Nivelposti 1/2024

1 / 2024 • HINTA 7 €

Nivelposti TURUN SEUDUN NIVELYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI - ÅBONEJDENS ARTROSFÖRENING RF:S MEDLEMSTIDNING

Jalkaterveys ja kenkien valinta S. 10-12 Tietoa testamentin laatimisesta S. 14-15 Harrastuksena pyörämatkat ja geokätköt S. 26-27

2 | 1/2024 Nivelposti

Turun Seudun Nivelyhdistys ry (TSNY) Åbonejdens Artrosförening rf (ÅNAF) Lonttistentie 9 B 15, 20100 Turku (Käynti Helsinginkadun puolelta) Puh. 040 351 3833 toimisto@nivelposti.fi www.nivelposti.fi www.nivelverkko.fi www.facebook.com/ turunseudunnivelyhdistys www.instagram.com/nivelturku

Aukioloajat helmi-toukokuussa Ma-to 10-13 sekä maanantait 5.2., 4.3., 8.4. ja 6.5. klo 16-18 Kesä- ja elokuussa Ma-to 10-13 Heinäkuussa olemme kesätauolla ja aukioloajoista tiedotetaan myöhemmin.

Jäsenasiat, laskutus ja retket Järjestöassistentti Aapo Koivusalo Puh. 040 351 3833 toimisto@nivelposti.fi Palvelukoordinaattori, liikunta-asiat, ruotsinkielinen toiminta Hanna Okodugha Puh. 050 575 0613 hanna.okodugha@nivelposti.fi Toiminnanjohtaja Annukka Helander Puh. 045 613 1500 annukka.helander@nivelposti.fi Vapaaehtoistyön koordinaattori Kaisa Karvonen Puh. 045 234 3435 kaisa.karvonen@nivelposti.fi Nivelposti-lehti ja luennot: tiedotus@nivelposti.fi Vertaispuhelin Puh. 050 593 9003

Aukioloajat koskevat käyntejä toimistolla sekä puhelinsoittoja.

Palvelemme aukioloaikojen ulkopuolella mahdollisuuksien mukaan.

Hallitus 2024 Hallituksen jäsenten yhteystiedot saa yhdistyksen toimistolta.

Puheenjohtaja Sinikka Leino Muut jäsenet Tuija Kallio Pekka Ketola Kristiina Laakso Liisa Purho Marjo Suominen Matti Vainikainen Asiantuntijalääkärit Ylilääkäri, dosentti Ville Äärimaa, Tyks Tules-toimialue Pankkitiedot FI49 4309 1520 1654 06 OmaSP BIC: ITELFIHH Otamme vastaan kannatusmaksuja jäseniltämme

ÅBONEJDENS ARTROSFÖRENING RF

Toimintaa rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön järjestöavustuksilla.

Nivelposti Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n jäsenlehti 1/2024 ISSN 1798-3975 • ISSN-L 1798-3975 • ISSN 2341-6815 (verkkojulkaisu) Julkaisija: Turun Seudun Nivelyhdistys ry Lonttistentie 9 B 15, 20100 Turku www.nivelposti.fi Päätoimittaja: Eeva Himmanen Toimitussihteeri: Annukka Helander Toimituskunta: Kim Fredriksson, Marjatta Kannisto, Minna Laine, Matti Vainikainen ja Tuula Vainikainen.

Asiantuntijat: Lääkäri Helmi-Riitta Toivari, kielenhuolto Eeva Silvennoinen.

Ilmoitusmyynti: Jaana Martiskainen, TJM-Systems Oy p. 044 566 7195, jaana.martiskainen@tjm-systems.fi Kannen kuva: Kim Fredriksson: Niveltonttu Aurajoella

Osoitteenmuutokset: toimisto@nivelposti.fi, p. 040 351 3833.

Painos: 3 000 kpl Jakelu: Jäsenet, lähiseudun terveydenhuollon toimipisteet, yhteistyökumppanit Ilmestymisajat: Tammikuu ja elokuu Sähköinen näköislehti: www.nivelposti.fi/nivelposti Ilmoitukset: Seuraavan lehden (2/2024) aineistojen toimitus 1.6. mennessä osoitteeseen: tiedotus@nivelposti.fi Kuvat: Yhdistyksen kuva-arkisto ja kuvapankit, ellei toisin mainita Taitto: Päivi Yrjälä, Paino-Kaarina Oy Paino: Paino-Kaarina Oy, Juristinkatu 8, 20780 Kaarina

Nivelposti 1/2024 | 3

Tässä numerossa 2

Yhteystiedot

3

Tässä numerossa

4

Puheenjohtajalta

4

Järjestöassistentilta

5

Nivelverkko-luennot keväällä 2024 ja muita ilmoituksia

6

Yhdistys tiedottaa

7

Liikkuminen edistää toimintakykyä ja henkistä hyvinvointia

9

Liikunta tavaksi – vaikutukset pysyviksi

10 Ennakointi on tärkeää myös jalkaterveyden kannalta

12 Mitä huomioida kenkiä ostaessa?

13 Tervetuloa ensitietoiltaan!

14 Testamentin laatiminen –

mitä tulee ottaa huomioon

16 Nivelrikkouutisia:

Fysioterapian korvauksista ja lonkkamurtumista

17 TULE-tietokeskuksen kevät 18 Tapahtumakalenteri 22 Minullako uniapnea?

23 Yksi kokemus uniapneasta 24 Krooninen kipu ja seksuaalisuus 25 Kirjanurkka 26 Minun juttuni 28 När är det dags för proteskirurgi?

29 Lääkkeetön kivunhoito

s. 22

Uniapnea on yleinen elämänlaatua laskeva sairaus.

Sen yleinen oire on väsymys, joka sekoittuu helposti muidenkin sairauksien oireisiin. Saimme nivelkerhojen vieraaksi Susanna Aallon Tyksin uni- ja hengityskeskuksesta. Luennon pohjalta kerromme, millaiset oireet voivat viitata uniapneaan ja miten toimia, jos epäilee sairastavansa sitä sekä miten uniapnea todetaan ja miten sitä hoidetaan.

s. 24

Fysioterapeutti, seksuaaliterapeuttiopiskelija Ella Lehto teki kyselyn jäsenillemme kroonisen kivun vaikutuksista seksuaalisuuteen. Artikkelissa kyselyn tuloksia peilataan tutkimustietoon. Vaikka seksuaalisuus on elämän suuri voimavara ja osa hyvinvointia, jää se helposti kipujen varjoon. Asiaa voi kuitenkin hoitaa monin eri tavoin, esimerkiksi läheisyyden kokeminen sekä henkinen hyvinvointi ja hyväksyntä voivat helpottaa myös kivun kanssa elämistä.

s. 28

I oktober föreläste specialistläkaren i ortopedi och traumatologi Petteri Unkuri för svenskspråkig publik ”När är det dags för proteskirurgi?” i S:t Karins.

Största delen av ledprotesoperationer utförs hos patienter i åldersgruppen 65–74 år. Då en artrospatient börjar vara i behov av en ledprotes, skriver läkaren en remiss för ett polikliniskt besök där beslut om en operation kan tas. Då man väntar på sin operationstid förbereder man sig för operationen och upprätthåller sunda levnadsvanor. Efter operationen stannar patienten ofta någon natt på avdelningen, men dagkirurgiska operationer blir allt vanligare. Då görs operationen på morgonen och patienten åker hem på kvällen.

Petteri Unkurin luento ”Milloin tekonivelleikkaukseen” on katsottavissa Nivelverkko.fi-sivustolla myös suomen kielellä.

30 Ota kii – apuvälineestä 31 Mikä tämmöinen kuntoutuksen ohjaaja oikein on?

32 Niveltontun runosivu 33 Syksyn tapahtumia 34 Viisautta etsimässä 35 Jäsenedut

Yhdistyksen sääntömääräinen

KEVÄTKOKOUS torstaina 21.3.2024 klo 17.00

Yhdistyksen toimitila, Lonttistentie 9 B 15 Esillä sääntömääräiset asiat.

Kahvitarjoilu.

Etäyhteysmahdollisuus ilmoittautumalla viim. 18.3. toimisto@nivelposti.fi

Tervetuloa!

4 | 1/2024 Nivelposti

Puheenjohtajalta

Järjestöassistentilta

Uutena puheenjohtajana olen aloittanut vuoden alusta, kun tulin valituksi tehtävään marraskuussa yhdistyksen vuosikokouksessa. Pitkän työurani olen tehnyt sekä rahoitus- että koulutusalalla erilaisissa työelämän koulutus- ja kehittämistehtävissä.

Olen avioissa oleva valokuvausta, luontoa, mökkeilyä, veneilyä sekä kulttuuria harrastava tutkimusmatkailija. Minulla on monipuolinen kokemus erilaisista yhdistyksistä ja toiminnasta niissä.

Turun Seudun Nivelyhdistyksen toiminnassa olen ollut mukana hallitustyöskentelyssä, vapaaehtoisena sekä luentoryhmän jäsenenä. Minulle on tärkeää jatkuva oppiminen ja ihmisenä kehittyminen. Positiivinen energia on käyttövoimani. Yhdistystoiminnassa pitää olla kipinää ja energiaa.

Meillä yhdistyksemme jäsenillä on paljon kokemusta nivelsairauksien aiheuttamasta kivusta ja liikkumisen hankaloitumisesta. Nivelrikon haittojen torjumiseksi taistelemme päättäväisesti sairauden ennaltaehkäisyllä, kipuja lievittämällä ja parantavilla hoidoilla, mm. yhdistyksen tarjoamilla liikuntamahdollisuuksilla.

Vuosikokous hyväksyi yhdistykselle uuden vision sekä monipuolisen toimintasuunnitelman. Vuoden 2024 teemalla ”ilolla ja innolla terveellisesti eteenpäin” kannustetaan jäseniä osallistumaan toimintaan ja muistutetaan toiminnan ennaltaehkäisevästä merkityksestä. Vertaisten kohtaamisen kautta ilolla ja innostuksella on taipumus tarttua. Iloisin ajatuksin, teoin ja hyvän yhteistyön toiminnanjohtajan, henkilökunnan, hallituksen ja vapaaehtoisten kanssa teemme työtä jäsentemme hyväksi.

Toivon, että rakennamme toimintaamme yhdessä. Siksi toivon teiltä jokaiselta, että antaisitte rohkeasti palautetta puheenjohtajalle, hallituksen jäsenille ja henkilökunnalle. Positiivisesta palautteesta tulee hyvä mieli, se kannustaa jatkamaan hyvällä polulla. Rakentava ja kriittinenkin palaute vie meitä eteenpäin, asettaa uusia tavoitteita ja auttaa meitä kehittymään yhdistyksenä ja ihmisinä.

On helppoa hypätä puheenjohtajan vaativiin saappaisiin, kun edellinen puheenjohtaja Tuija Kallio on hoitanut asiat hyvin ja osaltaan kehittänyt yhdistystä. Lämmöllä, hymyllä ja sydämellä toivon näkeväni teitä yhdistyksen tarjoamissa kerhoissa ja tapahtumissa. Tervetuloa mukaan!

Toivotan kaikille jäsenillemme, tukijoillemme, yhteistyökumppaneillemme sekä kaikille, joiden sydän sykkii nivelterveyden puolesta, hyvää alkaneen vuoden jatkoa!

Lumisena helmikuun aamuna vuosi sitten liukastelin Nivelyhdistyksen toimistolle aloittamaan ensimmäistä työpäivääni. Vaikka työhaastattelusta ja puheluista oli jäänyt positiivinen fiilis, jännitin kovasti miten sovin joukkoon, enkä ollut aivan varma mitä odottaa. Kuukautta aiemmin olin vastannut yhdistyksen Paikka auki-rekrytointiin ja tullut valituksi toimeen.

Paikka auki on veikkausvaroin toteutettu ohjelma alle 30-vuotiaiden tai vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi järjestöihin.

Ensimmäinen työpäiväni ei ollut tavanomasin – aloitin työni askartelemalla rekvisiittaa yhdistyksen kevätleirille yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Erikoisuudestaan huolimatta – tai ehkäpä juuri siksi – tajusin heti saapuneeni hyvään porukkaan. Tunnelma oli rento, mutta tarvittavat rekvisiitat askarreltiin järjestelmällisesti. Oli hienoa, että heti alkuun kävi tutuksi työkavereiden lisäksi myös muita yhdistyksen toiminnassa mukana olevia.

Yksi voimavara työssä on läpi vuoden ollut päivien erilaisuus. Mikään päivä ei ole ollut aivan samanlainen, työssä kohtaa paljon ihmisiä ja jokainen kohtaaminen on oma tarinansa. Vaikka työni painottuukin asiakaspalveluun toimistolla ja jäsenrekisterin ylläpitämiseen, olen saanut tehdä siinä sivussa kaikenlaista muutakin, oli kyseessä sitten retken, bingon tai tuolijumpan vetäminen – kaikki minulle täysin uusia asioita. Vaikka uutta opeteltavaa on töissä riittänyt ja välillä virheitäkin on matkalle mahtunut, vaikuttaisi toimisto olevan edelleen pystyssä. Tervetuloa siis asioimaan!

Vaikka työni Nivelyhdistyksessä päättyykin keväällä, uskon, ettei yhteinen taival siihen lopu – yhteisöstä on tullut tärkeä ja uskon, että vähintäänkin tulen toimistolla vierailemaan. Jos vain omat aikataulut sopivat, niin saatanpa etsiä itselleni myös mielenkiintoisia vapaaehtoishommia – ja niitähän yhdistyksellä riittää!

Omasta puolestani haluan kiittää jo nyt kaikkia teitä, joiden kanssa olen saanut oman polkuni varrella olla tekemissä ja toivottaa teille oikein hyvää alkanutta vuotta. Nähdään vielä keväälläkin toimistolla ja tapahtumissa!

Oma polkuni johtaa sitten taas jonnekin muualle, mutta matkalle on tarjottu hyvät eväät yhdistyksen puolesta.

Sinikka Leino

Aapo Koivusalo

Nivelposti 1/2024 | 5

Kevään 2024 Nivelverkko -luennot 28.2.2024 kl 18:00 sjukskötare, psykoterapistuderande (KBT) Petra Toivonen Artros, livskvalitet och psykiskt välbefinnande Arbis – Turun ruotsinkielinen työväenopisto, Kaskenkatu 5, Åbo, Anmälningsinformation i evenemangskalendern, s.18 6.3.2024 klo 17:30 professori Minna Stolt, Turun yliopisto ja Satakunnan hyvinvointialue Jalkaterveys – neuvoja jalkojen itsehoitoon Runosmäen vanhuskeskus, Varusmestarintie 14, Turku 12.3.2024 klo 17:30 lakimies Kaisa Mähkä Edunvalvontavaltuutus – miksi ja miten se tehdään ja mitä tulee ottaa huomioon asiakirjaa laadittaessa?

Varsinais-Suomen Lähitapiolan tilat, 6. krs, Yliopistonkatu 14, Turku, opastus alaovelta.

Luennolle ilmoittautuminen. Ilmoittautumisohjeet tapahtumakalenterissa s 18.

Huom! Luento jälkikäteen katsottavissa vain 15.-28.4. Nivelverkossa.

9.4.2024 klo 17:30 apteekkari Lenita Jokinen Itsehoitolääkkeet osana lääkehoitoa – tunnistammeko riskit Liedon valtuustosali, Kirkkotie 13, Lieto

Luennot taltioidaan sivustolle www.nivelverkko.fi

17.4.2024 klo 17:30 UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari Lääkkeenä liikunta -apua nivelrikkoon ja muihin tule-sairauksiin Naantalin kylpylä, Matkailijantie 2, Naantali

FasciaMethod - PhysioPilates -ryhmä järjestetään torstaisin klo 17.30-18.30 ajalla 25.1.-2.5. (huom. ei hiihtolomaviikolla 22.2.).

Ensimmäiset 7 kertaa ovat FasciaMethodia ja loput 7 kertaa PhysioPilatesta.

Kevätkauden hinta on jäsenille 84 €, muille 104 €.

Mukaan tarvitset juomapullon, oman jumppamaton sekä pienen hierontapallon (esim. tennis-, faskia- tai lacrossepallo).

Paikkana toimii Gillesgårdenin Peilisali (Aurakatu 1, Turku). Ryhmää ohjaa fysioterapeutti Rosaliina Vannesluoma.

Kaksi uutta kuntosalivuoroa omatoimiseen harjoitteluun Folkhälsanin esteettömällä kuntosalilla (Luolavuorentie 7A, Turku).

Vuorot järjestetään torstaisin klo 11-12 ja klo 12-13 ajalla 11.1.-30.5. (pl. helatorstai 9.5.), yhteensä 20 kertaa. Kevätkauden hinta on jäsenille 60 €, muille 80 €.

Salilla on helppokäyttöiset HUR-paineilmalaitteet ja sisäänpääsyyn vaaditaan ovikoodi, jonka saat ilmoittautuessasi ryhmään. TULE-tietokeskuksen fysioterapeutti vierailee vuoroilla antamassa ohjausta ja harjoitteluvinkkejä torstaina 7.3.

Ilmoittautumiset yhdistyksen toimistolle.

Liity Turun Seudun Nivelyhdistyksen jäseneksi • Täyttämällä tämän lomakkeen ja toimittamalla sen meille: Turun Seudun Nivelyhdistys ry, Lonttistentie 9 B 15, 20100 Turku.

• Yhdistyksen internetsivuilla www.nivelposti.fi/liity-jaseneksi Jäsenmaksu on 28 €/vuosi.

Saat laskun postitse muun jäsenmateriaalin ohessa. *Nimi:_________________________________________ *Katuosoite:____________________________________ ______________________________________________ *Postinumero ja -toimipaikka:_______________________ _______________________________________________

*Pakollinen tieto

Kevään uudet liikuntaryhmät

*Puhelin:_______________________________________ Sähköposti:_____________________________________ Syntymäaika:___________________________________ Oireileva nivel:___________________________________ Sukupuoli: □ Nainen □ Mies □ Muu □ En halua kertoa Äidinkieli: □ Suomi □ Ruotsi □ Muu □ Haluan sähköisen jäsenkortin ja kaikki laskut sähköpostitse. □ Jag vill ha artrosbroschyren på svenska. □ Haluan nivelrikko-esitteen suomen kielellä. * □ Hyväksyn ylläolevien tietojen rekisteröinnin jäsenrekisteriin.

6 | 1/2024 Nivelposti

YHDISTYS tiedottaa

ÅBONEJDENS ARTROSFÖRENING RF

Yhdistyksen kanssa matkalle Pärnuun ja Ahvenanmaalle Keväällä järjestetään neljä yhdistyksen omaa retkeä, joista tarkemmat tiedot keskiaukeaman tapahtumakalenterista. Näiden lisäksi järjestämme kaksi retkeä matkatoimistojen kanssa.

Toukokuussa teemme viikon kylpylämatkan Kaari-Matkojen kanssa Pärnuun. Lue tarkemmin matkasta sivulta 34.

Syyskuun 20.-22. päivä teemme viikonloppumatkan Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlille TTC-Charterin kanssa. Luvassa on monipuolisia aktiviteetteja, elämyksiä ja paikallisia tuotteita, kun sadonkorjuuviikonlopun vierailukohteet ja avoimet maatilat kutsuvat juhlimaan uuden sadon antimia.

Tarkempi hinta, ilmoittautumisohjeet ja lisätietoja matkasta julkaistaan sähköisesti. Kaikille matkasta kiinnostuneille järjestämme myös infoillan torstaina 16.5. klo 17 yhdistyksen tiloissa, mukana kohteista ja matkaohjelmasta tarkemmin kertomassa matkanjohtaja Elina Haapanen.

Liikuntapuhelin poistuu käytöstä Yhdistyksen liikuntavastaavan puhelinnumero poistuu käytöstä. Liikuntatoimintaan liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä yhdistyksen toimistoon tai palvelukoordinaattoriin.

Tue yhdistyksen toimintaa ostoksilla Yhdistyksen toimitilassa on myynnissä t-paitoja, pipoja ja XCLIP-kyynärsauvan pidikkeitä.

Lisäksi myynnissä Tuula Vainikaisen tietokirjoja. Miksi aina väsyttää? Irti uupumuksen noidankehästä ja Kumppanina muistisairaus -kirjojen hinta on 10 €/kpl. Elämää ennen ja jälkeen tekonivelten -kirja myynnissä hintaan 26 €/kpl.

Yhdistyksen historiikin kirjoitti Anne Pentti. Loput historiikit myynnissä hintaan 15 €/kpl.

Kaikki ostokset tukevat samalla yhdistyksen toimintaa!

Lainaksi rollaattori Yhdistys on saanut lahjoituksena rollaattorin, jota yhdistyksen jäsenet saavat lainata. Laina-aika on sovittavissa muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Mikäli rollaattorille olisi tarvetta, otathan yhteyttä yhdistyksen työntekijöihin! Kuva rollaattorista on tämän lehden sivulla 30.

Tilaa Nivelposti-lehti Lehti postitetaan yhdistyksen jäsenille kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi lehden voi tilata 14 euron vuosimaksulla. Sote- ja opetusalan ammattilaisille tarjoamme mahdollisuuden tilata lehti maksutta. Tilaukset tehdään yhdistyksen toimistoon.

Nivelposti 1/2024 | 7

Liikkuminen edistää

toimintakykyä ja henkistä hyvinvointia Teksti: Päivi Kolu, UKK-instituutti, tutkija, TtM, fysioterapeutti

Säännöllinen liikkuminen vaikuttaa tutkimusten mukaan myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Omien lihasten käytön merkitys korostuu myös terveysongelmien, kuten nivelsairauksien hoidossa, vaikka nivelten kipu ja jäykkyys saattavatkin ajoittain vähentää liikkumismotivaatiota.

Suosituksen mukaan reipastehoista liikkumista tulisi kertyä viikkoa kohden vähintään 2,5 tuntia tai rasittavatehoista liikkumista tunti ja vartti, mutta liikkuminen voi muodostua myös näiden yhdistelmästä (Kuva 1). Terveyden kannalta ihanteellisinta olisi, mikäli omien lihasten käyttö jakaantuisi mahdollisimman monelle viikonpäivälle.

Päivää kohden tämä tarkoittaa hieman yli 20 minuutin reipastehoista liikku-

mista, jonka voi toteuttaa myös muutaman minuutin pätkissä. Ajallisesti suosituksen vähimmäismäärä on toteutettavissa, sillä se vastaa noin 2 % viikoittaisesta valveillaoloajasta, kahdeksan tunnin yöunet huomioiden.

Kestävyysliikkumisen lisäksi nivelsairauksien hoidon kulmakiviä ovat myös muutaman kerran viikossa toteutettavat lihaskuntoa ja liikehallintaa, kuten tasapainoa, kehittävät harjoitteet.

A IST KUM RASITTAVAA LIIK

TAI

REIPASTA LIIKKU

MI S

TA

tai

2t3 0m / vk in

OM

AT

OI

MI

NT AK

YK

YH

UO

MI

OI

DE

N

SOVELTAEN LIIKKUMALLA HYVINVOINTIA

KEVYTTÄ LIIKUSK

ELUA AINA

TAUKOJA PAIKALLA

A

PALAUTTAVAA U

ON NOLO

KUN

VO I

RIIT T ÄVÄS TI

NTA

Soveltava viikoittainen liikkumisen suositus aikuisille, Soveltava viikoittainen liikkumisen suositus aikuisille, joiden liikkuminenjoiden on jonkin verran vaikeutunut www.ukkinstituutti.fi liikkuminen on vaikeutunutwww.ukkinstituutti.fi

Kuva 1. Soveltava liikkumisen suositus rohkaisee liikkumaan omien voimavarojen mukaan.

Päivi Kolu

Jokainen askel on tärkeä On rohkaisevaa, että jokaisella askeleella ja lyhytkestoisellakin pyrähdyksellä on terveyden kannalta merkitystä, kunhan niitä kertyy riittävästi päivää ja viikkoa kohden. Lisäksi paikallaanoloa tulisi tauottaa mahdollisimman usein. Nivelsairauksissa tauottamisen merkitys korostuu, koska pitkäkestoinen paikallaanolo, kuten istuminen, saattaa lisätä nivelten jäykkyyttä, joka yleensä helpottaa liikkeelle lähtemisen myötä. Nivelen liike lisää nivelnesteen määrää nivelessä, joka toimii voiteluaineen tavoin nivelpintojen välissä. Liikkeen ansiosta myös nivelrustojen aineenvaihdunta paranee, joka saattaa osaltaan lievittää nivelkipua.

