Tempus 4/2024

4 / 2024

Kieltenopetuksen kansainvälisiä yhteyksiä Atlantin ja Itämeren yli

Sovellusten hyötykäyttöä ja muita kielten opetuksen ja oppimisen trendejä

Palkintoja jaettiin Vuoden kieliteosta ja Vuoden kieltenopettajalle

4/ 2024 3

Pääkirjoitus Lämmin kiitos

4

Ajankohtaista

6

NBR-konferenssi Helsingissä 25.–26.4.2025 Pohjoismaiden ja Baltian kieltenopettajat kokoontuvat

8

Kohtaamisia kilpakentillä Vuoden kieliteko 2024 monikielisestä toimittajantyöstä

10

Arviointi ja palaute kielten hätäetäopetuksessa Korona-ajan käytänteitä lukiolaisten näkökulmasta

12

Lähikoulussa kielimyönteisyys on rikkaus Tempus vierailee Puotilan ala-asteen koulussa

14

Auringonnousun maassa Lukiolaiset pääsivät tutustumaan kouluihin Tokiossa

16

Katseet kohti etelää Millaista on kieltenopetus Viron kouluissa?

18

Englantia ja kestävää kehitystä Atlantin molemmin puolin Transatlantic Classroom Project

20

Sovelluksia, trendejä ja ikisuosikkeja Janne Niinivaara näkee työssään, mikä opiskelijoita vetää

22

Sovellusten viidakossa Matleena Laakso muistuttaa verkon vertaistuesta

24

Kieltenopettaja kielen harrastajana Ritva Saira kertoo kokemuksistaan italianoppijana

26

Miksi mieli kuormittuu – ja miten kuormaa voi keventää?

Loisto!-jäsenkoulutuksen antia

28

Aus Liebe zur Kunst – rakkaudesta lajiin Vuoden kieltenopettaja Päivi Mäkisen haastattelu

31

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Vuoden kieliteko -palkinnon saajat, Petra Manner ja Laura Arffman s. 8

Torkkelin lukion opiskelijoiden ryhmä pääsi opintomatkalle Japaniin s. 14

Käsinuket Felix ja Filipp ovat mukana Vuoden kieltenopettaja Päivi Mäkisen kielisuihkutuksissa s. 28

2

TEMPUS 4 / 2024

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

LÄMMIN KIITOS VARHAINEN LINTU PÄÄSEE EDULLISESTI KONFERENSSIIN! POHJOISMAIDEN ja Baltian kieltenopettajat tapaavat NBR-konferenssissa Helsingissä 25.–26.4.2025.

Konferenssin teemana on Languages Mediating Culture and Mutual Understanding. Konferenssin edullinen early bird -ilmoittautuminen on käynnissä joulukuun ajan! Merkitse päivämäärät jo kalenteriisi, ja lue lisää tämän lehden sivuilta 6–7 tai osoitteesta sukol.fi (katso Koulutukset ja webinaarit).

TYÖNHAKUKOULUTUS järjestetään taas 10.1. Ilmoittautuminen päättyy 2.12.

Koulutus on jäsenille ilmainen, ja kouluttajina ovat kieltenopettajataustaiset rehtorit, joilta saa hyviä käytännön vinkkejä. Koulutus pidetään Helsingin Itä-Pasilassa, mutta myös etäosallistuminen on mahdollista.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: anna.halme@sukol.fi.

24

TAMMIKUUTA 2025 perjantaina avautuu opetusalan Educatapahtuma Helsingin Messukeskuksessa. Perjantain ohjelmassa Opettajan olohuoneessa keskustellaan muun muassa monikielisestä koulusta, ja lauantaina 25.1. SUKOLin ja Äidinkielen opettajain liiton yhteisessä ohjelmassa haastattelussa on kirjailija Jukka Behm. Tervetuloa Educaan ja pedagogisten järjestöjen Opettajan olohuoneeseen!

VUODEN lähestyessä loppuaan haluan kiittää teitä kieltenopettajia sitoutumisestanne ja rohkeudestanne, joka näkyy kaikissa opetuksen hetkissä, pienissä ja suurissa.

Koulut ja luokkahuoneet ovat moninaistuneet, ja oppijoilla on erilaisia taustoja, tavoitteita ja oppimistarpeita. Tässä ympäristössä juuri te olette avainasemassa – kieltenopettajina välitätte paljon muutakin kuin sanoja ja lauserakenteita.

Kieli ei ole pelkkä väline, vaan se on ikkuna kulttuureihin, arvoihin ja ymmärrykseen.

Jokainen oppitunti on mahdollisuus avartaa oppilaiden ajatusmaailmaa ja rohkaista heitä kohtaamaan maailma avoimin mielin ja uteliaana. Tässä tehtävässä ei ole kyse vain kieltenopetuksesta vaan myös yhteistyöstä ja uudenlaisen kulttuurisen lukutaidon edistämisestä.

Teknologian kehitys ja sen yhä vahvempi integroituminen opetukseen ovat tuoneet mukanaan omat haasteensa mutta myös uusia mahdollisuuksia. Teidän innovatiivinen otteenne ja kykynne mukauttaa opetusta ovat mahdollistaneet sen, että oppiminen on säilynyt elävänä ja mielekkäänä. Olette löytäneet uusia tapoja motivoida oppilaita ja tehneet kaiken tämän omalla persoonallisella tyylillänne.

Toivon, että vuodenvaihteessa voitte hetkeksi irtautua arjen pyörteistä ja antaa itsellenne ansaitun hetken hengähtää. Näitä hetkiä tarvitaan – ne antavat voimaa ja energiaa myös tulevaan.

Hyvää joulunaikaa, antoisaa alkavaa vuotta 2025 ja kiitos arvokkaasta työstänne!

ETT VARMT TACK NÄR året nu går mot sitt slut önskar jag tacka er, bästa språklärare, för ert engagemang och mod, som präglar all undervisning, i stort som i smått. Skolorna och klassrummen uppvisar allt större diversitet och eleverna har olikartad bakgrund, varierande mål och inlärningsbehov. I denna omgivning intar ni en nyckelposition – som språklärare förmedlar ni så mycket mer än ord och satskonstruktioner.

Språket är inte enbart ett redskap, utan ett fönster till kulturer, värderingar och förståelse. Varje lektion innebär en möjlighet att vidga elevernas tankevärld och sporra dem att gå världen till mötes med öppna sinnen och nyfikenhet. Denna uppgift handlar inte enbart om språkundervisning utan dessutom om att samarbeta och främja en kulturell läskunnighet.

Teknologins utveckling och dess allt starkare integrering i undervisningen har medfört egna utmaningar men samtidigt skapat nya möjligheter. Ert innovativa grepp och förmåga att anpassa undervisningen har gjort det möjligt att bevara inlärningens livskraft och relevans. Ni har funnit nya sätt att motivera eleverna och det har ni åstadkommit med er egen personliga stil.

Jag hoppas att ni vid årsskiftet kan lämna vardagens bekymmer åt sidan åtminstone för ögonblicket och unna er en välförtjänt vilostund. Dessa stunder behövs – de ger kraft och energi också för framtiden.

En fröjdefull juletid, ett fruktbart nytt år 2025 och tack för ert värdefulla arbete!

Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

3

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

JARMO ANTTILA 1930–2024 IN MEMORIAM

TILAA LÄHETTILÄS KOULUUSI

JARMO Anttila teki elämäntyönsä Helsingin ranskalais–suomalaisen koulun rehtorina. Tässä virassa hän toimi 1956–1993.

Hän oli pitkään myös Suomen ranskanopettajain yhdistyksen puheenjohtajana.

SYKSYLLÄ 2024 oppilaitokset voivat kutsua Kieliasiantuntijoiden verkoston jäseniä vieraaksi kertomaan kieliammattilaisten työstä. Kieliasiantuntijat ry on ammattijärjestö monikielisen viestinnän, kielten, kääntämisen tai tulkkauksen asiantuntijoille. Jos olet kiinnostunut tilaamaan Kieliasiantuntijoiden lähettilään kouluusi, täytä lomake osoitteessa https:// forms.gle/SBVzcvfGtrKuj66B7.

Vuonna 1965 SUKOLin jäsenkunta alkoi kokea, että normaalilyseoiden yliopettajista koostunut liiton hallitus eli liian etäällä tavallisen kieltenopettajan arjesta. Niinpä vuosikokouksessa valittiin kokonaan uusi hallitus, jonka puheenjohtajaksi tuli Jarmo Anttila.

Uusi hallitus pyrki ratkaisemaan jokapäiväisen koulutyön ongelmia. Yksi niistä oli kieltenopettajien työtaakka ja etenkin kokeiden määrä. Kysyttiin, pitääkö tulosten arviontiin käyttää kohtuuttoman suuri osa työajasta. SUKOL päätyi suosittelemaan kokeiden määrän rajoittamista. Anttilan puheenjohtajakautena keskustelua herätti myös käännöksen osuus kieltenopetuksessa ja ylioppilaskokeissa. SUKOL suhtautui myönteisesti kehitteillä olleeseen uusimuotoiseen ylioppilaskokeeseen.

SUKOLIN toimisto on suljettu vuodenvaihteen pyhien välipäivinä 27.12.–3.1. Joulutervehdysten lähettämisen sijaan SUKOL ry on tukenut Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa. Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

SUKOLIN Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa. Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Mitalin tilauslomake on osoitteessa: sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet

Käsikirjoitus Tempuksen toimitus, kuvitus AINO SUTINEN

Kuva: Jarmo Anttila oli SUKOLin puheenjohtaja 1965–1970.

HYVÄÄ LOPPUVUOTTA!

4

TEMPUS 4 / 2024

4 / 2024

SUKOLIN GLÖGIT VIELÄ ehdit ilmoittautua SUKOLin toimiston glögeille 11.12.2024 klo 16.30–18.30. Jäsenet ovat tervetulleita! Tarjoilun takia tarvitsemme ennakkoilmoittautumiset viimeistään 30.11.: https://bit.ly/SUKOLglogit

VUODEN KIELITEKO 2024 URHEILUTOIMITTAJILLE SUKOL on myöntänyt Vuoden kieliteko -palkinnon kahdelle urheilutoimittajalle. Palkinnon saavat Laura Arffman ja Petra Manner, jotka tuovat työssään suurelle yleisölle esiin kieli- ja kulttuuritaitojen merkitystä. Erityisen positiivista huomiota juuri tänä vuonna ovat herättäneet heidän monikieliset haastattelunsa Pariisin olympialaisissa.

Vuoden kieliteko -palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö. Lue lisää tämän lehden sivuilta 8–9.

VUODEN KIELTENOPETTAJA SUIHKUTTAA JA LEIKKII VUODEN kieltenopettaja 2024 on hyvinkääläinen alakoulun saksanopettaja Päivi Mäkinen. Päivi suihkuttaa vuosittain noin kolmasosan kaupungin eskarilaisista saksan kielessä. ”Kielisuihkutusopettajien kouluissa jopa puolet ikäluokasta valitsee saksan tai ranskan, joten suihkutuksella on iso rooli”, hän kertoo.

Palkintoperusteissa SUKOL ry mainitsee koko kaupungin monipuolisten kielivalintojen puolesta tehdyn työn mutta myös toiminnallisten työtapojen käytön.

Leikki lisää pienten oppilaiden yhteishenkeä. Isommat oppilaat taas saavat liikkua ”luvan kanssa” ja opettaja ehtii kierrellä luokassa auttamassa.

Vuoden kieltenopettaja -tunnustukseen liittyy 1 200 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro. Lue Vuoden kieltenopettajan haastattelu tämän lehden sivuilta 28–30.

HUOM! 9. luokan valtakunnalliset digikokeet voidaan vuonna 2025 pitää seuraavina päivinä: • A-englanti 7.–11.4.2025 • A- ja Bruotsi 14.–22.4.2025 • A-saksa ja A-ranska 23.–30.4.2025 • B-saksa, B-ranska ja B-espanja 28.4.–5.5.2025 A-ENGLANNIN ja B-ruotsin kokeet voi edelleen tilata myös perinteisinä PDF-kokeina. Muut kokeet käyttäjä pystyy itse tulostamaan sähköisestä järjestelmästä.

LISÄTIETOJA: sukol.fi/valtakunnalliset ja jenna.latvala-suominen@sukol.fi.

www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE Anna Halme p. 040 487 3604, anna. halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Salla Kosunen p.

040 487 3608, salla.kosunen@sukol. fi • TOIMITUS­NEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Krista Kaipainen Helsinki, Maarit Kaunisto Vantaa, Taija Salminen Espoo, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 59. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA Jose Calsina / iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS KarlErik Eriksson SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p.

050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2024–2027 Jaana Chan Kaukovainion koulu, Oulu, jaana.chan@eduouka.fi, Eija Heikkala Tampereen steinerkoulu eija.heikkala@ suomenruotsinopettajat.fi, Sari Juvonen Puolalanmäen lukio, Turku, sari. juvonen@edu.turku.fi, Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, minna.narva@lauttasaarenyhteiskoulu. fi, Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, pullileena@gmail.com, Johanna Söderholm Vasa övningsskolans gymnasium johanna.soderholm@abo.fi, Marcus Wallin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu marcus.wallin@syk.fi, Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, eija. venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 1 / 1 takakansi 2 770 € 1 / 1 etu- tai takasisäkansi 2 650 € 1 / 1 sisäsivu 2 490 € 1 / 2 leveä palsta 1 775 € 1 / 2 vaaka 1 510 € 1 / 2 kapea palsta 640 €

Koulutusta

Tutustu ja ilmoittaudu koulutuksiin SUKOLin verkkosivuilla osoitteessa sukol.fi/ koulutukset-ja-webinaarit.

NBR-konferenssi Helsingissä 25.–26.4.2025 SUKOL kuuluu kieltenopettajien kansainväliseen kattojärjestöön FIPLV:hen ja sen Pohjoismaiden ja Baltian alajaostoon Nordic–Baltic Regioniin eli NBR:ään. Vuoden 2025 NBR-konferenssi pidetään Helsingissä.

PERJANTAI 25.4.2025

Tarjolla on kouluvierailuja Lauttasaaren ja Kulosaaren yhteiskouluissa ja omakustanteinen illanvietto Kulosaaren yhteiskoulun tiloissa.

LAUANTAI 26.4.2025

Kulosaaren yhteiskoulu, Ståhlberginkuja 1, 00570 Helsinki Konferenssin pääteema on Languages Mediating Culture and Mutual Understanding. Alateemoja ovat muun muassa tekoäly, robotiikka, opettaja/humanismi ja teknologia, kulttuuriteemat ja opettajan rooli.

Pääpuhujina ovat toimittaja Maxim Fedorov, jonka aiheena on kielitaito, tekoäly ja maailmankuva, ja nykyisyysselittäjä Petri Rajaniemi, joka tuo toivon ja humanismin sanomaa osallistujille kotiin viemiseksi.

Konferenssin pääkieli on englanti, mutta keskusteluja voidaan käydä monikielisesti ja rinnakkaisohjelmaa on jonkin verran tarjolla myös muilla kielillä.

Konferenssi korvaa SUKOLin valtakunnalliset kevätkoulutuspäivät. Samalla se on ainutlaatuinen tilaisuus tavata kollegoja ja verkostoitua naapurimaiden kieltenopettajien kanssa.

Tervetuloa mukaan konferenssiin!

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2.–31.12.2024 Edullinen early bird -ilmoittautuminen käynnissä 15.2.2025 Lopullinen ohjelma viimeistään valmiina

ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Ilmoittautuminen avataan joulukuussa: https://sukol.fi/liitto/nbr2025/ Lisätietoja SUKOLin toimistosta toiminnanjohtaja Anna Halmeelta: anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604

6

TEMPUS 4 / 2024

15.3.2025 Ilmoittautuminen päättyy 25.–26.4.2025 NBR-konferenssi Helsingissä

Ilmoittaudu 2.–31.12. ja hyödynnä edullinen early bird -hinta!

sukol.fi/ liitto/ nbr2025 KEYNOTE-PUHUJAT

POIMINTOJA RINNAKKAISOHJELMASTA

MAXIM FEDOROV: KIELITAIDON MERKITYS

OSALLISTUJAT voivat valita runsaasta rinnakkaisohjelman joukosta päivän aikana. Alle on koottu vain joitakin nostoja tulossa olevasta monipuolisesta ohjelmasta. Lue lisää: https:// sukol.fi/liitto/nbr2025/

MAXIM Fedorov tekee toimittajan töitä Yleisradiolle ja saksalaisen yleisradioyhtiön Deutsche Welle -ulkomaanpalvelulle.

Toukokuusta 2022 hän on toiminut Ylen pysyvänä Kiovan-toimittajana ja raportoinut suomalaiselle yleisölle sodanaikaisesta elämästä Ukrainassa ja Venäjän hyökkäyksestä. Hän on myös kirjoittanut ukrainalaisten tarinoista ja omista kokemuksistaan kirjan, jonka nimi on Minun Ukrainani.

Hän kertoo: ”Käytännössä olen tarvinnut työssäni kaikkia kieliä, joita osaan, ja niitä on tässä vaiheessa kymmenen. Toisia tarvitsen harvemmin, toisia useammin. Sanoisin, että viittä tai kuutta kieltä käytän päivittäin enkä enää katsele niitä äidinkieli–vieraskieli-näkökulmasta. Ne ovat kaikki luonnollinen osa minua.”

Fedorov käsittelee esityksessään muun muassa seuraavia kysymyksiä: Kielitaidon merkitys nykymaailmassa ja tämän päivän työelämässä – miten se muuttuu tekoälyn läpimurron myötä?

Ukrainan sota pakotti monia vaihtamaan arki- tai työkielensä – määritteleekö todellakin kielitaito maailmankuvan?

PETRI RAJANIEMI: MIHIN OLEMME MENOSSA PETRI Rajaniemi on ajattelija, kirjoittaja, puhuja ja neuvonantaja, joka pyrkii tarkastelemaan maailmaa laajemmalla kaarella: yhdestä ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan – eli mistä on tultu, missä ollaan nyt ja mihin voidaan ajatella, että menemme seuraavaksi.

Petri Rajaniemi sanoo: ”Tehtävänäni on auttaa äärimmäisen epävarmuuden keskellä palauttamaan toimintakyky, ymmärtämään oma rooli osana kokonaisuutta ja keskittymään olennaiseen.” Hänen tavoitteenaan on aina löytää jotain sellaista sanottavaa, mitä ei sano kukaan muu. Hän pitää konferenssin päätösesityksen.

The Role of Russian Language and Russian Speakers in Contemporary Finnish Society Riku Savonen, Suomi–Venäjä-seura Miten Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut venäjän opiskelemiseen ja laajemmin asenteisiin venäjän kieltä ja venäjänkielisiä kohtaan? Tästä keskustellaan teemapajassa.

Le Brain Boost: How Systematic Language Learning Enhances Cognitive Skills Stéphane Alati & Jasmine Lefrançois, Institut Français de Finlande Kielen opiskeleminen antaa aivobuustin! Se parantaa muistia ja kehittää ajattelua. Teemapajassa lähestytään aihetta tutkimuksen näkökulmasta.

