Nivelposti 1/2025

Nivelposti

TURUN SEUDUN NIVELYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI - ÅBONEJDENS ARTROSFÖRENING RF:S MEDLEMSTIDNING

Omavointi – potilaan kokemus keskiössä

s. 13

Luonto liikuttaa ja Luonnon terveysvaikutukset

s. 24-25

Turun Seudun Nivelyhdistys ry (TSNY) Åbonejdens Artrosförening rf (ÅNAF)

Lonttistentie 9 B 15, 20100 Turku (Käynti Helsinginkadun puolelta)

Puh. 040 351 3833 toimisto@nivelposti.fi www.nivelposti.fi www.nivelverkko.fi www.facebook.com/ turunseudunnivelyhdistys www.instagram.com/nivelturku

Aukioloajat tammi-kesäkuussa

ma-ke 10-13

Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Heinäkuussa olemme kesätaulolla. Aukioloajoista tiedotetaan myöhemmin.

Aukioloajat koskevat käyntejä toimistolla sekä puhelinsoittoja. Palvelemme aukioloaikojen ulkopuolella mahdollisuuksien mukaan.

Jäsenasiat, laskutus ja retket Puh. 040 351 3833 toimisto@nivelposti.fi

Palvelukoordinaattori, liikunta-asiat, ruotsinkielinen toiminta

Hanna Okodugha Puh. 050 575 0613 hanna.okodugha@nivelposti.fi

Toimintakoordinaattori Lehmusvalkaman toiminta

Anne Rokka

Puh. 045 787 01516 anne.rokka@nivelposti.fi

Toiminnanjohtaja

Annukka Helander

Puh. 045 613 1500 annukka.helander@nivelposti.fi

Vapaaehtoistyön koordinaattori

Kaisa Karvonen

Puh. 045 234 3435 kaisa.karvonen@nivelposti.fi

Viestintäkoordinaattori

Sini Herranen

Puh. 045 787 34115 sini.herranen@nivelposti.fi

Nivelposti-lehti ja luennot: tiedotus@nivelposti.fi

Vertaispuhelin

Puh. 050 593 9003

Hallitus 2025

Hallituksen jäsenten yhteystiedot saa yhdistyksen toimistolta.

Puheenjohtaja

Sinikka Leino

Muut jäsenet

Pekka Ketola

Tuija Kallio

Marjatta Kannisto

Kristiina Laakso

Marjo Suominen

Liisa Purho

Matti Vainikainen

Asiantuntijalääkärit

Ylilääkäri, dosentti

Ville Äärimaa, Tyks Tules-toimialue

Pankkitiedot

FI49 4309 1520 1654 06

OmaSP

BIC: ITELFIHH

Otamme vastaan kannatusmaksuja jäseniltämme

Toimintaa rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön järjestöavustuksilla.

Nivelposti

Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n jäsenlehti 1/2025 ISSN 1798-3975 • ISSN-L 1798-3975 • ISSN 2341-6815 (verkkojulkaisu)

Julkaisija: Turun Seudun Nivelyhdistys ry

Lonttistentie 9 B 15, 20100 Turku www.nivelposti.fi

Päätoimittaja: Eeva Himmanen ja Annukka Helander

Toimitussihteeri: Sini Herranen

Toimituskunta: Pekka Aava, Kim Fredriksson, Marjatta Kannisto, Minna Laine, Matti Vainikainen ja Tuula Vainikainen.

Asiantuntijat: Lääkäri Helmi-Riitta Toivari, kielenhuolto Eeva Silvennoinen.

Ilmoitusmyynti: Sari Aarnio, TJM-Systems Oy p. 044 566 7194, sari.aarnio@tjm-systems.fi

Kannen kuva: Kim Fredriksson

Osoitteenmuutokset: toimisto@nivelposti.fi, p. 040 351 3833.

Painos: 3 500 kpl

Jakelu: Jäsenet, lähiseudun terveydenhuollon toimipisteet, yhteistyökumppanit

Ilmestymisajat: Tammikuu ja elokuu

Näköislehti: www.nivelposti.fi/nivelrikko/nivelposti-lehti

Ilmoitukset: Seuraavan lehden (2/2025) aineistojen toimitus 1.6.2025 mennessä osoitteeseen: tiedotus@nivelposti.fi

Kuvat: Yhdistyksen kuva-arkisto ja kuvapankit, ellei toisin mainita

Taitto: Sini Herranen ja Annukka Helander

Paino: Suomen Uusiokuori Oy

Tässä numerossa

2 Yhteystiedot

3 Tässä numerossa

4 Puheenjohtajalta

4 Viestintäkoordinaattorilta

5 Nivelverkko-luennot keväällä 2025 ja muita ilmoituksia

6 Yhdistys tiedottaa

7 Juhlavuoden tervehdys

8 Elintapojen vaikutus luuston haurastumiseen

10 Terve suu on tekonivelleikkauksen onnistumisen edellytys

11 Nivelrikkouutisia

12 Digipalvelut terveydenhuollossa – hyvinvointia ja haasteita

13 Omavointi – potilaan kokemus keskiössä

14 Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta varsinaissuomalaisille

15 Tunnetaitoja kehittämällä kohti onnistumisia

16 Turun Seudun Nivelyhdistys 20 vuotta

17 Kahdet vaalit samalla kertaa

18 Tapahtumakalenteri

21 Liikuntakalenteri

22 Uutta voimaa viisikymppisenä

23 Kodin turvallisuus – tarkista ja ennakoi

24 Luonto liikuttaa – retkeilyä ja virkistymistä kaikenikäisille

25 Luonnon terveysvaikutukset

26 Yhdistystoiminnan ja vapaaehtoistyön yhteisöllisyys

27 Yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijän esittely

28 Turun Seudun Vanhustuki ry – monipuolista tukea ikääntyneille

30 Ikääntymisen hidastamiseen ei tarvita taikatemppuja

31 Niveltonttu Apuvälinetontun pakeilla

32 Niveltontun runosivu

33 Syksyn tapahtumia

35 Jäsenedut

Meitä on noin 2000 jäsentä

Turun Seudun Nivelyhdistyksessä. Miten voimme jatkossa parantaa toimintaamme?

Mitä jäsenistömme tarvitsee? Miten kehitymme ja uudistumme?

Osallistumalla jäsenkyselyyn vuoden 2024 toiminnasta olet mukana vaikuttamassa yhdistyksen tulevaisuuteen. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä yksittäisiä vastaajia voi tunnistaa. Vastausaikaa on 15.3.2025 asti.

Kyselyn loppuun voit jättää yhteystietosi arvontaa varten. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan:

- Salosen leipomon tuotepaketti

- Kolme kylpylälahjakorttia, Sunborn: Naantalin ja Ruissalon kylpylät

- Turun kaupunginteatterin tuotepaketti

- Viking Linen tuotepaketti

Vastaa kyselyyn toimistolla tai osoitteessa www.nivelposti.fi/ yhdistys/jasenkysely-2025/

tai lukemalla QR-koodi puhelimellasi:

Yhdistyksen sääntömääräinen

KEVÄTKOKOUS

torstaina 27.3.2025 klo 17.00 Yhdistyksen toimitila, Lonttistentie 9 B 15 Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu.

Etäyhteysmahdollisuus ilmoittautumalla viim. 25.3. toimisto@nivelposti.fi Tervetuloa!

Puheenjohtajalta

Tämä vuosi on yhdistyksemme kahdeskymmenes toimintavuosi ja 20-vuotisjuhlaa vietämme syksyllä. Juhlavuoden teema, ”Iloa, tukea ja yhteisöllisyyttä”, on erityisen osuva ja yhdistyksen toiminnan kulmakiviä valaiseva kannustin. Ihmiset voivat saada iloa ja tukea toisiltaan toimimalla yhdessä. Vertaistuki on tärkeää, sillä se ei hyödytä vain yksilöitä, vaan vaikuttaa myönteisesti koko yhdistyksen toimintaan ja sen ilmapiiriin.

Vapaaehtoistoiminta on yksi keskeinen osa yhdistyksen toimintaa ja sen merkitys vain kasvaa. Kiitos kaikille, jotka siihen osallistuvat ja jaksavat jakaa omaa aikaansa ja osaamistaan yhteiseksi hyväksi. Omana kokemuksenani voin todeta, että vapaaehtoistyö antaa taatusti enemmän kuin ottaa. Merkityksellinen ja mielekäs tekeminen on jokaiselle elämässä tärkeää.

Toimintamme tarkoitus, nivelterveyden edistäminen, on pysynyt muuttumattomana. Vuosien myötä yhdistys on luonut vahvan yhteisön, jolla on voimia tukea jäsenistön nivelterveyttä ja hyvinvointia. Tärkeät kärjet ovat nyt ja tulevaisuudessa ammattitaitoinen henkilöstö, vapaaehtoiset ja monipuolinen jäsentoiminta. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja haastavaa, mutta se, että yhdistyksemme on pystynyt sopeutumaan ja tarjoamaan tukea jäsenilleen 20 vuoden ajan, lupaa hyvää myös jatkossa. Ollaan ylpeitä yhdistyksestämme! 20 vuotta nivelterveyden hyväksi on pitkä aika. Ja matka jatkuu.

Sinikka Leino

Viestintäkoordinaattorilta

Kolmannen sektorin toimijoiden merkitys kasvaa, mutta samaan aikaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat leikkaukset keräävät tummia pilviä järjestökentän ylle. Järjestöt ovat julkisten palveluiden tärkeä lisäresurssi, mutta sama ja enemmän pitäisi tehdä yhä vähemmillä resursseilla. Myös kiristynyt talous ja sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät avun ja tuen kysyntää. Myös Soste totesi tämän ihmisten ajankohtaisia toimeentulovaikeuksia koskevassa selvityksessään: tarve neuvonnalle ja palveluohjaukselle on kasvanut. Erityisesti paikallisyhdistyksissä entistä kysytympää on ollut myös virkistys- ja vertaistoiminta sekä mahdollisuudet kohtaamisiin.

Nivelyhdistyksessä kohtaaminen ja yhteisö ovat korostuneet aina, mutta tänä vuonna ne nousevat erityisen tärkeiksi. Kun aloitin työni yhdistyksessä viime syksynä, minut otti vastaan eläväisempi ja laajempi yhteisö kuin olin osannut odottaa. Toimistolla, kerhoissa ja luennoilla olen syksyn aikana kohdannut jo satapäin yhdistyksessä ja sen liepeillä toimivia. Yhdistyskentän voima ihmisten yhteen saattamisessa kävi nopeasti selväksi.

Leikkauksia on tulevina vuosina tiedossa lisää. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset ovat arvokkaita, mutta niitä mahdollistamaan tarvitaan rakenteita: tiloja, koordinointia, koulutusta ja tukea. STEA-avustukset ovat yhdistykselle merkittävä mahdollistaja. Nivelyhdistyksen yhteisö saa aloittaa 20. juhlavuoden toiveikkaana – STEA on esittänyt yhdistykselle vuodelle 2025 avustussummaa, joka takaa vertais- ja vapaaehtoistoiminnan sekä Nivelverkko-luentojen jatkuvan tänä vuonna entiseen tapaan. Merkit näyttävät, että tilausta yhteisöjä kokoavalle toiminnalle on jatkossakin.

Sini Herranen

Kevään 2025 Nivelverkko -luennot

11.2. klo 17.30 Psykologi Pirkko Lahti

Elämältä se maistuu -arjen voimavarat

Monitoimitalo Riimi, Stoltinkatu 9, sisälle Friskinpolulta, ovi E2. Luento järjestetään Yhteistyössä Maarian seurakunnan kanssa.

26.2. klo 16.00-18.30

Turvallinen asuminen -messut ja luento Kaarina sali, Lautakunnankatu 1, Kaarina Messut ja kahvitus klo 16.00-17.00 Luento-osuus klo 17.00-18.30

Turvallinen asuinympäristö ja taloyhtiö, Maura Tiuraniemi, Hanketyöntekijä – Kiinteistöliiton Ikäja muistiystävällinen taloyhtiö -hanke

Asumisturvallisuus, Kirsi Nurmi, Palotarkastaja, Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Muistisairas asukas, Hanne Mansala, Järjestöjohtaja, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys

Ilmoittaudu Turvallinen asuminen -tilaisuuteen 20.2. mennessä toimistolle P. 040 351 3833 tai www.nivelposti.fi/toimintaa/

31.3. klo 17.30 Tyksin sisätautiylilääkäri, sisätautiopin dosentti ja erikoislääkäri sekä tietokirjailija Jan Sundell

Nuorentava elämä Martinsali, Eeronkuja 2, Raisio. Luento järjestetään yhteistyössä Raisio-opiston kanssa. Luento myös striimataan. Linkki on osoitteessa www.nivelverkko.fi/tulevat-luennot

24.4. klo 17.00 LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Anssi Ryösä Olkapään kuluma -jumppaa vai tekonivel ratkaisuksi? Luento järjestetään yhteistyössä Lieto-opiston kanssa.

Luennot taltioidaan sivustolle www.nivelverkko.fi

Liity Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n jäseneksi

• Täyttämällä tämän lomakkeen (*pakollinen tieto) ja toimittamalla sen meille: Turun Seudun Nivelyhdistys ry, Lonttistentie 9 B 15, 20100 Turku.

• Yhdistyksen internetsivuilla www.nivelposti.fi/yhteystiedot/jaseneksi/ Vuosittainen jäsenmaksu on 28 €. Liittymisen jälkeen lähetetään jäsenmateriaali postitse.

*Nimi:_______________________________________

*Katuosoite:________________________________________________________________

*Postinumero ja -toimipaikka:___________________________________________________

*Puhelin:____________________________________

Sähköposti:__________________________________

*Syntymäaika:__________________________________________

Vaivaava nivel:__________________________________________

Jäsenyyden suosittelija: __________________________________

Sukupuoli: □ Nainen □ Mies □ Muu □ En halua kertoa

Äidinkieli: □ Suomi □ Ruotsi □ Muu

□ Haluan sähköisen jäsenkortin ja kaikki laskut sähköpostitse.

□ Haluan nivelrikko-esitteen suomen kielellä.

□ Jag vill ha artrosbroschyren på svenska.

□ En halua lehteä.

* □ Hyväksyn ylläolevien tietojen rekisteröinnin jäsenrekisteriin.

ÅBONEJDENS ARTROSFÖRENING RF

*Pakollinen tieto

YHDISTYStiedottaa

20-vuotisjuhlavuosi käynnistyy!

Anna juhlavuoden yllättää sinutkin iloisesti - tule mukaan toimintaan!

Juhlavuoden kunniaksi olemme mukana useilla messuilla ja esittelytilaisuuksissa. Lisäksi olemme käynnistäneet jäsenhankinta- ja valokuvauskilpailut. Lue niistä lisää tämän lehden sivulta 16. Vuosijuhlaa vietämme torstaina 9.10. iltapäivällä. Laitahan varaus jo kalenteriisi! Marraskuun alussa suuntaamme risteilylle.

Haluamme myös kehittyä ja kuulla mielipiteesi. Vastaathan siis jäsenkyselyyn ja lehden palautekyselyyn. Löydät nämä tämän lehden sivuilta 3 ja 34.

Keväällä retkeillään

Tervetuloa jälleen yhdistyksen retkille ja matkoille! Ohjelmassa on Turun kaupunginteatterin Isä, yllätysretki, retki Tytyrin elämyskaivokseen, kylpylämatka Haapsaluun sekä luontoretki Seilin saarelle. Lue lisää keskiaukeaman tapahtumakalenterista ja ilmoittaudu mukaan!

Lisäksi 1.-2.4. on mahdollista osallistua Vanhustyön Neuvottelukunnan yhteiselle risteilylle, lue lisää tapahtumakalenterista! Matkan tiedustelut ja ilmoittautumiset Eeva Himmaselle.

Tuleeko talouteesi useita Nivelposti-lehtiä?

Mikäli perheessä on useampia jäseniä ja haluatte vain yhden lehden, otattehan yhteyttä toimistoon ja peruutetaan toisen tilaus.

Kevään uudet liikuntaryhmät

Täsmätietoa ja -harjoitteita polvikipuihin fysioterapeutin johdolla: järjestämme yhteistyössä fysioterapiakeskus Relaxionin kanssa Kaarinassa erityisesti polvikipuisille suunnatun, neljän kerran ryhmän 24.3.-14.4.

Kävelyn perusteita, terveysvaikutuksia ja omaa kävelyergonomiaa tutkaillaan puolestaan TULE-tietokeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavassa Kävely kuntoon -ryhmässä.

Ryhmäliikunnastakin löytyy uutuuksia: Fascia-kehonhuoltoa Naantalin Kesti-Maariassa ja Itämaista tanssia Ruusukorttelin liikuntasalissa maanantaisin sekä Pilatesta Lehmusvalkaman juhlasalissa torstaisin. Tarkemmat aikataulut ja hintatiedot ryhmistä löydät keskiaukeaman tapahtumakalenterista.

Juhlavuoden tervehdys

Tyytyväisyyttä ja toivoa

Ihminen on epäilemättä aina etsinyt hyvää elämää. Hyvä elämä on toki hyvin monimuotoista, eikä se kaikille merkitse samoja asioita. Otaksun, että erilaisille hyvän elämän määritelmille on tyypillistä kaksi keskeistä piirrettä, tyytyväisyys ja toivo. Ilman niitä näköala todellisuuteen ja tulevaisuuteen kapeutuu.

Elämän piirteisiin kuuluu, että se koettelee monin tavoin tyytyväisyyttä ja toivoa. Kukaan ei voi välttyä vaikeuksilta, jotka toisinaan voivat tuntua kohtuuttoman raskailta. Useimmat elämän vaikeudet liittyvät taloudelliseen toimeentuloon, työelämän ongelmiin, ihmissuhteisiin ja terveyteen. Monet vaikeudet selviävät, jotkut pysyvät. Mitä itsepintaisemmin tyytyväisyyttä ja toivoa koetellaan, sitä tärkeämmiksi ne käyvät.

Terveysongelmat vievät usein paljon voimavaroja. Huolestuneisuus ja

Järjestötyön iloa

Suomea ei suotta sanota järjestöjen maaksi. Vaikka määrällisesti suurin järjestöinnostus jo näyttää laantuneen ja lakaisseen tuhansia järjestöjä unholaan, liki satatuhatta kansalaisjärjestöä toimii paraikaa maassamme. Mikä kukkiva kokonaisuus, mikä erilaisten intressien kukoistus! Nuorisoa, eläkeläisiä, koiraharrastajia, tanssijoita, mielenterveyskuntoutujia....

Järjestöt, nehän ovat kansalaisyhteiskunnan vapauden ja voiman osoitus. Niitä syntyy tarpeeseen, kun jotakin pitää saada korjatuksi tai parannetuksi. Niitä syntyy ihmisten yhdessäolon ja toiminnan pohjalta. Nuorten toiminta on usein pop-up-tyyppistä, nopeatempoista ja lyhytaikaista, mutta tärkeä ilmaus vaikuttamisen halusta. Ilman toimivaa kansalaisyhteiskuntaa valtiot käyvät ontoiksi, ylhäältä ohjatuiksi. Valitettavan monessa maailman maassa kansalaisten vapautta toimia järjestöissä rajoitetaan ja kontrolloidaan.

Yhdessä toimiminen synnyttää kaikkialla sosiaalista pääomaa, joka on välttämätön osa toimivaa yhteiskun-

epävarmuus leviävät läheisiinkin. Fyysinen elämänpiiri kapeutuu kipujen ja liikkumisrajoitteiden takia, mikä puolestaan vaikuttaa henkiseenkin vireyteen.

Miten siis vahvistaa tyytyväisyyttä ja toivoa? On tärkeää, että jokaisella ihmisellä elämäntilanteesta riippumatta olisi keinoja niiden vahvistamiseen. Monille musiikki, kirjallisuus ja muu kulttuuritarjonta antavat paljon. Liikkuminen − sen mukaan kuin se on mahdollista − auttaa jaksamaan.