Liikkuminen on oleellinen osa nivelsairauksien hoitoa. Ihanteellisinta olisi suosia lajeja, kuten kävely ja pyöräily, joissa niveleen ei kohdistu vääntöä tai iskutyyppistä kuormitusta. Suositeltavia ajankohtaisia talvilajeja ovat esimerkiksi hiihto ja sauvakävely, sillä ne kuormittavat koko vartalon lihaksia ja parantavat tasapainoa sekä hengitysja verenkiertoelimistön kuntoa. Vastaavasti uinnissa ja vesijumpassa veden noste helpottaa liikkeitä ja veden vastusta hyödyntämällä on mahdollista säädellä liikkeen tehoa.

Kävellessä iskuja vaimentavat jalkineet ja pehmeä alusta, kuten metsämaasto, vähentävät alaraajojen niveliin kohdistuvaa kuormitusta. Sauvakävellessä voi maaston, kävelytekniikan ja sauvojen päihin asennettavien kumituppien avulla vähentää yläraajojen iskutyppistä kuormitusta.

8 | 1/2024 Nivelposti "Tärkeintä on, että pyrimme kaikin käytössämme olevin keinoin liikkumisen lisäämiseen ja paikallaanolon vähentämiseen."

Kuva: Marc Felder.

Luontoliikunta edistää henkistä hyvinvointia

Monipuolinen liikkuminen osa nivelsairauksien hoitoa ja Nivelsairauksien mukanaan tuomat ki- kuntoutusta vut ja toimintakyvyn rajoitukset saattavat heikentää henkistä hyvinvointia. Lisääntyneen tutkimustiedon myötä on vahvistunut näyttö luonnossa liikkumisen henkistä hyvinvointia edistävästä vaikutuksesta. Luontoympäristössä, kuten metsässä, puistossa tai puutarhassa liikkumisen on todettu vähentävän stressi-, masennus- ja ahdistusoireita, lisäävän vireyttä sekä laskevan verenpainetta ja sykettä. Vaikka liikkumisella ei ole mahdollista vähentää kaikkia mielenterveysongelmia, on sillä merkitystä monien sairauksien, kuten lievän ja keskivaikean masennuksen sekä ahdistuneisuushäiriön hoidossa.

Nivelkivuista ja liikerajoituksista huolimatta myös lihaskuntoharjoitteet ovat tärkeä osa nivelsairauksien hoitoa, koska vahvat lihakset tukevat niveltä ulkoapäin. Lisäksi lihaskunnon ja hyvän tasapainon myötä arkiaskareet sujuvat usein helpommin, mikä edistää toimintakykyä. Näin ollen jokaisella paikallaanoloa korvaavalla askeleella, arkiaskareella ja lihasvoimaa vahvistavalla liikkeellä on merkitystä. Tärkeintä on, että pyrimme kaikin käytössämme olevin keinoin liikkumisen lisäämiseen ja paikallaanolon vähentämiseen.

Lähteet ovat saatavilla toimituksesta.

Kävely pehmeällä metsä- tai kuntopolulla vähentää alaraajojen iskutyyppistä kuormitusta.

Ryhmään kuulumisen tunne lisää liikuntatoimintaan sitoutumista Turun Seudun Nivelyhdistys ry toimi tilaajana Yhteisöpedagogi YAMK -opinnäytetyölleni, jossa selvitettiin yhdistyksen ryhmämuotoisen, soveltavan liikunnan vaikutuksia osallistujille. Taustalla oli havainto, että nivelrikkoon sairastuneet motivoituivat osallistumaan aktiivisesti yhdistyksen liikuntaryhmiin ja sitoutuivat niihin useiden vuosien ajaksi. Osallistujia kuulemalla haluttiin selvittää, mikä ryhmäliikuntatoiminnassa vetää puoleensa ja samalla kehittää mittareita toiminnan arvioimiseksi.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi yli sata yhdistyksen liikuntatoimintaan osallistunutta henkilöä. Vastaajien mediaani-ikä oli 71 vuotta, heistä 81 % oli naisia ja 19 % miehiä. Vastanneista 95,5 % kertoi sairastavansa nivelrikkoa tai jotakin muuta sairautta.

Tutkimus osoitti, että ryhmämuotoisena järjestetty sovellettu liikunta lisää motivaatiota osallistua siihen säännöllisesti. Ryhmässä syntyvät sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus lisäävät ryhmään kuulumisen tunnetta, joka lisää sitoutumista toimintaan. Ryhmissä voi myös syntyä ystävyyssuhteita ja ne voivat vähentää yksinäisyyttä. Ryhmiin osallistuneet kuvailivat usein myös saaneensa liikunnasta apua nivelrikkosairauden tai sen kipujen hoitoon. Liikunnan hyöty on moninainen ja ryhmä tukee osallistumista siihen, kuten eräs kyselyyn vastannut kuvaili: ”On ollut erittäin tärkeää, lisännyt sosiaalisia suhteita kun ryhmässä tapaa samanhenkisiä ihmisiä ja saa toisilta neuvoa ja vertaistukea.”

Teksti: Annukka Helander

Liikunnan harjoittaminen on tehokas, turvallinen ja taloudellinen keino lisätä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Kuitenkin suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Liikkumattomuus aiheuttaa yli kolmen miljardin euron kustannukset yhteiskunnallemme vuosittain (UKK-instituutti 2023).

Tutkimuksen aihe oli ajankohtainen ja merkittävä.

Kiitos kaikille kokemuksistaan kertoneille!

Opinnäytetyön voi lukea Theseus-palvelussa www.theseus.fi/handle/10024/817475 ja yhdistyksen toimitilassa tulosteena.

Luento ti 12.3. klo 17.30 Edunvalvontavaltuutus – miksi ja miten se tehdään ja mitä tulee ottaa huomioon asiakirjaa laadittaessa?

Luennoitsijana lakimies Kaisa Mähkä Asianajotoimisto Kailiala Oy:stä.

Varsinais-Suomen Lähitapiolan tilat, 6. krs, Yliopistonkatu 14, Turku Kahvitarjoilu klo 17.00 alkaen. Ilmoittaumiset viim. 5.3.

Nivelposti 1/2024 | 9

Liikunta tavaksi – vaikutukset pysyviksi Teksti: Sinikka Leino • Kuva: Samu Kaukoranta

Liikunnan terveysvaikutukset ovat kiistattomat, mutta silti liikkumattomuus keskuudessamme lisääntyy. Riittävä liikunta ja hyvä ravitsemus ovat edelleen terveytemme perusta.

Liikunnan merkitys ihmisen toimintakyvylle ja elimistölle on tärkeää. Pitkittynyt liikkumattomuus ja istuminen on terveydelle haitallista. Aivot rakastavat liikuntaa, mutta niin rakastaa myös kehosi ja mielesi. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta edistää toimintakykyä ja terveyttä. Liikunta ehkäisee monia sairauksia, alentaa verenpainetta ja edistää sydänterveyttä. Liikunnan lisääminen vahvistaa oppimisen kannalta keskeisiä taitoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaitoja, aloitekykyä ja keskittymistä. Pienelläkin liikunnan lisäämisellä on välittömät vaikutukset.

Liikkumisen vaikutukset nivelrikon hoidossa ja ennaltaehkäisyssä Sanotaan, että liikunta on lääke. Se on totta – liikunta sekä hoitaa että ehkäisee monia sairauksia. Liikunnasta on hyötyä nivelrikon hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Polven tai lonkan nivelrikkoa potevien kivut voivat lievittyä yhtä hyvin liikunnalla kuin kipulääkkeillä. Liikunta ylläpitää ja parantaa liikelaajuutta, lihasvoimaa ja toimintakykyä sekä lievittää oireita. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa energiakulutukseen ja säännöllinen liikunta onkin hyvä apu painonhallintaan. Liikunta on myös luonteva keino parantaa unen kestoa ja laatua.

Hyviä liikuntamuotoja nivelrikosta kärsiville ovat sellaiset liikuntamuodot, joissa ei tule tärähdyksiä nivelille.

Tällaisia ovat esimerkiksi pyöräily, uin-

ti, hiihto, kuntosaliharjoittelu ja kävely. Monet liikunnalliset harrastukset tarjoavat mahdollisuuden tavata uusia ihSamu Kaukoranta antoi Nivelverkko-luennolla vinkkejä misiä ja solmia sosiaalisia konsohvan pohjalta nousemiseksi. takteja sekä saada uusia kokemuksia. Yhdistyksemme liikuntaryhmät tarjoavat sosiaalisen verLuonto on monipuolien terveyden kottumisen mahdollisuuden, tukea ja ja hyvinvoinnin lähde. Sopivassa maasyhteenkuuluvuuden tunnetta. Esimer- tossa ja oikein pukeutuneena jokainen kiksi vesijumpparyhmiin on helppo tul- voi nauttia luonnossa liikkumisesta la mukaan ja ohjaajiemme positiivinen kaikkina vuodenaikoina. Liikkuminen asenne yhdessä musiikin kanssa luovat lähiviheralueilla on virkistävää, eduliloa ja innostusta tunnin aikana. lista, ekologista ja helposti saavutettaLiikkumiseen jokainen voi itse vai- vaa. Luonto ja luonnossa liikkuminen kuttaa. Sen tervehdyttävät vaikutukset on meille suomalaisille osa suomalaisnäkyvät elimistössä melkein heti. Nivel- ta kulttuuria, elämäntapaa ja vapaa-aiten jäykkyys vähenee jo ensimmäisten kaa. liikuntakertojen jälkeen, ja salilla lihasLiikunta edistää osaltaan fyysistä, voima suurenee muutamassa viikossa. psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toiKaksi ja puoli tuntia liikuntaa viikossa mintakykyä, hyvinvointia ja elämänlaaeli vaikkapa puoli tuntia reipasta sau- tua kaikissa elämänkaaren vaiheissa. vakävelyä lähes päivittäin laskee lepo- Lopuksi Lauri ”Tahko” Pihkalan eläsykettä ja verenpainetta jo parissa kuu- mään jäänyt lausahdus: ”Emme lopekaudessa sekä kestävyyskunto paranee ta liikkumista, kun ikäännymme, vaan noin kolmessa kuukaudessa. ikäännymme, kun lopetamme liikkumisen”.

Innosta itsesi liikkumaan Muista, että liikkumisen tulee olla myös hauskaa. Älä suhtaudu liikkumiseen liian vakavasti, silloin se voi alkaa tuntua velvollisuudelta. Säilytä positiivinen asenne. Liikunnallinen elämäntapa syntyy vähitellen innostumisen, yhdessä tekemisen, kannustamisen ja kokemusten avulla. Jotta liikunnasta tulisi tapa, ovat ilon ja onnistumisen kokemukset tärkeitä.

Katso luento ja innostu liikkumaan! www.nivelverkko.fi -sivustolta.

Fysioterapeutti Samu Kaukoranta: Liikkeelle tauon jälkeen – Miten löytää sohvan syleilystä takaisin liikunnan pariin?

10 | 1/2024 Nivelposti

Ennakointi on tärkeää myös jalkaterveyden kannalta Jalkojen omahoito

Ehjä iho suojaa bakteereilta ja infektioilta

Teksti: Nina Grönholm, lähihoitaja, jalkojenhoitaja (AT), yrittäjä Jalkojesi hoitaja Nina

Jalkojen omahoidolla tarkoitetaan jokaisen itselleen tekemiä toimenpiteitä, jotka edistävät omien jalkojemme hyvinvointia. Se tarkoittaa tietysti myös kaikkia niitä valintoja, joita arjessamme teemme, lähtien esimerkiksi siitä, millaisia sukkia ja kenkiä päivittäin valitsemme käyttää.

Omahoitoon tarvitaan tietämys siitä, mitkä toimet jalkaterveyttä edistävät. Tarvitaan myös toimintakykyä toteuttaa sitä, mitä tiedämme. Jotta omahoidosta on hyötyä, sen tulee olla säännöllistä – jopa päivittäistä. Säännöllisyydellä saavutetaan tehokkaimmin haluttu terveyttä edistävä vaikutus.

Omahoidon tärkeys korostuu luonnollisesti silloin, jos henkilö sairastaa alaraajoihin vaikuttavaa sairautta, kuten esimerkiksi diabetesta tai nivelreumaa.

Päivittäisten toimintojen lisäksi on hyvä muistaa ihon kunnon viikoittainen tarkistaminen sekä huomion kiinnittäminen sellaisiinkin alueisiin, joihin on vaikea nähdä.

Kaavioon on koottu keskeisimmät asiat jalkojen omahoitoon kuuluvista toimenpiteistä.

Jos ihossa on havaittavissa hankauma, haava, rakko, halkeama, tulehduksen oireita, kipua tai jotain muuta ehjästä terveestä ihosta tai kynnestä poikkeavaa, tulee siihen kiinnittää erityistä huomiota. Harmittoman tuntuinen ihorikko voi olla avoin väylä elimistöön kulkeutuvalle vakavallekin bakteeri-infektiolle.

Kynnen lyhentämisessä kynnen reunojen pyöristystä tulee välttää kynnen sisäänpäinkasvun ja sen myötä tulehdusten ennaltaehkäisemiseksi. Jokaisella perheenjäsenellä tulisi olla omat henkilökohtaiset säännöllisesti puhdistetut kynsienhoitovälineet. Näin vältytään mahdollisilta jalkainfektioiden tarttumisilta välineiden välityksellä.

Usein meiltä jalkojenhoitajilta kysytään, mitä mieltä olemme ihon kovettumien raspauksesta, jota on ennen jopa kuultu suositeltavan. Nykyohjeistuksen mukaan ihon voimakasta hankausta raspilla ei suositella lainkaan. Tämä siksi, että iho pyrkii luonnollisesti suojautumaan hankaukselta ja puolustautuessaan tuottamaan lisää kovettunutta ihoa suojakseen.

Oman jalan suojaaminen tossuilla, kengillä tai sukilla aina yleisissä tiloissa liikuttaessa on tärkeää. Uimahallit, yleiset saunat ja liikuntatilat ovat paikkoja, joissa mm. jalkasilsa ja kynsisieni pääsevät helposti tarttumaan.

JALKOJEN OMAHOITO PÄIVITTÄINEN OMAHOITO:

PESU JA HUOLELLINEN KUIVAUS Jalkaterät pestään miedolla pesuaineella.

Jokainen varpaanväli kuivataan huolellisesti erikseen. Hautuneisiin varpaanväleihin voi laittaa lampaanvillaa.

RASVAUS

SUKAT JA KENGÄT

Oman ihon tarpeisiin sopivan rasvan säännöllinen käyttö. Voidetta laitetaan sen verran, että se imeytyy hyvin ihoon. Myös kynnet voidaan rasvata, mutta varpaanvälejä ei suositella rasvattavan. Kovettumakohtien rasvausta voidaan tehostaa pyörivin liikkein hieromalla.

Sukan tulee olla puhdas, sopivan kokoinen, kiristämätön sekä materiaaliltaan sellainen, että kosteus pääsee iholta poispäin eikä jää hautumaan sukan ja ihon väliin.

Jalkojen hyvinvointia edistävä kenkä on pituudeltaan, leveydeltään ja laajuudeltaan jalkaa puristamaton. Kengän kärki ei saa puristaa varpaita suppuun ja estää niiden normaalia liikerataa.

SÄÄNNÖLLISESTI HUOMIOITAVIA ASIOITA:

JALKOJEN KUNNON TARKASTUS Jalkojen ihoon ja tuntemuksiin tulee kiinnittää säännöllistä huomiota. Apuna tarkastuksessa voit käyttää varrellista jalkapeiliä.

JALKAVOIMISTELU Jalkavoimistelu on yksi omahoidon kulmakivistä. Säännöllinen jalkavoimistelu ylläpitää lihastasapainoa ja ehkäisee kipuja sekä virheasentojen syntymistä.

Jalkaterät ovat ihmisen “kivijalka” ja perusta, jonka päälle kaikki muu rakentuu.

Tarvitsemme liikkuaksemme lihasvoimaa, tasapainoa ja liikkuvuutta.

ASIANTUNTIJA APU Käänny rohkeasti asiantuntijan apuun jos olet epävarma tai sinulla ilmenee sellaisia ongelmia, joita et itse pysty hoitamaan.

Nivelposti 1/2024 | 11

Toimintakyvyn rajoitteet omahoidon toteuttamisessa Jalkojen omahoito vaatii kokonaisvaltaista toimintakykyä.

Usein erilaiset fyysiset, psyykkiset tai esimerkiksi iän tuomat rajoitteet heikentävät kykyä huolehtia jalkaterveydestä asianmukaisesti. Jalkateriä hoidettaessa tarvitaan mm. liikkuvuutta, ulottuvuutta ja hyvää näkökykyä. Jos omassa toimintakyvyssä ilmenee väliaikaisia tai pysyvämpiä rajoitteita, eikä säännöllistä apua ole lähipiiristä saatavilla, on tärkeää käydä hoidattamassa jalat jalkaterveyden ammattilaisella. Sama pätee myös silloin, jos iho- ja kynsimuutokset ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa sellaisiksi, ettei niiden omahoito ole enää mahdollista kotikonstein. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi paksuuntuneet kynnet, joita ei

itse enää saa lyhennettyä tai massiivisesti kovettuneet kantapäät, joita ei enää säännöllinenkään rasvaus pehmennä.

Jalat jäävät usein katseilta piiloon sukkien sisälle. Jopa lähipiirissä voi olla ihminen, jonka jalkojen tilanteesta ei kukaan ole tietoinen. Ongelmat saattavat paljastua vasta vuosien kuluessa, koska ongelmista kärsivä ihminen ei ole halunnut vaivata omilla avuntarpeillaan. Jalkaterveys on kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttava asia. Jos huoli herää, voi ystävää tai omaista tarjoutua auttamaan esimerkiksi jalkojenhoidon ajanvarauksen kanssa.

Hoitoon hakeutuessa on hyvä muistaa, ettei syystä tai toisesta hoitamatta jääneitä jalkoja tarvitse hävetä.

Jalkojen hoidon tärkeys ennen tekonivelleikkausta Teksti: Johanna Tittonen, lähihoitaja, jalkojenhoitaja (AT), yrittäjä Johannan jalkahoito • Kuva: Eevi Föhr

Jalat tulee tutkituttaa jalkojenhoitajalla ennen leikkausta. Hyvän omahoidon lisäksi jalat kannattaa näyttää hyvissä ajoin jalkojenhoitajalla. Jos jalat eivät ole kunnossa leikkauspäivänä, voi pahimmassa tapauksessa leikkaus peruuntua.

Nykyään kun leikkausjonot ovat pitkiä, on kurjaa joutua siirtämään tärkeä päivä. Etenkin, kun kyse on usein melko helposti hoidettavissa olevista ongelmista. On erityisen tärkeää, että jalkojen iho on leikkauspäivänä ehjä, eikä mitään infektioportteja saa olla. Infektioporteilla tarkoitetaan ihottumaa, haavoja ja hautumia eli oikeastaan kaikkea, josta bakteerit, virukset ja mikrobit pääsevät elimistöön. Jalkojen infektiot lähtevät usein liikkeelle sisäänpäin kasvavista kynsistä, jotka painavat kynsivalleihin sekä varpaanvälien hautumista tai kantapään halkeamista. Varpaiden väleistä iho jää usein kuivaamatta ja kosteus hautoo varvasvälien ihon rikki. Etenkin ahtaimmat välit saattavat jäädä huomaamatta, koska ne ovat usein hankalasti itse tutkittavissa. Jos jalkahygienia on huonoa, voi rikki menneeseen ihoon tulla infektio, sieni-infektio tai pahimmassa tapauksessa ruusu.

Milloin jalkojenhoitajalle?

Tavallisesti jalkoja tulisi tutkituttaa kerran vuodessa jalkojenhoitajalla. Jos jalkojen omahoito on heikkoa, kannattaa jalkojenhoitajalle tulla ensimmäisen kerran jo leikkauksen suunnitteluvaiheessa. Tällöin pystytään tarkastamaan ihon ja kynsien kunto varhaisessa vaiheessa ja antamaan hyvät omahoito-ohjeet. Jos jalat ovat hyvässä kunnossa ja omahoito onnistuu hyvin, niin leikkausta edeltävä tarkastus olisi hyvä tehdä noin 2-3 viikkoa ennen toimenpidettä. Tällä varmistetaan, että mahdolliset hautumat, ihorikot tai tulehdukset pystytään vielä hoitamaan ennen leikkausta. Tässä kohtaa jalkojenhoidossa ollaan erityisen varovaisia esimerkiksi kynsien ohennuksessa tai känsien ja kovettumien poistossa. Hyvällä ennakoinnilla taataan turvallinen leikkaus. Kun iho on hyvässä kunnossa, on tulevan leikkauksen haava-alueen paraneminen nopeampaan.

Leikkausta edeltävän jalkojenhoidon toteutus • Esitietolomakkeen täyttö: Kartoitetaan asiakkaan terveydentila; sairaudet ja lääkitys • Tutkitaan jalat: Katsotaan ihosta mahdolliset ihottuma-alueet, kovettumat, känsät ja syylät, ihorikot ja hautumat. Kynsistä tarkastetaan erityisesti sisäänpäin kasvut ja paksuuntumat. Kynsisieni ei ole este leikkaukselle • Jalkakylpy: Toteutetaan vain, jos ei sille ole terveydellistä estettä (hautumat, ihorikot) • Kynsien hoito: Kynsilakan poisto, kynsien leikkaus ja siistiminen. Leikkauspäivänä ei saa olla kynsissä lakkaa • Ihon kunnosta riippuvat hoidot: Kovettumien, kuivan ihon, känsien poisto. Halkeilevien kantapäiden hoito • Rasvaus ja kevyt hieronta. Lopuksi kuivataan varpaiden välit ja opastetaan lampaanvillan käyttö • Omahoidon-ohjaus

Muuta huomioitavaa ennen leikkausta Leikkaus on iso toimenpide, joka vaatii hyvää valmistautumista. Kun pitää itsestään ja kunnostaan hyvää huolta, toipuminenkin on nopeampaa. Säännöllinen ulkoilu, lihaskunnon vahvistaminen ja terveellinen ruokavalio auttavat toipumisessa. Apuvälineet kannattaa hankkia tarpeeksi aikaisin, jolloin niiden käyttö tulee tutuksi jo ennen leikkausta. Esimerkiksi kyynärsauvojen käyttöä on hyvä harjoitella ja miettiä hieman etukäteen, miten arjen eri askareista pystyy suoriutumaan. Vältä uusien kenkien käyttöönottoa ennen leikkausta, etteivät ne hierrä ja tee rakkoja ihoon. Jos jokin asia tulevassa leikkauksessa mietityttää, ota yhteyttä matalalla kynnyksellä leikkaavaan tahoon.

Lähteet ovat saatavilla toimituksesta.

”Jalkaterveys tulisi nähdä osana yleisterveyttä ja siitä huolehtimista” -Terveyskirjasto

Varvasvälivillaa voidaan käyttää varvasvälihautumien hoidossa sekä niiden ehkäisyssä. Villa myös auttaa pitämään tiiviit varpaat paremmin erillään toisistaan.

12 | 1/2024 Nivelposti

Mitä huomioida

kenkiä ostaessa?

Teksti: Tiia Vaaksjoki, Terveydenhuollon rekisteröity jalkojenhoitaja, Jalkineliike Stella Oy • Kuva: Sielukasmedia

Aihe on helppo unohtaa ja tepsutella niin kuin aina ennenkin. Moni ei tule ajatelleeksi kuinka iso merkitys kengillä on kehon hyvinvointiin. Moni turha vaiva voisi olla historiaa oikeanlaisilla jalkineilla. Polvi-, lonkka-, jalkaterä- sekä selkäongelmat voivat johtua epäsopivista kengistä. Usein herätään kenkiä koskeviin asioihin vasta siinä kohtaa, kun ongelmia alkaa jo esiintyä. Ennaltaehkäisy on helpompaa.

Jalkojenhoitajan työssäni törmäsin usein siihen, että vanhat epäsopivat kengät säilytetään, vaikka niitä ei olisi enää hyvä käyttää. Ajatellaan, että ne kelpaavat vielä mökille tai roskien viemiseen.

Samoja kenkiä käytetään päivästä toiseen tilanteesta ja kelistä riippumatta. Kotonakin olemme paljon jalkojen päällä, jolloin sisäkengillä on merkitystä jalkojen hyvinvoinnille. Turhaa kärsiä kivuista, joille voi antaa helpotusta hyvillä kengillä.

Oikea koko ja lesti Lähdetään liikkeelle tärkeimmästä eli oikeasta koosta ja istuvuudesta. Suurimmalla osalla meistä on väärän kokoiset kengät, joko liian isot tai liian pienet. Liian kapeat tai liian leveät. Tärkeintä on, että jalan on hyvä olla kengässä. Lihakset ja nivelet pääsevät toimimaan oikein. Suurin osa jalkojen ongelmista johtuu väärästä koosta ja lestin leveydestä. Ongelmana on, ettemme tunne väärää kokoa. Jalka sopeutuu ja varpaat menevät ajan kanssa virheasentoon.

