Sosiaalityötä sairaalassa – mitä se on?

Teksti: Hanna-Mari Hanhiala, sosiaalityöntekijä,

VSSHP/TYKS

Lähes kaikille TYKS:n poliklinikoille on nimetty oma sosiaalityöntekijänsä. Potilas voi ottaa yhteyttä sairaalan sosiaalityöntekijään joko itse tai pyyntö voi tulla myös niin sanottuna konsultaatiopyyntönä esimerkiksi sairaanhoitajalta tai lääkäriltä, jolloin sosiaalityöntekijä ottaa pyynnön pohjalta yhteyttä potilaaseen.

Sosiaalityöntekijän työnkuvaan kuuluu paljon etuusasioiden selvittelyä, kuten sairauspäivärahaan, eläkkeisiin, kuntoutukseen, terveydenhuollon maksuihin liittyviä asioita. Myös palvelujärjestelmän tunteminen, mahdollisten tukipalvelujen löytyminen ja hakeminen ovat työssä keskiössä. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on ainakin vielä hyvin laaja-alainen ja hakijan voi olla vaikea tietää, mistä palvelusta mikäkin taho vastaa. Työ tapahtuu paljon puhelimitse, mutta myös vastaanottoaikoja varataan tarpeen mukaan tai potilasta voidaan käydä tervehtimässä myös osastolla.

Sairaalan sosiaalityössä ei tehdä viranhaltijapäätöksiä, mikä tarkoittaa sitä, että täällä voimme selvittää, ohjeistaa ja auttaa muun muassa tukien ja palveluiden hakemisessa, mutta lopulliset päätökset niistä tehdään muualla. Näitä tahoja ovat muun muassa Kela ja kunnan sosiaalitoimi, joihin molempiin tässä työssä ollaan paljon yhteydessä.

Tyks Ortossa, jossa esimerkiksi tekonivelleikkaukset ovat pääasiassa suunniteltuja ja hyvissä ajoin ennalta tiedossa, sosiaalityön kysyntä on ollut maltillista. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että esimerkiksi leikkauksen jälkeen kotiin tarvittavien palveluiden ja apujen selvittely lähtee liikkeelle useimmiten kotiutushoitajan tai -tiimin kautta, eikä siihen sosiaalityöntekijän osuutta juuri tarvita. Myös mahdollisen sairausloman tarve ja pituuskin ovat useimmiten ennalta arvioitavissa. Kirurgisen sairaalan sosiaalityön kysymykset koskevatkin enemmän tilanteita, joissa toipuminen pitkittyy tai ei suju toivotunlaisesti ja potilaalle nousee tarve miettiä esimerkiksi omaan työkykyyn liittyviä asioita. Myös tilanteissa, joissa kotona toimimiseen ja liikkumiseen jääkin pidempiaikainen avuntarve, tulee potilailta yhteydenottoja.

Asiakasvastaavia asiakasohjaajia on Varsinais-Suomessa jo isossa osassa tulevaa hyvinvointialuetta.

Tällä hetkellä vastaanottoja on Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen, Laitilan, Turun keskustan ja Mäntymäen, Paimio-Sauvon, Härkätien, Naantalin, Someron, Salon ja Kaarinan terveyskeskuksissa sekä

Perusturvakuntayhtymä Akselissa.

TYKS:ssä sosiaalityö on sidottu asiakkuuteen poliklinikalle tai osastolle. Jos hoitovastuu ja hoito ovat esimerkiksi perusterveydenhuollossa, ei sairaalan sosiaalityö pysty tällöin potilaan tarpeisiin vastaamaan. Silloin etuusasioissa kannattaa kääntyä suoraan asioista päättävien tahojen puoleen, kuten Kelaan, työeläkelaitokseen, vakuutusyhtiöön tai sosiaalitoimen aikuissosiaalityöhön. Myös monet potilasjärjestöt tarjoavat asiantuntevaa sosiaaliturvaohjausta ja -neuvontaa.