Teaching in the Age of AI: Shaping the Future of Teaching Languages Ene Petersen, Eesti Võõrkeeleõpetajate Liit Viro on noussut nopeasti opetuksen mallimaaksi. ”Viron SUKOLin” puheenjohtaja Ene Petersen kertoo kieltenopetuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Multilingualism in German as a Foreign Language (DaF) Instruction and in the Training of Future German Teachers: An Example from Finland Sabine Grasz, Oulun yliopisto Miten monikielistä lähestymistapaa voi hyödyntää kieltenopetuksessa? Saksan kielen opettaminen ja opiskelu suomalaisissa kouluissa toimii teemapajassa esimerkkinä.

A plurilingual Approach in Teaching German as Foreign Language Almut Meyer, Turun yliopisto Meyer jatkaa Graszin aiheesta ja etenee konkretiaan.

El Torneo de Música: Fostering Language Learning and Cultural Understanding Through Music Adriana Sturesson, Språklärarnas riksförbund Teemapajassa esitellään El Torneo de Música -projektia, joka on parantanut espanjan kielen opiskelijoiden motivaatiota ja taitotasoa.

7

VUODEN KIELITEKO

Kohtaamisia kilpakentillä Vuoden kieliteko -palkinto jaettiin tänä vuonna kahdelle urheilutoimittajalle, jotka tekevät työtään monikielisesti.

Teksti ANNA HALME kuvat TOMI HÄNNINEN / Yle

V

uoden kieliteko 2024 -palkinto myönnettiin kahdelle urheilutoimittajalle, Laura Arffmanille ja Petra Mannerille, jotka tuovat työssään suurelle yleisölle esiin kieli- ja kulttuuritaitojen merkitystä.

SUKOLin palkintoperusteissa mainitaan, että erityishuomiota tänä vuonna ovat herättäneet heidän monikieliset haastattelunsa Pariisin olympialaisissa.

Koulu toi rohkeutta kielten käyttämiseen Kieltenopiskelu on ohjannut Laura Arffmanin elämänvalintoja jo varhain. Hän halusi oppia mahdollisimman monta kieltä ja teki jopa lukiovalintansa sillä perusteella. Kouluaikoinaan hän ehtikin opiskella ranskaa, englantia, ruotsia, saksaa ja italiaa. Kouluopiskelu antoi hyvän pohjan ja myös varmuutta kielten käyttämiseen. ”Kaikki muut lopulta kirjoitin paitsi saksan, ja jollain tapaa se on määritellyt sen jälkeen myös rohkeutta puhua ja käyttää saksaa esimerkiksi töissä.

Rohkeutta ei ole löytynyt samalla tapaa kuin muiden kielten kanssa”, Arffman pohdiskelee.

Arffmanin mielestä nuorena kielten osaaminen merkitsi vapautta ja pärjäämistä maailmalla – sitä, että oli mahdollisuus tuntea olevansa osa suurempaa kokonaisuutta. Kielitaidon hyödyt hän ymmärsi kunnolla vasta urheilutoimittajan ammatissa, jossa hän on päässyt matkustamaan paljon.

Työssä ja etenkin haastattelutilanteissa Arffmanille on luontevinta puhua englantia, ruotsia ja italiaa. Hän kertoo, että yli kahden kuukauden pituisella työmatkalla Pekingin olympialaisiin vuonna 2008 oli pakko oppia pärjäämään arjessa kiinaksi: ”Osaaminen tuli tuolloin täysin käytännön kautta, ilman oppitunteja. Opin pinyineiden ääntämisen ja small talkin eri tilanteissa ja asioimisessa. Pystyin jopa pistämään vastaan huijaritakseille ja tinkimään sujuvasti. Nyt kiinan osaamisesta paras terä on jo kadonnut.”

Urheilutoimittajalle kielet ovat välttämättömiä Petra Manner opiskeli koulussa pitkän ruotsin ja englannin lisäksi ranskaa. ”Ranskan kielen taitoni lienee kuitenkin enemmän peruja ajalta, jolloin parikymppisenä asuin Pariisissa reilun vuoden”, Manner toteaa. Aikuisiällä hän on opiskellut venäjää Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kursseilla.

Manner painottaa, että kielten osaaminen on välttämätöntä hänen nykyisessä työssään: ”Moni ranskankielinen urheilija jäisi haastattelematta ilman yhteistä kieltä. Opiskelin myös venäjää samasta syystä: venäläisurheilijat eivät halunneet tai osanneet tehdä haastatteluja englanniksi. Ongelma ratkesi tosin eri tavalla kuin olin kuvitellut, kun venäläisurheilijat suljettiin kansainvälisistä kilpailuista pois.” Manner kertoo törmäävänsä toisinaan kielimuuriin espanjankielisten ja etenkin eteläamerikkalaisten urheilijoiden kanssa. ”Haluaisin oppia espanjaa, tässä kohtaa kielitaidossani on iso puute”, hän sanoo.

Laura Arffmanin mielestä on aina haastateltavalle luontevampaa voida vastata omalla äidinkielellään kysymyksiin, sillä silloin mukana on enemmän tunnetta. Edelleen kohtaa maailmantähtiä, jotka eivät puhu englantia. Arffman muistelee, että viimeksi näin kävi Pariisin olympialaisissa, kun keihäänheiton voittaja, Pakistanin Arshad Nadeem tuli haastatteluun: ”Pyysin Intian TV:tä tulkkausavuksi. Onneksi kaikki olivat keskenään hyvissä väleissä.” Tulkin käyttäminen suorassa lähetyksessä ei ole ensisijainen vaihtoehto, koska tulkkaus vie aina enemmän aikaa kuin toimittajan tekemä haastattelu ja käännös. Lisäksi tulkkaus on usein käännettävä katsojille erikseen.

Haastattelussa kuuntelemisen taito on kultaa

Laura Arffman haastattelemassa hiihtäjää.

8

TEMPUS 4 / 2024

Arvokisoissa haastatteluaikaa on noin 90 sekuntia kunkin urheilijan kanssa, joten on toimittava nopeasti. Petra Manner kertoo, että haastattelun kieli saattaa selvitä vasta viime tipassa: ”Olen esimerkiksi joskus luullut urheilijan puhuvan englantia, mutta lennosta haastattelu onkin tehty ranskaksi. Vastaavan kaltaisia tilanteita on suomalaisurheilijoiden kanssa.

VUODEN KIELITEKO

sin iloisesti, että ’han gick bort’. Se vain tuli silloin ensimmäisenä mieleen ja tuntui luontevalta. Heti kyllä tajusin, että nyt meni ehkä vähän vikaan. Hän oli kuitenkin lähtenyt vain asioille tai vessaan.”

Kielitaidon ylläpitämistä arjessa

Petra Manner yleisurheilun EM-kisoissa Roomassa.

Olen kuvitellut haastattelevani suomeksi, mutta urheilija haluaakin puhua ruotsia. Sitten on lennosta vaihdettava toiseen kotimaiseen. Miettimisaikaa ei ole.”

Kumpikin Vuoden kieliteko -palkittu urheilutoimittaja pystyy ihailtavan hienosti kääntämään ja tiivistämään urheilijan vastauksen suomeksi haastattelun jälkeen. Tähän taitoon ei kummankaan mielestä ole erityisiä kikkoja tai oikoteitä, vaan se tulee ammattitaidon myötä. ”Tarvitsee vähän harjoitusta ja tottumista, että todella kuuntelee toista eikä vain mieti sitä seuraavaa kysymystä. Tullut lähinnä kokemuksen kautta”, Arffman sanoo. Manner vahvistaa: ”Idea on aika lailla sama kuin toimittajan työssä yleensä eli tiivistä olennainen. Kaikkea ei kannata eikä ehdi kääntää, joten urheilijan puheesta täytyy poimia tärkeimmät asiat.

Kuuntelemisen taito on tässäkin kultaa.”

Kielikommelluksia sattuu taitavillekin Yleensä Manner haastattelee norjalaisurheilijoita ruotsiksi ja he vastaavat norjaksi. Tämä on toiminut hyvin, mutta joskus jotain jää ymmärtämättä. Hän kertoo Marit Björgenin haastattelusta, jossa hiihtäjä käytti sanaa ”jente”: ”Jenten kanssa on mukavaa harjoitella ja niin edelleen. Ihmettelin, kun en ollut koskaan kuullut tästä hiihtäjästä.” Myöhemmin selvisi, että ”jente” on ”tyttö” norjaksi. Björgen olikin puhunut muista Norjan maajoukkueen naisista – ei treenikaverista nimeltä Jente.

Toinen yllättävä tilanne sattui intialaisen keihäänheittäjän Neeraj Chopran kanssa. ”Hän sanoi, että englanti on ok. Minä kysyin englanniksi, mutta hän antoikin monen minuutin vastauksen hindiksi. Suorassa lähetyksessä jäi käännös sillä kertaa tekemättä”, Manner muistelee.

Arffman puolestaan muistaa vastanneensa vähän turhan dramaattisesti henkilölle, joka tuli Falunin MM-kisoissa kyselemään toimituksen tiloista, onko tuottaja paikalla: ”Vasta-

Arffman on työuransa aikana ottanut osaamiinsa kieliin preppauskursseja tai tavannut opettajaa muistin virkistämiseksi. Ennen arvokisoja hän lukee erikielisiä artikkeleita urheilijoista, ja paikan päällä uutisten katseleminen TV:stä on hyvää kertausta. Hän haluaisi oppia kaikkia käyttökieliään entistä paremmin ja pystyä pitämään yllä kiinaa edes jollain tasolla.

Manner pitää kielitaitoaan yllä kuuntelemalla ranskankielisiä podcasteja ja harjoittelemalla norjaa Duolingo-sovelluksesta. Ruotsia hän kuulee päivittäin arjessa kaksikielisten lastensa myötä, ja silloin tällöin hän lukee kirjoja englanniksi. ”Tulen perheestä, jossa isä puhuu seitsemää kieltä ja molemmat siskonikin ainakin viittä eri kieltä. Tässä sakissa olen toisinaan tuntenut häpeää omasta puutteellisesta kielitaidostani”, Manner sanoo. Toisaalta isältään hän on oppinut, että kielten kanssa riittää, kun tulee ymmärretyksi: ”En häpeä vajavaista kielioppia tai lausumista, vaan olen ylpeä siitä, että pystyn käyttämään vieraita kieliä vaikka sitten vähän sinne päin.

Tärkeintä on uskaltaa puhua.”

Terveisiä kielivalintoja pohtiville koululaisille Petra Manner on huolissaan kielivalikoiman supistumisesta, ja hän toivoo, että lapsilla olisi mahdollisuus opiskella kieliä monipuolisesti. Maamme kaksikielisyyttä hän pitää suurena rikkautena ja ruotsin kielen taitoa avaimena historian ja kulttuurin ymmärtämiseen: ”Minua surettaa julkisuudessa silloin tällöin esiintyvät puheet ’pakkoruotsista’. Itse olen ikuisesti kiitollinen, että olen saanut alakoulusta lähtien opiskella ruotsia. En minä sitä lapsena tajunnut, mutta nyt ruotsin osaaminen on työssäni välttämätöntä.”

Laura Arffman kannustaa ottamaan rennosti, vaikka kieliopinnot tuntuisivat välillä hankalilta. Hän muistuttaa, että aina kannattaa opiskella – ei ole kiire tajuta heti kaikkea: ”Oma kokemukseni on, etten vielä lukiossakaan ollut kovin hyvä kuuntelemaan. Etenkin ranskan ja ruotsin kanssa tuntui, että kaikki oli pelkkää puuroa ja en ymmärtänyt ikinä mistään mitään. Olin vain aika rohkea puhuja ja hyvä matkimaan ääntämistä. Sitähän kielten opiskelu paljon on, matkimista, joten jatkoin. Puhukaa! Puhumalla oppii.”

Nuorelle, joka haaveilee urheilutoimittajan urasta, Manner vinkkaa, että opiskelu kannattaa aina, olipa ala mikä tahansa.

Urheilutoimituksessa on töissä muun muassa opettajia, liikuntatieteilijöitä, historioitsijoita, datanomeja ja yhteiskuntatieteilijöitä. ”Vieraista kielistä on satavarmasti hyötyä, mutta edes kymmenen vierasta kieltä ei korvaa suomen kielen taitoa”, hän muistuttaa: ”Neuvoisin kaikkia olemaan hereillä äidinkielen tunneilla tai opiskelemaan suomea, jos se ei ole oma äidinkieli.

Suomi on eniten työssämme käyttämämme kieli, ja sen vaalimisen pitäisi olla jokaiselle toimittajalle sydämenasia.”

Vuoden kieliteko -palkinto jaettiin yhdessä Kustannusyhtiö Otavan kanssa SUKOLin liittokokouksessa 9.11.2024.

9

ARVIOINTI

Arviointi ja palaute kielten hätäetäopetuksessa Kirjoittaja tutki arviointi- ja palautekäytänteitä lukiolaisten näkökulmasta.

Teksti TONI MÄKIPÄÄ

K

oronapandemian vuoksi opetus jouduttiin järjestämään maailmanlaajuisesti tavalla, jota ei ole aiemmin nähty. Oppimisympäristön turvallisuuden varmistamiseksi opetus siirtyi etämuotoon. Kirjallisuudessa tällaista pakon edessä järjestettyä etäopetusta kutsutaan hätäetäopetukseksi (emergency remote teaching). Hätäetäopetus viittaa opetukseen, joka on alun perin suunniteltu luokkahuoneopetukseksi mutta on jouduttu siirtämään etäopetukseksi esimerkiksi luonnonkatastrofin tai sodan vuoksi.

Tämä opetusmuoto on luonteeltaan väliaikainen, ja tarkoitus on palata luokkahuoneopetukseen heti, kun se on turvallista.

Etäopetus on tullut jäädäkseen, ja on mahdollista, että eri syistä syntyy tilanteita, jotka vaativat hätäetäopetukseen siirtymistä. Siksi tarvitaan tutkimusperäistä tietoa siitä, miten hätäetäopetus on koettu ja miten sitä mahdollisesti voisi kehittää.

Tutkin lukiolaisten kokemuksia arviointi- ja palautekäytänteistä kieltenopetuksessa maaliskuun 2020 ja toukokuun 2021 välisenä aikana, ja tässä tekstissä esittelen kyselyni tuloksia.

251 osallistujaa Tutkimukseen osallistui 251 lukiolaista seitsemästä lukiosta.

Valitsin tapaustutkimukseen lukioita, joissa oli ollut paljon etäopetusta. Osallistujista oli tyttöjä 173 (69 %) ja poikia 72 (29 %). Jokainen tutkimukseen osallistunut lukiolainen oli suorittanut vähintään yhden vieraan tai toisen kotimaisen kielen kurssin hätäetäopetuksessa. Suurin osa lukiolaisista (81 %) oli suorittanut vähintään kolme kurssia. Yleisimmät kielet olivat englanti (98 %), ruotsi (91 %), saksa (18 %) ja ranska (17 %).

Lukiolaiset vastasivat toukokuussa 2021 kyselyyn, jossa oli sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Tarkempia analyyseja varten lukiolaiset jaettiin kahteen ryhmään; jako perustui lukiolaisten edelliseen englannin ja ruotsin kurssiarvosanaan. Ryhmässä yksi (n = 100) olivat lukiolaiset, joiden edelliset kurssiarvosanat olivat alle 8 tai joista toinen arvosana oli alle 8. Ryhmässä kaksi (n = 145) olivat lukiolaiset, joiden edelliset kurssiarvosanat olivat vähintään 8. Kuudelta lukiolaiselta puuttui tieto heidän edellisistä kurssiarvosanoistaan.

Käsityksiä kielten etäopetuksesta Kartoitin lukiolaisten suhtautumista kielten etäopetukseen kyselyllä, jossa vastattiin väittämiin asteikolla 1–5 (täysin eri

10

TEMPUS 4 / 2024

mieltä – täysin samaa mieltä). Tulosten mukaan lukiolaiset eivät pitäneet etäopetusta hyödyllisempänä kuin lähiopetusta (keskiarvo 2,04) ja lähiopetusta pidettiin innostavampana kuin etäopetusta (ka. 4,06). Lisäksi oli kiintoisaa, että tytöt suhtautuivat myönteisemmin kuin pojat etäopetukseen (ka. tytöt 3,25; ka. pojat 2,83) ja etäopetuksen käyttämiseen koronapandemian jälkeen (ka. tytöt 3,30; ka. pojat 2,57). Erot olivat tilastollisesti merkitseviä.

Kysyin avoimella kysymyksellä lukiolaisten näkemyksiä siitä, millainen palaute heidän mielestään edistää oppimista kielten etäopetuksessa. Vastauksissa korostui erityisesti palautteen luonne. Palautteen toivottiin olevan kannustavaa, yksilöllistä ja rakentavaa. Lisäksi lukiolaiset painottivat, että palaute työn sisällöstä on tärkeää. Tämä voi liittyä esimerkiksi parannuskohteisiin, onnistuneisiin osa-alueisiin ja virheisiin. Alla on esimerkkejä lukiolaisten vastauksista: Pitää olla kannustava mutta kertoa missä menee heikosti.

Olisi kiva jos opettajat ymmärtävät, että henkinen jaksamus vaikuttaa suuresti tuloksiin.

Se, että opettaja kertoisi, missä voi parantaa. Joskus tulee ”Ok työtä, 70/90 p” kaltaista palautetta.

Se, että niissä mainitaan myös positiiviset asiat oppilaan opiskelussa. Se yleensä motivoi oppimaan vielä lisää.

Kokemuksia kieltenopettajien käytänteistä Lukiolaisten kokemuksia kieltenopettajien suullisesta ja kirjallisesta palautteesta tarkastelin 12 adjektiivin avulla. Lukiolaiset vastasivat asteikolla 1–5 (täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä), kuinka hyvin adjektiivi kuvasi kieltenopettajien palautekäytänteitä hätäetäopetuksessa. Taulukossa 1 on esitetty tulokset suuruusjärjestyksessä.

Taulukon 1 pohjalta voidaan todeta, että lukiolaiset olivat keskimäärin tyytyväisiä kieltenopettajien palautekäytänteisiin. On hyvä huomata, ettei tutkimuksessa kartoitettu sitä, mitä lukiolaiset tekivät palautteen kanssa tai hyödynsivätkö he sitä oman oppimisensa edistämiseksi. Lukiolainen voi olla tyytyväinen palautteeseen, mutta samalla hän voi olla passiivinen palautteen hyödyntämisessä.

Tarkemmat analyysit paljastivat eroja lukiolaisten käsityksissä. Taulukossa 2 on kuvattu esimerkkejä tilastollisesti merkitsevistä eroista arvosanojen mukaan.

ARVIOINTI

adjektiivi keskiarvo (1–5) kannustava 3,59 selkeä 3,54 oppimista edistävä 3,49 yleisluontoinen 3,48 motivoiva 3,30 yksilöllinen 3,19 monipuolinen 3,00 yksityiskohtainen 2,94 yksipuolinen 2,91 epäselvä 2,71 epämääräinen 2,64 lannistava 2,19

Taulukko 1. Lukiolaisten kokemuksia kieltenopettajien palautteesta.

adjektiivi keskiarvo (1–5)

arvosana alle 8 selkeä 3,26 kannustava 3,24 oppimista edistävä 3,19 motivoiva 2,96

keskiarvo (1–5) arvosana vähintään 8 3,72 3,84 3,68 3,51

Taulukko 2. Eroja lukiolaisten käsityksissä arvosanojen mukaan.

