Tempus 2/25

2 / 2025

Kieltenopetuksen tutkimusta varhaiskasvatuksesta ammattiopintoihin

Kari Sajavaara -palkinto jaettiin yhteiskunnallisesti tärkeästä työstä

Kuntavaaleissa ratkaistaan monipuolisen kieltenopetuksen tulevaisuutta

16

Kaikki kielet käyttöön

Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista kielikasvatusta

18 Mitä kulttuuri on?

Kieltä ei voi erottaa kulttuurista, mutta mitä muuta se on?

20 Riihimäki ponkaisi takaisin paperiin

Tempus vieraili käänteisen digiloikan tehneessä kaupungissa

24 Enkel svenska

Hankkeessa tuotettiin materiaalia ammattikorkeakouluun

26 LUKKI-hanke, kiitos ja hyvästi?

Marja Jegorenkov ja LUKKI-hanke palkittiin

28 Huomio opettajan työhön SUKOLin ohjelmaa Educassa

31 Kieliyhdistysten tiedotuksia

EKKO-hanke edistää kestävää kehitystä kieltenopetuksen keinoin s. 12

Amk-ruotsin materiaalissa on otettu huomioon lukivaikeudet s. 24

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

JÄSENSTIPENDIEN HAKUAIKA

MAALISKUUN LOPPUUN ASTI

SUKOL jakaa stipendejä jäsentensä kouluttautumiseen. Stipendi on tarkoitettu lähinnä ensi kesän kurssien ja matkojen rahoittamiseen – jälkikäteen stipendiä ei voi hakea. Stipendiaateilta edellytetään raportin kirjoittamista. Hakuaika on 1.2.–31.3.2025. SUKOLin hallitus päättää stipendien saajista huhtikuussa, ja heille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Hakulomake on julkaistu jäsenpalvelun Edut-osassa.

SUKOLin tavoitteet kevään kuntavaaleihin on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi: bit.ly/SUKOL_kuntavaalit

KIELTENOPETUKSEN TULEVAISUUS SUOMESSA – RATKAISUJA

JA MAHDOLLISUUKSIA

SUOMEN kieltenopetus on käännekohdassa. SUKOLin sivuilla julkaistu Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen taso Suomessa -visioraportti tuo esiin huolestuttavia kehityskulkuja mutta myös suuntaviivoja, joiden avulla voimme varmistaa, että tulevaisuudessa suomalaisilla on monipuolinen ja kilpailukykyinen kielitaito. Nyt on aika tarkastella tulevaisuuden näkymiä ja pohtia, millaisia ratkaisuja voimme tehdä kieltenopetuksen vahvistamiseksi. Opettajilla on keskeinen rooli kieltenopetuksen tulevaisuudessa. Jotta opetuksen laatu pysyy korkeana ja vastaa muuttuvan maailman tarpeisiin, on tärkeää panostaa opettajien jatkuvaan täydennyskoulutukseen ja siihen, että myös varhennetusta kieltenopetuksesta vastavat nimenomaan kieltenopettajat. Suomen kieltenopetuksen tulevaisuus riippuu siitä, miten rohkeasti valtiovalta ja opetuksen järjestäjät uskaltavat tarttua haasteisiin. Visioraportti tarjoaa selkeitä suosituksia siitä, miten voimme lisätä kielivalikoiman monipuolisuutta, hyödyntää teknologian mahdollisuuksia ja panostaa opettajien osaamiseen.

On aika nähdä kieltenopetus investointina tulevaisuuteen – avaimena kansainvälisyyteen, kulttuurien väliseen ymmärrykseen ja kilpailukykyyn globaalissa maailmassa. Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia, jotta Suomi säilyttää asemansa kielitaitoisena ja kansainvälisesti menestyvänä maana.

SPRÅKUNDERVISNINGENS FRAMTID

I FINLAND – LÖSNINGAR OCH MÖJLIGHETER

UNOHDITKO ILMOITTAUTUA KEVÄÄN PÄÄTAPAHTUMAAN?

POHJOISMAIDEN ja Baltian kieltenopettajien NBR-konferenssi korvaa SUKOLin perinteiset kevätkoulutuspäivät vuonna 2025. Konferenssi järjestetään Helsingissä 25.–26.4.2025, ja sen teemana on Languages Mediating Culture and Mutual Understanding.

Ilmoittautumisaika on päättynyt, mutta jälki-ilmoittautuminen on mahdollista 2.4. asti, jos paikkoja on vielä jäljellä. Käytä hyväksesi loistava tilaisuus verkostoitua ja kuulla jotakin uutta ja ilmoittaudu täällä: https://bit.ly/NBR2025registration.

Lue lisää tämän lehden sivuilta 6–7 tai osoitteesta sukol.fi (katso Koulutukset ja webinaarit). Tervetuloa konferenssiin!

SPRÅKUNDERVISNINGEN i Finland står vid en vändpunkt. Visionsrapporten om nivån för studier och kunnande i främmande språk i Finland, som publicerats på SUKOLs hemsida på finska, lyfter fram alarmerande utvecklingsdata men ger även riktlinjer som hjälper att trygga en mångsidig och konkurrenskraftig språkkunskap för finländare i framtiden. Nu är det dags att reflektera över framtidsutsikterna och granska vad vi kan göra för att stärka språkundervisningen.

Lärarna har en central roll vad gäller språkundervisningens framtid. För att undervisningens kvalitet ska fortsatt vara hög och svara mot behoven i en föränderlig värld, är det viktigt att satsa på kontinuerlig fortbildning och på att det uttryckligen är språklärarna som ansvarar även för den tidigarelagda språkundervisningen. Framtiden för språkundervisningen i Finland är beroende av hur modigt statsmakten och utbildningsarrangörerna tar itu med utmaningarna. Visionsrapporten ger klara rekommendationer om hur vi kunde bredda urvalet av språk, dra nytta av de möjligheter teknologin erbjuder och satsa på lärarnas kunnande.

Det är dags att se språkundervisningen som en investering i framtiden – som en nyckel till internationalism, förståelse mellan kulturer och konkurrenskraft i en global värld. Nu behövs ett målmedvetet arbete för att Finland ska kunna bevara sin ställning som ett språkkunnigt och internationellt framgångsrikt land.

Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

VUODEN

KIELITEKO VALITAAN SYKSYLLÄ

SUKOL pyytää ehdottamaan henkilöä, ryhmää, järjestöä tai muuta tahoa, joka on jollakin merkittävällä tavalla edistänyt kieltenopetusta Suomessa tai lisännyt kieltenopetuksen yhteiskunnallista arvostusta. Ehdotusten mukaan on liitettävä kirjalliset perustelut sekä esittäjän ja ehdokkaan yhteystiedot. Ehdotukset lähetetään 31.8.2025 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.halme@sukol.fi. Vuoden kieliteko julkistetaan syksyn aikana. Palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö.

TUNNETKO VUODEN KIELTENOPETTAJAN?

ONKO kollegasi innostunut ja innostava kieltenopettaja, joka on kehittänyt oppilaitoksesi kieltenopetusta merkittävällä tavalla? Nyt voit ehdottaa häntä vuoden kieltenopettajaksi 2025. SUKOL valitsee vuoden kieltenopettajan jäsenistöstään. Palkitsemisessa otetaan huomioon toimiminen kielten hyväksi sekä henkilökohtainen sitoutuminen ja asialle omistautuminen. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen tulee toimittaa 31.8.2025 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.halme@sukol.fi. Vuoden kieltenopettaja julkistetaan SUKOLin järjestämässä tilaisuudessa. Tunnustukseen liittyy 1 200 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro.

TOUKOKUUTA klo 17.30–19 järjestetään SUKOLin perinteinen keväinen kielitaitopaneeli. Tämän vuoden teemana on ”Kieliä kaiken ikää”. Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa seuraavista kysymyksistä: Miksi vieraiden kielten opiskelu on tärkeää kaiken ikäisille, ja miten se hyödyttää yksilöä arjessa ja työelämässä? Mitä konkreettisia etuja useamman kielen osaaminen tuo esimerkiksi kulttuurisen ymmärryksen, kansainvälisen kommunikaation tai aivoterveyden näkökulmasta? Etätilaisuuteen osallistuminen on maksutonta, mutta ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Lisätietoja sukol.fi-osoitteessa (katso Koulutukset ja webinaarit).

TOIMISTO KIINNI HEINÄKUUN

SUKOLIN toimisto on kiinni arkipyhän jälkeisenä perjantaina 30.5. Toimisto on suljettu tavalliseen tapaan heinäkuun ajan. Seuraava Tempus ilmestyy 30.9. Hyvää kevättä ja kesää!

!SUKOLIN Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa. Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Mitalin tilauslomake on osoitteessa: sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet

SUKOL VAIKUTTAA PERUSKOULUVISIOON JA SUULLISIIN YOTEHTÄVIIN

OPETUSMINISTERIÖN Peruskoulun tulevaisuustyö -hankkeessa luodaan visio peruskoulun pitkän aikavälin kehittämiselle. SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna on mukana työryhmässä, joka on laatinut mahdollisia kielikasvatuksen visioita hanketta varten. Tulevaisuustyön fokuksessa ovat työn ja talouden nopeat murrokset, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kysymykset ja tekoälyyn perustuva teknologinen kehitys. Taustalla on huoli heikentyneistä oppimistuloksista ja osaamiserojen kasvusta. Tavoitteena on tuottaa kirjallinen tulevaisuusvisio vuoden 2025 loppuun mennessä.

VIERAIDEN kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeiden suullisen kielitaidon osion valmistelu on käynnistetty Ylioppilastutkintolautakunnassa. Tavoitteena on saada suullinen vastaustyyppi Abittiin harjoittelua ja kokeiluja varten. Päätöstä aikataulusta ja suullisista tehtävistä ei vielä ole. SUKOL ja kieliyhdistykset seuraavat kehitystyötä ja lähettävät ajatuksiaan Ylioppilastutkintolautakunnan tietoon.

HUOM!

9. luokan valtakunnalliset digikokeet voidaan vuonna 2025 pitää seuraavina päivinä: • A-englanti 7.–11.4.2025 • A- ja Bruotsi 14.–22.4.2025 • A-saksa ja A-ranska 23.–30.4.2025 • B-saksa, B-ranska ja B-espanja 28.4.–5.5.2025

A-ENGLANNIN ja B-ruotsin kokeet voi edelleen tilata myös perinteisinä PDF-kokeina. Muut kokeet käyttäjä pystyy itse tulostamaan sähköisestä järjestelmästä.

LISÄTIETOJA: sukol.fi/valtakunnalliset ja jenna.latvala-suominen@sukol.fi

2 / 2025 www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE

Anna Halme p. 040 487 3604, anna. halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Salla Kosunen p. 040 487 3608, salla.kosunen@sukol. fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Krista Kaipainen Helsinki, Maarit Kaunisto Vantaa, Taija Salminen Espoo, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 60. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA mikkelwilliam/iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS KarlErik Eriksson

SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2024–2027 Jaana Chan Kaukovainion koulu, Oulu, jaana.chan@eduouka.fi, Eija Heikkala Tampereen steinerkoulu eija.heikkala@ suomenruotsinopettajat.fi, Sari Juvonen Puolalanmäen lukio, Turku, sari. juvonen@edu.turku.fi, Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, minna.narva@lauttasaarenyhteiskoulu. fi, Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, pullileena@gmail.com, Johanna Söderholm Vasa övningsskolans gymnasium johanna.soderholm@abo.fi, Marcus Wallin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu marcus.wallin@syk.fi, Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, eija. venalainen@opedu.kuopio.fi

ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS

/ 1 takakansi

Koulutusta

Tutustu ja ilmoittaudu koulutuksiin SUKOLin verkkosivuilla osoitteessa sukol.fi/ koulutukset-ja-webinaarit.

NBR-konferenssi

25.–26.4.2025

SUKOL on jäsenenä kieltenopettajien kansainvälisen kattojärjestön FIPLV:n Pohjoismaiden ja Baltian alajaostossa Nordic–Baltic Regionissa eli NBR:ssä. Vuoden 2025 NBR-konferenssi pidetään Helsingissä. Konferenssi korvaa SUKOLin valtakunnalliset kevätkoulutuspäivät ja antaa tilaisuuden tavata ja verkostoitua naapurimaiden kieltenopettajien kanssa.

Perjantaina 25.4.2025 tarjolla on kouluvierailuja Lauttasaaren ja Kulosaaren yhteiskouluissa ja omakustanteinen illanvietto Kulosaaren yhteiskoulun tiloissa. Konferenssipaikka Kulosaaren yhteiskoulu (Ståhlberginkuja 1, 00570 Helsinki) on helposti saavutettavissa metroradan varrella. Myös kouluvierailukohteeseen Lauttasaaren yhteiskouluun pääsee metrolla. Kauempaa tuleville konferenssivieraille on koottu majoitusvaihtoehtoja Practical Details -sivulle: https://sukol.fi/liitto/nbr2025/ practical-details

Lauantaina 26.4.2025 konferenssin pääteema on Languages Mediating Culture and Mutual Understanding. Konferenssin pääkieli on englanti, mutta keskusteluja voidaan käydä monikielisesti ja rinnakkaisohjelmaa on jonkin verran tarjolla muillakin kielillä. Pääpuhujina ovat toimittaja Maxim Fedorov ja nykyisyysselittäjä Petri Rajaniemi. Lisäksi osallistujien valittavissa on neljä eri rinnakkaisohjelmaa monipuolisesta valikoimasta.

Helsingissä

POIMINTOJA LAUANTAIN OHJELMASTA

OSALLISTUJAT voivat valita runsaasta rinnakkaisohjelman joukosta lauantaipäivän aikana. Rinnakkaisohjelman teemat liittyvät muun muassa kulttuuriin, teknologiaan tai käytännön luokkahuonetyöhön. Osa ohjelmista esittelee eri kielten opetusta eri puolilla Pohjoismaita ja Baltiaa. Valikoimasta on helppo löytää kiinnostava kokonaisuus.

Alle on koottu joitakin nostoja päivän monipuolisesta ohjelmasta. Tutustu koko ohjelmaan: https://sukol.fi/liitto/nbr2025/ programme

Aloitusluento: The Role of Extensive Language Skills in a Changing World Maxim Fedorov, toimittaja Fedorov käsittelee esityksessään muun muassa kielitaidon merkitystä nykymaailmassa ja tämän päivän työelämässä. Miten se muuttuu tekoälyn läpimurron myötä? Ukrainan sota pakotti monia vaihtamaan arkitai työkielensä, mutta määritteleekö todellakin kielitaito maailmankuvan?

Rinnakkaisohjelmaa: Le Brain Boost : comment l’apprentissage systématique des langues stimule les compétences cognitives

Stéphane Alati & Jasmine Lefrançois, Institut Français de Finlande

Kielen opiskeleminen antaa aivobuustin! Se parantaa muistia ja kehittää ajattelua. Teemapajassa lähestytään aihetta tutkimuksen näkökulmasta.

Rinnakkaisohjelmaa: Multilingualism in German as a Foreign Language (DaF) Instruction and in the Training of Future German Teachers: An Example from Finland Sabine Grasz, Oulun yliopisto Saksan kielen opettaminen ja opiskelu suomalaisissa kouluissa toimii esimerkkinä siitä, miten monikielistä lähestymistapaa voi hyödyntää kieltenopetuksessa.

Rinnakkaisohjelmaa: A plurilingual Approach in Teaching German as Foreign Language Almut Meyer, Turun yliopisto Meyer jatkaa Graszin aiheesta ja etenee konkretiaan.

Rinnakkaisohjelmaa: Teaching in the Age of AI: Shaping the Future of Teaching Languages

Ene Petersen, Eesti Võõrkeeleõpetajate Liit Viro on noussut nopeasti opetuksen mallimaaksi. ”Viron SUKOLin” puheenjohtaja Ene Petersen kertoo kieltenopetuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Rinnakkaisohjelmaa: The Role of Russian Language and Russian Speakers in Contemporary Finnish Society

Riku Savonen, Suomi–Venäjä-seura

Miten hyökkäyssota on vaikuttanut venäjän opiskelemiseen ja laajemmin asenteisiin venäjän kieltä ja venäjänkielisiä kohtaan?

Rinnakkaisohjelmaa: El Torneo de Música: Fostering Language Learning and Cultural Understanding Through Music

Adriana Sturesson, Språklärarnas riksförbund

El Torneo de Música -projekti on kohentanut espanjan opiskelijoiden motivaatiota ja taitotasoa musiikkikilpailun avulla.

Rinnakkaisohjelmaa: AI and Homework

Karola Velberg, Tallinnan yliopisto

Miten tekoäly valjastetaan opettajien ja oppijoiden työkaluksi?

Rinnakkaisohjelmaa: Finnish High School Graduates’ Views on Different Languages, Multilingualism, and the Learning of Foreign Languages

Leena Kolehmainen, Helsingin yliopisto, ja Hanna Lantto ja Hanna Turta, Turun yliopisto

Kiera-hankkeessa tutkitaan kansainvälisesti ainutlaatuista aineistoa: kevään 2022 ylioppilaskirjoitusten pakollisen äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon kokeen vastauksia (N = 27 141), joissa tehtävänä oli reflektoida näkemyksiä monikielisyydestä ja kielten oppimisesta.