Sinne kenkään se jalka sujahtaa niin kuin ennenkin. Jalka kuitenkin muuttuu ajan kanssa ja koko sen myötä suuremmaksi. Oikea koko tuntuu liian pieneen tottuneelle alkuun liian isolta ja väljältä, mutta ongelma poistuu totuttelulla ja jalat alkavat voimaan paremmin.

Kenkien koon voi mitata kotona kengän sisäpohjallisella. Astu pohjallisen päälle. Huomioi kantapään oikea kohta.

Pohjallisen kärkeen pitää jäädä sormen leveyden verran tilaa, silloin käyntivara on riittävä, noin 1,5 cm. Huomioi kaikki jalkoihin puettavat pehmusteet ja tuet. Varpaiden pitäisi mahtua pohjallisen päälle eikä mennä juurikaan yli. Valitse kengän koko isomman jalan mukaan.

Jos mittaaminen on hankalaa, niin pyydä jalkojenhoitajaa tai kenkämyyjää mittaamaan jalkineet seuraavan kerran, kun menet vastaanotolle.

Pohja ja tukevuus Jaloissa jalkapohjaa suojaava rasvapatja häviää ajan kanssa ja kovettumia syntyy helpommin. Tästä syystä kävely on miellyttävämpää hyvien pohjien ansiosta. Pohjan on annettava iskunvaimennusta, jolloin kävely ei rasita niin paljon jalkojen niveliä. Joustava pohja, joka ei ole liukas, luo turvallisuutta kävelyyn.

Olet ehkä joskus kuullut puhuttavan kenkien kiertojäykkyydestä? Se on tärkeä asia kenkiä valittaessa. Kiertojäykkyys sekä kantakapin tukevuus ohjaavat jalkoja oikeaan asentoon kävelyn aikana. Useimmilla meillä esiintyy jaloissa nilkan virheasentoja, jotka heijastuvat ongelmina ja kipuina polviin, lonkkiin ja jopa selkään asti. Näihin ongelmiin pystyy osaltaan auttamaan juuri näillä kenkien ominaisuuksilla.

Jäykkyys pohjissa ei tarkoita kuitenkaan koko pohjan jäykkyyttä, vaan jalan etuosan kohdalla joustoa täytyy olla, jotta jalka pääsee toimimaan oikein. Toki on tilanteita esimerkiksi leikkauksessa jäykistetyt nivelet, jolloin jalkojen erityistarpeet on huomioitava erikseen.

Kenkien päällinen Kenkien päällisessä on hyvä olla säätövara, joko nauhat tai tarrat. Tällöin kenkien istuvuutta on helppoa säädellä. Päällismateriaalin ja vuorin tulisi olla pehmeää nahkaa tai tekstiiliä, jotta se ei aiheuta ihoon hiertymiä. Mahdollisimman saumaton vuori pienentää hiertymisen riskejä.

Kenkiä valitessa täytyy ottaa huomioon, että varpaiden kohdalla on oltava tilaa myös korkeussuunnassa. Varvastilan ollessa liian matala syntyy varpaiden päälle känsiä sekä kovettumia. Mataluus aiheuttaa myös kynsiongelmia. Liikkuminen on miellyttävämpää ilman turhia kenkien aiheuttamia kipuja.

Ja muistakaamme vielä ne sukat. Sukkien pitää olla sopivan kokoiset. Iho voi hiertyä liian suurista sukista. Liian pienet ja tiukat sukat puolestaan vetävät varpaat suppuun.

Epäsopivilla sukilla voi tehdä isoa haittaa, vaikka kenkä olisikin sopiva.

Näillä ohjeilla toivon sinun pääsevän hyvien kenkien hankkimisessa alkuun ja ylläpitävän jalkojen hyvinvointia yllä.

Nivelposti 1/2024 | 13

Tervetuloa ensitietoiltaan!

Teksti: Heidi Parkkonen, Kuntoutuksen ohjaaja opiskelija, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Turun Seudun Nivelyhdistys järjestää kaikille avoimia ja maksuttomia ensitietoiltoja neljä kertaa vuodessa sekä suomeksi että ruotsiksi. Illan aikana saat tietoa nivelrikon ennaltaehkäisystä ja hoidosta, sekä käytännön neuvoja nivelrikkokivun hoitoon ja lihasvoiman vahvistamiseen toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Mikäli nivelrikko on edennyt pitkälle, saattaa lääkäri suositella kirurgista hoitoa. Leikkauksen jälkeen nivelrikkokipu useimmiten helpottuu, jonka myötä elämänlaatukin paranee. Leikkauksesta toipuminen vie kuitenkin aikaa ja kuntoutumisprosessi on usein pitkä.

Leikkauspäätöksen tekeminen ei ole koskaan helppoa.

Moni alkaakin etsimään tietoa internetistä tai kyselee muiden ihmisten kokemuksia. Verkossa on kuitenkin myös paljon väärää tietoa eikä kaikkeen mitä siellä lukee, kannata luottaa. Mieleen jäävät helposti vain negatiiviset asiat, kuten epäonnistumiset leikkauksissa.

VINKKI! Nivelverkko.fi -sivustolta löydät useita luentoja, jotka sopivat tekonivelleikkaukseen valmistautumiseen.

Esimerkiksi Jani Knifsundin ja Matias Hemmilän luennot polven tekonivelleikkauksista, Matti Seppäsen lonkkaaiheinen luento, Helka Koivun luento nilkan nivelrikosta sekä Ville Äärimaan olkapään kiputiloja käsittelevä luento.

211123

Iltojen vetäjänä toimii fysioterapeutti, joka kertoo muun muassa miten liikunta auttaa ennaltaehkäisemään nivelrikon syntymistä ja miten hyvä fyysinen kunto helpottaa myös leikkauksesta toipumista. Illan aikana käydään myös läpi, mitä asioita kannattaa huomioida ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. Pääset tutustumaan samassa elämäntilanteessa oleviin vertaisiin ja jakamaan kokemuksia heidän kanssaan.

Illat ovat kaikille avoimia ja ne on suunnattu tekonivelleikkaukseen meneville, sitä suunnitteleville sekä heidän läheisilleen. Osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä. Ensitietoillan aikana saat tietoa nivelrikosta sairautena - mistä se johtuu ja mitä se aiheuttaa nivelelle. Fysioterapeutti antaa käytännön vinkkejä nivelrikon ennaltaehkäisyyn sekä neuvoja siihen, miten nivelrikon hoito voidaan aloittaa mahdollisimman pian diagnoosin saamisen jälkeen. Illoissa kerrotaan liikuntamuodoista ja erilaisista harjoitteista, jotka ovat sekä turvallisia että hyödyllisiä ennen ja jälkeen tekonivelleikkauksen. Oikeanlaisella liikunnalla voidaan pienentää myös kaatumisen riskiä.

Sabina Renwall ja Sanna Niemi ohjaavat yhdistyksen ensitietoiltoja.

Kevätkauden Ensitietoillat järjestetään suomen kielellä ti 19.3. klo 17.00 ja ke 24.4. klo 17.00 ruotsin kielellä ti 26.3 klo 17.00 ja ti 23.4. klo 17.00 yhdistyksen toimitilassa.

VAIN ISTA E EEK APT

MINNEA

Kotimainen D-vitamiinivalmiste.

Hyvin imeytyvä, auringonkukkaöljyä sisältävä kapseli.

Neljä vahvuutta: 20, 50, 100 ja 150* µg

Turvalliset D-vitamiinin saannin ylärajat ovat 1-11 vuotiailla 50 μg ja yli 11-vuotiailla 100 μg päivässä. * Minnea D 150 μg -tuotteesta saadun D-vitamiinin vuorokausiannos (150 μg) ylittää EU:ssa hyväksyttävän D-vitamiinin vuorokausirajan. Tuote soveltuu ainoastaan henkilöille, jotka tietävät D-vitamiinitasonsa olevan alhainen.

Pieni teko. Parempi päivä. – MUISTA KOKO SARJA:

minnea.fi

14 | 1/2024 Nivelposti

Testamentin laatiminen – mitä tulee ottaa huomioon

Johanna Rajalin-Siro ja Tommi Siro.

Teksti: Tommi Siro, varatuomari ja Johanna Rajalin-Siro, varatuomari, Lakiasiaintoimisto Siro

Testamentti on asiakirja, jolla henkilö määrää siitä, miten hänen omaisuutensa kanssa menetellään hänen kuolemansa jälkeen. Testamentti ilmaisee henkilön viimeistä tahtoa. Tyypillisesti testamentin laatimista aletaan miettiä siinä vaiheessa, kun ikää on karttunut vähän enemmän.

Sinänsä testamentti on asiakirjana ajankohtainen kaiken ikäisille.

Testamentinteko-oikeus on 18 vuotta täyttäneellä ja nuoremmallakin, jos hän on tai on ollut naimisissa. Lisäksi 15 vuotta täyttänyt saa tehdä testamentin siitä omaisuudesta, jonka hän on omalla työllään ansainnut.

Testamentin tekijän on ymmärrettävä testamentin tekemisen merkitys.

Jos henkilöllä on vakava mielenterveyden häiriö, muistisairaus tai muu vastaava, joka aiheuttaa sen, ettei henkilö kykene ymmärtämään, mistä testamenttiasiassa on kysymys, ei hän voi pätevästi tehdä testamenttia. Jos on aihetta epäillä, ymmärtääkö henkilö testamentintekohetkellä asian merkityksen, on suositeltavaa hankkia lääkärintodistus siitä, että hän on kykenevä testamentin tekemään.

Testamentin muotovaatimukset Testamentti on asiakirja, jota koskee tarkat muotovaatimukset. On syytä painottaa niiden merkitystä, koska mikäli muotomääräykset on sivuutettu, on testamentti pätemätön.

Testamentin muotomääräykset ovat: • tehtävä kirjallisesti • testamentin tekijän omakätisesti allekirjoitettava • kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän henkilön on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan.

Lain mukaan todistajien osalta testamenttiin merkitään ammatti ja asuinpaikka sekä todistamisen paikka ja aika. Todistajien tehtävänä on selvittää, että testamentin tekijä on täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostaan ilmaissut haluavansa tehdä testamentin. Lisäksi todistajien on varmistettava, että testamentin tekijä on omakätisesti allekirjoittanut sen. Todistajien ei tarvitse olla tietoisia testamentin sisällöstä, mutta heidän tulee tietää, että kyseessä on testamentti.

Testamentin suunnittelemisesta ja laatimisesta Testamentti on asiakirja, jota laadittaessa testamentin tekijän henkilökohtainen ja perhekohtainen elämäntilanne pitää ottaa huomioon. Siihen vaikuttaa omaan elämänpiiriin kuuluvat kysymykset kuten se, elääkö parisuhteessa, onko omia lapsia, mikä on suhde omiin lapsiin ja mikä on lasten elämäntilanne. On hyvä muistaa, etteivät esimerkiksi avopuolisot peri toisiaan ilman testamenttia. Testamentin tekeminen saattaa olla ajankohtainen myös silloin, jos lakimääräisiä perillisiä ei ole lainkaan.

Testamenttimääräyksillä on mahdollista vaikuttaa perinnön jakautumiseen perillisten kesken. Niillä voidaan määrätä myös siitä, että omaisuus me-

nee perillispiirin ulkopuolelle. On kuitenkin muistettava, että rintaperillisillä on aina oikeus vaatia lakiosaansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perintöosasta. Jos perittävällä on yksi lapsi, on lakiosa siten 50 % perittävän omaisuudesta.

Testamentti voidaan laatia koneella tai käsin. Viisainta on laatia testamentti yhdeksi yhtenäiseksi asiakirjaksi. Tärkeintä on, että testamentti ilmentää testamentin tekijän tarkoitusta ja tämä tarkoitus on pyrittävä kirjaamaan testamenttiin mahdollisimman selkeästi ja täsmällisesti. Testamentin tekijä voi perustella tekemiään määräyksiä esimerkiksi sen suhteen, miksi hän on halunnut testamentissa määrätä jonkun tietyn esineen menevän jollekin tietylle henkilölle. Kun testamentista käy selkeästi ilmi, mikä on ollut testamentin tekijän tahto ja tarkoitus, vältetään turhaa eripuraa perillisten kesken.

Testamentin muuttaminen ja peruuttaminen Ihmisten elämäntilanteet ja arvot saattavat muuttua ja sen seurauksena voi tulla tarvetta tehdä muutoksia tai lisäyksiä testamenttiin. Testamenttimuutoksia on mahdollista tehdä eikä laadittua testamenttia siten tarvitse pitää lopullisena asiakirjana. On kuitenkin syytä huomata, että muutok-

Nivelposti 1/2024 | 15 set ja lisäykset tulee tehdä testamentin muotomääräyksiä noudattaen.

Testamentin peruuttaminen on mahdollista koska tahansa. Jos testamentin peruuttaa eikä halua laatia uutta testamenttiasiakirjaa, palataan lakimääräiseen perimysjärjestykseen. Yksinkertaisinta on peruuttaa testamentti hävittämällä testamenttiasiakirja.

Eri testamenttityypit Testamentilla voidaan määrätä kaikesta omaisuudesta tai sen murto-osasta.

Tällaista testamenttia kutsutaan yleistestamentiksi. Jos testamentilla puolestaan annetaan tietty esine, vaikkapa asunto-osake tai määräsumma rahaa, kutsutaan sitä erityistestamentiksi.

Testamentilla voidaan testamentinsaajalle antaa omistus-, hallinta- tai käyttöoikeus. Se voi myös olla yhdistelmä näistä.

Keskinäinen testamentti on hyvin suosittu testamenttityyppi. Sitä käyttävät yleensä aviopuolisot, mutta se sopii myös avopuolisoille ja muillekin, esimerkiksi yhdessä asuville sisaruksille. Keskinäistä testamenttia on kahta päätyyppiä, jotka ovat keskinäinen omistusoikeustestamentti ja keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Keskinäinen testamentti muodostuu asiallisesti kahdesta erillisestä testamentista, jotka ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa ja jotka on sen vuoksi kirjoitettu yhdeksi testamenttiasiakirjaksi, jonka molemmat testamentin tekijät allekirjoittavat.

Yleensä keskinäinen testamentti sisältää testamenttivarallisuutta koskevat ensisijaiset ja toissijaiset määräykset. Testamentin tekijöiden keskinäismääräys on tyypillinen ensisijainen määräys. Siinä testamentin te-

kijät määräävät, että heidän omaisuutensa on jäävä sille, joka heistä elää kauemmin. Tarkoituksena on säilyttää pesä koskemattomana niin kauan kuin jompikumpi elää ja lykätä jako tapahtuvaksi vasta molempien kuoltua. Tavallisesti keskinäisessä testamentissa oleva toissijaismääräys määrää, miten omaisuus on molempien kuoltua jaettava.

Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla testamentin tekijät määräävät, että jälkeen elävä saa täydellä omistusoikeudella ensiksi kuolleen omaisuuden. Se antaa jälkeen elävälle vapaan määräämisvallan tuohon omaisuuteen. Jos testamentissa kuitenkin on edellä tarkoitettu toissijainen saaja, ei omistusoikeustestamentti anna ensisaajalle aivan täyttä määräämisvaltaa.

Hän ei silloin voi määrätä saamastaan omaisuudesta uudella testamentilla, vaan ensiksi kuolleen määräys toissijaisen saajan suhteen pysyy voimassa.

Koska testamentin saaja saa omistusoikeuden omaisuuteen, maksaa hän myös perintöveron saamastaan omaisuudesta.

Keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla puolestaan määrätään hallintaoikeus omaisuuteen jollekin, tavallisesti eloonjäävälle puolisolle, omistusoikeuden mennessä lakisääteisille perillisille tai testamentissa määrätylle saajalle. Hallintaoikeustestamentissa testamentin tekijän motiivina on hallintaoikeuden saajan, tavallisesti lesken, etujen turvaaminen. Hallintaoikeustestamentti on verotuksellisesti edullisempi kuin omistusoikeustestamentti. Koska omistusoikeus menee lakisääteisille perillisille tai testamentissa määrätylle taholle, he maksavat omaisuudesta perintöveron ensiksi kuolleen jälkeen,

mutta saavat vähentää omaisuuden arvosta lesken hallintaoikeuden arvon.

Leskelle hallintaoikeus on perintöverotuksessa verovapaa.

Testamenttia laatiessaan testamentin tekijä ei ole sidottu mihinkään testamenttityyppiin, vaan jokainen voi laatia juuri omiin tarpeisiinsa sopivan testamentin.

Testamentti hyväntekeväisyystarkoitukseen Kiinnostus sitä kohtaan, että omaisuutta testamentataan järjestöille, on lisääntynyt. Moni haluaa antaa ainakin osan omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen tai muuten itselleen tärkeäksi koetun toiminnan tukemiseen. Tyypillisesti testamentinsaajina näissä tilanteissa ovat yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt.

Yleishyödylliset toimijat saavat vuosittain varsin huomattaviakin testamenttilahjoituksia. Yleisesti arvioidaan, että tulevaisuudessa näiden merkitys vielä entisestään kasvaa. Monilla yleishyödyllisillä toimijoilla on testamenttiasioista vastaava henkilö, jonka kanssa asiasta on hyvä etukäteen keskustella. Näin voidaan pyrkiä varmistumaan siitä, että suunnitellulla testamentinsaajalla on edellytykset käyttää testamenttivaroja siihen tarkoitukseen kuin testamentin tekijä on tarkoittanut. Yleishyödylliset järjestöt eivät ole perintöverovelvollisia, joten testamentatusta omaisuudesta ei makseta lainkaan perintöveroa.

Lakiasiaintoimisto Siro piti 21.11.2023 Kaarinassa Turun Seudun Nivelyhdistyksen järjestämän yleisöluennon aiheesta testamentin laatiminen ja mitä siinä tulee ottaa huomioon. Artikkeli pohjautuu tähän luentoon.

16 | 1/2024 Nivelposti

NIVELRIKKOUUTISIA

Fysioterapian Kelakorvattavuus poistui,

mutta kotona tehtävä hoito pääsi kotitalousvähennyksen piiriin Teksti: Annika Welling-Nyberg

Vuoden 2023 alussa fysioterapiahoidon Kela-korvattavuus poistui. Samalla muuttui myös lähetekäytäntö: lääkärit eivät enää kirjoita lähetteitä fysioterapiahoitoon, vaan asiakas varaa ajan suoraan valitsemaltaan fysioterapeutilta ja valitsee hoitopaikkansa itse.

Uutuutena on myös kotitalousvähennys: vuoden 2024 alusta alkaen asiakas voi hakea kotitalousvähennystä kotona tuotetusta hoidosta.

Tammikuussa 2023 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä yksityisen sektorin tarjoamista fysioterapiapalveluista poistui Kela-korvattavuus. Kela-korvausten muutokset vaikuttavat myös matkakorvauksiin: yksityiseen sairaanhoitoon tehdystä matkasta voi saada korvauksen vain silloin, kun kyseinen hoito on Kela-korvattavaa. Näin ollen fysioterapiakäynteihin liittyvistä matkoista ei enää voi hakea Kela-korvausta.

Tästä huolimatta fysioterapiahoidon rooli on yhtä tärkeä kuin ennenkin: hyvin toteutettu fysioterapiahoito tukee liikunta- ja toimintakykyä, joka vuorostaan edistää ja ylläpitää hyvää elämänlaatua. Suomen kuntoutusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Satu Grekin kannustaa kokeilemaan fysioterapiaa: – Jos yhtään on kipuja tai vaikeutta karkeamotoriikassa, kannattaa ilman muuta satsata fysioterapeutin tapaamiseen! Fysioterapeutti on fyysisen toimintakyvyn asiantuntija, ja riittää usein avuksi. Hän osaa tarvittaessa ohjata asiakkaan sopivalle terveydenhuollon ammattihenkilölle tai lääkärille.

– Vuonna 2024 uutta on se, että kotona annettu fysioterapia oikeuttaa kotitalousvähennykseen! Tämä kannustaa hankkimaan toimintakykyä itselle, samassa taloudessa asuvalle tai vaikkapa omille vanhemmille tai isovanhemmille, Grekin iloitsee.

Fysioterapian lisäksi 60 % kotitalousvähennys ulottuu myös kotona tuotettuun toimintaterapiapalveluun. Kotitalousvähennys koskee vain työn osuutta, eli tarvikkeista ja palveluntuottajan matkakuluista ei voi hakea kotitalousvähennystä.

Fysioterapiayrittäjä Samu Kaukorannan mukaan fysioterapia on merkittävä osa asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämistä: – Fysioterapeutin ammattitaito ja kokonaisvaltaiset palvelut tulevat parhaiten esille siinä, kun haastattelun ja tutkimisen perusteella tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma. Hoidot valitaan aina asiakkaan tilanteen mukaisesti. Tavoitteenamme on poistaa kipua ja jäykkyyksiä, jotta asiakkaan toimintakykyä ja muun muassa tasapainoa saadaan liikeharjoittelulla parannettua.

Lisätietoja: www.kuntoutusyrittajat.fi • www.suomenfysioterapeutit.fi

Lonkkamurtuma tärkeä arviointihetki Teksti: Tuula Vainikainen

Lähes neljäsosalla lonkkamurtumapotilaista todettiin muistisairaus uutena diagnoosina leikkauksen jälkeisen kahden vuoden seurannan aikana, toteaa erikoislääkäri Roope Jaatinen Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan. Potilaan selviämisen parantamiseksi ja mm. muistisairauksien kehittymisen havaitsemiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen arvio hänen tilastaan.

Muistisairaudet ja kaatumistapaturmat ovat ikääntyvän väestön yleisiä ongelmia. Kaatumisvammoista yleisimpiä ovat lonkkamurtumat, joihin liittyy toimintakyvyn laskua, avun tarvetta sekä elämänlaadun heikentymistä. Muistisairaudet ovat yleisiä myös lonkkamurtumapotilailla ja lonkkamurtuman jälkeisessä seurannassa todettavia ongelmia, mutta tarkkaa kuvaa ongelman yleisyydestä ei ole ollut.

Geriatri Roope Jaatinen tutki väitöskirjassaan lonkkamurtuman jälkeisessä seurannassa havaittavia uusia muistisairauksia sekä potilaiden selviämistä leikkauksen aikaisen sairaalahoidon ja toipumisen aikana.

Seinäjoen keskussairaalassa vuosina 2007-2019 tutkituista yli 65-vuotiaista potilaista lähes neljäsosalla diagnosoitiin uusi muistisairaus murtumaa seuranneiden kahden vuoden aikana. Tiedot kerättiin sairaalahoidon aikana, polikliinisessä kokonaisvaltaisessa geriatrisessa arvioinnissa (CGA) 4-6 kuukautta murtuman jälkeen sekä puhelinhaastatteluilla.

Kipeä tapaturma ja sairaalahoito ovat iäkkäälle haastava tilanne. Sairaalahoidon aikainen akuutti sekavuustila ja vajaaravitsemus olivat yhteydessä muistisairauden kehittymiseen.

Kokonaisvaltainen arviointi ensiarvoisen tärkeää Masentunutta mielialaa todettiin murtuman jälkeisessä arviossa lähes joka kolmannella ja kaatumisen pelkoa lähes joka toisella potilaalla. Depressiivinen mieliala oli yhteydessä huonompaan toiminnalliseen, fyysiseen ja älylliseen suorituskykyyn, sekä vajaaravitsemukseen.

Kaatumisen pelko oli yleisempää naisilla ja monilääkityillä, ja se liittyi heikompaan fyysiseen suorituskykyyn. Potilaat, joilla oli todettu muistisairaus ennen lonkkamurtumaa, kokivat vähemmän kaatumisen pelkoa, kuin potilaat, joilla ei ollut todettua muistisairautta.

Väittelijä korostaa, että on tärkeää liittää lonkkamurtumapotilaiden sairaalahoitoon geriatrinen kokonaisarviointi, jonka avulla pystytään kiinnittämään huomiota potilaan kokonaistilanteeseen ja löytämään mm. hänen kotona selviämiseensä vaikuttavia apukeinoja Kokonaisvaltainen arviointi, johon sisältyy älyllisen toimintakyvyn arviointi ja tarvittavat muistisairauden diagnostiset tutkimukset, on suositeltavaa myös kaatumisriskin arviossa. Arvioinnin tavoitteena on puuttua muutettavissa oleviin epäkohtiin, jotka voivat olla kliinisiä, sosiaalisia tai elintapoihin liittyviä tai voidaan arvioida avun, hoivan ja seurannan tarvetta.

– Toipumisaikana ongelmien ennakoiminen on perusteltua sekä potilaan ja potilaan läheisten, että hoitokustannusten kannalta. Geriatrinen osaaminen on keskeisessä roolissa ikääntyvän yhteiskunnan sosiaali- ja terveysratkaisuja suunniteltaessa, korostaa Jaatinen.