Taulukon 2 tulokset osoittavat, että lukiolaiset, joilla oli korkeammat kurssiarvosanat, olivat tyytyväisempiä kuin lukiolaiset, joiden arvosanat olivat matalammat. Aineiston perusteella ei voi sanoa, mistä erot johtuvat. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että korkeamman arvosanan saaneet opiskelijat ovat kiinnostuneempia palautteesta tai taitavampia palautteen hyödyntäjiä kuin matalamman arvosanan saaneet opiskelijat.

Hätäetäopetukseen soveltuvat arviointitavat Käsittelin lukiolaisten näkemyksiä hätäetäopetukseen soveltuvista arviointitavoista ja kysyin, miten he olivat kokeneet kieltenopettajien arvioinnin hätäetäopetuksessa. Luetteloin 14 tyypillistä arviointitapaa kieltenopetuksessa, ja lukiolaiset arvioivat niiden soveltuvuutta kielten hätäetäopetukseen asteikolla 1–5 (ei ollenkaan – erittäin hyvin).

Lukiolaisten mielestä kielten hätäetäopetukseen soveltuivat erityisesti kirjoitelma, opettajan kirjallinen palaute ja kuuntelukoe. Portfoliota, vertaisarviointia ja oppimispäiväkirjaa pidettiin vähiten soveltuvina kielten hätäetäopetukseen. Muita luettelossa esiintyneitä arviointitapoja olivat itsearviointi, kurssikoe apuvälineiden kanssa tai ilman, opettajan suullinen palaute, sanakoe, suullinen koe, suullinen esitys ja opiskelijan tekemä video tai äänite.

Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon, että arviointitavat sisältävät sekä summatiivista että formatiivista arviointia ja niitä myös usein yhdistetään. Esimerkiksi portfolioon voi yhdistää opettajan palautteen ja itsearvioinnin.

Avoimen kysymyksen vastaukset osoittivat, että lähes puolet lukiolaisista (49 %) oli tyytyväisiä kieltenopettajien arviointikäytänteisiin koronapandemian aikana. Käytänteitä kuvattiin enimmäkseen hyviksi (38 %). Kuitenkin noin kolmasosalla oli kielteisiä kokemuksia; arviointikäytänteitä pidettiin esimerkiksi yksipuolisina (12 %) tai liian tiukkoina (6 %). Noin viidesosalla oli neutraaleja kokemuksia. 11 prosentin mielestä käytänteet olivat samanlaisia kuin ennen, mutta lukiolaiset eivät täsmentäneet, oliko tämä myönteinen vai kielteinen asia. Alla on esimerkkinä kolmen lukiolaisen vastaukset avoimeen kysymykseen: Ne on toiminut ihan hyvin, vaikka ne on jouduttu tekemään eri tavoilla etäopetuksen takia.

Arvostelu on ollut vaativampaa, koska opettajat uskovat oppilaiden lunttaavan niissä, mikä on mielestäni väärin, koska kuka lunttaisi kun on vapaaehtoisessa koulussa.

Ei juurikaan eroa lähiopetukseen verrattuna. Kokeissa on ollut vähän eroavaisuuksia lähinnä sen takia, että oppikirjaa on saanut käyttää apuna.

Mitä tulokset merkitsevät kieltenopetukselle?

Tuloksista voidaan päätellä, että lukiolaiset olivat pääosin tyytyväisiä arviointi- ja palautekäytänteisiin kielten hätäetäopetuksessa. Tarkempi analyysi kuitenkin osoittaa, että heikommilla oppilailla oli kielteisempiä kokemuksia palautteesta ja että tietyt arviointitavat eivät välttämättä sovellu etäopetukseen lukiolaisten mielestä. Tulosten perusteella on syytä kehittää arviointimenetelmiä, jotta ne vastaavat (hätä)etäopetuksen erityispiirteitä ja opiskelijoiden tarpeita. Siksi listaan muutaman suosituksen kieltenopettajille siltä varalta, että jonain päivänä joudumme jälleen turvautumaan hätäetäopetukseen.

Erityisesti on hyvä panostaa yksilölliseen palautteeseen, joka tukee opiskelijan oppimista. Tässä pitää ottaa huomioon oppilaiden oppimistarpeet ja tausta, sillä erityisesti heikoilla oppilailla voi olla puutteita palautetaidoissa. Suosittelenkin käsittelemään palautetaitojen merkitystä opetuksessa, jotta jokaisella oppilaalla kaikilla koulutuksen asteilla on mahdollisuus hyödyntää palautetta tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Ehdotan, että palautteen ohella käytetään erityisesti kirjoitelmaa, kuuntelukoetta ja kurssikoetta apuvälineiden kanssa, jotta summatiivinen ja formatiivinen arviointi tulevat molemmat hyödynnetyksi. On hyvä huomata, että pojat suhtautuvat kielten etäopetukseen vastahakoisemmin kuin tytöt. Pojat saattavatkin tarvita esimerkiksi kannustusta tai muuta tukea, jonka avulla he huomaisivat paremmin etäopetuksen hyödyt.

Kirjoittaja Toni Mäkipää Toni Mäkipää työskentelee akatemiatutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimusartikkelinsa ovat luettavissa seuraavista linkeistä: https://doi.org/10.23988/ad.111068, https:// doi.org/10.47862/apples.113732 ja https://doi.org/10.58379/ AHRY2151.

11

TEMPUS VIERAILEE

Lähikoulussa kielimyönteisyys on rikkaus Näin todetaan Itä-Helsingin Puotilassa, jossa kielten ja kulttuurien kirjoa juhlistetaan arjessakin.

Teksti ANNA HALME kuva Puotilan ala-asteen koulu

P

uotilan ala-aste Itä-Helsingissä on kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen koulu. Rehtori Aliisa Ranta, apulaisrehtori Nina Sillanpää ja Puotilan opettajat kertovat Tempuksen haastattelussa siitä, miten kielet ja kulttuurit näkyvät koulun arjessa.

Lähikoulu merellisessä Itä-Helsingissä Puotilan ala-asteen koulu on lähikoulu 1.–6.-luokkalaisille.

Oman alueen lasten ohella koulussa opiskelee kielikylpyoppilaita, erityisoppilaita ja valmistavan luokan oppilaita koko Itä-Helsingistä ja päiväkoti Puotilan esikoululaisia.

Oppilaita on yhteensä noin 550 ja kielikylpyoppilaita kaikilla luokka-asteilla yksi luokallinen. Opettajia on 48 (katsomusaineiden opettajat ovat mukana luvussa). Lisäksi koulussa on kuusi koulunkäynninohjaajaa, hallintoassistentti, terveydenhoitaja, kuraattori, kouluvalmentaja ja nuorisotyöntekijä.

Rehtorit ja opettajat kertovat, että Puotilan lähiseudun puistot, kartanoalue ja merenrannat tarjoavat myös koulun ulkopuolella mahtavat oppimisen ympäristöt. Koulu toimii pari vuotta sitten valmistuneessa uudessa rakennuksessa aivan Puotilan metroaseman läheisyydessä. Toinen toimipaikka 1.–2.-luokkalaisille sijaitsee Marjaniemessä lähellä Itäkeskusta samassa rakennuksessa päiväkoti Vaapukan kanssa.

Kielten kirjoa Puotilassa opetetaan suomea, ruotsia, englantia, espanjaa ja saksaa, ja 4.–6. luokkien valinnaiskurssilla on tänä lukuvuonna mahdollisuus valita italian kieli ja kulttuuri. Kaikki oppilaat opiskelevat A1-kielenä englantia. Kielikylpyluokkien oppilaiden kaikille yhteinen A-kieli on ruotsi, ja lisäksi he aloittavat 1. luokalta englannin toisena A-kielenä. Vapaaehtoisena A2-kielenä on kaikilla oppilailla mahdollisuus valita espanja, ruotsi tai saksa 3. luokalta alkaen. Kuudennella luokalla alkaa B1-ruotsin opetus.

Helsingin kaupunki tarjoaa kotikielen opetusta noin 40 kielessä. Puotilan ala-asteen koulun tiloissa niistä järjestetään iltapäivin venäjän, arabian, albanian ja somalin kielen tunteja.

Puotilan omista koululaisista hieman yli puolella, 312:lla oppilaalla äidinkieli on suomi. Heistä 123 oppilasta on kielikylpyluokilla. 231 oppilasta puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea.

12

TEMPUS 4 / 2024

PUOTILAN KOTIKIELIÄ Koulussa puhutaan kotikielenä suomen lisäksi ainakin seuraavia kieliä: 1. afgaani, paštu 17. portugali 2. albania 18. ranska 3. arabia 19. romania 4. armenia 20. ruotsi 5. bengali, bangla 21. saksa 6. bosnia 22. somali 7. bulgaria 23. suahili 8. englanti 24. tagalog, pilipino 9. espanja 25. tamili 10. fulani, fulfude 26. thai 11. hindi 27. tšetšeeni 12. kiina 28. turkki 13. kurdi 29. ukraina 14. malaiji 30. venäjä 15. nepali 31. vietnam 16. persia, nykypersia, farsi 32. viro

Kielet koulun arjessa …

Opettajat ja rehtorit kertovat, että koulussa noudatetaan Helsingin kaupungin kielitietoisen opettajan huoneentaulun perusperiaatteita (ks. https://helsinkioppii.hel.fi/ideat/kielitietoinen-arki/) ja koulun arjessa monikielisyys näkyy jatkuvasti monin tavoin. Samaa äidinkieltä puhuvat oppilaat auttavat toisiaan, ja opetuksen tukena voi käyttää monipuolisesti eri kieliä joko aikuisten tai lasten johdolla. Käsitteitä avataan käännösohjelmien ja kuvatuen avulla. Oppilaita kannustetaan lukemaan eri kielillä ja osallistumaan kotikielen opetukseen.

Kaiken kaikkiaan pyritään luomaan mahdollisimman turvallinen kieli-ilmapiiri jokaisessa opetusryhmässä ja osoitetaan arvostusta kaikkia kieliä kohtaan. Käytännössä kielten rikkaus näkyy esimerkiksi niin, että luokkatilojen ovissa on esitelty luokissa puhuttavat kielet ja oppilaat saavat opettaa pieniä tansseja, lauluja tai fraaseja omilla kielillään luokkakavereilleen. Luokassa myös opetellaan tervehdyksiä oppilaiden kotikielillä.

TEMPUS VIERAILEE

Esiopetuksessa käytetään portfolioita, joissa kerrotaan työskentelytavoista; tämä hyödyttää erityisesti koteja. Tulkkeja käytetään paljon, ja tarvittaessa monikieliset ohjaajat tukevat koteja pedagogisen käsitteistön kanssa. Koulun oman henkilökunnan monikieliset jäsenet auttavat tulkkaamisessa, ja monet viestit lähetetään koteihin useammalla eri kielellä.

… ja juhlassa Koulussa järjestetään jokavuotinen Talent-kilpailu, jossa monikielisyys ja -kulttuurisuus näkyy tansseissa ja lauluissa.

Juhlissa monet kielet ja kulttuurit pääsevät muutenkin vuoden mittaan esiin. Kouluvuoden pääjuhlat ovat Puotilassa kuten muuallakin joulujuhla, valon juhla (tunnustukseton vaihtoehto joulukirkolle) ja kevätjuhla. Lisäksi juhlistetaan suomalaisia kieleen ja kulttuuriin liittyviä juhlapäiviä (Aleksis Kiven päivä, Kalevalanpäivä). Erityisesti englannin tunneilla tutustutaan englanninkielisen kulttuuriperinteen juhliin (Saint Patrick’s Day, Halloween, Guy Fawkes Day, Valentines Day).

Myös muiden kielten tunneilla tutustutaan siihen, miten yhteisiä juhlia kussakin kielialueen maassa vietetään, ja espanjan tunneilla tärkeä osuus on kuolleiden päivän juhlalla (Día de Muertos).

Kielikylpyluokkien ansiosta koulussa näkyy ja kuuluu ruotsin kieli. Vuosittain vietetään Lucia-juhlaa, jolloin esitellään erityisesti ruotsalaista ja suomenruotsalaista kulttuuria, samoin juhlitaan ruotsalaisuuden päivää. Puotilan koululla toimii kulttuuri- ja kielitietoisuustyöryhmä, jonka yhtenä tehtävänä on tukea eri kielten ja kulttuurien näkymistä ja juhlistamista.

Kielten ja kulttuurien kirjo on rikkaus, jota kannattaa juhlistaa ja korostaa. Millainen mahdollisuus oppilaille onkaan saada oppia monipuolisesti erilaisista kulttuureista omassa lähikoulussa.

Kielimyönteisyyden pitkät perinteet Puotilan ala-asteen koulu on kielikylpyopetuksen tienraivaajia pääkaupunkiseudulla, ja koulussa on tarjottu ruotsin kielikylpyopetusta jo vuodesta 1999. Ajatuksia opetuksen toteuttamiseksi haettiin aikoinaan Vaasasta, jossa kielikylpyopetuksen perinteet ovat pidemmät. Kielikylvystä on ollut sen käyneille lapsille paljon hyötyä, ja monet entiset oppilaat ovat päätyneet opiskelemaan Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin.

Rehtorit ja opettajat muistuttavat, että Itä-Helsingissä on pitkään asunut ihmisiä ja ihmisryhmiä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Siksi onkin luonnollista, että monikielisyys koetaan rikkaudeksi. Oppilaat kommunikoivat välitunneilla usein suomen lisäksi englanniksi ja omilla kotikielillään, ja sanoja ja fraaseja lainataan herkästi kielestä toiseen.

Oppilaiden välillä syntyy aina ja kaikkialla konflikteja, niin Puotilassakin. Joskus ne voivat liittyä kieleen tai kulttuuriin.

Konfliktien ratkaisemisessa avainasemassa on aina kunnioi-

Koko koulun yhteinen koulunaloitusjuhla kokosi värikkään joukon koulun pihamaalle.

tus kaikkia ja kaikenlaisia ihmisiä kohtaan. Tätä painotetaan oppilaille sekä ennaltaehkäisevästi että mahdollisten ristiriitatilanteiden ratkomisessa.

Millaisia vinkkejä Puotilan rehtorit ja opettajat antaisivat muille kouluille, jotka haluaisivat lisätä kielimyönteisyyttä ja monikielisyyttä toiminnassaan? Koululta vastataan näin: ”Kielten ja kulttuurien kirjo on rikkaus, jota kannattaa juhlistaa ja korostaa. Millainen mahdollisuus oppilaille onkaan saada oppia monipuolisesti erilaisista kulttuureista ihan siinä omassa lähikoulussa. Kielen oppiminen on aina upea juttu, oli sitten kyse opetuskielestä, opetettavasta kielestä tai luokkakaverin opettamasta omasta kotikielestään.”

TEMPUS VIERAILEE Tempus vierailee -sarjassa tutustutaan kouluihin ja oppilaitoksiin, joiden arkisessa toiminnassa kielet ovat hyvin esillä. Puotilan ala-asteen koulun kielimyönteisyydestä vinkkasi entisen oppilaan huoltaja. Jos sinulla on mielessä koulu, joka sopisi tähän sarjaan, lähetä viesti: anna.halme@sukol.fi. Sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut: Maailma Malminkartanossa 4/23; Pasilan pohjoissaame 2/24. Olisi hienoa saada juttuja kouluilta eri puolilta Suomea!

13

KANSAINVÄLISYYS

Auringonnousun maassa Lukiolaiset pääsivät opintomatkalle Tokioon ja saivat tilaisuuden kokea arkea, jota väritti yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen.

Teksti PÄIVI HIIDENKARI kuva JUKKA SAARINEN / Helsingin kaupunki kasvatus ja koulutus

S

yksyllä 2023 kahdelletoista Helsingin kuvataidelukion opiskelijalle ja minulle heidän kieltenopettajanaan tarjoutui tilaisuus lähteä viikon kestävälle, Tokion kaupungin kustantamalle opintomatkalle Tokioon.

Olimme noin puolta vuotta aiemmin ainoana helsinkiläisenä lukiona innokkaasti tarttuneet Tokion opetusviraston ehdotukseen nettiyhteistyöstä japanilaisten lukioiden kanssa. Suureksi yllätykseksi tämä virtuaaliyhteistyö poiki meille – ja vain meille – myös ilmaisen viikon reissun Tokioon. Tarjous ja tilaisuus olivat aivan poikkeuksellisia, sillä kaikki aikaisemmat Eurooppaan suuntautuneet matkat, joita olin tehnyt opiskelijoiden kanssa, opiskelijat olivat joutuneet rahoittamaan itse.

Matkan ennakkovalmisteluja Kun Tokion matkasta tiedotettiin koulun alettua elokuussa 2023, kiinnostus siihen oli valtava. Yli 200 hakijaa jätti hakemuksensa, ja heistä pystyttiin matkalle ottamaan Tokion opetusviraston toiveiden mukaisesti vain kuusi poikaa ja kuusi tyttöä. Osa matkalle lähtijöistä valittiin ansioiden ja erityistaitojen perusteella (esimerkiksi japanin kielen osaaminen), loput arvoimme noin 80:n sopivaksi katsomamme hakijan joukosta.

Oli raastavaa jättää niin monta kandidaattia rannalle, etenkin kun kävi ilmi, että koulussamme jopa 25 nuorta oli opiskellut japania. Hakijoiden runsas määrä takasi sen, että pystyimme ottamaan mukaan reippaita opiskelijoita, joista tiesimme, että heillä olisi annettavaa japanilaisille isännillemme ja he pystyisivät mallikkaasti edustamaan Suomea ja kouluamme.

Matkaan sisältyi koko joukko ennakkovalmisteluja, jotka pitivät meidät kiireisinä lähes koko syksyn 2023. Kuuliaisesti täyttelimme lomakkeen toisensa jälkeen. Nämä lomakkeet ja valmistelut olivat ensimmäinen kohtaamisemme japanilaisen kulttuurin kanssa, joka myöhemminkin vaikutti meistä huomattavasti muodollisemmalta ja hierarkkisemmalta kuin suomalainen. Ennakkotapaamiset netissä tokiolaisten oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa toivat jännitystä syksyyn.

Kolme päivää kouluvierailuja Tokiossa viettämistämme seitsemästä päivästä kolme kului käytännöllisesti katsoen kokonaan kouluvierailuissa. Suurkaupungin todellisuus kävi meille ilmi jo koulumatkalla: matka molemmille kouluille kesti 1,5–2 tuntia suuntaansa, ja täyteen ahdettuihin metrojuniin oli haasteellista mahtua.

Huomasimme, että koulu on Japanissa paljon enemmän kuin koulu: pitkän opiskelupäivän jälkeen noin klo 15 tai 16 yläkoulu- ja lukioikäiset opiskelijat jatkoivat iltapäiväkerhoissa, joita oli tarjolla judosta ja jousiammunnasta teeseremonioihin. Nämä kerhot loppuivat vasta iltaviiden jälkeen. Valvojina

14

TEMPUS 4 / 2024

toimivat – ketkä muutkaan kuin opettajat. Kauhistelin mielessäni opettajien työpäivän pituutta noin kahdeksaan asti illalla.