Päätösluento: In a World Like This … Petri Rajaniemi, nykyisyysselittäjä Rajaniemi on ajattelija, kirjoittaja, puhuja ja neuvonantaja, joka pyrkii tarkastelemaan maailmaa laajemmalla kaarella: yhdestä ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan – eli mistä on tultu, missä ollaan nyt ja mihin voidaan ajatella, että menemme seuraavaksi.

SUKOL järjestää tilaisuuden yhteistyössä TJS-opintokeskuksen kanssa.

Kulosaaren yhteiskoulu kutsuu kieltenopettajia monipuolisiin ja arkkitehtonisesti mielenkiintoisiin tiloihinsa.

ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT

Varsinainen ilmoittautumisaika on päättynyt, mutta jos paikkoja on, jälki-ilmoittautua voi 2.4. asti.

Konferenssin sivut: https://sukol.fi/liitto/nbr2025/

Suora linkki ilmoittautumislomakkeeseen: https://bit.ly/NBR2025registration

Lisätietoja SUKOLin toimistosta toiminnanjohtaja Anna Halmeelta: anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604

sukol.fi/ liitto/ nbr2025

Tavoitteita kaikkiin Suomen kuntiin

Kuntavaalit ovat kieltenopetukselle keskeinen vaikuttamisen paikka. SUKOL on laatinut omat vaalitavoitteensa: bit.ly/SUKOL_kuntavaalit.

Teksti OUTI VILKUNA, ANNA HALME kuva AINO SUTINEN

Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.4. Kuntavaalit ovat koulutuksen kannalta tärkeät vaalit, sillä kunnat päättävät itsenäisesti monista koulutuksen ja opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Kieltenopetuksessa tämä tarkoittaa muun muassa päätöksiä kielitarjonnasta, ryhmäkokovaatimuksista ja opettajien palkkaamisesta. SUKOL on laatinut omat tavoitteensa kuntavaaleihin. Tavoitteet ja niihin liittyviä blogitekstejä on julkaistu osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/ (suora linkki tavoitteisiin myös: bit.ly/SUKOL_ kuntavaalit). Ennen äänestyspäätöstä jokainen kieltenopettaja voi halutessaan haastaa oman kuntansa ehdokkaita ottamaan näihin tavoitteisiin kantaa.

Tavoite 1: Oikeus oppia kieliä ”Jottain tarvii tehä, ja nopiasti!” kirjoittaa Oulun seudun kieltenopettajat OSKO ry:n hallitus SUKOLin blogissa. Pohjois-Suomen lapsilla ja nuorilla on OSKOn mukaan hälyttävän rajalliset mahdollisuudet opiskella muita vieraita kieliä kuin englantia ensimmäiseltä luokalta lähtien. OSKO vetoaa kuntapäättäjiin: opiskelun yhdenvertaisuus on taattava asuinpaikasta riippumatta.

Huoltajia OSKO kehottaa vaatimaan lapsilleen samoja lähtökohtia kuin eteläisemmän Suomen suurissa kunnissa, sillä mahdollisimman varhain hankittu monipuolinen kielitaito kehittää ajattelua ja valmistaa tulevaisuuden osaajia. Kyse ei ole pelkästään taloudellisista resursseista vaan myös tahtotilasta. OSKOn hallitus kirjoittaa: Tampere ja Hyvinkää toimivat erinomaisena esimerkkinä siitä, mitä voidaan tehdä, kun tahtoa riittää kaikilla

päätöksenteon tasoilla. Näissä kunnissa noin 50 % kodeista valitsi lapsensa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi saksan, ranskan tai espanjan viime syksynä.

Samaan aikaan Oulussa kaikki ekaluokkalaiset aloittivat englannin, ja neljäsluokkalaisista vain murto-osa pääsi aloittamaan A2-kielen opiskelun. ”Herätys Pohjois-Suomi! Olemme putoamassa kielitaidon kelkasta”, varoittavat oululaiset kieltenopettajat.

Yhdenvertaisuus ei nykyisellään toteudu. Tarvitaan pitkäjänteisempää, tulevaisuuteen tähtäävää kielipolitiikkaa. Kunnat tulisi velvoittaa tarjoamaan useampia A1-kieliä ja turvaamaan A2-kielen opetus.

Tavoite 2: Kuka opettaa?

Vuosiluokilla 1–6 luokanopettaja on kelpoinen opettamaan toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä. Huolta on herättänyt se, että näillä vuosiluokilla kieltenopetusta on siirretty aineenopettajilta sellaisillekin luokanopettajille, joilla ei ole kielen erikoistumisopintoja, täydennyskoulutusta tai edes halua kielen opettamiseen. Kielitaitoiseksi kasvaminen edellyttää pitkää ja systemaattista kielipolkua pedagogisesti pätevän kieltenopettajan opastamana.

SUKOL toteutti yhdessä OAJ:n ja Suomen Luokanopettajat ry:n kanssa syyskuussa 2021 kyselyn, joka käsitteli A- ja B1-kielen opetuksen toteutusta. Tuloksista kävi ilmi, että varhennettua A1-englannin, -ruotsin ja -suomen kielen opetusta oli osoitettu suurelta osin luokanopettajille samoin kuin kuudennella luokalla alkavaa B1-kielen opetusta. Tilanne ei ole sittemmin muuttunut. Katoavia A2-kieliä opettivat vastaajista

lähes yhtä lailla luokan- kuin aineenopettajat. A2-kielten tarjoaminen on opetuksen järjestäjille vapaaehtoista, ja yhä enenevässä määrin niiden tarjoamisesta on luovuttu säästösyihin vedoten. Näin alueellista kielitarjontaa on kavennettu käytännössä minimiin, pelkän englannin opetukseen. Kuntien on luotava edellytykset sille, että vieraita kieliä on mahdollista opiskella alakoulusta lähtien kieltenopettajan johdolla.

Tavoite 3: Kunnat yhteistyöhön SUKOLin hallituksen jäsen Sari Juvonen muistuttaa SUKOLin blogissa: Kun näinä epävakaina aikoina puhutaan kielellisestä huoltovarmuudesta tai työpaikkojen kielivaatimuksista, on selvää, että suomalaiset nuoret ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikan mukaan. Kun yritykset sanovat koros-

tavansa monipuolista osaamista tai puolustusvoimat kertoo tarjoavansa kansainvälisiä työmahdollisuuksia usean kielen osaajille, vain osalla nuorista on ässä takataskussa. Juvonen korostaa, että kuntien tulisi tarkastella kielistrategiaansa joustavasti ja etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia, jotta kunnan koko ei rajoittaisi mahdollisuuksia ja nuorilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet oppia vieraita kieliä.

Koulutus on kuntien päätehtävä, nyt kun sosiaali- ja terveydenhuolto on siirretty kunnilta hyvinvointialueille. Kielikoulutus on kunnan arvovalinta. Kuntien tulee vahvistaa kielistrategiassaan kielikoulutusohjelma, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin.

Tavoite 4: Lukio ja ammatillinen toinen aste Lukion ja ammatillisen toisen asteen kieliopintojen tarjonta ja laajuus herättää huolta. Jatko-opiskelun ja työelämän kannalta on keskeistä, että opiskelijoille turvataan yhtäläiset mahdollisuudet suorittaa oppimäärä ja saada laadukasta opetusta.

Lukiolakia uudistetaan parhaillaan. Lausunnossaan SUKOL painotti, että muutosten keskelläkin tulisi säilyttää kieltenopetuksen riittävät resurssit, jotta opiskelijoiden kielelliset taidot eivät heikentyisi ja kansalliskielten asema säilyisi vahvana suomalaisessa koulujärjestelmässä. Erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneiden todellinen jatko-opintokelpoisuus on vaarassa kieltenopetuksen supistamisen myötä. Hallituksen rahoitusleikkausten aiheuttamista säästöistä jopa neljännes kohdistui suoraan koulutukseen. Resurssit eivät riitä turvaamaan työssä ja jatko-opinnoissa tarvittavaa kielitaitoa. Tämä tieto vahvistui kyselystä, jonka SUKOL teki ammatillisen toisen asteen kieltenopettajille syys–lokakuussa 2024. Esimerkiksi toisessa kotimaisessa kielessä ammatillisen toisen asteen opiskelijan olisi saavutettava jatko-opintojen ja työelämän vaatimat valmiudet alle 12 opetustunnissa. Ongelma ei koske ainoastaan toista kotimaista kieltä, vaan useimmat ammatillisen toisen asteen kielten kurssit ovat pelkkä pintaraapaisu. Lisätietoja SUKOLin kyselystä: sukol.fi/ ajankohtaista/opetuksen-maara-on-niin-pieni-etta-havettaa/. Kielitaito edistää työelämään kiinnittymistä. Laaja-alainen koulutustarjonta ja kieltenopiskelun jatkumon varmistaminen lisää kuntien veto- ja pitovoimaa, jotka ovat keskeisiä pienenevien ikäluokkien Suomessa.

Tavoite 5: Opettajan pedagoginen vapaus SUKOLin varapuheenjohtaja Minna Närvä kirjoittaa SUKOLin blogissa opettajan pedagogisesta vapaudesta, johon kuuluu olennaisesti oikeus valita käyttämänsä oppimateriaali: Samalla opettaja on vastuussa siitä, että valitut materiaalit tukevat oppimista ja vastaavat opetussuunnitelman tavoitteita. Etenkin toisen asteen koulutuksen maksuttomuus on tuonut merkittävän muutoksen opetuksen järjestäjän taloudelliseen tilanteeseen, mikä pahimmillaan rajoittaa opetusmateriaalin valintamahdollisuuksia merkittävästi. Jos pelkkä raha ratkaisee, vaarassa ei ole ainoastaan pedagoginen vapaus vaan myös täydennyskoulutus. Närvän mukaan opettaja on loistava esimerkki elinikäisestä oppijasta, jonka osaamista on jatkuvasti päivitettävä. Mahdollisuudet ja resurssit valitettavasti vaihtelevat kunnan ja opetuksen järjes-

täjän mukaan. Jollain paikkakunnalla jokaiselle opettajalle on varattu vuosittainen täydennyskoulutusraha, kun taas toisaalla kollega joutuu kustantamaan koulutuksensa itse. Tämä vaikuttaa kunnan houkuttelevuuteen työnantajana.

Kuntien tulee taata opettajille pedagoginen vapaus ja tukea opettajien osallistumista omaa opettajuuttaan vahvistavaan täydennyskoulutukseen.

Tavoite 6: Oman äidinkielen opetus

Oman äidinkielen hallinta edistää koulun opetuskielen oppimista ja integraatiota ja parantaa koulu- ja työelämävalmiuksia. Tutkimukset osoittavat, että vahva äidinkielen osaaminen voi vaikuttaa myönteisesti yleisiin oppimistuloksiin, koska oppilas pystyy siirtämään äidinkielensä kautta oppimiaan ajattelun ja oppimisen taitoja muihin oppiaineisiin, myös vieraisiin kieliin.

Kieli on avain yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Kun oppilaat saavat ylläpitää ja kehittää omaa äidinkieltään ja kielellisiä taitojaan, heillä on paremmat mahdollisuudet osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan – niin koulussa tai työelämässä kuin vapaa-ajalla. Oman kielen kautta syntyy myös yhteyksiä perheeseen ja yhteisöön, mikä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ehkäisee syrjäytymistä.

Riittävät resurssit ovat edellytys sille, että oman äidinkielen opetuksesta tulee vaikuttavaa ja merkityksellistä. Järkevän kokoiset ryhmät mahdollistavat yksilöllisemmän opetuksen, jossa oppilaan kielelliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Tämä ei ole vain pedagoginen valinta vaan investointi tulevaisuuteen: oppilas, joka saa laadukasta opetusta, on vahvoilla niin koulussa kuin elämässä.

Oman äidinkielen opetus tulee taata kunnissa, ja ryhmäkoot tulee pitää maltillisina.

Tavoite 7: Kielistrategia ja Suomen turvallisuus Ajankohtaiset kansainväliset kriisit ovat nostaneet kieli- ja kulttuuriosaamisen tärkeyden uudella tavalla esille. Kielellisestä huoltovarmuudesta huolehtiminen on keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Suomi on EU:n ja Naton jäsenmaa, ja menestyksekäs toiminta kansainvälisissä yhteisöissä, verkostoissa ja projekteissa edellyttää laadukasta ja monipuolista kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Tällä hetkellä kuitenkin Suomessa työmarkkinoilta poistuu ihmisiä, joilla on parempi kielitaito kuin sinne tulevilla.

Tutkimuksia ja selvityksiä on tehty paljon, mutta kielikoulutusta ei johdeta tutkimuksen pohjalta. Hankkeiden ja projektien sijaan tarvitaan kestävää kuntarahoitusta. Kieltenopetuksen järjestämisen velvoittavuutta tulisi lisätä ainakin suuremmissa kunnissa. Suomelta puuttuu vieraiden kielten kansallinen strategia, jonka laatimisella on jo kiire.

KUNTAVAALITAVOITTEET –KOMMUNALVALSPROGRAM 2025

SUKOLin kuntavaalitavoitteissa korostetaan kuntien roolia monipuolisen kielitaidon turvaajina. Tavoitteet suomeksi ja ruotsiksi: bit.ly/SUKOL_kuntavaalit

Miten jäsen voi vaikuttaa liiton toimintaan?

Vastaus otsikon kysymykseen on yksinkertainen: jokainen jäsen voi vaikuttaa vastaamalla vuotuiseen jäsenkyselyyn, joka lähetetään tammikuussa. Seuraava askel vaikuttamisen tiellä on aktiivinen osallistuminen liiton ja yhdistysten toimintaan – vaikkapa liittokokousedustajana.

Teksti ANNA HALME kuva SUKOL RY

SUKOLin jäsenille lähetetään vuosittain tammi–helmikuussa linkki jäsenkyselyyn, johon vastaaminen kestää lyhimmillään muutaman minuutin. Tänä vuonna kyselyvastaukset kerättiin jo tammikuun aikana, ja parhaillaan on käynnissä niiden analysointi ja käsittely SUKOLin hallituksessa. Monivalintakysymysten pylväät ja vapaaehtoisten avovastausten tekstit tutkitaan tarkkaan hallituksen lisäksi myös esimerkiksi liiton strategian päivitystä valmistelevassa työryhmässä. Tempukseen liittyviä palautteita taas tarkastellaan lehden toimitusneuvostossa, ja niistä kerätään vinkkejä tuleviin numeroihin.

Jäsenkyselyn 2025 tuloksia

Jäsentyytyväisyyttä seurataan etenkin kyselyn aloituskysymyksen kautta. Kysymys kuuluu: Kuinka mielelläsi suosittelet SUKOLin jäsenyyttä kollegallesi? Vastauksista lasketaan vuosittain niin sanottu Net Promoter Score, jossa korkeimpia arvosanoja 9–10 antaneiden prosenttiosuudesta vähennetään matalimpia arvosanoja 1–6 antaneiden pronsenttiosuus. Tämä arvo hieman laski vuodesta 2024 vuoteen 2025.

Näiden lukujen perusteella tyytymättömyys SUKOLin toimintaan näyttää hieman kasvaneen. Toisaalta melko tyytyväisten eli arvosanan kahdeksan antaneiden määrä nousi samana aikana 28,6 prosentista 33 prosenttiin.

Toki edellisen jäsenkyselyn tekemisen aikaan alkuvuodesta 2024 takana oli suuria voittoja: lisätunti B1-kieleen ja lyhyiden kielten aseman parantaminen todistusvalinnassa. Tämä lukuvuosi on ollut kieltenopetukseen liittyvien päätösten kannalta hiljaisempaa eloa, ja

ehkä siksi liiton toiminta ei ole näkynyt jäsenistölle tarpeeksi.

Kuten verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta voi lukea, lausuntoja, kannanottoja, tapaamisia ja yhteistyötä on kuitenkin myös toimintavuonna 2024–2025 ollut runsaasti. Liiton edustajat

ovat muun muassa tavanneet opetusministeriön virkamiehiä ja opetusministeriä itseäänkin. Puheenjohtaja Outi Vilkuna on mukana yliopistojen SaRaVe-verkostossa, joka pääsi laatimaan visiota kielikoulutuksen tulevaisuudesta opetusministeriön Peruskoulun tulevaisuustyö -ryhmälle – tämä vaikuttamisen paikka on erittäin tärkeä, ja sen saavuttaminen on määrätietoisen työn tulosta.

Vaikuttamissuunnitelma ohjaa SUKOLin hallituksen vuosittain laatimaan vaikuttamissuunnitelmaan poimitaan painopistealueita tai päätavoitteita jäsenkyselystä. Nyt käynnissä on toimikauden 1.7.2024–30.6.2025 vaikuttamissuunnitelma, jonka neljä painopistettä on nostettu vuoden 2024 jäsenkyselyn vastauksista: 1. Kieliaineiden ryhmäkokovaatimukset 2. Kieltenopettaja alakoulussa 3. Valinnaiskielten tarjonta 4. Ammatillisen kieltenopetuksen resurssit. Näitä on pyritty edistämään erilaisissa kannanotoissa, tapaamisissa ja mediatiedottamisessa.

Kuten verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta voi lukea, lausuntoja, kannanottoja, tapaamisia ja yhteistyötä on kuitenkin myös vuosina 2024–2025 ollut runsaasti.