Yksi huomattavimmista tyytyväisyyden ja toivon lähteistä on vertaistuki. Kokemusten ja ajatusten jakaminen muiden samassa asemassa olevien kanssa rohkaisee ja auttaa huomaamaan, että omien vaivojen kanssa ei tarvitse olla yksin. Yhdessä tekeminen ja asioihin vaikuttaminen vahvistavat hyvän elämän perusteita ja auttavat katsomaan tulevaisuuteen valoisasti.

Tervehdin lämpimästi 20 vuotta täyttävää Turun Seudun Nivelyhdistystä! Olette hyvän elämän asialla. Toivotan toimintaanne ja koko jäsenistöllenne Jumalan siunausta.

Tapio Luoma

Arkkipiispa

taa. Se on pääomaa kuten raha tai kaivostoiminnan tuotokset. Sosiaalinen pääoma syntyy ihmisten välissä. Se on välittämistä, huolenpitoa, läheisyyttä, rakkautta. Se on arkipäivän huomaavaisuutta, tukea ja auttamista, hymyllä palkitsemista. Tällainen voimavara on kaikille yhteisöille kullan arvoista. Sitä ei voi ostaa, sitä ei mikään hallitus voi ylhäältäpäin määrätä tapahtuvaksi tai kunta kilpailuttaa. Ihmiset sen tekevät, omasta vapaasta halustaan ja yhteisyyden tarpeestaan. Siksi sosiaalinen pääoma on todella kallisarvoista pääomaa. Me kaikki vapaaehtoiset, niin perheessä kuin yhteisöissämme, sitä tuotamme. Siksi vaikkapa me vanhat ihmiset, lapset, monet työstä syrjäytetyt olemme vapaaehtoistoiminnassamme tärkeä resurssi koko Suomelle, vaikka meistä joskus puhutaan vääristellen taakkana. Lisäksi toiminta on aina kaksipuoleista: kaikki osapuolet hyötyvät, antaminen ja saaminen nivoutuvat yhteen.

Hienon osoituksen sosiaalisesta pääomasta ja sen kukoistavasta vai-

kutuksesta antaa Turun Seudun Nivelyhdistys. Lämpimät onnittelut 20-vuotisesta toiminnasta! Te olette esimerkillisesti vaikuttaneet monien ihmisten elämän laatuun kannustavasti ja innostavasti. Kiitokset kaikille yhteisesti ja jokaiselle osallistujalle erikseen. Intoa ja voimia tuleviinkin vuosiin!

Vappu Taipale

Lääketieteen ja kirurgian tohtori

Elintapojen vaikutus luuston haurastumiseen

Teksti: Hannu Aro, Ortopedian ja traumatologian emeritusprofessori, Turun yliopisto

Luusto on elävä kudos, joka reagoi hyvin herkästi, miten elämme, liikumme, syömme ja minkälaisia sairauksia kohtaamme. Lapsuudessa omaksutut terveelliset elintavat, kuten terveellinen ruokavalio ja liikuntatottumukset, luovat pohjan luuston kestävyydelle koko eliniäksi. Hyvä uutinen on, että nykykäsityksen mukainen ”terveellinen elämä” näyttää riittävän useimmille suojaamaan luustoa.

Luuston herkkyys reagoida elintavoille säilyy läpi elämän. Epäedulliset elintavat, kuten yksipuolinen ravinto, jatkuva laihduttaminen ja passiivinen elämänmuoto, voivat johtaa luuston heikentymiseen missä iässä tahansa. On vältettävä luuston kannalta haitallisia nautintoaineita – näitä ovat tupakointi ja liiallinen alkoholinkäyttö.

Luuston haurastuminen ei aiheuta oireita. Luuston haurastuminen johtaa luunmurtumien syntymiseen esimerkiksi kaatuessa. Terve luu kestää vastaavat tilanteet ilman murtumista. Luuston heikentyminen voi ilmetä myös hitaasti paranevina rasitusmurtumina ilman yksittäistä tapaturmaa.

Liikunta säätelee luuston kuntoa

Luustossa tapahtuu jatkuvaa, tarkoin säädeltyä uudistumista – vanha luu korvautuu uudella luulla. Luuston jatkuva uudistuminen johtaa luurakenteen muuttumiseen optimaaliseksi kuormitukseen nähden. Uudistumista ohjaava tekijä on rasituksen (liikunnan) aiheuttamat mikroskooppisen pienet rasitusmurtumat.

Luuston ja lihaksiston kunto ovat toisistaan riippuvaisia. Lihaksiston ja nivelten toiminnan harjoittaminen parantaa luuston kuntoa. Iskevä kuormitus (kuten hyppely) on tehokkain tapa vahvistaa luustoa. Kuitenkin monipuolinen liikunta, kuten reipas kävely, voi usein riittää. Kävelynopeuden ja kävelymaaston muuttaminen voivat tuoda liikkumiseen riittävää monipuolisuutta. Kohtuullisen kuormittavaa liikuntaa on hyvä harrastaa päivittäin.

Luuntiheys ja murtumariski

Luuntiheys on tärkein luunmurtumia ennustava tekijä. Kerran tehty DXA-mittaus riittää kertomaan yksilöllisen luuston tilan keski-ikäisillä ja vanhemmilla riskipotilailla. Yksilöllisen murtumariskin arvioinnissa voidaan käyttää FRAX-murtumariskilaskuria. Siinä huomioidaan eri riskitekijät, kuten ikä, sukupuoli, painoindeksi, mahdollinen aiempi luunmurtuma, vanhemman mahdollinen lonkkamurtuma, altistavat sairaudet ja niiden lääkitys, tupakointi ja alkoholin käyttö.

Geenit määräävät pääosin luuntiheyden, mutta luuntiheyteen voi vaikuttaa henkilökohtaisilla valinnoilla. Luuntiheyden laskua iän myötä ja lonkkamurtumariskiä voi vähentää lopettamalla tupakointi (lonkkamurtumariski vähenee 27%), välttämällä liiallista alkoholin käyttöä ja ylläpitämällä

kohtalaista liikunnan määrää (lonkkamurtumariski vähenee jopa 50%).

Henkilökohtaiset valinnat näkyvät jo väestötasolla. Väestön luuntiheys on parantunut ja osteoporoosin yleisyys ja lonkkamurtumien määrä ovat vähentyneet Australiassa ja Yhdysvalloissa. Taustalla on elintavoissa tapahtuneet muutokset. Nuoremmat sukupolvet liikkuvat enemmän. Myös tupakanpoltto on vähentynyt. Suomessa ei ole vielä todettu vastaavaa suotuisaa kehitystä lonkkamurtumien määrässä.

Noin puolella luunmurtumapotilaista on lievästi tai kohtalaisesti alentunut luuntiheys eli osteopenia. Osteopenia on osteoporoosin esiaste. Tieto osteopeniasta on hälytyssignaali esimerkiksi keski-ikäiselle rannemurtumapotilaalle. Elämäntapamuutoksilla voi mahdollisesti pienentää henkilökohtaista riskiä saada vanhempana lonkka- tai nikamamurtuman. Tavoitteena on näiden vakavien murtumien syntymisen estäminen.

Ravinnon ja ravitsemustilan merkitys

Elimistö tarvitsee riittävästi suojaravintoaineita ja sopivasti energiaa pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä. Oikein toteutettuna myös kasvispainotteinen ruokavalio, huomioiden riittävä proteiinien saati, voi olla luustolle turvallinen vaihtoehto. Useimmat aikuiset saavat riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia ravinnosta. Aikuisille suositellaan tarvittaessa 10 µg D-vitamiinilisää. Suuremmat D-vitamiiniannokset eivät ole vähentäneet murtumariskiä.

Ohut suojaava ihonalainen rasvakudos ja hento ruumiinrakenne (painoindeksi < 18.5) lisäävät voimakkaasti lonkkamurtumariskiä yli 60-vuotiailla. Luusto reagoi ylipainoon lisäämällä lonkan luuntiheyttä vähentäen myös lonkkamurtumariskiä. Lihavuus heikentää kuitenkin muuten terveyttä ja toimintakykyä.

Laihuushäiriö (anorexia nervosa) on hyvin vakava nuorten mielenterveyshäiriö. Se voi alkaa pyrkimyksestä terveelliseen ravitsemukseen, mikä riistäytyy hallitsemattomaan laihduttamiseen sairaalloisen laihaksi. Tästä sairaudesta toipuneiden nuorten pitkäaikaisseuranta on osoittanut, miten äärimmäinen laihduttaminen vaikuttaa pysyvästi luustoon. Näillä nuorilla on todettu kohonnut murtumariski, joka jatkuu vielä 40 vuotta diagnoosin jälkeen.

Kalsiumin ja D-vitamiinin puute ei ole harvinaista lonkkamurtumapotilailla. Erityisesti yksin kotona asuvat iäkkäät ovat riskiryhmässä. He ovat pääosin sisätiloissa ja heidän ravinnonsaantinsa voi olla yksipuolista ja niukkaa. Pahimmissa tapauksissa heille voi kehittyä aliravitsemus ja D-vitamiinin puutteen aiheuttama aikuisten riisitauti. Riisitaudin seurauksena he voivat saada lonkkamurtuman.

Vakavien luunmurtumien esto liikunnalla

Olennainen osa luuston haurastumisen hoitoa on parantaa lihaskuntoa ja tasapainoa. Useimmat murtumat syntyvät kaatuessa. Lihasheikkous ja huono tasapaino ovat kaatumisen riskitekijöitä. Kyvyttömyys suojaliikkeeseen ja kaatuminen sivusuuntaan ovat lonkkamurtuman riskitekijöitä. Lihasmassan ja lihasvoiman kato yhdistyneenä luuston haurastumiseen on vaikea haaste ikäihmisten terveydenhoidossa.

Vaihdevuosi-iässä nainen voi hidastaa lonkan luuntiheyden laskua harrastamalla säännöllisesti liikuntaa. Ohjatun liikunnan on todettu vähentävän luunmurtumien määrää keski-ikäisillä ja vanhemmilla henkilöillä. Hyvän tuloksen kannalta näyttää olevan tärkeää, että harjoitusohjelmia ohjataan ja valvontaan. Tasapaino- ja muu harjoittelu vähentävät merkittävästi kaatumisia yli 50-vuotiailla murtumapotilailla.

Selkänikama voi murtua ja painua kasaan pelkässä nostoliikkeessä. Nikamamurtuma altistaa uudelle nikamamurtumalle. Ilmiö ei selity yksinomaan alhaisella luuntiheydellä. Todennäköisesti taustalla on luun laadusta riippumatto-

Hannu Aron luento

Elintapojen vaikutus luun haurastumiseen

on katsottavissa osoitteessa

mat tekijät, kuten selän muuttunut kuormitus, tasapainon muutokset ja vartalon lihasten heikentynyt toiminta. Liikuntaharjoittelu parantaa nikamamurtumapotilaiden kuntoutumista. On kuitenkin epävarmaa, pystytäänkö kuntoutuksella vähentämään uuden murtuman syntymistä. Onneksi osteoporoosilääkkeet ovat erityisen tehokkaita nikamamurtumien estossa.

Toissijainen luuston haurastuminen

Muista sairauksista johtuva luuston haurastuminen voi ilmetä missä iässä tahansa. Lukuisiin sairauksiin, kuten nivelreumaan ja lisäkilpirauhasen liikatoimintaan, liittyy luuston haurastumista ja kohonnut murtumariski. Myös kortikosteroidien ja syövän hoitolääkkeiden haittavaikutuksena voi kehittyä luuston haurastumista. Jopa lapsipotilailla ilmenee nikamamurtumia syöpähoitojen haittatapahtumana. On tärkeää tunnistaa hyvinkin harvinaisetkin tekijät, kuten eräät perinnölliset luustosairaudet, jotka voivat ilmetä rasitusmurtumina vasta keski-iässä.

Lopuksi

Vaikka monet elämäntapoihin liittyvät tekijät voivat edesauttaa luuston haurastumista, on vaarallista syyllistää osteoporoosipotilaita, että huonot elintavat ovat heidän luustonsa haurastumisen pääsyy. Valtaosa osteoporoosipotilaista ei sairasta itse aiheutettua elämäntapasairautta. Tämä tieto on meille kaikille olennaista.

Hannu Aro luennoi 11.10.2023. Kuva: Pekka Aava

Terve suu on tekonivelleikkauksen onnistumisen edellytys

Teksti: Toimitus

Ennen tekonivelleikkausta on tärkeää hoitaa suu ja hampaat kuntoon. Suu on elimistön tyypillisin infektioiden kasvualusta. Krooninen tulehdus suussa on niin sanottu infektioportti, eli paikka josta bakteerit pääsevät verenkierron kautta kulkeutumaan muualle elimistöön. Oikein toimiessaan elimistön tavanomaiset puolustusmekanismit suojaavat taudinaiheuttajilta, mutta vastuskyky voi heikentyä monesta syystä. Leikkaus kuormittaa aina kehon puolustusta. Tekonivelleikkauksen onnistuminen edellyttää tarkkaa valmistautumista, ja yksi keskeinen osa tätä prosessia on suun ja hampaiden terveyden varmistaminen.

Suun alueella piilevät tulehdukset voivat aiheuttaa vakavia komplikaatioita tekonivelleikkauksen jälkeen. Tekonivel on elimistölle vierasesine, johon verenkierron mukana kulkeutuneet bakteerit hakeutuvat. Tämä voi johtaa harvinaiseen mutta pelättyyn tekonivelinfektioon, joka ei parane pelkillä antibiooteilla ja saattaa vaatia uusintaleikkauksen. Tästä syystä suun ja leukojen alueen tulehdukset on hoidettava huolellisesti ennen leikkausta.

Ennen tekonivelleikkausta käydään hammastarkastuksessa. Hammaslääkäri antaa lausunnon suun terveydestä. Lausunnon saaminen edellyttää, että kaikki suun tulehdukset on hoidettu ja suu on terve. Tyks Orton ohje suosittaa, että hammastarkastuksen tulee olla tehtynä enintään 12 kuukautta ennen leikkausta.

Tulehduksien hoito vie aikaa

Suun tulehdukset voivat olla oireettomia, joten niiden havaitseminen voi vaatia hammaslääkärin tarkastuksen ohella myös röntgenkuvia. Ientulehdus ja parodontiitti ovat aikuisilla hyvin yleisiä suun vaivoja, ja ne voivat ede-

tä pitkään huomaamatta. Parodontiitti voi hoitamattomana muodostaa laajoja tulehdusalueita, jotka vaikeuttavat tekonivelleikkauksen jälkeistä toipumista.

Hammastulehdukset, kuten hampaan ytimen tulehdukset, hoidetaan yleensä juurihoidolla tai hampaanpoistolla. Hampaanpoistokuopan paranemiseen tarvitaan useita viikkoja. Myös ientulehdusten hoito vaatii aikaa, sillä bakteeripeitteiden ja hammaskiven poistaminen sekä ientaskujen puhdistaminen tehdään usein useammassa hoitokäynnissä. Tekonivelleikkaus voi siirtyä keskeneräisten hammashoitojen vuoksi.

Hampaattomien potilaiden suun tarkastus on yhtä tärkeää. Hammasproteesin alla voi piillä tulehduksia, ja leukaluussa voi olla hoitamattomia jäännösjuuria tai puhkeamattomia hampaita, jotka vaativat toimenpiteitä ennen leikkausta.

Savuttomuus tukee toipumista

Tupakoinnin vaikutus yleisterveyteen on kaikille selvä, mutta tekonivelleikkaukseen menevän suussa se te-

Mitä voit itse tehdä kun jonotat leikkaukseen

Teksti: Tuula Vainikainen

Ortopedin todettua leikkaustarpeesi sinut asetetaan Varhan/Tyksin leikkausjonoon. Sen jälkeen kuluu yleensä vielä kuukausia ennen kuin pääset leikkauspöydälle.

Voit tehdä asioita, että jonotuksessa ei kulu turhaa aikaa. Huolehdi, että pitkäaikaissairautesi ovat hyvässä hoitotasapainossa, hakeudu hammashoitoon ajoissa ja pidä mahdollisuuksien mukaan huolta lihaskunnostasi, joka helpottaa leikkauksesta kuntoutumista.

Pidä myös huolta siitä, että henkilö- ja osoitetietosi ovat ajan tasalla Tyksissä. Jos päädyt leikkaukseen jossain muualla, älä jätä käyttämättä saamaasi vastaanotto- tai leikkausaikoja, vaan ilmoita muuttuneesta tilanteestasi Tyksin jonohoitajalle.

kee erityistä haittaa. Se lisää esimerkiksi parodontiitin riskiä. Tupakointi myös heikentää verenkiertoa leikkausalueella ja heikentää yleisesti infektiopuolustusta kehossa. Tupakointi on useissa tutkimuksissa yhdistetty hitaampaan haavojen paranemiseen. Tekonivelleikkaukseen valmistautuvan potilaan olisi siis suositeltavaa lopettaa tupakointi, mikä parantaa sekä suun hoidon että leikkauksen jälkeisen toipumisen ennustetta.

Jatkuva hoito on välttämätöntä Suun terveyden ylläpito ei pääty tekonivelleikkaukseen. Potilaan tulee sitoutua säännöllisiin hammaslääkärikäynteihin ja omahoitoon myös leikkauksen jälkeen. Terve suu vähentää komplikaatioiden riskiä ja parantaa tekonivelleikkauksen pitkäaikaista onnistumista.

Huolellisesti hoidettu suu on avain sujuvaan toipumiseen ja parempaan elämänlaatuun tekonivelleikkauksen jälkeen. Terve suu ei ole vain osa onnistunutta leikkausta, vaan myös merkittävä sijoitus tulevaisuuteen.

HENKILÖKOHTAISTA

HAMMASHOITOA

Lähes 30 vuoden kokemuksella Turun Seudun Nivelyhdistyksen jäsenille maksuton tarkastus kerran vuodessa 10 % alennus hammashoidosta * ei koske protetiikkaa

TERVETULOA!

Varaa aika osoitteessa vohammas.fi

Hammaslääkäri

Marina Koivuniemi

TURKU Puutarhakatu 2 C Puh. 010 321 5071

PIIKKIÖ Hadvalantie 8

Puh. 010 321 5072

NIVELRIKKOUUTISIA

TYÖOTE-toimintamalli

lyhentää tekonivelleikkauksen jälkeistä sairauspoissaoloa

TYÖOTE-malli lyhentää sairauspoissaoloja merkittävästi, jopa 3–5 viikolla, osoittaa Työterveyslaitoksen vetämä Tekonivelleikattujen työterveystuki -tutkimus. Suomessa yli 7000 työikäistä joutuu vuosittain tekonivelleikkaukseen. Toipuminen ja työhön paluu leikkauksen jälkeen voivat olla haastavia. TYÖOTE-toimintamalli helpottaa ja nopeuttaa työhön paluuta.

Aiemmin leikkauksen jälkeen ortopedit kirjoittivat rutiininomaisesti 2–3 kuukauden sairauspoissaolon riippumatta potilaan työn luonteesta. TYÖOTE-toimintamallin myötä sairaalasta annetaan yleensä vain kuukauden mittainen sairauspoissaolo, ja potilas ohjataan työterveyshuoltoon. Työterveyshuollossa sairausloman tarve arvioidaan yksilöllisesti, ja työkyvyn tukitoimet sovitetaan kunkin työntekijän tarpeisiin yhteistyössä työnantajan kanssa.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kartoitettiin TYÖOTE-mallin vaikutuksia Keski-Suomen keskussairaalan, Oulun yliopistollisen sairaalan, Oulaskankaan sairaalan ja Pei-

Huoli-ilmoitus haltuun

Mikä on huoli-ilmoitus?