Heille tuskin jäi paljon aikaa rentoutumiseen ja perheelle.

Sekä minä että opiskelijamme opimme vierailuilla arvostamaan japanilaista koulua. Kielten opiskelua lukuun ottamatta oppitunnit olivat hyvin vakuuttavia. Menetelmät näyttivät monissa aineissa olevan tehokkaita ja käytännöllisiä, ja mikä parasta, oppitunneilla oli yhdessä tekemisen meininki. Suurin osa oppilaista ja opiskelijoista suorastaan pursui oppimisen ja opiskelun iloa. Vain pari nuorta yritti luokan perukoilla näppäillä salaa kännykkää. Toisella kouluista työskentelevä britti kertoi minulle, että yhteisellä tekemisellä on nimikin: wa spirit. Wa on japanilainen käsite, jolla viitataan harmoniaan ja yhteisöllisyyteen. Ajattelin, että jonkin verran kyseistä spirittiä tarvittaisiin suomalaisillekin oppitunneille. Mieleeni tulivat väistämättä Suomen romahtaneet PISA-tulokset: jos muissa maissa on näin tehokasta ja innostunutta, ei ole ihme, että Suomen asema opiskelun tähtimaana voi pian olla historiaa.

Kahdenlaisia kielen tunteja Tokiossa englannin tunteja oli kahdenlaisia: toisilla tunneilla keskityttiin teksteihin ja esitelmien pitoon (ja joidenkin opettajien tunneilla myös puhumiseen), toisilla taas kielioppiin.

Tekstien käsittely ei kovin paljon poikennut Suomen systeemistä, ja oppikirjoissa oli myös käännöksiä ja selityksiä japaniksi aivan kuin suomalaisissa kielten kirjoissa ja toisin kuin esimerkiksi Espanjassa, missä käytetään brittiläisiä ja amerikkalaisia kirjoja ilman sanastoja. Esitelmien pito kohdekielellä oli Japanissa kuulemma otettu jossakin vaiheessa ohjelmaan sen vuoksi, että japanilaiset ovat suhteellisen ujoja puhumaan kieliä eivätkä automaattisesti mielellään esiinny. Tässä suhteessa suomalainen ja japanilainen kulttuuri ovat samanlaisia, ja meilläkin olisi syytä panostaa esiintymisvarmuuteen entisestään. Varsinaisia keskustelutehtäviä japanilaisissa luokissa näytti olevan vain muutamilla, nuoremmilla opettajilla, jotka vaikuttivat viettäneen paljon aikaa anglosaksisissa maissa ja omaksuneen tyylin sieltä.

Tokiolaisiin kielioppitunteihin tekisin kuitenkin paljon muutoksia: Kokonainen tunti saatettiin käyttää viiden käännöslauseen kääntämiseen. Sen sijaan, että oikea vastaus olisi näytetty opiskelijoille, jokainen oli lähettänyt omat käännöksensä etukäteen opettajalle ja jokaisen valkokankaalle heijastettuja käännöksiä ja niiden virheitä ruodittiin yhteistuumin.

Opettaja kysyi jatkuvasti luokassa olevan syntyperäisen avustajan mielipidettä siitä, voisiko kukin lause missään tilanteessa olla ok. Näitä natiiveja, jotka olivat tavallisia kansalaisia eivätkä kieltenopettajia, oli läsnä jokaisella kielioppitunnilla,

KANSAINVÄLISYYS

Lukiolaiset saivat kosketusta japanilaiseen elämänmenoon.

ja kumma kyllä englanninopettajat näyttivät luovuttavan kieliauktoriteetin heille ja kysyvän heiltä melko yksinkertaisiakin kielioppiasioita. Avustajilla puolestaan ei ollut kielen teoreettista pohjaa eikä useinkaan järkeviä perusteluja vastauksilleen. Lisäksi opiskelijoiden altistaminen muiden virheellisille käännöksille ei näyttänyt toimivalta menetelmältä.

Ulkomaisten avustajien kanssa oli hauska rupatella välitunneilla, ja heidän juttujensa kuunteleminen lisäsi ymmärrystämme Japanista ja japanilaisesta kulttuurista, kertoivathan he meille maasta ulkomaalaisen silmin nähtynä. Kumma kyllä nimenomaan ulkomaiset avustajat myös pitivät oppilaiden ja opiskelijoiden suulliset kokeet ja antoivat niistä arvosanan.

Englannin kieltä ja esiintymisvarmuutta Englanninopettajana olin iloinen siitä, että kaikki opiskelijamme saivat aimo annoksen kielen puhumista, esiintymisvarmuutta, kansainvälistä kokemusta ja ystävyyssuhteita yli rajojen. Kommunikointi englannin kielellä japanilaisten nuorten ja opettajien kanssa sujui hyvin, mikä pitkälti johtui siitä, että vierailukoulumme Koishkawa ja Mitaka olivat koulujen parhaimmistoa ja niiden opiskelijat tunnettuja kielitaidostaan.

Monessa muussa koulussa japanin kielen osaaminen olisi ollut välttämätöntä ja opiskelijamme olisivat kantapään kautta oppineet, että englannin taito ei ole kaikkialla maailmassa niin itsestään selvää kuin joskus oletamme. Tämä tosiasia heille on sittemmin valjennut kahden vastavierailun aikana, kun meillä on piipahtanut ryhmiä muista japanilaisista kouluista, joiden opiskelijoiden englannin taito on ollut vaatimaton.

Kouluvierailut olivat erittäin antoisia ja silmiä avaavia myös opiskelijoille. Oli riemukasta nähdä heidän kohtaamisiaan ja-

panilaisten nuorten kanssa. Japanilaisista nuorista pursuava energia, ilo, ystävällisyys ja innostus yhteiseen tekemiseen oli käsinkosketeltavaa. Yhteistä puuhaa kuten origamien tekoa ja pelejä löytyi helposti, juttu luisti, ja nauru oli herkässä. Yllätyksenä tuli se, kuinka huumorintajuisia paikalliset oppilaat ja opiskelijat olivat – asioita ei todellakaan päntätty hampaat irvessä, vaan opiskelijoiden motivaatio oli kouriintuntuvaa.

Japanilaiset ovat ansiokkaasti yhdistäneet oman kulttuurinsa opetukseen ja vaalineet sitä. Oli myös mahtavaa tavata tokiolaisia opettajia ja rehtoreita ja vaihtaa ajatuksia, sillä monet koulumaailman ilmiöt sekä Helsingissä että Tokiossa ovat samankaltaisia, vaikka erojakin löytyy. Tokiolaisen rehtorin sanoman mukaan esimerkiksi ihminen ei ole mitään, jos hän ei ole oppinut tervehtimään muita. Japanilainen koulujärjestelmä korostaa Japanin kulttuurin tavoin yhteisöllisyyttä, eikä se ole individualistinen niin kuin suomalainen.

Voisi luulla, että viikon mittainen oleskelu jossakin on parhaimmillaankin vain pintaraapaisu eikä siinä juuri ehdi saada mitään käsitystä mistään. Tämä ajatus kuitenkin romuttui kohdallamme, ja opimme yllättävän paljon japanilaisesta kulttuurista aivan huomaamattamme. Matka tarjosi meille ainutlaatuisen kokemuksen, josta olemme superkiitollisia ja joka tulee säilymään muistoissamme lopun ikäämme. Toivottavasti yhteistyö Tokion kanssa jatkuu jossakin muodossa myös tulevaisuudessa ja lisää suomalaisia opiskelijoita saa mahdollisuuden tutustua japanilaiseen kulttuuriin ja nuoriin. Matkat Japaniin ja muualle Aasiaan ovat avartavia, sillä ne näyttävät meille eurooppalaisille, että Euroopan ulkopuolella avautuu monia tutustumisen arvoisia kulttuureja, jotka eurooppalaisissa opetussuunnitelmissa käsitellään lähinnä sivulauseissa.

15

KANSAINVÄLISYYS

Katseet kohti etelää Virossa on otettu mallia suomalaisista koulutuksen järjestelyistä, mutta erojakin on. Etelänaapurin viimeaikaisen PISA-menestyksen jälkeen on kysytty, olisiko meidän vuoromme seurata sikäläisiä esikuvia.

Teksti ANNA HALME kuvat KAI KOORT, O. HOLMBERG

V

iron Opetushallitusta vastaavassa Haridus- ja Noorteametissa projektipäällikkönä työskentelevä Kai Koort kertoi Tempukselle kielistä ja opettajan työstä Viron peruskouluissa.

Kohti vironkielistä koulua Perusopetuksessa Virossa opiskellaan kahta tai kolmea kieltä. A-kieli aloitetaan jo alkuopetuksessa (vuosiluokat 1.–3.), ja kielivaihtoehdot ovat englanti, ranska, saksa ja venäjä. Suurin osa oppilaista opiskelee A-kielenään englantia. B-kieli alkaa vuosiluokilla 4.–6., jolloin edellä mainittujen lisäksi tarjolla voi olla muitakin kieliä. Kai Koortin mukaan koulut voivat valita A- ja B-kielet omien mahdollisuuksiensa ja oppilaiden mieltymysten perusteella. Joissakin kouluissa tarjotaan myös vapaaehtoista C-kieltä.

Jos koulun opetuskieli ei ole viro, B-kieli ei ole pakollinen.

Sen sijaan opiskellaan viroa ensimmäiseltä luokalta asti. Tämä muuttuu, kun venäjä opetuskielenä poistetaan ja Virossa siirrytään antamaan opetusta ainoastaan viron kielellä. Uudistus toteutetaan portaittain vuosina 2024–2030, ja siirtymä aloitetaan varhaiskasvatuksessa ja luokilla 1. ja 4.

tin mukaan noin 23 % oppilaista tarvitsee jonkinlaista tukea oppimisessaan ja 16 % saa tarvitsemansa tuen omalla koulullaan, jossa opettajat tekevät yhteistyötä koulun tukihenkilöstön eli erityisopettajien, puheterapeuttien, sosiaalikasvattajien ja psykologien kanssa.

Noin 7 % tarvitsee erikoistunutta tai tehostettua tukea. Sen järjestäminen vaatii erillispäätöksen, ja se myös rahoitetaan erillisestä budjetista. Tätä tukea hallinnoidaan niin sanotuissa Pathfinder-keskuksissa, joissa oppilasta arvioi vähintään kolme asiantuntijaa. Mikäli vanhemmat antavat suostumuksensa, arvioinnin tulokset välitetään koululle. Pathfinder-suositusten perusteella voidaan perustaa erityisiä pienluokkia, joissa on enintään kuusi oppilasta. Tavoitteena on, että oppilaat voivat jossain vaiheessa palata omaan luokkaansa. Pathfinder-keskukset ovat osa inklusiivisen koulun kehittämistä, ja niiden rahoitus saadaan EU:sta (European Social Fund).

Lukeminen ja kirjallisuus osana kielten oppimista Virossa lukemiseen ja kirjallisuuteen panostetaan, ja vieraskielisen kirjallisuuden lukeminen on keskeinen osa kieltenopetusta. Kirjoja luetaan etenkin englanniksi mutta myös muilla opiskeltavilla kielillä. Niitä lainataan koulun tai kunnan kirjastoista, ja käytössä on myös digitaalisia alustoja, joista Koort mainitsee GetEpicin. Vieraskielisen kirjallisuuden lukeminen kehittää kielitaitoa ja edistää kulttuurin ymmärtämistä. Opettajilla on kuitenkin suuri autonomia, ja he voivat itse päättää, kuinka monta kirjaa lukuvuoden aikana luetaan. ”Viro on pieni mutta avoin ja utelias maa, jossa kielten oppimista arvostetaan, koska se avartaa maailmankuvaa. Motivaatio on tärkeässä roolissa kielten oppimisessa. Kun oppilaat ovat kiinnostuneita opiskelemansa kielen kulttuurista, heidän on helpompi sitoutua ja pysyä motivoituneina”, Koort sanoo.

Inklusiivinen koulu Viron koulutusjärjestelmä noudattaa pitkälti suomalaista inklusiivisen koulutuksen mallia. Oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia, laaditaan yksilölliset opinto-ohjelmat, joissa otetaan huomioon oppimisympäristöt, oppisisällöt ja arviointi. Koor-

16

TEMPUS 4 / 2024

Kai Koort työskentelee Viron opetushallinnossa.

KANSAINVÄLISYYS

Eriyttämistä ylöspäin Joissakin kouluissa on tasoryhmiä, joissa hitaammin oppivat voivat edetä omaan tahtiinsa ja nopeasti edistyvät omaansa.

Englannissa monet oppilaat ylittävät kansallisen opetussuunnitelman tavoitteet. Venäjän tunneilla äidinkielisille oppilaille annetaan tehtäviä, jotka vastaavat heidän taitotasoaan. Sujuvat venäjänpuhujat saattavat esimerkiksi tarvita tukea ja lisätehtäviä, jotta heidän kirjoitustaitonsa kehittyy.

Ylöspäin eriyttäminen vaatii opettajalta paljon työtä. Eriyttämisessä keskitytään oppijan erityistarpeisiin ja painotetaan itsenäistä työskentelyä. Jos oppijan kuormitus kasvaa huomattavasti, opettajat laativat henkilökohtaisia opinto-ohjelmia vastaamaan kunkin tarpeita ja kykyjä. Koortin mukaan tämä lähestymistapa varmistaa, että edistyneiden oppijoiden motivaatio säilyy ja heilläkin on mahdollisuus kehittää taitojaan.

Digitaalinen osaaminen Viron opetussuunnitelma perustuu osaamisperusteisuuteen, ja yksi keskeisistä alueista on digitaalinen osaaminen, joka on ollut osa koulutusjärjestelmää vuodesta 2014 lähtien. Opettajilla on suuri autonomia päättää, kuinka paljon digitaalista teknologiaa he käyttävät opetuksessaan. Laitteiden saatavuus ja valikoima voivat vaihdella kouluittain, ja yleensä kaikilla oppilailla ei ole omia laitteita. Tutkimusten mukaan kieltenopettajat käyttävät kuitenkin innokkaasti digitaalisia ratkaisuja ja alustoja, joiden avulla oppilaille opetetaan sisällöntuottamista, yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisua ja turvallista verkon käyttöä.

Myös virolaiset alustat ja sovellukset kuten eKool ja Stuudium ovat käytössä. Virossa kaikista painetuista oppikirjoista on oltava saatavilla myös sähköinen versio (ks. esim. https://www.opiq. ee/). Digitaaliset oppikirjat olivat korvaamaton apu koronapandemian aikana, ja niitä käytetään edelleen yleisesti. Digikirjat tarjoavat interaktiivisuutta ja sisältävät automaattisesti arvioitavia tehtäviä, mikä säästää opettajien aikaa. ”Teknologia on tullut jäädäkseen, joten on järkevää opetella käyttämään sitä tehokkaasti”, Koort sanoo. Sama pätee tekoälyyn. Virossa tekoälystä käytetään joskus Kratt-nimitystä.

Kansantarinassa Kratt on hahmo, jonka ihminen luo erilaisista materiaaleista ja herättää taikuudella henkiin. Kratt alkaa työskennellä isännälleen mutta lopulta tuhoaa tämän. ”On tärkeää ymmärtää Krattia ja oppia hyödyntämään sen potentiaalia meidän eduksemme. Tämä voi hyvinkin tapahtua tekoälyn kanssa, kun lapset kehittyvät sen käytössä taitaviksi.

Meidän aikuisten ja opettajien on pysyttävä ajan tasalla, jotta emme jää jälkeen”, Koort toteaa.

Kieltenopettajien koulutus Virossa kieltenopettajat kouluttautuvat Tallinnan tai Tarton yliopistossa. Ensimmäiset kolme vuotta keskitytään kieliopintoihin, ja kaksivuotisessa maisterivaiheessa painottuu pedagogiikka. Koortin mukaan työelämässä olevat opettajat osallistuvat erilaisiin kasvatusalan täydennysopintoihin tai kouluissa järjestettyihin yhteistoiminnallisiin opintopiireihin.

Lisäksi Haridus- ja Noorteamet järjestää viikoittaisia webinaareja (https://www.youtube.com/@HaridusjaNoorteamet).

Suurimmassa osassa virolaisista kouluista on niin sanottuja opetusteknologeja (https://www.youtube.com/watch?v=

HU9PublOsBI&t=2s, https://haridustehnoloogid.ee/), jotka auttavat opettajia käyttämään teknologiaa tehokkaasti. Niinpä kouluissa järjestetään tähän liittyvää täydennyskoulutusta.

Opetusteknologit myös jakavat tietoa opetukseen soveltuvista alustoista ja sovelluksista.

Tämä juttuvinkki tuli Helsinki–Vantaan kieltenopettajilta, jotka tekivät koulutus- ja virkistysretken Viroon syksyllä 2024. Juttuideoita voi aina lähettää: anna.halme@sukol.fi.

KÄYTÄNNÖN VERTAILUJA VIRON JA SUOMEN VÄLILLÄ Teksti Larissa Aksinovits VIROSSA kieliä opetetaan tavallisesti 12–15 oppilaan jakoryhmille. Tasoryhmiä käytetään myös, mutta tämä käytäntö vaihtelee kouluittain. Englanti on yleisin A-kieli, mutta joissain kouluissa tarjotaan myös saksaa, ranskaa tai venäjää. B-kielinä koulu voi tarjota mitä vain koulun henkilökunnan osaamisen ja oppilaiden toiveiden mukaan.

Venäjänkielisen opetuksen järjestelyjä on ollut monenlaisia – tavallisinta on ollut tarjota 40, 50 tai 80 % viron kielikylpyä. Alkamassa on siirtymä kokonaan vironkieliseen opetukseen kaikissa kouluissa.

Valtakunnalliset kokeet suoritetaan 9. luokan lopussa. Lisäksi 4. ja 7. luokan alussa on tasokokeet, joiden järjestäminen on pakollista vain valituissa kouluissa.

Monet koulut kuitenkin osallistuvat niihin vapaaehtoisesti.

Kielten oppikirjoissa on harvemmin opetuskielisiä ohjeita tai käännöstehtäviä. Peruskoulussa ja lukiossa käytetään Virossa painettujen lisäksi Isossa-Britanniassa painettuja kirjoja. Yo-kokeessa kaikki ohjeet ovat englanniksi, ja kokeeseen kuuluu myös suullinen osa.

Tukitoimet ovat paljon pienempiä kuin kouluissa Suomessa. Koulunkäynninohjaajia ei tavallisesti ole, mutta mikäli jollakin oppilaalla on erityisen tuen päätös, hänelle voidaan määrätä henkilökohtainen avustaja.

Lahjakkaat lapset luokitellaan myös erityistä huomiota tarvitseviksi. Yksi ylöspäin eriyttävän tuen muoto ovat erilaiset kilpailut, joita urheilun lisäksi järjestetään esimerkiksi kirjoittamisessa.

Opettajien täydennyskoulutusta on sekä maksullista että ilmaistakin. Sitä järjestetään usein veso-päivinä syys- ja kevätlomien aikoina, koska opettajilla ei ole silloin lomaa.

Kirjoittaja on toiminut kieltenopettajana sekä Virossa että Suomessa.