Kieliaineiden ryhmäkokovaatimuksista SUKOLin hallitus on muun muassa laatinut syksyllä 2024 kolme kertaa vetoomuksen Helsingin kaupungille. Kaupungin tavoitteena oli nostaa kaikkien kieliryhmien aloituskoko 15 oppilaaseen, mutta tämä saatiin estetyksi. Ryhmäkokoihin tuli pieni nosto, sillä välys nousi 12–15 oppilaasta 13–15 oppilaaseen, mutta jatkossakin koulut saavat itse päättää ryhmäkoosta 13–15 oppilaan välillä. Alakoulussa kieliä opettavien todellinen kelpoisuus ja valinnaiskielten eri oppimäärien tarjonta herättää paljon huolta, ja näitä SUKOLin edustajat ovat tuoneet esiin esimerkiksi opetusministerin tapaamisessa marraskuussa. Ammatillisen kieltenopetuksen tilanteesta tehtiin syksyllä 2024 kysely, jonka tuloksista laadittu tiedote meni hyvin läpi mediassa muun muassa Helsingin Sanomissa 1.11.2024 (juttu valitettavasti vain tilaajille https://www.hs.fi/suomi/art-2000010802562. html). Vaikuttamissuunnitelman teemoja on niin ikään sisällytetty kuntavaalitavoitteisiin ja edistetty sitä kautta.

Uusimman jäsenkyselyn mukaan samoja aiheita pidetään edelleen tärkeinä. Seuraavan kauden vaikuttamissuunnitelmaan 2025–2026 uudeksi ykköstavoitteeksi olisi kyselyn perusteella nousemassa kielten arvostuksen parantaminen, jota halusi korostaa hieman yli puolet eli 51,4 % jäsenkyselyn vastaajista.

TERVEISET LIITTOKOKOUKSESTA

Teksti Salla Kosunen

SUKOLIN jokasyksyinen liittokokous järjestettiin 9.11.2024 SUKOLin toimiston kokoustiloissa Helsingissä. Liittokokous on SUKOLin ylin päättävä elin ja oivallinen tilaisuus piiri- ja kieliyhdistysten edustajille tavata toisiaan. Marraskuisena lauantaiaamuna kokoukseen saapuikin 36 jäsenyhdistyksen liittokokousedustajaa ympäri Suomen – paikalla oli edustajia aina Lapista Turkuun ja Etelä-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan. Mukana olivat lisäksi SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna, suurin osa SUKOLin muusta hallituksesta ja SUKOLin toimiston väki.

Päivä alkoi juhlallisissa tunnelmissa palkintojenjaolla: Vuoden kieltenopettaja ja Vuoden kieliteko -tunnustukset jaettiin perinteiseen tapaan ja samoin kieltenopettajien kansainvälisen kattojärjestön myöntämä FIPLV Award. Varsinaisessa liittokokouksessa käytiin läpi muun muassa liiton edellisen kauden (1.7.2023–30.6.2024) toimintakertomus ja tilinpäätös sekä uuden toimintakauden (1.7.2024–30.6.2025) toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Keskustelu kävi vilkkaana, ja esimerkiksi tiedotuksesta kieltenopiskelijoille vaihdettiin runsaasti ajatuksia ja jaettiin vinkkejä. Ohjelman loppupuolella liittokokousedustajat jakautuivat pienryhmiin keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Päivän päätteeksi kokouksessa pohdittiin yhdessä sitä, mihin SUKOLin pitäisi yrittää tulevaisuudessa esimerkiksi kannanottojen avulla vaikuttaa.

Tiiviin ja inspiroivan päiväohjelman lomassa hallituksen varapuheenjohtaja Minna Närvä veti osallistujille taukojumpan, jotta kotimatkalle ei tarvinnut lähteä kankein hartioin.

Tänä vuonna liittokokous kokoontuu jälleen marraskuussa, 8.11.2025. Ehkä nähdään siellä!

KUKA VOI TOIMIA LIITTOKOKOUSEDUSTAJANA?

Liittokokousedustajana voi toimia SUKOLin jäsenyhdistyksen jäsen, jonka yhdistyksen hallitus on valinnut liittokokousedustajaksi. Tiedonkulun kannalta on tarkoituksenmukaista, että kyseessä on yhdistyksen puheenjohtaja tai sihteeri, mutta myös muut jäsenet voivat tulla valituiksi liittokokousedustajiksi. Liittokokousedustajien kausi on kolmivuotinen. Jos liittokokousedustaja ei pääse itse osallistumaan kokoukseen, voi hänen tilalleen osallistua yhdistyksen ilmoittama varaedustaja.

Kestävää kehitystä edistävää materiaalia kieliin

EKKO-hankkeessa on kehitetty oppimateriaaleja ja kerätty kieltenopettajien kokemuksia niistä.

Teksti MINNA MAIJALA, PÄIVI LAINE, MAREEN PATZELT, MAARIT MUTTA, RIIKKA ULLAKONOJA kuva SOILA MERIJÄRVI

Kieltenopetuksen ja kestävän kehityksen yhdistäminen on yhä enemmän esillä ja tutkimuksen keskiössä. Kestävän kehityksen tavoitteet ja kestävyyskasvatus yhdistetään usein erityisesti luonnontieteiden opetukseen ja ympäristöasioihin, vaikka ne koskettavat kaikkea opetusta, myös kieltenopetusta. Viime vuosien aikana kieltenopetuksen ja kestävän kehityksen yhteyksien tutkimuksen määrä on Suomessa lisääntynyt, ja samanaikaisesti kieltenopettajien tietoisuus ja tuntemus siitä on kasvanut. Uusia näkökulmia suomalaiseen kielikoulutukseen ovat tuoneet esimerkiksi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselta johdettu Eettisesti kestävä kielten opetus (EKKO) -hanke (Koneen Säätiö 2021–2025) ja Kieliverkosto, joka nimesi vuoden 2024 teemaksi kestävän kehityksen.

Tutkimustyötä materiaalien taustalla

Kestävän kehityksen periaatteet ovat keskeisiä, kun pyritään turvaamaan maapallon elinkelpoisuus tuleville sukupolville. Niistä sovittiin Yhdistyneiden kansakuntien kesken jo 1980-luvulla, ja ne konkretisoituivat kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa, joka hyväksyttiin vuonna 2015. Ohjelmassa määriteltiin 17 tavoitetta, jotka linkittyvät ihmisten elämään monella osa-alueella ja kokonaisvaltaisesti. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeinen keino on kestävyyskasvatus. Se on laaja-alainen pedagoginen lähestymistapa, jota toteutettaessa otetaan huomioon koko oppimisympäristö sisällöistä menetelmiin.

EKKO-hankkeen tavoitteena on ollut selvittää, miten kestävän kehityksen aihepiirejä ja kestävyyskasvatuksen menetelmiä voidaan yhdistää kieltenopetukseen. Tämän lisäksi yksi keskeinen tavoite on ollut kehittää tutkimukseen pohjautuvia kestävän kieltenopetuksen oppimateriaaleja. Oppimateriaalit perustuvat hankkeessa kehitettyyn teoreettiseen malliin: transformatiivinen kestävää kehitystä edistävä kieltenopetus (Transformative Language teaching for Sustainability, TLS). Mallissa keskeistä on kestävyyskasvatuksen mukaisten sisältöjen ja menetelmien tunnistaminen kieltenopetuksessa, tietoisuuden lisääminen niistä ja niiden integrointi opetukseen. Mallissa yhdistyvät kieltenoppimisen ja kestävyyskasvatuksen tavoitteet. Päämääränä on oppijan aktivointi ja osallistaminen niin, että aktiivinen toimijuus ulottuu oppijan omaan elämään luokkahuoneen ulkopuolella.

Oppimateriaalien kehittämistyö sidottiin hankkeessa tutkimukseen, koska koettiin tarpeelliseksi kehittää juuri kieltenopetukseen räätälöityjä pedagogisia ratkaisuja. Tutkimusten mukaan tälle oli tarvetta, sillä kieltenopetuksessa käytetään paljon valmiita materiaaleja. Kestävän kehityksen aihepiirien käsittely kielten oppimateriaaleissa on kuitenkin vaihtelevaa ja riippuu usein opetettavasta kielestä ja oppijoiden kielitaitotasosta. Jos kieltenopettaja haluaa lisätä kestävän kehityksen tavoitteiden huomiointia omassa opetuksessaan, hän joutuu usein mukauttamaan oppikirjojen sisältöjä sopi-

Opettajan kortin aloitussivu tehtäväkokonaisuudesta, joka käsittelee kestävää matkailua taloudellisesta näkökulmasta.

viksi kestävyyskasvatuksen periaatteisiin tai laatimaan materiaalia itse. Omien materiaalien laatiminen opettajan arjessa on usein mahdotonta ajan puutteen takia. Lisäksi kestävyyskasvatuksessa keskeiset periaatteet, kuten kokonaisvaltainen ajattelu, reflektointi ja aktiivinen toimijuus, eivät aina välttämättä toteudu kielten oppimateriaaleissa, ja ne voivat olla haastavia toteuttaa käytännössä.

Oppimateriaalien periaatteita

Hankkeessa kehitettyjen oppimateriaalien on tarkoitus täydentää oppikirjojen sisältöjä ja tarjota kielten oppitunneille ja esimerkiksi erilaisille koulujen teemaviikoille kielten oppimisen näkökulmaa kestävään kehitykseen. Kaikki tehtävät julkaistaan kevään 2025 aikana hankkeen verkkosivuilla (https:// sites.utu.fi/ekko/), ja ne ovat vapaasti käytettävissä. Osa materiaaleista on jo julkaistu.

Erityisesti olemme halunneet tuoda esille, mitä kieltenopetus voi antaa kestävälle tulevaisuudelle ja millaisia mahdollisuuksia kestävän elämäntavan ylläpitämisessä voidaan kieltenopetuksen kautta nostaa esille. Tämä on tärkeää, jotta kestävyyskasvatus ei rajoitu vain luonnontieteellisiin näkökulmiin. Tehtävät helpottavat opettajien arkea niin, ettei ajankohtaisen ja oppikirjoja täydentävän materiaalin tekemiseen mene opettajan työaikaa.

Edellä esitellyn TLS-mallin mukaisesti oppimateriaalit ohjaavat kestävyysaiheiden ja kieltenopetuksen yhdistämistä, ja niissä käytetään oppijoita aktivoivia ja osallistavia opetusmenetelmiä. Kaikissa tehtäväkokonaisuuksissa huomioidaan sekä kestävyyskasvatuksen että kielenoppimisen tavoitteet, ja ne saavutetaan sekä aiheiden että työskentelytapojen kautta.

Tehtäväkokonaisuuksissa käsitellään kaikkia neljää kestävän kehityksen ulottuvuutta: ekologista, kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista. Tehtäviä on eri taitotasoille (A1–C1) ja tällä hetkellä englannin, espanjan, ranskan, saksan, suomen ja venäjän kielten opetukseen. Ruotsin kieleen tehtäviä on tulossa keväällä 2025. Kokonaisuudet rakentuvat neljästä tehtävätyypistä: lämmittelytehtävä, kielitaitotehtävä, oppiminen ja muutostoimijuus -tehtävä sekä reflektiotehtävä.

Opettajien kokemuksia materiaaleista

EKKO-hankkeen oppimateriaaleja on ennen niiden julkaisemista kehitetty yhdessä kieltenopettajien kanssa sekä työpajoissa että haastattelemalla opettajia. Heiltä saatu palaute on ollut kehitystyössä arvokasta. Monille kieltenopettajille kestävän kehityksen aiheista tutuimpia ovat esimerkiksi kierrätys ja ilmastonmuutos. Näitä aiheita käsitellään jo kielten oppikirjateksteissä ja tehtävissä. Opettajat kokevatkin, että kouluissa kestävää kehitystä on käsitelty paljon mutta lähes pelkästään ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Kestävä kehitys on kuitenkin paljon muutakin. Kun kestävää kehitystä tarkastellaan neljän ulottuvuuden kautta, opettajien näkemykset kestävästä kieltenopetuksesta laajenevat, ja he huomaavat, että esimerkiksi kielellisen monimuotoisuuden, vähemmistökielten ja -kulttuurien ja erilaisuuden teemat sopivat hyvin kieltenopetukseen. Sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden alle lukeutuvat aiheet ovat luontaisia kielten ja kulttuurien opetukselle, mutta kieltenopetuksessa voi lisäksi

ottaa esille monia ekologiseen tai taloudelliseen kestävyyteen liittyviä aihepiirejä. Monet osallisuutta ja esimerkiksi vuorovaikutus- ja demokratiataitoja edistävät työskentelytavat, kuten ryhmätyöt, projektityöt, väittelyt ja mielipidetekstit, ovat aiemminkin olleet tavallisia kielten oppitunneilla, ja kestävyyskasvatus vain korostaa niiden roolia ja pyrkii sanallistamaan opittuja taitoja.

Opettajat ovatkin palautteissa pitäneet tärkeänä, että oppijoille avataan kestävyyskasvatuksen tavoitteet ja perustellaan, miksi kestävyysaiheita on tarpeellista käsitellä kielten oppitunneilla. Uudenlaiset aiheet ja näkökulmat mahdollistavat esimerkiksi sen, että kieltenopettajatkin osallistuisivat koulujen kestävyysviikkojen toteuttamiseen ja että kestävyysaiheiden käsittelystä tulisi kouluissa yhä kokonaisvaltaisempaa. Kouluissa tarvitaan keskustelua arvoista ja koulun toimintatavoista, sillä maailmantilanne saattaa aiheuttaa kestävyysaiheiden mahdollista politisoitumista. Hankkeen materiaalit pyrkivät ohjaamaan keskustelua opettajan apuna.

Materiaalien kehittämistyön aikana tutkimusryhmässä on pohdittu sitä, miten reflektoinnin ja muutostoimijuuden aktivoinnin osuutta voisi lisätä kieltenopetuksessa ja opettajankoulutuksessa, eritoten kielten alkeiden opettamisessa. Vuorovaikutusta tukevat työtavat, kuten keskustelut ja väittelyt, saattavat viedä enemmän aikaa kuin muissa aineissa, koska opetuksessa on usein tarjottava oppijoille kielellistä apua, jota on ensin harjoiteltava erikseen. Haasteena voi olla holistisen ajattelutavan integrointi, johon kieltenopettajat saattavat tarvita tukea ja apua muiden aineiden opettajilta. Kestävän kehityksen aihepiirien käsittely opetuksessa ei saisi olla päälle liimattua tai pakonomaista. Tutkimustietoa ja opettajien täydennyskoulutusta aiheesta kaivataankin lisää. Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan kieltenopettajia, sillä kielillä, vuorovaikutuksella ja kulttuurien tuntemuksella on kestävyyskasvatukselle paljon annettavaa.

EKKO LYHYESTI

EETTISESTI kestävä kielten opetus (EKKO) on Koneen Säätiön vuosina 2021–2025 rahoittama tutkimushanke, jota johtaa professori Minna Maijala Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselta: https://sites.utu.fi/ekko/

LUE LISÄÄ

EKKO-hankkeen tutkijoiden toimittama teemanumero ”Kestävän kehityksen tavoitteet kielikoulutuksessa” Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä 15 (7): https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2024

Maijala, Minna, Gericke, Niklas, Kuusalu, Salla-Riikka, Heikkola, Leena Maria, Mutta, Maarit, Mäntylä, Katja & Rose, Judi (2024). Conceptualising transformative language teaching for sustainability and why it is needed. Environmental Education Research, 30(3), 377–396: https://doi.org/10.1080/13504622. 2023.2167941

Kielitaitoa työelämään

Väitöstutkimuksen mukaan ammatillisen toisen asteen kieltenopetuksessa tarvitaan tarpeiden mukaan räätälöityjä ratkaisuja.

Teksti SANNA DZIOMBA kuva COREPICS VOF / ScanStockPhoto

Väitöstutkimuksessani tarkastelin saksalaisten ja suomalaisten ammattikouluopiskelijoiden, heidän opettajiensa ja työelämän edustajien asenteita ammattikoululaisten tarpeita vastaavaan kieltenopetukseen. Idea syntyi toimiessani vieraiden kielten (englanti ja saksa) opettajana suomalaisessa ammattikoulussa.

Toiminnallisuutta ja integraatiota Syksyllä 2015 voimaan tulivat uudet opetussuunnitelmat ja kielten ja ammatillisten aineiden integroidusta opettamisesta tuli pakollista. Niinpä tein yhteistyössä ammattiopettajien kanssa yritysvierailuja kansainvälisesti suuntautuneisiin yrityksiin tai opetimme yhdessä tiimiopetuksen muodossa, kuitenkin ilman valmiita tiimiopetusmalleja. Erilaisia kokeiluja oli paljon, mutta järjestelmällisyys puuttui. Opiskelijoilta saimme sekä positiivista että negatiivista palautetta.

Kielten ja ammatillisten aineiden integroidun oppimisen taustalla oli toiminnallinen lähestymistapa, joka on myös eurooppalaisen viitekehyksen lähtökohta. Kielenoppimisen keskiössä ovat kielenkäyttötilanteet (esimerkiksi myyntitilanne) ja niissä tarvittavat kielelliset toiminnot. Toiminnallinen lähestymistapa nähdään usein nimenomaan ammatilliseen koulutukseen sopivana, onhan tavoitteena kehittää opiskelijan ammatillista osaamista, jotta hän osaa toimia ammatissaan.