Nivelposti 1/2024 | 17

TULETIETOKESKUS Koulutustilaisuudet TULE-tietokeskuksesta apua tukija liikuntaelimistön hyvinvointiin.

TULE-tietokeskus tarjoaa fysioterapeuttista ohjausta ja neuvontaa tuki- ja liikuntaelinoireiden ja -sairauksien itsehoitoon, ennaltaehkäisyyn ja omatoimiseen kuntoutumiseen.

Toiminta on kaikille avointa ja maksutonta.

YHTEYSTIEDOT TULE-tietokeskus Humalistonkatu 10 20100 Turku 044 744 7085 toimisto@tule.fi www.tule.fi

AUKIOLOAJAT ma klo 10-15 ti klo 10-15 ke klo 11-18 to klo 10-15 muina aikoina sopimuksen mukaan.

KAATUMISTEN EHKÄISY

MA 5.2.2024 KLO 15-17 TULE-TIETOKESKUKSESSA

Koulutustilaisuuden aikana perehdytään kaatumisten ehkäisyn keinoihin, pohditaan kaatumisten vaaratekijöitä sekä tutustutaan kaatumisten ehkäisyyn ilmiönä. Lisäksi toteutetaan tasapainotestejä ja -harjoitteita sekä pohditaan, miten noustaan turvallisesti ylös.

KIPEÄN OLKAPÄÄN ITSEHOITO

TI 26.3.2024 KLO 15-17 TULE-TIETOKESKUKSESSA

Koulutustilaisuuden aikana perehdytään olkapään alueen rakenteeseen ja toimintaan, syvennytään ennaltaehkäisy- ja itsehoitokeinoihin sekä toteutetaan liikeharjoitteita olkapään alueen hyvinvoinnin tueksi.

PALAUTUMINEN JA STRESSIN HALLINTA TO 25.4.2024 KLO 15-17 TULE-TIETOKESKUKSESSA

Koulutustilaisuuden aikana perehdytään stressin vaikutuksiin, hermoston vireystiloihin sekä omaa palautumista tukeviin keinoihin teorian ja käytännön harjoitteiden avulla.

FASKIAN MERKITYS JA TOIMINTA TI 21.5.2024 KLO 15-17 VERKOSSA

Faskia on sidekudosta, joka ympäröi ja yhdistää elimistön lihaksia, luita, hermoja ja elimiä. Koulutustilaisuuden aikana perehdytään faskiaan teorian ja käytännön harjoitteiden avulla.

ILMOITTAUDU MUKAAN KOULUTUKSIIN! toimisto@tule.fi tai 044 744 7085

MUISTA MYÖS MUUT PALVELUT

YKSILÖOHJAUKSESSA fysioterapeutti opastaa tuki- ja liikuntaelinterveyden itsehoidossa.

TEEMAPÄIVÄT ovat kaikille avoimia ja maksuttomia miniluentoja tai toiminnallisia tuokioita, joiden aiheet vaihtuvat viikoittain. Teemapäiviin voi osallistua TULE-tietokeskuksessa tai etäyhteydellä.

RYHMÄKÄYNNIT järjestetään ajanvarauksella TULE-tietokeskuksessa. Ryhmäkäynti voi sisältää toiminnan esittelyn lisäksi tuki- ja liikuntaelinterveyteen liittyvän luennon tai mittauksia.

TILAUSLUENNOT tuki- ja liikuntaelinterveyteen liittyen ovat sovittavissa erilaisiin tilaisuuksiin TULEtietokeskuksen ulkopuolelle.

HARJOITUSOHJELMIA on saatavilla TULE-tietokeskuksen verkkosivuilta ja TULE-tietokeskuksesta.

18 | 1/2024 Nivelposti

TAPAHTUMAKALENTERI Kevät ja kesä 2024 Lisätietoja tapahtumista voit tiedustella toimistolta. Ohjelma täydentyy ja tarkentuu kevään aikana, joten kannattaa seurata kotisivujamme, Facebookia ja sanomalehtien yhdistyspalstoja.

Tiedotamme tapahtumista myös sähköpostitse. Tapahtumat ovat maksuttomia, ellei toisin mainita. Tapahtumat ovat retkiä lukuun ottamatta avoimia myös muille kuin jäsenillemme.

Tapahtumiin ei tarvitse ilmoittautua, ellei siitä erikseen asiasta mainita tapahtuman kohdalla.

Tähdellä (*) merkittyihin ohjelmiin voi osallistua myös etänä.

ÅBONEJDENS ARTROSFÖRENING RF

Muutokset mahdollisia. Mikäli olet epävarma tapahtuman toteutumisesta, olethan yhteydessä.

TOIMISTO Puh. 040 351 3833 toimisto@nivelposti.fi www.nivelposti.fi

Aukioloajat helmi-elokuussa Ma - To 10-13 Lisäksi iltapäivystysajat keväällä 2024: Ma 5.2., 4.3., 8.4. ja 6.5. klo 16-18 Palvelemme joustavasti myös aukioloaikojen ulkopuolella – ota yhteyttä, niin sovitaan sopiva aika asioinnille.

Toimisto on suljettu arkipyhinä.

Heinäkuussa olemme kesätauolla ja aukioloajoista tiedotetaan myöhemmin.

HUOM! Tapahtumat yhdistyksen toimitilassa, Lonttistentie 9 B (käynti Helsinginkadun puolelta) ellei toisin mainita.

HELMIKUU Ti 6.2. klo 13-14.30 Raision ja Naantalin Nivelkerho Raision seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2. Ohjelmassa tuolijumppaa.

Vetäjänä ft Paula Juvonen.

Ma 12.2. klo 16.30-18 Maanantain vertaisilta: Tasapainoillen talveen -toiminnallinen tietoisku.

Alustamassa ft Ina Vihilehti. * Ti 13.2. klo 17-19 Kaarinan Nivelkerho Kansalaistoiminnan keskus Puntari, Puntarikatu 1. Aiheena akupunktio.

Vieraana ft Samu Kaukoranta.

Ke 14.2. 14.45-16.15 Härkätien Nivelkerho, Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9.

Ystävänpäivän bingoilua ja visailua.

Ke 14.2. klo 17-18.30 Lukupiiri. Luettavana kirjana Paula Nivukoski: Mainingin varjo. * To 15.2. klo 10-12 Skipbokaffet.

Skip-Boa ja kahvittelua.

To 15.2. klo 16-17.30 Nivelpostin palauteilta. Tervetuloa keskustelemaan Nivelpostista 1/2024 ja antamaan palautetta ja

vinkkejä lehden toimituskunnalle.

Kahvitarjoilu.

Ma 19.2. klo 17-18.30 Maanantain vertaisilta: Nivelrikkoisen hoitopolku Tyks Ortossa. Alustamassa sairaanhoitaja Hanna Metsämäki.

Huom! Ilm. viim. 14.2. mennessä. * Ti 20.2. klo 13 Niveltreffit Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen lounas. Keittolounas salaatteineen hintaan 10.7 € tai buffetlounas 13.5 €.

Ti 20.2. klo 16-18 Koulutus: yhdistyksen esittely ja oman tarinan kertominen -koulutus. Koulutukseen voivat tulla Nivelyhdistyksen esittelijöinä toimivat tai siitä kiinnostuneet. Ilm. viim. 14.2. mennessä vapaaehtoistyön koordinaattori Kaisa Karvoselle, 045 23 43 435 tai kaisa.karvonen@nivelposti.fi.

Ma 26.2. klo 16.30-18 Maanantain vertaisryhmä: Vierailu Neuropisteeseen klo 16.30-18. Lounatuulet Yhteisötalo, Läntinen Pitkäkatu 33 (1. krs), Turku.

Kuulet lisää mm. toimintakyvyn arvioinnista ja kävelykuntoutuksesta. Lisäksi fysioterapeutin pitämä psykofyysinen ryhmänohjaus, joka sopii kroonisesta kivusta kärsiville. Ilm. viim. 21.2. Mukaan otetaan enintään 15 osallistujaa.

Ti 27.2. klo 16.30-18 Minäkö vapaaehtoiseksi -ilta? Tule kuulemaan lisää vapaaehtoistoiminnasta yhdistyksessä. Tällä haavaa vapaaehtoisia kaivataan mm. lehtitoimikuntaan ja luentokerhojen ohjaajiksi. Myös muihin toimikuntiin ja yhdistysesittelijöiksi otamme mielellämme uusia mukaan. Ilm. viim. 26.2. kahvitarjoilu Ons 28.2. kl. 18.00-19.30 Samarbetsföreläsning med Åbo Arbis: Artros, livskvalitet och psykiskt välbefinnande. Föreläsare sjuksköterska Petra Toivonen har 10 års arbetserfarenhet inom specialsjukvården och genomför dessutom en psykoterapiutbildning med inriktning på kognitiv beteendeterapi (KBT). Anm. senast 20.2. till Arbis på nätet eller personligt på Kaskisga-

tan 5. Obs! Avgiftsfri för förhandsanmälda, anmälning vid dörren 12 €.

Ke 28.2 klo 18.30 Yhteislaulut Taimi II, Puutarhakatu 21, Turku. Osallistumismaksu 2 € sis. kahvit. Varaathan tasarahan.

MAALISKUU Ti 5.3. klo 13-14.30 Raision ja Naantalin Nivelkerho. Raision seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2. Aiheena sydänterveys.

Tis 5.3. kl. 17 Artroskvällen: Fotens betydelse i nedre extremitetens funktion. Fysioterapeut Riikka Huhta från Askelklinikka berättar om fotbesvär och dess handling samt fotens betydelse i nedre extremitetens funktion. I föreningens lokaler på Lonttisvägen 9 (ingång via Helsingforsgatan). Ingen förhandsanmälan.

To 7.3. Jäsenten Yllätysretki. Hyppää bussiin ja ota suunta kohti tuntematonta!

Luvassa mm. kurkistus erään suomalaisen suuryhtiön historiaan ja siihen, ketä olivat ratajätkät. Retkellä halukkaat voivat myös ostaa virvokkeita ja leipomon lämpimäisiä.

Lähtö Turusta 8.30, paluu klo 19 mennessä. Kyytiin voi tulla myös Raision kirkolta.

Hinta 50 €, museokortilla 47 € sis. päivän ohjelman, lounaan ja aamupäivän kahvit.

Paluumatkan kahvit omakustanteiset.

Ilm.viim. 15.2.

Ke 6.3. klo 17.30 Luento: Jalkaterveys -neuvoja jalkojen itsehoitoon. Luennoitsijana professori Minna Stolt, Turun yliopisto ja Satakunnan hyvinvointialueelta. Runosmäen vanhuskeskuksen Sali, Varusmetarintie 14, Turku. Luento taltioidaan Nivelverkko.fi-sivulle sekä livestriimataan osoitteeseen https://urly.fi/3oYY. Ma 11.3. klo 13-14.30 Lonkan ja polven nivelrikon vertaisryhmä. * Ti 12.3. klo 17-19 Kaarinan Nivelkerho Kansalaistoiminnan keskus Puntari, Puntarikatu 1. Luomihuoli, vieraana sairaanhoitaja Eija Säteri.

Nivelposti 1/2024 | 19

TAPAHTUMAKALENTERI Ti 12.3. klo 17.30 Luento: Edunvalvontavaltuutus – miksi ja miten se tehdään ja mitä tulee ottaa huomioon asiakirjaa laadittaessa?

Luennoitsijana lakimies Kaisa Mähkä. Varsinais-Suomen Lähitapiolan tilat, 6. krs, Yliopistonkatu 14, Turku, opastus alaovelta.

Luennon alussa kahvitarjoilu ja Lähitapiolan lyhyet puheenvuorot. Kahvitarjoilu klo 17-17.30. Ilmoittaudu mukaan 5.3. toimistolle. Luento taltioidaan Nivelverkkoon katsottavaksi vain kahden viikon ajaksi.

Luento tulee katsottavaksi Nivelverkko.fi -sivustolle 15.4.-28.4. väliseksi ajaksi.

Ke 13.3. klo 14.45-16.15 Härkätien Nivelkerho Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9.

Ke 13.3. klo 17-18.30 Lukupiiri.

Luettavana kirjana Soudakova Anna: Mitä männyt näkevät. * Ma 18.3. klo 13 Vierailu Omaishoitajayhdistykseen, Vanha Hämeentie 105, Turku.

Hoidatko läheistäsi? Omaishoidosta ja tukipalveluista kertoo Turvallista tukea -ohjaaja Jaana Tiihonen Turun Seudun Omaishoitokeskuksesta. Ilm. viim. 12.3. mennessä.

Ti 19.3. klo 13 Niveltreffit Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen lounas. Keittolounas salaatteineen hintaan 10.70 € tai buffetlounas 13.50 €.

Ti 19.3. klo 17-19 Ensitietoilta tekonivelleikkaukseen meneville tai sitä harkitseville. Vetäjänä ft Sanna Niemi.

Ilm. viim. 14.3. mennessä. * Ke 20.3. klo 16.30-18 Koulutus luentokerhon ohjaamisesta. Luentokerhoissa katsotaan asiantuntijaluento ja käydään vertaiskeskustelua aiheesta. Koulutuksessa käydään läpi luentokerhon runko, esimerkkikysymyksiä sekä tutustutaan asiantuntijaluentoihin. Ilm. viim. 14.3.

To 21.3. klo 10-12 Skipbokaffet.

Skip-Boa ja kahvittelua.

To 21.3. klo 17 Kevätkokous. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Jos osallistut etäyhteydellä ilm. viim. 18.3.

Ma 25.3. klo 16.30-18 Tekonivelleikkaukseen menevien vertaisryhmä. Lähestyykö nivelleikkaus ja kaipaat siihen vertaistukea ja neuvoa muilta? Ryhmä on tarkoitettu leikkausaikaa jonottaville tai niille, jotka vielä miettivät leikkaukseen menoa. Iltaa ohjaa vapaaehtoinen, jolla on kokemusta tekonivelleikkauksesta. * Tis 26.3. kl 17-19 Infokväll om ledprotesoperationer. Kvällen leds av en fysioterapeut. Anmäl dig senast tors 21.3. *

HUHTIKUU Ke 3.4. klo 17 Retki: Nukkemuseo. Kaskenmäestä löytyy harvinainen Nukkemuseo, jonka Raija Puonti on tehnyt omaan kotiinsa. Raija on tehnyt kaikki nuket itse, huoneisto on täynnä nukkekoteja sekä nukkeja. Raija kertoo nukkejen synnystä omia tarinoita sekä tarjoaa esittelyn jälkeen kahvia, teetä ja leivonnaisia. Museoon ei ole viime vuosina vierailuja järjestetty, joten jäsenillämme on nyt harvinainen tilaisuus! Retken hinta on 10 € (sis. sisäänpääsyn sekä tarjoilut) ja retki maksetaan käteisellä paikan päällä (tuothan tasarahan!). Ilm. viim. 27.3. klo 13.

Ke 3.4. klo 18.30 Yhteislaulut Taimi II, Puutarhakatu 21, Turku. Osallistumismaksu 2 € sis. kahvit. Varaathan tasarahan.

Ma 8.4. klo 17 Maanantain vertaisilta: Niskan ja selän ongelmat sekä niiden ennaltaehkäisy. Alustamassa fysioterapeutti Samu Kaukoranta. * Ti 9.4. klo 13-14.30 Raision ja Naantalin Nivelkerho Raision seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2.

Ti 9.4. klo 17-19 Kaarinan Nivelkerho Kansalaistoiminnan keskus Puntari, Puntarikatu 1. Terveyspalveluiden digitalisoituminen - ikääntyvien kansalaistenyhdenvertainen oikeus ja mahdollisuus hyvään terveyteen. Luennoitsijana tutkijatohtori Hanna Varjakoski.

Ti 9.4. klo 17.30 Luento: Itsehoitolääkkeet osana lääkehoitoa – tunnistammeko riskit, luennoitsija apteekkari Lenita Jokinen.

Liedon valtuustosali, Kirkkotie 13.

Luento taltioidaan.

Ke 10.4 Härkätien Nivelkerho klo 14.4516.15 Palvelukeskus Ruska, Hyvättylänt. 9.

NIVELTERVEYSVIIKKO 15-21.4.

Ma 15.4. ja 22.4. klo 13-14.30 Kahden kerran vertaisryhmä, aiheena olkapää, sen kiputilat ja nivelrikko. Ryhmää vetää fysioterapeutti ja siinä saa tietoa, vertaistukea ja liikeharjoitteita. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa yhdistyksen tiloissa eli ma 15.4. ja ma 22.4. Ilm. viim. 9.4. mennessä.

Mukaan otetaan 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ma 15.4. klo 16.30-18 Tutustuminen geokätköilyyn. Tapaaminen Maarian kirkon parkkipaikalla, Maunu Tavastin katu 2.

Ilta sopii myös huonommin liikkuville.

Ilmoittaudu mukaan 10.4. mennessä. Pääset käytännön kautta oppimaan, mitä on geokätköily.

Ti 16.4. klo 13 Niveltreffit Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen lounas. Keittolounas salaatteineen hintaan 10.7 € tai buffetlounas 13.5 €.

Tis 16.4. kl. 14 Gruppbesök till Åbo Yrkeshögskolans Kunnonkoti, ett rådgivnings- och besökscenter för tillgängligt boende, ICT-city, Joukahainengatan 3, Åbo (A-vingen, vån. 2). Möjlighet att bekanta sig med olika hjälpmedel och lösningar som förbättrar hinderfriheten i hemmet och underlättar vardagen. Avgiftsfri, anm. senast tis 9.4. per tfn 050 575 0613.

Ke 17.4. klo 13-14.30 Ulkoilua yhdessä Vuokkokodin asukkaiden kanssa. Vuokkokoti, Murkionkatu 10. Ilm. viim. 11.4. mennessä. Ilmoita samalla voitko työntää pyörätuolia vai haluatko kävellä vain rollaattoreilla kulkevien vierellä.

Ke 17.4. klo 17-18.30 Lukupiiri. Luettavana kirjana McEwan Ian: Rannalla.* Ke 17.4. klo 17.30 Luento: Lääkkeenä liikunta -apua nivelrikkoon ja muihin tule-sairauksiin. UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

Naantalin kylpylä, Matkailijantie 2, Naantali. Luento taltioidaan ja livestriimataan osoitteessa https://urly.fi/3oZ6 .

To 18.4. klo 10-12 Skipbokaffet.

Skip-Boa ja kahvittelua.

Pe 19.4. Jäsenretki Turun kaupunginteatteriin: Täydellinen Lauantai. Ei se muillakaan aina nuotilleen mene... Jenni Kokander ja Jaakko Saariluoma hauskuuttavat palkitun näytelmäkirjailija Florian Zellerin komediassa. Halukkaat voivat osallistua teatterilla klo 12.30 alkaen syksyn ohjelmiston esittelytilaisuuteen, näytelmän näytös alkaa klo 14. Hinta 50 € sis. esittelytilaisuuden, teatterilipun ja väliaikatarjoilun.

Tis 23.4. kl 17-19 Infokväll om ledprotesoperationer. Kvällen leds av en fysioterapeut. Anm. senast tors 18.4. * Ke 24.4. klo 17-19 Ensitietoilta tekonivelleikkaukseen meneville tai sitä harkitseville. Vetäjänä ft Sanna Niemi.

Ilm. viim. 22.4. mennessä. * La 27.4. klo 13.30-17.15 Hyvinvoinnin iltapäivä. Maarian pappilan talli, Sorolaisenkatu 4, Tku. Hinta 20 €. Ohjelmassa mm. luento palautumisesta (ft Johanna Kuusela), Fasciamethod (ft Hanna Pihlajamaa), opastus Koroistenniemen historiaan (opas Liisa Ruonti). Ilm. viim. 10.4.

Lisätietoja lehden s. 26.

Jatkuu seuraavalla sivulla 

20 | 1/2024 Nivelposti

TAPAHTUMAKALENTERI TOUKOKUU 5.-11.5. Kylpylämatka Pärnuun kts. s. 34.

Ti 7.5. klo 13-14.30 Raision ja Naantalin Nivelkerho. Retki Raisionlahden lintutornille. Lintutornin vieressä Nesteentiellä parkkipaikka, josta n. 300 m tornille. Kokoontuminen parkkipaikalla. Yhdistyksen puolelta tarjolla pientä purtavaa. Omat juotavat ja mahdolliset lisäeväät mukaan.

Ilm. 2.5. mennessä, jotta varaamme tarvittavan määrän purtavaa. Kerro ilmoittautuessa, jos tarvitset tai voit tarjota kyydin Raision keskustasta.

Ke 8.5. klo 18.30 Yhteislaulut Taimi II, Puutarhakatu 21, Turku. Osallistumismaksu 2 € sis. kahvit. Varaathan tasarahan.

Ti 14.5. klo 13-15 Vanhustyön Neuvottelukunnan liikuntatapahtuma Impivaaran alueella, mukana myös Nivelyhdistys.

Ti 14.5. klo 17-19.00 Kaarinan Nivelkerho. Nuotioretki Kuusiston hiihtomajalle, Hiihtomajantie 64, Kaarina. Olkikaupungintieltä opasteita. Laavun vieressä on parkkipaikka. Ilm. 8.5. mennessä, jotta varaamme tarvittavan määrän purtavaa.

Ke 15.5. klo 17-18.30 Lukupiiri.

Luettavana kirjana Seethaler Robert: Kokonainen elämä. * To 16.5. klo 10-12 Skipbokaffet.

Skip-Boa ja kahvittelua.

To 16.5. klo 17 Reissuilta: esittelyssä Nivelyhdistyksen ja TTC-Charterin yhteistyömatka Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlille pe-su 20.-22.9. Matka on avoin myös muille, kuin yhdistyksen jäsenille. Illassa mukana kohteista ja matkaohjelmasta tarkemmin kertomassa matkanjohtaja Elina Haapanen TTC-Charterilta.

Maksuton tilaisuus kaikille matkasta kiinnostuneille. Ilm.viim. ke 15.5.

Ti 21.5. klo 13 Niveltreffit Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen lounas. Keittolounas salaatteineen hintaan 10.7 € tai buffetlounas 13.5 €.

KESÄ - ELOKUU Ti 4.6. Jäsenten Saaristoretki: Parainen, Nauvo ja Korppoo. Nautitaan saariston alkukesästä ja vieraillaan Saaristokeskus Korpoströmissä. Lähtö Turusta klo 8:15, kyytiin voi tulla myös Kaarinasta (Piispanristi tai keskustan pikavuoropysäkki), paluu klo 18.30 mennessä.

Hinta 52 €, sis. päivän ohjelman, lounaan ja aamupäivän kahvit. Paluumatkan kahvit omakustanteiset. Ilm. viim. 14.5.

Tulossa syksyllä 2024 Ti 18.6. klo 13 Niveltreffit Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen lounas. Keittolounas salaatteineen hintaan 10.7 € tai buffetlounas 13.5 €.

Ti 6.8. klo 15-17 Niveltreffit rannalla. Tapaaminen Ekvallan esteettömällä uimarannalla, Kakskerrantie 618, Turku. Varaa mukaasi uima-asu, aurinkovoidetta, sekä riittävästi evästä ja juotavaa. Ekvallan uimarannalla voi olla myös kahvila auki, mutta elokuun aukioloajoista ei vielä ole varmuutta. Uimarannalla on pukukopit vaatteiden vaihtoa varten, wc sekä pöytiä, missä nauttia eväistä. Yhdistyksestä mukana on vapaaehtoisemme Marjo.

Ti 20.8. klo 13 Niveltreffit. Turun Kellariravintola, Linnankatu 16. Omakustanteinen lounas. Keittolounas salaatteineen hintaan 10.7 € tai buffetlounas 13.5 €.

Pe-su 20.-22.9. Yhteistyöretki TTC-Charterin kanssa: Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlat. Avoin myös muille, kuin jäsenille.

Sadonkorjuuviikonloppuna vierailukohteet ja avoimet maatilat kutsuvat juhlimaan uuden sadon antimia. Luvassa on monipuolisia aktiviteetteja, elämyksiä ja paikallisia tuotteita.

Hinta jäsenille noin 450 €/hlö (sis. kuljetukset omalla bussilla, meno-paluu laivamatka Naantalista Långnäsiin Finnlinesilla, majoitus kahden hengen huoneessa Hotelli Savoyssa sekä 1-2 ateriaa per matkapäivä). Tarkempi hinta, ilmoittautumisohjeet ja lisätietoja matkasta julkaistaan sähköisesti.

Kaikille matkasta kiinnostuneille järjestämme myös infoillan torstaina 16.5. klo 17 yhdistyksen tiloissa, mukana kohteista ja matkaohjelmasta tarkemmin kertomassa matkanjohtaja Elina Haapanen.