17

KANSAINVÄLISYYS

Englantia ja kestävää kehitystä Atlantin molemmin puolin Suomalaisten ja vermontilaisten lukiolaisten yhteinen projekti lisäsi kielitaitoa ja tietoa kestävän kehityksen kysymyksistä.

Teksti ja kuva MARIA VIROKANNAS

T

ransatlantic Classroom on Opetushallituksen ja Yhdysvaltojen suurlähetystön rahoittama ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää yhteistyötä suomalaisten ja yhdysvaltalaisten koulujen välillä. Syksyllä 2022 kuulimme siitä ensimmäistä kertaa omassa oppilaitoksessani, helsinkiläisessä Sibelius-lukiossa (tuttavallisemmin Sibiksessä). Kiinnostuimme ohjelmasta heti. Aloimme suunnitella hanketta, johon virtuaalisen yhteistyön lisäksi sisältyisivät vaihdot yhdysvaltalaisen koulun kanssa, jotta opiskelijat pääsisivät tutustumaan toistensa arkeen molemmissa maissa.

Yhteistyökoulun löytäminen oli ensimmäinen haaste ennen hakemuksen kirjoittamista, ja avuksi tässä tuli Fulbright Finland -säätiön henkilökunta. Heidän kauttaan tapasimme vermontilaisen Fallon Abelin, joka oli tulossa Suomeen Fulbrightin Distinguished Awards in Teaching -stipendiaatiksi. Hakemuksen palautuskieli oli suomi, mutta siitä huolimatta teimme hakemuksen yhdessä Fallonin kanssa syksyllä 2022.

Alusta asti meille oli selvää, että antaisimme osan saamastamme rahoituksesta yhdysvaltalaiselle yhteistyökoululle, ja tämän kirjoitimme myös hakemukseen. Näin ohjelmasta saataisiin vastavuoroinen ja opiskelijamme saisivat oman liikkuvuuden lisäksi yhdysvaltalaisia nuoria vieraakseen.

Rahoituksen saatuamme pääsimme keväällä 2023 suunnittelemaan hanketta tarkemmin yhdessä. Kotiin palattuaan Fallon onnistui keräämään projektillemme lisää rahaa Yhdysvaltojen päässä tekemällä hakemuksia eri tahoille. Hintojen kallistumisen myötä kaikki kerätty raha oli tarpeen.

Opintojakson oppitunnit sijoittuivat tasaisesti lähes koko lukuvuodelle (periodit 2.–5.) 2023–2024. Näin opiskelijat pääsivät tutustumaan toisiinsa ja tekemään yhteistyötä virtuaalisesti ennen kevätlukukauden liikkuvuuksia. Videotapaamisia yhdysvaltalaisten kanssa oli lopulta 13. Videotapaamisten aikana opiskelijat muun muassa tutustuivat toisiinsa ja toistensa kouluihin ja kotimaihin erilaisten keskustelutehtävien ja pelien avulla sekä suunnittelivat projektejaan. Keskustelujen pohjana oli niin sanottuja ice breaker -tehtäviä sekä kestävän kehityksen teemoihin liittyviä aiheita. Virtuaalisen yhteistyön mahdollisti se, että Vermontin ja Suomen aikaero on seitsemän tuntia.

Fostering Global Hope Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa molemmissa kouluissa temaattinen opintojakso, jonka aikana opiskelijat tutustuivat Agenda 2030 -tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen Suomessa ja Yhdysvalloissa. He valitsivat tavoitteista yhden yhteisöihinsä vaikuttavan haasteen, josta he tekivät opintojakson aikana projektin. Projektien muoto oli opiskelijoiden vapaasti valittavissa.

Lisäksi opintojakso keskittyi laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden vahvistamiseen kansainvälisessä kontekstissa sekä niiden nivomiseen kestävän kehityksen tavoitteisiin. Keskeisenä tavoitteena oli antaa opiskelijoille toivoa heidän kohdatessaan globaaleja haasteita ja vahvistaa toimijuutta kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Tästä syntyi hankkeelle nimeksi Fostering Global Hope.

18

TEMPUS 4 / 2024

Suomalaiset ja amerikkalaiset opiskelijat vierailivat yhdessä Vermontin valtiopäivätalolla Montpelierissä.

KANSAINVÄLISYYS

Tapasimme toisiamme videokokouksissa, kun kello oli Vermontissa kahdeksan aamulla ja Suomessa kolme iltapäivällä.

Videotapaamisten lisäksi tapasimme pelkästään suomalaisten opiskelijoiden kanssa, jotta he pääsivät työstämään projektejaan ja saatoimme keskustella liikkuvuuksiin liittyvistä järjestelyistä. Vanhempainiltoja pidimme kaksi: toisen ennen yhdysvaltalaisten saapumista ja toisen ennen lähtöä Yhdysvaltoihin.

Atlantin ylityksiä Helmikuun lopulla 2024 vermontilaiset opiskelijat saapuivat Suomeen 12 päivän vierailulle. Opiskelijat asuivat isäntäperheissä. He viettivät usein aamupäivän koulussa ja lähtivät lounaan jälkeen retkille, joiden suunnittelemisessa Fallonin kokemus Suomessa asumisesta sekä hänen täällä luomansa verkostot osoittautuivat korvaamattomiksi. Sibiksen opiskelijat lähtivät retkille mukaan omien aikataulujensa sen salliessa. Olimme päättäneet, että suomalaisopiskelijat pyrkivät olemaan koulussa melko normaalisti, koska Yhdysvaltojen matkan aikana heiltä jäisi paljon oppitunteja väliin. Kaikki yhdessä teimme kuitenkin koko päivän matkan Tallinnaan ja vierailimme myös Yhdysvaltojen suurlähetystössä. Lisäksi järjestimme koko koululle avoimen symposiumin, jossa vermontilaiset opiskelijat esittelivät koulunsa ja projektinsa sibisläisille. Vastaava tapahtuma järjestettiin myöhemmin Vermontissa.

Huhtikuussa sibisläiset pakkasivat tavaransa ja suuntasivat Atlantin toiselle puolelle. Matkustimme pelkillä käsimatkatavaroilla, mistä käytiin opiskelijoiden kanssa tiukka neuvottelu.

Kevyesti matkustaminen on ekologisempaa, ja lisäksi emme halunneet ottaa sitä riskiä, että pitkän matkustuspäivän ja kahden lennon jälkeen, ennen kolmen tunnin ajomatkaa Bostonista Sharoniin joutuisimme metsästämään jonkun epäonnisen matkalaukkua.

Sharonissa pääsimme tutustumaan pieneen 60 opiskelijan lukioon. Opiskelijat asuivat isäntäperheissä ja opettajat lähimmässä hotellissa White River Junctionissa pienen matkan päässä Sharonista. Liikkuvuuden lopuksi ennen kotimatkaa koimme suurkaupungin humua Bostonissa, jossa kävelimme kuuluisan Freedom Trailin lähes alusta loppuun. Tämä on Bostonin keskustan läpi kulkeva 2,5 kilometriä pitkä reitti, jonka varrella on Yhdysvaltain historian kannalta merkittäviä paikkoja. Opiskelijat valitsivat reitin varrelta yhden historiallisen paikan ja pitivät siitä englanniksi esittelyn. Esitykset olivat niin vakuuttavia, että paikoin niitä seurasivat muutkin turistit!

Mitä hankkeesta jäi opettajalle käteen? – Valtava innostus kehittää transatlanttista yhteistyötä jatkossakin! Toteutamme saman hankkeen tänä lukuvuonna. Suomen päässä tarvitun byrokratian määrä yllätti. Vaikka olimme mielestämme valmistautuneet hankkeen tuomaan paperityöhön, oli sen määrä silti paikoitellen melkoisen suuri. Niin ikään kulttuuriset yhteentörmäykset pääsivät muutaman kerran yllättämään: Yhdysvaltalaiset nuoret eivät saaneet liikkua Suomessa ilman isäntäperheen jäsentä. Sen sijaan Yhdysvalloissa nuoremme saivat (vanhempien luvalla) matkustaa 16-vuotiaiden kuskien kyydissä, vaikka tämmöisen salliminen tuntui aluksi mahdottomalta. Sekä suomalaiset että yhdysvaltalaiset opiskelijat allekirjoittivat ennen matkalle lähtöä säännöt, joissa korostettiin

muun muassa sitä, että he edustavat kouluaan ja kotimaataan koko matkan ajan. Edes 18-vuotta täyttäneet suomalaiset opiskelijat eivät saaneet liikkua Bostonissa miten halusivat.

OPISKELIJAPALAUTETTA OPISKELIJOIDEN vastauksia kysymykseen: ”Opintojakson tavoitteena oli lisätä osallistujien kielitaitoa, kulttuurintuntemusta ja tietoa kestävän kehityksen kysymyksistä. Toteutuiko tämä kohdallasi?”

Kielitaitoni tuntui ottaneen valtavan harppauksen erityisesti reissun johdosta. Amerikassa opin, missä kontekstissa tiettyjä lausahduksia ja sanoja tulee käyttää niin kaupan kassalla kuin nuorison keskuudessa. Myös yksinkertaisesti puhumisen kynnys laski.

Kestävän kehityksen tiimoilta kävimme Amerikassa mieltä avartavia keskusteluja varsinkin opettajien kanssa projektien esittelytilaisuudessa.

Tuntemus amerikkalaisesta kulttuurista lisääntyi huomattavasti vierailumme aikana. Löysin paljon jänniä eroja Suomen ja Yhdysvaltojen välillä mutta myös paljon samaa. Olen aina kiinnostunut oppimaan lisää, ja etenkin amerikkalaisten vieraanvaraisuus ilahdutti. Opin eniten kestävästä kehityksestä kuunnellessani muiden projekteja. Kaikki selvästi käyttivät paljon aikaa ja sen myös huomasi. Koen olevani kestävämpi kuluttaja kurssin jälkeen.

Paransin kielitaitoani, kun pystyin puhumaan englantia kaksi viikkoa USA:ssa. Opin monia uusia sanoja sekä kuulin natiivipuhujien puhuvan englantia.

Opin myös monia uusia asioita Vermontin kulttuurista, kun sain asua perheessä ja kokea päivittäistä elämää heidän kanssaan. Esimerkiksi ”green up day”, kouluruoka, oppitunnit (kuten tango ja hiphop) sekä Vermontin vaahterasiirappi olivat uusia kulttuurisia kokemuksia. Teimme kestävän kehityksen projektia ympäri vuoden, jolloin opin paljon kestävän kehityksen kysymyksistä sekä pystyin jollain tasolla itsekin vaikuttamaan kyseisiin ongelmiin.

Amerikkalaisten kanssa puhuminen paransi kieli- ja kommunikaatiotaitoja. Opin myös lisää kestävän kehityksen kysymyksistä ja siitä, miten erilaiset olosuhteet maissamme on.

Huomasin, että englannin puhuminen tuntui luontevalta eikä enää jännittänyt paljoa. Lisäksi opin paljon toisesta kulttuurista ja kestävästä kehityksestä, etenkin oman projektini kohdalta.

19

SOVELLUKSET

Sovelluksia, trendejä ja ikisuosikkeja Kielikeskuksessa tunnistetaan paine vastata vaihtuvien muotikielten kysyntään. Tärkeämpää on kuitenkin pitkäjänteinen ja trendeistä riippumaton työ kielivarannon ja vuorovaikutustaitojen turvaamiseksi.

Teksti ANNA HALME kuva PETER LINDÉN

J

anne Niinivaara työskentelee Helsingin yliopiston Kielikeskuksen opetuksesta vastaavana johtavana asiantuntijana. Hän näkee työssään aitiopaikalta, millaisia kieltenopiskelun tarpeita ja tapoja opiskelijoilla on.

Niinivaaran työpaikka Helsingin yliopistolla on Suomen suurin kielikeskus, joka vastaa yliopisto-opiskelijoiden tutkintoon kuuluvista viestintä- ja kieliopinnoista ja tarjoaa vapaavalintaisia opintoja yli 15 kielessä. Kielikeskus tarjoaa myös avointa yliopisto-opetusta kaikille sekä kielen käännös- ja tarkistuspalveluja koko yliopistolle.

Kielikeskuksen opetus- ja opiskelijamäärät ovat suuret ja opiskelijoiden tarpeet moninaiset. ”Pyrimme ylläpitämään hyvin monimuotoista ja -puolista opetustarjontaa, jotta opetuksemme soveltuu monenlaisiin elämäntilanteisiin, taitotasoihin ja opiskelutyyleihin”, Niinivaara kertoo. Hänen vastuualueenaan on kieli- ja viestintäopetuksen pedagoginen ja strateginen kehittäminen, opetuksen operationaalinen toiminta sekä opetuksensuunnittelun koordinointi.

Trendikästä opiskelua Kieltenopiskelusta on esimerkiksi Duolingon myötä tullut suosittu vapaa-ajanviettotapa – voisiko siitä jopa puhua päivän muotitrendinä? Niinivaaran mielestä jonkinlaisesta trendistä voi puhua, tai ainakin kieltenopiskelusta on sovellusten yleistymisen myötä tullut suosittu harrastus: ”Ihmiset jakavat sosiaalisessa mediassa, kuinka monen päivän keskeytymätön kielenopiskeluputki on meneillään, tai kertovat kah-

20

TEMPUS 4 / 2024

vipöydissä toisilleen, mitä kieltä kukin opiskelee. Kieltenopetuksessa sovellusten suosioon on havahduttu, niiden pedagogisesta hyödyntämisestä keskustellaan ja niitä käytetään opetuksessakin. Eli kyllä, isosta ilmiöstä on kyse.”

Niinivaara toteaa, että mitä useammasta lähteestä kannustusta ja inspiraatiota kieltenopiskeluun kumpuaa, sitä hienompaa. Kynnys kieltenopiskeluun madaltuu ja motivaatio kasvaa, ja tämä on tervetullut ilmiö. Trendeillä toki on aina ollut merkitystä kieltenopiskelulle.

Niinivaara kertoo, että hän itse aloitti espanjan opiskelun yli 15 vuotta sitten Serranon perheen inspiroimana eikä ollut suinkaan ainoa. ”Trendit syntyvät ja kulkevat sosiaalisessa mediassa, ja voi olla, että meillä on nykyään useampia trendejä ja alakulttuureita, koska audiovisuaalinen mediakulttuuri on niin nopeaa. Mutta kyllä ihan lineaarinenkin televisio kielenoppimisen trendejä on luonut”, hän sanoo.

varmasti enemmän väyliä, siltakursseja ja tukitoimia formaalin kielenoppimisen aloittamiseksi sellaisille oppijoille, joilla on sovellusten avulla hankittua pohjatietoa kielestä mutta ei vaikkapa varmuutta pidempään suulliseen keskusteluun kohdekielellä”, Niinivaara sanoo.

Kieliopintoja ei voi suorittaa suoraan minkään sovelluksen pohjalta. Kieliopintojen taustalla on aina opettajan pedagoginen työ ja Kielikeskuksen opetussuunnitelma. Niinivaara toteaa kuitenkin, että sovellukset voivat olla oivallisia apuvälineitä ja niiden tarkoituksenmukainen käyttö rikastuttaa kieliopintoja. Kieltenopettajilla on suuri tarve pedagogisesti toimiville kielenop-

Siltoja informaalista formaaliin Niinivaaran mielestä kieltenopetuksen kehittämisessä olisi korkea aika pohtia sitä, miten vapaa-ajalla käytettyjen kielenoppimissovellusten ja vaikkapa yliopistossa käydyn kielikurssin eli informaalin ja formaalin oppimisen välinen liikkuvuus ja yhteistyö halutaan tulevaisuudessa järjestää. Esimerkiksi Duolingo antaa oppijoille tietoa saavutetuista taitotasoista – vaan mille avoimen yliopiston kielikurssille voisi ilmoittautua tällainen oppija, joka ei ole vasta-alkaja mutta ei ehkä uskalla luottaa sovelluksen osoittamaan taitotasoon? ”Tarvitsemme tulevaisuudessa

Janne Niinivaara toimii asiantuntijana Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa.

SOVELLUKSET

pimissovelluksille, joita voisi helposti sulauttaa tämän päivän monimuotoiseen opetukseen. Kielikeskuksessa vinkataan aktiivisesti ja kokeillaan rohkeasti opettajiston kesken erilaisia sovelluksia, joita voi opetuksessa hyödyntää. Opettajat teettävät tehtäviä sovellusten avulla, tai sovelluksia suositellaan opiskelijoille itsenäiseen harjoitteluun kuten kertaamiseen, eriyttämiseen tai jonkin kielen osa-alueen opettelemiseen.

Muoteja ja maailmanpolitiikkaa ”Kielimuodit” voivat kummuta hyvin monistakin ilmiöistä.

Niinivaara valottaa, että populaarikulttuuri on merkittävä tekijä ja se on luultavasti vaikuttanut Aasian kielten, erityisesti japanin ja korean tämänhetkiseen suureen suosioon. Trendi on kansainvälinen ja näkyy myös Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa. Tällaiset muotitrendit ovat yleensä suhteellisen selkeitä ja suositut kielet pysyvät samoina useamman vuoden ajan.

Kielimuoteja voi johonkin asti pystyä ennustamaan, mutta yllätyksiäkin tulee. Esimerkiksi maailmanpolitiikan äkkinäiset käänteet voivat vaikuttaa nopeastikin kielen suosioon, ja niitä on vaikeampi ennakoida. Niinivaara kertoo, että kielikohtaista vuosittaista vaihtelua Kielikeskuksen opiskelijamäärissä on jonkin verran, harvoin silti mitään dramaattista: ”Vaihtelut voivat välillä johtua opetuksen järjestelyihin liittyvistä tekijöistäkin kuten siitä, että kokeillaan jollekin kurssille uutta järjestämisajankohtaa tai muutetaan kohderyhmää.”

Trendinkestävää työtä kielten puolesta Trendeihin yritetään jossain määrin vastata. Niinivaara muistuttaa kuitenkin, että kielivarannosta huolehtiminen ja monikieliseen vuorovaikutusosaamiseen kouluttaminen on pitkäjänteistä työtä, jonka tulee olla ”trendinkestävää”: ”Kieltenopiskelun asiaa ja mahdollisuuksia tulee kehittää ja parantaa muodeista riippumatta. Tarpeisiin pitää tietenkin pystyä vastaamaan parhaan kyvyn mukaan, mutta pidempää tähtäintä ei saa unohtaa. Tarvitsemme elämässä useita erilaisia kielitaitoja ja -rekistereitä, eli kontekstia ei saa kieltenopiskelussa unohtaa. Sen sijaan, että väitellään siitä, voiko yksi sovellus antaa ihmiselle riittävän kokonaisvaltaista kielitaitoa tai miksi pelkästään sovellusten varaan ei voi kieltenopiskelua jättää, olisi hedelmällisempää oppia löytämään oikeita sovelluksia oikeaan tarpeeseen.”

Niinivaara kertoo Kielibuusti-hankkeesta, jossa hän on mukana (https://www.kielibuusti.fi/fi). Hankkeessa kehitetään suomen ja ruotsin oppimiseen ”äppipedagogiikkaa”, eli jaetaan vinkkejä siitä, millaisiin asioihin, mahdollisuuksiin ja rajoituksiin eri sovelluksissa on hyvä kiinnittää huomiota. ”Toivomme työn lisäävän opettajan mahdollisuuksia suositella opiskelijan tarpeisiin sopivia sovelluksia – tai opiskelijan mahdollisuuksia löytää oikea sovellus tukemaan omaa oppimistaan”, Niinivaara sanoo.