Huomio ammatilliselle toiselle asteelle

Ammatillisen vieraan kielen tarvetta ja tarpeen mukaista opetusta kartoittaneissa tutkimuksissa on tähän mennessä keskitytty ammattikorkea- ja korkeakoulutasolle ja ammatillinen toinen aste on jäänyt vähäiselle huomiolle. Ammattikoululaisten työssä käyttämä ammattikieli liittyy usein konkreettisiin työtehtäviin, ja se ei ole yhtä abstraktia kuin korkeakouluista valmistuneiden asiantuntijoiden työkieli. Ammattikielen pohjana on yleis- tai arkikieli, mutta lisäksi kieli sisältää ammattiin liittyviä erityispiirteitä kuten sanastoa, jota tarvitaan esimerkiksi käyttöohjeiden ymmärtämisessä. Oman alansa erityiskieltä ammattikoululaiset oppivat koulun lisäksi työpaikalla kielellisen sosialisaation kautta: työpaikan asiantuntijat ovat heidän roolimallejaan, joita he tarkkailevat ja jäljittelevät. Väitöskirjani tavoitteena oli selvittää, miltä näyttää onnistunut oppija- ja työelämälähtöinen kielten oppiminen ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimuskohteenani olivat asenteet vieraan kielen tarpeesta ja tarpeen mukaisesta opetuksesta

kahdessa eri Euroopan maassa, Saksassa ja Suomessa. Minua kiinnosti, vastaako perinteinen vieraan kielen opetus luokkahuoneessa ammattikouluopiskelijoiden tarpeita ja mikä rooli integroidulla vieraan kielen ja ammattiaineen opetuksella tulisi olla. Tutkimusmateriaalina käytin ammattikoululaisten haastatteluja ja ammattikouluopettajille ja työnantajille suunnattuja verkkokyselyjä.

Kielitaitoa tarvitaan viestintään ja liikkuvuuteen Suurin osa kaikista vastaajaryhmistä oli sitä mieltä, että ammattikoululaiset tarvitsevat vieraita kieliä, ainakin englantia, yritysviestintään kotimaassa, esimerkiksi kommunikoidakseen vieraskielisten asiakkaiden tai kollegoiden kanssa tai ymmärtääkseen vieraskielisiä ammatillisia tekstejä kuten käyttöohjeita. Englannin merkitystä yritysviestinnän kielenä ei kyseenalaistettu, mutta useat haastatellut olivat sitä mieltä, ettei kielitarjonnan tulisi rajoittua englantiin. Siitä, mitä kieliä tulisi tarjota englannin lisäksi, heillä oli kuitenkin erilaisia mielipiteitä.

Osa haastatelluista oli sitä mieltä, että ammattikoululaiset tarvitsevat vieraita kieliä, ainakin englantia, myös liikkuvuuden mahdollistamiseksi koulutuksen aikana ja myöhemmin työelämässä. Suomalaiset ammattikouluopiskelijat osoittivat saksalaisia enemmän epävarmuutta tulevasta urastaan ja harkitsivat alan vaihtamista tai jatko-opintoja myöhemmin. Yksi syy voi olla se, että Suomessa ammattikoululaisten on helpompi päästä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, kun taas Saksassa tämä on rajoitetumpaa ja usein monimutkaisempaa. Pieni vähemmistö kaikista vastaajaryhmistä oli sitä mieltä, että ammattikoululaisilla on vain vähän tai ei lainkaan tarvetta vieraille kielille tai he eivät kyenneet määrittelemään vieraiden kielten tarvetta tarkemmin.

Haasteena heterogeeniset ryhmät

Suurimpana haasteena vieraiden kielten oppijalähtöiselle opetukselle luokkahuoneessa ammattikouluopiskelijat niin Saksassa kuin Suomessa kokivat heterogeeniset kielelliset ja ammatilliset valmiudet. Kielellisesti ja ammatillisesti heterogeenisissä ryhmissä ei työelämä- ja tarvelähtöinen vieraiden kielten opetus heidän mielestään onnistu. Opiskelijat, joilla on heikko kielellinen lähtötaso, tarvitsisivat jäsenneltyä ja oppikirjapainotteista opetusta, kun taas opiskelijat, joilla on hyvä kielellinen lähtötaso, vieraan kielen ja ammattiaineen inte-

Heterogeeniset ryhmät ja vaihtelevat kielelliset ja ammatilliset valmiudet tuovat haasteita ammatilliselle toiselle asteelle.

groitua opetusta. Esimerkiksi opiskelija, jolla oli omasta mie lestään heikko kielellinen lähtötaso, sanoi: lellinen lähtötaso, kehui oppineensa englantia parhaiten am mattitunneilla. Perinteisillä englannin tunneilla hän ei omas ta mielestään ollut oppinut juuri mitään: rogeenisten opetusryhmien aiheuttamiin haasteisiin voidaan vastata yhdistämällä perinteiseen oppikirja- ja opettajajoh toiseen opetukseen osittain vapaaehtoisuuden pohjalta inte groitua kielen ja ammattiaineen oppimista ammattitunnilla, tiimiopetuksen muodossa tai työssäoppimispaikalla.

Eriyttäviä ehdotuksia

Väitöskirjani tulosten mukaan opiskelijoiden, joilla on heik ko kielellinen lähtötaso, tulisi aluksi keskittyä opettaja- ja op pikirjajohtoisesti yleiskielen opiskeluun ja vasta sen jälkeen

alakohtaisen kielen opiskeluun. Opiskelijoille, joilla on hyvät

koulussa tai työnantajan järjestämänä. Kielen oppimisen tulisi tapahtua sekä koulu- että työympäristössä: kielitaidoltaan aloittelevat opiskelijat voisivat ottaa työpaikalla tarkkailijan

tatellut ammattikouluopettajat ehdottivat, oppimispäiväkirjat

lellisten ja ammatillisten lähtötasojen mukaan, ja opettajien ja työelämän edustajien tulisi tehdä yhteistyötä keskenään. Myös oppikirja- ja opettajalähtöisillä tunneilla oppimisen sisältö voidaan painottaa opiskelijan lähtötason mukaan esimerkiksi

Sanna Dziomban väitöskirja Bedarfsorientierter Erwerb von Fremdsprachen in der beruflichen Ausbildung: Einstellungen von deutschen und finnischen Auszubildenden, Berufsschullehrern und Arbeitgebern on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0470-9

Kaikki kielet käyttöön

Monikielisten lasten kotikielet kannattaa ottaa huomioon opeteltaessa uusia kieliä. Tämä lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Teksti ANU PALOJÄRVI kuva YAN KRUKAU / pexels.com

Millä tavalla monikielisiä lapsia voitaisiin ottaa huomioon, kun lapset opettelevat heille uutta kieltä? Entä miten kielirikasteista opetusta toteuttava opettaja toimii monikielisten lasten kanssa? Tarkastelin muun muassa näitä kysymyksiä väitöstutkimuksessani, jonka aiheena oli kaksikielistä pedagogiikkaa toteuttavan eksperttiopettajan kielipedagogiikan käyttöteoria ja käytäntö monikielisten lasten kanssa varhaiskasvatuksessa.

Kaksikielinen pedagogiikka on yksi suppeamman kaksikielisen opetuksen eli kielirikasteisen opetuksen muoto, ja siinä kohdekieltä (lapsille uusi kieli, tässä ruotsi) käytetään alle 25 prosentissa toiminnasta. Käyttöteorialla taas tarkoitetaan opettajan pedagogista näkemystä hyvästä opetuksesta.

Eksperttiopettaja esimerkkinä

Tutkimukseni keskiössä oli yksi eksperttiopettaja eli opettaja, jolla on pitkä työkokemus ja jonka asiantuntijuus on sosiaalisesti tunnustettua. Tutkimukseeni osallistuneesta eksperttiopettajasta käytän pseudonyymiä Johanna. Tarkastelin Johannan kielipedagogiikan käyttöteoriaa: sitä, millainen näkemys Johannalla on hyvästä kielten käyttöä ja opetusta koskevasta pedagogiikasta, ja sitä, miten tämä näkemys ohjaa Johannan toimintaa käytännössä.

Tutkimuksessani käytän termiä kotikieli tai -kielet viittaamaan kaikkiin lapsen perheessä käytettyihin kieliin. Termi sisältää siis sekä äidinkielen tai -kielet että muut perheessä mahdollisesti käytettävät kielet. Vaikka kaikki tutkimukseeni osallistuneet lapset ovat jossain määrin monikielisiä, viittaan selkeyden vuoksi ilmaisulla monikieliset lapset vain niihin lapsiin, joiden perheissä käytetään suomen kielen lisäksi tai sen sijaan jotain muuta kieltä tai muita kieliä. Koska kielellinen ympäristömme muuttuu maahanmuuton yleistymisen ja globalisaation myötä yhä monikielisemmäksi, opettajien on entistä enemmän pohdittava, miten kielellinen moninaisuus huomioidaan rakentavalla ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan monikielisillä lapsilla on oikeus käyttää kotikieltään ja koulutuksen tulee edistää kielten kunnioitusta. Monikielisilläkin lapsilla tulisi olla mahdollisuus oppia uusia kieliä esimerkiksi kaksikielisen opetuksen tai vieraan kielen opetuksen kautta.

Käyttöteoria ohjaamassa kielipedagogiikkaa Tutkimukseni mukaan Johannan kielipedagogiikan käyttöteoriassa keskeistä on se, että kaikki kielet nähdään yhtä ar-

vokkaina. Johanna ajattelee, että lasten kotikielet ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä kuin suomi ja ruotsi, joita opeteltiin kaksikielisen pedagogiikan kautta.

Tavoitteina ja periaatteina Johannan käyttöteoriassa olivat muun muassa vastavuoroinen oppiminen, kieli-identiteetin tukeminen ja pedagoginen tahdikkuus. Johanna pyrki itsekin oppimaan lasten kotikieliä samalla, kun tuki heidän suomen ja ruotsin oppimistaan. Hän halusi vahvistaa lasten monikielistä identiteettiä ja toimia pedagogisesti tahdikkaasti eli päättää ryhmän ja tilanteen mukaan, mitä kieltä tai kieliä hän itse käytti missäkin tilanteessa ja miten hän käytti niitä. Tällaisesta pedagogisesta tahdikkuudesta on hyötyä kaikessa kielten opettamisessa niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin. Esimerkiksi sen ottaminen huomioon, haluaako lap-

voi hyödyntää monenlaisissa ryhmän toiminnoissa.

Kotikieliä

si itse tuoda esiin omaa kotikieltään jossakin tilanteessa, on erittäin tärkeää.

Tutkimukseni osoitti, että Johannan kielipedagogiikan käyttöteoria kuvastaa monikielistä kieli-ideologiaa: monikielisyys nähdään luontevana asiana ja lapsia rohkaistaan eri kielten käyttöön. Esimerkiksi jumpassa saatettiin laskea jonkun lapsen kotikielellä, tai kotikieltä saatettiin käyttää ruokailuhetkissä samassa pöydässä istuvien lasten kanssa tai kahden kesken monikielisen lapsen kanssa.

Monikielisyys pääsi ryhmässä luontevasti esiin, mistä on etua kaikille: Monikieliset lapset pääsevät hyödyntämään kielellisiä resurssejaan ja saavat tukea kieli-identiteetilleen. Ryhmän muut lapset puolestaan pääsevät tutustumaan eri kieliin ja kehittämään sekä kielitietoisuuttaan että myönteistä suhtautumistaan kielten oppimiseen ja eri kielten käyttöön, mitä tarvitaan nykyisessä globalisoituneessa ja kansainvälistyneessä maailmassa. Lisäksi kotikielten hyödyntäminen ja kielitietoisuuden kasvu luovat hyvää pohjaa varhaiskasvatuksessa ja koulussa opeteltavien kielten oppimiselle.

Taitava opettaja toimii tilanteen mukaan

Tutkimukseni osoittaa, että Johannan käyttöteoria on muuttunut ajan kuluessa ja ryhmän monikielistyessä. Nykyään Johanna identifioi useampia tilanteita, joissa opeteltavaa ruotsin kieltä voidaan käyttää, ja hän sisällyttää käyttöteoriaansa lasten kotikielet. Näiden muutosten taustalla on henkilökohtaisia, vuorovaikutuksellisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä Esimerkiksi kokeileminen ja reflektointi, vuorovaikutus lasten, perheiden ja kollegoiden kanssa sekä käsitteet, kuten kokopäiväpedagogiikka, kielirikasteisuus ja osallisuus, ovat vaikuttaneet Johannan käyttöteorian muutokseen.

Toisin kuin noviisiopettajista aiemmin tehdyissä tutkimuksissa tässä väitöstutkimuksessa tutkitun eksperttiopettajan, Johannan, kielipedagogiikan käyttöteoria ja käytäntö vastasivat melko hyvin toisiaan, eli opettajan ajatukset toteutuivat käytännössä. Kielipedagogiikan käyttöteorian toteuttamisessa samat periaatteet ja tavoitteet saattoivat ilmetä eri tilanteissa eri tavoin ja useat käyttöteorian tavoitteet ja periaatteet vaikuttivat toimintaan samanaikaisesti. Käyttöteorian siirtyminen käytäntöön näyttää siis eksperttiopettajalla olevan monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttaa niin tilanne kuin eri tavoitteet ja periaatteet.

Tutkimustulosteni perusteella haluan rohkaista jokaista opettajaa pohtimaan sitä, toteutuuko oma käyttöteoria käytännössä ja miten se näkyy eri tilanteissa. Mitkä tavoitteet ja periaatteet painottuvat missäkin tilanteessa? Entä onko joitakin arvoja, tavoitteita tai periaatteita, jotka vain harvoin näkyvät käytännön toiminnassa?

Käyttöteorian muuttuminen voi olla henkilökohtaista ja kontekstisidonnaista. Tämän vuoksi jokaisen opettajan olisi hyvä välillä pysähtyä tarkastelemaan omaa käyttöteoriaansa ja siihen vaikuttavia tekijöitä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Mitkä asiat omassa ympäristössäni vaikuttavat siihen, mitä ajattelen kielten opettamisesta ja oppimisesta? Miten olen onnistunut toteuttamaan opetussuunnitelmassa painotettuja käsitteitä ja periaatteita omassa käyttöteoriassani? Olenko huomioinut lapsia ja perheitä riittävästi miettiessäni, miten

haluaisin toimia eri kielten suhteen? Entä onko jotain muuta minulle tärkeää, joka vaikuttaa ajatteluuni ja toimintaani?

Pysähtyminen oman käyttöteorian ja siihen vaikuttavien asioiden äärelle voi antaa tärkeitä näkökulmia omaan työhön sekä auttaa huomaamaan mahdollisia kehittämiskohtia omassa käyttöteoriassa ja toiminnassa. Se voi auttaa kriittisesti reflektoimaan sitä, vaikuttavatko oman käyttöteoriani muutokseen ne asiat, joiden itse toivoisikin vaikuttavan siihen, vai jotkin muut tekijät.

Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista opetusta Tutkimukseni mukaan Johanna otti monikielisiä lapsia huomioon sisällyttämällä lasten kotikielet käyttöteoriaan ja arvostamalla niitä sekä pyrkimällä kasvattamaan lasten suomen ja ruotsin kielten resursseja. Johanna myös hyödyntää limittäiskieleilyä lasten kotikielillä, eli yksinkertaistetusti sanottuna hän antaa lapsille mahdollisuuden käyttää kotikieliään joustavasti tilanteen mukaan ja käyttää niitä itsekin suomen ja ruotsin rinnalla. Näin hän osoitti arvostusta kotikielille ja rakensi siltoja kielten välille.

Jos limittäiskieleilyä lasten kotikielillä haluttaisiin vielä monipuolistaa, olisi tärkeää ottaa monikielisten lasten kotikielet oppimisen kieliksi ja tukea niiden kehitystä yhteistyössä perheiden kanssa. Näitä asioita voidaan kehittää kaikessa opetuksessa. Näin kotikielet voisivat saada tasa-arvoisemman aseman toimintakielten kanssa.

Samalla on toki hyvä muistaa, että vaikka toiminnalla pyrittäisiinkin tuomaan lasten kotikielet tasa-arvoisempaan asemaan varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa opeteltavien kielten kanssa, kotikielten rooli jää kuitenkin väistämättä erilaiseksi. On mahdotonta käyttää esimerkiksi kahdeksaa eri kieltä (kuten tässä tapauksessa) samassa määrin kuin kaksikielisen toiminnan kahta virallista kieltä. Tästä huolimatta monikielisten lasten kotikielten mukaan ottamisella toimintaan voi olla myönteinen vaikutus monikielisten lasten kielelliseen kehitykseen ja kieli-identiteetin rakentumiseen.

Väitöskirjatutkimukseni osoittaa, että kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielten sisällyttäminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Näin myös monikieliset lapset saavat mahdollisuuden kehittää kieliresurssejaan, samalla kun heidän kotikieltensä arvostusta ja hyödyntämistä tuetaan. Tämä on askel kohti sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa opetusta.

