Aivojen mielihyväjärjestelmällä vaikutusta lihavuuden riskiin

Teksti: Tiina Peltonen Kuva: Tatu Kantonen

Tutkijalääkäri Tatu Kantonen osoittaa väitöksessään, että aivojen mielihyväjärjestelmän muutokset ovat yhteydessä lihavuuden riskitekijöihin. Jos mielihyvää tuovien opioidien sitoutumispaikat aivoissa ovat vähentyneet, voi tämä johtaa impulsiiviseen syömiseen. Osasyy opioidien häiriintyneeseen toimintaan voi olla esimerkiksi vanhempien lihavuus, joka on jälkeläisen lihavuuden yksi riskitekijä.

Lihavuus ja siihen liittyvät liitännäissairaudet ovat koko maailmaa koskettava terveysongelma, jota on kuitenkin ollut haastavaa ratkaista ilman oikeanlaisia lääkkeitä. Tutkijalääkäri Tatu Kantonen on väitöksessään osoittanut aivojen mielihyväjärjestelmissä tapahtuvien muutosten ja lihavuuden riskitekijöiden yhteyden. Hänen mukaansa tutkimusten tulos viittaa muun muassa siihen, että lihavuuden perinnöllinen riski välittyy ainakin osittain aivojen kautta. Näiden tulosten ja jatkotutkimusten perusteella voi olla mahdollista kehittää aiempaa toimivampia ratkaisuja lihavuuden ja sen aiheuttamien terveysongelmien ehkäisemiseen.

– Tutkimuksessa mitattiin opioidien sitoutumispaikkoja aivoissa. Vähentynyt määrä näitä vapaana olevia sitoutumispaikkoja saattaa olla merkki aivojen häiriintyneestä opioiditoiminnasta, Kantonen kertoo.

Häiriintynyt opioiditoiminta voi puolestaan johtaa impulsiiviseen syö- miseen, sillä vaikka syöminen vapauttaa aivoissa opioideja eli mielihyvän tunnetta, sitoutumispaikkojen puuttuessa henkilö ei saa normaalia nautintoa syömisestä.

Mahdollisia syitä opioidien toiminnan häiriintymiseen löytyy lihavuuden riskitekijöistä, joiksi Kantonen mainitsee vanhempien lihavuuden ohella vähäisen liikunnan ja jo kertyneen ylipainon. Vanhempien lihavuudella on yhteys muuttuneeseen toimintaan jälkeläisen aivojen mielihyväverkoissa.

Opioideja vapautuu kuitenkin eri tavoin myös terveiden ihmisten välillä. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, miksi toiset ovat alttiimpia syömään enemmän kuin toiset. Syömisen lisäksi opioideja vapautuu myös liikunnan yhteydessä.

Mielihyväverkkojen toiminnan vaihtelun ja syömiskäyttäytymisen analysoimiseksi hyödynnettiin Turun PET-keskuksen AIVO-tietokantaa. Analyysissa oli mukana eri ikäisiä naisia ja miehiä.

Kliinisissä tutkimuksissa aivoja tutkittiin puolestaan PET-kuvantamisen avulla lihavuuden riskitekijöiden ja liikunnan vaikutusten selvittämiseksi. Näihin tutkimuksiin rekrytoitiin nuoria miehiä. Kantosen mukaan syynä tähän oli se, että sukupuolihormonit vaikuttavat osaltaan aivojen opioiditoimintaan. Tämä voi häiritä päätelmien tekoa, joten aineisto haluttiin pitää mahdollisimman vakiona tältä osin.

Kantonen tuo väitöksessään jo jonkin verran esiin mahdollisia ratkaisuja lihavuuden ja sen liitännäissairauksien ehkäisyyn. Hän kertoo, että Suomen markkinoilla on tällä hetkellä yksi aivojen opioiditoimintaan vaikuttava lääke, jonka vaikutus on kuitenkin vaikeasti ennakoitavissa.

– Sopivan lihavuuslääkehoidon valinnassa saattaisi ehkä auttaa impulsiivisen syömisen kartoittaminen kyselylomakkeella lääkemääräystä tehdessä. Toisaalta voi olla, että haittavaikutuksia saataisiin pienemmäksi ja tehoa paremmaksi yhdistämällä esimerkiksi opioidi- ja kannabinoidipohjaiset lääkkeet yhdistelmävalmisteeksi, Kantonen kertoo.

Hän kuitenkin painottaa näiden kysymysten suoraa tutkimusta, ennen kuin niistä voisi antaa varsinaisia suosituksia.