LIIKUNTATARJONTA

Allasjumppa, Turku Kylpylähotelli Caribia, Kongressikuja 1 Ti 9.1.-28.5. klo 14.00-14.45 ja klo 18.0018.45 (jäsenhinta myös Turun Seudun Hengitysyhdistys).

Ke 10.1.-29.5. klo 19.00-19.45 (jäsenhinta myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Turun Seudun Kehitysvammaisten tuki, Turun Seudun Hengitysyhdistys).

Kevätkausi 138,70 €/jäsenet, 158,70 €/ muut (19 kertaa. Huom! ei hiihtolomaviikolla 19.-25.2. ja vappuaattona 30.4.)

Vaihtuva ohjaaja.

Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7 Ke 10.1.-29.5. klo 10.15-11.00 (pukuhuoneet klo 10.00-12.00). Pe 12.1.-31.5. klo 9.45-10.30 (pukuhuoneet klo 9.3011.30). Kevätkausi 146 €/20 kertaa.

Ohjaaja Matti Pakalén.

Palvelutalo Esikko, Uittamontie 7 Pe 12.1.-31.5. klo 13.15-13.45 (pukuhuoneet klo 13 alkaen). Kevätkausi 106 €/jäsenet, 126 €/muut (20 kertaa), klo 13.5514.40 ja klo 14.50-15.35 (pukuhuoneet klo 16.00 asti), kevätkausi 146 € / jäsenet, 166 € / muut (20 kertaa).

Ohjaaja Annemari Takkula.

Petreliuksen uimahalli, Ruiskatu 2 Ma 8.1.-27.5. klo 10.30-11.15 Ti 9.1.-28.5. (20 kertaa) klo 13.15-14.00.

Kevätkausi 146 €/jäsenet, 166 €/muut (20 kertaa). Ohjaaja Carola Nylund.

Tule mukaan liikkumaan! Liikuntaryhmät ovat avoimia kaikille. Jäsenhintainen osallistuminen edellyttää Nivelyhdistyksen tai jonkin muun Turun seudun TULE-yhdistyksen (Turun Seudun Reumayhdistys, Turun Seudun Luustoyhdistys tai Turun Seudun Selkäyhdistys) jäsenyyttä. Lisäksi löytyy yksittäisiä ryhmiä, joissa jäsenhinta on voimassa tietyn yhteistyöyhdistyksen jäsenille, tästä on aina maininta kyseisen ryhmän tiedoissa. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, mikäli sinulla on jäsenhintaiseen osallistumiseen oikeuttava jäsenyys. Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman Hyvinvointikeskuksissa järjestettävissä ryhmissä sekä lajikokeiluissa osallistumismaksu on sama kaikille. Liikuntaryhmien osallistumismaksuja voi maksaa myös liikuntaeduilla: Smartumin liikunta – ja kulttuurisetelit, e-Passi, Edenred ja TYKY-kuntosetelit.

Kaikkiin liikuntaryhmiin, joissa on tilaa, voi ilmoittautua mukaan myös kesken kauden.

Lyhyempi kausi huomioidaan osallistumismaksussa. Liikuntaryhmiä ei järjestetä arkipyhinä tai vappuaattona 30.4.

Lisätietoja vuoroista ja vapaista paikoista saat toimistolta tai verkkosivuiltamme.

Nivelposti 1/2024 | 21

LIIKUNTAKALENTERI Puolalankatu 5 (Sammon/IF:in allas) Ma 8.1.-27.5. klo 12.10-12.40, kevätkausi 106 €/jäsenet, 126 €/muut (20 kertaa) ja klo 12.45-13.30, kevätkausi 146 € /jäsenet, 166 € /muut (20 kertaa).

Ohjaaja Carola Nylund.

Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640 Ti 9.1.-28.5. klo 11.30-12.15 ja 12.1513.00, to 11.1.-30.5. klo 12.15-13.00.

Kevätkausi 146 € /jäsenet, 166 € /muut (20 kertaa).

Pe 12.1.-31.5. klo 11.30-12.00, kevätkausi 106 € /jäsenet, 126 € /muut (20 kertaa).

Vaihtuva ohjaaja.

Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11 Ti 9.1.-28.5. klo 15.00-15.30. Kevätkausi 106 € (20 kertaa). Ohjaaja Carola Nylund.

Raisio Uintikeskus Ulpukka, Eeronkuja 5 Ma 8.1.-22.4. (15 kertaa) klo 14-14.45 ja klo 14.45-15.30. Kevätkausi 75€/jäsenet (myös Turun seudun Hengitysyhdistys), 95€/muut, lisäksi Ulpukan normaali sisäänpääsymaksu. Ohjaaja Milla Laurila.

Kuntosaliryhmät omatoimiseen harjoitteluun Folkhälsan, Luolavuorentie 7A To 11.1.-30.5. (20 kertaa) klo 11.00-12.00 ja klo 12.00-13.00 Kevätkausi 60 €/jäsenet, 80 €/muut. Kulku ovikoodilla, jonka saat ilmoittautuessasi. Ft. paikalla 7.3.

Kaarinan visiitti, Rantayrttikatu 1, Kaarina. Ma 8.1.-27.5. (20 kertaa) klo 16.3018.00. Turun Seudun Nivelyhdistyksen ja Turun Seudun Reumayhdistyksen yhteinen vuoro. Hinta 40 €/kevätkausi 65+ kortilla (yli 65-vuotiaat kaarinalaiset) tai Esteetön Kuntosali-kortilla (muut). Kortin voi ostaa Palvelupiste Fiskarista (Lautakunnankatu 1). Valmistaudu esittämään jäsenkorttisi kortin ostamisen yhteydessä.

Ft. paikalla 26.2. klo 16.30-17.15.

Impivaara Ryhmät 9.1.-30.05. (20 kertaa), tiistaisin klo 11-12 ja 12-13 (jäsenhinta myös Turun Seudun Psoriasisyhdistys) sekä torstaisin klo 12.30-13.30 ja 13.30-14.30. Tilauskuntosali Männistössä, Uimahallinpolku 4, 3. krs. Kevätkausi 60 €/jäsenet, 80 €/muut ei sisällä uintilippua. Ryhmät kokoontuvat 10 minuuttia ennen tunnin alkua kassan edessä, missä vapaaehtoinen jakaa rannekkeet ja kirjaa osallistujat listaan.

Ft. paikalla ti 20.2. ja to 4.4.

Ruusukortteli Ma 8.1.-27.5. (20 kertaa) klo 16.0017.30, Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11 (käynti Koulukadun puolelta). Osallistujille maksuton. Yhdistyksen vapaaehtoinen paikalla. Ei ennakkoilmoittautumista – tule silloin, kun itsellesi sopii.

Ft. paikalla 18.3. klo 16-16.45.

Lehmusvalkama Ti 9.1.-28.5. (20 kertaa) klo 17.30-19.00, Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7. Osallistujille maksuton. Yhdistyksen vapaaehtoinen paikalla. Ei ennakkoilmoittautumista – tule silloin, kun itsellesi sopii. Ft. paikalla 6.2. klo 17.30-18.15.

Ryhmäliikunta Asahi Kaarina Ma 22.1.-15.4. (12 kertaa) klo 16.0016.45. Vaparin discotila, Kyynäräkatu 3, Kaarina. Kevätkausi 60 €/jäsenet, 80 €/ muut. Ohjaaja Risto Lehto.

Asahi Turku Ke 24.1.-8.5. (15 kertaa) klo 15.30-16.15.

Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11. Kevätkausi 75 €. Ohj. Risto Lehto.

FasciaMethod Ruusukortteli Ke 24.1.-8.5. (15 kertaa) klo 16.45-17.45.

Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, käynti Koulukadun puolelta. Kevätkausi 90 €. Ohjaaja Hanna Pihlajamaa.

FasciaMethod & FysioPilates To 25.1.-2.5. (Huom! ei hiihtolomalla 22.2.) klo 17.30-18.30. Gillesgårdenin Peilisali, Aurakatu 1G (sisäpihalla).

Kevätkausi 84 €/jäsenet, 104 €/muut (14 kertaa). Ohjaaja Rosaliina Vannesluoma.

Jooga Turussa Ma 22.1.-6.5. (15 kertaa) klo 11.00-12.00.

Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7, Turku, iso sali katutasossa. Kevätkausi 90 €. Ohjaaja Jenna Hakala.

Jooga Naantalissa Ma 22.1.-6.5. (15 kertaa) klo 15.00-16.00.

Kesti-Maaria, Maariankatu 2, Naantali Kevätkausi 90€/ jäsenet (myös Naantalin Reumayhdistys), 110 €/muut.

Ohjaaja Jenna Hakala. Äijäjooga Ma 22.1.-6.5. (15 kertaa) klo 12.15-13.15, Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7, Turku, iso sali katutasossa. Kevätkausi 90 €. Ohjaaja Jenna Hakala.

Kuntojumppa Raisio To klo 10.00-10.45 Tasalanaukio 5 A, Raisio (3. krs). Kevätkausi alkaa: 19.1. Turun Seudun Hengitysyhdistyksen ryhmä, johon myös Nivelyhdistyksen jäsenet voivat osal-

listua jäsenhintaan. Lisätietoja ryhmästä ja ilmoittautumiset suoraan Hengitysyhdistykselle turunseutu@hengitysyhdistys.fi tai 040 593 4047.

Kävely kuntoon -ryhmä Ti 16.4.-7.5. (4 kertaa) klo 13-15, yhdistyksen toimitila, Lonttistentie 9 (käynti Helsinginkad. puolelta). Osallistumismaksu 10 € maksetaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Kävely kuntoon –ryhmässä käsitellään kävelyn perusteita ja terveysetuja teoriatietoon pohjautuen sekä tehdään käytännön harjoitteita TULE-tietokeskuksen fysioterapeutin ja harjoittelijan johdolla.

Lonttisten Liiku lähellä -ryhmä To 1.2. alkaen klo 12.30-13.30 Ulkoilua ja kevyttä jumppaa ohjaajan johdolla. Sisätilamahdollisuus sään vaatiessa. Ryhmä on suunnattu yli 65-vuotiaille ja toiminta sopii eri kuntoisille, myös apuvälineen käyttäjille. Ryhmä on maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Ryhmä järjestetään yhteistyössä Turun kaupungin liikuntapalveluiden kanssa. Turun kaupungin liikuntapalveluiden maksuton Liiku lähellä -toiminta on rentoa, matalan kynnyksen ohjattua liikkumista ja yhdessäoloa yli 65-vuotiaille, joka haluat tavata asuinalueensa muita ihmisiä ja saada uutta innostavaa sisältöä arkeesi.

Tanssillinen jumppa Ma 22.1.-6.5. (15 kertaa) klo 15.15-16.15 Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11. Kevätkausi 90 €. Ohjaaja Ilona Carlsson. Tanssillinen jumppa perustuu itämaisen tanssin perustekniikkaan, liikekieleen sekä musiikkiin.

LAJIKOKEILUT Avantouinti Ke 14.2. klo 16.30, Ispoisten uimarannan sauna, Rykmentintie 51. Ei ennakkoilmoittautumista. Sauna- ja pukuhuonemaksu 7 €/henkilö maksetaan paikan päällä kioskiin. Sauna on yhteinen miehille ja naisille, uimapuku pakollinen ja laudeliina suositeltava. Avantoon mennessä kannattaa käyttää jalkineita tai villasukkia. Mukana yhdistyksen vapaaehtoinen, joka kokoaa porukan ja opastaa avantouinnin saloihin.

Pöytäcurling To 18.4. klo 14-15. Bowler, Yliopistonkatu 29. Halukkaille omakustanteinen lounas klo 13 alkaen Bowlerin lounasravintolassa (buffet 12,70 € tai keitto ja salaattipöytä 9,50€). Mini- eli pöytäcurlingin säännöt ovat yksinkertaiset ja peli sopii kaikille.

Hinta 5 €/hlö, käteismaksu paikan päällä yhdistyksen vapaaehtoiselle. Mukaan mahtuu 9 osallistujaa. Ilm.viim. ma 15.4.

22 | 1/2024 Nivelposti

Minullako uniapnea?

Teksti: Annukka Helander • Kuva: Kim Fredriksson

Uniapnea on nykysuomessa hyvin yleinen sairaus ja siitä puhutaankin kansansairautena. Melkeinpä jokainen tuntee jonkun, joka sairastaa uniapneaa. CPAP-laitteet hurisevat hiljaisesti makuuhuoneissamme. Eipä siis ihme, että tuvat täyttyivät kiinnostuneista, kun saimme Kaarinan ja Raisio-Naantalin nivelkerhoihin vierailulle Susanna Aallon Tyksin uni-ja hengityskeskuksen koordinoiva sairaanhoitaja ja konsultoiva hengitysvajehoitaja.

koinnin lopettaminen, painon hallinta, alkoholin välttäminen sekä tukisukkien käyttö voi auttaa myös uniapnean oireisiin. Tukisukat estävät alaraajoihin kertynyttä nestettä siirtymästä yön aikana ylävartaloon.

Ylipaino tai lihavuus, ylähengitysteiden alueelle kertynyt rasvakudos ja kuorsaaminen (kaulan ympärykseen kerääntyvä iho) ovat varmasti merkittävimpiä ja parhaiten tunnettuja uniapnean riskitekijöitä. Uniapnea on yleisintä 40-65-vuotiailla ja miehillä yleisempää kuin naisilla. Naisten vaihdevuosien jälkeen uniapnea on lähes yhtä yleistä miehillä ja naisilla. Uniapnea myös kulkee suvuittain ja sille voivat altistaa nenän tukkoisuus ja rakenteelliset tekijät, kuten ylähengitysteiden ahtaus. Tupakointi, alkoholin nauttiminen sekä rauhoittavien lääkkeiden käyttö voivat lisätä unen aikaisia hengityskatkoksia.

Kuorsaaminen ei aina tarkoita uniapneaa, vaan uniapnean tunnusmerkki ovat vähintään kymmenen sekuntia kestävät hengityskatkokset tai hengitysvaimentumat. Usein äänekäs, katkeileva kuorsaus kuitenkin herättää epäilyksen uniapneasta. Kuorsatessa suu kuivuu ja kurkku tuntuu karhealta.

Nukkuja voi herätä tukehtumisen tunteeseen, sydämen tykytykseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai hikoiluun.

Uniapneaan voi liittyä myös noin puolessa tunnissa häviävää päänsärkyä aamuisin sekä päiväaikaista väsymystä ja ärtyneisyyttä. Päiväaikainen väsymys voi johtaa nukahteluun sekä vaikeuttaa muistamista ja keskittymistä. Uniapneaan kannattaa suhtautua vakavasti, sillä se altistaa monille terveysongelmille, kuten aivo- ja sydäninfarktille.

CPAP-laitteen jatkuva positiivinen hengityspaine pitää ylähengitystiet avoimina eli ylähengitystiet eivät pääse tukkeutumaan sisäänhengityksen aikana. Laitteen maski peittää joko nenän, sieraimet tai molemmat. Ilmavirta tulee laitteesta joko automaattisesti tai käyttäjän tarpeeseen sovitettuna.

Laitteen käyttäjä kuitenkin tekee itse hengittämistyön. Uloshengitys tapahtuu ylipainetta vastaan ja tuntuu raskaammalta kuin ilman laitetta. Yleisesti ottaen hengittäminen kuitenkin helpottuu.

CPAP-laitteessa on usein vesisäiliö, koska maskin kautta puhallettu ilma on noin 20 % huoneilmaa kuivempaa.

Kostutin siis vähentää nenän ja suun kuivumista hoidon aikana. Apua voi saada myös kostuttavista, öljypohjaisista nenäsuihkeista.

Kun CPAP-hoito on aloitettu, on laitetta käytettävä aina nukkuessa, myös päiväunilla. Flunssan aikana voi pitää taukoa. Sairastunut huomaa usein varsin nopeasti päiväaikaisen vireystilan kasvun ja paremman unenlaadun. Vaikeissa tapauksissa laite voi myös pelastaa tapaturmariskeiltä. Positiivinen vaikutus voi yltää myös korkean verenpaineen ja verensokerin tasapainottumiseen.

MyAir on kännykkään asennettava ohjelma, jonka avulla voi seurata hoidon onnistumista itse. Hoidon onnistuminen motivoi jatkamaan ja onnistumaan hoidossa. CPAP-laitetta seurataan erikoissairaanhoidossa etäyhteydellä Varhan hyvinvointialueella, joten laitteen pistoke on pidettävä seinässä aina kuin mahdollista. Mikäli laitteen kanssa ei ilmene ongelmia, ei aikaa tule kontrollikäynnille. Seurannan kautta puututaan siis vain ongelmatapauksiin.

Miten toimia, jos epäilee uniapneaa?

Mahdollisista hengityskatkoksista voi haastatella makuuhuoneen jakajaa. Sivustolla www.uniapnea.fi on testi, jonka tekemällä saa arvioitua asiaa lisää. Mikäli huoli painaa mieltä, on syy-

tä varata aika lääkäriin asian selvittämiseksi. Mukana vastaanotolle kannattaa viedä testin tulokset sekä kerätä oirekuvaukset. Verenpainetta ja verensokeriarvoja voi mitata ennen vastaanottoa, jos mahdollista.

Uniapneatutkimus tehdään kotona tai unilaboratoriossa. Kotona tehtävän tutkimuksen laite haetaan terveydenhuollon toimipisteestä ja palautetaan seuraavana aamuna. Laitteen noudon yhteydessä saa opastuksen sen käyttöön. Suurin osa testeistä tehdään kotona. Testi kertoo hengityskatkokset, mutta rekisteröi myös yön aikaiset nukkuma-asennot ja liikehdinnän.

Uniapnea-diagnoosi perustuu esitietoihin, kliiniseen tutkimukseen sekä unirekisteröinnin tulokseen. Samalla suljetaan pois muut samanlaisia oireita aiheuttavat sairaudet. Yleisin uniapnean muoto on obstruktiivinen (OSA), jossa nielun lihakset ja pehmytkudos rentoutuessaan ahtauttaa ylähengitysteitä.

AHI (apnea hypopnea indeksi) merkitsee uniapnean vaikeusastetta eli sitä, kuinka paljon hengityskatkoksia tai -vaimentumia on tunneittain. Lievässä uniapneassa AHI-luku on viisi tai yli.

Vaikeissa tapauksissa AHI-luku on yli 30.

Todettua keskivaikeaa- ja vaikeaa uniapneaa hoidetaan yleisesti CPAP-laitteella, jos uniapnea on asentoriippuvainen (apneat esiintyvät vain selinmakuulla) myös selinmakuun estävä asentohoito on mahdollinen.

Asentohoidossa selällään nukkuminen estetään esimerkiksi vyöllä tai ”pallopaidalla”. Osalle saadaan apua uniapneakiskosta, hammaslääkäri arvioi yksilöllisesti, soveltuuko kiskohoito juuri sinulle. Nenän tukkoisuuden hoito voi olla avuksi ja joskus voidaan turvautua myös kirurgiseen hoitoon. Myös tupa-

Apua CPAP-laitteesta

Nivelposti 1/2024 | 23

Yksi kokemus uniapneasta Teksti: Eeva Himmanen

Yhteystiedot Keuhkosairauksien poliklinikka, T-sairaala, B-osa, 3. krs Uni- ja hengitysvajepotilaiden soittoaika ma-to klo 8-12, pe klo 8-11 Puh. 02 313 4200.

Käytössä on takaisinsoittojärjestelmä.

Tyks uni- ja hengityskeskuksen nettisivut: https://www.tyks.fi/tietoatyksista/tyksin-organisaatio/ huippuosaamisyksikot/tyks-unija-hengityskeskus/

Olin aiemmin ajatellut, että uniapnea on ylipainoisten kuorsaavien miesten tauti. Yllätyksenä tuli, kun miniäni kertoi minun kuorsaavan. Kysyin, että eihän minulla kuitenkaan ollut hengityskatkoksia. Hän kertoi niitäkin havainneensa. Ihmettelin kuitenkin tätä, koska olin omasta mielestäni terve, en tupakoi, harrastan liikuntaa ja olen normaalipainoinen. Väsynyt olin toki ollut usein aamuisin, mutta laitoin sen iän piikkiin.

Varasin lääkärille ajan ja hän lähetti minut uniapneatutkimuksiin keuhkopoliklinikalle. Pääsin ryhmätapaamiseen, missä neuvottiin kotona tehtävän testin käyttö. Seuraavana aamuna laite palautettiin ja parin viikon kuluttua tuli kutsu keuhkolääkärille. Hän totesi minulla keskivaikean uniapnean.

Sain CPAP-laitteen samalla kerralla mukaani, sillä edellytyksellä, että osaisin asentaa laitevalmistajan sovelluksen. Toki halusin heti aloittaa käytön.

Maskin malli valikoitui poliklinikalla ottamani selfien perusteella. Varsi-

Mietityttääkö uniapnea tai muut unettomuuden ja väsymyksen syyt?

Myynnissä erä Tuula Vainikaisen kirjaa Miksi aina väsyttää?

Irti uupumuksen noidankehästä.

Kirjan hinta 10 €.

Kirjapaja 2017.

nainen käytännön opastus tapahtui videoiden kautta. Vaihtoehtona olisi ollut aika parin viikon päähän hoitajalle, jolta olisi saanut käytännön opetusta.

Onnistuin hyvin videon avulla laittamaan koneen käyttökuntoon ja jo ensimmäisen yön nukuin yhtäjaksoisesti aamuun asti ilman tavanomaisia vessakäyntejä. Heräsin pitkästä aikaa virkeänä ja levänneenä. Videoiden avulla opettelin myös laitteen huollon. Poliklinikalle annettiin puhelinnumero, josta saan tarvittaessa neuvoja.

Olen erittäin tyytyväinen laitteeseen, se kulkee kätevästi mukanani omassa olkalaukussaan. Lentokoneessa se pitää ottaa matkustamoon ja ainakin ulkomaan lennoilla sen saa ottaa maksutta sisälle. Puolen vuoden käytön jälkeen haluaisin saada syventävää tietoa ja minulle on suositeltu hakeutumista Kelan uniapnea-kurssille.

Aion sinne hakea, jotta saan laitteesta kaiken hyödyn - onhan kyse tärkeästä apuvälineestä.

Innosta ikääntyneitä liikkumaan!

Hei seniori, olisitko asuinalueesi agentti?

Maanantain asiantuntijaillat yhdistyksen tiloissa ma 12.2. klo 16.30 Tasapainoillen talveen -toiminnallinen tietoisku, fysioterapeutti Ina Vihilehti ma 19.2. klo 17.00 Nivelrikkoisen hoitopolku Tyks Ortossa, sairaanhoitaja Hanna Metsämäki.

Huom! Ilmoittaudu viimeistään 14.2. ma 8.4. klo 17.00 Niskan ja selän ongelmat, fysioterapeutti Samu Kaukoranta

Liiku lähellä -hanke etsii Vertaisviestijöitä, jotka toimivat viestinviejinä ja innostajina.

Vertaisviestijänä toimit oman aikataulusi mukaan niin vähän tai paljon kuin haluat.

Autat meitä löytämään liikuntaa kaipaavat ikääntyneet. Pääset mukaan mukavaan porukkaan, joka tapaa virkistävän tekemisen parissa muutaman kuukauden välein.

Ilmoittaudu mukaan Vertaisviestijäksi: Anni Niemi p. 044 709 5878 anni.niemi@kotikunnas.fi www.turku.fi/liikulahella www.facebook.fi/liikulahella Liikunta

24 | 1/2024 Nivelposti

Krooninen kipu ja seksuaalisuus

Teksti: Ella Lehto, fysioterapeutti, seksologi, seksuaaliterapeuttiopiskelija

Tämä artikkeli perustuu tutkimustietoon ja kyselyyn, jonka toteutin osana seksologian perusopintojani syksyllä 2023 Turun Seudun Nivelyhdistyksen jäsenille. Vastauksia kroonisen kivun vaikutuksesta seksuaalisuuteen saatiin 29. Tutkimukset ja kirjallisuus tukevat vastauksissa esille nousseita asioita ja niitä käsitellään tässä artikkelissa.

Olipa kerran seksuaalisuus Seksuaalisuus on merkittävä osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Läheisyys ja hyvä seksuaalielämä voi parhaimmillaan toimia kipulääkkeen tavoin. Kivun myötä esimerkiksi kehon kokemat fyysiset rajoitukset saattavat oireilla kehoitsetunnon puutteena, mielensisäisinä esteinä ja lukkiutuneina tunteina. Aivot eivät myöskään jaksa vastaanottaa seksuaaliseen toimintaan virittäviä viestejä, mikäli kivut häiritsevät unta.

Seksi on vain osa seksuaalisuutta. Jokainen haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja kosketetuksi, sillä rakkauden ja läheisyyden tarve on läsnä meissä kaikissa koko elämän ajan.