Väitöstietoa

Turun yliopistosta

Teksti: Senni Metsäranta • Kuvat: Turun yliopisto

Metalli-metalliliukuparisten lonkan tekonivelten seurantaa on turvallista harventaa

LL Sakari Pietiläinen, ortopedia ja traumatologia

LL Sakari Pietiläinen toteaa väitöstutkimuksessaan, että metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten seuranta-aikaväliä on turvallista pidentää.

Pietiläinen kartoitti väitöskirjassaan yleisesti käytössä olleiden metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten pitkäaikaistuloksia. Erityishuomio oli kokoveren kromi- ja koboltti-ionien toistomittauksissa.

Suomessa metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten käyttö lopetettiin vuonna 2012 niihin liittyvien haitallisten metallireaktioiden vuoksi. Korkeat metallipitoisuudet voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten valekasvai- mia tai sydämen ja maksan toiminnan häiriöitä. Seuranta onkin ollut tärkeää, jotta ongelmat voidaan havaita ajoissa.

Pietiläinen kävi väitöstutkimuksessa läpi kaikki Varsinais-Suomen alueella vuosina 2004–2012 tehdyt metalli-metalliliukupariset lonkan kokotekonivelleikkaukset. Tuloksissaan hän toteaa, että metallireaktioiden vuoksi tehtävien uusintaleikkausten määrä on vähentynyt vuosi vuodelta ja potilaiden metalli-ionitasot pysyivät ennallaan tai laskivat toistomittauksissa seuranta-ajan ollessa noin 10 vuotta.

Suomessa tekonivelten seuranta-aikaväliä onkin harvennettu neljään vuoteen. Harvempi seurantaväli auttaa myös kohdentamaan terveydenhuollon rajallisia resursseja paremmin

Tekonivelen komponenttivalinnoilla

voidaan vaikuttaa uusintaleikkausriskiin

LL Mikko Karvonen, ortopedia ja traumatologia

LL Mikko Karvonen toteaa väitöstutkimuksessaan, että oikeilla tekonivelkomponenttien valinnoilla voidaan vähentää lonkan kokotekonivelen uusintaleikkausten määrää sekä parantaa potilastyytyväisyyttä.

Karvonen kartoitti väitöskirjassaan lonkan tiettyihin tekonivelen lonkkamaljan kuppikomponentteihin liittyvien uusintaleikkausten määriä. Huomio kohdistui erityisesti sijoiltaanmenoihin korkean komplikaatioriskin potilailla.

Tekonivelten uusintaleikkaukset ovat isoja operaatioita ja niihin liittyy suuremmat riskit sekä huonompi potilastyytyväisyys kuin ensivaiheen leikkaukseen. Tekonivelen sijoiltaanmeno on toiseksi merkittävin uusintaleikkauksen syy tekonivelinfektion jälkeen. Kirurgisen tekniikan lisäksi tietyillä tekonivelkomponentteihin liittyvillä tekijöillä voidaan vaikuttaa tekonivelen sijoiltaanmenoihin ja vähentää uusintaleikkausmäärien tarvetta.

Karvonen hyödynsi tutkimuksessaan rekisteriin kerättyä tietoa. Tutkimuksessa havaittiin, että eräs melko uusi tekonivelkomponentti antoi lupaavia tuloksia ainakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tulokset olivat lupaavia sekä lonkan ensivaiheen leikkauksissa että uusintaleikkauksissakin. Kyseinen komponentti on tarkoitettu erityisesti niille potilaille, joilla sijoiltaanmenon riski on korkea. Lisäksi havaittiin, että isonuppisissa lonkan metalli-metalli-liukupintaisissa tekonivelissä pitkän aikavälin tulokset eivät ole hyväksyttäviä ja, että erästä kuppikomponenttia käytettäessä päädyttiin useammin sijoiltaanmenon vuoksi tehtyyn uusintaleikkaukseen.