Minun juttuni

Vaellus

Teksti: Tiina Peltonen

Kuvat: Matti Heinonen ja Martti Pietikäinen

Yhdistyksen vesijumpan kautta tutustuneet Matti Heinonen, Martti Mustonen, Martti Pietikäinen ja Pauli Järvinen ovat olleet yhdessä vaeltamassa Lapissa. Vaeltamisessa heitä kiehtoo erityisesti Lapin moninainen luonto.

Ensin porukka alkoi tekemään keväisin reissuja lähikaupunkeihin. Tutuiksi näillä reissuilla tulivat esimerkiksi Helsingin Vallisaari sekä Hernesaari, jossa sijaitsevaa Löyly-saunaa miehet kävivät kokeilemassa. Pietikäinen ja Heinonen olivat käyneet aiemmin tahoillaan Lapissa, ja tästä syntyikin vähitellen ajatus porukan yhteisestä vaelluksesta Lappiin.

Lappi

Kummatkin porukan tekemät vaellukset ovat sijoittuneet Lappiin, toinen Pyhätunturille ja toinen Ylläkselle. Ensimmäinen reissu tehtiin kolmikkona Heinosen, Mustosen ja Pietikäisen kesken, ja seuraavalle matkalle liittyi Järvinenkin mukaan.

Vaikka retkeilypaikkoja olisi lähempänäkin, on Lapin etelään verrattuna erilainen maailma vetänyt miehiä puoleensa. Paikallisten asenne ja moninainen luonto, joka vaihtelee korkeuserojen mukaan jänkhästä kivikkoon, eli rakkaan, ja tasaiseen kankaaseen, tekevät paikasta erityisen. Kuten Heinonen nostaa esiin, on maisema täyn- nä luonnon itsensä rakentamia asioita, kuten merenpohjassa muotoutuneita liuskekiviä. Lapin luonnon näkymää ja mittaeroja on vaikea vangita filmille, ne häipyvät kuvissa.

Pietikäinen kuvaa pohjoisen vaikuttavuutta sanonnan ”Lapin hulluus” kautta. Kun on hänen mukaansa kerran kokenut syksyn ruska-ajan tai kevään aurinkoiset hankikelit Lapissa, ei sitä voi unohtaa. Hän sanoo, että jalat tulevat tietyin väliajoin levottomaksi ja silloin pitää päästä Lappiin.

Heinonen puolestaan kuvaa Lappia maailmana, johon on helppo uppoutua. Mustosen mielestä Lapissa on erityistä se, ettei siellä ole samalla tavalla kiirettä. Ainoastaan se pitää ottaa huomioon, ettei pimeä pääse yllättämään.

Ikimuistoisia hetkiä

Viikon kestäneillä vaelluksilla on ehtinyt kertyä useampia hetkiä, joita muistella jälkeenpäin. Tällaisia ovat olleet niin vierailu Pyhä-Luoston ametistikaivoksilla, jossa oli mahdollista louhia ja ostaa tuliaisiksi ametisteja, kuin pilven yllättämäksi joutuminen Taivaskeron

Minun juttuni -juttusarjassa esitellään yhdistykselle läheisiä henkilöitä ja heille tärkeitä asioita. Tunnetko jonkun, joka sopisi juttusarjaan? Vinkkaa toimitukselle osoitteeseen tiedotus@nivelposti.fi huipulla Pallas-Ylläksellä. Pilvi tuli ihan kasvoihin saakka niin, että ne kastuivat läpimäriksi, ja kaikki näkyvyys ympäriltä haihtui.

Mustonen muistelee etenkin kertaa, jolloin porukka meni keskellä yötä pilkkopimeällä laavulle sytyttämään tulen ja paistamaan makkaraa. Kaikkialla ympärillä oli pikimustaa, vain pieni tuli paloi keskellä. Tämä teki tunnelmasta aavemaisen, hän sanoo.