Lähde mukaan Erasmus+ -ohjelmaan!

Kehitä kouluasi tai päiväkotiasi kansainvälisellä toiminnalla. Erasmus+ -ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen: Lyhytkestoiset liikkuvuushankkeet tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa oppilas-, opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuksia.

Akkreditointi on laatuvarmistettu Erasmus+ -jäsenyys, joka mahdollistaa pitkäjänteisen oppilas-, opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuustoiminnan.

Kumppanuushankkeissa voi testata, kokeilla ja kehittää erilaisia toimintatapoja tai menetelmiä sekä vaihtaa hyviä käytänteitä eurooppalaisessa yhteistyössä.

Pienimuotoiset kumppanuushankkeet sopivat erityisesti eurooppalaista yhteistyötä aloitteleville kouluille.

Katso tarkemmat hakuajat, hakuohjeet ja infotilaisuuksien ajankohdat verkkosivuiltamme: oph.fi/kvpalvelutkouluille Ota yhteyttä: erasmus.yleissivistava@oph.fi

21

SOVELLUKSET

Sovellusten viidakossa Digipedagogiikan asiantuntija Matleena Laakso muistuttaa, että verkosta saa myös vertaistukea. Tekoälyä ja sovelluksia kannattaa käyttää, mutta niiden käytössä ei tarvitse jäädä yksin.

Teksti ANNA HALME kuvat MATLEENA LAAKSO, ANNA HALME

M

atleena Laakso on digipedagogiikan asiantuntija ja monelle kieltenopettajallekin tuttu kouluttaja. Hänet tunnetaan myös siitä, että hän on yli kymmenen vuoden ajan jakanut avoimesti materiaalejaan. Tästä työstä hänet on palkittu Avoimen tieteen Avoimen oppimisen vaikuttaja 2023 -tunnustuksella.

Hän muistuttaa, että opettajan ei kannata jäädä yksin, sillä tekoäly ja verkon sovellukset muuttuvat vauhdilla. Uusista tekoälyn käytön ideoista ja sovellusten muutoksista kerrotaan monissa someryhmissä – lisäksi niistä saa vertaistukea. Hän haluaa myös rohkaista käyttämään avoimesti jaettuja materiaaleja ja jakamaan niitä sekä omia ideoita ja kokemuksia kollegoille, kieltenopettajien someryhmiin ja Avointen oppimateriaalien kirjastoon.

Kuten opettajat hyvin tietävät, verkko ja digi voivat tuoda autenttisuutta oppimiseen ja opetukseen. Käyttöliittymän kielen voi vaihtaa suomesta tai yleisesti käytetystä englannista toiseen opiskeltavaan kieleen, ja sisältöjä voi etsiä seurattavaksi useilla eri kielillä. Ne voivat olla vaikkapa harrastuksiin liittyviä vieraskielisiä someryhmiä, tiktokkaajia, musiikkia, videoita, äänikirjoja tai podcasteja. Aitoja materiaaleja kuten ruokalistoja, esitteitä, lehtiä tai karttoja löytyy helposti, ja autenttisuutta voi luoda myös pakohuoneiden, skenaarioiden ja simulaatioiden avulla.

tarvittavat laitteet, tekijänoikeuslaki ja tietysti pedagoginen perustelu.

Opettaja voi päättää vain omien henkilötietojensa luovuttamisesta. Oppijoilta ei voi edellyttää kirjautumista sovelluksiin,

LINKKIVINKKEJÄ Matleena Laakson blogi: https://www.matleenalaakso.fi Avointen oppimateriaalien kirjasto: https://aoe.fi/ Tekoälyn linkkivinkkien muistitaulu: https://padlet. com/matlaakso/ai

Mitä opettajan on muistettava sovellusten käytössä? ”Opettaja voi toki täysi-ikäisenä tehdä esimerkiksi omia materiaaleja millä tahansa sovelluksella, ainakin jos kirjautuu omalla sähköpostilla”, Laakso toteaa. Hän tähdentää, että oppilaitoksissa noudatetaan ensisijassa oman organisaation ohjeistusta. Sovellusten käyttöön vaikuttavat muun muassa käyttöehdot, ikärajat, tietosuoja, tietoturva, saavutettavuus, hinta,

22

TEMPUS 4 / 2024

Sovellusten viidakossa -aiheinen kuvituskuva on tehty DALL-E-tekoälyllä ja muokattu kuvankäsittelyohjelmalla.

SOVELLUKSET

jotka eivät ole esimerkiksi Euroopan tietosuoja-asetuksen tai uusien tekoälysäännösten mukaisia.

Verkossa on onneksi runsaasti sovelluksia, joihin oppijan ei tarvitse viedä henkilötietojaan tai edes kirjautua, ja niitä on lähtökohtaisesti mahdollisuus hyödyntää opetuksessa. Esimerkiksi monet sanapilvet, muistitaulut ja pelilliset kyselyt toimivat näillä periaatteilla.

Kahoot-tyyppisiä sähköisiä kyselyitä käytetään kieltenopetuksessa paljon. Laakso suosittelee myös työkaluja, joiden avulla oppijat ovat aktiivisia toimijoita ja sisällöntuottajia digitaalisissa ympäristöissä: ”Oppijat voivat luoda yksin tai yhdessä erilaisia esityksiä, videoita, interaktiivisia kuvia tai äänitiedostoja. Kannattaa aloittaa tutkimalla, mitä sovelluksia koulutuksen järjestäjä tarjoaa, sillä monilla sovelluksilla saa jo luotua tekstin ohella myös äänitiedostoja ja videoita.”

Kun tekoäly on opettajalle tutumpaa, Laakson mielestä on helpompi ottaa se puheeksi oppijoiden kanssa ja pohtia yhdessä turvallista ja fiksua käyttämistä oppimisen tukena.

Millaisiin tarkoituksiin ja tehtäviin tekoäly erityisesti sopii?

Laakson mielestä generatiivista tekoälyä kannattaa käyttää ihan jo senkin vuoksi, että se tulee itselle tutuksi. ”Tekoälykoulutuksiini tulee vielä paljon opettajia, jotka eivät ole kokeilleet sitä tai ovat käyttäneet sitä vain tekstin luomiseen. Joukossa on toisinaan jo niitäkin, jotka toteavat, että eivät enää selviäisi tai ainakaan haluaisi selvitä ilman tekoälyä”, hän kertoo.

Kokeilemalla tekoälyä oppii, millaisissa asioissa se toimii hyvin tukiälynä – ja toisaalta mihin sitä ei kannata käyttää. Jos oppilaitoksella on Microsoft-ympäristö käytössä, kokeilemisen voi aloittaa esimerkiksi Copilotilla, jolla voi luoda muun muassa erilaisia tekstejä ja kuvia. ”Opettaja voi esimerkiksi jakaa oppijoille tekoälyllä käytettävän kehotteen, missä tekoälylle on annettu tietty rooli ja tehtävä vaikkapa työnantajana, joka haastattelee kesätyöntekijäksi hakevaa. Saman voi tehdä rakentamalla oman keskustelevan chatbotin”, Laakso mainitsee.

Tekoäly toimii apulaisena opetuksen suunnittelussa ja oppimateriaalien luonnostelussa ja kuvittamisessa. Materiaalituotantoon sopivia sovelluksia ovat esimerkiksi Diffit tai Magic School, joihin on tarjolla sekä maksuton että maksullinen lisenssi. ”Kannattaa liittyä Tekoäly oppimisen tukena eli TOT-verkostoon, jotta pysyy ajantasalla ja pääsee mukaan keskusteluihin”, Laakso suosittelee. Itse hän päivittää viikottain lähteitä kuten oppaita, sovelluksia ja erilaisia opetusvinkkejä Tekoälyn linkkivinkkien muistitauluun (ks. Linkkivinkkejä-laatikko tällä aukeamalla). Kun tekoäly on opettajalle tutumpaa, Laakson mielestä on helpompi ottaa se puheeksi oppijoiden kanssa ja pohtia yhdessä turvallista ja fiksua käyttämistä oppimisen tukena. ”Kun sitä itse käyttää, huomaa paremmin niitäkin tilanteita, kun oppijat ovat ulkoistaneet tehtävien tekemisen tekoälylle”, hän huomauttaa.

Matleena Laakso kehottaa kokeilemaan rohkeasti tekoälyä.

Laakso kertoo esimerkin omasta tekoälyn käytöstään: ”Kun pari viikkoa sitten koulutin englanniksi, aktivoin sanavarastoa juttelemalla tekoälyn kanssa. Tein kehotteen, missä tekoäly haastoi minua hyvillä kysymyksillä koulutuksen teemaasta.

Aiemmin valmistauduin kuuntelemalla TED Talkeja ja puhumalla itsekseni, mutta kyllähän keskustelu aktivoi vierasta kieltä paremmin.”

Millaisia työkaluja on tarjolla verkko-opetukseen?

Joissakin oppilaitoksissa omaan verkkoympäristöön on asennettu H5P. Se tarkoittaa noin kuudenkymmenen työkalun kokoelmaa, jonka avulla voi tehdä verkkomateriaaleja ja automaattisesti tarkastuvia tehtäviä. Esimerkiksi korkeakouluissa käytetyssä Moodlessa H5P on Laakson mukaan lähes aina.

H5P:stä on tarjolla erilaisia lisenssejä, myös maksuttomia.

H5P sopii verkkokursseille, koska sen avulla voi luoda monenlaisia vaihtelevia interaktiivisia verkkomateriaaleja ja upottaa tehtävät osaksi niitä. Suosituimpiin työkaluihin kuuluvat interaktiivinen video ja interaktiivinen diasarja, joissa oppija voi esimerkiksi videota katsoessaan samanaikaisesti harjoitella tai soveltaa oppimaansa. Yrityskertoja ei yleensä ole rajattu, joten oppija saa harjoitella niin paljon kun haluaa. Suuri osa tehtävätyypeistä on sellaisia, joissa haetaan yhtä oikeaa vastausta, ja ne sopivat hyvin sanasto- ja kielioppiharjoituksiin.

Itsenäisesti suoritettavilla verkkokursseilla, joilla oppija ei saa suoraa palautetta opettajalta tai vertaisiltaan, palautetta voi saada H5P:n avulla. Näin oppija saa vahvistusta sille, että on tehnyt oikeita asioita, ja oppiminen tulee paremmin näkyväksi. Tehtävää rakentaessaan opettaja voi määritellä pistemäärien lisäksi myös sanallista palautetta. Laakson blogissa on H5P-sisällöille oma sivu, jolla on ohjeita ja esimerkkejä.

23

SOVELLUKSET

Kieltenopettaja kielen harrastajana Aina aikataulut eivät mahdollista kielikurssille menemistä, mutta sovellus voi avata kieltenopettajalle itselleenkin uuden kielen maailman. Ritva Saira kertoo omista kokemuksistaan italian parissa.

Teksti RITVA SAIRA kuva TARJA ISOKÄÄNTÄ

O

len Ritva Saira ja työskentelen ruotsin lehtorina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) Mikkelin kampuksella. Olen opiskellut ruotsin ja saksan kääntämistä ja tulkkausta Helsingin yliopiston Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksessa. Ruotsin ja saksan lisäksi olen aikoinani opiskellut englantia sekä norjan ja tanskan alkeet. Harrastuksiini kuuluvat tietovisailu Harmaa Aavistus -joukkueessa, kokkailu ja leipominen, kesämökkeily Lemillä Haukkasaaressa sekä lukeminen. Käyn myös mielelläni konserteissa, teatterissa ja elokuvissa.

Harrastus alkoi virosta Pidän kielistä ja kielten opiskelusta. Ensimmäinen kieli, jota aikuisiällä aloin opiskella, oli viro. Olin matkustanut Virossa jonkin verran ja ihastunut kieleen, joten halusin oppia ainakin alkeet ja samalla todeta, onko se oikeasti yhtä hauska kieli kuin miltä se kuulostaa. Kyllä se on!

Kävin monta vuotta Mikkelin kansalaisopiston kursseilla, ja yhtenä kesänä osallistuin ystäväni Marian kanssa Tarton yliopiston kesäkurssille, joka järjestettiin Saarenmaalla. Nykyisin pärjään arkielämän tilanteissa viron kielellä ja pystyn lukemaan vironkielisiä tekstejä. Olen päässyt hyödyntämään viron osaamista työssänikin, sillä olen ollut pari kertaa Erasmus-opettajavaihdossa Kuressaaressa opettamassa palvelualan ruotsin alkeita. Pari vuotta sitten osallistuin viron verkkokurssille ylläpitääkseni viron taitoani.

Espanjaa ja italiaa Espanjan opiskelun aloitin kansalaisopistossa vuonna 2006, kun ystäväni Niina muutti miehensä kanssa Madridiin. He kutsuivat minut kylään, ja halusin osata sanoa jotakin espanjaksi. Innostuin myös espanjan opiskelusta ja jatkoin sitä useamman vuoden. Yhtenä vuonna opiskelin espanjaa myös meillä Xamkissa avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Sitten aloin haaveilla taas jonkin uuden kielen opettelusta, ja luontevana jatkona espanjalle päätin aloittaa italian opiskelun. Päätös ei välttämättä ollut kovin järkevä, sillä espanjassa ja italiassa on paljon samankaltaista sanastoa ja välillä pelkään kehittäväni jonkinlaisen oman välimerellisen sekakielen.

24

TEMPUS 4 / 2024

Sovellus tuntien vaihtoehtona Olen opiskellut italiaa viisi vuotta, ja nyt jatkan opiskelua Duolingo-sovelluksen avulla. Olisin mielelläni opiskellut tutussa kansalaisopiston ryhmässä tänäkin lukuvuonna, mutta valitettavasti oma ruotsin verkko-opetukseni osui samaan aikaan italian tuntieni kanssa. Siksi yritän nyt pitää italian taitojani yllä sovelluksen avulla. Toivon kuitenkin hartaasti, että ensi syksynä pääsen taas italian tunneille, sillä pidän kielten tunneilla käymisestä, puhumisen harjoittelusta ryhmässä ja siitä, että opettajalta saa apua ja neuvoja paremmin kuin sovellukselta.

Pidän kielten tunneilla käymisestä, puhumisen harjoittelusta ryhmässä ja siitä, että opettajalta saa apua ja neuvoja paremmin kuin sovellukselta.

Ryhdyin Duolingon käyttäjäksi ensimmäisen kerran jo marraskuussa 2017, mutta silloin sovelluksen tehtävät olivat vielä aika monotonisia ja siinä oli jonkin verran teknisiä ongelmia esimerkiksi etenemisen seurannassa. Väsyin sovellukseen ja lopetin käytön muutaman kuukauden kuluttua. Ajan mittaan huomasin kuitenkin monen ystävän ja kollegan käyttävän Duolingoa, ja syksyllä 2023 palasin uudestaan sovelluksen käyttäjäksi, koska halusin tehostaa italian sanaston opiskelua ja samalla testata, onko sovelluksesta tullut toimivampi.

Innostuinkin sovelluksen käytöstä, ja nyt tätä kirjoittaessani olen käyttänyt sovellusta 385 päivänä putkeen.

Koukuttavaa palautetta Innostuinkin sovelluksen käytöstä, ja nyt tätä kirjoittaessani olen käyttänyt sovellusta 385 päivänä putkeen. Sovellus on tehty koukuttavaksi: yksi oppimissessio vie aikaa vain muuta-

SOVELLUKSET

man minuutin, ja sovellus lähettää muistutusviestin, jos päivän opiskelut ovat vielä tekemättä, antaa positiivista palautetta tehtävien tekemisestä ja esittää erilaisia haasteita lisätehtäviksi. Kerran viikossa saan sähköpostitse koosteen edistymisestäni. Tehtävissä toisto on tehokeino, joka auttaa sanaston ja rakenteiden oppimisessa, mutta välillä toistoa on jo liikaa, kun esimerkiksi suomalaiselle helpot pasta- ja pizza-sanat toistuvat jossain tehtävässä monen monta kertaa. Teknisiä ongelmia sovelluksessa ei nykyään juuri ole.

Illalla ja viikonloppuisin saatan olohuoneen sohvalla lojuessani innostua tekemään enemmänkin tehtäviä, mutta yleensä opiskelen noin kymmenen minuuttia päivässä.

Opiskelen sovelluksen avulla tavallisesti kerran tai kahdesti päivässä. Jos minulla ei ole aamulla kiire, pidän mielelläni yhden opiskelutuokion heti aamusta, jotta vältän sovelluksen pöllön lähettämät muistutukset. Illalla ja viikonloppuisin saatan olohuoneen sohvalla lojuessani innostua tekemään enemmänkin tehtäviä, mutta yleensä opiskelen noin kymmenen minuuttia päivässä.

Sovelluksessa on päivä- ja kuukausitavoitteita, jotka saavuttamalla saa itselleen pisteitä ja palkintoja, esimerkiksi lisäaikaa jonkin sanastotehtävän tekemiseen. Omalla maltillisella tahdillani saan esimerkiksi 50 tehtävän kuukausitavoitteen melko helposti tehdyksi. Viikon aikana eniten pisteitä keränneet nousevat ylemmälle tasolle, seuraavaan liigaan. Itse en ole kovin innostunut kisailemisesta, mutta ehdottomasti haluan olla katkaisematta omaa yli vuoden mittaista ”suoraani”.

Uskon kuitenkin, että kielten opiskelun pelillistäminen, kavereiden haastaminen kisaan ja sosiaalisen verkoston luominen sovelluksessa sopivat hyvin monelle nuoremmalle käyttäjälle.

Uskon, että kielten opiskelun pelillistäminen, kavereiden haastaminen kisaan ja sosiaalisen verkoston luominen sovelluksessa sopivat hyvin monelle nuoremmalle käyttäjälle.

Lisäarvoa kieltenopettajan työhön Uuden kielen opiskelu tuo minun mielestäni lisäarvoa omaan työhöni ruotsinopettajana. Pääsen katsomaan asioita eri näkökulmasta ja nappaamaan toimivia ideoita omaan opetukseeni.

On hyvä olla opiskelijan roolissa ja huomata, että uuden kielen opiskelu on hauskuudestaan huolimatta kovaa työtä. Esimerkiksi jotkut italian verbirakenteet ovat minullekin hankalia oppia, vaikka kielioppi yleensä kuuluu vahvuuksiini.

Ritva Saira on saanut uusien kielten opiskelemisesta ja sovellusten käyttämisestä lisäarvoa omalle työlleen ammattikorkeakoulun kieltenopettajana.

Olen keskustellut sovelluksesta ja sen käytöstä ystävien, kieltenopettajakollegoiden ja opiskelijoiden kanssa. Tiedän ehkä yllättävänkin monta kollegaa, jotka myös opiskelevat kieltä sovelluksen avulla. Minusta sovellukset ja pelit ovat yksi tapa oppia kieltä ja vahvistaa sanastoa, ja kehotankin omia opiskelijoitani kokeilemaan rohkeasti erilaisia sovelluksia. Kaikki keinot, joilla voi helpottaa kielten opiskelua ja kasvattaa sanavarastoa, ovat kokeilemisen arvoisia!