Toivonkin, että tutkimukseni voisi innostaa yhä useampia opettajia sisällyttämään lasten kotikielet omaan käyttöteoriaansa sekä hyödyntämään niitä ja osoittamaan arvostusta niille käytännön toiminnassaan. Kielellisen moninaisuuden myönteinen esiin nostaminen on kaikkien etu.

Kirjoittaja Anu Palojärvi

Anu Palojärven väitöskirja Kaksikielistä pedagogiikkaa toteuttavan eksperttiopettajan kielipedagogiikan käyttöteoria ja käytäntö monikielisten lasten kanssa varhaiskasvatuksessa on julkaistu osoitteessa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0332-0

Mitä kulttuuri on?

Kirjoittaja pohdiskelee kysymystä ja kokoaa siihen joitakin vastauksia.

Teksti EIJA VENÄLÄINEN kuva JP KORPI-VARTIAINEN / Kuopio tanssii ja soi

Nykyisessä keskustelussa kulttuuria pidetään toisinaan luksuspalveluna, johon menee liikaa rahaa. Kulttuuri on kuitenkin laajempi kuin tämän kapean näkemyksen mukainen ilmiö. Kulttuurintutkimuksessa kulttuuri voidaan määritellä ainakin kolmella eri tavalla.

Taide eri muodoissaan

Ensimmäinen kulttuurin määritelmä on kulttuuri isolla K:lla: kulttuuri on taidetta eri muodoissaan. Lukion A-kielten kolmannessa moduulissa käsitellään kieltä ja kulttuuria luovan ilmaisun välineenä. Siinä tarkoitetaan pääasiassa kulttuuria isolla K:lla. Johdattelen aihepiiriin näyttämällä kuvia New Yorkin matkaltani: Vapaudenpatsas, arkkitehtuuria, MoMan maalauksia, Broadwayn teatterivalomainoksia, katutaidetta, ruokaa. Näillä esimerkeillä koetan saada opiskelijat näkemään, että kulttuuria on muukin kuin kirjallisuus, taide ja ooppera eli niin sanottu high brow tai korkeakulttuuri. Kulttuuria on myös katutaide, ruoka, muoti, urheilutapahtumat, kirjastot; opiskelijoille puhuessani käytän näistä nimitystä low brow, tutkimuksessa puhutaan myös populaarikulttuurista. Jaossa korkea- ja populaarikulttuuriin on kyse kulttuurin arvottamisesta: korkeakulttuuria pidetään arvokkaampana kuin populaarikulttuuria, ja ”kulttuuri on elitismiä” -lausunnot kuvaavat tätä kapeakatseista näkemystä. Kulttuuriin liittyy aina valta: populaarikulttuuria kutsutaan toisinaan roskatai massakulttuuriksi, millä viitataan siihen, että kulttuuri on massojen eli vähempiarvoisten kulttuuria. Voi miettiä myös sitä, onko massakulttuuri valtaapitävien keino hallita massoja ”leipää ja sirkushuveja” -periaatteen mukaan: kun on tarpeeksi viihdykettä, huomio ohjautuu pois sosiaalisesta eriarvoisuudesta ja yhteiskunnallisista ongelmista. Näin kulttuuri ja politiikka usein ovat kytköksissä toisiinsa.

Kaikki inhimillinen toiminta

Toisen määritelmän mukaan kulttuuria on kaikki inhimillinen toiminta ja sen tulokset eli ihmisten elämäntapa (kulttuuri pienellä k:lla). Oleellista on myös, että se on ihmisten yhdessä tuottamaa ja opittua. Kulttuuria on se, miten asumme, mitä syömme aamiaiseksi, miten pukeudumme, puhumme toisillemme tai osoitamme kohteliaisuutta. Kun puhutaan kulttuurieroista, tarkoitetaan juuri tämän määritelmän mukaista kulttuuria.

Suuret ja ilmeiset kulttuurierot kuten vaikkapa muslimien huivinkäyttö on helppo havaita mutta pieniä ja hienovaraisia päivittäisen sosiaalisen kanssakäymisen kannalta tärkeitä kulttuurieroja ei niinkään. Muistan toimittaja Roman Schatzin

kertoneen jossain tilaisuudessa, kuinka hän toimiessaan Ylellä johtotehtävissä ihmetteli, miksi suomalaiset alaiset alkoivat kokea olonsa kiusaantuneiksi, kun hän saksalaiseen tapaan kierteli katsomassa heidän työntekoaan. Sitten kävi ilmi, että se, mikä hänelle oli kiinnostusta ja kannustamista, oli suomalaisille kyttäämistä ja merkki epäluottamuksesta. Sama koskee hiljaisuuden merkitystä eri kulttuureissa. Suomalaisille hiljaa kuunteleminen keskusteltaessa on merkki kunnioituksesta ja kiinnostuksesta, mutta anglosaksisissa maissa kiinnostusta osoitetaan tuottamalla verbaalista taustapalautetta ja kyselemällä. Jos näistä eroista ei olla tietoisia, voi esimerkiksi sopimusten solmiminen ja kaupankäynti olla paljon vaikeampaa. Jatkumo ja prosessi

Kulttuureista puhuttaessa on muistettava, että kulttuurit eivät ole toisistaan irrallisia tai tarkkarajaisia. Ne ovat aina kanssakäymisessä toistensa kanssa, ja jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, että kulttuuri on jatkumo. Tästä pääsemmekin kulttuurin kolmanteen määrittelyyn: sen prosessinomaisuuteen.

On hyvä arvostaa omaa kulttuuria ja pyrkiä säilyttämään sitä, mutta nykymaailmassa oleminen ja eläminen edellyttää tietoa muista kulttuureista ja kulttuurista sensitiivisyyttä eli tietoa siitä, että oma kulttuuri ja sen tarjoama näkymä ei ole ainoa mahdollinen tai ainoa oikea.

Kulttuuri muuttuu, ottaa vaikutteita muista kulttuureista ja muovaa niitä omikseen. Tästä muuttumisesta ja vaikutteiden ottamisesta käytetään monia termejä. Osa termeistä, kuten akkulturaatio, viittaa kulttuurien välisiin valta-asetelmiin, ja toiset, kuten mukautuminen tai mukauttaminen, ovat tasa-arvoisempia. Toiset taas, kuten kulttuurinen kääntäminen ja omiminen, korostavat yksilöiden omaa toimintaa. Kulttuurintutkija Peter Burke pitää termiä kulttuurinen kääntäminen hyvänä mutta varoittaa siitä, että kulttuurien kohdalla käy samoin kuin käännettäessä kielestä toiseen – vivahteita menetetään. Jos ilmiö puuttuu, on sen täsmällinen kuvaaminen toisen kulttuurin kautta väkisinkin puutteellista. Esimerkiksi suomalaisille tutut ”hankikanto” ja ”nuoska” menettävät osan merkityksestään, kun ne käännetään englanniksi sanoilla snow crust

ja wet snow, puhumattakaan laajemmista ilmiöistä kuten vaikka ”penkkarit” tai ”juhannus”. Niihin liittyy niin paljon kulttuurista perinnettä, että kaikkia vivahteita on vaikea välittää.

Globaaleja lainoja

Kulttuurien välistä kanssakäymistä voidaan kuvata myös hybridisaationa: muista kulttuureista on aina lainailtu ja tullaan lainailemaan. Otetaan esimerkiksi musiikki. Vaikka afrikkalainen musiikkiperinne on yleensä ollut vain riiston kohteena, nyt on tapahtunut muutosta ja esimerkiksi nigerialaiset muusikot tekevät ja tuottavat musiikkia maailmanmarkkinoille itse. 29.7.2023 Helsingin Sanomat uutisoi afrobeats-musiikin voimakkaasta tulosta muun maailman tietoisuuteen. Siinä nigerialaiset artistit yhdistelevät heille tuttua afrobeat-rytmiä länsimaiseen popmusiikkiin saaden sen kuulostamaan uudelta ja raikkaalta. Hybridisaatiolla luodaan siten uusia kulttuurimuotoja. Onko globaalissa maailmassa kuitenkin vaarana homogenisaatio eli se, että kaikki musiikki alkaa kuulostaa kaikkialla samalta? Digitalisaation ja somen myötä nykymaailmassa vaikutteet leviävät nopeasti. Mielestäni hybridisaatio hyödyttää ja rikastuttaa kulttuurin kenttää, kunhan tekijänoikeuksista huolehditaan asianmukaisella tavalla. Toisaalta kuten Burke huomauttaa: ”Afrikkalainen musiikki matkustaa helpommin kuin afrikkalaiset.”

Vaikka musiikki taidemuotona (kulttuuri = taide) on hyväksyttyä, sen tuottajat (kulttuuri = elämäntapa) eivät sitä ole. Ei voi naiivisti todistella itselleen kulttuurisen hybridisaation ylittävän kansalliset rajat, jos tällaiset sosiaaliset erot ovat silti todellisuutta. Maahanmuuttokeskustelu on edelleen eri puolilla maailmaa kiivasta. Globalisaatiokeskustelun yhteydessä puhutaan kulttuurin amerikkalaistumisesta tai ”mcdonaldisaatiosta”. Afrobeats-musiikki ja sen suosio on virkistävä poikkeus musiikkimaailmassa, vaikka sekin on saanut vetoapua länsimaisilta pop-tähdiltä. Tästä esimerkkinä on nigerialaisen Reman yhteistyö yhdysvaltalaisen Selena Gomezin kanssa kappaleessa Calm Down (2022). Toisaal-

Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman karnevaalikulkue tuo tanssi- ja musiikkikulttuurit kaupungin kaduille ja toreille.

ta voi miettiä sitä, onko tässä sittenkin kysymys glokalisaatiosta eli globaalien brändien sopeuttamisesta paikallisiin erityispiirteisiin. Kumpi hyötyy enemmän yhteistyöstä: Rema maailmanvalloituksessaan vai Selena Nigerian valloituksessa? Kyse lie edellä mainitusta, koska Selenan asema maailman ja sen myötä myös Nigerian tähtenä on jo vakaa. Selvempiä esimerkkejä glokalisaatiosta ovat Hong Kongin Starbucksin laaja teeosasto tai Suomen Muji-myymälän ruistuotteet.

Tutkimus ratkoo ongelmia

Kulttuurintutkimus on merkitysten tutkimusta: tutkitaan sitä, mihin tietty käsitys, traditio tai tieto perustuu ja miten menneisyys, paikka ja monet muut seikat vaikuttavat siihen. Puhutaan kulttuurisesta ja historiallisesta relativismista eli siitä, kuinka käsitys jostain asiasta voi muuttua, kun sitä peilataan kulttuuriseen ja historialliseen kontekstiin. On hyvä arvostaa omaa kulttuuria ja pyrkiä säilyttämään sitä, mutta nykymaailmassa oleminen ja eläminen edellyttää tietoa muista kulttuureista ja kulttuurista sensitiivisyyttä eli tietoa

siitä, että oma kulttuuri ja sen tarjoama näkymä ei ole ainoa mahdollinen tai ainoa oikea. Polarisoitumaan taipuvaisessa maailmassa kulttuurientutkimus, tiedon lisääminen ja ennakkoluulojen hälventäminen on entistä tärkeämpää. Olen vapaaehtoisena Kuopio tanssii ja soi -festivaalilla, ja kesällä 2023 olin festivaaliemäntänä Intiasta tulleelle taiteilijalle Shantala Shivalingappalle. Erään keskustelumme päätteeksi hän totesi: ”Eikö olekin ihmeellistä: me asumme niin erilaisissa oloissa, ja silti me kaikki ihmiset olemme pohjimmiltamme aivan samanlaisia?” Kulttuurin taidemääritelmän laajentamisen lisäksi tämä on se toinen havainto, jonka haluan välittää omille opiskelijoilleni. Yhdessä toimimalla voimme oppia toisiltamme ja laajentaa maailmankuvaamme. Vain yhdessä voimme ratkoa maailman ongelmia.

Kirjoittaja: Eija Venäläinen Eija Venäläinen on lukion englanninopettaja ja SUKOLin hallituksen jäsen, joka on opiskellut alue- ja kulttuurintutkimusta Helsingin yliopistossa.

Riihimäki ponkaisi takaisin paperiin

”Käänteinen digiloikka” toteutettiin Riihimäen peruskouluissa tämän lukuvuoden alussa. Taustalla oli kaupungin teettämä selvitys digilaitteiden käytön haitoista. Myös Riihimäen lukiossa printtimateriaalit ovat käytössä. Miten paperiponkaisu näkyy kielten opiskelussa?

Teksti ANNA HALME kuvat MAIJA KAUNONEN

Kieltenopettajat Maija Kaunonen, Päivi Lahti, Pirjo Nieminen ja Elina Niskanen työskentelevät Pohjolanrinteen koulussa Riihimäellä. He kertovat yhdestä suusta, että paluu perinteisiin oppikirjoihin on ollut positiivinen kokemus. Digimateriaaliajoista he eivät ole jääneet kaipaamaan mitään. ”Verrattuna viime kevääseen, jolloin Riihimäen yläkouluissa oli vielä käytössä digitaaliset oppimateriaalit kaikissa oppiaineissa, oppilaiden työskentely oli syyslukukauden kielten tunneilla selkeästi keskittyneempää”, Kaunonen sanoo.

Ero entiseen näkyy oppitunneilla Kaunosen mukaan aiemmin melko iso osa oppilaista teki tietokoneellaan koko ajan vähän jotain muuta kuin opettajan määräämiä tehtäviä: ”Toisella välilehdellä oli jokin peli tai chatti päällä, ja välilehtiä vaihdettiin aina, kun opettaja ei ollut lähettyvillä näkemässä.”

Aiemmin käytössä olleessa digimateriaalissa oli puutteita, minkä vuoksi painettuun materiaaliin palaaminen ilahduttaa opettajaa. Painetun kirjan tekstit ja tehtävät ovat Kaunosen mielestä hyviä, suoraan digitaalisiksi muutettuina samat tehtävät eivät toimi. Hän kertoo, että kirjasta oppilaat saavat enemmän irti, oppivat enemmän ja käyttävät sanastoa monipuolisemmin. Lisäksi digimateriaalin aikana lisätehtäviä joutui tekemään itse ja kopioimaan oppilaille, jotta he saivat riittävää harjoitusta.

Pirjo Nieminen vahvistaa, että kopioimista on nyt huomattavasti vähemmän. Monet oppilaat hyötyvät siitä, että esimerkiksi sanakokeisiin opeteltavat sanastot ovat kirjassa paperilla.

Elina Niskanen toteaa, että oppilaat tekevät nyt huolellisemmin läksyjä, koska ne on helpompi löytää kirjasta: ”Oppilailla on selkeämpi käsitys siitä, missä kohdassa kirjaa mennään ja mistä mikin asia löytyy.” Niemisen mielestä opettajankin on helpompi nopealla silmäyksellä tarkistaa, että läksyt on kunnolla tehty.

Digiaika aiheutti sen, että osa oppilaista ei lukenut kokeisiin. ”Digimateriaalista opiskelu koettiin sen verran hankalaksi, että osa oppilaista ei edes vaivautunut avaamaan konetta ja etsimään opiskeltavaa asiaa”, Päivi Lahti sanoo. Hänen mielestään oppitunnin valmistelu on nyt nopeampaa ja tunneista saa monipuolisempia.

Digiaika aiheutti sen, että osa oppilaista ei lukenut kokeisiin. ”Digimateriaalista opiskelu koettiin sen verran hankalaksi, että osa oppilaista ei edes vaivautunut avaamaan konetta ja etsimään opiskeltavaa asiaa.”

Materiaali vaikuttaa tasoon ja tyytyväisyyteen ”Jo digimateriaaliin siirryttäessä monella meistä kieltenopettajista oli vahva epäilys siitä, että oppilaiden taitotaso tulee laskemaan kielissä. Näin meidän mielestämme myös kävi, etenkin ruotsissa. Toki tänä aikana oli myös koronavuodet ja etäopetusaika”, Lahti muistelee.

Kaunonen kuvaa ideaalia oppilaan digiopiskelumateriaalia taitavasti koodatuksi, pedagogisesti ansiokkaaksi, sisällöltään mielenkiintoiseksi sekä tarpeen mukaan ylös- ja alaspäin eriyttäväksi. Lisäksi materiaalia pitäisi voida käyttää suljetussa ympäristössä, jossa oppilaalla ei olisi pääsyä muille verkkosivuille. ”Jos jokin oppikirjakustantaja onnistuu tekemään sellaisen materiaalin, ottaisin sen käyttöön, mutta siihen asti pysyn mieluusti paperikirjojen parissa”, hän summaa.

Kieltenopettajat kertovat, että Pohjolanrinteen koulussa paperikirjoihin on toistaiseksi siirrytty vain kielissä ja matematiikassa, joten oppilailla on edelleen myös koneet käytössään. ”Meillähän on nyt kielissä suorastaan unelmatilanne, kun

saamme kielten tunneilla hyödyntää molempia: painettuja materiaaleja sekä tietokoneen mahdollistamia pelejä ja harjoituksia”, Nieminen hehkuttaa.

”Onneksi monen vuoden digikorpivaellus on päättynyt!”

Lahti iloitsee. Huoltajat ovat tyytyväisiä muutokseen, ja oppilaatkin ovat suhtautuneet positiivisesti. ”Yhtäkään nurinaa ei ole syksyn aikana oppilaiden suusta kuulunut itse kirjoista. Ainoa valituksen aihe on ollut liian painava reppu”, Kaunonen sanoo.

