O P E T TA J A N T Y Ö O L OT
Kokemuksia
vuosityöajasta Ammatillisten oppilaitosten opettajilta kyseltiin vuosityöajasta. Erityisesti kielten ja muiden YTO-aineiden opettajien kokemukset olivat enimmäkseen kielteisiä.
A
TEKSTI JA KUVA ANRI TUOHIMÄKI
mmatillisessa koulutuksessa on siirrytty uuteen työaikajärjestelmään, vuosityöaikaan. Toisin kuin opetusvelvollisuustyöajassa, jossa palkanmaksun perusteena on pidettyjen oppituntien lukumäärä, vuosityöajassa työaikaan lasketaan kaikki työtunnit. Opetuksen ulkopuoliseen työhön on varattu tietty määrä työtunteja tiettyihin tehtäviin, jotka määritellään työsuunnitelmassa. Täyttä palkkaa vastaava työaika on 37,5 tuntia viikossa, 40 viikkoa vuodessa. Vuosityöaikakokeiluja toteutetaan parhaillaan myös yleissivistävissä kouluissa. Ennen vuosityöaikajärjestelmän mahdollista laajentamista yleissivistävään opetukseen on tarpeen tarkastella vuosityöajan soveltamisen vaikutuksia ammatillisten oppilaitosten opettajille. Toteutimme yhdessä tutkija Tuomas Zacheuksen kanssa kyselyn ammatillisen koulutuksen opettajille ja heidän esihenkilöilleen marraskuussa 2020. Kyselyn tulokset palvelevat toivottavasti sekä ammatillisia oppilaitoksia että niitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa opettajien työehtoihin tulevaisuudessa. Pyrimme tavoittamaan vastaajiksi erityisesti kieltenopettajia, mutta vastaajissa oli runsaasti muidenkin opettajaryhmien edustajia. Yhteensä kyselyyn vastasi 144 kieltenopettajaa, 273 muiden aineiden opettajaa ja 59 esihenkilöä.
Tyytymättömyys ja lisääntynyt työkuorma
Kyselyn keskeisin tulos on se, että ammatillisten opettajien mielestä vuosityöaika on työtyytyväisyyden kannalta selvästi huonompi työaikajärjestelmä kuin sitä (suurella osalla opettajista) edeltänyt opetusvelvollisuustyöaika. Vain 21 prosenttia opettajista kertoi vuosityöajan vaikuttaneen myönteisesti heidän työtyytyväisyyteensä opetusvelvollisuustyöaikaan verrattuna; 62 prosenttia koki sen vaikuttaneen kielteisesti. Erityisesti kielten ja muiden YTO-aineiden (yhteiset tutkinnon osat) opettajat olivat tyytymättömiä vuosityöaikaan. Lukuisissa kommenteissa tyytymättömyyden syitä kommentoitiin opetustuntien määrän huomattavalla lisääntymisellä uudessa järjestelmässä. Koulutuksen järjestäjän taloudelliset resurssit määrittävät toimintaa. Vastauksissa
8
3/2021
esiin tuotu opetustuntien määrän lisääntyminen opettajaa kohden vaikuttaa suoraan myös siihen, paljonko opettajia tarvitaan kaiken kaikkiaan. Tämä herättää huolen opettajien työllistymisestä vastaisuudessa. Vuosityöajassa opetuksen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen kuuluu niin kutsuttuun sitomattomaan työaikaan, jonka minimi on 25 prosenttia koko työajasta. Vastaajat kokivat suunnitteluun käytettävissä olevan ajan vähentyneen, ja muun muassa monien kieltenopettajien kommenteissa se koettiin riittämättömäksi. Työtehtävistä sovitaan työsuunnitelmassa. Kielten ja muiden YTO-aineiden opettajat kokivat omat vaikutusmahdollisuutensa työsuunnitelmaan huonommiksi kuin ammatillisten aineiden opettajat ja opinto-ohjaajat. Esihenkilön rooli on merkittävä: osa vastaajista kiitti esihenkilöitään, joiden kanssa on voinut neuvotella työsuunnitelman sisällöistä, mutta osa koki, että uusi järjestelmä ja esihenkilön toiminta kaventavat merkittävästi opettajan itsenäisyyttä ja opettajaan luottaminen on vaihtunut vahtimiseksi. Vuosityöaika ei peruspalkan noususta huolimatta ole ollut taloudellisesti kannattava muutos kuin osalle (24 %) opettajista. Palkan putoamista harmittelee moni vastaaja kommentoiden, että ylitunteja ei korvata samoin perustein kuin ennen vaan lisääntyneet tunnit sisältyvät normaaliin työaikaan. Moni kommentoi myös lomien lyhentyneen aiemmasta.
Hyvää ja huonoa
Palkkauksen perusteiden muuttuessa osa opettajista arvostaa sitä, että vuosityöajassa kaikki työ on samanarvoista. Osa vastaajista koki opettajan muuttuneen työnkuvan tulevan nyt paremmin näkyväksi. Työtehtäville on aina osoitettava resurssia, ja osa piti tätä parannuksena opetusvelvollisuustyöaikaan verrattuna. Kuitenkaan vuosityöaika ei vastausten perusteella ole juuri auttanut suurinta osaa opettajia rajaamaan työaikaansa. Opettajilta kysyttiin myös, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat vuosityöaikaa vielä opetusvelvollisuustyöajassa työskenteleville kollegoilleen esimerkiksi perusopetuksessa, lukioissa ja musiikkiopistoissa. Asteikolla 0–10