Huoli-ilmoituksella tarkoitetaan yhteydenottoa sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Sosiaalitoimi ohjaa henkilön tarvittavan avun ja palveluiden piiriin. Huoli-ilmoitus on aiheellinen, jos olet huolissasi läheisesi tai jonkun muun kohtaamasi henkilön hyvinvoinnista, terveydestä tai turvallisuudesta. Pienikin huoli riittää ilmoituksen tekemiseen.

Huolta voivat herättää esimerkiksi asumiseen, terveydentilaan tai arjessa selviytymiseen liittyvät asiat. Ilmoituksen palveluntarpeesta voi tehdä myös itsestään.

Huoli-ilmoitus on aiheellinen sellaisissa tilanteissa, joissa avuntarpeen selvittäminen ei ole kiireellistä. Akuutissa tilanteessa kannattaa olla yhteydessä sosiaalipäivystykseen. Hätätilanteessa oikea taho on aina 112. Miten huoli-ilmoitus tehdään?

Ilmoitus tehdään oman hyvinvointialueen viranomaisille. Lomakkeen nimi voi olla huoli-ilmoitus tai ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta/iäkkään henkilön palveluntarpeesta. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ilmoituksen voi tehdä Varhan sivuilla. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömästi.

Kerro huolestasi ja henkilön tilanteesta, kenestä olet huolissasi ja miksi. Ilmoitus kannattaa tehdä, vaikka et tietäisi henkilön nimeä tai tarkkaa osoitetta – kerro se, mitä tiedät.

Huoli-ilmoituksen Varhalle voi tehdä Varhan digiasioinnissa. Klikkaa Sähköiset hakemukset ja ilmoitukset – Sosiaalipalvelut, sosiaalinen tuki ja toimeentulotuki – Ilmoitus/yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Varhan digiasiointi löytyy osoitteesta varha.fi/digiasiointi

jaksen sairaalan potilailla. Tutkimukseen osallistui 209 henkilöä, jotka vastasivat kyselyihin leikkauksen jälkeen ja työhön paluun aikoihin. Tulokset osoittavat, että TYÖOTE-toimintamallin avulla sairauspoissaolojen kesto lyheni keskimäärin 3–5 viikkoa verrattuna aiempiin käytäntöihin.

Tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista hyötyi mukauttamisesta ja työpaikalla toteutetuista järjestelyistä. Etätyö oli yleisin tukitoimi, mutta myös fyysisesti raskaiden tehtävien keventäminen, työaikojen joustot ja työn tauottamisen helpottaminen nousivat esiin. Lisäksi 22 prosenttia vastaajista hyödynsi osasairauspäivärahaa. Tukitoimet suunniteltiin yksilöllisesti yhteistyössä potilaan, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa.

Tutkimus korostaa työntekijän omien odotusten merkitystä. Positiiviset odotukset ja korkea työmotivaatio ennustavat lyhyempää sairauslomaa. Työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän yhteistyö on avain onnistuneeseen työhön paluuseen leikkauksen jälkeen.

Annikka Salonen Fingerroosin säätiöstä vieraili syksyllä 2024 Härkätien Nivelkerhossa kertomassa huoli-ilmoituksesta

Huoli-ilmoitus Fingerroosin säätiölle

Huoli-ilmoituksen ikääntyneestä henkilöstä voi tehdä myös Fingerroosin Säätiön löytävään vanhustyöhön. Säätiö toimii Turussa ja Uudessakaupungissa. Säätiön kohderyhmä on yli 60-vuotiaat kotona asuvat ikääntyneet.

Säätiö pyrkii tavoittamaan palveluiden ulkopuolelle jääneitä, syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia ikääntyneitä. Säätiö tarjoaa yksilöllistä tukea ja neuvontaa asiakkaan tarpeen mukaan. Myös omaisten ja läheisten tukeminen on osa asiakaspolkua.

Löytävän vanhustyön tarkoitus on täydentää julkisia sosiaalipalveluita. Löytävä työ on ketterä ja joustava yksilöllisen tuen muoto, joka toimii yhteistyössä julkisen puolen ammattilaisten kanssa.

Fingerroosin säätiön löytävään vanhustyöhön voi tehdä huolenilmaisun joko soittamalla tai postittamalla huoli-ilmoituslomakkeen Löytävän vanhustyön toimistoon. Löydät yhteystiedot ja lomakkeen säätiön nettisivuilta osoitteesta www.fingerroos.net

Digipalvelut terveydenhuollossa

– hyvinvointia ja haasteita

Teksti ja kuva:

Pekka Aava

Digipalveluista on tullut yhä tärkeämpi osa suomalaista terveydenhuoltoa. Niitä hyödynnetään terveydenhuollon avo- ja erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhuollossa. Digipalveluja suositaan erityisesti niiden käytännöllisyyden ja kustannustehokkuuden vuoksi. Digitaalisilla palveluilla tarkoitetaan mahdollisuutta saada verkossa toimivia terveyspalveluita digitaalisesti ja ne sopivat kaikille, jotka haluavat ja osaavat käyttää terveyspalveluita verkossa.

Digipalveluja käytetään esimerkiksi sähköiseen ajanvaraukseen, asiakkaiden tai omaisten keskinäiseen viestintään (esim. digitaaliset vertaistukiryhmät), asiakkaan omaseurantaan (esim. oirepäiväkirjat) sekä asiakkaan terveysja hyvinvointitietojen keräämiseen (esim. sähköiset lomakkeet). Asiakas voi asioida terveydenhoidon ammattilaisten kanssa videon tai chatin avulla, varata ajan lääkärille taikka käyttää ajanvarauksettomia mielenterveys- ja päihdepalveluita.

Yleisimmin käytetty digitaalinen terveyspalvelu on OmaKanta-verkkopalvelu, jossa asiakas voi katsella omia terveyteen ja hoitoon liittyviä tietojaan, esim. laboratorio- ja röntgentutkimusten tuloksia ja diagnooseja. Sovelluksessa voi pyytää myös reseptien uusimista. Asiointivaltuudella OmaKanta-palvelun kautta voi hoitaa myös toisen henkilön terveysasioita – esimerkiksi toisella paikkakunnalla asuva lapsi voi asioida iäkkään vanhempansa puolesta. OmaKantaan voi tallentaa myös oman elinluovutustahdon tai hoitotahdon.

Nivelterveyden ongelmista kärsiville tuttu digipalvelu on esim. Tyks Orton polven tekonivelleikkaus -digihoitopolku, jossa voi tehdä kyselyjä, perehtyä etukäteen polven nivelrikon hoitoon sekä polven tekonivelleikkaukseen valmistautumiseen ja jälkihoitoon.

Asiakaskokemuksia

digipalveluiden käytöstä

Digipalveluja käyttäneiden kokemukset ovat pääasiassa positiivisia. Niiden koetaan helpottavan terveyspalvelujen käyttöä ja yhteydenpitoa terveydenhuollon ammattilaisiin.

Tyytyväisillä asiakkailla voi olla ominaisuuksia ja piirteitä, jotka edistävät digipalvelujen käyttöä kuten motivaatio, hoitoon sitoutuminen, aktiivisuus sekä tekniikan tuttuus.

Digipalveluiden haasteet

Digipalvelujen käyttö jakautuu epätasaisesti. Eroja on ikä- ja väestöryhmittäin, alueittain sekä sukupuolittain. Digipalvelujen käytön esteitä ovat puutteellinen digiosaaminen, digivastaisuus ja ihmiskontaktien ja perinteisten palvelumuotojen suosiminen. Palveluiden käytön tietoturvallisuuttakin epäillään.

Noin kolmasosa ikäihmisistä kokee tarvitsevansa tukea digipalvelujen käytössä. Kenelle opastus kuuluu? Tutkimustuloksissa korostuu omaisten ”digitaalisen hoivan rooli” erityisesti ikäihmisten digipalvelujen käytön tukemisessa. Omaisilla pitäisi olla aikaa läheistensä tukemiseen laitteiden hankinnassa ja käytön opastuksessa. Digitaalisten terveyspalvelujen tuottajilta

edellytetään palvelujen helppokäyttöisyyden, esteettömyyden ja selkokielisyyden kehittämistä.

Lopuksi

Etävastaanottojen lisääminen herättää ymmärrettävästi huolta. Lääkärille oikean diagnoosin tekeminen voi olla vaikeampaa etävastaanotolla kuin tapaamalla potilas perinteisellä lääkärin vastaanotolla. Väärä diagnoosi lisää terveydenhuollon kustannuksia.

Varha korostaa, että potilaalla on aina mahdollisuus kieltäytyä etäkäynneistä ja päästä henkilökohtaiselle vastaanotolle, vaikkakin odotusaika lääkärin vastaanotolle saattaa pidentyä.

Miksi digitaaliset palvelut ovat hyödyllisiä?

• Ne ovat kaikkien ulottuvilla, milloin ja missä vain, jos sinulla on internetyhteys

• Ne helpottavat löytämään oikean palvelun ja hoitopaikan

• Ne ovat käteviä ja edullisia. Talviliukkaillakin voit hoitaa asioita kotoa käsin

• Ne sopivat hyvin ihmisille, jotka asuvat esim. pitkien tai hankalien etäisyyksien päässä tai niille, joilla on liikuntarajoitteita

Digitaaliset palvelut tukevat palvelujen saavutettavuutta

Omavointi

– potilaan kokemus keskiössä

Teksti: Fanny Kaivonen, koordinaattori, Tyks Orto Kuva: Tyks Orto

Vaikuttavimpien hoitomuotojen tunnistaminen ja hoidon laadun varmistaminen terveydenhuollossa on tärkeää. Tyks Ortossa seuraamme potilaidemme toimintakykyä ja elämänlaatua sähköisillä Omavointi-kyselyillä. Vertailemalla kyselyjen tuloksia ennen ja jälkeen hoidon näemme, miten potilaamme itse kokivat terveydentilansa kehittyneen hoidon myötä, eli millainen vaikuttavuus annetulla hoidolla oli. Vastaamalla kyselyihin potilaamme välittävät meille arvokasta tietoa hoitonsa suunnittelun tueksi ja auttavat meitä kehittämään hoitomme laatua ja vaikuttavuutta.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy lääkärissä käyntiin Suomessa. Vaikka sairausryhmänä ne harvoin uhkaavat henkeä, on niillä suuri vaikutus ihmisten elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Kasvavan palveluntarpeen ja kiristyneen julkisen taloustilanteen vuoksi hoidon vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi on erityisen tärkeää. Rajalliset resurssit kannattaa kohdistaa hoitoihin, joista potilaat todella hyötyvät.

Vaikuttavuutta voidaan mitata monella tavalla. Potilas on kuitenkin itse oman vointinsa paras asiantuntija. Siksi Tyks Ortossa keräämme potilailtam-

Omavointi-palvelu

Omavointi.fi on sähköinen kyselypalvelu, jonka avulla kerätään tietoa potilaiden toimintakyvystä ja elämänlaadusta ennen ja jälkeen hoidon. Palvelun kautta lähetetään kaikille potilaille kyselyt ennen poliklinikkakäyntiä sekä 3 ja 12 kk hoidon jälkeen. Tekonivel- ja selkäpotilailla seuranta jatkuu tämänkin jälkeen.

Potilas saa tiedon kyselystä tekstiviestillä matkapuhelimeensa. Omavointi.fi-palveluun voi kirjautua verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai tekstiviestissä saadulla kertakäyttökoodilla. Tarvittaessa kyselylomakkeet saa paperisena.

me tietoja heidän toimintakyvystään ja elämänlaadustaan ennen ja jälkeen hoidon. Täytettävät kyselyt ovat sairauskohtaisia oirekyselyjä ja yleisiä elämänlaadun mittareita, ja ne on valittu kunkin erikoisalan asiantuntijoiden toimesta. Käyttämillämme kyselyillä kartoitetaan oireen tai sairauden vaikutusta päivittäiseen elämään, esimerkiksi liikkumiseen, nukkumiseen, arjen askareisiin ja harrastuksiin. Kyselyt on helppo täyttää sähköisesti Omavointi-palvelussa.

Vastauksesi on meille tärkeä

Omavointi-kyselyihin annetut vastaukset ovat meille arvokkaita. Hoidonarviossa poliklinikalla kyselyn vastauksia hyödynnetään tukena hoidon suunnittelussa. Kyselyn tulos auttaa hoitavaa lääkäriä muodostamaan kuvaa sairauden vaikeusasteesta ja sen vaikutuksesta elämänlaatuun.

Hoidon jälkeen saatuja vastauksia

Omavointi-kyselyiden pistetulokset paranevat keskimäärin merkittävästi ensimmäisen tekonivelleikkauksen jälkeen 3 ja 12 kuukauden seurantapisteissä

tarkastelemalla saamme tietoa siitä, miten potilaamme toipuvat leikkauksen jälkeen ja millaisia tuloksia hoidolla saadaan. Pystymme siis tarkastelemaan hoitomme vaikuttavuutta ja kehittämään sen laatua tulevaisuudessa.

Vastaukset tallennetaan vuodesta 2018 käytössä olleisiin Tyks Orton laaturekistereihin, joiden avulla voimme tarkastella kaikkien potilaidemme tasolla hoidon onnistumista. Laaturekisterien tuloksia tarkastelemalla voidaan esimerkiksi havaita komplikaatioille altistavia tekijöitä. Potilaiden toimintakyvylleen ennen ja jälkeen hoidon antamia arvioita vertailemalla voimme arvioida, milloin ja missä tilanteessa leikkaushoidosta saadaan paras mahdollinen terveyshyöty. Laaturekisterien avulla voidaan siis parantaa myös hoidon oikea-aikaisuutta.

Tekonivelleikkauksella parempaa elämänlaatua

Omavointi-kyselyiden tulosten perusteella lonkan, polven ja olkapään ensivaiheen tekonivelleikkausten jälkeen potilaiden kokemus omasta terveydentilastaan paranee merkittävästi. Keskimäärin potilaat ovat toipuneet hyvin kolme kuukautta tekonivelleikkauksen jälkeen, ja kokonaisuudessaan leikkaushoidolla päästään erittäin hyviin lopputuloksiin. Niin lonkka-, polvi- kuin olkapääpotilailla pisteet ovat vuoden kuluttua leikkauksesta parantuneet jopa 85–90 prosenttiin.

Keskimääräisiä pisteitä tarkasteltaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että yksilöllinen vaihtelu tuloksissa voi olla suurtakin. Keskimääräisten tulosten tarkastelu antaa suuntaa toimintakyvyn odotettavissa olevasta parantumisesta sekä siitä, milloin leikkaushoitoon tyypillisesti päädytään.

Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta varsinaissuomalaisille

Teksti: Kirsi Ala-Jaakkola, terveydenhoitaja YAMK, järjestökoordinaattori, Kestävän kasvun Varsinais-Suomi / Monialainen hyte-palvelukonsepti, Varha

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tavoitteena on, että alueen asukkaat ovat terveitä, voivat hyvin ja ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Tähän tavoitteeseen pyritään mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työllä, josta Varhassa vastaa Hyte-yksikkö. Hyte-työllä ylläpidetään ja edistetään varsinaissuomalaisten hyvinvointia, terveyttä, mielenterveyttä, turvallisuutta, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistään sairauksia, tapaturmia, syrjäytymistä ja osattomuutta.

Hyte-yksikön tehtävänä on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittäminen ja koordinaatio sekä alueellisesti että Varhan sisäisesti. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä kun tien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Hyte-yksikkö vastaa mm. alueellisen hyvinvointikerto muksen ja -suunnitelman laatimisesta, sekä alueen asukkai den elinolojen, hyvinvoinnin ja terveyden sekä niihin vaikut tavien tekijöiden seurannasta ja raportoinnista. Tärkeä osa hyte-yksikön työtä on järjestää kerran vuodessa hyvinvoin nin ja terveyden edistämisen neuvottelut eli hyte-neuvotte lut. Ne ovat hyvinvointialueen, kuntien ja muiden hyte-toi

Kirsi Ala-Jaakkola

mijoiden välisiä neuvotteluja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilanteesta sekä kehittämistyöstä alueella. Hyte-yksikön vastuulla on järjestöyhteistyön sekä järjestöjen toimintaedellytysten ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen. Tässä keskeisenä välineenä on mm. järjestöavustusten sekä kumppanuussopimusten valmistelu. Yksikkö vastaa Varhan kuntayhteistyöstä ja kuntien asiantuntijatuesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnalla sisältäen mm. ehkäisevän päihdetyön, väkivallan ehkäisyn, mielen hyvinvoinnin edistämisen ja elintapaohjauksen kokonaisuudet. Lisäksi yksikölle kuuluvat osallisuuden koordinaatio ja kehittäminen

nöstä ja kansallisesta ohjauksesta (STM) sekä alueen omista

vointisuunnitelmasta ja osallisuussuunnitelmasta. Hyte-työ on vahvasti lakisääteistä, mutta tärkeimpänä motiivina sen tekemisessä on kuitenkin alueen väestö sekä halu vaikuttaa väestön palvelutarpeisiin. Enemmän hyteä = vähemmän sotea!

TULETIETOKESKUS

PALVELUITAMME

YKSILÖOHJAUS

Fysioterapeuttimme opastavat sinua tuki- ja liikuntaelimistön itsehoidossa ja auttavat sinua tekemään oivalluksia oman tule-terveytesi hyväksi.

TEEMAPÄIVÄT

Viikoittain vaihtuvien teemapäivien avulla saat tietoa tuki- ja liikuntaelinterveydestä teoriatiedon ja käytännön harjoitteiden avulla.

LUENTOTILAISUUDET

Järjestämme tilauksesta luentoja erilaisille ryhmille. Luennot käsittelevät tuki- ja liikuntaelinterveyttä ennaltaehkäisyn ja itsehoidon näkökulmista.

Koulutustilaisuuksia:

18.2. klo 15-17 Palautuminen ja stressinhallinta (TULE:ssa)

20.3. klo 15-17 Kipeän selän itsehoito (TULE:ssa)

15.4. klo 15-17 Kipeän olkapään itsehoito (TULE:ssa)

20.5. klo 15-17 Faskian merkitys ja toiminta (verkossa)

Ilmoittaudu mukaan koulutustilaisuuksiin: toimisto@tule.fi 044 744 7085

Tunnetaitoja kehittämällä kohti onnistumisia

Teksti: Sinikka Leino

Tunteet ovat synnynnäinen osa elämäämme ja silti me emme usein kiinnitä niihin tarpeeksi huomiota. Jo useiden vuosien ajan me olemme saaneet lisää todisteita, jotka osoittavat niiden välittömän suhteen meidän terveyteemme ja hyvinvointiimme. Itse asiassa positiiviset tunteet voivat vahvistaa meidän terveyttämme samalla tavalla kuin negatiiviset tunteet voivat heikentää sitä. Positiiviset tunteet, kuten ilo, rakkaus, into ja hyväksyntä, luovat aloitteellisuutta ja vapauttavat energiaa sekä edistävät hyvinvointiamme, jaksamistamme ja elämänlaatuamme. Sosiaalisten suhteiden solmiminen ja kanssaihmisten auttaminen sujuu helpommin, uskallus uuden kokeilemiseen voi kasvaa ja luovuus lisääntyä.

Tunteiden kirjo on valtavan suuri. Perustunteisiin kuuluvat esimerkiksi mielihyvä, suru, viha, hämmästys, inho ja pelko. Näiden lisäksi tunne-elämää rikastuttaa hyvin laaja kirjo perustunteiden muunnelmia sekä erilaisia yhdistelmiä.

Tunteet tärkeinä viestintuojina – miten tunteiden tartuttamisesta tehdään voimavara?

Positiiviset tunteet, kuten ilo ja innostus vahvistuvat ja tarttuvat vuorovaikutuksessa ryhmissä. Tunteisiin vaikuttavat myös muut paikalla olevat ihmiset ja heidän tapansa toimia ja reagoida tilanteeseen ja Sinuun. Aikuisina olemme aina erityisessä asemassa opettamassa lapsille tunteiden kanssa toimimista oman esimerkkimme ja toimintamme kautta.