Seksi on paljon muutakin kuin yhdyntä ja läsnä oleva läheisyys on paras lähtökohta seksille. Yhdyntä tulisikin nähdä vain osana seksuaalisuutta eikä seksin tarvitse olla ainoa syy läheisyydelle ja nautinnolle. Joskus orgasmin saaminen voi olla kivun ja lääkkeiden vuoksi vaikeaa tai jopa mahdotonta, ja silloin suositellaan pyrkimään pois orgasmikeskeisestä rakastelusta.

Kivulias keho saatetaan kokea epähaluttavana ja raihnaisena. Kehoitsetunnon heikentyminen onkin yksi suurimmista syistä seksuaalisuuden hiipumiseen. Sairaus ja krooninen kipu muuttavat ihmistä ja monesti minäkuva on luotava uudelleen muuttuneen kehon hyväksymisen yhteydessä.

Kehoitsetunnon heikkeneminen voi johtaa kierteeseen, jossa toivottomuus ja ilottomuus heikentävät psyykkistä jaksamista entisestään. Haasteista huolimatta seksuaalinen haluttavuus ja halu sekä kyky nauttia on löydettävissä uudelleen, vaikka sitä voi ajoittain olla kipujen keskellä vaikea uskoa. ”Kipu ja kipulääkkeet lamauttavat kaikin tavoin.”

(Nainen, 68) ”Kipu vie voimavaroja ja jaksamista ja liikkumisen vaikeus vaikuttaa kehon kuvaan. Ei myöskään jaksa panostaa itseensä, eikä muihin niin paljon.”

(Nainen, 64) ”Yhdyntä tuottaa kipua, kun paikat ovat niin kuivat.

En tunne itseäni haluttavaksi.” (Nainen, 66)

Seksuaalisuus voimavarana Kosketus ja hieronta rauhoittavat tutkitusti elimistöä vähentäen stressihormonin eritystä, parantaen stressinhallintaa ja laskien verenpainetta. Koskettaminen ja kosketetuksi tuleminen on yksi luonnollisimpia kivunhoitokeinoja. Sen kautta voi oppia oman mielen ja kehon tuntemusta, ja se auttaa rakentamaan tervettä minäkuvaa sekä lisää tunnetta myönteisestä elämänhallinnasta. Kosketuksen kipua lievittävä vaikutus etenee hermoston kautta. Terveen kohdan koskettaminen kipeän kohdan yläpuolelta aktivoi nopeat ja paksut hermosyyt, ja ne ehtivät viemään viestin kosketuksesta keskushermostoon ennen kuin hitaampi kipusignaali ehtii sinne asti.

Kosketus ja halaus vähentävät kipua myös verenkiertoon vapautuvan hormonin ja välittäjäaineen, oksitosiinin, kautta. Oksitosiinin erittyminen tosin edellyttää myönteistä tunnesidettä koskettavaan henkilöön. Seksi vähentää tutkitusti kipua erityisen tehokkaasti, kun oksitosiinin lisäksi myös endorfiinin ja muiden hyvää oloa tuottavien hormonien määrä elimistössä lisääntyy. Tutkimusten mukaan masturboimalla voi nostaa tilapäisesti omaa kipukynnystään jopa kaksinkertaiseksi. ”Fyysiset vaivat ovat näivettäneet seksin partnerin kanssa.

Seksi on nykyään täysin sooloseksiä. Joskin tunnen senkin tärkeäksi.” (Mies, 72) ”Liikunta auttaa, kun sitä tekee sopivasti, kuten edellä sanoin seksi auttaa ja yleensäkin pieni puuhastelu lepotaukojen lomassa.” (Nainen, 64) ”Kosketus auttaa.” (Nainen, 56)

Mieli on kehon kumppani Omaa seksuaalisuuttaan kannattaa vaalia irrottautumalla sellaisesta mikä ei ole omassa vallassa ja mikä ei tee hyvää.

Sen sijaan, että korostaisi omia kehollisia epävarmuuksiaan, kannattaa kehua hyviä puoliaan ja opettaa kehumista ja lempeyttä myös muille. Seksuaalinen itsetunto on muiden seksuaalisuuteen liittyvien tekijöiden tapaan joustava ja kehittyvä asia eikä sen kanssa tulla koskaan valmiiksi. Siksi ei myöskään koskaan ole myöhäistä alkaa tutkia omaa suhdettaan kehoon ja seksuaalisuuteensa.

Parhaimmillaan seksuaalisuus on mielen ja kehon energiaa, nautintoa, positiivista voimaa ja vapautta. Seksuaalisuuden palautuminen on eheyttävä kokemus, joka antaa aivan uudenlaista syvyyttä elämään ja ennen kaikkea kehosuhteeseen, joten siihen panostaminen kannattaa.

Kipukroonikkona olen joutunut itsekin tekemään tutkimusmatkaa sisimpääni hyväksyäkseni kehoni puutteet, kipujen aiheuttamat negatiiviset tunteet sekä rakentaakseni uudelleen hyvinvointini kulmakivet luopumisen tuskasta ja kärsimyksestä huolimatta. Työssäni kohtaan valitettavan usein asiakkaita, jotka hiljaisuudessa kärsivät seksuaalisuutensa ongelmista, kun terveydenhuollossa pelkällä puheeksi ottamisella voitaisiin oleellisesti vaikuttaa tähän hyvinvoinnin osa-alueeseen. Tutkimusten mukaan kipukokemus lievittyy jo asiakkaan kiireettömällä kohtaamisella ja kuulluksi tulemisella. Seksuaalisuus on herkkä ja intiimi aihe, mutta siihen liittyvien ongelmien ja haasteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Lähteet ovat saatavilla toimituksesta.

Nivelposti 1/2024 | 25

a k k r u n a j K ir Muuta asenteesi, muuta elämäsi Teksti: Marjatta Kannisto

Myönteisyyteen nojaava asenne on kaikkein nopein ja tuloksiltaan kestävin keino parantaa oman elämän laatua.

Edellä oleva lainaus on Eija Hinkkalan kirjasta Muuta asenteesi, muuta elämäsi. Lause kertoo koko kirjan sanoman ytimen. Tuonhan me kaikki tiedämme. Eikö vain?

Minäkin. Olen elämäni aikana lukenut monia vastaavia kirjoja ja päättänyt muuttaa asenteitani oikeaan suuntaan. Seitsemässäkymmenessä vuodessa se ei vielä ole onnistunut toivomassani määrin. Hinkkala motivoi yrittämään kertomalla vaikkapa sen, miten asenne vaikuttaa terveyteemme. Hyvän olon hormonit kun eivät anna tilaa stressihormoneille.

Tämä kirja kertoo, mitä asenne on ja miten se vaikuttaa elämäämme. Asenteet ovat opittuja, joten ne voi oppia uudelleen.

Pieni lapsi on vailla asenteita ja se on häntä hoitavien ja kasvattavien ihmisten, yleensä äidin ja isän, hyvä huomata. Mitä puhumme ja miten käyttäydymme, muokkaa lapsen asenteita voimakkaasti. Valta on meillä aikuisilla.

Valmentajana toimiva Hinkkala kertoo kirjassaan, miten voimme muuttaa asenteitamme niin, että oma elämämme muuttuu myönteiseksi, rakentavaksi ja itsetuntomme paranee. Elämä helpottuu ja myös suhteet muihin ihmisiin paranevat. Asenteiltaan myönteinen ihminen säteilee positiivisuutta ympäristöönsä ja auttaa kanssaeläjiään myönteisyyteen. Sitähän tässä maailmantilanteessa kovasti kaivataan.

Hinkkala kertoo omasta elämästään vaatimattomasta lapsuudesta alkaen ja polkunsa varrella oppimastaan. Hän on toiminut useissa ammateissa ja valmentanut monia. Kirjan esimerkit tulevatkin näistä kokemuksista.

Voimakkaimmin minut herättäneistä tiedoista otan esimerkiksi ”minäuskomuksen”. Sillä tarkoitetaan sitä koostetta uskomuksista, jotka koskevat meitä itseämme. Se muodostuu varsinkin varhaislapsuudessa ja määrää asenteitamme itseemme, elämäämme ja toisiin ihmisiin. Jos minäuskomuksemme perustuu siihen, mitä muut ihmiset oman käsityksemme mukaan meistä ajattelevat, pyrimme elämään näiden uskomusten mukaan. Siitä seuraa se, että erkaannumme omasta aidosta itsestämme ja usko omaan hyvään, onnistuneeseen elämään vaikeutuu.

Kirjan neuvot ja työkalut ovat konkreettisia. Niitä on helppo käyttää. Ulkomaisiin kirjoihin verrattuna opus antaa jalat maassa olevia neuvoja meille suomalaisille sopivassa muodossa. Jokainen voi kokeilla näitä helposti toteutettavia ohjeita ilman ulkopuolista ohjausta. Tämän ulkoasultaankin kauniin kirjan voi napata käteensä silloin, kun mieli kamppailee itsensä kanssa. Asenteistahan nekin kamppailut pääosin nousevat! Itselläni kirja jää varmasti omaan hyllyyni, mistä voin sen aina avukseni ottaa, kun siltä tuntuu.

Eija Hinkkala: Muuta asenteesi, muuta elämäsi. Bazar 2023. 201 s.

Luottamusta elämään Teksti: Tuula Vainikainen

Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen on puheissaan ja kirjoituksissaan avannut ajatuksiaan myös monille, jotka eivät ehkä kuulu seurakunta-aktiiveihin. Hänen sanoissaan kuuluu syvä yleisinhimillisyys, halu puhua nykyajan kiireisille ja usein vähän eksyksissä oleville ihmisille.

Kuulun tähän maisemaan -kokoelman avaa piispan helmikuun 2021 virkaanastujaismessun saarna muokattuna, otsikolla Avautuvat ovet. Siinä Leppänen kysyy rohkeasti muun muassa onko kirkko valmis avaamaan ovensa niille etsijöille, jotka kokevat katsovansa elämää ja kirkonmenoja kuin näytelmää, katsomosta. Muissa luvuissa hän on esimerkiksi Hiljaisuudessa, Ajatuksissa, Yhdessä tai Vuodenkierrossa. Jokaisen luvun alun suorasanaisen tekstin jatkeena on aforismiksi tiivistettyjä ajatushelmiä. Kirjaa täydentävät Leppäsen valokuvat, jotka syventävät ajatuksia siitä maisemasta, johon piispa on kiinnittäytynyt ja josta hän ammentaa.

Piispa kirjoittaa usein siitä, kuinka tärkeää meille on hiljentyä ajatuksissamme ja olla välillä yksin niiden kanssa. Niitä paikkoja, ja tilaisuuksia ovat retriitit tai lyhyet ajat luostareissa tai saariston luotsintuvissa. Meillä jokaisella on omat hiljentymisen paikkamme, olkoot ne kesämökkien laitureita, saunoja tai levähdyspaikkoja lähimetsässä tai Lapin tuntureilla, joillakin etelän merien rannoilla. Leppänen kirjoittaa itselleen erityisen merkityksellisestä paikasta, jossa on hyvä kuulostella itseään ja maailmaa. Sellainen on hänelle kummitädin kesäpaikka, jonne hänet on viety ensimmäisen kerran kymmenen kuukauden ikäisenä. ”Suvun paikkaa ei voi valita. Ne ovat olemassa ennen meitä. Matka mökille, mummolaan tai sielunmaisemaan on monelle pyhiinvaellusmatka, joka toistuu vuodesta toiseen.

Lyhytkin matka muuttaa katseen suuntaa, syntyy horisontti järjestellä elämän pieniä ja suuria asioita. Matkaa tehdessä keskeneräiset asiat alkavat painua etäämmälle ja tilalle tulee tyhjyys. Se tuntuu toisinaan hyvältä, välillä sitä on vaikea kestää. Näillä matkoilla matkaa tehdään aina myös itseen. ” Kummitädin vanhassa kesäpaikassa piispa itse kertoo uskaltaneensa sanoa ääneen pelkoja, keränneensä rohkeutta sekä tunnistaneensa haaveita ja unelmia. ”Täällä olen oppinut tuntemaan itseäni ja samalla kiinnittynyt niiden ihmisten ketjuun, jotka minulle on annettu.” Sillä jokainen meistä on osa sukupolvien ketjua, jossa jokainen etsimme oman paikkamme ja jaamme perinteitä eteenpäin.

Samalla kun Leppänen kirjoittaa yksinolemisen tärkeydestä, hän muistuttaa, että Suomessa ja maailmassa on liian monia, joilla ei ole ketään. Ihmisen perustarve on tulla nähdyksi. ”On monia, jotka elävät täyttä elämää läheisten keskellä, ja silti kokevat, etteivät tule nähdyksi. Elämän täyteyden sisällä on tyhjyyttä, tunne yksinäisyydestä.”

Leppäsen kirjassa nousee esiin ihmisten kohtaamisen merkitys. Osallistuminen järjestötoimintaan joko jäsenenä ja parhaillaan itsekin tekijänä, on yksi mahdollisuus olla ihmisten kanssa, tulla nähdyksi ja kosketetuksi. Lyhytkin kohtaaminen voi olla merkityksellinen ja ihmisten, joilla on samanlaisia ongelmia tai haasteita elämässään, löytäminen rikastaa elämää.

Mari Leppänen: Kuulun tähän maisemaan.

Sanoja luottamuksesta ja rohkeudesta.

Kirjapaja 2023.

26 | 1/2024 Nivelposti

Minun juttuni

Eevan  taukomaisemista nauttimassa.

Iloista  pyöräilyporukkaa ei sade haittaa.

Pyörämatkalla Saksassa - nivelrikosta huolimatta Teksti: Eeva Himmanen • Kuvat: Eevan kotialbumi

Noin vuosi sitten ystäväni Leena kertoi etsineensä tietoa ulkomailla tehtävästä pyörämatkasta ja innostuneensa asiasta. Kiinnostaisiko minua lähteä mukaan? Toki innostuin ja vaihtoehtoja löytyi.

Päädyimme hollantilaiseen Boat Bike Toursiin. Yhtiö tekee pyöräretkiä Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa. Matkan hinta jäi hieman alle 2000 euroon ja se sisälsi pyörävuokran, junamatkat, opastuksen, lennot sekä majoituksen ja täyden ylläpidon.

Pyöräilyni kotimaassa oli ollut satunnaista ja pidempiä matkoja en ollut harrastanut ollenkaan. Minua myös mietitytti, pärjäänkö nivelrikkoni takia muun ryhmän kanssa.

Leenalla on parivuotta tehty polven tekonivelleikkaus ja ajattelin, että jos hän pärjää niin ehkä minäkin. Varmuuden vuoksi valitsimme kulkuvälineiksi sähköpyörät. Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta sähköpyörästä. Matkanjärjestäjä suositteli sähköpyörään totuttelua etukäteen, mutta minulla harjoittelumäärät jäivät harmittavan pieneksi.

Ideana matkassa oli se, että pyöräilimme päivät ja yövyimme jokilaivassa. Pyöräillessämme laiva kulki eteenpäin seuraavaan yöpymispaikkaan. Laivassa syötiin kunnollinen aamiainen, tehtiin aamupalapöydästä lounaseväät ja illalla syötiin kolmen ruokalajin illallinen. Opas oli mukana pyöräilemässä kanssamme.

Matkamme alkoi lennolla Frankfurtiin. Sieltä menimme junalla Goblenziin, missä meitä odotti jokilaiva Flora ja uudet matkakumppanimme, 17 hengen kalifornialaisseurue ja irlantilainen pariskunta. Oli helppo sopeutua tähän mukavaan ja välittömään ryhmään. Olin porukan vanhin ja tämä hieman huoletti alkuun, minkä myös mainitsin, kun esittäydyimme. Onneksi heti sanottiin, että heikoimman tahdissa mennään.

Hytit olivat mukavia ja niissä oli jokaisessa oma suihku ja wc. Ruoka oli kasvisvoittoista, erinomaista ja vaihtelevaa.

Koko ryhmä oli englanninkielistä, mikä sopi meille hyvin.

Laivan henkilökunta puhui saksaa ja englantia.

Pyörät odottivat laiturilla seuraavana aamuna. Reitti myötäili alkuun Mosel-jokea ja loppumatka seurattiin Saar-jokea. Matkamme päättyi Merzigiin. Kuljimme pääosin pyöräteitä pitkin viinitarhojen ja idyllisten keskiaikaisten kaupunkien läpi. Kulkeminen oli helppoa, sähköpyörä oli hyvä valinta ja erityisesti pehmustetut pyöräilyhousut olivat tarpeen. Päivämatkat olivat kohtuullisia 37 ja 72 kilometrin välillä. Vielä keväällä olisin pitänyt tuollaisia matkoja mahdottomina itselleni. Jos väsytti, saattoi aina kulkea laivan kyydissä ja nauttia maisemista joelta käsin.

Matkalla teimme myös patikkaretken Eltzin upeaan linnaan. Lisäksi yhtenä iltana paikallisen sadonkorjuujuhlan ansiosta saimme nauttia upeasta ilotulituksesta. Maisemat olivat henkeäsalpaavan kauniita ja niistä ehti nauttia lukuisten pysähdysten takia. Mikään päivämatka ei tuntunut liian raskaalta. Pari sadepäivääkään ei haitannut pyöräilyä.

Matka oli todellinen elämys ja sai minut innostumaan uudelleen pyöräilystä. Auton käyttö on vähentynyt huomattavasti ja suunnittelen ensi vuodelle uutta pidempää pyöräreissua, ehkä nyt kotimaahan. Nivelrikko ei estä pyöräilyä, kunhan varusteet ovat kunnossa, mikä tuli todistettua.

Hyvinvoinnin iltapäivä

Liikunnan lajikokeilut

lauantaina 27.4. klo 13.30-17.15 Maarian pappilan tallissa, Sorolaisensenkatu 4, Turku

Ke 14.2.

Avantouinti klo 16.30

Päivän ohjelmassa: • Iltapäiväkaffet • Luento palautumisesta ja stressinhallinnasta, fysioterapeutti Johanna Kuusela • Fasciamethod -tunti, fysioterapeutti Hanna Pihlajamaa • Opastettu kävelykierros Koroistenniemellä Liisa Ruontin vetämänä Hinta 20 € Ilmoittaudu mukaan viimeistään ke 10.4. toimistolle

To 18.4.

Pöytäcurling klo 14 Lisätietoja lehden sivulta 21.

Nivelposti 1/2024 | 27

Geokätköily koukuttaa

– Omat ehdottomat suosikkini kuitenkin ovat ”mysset” eli mysteerikätköt. On olemassa ns. sohvaTeksti: Nimimerkki ”merenkuiske” alias Kristiina Laakso, mysteerejä ja maastomysteereitä.

Turun Seudun Nivelyhdistyksen hallitus Sohvamysset ratkotaan kotona Aloitin geokätköilyn kymmenen vuotta etukäteen. Tällainen on esim. pasitten. Innostuin siihen poikani perheen lapelimysse, jota ratkot netissä. luona käydessämme. Oli talvi, vietimme Kun saat viimeisen palan paikoilulkona useita tunteja, löysimme toinen leen, saat kyseisen kätkön koortoistaan ovelampia, hienoja kätköjä ja dinaatit. Adventure labit ovat saimme samalla punaiset posket sekä myös mukavia. Niissä lataat känliikuntaa kuin huomaamatta. Kun ymnykkääsi apin, joka näyttää sinulle, märsin, että geokätköilyä voi harrastaa mistä voit näitä seikkailuja löytää. missä päin maailmaa tahansa, kaikkina Niissä ei myöskään ole purkkeja, vuorokauden- ja vuodenaikoina, yhdesvaan reittien varrella tulee kännykKätkö löytyi, nyt kun vielä saisi purkin auki. sä tai yksin, se innosti aloittamaan täkään kysymyksiä, joihin vastaamalmän harrastuksen. la pääset jatkamaan matkaa. Näillä Aluksi hain toisten piilottamia kätköjä, myöhemmin aloin oppii kiinnostavia asioita esimerkiksi jonkun rakennuksiinä sivussa tehdä myös omia kätköjä. Aloitusvuonna törsen tai alueen historiasta. mäsimme mieheni kanssa eräänä räntäiltana TYKS:n nurkilla Mitä varusteita geokätköilyyn tarvitaan? toiseen pariskuntaan, joka haki samaa kätköä. Tutustuimme – Tavalliset ulkoiluvaatteet, hyvät jalkineet ja kynä. geokätkönimimerkkiin ”Eeliva”. Omaksi nimimerkiksemme Gps-laitteeksi riittää yleensä älypuhelin. Purkkien auolimme valinneet ”merenkuiskeen”. kaisemiseen on hyvä olla joko pitohanskat tai muu Tätä artikkelia varten haastattelin geokätköystävääni Eeapuväline. livaa.

Sopiiko kätköily kaikille?

Mikä innosti sinut aloittamaan geokätköilyn?

– Kyllä. Voisi sanoa, että kätköily sopii kaikille, kun ottaa – Kuulin ystävältäni geokätköilystä. Kun lähdin etsimään huomioon niiden kätköjen niin sanotut tähditykset, joiensimmäistä purkkiani, oli se iso pettymys, purkki kita lähtee etsimään. Kätköt ovat tähditetty maaston (t) ven kolossa, roskan peittämänä. Pidin pienen tauon, ja vaikeuden (d) mukaan. Jos kätkössä on yksi maastomutta en antanut periksi. Kävin lajiesittelytapahtumastähti, kätkön pitäisi pystyä nappaamaan pyörätuolistasa ja aloitin harrastuksen ystäväni kanssa. Nyt on tullut kin. Jos maaston vaikeus on viisi tähteä, kätkö voi olla haettua kätköjä melkein jokaisesta Suomen kunnasta, saaressa tai vaikka korkean kuusen latvassa. Vaikeuden yhteensä noin 10 000 kätköä. ollessa vain yksi tähti, kätkön löytää yleensä helposti ja Mikä innostaa sinua lähtenään kätköille yhä uudelleen? nopeasti. Sen sijaan vaikeuden ollessa viisi, kätköllä voi – Se saa minut lähtemään ulos liikkumaan; ei tarvitse joutua käymään useita kertoja. Puusilmäilyksi kutsujäädä yksin sisälle istumaan. Voin skipata ikävät kotitaan sitä, kun kätkö ei vain osu silmiin. työt, kuten siivouksen.

Missä voi tavata muita geokätkeilijöitä?

Millaisia geokätkötyyppejä on olemassa?

– Kätköilijät järjestävät kokoontumisia. Niistä voit löytää – Tradikätköt ovat tavallisin kätkötyyppi. Silloin purkki juttukaverin, joka kokeneempana voi auttaa harrason piilossa tietyissä koordinaateissa. Näitä on näppärä tuksen sisälle pääsemiseen. Hauskinta on etsiä kätköjä etsiä esimerkiksi matkoilla. Purkit voivat olla hyvin eri jonkun kanssa. Se on myös turvallisinta. Joka kivenkokokoisia. Kaikkein pienimmästä, polkupyörän venttiiloon ei kannata kättänsä työntää tai jokaisen vuoren lin korkin kokoisesta kätköstä se voi olla jopa suureen laelle kiivetä. Harkintaa kannattaa käyttää ennen kuin saaviin asti. Erityisen mieluisia kätkötyyppejä minulle lähtee menemään niin sanottua pöljän polkua vaikkaovat virtuaalikätköt ja erilaiset geologiset kohteet. pa suon poikki. Kätköilyssä kyllä useinkin itsensä ylittää Nämä kätköt vievät johonkin hienoon tai mielenkiintoija saa olla siitä ylpeä. seen paikkaan, ja kätkön kirjaamiseksi otetaan valokuGeokätköä tekemässä. Kuvassa erilaisia purkkeja. va ohjeen mukaan tai vastataan annettuihin kysymyksiin. Usein nämä kätköt vievät paikkaan, jonne ei ehkä muuten olisi tullut mentyä tai josta ei ole ollut tietoinenkaan aikaisemmin.

Huom!

Eeliva ja merenkuiske vievät meidät geokätköilemään 15.4. klo 16.30 – tule tutustumaan lajiin ja oppimaan lisää!

Tarkemmat tiedot keskiaukeaman kalenterissa.

Lisätietoa geokätköilystä löydät osoitteista: www.geocaching.com • www.geocache.fi • www.geokätköt.fi

28 | 1/2024 Nivelposti

Specialistläkare Petteri Unkuris föreläsning

”När är det dags för proteskirurgi?”

finns nu att se på webben

Text och foto: Annika Welling-Nyberg

På webbplatsen Arthronet (Nivelverkko) kan man nu se specialistläkare Petteri Unkuris föreläsning som beskriver när det är dags för en ledprotesoperation.

Dagkirurgiska operationer allt vanligare I oktober föreläste specialistläkaren i ortopedi och traumatologi Petteri Unkuri för svenskspråkig publik i S:t Karins.