Yksi vaeltamisen pitkään säilyneistä perinteistä on kuksan kastaminen käyttöön. Nauraen miehet kertovat, että kastaminen tapahtuu täyttämällä kuksa piripintaan joko rommilla tai koskenkorvalla. Käyttöönoton jälkeen kuksaa ei tulisi enää pestä muuten kuin vedellä huuhtelemalla. Rasvan annetaan kerääntyä kuksan pintaan, ja näin se osaltaan pidentää kuksan käyttöikää.

Arvaamattomat sääolot haasteena

Vaelluksella pitää varautua myös mahdollisiin ongelmiin, vaikka Pietikäinen toteaakin pilke silmäkulmassa, että haasteidenhan takia sitä Lappiin läh- detään. Haasteita saattavat aiheuttaa pitkät välimatkat, kuten porukalla 17 kilometrin matka majoituksesta tunturille. Myös tuntureiden maaperän haastavuus nousee keskustelussa esiin. Esimerkiksi Noitatunturia ylöspäin kiivetessä kivet pienenevät ja pienenevät matkan varrella, mikä saattaa tehdä reitistä kiipeilijälle vaikean.

Lisähaasteensa vaellukseen tuo arvaamaton sää. Pitkälle etukäteen ei voi tietää, paistaako vaeltaessa aurinko vai sataako. Huipulla ollessa kova tuuli tekee puolestaan olosta vaikean ja epämukavan. Ja vaikka pilven sisällä oleminen saattaa olla hetki, joka ikimuistoisuudessaan jää mieleen, on tunturissa pilven sisällä liikkumisessa omat vaaratekijänsä. Onneksi miesten tapauksessa Taivaskeron pilvi väistyi pois tieltä, ja he pääsivät jatkamaan matkaansa selkeällä säällä.

Kaiken kaikkiaan miesten kertomat jutut painottavat kuitenkin sitä, että vaelluksilla koetut haasteet ovat olleet heidän mielestään pieniä. Reissujen hyvät puolet ovat ehdottomasti vieneet haasteista voiton.

Ensimmäistä kertaa vaeltamaan?

Miesten tekemät vaellukset ovat opettaneet heitä oikeanlaisten varusteiden pakkaamisessa. Kun kysytään vaelluksen tärkeintä varustetta, on vastaus yksimielisesti kengät. Porukan mukaan hyvät vaelluskengät ovat oikeankokoiset, eivät liian pienet tai isot, ja niillä on ennen retkeä kävelty useampia kymmeniä kilometrejä, jotta ne on saatu ajettua sisään. Kenkien valinnassa kannattaa hinnan ja ulkonäön sijaan ottaa huomioon tuntuma sekä se, että erilaiset maaperät, kuten kivikko, vaativat omanlaiset kengät.

Muut vaellusvaatteet löytyvät usein jo kodin ulkoiluvaatteista, eikä niitä tarvitse heti ostaa uusia. Pietikäinen vinkkaa, että Partioaitasta pystyy vuokraamaan niin telttoja, rinkkoja kuin retkikeittimiä. Näin kaikkia varusteita ei tarvitse hankkia omaksi tai niitä pystyy kokeilemaan käytännössä ennen ostopäätöstä.

Ensimmäistä kertaa vaellukselle lähtiessä ihannetilanne on se, jos mukana on joku, joka tuntee kyseisen reitin entuudestaan ja jolla on kokemusta vaeltamisesta. Näin reissusta on mahdollista saada mahdollisimman paljon irti. Miestenkin tapauksessa Heinosen ja Pietikäisen aiemmista Lapin-kokemuksista on ollut hyötyä. He suosittelevat lisäksi retkiporukan kooksi kahdesta neljään henkilöä.