Tunteet ovat tärkeitä viestintuojia. Niissä on voimaa ja energiaa ja ne saavat meidät liikkeelle. Tunteet siirtyvät toisiin ja tunteiden vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja elämään on merkittävä. Miten Sinä kohtaat ihmisen esim. Nivelyhdistyksen eri tilaisuuksissa? Millaisen energian tuot tullessasi? Mitä fiilistä levität ympärillesi?

Älä oleta, vaan kysy ja kuuntele

Olemme oppineet siihen, että se, joka tietää eniten, on ”kingi”. Tunteista puhuttaessa olettaminen voi olla jopa haitallista ja johtaa väärinymmärryksiin. Siksi kannattaa kysyä olettamisen sijaan ja kuunnella aidosti. Kysyä lisäkysymyksiä, käyttää tunnesanoja sekä toistaa ja vahvistaa niitä.

Ihminen kohtaa joka päivä erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Milloin jokin asia kiukuttaa, milloin on kaihoisa olo, milloin tuntuu siltä, että voisi tikahtua omaan nauruunsa. Kaikilla tunteilla on paikkansa elämässä. Tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja erotteleminen ei aina ole helppoa tai yksiselitteistä. Hyvä uutinen on, että voimme kehittää tunnetaitojamme. Missä iässä tahansa on mahdollista oppia lisää omista ja toisten tunteista: tunnistamaan ja nimeämään tunteita, säätelemään omia tunnereaktioita, vaikuttamaan kommunikaatiossa toisten tunteisiin ja pohtimaan tunteiden taustalla vaikuttavia tekijöitä.

Positiiviset tunteet tuovat meille arvokkaita voimavaroja, jotka tukevat hyvinvointiamme ja auttavat meitä navigoimaan elämässä kohti onnistumisia ja tasapainoa.

Teksti perustuu Terhi Oinaanojan luentoon

Positiiviset tunteet voimavarana.

Luento on katsottavissa Nivelverkko.fi-sivustolla.

TUTKIMUS*

MARKETTA PÄÄSEE TAAS KYYKKYYN JA YLÖS!

”curaMINin tehon todella huomasi: nivelet alkoivat tuntua mukavimmilta ja joustavimmilta. Kankeuden, raskauden ja epämukavuuden tunteet olivat tiessään. Ilahduin kovasti, kun pääsen taas ketterästi kyykkyyn ja kyykystä ylös.” -Marketta, 59 v.

101 KLIINISTÄ TUTKIMUSTA TODISTAVAT TEHON

Marketan nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä BCM95-kurkumauute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen yhteisvaikutukseen.

curaMINILLA ON MAAILMANLAAJUISESTI MILJOONIA TYYTYVÄISIÄ KÄYTTÄJIÄ – OLE SINÄKIN YKSI HEISTÄ!

OSTA SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ SEKÄ MUISTA TERVEYS- JA VERKKOKAUPOISTA KAUTTA MAAN:

SAA AVUN NIVELILLEEN

Turun Seudun Nivelyhdistys

20 vuotta

”Allasjumpista kaikki alkoi.”

Vuosi 2025 on yhdistyksen kahdeskymmenes toimintavuosi. Yhdistys perustettiin syksyllä 2005, mutta jo sitä ennen oli käynnistetty allasjumpat Verkahovissa.

Juhlavuoden kunniaksi ja yhdistyksen toiminnan nosteeksi on käynnistetty jäsenhankinta- ja valokuvauskilpailut. Vuosijuhlaa vietetään 9.10. iltapäivällä. Varaathan ajan kalenteristasi jo nyt! Vappu Taipale toimii juhlavuoden suojelijana. Hänen lisäkseen vuosijuhlaan on lupautunut tuomaan tervehdyksen Ville Äärimaa Tyks Ortosta.

Syksyllä ohjelmassa voi olla muutakin mukavaa, mutta se on jo päätetty, että marraskuun alussa lähdetään porukalla risteilemään.

Jäsenhankintakilpailu

”Monta hyvää syytä olla yksi meistä.”

Yhdistyksemme jäsenmäärä on painumassa kahdentuhannen alemmalle puolelle. Nyt on aika kertoa meistä ystäville ja tuttaville – suosittelu on hyvä keino saada uusia toimijoita mukaan!

Palkinnot arvotaan kaikkien uusia jäseniä hankkineiden kesken. Jokaista uutta jäsentä kohden saa yhden voittomahdollisuuden. Jäsenhankkija tulee ilmoittaa jäseneksi liittymisen yhteydessä tai jälkikäteen yhdistyksen toimistolle. Kilpailu on käynnissä 31.5.2025 asti.

- Relaxion: lahjakortti

- Sunborn: lahjakortti viikonloppu-buffet kahdelle Naantalin kylpylässä

- Tempur: matkatyyny

- Tempur: hierontapallukka

- Tempur: unimaski

- Sekahaku: 2 kpl lahjakorttia viiden kerran tanssikurssille

- Tanssiteatteri Eri: lahjakortti

Valokuvauskilpailu

Valokuvauskilpailun teemana on ”Mikä saa minut liikkumaan?”

- Kilpailu on avoinna yhdistyksen jäsenille 31.5. asti. Voittaja julkaistaan vuosijuhlassa 9.10.

- Jokainen voi osallistua yhdellä kuvalla

- Tuomariston jäsenet: puheenjohtaja Turun Sanomien kuvaajien päällikkö Riitta Salmi, jäsenet: Turun Kameroiden puheenjohtaja Marjo Saukkonen ja Turun Kameroiden arviointitoimikunnan jäsen Richard Alaskewicz. Lisäksi yhdistyksen hallitus voi nimetä yhden jäsenen tuomaristoon.

- Kuvat toimitetaan sähköpostiin tiedotus@nivelposti.fi täysilaatuisina .jpg-muodossa. Kuvan mukana lähetetään valokuvaajan nimi ja mahdollinen nimimerkki, missä on otettu ja jos kuvassa on kuvattu henkilöä, henkilön nimi.

- Kuvaajalla tulee olla lupa julkaisuun, jos kuvassa esiintyy tunnistettava henkilö. Kuvia voidaan julkaista yhdistyksen viestinnässä.

Valokuvauskilpailun palkinnot

- palkinto 1. Rajala Pro Shop: vuoden luontokuvat 2024-kirja

- palkinnot 2.-4. omasta kuvasta tehtäviä tuotteita varten

- Star Image: tuotelahjakortti 2 kpl

- Turun Kamera-aitta painotuote-muki 2 kpl

Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan:

- Rajala Pro Shop: iso kangaskassi

- Specsavers-linssinpuhdistussetti 3 kpl

Kiitos palkintoja lahjoittaneille yrityksille ja yhdistyksille!

Kahdet vaalit samalla kertaa

Teksti: Matti Vainikainen

Keväällä 2025 järjestetään perinteisten kuntavaalien yhteydessä myös aluevaalit. Kuntavaaleissa valitaan kunnanvaltuustot, jotka päättävät kunnan tuloista eli veroprosentista ja muista kunnalle tulevista tuloista. Näillä rahoilla kustannetaan kuntalaisten palvelut, kuten opetus- ja sivistyspalvelut sekä infrastruktuuri.

Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueen ylintä valtaa käyttävä aluevaltuusto. Hyvinvointialue huolehtii terveys- ja sairaanhoitopalvelut, sosiaalitoimen sekä palo- ja pelastustoimen alueen asukkaille. Rahansa hyvinvointialue saa suoraan valtion budjetista.

Vaalit järjestetään 13.4.2025. Äänioikeutettuja ovat kaikki suomalaiset, EU-maiden, Islannin ja Norjan kansalaiset sekä yli kaksi vuotta Suomessa asuneet ulkomaalaiset. Vaaleissa on käytössa valkoinen vaalilippu kuntavaaleissa ja violetti aluevaaleissa. Vaaleissa voi olla sama ehdokas kummassakin vaalissa, joten kannattaa olla tarkkana, että numero tulee oikein väriseen äänestyslippuun.

Alue- ja kuntavaalit sunnuntaina 13.4.2025

Ennakkoäänestys Suomessa 2.-8.4.2025

Violetilla lipulla äänestetään aluevaaleissa ja valkoisella lipulla kuntavaaleissa

Kondoitiinisulf aatti 444mg + C-vitamiini 40 mg

*C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten.

Aikuisille 1–2 kaps./vrk

Suositeltua

vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ei lapsille, raskaana oleville eikä imettäville. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainosta ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. APTEEKISTA.

Markkinoija Aboutmeds Oy • Espoo, Suomi

Kevät ja kesä 2025

TAPAHTUMAKALENTERI

Lisätietoja tapahtumista voit tiedustella toimistolta. Ohjelma voi täydentyä kevään aikana, joten kannattaa seurata kotisivujamme, Facebookia ja sanomalehtien yhdistyspalstoja. Tiedotamme tapahtumista myös sähköpostitse. Tapahtumat ovat maksuttomia, ellei toisin mainita. Tapahtumat ovat retkiä lukuun ottamatta avoimia myös muille kuin jäsenillemme.

Tapahtumiin ei tarvitse ilmoittautua, ellei siitä erikseen asiasta mainita tapahtuman kohdalla.

Tähdellä (*) merkittyihin ohjelmiin voi osallistua myös etänä. Muutokset mahdollisia. Mikäli olet epävarma tapahtuman toteutumisesta, olethan yhteydessä.

TOIMISTO

Puh. 040 351 3833 toimisto@nivelposti.fi www.nivelposti.fi

Aukioloajat helmi-elokuussa Ma – ke klo 10–13

Toimisto on suljettu arkipyhinä. Heinäkuussa olemme kesätauolla ja aukioloajoista tiedotetaan myöhemmin.

HUOM! Tapahtumat yhdistyksen toimitilassa, Lonttistentie 9 B (käynti Helsinginkadun puolelta) ellei toisin mainita.

HELMIKUU

Ma 3.2. klo 17-18.30 vierailu Kaarina Relaxioniin, Pyhän Katariinan tie 11. Luento niskan ja selän ongelmista sekä tutustumista yritykseen. Luennoija ft Juulia Helin. ilm. viim. 29.1.

Ti 4.2. klo 13-14.30 Raision ja Naantalin Nivelkerho Raision seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2. Aiheena avustajapalvelut. Vieraana Satu Heinonen ja Sari Nikula Lounais-Suomen Avustajakeskuksesta.

Ke 5.2. klo 18-19.30 Yhteislaulut Happy House, Ursininkatu 11, Turku. Osallistumismaksu 2 € sis. kahvit. Varaathan tasarahan.

La 8.2. klo 11-17 Olemme mukana K-50-messuilla Turun Logomossa. Maksuton sisäänpääsy.

Ti 11.2. klo 12.30-15.30 Hyvinvointitapahtuma Eväitä arkeen Ruusukorttelissa. Yhdistys on mukana tapahtumassa.

Ti 11.2. klo 13-14.30 Avoin luentokerho Omaishoitokeskuksessa, Vanha Hämeentie 105, Turku. Katsotaan luentotallenne ”Minä, rennosti tasapainossa” ja käydään keskustelua siitä.

Ti 11.2. klo 17-19 Kaarinan Nivelkerho Kansalaistoiminnan keskus Puntari, Puntarikatu 1. Aiheena omaishoitajuus. Vieraana Emmi Samsten, Turun Seudun Omaishoitajat.

Ti 11.2. klo 17.30-18.30 Luento: Elämältä se maistuu -arjen voimavarat. Luennoitsijana Psykologi Pirkko Lahti. Monitoimitalo Riimin kirkkosali, Stoltinkatu 9, Tku. Sisälle Friskinpolulta, ovi E2. Yhteistyössä Maarian seurakunnan kanssa.

Ke 12.2. klo 17-18.30 Lukupiiri. Luettavana kirjana Alice Munro: Karkulainen. *

To 13.2. klo 10-12 Skipbokaffet. Skip-Boa ja kahvittelua.

Pe 14.2. klo 10.30-12.30 yhdistyksen toiminnan esittely Skanssin keskusaukiolla Tykkää turkulaisesta-penkin luona.

Ti 18.2. klo 13 Niveltreffit Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen lounas keittolounas salaatteineen 10.9 € hintaan tai buffetlounas 13.7 €.

Ti 18.2. klo 16.30-18 Minäkö vapaaehtoiseksi -ilta? Tule kuulemaan lisää vapaaehtoistoiminnasta yhdistyksessä. Vapaaehtoisia otetaan mielellään lisää mm. lehtitoimikuntaan, vapaaehtoistyön toimikuntaan, esittelijöiksi ja luentokerhojen ohjaajiksi. ilm. viim. 17.3.

Ti 19.2. klo 10-12 Avoin luentokerho, Kaarinan Puntari, Puntarikatu 1. Katsotaan luentotallenne ”Positiiviset tunteet voimavarana” ja keskustellaan aiheesta.

Ma 24.2. klo 14.30-16 Vierailu Fysio R:ään, Humalistonkatu 17 a A 5, 2. kerros (talossa hissi). Esittelyssä kylmähoidot, jotka auttavat mm. nivelkipuihin. Esittelijöinä ft:t Venla & Satu. Ilm. viim. 19.2. Mukaan otetaan 12 henkilöä.

Ti 25.2. klo 13-14.30 Avoin luentokerho Raision Hulvelan kerhotila, Hulvelankatu 20. Katsotaan luentotallenne ”Minä, rennosti tasapainossa” ja keskustellaan aiheesta.

Ti 25.2. klo 14-15.30 Lonkan ja polven nivelrikon vertaisryhmä. *

Ti 25.2. klo 16.30-18 Tarinain ilta. Kuunnellaan Tove Janssonin novelli Kuuntelija ja käydään siitä keskustelua. Mukaan voi tuoda myös omia novelleja ja runoja, joita haluaa jakaa muiden kanssa. kahvitarjoilu. Ilm. viim. 24.2.

Ke 26.2. klo 10–12 Uusi jäsen tai muu-

toin toiminnastamme kiinnostunut, tule tutustumaan meihin Kosken leipomon kabinettiin Yliopistonkatu 15. Kosken Leipomo tarjoaa kahvit.

Ke 26.2. klo 16-18.30 Turvallinen asuminen ja messut. Kaarina-salissa, Lautakunnankatu 1, Kaarina. Turvallisuusaiheiset messut sekä kahvitus klo 16-17. Luento-osuus alkaa klo 17.

Luennot:

- Turvallinen asuinympäristö ja taloyhtiö, Maura Tiuraniemi, Hanketyöntekijä – Kiinteistöliiton Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanke

- Asumisturvallisuus, Kirsi Nurmi, Palotarkastaja, Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

- Muistisairas asukas, Hanne Mansala, Järjestöjohtaja, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys

Messuilla mukana:

Kaarinan kaupunki -varautumissuunnittelija, Kiinteistöliiton Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanke, Liikkuva Resurssikeskus, Toimintaterapiapalvelut Turku AMK, Turun Seudun Nivelyhdistys, Vanhustyön Keskusliitto, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ja Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Ilm. viim. 20.2. klo 13 www.nivelposti.fi/toimintaa tai ottamalla yhteyttä toimistoon.

Tors 27.2. kl. 17-19, Infokväll om ledprotesoperationer på svenska. Kvällen leds av en fysioterapeut. Anmäl dig senast ons 24.2. kl. 13

MAALISKUU

Ma 3.3. klo 13-14.30 Tekonivelleikkaukseen menevien vertaisryhmä. *

Ti 4.3. klo 13-14.30 Raision ja Naantalin Nivelkerho, Raision seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2. Aiheena sormien ja olkapään toiminnalliset harjoitteet, ft Ina Vihilehti.

Ke 5.3. klo 16-17.30 Härkätien Nivelkerho Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9. Aiheena asahi, ohjaajana Kirsi Vainio.

Ke 5.3. klo 18-19.30 Yhteislaulut Happy House, Ursininkatu 11, Turku. Osallistumismaksu 2 € sis. kahvit. Varaathan tasarahan.

To 6.3. klo 17-19, Ensitietoilta tekonivelleikkaukseen meneville tai sitä harkitseville. Vetäjänä fysioterapeutti Sanna Niemi. Ilm. viim. ke 5.3. klo 13*

Ma 10.3. ja ma 17.3. klo 16-17 Kahden kerran vertaisryhmä, aiheena sormien ja käden nivelrikko. Ryhmää vetää fysioterapeutti Ina Vihilehti ja ryhmässä saa tietoa, vertaistukea sekä liikeharjoitteita. Ilm. viim. 5.3. Mukaan otetaan 10 osallistujaa. Etusijalla ovat ne, jotka pääsevät kummallakin kerralla mukaan.

Ti 11.3. klo 17-19 Kaarinan Nivelkerho Kansalaistoiminnan keskus Puntari, Puntarikatu 1. Lonkan ja pakaran toiminnalliset harjoitteet, fysioterapeutti Ina Vihilehti, TULE-tietokeskus

Ke 12.3. 17-18.30 Lukupiiri. Luettavana kirjana Al Husaini Sara: Huono tyttö. *

To 13.3. klo 10-12 Skipbokaffet. SkipBoa ja kahvittelua.

Ti 18.3. klo 13 Niveltreffit Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen lounas, keittolounas salaatteineen 10,90 € hintaan tai buffetlounas 13,70 €.

Ti 18.3. klo 16-19 Vapaaehtoisen peruskurssi. Vapaaehtoisten peruskurssilla käydään läpi toimintatavat, kuinka toimia Nivelyhdistyksen vapaaehtoisena. Illan aiheina ovat vapaaehtoistoiminnan etiikka ja pelisäännöt yhdistyksessä, vertaistuki yhdistystoiminnasta ja neuvoja onnistuneeseen ryhmätoimintaan. Ilm. viim. 12.3. Osallistujille tarjolla pientä suolaista illan aikana.

Ke 19.3. klo 17.30 Vertaisilta: Faskiakäsittely ja lymfahoito. Aiheesta alustaa fysioterapeutti Axiksesta. *

Ma 24.3. klo 17.30-18.30 – 14.4. asti. Neljän kerran ryhmä polvikipuisille sekä polven tekonivelleikkaukseen valmistautuville tai siitä toipuville. Lue tarkempi ohjelma lehden s. 21. Osallistumismaksu 62 €. Ryhmään otetaan 12 osallistujaa. Ryhmä toteutuu, jos osallistujia 10. Paikka: Relaxionin liikuntasali, Pyhän Katariinan tie 11, Kaari-na. Ilm. viim. 3.3. Ti 25.3. klo 18.15 Vierailu Jalkineliike Stellaan, Humalistonkatu 4, Turku. Illan aikana luento aiheesta Jalkojen hyvinvointi alkaa kengistä sekä pääsee tutustumaan kenkätarjontaan. Mukaan otetaan 15 osallistujaa. Ilm. viim. 19.3.

TAPAHTUMAKALENTERI

Ke 26.3. klo 9.30 vierailu Turun ammattikorkeakoulun laboratoriopalveluihin, Medisiina D 2. krs, Kiinamyllykatu 10, Tku. Heidi Kalve kertoo vierailijoille Turun ammattikorkeakoulun laboratoriopalveluista sekä D-vitamiini- ja ferritiinitutkimuksista oman hyvinvoinnin seurannassa. Mukaan otetaan 25 osallistujaa. Voit samalla ilmoittaa itsesi mukaan näytteenottoon, joihin pääsee ilman ajanvarausta on klo 8 alkaen. Jos useampi haluaa varata ajan näytteenottoon, aikataulutetaan nämä. Päivään osallistujille hyvinvointipaketti etuhintaan 75 € (norm. 89 €). Muut tutkimukset ja tutkimuspaketit -10% normaalihinnasta. Kaikki tutkimukset katsottavissa osoitteessa https://www.turkuamk.fi/ palvelu/naytteenotto-ja-laboratoriopalvelut/. Ilm. viim. 19.3.

