Korona on kuormittanut yhteiskuntaa monin tavoin

Korona on vaikuttanut laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan, ihmisten hyvinvointiin, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä toimintakykyyn. Koronan haitat ovat kuitenkin huomattavasti vaihdelleet, kun asiaa tarkastellaan alueiden, väestöryhmien tai elinkeinoelämän näkökulmasta.

Suurin osa suomalaisista on selvinnyt koronataakasta melko pienin haitoin. Osalle väestöstä koronasta on kuitenkin koitunut merkittäviä haittoja terveyteen ja toimintakykyyn, joillekin vakavia hengitysvajauksen oireita vaatien tehohoitoa, ja pahimmillaan johtaen potilaan kuolemaan. Osalle sairastuneista on voinut jäädä päälle pitkäaikaisia, kuukausia jatkuvia infektion jälkioireita ja toimintakyvyn heikkenemistä. Kyseessä voi olla long covid-sairaus, jossa oireina on pitkäaikaista väsymystä, häiriöitä muistissa ja keskittymiskyvyssä sekä ajatuksen kulussa, ns. aivosumu-oireilua.

Ihmisten toimeentulovaikeudet ovat voineet lisääntyä vakavan sairastumisen tai työpaikan menetyksen vuoksi. Sosiaalisen vuorovaikutuksen vähentyminen kokoontumis- ja kohtaamisrajoitusten sekä työpaikoilla etätyöskentelyyn siirtymisen vuoksi on voinut lisätä psyykkistä oireilua, esimerkiksi ahdistuneisuutta ja masennusta. Taustalla voi olla kokemusta yksinäisyydestä ja eristäytyneisyydestä sekä osallisuuden vähenemisestä. Yhteydenottojen määrä valtakunnallisiin kriisipuhelimiin lisääntyi korona-aikana huomattavasti. Lisäksi havaittiin päihdeongelmien lisääntymistä. Sairauksia on myös voinut jäädä diagnosoimatta, jolloin ne ovat voineet pahentua. Esimerkiksi syöpäsairauksia diagnosoitiin koronakriisin aikana odotusarvoa vähemmän.

Koronan vuoksi Suomessa toteutettiin tiukkoja rajoituksia. Valmiuslailla rajoitettiin maalis-kesäkuussa 2020 julkisten kokoontumisten suurimpia sallittuja ihmismääriä ja kouluissa siirryttiin etäopetukseen. Lisäksi annettiin vahvoja suosituksia tartuntojen vähentämiseksi. Rajoitustoimet aiheuttivat haittaa ihmisten sosiaaliselle kanssakäymiselle. Lisäksi haittoja kohdistui yrityselämään, erityisesti viihde-, ravintola- ja matkailualoille. Tämä aiheutti ihmisten lomautuksia ja työttömyyttä.

Koronan yhteiskunnallisia vaikutuksia selvitti keväällä 2020 arkkipiispa Kari Mäkisen johtama korona-asiantuntijaryhmä (Raportti 3.6.2020: Hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistaminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen). Tavoitteena oli löytää koronakriisin paljastamia hyvinvointiyhteiskunnan vahvuuksia ja murtumakohtia sekä esittää ratkaisuja kriisistä selviämiseen. Poikkeustilanteen katsottiin vaikuttaneen epätasaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja eri ihmisryhmiin. Suurimman taakan kantoivat ne, jotka olivat jo ennestään heikoilla. Yksinäisyys, ylivelkaantuminen ja toimeentulon niukkuus lisään- tyivät. Väestön mielenterveys kuormittui. Palveluja keskeytyi ja palvelujen laatu heikkeni. Kriisin jälkeen ennakoitiin palvelujen kysynnän kasvua ja palvelujen ruuhkautumista. Matalan kynnyksen paikkojen sulkeminen oli jättänyt avun tarvitsijoita piiloon. Riskinä pidettiin sitä, että kriisin aiheuttaman sote-palveluvajeen purkamisessa vammaiset ja muut pienemmät ryhmät syrjäytyvät, eivätkä saa tarvitsemiaan palveluja. Työryhmä suositteli laadittavaksi strategiaa poikkeustilanteen aiheuttamasta palveluvajeesta selviämiseen.

Erityisesti painotettiin riittävän avun turvaamista sekä peruspalvelujen volyymin palauttamista nopeasti kriisiä edeltäneelle tasolle.

Korona elää keskuudessamme edelleen ja sairastumisia on runsaasti, mutta kokonaisuutena tilanne on huomattavasti helpottunut koronakriisiajasta. Sairautta esiintyy lievempinä muotoina, sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on vähentynyt ja tehohoitokuormitus normalisoitunut. Koronatilanteen rauhoittuessa ihmisiä kuormittavat myös muut uhat kuten ilmaston lämpeneminen ja Ukrainan sotatilanne. Koronakriisin aikana syntyneen palveluvajeen korjaamisen lisäksi yhteiskunnan on varauduttava tulevaisuudessa myös edellä mainittujen globaaleista uhista ihmisille aiheutuviin haittoihin ja varmistettava riittävät, tarpeen mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisesti niitä tarvitseville.