Föreläsningen spelades in och går nu att se på webbplatsen Arthronet (Nivelverkko), som upprätthålls av Åbonejdens Artrosförening.

Petteri Unkuri arbetar vid Åucs Orto i Åbo. Den endoproteskirurgiska enheten har polikliniska mottagningar såväl i Åbo, Salo som Nystad.

Unkuri inleder föreläsningen med grundläggande information om artros, som är den vanligaste ledsjukdomen i Finland. Största delen av ledprotesoperationer utförs hos patienter i åldersgruppen 65-74 år.

Unkuri berättar att det inte alltid är just artros som orsakar smärta i en led, även om patienten har en existerande artrosdiagnos. Smärta kan orsakas samtidigt av andra faktorer så som inflammatoriska ledsjukdomar, frakturer, menisk- eller ledbandsskador, nervsmärtor, benvävsdöd eller tumörer.

Det bästa sättet att förebygga artros är – som känt – hälsosamma levnadsvanor, i synnerhet regelbunden motion. När musklerna kring leden förstärks, stöder det leden genom att minska belastningen på ledbrosket. Med motionering och sunda matvanor hålls också vikten lägre, vilket motverkar framskridandet av sjukdomen.

Konservativa behandlingsformer viktiga Med hjälp av en aktiv och hälsosam livsstil kan man bromsa upp sjukdomsförloppet, och som hjälp för att klara vardagssysslor kan man prova olika sorters ergonomiskt utformade hjälpmedel. I de flesta fall ökar artrosvärken med tiden, och då är det lämpligt att ta i bruk smärtstillande mediciner så som paracetamol eller antiinflammatoriska mediciner så som ibuprofen. Man kan även låta injicera glukokortikoider eller hyaluronatpreparat i leden. När patienten inte längre klarar sig med konservativ behandling och smärtstillande läkemedel är det dags att börja överväga en operation.

Petteri Unkurin luento ”Milloin tekonivelleikkaukseen” on katsottavissa sekä ruotsin että suomen kielellä Nivelverkossa www.nivelverkko.fi/luentotallenteet

Då en artrospatient börjar vara i behov av en ledprotes, skriver läkaren en remiss för ett polikliniskt besök där beslut om en operation kan tas. Då man väntar på sin operationstid förbereder man sig för operationen och upprätthåller sunda levnadsvanor. Efter operationen stannar patienten ofta någon natt på avdelningen, men dagkirurgiska operationer blir allt vanligare. Då görs operationen på morgonen och patienten åker hem på kvällen. För att kunna genomföra en dagkirurgisk protesoperation behöver patienten vara under 75 år gammal, ha BMI-värde under 35 samt vara vid god hälsa. Patienten kan ha högst en lindrig grundsjukdom som är väl i balans. Vi dagkirurgiska operationer behöver patienten ha en fullvuxen person hemma som hjälp i ett par dagar. Kontraindikationer för dagkirurgi är sömnapné, hjärtsvikt, en nyligen skedd hjärtinfarkt, alkohol- eller drogmissbruk, insulinbehandlad diabetes eller en minnessjukdom.

Motion viktigt även efter operationen En god återhämtning efter operationen är av yttersta vikt.

Också efteråt är det centralt att man motionerar och utför de rehabiliteringsövningar man fått. Vid behov ordnas en efterkontroll, och en fysioterapikontroll ordnas vid patientens egen hälsocentral. Annars finns det inga rutinkontroller för patienten att pricka in i kalendern. Unkuri betonar att den nya leden kräver daglig träning för att fungera bra. Även om det viktigt att komma ihåg att en ledprotes är en reservdel, erbjuder den oftast god hjälp mot artrosvärk samt förbättrar ledens funktion. På detta vis kan patientens livskvalitet öka avsevärt.

Svenskspråkiga evenemang våren 2024 Onsdag 28.2. kl. 18 Föreläsning med Åbo Arbis Artros, livskvalitet och psykiskt välbefinnande Tisdag 5.3. kl. 17 Artroskvällen Fotens betydelse i nedre extremitetens funktion Tisdag 16.4. kl. 14 Gruppbesök till Kunnonkoti ett rådgivnings- och besökscenter för tillgängligt boende

Infokvällar om ledprotesoperationer Tisdag 26.3. kl. 17 Tisdag 23.4. kl. 17 Mer info i evenemangskalendern eller 050 575 0613

Nivelposti 1/2024 | 29

Lääkkeetön kivunhoito Teksti: Jenna Walldén, koordinaattori, fysioterapeutti (YAMK), TULE-tietokeskus

Helpotusta arkeen keskeisimmillä kivunhoidon lääkkeettömillä menetelmillä Jokainen meistä on kohdannut kipua jossakin elämänsä vaiheessa. Aikuisista 35 % on kokenut vähintään kolme kuukautta kestänyttä kipua viimeisen vuoden aikana. Kroonisen kivun (yli 3 kk kestänyt kipu) esiintyvyys aikuisväestössä on 14 %. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin kipua aiheuttava ja eniten työstä poissaoloon johtava pitkäaikaissairauksien ryhmä. Erityisesti pitkäaikaisissa tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa tulisi käyttää lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä.

Kehomme kudoksissa on kipuhermopäätteitä, jotka vaurion sattuessa aktivoituvat ja lähettävät kipuviestiä selkäytimen kautta aivoihin. Aivot tulkitsevat saapuvan kipuviestin sijainnin, keston ja voimakkuuden mukaan. Ne käsittelevät myös kivun synnyttämiä tunteita. Kipu on siis luonnollinen reaktio kudosvaurioon, mutta myös yksilöllinen aisti- ja tunnekokemus.

Lääkkeettömät keinot ovat kivunhoidon perusta, ja niitä tulee käyttää aina, kun mahdollista. Lääkkeettömän kivunhoidon tavoitteita ovat kivun lievittyminen, toimintakyvyn koheneminen ja elämänlaadun paraneminen, mitkä edellyttävät potilaan aktiivista osallistumista omaan hoitoonsa. Lääkehoito yhdistetään tarvittaessa lääkkeettömiin menetelmiin. Keskeisimpiä lääkkeettömiä hoitomuotoja ovat liikunta, kylmä- ja lämpöhoito, terapeuttinen harjoittelu, kognitiivis- behavioraalinen terapia ja TNS. On tavallista, että liikkuminen muuttuu, vähenee tai jää kokonaan pois kivusta kärsivän elämästä. Yksilöllisesti suunnitellulla liikunnalla voidaan kuitenkin usein vähentää kipuja ja parantaa elämänlaatua. Kipua saa liikkuessa tuntua jonkin verran. Harjoitusta tehdessä on hyvä arvioida, pysyykö kipu siedettävänä ja suoritustekniikka hyvänä. Mikäli näin on, voi liikkumista jatkaa pienen kivun läpi. Hyvänä mittarina voidaan pitää sitä, miltä tuntuu seuraavana päivänä. Jos kipu ei pahene normaalitilaan verrattuna, on harjoittelu todennäköisesti ollut sopivalla tasolla.

Kylmä- ja lämpöhoidot soveltuvat hyvin kivun itsehoitoon, sillä ne ovat helposti saatavilla, niitä on helppo toteuttaa itsenäisesti kotona ja niillä on vain vähän mahdollisia haittavaikutuksia. Se, toimiiko lämpö- vai kylmähoito parhaiten, on yksilöllistä ja selviää vain kokeilemalla. Tulehduksellisen kivun ja turvotuksen sekä akuutin kivun hoitoon suositellaan ensisijaisesti kylmähoitoa sen turvotusta ehkäisevän vaikutuksen vuoksi. Tieteellinen näyttö kylmähoidon vaikuttavuudesta on kuitenkin vähäistä. Lämpöhoito taas vilkastuttaa verenkiertoa, avaa hiussuonia, lisää kudosten venyvyyttä ja aineenvaihduntaa sekä rentouttaa lihaksia.

Kivun hoitaminen on aina yksilöllistä ja usein vasta kokeilemalla selviää, mikä auttaa kenelläkin.

Jenna Walldén

Terapeuttinen harjoittelu on aktiivista liiketerapiaa, jota ohjaa useimmiten fysioterapeutti joko ryhmämuotoisena tai yksilöllisesti toteutettuna. Terapeuttisen harjoittelun avulla edistetään kuntoutumisprosessia kehittämällä sekä fyysisiä että kognitiivisia osa-alueita, helpottamalla oireita ja vaikuttamalla niiden syihin, ottaen kuitenkin huomioon sairauden tai vamman aiheuttamat yksilölliset rajoitteet.

Kognitiivis-behavioraalinen menetelmä tarkoittaa terapiamuotoa, jossa tutkitaan yksilön mielen toimintamallien sekä niistä johtuvien toimintatapojen vaikutusta kivun kokemiseen. Toisaalta tarkastelun kohteena ovat myös hoidon myötä tapahtuvat muutokset yksilön kivun kokemisen tavassa sekä käyttäytymisessä. Menetelmän tavoitteena ovat esimerkiksi kivun kanssa toimeen tulemisen tukeminen, pystyväisyyskäsitysten parantaminen, kivunhallintakeinojen oppiminen ja kärsimyksen tuntemuksen vähentäminen.

TENS (transkutaaninen sähköinen hermostimulaatio) perustuu kudoksen ja hermojen sähköiseen stimulaatioon. TENS toimii lähettämällä pieniä sähköimpulsseja iholle asetettujen elektrodien kautta, jotka stimuloivat kipua aiheuttavia mekanismeja.

Kaikki keinot käyttöön kivunhoidossa Lääkkeetön kivunhoito voi olla myös paljon muuta. Esimerkiksi vertaistuella, lemmikeillä, unella ja palautumisella, rentoutumisella, kosketuksella sekä oikealla tiedolla on merkitystä kivun hallinnassa. Mikäli olet kokenut jonkin keinon helpottavan kipuasi tai tunnet hallitsevasi kipua paremmin jonkin keinon avulla, toimi jatkossakin sinulle sopivalla tavalla.

Lisää keinoja lääkkeettömään kivunhoitoon löydät esimerkiksi Suomen Kipu ry:n oppaasta ”Menetelmiä lääkkeettömään kivunhoitoon”.

Menetelmiä lääkkeettömään kivunhoitoon SUOMEN KIPU RY

Oppaan voit noutaa Nivelyhdistyksen toimitilasta tai lukea nettisivulta: https://www.suomenkipu.fi/ tietoa/oppaat/menetelmialaakkeettomaan-kivunhoit/

30 | 1/2024 Nivelposti

Ota kii – apuvälineestä Teksti: Minna Laine • Kuvat: Kim Fredriksson ja Annukka Helander

Apuvälineiden avulla voidaan saavuttaa monenlaista hyötyä terveyteen, mielialaan, turvallisuuteen, liikkumiseen ja elämän eri toiminnoissa selviytymiseen. Kuten elämässä yleensä, kaikki vaikuttaa kaikkeen ja pienellä asialla voi olla suuri vaikutus kokonaisuuden kannalta. Apuvälineillä voidaan vaikuttaa paitsi yksittäisen ihmisen, myös koko yhteiskuntamme hyvinvointiin. Apuvälineiden käytöstä voivat hyötyä kaikki – myös he, jotka eivät itse niitä käytä. Tässä pohdintoja siitä, mitä mahdollisuuksia apuvälineet voivat tarjota - sinulle ja minulle – meille kaikille.

Ihmisten liikkumista ja lihasvoimaa parantamaan sekä arkea helpottamaan on kehitetty runsaasti erilaisia apuvälineitä. Apuvälineiden käytön myötä liikkumisvarmuus voi vahvistua, tasapaino lisääntyä ja kaatumiset vähentyä. Siten lihasten ja nivelten liikeradat säilyvät pidempään normaalilla liikelaajuudella, kiertoliikkeet helpottuvat ja nivelten liikkuvuus lisääntyy. Kun virheasennot vähentyvät, saa ryhtikin uutta puhtia.

Apuvälineiden avulla nivelten kuormitus alentuu tai siirtyy toisille nivelille.

Parhaimmassa tapauksessa kivut lievit-

tyvät tai häviävät ja liikkuminen helpottuu. Toimintakyvyn paraneminen saattaakin kannustaa lähtemään liikkeelle ja tällöin liiallinen paikallaanolo vähenee. Niin kuntoutus sekä fysioterapiakin voivat siten sujua luontevammin. Apuvälineiden avulla voi olla helpompaa ja mukavampaa tehdä liikkuvuus-, lihasvoima- ja kestävyysharjoitteita säännöllisesti, jolloin niistä saatava hyöty on suurempi. Kun apuvälineitä käyttävän arjen toimintakyky ja omatoimisuus paranevat, kodin ulkopuolisiinkin toimintoihin on usein helpompi lähteä mukaan.

Apuvälineen avulla voi huolehtia terveydestä Apuvälineiden avulla voidaan vaikuttaa sairauden kanssa selviytymiseen ja hoitotulosten paranemiseen. Sairauden aiheuttamia rajoituksia arjen elämässä voidaan lieventää ja siten voimistaa terveydestä huolehtimista. Hoitomyöntyvyys voi lisääntyä, kun avun tarvitsijan omatoimisuus ja hyvät kokemukset lisääntyvät. Tarvittavien palvelujen ja apujen etsiminen, löytyminen ja käyttäminen voivat sujua luontevammin erilaisten apuvälineiden avulla.

Toimintakyvyn kohentuessa myös loukkaantumiset ja riski saada muita sairauksia voivat vähentyä. Lääkärissä käyntien tarve voi siten vähentyä.

Kun ihminen tarvitsee vähemmän esimerkiksi kipu-, mieliala- tai nukahtamislääkkeitä, niistä aiheutuvat haittaja yhteisvaikutukset vähenevät. Apuvälineiden käyttöä kannattaa harkita myös siksi, että se voi vähentää muun avun tarvetta.

Ruokatarvikkeiden hankinnan, aterioiden valmistamisen ja aterioimisen helpottuessa myös ruokavalio voi monipuolistua ja nesteytyksestäkin saatetaan huolehtia paremmin. Moni voi innostua syömään terveellisemmin, mikä yhdessä liikunnan kanssa voi helpottaa painonhallintaa ja parantaa unenlaatua. Hyvä ruoka ja hyvä mieli kulkevat usein käsi kädessä arjen poluilla.

Hyvän mielen apuväline Apuvälineiden käytöllä on yleensä myönteistä vaikutusta kaikenikäisten ihmisten elämänhallintaan, elämänlaatuun ja elämän merkityksellisyyden kokemiseen. Oman jaksamisen rajojen tunteminen voi vahvistua samalla kun itsestä huolehtiminen on aiempaa helpompaa. Kun ihminen selviytyy arjesta itsenäisemmin, voi hän kokea enemmän onnistumisen tunteita. Turvallisuuden lisääntyessä tukea tarvitseva voi asua kauemmin kotona. Samalla niin oma kuin läheistenkin huoli vähentyy.

Kun eristyneisyys ja sosiaalinen eriarvoisuus vähenevät, mieliala usein paranee. Tasa-arvoisuuden kokemusten vahvistuessa elämä voi tuntua mukavammalta ja arki mielekkäämmältä, kun avuttomuuden tilalle voi kasvaa pärjäämisen tunnetta. Apuvälineiden

Nivelposti 1/2024 | 31 ansiosta ihminen voi innostua kokeilemaan jopa uusia harrastuksia.

Apuvälineiden helpottaessa elämää myös ihmisen asema perheessä, työssä ja yhteisössä voi helpottua. Apuvälineiden käytön myötävaikutuksella voi pitää kiinni omista rooleista eri toiminnoissa ja tilanteissa. Voi olla helpompi huomata omia kykyjä ja nähdä mahdollisuuksia, ja siten jaksaa osallistua enemmän eri asioiden hoitamiseen.

Apuvälineiden avulla mahdollistetaan myös työllistymistä ja vähennetään talousvaikeuksia.

Apuväline monessa mukana Apuvälineet voivat helpottaa toimimista useilla elämän eri osa-alueilla, kuten opinnoissa, työelämässä, harrastuksissa ja matkoilla. Liikuttaessa paikasta toiseen apuvälineiden avulla käytetään

erilaisia kulkuneuvoja. Voidaan käydä vaikka torilla, pankissa, kirjastossa, kaupassa, kylässä, juhlissa, tapahtumissa ja kokouksissa.

Hyväksymällä apuvälineen avukseen on ihmisellä enemmän mahdollisuuksia elää ympäröivässä kulttuurissa ja olla mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Apuvälineen tärkeä tehtävä on mahdollistaa ihmisen tasa-arvoisen osallistuminen elämän eri tilanteisiin.

Tarkoituksenmukaisen apuvälineen avulla ihminen voi luontevasti huolehtia myös itsestään ja ihmissuhteistaan ja vaikkapa kotieläimistä. Apuvälineiden avulla voi olla helpompi pärjätä kotona ja kodin ulkopuolella, yksin ja yhdessä toisten kanssa.

Tabletinhalkaisija.

Juustohöylä pystykahvalla.

Otetaan siis kii – apuvälineestä!

Heidi Parkkonen

Mikä tämmöinen kuntoutuksen ohjaaja oikein on?

Teksti: Heidi Parkkonen, Kuntoutuksen ohjaaja opiskelija, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Olen toisen vuoden kuntoutuksen ohjaaja opiskelija Heidi Parkkonen.

Suoritin opintoihin liittyvän järjestöharjoittelun Turun Seudun Nivelyhdistyksessä syksyn 2023 aikana. Harjoittelun tavoitteena oli tutustua järjestön toimintaan ja selvittää mitä kaikkea järjestön henkilökunta tekee.

Harjoittelun aikana tutustuin erilaisten ryhmien toimintaan, ja minulle tuli vastaan ihania kohtaamisia yhdistyksen jäsenten kanssa. Esittäytyessäni ryhmille, jäi moni pohtimaan mitä kuntoutuksen ohjaaja tekee? Monet eivät olleet kuulleetkaan kuntoutuksen ohjaajasta. Siksi päädyin kirjoittamaan lehteen asiasta.

Kuntoutuksen ohjaajan tutkinto-ohjelma on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, jota on toteutettu vuodesta 1997 alkaen. Kuntoutuksen ohjaajat toimivat esimerkiksi TE-hallinnossa, Kelassa, vakuutusyhtiöiden järjestämissä kuntoutuspalveluissa, erikoissairaanhoidossa, kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa, järjestöissä, erilaisissa projekti- ja kehittämistehtävissä sekä itsenäisinä yrittäjinä.

Tehtävänimekkeet vaihtelevat organisaatioiden mukaan.

Kuntoutuksen ohjaajan vastaanotolle pääsee ilman lähetettä, palvelu on maksutonta ja lakisääteistä. Kuntoutuksen ohjaaja arvioi yksilöllisesti potilaan toimintakykyä sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. Tärkeimpänä tehtävänä on selvittää asiakkaan kokonaistilanne sekä kuntoutumis- ja palvelumahdollisuudet. Ohjauksen tavoitteena on asiakkaan elämänlaadun säilyttäminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen sairaudesta tai vammasta huolimatta.

Kuntoutuksen ohjaaja tukee, neuvoo ja ohjaa kuntoutujaa ja hänen läheisiään sairauden tai vamman tuomiin ra-

joitteisiin liittyen. Kuntoutumisprosessin aikana kuntoutuksen ohjaaja toimii yhdyshenkilönä kuntoutujalle ja hänen läheisilleen sekä on yhteydessä muiden kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden kanssa.

Kuntoutuksen ohjaaja auttaa asiakasta oikeiden palveluiden pariin ja antaa ohjausta ja neuvontaa apuvälineasioissa ja asunnon muutostöissä. Palveluita voivat olla esimerkiksi lääkinnällinen, sosiaalinen ja ammatillinen kuntoutus. Tehtävänä on tiedottaa myös potilasjärjestöjen toiminnasta ja ohjata virkistys- ja harrastustoimintaan ja toimia palveluiden koordinoijana.

Kuntoutuksen ohjaajan ammattitaito jakautuu neljään pääsisältöön: palvelujärjestelmän ja lainsäädännön osaaminen, toimintakyvyn arvioinnin osaaminen, kuntoutuksen suunnittelun ja koordinoinnin osaaminen ja ohjauksen osaaminen.

Miten nivelrikkoa sairastava pääsee kuntoutusohjaukseen? Jos kaipaat kuntoutusohjausta, sinun kannattaa olla yhteydessä suoraan erikoissairaanhoidon kuntoutusohjaajaan. Yhteystiedot löytyvät erikoissairaanhoidon verkkosivuilta tai voit tiedustella asiaa sinua hoitavalta lääkäriltä tai hoitohenkilökunnalta.

Lähteet ovat saatavilla toimituksesta.

32 | 1/2024 Nivelposti

Niveltontun runnivu Meren rannalla!

Hyvää yötä

Alas rantaan aamu-uinnille menossa Pyyhe kainalossa hieman etukenossa Sadepisarat ihanasti kutittaa selkää Ja minähän en vettä pelkää Uin yli lahden Olis se kivempaa kahden Mittari näyttää kuustoista ja puoli Mut veden lämpö ei oo huoli Merestä nautin ja mun ilot on pienii Päivän menyys on paistettuu sienii Terassin suoja ja sateen ropina Nautin

Hyvää yötä Runon myötä Ihanaa kun taas tuli ilta Taivaalla kuunsilta Saa vuoteelle lepäämään kollähtää Niin että untuvatäkki vaan pöllähtää Siitä hyvä aamulla herätä Kunhan yöllä malttaa voimia kerätä

Marjo Suominen

 Västäräkki Västäräkki aidalla hyppi, iloisesti tirskahteli, pieni pää kallellansa, veikisteli, keikisteli, maailman menoa ihmetteli.

Laula, lintu, sirkuttele.

Heilu, keinu, hypi ja pompi.

Maailma iloisesti jytää.

Laula, soita, elämästä nauti, onnea vain kestää tovi.

1982 VKK

 Onneni mun Onni on ystävä Onni on rakas, joka tulee takas Onni on hyvä kunto Onni on puhdas omatunto Onni on sinä ja minä Onni on poskesi mun poskea vasten Onni on ilo lastenlasten Onni on sinun sydämesi laulu Onni on sinun naamataulu Marjo Suominen

Marjo Suominen

 Kyyneleet Kyyneleet, hiljaa itketyt, kastelevat surun maan, huuhtovat kaipuun, ikävän.

Kyyneleet, kaipuussa itketyt, antavat kauniit muistot esiin tulla ja tueksi olla.

Kyyneleet, hiljaa itketyt, rehelliset, kuin rukoukset, aukovat teitä taivaisiin.

Kyynelten kunnaat, kukkivat kultakukkia ajasta aikaan.

Veikko Karskela, 29.7.2006

 Eräänä päivänä olen rakennettu kipsistä. Silloin pienellä kopautuksella sorrun. Valahdan kasaksi, josta ei näe alkuperäistä mallia.

Toisena päivänä olen muotoiltu pumpulista. Silloin puhallus saa minut paikaltani.

Tänään rakennan itse. Tartun pumpuliin ja kipsiin.

Teen sellaisen massan, että puhallus ei pysty ja kopautus vahvistaa.

Siihen pyydän apua sinulta ystäväni. Muotoile ja vahvista kanssani.

Anna minun kuitenkin valita ja päättää muotoni.

Tänään ja huomennakin.

Leila Leimala

Onko pöytälaatikkoosi tai kovalevyllesi kerääntynyt runoja, joita Niveltonttu voisi julkaista palstallaan?

Voit lähettää runosi meille sähköpostitse tiedotus@nivelposti.fi, postitse tai toimitettuna yhdistyksen toimitilaan.

Runoja voidaan julkaista myös nimimerkillä. Runojen julkaisusta ei makseta palkkiota.

Nivelposti 1/2024 | 33

Syksyn tapahtumia Takaisin liikkeelle Teksti ja kuva: Annukka Helander

Takaisin liikkeelle -ryhmä toteutettiin Liedossa Liedon POP Pankkisäätiön tuella. Ryhmään osallistui parisenkymmentä henkilöä ja sen ohjaamisesta vastasivat yhdistyksen vapaaehtoiset Anneli Ceder ja Eeva Himmanen. Ryhmässä oli myös useita vierailijoita, kuten TULE-tietokeskus sekä Gerontologinen ravitsemus Gery ry.

Kokoontumisten teemoina oli liikunnan ohella terveellinen ravitsemus, henkinen hyvinvointi ja rentoutuminen. Ryhmä tutustui myös kamerakävelyyn luonnossa sekä kuntosalilaitteisiin.

Liedon liikunnanohjaaja Mari Himanka innosti vauhdikkaaseen tuolijumppaan.

Uppoutuminen lääkekasvien maailmaan Teksti: Kaisa Karvonen

Professori Hannu Aro luennoi elintapojen vaikutuksesta luun haurastumiseen.