To 27.3. klo 17 Yhdistyksen kevätkokous. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Jos osallistut etäyhteydellä ilm. viim. 25.3. 31.3.-6.4. Nivelterveysviikko

Ma 31.3. klo 17.30-18.30 Luento: Nuorentava elämä, luennoitsija Tyksin sisätautiylilääkäri, sisätautiopin do-sentti ja erikoislääkäri sekä tietokirjailija Jan Sundell. Raision Martinsali, Eeronkuja 2. Luento järjestetään yh-teistyössä Raisio-opiston kanssa ja se striimataan samalla verkkoon. Striimilinkki osoitteessa www.nivelverkko.fi/tulevat-luennot.

HUHTIKUU

Ti 1.4. klo 13-14.30 Raision ja Naantalin Nivelkerho Raision seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2. Aiheena omaishoitajuus, vieraana Emmi Samsten Turun Seudun Omaishoitajista.

Ti 1.4.-ke 2.4. Turun Vanhustyön Neuvottelukunnan Risteily Viking Gracella Lähtö klo 20.50, paluu klo 19.30. Hinnat alk. 50,50 € (2 hlö hytissä). Sis. matka, buffetlounas juomineen, kuponki kahvilaan, alkumalja ja ohjelma. Lisämaksusta aamiaiset alk. 18 €. Lisätietoja ja sitovat varaukset viim 28.2. Eeva Himmanen, puh. 0407223542 tai ehimmanen@gmail.com

Ke 2.4. klo 16-17.30 Härkätien Nivelkerho Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9. Aiheena tarinallinen metsäjumppa seisten tai istuen sekä luontovisailua.

Ke 2.4. klo 18-19.30 Yhteislaulut Happy House, Ursininkatu 11, Turku. Osallistumismaksu 2 € sis. kahvit. Varaathan tasarahan.

To 3.4. klo 18.30 Turun kaupunginteatteri: Isä. Taneli Mäkelän tähdittämä inhimillinen draama kuvaa muistisairautta sairastuneen itsensä näkökulmasta. 24 paikkaa. Hinta 43 € sis. esityksen ja väliaikatarjoilut. Ilm. viim. 12.2.

Ma 7.4. klo 16.30 Vertaisilta: Milloin jalkojenhoitajan vastaanotolle? Tietoa myös kantakirjauksista. Aiheesta kertoo Jalkahoitaja Tarja Kosunen, Jalkahoitola Lyhde.

Ti 8.4. klo 17-19 Kaarinan Nivelkerho Kansalaistoiminnan keskus Puntari, Puntarikatu 1. Aiheena avustajapalvelut. Vieraana Nina Salminen Avustajakeskuksesta.

Ke 9.4. klo 10-12 Uusi jäsen tai muutoin toiminnastamme kiinnostunut, tule tutustumaan meihin Kosken leipomon kabinettiin Yliopistonkatu 15. Kosken Leipomo tarjoaa kahvit.

Ke 9.4. klo 16.30–18 Tarinain ilta. Luennassa kevääseen ja pääsiäiseen liittyviä runoja ja novelleja. Mukaan voi tuoda myös omia novelleja ja runoja, joita haluaa jakaa muiden kanssa. kahvitarjoilu.

Ilm. viim. 7.4. mennessä.

To 10.4. klo 10–12 Skipbokaffet. SkipBoa ja kahvittelua.

Ti 15.4. klo 13 Niveltreffit Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen lounas keittolounas salaatteineen 10,90 € hintaan tai buffetlounas 13,70 €.

Ke 16.4. klo 17-18.30 Lukupiiri. Luettavana kirjana Sarah Lark: Valkoisen pilven maa *

Ke 23.4. Jäsenretki Tytyrin elämyskaivokseen. Kaivoksessa pääsiäisen aikaan näyttävä Pääsiäisnoidan luola -teema. Lähtö Raision kaupungintalolta klo 10.15, mukaan pääsee myös Turun linja-autoasemalta ja Kaarinan pikavuoropysäkiltä. Paluu n. klo 17.15. Hinta 70 €, sis. matkat, ruokailun, vierailun ja opastuksen sekä kahvit. Ilm. viim. ke 2.4. klo 13. 45 paikkaa. Matkanjohtajana Riitta.

To 24.4. klo 17 Luento: Olkapään kuluma -jumppaa vai tekonivel ratkaisuksi? luennoitsija LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Anssi Ryösä Liedon valtuustosali, Kirkkotie 13. Luento taltioidaan. Luennon järjestävät yhteistyössä Turun Seudun Nivelyhdistys ry ja Lieto-opisto. Ma 28.4. klo 13.00–14.30 Tekonivelleikkaukseen menevien vertaisryhmä. * Tors 29.4. kl. 17-19, Infokväll om ledprotesoperationer på svenska. Kvällen leds av en fysioterapeut. Anmäl dig senast mån 28.4. kl. 13

TOUKOKUU

Su-la 4.-10.5. Kylpylämatka Haapsaluun Kaari-Matkojen kanssa. Ilm. viim. ke 26.3. Hinta 635 € jäsenille, 665 € muille. Hinta sisältää matkat, ruokailun laivalla, täysihoito kylpylässä.

Ti 6.5. klo 13-14.30 Raision ja Naantalin Nivelkerho. Retki Haunisten altaalle. Aiheena kasvit. Lähin osoite, Santaojantie 78. Yhdistyksen puolelta tarjolla pientä purtavaa. Omat juotavat ja mahdolliset lisäeväät mukaan. Ilm. 30.4. mennessä, jotta varaamme tarvittavan määrän purtavaa. Kerro ilmoittautuessa, jos tarvitset tai voit tarjota kyydin Raision keskustasta.

Ti 6.5. klo 17-19, Ensitietoilta tekonivelleikkaukseen meneville tai sitä harkitseville. Vetäjänä ft Sanna Niemi. Ilm. viim. ke 5.5. klo 13*

Ke 7.5. klo 16-17.30 Härkätien Nivelkerho Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9. Aiheena Lonkan ja pakaran alueen toiminnalliset harjoitteet, t Ina Vihilehti

Ke 7.5. klo 18-19.30 Yhteislaulut Happy House, Ursininkatu 11, Turku. Osallistumismaksu 2 € sis. kahvit. Varaathan tasarahan.

Ti 13.5. klo 17–19 Kaarinan Nivelkerho. Nuotioretki Kuusiston hiihtomajalle, Hiihtomajantie 64, Kaarina. Olkikaupungintieltä opasteita. Laavun vieressä on parkkipaikka. Ilm. viim. 7.5., jotta varaamme tarvittavan määrän purtavaa. Kerro ilmoittautuessa, jos tarvitset tai voit tarjota kyydin Raision keskustasta.

Ke 14.5. klo 18-20 ilta Tempurin kanssa, Tempur Brand Storessa, Eerikinkatu 9. Ohjelmassa tervetulosanat ja 20 v. Nivelyhdistyksen esittely, luento: Hyvän unen ja palutumisen vinkkejä, ft, KNA Jaana Heinilä sekä tutustuminen Tempuriin ja tuotteiden kokeilu yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tarjolla pientä purtavaa ja yhteismalja. Autolla tulijat saavat tunnin ilmaispysäköinnin Toriparkissa. Mukaan otetaan 16 osallistujaa. Ilm. viim. 10.5.

To 15.5. klo 10–12 Skipbokaffet. SkipBoa ja kahvittelua.

Pe 16.5. klo 12.30–13.30 Ulkoilua yhdessä Vuokkokodin asukkaiden kanssa. Vuokkokoti, Murkionkatu 10. Ilm. viim. 7.5. Ilmoita samalla voitko työntää pyörätuolia vai haluatko kävellä vain rollaattoreilla kulkevien vierellä.

Ti 20.5. klo 13 Niveltreffit Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen

TAPAHTUMAKALENTERI

lounas keittolounas salaatteineen 10,90 € hintaan tai buffetlounas 13,70 €.

Ke 21.5. Jäsenten Yllätysretki. Suosittu Yllätysretki on taas täällä! Minne matka viekään tällä kertaa? Ajassa matkataan taaksepäin satoja vuosia – useammassakin kohteessa. Lähtö Turun linja-autoase malta klo 9.30, mukaan voi tulla myös Lie don kirkolta. Paluu Turkuun n. klo 18.45. Hinta 70 € (museokortilla 61 €) sisältää matkat, kahvit menomatkalla, lounaan, sekä vierailut ja opastukset kohteissa. 50 paikkaa. Ilm. viim. 22.4. klo 13. Matkan johtajina Eeva ja Pirkko-Liisa.

Ke 21.5. klo 17-18.30 Lukupiiri. Luetta vana kirjana McKinley Tamara: Viinitila. * La 24.5. klo 13-17.30 Hyvinvoinnin ilta päivä, Maarian kylätalo, Arkeologinkatu 4, Tku. Hinta 20 €. Teemana villiyrtit ja hyvinvointi. Ohjelmassa mm. yhteisluento villiyrteistä (ft ja hortaneuvoja Hanna Pihlajamaa), asahia (Risto Lehto), lyhyt villiyrttiretki sekä villiyrttiruokien maistelua. Ilm. viim. 14.5. Ilmoita samalla, että käytätkö liikkumisen apuvälineitä ja minkä verran pystyt kävelemään, niin reittiä ja ryhmiä suunnitellaan sen mukaan.

KESÄ-ELOKUU

Ti 19.8. klo 13 Niveltreffit. Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen lounas keittolounas salaatteineen 10,90 € hintaan tai buffetlounas 13,70 €.

To 5.6. klo 9.30-18.30 luontoretki Seilin saarelle

Teemme matkan yhteysaluksella (oma tilausvuoro). Seilissä teemme kävelykierroksen, vierailemme kirkossa ja kuulemme saaren historiasta. Keskustelemme luonnosta, esteettömästä virkistysmatkailusta. Matkan hinta 70 € sis. ohjelman, matkat, lounaan ja kahvin. Lähtö ja paluu Läntinen Rantakatu 37 laiturista. Venematkan kesto n. 1 h 45 min/suunta. Retki on avoin myös muille kuin yhdistyksen jäsenille.Ilm. viim. 19.5. Lue lisää s. 25.

Ti 17.6. klo 13 Niveltreffit Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen lounas keittolounas salaatteineen 10,90 € hintaan tai buffetlounas 13,70 €.

Ti 5.8. klo 15-17 Niveltreffit rannalla. Tapaaminen Ekvallan esteettömällä uimarannalla, Kakskerrantie 618, Turku. Varaa mukaasi uima-asu, aurinkovoidetta, sekä riittävästi evästä ja juotavaa. Ekvallan uimarannalla voi olla myös kahvila auki, mutta elokuun aukioloajoista ei vielä ole varmuutta. Uimarannalla on pukukopit vaatteiden vaihtoa varten, wc sekä pöytiä, missä nauttia eväistä. Yhdistyksestä mukana on vapaaehtoisemme Marjo.

Tulee taas La 24.5.! maistiaisia asahia

Teemana villiyrtit ja hyvinvointi luento villiyrteistä ja jokaisen oikeuksista

Tule mukaan liikkumaan! Ryhmät ovat avoimia kaikille - osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Mukaan myös kesken kauden, mikä huomioidaan osallistumismaksussa. Osallistumismaksuja voi maksaa myös liikuntaeduilla: Smartumin liikunta- ja kulttuurisetelit, e-Passi, Edenred ja TYKY-kuntosetelit. Ryhmiä ei järjestetä arkipyhinä. Muut poikkeukset mainittu ko. ryhmän kohdalla. Tutustuthan yhdistyksen päivitettyihin liikunnan osallistumisehtoihin www.nivelposti.fi/ liikunta tai lehden s.34. Ilmoittautumiset sekä lisätietoja vuoroista ja vapaista paikoista verkossa tai toimistolta.

Allasjumppa, Turku

Kylpylähotelli Caribia, Kongressikuja 1

Ti 7.1.-27.5. (ei 18.2.) klo 14.00-14.45 ja klo 18.00-18.45. Kevätkausi 146 €/20 krt. Vaihtuva ohjaaja.

Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7

Ke 8.1.-28.5. (ei 30.4.) klo 10.15-11.00 (pukuhuoneet klo 10-12), pe 10.1.-30.5. klo 9.45-10.30 (pukuhuoneet klo 9.3011.30). Kevätkausi 146 €/20 krt. Ohjaaja Matti Pakalén.

Palvelutalo Esikko, Uittamontie 7

Pe 10.1.-30.5. klo 13.15-13.45 (pukuhuoneet alk. klo 13) kevätkausi 106 €/20 krt, klo 13.55-14.40 ja klo 14.50-15.35 (pukuhuoneet klo 16 asti), kevätkausi 146 €/20 kertaa. Ohjaaja Annemari Takkula.

Petreliuksen uimahalli, Ruiskatu 2

Ma 13.1.-26.5. klo 10.30-11.15, kevätkausi 146 €/20 krt, ti 7.1.-27.5. klo 13.1013.55 kevätkausi 153,30 € / 21 krt. Ohjaaja Carola Nylund.

Puolalankatu 5 (Sammon/IF:in allas)

Ma 13.1.-26.5. klo 12.10-12.40, kevätkausi 100,70 €/19 krt ja klo 12.45-13.30, kevätkausi 138,70 €/19 krt. Ohjaaja Carola Nylund.

Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640

Ti 28.1.-27.5. klo 11.30-12.15 ja 12.3013.15 kevätkausi 131,40 €/18 krt. To 30.1.-22.5. klo 12.15-13.00, kevätkausi 116,80€ / 16 krt. Pe 31.1.-30.5. klo 11.30-12.00, kevätkausi 90,10€/17 krt. Vaihtuva ohjaaja.

Raisio: Uintikeskus Ulpukka, Eeronkuja 5 Ma 13.1.-26.5. klo 14–14.45 ja klo 14.45–15.30. Kevätkausi 95 €/19 krt, lisäksi Ulpukan normaali sisäänpääsymaksu. Ohjaaja Milla Laurila.

LIIKUNTAKALENTERI

Naantali: Aurinkosäätiön allas, Myllykiventie 5

Ti 21.1.-27.5. (ei 4.3.) klo 14.05-14.50 (vain naisille) ja klo 15.00-15.45 (sekaryhmä). Kevätkausi 131,40€ / 18 krt. Ohjaaja Ella Lehto.

Omatoimiset kuntosaliryhmät Folkhälsan, Luolavuorentie 7A

To 9.1.-22.5. klo 11.00-12.00 ja klo 12.00-13.00 Kevätkausi 60 €/20 krt. Kulku ovikoodilla, jonka saat ilmoittautuessasi. Ft. paikalla 20.3. Kaarinan visiitti

Ma 13.1.-26.5. klo 16.30–18.00, Rantayrttikatu 1, Kaarina. Nivelyhdistyksen ja Turun Seudun Reumayhdistyksen yhteinen vuoro. Lisätietoja toimistolta. Ft. paikalla 17.2. klo 16.30-17.15. Impivaara

Ryhmät tiistaisin 7.1.-27.5. klo 11-12, kevätkausi 63 €/21 krt ja tiistaisin 14.1.27.5. klo 13.15-14.15, kevätkausi 57 €/19 krt sekä torstaisin klo 12.30-13.30 ja 13.30-14.30, kevätkausi 57 € / 19 krt. Hinta ei sis. uintilippua. Tilauskuntosali Männistössä, Uimahallinpolku 4, 3. krs. Ryhmät kokoontuvat 10 min ennen alkua kassalla, missä vapaaeht. jakaa rannekkeet ja kirjaa osallistujat. Ft. paikalla to 6.3. ja ti 11.3.

Ruusukortteli

Ma 13.1.-26.5. klo 13.00–14.30, Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11 (käynti Koulukadun puolelta). Maksuton. Yhdistyksen vapaaeht. paikalla. Ei ennakkoilmoittautumista. Ft. paikalla 3.3. klo 13-13.45.

Lehmusvalkama

Ti 7.1.-27.5. klo 17.15-18.15 ja 18.1519.15 Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7. Maksuton. Yhdistyksen vapaaeht. paikalla. Ei ennakkoilmoittautumista. Ft. paikalla 18.2 klo 17.15-19.00.

Ryhmäliikunta

Asahi Kaarina

Ma 20.1.-5.5. klo 17.00-17.45, Valkeavuoren liikuntahallin pienempi sali, Veitenmäentie 29. Kevätkausi 79,50 €/15 krt Ohjaaja Risto Lehto.

Asahi Turku

Ke 22.1.-7.5. klo 15.30-16.15. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11 (käynti Koulukadun puolelta). Kevätkausi 79,50 €/15 krt. Ohjaaja Risto Lehto.

FasciaMethod Turku

Ke 22.1.-7.5. (ei 30.4.) klo 16.45-17.45.

Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11 (käynti Koulukadun puolelta). Kevätkausi 94,50 €/15 krt. Ohjaaja Hanna Pihlajamaa.

Fascia-kehonhuolto Naantali

Ma 20.1.-5.5. klo 15-16 Kesti-Maarian sali, Maariankatu 2. Kevätkausi 94,50€/15 krt. Ohjaaja Jenna Hakala. Itämainen tanssi

Ma 20.1.-12.5. (ei 17.2.) klo 15.15-16.15

Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11 (käynti Koulukadun puolelta). Kevätkausi 94,50 €/15 krt. Ohjaaja Ilona Carlsson.

Jooga

Ma 27.1.-12.5. klo 11-12. Turun Seudun Hengitysyhdistyksen tilat, Bastioninkatu 4, Turku, katutaso. Kevätkausi 94,50 € / 15 krt. Ohjaaja Jenna Hakala. Pilates

To 30.1.-22.5. (ei 6.3.) klo 14.45-15.30 Lehmusvalkama. Kevätkausi 79,50 € / 15 krt. Ohjaaja Ella Lehto.

Ti 21.1.-6.5. (ei 4.3.) klo 17-17.45 Runosmäen Riimi. Kevätkausi 79,50 € / 15 krt. Ohjaaja Ella Lehto. Äijäjooga

Ma 27.1.-12.5. klo 12.15-13.15, Turun Seudun Hengitysyhdistyksen tilat, Bastioninkatu 4, Turku, katutaso. Kevätkausi 94,50 € / 15 krt. Ohjaaja Jenna Hakala. Kävely kuntoon -ryhmä

Ti 3.4.-24.4. (4 kertaa) klo 13-15, yhdistyksen toimitila, Lonttistentie 9 (käynti Helsingink. puolelta). Osallistumismaksu 10 € maksetaan ensimmäisellä kerralla. Kävely kuntoon –ryhmässä käsitellään kävelyn perusteita ja terveysetuja teoriatietoon pohjautuen ja tehdään käytännön harjoitteita TULE-tietokeskuksen ft:n ja harjoittelijan johdolla. Mukaan mahtuu 8 osallistujaa.

Askel askeleelta -polviryhmä yhteistyössä Fysioterapiakeskus Relaxionin kanssa. Ma 24.3.-14.4. klo 17.30-18.30 Relaxionin liikuntasali, Pyhän Katariinan tie 11, Kaarina. Ryhmä polvikipuisille sekä polven tekonivelleikkaukseen valmistautuville tai siitä toipuville. Lue tarkempi ohjelma lehden s. 34. Osallistumismaksu 62 €/4 krt. Ryhmän max. koko 12 hlö. Ryhmä toteutuu, jos osallistujia 10. Ilm. viim. 3.3.

LAJIKOKEILUT

Toiminnallinen lihasvoimaharjoittelu vapailla painoilla

Ke 16.4. klo 14-15 Lehmusvalkaman kuntosalilla. ks. s. 22

Uutta voimaa viisikymppisenä

Teksti: Sini Herranen

Kuvat: Anneli Ceder

Tea Tuominen, 59, aloitti säännöllisen harjoittelun yli viisikymppisenä, kun polvien nivelrikko asetti uusia vaatimuksia fyysiselle kunnolle. Kun kahdeksan vuotta sitten lääkäri totesi Tuomisen molemmissa polvissa luun olevan luuta vasten, oli alettava kasvattaa lihasvoimaa.

- Otin ne lääkärin sanat aika tosissaan, Tuominen kertoo.