Kaunonen kuvaa ideaalia oppilaan digiopiskelumateriaalia taitavasti koodatuksi, pedagogisesti ansiokkaaksi, sisällöltään mielenkiintoiseksi sekä tarpeen mukaan ylös- ja alaspäin eriyttäväksi. Lisäksi materiaalia pitäisi voida käyttää suljetussa ympäristössä, jossa oppilaalla ei olisi pääsyä muille verkkosivuille.

POHJOLANRINTEEN KOULUN OPPILAIDEN MIETTEITÄ

… PAPERIKIRJOJEN PUOLESTA:

• kokeisiin lukeminen on 100 kertaa helpompaa

• kirjoista oppii paremmin

• silmät eivät rasitu kirjoista niin paljon, etenkin jos illalla opiskelee

• tehtävät saa paljon nopeammin eteensä, ei kirjautumisia tai nettiongelmia, akku ei pääse loppumaan

… DIGIMATERIAALIN PUOLESTA:

• asiat saattavat olla paljon tiivistetymmässä, helpommin omaksuttavassa muodossa esimerkiksi Classroomissa

• jos kirjan unohtaa kotiin, se on sitten siellä kotona, mutta jos materiaali on digitaalisena, tehtävät pystyy tekemään myös puhelimella

• tekstit pystyy kuuntelemaan, jolloin voi tehdä samalla jotain muuta

• kokeisiin on helpompi lukea kirjoista, mutta tehtävät on helpompi tehdä diginä

Lukiossa molemmat käytössä

Riihimäen lukion rehtori Kari Jukarainen kertoo, että lukiossa digimateriaalin käyttöön ei ole velvoitettu vaan opettajat ovat itse saaneet valita, onko käytössä digi vai printti. ”Toki päätös on tehty aineryhmässä”, Jukarainen tarkentaa. ”Osassa oppiaineista käytetään toisissa opintojaksoissa printtiä, toisissa digiä, eli käytäntö voi vaihdella oppiaineen sisälläkin.”

Jukarainen valottaa, että valinnanmahdollisuus on ollut koko sen ajan, kun digimateriaalia on ollut tarjolla: ”Aiemmin opiskelijat käyttivät lähestulkoon yksinomaan printtiä. Kun vuoden 2019 LOPS otettiin käyttöön, silloinen opetuspäällikkö jätti suosiolla päätöksen materiaalin hankkimisesta opettajalle. Asiaa ei siis lähdetty ohjaamaan ylhäältä.”

Oppivelvollisuuden laajenemisen jälkeen oppimateriaalihankinnat tehdään lukiolla. Rehtori laatii lukuvuoden materiaalitilauksen koulusihteerin kanssa edellisenä keväänä. Erityisopettajan suosituksesta joillekin opiskelijoille voidaan hankkia digimateriaali, vaikka muu ryhmä käyttäisi perinteistä printtiä – ja päinvastoin.

Aiemmin tehdyn pikagallupin perusteella opiskelijoiden mielestä digimateriaali soveltuu hyvin kieltenopiskeluun, mutta esimerkiksi reaaliaineissa he käyttävät mielellään perinteisiä printtikirjoja. Jukarainen uskoo yhtenä syynä olevan sen, että printtikirja on helpommin hahmotettava rajallinen kokonaisuus. Digimateriaalin mahdollisuus loputtomiin lisämateriaalilinkkeihin saattaa uuvuttaa erityisesti kiltit ja tunnolliset opiskelijat, jotka eivät voi jättää yhtään linkkiä avaamatta. Ilmiö saattaa olla tuttu kenelle tahansa esimerkiksi verkkosanomalehdistä. ”Itsekin luen mieluummin verkosta näköispainoksen, koska sillä on selkeä alku ja loppu”, hän toteaa.

Rahakirstun vartija myhäilee

Jukaraisen mielestä digimateriaalien lisenssipolitiikka ja hinnoittelu on edelleen melko sekavaa, vaikka siihen on vuosien varrella saatukin jonkinlaista logiikkaa. Digiä ja printtiä yhdistelevä käytäntö on kuitenkin suorastaan säästänyt rahaa.

”Rehtorina voisin todeta, että suuressa lukiossa opiskelijalta toiselle kierrätettävä printtikirja on huomattavan edullinen verrattuna digimateriaaliin. Meillä esimerkiksi tällä hetkellä vuoden 2024 tilinpäätöksen mukaan digimateriaaleihin varattu summa ei riitä mutta printtikirjoista säästimme useita tuhansia euroja.” Joissakin oppiaineissa yksi printtikirja ehtii vuoden aikana kiertää kolmella eri opiskelijalla. Opiskelijat pitävät vihkotyöskentelystä, joten vihkoja kuluu nykyisin Riihimäen lukiossa tuhansittain lukuvuodessa.

Jukarainen suosittelee oman lukionsa käytäntöä muillekin: ”Näin koulupäivän aikana on myös oppitunteja, jolloin ei tarvitse tuijottaa ruutua. Ja printtikirja ei tarkoita sitä, että oppitunnilla ei voitaisi hyödyntää digitaalisen maailman mukanaan tuomia etuja. Uskon tässä vahvasti hybridimalliin, ja vielä kirstunvartijana täytyy todeta rahan säästyminen. Minusta cocktail on toimivampi kuin mustavalkoinen ajattelu.”

Huoltajien ja asiantuntijoiden näkemykset esiin Riihimäkeläisen neuropsykologian erikoispsykologi Minna Peltopuron kirjoittama mielipidekirjoitus aiheesta ”Mitä

Pohjolanrinteen koulussa paluu printtikirjoihin on otettu hyvin vastaan. ”Yhtäkään nurinaa ei ole syksyn aikana oppilaiden suusta kuulunut itse kirjoista. Ainoa valituksen aihe on ollut liian painava reppu”, englanninopettaja Maija Kaunonen sanoo.

yleistyvä digitaalinen opetus tekee lastemme aivoille?” julkaistiin Helsingin Sanomissa marraskuussa 2023, ja se oli osaltaan vauhdittamassa Riihimäen kaupungin käänteistä digiloikkaa.

Peltopuro kertoo, että kirjoituksen ilmestymisen jälkeen Riihimäen koulutoimi otti häneen yhteyttä ja pyysi neuropsykologian asiantuntijana hänet mukaan muokkaamaan digiopetusta terveellisempään suuntaan. Asian suunnittelutyö oli jo tuolloin aloitettu.

”Teimme mittavan selvityksen asiasta, muun muassa lähetimme kyselyt oppilaille, huoltajille ja opettajille. Oma roolini liittyi myös sen selvittämiseen, mitä tämänhetkinen tutkimus tietää riskeistä”, Peltopuro selittää.

Terveyshaitoista on yksimielisyys Liiallinen digilaitteilla vietetty päivittäinen aika on tutkimusten mukaan yksiselitteisesti terveydelle haitallista. Riskejä tiedetään olevan muun muassa silmäterveydelle, lihaksille ja nivelille, unen häiriintymiselle, mielenterveydelle ja aivoterveydelle, ja esimerkiksi päänsäryt voivat lisääntyä.

Riihimäen selvityksessä kysyttiin suomalaisilta eri alojen asiantuntijoilta kuten neurologeilta, psykologeilta ja optikoilta

mielipidettä siihen, mikä olisi turvallinen digilaitteella vietetty aika koulupäivän aikana. ”Asiantuntijoiden mukaan 12-vuotiaille aika olisi 1–2 tuntia ja 15-vuotiaille 2–3 tuntia”, Peltopuro sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan turvallinen digilaitteella vietetty aika olisi 12-vuotiaille 1–2 tuntia ja 15-vuotiaille 2–3 tuntia, Peltopuro sanoo.

Hänen mukaansa aivoterveyden näkökulmasta erityisen kuormittavaa on digilaitteilla multitaskaaminen eli monen yhtäaikaisen asian tekeminen: ”Nuorten aivojen kehitys on täysin kesken, erityisesti niiltä osin, jotka ohjaavat toimintaa. Kun digilaitteella tekee yhtä aikaa vaikkapa matikkaa ja samalla eri somekanavien sovellukset ovat auki tai vaikkapa älypuhelin käytössä, kuormitus aivoille kasvaa hyvin suureksi. Tästä seuraa väsymystä, ärtymystä ja keskittymisen haasteita, eikä oppiminen onnistu.”

Lisää keskustelua kouluihin

Peltopuro on myös riihimäkeläisen koululaisen huoltaja. Hänen lapsensa koulussa oppituntien aikana digilaitteen ääressä vietetty aika on vähintään puolittunut kuudesta tunnista 0–3 tuntiin, sillä viikoittain on runsaasti tunteja juuri niissä aineissa, joissa on siirretty takaisin perinteisiin oppikirjoihin – eli kielissä ja matematiikassa.

Peltopuron näkemyksen mukaan puhe älylaitteiden käyttämisestä ja haitoista on kokonaisuutena lisääntynyt Suomessa, ja samaa keskustelua käydään maailmanlaajuisestikin. Hän kiittelee sitä, että älypuhelinten käyttämiseen on kansallisen aivoterveysohjelman puitteissa saatu näyttöön perustuvat suositukset lapsille ja nuorille. ”Jos tällä hetkellä kirjoittaisin asiasta mielipidekirjoituksen, ensimmäiseksi kiittäisin Riihimäen koulutoimen johtoa siitä, että he tarttuivat haasteeseen muokata digioppiminen uudelle tolalle”, hän sanoo.

Peltopuro haluaisi myös herätellä keskustelua ylipäätään digitaalisen materiaalin käytöstä opiskelussa, erityisesti peruskoulussa Suomessa. Hän toivoo tutkimusnäyttöön perustuvaa kansallista linjaa, jotta innostuneessa uuden kokeilun ilmapiirissä emme poistaisi oppimisen näkökulmasta kaikkea jo tehokkaaksi tiedettyä tai tuottaisi nuorille vahingossa terveydellisiä haittoja.

Esimerkiksi luetun ymmärtämisen oppiminen on yläkouluiässä kriittisessä vaiheessa: tällöin opitaan lukemaan tietotekstejä ja poimimaan niistä olennainen. ”Mitä tapahtuu luetun ymmärtämisen taidolle, jos kaikki oppilaat voivat lukemisen sijaan valita digimateriaalista löytyvän kuuntelunapin klikkaamisen?” Peltopuro kysyy. ”Kuullun ymmärtäminen on eri asia kuin luetun ymmärtäminen, ja luetun ymmärtäminen kehittyy vain lukemalla.”

KAUPUNKI KYSYI OPPIMATERIAALIEN KÄYTÖSTÄ

OPETUSPÄÄLLIKKÖ Outi Ervasti esittelee kaupungin teettämän kyselyn tuloksia. Oppimateriaaleja koskevaan kyselyyn saatiin opettajilta, huoltajilta ja oppilailta yhteensä 1 969 vastausta, ja asiantuntijoille suunnattuun osioon vastasi 62. ”Saimme kaikilta vastaajaryhmiltä runsaasti vastauksia myös avoimiin kysymyksiin”, Ervasti kertoo.

Kieltenopettajilta ja huoltajilta tuli muun muassa seuraavaa kieltenopiskeluun liittyvää palautetta: Jos oppilaalla on oppimisvaikeuksia, sähköinen materiaali on vaikeaa – tekstit ovat pitkiä ja hankalasti löydettävissä.

Kielioppitehtävissä ei ole tarpeeksi variaatioita eikä eriyttämismahdollisuuksia.

Usein myös oikeinkirjoitus tuottaa haasteita sähköisen materiaalin kanssa.

Huoltajien on helpompaa tukea oppilaita, jos heillä on käytettävissään perinteiset oppikirjat.

Sähköisessä materiaalissa on omat etunsa, mutta siinä on myös ongelmakohtia.

Suurimpana ongelmana on oppilaiden toiminnan valvominen. Osa oppilaista tekee koneella jotain muuta kuin opiskelee.

Kielten oppimistaso on ollut selkeästi laskusuunnassa sen jälkeen, kun on siirrytty pelkkään digimateriaalien käyttöön.

Monivalintatehtävissä on mahdollista kokeilla ”rämpyttämällä” vastaukset oikeiksi.

Kieltenopettajat iloitsevat siitä, että heidän käytössään on nykyään printin ja digin yhdistelmä.

Kielten tehtävissä on osattava käyttää juuri oikeaa sanaa ja sanamuotoa, jotta tehtävä on järjestelmän mukaan oikein.

Selvityksen mukaan opettajat suosivat perinteistä oppimateriaalia matemaattisissa aineissa ja vieraissa kielissä. Oppilaat taas kannattivat perinteisiä materiaaleja kaikissa aineissa matematiikkaa lukuun ottamatta. Selvityksen seuraus oli, että syksyllä 2024 Riihimäen kouluissa siirryttiin digialustoista takaisin kirjoihin kielissä ja matematiikassa. Ervasti kertoo, että ensi syksynä tarkoitus on lisätä kirjoja myös muissa oppiaineissa.

Kaupungin toimenpiteenä digihyvinvoinnin edistämiseksi koulujen digilaitteiden käyttöä rajataan opiskeluun. Joillekin sivustoille, sovelluksiin ja peleihin pääsyä rajoitetaan, ja yörauhan aikana klo 22.00–6.00 laitteita ei voi käyttää ollenkaan.

Enkel svenska

Ammattikorkeakoulujen

hankkeessa laadittiin materiaalia ruotsin kieleen. Enkel svenska -materiaalissa on otettu erityisesti huomioon lukivaikeuksiset opiskelijat.

Teksti ja kuva PAULA

VÄLIMÄKI, MAGDALENA SANDELL, SARI MYLLYMÄKI, RAIJA LUMMI

Marraskuussa 2024 julkaistiin Svenska kulturfondenin rahoittaman Stödmaterial för dyslektiker i svenskundervisningen vid yrkeshögskolor -hankkeen tuotoksena syntynyt uusi materiaali ja verkkosivusto Enkel svenska. Sivusto ja materiaali on rakennettu opiskelijan ja opettajan tueksi. Materiaali pyrkii tukemaan ja innostamaan opiskelijoita, joille ruotsi on jostakin syystä haastavaa, ja se tarjoaa opettajalle tukimateriaalia ruotsin opetukseen. Erityisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat olleet opiskelijat, joilla on lukivaikeus.

MIKÄ ON ENKEL SVENSKA?

ENKEL svenska -materiaali on ensisijaisesti suunnattu ammattikorkeakouluille. Materiaalia on valmistettu liiketalouden, tekniikan, sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurista musiikin ja kuvataiteen alalle. Materiaalia voi hyödyntää muissakin opinnoissa, ja lukivaikeuden huomioimiseen liittyvistä vinkeistä on hyötyä jokaiselle kieltä opettavalle ja opiskelevalle.

Materiaalia varten on julkaistu uusi enkelsvenska.fiverkkosivusto, joka on osana hankkeen yhteistyökumppanin Svenska nu -verkoston Plugga nu -oppimateriaalisivustoa. Svenska nu vastaa sivuston ylläpidosta hankkeen päättymisen jälkeen.

Enkel svenska sisältää tekstejä, dialogeja, sanastoja, äänitteitä, videoita ja erilaisia harjoituksia. Pääsääntöisesti harjoituksissa on hyödynnetty Moodlen H5P-tehtäviä. Arcadan opiskelijat ovat tehneet sekä äänitiedostot että videot hankemateriaalille. Materiaalia voi käyttää verkkosivulla tai ladata omalle koneelle, ja sitä voi vapaasti muokata omaan opetukseensa soveltuvaksi.

Miten kaikki alkoi?

Sari Myllymäki on toiminut useita vuosia SOTE-alan ruotsin opettajana Tampereen ammattikorkeakoulussa, ja näiden vuosien aikana hän on kohdannut paljon opiskelijoita, joilla on lukivaikeus. Hanke sai alkusysäyksen 2020, kun hän päätti laskea, kuinka suurella osuudella kaikista hänen syysluku-

kauden opiskelijoistaan oli joko lukidiagnoosi tai opiskelijan itsensä tai opettajan epäilemä lukivaikeus. Yhteismäärä oli poikkeuksellisen korkea: 18 %. Tätä ennen oli jo tullut vastaan, että jokaisessa ryhmässä on muutamia opiskelijoita, joilla on diagnosoitu lukivaikeus. Yleisen arvion mukaan lukivaikeus on noin 10 prosentilla ammattikorkeakouluissa opiskelevista.

Myllymäki totesi, että aihetta tulisi tarkastella lähemmin ja samalla tulisi pyrkiä laatimaan jonkinlaista helpotettua materiaalia näille opiskelijoille. Koska aihe tuntui laajalta, hän päätyi ensin hakemaan rahoitusta hankesuunnitteluun, ja tämän jälkeen hän keräsi kontaktiensa kautta ympärilleen ryhmän ruotsin opettajia eri ammattikorkeakouluista ympäri Suomen.

Hankkeessa ovat olleet mukana Tampereen, Lapin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut ja Yrkeshögskolan Arcada. Hanketta suunniteltiin vuosina 2021–2023 ja lopulta työstettiin vuosien 2023–2024 aikana. Yhteistyössä on ollut mukana muun muassa Erilaisten oppijoiden liitto, Kuntoutussäätiö ja Osaamiskeskus Datero. Lisäksi on konsultoitu erityisopettajia ja opiskelijoita ja tutustuttu valmiiseen materiaaliin ja aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.