Luustoterveys-luento Teksti: Kaisa Karvonen • Kuva: Pekka Aava

Lokakuussa Turun seudun TULE-yhdistykset järjestivät yhteisluennon. Luennoijaksi saimme professori Hannu Aron ja kuulimme myös kokemuspuheenvuoron Irmeli Hujalalta. Luento veti paikalle runsaasti kuulijoita, sillä aihe koskettaa monia. Osteoporoosi on pitkälti geeneistä johtuva sairaus ja tästä syystä yleinen pohjoismaissa.

Illan aikana kuultiin, että omilla elintavoilla voidaan vaikuttaa luun tiheyteen. Muun muassa passiivinen elintapa, yksipuolinen ruokavalio, tupakointi ja jatkuva laihduttaminen tekevät hallaa luustoterveydellemme. Sen sijaan terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä liikunta lisäävät luuntiheyttämme. Illan aikana opimme, että henkilökohtaiset valinnat näkyvät jo väestötasolla ja esimerkiksi lonkkamurtumien määrä on laskussa. On hyvä muistaa, että luusto on elävä kudos ja aina voi tehdä positiivisia muutoksia oman luustoterveyden parantamiseen.

Hannu Aron luento taltioitiin myös Nivelverkkoon ja löytyy osoitteesta www.nivelverkko.fi/luentotallenteet.

Hyvinvoinnin iltapäivä Kivaksi perinteeksi muodostunut Hyvinvoinnin iltapäivä vietettiin Tuorlassa syyskuisena lauantaina. Tapahtuma keräsi yli 20 osallistujaa. Ohjelmassa oli luennot kehonhuollosta ja hyvästä unesta sekä KuntoVoiTas-harjoittelu.

Elokuun lopussa vapaaehtoiset kutsuttiin Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan, jossa oli mielenkiintoinen luento lääkekasveista. Mukaan ilmoittautui 12 vapaaehtoista, joita opas Janne Aho kuljetti halki huoneiden ja johdatteli lääkekasvien maailmaan.

Lääkealoe on monille ehkä jo tuttu kasvi. Mutta tiesittekö, että esimerkiksi tyräkistä saadaan lääkettä ruoansulatusvaivoihin, vaikka kasvin maitiaisneste on väärinkäytettynä myrkyllistä? Tai että suosittuna koristekasvinakin tunnetusta ruusukatarasta saatavia orgaanisia yhdisteistä käytetään esimerkiksi leukemian ja rintasyövän hoitoon.

Mystinen Meren maailma Teksti: Kaisa Karvonen

Syysleirille osallistujat tempaistiin tällä kertaa vetiseen seikkailuun, kun leirin teemaksi oli valittu meri. Leirin aikana muun muassa kirjoitettiin haikuja, kuultiin Itämeren suojelusta, harjoiteltiin pelastussolmuja sekä laulettiin merihenkisiä lauluja. Leirillä ei unohdettu hyvinvointia, vaan se näkyi rentoutumisessa ja liikunnassa nivelterveyttä unohtamatta. Ulkoillessa sai päivittäin myös kiertää rastiradan, joissa oli tietoa merenelävistä, Suomen tunnetuimmista majakoista sekä mereen liittyvästä mytologiasta. Tutuiksi tulivat niin karu arki Tankarin majakalla kuin vaikka Laivanhaltia, joka piti pitää tyytyväisenä, jotta laiva ei kohtaisi onnettomuutta.

Teksti: Annukka Helander • Kuva: Jaakko Virtanen

Luontopolkua pitkin käveltiin laavulle, jossa ohjelmassa oli nokipannukaffit ja ulkopelejä.

Seuraava Hyvinvoinnin iltapäivä järjestetään 27.4. Lue lisää sivulta 26.

Perinteisesti vapaaehtoista on kuvailtu usein auttavaiseksi ja uutteraksi, joka käyttää aikaansa muiden hyväksi. Hän uhraa itseään toisten puolesta ja saa palkkioksi hymyn.

Mutta mitä sanoisit, jos vapaaehtoista kuvattaisiinkin viisaaksi? Olisiko se outoa? Omasta mielestäni ei.

itii vin e Ko gn

Teksti: Kaisa Karvonen

en ivin kti fle Re

Viisautta etsimässä

n

34 | 1/2024 Nivelposti

VIISAUDEN ULOTTUVUUDET

Myötätuntoinen

Viisauden määritelmä Viisautta on ominaisuutena arvostettu halki vuosisatojen ja siihen on liitetty erilaisia määritelmiä riippuen siitä, kuka asiaa koittaa avata tai selittää. Löysin Viisaus-nimisestä kirjasta määritelmän, joka miellytti minua, koska siinä oli mainittu myötätunto osana viisauden määritelmää. Löytämässäni mallissa viisaudella oli kolme rinnakkaista ulottuvuutta: kognitiivinen, reflektiivinen ja myötätuntoinen.

Kognitiivinen ulottuvuus tarkoittaa suhdetta tietoon ja mitä voidaan tietää. Se on halua ymmärtää syvempiä tarkoituksia. Reflektiivinen ulottuvuus taas voidaan kiteyttää toisaalta-toisaalta -ajatteluun eli peilataan asioiden eri puolia. Myötätuntoinen ulottuvuus pyrkii toimintaan, joka kohdistuu myös muihin. Se on empatiaa ja halua tehdä hyvää muiden tai yhteisön eteen. Pidän ajatuksesta, missä esimerkiksi ikä ei määritä viisautta, vaan teot ja ajatukset. Viisaus on tapa lähestyä asioita ja kohdata elämää.

Mitä on vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoinen?

“Vapaaehtoistoiminta on kaikille avointa toimintaa, jota tehdään palkatta omasta vapaasta tahdosta hyödyttämään toista ihmistä tai yhteisöä. Vapaaehtoistoiminta nähdään keinona vaikuttaa ja osallistua, lisätä yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä tukea kansalaisvaikuttamista ja demokratiaa. Se hyödyttää niin vapaaehtoista itseään kuin ympäröivää yhteiskuntaakin.”

Näin määrittelee muun muassa Kansalaisareena vapaaehtoistoiminnan. Vapaaehtoinen on siis henkilö, joka haluaa toimia muiden hyväksi ilman palkkaa. Kohteena voi olla yksittäinen ihminen tai yhteisö. Vapaaehtoinen voi esimerkiksi toimia vertaistukena, auttaa keräämään varoja yhteisölle, käyttää omia taitojaan yhteisön tai henkilön tueksi.

Ei ole yhtä tapaa olla vapaaehtoinen, mutta toiminnan ja tekojen tulisi edistää sekä yksilön itsensä että muiden hyvinvointia. Vapaaehtoistoiminta on siis usein olemista vuorovaikutuksessa muiden kanssa, jolloin myös joutuu peilaamaan omia sanojaan sekä tekojaan.

Viisas vapaaehtoinen Kun mietin viisauden määritelmää, niin itse näen silmissäni vapaaehtoisen. Omassa työssäni olen kohdannut vapaaehtoisia, jotka haluavat jakaa omia kokemuksiaan muille; he kuuntelevat ja pohtivat yhdessä ratkaisuja, miten joku saisi vaikka helpotusta kipuihinsa. Tapaamani vapaaehtoiset ovat myös innokkaasti kehittäneet itseään, halunneet oppia uutta ja hyödyntää oppimaansa muiden parhaaksi. Kaiken kaikkiaan voisin sanoa, että ihmiset, joiden olen nähnyt toimivan vapaaehtoisina, ovat minusta aika viisaita. Vapaaehtoisuudella on voimaa aikaansaada hyvää ja se jos jokin on viisautta nykymaailmassa.

Lähteet ovat saatavilla toimituksesta.

Kylpylämatka Pärnuun sunnuntai-lauantai 5.-11.5.2024 Matkan hinta jäsenille 590 €, muille 620 €. Lisä yhden hengen huoneesta 120 €.

Matkan hinta sisältää

-ruokailu noutopöydästä laivalla Eckerö MS Finlandia meno- ja paluumatkalla -täysi ylläpito kylpylässä: kolme ruokailua viitenä päivänä (ma-pe) -kolme hoitoa viitenä päivänä (ma-pe) -lääkärintarkastus -kylpyläosaston vapaa käyttö klo 6.30-17.00 -kiertoajelu 2,5 h oppaan kanssa tiistaina.

Vastuullinen matkanjärjestäjä

Majoittuminen Estonia Merical Spa Hotels

Matkalla mukana yhdistyksen vapaaehtoiset matkanjohtajat Eeva ja Pirkko-Liisa.

Matkalla oma bussi koko ajan.

Ajoreitti: Pori – Eura – Säkylä – Yläne – Turku.

Lähtö Turusta su 5.5. klo 11.00.

Paluu la 11.5. Lähtö aamupalan jälkeen klo 8.00.

Tallinnassa ostosaikaa noin 1,5 h.

Laiva Helsingissä klo 14.15, paluu samaa reittiä.

Ilmoittautumiset 27.3. mennessä Nivelyhdistyksen toimistolle.

Peruutusehdot: 30 – 14 vrk ennen matkan alkua kulut 100 €.

Alle 14 vrk ennen matkan alkua ei takaisinmaksua.

Osallistujilla on oltava matkavakuutus sekä voimassa oleva passi tai EU-henkilökortti.

Anna-Maj Blomgren koul. hieroja, Helmenloiste Näätäpolku 10, Raisio, www.helmenloiste.fi p. 0456706555, hieronta -10 %.

Armi Aktiivituoli

https://armi-aktiivituoli.fi/tilaa-armi/ Koodilla TSNY - 10 %.

Jäsenedut 2024 Katso tarkemmat tiedot jäseneduista osoitteesta www.nivelposti.fi/jasenedut

Asianajotoimisto Kailiala Oy

Tuureporink. 6, p. 02 284 3400 www.asianajotoimistokailiala.fi Edunvalvontavaltuutuksen tai testamentin laatiminen -15 %.

Jalkahoitola Jalka-Onni

Askelklinikka

Sibeliuksenkatu 3. p. 0201122420. www.askelklinikkaturku.fi. Alaraajatutkimuksesta -10 %

Tuureporinkatu 6 ja Vilhonkatu 23, Salo. www.jalkaonni.fi p. 040 9688090 Hoidoista -10 %.

Axis Fysikaalinen hoitolaitos

Jalkahoitola Lyhde

Aninkaistenkatu 14 b, p. 02 533 2279, www.axisfysio.fi. Hieronnasta, fysioterapiasta ja lymfaterapiasta -10 %.

Lyhdetie 2, Rusko, P. 0503645694, www.jalkahoitolalyhde.fi. Jalkahoidoista -15 %.

Jalkaneuvola Fysiopaletti

Brinkkalan Outolintu

Vanha Suurtori 3, www.brinkkalanoutolintu.fi, norm.hintaisista tuotteista -10 %

Coronaria kuntoutus- ja terapiapalvelut Turku – Hansa Yliopistonkatu 20, 3 krs.

Ajanvaraus 010 525 8801.

Fysioterapiasta ja hieronnasta -10 %.

Henrikinkatu 2, Naantali.

Ajanvaraus 010 525 8801.Fysioterapiasta, hieronnasta ja jalkojenhoidosta -10 %.

Viilarinkatu 5, Länsi1. P. 044 989 9829, www.dentspa.fi. Norm.hintaisista hoidoista -10 %.

EA-terveydenhoitomyymälä

Humalistonkatu 7 A, p. 02 2331573.

Norm.hintaiset silmälasit -50 % myös perheenjäsenille.

Jalkojesi hoitaja Nina

Paimion Kenkätaivas

Johannan jalkahoito

Roberts Berrie

UUSI Kalustexpert Oy

Kasvo- ja jalkahoitola Maaret Potinkara

Fysioterapeutti Hanna Pihlajamaa

Bastioninkatu 4, Skanssi. P. 0503263379, www.fysioterapeuttihanna.com.

Yhteistyöhinnasto.

Fysioterapia- ja hierontapalvelut Relaxion Turku: Impivaara, Uimahallinpolku 4, Kaarina: Pyhän Katariinan tie 11, Littoinen: Luhakatu 1. www.relaxion.fi, p 02 638 0100.

Fysioterapiasta -10 %.

Heleä Training

Turku, Raisio, Kaarina, Naantali ja Lieto.

P. 0456300274, www.personaltrainerturku.net.

Henk.koht. valmennuksista -15 %, 30 min. maksuton pt-tapaaminen.

Hiukset Ada & Olexi

Rauhankatu 8 a. P. 02251 0102, www.adaolexi.fi.

Parturi- ja kampaamopalveluista -10 %.

HMfysio Hanna Malmi

Yliopistonk. 26 B, Trinitas Lääkäritalo p. 044-010 2716, hanna.malmi@hmfysio.fi Fysioterapia- ja personal trainer-palveluista -10 %.

Holiday Club Caribia

Kylpylän käyttö ma-su 15 €/hlö (ei koulujen lomaviikkoina eikä arkipyhinä). Kuntosali ja vesijumppa 44 €/10 krt kortti (+uudesta sarjakortista 8 €).

Tampere. P. 03 2657 485, www.bonuskalossit.com.

Bonuskalosseista -10 %.

Rantatie 12, p. 020 332 878

Instrumentarium Raisiontori

Raisiontori 5, p. 020332763 Norm.hintaisista silmä- ja aurinkolaseista -30 %.

Näöntark. ja silmälasimääräys veloituksetta.

Myös perheenjäsenille.

Vuosikerta -30 % (23,10 €).

Tilaukset ottamalla yhteyttä toimistoon.

Aninkaistenkatu 16, p. 040 728 8202.

Erikoistunut diabeetikon jalkojenhoitoon.

Jalkahoito 65 €.

Tuureporinkatu 6, p. 045 7838 7077. www.johannanjalkahoito.fi. Hoidoista -10 %.

Humalistonk. 17 a A5. P. 0400 158 540 www.turunreumayhdistys.fi/fysior/ Hoitohinnoista -10 %.

Instrumentarium Parainen

Naisten vaateliike Z.Woman

Niveltieto-lehti

Humalistonk. 4, p. 044 0251122 Norm.hintaisista tuotteista -10 %.

Fysio R

Hyvättyläntie 2, p. 020 332 877

Yliopistonkatu 26, www.waunainen.fi.

Norm.hintaisista tuotteista -10 %.

Jalkineliike Stella

Viilarinkatu 5, Länsi1. www.kalustexpert.fi P. 0451173550.Kiintokalusteista - 20 % (ei koske kodinkoneita, kivitasoja, liukuovia).

Instrumentarium Lieto

Naisten alusvaateliike Wau lingerie

Pyhän Katariinan tie 4, Kaarina. www.zwoman.fi, P. 040 080 6681.

Norm.hintaisista tuotteista -15 %.

Aninkaistenkatu 14 B 33, p. 02230 3018 Uudet kokoproteesit, pohjaukset ja korjaukset -10 %.

Insinööritoimisto Jorma Saloniemi, Bonus Liukuesteet ja -pohjalliset

Sauna- ja allasosaston käyttö -30 % päivän hinnasta (pl. aatot, juhlapyhät, heinäkuu, viikot 8 ja 52).

Yliopistonk. 26, p. 040 501 7828. www.fysiopaletti.fi. Palvelut ja tuotteet -10 %.

Tuureporinkatu 6, p. 044 986 6128. www.jalkojesihoitaja.fi. Jalkahoidot -10 %.

DentSpa Oy Suuhygienistipalvelut

Erikoishammasteknikko Harri Loukonen

Naantalin kylpylä

Jalkojenhoitaja Pirjo Korpi, Turun Jalkaklinikka Optikko Näkö Forum

Coronaria Naantalin Kuntokeskus

Yliopistonkatu 28, p. 045 6539111. www.ea.fi. Alennus -20 %.

Jäsenedut ovat voimassa jäsenkorttia näyttämällä.

Jäsenkortin voi ladata myös puhelimeen.

Vistantie 19, Paimio. P. 040 7710795.

Norm.hintaisista tuotteista -10 %. www.robertsberrie.com Verkkokaupasta -10 % koodilla TSNY.

Ruissalon kylpylä

Sauna- ja allasosaston käyttö -30 % päivän hinnasta (pl. aatot, juhlapyhät, heinäkuu, viikot 8 ja 52).

Sanoma Media Oy

Eerikinkatu 2 E (7. krs). P. 040 5920521.

Hoidoista -10%.

Aikakauslehdet etu -40%, mukana Hyvä Terveys.

Etu koskee määräaikaista vuositilausta. https://tilaa.sanoma.fi/kumppanietu

Kello- ja kultaliike Teppo Lampi

Siivouspalvelu Sweeper J.E.

Sibeliuksenkatu 7 Tuotteesta riippuen 10–20 %.

Kenkäkauppa Alina

Alinenkatu 36, Uusikaupunki www.alina.fi Norm.hintaisista kengistä -10 %.

Koulutettu hieroja Juho Ojala

Puutarhakatu 17 A 32 (Satama Wellness).

P. 0445270270, tmi.juholle@gmail.com. https://avoinna24.fi/satamawellness/reservation - 10% myös sarjahoidoista.

Lakiasiaintoimisto Siro

Linnankatu 1 B 6, p. 02 2522242. siro@sirolaw.fi, www.sirolaw.fi. Betjäning även på svenska. Asianajopalkkioista - 15 %.

P. 0400 270 909, www.sweepersiivous.fi.

Tutustumistarj. kotisiivous -20 % tai ikkunanpesu -20 %.

Sissi Fysio

Hämeenkatu 16, p. 044 2601608. www.sissifysio.fi. Yhteistyöhinnasto.

St. Erikin Lääkintävoimistelu

Yliopistonkatu 26 B, p. 02250 1300. www.sterikinfysioterapia.fi. Alennus -10 %.

Suomen Apuvälinekauppa.fi

Humalistonkatu 10, www.apuvalinekauppa.fi Alennus 10 % myymälän tuotteista.

Teboil Turku Runosmäki

Tampereen valtatie 106, p. 02238 2305

Liedon Fysioterapia, Hieronta ja Lonkkakeskus www.teboil.fi/asemaverkosto/turku/turku-runosKrouvilaituri 3, Lieto. P. 050 4707395. info.liedonfysioterapia@gmail.com www.liedonfysioterapia.fi, www.lonkkavaiva.fi Alennus -10 %.

M.R - Atk Tmi

P. 040 7046011, mika.rajala@mr-atk.fi.

Alennus -5 %.

Merineule Oy

Alennus -10 % normaalihintaisista, Merineuleen omista tuotteista.

Movet Kuntokeskus

maki. Lounaspöytä arkisin -10 %.

Tempur Brand Store-myymälät

Turku (Eerikinkatu 9) ja Raision Mylly.

Alennus -10 %.

Terveydenhoitomyymälä Profylaktia Yliopistonkatu 32, p. 022505059. www.profylaktia.fi. Alennus -10 %.

TTC-Charter

www.ttc-charter.fi, p. 0500370000.

Päiväretkistä -5 € (pl. Turun tapahtumat).

Satakunnantie 105. www.movetclub.fi, p. 044 2375246.

Aloitusmaksu 0 €. Hinnat alk. 34,90 €/kk.

Tuulensuun Kukka

Movet Ladies Kuntokeskus

VENYY-tanko

Kurjenmäenk. 3. www.movetladies.fi, p. 0407758427.

Aloitusmaksu 0 €. Hinnat alk. 44 €/kk.

Muotitalo Marilyn

Humalistonk. 13. www.muotitalomarilyn.fi Norm.hintaisista tuotteista -20 %.

Karjatie 5 B, Lieto. P. 0400 552120 Alennus -10 %.

P. 040 772 4004, www.venyy.com Alennus verkkokaupasta 10 € koodilla TSNYVENYY.

Xsensible-jalkineliike

Yliopistonkatu 26, p. 040 501 7828. www.fysiopaletti.fi. Jalkineista -10 %.

MAINOS Monipuolisen laserterapian on kliinisesti todistettu edistävän haavojen ja kudosvammojen paranemista sekä lievittävän laajaa kirjoa erilaisia nivel- ja lihaskipuja. Terapia on käytössä kipuklinikoilla, fysioterapeuteilla ja jo yli tuhannessa suomalaiskodissa.

Lievitä nivelkipuja tehokkaasti B Cure Laser -kotihoitolaitteella Laserterapiasta on tehty tuhansia tutki muksia. Muun muassa Norjassa tehdyssä tutkimuskatsauksessa oli mu­ kana 22 tutkimuksen tuloksia ja siinä todettiin lääkintälaserterapian lievit­ tävän nivelrikon aiheuttamaa polvi­ kipua heti hoidon jälkeen sekä pitkä­ kestoisemmin. Vastaavia tutkimuksia on tehty myös esimerkiksi kihdin, reu­ man ja fibromyalgian aiheuttamien kipujen hoidosta.

Myös Oulun kaupungin kuntoutus­ palvelujen fysiatrian yksikössä työs­ kentelevällä fysiatri Timo Pehkosella on hyviä kokemuksia laserhoidosta.

Hänellä on käytössä B­Cure­laserlaite yhtenä ei­lääkkeellisenä kivunhoitome­ netelmänä.

– Laserhoitoa on käytetty meil­ lä kivunhoidon tukena. Osa vaikeis­ takin kiputiloista kärsivistä potilaista on saanut lievitystä kipuun, liikku­ miseen ja liikeratoihin jo muuta­ man viikon hoidon aikana, Pehkonen kertoo. Koska kivunlievitys perustuu kivun lähteen parantamiseen, tulee aluetta hoitaa laserilla kuurinomaisesti päivittäin.

Kotikäytössä B­Cure­lääkintälaser sopii koko perheelle ja lemmikkienkin kivun hoitoon. Vaikka laitteen hinta on muutamia satasia, sillä saa huolto­ vapaasti noin 30 000 ohjeenmukaista hoitokertaa. Näin yhden hoitokerran hinnaksi jää vain muutama eurosentti.

i

B-Cure Lääkintälaser

(808 nm)

Pienteholaserhoito (LLLT) tehostaa kehon omaa immuunijärjestelmää ja vahvistaa solun uudistumiskykyä. Se nostaa elimistön entsyymituotantoa ja vapauttaa endorfiineja.

Laser lisää elimistössä myös kollageenin ja elastiinin luonnollista tuotantoa, joita keho tarvitsee kudosvaurioiden korjaamiseksi.

Koska kivunlievitys perustuu kivun lähteen parantamiseen, tulee aluetta hoitaa laserilla kuurinomaisesti. Yliannostusriskiä ei ole. Tunnettuja vasta-aiheita ei ole, mutta hoitoa ei suositella syöpäkasvaimiin, silmiin eikä raskaana olevan vatsanseudulle.

Helppokäyttöinen B-Cure Laser on saatavana ammattilaisja kotikäyttöön. Laite on myös vuokrattavissa.

V

uoden terveystuote 2022

Kauneus & Terveys -lehti nimesi 10 vuoden 2022 terveystuotetta. B-Cure Laser valikoitui Parhaaksi Laitteeksi kommentein ”Laserointi lievitti nivelrikosta kärsivien sormien kipuja jo viikossa. Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.”

Hyviä tuloksia nivelrikkokipujen hoidossa

Sipoolaisella 78­vuotiaalla Raija Kalliolla todettiin nivelrikko sormissa jo 90­luvulla.

– Kipua on hoidettu jatkuvasti vah­ vemmilla kipulääkkeillä, kunnes lopuksi söin vahvinta lääkettä jatkuvana kuuri­ na. Siitä huolimatta sormet olivat aivan turvoksissa, eivätkä kestäneet edes la­ kanan hipaisua, Raija kertoo. Kesällä 2020 Raija hankki B­Cure Laser Sport ­laitteen ja sai avun parissa viikossa.

– Olen lopettanut kipulääkkeet, nu­ kun hyvin ja mieli on virkeä, iloitsee Raija.

Tuotetta myy Terveystekniikka. Lisätietoa teknologiasta, varmistettuja käyttäjäkokemuksia, tutkimuksia ja nettikauppa: www.terveystekniikka.fi | puh. 030 635 8332

Lääkkeettömät kipulaastarit paikalliskipuun

Uusi, lääkkeetön kipulaastari hyödyntää kehon omia lämpö- ja infrapunasäteitä parantaen kudoksen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Kliiniset tutkimukset todistavat laastareiden lievittävän lihas- ja nivelkipuja sekä kuukautiskipuja. Laastarin kipua lievittävä vaikutus alkaa nopeasti ja kestää viisi vuorokautta.

”

Olen pitkään kärsinyt nivelrikon aiheuttamista kivuista olkapäässäni, sormissa ja polvessa. Olen koittanut lievittää kipua kipulääkkeillä ja -geeleillä, mutta mikään ei ole toiminut niin hyvin kuin nämä laastarit! Ihana nukkua ilman kipua”, kertoo Sirkka Mäkelä, hammaslääkäri Jyväskylästä.