Säännöllisellä harjoittelulla Tuominen katsoo pystyneensä siirtämään leikkausta monella vuodella.

Nivelrikon aiheuttamat oireet motivoivat harjoitteluun uudella tavalla. Personal trainerin kannustamana Tuominen siirtyi pian kuntosalilaitteista vapaapainoihin ja tangolla tehtäviin liikkeisiin. Tuominen oli nuorempana käynyt välillä kuntosalilla, mutta tulokset tuntuivat syntyvän hitaasti ja laiteharjoittelun monotonia kyllästytti nopeasti. Vapailla painoilla harjoittelu sytytti innon uudelleen, ja Tuominen huomasi nopeasti, kuinka monipuolista ja tehokasta treeni voi olla.

Ohjaus ja tekniikkaharjoittelu avainasemassa

Nivelvaivoista kärsivälle vapaapainot tarjoavat joustoa ja muunneltavuutta. Harjoittelu aloitetaan pienillä painoilla ja keskittyen oikeaan liikerataan. Tekniikkaa voi harjoitella aluksi vaikka ilman painoja – tärkeintä on löytää kivuton liike ja omalle lähtötasolle sopiva kuorma.

Jos saa pienestä käsipainosta otteen, pystyy harjoittelemaan tekniikat ja liikeradat. Tuominen jäi terveydenhuollon sihteerin työstään työkyvyttömyyseläkkeelle sormien nivelrikon vuoksi. Vapaapainoharjoittelu ei ole tuottanut ongelmia, vaikka kaksi hänen sormeaan on tekonivelletty ja yksi jäykistetty.

- Välillä otetta täytyy säätää, mutta harjoittelu onnistuu kyllä, hän kertoo.

Kehonhallintaa ja tukilihasten vahvistamista

Kuntosalilaitteet ovat hyvä lähtökohta harjoittelulle – laite pitää liikkeet oikeilla raiteilla ja loukkaantumisen tai väärin tekemisen mahdollisuus on pienempi. Vapaapainoharjoittelua kannattaa kuitenkin lähteä rohkeasti kokeilemaan, sillä se tarjoaa monia etuja verrattuna laiteharjoitteluun. Vapaapainoharjoittelussa keho joutuu tasapainottelemaan ja hallitsemaan liikettä ilman ulkopuolista tukea. Tämä aktivoi keskivartalon lihaksia lähes huomaamatta.

Yksinkertaiset liikkeet riittävät alkuun

Lajikokeilu tarjoaa mahdollisuuden tutustua vapaapainoharjoitteluun matalalla kynnyksellä. Lähtökohtana ovat yksinkertaiset ja turvalliset liikkeet, joita voi tehdä kotona tai millä tahansa kuntosalilla. Harjoitteita voi tehdä kahvakuulalla tai käsipainoilla. Jo pienillä painoilla saa hyvän tuntuman lihaksiin, ja tavoitteena on ensisijaisesti kehon toimintakyvyn ylläpitäminen, ei suurten kuormien nostaminen. Perusasioilla pääsee alkuun.

Lajikokeilussa opitaan vapaapainoharjoittelun perusteet

Keväällä yhdistys järjestää vapaapainoharjoittelun lajikokeilun. Kokeilutunnilla opitaan perusliikkeet, oikea tekniikka ja turvallisen harjoittelun perusteet. Tunnilla tehdään toiminnallisia, koko kehon lihasvoimaa kehittäviä harjoitteita mm. kahvakuulilla ja käsipainoilla.

Ke 16.4. klo 14-15

Lehmusvalkaman kuntosali

Maksuton, max. 8 osallistujaa/ryhmä.

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ohjaajina Tea Tuominen ja Anneli Ceder.

Tea Tuominen

Kodin turvallisuus

– tarkista ja ennakoi

Ikääntyminen tuo mukanaan erilaisia sairauksia, jotka vaikuttavat mm. liikkumiseen, muistiin tai havaintokykyyn. Toimintakyvyn heikentyessä on syytä kiinnittää huomiota kodin turvallisuuteen ja riskien ennakoimiseen.

Teksti: Maura Tiuraniemi

Kuva: Kiinteistöliitto / Esa Piiroinen

Selvitä kotisi turvallisuuspuutteet

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Kodin turvallisuuden tarkistuslistan avulla voit kartoittaa kodin poistumis- ja paloturvallisuutta, kaatumis- ja muiden tapaturmien ehkäisyä sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitoa turvallisuuden näkökulmasta. Tarkistuslista soveltuu jokaisen kodin tarkistukseen, mutta erityisen hyödyllinen se on liikkumisrajoitteisille, ikääntyneille ja heidän omaisilleen.

Ehkäise kaatumisia

Kaatumiset ovat yleisin iäkkäiden tapaturmatyyppi. Kodin turvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi poistamalla liukkaat matot, asentamalla tukikahvoja ja lisäämällä valaistusta. Erityisesti keittiön ja kylpyhuoneen esteettömyyteen on hyvä kiinnittää huomiota. Voit vaikuttaa kaatumisen riskiin myös muun muassa säännöllisellä liikunnalla, riittävällä unella, terveellisellä ravinnolla ja hyvillä jalkineilla.

Hyödynnä teknologiaa

Ikäteknologian avulla voidaan tukea kotona asumista. Turvallisuuteen ja avun saamiseen liittyviä ratkaisuja ovat mm. liesivahti, kosteushälytin, liiketunnistimella toimivat valot, turvapuhelimet ja paikannuslaitteet.

Varaudu taloudellisesti

Eläkkeelle siirryttäessä eläkkeen riittäminen huolestuttaa monia. Pyri jäämään eläkkeelle velattomana ja aloita säästäminen ajoissa. Ole kartalla menoistasi. Raha-asiat kannattaa ottaa puheeksi perheen kesken. Esimerkiksi lasten avustaminen ei saa ajaa omaa taloutta vaikeuksiin. Edunvalvontavaltakirjalla määritellään kuka hoitaa muun muassa raha-asioitasi, jos et itse siihen kykene. Älä jää yksin

Tutkimusten mukaan eniten turvattomuuden tunnetta ikääntyessä aiheuttaa yksinäisyys ja ulkopuolisen avun riittämättömyys. Huolehdi, että asuinympäristösi mahdollistaa sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen ja osallistumisen itseä kiinnostaviin aktiviteetteihin, kuten kerhoihin tai naapuruston tapaamisiin.

Hyvinvointialueen asiakasohjauksesta saat tietoa apuvälineistä, kotona asumista tukevista palveluista sekä erilaisista asumisvaihtoehdoista. Varsinais-Suomen ikääntyneiden keskitetty asiakasohjaus puh. 02 262 6164 klo 9–15.

Maura Tiuraniemi työskentelee Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten ja Ympäristöministeriön rahoittamassa Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessa (2024–2025). Hän on koulutukseltaan sosionomi ja työskennellyt aiemmin asumisneuvojana.

Turvallinen asuminen - Messut ja luento

keskiviikkona 26.2. klo 16-18.30

Kaarina-sali, Lautakunnankatu 1, Kaarina.

Turvallisuusmessut klo 16-17 Luento-osuus klo 17-18.30

Messuilla mukana

• Kaarinan kaupunki -varautumis suunnittelija

• Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hank, Kiinteistöliitto

• Liikkuva Resurssikeskus

• Toimintaterapiapalvelut, Turku AMK

• Turun Seudun Nivelyhdistys

• Vanhustyön Keskusliitto

• Varsinais-Suomen Muistiyhdistys

• Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Luennoitsijat ja luentoaiheet näet lehden sivulta 5. Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan 20.2. mennessä joko osoitteessa www.nivelposti.fi/toimintaa tai

ottamalla yhteyttä toimistoon.

Luonto liikuttaa

Retkeilyä ja virkistymistä kaikenikäisille

Metsähallituksen Luontopalvelut tuottaa maksuttomia peruspalveluita retkeilijöille ylläpitämällä reittejä, taukopaikkoja, opasteita ja verkkopalveluja. Retkeilypalveluiden avulla mahdollisimman moni pääsee kulkemaan luonnossa turvallisesti ja nauttimaan luonnosta. Luontopalvelut vaalii myös luonnon monimuotoisuutta hoitamalla Suomen luonnonsuojelualueita kuten kansallispuistoja.

Metsähallituksen Luontopalveluiden ja Virkistyskäytön erikoisasiantuntija Laura Lehtonen syventyy työssään valtakunnallisesti esteettömiin luontopalveluihin ja niiden kehittämiseen. Metsähallitus tarjoaa monipuoliset puitteet luonnossa liikkumiseen ja virkistykseen valtion mailla ja vesistöissä kautta koko Suomen.

- Edellinen hallitus asetti toiveen rakentaa uusi kansallinen kanava, mihin koottaisiin kaikki Suomen ulkoiluun liittyvät reitit ja kohteet, Lehtonen kertoo.

Metsähallituksen uusi palvelu on avattu osoitteessa luontoon.fi. Metsähallituksen lisäksi myös esimerkiksi kunnat voivat lisätä kanavaan omat retkeilyreittinsä ja kohteensa. Palvelu toimii karttapohjaisesti, joten sieltä löytää helposti oman alueen retkeilykohteet ja reitit.

Esteettömät retkeilykohteet

Luontoon.fi -palvelusta löydät myös esteettömiä luontokohteita. Esteetön luontoreitti on merkitty pyörätuolimerkillä. Esteettömällä reitillä ei ole kulkua haittaavia esteitä, kuten juurakoita, kuoppia ja pehmeitä kohtia. Reitti on useimmiten kovapintainen. Reittiin voi sisältyä loivia nousuja ja laskuja.

Vaativa esteetön luontoreitti on merkitty merkillä, jossa on pyörätuolisymboli, avustaja ja nousua osoittava alusta. Vaativalla esteettömällä luontoreitillä liikkumiseen voidaan tarvita avustaja tai liikkumista helpottava apuväline. Reitti voi olla rakennettu tai

rakentamaton ja luonnonmukainen. Reitti on fyysisesti vaativampi kuin esteetön luontoreitti. Perusterveelle ihmiselle vaativa esteetön reitti merkitsee helppoa.

- Reiteillä liikkuminen on liikkujan voimista ja kunnosta kiinni. Pyrimme panostamaan kuvauksiin, joiden avulla voi päätellä onko reitti itselle sopiva, Lehtonen kertoo.

Majoittuminen Metsähallituksen mailla

Metsähallituksella on tarjota retkeilijöiden käyttöön sekä maksuttomia että maksullisia tupia. Maksuttomista tuvista tunnetuimpia ovat autiotuvat, jotka sijaitsevat yleensä tiettömän taipaleen takana maan pohjoisja itäosissa.

Lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja maksullisia tupia ovat varaustuvat ja varauskammit, joista varataan petipaikka. Vuokratuvan voi vuokrata kokonaan vuokraajan omaan käyttöön. Miksi luontoon?

Mikä meitä suomalaisia liikuttaa? Lehtosen mukaan eniten kävijätutkimuksissa on noussut esille rentoutumisen tarve.

- Meidät saa liikkeelle tarve rentoutua, halu olla yhdessä läheisten kanssa, katsella maisemia.

Turun Seudun Nivelyhdistys tekee kesäkuussa matkan Seiliin. Miksi Seiliin kannattaa lähteä? Lehtosen mukaan Seili on hyvä päiväretkikohde, ja saari on historiasta kiinnostuneelle mielenkiintoinen. Sieltä saa myös tietoa yliopiston merentutkimuksesta. Lehtonen kehuu saaren luontoa monipuoliseksi ja kauniiksi.

- Seilissä pääsee päiväksi irti arjesta. Lähtisitkö meille oppaaksi Seiliin?

- Kyllä, mielelläni. Minua kiinnostaisi tavata Nivelyhdistyksen jäseniä ja saada ymmärrystä, minkälaisia vaikeuksia nivelsairaus voi tuottaa. Saisin itselleni näkemyksiä asioille, joita työssäni tarvitsen.

Luontoretki Seilin saarelle torstaina 5.6.2025

Matkaoppaana toimii Metsähallituksen virkistyskäytön erityisasiantuntija Laura Lehtonen, joka kertoo saariston esteettömistä matkailu- ja retkeilymahdollisuuksista.

Arkipelagia-seuran luontoasiantuntija vastaa mieltä askarruttaviin luontokysymyksiin. Matkan aikana on mahdollisuus tutustua luontotunnistamisen mobiilisovelluksiin. Matkanjohtajina toimivat Pekka Aava ja Sinikka Leino.

Teemme matkan yhteysaluksella (oma tilausvuoro). Seilissä teemme kävelykierroksen, vierailemme kirkossa ja kuulemme saaren historiasta. Keskustelemme luonnosta, esteettömästä virkistysmatkailusta.

Matkan hinta 70 € sisältää ohjelman, matkat, lounaan ja kahvin.

Lähtöaika klo 9.30 Läntinen Rantakatu 37 laiturista ja paluu klo 18.30 samaan paikkaan.

Ilmoittautumiset viimeistään 19.5. Retki on avoin myös muille kuin yhdistyksen jäsenille.

Teksti: Pekka Aava Kuva: Laura Lehtonen

Laura Lehtonen

Luonnon terveysvaikutukset

Metsähallituksen Luontopalvelut tuottaa maksuttomia peruspalveluita retkeilijöille ylläpitämällä reittejä, taukopaikkoja, opasteita ja verkkopalveluja. Retkeilypalveluiden avulla mahdollisimman moni pääsee kulkemaan luonnossa turvallisesti ja nauttimaan luonnosta. Luontopalvelut vaalii myös luonnon monimuotoisuutta hoitamalla Suomen luonnonsuojelualueita kuten kansallispuistoja.

Tutkimus osoittaa, että jo lyhyt luonnossa oleskelu palauttaa stressistä. Luonnossa masennuksen ja ahdistuksen tunteet lievittyvät. Luonnon terveyshyödyt on tunnistettu myös monissa kansansairauksissa, kuten sydänja verisuonisairauksissa. Merkittävä terveysvaikutus on myös immuunipuolustuksen vahvistuminen. Luonnossa oleskelu lisää myönteisiä ja vähentää kielteisiä tunteita sekä lisää tehtäväsuoriutumista ja tarkkaavuutta. Luonnossa liikkuminen myös parantaa kuntoa ja auttaa painonhallinnassa.

Miten hyvinvointivaikutuksia saadaan?

Hyviä terveysvaikutuksia saamme tavallisimmin asuin- ja työympäristöjen lähiluonnosta, mutta myös luontoretkiltä ja vapaa-ajan asumisesta. Vaikutuksen välittymisen kaikkia mekanismeja ei täysin tiedetä, mutta tutkimuksissa niitä on tunnistettu ainakin viisi. Ensinnäkin luonnossa altistutaan kaupunkiympäristöä vähemmän melulle ja ilmansaasteille. Luonnossa tyypillisesti mieliala kohenee ja stressin hallinta hel-

pottuu. Luonto itsessään houkuttelee usein myös liikkumaan. Luonnossa voidaan rauhoittua ja vetäytyä sosiaalisista suhteista tai halutessaan vahvistaa suhteita. Lisäksi kontakti maaperän tai kasvillisuuden hyödyllisiin mikrobistoihin voi vahvistaa ihmisen puolustusjärjestelmän toimintaa.

Tiedämme, että luonto koetaan moniaistisesti, ja merkittävä osa hyvinvointivaikutuksista on tahdosta riippumatonta. Saatuihin hyötyihin vaikuttavat myös luontokohteen eri vuodenaikoina koettu laatu, turvallisuus ja ympäristön kiinnostavuus.

Luonto on lähellä

Terveyshyödyt saadaan säännöllisesti toistuvista käynneistä. Valtaosa kaikista ulkoilukerroista tehdään oman asuinympäristön lähiluontoon, jossa arvostetaan helppoa saavutettavuutta,

kaunista maisemaa, luontokokemuksia, rauhaa sekä ulkoilureittejä.

Suomalaisten tyypillisin liikuntaympäristö on metsä, joka on tutkimuksissa nimetty usein myös mielipaikaksi. Mahdollisuus oleskella vesiympäristöjen läheisyydessä on myös usein toivottu osa luontokäyntejä. Hyvinvointia edistävä alue on kävijälle turvallisen tuntuinen, saasteeton ja meluton. Voiko luontoa käyttää sairauksien hoidossa?

Suomessa on tarjolla erilaisia Green Care -palveluja, jotka hyödyntävät luontoa ja maaseutuympäristöä ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Toimintamalleja ovat esimerkiksi ratsastusterapia, terapeuttinen puutarhatoiminta ja luontoa hyödyntävän ekopsykologian menetelmät.

Luontoreitti Kaarinan Rauhalinnassa. Kuva: Pekka Aava

Teksti: Pekka Aava

Kurjenrahkan Karpalopolku on vaativa esteetön luontoreitti Kuva: Jari Salonen

Yhdistystoiminnan ja vapaaehtoistyön yhteisöllisyys

Teksti: Annukka Helander

Milloin vapaaehtoistyössä on onnistuttu, kysyttiin eräässä tilaisuudessa taannoin. Eräs osallistuja vastasi, että silloin kun vapaaehtoistyöhön mennään ja sieltä tullaan hyvillä mielin. Se on kyllä totta, mutta aina se ei taida olla mahdollista.

Jokainen tietää miten päivät vaihtelevat. Joskus vapaaehtoistyöhön mennään musta pilvi pään päällä, mutta sieltä ehkä lähdetäänkin hyvillä mielin ja jopa innostuneena. Musta pilvi voi kertyä vaikka velvollisuuksien kokemisesta raskaina tai henkilökemioiden välisistä kahnauksista ja väärinymmärryksistä – jokapäiväisen elämän haasteista siis. Aina ei vapaaehtoistyössä kaikki sujukaan mukavasti ja ikäviä yllätyksiä tulee matkan varrelle. Mikä saa meidät siitä huolimatta sitoutumaan vapaaehtoistyöhön ja yhdistystoimintaan? Moni tunnistaa halun auttaa joko suoraan tai välillisesti. Auttamisen halun taustalla on arvomaailmamme – kun asian kokee tärkeänä, antaa siihen mielellään aikaansa ja vaivaansa. Auttamisen halu ei välttämättä silti aina vie perille asti. Sitoutumisen kiteyttäisin yhteen sanaan: yhteisöllisyys.

Toimiva yhteisö yhteistä projektia eteenpäin viemässä on yksi vapaaehtoistyössä onnistumisen edellytys. Yhdistyksen hallitus ja työntekijät ovat avainasemassa yhteisön rakentamisessa. Hallitus tekee pitkäjänteistä kehitystyötä ja ikään kuin kokoaa vapaaehtoistyön palapeliä yhteen eli saa organisaation osaset toimimaan, näkemään yhteisen tavoitteen ja tekemään töitä sen eteen.

Kokemus kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta on usein se, josta lähdetään liikkeelle. On tärkeää että jokaiselle löytyy tehtävä, jossa on edellytyksiä onnistua.

Yhteiset koulutukset ja virkistystapahtumat ovat usein hyvä tapa saattaa ihmiset tutustumaan toisiinsa ja puhaltamaan yhteen hiileen. Näiden avulla voidaan luoda myös yhteinen ymmärrys tavoitteista.

Yhdistystoiminnan pariin kokoontuva yhteisö on usein jo lähtökohdiltaan varsin samanhenkinen. Tai niin ainakin haluamme uskoa, vaikka arvelenkin yksilöiden arvojen ja motivaatioiden vaihtelun olevan varsin laajaa. Onkin hyvä, ettei tuudittaudu ajatukseen yhteisön yhteneväisyydestä.

Ihmisille pitää antaa aikaa tutustua, tehdä yhdessä ja sitä kautta hitsautua yhteen. Silloin tulee ehkä useammin niitä hetkiä, kun vapaaehtoistyöstä lähdetään hyvillä mielin, kenties mustat pilvet kaikonneena pään päältä.