Yleisen arvion mukaan lukivaikeus on noin 10 prosentilla ammattikorkeakouluissa opiskelevista.

Havaintoja lukivaikeudesta

Hanke on opettanut paljon selkokielisten tekstien laatimisesta, ulkoasusta ja asettelusta. Yksinkertaistetun kielen täytyy olla jopa parempaa kuin yleiskielen. Jotta olennainen sanoma välittyy, ilmaisun täytyy olla erityisen selkeää ja tarkkaa. Lukivaikeuden vuoksi tulisi kirjoittaa yksinkertaisin rakentein ja lyhyin lausein unohtamatta tekstin väljyyttä, asettelua ja ulkoasua. Yksinkertaistettua tekstiä on kuitenkin vaikea kirjoittaa, sillä ammattikorkeakouluissa on paljon ammattisanastoa ja ammattikieltä, jota pitäisi opettaa.

Toiston merkitys korostuu lukivaikeudessa. Erityispedagogi Aija Lund kertoi hankkeen päätöswebinaarissa, että yleensä oppimisessa tarvitaan 12 toistoa mutta lukivaikeuksinen tarvitsee samaan lopputulokseen 80 toistoa. Opiskelijaa kannattaa ohjata ja rohkaista altistumaan ruotsin kielelle omien

intressiensä mukaan koulun ulkopuolella esimerkiksi elokuvien tai musiikin avulla.

Julkaisualustana oleva verkkosivu ja H5P-tehtävätyyppi sekä käytettävissä oleva hankeaika ja -resurssit ovat asettaneet jonkin verran rajoituksia sille, miten lukivaikeus on voitu ottaa huomioon materiaalissa. Hanketyöryhmän mielestä olisi hyvä, että H5P-tehtävissä yleisesti otettaisiin paremmin huomioon saavutettavuus ja erilaiset oppijat. Materiaalin tekijänoikeudet mahdollistavat sen, että kukin saa muokata ja käyttää sitä vapaasti.

Hankkeen aikana on tullut ilmi, että opettajat kaipaavat tietoa ja keinoja lukivaikeuksisen opiskelijan tukemiseen ammattikorkeakoulutasolla. Ammattikorkeakouluun tullaan eri polkuja, ja opiskelijat muodostavat erittäin heterogeenisen ryhmän. Jokaisessa ryhmässä on lukivaikeuksisia opiskelijoita. Edelleen on myös paljon opiskelijoita, joiden lukivaikeus huomataan vasta korkea-asteella. Oppimisvaikeudet on hyvä ottaa huomioon niin ikään opettajankoulutuksessa.

Hankkeen aikana on havaittu, että lukivaikeuden testaus ei ole yhtenäinen ammattikorkeakouluissa. Testejä pitäisi tehdä jo opintojen alkuvaiheessa, koska mahdollinen lukivaikeus vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin, opintojen etenemiseen ja lopulta opinnäytetyövaiheeseen.

Ammattikorkeakouluun tullaan eri polkuja, ja opiskelijat muodostavat erittäin heterogeenisen ryhmän.

Palautetta hankkeesta

Hankkeen tarpeellisuudelle saatiin vahvistusta jo syksyllä 2023 Jyväskylässä Kielten ja viestinnän opettajien päivillä, joille hanke tuotti workshopin ja luennon. Hankkeen päätöswebinaari pidettiin 20.11.2024. Ilmoittautuneita oli yli sata, mikä ilahdutti järjestäjiä ja kertoi kiinnostuksesta hankkeen teemaan. Webinaarissa esiteltiin melko

Hanketyöryhmän jäsenet (vasemmalta): Magdalena Sandell, Raija Lummi, Paula Välimäki ja Sari Myllymäki.

perusteellisesti, millaista materiaalia verkkosivustolle on tehty, miten lukivaikeus on pyritty huomioimaan ja millä tavalla opettaja voi vapaasti hyödyntää materiaaleja ja siirtää niitä omalle opetusalustalleen.

Saadun palautteen mukaan yleisö piti Enkel svenska -verkkosivuston rakennetta selkeänä ja helposti navigoitavana. Materiaalia pidettiin monipuolisena. Kiitosta sai videoiden erittäin selkeä puhe, tekstien lyhyys ja mahdollisuus siirtää materiaalia omalle alustalle. Joidenkin mielestä materiaali näytti ensisilmäyksellä liian yksinkertaiselta, mutta samalla todettiin, että opiskelijoiden lähtötaso on heikentynyt. On hyvä, että materiaalia voi hyödyntää monilla koulutusasteilla ja että se antaa mahdollisuuden eriyttää opetusta. Yksi vastaajista totesi, että hänen aiemmin opetuksessa käyttämänsä materiaalit ovat nykyään monille opiskelijoille liian vaikeita, joten Enkel svenska -sivustolta

saa varmasti sopivaa materiaalia opintojaksoihin.

Hankkeen lopussa saatu positiivinen palaute tietysti lämmittää hankeryhmää. Vielä enemmän ilahduttaa, jos hankkeen aikana tehtyjä materiaaleja hyödynnetään opetuksessa ja kielten oppimisessa. Jos lukivaikeuksinen opiskelija kokee Enkel svenska -sivustoa käyttämällä, että materiaalit tukevat, inspiroivat ja saavat opiskelijan luottamaan omiin kykyihinsä oppia ruotsia, olemme hankkeessa onnistuneet tavoitteissamme.

Kirjoittajat: Paula Välimäki, Magdalena Sandell, Sari Myllymäki, Raija Lummi

Paula Välimäki toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, Magdalena Sandell Yrkeshögskolan Arcadassa, Sari Myllymäki Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Raija Lummi Lapin ammattikorkeakoulussa.

LUKKI-hanke, kiitos ja hyvästi?

Lukion kieltenopetuksen kehittämishanke, tuttavallisemmin LUKKI, tulee päätökseensä tänä vuonna. Hanke ja sen vetäjä Marja Jegorenkov palkittiin ansaitusti Kari Sajavaara -tunnustuksella

Teksti MARCUS WALLIN kuva TIINA SALOMAA

PALKINTO YHTEISKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄSTÄ TYÖSTÄ

LUKKI ja Marja Jegorenkov palkittiin Jyväskylässä 17.1.2025 Kari Sajavaara -palkinnolla yhteiskunnallisesti merkittävästä työstä kielten alalla. Palkintoperusteissa todetaan, että LUKKI-hanke on edistänyt ansiokkaasti kieltenopetuksen ja etenkin vähemmän opiskeltujen kielten asemaa lukiossa. LUKKI on konkreettisesti järjestänyt ja rahoittanut lukioiden opettajille ja opiskelijoille tilaisuuksia tutustua kieliin ja kulttuureihin, käyttää ja oppia niitä. Hankkessa on tuotettu materiaaleja ja lanseerattu opiskelijoille suunnattu ”Kielitietoinen on ja tekee, mitä haluaa” -kampanja. Lukion ops-perusteiden uudistuessa vuonna 2019 LUKKI-verkosto tarjosi uusien opetussuunnitelmien jalkauttamiseen koulutusta. Koronarajoitusten aikaan LUKKI järjesti teemawebinaareja ja tuki opettajia uudenlaisissa työhaasteissa. Kielten pedagogiikkaa on hankkeessa ajateltu laaja-alaisesti: kieliä on yhdistetty merkityksellisiin osaamisen konteksteihin kuten yrittäjyyteen ja kansainvälisyyteen. LUKKI on rakentanut laajaa yhteistyöverkostoa Opetushallituksen, Ylioppilastutkintolautakunnan, korkeakoulujen kieliasiantuntijoiden ja työelämän suuntaan muistuttaen kielten osaamisen merkityksestä. Hanke on ottanut kantaa ja osallistunut aktiivisesti kielikoulutuspoliittiseen keskusteluun. Viimeisin voimannäyte tästä on marraskuussa 2024 järjestetty SaRaVe-seminaari, joka kokosi yhteen päättäjiä ja lehdistön edustajia keskustelemaan kielten osaamisesta. Ilman LUKKI-verkoston tinkimätöntä tahtoa ja halua vaikuttaa lukioissa mahdollisuuksiin, motivaatioon ja tarpeisiin opiskella kieliä emme olisi nyt tilanteessa, jossa lukiokentältä on viime aikoina kuultu useita kieltenopiskeluun liittyviä positiivisia viestejä. Kiitos ja paljon onnea, LUKKI!

Kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto) järjestää muistoluennon ja jakaa palkintoja vuosittain professori Kari Sajavaaran (1938–2006) kunniaksi.

Lähde: Kieliverkosto

2025.

Aloittaessamme lukion vieraiden kielten kehittämistehtävää seitsemän vuotta sitten emme aivan hahmottaneet, mihin olimme ryhtymässä. Koulullamme Helsingin Suomalaisella Yhteiskoululla on toki pitkät perinteet erilaisten hankkeiden ja projektien vetämisestä, mutta koko valtakunnan kattavan, lukioiden kieltenopetusta tukevan ja rikastuttavan hankkeen kanssa olimme uuden edessä. Tilannetta ei aluksi helpottanut se, että opetus- ja kulttuuriministeriö antoi meille hyvin vapaat kädet toiminnan suunnitteluun, joskin vuosi vuodelta olemme tulleet nohevammiksi tässä loputtoman vastuun ja vapauden yhdistelyssä.

Kehittäjien verkosto

Albert Camus’n mukaan kaikella suurella on yleensä naurettava alku, ja tämä ajatus mielessämme lähdimme rakentamaan toimintamalleja hankkeelle. Koska tiesimme, että hankerahoitusta oli myönnetty myös moniin muihin oppiaineisiin yhteensä 11 lukiolle ympäri Suomea, pyrimme heti oman tehtävämme määriteltyämme verkostoitumaan heidän kanssaan mahdollisimman suuren synergiaedun takaamiseksi. Jo ensimmäisestä vuodesta lähtien järjestimme pienimuotoisia tilaisuuksia ja kiersimme ympäri Suomea erilaisissa koulutusalan tapahtumissa kertomassa hankkeestamme ja keräämässä aiheesta kiinnostuneiden opettajien nimiä ja yhteystietoja. Tarkkasilmäisimmät ovatkin ehkä bonganneet LUKKI-koordinaattoreita listoineen niin Educassa kuin SUKOLin erilaisissa tapahtumissa. Nimiä kerätessämme myös kartoitimme, millaisia toiveita kieltenopettajilla on koulutuksista ja opiskelijatapahtumista, ja tulimme samalle luoneeksi mallin, jonka keskiössä on suomalainen vieraiden kielten opettaja.

Eri oppiaineiden kehittämistehtävälukiot lähestyivät tehtäväänsä hyvin erilaisilla tavoilla, ja painotukset vaihtelivat suuresti. Useimmat koulut päätyivät palkkaamaan hankkeilleen erillisen koordinaattorin, kun Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu hankkeen johtaja Marja Jegorenkovin johdolla uskoi opettajien tietotaitoon ja osaamiseen. Niinpä toimintamme suunnittelusta ja toteuttamisesta onkin vastannut kymmenkunta koulumme lukion kieltenopettajaa, joiden kaikkien erityisosaamista hanke on päässyt tehokkaasti hyödyntämään.

Pieniä ja suuria tapahtumia

Näihin seitsemään vuoteen mahtuu valtavasti tapahtumia, sekä pieniä että suuria. Aika on kulunut nopeasti, ja jotenkin kaukaiselta tuntuvatkin jo vuodet, jolloin toimintaa piti radi-

Marja Jegorenkov ja muu LUKKI-ryhmä ottivat vastaan Kari Sajavaara -palkinnon Jyväskylässä tammikuussa 2025.

kaalisti sopeuttaa ja muuttaa koronarajoitusten iskettyä kouluihin ja ylipäätään yleisötapahtumien järjestämiseen. Suurista tapahtumista mainittakoon vuosina 2024–2025 Helsingissä järjestetyt LUKKI-koulutuspäivät, jotka keräsivät molempina vuosina 150 opettajaa kokonaiseksi päiväksi kouluttautumaan ja verkostoitumaan. Vähemmän opiskeltujen maailmankielten saksan, ranskan ja venäjän opettajien ja opiskelun tukeminen on ollut hankkeen johtotähtiä, ja tästä aiheesta onkin järjestetty muun muassa yli sata asiantuntijaa kerännyt Venäjä-seminaari vuonna 2022 sekä suuri määrä satoja opettajia ja opiskelijoita ympäri Suomen tavoittaneita tapahtumia aina jatko-opintopäivistä macaron-leivontapajoihin. Hankkeen ainakin tällä erää viimeinen voimainponnistus ajoittuu toukokuulle 2025, kun Jyväskylässä järjestetään kehittämistehtävälukioiden yhteiset lukiopäivät, joille odotetaan yli 500 opettajaa ympäri valtakunnan.

Koulutusten ohella osallistuminen valtakunnalliseen koulutuspoliittiseen keskusteluun on ollut hankkeelle tärkeää. Vieraiden kielten opiskelun suosioon meteorin lailla iskenyt korkeakoulujen pisteitysuudistus sai aikaan valtavan palautevyöryn niin opettajilta kuin opinto-ohjaajiltakin, ja kovalla työllä onnistuimme raivaamaan itsemme mukaan keskeisiin pöytiin, kun tuhovoimaista pisteitysmallia lähdettiin nopeasti alkuperäisen julkaisemisen jälkeen uudistamaan. Vuonna 2024 toimintansa käynnistäneen SaRaVe-verkoston kanssa tehty yhteistyö on toinen hyvä esimerkki vaikuttamistyöstämme; vieraiden kielten tilanne tulee käsittelyyn perusopetuksen tulevaisuutta pohtivalle työryhmälle, jossa ei alun perin ollut vierailla kielillä edustusta ollenkaan.

Tätä tekstiä kirjoittaessani LUKKI-hankkeen jatko on vielä avoinna, tietoa lisärahoituksesta tai hankkeen jatkumisesta ei ole. Olisi sääli, jos vuosien aikana syntyneet verkostot ja hyväksi todetut toimintamallit pääsisivät rapistumaan eikä jatkoa seuraisi. Erityisen ikävää tämä olisi tietenkin kieltenopettajille sekä vähemmän opiskeltujen kielten lukio-opiskelijoille, mutta hankkeiden loppuminen lähettäisi ikävän viestin lukioihin ja laajemminkin suomalaiselle koulutuskentälle. Tammikuussa 2025 hankkeelle myönnetty Kari Sajavaara -tunnustuspalkinto valtakunnallisesti merkittävästä työstä vieraiden kielten puolesta on hieno välietappi toivottavasti vähintään yhtä vimmalla ja voimalla jatkuvan LUKKI-hankkeen polulla!

INTOHIMONA VENÄJÄNOPETUS

Teksti Marja Jegorenkov

OLEN todella iloinen ja otettu koko LUKKI-poppoon puolesta saamastamme Kari Sajavaara -palkinnosta. Olemme tehneet vuodesta 2018 paljon töitä kielenopetuksen hyväksi, pitäneet vähän opiskeltujen kielten puolta ja yrittäneet innostaa ja kannustaa opettajia jaksamaan työssään. Palkinto on merkki siitä, että hankkeelle määrittelemämme tehtävät ovat olleet oikeita eikä työmme ole mennyt hukkaan. Minusta ei koskaan pitänyt tulla opettajaa. Kielet ja kulttuurit olivat aina kiinnostaneet minua, mutta en osannut ajatellakaan, mitä niillä voisi tehdä työelämässä. Opiskelin yliopistossa venäjää, ranskaa ja filosofiaa. Ajauduin vahingossa ranskan ja pian myös venäjän opettajaksi aikuisopetuksen pariin, ja huomasin, että tulin erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja pidin opettamisesta. Opettajaksi valmistuttuani työskentelin tutkijana ja opettajana yliopistoilla, kunnes päädyin Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun, jossa olen nyt ollut 25 vuotta venäjän kielen lehtorina ja viimeiset 16 vuotta lukion rehtorina – pesti, johon en myöskään ikinä ollut kuvitellut ryhtyväni.

SYKissä aloittaessani päämääräni oli lisätä venäjän opiskelijoiden määrää ja motivoida heitä niin, että he jatkavat venäjänopintojaan koulussamme koko koulu-uransa ajan. Olen saavuttanut tämän päämäärän: meillä on tällä hetkellä 250 pitkää venäjää vieraana kielenään opiskelevaa lasta ja nuorta, ja venäjänopettajiakin on neljä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vuonna 2022 ei peloistamme huolimatta vaikuttanut opiskelijamääriimme, mutta se teki opettamisesta moraalisesti haastavampaa. Opiskelijamme ymmärtävät, että venäjän kielen taitoa tarvitaan tulevaisuudessakin, joskin eri yhteyksissä kuin aiemmin. Toivon, että ne opettajat saavat jatkaa työtänsä, jotka vielä opettavat kouluissa ranskaa, saksaa, venäjää, espanjaa ja italiaa, ja että alalle on hakeutujia tulevaisuudessakin!

Huomio opett ajan työhön

Opetusalan Educa-tapahtumassa opettajat voivat virkistyä ja kouluttautua. SUKOLin tuottamassa ohjelmassa keskusteltiin monikielisistä ryhmistä ja tutustutt iin kirjailijaan tutt ujen tarinoiden takana.