Herättääkö sovellusten käyttö tai muu tämän lehden aihe ajatuksia? Tai haluaisitko kertoa oman tarinasi Tempuksessa? Palautetta ja juttuvinkkejä voi lähettää: anna.halme@sukol.fi.

25

SUKOLIN KOULUTUSTA

Miksi mieli kuormittuu – ja miten kuormaa voi keventää?

Lukuvuoden aloittaneessa Loisto! 2024 -jäsenkoulutuksessa käsiteltiin ihmisen mielen toimintaa ja ylikuormituksen suitsimista työelämässä.

Teksti ANNA HALME

K

ouluttaja, filosofian tohtori Lauri Järvilehto on Aalto-yliopiston työelämäprofessori, filosofi, tutkija, tietokirjailija ja muusikko, jonka tutkimuskohteena on ihmismieli. Tietoteorian lisäksi hän on tutkinut intuitiivista ajattelua ja päätöksentekoa, ja juuri nyt häntä kiinnostaa uusien tekoälyratkaisujen suhde ihmismieleen.

Tietotyöstä ajatustyöhön Järvilehto toi esiin, että tekoälyn nousun myötä suorittava tiedon käsittely ei ole enää tarpeellista – ihmisen roolissa korostuu kyky ajatella. Tämä murros ravistelee työelämäämme tällä hetkellä.

Järvilehdon mukaan maailma haastaa koko ajan enemmän ja enemmän, joten emme pärjää perinteisillä reaktiivisilla toimintamalleilla. Informaatio leviää aina vain nopeammin ja laajemmalle, ja syntyy uusia innovaatioita, jotka edelleen ruokkivat tätä kiihtyvää muutoskäyrää. Enää ei ole mahdollista opiskella yhtä tutkintoa, sen jälkeen tehdä töitä 65-vuotiaaksi ja jäädä eläkkeelle. Syvällisen käsitteellisen ajattelu- ja hahmotuskyvyn merkitys kasvaa.

Valitettavasti työelämä on vahvasti sidoksissa tuottavuusajatukseen. ”Touhottamiskulttuurissa on tärkeää signaloida kiirettä”, Järvilehto sanoi. Hän kertoo itse lopettaneensa kiirepuheen tietoisesti kymmenisen vuotta sitten: ”Kun on liian kova kiire, emme pysähdy ajattelemaan, ja kun emme pysähdy ajattelemaan, on iso riski, että päädymme tekemään hirvittävän tehokkaasti asioita, jotka eivät ole hyväksi meille.” Toki tehtävää ja projekteja on paljon, mutta Järvilehto pyrkii käsitteellisellä tasolla strukturoimaan ne siten, että kalenteri ei ole koko ajan tupaten täynnä.

Nykyään nuoret tai aikuisetkaan eivät kestä tylsyyttä, vaan esimerkiksi bussissa jokainen tuijottaa omaa ”dopamiinituttiaan” kuten Järvilehto mobiililaitteita kutsui. Hän kertoi Niina Nurmen muutaman vuoden takaisesta tutkimuksesta, jossa todettiin, että tylsistyminen on yksi syy etäpalavereiden kuormittavuuteen: etäkohtaamisissa informaation määrä on niin paljon vähäisempi kuin kasvokkain, että ihminen tylsistyy huomattavasti nopeammin. Toisessa tutkimuksessa kymmenen vuoden takaa 67 % koehenkilöistä mieluummin antoi itselleen sähkösokkeja kuin istui paikallaan omien ajatustensa kanssa virikkeettömässä huoneessa.

26

TEMPUS 4 / 2024

Järvilehto kehottaa hidastamaan tahtia ja palaamaan vanhoihin hyviin tapoihin: ”Perinteinen filosofinen pohdiskelu on suurimpia voimavaroja, joita meillä kaikilla on, mutta veikkaan, että meistä aika harva varaa kalenteriin aikaa sille, että vain antaa ajatuksen juosta.”

Miten mieli toimii Mikä mieli on, mitä ajattelu on, miten aivot toimivat? Järvilehdon mukaan kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme on perinteisesti ajateltu, että ihmisellä on yksi mieli. Usein kun puhutaan mielestä, puhutaan itse asiassa tietoisuudesta – tarkkaavuudesta ja kyvystä ajatella, reflektoida, päätellä, tehdä johtopäätöksiä ja synnyttää oivalluksia. Kuitenkin tietoisuus on kapea osa ajattelua, ja ihmisellä on valtavan laaja tiedostamaton mieli.

Tietoisesti ihminen pystyy käsittelemään 3–5 asiaa kerrallaan, mutta aivoissa on 86 miljardia hermosolua, joita yhdistää sata biljoonaa synapsia. Jokaista tietoista ajatusta kohtaan mielemme käsittelee suunnattoman määrän informaatiota, josta emme ole tietoisia. ”Ihminen on aika harvoin rationaalinen päätöksentekijä – sen sijaan ihmisellä on taipumus hypätä johtopäätöksiin”, Järvilehto totesi.

Työperäinen stressi liittyy siihen, että viimeisen 60 000 vuoden aikana kulttuuri on muokannut ympäristön täysin tunnistamattomaksi mutta aivot ovat pysyneet samoina. Ne on optimoitu luonnontilaan, luolahenkilön arkeen. ”Metsästäjä– keräilijän to do -listalla on yksi asia: poimi mustikoita. Tähän meidän aivomme on piuhoitettu”, Järvilehto sanoi. Hän kehotti vertaamaan tätä siihen, kuinka paljon nykyarjessa on hoidettavia asioita. Tietoinen ajattelukapasiteetti menee tukkoon, jos sitä kuormittaa yli 3 asiaa, ja sen jälkeen toiminnanohjaus siirtyy limbiseen järjestelmään eli ”liskoaivojen” tunneohjausjärjestelmään: taistele, pakene tai hyydy.

Tietoisen ja tiedostamattoman mielen kahden erillisen järjestelmän teoria selittää vaikkapa sen, miksi keskellä yötä pulpahtaa päähän lähettää työsähköpostia. Järvilehto kuvasi, että pienet hoitamattomat asiat ja muu vastaava ”sälä” jäävät pyörimään tiedostamattomaan mieleen ja saattavat milloin tahansa, missä tahansa tilanteessa assosiaatioprosessien kautta pulpahtaa tietoisuuteen. ”Pitää muistaa ostaa maitoa” työpalaverissa vie huomion pois itse asiasta ja lisää stressiä.

SUKOLIN KOULUTUSTA

Ajattelun työkalujen kautta on luotava käyttöliittymä aivojemme ja nykyisen, haastavan ympäristömme välille. Yksi hyvä tapa suitsia ylikuormaa on jäsentää tehtävät sellaiseen järjestelmään, jossa näkyvillä ovat vain juuri sen hetken hoidettavat asiat. Esimerkiksi kannattaa tehdä eri to do -listat kotiin, töihin ja harrastuksiin. Edellytyksenä on, että jokainen tehtävä on mahdollista suorittaa. ”Osta maitoa ja rakenna talo” ei ole toimiva lista, koska talon rakentaminen ei ole yksi tehtävä vaan se koostuu erilaisista aktiviteeteista.

Ajattelun työkalut Järvilehto totesi, että ennen kuin alamme miettiä, miten rauhoitumme tai keskitymme paremmin tai miten työskentelemme tehokkaammin, meidän täytyisi pysähtyä kysymään, miksi teemme niitä asioita, joita teemme. Tässä voi auttaa arvojen ja kutsumuksen kartoittaminen. Arvokartoitusta Järvilehto esittelee omalla ajattelunammattilainen.fi-sivustollaan, ja kutsumuskartoitus on suomalaisen hyvinvoinnin tutkijan Frank Martelan käsialaa.

Tietoisen ja tiedostamattoman mielen kaksoisjärjestelmä on syytä sisäistää, sillä se voi auttaa kuormituksen keventämisessä. Järvilehto vinkkasi laittamaan kaikkien mahdollisten sovellusten ilmoitukset pois päältä, sillä ne katkaisevat ajattelun flow’n. Touhotuksen paras vastamyrkky taas on priorisointi: ”Laita kaikki syksyn tavoitteet tärkeysjärjestykseen ja keskity

kolmeen tärkeimpään. Näin saat tilaa luovalle ajattelulle. Lisäksi ole valmiina tekemään muistiinpanoja aina, kun idea yllättää.” Tiellä kohti uudenlaista työelämää on muistettava, että istuminen ja ajatteleminen ei ole laiskuuden merkki. Järvilehto neuvoi myös käyttämään hyväksi tekoälyratkaisujen mahdollisuuksia ajattelun laajentamisessa ja ideoiden lähteenä. Hänen laatimansa Tekoälyn pikaopas on ladattavissa osoitteesta bit.ly/tekoalyn_pikaopas.

Lauri Järvilehdon kirjavinkkejä: • David Allen: Getting things done • Stephen R. Covey: The 7 Habits of Highly Effective People • Lauri Järvilehto: Mestariajattelijan työkalut • Daniel Kahneman: Thinking, Fast and Slow

TALLENNE KATSOTTAVISSA Loisto!-tallenne on julkaistu, ja se on nähtävissä osoitteessa https://jasensivut.sukol.fi/extranet/materiaalit/videoita/ (sivun avautuminen vaatii kirjautumisen SUKOLin jäsenpalveluun). Loisto!-koulutus on maksutonta jäsenkoulutusta, ja myös tallenne on tarkoitettu SUKOLin jäsenille. Se on katsottavissa lukuvuoden 2024–2025 loppuun asti.

24.–25.1.2025 HELSINGIN MESSUKESKUS

Pohjoismaiden johtava opetusja kasvatusalan tapahtuma TEEMA: Merkityksellinen tulevaisuus rakentuu

osallisuudella, oppimisella ja osaamisella Ohjelmassa mm.

Merkityksellinen tulevaisuus syntyy opettajien hyvinvoinnista.

Miten pidät huolta omasta jaksamisesta? Pippa Laukka, liikuntatieteen erikoislääkäri Oppilaantuntemus – opettajan työn tärkein työkalu Anssi Roiha, erityispedagogiikan yliopistonlehtori, erityisluokanopettaja Jerker Polso, rehtori, erityisopettaja Tutustu ohjelmaan ja rekisteröidy veloituksetta kävijäksi: educamessut.fi educamessut.fi | #educa | @educamessut AVOINNA: pe klo 10–19 ja la klo 10–17

27

VUODEN KIELTENOPETTAJA

Aus Liebe zur Kunst – rakkaudesta lajiin Vuoden kieltenopettaja 2024 on hyvinkääläinen alakoulun saksanopettaja Päivi Mäkinen.

Teksti ANNA HALME kuvat PÄIVI IIVONEN ja KATI SADINMÄKI

KIELIVALINTOJEN TUKEMINEN Teksti Päivi Mäkinen PIENILLÄ lapsilla on luontainen kyky oppia uutta.

Vanhempien ei tarvitse osata itse kieltä, jotta sen voi valita lapselleen. Samaan tapaan kuin lasta voi tukea hänen harrastuksissaan kannustamalla, kuljettamalla ja kuskaamalla, vaikka ei itse osaisi lapsen lajia, kieltenopiskelua voi tukea olemalla kiinnostunut siitä, kyselemällä sanoja tai vaikka tutustumalla kyseisen kielialueen kulttuuriin yhdessä lapsen kanssa.

Nykylapset kuulevat niin paljon englannin kieltä arkielämässään, että osa oppisi kielen, vaikka sitä ei opetettaisi koulussa ollenkaan. Englannin kieli on muuttunut yhteiskunnassamme muutenkin perustaidoksi.

Sitä täytyy osata, mutta sen lisäksi kannattaa osata muita kieliä.

Mitä enemmän eri kieliä osaa, sitä laajempi ymmärrys maailmasta lapselle rakentuu ja sitä helpompi on oppia muita kieliä. Emme voi tietää, millainen maailma on sitten, kun tämän päivän lapset ovat aikuisia ja työelämässä. Monilla aloilla kaivataan kipeästi jo tällä hetkellä ammattilaisia, joilla olisi monipuolinen kielitaito.

En ole vielä koskaan kuullut kenenkään katuvan sitä, että osaa jotakin kieltä. Mutta sen harmittelijoita, että joku kieli jäi aloittamatta nuorempana, olen tavannut useita. Aikuisiällä, työelämän ja mahdollisen perheen keskellä, ei ole aina helppoa löytää aikaa ihan uuden kielen harjoitteluun. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä aloittaa!

Vähäinenkin kielitaito on paljon enemmän kuin että ei olisi kielitaitoa ollenkaan. Vaikka osaisi vain muutaman sanan, kannattaa puhua rohkeasti. Usein jo yritys puhua toisen kieltä murtaa jään ja saattaa tuottaa ystävällisempää palvelua tai jopa paremmat kaupat!

28

TEMPUS 4 / 2024

P

äivi Mäkinen kertoo, että hänen lapsuudenperheellään oli tapana matkustella ja niinpä hän huomasi jo varhain, että ulkomailla pärjää, kun puhuu kieliä: ”Muistan vieläkin, miten hienoa oli ostaa alle kouluikäisenä appelsiinimehua espanjaksi. Vanhempani antoivat rahan ja kertoivat, mitä sanomalla saan tilaukseni tehtyä.” Lapsia kannustettiin lähtemään rohkeasti maailmalle, ja Päivikin matkusti ensimmäisen kerran 15-vuotiaana yksin Pohjanmaalta Englantiin kielikurssille. Seuraavana kesänä vuorossa olivat kesätyöt Englannissa ja vähän myöhemmin vaihto-oppilasvuosi Australiassa.

Päivi Mäkisen ja muiden kielisuihkutukseen osallistuvien opettajien kouluissa jopa puolet ikäluokasta valitsee saksan tai ranskan. Suihkutuksella on suuri merkitys kielivalinnoille.

VUODEN KIELTENOPETTAJA

Päivi Mäkinen ja Felix-sammakko ovat tuttuja hyvinkääläisille esikoululaisille. Kuvassa oikealla myös Felixin serkku Filipp, joka asuu taustalla näkyvässä päiväkodissa ja suihkuttaa siellä esikoululaisia.

Päivin intohimo saksan kieleen syttyi, kun isosisko alkoi opiskella saksaa: ”Saksan kieli kuulosti minusta todella hienolta ja päätin, että minäkin aloitan sen heti, kun vain mahdollista. Niin sitten teinkin.” Heidän kotikaupungissaan saksaa tarjottiin lukiossa. Lukion jälkeen Päivi työskenteli reilun vuoden Saksassa au pairina, ja Suomeen palattuaan hän opiskeli saksanopettajaksi Turun yliopistossa.

Laajan kieliohjelman suihkutusta Päivi on toiminut saksanopettajana Hyvinkäällä reilut 20 vuotta. ”Aluksi opetin saksaa ja englantia, viimeiset vuodet olen opettanut pelkästään A1-saksaa kahdessa alakoulussa. Lisäksi käyn pitämässä saksan kielisuihkutusta kaupunkimme eskariryhmille”, Päivi kertoo.

Hyvinkään laajalla kieliohjelmalla on pitkät perinteet. Kun A1-kielen aloitus siirrettiin ensimmäiselle luokalle koko maassa, Hyvinkäällä päätettiin tarjota samaa A1-valikoimaa ensimmäiseltä luokalta kuin siihen asti kolmannelta luokalta alkaen.

Kielivalinta siirtyi samalla tehtäväksi kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. ”Koska suurin osa esikouluryhmistä toimii Hyvinkäällä päiväkotien yhteydessä, oli käytännössä mahdotonta, että me kieltenopettajat olisimme pystyneet osallistumaan jokaisen ryhmän vanhempainiltaan. Niinpä päätimme yhdistää voimamme ja aloimme järjestää yhdessä infotilaisuuksia. Ensimmäiset infoillat pidimme tammikuussa 2019”, Päivi muistelee.

Nykyisin Hyvinkäällä järjestetään yhteensä kolme keskenään samansisältöistä kieli-iltaa, joista eskarilaisen perhe valitsee itselleen parhaiten sopivan. Illan aikana vanhemmat saavat tietopaketin kieltenopiskelusta ja eskarilainen pääsee maistelemaan vieraita kieliä eri kielten pajoissa. Näiden iltojen lisäksi muutama kieltenopettaja käy pitämässä kielisuihkutusta esikouluryhmissä. Päivi suihkuttaa vuosittain noin kolmasosan hyvinkääläisistä eskarilaisista.

Kielisuihkutus toimii tärkeänä siltana esiopetuksen ja koulun välillä. ”Meidän kielisuihkutusopettajien kouluissa jopa

29

VUODEN KIELTENOPETTAJA

puolet ikäluokasta valitsee saksan tai ranskan, joten kielisuihkutuksella on iso rooli”, Päivi sanoo.

Toiminnallisia työtapoja Vuoden kieltenopettajan palkintoperusteissa SUKOL mainitsee koko kaupungin monipuolisten kielivalintojen puolesta tehdyn kielisuihkutustyön mutta myös toiminnallisten työtapojen käytön. Päivin tunneilla pelataan, leikitään ja toimitaan paljon. Hän kertoo: ”Ekaluokan ensimmäisestä tunnista alkaen liikutan lapsia luokassa ja välillä myös luokan ulkopuolella.” Leikki lisää ryhmän yhteishenkeä ja se on tärkeää, sillä kieliryhmien oppilaat tulevat usein kahdesta tai useammasta luokasta ja saattavat olla yhdessä pelkästään kielen tunneilla.

Leikin ohella opitaan saksaa.

Vähän isommat oppilaat työskentelevät paljon pareittain tai pienissä ryhmissä. Tavallisesti pelataan tai tehdään toiminnallisia tehtäviä. ”Yhdessä aktiviteetissa saatetaan hakea erilaisia lappuja omalle paikalle ja tehdä pyydetty tehtävä, toisessa aktiviteetissa käydään pyöräyttämässä onnenpyörää tai heittämässä jättinoppaa ja sitten etsitään tehtäviä seinältä tai käytävästä. Välillä hyödynnetään digilaitteita. Samalla oppilaat saavat liikkua ’luvan kanssa’ ja ehdin itse kierrellä luokassa. Jokainen oppilas pääsee etenemään omaan tahtiinsa ja ne, jotka tarvitsevat apua, saavat sitä”, Päivi kuvailee.

Päivin mielestä toiminnalliset työskentelytavat ovat toimivia ja parantavat ryhmän työrauhaa. ”Harva meistä opettajistakaan jaksaisi istua kokonaisen oppitunnin hievahtamatta paikoillaan!” hän sanoo.

Vuoden kieltenopettaja -tunnustukseen liittyy rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro. Palkinto luovutettiin SUKOLin liittokokouksessa Helsingissä 9.11.2024.

VUODEN KIELTENOPETTAJAN VINKKEJÄ Teksti Päivi Mäkinen OLEN aina ollut kiinnostunut ottamaan selvää uusista tuulista, ja olen osallistunut koulutuksiin aktiivisesti koko työurani ajan. Lapsuudenkodista oppimani ”vierivä kivi ei sammaloidu” -asenteen mukaisesti olen halunnut kehittää omaa työtäni ja ammattitaitoani.