"On tärkeää että jokaiselle löytyy tehtävä, jossa on edellytyksiä onnistua."

virkistystapahtumassa oli ohjelmassa

Hallituksen jäsenet Liisa Purho, Sinikka Leino ja Kristiina Laakso messuesittelijöitänä.

Eija Ketola, Riitta Heikkilä ja Pekka Ketola järjestämässä Raisio-Naantalin Nivelkerhon kevätretkeä.

Vapaaehtoisten

naurujoogaa Annikka Salosen ohjaamana.

Yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijän esittely

Teksti: Kaisa Karvonen

Kuka olen?

Olen Veronika Ståhlberg, kahden pojan äiti, kahden lapsenlapsen ja kahden hauvelin mumma. Olen ahkera kulttuuritapahtumissa kävijä ja erityisesti kuvataide on kiinnostanut minua aina.

Mitä vapaaehtoistoimintaa teen?

Olen vapaaehtoinen mm. Turun Seudun Nivelyhdistyksessä, jossa vapaaehtoistyöni on ollut pääasiassa luentokerhojen ohjaamista.

Miten lähdin mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Olin kuuntelemassa nivelterveyteen liittyvää luentoa, jonka yhteydessä tuli ilmi, että Nivelyhdistys haki vapaaehtoisia. Annoin sähköpostiosoitteeni ja sain sitten yhdistykseltä sähköpostia luentokerhojen ohjaajien koulutuksesta. Asia kuulosti kiinnostavalta ja ilmoittauduin koulutukseen. Siitä se sitten lähti.

Mitä vapaaehtoistoiminta vaatii minulta?

Ainut asia, mitä vapaaehtoistoiminta minulta vaatii, on aikaa. Mutta vapaaehtoistyö Turun Seudun Nivelyhdistyksessä on antanut minulle mukavia kokemuksia.

Mitä hyvää vapaaehtoisuus tuo elämääsi?

Ennen kaikkea asiantuntijaluentojen myötä olen saanut monipuolista, luotettavaa ja kiinnostavaa tietoa monista arkeenkin vaikuttavista asioista. Lisäksi meidän luentokerhokokouksissamme on mukavaa ja hyvä yhteishenki. Vapaaehtoisille Nivelyhdistys järjestää myös mukavia virkistystapahtumia. Esimerkiksi viime vuoden pikkujoulujuhlissa oli aivan mainio ohjelma, joka oli terveyttä edistävää ja yhdistykselle niin sopivaa.

Mitä haluisit sanoa vapaaehtoisuutta miettiville?

Kannattaa tulla kyselemään ja katsastamaan, että millaisia erilaisia vapaaehtoistehtäviä olisi tarjolla. Vaikka vapaaehtoistoiminta vaatii vähän aikaa, niin minä ainakin olen saanut Nivelyhdistyksessä vapaaehtoisena paljon hyvää mieltä, mukavia kokemuksia ja tietoa.

Tapahtumia uusille vapaaehtoisille

Ti 18.2. klo 16.30-18.00

Minäkö vapaaehtoiseksi -ilta? Tule kuulemaan lisää vapaaehtoistoiminnasta yhdistyksessä. Vapaaehtoisia otetaan mielellään lisää mm. lehtitoimikuntaan, vapaaehtoistyön toimikuntaan, esittelijöiksi ja luentokerhojen ohjaajiksi. Ilmoittaudu viimeistään 17.3.

Ti 18.3. klo 16.00-19.00

Vapaaehtoisen peruskurssi. Vapaaehtoisten peruskurssilla käydään läpi perusperiaatteet, kuinka toimia Nivelyhdistyksen vapaaehtoisena. Aiheina ovat muun muassa vapaaehtoistoiminnan etiikka ja pelisäännöt yhdistyksessä, vertaistuki yhdistyksessä ja onnistunut ryhmätoiminta. Osallistujille tarjolla pientä suolaista illan aikana. Ilmoittaudu viimeistään 12.3.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: vapaaehtoistyön koordinaattori Kaisa Karvonen, kaisa.karvonen@nivelposti.fi, puh. 045 23 43 435.

Tuija Kallio Sinapin leirin ohjaajana lännentunnelmissa.

Veronika Ståhlberg

Turun Seudun Vanhustuki ry – monipuolista tukea ikääntyneille

Vuonna 2002 joulun alla joukko ystävyksiä perusti yhdistyksen ajamaan ikääntyneiden asioita Turussa. Turun Seudun Vanhustuki ry oli syntynyt. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus oli ja on edelleen ikääntyneiden etujen ja oikeuksien valvonta, hyvinvoinnin edistäminen sekä arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Kuulemme ja kuuntelemme ikääntyneitä ja pyrimme vastaamaan esiin nousseisiin tarpeisiin erilaisin uusin tukikeinoin. Pienenä yhdistyksenä voimme helposti kokeilla uusia tapoja tukea ikääntyneitä. Vuosien mittaan yhdistyksen toiminta onkin kasvanut valtavasti erilaisten uusien hankkeiden myötä. Alussa yhdistyksellä ei ollut lainkaan palkattuja työntekijöitä, vaan kaikkea toimintaa pyörittivät vapaaehtoiset. Tänäkin päivänä, vaikka yhdistyksellä on 11 palkattua työntekijää, mahdollistavat vapaaehtoiset kaiken toimintamme ikääntyneiden hyväksi. Kutsummekin vapaaehtoisia Helmiksemme.

Teksti: Iida Aulas, Kuntoilukummitoiminnan koordinaattori, Turun Seudun Vanhustuki ry Kuvat: Turun Seudun Vanhustuki ry

Kuntoilukummitoiminnalla liikettä elämään

Yli neljän vuoden ajan olemme järjestäneet kuntoilukummitoimintaa yli 70-vuotiaille yksin asuville turkulaisille, joiden liikkumisvarmuus on heikentynyt. Toiminnassa vapaaehtoinen kuntoilukummi käy ikääntyneen luona neljän kuukauden ajan yhteisillä jumppakäynneillä ja kannustaa tätä harjoittelemaan myös itsenäisesti käyntien välissä. Toimintaa koordinoivat Vanhustuen fysioterapeutit, jotka ovat tutustuneet ikääntyneeseen ja testanneet tämän toiminta- ja liikkumiskykyä. Tulosten perusteella he ovat laatineet ikääntyneelle juuri hänelle soveltuvan, yksilöllisen harjoitusohjelman. Kuntoilujakson lopussa testit toistetaan ja tämäkin motivoi ikääntynyttä harjoitteleman itsenäisesti. Vapaaehtoinen kuntoilukummi on perehdytetty toimintaan ja aina kuntoilujakson alkaessa harjoitusohjelma käydään läpi fysioterapeutin ohjauksessa ikääntyneen ja vapaaehtoisen tavatessa ensimmäistä kertaa.

Kuntoilujaksoilta saadut kokemukset ovat olleet erittäin

positiivisia. Suurin osa osallistujista on harjoitellut jakson aikana myös itsenäisesti ja tämän myötä on tuloksiakin lopputestauksissa tullut. Monella liikkumisvarmuus paranee ja sen myötä arjessa toimiminen helpottuu. Joskus kotoa yksin poistuminen mahdollistuu harjoitusjakson jälkeen ja tällöin ikääntyneelle mahdollistuu monenlainen osallistuminen. Toiminnassa mukana olevat ikääntyneet ovat yksin asuvia ja usein muutenkin yksinäisiä, monelle vapaaehtoisen käynnit ovat viikon kohokohta. Kuulumiset vaihdetaan aina ennen jumppaamista tai harjoitusten lomassa. Myös vapaaehtoiset kokevat toiminnan hyvin mielekkäänä. He kokevat saavansa itselleen merkityksellistä tekemistä, joka vaikuttaa myönteisesti myös vapaaehtoisen elämään. Paljon enemmän saa kuin itse antaa, kuulemma. Monet kuntoilukummimme kokevat liikunnan itselleen tärkeäksi ja haluavat auttaa ikääntyneitäkin saamaan lisää liikettä elämään. Aikaisempaa liikunnan ohjauskokemusta ei kuitenkaan tarvita, koulutamme vapaaehtoiset tehtävään ja toiminnassa pärjää tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin.

Keikka-auttajatoiminnalla arki sujumaan

Ikääntyneiden kanssa työskennellessään Vanhustuen työntekijät ovat huomanneet, että useat pienet arjen askareet, jotka eivät kuulu esimerkiksi kotihoidon työntekijöille, tuottavat monelle hankaluuksia. Esimerkiksi television kaukosäätimen patterien vaihto tai tabletin päivitys voivat olla sellaisia askareita. Huutava pula on ollut myös ikääntyneiden saattajista esimerkiksi lääkärikäynnille, kauppaan tai pankkiin. Halusimme vastata tämän tyyppisiin haasteisiin.

Turun Seudun Vanhustuessa on ollut keikka-auttajatoimintaa yli 75-vuotiaille yksin asuville turkulaisille nyt jo 1,5 vuoden ajan. Ikääntynyt voi olla yhteydessä toiminnan koordinaattoriin ja tämä välittää tiedon auttamiskeikasta sovellukseen, HelpingAppiin. Vapaaehtoinen keikka-auttaja näkee puhelimestaan tiedot tulevista keikoista, joista hän voi valita itselleen sopivan. Tämä onkin ollut monen mielestä

Iida Aulas

mukava tapa kokeilla vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoisen ei tarvitse sitoutua pitkäkestoiseen jaksoon, vaan hän voi tehdä keikkoja omien aikataulujen niin salliessa. Jo tässä ajassa on ehtinyt toteutua hyvin erilaisia keikkoja.

Tänä vuonna marraskuun puoleenväliin mennessä keikkoja on tehty 188, eli noin 20 keikkaa joka kuukausi. On ollut yllä lueteltuja askareita ja saattoapua kodin ulkopuolella tapahtuvaan asiointiin, mutta myös tärkeää tukea ikääntyneen vapaa-ajan tekemisten mahdollistamiseen. Kesällä on haettu yhdessä torilta kukkia kotiin istutettaviksi, ulkoiltu, käyty markkinoilla tai teatterissa, syksyllä on kerätty yhdessä omenapuun antimia talteen. Askareiden lomassa mahdollistuu myös monelle päivän, jos ei koko viikon ainoa rupatteluhetki. Ulkoiluapupyyntöjä on tullut koko ajan enemmän. Moni toivoo pääsevänsä vapaaehtoisen tuella piipahtamaan edes hetkeksi ulkona vaikka läpi talven, jos se vain on sään puolesta mahdollista. Keikka-auttajatoiminnan tarkoitus on omalta osaltaan lisätä hyvinvointia ja tukea sellaisia ikääntyneitä, joilla arjen sujuvuuden kannalta tärkeät askareet jäisivät tekemättä tai vapaa-ajan kokemukset kokematta ilman toisen ihmisen tukea.

Monipuolista toimintaa päivittäin

Turun Seudun Vanhustuki järjestää paljon muutakin tekemistä ikääntyneille. Toimistollamme ja Ruusukorttelissa on arkisin monipuolista ryhmätoimintaa. Ryhmiin voi tulla ilman jäsenyyttä ja ilmoittautumista, luonnollisesti ne ovat maksuttomia. Bingo on kerännyt vuodesta toiseen sankan osallistujajoukon ja tiistain tuolijumpassa ovat Ruusukorttelin liikuntasalin tilat tulleet ahtaiksi. Alkuajoista lähtien olemme myös välittäneet tukiystäviä yksinäisille ikääntyneille. Toiminnalla on vuosien aikana lievitetty satojen ikääntyneiden yksinäisyyttä. Jotkut pareista ovat olleet ystäviä yli kymmenen vuoden ajan! Tukiystävien lisäksi välitämme puhelinystäviä, digiystäviä ja kesällä ulkoiluystäviä.

Pyrimme taistelemaan ikääntyneiden yksinäisyyttä vastaan monin keinoin. Pienenä yhdistyksenä voimme tehdä vain oman pienen osamme taistelussa tätä merkittävää ongelmaa vastaan. Teemmekin vahvaa yhteistyötä alueen muiden ikääntyneiden parissa toimivien yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyössä on voimaa!

Kesäkukkien istutusta vapaaehtoisen kanssa

Jan Sundell luennoi Nivelterveysviikolla

Raision Martinsalissa

31.3. klo 17.30 Nuorentava elämä

Ikääntymisen hidastamiseen ei tarvita taikatemppuja

Teksti: Sini Herranen

Vanhenemisen määritelmiä

Vanhenemista ei voi vältellä, mutta vanheta voi monella tavalla. Kirjan näkökulma on luonnontieteellinen, mutta vanhenemisen olemusta ja käsitettä käsitellään myös filosofisesti ja semanttisesti. Yhteiskuntarakenteellinen ja lääketieteellinen kehitys jatkuvat ja vanhuus muuttuu. Nelikymppistä pidetään harvassa suhteessa vanhana, mutta ennen kehittynyttä yhteiskuntaa paljoa vanhemmaksikaan ei eletty. Määritelmät muuttuvat.

Teoksessa eritellään pitkä lista vanhenemisen biologisia mekanismeja ja niistä saadun tutkimustiedon suhdetta mahdollisuuksiin hidastaa vanhenemista ja pidentää ihmisen elinikää. Mekanismien moniulotteisuutta ja vaihtelevuutta tutkimusten käytettävyydessä kuvaillaan valaisevasti – tuloksia löytyy, mutta aina ei ole aivan selvää mikä on biologisen vanhenemisen syytä ja mikä seurausta. Tiede ei ole vielä varsinaisesti ratkaissut vanhenemisen mysteeriä, vaikka ehdotuksia on paljon. Tutkimuksessa suuret terveysodotukset saattavatkin vaihtua syöpäriskin lisääntymiseen, tai lupaavalta vaikuttava hoito toimii jossakin muussa, mutta ei ihmisen kohdalla.

Terveystietoa ja disinformaation riskejä

Sosiaalisessa mediassa Sundell on tunnettu terveyteen liittyvien harhaluulojen oikaisijana – niin värittyneet maallikkotulkinnat ja suoranaiset terveyshuijaukset ovat saaneet hänen someissaan kyytiä. Kirjassa disinformaatio ja yleisesti internet nykyajan diagnoosivälineenä on nostettu esille riskitekijänä terveydelle.

Sundellin teos on vastalääkettä disinformaatiolle – tutkitun tiedon yleistajuistaminen suomen kielellä on kirjan suurin ansio. Kirjassa kuvataan esimerkein millaisille vahvistusharhoille disinformaatio voi altistaa, jos googlailee kritiikittömästi. Sundell käyttää valheellisesta ja virheellisestä terveystiedosta nimeä terveyshömppä.

Elintavat ovat merkittävin hoito

Taikatemppuja tai toimenpidettä vanhenemisen hidastamiseen ei toistaiseksi ole. Ikääntymisen tuomiin muutoksiin voi kuitenkin vaikuttaa itse elintavoillaan. Ravinto, liikunta ja uni muodostavat kirjoittajan mukaan pyhän kolminaisuuden, joka on nuorentavan elämän perustava.

Nuorentava elämä ei ole hömppää.

Jan Sundell: Hidasta vanhenemista. Kuinka käännät kehosi kelloa taaksepäin. Docendo 2023, 255 s.

Hidasta vanhenemista on tieteeseen perustuva katsaus tavoista, joilla voi itse vaikuttaa ikääntymiseen. Sisätautiylilääkäri, dosentti ja tietokirjailija Jan Sundell on toiminut lääkärinä yli 25 vuotta. NIVEL.

Sundell kirjoittaa geenien vaikutuksen ikääntymiseen olevan paljon ajateltua pienempi. Tässä on koko teoksen suurin viesti: elintavat ovat paljon geenejä merkittävämpi tekijä, ja niihin ihminen voi vaikuttaa paljon itse. Elintapahoidoilla voi huomattavasti hidastaa vanhenemista, estää sairauksia, parantua niistä, välttää lääkitys tai päästä lääkkeistä eroon pysyvästi. Lupaukset tuntuvat isoilta, mutta näkökulma elintapamuutoksiin on inhimillinen. Pienikin terveysteko kannattaa.

Satsaa liikuntaan

Liikunta on lähimpänä todellista ihmelääkettä, vaikka kirjoittaja kehottaakin kriittisyyteen jos hoidon luvataan tekevän ihmeitä. Jos liikkuu vähän, jo kevyt liikuskelu edistää terveyttä. Erityisesti ikääntyneiden kohdalla on tutkimusnäyttöä, että lihasvoimaharjoittelu on tärkein liikunnan muoto. Oleellista on lisätä kuormaa kun voimat kasvavat. Jos liikunnan saa yhdistettyä luonnossa liikkumiseen, myös stressi vähenee.

Niveltonttu Apuvälinetontun pakeilla

Jatketaanpas viime kerran juttelua apuvälineistä. Niveltonttu tuossa jo istuskelee korvat höröllään, mukavaa kun tuli tutustumaan kotini apuvälineisiin! Näitä keittiön apuvälineitä näkyy olevan vaikka mitä ja millaisia. Kaupoista, netistä ja apuvälineliikkeistä sekä tuttavilta olen niitä löytänyt ja saanut.

Joku kerää muumimukeja, mutta minä kerään nokkamukeja! Katsopas, Niveltonttu, tässä hyllyssä niitä näet, on suorilla, vinoilla, liikkuvilla, anatomisilla ja muotonokilla. On juomanokkaa ja vellinokkaa. Löytyy yksi-, kaksi-, kiinteä- ja irtokahvaisina, on sileä-, aalto- ja liukumatonta pintaa. Termosmukeja unohtamatta!

Muki voi olla tasapohjainen tai vinopohjainen, jälkimmäinen auttaa juomisessa. Muki voi myös näyttää ulospäin tavalliselta, mutta sisältä se suippenee viistosti pohjaa kohti niin, että juodessa ei tarvitse taivuttaa niskaa niin paljon. Tai mukissa voi olla nenäaukko, sekin vähentää pään kallistamista juodessa. Jotkut mukit eivät kaadu vaan keikahtavat aina takaisin pystyasentoon.

Läpinäkyvä muki tai valkoinen sisäpinta auttavat hahmottamaan, mitä juomaa mukissa on. Mitta-asteikko mukissa kertoo juoman määrän.

Vesilasissani on pitkävartinen jalka, on helpompi ottaa ja pitää kiinni. Lasinpidikekin on.

Juomista voi helpottaa kannellinen pillimuki, ja pillissä voi olla venttiili hidastamassa juoman valumista takaisin mukiin. Näitä juomapillin reunapidikkeitä olen myös kerännyt, kuten huomaat. Juon taittuvien eripaksuisten pillien avulla vaikka muuthieta. Jos kuljetan mukin muualle, laitan kannen päälle, ettei läiky.

Aterimissa on kääntyviä ja taivutettavia varsia. On pysty- tai pistooliotteisia kahvoja. Varsissa on esimerkiksi akryylimuovisia kartionmuotoisia paksunnoksia.

Pehmeästä vaahtomuovisesta paksunnosputkesta leikkasin ja pujotin sopivia pätkiä kauhojen ja tiskiharjan varsiin. Kannattaa tutustua myös liukuesteteippeihin ja pehmeisiin otenauhoihin, olisiko niistä apua. Työväline saa mielellään olla kevyt, ellei painosta ole hyötyä sen käytössä.

Veitsen ja juustohöylän pystykahvoissa on laaja tarttumapinta. Voi pitää vaikka molemmin käsin kiinni.

Kuorimaveitsen ja juuresharjan voi kiinnittää altaaseen tai pöydänreunaan, ei tarvitse kipeillä nivelillä niitä pidellä. Ja onhan niitä myös sormeen kiinnitettäviä juuresharjoja! Kämmenen ympärille pujotettavaan ruokavälinelenkkiin voi kiinnittää vaikka soppalusikan.