Ensimmäisellä vaelluksella ei tarvitse lähteä Lappiin asti. Läheltä Turkuakin löytyy paikkoja, joissa vaeltamista voi kokeilla joko päiväretkien tai yhden yön pituisten reissujen muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi Kurjenrahkan kansallispuisto, jonne yhdistyskin on järjestänyt retkiä, Pomponrahkan suoalue sekä Teijon kansallispuisto Salossa ja Nuuksion kansallispuisto Uudellamaalla.

Lappiin lähtiessä Pietikäinen suosittelee ensimmäiseksi retkikohteeksi Pallas-Hettaa. Hänen mukaansa se on turvallinen reitti, jonka varrella on tasaisin väliajoin niin mökkejä kuin muita kulkijoita. Näin apua löytyisi helposti, jos sitä sattuisi tarvitsemaan.

Kokeilun kautta selviää paljon. Miehet kertovat, että mukana olevat tavarat ovat koko ajan vähentyneet. Ensin mukaan pakkaa kaiken mahdollisen, mutta vasta kokemuksen kautta ymmärtää itselle tärkeimmät varusteet. Esimerkiksi vesipulloja miehet eivät juuri kanna mukanaan tunturissa, sillä tunturipurojen kirkasta juoksevaa vettä on turvallista juoda. Sujuvan reissun mahdollistamiseksi kannattaa muistaa myös riittävä suunnittelu. Pietikäisen mukaan suunnittelu onkin tekemisen ja muistelemisen rinnalla yksi reissujen kolmesta nautinnonaiheesta.

Iloisella reissumielellä matkaan Kenelle vaellusta voisi suositella? Miehet ovat tässä tapauksessa selkeästi yhtä mieltä. Järvinenkin toteaa, että tätä on melkein turha kysyä, sillä vaellusta voi suositella kaikille. Vaellus onkin nykyisin aiempaa helpompaa jokaiselle. Esteettömät reitit ovat yleistyneet, ja yksi sellainen on esimerkiksi Karpalopolku Kurjenrahkan kansallispuistossa.

Nyt, kun miesten tekemistä vaelluksista on kulunut tovi, ajatuksia reissuun lähtemisestä on jälleen. He kuitenkin pahoittelevat, että ikä alkaa tulla Lappiin kohdistuvien retkien tielle. Retket voi kuitenkin suunnitella oman kunnon ja kiinnostuksen mukaan lyhyistä ja lähelle suuntautuvista vaelluksista lähtien. Heinonen, Mustonen,

Pietikäinen ja Järvinen ovat esimerkiksi yöpyneet vaelluksillaan teltan sijaan mökeissä ja tehneet ympärillä oleville tuntureille päiväretkiä. He korostavat lisäksi tasaisin väliajoin pidettävien taukojen sekä riittävän nesteytyksen ja eväiden tärkeyttä. Heidän mukaansa jaksamisen kannalta liian lyhyt matka on ehdottomasti liian pitkää parempi.

Apua retkireittien valintaan ja suunnitteluun löytyy helposti. Turun matkailuneuvonnassa on saatavilla karttoja ja lentokentän lähistöllä sijaitsevan Pomponrahkan suoalueen kartta löytyy myös puhelinluettelosta. Lähialueiden luontopoluista löytyy tietoa turku. fi-sivustolta ja koko Suomen kattavista retkireiteistä puolestaan retkikartta. fi-sivustolta.

Luonto ja ulkoilu ovat merkittävä osa vaellusta, ja näistä nauttivalle retkiä voikin erityisesti suositella. Luonnon ja ulkoilun lisäksi Järvinen nostaa vielä esiin yhdessäolon hauskuuden, joka miesten tekemillä reissuilla on vallinnut. Kokoa siis miesten vinkkaamana kokoon hyvä retkiporukka, ota mukaan iloinen reissumieli ja lähde matkaan!

Helsingin Olympiatulen muistomerkillä Taivaskerolla. Vuoden 1952 kisoissa tulet sytytettiin Taivaskerolla ja Ateenassa. Ne yhdistettiin Torniossa, josta matka jatkui Helsinkiin.