Uusia tuulia Kun koronavuosi sekoitti maailman, halusin taltioida sitä iloa, mitä työ lasten kanssa antoi minulle monien rajoitusten ja kaiken epätietoisuuden keskellä. Näin sai alkunsa @saksanope-tilini Instagramissa. Kaksi vuotta myöhemmin loin lisäksi @saksanope-ryhmän Facebookiin. Näiden tilien kautta oppilaideni huoltajillakin on halutessaan mahdollisuus nähdä, mitä saksan tunneilla tapahtuu.

Seuraan useita saksankielisistä maista kotoisin olevia opettajia ja olen tutustunut somen kautta joihinkin heistä paremminkin. Olen jopa tavannut kaksi suomalaista ja yhden saksalaisen opettajan livenä sen jälkeen, kun olemme ensin tutustuneet somessa.

Somen kautta voi siis myös verkostoitua!

Vaikka some tuntuisi vieraalta, voi luoda tilin ja pelkästään seurata muita opetilejä. Sinne ei ole pakko postata yhtikäs mitään. Itse jaan opetileilläni pelkästään työhön liittyviä asioita silloin, kun siltä tuntuu.

En ollenkaan joka päivä, en edes joka viikko.

Verkostoidu yhdistyksissä Kieltenopettaja on usein aika yksin omalla työpaikallaan. Jos haluaa verkostoitua samassa tilanteessa olevien kanssa, yhdistyksen kautta löytyy helposti vertaistukea. Esimerkiksi kieliyhdistykset järjestävät paljon hyviä koulutuksia, jotka ovat jäsenille hyvin huokeita, usein jopa maksuttomia.

Olen toiminut muutaman vuoden Suomen Saksanopettajien hallituksessa. Saksanopettajat ovat aktiivisia, ja yhdistystoiminnan kautta olen päässyt sekä kouluttautumaan että verkostoitumaan eri asteilla toimivien saksanopettajakollegoiden kanssa. Olen ollut kohta kaksi vuotta myös Keski-Uudenmaan kieltenopettajien hallituksen jäsen. Sitä kautta olen tutustunut lähemmin naapurikuntien kieltenopettajiin.

Hyvinkään Suomalais–Saksalaisen yhdistyksen hallituksessa toimin myös – yksi tärkeimpiä tavoitteitamme on pitää saksan kielen opiskelun lippua korkealla ja tukea hyvinkääläisiä opiskelijoita muun muassa jakamalla stipendejä.

Päivin töitä voi seurata @saksanope-tilillä Instagramissa.

30

TEMPUS 4 / 2024

Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

toon osoitteeseen english@suomenenglanninopettajat.fi.

sipäiväisenä ke 30.7.2025. Seuraa kotisivujamme.

KANSAINVÄLINEN OPETTAJAKORTTI ITIC JÄSENILLEMME ILMAISEKSI Hanki viim. 31.12.2024!

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Toimisto Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi

Matkatoimisto KILROY tarjoaa jäsenillemme kansainvälisen ITIC-opettajakortin (International Teacher Identity Card) ilmaiseksi, kun hankit sen viimeistään 31.12.2024. Linkki tilauslomakkeeseen on lähetetty jäsenillemme jäsenkirjeessä 6.8.2024. Jäsenenämme voit myös pyytää linkkiä toimistostamme osoitteesta english@suomenenglanninopettajat.fi.

www.suomenenglanninopettajat.fi

YOURS TRULY 2024

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 19 euroa vuodelle 2024. Kotisivuiltamme www. suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

THE GOLDEN CLUB

Uusi The Golden Club -seniorikerho mahdollistaa jäsenyyden eläköityneille englanninopettajille. Sinulla on mahdollisuus osallistua American Studies ja British Studies -koulutuksiin sekä englanninopettajien Euroopan opintomatkoihin ja kaukomatkoihin. Lisäksi kerholaiset voivat kokoontua vapaa-ajan toimintaan kuten teatteriesityksiin, konsertteihin, näyttelyihin ja tutustumiskäynteihin. Kerholaiset saavat myös Yours Truly -lehden. Jäsenmaksu senioreille on 19 e / vuosi eli yhdistyksen tavallinen jäsenmaksu, eikä senioreiden tarvitse kuulua SUKOLiin. Ota yhteyttä Suomen englanninopettajien toimis-

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.Jos et ole saanut sitä, ota yhteys toimistoon.

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Test and Train 2024

Test & Train 2024 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa. Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona. Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä,

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen keväällä pidettävä sääntömääräinen vuosikokous on Helsingissä Hotel Arthurissa la 5.4.2025 American Studies -seminaarin yhteydessä. Ilmoitamme tarkemman ajankohdan myöhemmin.

KOULUTUSTA Exploring Scotland -seminaari Kuopiossa la 1.2.2025 Lisätietoja ja ilmoittautuminen Internet-sivuillamme.

American Studies Helsingissä la 5.4.2025

Tulevan kevään American Studies -seminaari järjestetään Helsingissä Hotel Arthurissa la 5.4.2025. Kuulemme innostavia puhujia, jotka ovat Suomessa Fulbright-vaihdossa. Tiedot tulevat kotisivuillemme.

British Studies 30.7.2025

Tule mukaan ilmaiseen Kieltenopettajat ja tekoäly (AI) -koulutukseen: Oulussa 1/2025 alkaen Helsingissä 1/2025 alkaen Vaasassa 1/2025 alkaen Kuopiossa 1/2025 alkaen Koulutus on Opetushallituksen rahoittamaa täydennyskoulutusta, jonka kouluttajina toimivat kielikoulun rehtori Petri Ilmonen, KT, AI-asiantuntija Jari Laru ja eri asteiden kieltenopettajat.

Lue lisää: oph-koulutukset.fi Paikkoja on rajoitetusti!

Hyvinkäällä

Perinteinen British Studies -kurssimme järjestetään ensi kesänä Hyvinkäällä yk-

31

kuvia, ääntä ja videota. Hinta 150 e (toimitetaan Dropbox-linkkinä) / 160 e (toimitetaan muistitikulla).

Test & Train 2024 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet.

Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentprovet.

Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video.

Pris 150 e (levereras som Dropbox länk) / 160 e (levereras som USB-minne).

yläkoululle sekä toiselle asteelle oma.

Tarjoushinta 39 e alakoululle, 49 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

Power Grammar – kielioppidiat yläkouluun ja toiselle asteelle

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla.

Tarjoushinta 60 e / muistitikku.

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme.

Vocational Basics

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. Tarjouksena puoleen hintaan 60 e / muistitikku.

Bubbly – suullisen kielitaidon harjoitteluun

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun.

Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions).

Tarjoushinta 50 e / muistitikku.

Juhlapyhät – kulttuuritietoutta ja hupia muistitikulla Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja

32

TEMPUS 4 / 2024

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Hilkka-Roosa Nurmi Varapuheenjohtaja Andrea Aalto Sihteeri Hanna-Tuulia Karppinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Finsklärarföreningen rf Ordförande Alexander Hindrén alexander.hindren@gmail.com Sekreterare Maria Kaunismaa Kassör Elisa Niinistö finsklararforeningen@gmail.com

Info om vårens program skickas per epost. Meddela om du har ny epostadress.

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Domenico Pardo domenico.pardo.ita@gmail.com Sihteeri Mira Kuhlman mira.kuhlman@hotmail.com Rahastonhoitaja Laura Senni laura.senni@ulapland.fi italianopettajat.fi

Italianopettajien yhdistyksen syksy on ollut aktiivinen ja täynnä kiehtovia tapahtumia. Esimerkkeinä mainittakoon väitöskirjatutkija Elena Cuccun luento Le lingue delle Sardegna. Maailmanlaajuisella italian kielen viikolla järjestettiin yhdessä Italian kulttuuri-instituutin kanssa konferenssi L’italiano e il libro: il mondo fra le righe. Kiitämme lämpimästi kaikkia syksyn luennoitsijoita sekä tapahtumien järjestäjiä ja osallistujia!

Vuoden 2024 tapahtumat jatkuvat edelleen: Odotamme Sinua mukaan yhdistyksen lämminhenkiseen pikkujouluun, joka järjestetään 14.12.2024 klo 18–24 yhdessä Circolo degli italiani in Finlandian kanssa seurantalo Solhemissä (Kirkonkyläntie 23, Helsinki). Tapahtumaan on pieni pääsymaksu, sillä meitä odottaa ihana italialainen menu. Tarkemmat tiedot sekä ilmoittautumislinkki lähetetään jäsenille.

Yhdistys ylläpitää nykyisin uutta Facebook-sivustoa Italian kielen ja kulttuurin harrastajat ja asiantuntijat, joka on opiskelijoiden, opettajien ja muiden asiantuntijoiden hyvän mielen kohtaamispaikka – venite a chiacchierare con noi! Keskusteluryhmän rinnalla Facebookissa toimii uusi jäsenille suunnattu tiedotuskanava Suomen italianopettajat – Associazione insegnanti d’italiano in Finlandia – seuraathan sivua ja kerrothan siitä kollegallekin!

L’associazione augura a tutti i suoi membri e amici un buon Natale e un felice Anno Nuovo!

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

KIELIÄ? – KYLLÄ KIITOS! SUKOL myy verkkosivuillaan Kieliä? – Kyllä! -tuotteita.

UUTUUSTUOTTEEMME tuubihuivi on saatavilla turkoosina tai mustana.

ANNA lahjaksi tai käytä itse vaikkapa kielivalintatilaisuudessa!

HINTA on 10 euroa / kpl + toimituskulut.

TALVELLA on käyttöä tuubihuivin lisäksi muun muassa heijastimille!

TUTUSTU tuotteisiin ja tilaa osoitteessa: https://sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet/muut-tuotteet/

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

KUTSU YHDISTYKSEN SYYSKOKOUKSEEN LA 30.11.2024 Yhdistyksen syyskokous pidetään lauantaina 30.11.2024 klo 11 Oodi-kirjaston ryhmätyötila kolmosessa (3), Töölönlahdenkatu 4, Helsinki. Mukana sääntömääräiset asiat, mm. hallitusten jäsenten valinta erovuoroisten tilalle, puheenjohtajan vaali ja sääntömuutos. Ota yhteyttä puheenjohtajaan, jos olet kiinnostunut toimimaan yhdistyksessä aktiivisesti ja ottamaan vastuuta yhdistyksen materiaaleista & tapahtumista. Kokouksen jälkeen yhdistys tarjoaa jäsenilleen opastetun kierroksen sekä liput ranskalaisen taiteilijan Pauline Curnier Jardinin näyttelyyn Kiasmassa klo 12.15. Jos sinulla on museokortti, käytäthän sitä.

RANSKALAISIA VOJA

SUUNTAVII-

Yhdistyksen YouTube-kanavalla on julkaistu kielimarkkinointi-/kieli-informatiivisia videota ranskan kielen merkityksestä. Näytä pätkä tai koko video esim. kielivalintatilaisuuksissa huoltajille, tunnilla oppilaille tai vaikutustilaisuuksissa kuntapäättäjille. Kerro myös opoille mahdollisuudesta. Videot toimivat tunnilla myös keskustelun virittelijöinä esim. kielitietoisuuden tai kulttuuritietoisuuden osa-alueilla.

Haastatellut: Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakari, opiskelija Anniina

Lappalainen, viestintäpäällikkö ja entinen YLEn Ranskan kirjeenvaihtaja Raine Tiessalo, taidehistorioitsija, toimittaja, tietokirjailija Marja-Terttu Kivirinta ja suomentaja Lotta Toivanen, toimittaja Johannes Jauhiainen, matkatoimisto Pamplemoussen tj Heidi Kilpiä ja sotilasuran tehnyt Jyväskylän yliopiston kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen. Linkki kanavalle: https://www.youtube.com/ channel/UCTc9q2fIbEspfB__9a-zDSA/ videos Sarjan viimeiset osat: Heidi Heinosen ja Annukka Lipposen haastattelut ovat nyt ilmestyneet!

LES OLYMPIADES ELI RANSKANKIELINEN VÄITTELYKILPAILU KEVÄÄLLÄ 2025 Lue hakuohjeet opiskelijoille lokakuun uutiskirjeestämme.

APFF-JÄSENTUOTTEET Kaavapaketti Cri, Enzo et Gabi

Hurmaavat kaavat askarreltavaksi kotona tai oppilaiden kanssa! Muistathan kielivalintamateriaaliemme hahmot: Enzo, Gabi et Cri. Kaavat ja ohjeet voit tilata yhdistykseltä hintaan 30 e (kaikki kolme ohjetta), nämä hahmot sulattavat pienten ja vähän vanhempien oppilaiden sydämet ja elävöittävät tunteja. Hahmot nähtävillä esim. yhdistyksen Instagramin postauksissa ja pian myös nettisivuilla.

Hahmojen kuvat ovat kielivalintamateriaalissamme. Tilaukset: salla.kosunen@ sukol.fi

75 AB-tehtävää

Uusi materiaalipaketti on ilmestynyt.

Hinta 50€. Mukana 75 A/B-tehtävää, joissa harjoitetaan verbejä, pronomineja, artikkeleita, lukusanoja, adjektiiveja ja adverbejä sekä sanajärjestystä. Tehtäviä on suomi–ranska- ja ruotsi–ranska-versiot sekä tehtäviä suoraan ranskaksi (nämä sopivat hienosti myös vaihto-oppilaille). Kipin kapin tilaamaan! Tilaukset: salla.kosunen@sukol.fi

Ääntämispaketti

Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Sähköinen Po-

33

werPoint-paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille.

Hinta: 40 e. Tilaukset: salla.kosunen@ sukol.fi Materialpaket om franskt uttal: Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris: 40 e. Beställningar: salla. kosunen@sukol.fi

Edelleen saatavilla: Sähköinen kielioppipaketti

Voit edelleen tilata tuhdin pdf-muotoisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti ja nopeasti valita mieleisensä tehtävät ja sivut tulostettavaksi tai liitettäväksi oppilaiden sähköiselle alustalle. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa se SUKOLista: salla.kosunen@sukol.fi Grammatikpaket: Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet, som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska.

Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet. Priset är 50 euro.

34

TEMPUS 4 / 2024

Beställ det från SUKOL: salla.kosunen@ sukol.fi

FORMATION(S) GRATUITE(S) 20.9.2024–31.1.2025

L’IFF organise tout au long de l’année une formation autour des actualités du FLE aujourd’hui. Ces ateliers, gratuits pour les enseignants de français du système scolaire finlandais, sont organisés à distance via Zoom, un vendredi par mois de 15h30 à 17h00.

Les séances sont modulables, vous pouvez participer à chacune, ou bien choisir celle(s) qui vous intéresse(nt) le plus. Pour vous inscrire, merci d’envoyer votre inscription via ce lien : https://www.france.fi/fr/education/ formations-des-enseignants/#/

RANSKAN INSTITUUTIN ILMAISET VAIHTO-OHJELMAT

Muista Ranskan instituutin ilmaiset ja suositut vaihto-ohjelmat Ranskassa.

MISTRAL BORÉAL -HAKU NYT AVATTU SYKSYLLE 2025

Haku Mistral Boréal -ohjelmaan: https://www.france.fi/fr/education/ mobilite-lyceenne-en-france/mobilitemistral-boreal/#/ Näistä pidämme kaksin käsin kiinni!

YHTEISTYÖKOULUJA RANSKAN JA SUOMEN VÄLILLE

Suomen Ranskan instituutin helppokäyttöinen sivusto yhteistyökumppaneita etsivien koulujen löytämiseen: https://www.b2match.com/e/france-finland-school-partnership

INFOLETTER DE L’IFF

Une newsletter prof, destinée aux enseignants de français. Inscrivez-vous : http://www.france.fi/ranskan-kieli/uneinfolettre-pour-les-enseignants-defrancais-de-finlande/#/

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.heikkala@suomenruotsinopettajat.fi Toimisto Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 050 412 2599 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

PROVPAKETET FÖR GYMNASIET 2024 Materiaali sisältää preliminäärikokeet A- ja B-oppimääriin. Aiheet soveltuvat lukion opintojaksojen aihepiireihin. Prelipaketin hinta on 140 euroa. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin.

Tilauslomake kotisivuillamme.

KOULUTUS

Lukion ruotsinopettajien koulutuspäivä järjestetään lauantaina 11.1.2025 Tampereella. Ilmoitamme kotisivuillamme sekä jäsenpostilla, kun ohjelma on valmis ja ilmoittautuminen on avattu.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme sosiaalisen median ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman pyyntöä. Yo-pisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla. Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Mikäli olet liittynyt SRO:n jäseneksi mutta et saa

sähköpostiviestejämme, otathan yhteyttä toimistoon.

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram- ja LinkedIn-tilejämme.

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille.

Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja.

Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

NORDSPRÅK

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com www.suomenvenajanopettajat.fi

www.suomensaksanopettajat.fi

UUSI TEKOÄLYVINKKIPAKETTI SAKSAN OPETUKSEEN NYT TILATTAVISSA! Tilaa nyt yhdistyksen opetusmateriaalipaketti KI-NNOVATIV – Tekoälyvinkkejä saksan opetukseen jäsenhintaan 50e.

Tilaukset ja lisätietoa: www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/ Paketti sisältää yli 100 vinkkiä! Nettisivuilta löydät myös kaikki muut yhdistyksen opetusmateriaalipaketit.

Wir wünschen allen jetzt schon schöne und geruhsame Feiertage und einen guten Rutsch ins neue Jahr!

Nordplus-hakukierros 2025 on käynnistynyt Nordplus-ohjelmat tukevat koulutusyhteistyötä Pohjolassa ja Baltiassa. Ohjelmissa tuetaan asiantuntijoiden, opetushenkilöstön ja oppijoiden liikkuvuutta sekä erityyppistä hankeyhteistyötä.

Nordplus-ohjelmat 2023–2027 • Nordplus Junior • Nordplus Korkeakoulutus • Nordplus Aikuiskoulutus • Nordplus Horisontal • Nordplus Pohjolan kielet Tutustu hakuoppaaseen ja ohjelmiin!

Hakuaika päättyy 3.2.2025

www.nordplusonline.org www.oph.fi/nordplus

Lue lisää

35

Opiskelija, vastavalmistunut tai alanvaihtaja – olet tervetullut SUKOLin työnhakukoulutukseen!

Ilmainen jäsenkoulutus on suunnattu työtä hakeville opettajille sekä opiskelijoille ja uusille kieltenopettajille, jotka valmistautuvat hakemaan ensimmäistä työpaikkaansa. Kouluttajina toimivat kokeneet rehtorit, jotka rekrytoivat vuosittain useita opettajia. Koulutukseen sisältyy harjoituksia ja ennakkotehtävä, josta osallistujat saavat palautteen.

Työnhakukoulutus pidetään pe 10.1.2025 klo 10.00–15.30 osoitteessa Ratamestarinkatu 11, Itä-Pasila, Helsinki. Etäosallistuminen on myös mahdollista. Koulutus on maksuton SUKOLin jäsenille. Paikkoja on rajallinen määrä.

Ilmoittautumiset viimeistään 2.12.2024 SUKOLin toimistolle osoitteeseen anna.halme@sukol.fi.