Ja sitten täällä on sisäänpäin kaartuvia korkeareunaisia lautasia, myös vinopohjaisina, jolloin ruoka valuu lautasen pohjalle. Irrallisiakin lautasreunuksia on. Punaiset ja siniset reunat lautasissa auttavat hahmottamaan ne paremmin. Näiden lautasten pohjissa näkyy olevan liukuesteet. On lämpölautasia pitämään tattikeitto pitempään lämpimänä. Ja kuumien lautasten nostamiseen otekahvoja. Astioiden alle laitan joskus pyörivän alustan.

Avaan meille vissypullon tällä vipuvarrellisella kaatokahvalla, jonka voi jättää korkkiin kiinni.

Avaajiakin voisi alkaa kerätä, niitä löytyy ainakin pulloihin, kierrekorkkeihin, säilyketölkkeihin, maitopurkkeihin ja lasipurkkeihin. Niitä voi kiinnittää seinään, kaapiston alapintaan tai pöytätason alle. Käsikäyttöisten lisäksi löytyy sähköisiä, patterilla toimivia ja magneettiavusteisiakin.

Asetan lasit kitkatarjottimelle, näin, ja pianhan sekoitan meille vielä muuthiet automaattisella patterikäyttöisellä sekoittajalla. Omenanlohkoja onkin hyväksi avuksi tässä.

Juodaanpas nämä kaikessa rauhassa ja jatketaan juttua taas ensi kerralla, saat sitten kyllä sinäkin välillä suunvuoron...

PS. Laitankin tähän mukaan kuvan viime kerralla juttelemastani leikkuulaudasta.

Kuva: Respectan verkkokauppa verkkokauppa.respecta.fi

Tällä kertaa runosivusta vastasivat Metsän siimeksessä -syysleirin osallistujat. Luontoaiheiset runot on kirjoitettu osana leirin ohjelmaa.

Metsä vihreä tuoksuva sammal mehevä kostea mieli iloa valoa



Terveissi metäst

Maassa on mustikan- ja puolukan varpuja, heiniä, puista pudonneita lehtiä.

Puut huojuvat ja humisevat tuulessa. Lehtipuut paljaina tummina rankoina taivasta vasten. Kohotan katseen taivaalle. Pilvet vaeltavat omia teitään kovaa vauhtia. Aurinko paistaa. Auringon säteet kimmeltävät meriveden pinnalla. Laineet loiskivat rantaan.



Hei!

Otapa oppi luonnosta: varvut ja oksat taipuvat tuulessa, jos niiltä ei löytyisi joustoa myrskyissä huonosti kävisi ja elämä loppuisi ja kaikki murtuisi.

Sama on ihmisellä elämässään jos ei taivu tarvittaessa ja jousta ihmisten yksityiselämässä niin huonostihan siinä käy ja ihminenkin murtuu ja elämä sortuu



Kettu kaunis eläin metsän hiljainen hiipiä hämärän liikkuja yön saalistaja



Kesäiset muistot metsästä löytyvät kuivuneet kukat keltaiset lehdet niissä vielä kesän hehkua



Jalkani liikkuu kevyesti kuljen hyvin ripeästi ihana on syksysää kohta näkyy polunpää Suuret puut kun vielä halaan. Virkeänä virkeänä kotiin palaan.



Tuuli puissa soittaa syksyn sävelmää kertoa se koittaa nyt talveen varautukaa on edessä pitkä aika kylmä ja pimeä mut kun aurinko kipuaa yli taivaanrannan taas oi jo kevät aika lähellä on ja uuden kasvun aika käsillä on



Metsäpolku kuulas kylmä samettinen hentoinen. Pehkosulka pöllön sierainläpät hirvaksen. Suden turkki karhea hampaat karhena terävät. Korvatupsut ilveksen käpälätyynyt kettusen. Kanervat, sienet, jäkälät juurakot, sammaleet, kannot Humina metsän puiden solina tunturipuron. Maan tuntu läheinen rauha metsän samettisen. Kasvu suopursun keväisen pöllön nokkakaari saalista repien. Revontulet leveät pihkaneulaset pistävän pihkaiset.



Onko pöytälaatikkoosi tai kovalevyllesi kerääntynyt runoja, joita Niveltonttu voisi julkaista palstallaan? Voit lähettää runosi meille sähköpostitse tiedotus@nivelposti.fi, postitse tai toimitettuna yhdistyksen toimitilaan. Runoja voidaan julkaista myös nimimerkillä. Runojen julkaisusta ei makseta palkkiota.

Syksyn tapahtumia

Retki eduskuntaan

Teksti: Eeva Himmanen • Kuva: Sinikka Leino

Retki eduskuntaan onnistui kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan kutsusta. Opastetulla kierroksella saimme tutustua kauniiseen rakennukseen ja kansanedustajien työtiloihin. Menomatkalla poikkesimme Lumenen tehtaanmyymälässä ostoksilla ja lisäksi pääsimme katsomaan Espoon modernin taiteen museon Emman näyttelyitä.

Ensimmäinen yhteisöjäsen

Teksti: Annukka Helander • Kuva: Sini Herranen

Yhdistyksen nykyiset säännöt mahdollistavat yhteisöjäsenien ottamisen. Ensimmäinen yhteisöjäsen saatiin, kun Relaxion Oy halusi tukea yhdistystä ja tiivistää yhteistyötä yhdistyksen kanssa.

Yhteisöjäsenet maksavat yhdistykselle 200 euron jäsenmaksun ja tukevat siten yhdistyksen toimintaa taloudellisesti. Yhteistyön muodot ovat moninaisia ja niistä sovitaan vuosittain.

Mikäli sinun yrityksesi tai yhteisösi on kiinnostunut yhteisöjäsenyydestä, olethan yhteydessä Annukkaan ja jutellaan lisää!

Viihdettä, musiikkia ja tietokilpailua M/S Grace’lla

Teksti ja kuva: Sinikka Leino

Laivaristeilyllämme järjestettiin Elämäni Mahti Biisi -show, jossa erään tunnetun musiikkiviihdeohjelman tapaan laulajat Tuija Kallio ja Matti Heinonen esittivät haitarinsoittaja Timo Heinosen säestyksellä neljän yhdistyksen jäsenen lempikappaleet. Niistä vieraiden tuli arvailla, kenen esitetty elämäni mahtibiisi oli. Arvailu osoittautui yllättävän vaikeiksi. Vain yksi arvauksista osui oikeaan.

Pekka Aava piti jäsenille melko vaativan, kolmen vaihtoehdon Itämeri-aiheisen tietokilpailun. Kun oikeat vastaukset paljastettiin, Pekka kertoi, millä tavoin kysymykset liittyivät Itämeren tilaan. Tietokilpailuun osallistuivat kaikki jäsenristeilijät ja he osoittautuivat hyviksi Itämeri-tietäjiksi. Voittajiksi julistettiin Eija Ahlgren, Onerva Kotiranta ja Matti Heinonen samoilla pisteillä. Musiikkivisassa arvailtiin laulujen alkutahtien perusteella tunnettujen laulujen oikeita nimiä. Lopuksi Matti Heinonen lauloi kaikki laulut Timo Heinosen säestyksellä. Laivasuunnistusta ei enää ehditty viedä täysin loppuun saakka. Hauskaa oli, kun reissuun lähdettiin.

Relaxionin Samu Kaukoranta toi Annukalle vuosipäivän kunniaksi kukkia.

Itämeri-visan iloiset voittajat

Haluamme kuulla mielipiteesi tästä lehdestä! Annathan palautteen ⬤ täyttämällä kyselylomake sivulla www.nivelposti.fi/nivelrikko/nivelposti-lehti/ ⬤ kirjautumalla sivustolle lukemalla QR-koodi puhelimellasi:

⬤ täyttämällä paperilomake yhdistyksen toimistolla Vastaajien kesken arvomme kaksi paria Bonuskalossien liukuestenappeja.

Askel askeleelta

-polviryhmä Relaxionissa

Maanantaisin 24.3-14.4.

klo 17.30-18.30, yht 4 krt

Relaxionin liikuntasali, Pyhän Katariinan tie 11, Kaarina

Ryhmän sisältö:

•Ryhdin merkitys

•Apuvälineet

•Kivunlievityksen omahoito

•Opastusta kävelyyn

•Jokaisella kerralla on erilaisia harjoitteita polvelle (lihaskunto, kehonpaino, tasapaino ja vastuskuminauha)

•Jatkohoitosuositukset

Osallistujat tulevat saamaan harjoitusohjelman polvikipujen kuntouttamiseksi.

Hinta 62 €, ilmoittaudu viimeistään 3.3. mennessä. Mukaan otetaan enintään 12 osallistujaa.

Anna-Maj Blomgren koul. hieroja, Helmenloiste Näätäpolku 10, Raisio, www.helmenloiste.fi p. 0456706555, hieronta -10 %.

Armi Akti ivituoli

https://armi-aktiivituoli.fi/tilaa-armi/ Koodilla TSNY -10 %.

Asianajotoimisto Kailiala Oy Tuureporink. 6, p. 02 284 3400 www.asianajotoimistokailiala.fi. Edunvalvontavaltuutuksen tai testamentin laatiminen -15 %.

Askelklinikka

Sibeliuksenkatu 3. p. 0201122420. www.askelklinikkaturku.fi. Alaraajatutkimuksesta -10 %

Axis Fysikaalinen hoitolaitos

Aninkaistenkatu 14 b, p. 02 533 2279, www.axisfysio.fi. Hieronnasta, fysioterapiasta ja lymfaterapiasta -10 %.

Brinkkalan Outolintu

Vanha Suurtori 3, www.brinkkalanoutolintu.fi, norm.hintaisista tuotteista -10 %

Coronaria kuntoutus- ja terapiapalvelut Turku –Hansa Yliopistonkatu 20, 3 krs. P.0105258801. Fysioterapiasta ja hieronnasta -10 %.

Coronaria Naantalin Kuntokeskus Henrikinkatu 2, Naantali. P. 010 525 8801.Fysioterapiasta, hieronnasta, jalkojenhoidosta -10 %.

DentSpa Oy Suuhygienisti palvelut

Viilarinkatu 5, Länsi1. P. 044 989 9829, www.dentspa.fi. Norm.hintaisista hoidoista -10 %.

Driim-valmennukset vuosilisenssi -50% koodilla NIVELDRIIM50. Palveluun voi tutustua maksutta. www.driim.fi

EA-terveydenhoitomyymälä Yliopistonkatu 28, p. 045 6539111. www.ea.fi. Alennus -20 %.

Ett onet

Skanssinkatu 10. P. 0400722 935. turku@ettonet.fi -10% koodilla NIVEL10 myymälässä ja verkkokaupassa. Hoitosukkien mittaukset ajanvarauksella.

Fysio Kyky Medishopin tiloissa, Länsi 1, Viilarinkatu 5, Ajanvaraus p. 020 155 0045. -15% fysioterapiasta ja hieronnasta.

Fysio R Humalistonk. 17 a A5. P. 0400 158 540 www.turunreumayhdistys.fi/fysior/ Hoitohinnoista -10 %.

Fysioterapeutti Hanna Pihlajamaa Bastioninkatu 4, Skanssi. P. 0503263379, www.fysioterapeuttihanna.com. Yhteistyöhinnasto.

Fysioterapia- ja hierontapalvelut Relaxion Turku: Impivaara, Uimahallinpolku 4, Kaarina: Pyhän Katariinan tie 11, Littoinen: Luhakatu 1. www.relaxion.fi, p. 02 638 0100.Fysioterapiasta -10 %. Heleä Training P. 0456300274, www.personaltrainerturku. net.Henk.koht. valmennuksista -15 %, 30 min. maksuton pt-tapaaminen.

Hiukset Ada & Olexi

Rauhankatu 8 a. P. 02251 0102, www.adaolexi.fi. Parturi- ja kampaamopalveluista -10 %.

HMfysio Hanna Malmi Tullikatu 2 a, Naantali. Katutaso. p. 044-010 2716, hanna.malmi@hmfysio.fi Fysioterapia- ja personal trainer-palveluista -10 %.

Holiday Club Caribia Kylpylän käyttö ma-su 19 €/hlö (ei koulujen lomaviikkoina eikä arkipyhinä). Kuntosali ja vesijumppa 47 €/10 krt kortti (+uusi sarjakrt 8 €).

Insinööritoimisto Jorma Saloniemi, Bonus Liukuesteet ja -pohjalliset Tampere. P. 03 2657 485, www.bonuskalossit. com. Bonuskalosseista -10 %.

Instrumentarium Lieto Hyvättyläntie 2, p. 020 332 877

Instrumentarium Parainen Rantatie 12, p. 020 332 878

Instrumentarium Raisiontori

Raisiontori 5, p. 020332763

Norm.hintaisista silmä- ja aurinkolaseista -30 %. Näöntark. ja silmälasimääräys veloituksetta. Myös perheenjäsenille.

Jäsenedut 2025

Jalkahoitola Jalka-Onni Tuureporinkatu 6 ja Vilhonkatu 23, Salo. www.jalkaonni.fi p. 040 9688090 Hoidoista -10 %.

Jalkahoitola Lyhde

Lyhdetie 2, Rusko, P. 0503645694, www.jalkahoitolalyhde.fi. Jalkahoidoista -15 %.

Jalkaneuvola Fysiopaletti

Yliopistonk. 26, p. 040 501 7828. www.fysiopaletti.fi. Palvelut ja tuotteet -10 %.

Jalkineliike Stella Humalistonk. 4, p. 044 0251122 Norm.hintaisista tuotteista -10 %.

Jalkojenhoitaja Pirjo Korpi, Turun Jalkaklinikka Aninkaistenkatu 16, p. 040 728 8202. Erikoistunut diabeetikon jalkojenhoitoon. Jalkahoito 65 €.

Jalkojesi hoitaja Nina Tuureporinkatu 6, p. 044 986 6128. www.jalkojesihoitaja.fi. Jalkahoidot -10 %.

Johannan jalkahoito Tuureporinkatu 6, p. 045 7838 7077. www.johannanjalkahoito.fi. Hoidoista -10 %.

Kalustexpert Oy

Viilarinkatu 5, Länsi1. www.kalustexpert.fi P. 0451173550. Kiintokalusteista - 20 % (ei koske kodinkoneita, kivitasoja, liukuovia).

Kasvo- ja jalkahoitola Maaret Poti nkara Eerikinkatu 2 E (7. krs). P. 040 5920521. Hoidoista -10%.

Kello- ja kultaliike Teppo Lampi Sibeliuksenkatu 7 Tuotteesta riippuen alennus 10-20 %.

Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki www.alina.fi Norm.hintaisista kengistä -10 %.

Koulutett u hieroja Juho Ojala, Tmi Juholle P. 0445270270. Kotikäynneistä -10 %.

Lakiasiaintoimisto Siro

Linnankatu 1 B 6, p. 02 2522242. siro@sirolaw.fi, www.sirolaw.fi. Betjäning även på svenska. Asianajopalkkioista -15 %. Liedon Fysioterapia, Hieronta ja Lonkkakeskus Krouvilaituri 3, Lieto. P. 050 4707395. info.liedonfysioterapia@gmail.com www.liedonfysioterapia.fi. Alennus -10 %.

Medishop

Länsi1, Viilarinkatu 5, Turku p. 020 155 00 42, www.medishop.fi Tuet ja tukisuka -15% Turun myymälässä.

M.R - Atk Tmi P. 040 7046011, mika.rajala@mr-atk.fi. Alennus -5 %.

Merineule Oy Alennus -10 % normaalihintaisista, Merineuleen omista tuotteista.

Movet Kuntokeskus Satakunnantie 105. www.movetclub.fi, p. 044 2375246.Aloitus 0 €. Hinnat alk. 34,90 €/kk.

Movet Ladies Kuntokeskus Kurjenmäenk. 3. www.movetladies.fi, p. 0407758427.Aloitus 0 €. Hinnat alk. 44 €/kk.

Muoti talo Marilyn Humalistonk. 13. www.muotitalomarilyn.fi Norm.hintaisista tuotteista -20 %.

Naantalin kylpylä

Sauna- ja allasosaston käyttö -30 % päivän hinnasta (pl. aatot, juhlapyhät, heinäkuu, viikot 8 ja 52).

Naisten alusvaateliike Wau lingerie Yliopistonkatu 26, www.waunainen.fi. Norm.hintaisista tuotteista -10 %.

Naisten vaateliike Z.Woman Pyhän Katariinan tie 4, Kaarina. www.zwoman.fi, P. 040 080 6681. Norm.hintaisista tuotteista -15 %.

Nivelti eto-lehti

Vuosikerta -30 % (28 € alennettu hinta). Tilaukset ottamalla yhteyttä toimistoon.

Oasis Pilates & Yoga Kerttulinkatu 1a, Turku. P. 0401595690. www.oasisturku.fi. 10 x kortista -10 % verkkokaupan koodilla NIVEL10 tai vastaanotosta mainitsemalla Nivelyhdistys.

Onnipyörä

Turku: Länsikeskus, Viilarinkatu 1 ja Puutarhakatu 40. www.onnipyora.fi. -5 % polkupyörätarvikkeista ja polkupyörien kausihuollosta.

Paimion Kenkätaivas

Vistantie 19, Paimio. P. 040 7710795. Norm.hintaisista tuotteista -10 %.

Puutarhakadun hammaskeskus ja Piikkiön hammaslääkäriasema, Marina Koivuniemi

Maksuton tarkastus kerran vuodessa ja -10 % hammashoidosta (pl. protetiikka).

Turku: Puutarhakatu 2 C, puh. 010 321 5071 Piikkiö: Hadvalantie 8, puh. 010 321 5072 Ajanvar. puh. tai www.vohammas.fi valitse palveluntarjoajaksi Marina Koivuniemi.

Roberts Berrie www.robertsberrie.com

Verkkokaupasta -10 % koodilla TSNY.

Ruissalon kylpylä

Sauna- ja allasosaston käyttö -30 % päivän hinnasta (pl. aatot, juhlapyhät, heinäkuu, viikot 8 ja 52).

Sanoma Media Oy

Aikakauslehdet etu -40%

Etu koskee määräaikaista vuositilausta. https://tilaa.sanoma.fi/kumppanietu

Sissi Fysio

Hämeenkatu 16, p. 044 2601608. www.sissifysio.fi. Yhteistyöhinnasto.

St. Erikin Lääkintävoimistelu Yliopistonkatu 26 B, p. 02250 1300. www.sterikinfysioterapia.fi. Alennus -10 %.

Sähkötyö Kaskimäki P. 040 7686773, karri.kaskimaki@gmail.com Kodin sähköasennukset ja -korjaukset. Työstä -10 %. Mahd. kotitalousvähennykseen.

Teboil Turku Runosmäki Tampereen valtatie 106, p. 02238 2305 www.teboil.fi/asemaverkosto/turku/turku-runosmaki. Lounaspöytä arkisin -10 %.

Tempur Brand Store-myymälät Turku (Eerikinkatu 9) ja Raision Mylly. Alennus -10 %.

Terveydenhoitomyymälä Profylakti a Yliopistonkatu 32, p. 022505059. www.profylaktia.fi. Alennus -10 %.

TTC-Charter www.ttc-charter.fi, p. 0500370000. Päiväretkistä -5 € (pl. Turun tapahtumat).

Tuulensuun Kukka

Karjatie 5 B, Lieto. P. 0400 552120 Alennus -10 %.

Turku amk laboratoriopalvelut Kiinamyllynkatu 10. Medisiina D, 2. krs. www.turkuamk.fi/palvelu/naytteenotto-jalaboratoriopalvelut/ -10% tutkimuspaketeista ja yksittäisistä tutkimuksista koodilla SYKSY2024.

VENYY-tanko

P. 040 772 4004, www.venyy.com Alennus verkkokaupasta 10 € koodilla TSNYVENYY.

Wiklundin apteekki

Turku, Sokos Wiklund tavaratalon katutasossa -10 % norm.hintaisista vapaakaupan tuotteista Xsensible-jalkineliike Yliopistonkatu 26, p. 040 501 7828. www.fysiopaletti.fi. Jalkineista -10 %.

UUSI

UUSI UUSI

UUSI

TUTKITTU