolaitteella

Monipuolisen B­Cure ­lääkintälaserterapian on kliinisesti todistettu edistävän haavojen ja kudosvammojen paranemista sekä lievittävän laajaa kirjoa erilaisia nivel­ ja lihaskipuja. Terapia on käytössä kipuklinikoilla, haavahoidossa, fysioterapeuteilla ja jo tuhansissa suomalaiskodeissa.

Ehdottomasti kokeilun arvoinen Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen Lappeenrannasta käyttää B-Cure Laseria ja suosittelee laitetta ehdottomasti kokeilun arvoisena.

– Laserterapia edistää kudoksen normaalia toimintaa ja auttaa sen luonnollista uudistumiskykyä ja paranemista. B-Cure Laseria käytettäessä olen todistanut mm. suun ja varpaidenvälien haavaumien merkittävän nopeaa paranemista ja

B-Cure

Lääkintälaser

(808 nm)

hankalien nivel- ja kihtikipujen huomattavaa lievittymistä, Kauppinen kertoo.

– Laserterapiaa kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla myös kotikäytössä. Erilaisten kipujen lievityksen lisäksi terapia soveltuu myös esimerkiksi makuu- ja säärihaavojen ennaltaehkäisyyn. Kun iholla huomaa ensimerkit eli värimuutokset, ihon ohenemisen ja haavaumia, voi laserterapialla aluetta stimuloimalla vielä välttää kehittymisen haavaksi asti.

Hyviä tuloksia nivelrikkokipujen hoidossa

Sipoolaisella 78-vuotiaalla Raija Kalliolla todettiin nivelrikko sormissa jo 90-luvulla.

– Kipua on hoidettu jatkuvasti vahvemmilla kipulääkkeillä, kunnes lopuksi söin vahvinta lääkettä jatkuvana kuurina. Siitä huolimatta sormet olivat aivan turvoksissa, eivätkä kestäneet edes lakanan hipaisua, Raija kertoo. Kesällä 2020

KLIINISESTI

Tehokasta kivunlievitystä

Raija hankki B-Cure Laser Sport -laitteen ja sai avun parissa viikossa.

– Olen lopettanut kipulääkkeet, nukun hyvin ja mieli on virkeä, iloitsee Raija.

Turvallinen ja edullinen kotikäytössä

Laserterapialla hoidettaessa parhaat tulokset saadaan kuurinomaisella hoidolla. Siinä missä tehokkaammilla ammattilaismalleilla hoidetaan 2–3 kertaa viikossa, kotikäyttölaitteilla kotona tehtävä päivittäinen hoito takaa tasaisen ja tuloksellisen hoidon.

Kotikäyttöön suunnitellut B-Cure-laserlaitteet ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia, ja ne sopivatkin koko perheen käyttöön. Koska laitteen odotettava huoltovapaa käyttöikä on peräti 30 000 hoitokertaa, jää muutaman satasen arvoisen laitteen hoitojen hinnaksi vain muutama eurosentti. Laitetta voi myös vuokrata.

Laserterapia LLLT stimuloi kudosta solutasolla parantaen sen omaa toiminta- ja uudistumiskykyä. Se vaikuttaa verenkiertoon, aineenvaihduntaan sekä kehon endorfiinituotantoon lievittäen kipua. Laser lisää elimistössä myös kollageenin ja elastiinin luonnollista tuotantoa, joita keho tarvitsee kudosvaurioiden korjaamiseksi.

• Akuutti ja krooninen kipu • Tulehdukset

• Rasitusvammat • Lihaskivut • Nivelrikko

• Haavat • Palovammat • Kudosvauriot

Tuotetta myy Terveystekniikka Valko Oy. Lisätietoa teknologiasta, käyttäjäkokemuksia, tutkimuksia ja nettikauppa: www.terveystekniikka.fi | puh. 045 609 9000

B-Cure

Laserin tehosta on julkaistu 5 tuplasokkotutkimusta. Tutkimukset osoittavat mm. laitteen olevan kivunhoidossa kipulääkkeiden vertainen sekä edistävän haavojen paranemista. Myös Terveystekniikan nettisivuilla julkaistut lukuisat käyttäjäkokemukset tukevat B­Cure Laserin monipuolista vaikutusta.

Vuoden terveystuote 2022

Kauneus & Terveys ­ lehti nimesi 10 vuoden 2022 terveystuotetta. B-Cure Laser valikoitui Parhaaksi Laitteeksi kommentein ”Laserointi lievitti nivelrikosta kärsivien sormien kipuja jo viikossa. Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.”