Teksti ANNA HALME kuvat ANNA HALME, HELSINGIN MESSUKESKUS SUKOL

Tammikuussa Helsingin Messukeskuksessa järjestetyssä Educa-tapahtumassa vieraili lähes 17 000 koulutusalan ammattilaista ja vaikuttajaa. Jo 29. kertaa järjestetyn tapahtuman teema kuului: ”Merkityksellinen tulevaisuus rakentuu osallisuudella, oppimisella ja osaamisella.” Educassa kuultiin muun muassa vaalivuoden ensimmäinen puoluejohtajien tentti, jonka alkusanoissa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto totesi, että koulutus ja sivistys ovat osa henkistä huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Samaa voi sanoa erityisesti kieli- ja kulttuuritaidoista.

SUKOLin messuständi oli perinteiseen tapaan pedagogisten opettajajärjestöjen yhteisellä osastolla Opettajan olohuoneessa. Kieltenopettajia keräsi ständille mahdollisuus tutustua SUKOLiin ja sen jäsenyhdistyksiin ja tavata kieliyhdistysten puheenjohtajia. Opettajan olohuoneen lavaohjelma tarjosi messujen kumpanakin päivänä aineksia opettajan työn kehittämiseen.

Monikielinen koulu

SUKOLin ja Oman äidinkielen opettajat ry:n yhdessä tuottama Monikielinen koulu -paneelikeskustelu kiinnosti laajaa yleisöä Educan perjantai-iltapäivänä. Paneelissa käsiteltiin monikielisten oppijoiden tukemista ja pohdittiin monikielisyyden haasteita ja iloja, muutos- ja kehitystarpeita. Keskustelijoilla oli itsellään opettajataustaa ja laajaa asiantuntemusta monikielisessä ryhmässä toimimisesta ja monikielisyyden vahvistamisesta. Paneelia johti Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry:n puheenjohtaja Hanna Pyykönen. Oman äidinkielen opettajat ry:stä mukana oli puheenjohtaja Larissa Aksinovits, joka opettamisen ohella on tohtoriopiskelija Tallinnan yliopistossa. Paneeliin osallistui saman yliopiston suomen kielen ja kulttuurin lehtorina toimiva Maija Yli-Jokipii. Heidän lisäkseen paneelissa olivat opinto-ohjaaja, auktorisoitu kääntäjä Pertti Pyhtilä ja Jyväskylän kaupungin kielija kulttuuriryhmien opetuksen palvelupäällikkö Pia Bärlund. Hanna Pyykösen ensimmäinen kysymys käsitteli käytännön keinoja monikielisten oppijoiden tukemiseksi luokassa. Maija Yli-Jokipii listasi omia kikkojaan: ”Kuvat, piirtäminen, näytteleminen, saman asian selittäminen monella tavalla.” Hän korosti myös oppijan yritysten kannustamista, vaikka kielenpäästä saisi kiinni vain vähänkin. Larissa Aksinovits lisäsi, että opettaja voi toimia kulttuurilinkkinä, joka selventää muuntaustaisille oppijoille Suomen koulusysteemiä ja vaikkapa käytössääntöjä.

Pyykönen totesi, että kaikki tämä kuulostaakin onneksi tutulta vieraan kielen opettajalle, joka on jo omassa oppiaineessaan tottunut käyttämään kuvia ja eleitä, kannustamaan ja välittämään kulttuuritietoutta.

Aikuisten haasteet heijastuvat lapsiin Kysymykseen isoimmista haasteista monikielisten oppijoiden kanssa työskenneltäessä Pia Bärlund vastasi, että valitettavasti hallinnollinen byrokratia saattaa muodostaa suurimman esteen avun saamiselle. ”Tarvitaan lisää poikkihallinnollista yhteistyötä”, hän summasi. Aina haasteet eivät johdu esimerkiksi oppimisvaikeuksista. Suomen- ja ruotsinkielisillä lapsilla on etulyöntiasema: jos oma äidinkieli on myös koulun opetuskieli, voi sanoa, että lapsi valmistautuu koulunkäyntiin koko elämänsä ajan. Maahantulleiden tilanne on täysin eri. Aksinovits vahvisti, että tarvitaan monikielisiä osaajia mo-

Jukka Behm ja Elsi Santala Opettajan olohuoneen lavalla.

oman äidinkielen opetukseen saadaan tulevaisuudessa monikielisiä asiantuntijoita, joita tarvitaan, kun monikielisten lasten määrä kasvaa. Aksonovits korosti, että haasteet ovat aikuisten asenteissa ja politiikassa. Pertti Pyhtilä muistutti, että aikuisilla maahanmuuttajilla elämäntilanne voi olla kokonaisvaltaisesti haasteellinen – taustalla on usein esimerkiksi traumaa ja taloudellisia huolia.

Pyykönen veti keskustelua yhteen: mahdolliset haasteelliset tilanteet vaativat opettajilta tietotaitoa ja ymmärrystä siitä, että ainakin osa lasten haasteista on rakenteellisia.

Muutoksia ja kehitystarpeita

Yli-Jokipii toi esiin, että jos nuori oppija on muuttanut usein eikä tiedä, minne hänen tulevaisuutensa sijoittuu, suomi toisena kielenä voi tuntua ”turhalta kieleltä”, jonka oppimisen motivaatio puuttuu kokonaan. Bärlund pahoitteli sitä, että moni maahanmuuttaja on välitilassa, mutta hän kannustaisi kaikkia silti ottamaan hyödyn irti siitä, mistä saa: ”Kaikesta oppimisesta on hyötyä, päätyipä myöhemmin minne tahansa.”

Pyykönen toivoi osaamisen näkyväksi tekemistä ja korosti oman äidinkielen merkitystä vieraiden kielten oppimisessa. Hinta on pieni: Aksinovitsin mukaan yhden lapsen oman äidinkielen opetus koko yleissivistävän koulun ajan maksaisi yhteensä 4 500 euroa.

Panelistit totesivat yhteistuumin kolme tärkeintä kehitystarvetta, joista ensimmäisenä Pyhtilä manitsi syrjinnän poistamisen työnhausta. ”Entä jos kansainvälisten rekrytointien sijaan rekrytoisimme niitä, jotka jo asuvat täällä?” hän kysyi.

Yhtä tärkeänä tavoitteena tuotiin esiin oman äidinkielen opettajien kelpoisuusvaatimusten vahvistaminen ja oppiai-

neen aseman parantaminen. Lopulta monikielisten oppijoiden tilannetta kohentaisi sekin, että väestötiedoissa äidinkieleksi olisi mahdollista rekisteröidä edes kaksi kieltä nykyisen yksikielisyyden vaatimuksen sijaan.

Miten tarinat syntyvät

Lauantai-iltapäivänä SUKOLin ja Äidinkielen opettajain liiton yhteisessä ohjelmassa haastateltavana oli realististen ja koukuttavien tarinoiden taituri Jukka Behm. Hän on palkittu kirjailija ja toimittaja, jonka tuotantoon kuuluu romaaneja, nuortenromaaneja, novelleja, lastenrunoja ja tietokirjoja. Häntä haastatteli äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, opettajankouluttaja Elsi Santala.

Behm on monipuolinen kirjoittaja, jolla on teoksia niin aikuisille kuin nuorillekin. Hänen mukaansa kummallekin kohderyhmälle on yhtä helppoa tai yhtä vaikeaa kirjoittaa – vaihtelua on pikemminkin sen mukaan, millainen päivä sattuu olemaan, kuin sen mukaan, kuka valmista tuotosta lukee. Nuortenkirjoihin tulee kuitenkin kustannustoimittajalta enemmän korjausehdotuksia, koska on tärkeää, että teksti ei ole liian aikuismaista tai rajua. Santala totesi, että yhteistyö kustannustoimittajan kanssa on selvästikin toiminut, sillä kirjat ovat realistisia ja koukuttavia, vaikka niissä saatetaan käsitellä vaikeitakin asioita.

Behm kertoi, että kirjan aihe voi tulla nopeana välähdyksenä. Pehmolelutyttö -kirjan taustalla oli hänen silmiinsä sattumalta osunut uutinen Ruotsista, jossa ”hyvän perheen tyttö” hankki taskurahoja samalla tavalla kuin kirjan päähenkilö. Ihmepoika Leonin idea nuoresta lahjakkaasta pelaajasta taas syntyi niin aikoihin, kun kirjailijan omat lapset pelasivat jal-

Uudistettu tie

japanin kieleen

Michi 1 uudistuu! Uudistettu oppikirja tutustuttaa japanilaiseen elämänmuotoon ja kieleen käytännön tilanteiden kautta. Sanastot ja kulttuuritekstit on ajankohtaistettu, ja opiskelija oppii käyttämään nykypäivän kieltä arjessa ja matkoilla. Kanamerkkejä harjoitellaan nyt alusta asti, mukana myös merkkien piirtämisharjoituksia. Kirja sijoittuu taitotasolle A1.

Lue lisää: finnlectura.fi/michi

kapalloa ja pitivät taukoa lukuharrastuksesta. ”Aloin miettiä, mikä heitä voisi kiinnostaa”, hän muisteli.

Ideasta toteutukseen kului Ihmepoika Leonin kohdalla kymmenisen vuotta. Kirjoittamisesta kiinnostuneille Behmin ohje kuuluukin: ”Kirjoittakaa paljon, mutta älkää pitäkö kiirettä. Voi kestää, ennen kuin on valmista.”

Suomalaisia nuortenkirjoja maailmalla

Etenkin Behmin nuortenkirjoista on tehty käännöksiä ruotsiksi, norjaksi, tšekiksi, slovakiksi, venäjäksi ja viroksi, ja käännöksiä on tulossa latviaksi ja liettuaksi.

Behmin mukaan käännösprosessi elää omaa elämäänsä: ”Agentti ilmoittaa, että oikeudet on myyty, ja saatan huomata vasta somesta, että kirja on ilmestynyt uudella kielellä.” Palautetta Behm seuraa verkkopalveluista, joihin lukijat voivat kirjoittaa kommenttejaan – tosin esimerkiksi tšekin tai slovakin automaattikäännöksistä ei hänen mukaansa paljon selvää saa.

Ihmepoika Leon jatko-osineen on saanut erittäin hyvän vastaanoton. Vironkielinen käännös ilmestyi heti 2023 eli samana vuonna kuin alkuperäisteoskin. Behm kertoi, että kirja on tulossa latviaksi ja liettuaksi. Ruotsiin on ostettu Ihmepoika Leonin ja sen jatko-osan Enkelin nyrkin lisäksi jo etukäteen myöhemmin ilmestyvä kolmaskin osa. Ihmepoika Leonista on tekeillä myös selkokielimukautus.

Lukujumia purkamaan

Ei tarvitse olla futari, että voi koukuttua Ihmepoika Leon -kirjaan. Jalkapallon lisäksi kirja kuvaa esimerkiksi kasvua,

sosiaalista mediaa ja nuorten arkea yleensä. Behm painotti, että kirjan maailmassa yhteisö on tärkeä. Yhteinen tavoite ja ihmisten suhteet luovat kirjan kannalta hyvän jännitteen ja antavat polttoainetta romaanille. Kirjailija voi ammentaa omista muistoistaan, sillä monet nuoruusajan tapahtumat ja pohdinnat ovat yleispäteviä ja samastuttavia edelleen.

Santala poimi kirjasta ajankohtaisten lisäsi ajattomia teemoja kuten ystävyyden ja löydetyksi tulemisen. Behm vahvisti, että huomion saaminen on yleisinhimillinen tarve – tuntuu hyvältä, jos joku sanoo: ”Sinä olet erityinen.” Ihmepojan jatko-osassa Enkelin nyrkissä juoni etenee dekkarimaisesti. Tämä oli tietoinen ratkaisu, koska Behm halusi jatko-osaan jotain uutta. On mahdollista, että hän jatkaisi myöhemmässäkin tuotannossaan nuorille suunnatun rikostarinan maailmassa.

Santala sanoi olevansa henkilökohtaisesti onnellinen Ihmepoika Leonista , joka oli poistanut hänen 6.-luokkalaiselta lapseltaan lukujumin. Koulumaailmasta hän toi sellaisia terveisiä, että Ihmepoika on myös yläkoululaisten mieleen. Yksittäiset suosikeiksi nousevat kirjat voivat olla tärkeä portti kirjallisuuden pariin. Santala kysyi Behmiltä, miten luokissa kannattaisi lähteä kirjavinkkaamaan esimerkiksi Ihmepojasta. Behm totesi, että hän itse ei ole niin sanotun hissipuheen mestari. Vinkkaamisessa on luettava paljon ja löydettävä helmet. Behm muistutti kuitenkin, että urheilukirjaa ei pidä vinkata vain urheilijoille. Hyvällä vinkkaajalla on psykologista silmää ja ymmärrystä siitä, mikä sopii kenellekin. Jos ensimmäinen vinkki ei toimi, kannattaa pyytää uusi tilalle. Suomessa julkaistaan paljon hyvää kirjallisuutta – kirjat eivät lukemalla lopu.

Opettajan olohuoneen vilinää.

SUKOL

Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Heidi Viljamaa Puh. 040 541 0521 heankav@utu.fi

Toimisto

Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi

www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa Yours Truly -lehteä, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen.

Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 19 euroa vuodelle 2025. Verkkosivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

THE GOLDEN CLUB

The Golden Club -seniorikerho mahdollistaa jäsenyyden eläköityneille englanninopettajille. Sinulla on mahdollisuus osallistua jäsenhinnalla esim. American Studies ja British Studies -koulutuksiin sekä yhdistyksen Euroopan opintomatkoihin ja kaukomatkoihin. Lisäksi kerholaiset voivat kokoontua vapaa-ajan toimintaan kuten teatteriesityksiin, konsertteihin, näyt-

telyihin ja tutustumiskäynteihin. Kerholaiset saavat Yours Truly -lehden. Jäsenmaksu senioreille on 19 euroa / vuosi eli yhdistyksen tavallinen jäsenmaksu, eikä senioreiden tarvitse kuulua SUKOLiin. Ota yhteyttä yhdistyksen toimistoon english@suomenenglanninopettajat.fi.

GRANTS

The Association will issue travel grants for members participating in courses abroad. The deadline for the applications is 30.4.2025.

YOURS TRULY 2025

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.Jos et ole saanut sitä, ota yhteys toimistoon.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen keväällä pidettävä sääntömääräinen vuosikokous on Helsingissä Hotel Arthurissa la 5.4.2025 klo 16.15 American Studies -seminaarin yhteydessä.

KOULUTUSTA

Webinaari ääntämisestä ja suullisesta kielitaidosta

Suulliseen kielitaitoon ja fonetiikkaan erikoistunut Turun yliopiston professori Pekka Lintunen pitää yhdistyksen jäsenille webinaarin ma 14.4.2025 klo 16.30–18. Webinaarin hinta on 20 euroa. Webinaari on suunnattu kaikkien asteiden opettajille. Tilaisuuteen osallistuville lähetetään kokouslinkki. Ilmoittautumislomakkeeseen voit kirjoittaa kysymyksiä, joihin professori Lintunen vastaa webinaarissa. Ilmoittaudu yhdistyksen verkkosivuilla viim. ma 31.3.2025!

British Studies Hyvinkäällä

Perinteinen British Studies -kurssimme järjestetään hotelli Sveitsissä Hyvinkäällä keskiviikkona 30.7.2025. Tiistaina 29.7. on mahdollisuus osallistua yhteiseen afternoon tea -hetkeen. Ilmoittautuminen alkaa kevään aikana. Katso lisää Yours Truly 2025 -lehdestä, ja seuraa verkkosivujamme.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Peruskoulun 6. luokan englannin koe 2025

Vuoden 2025 englannin kokeessa seikkaillaan kansainvälisen leirin tunnelmissa. Kokeen keskiössä ovat opetussuunnitelman tavoitteet sekä kielen käytön viestinnällisyys. Kokeen aihepiirit ja sanastot nousevat alakoulun keskeisimmistä sisällöistä. Kokeen laadinnassa on hyödynnetty kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin Eurooppalaista viitekehystä (CEFR) sekä opetussuunnitelman perusteita. Kokeessa on vuorovaikutuksellinen kuullun ymmärtämisen tehtävä, tekstin ymmärtämisen tehtävä, rakennetehtävä ja kirjallinen tuottamistehtävä. Sanasto arvioidaan osana muita tehtäviä. Tuottamistehtävä arvioidaan arviointikriteereiden avulla. Rakennetehtävän voi jättää pois tehostetun ja erityisen tuen oppilailta, ja muista tehtävistä on heille erikseen muokatut versiot sekä opettajan arviointiohjeet. Kokeen kesto on n. 1–1,5 h, ja se suositellaan pidettäväksi kahden oppitunnin aikana, jotta oppilailla on kokeen tekemiseen riittävästi aikaa. Suullinen koe on paritehtävä, jonka voi pitää joko kokeen yhteydessä tai erikseen tai tuntiharjoituksena. Koe suositellaan tehtäväksi viikkojen 18 ja 19 aikana (28.4.–9.5.2025). Hinta: 50 e / toimitetaan linkkilähetyksenä. Toimitus muistitikulla hintaan 60 e.

Test and Train 2025

Test & Train 2025 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa. Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona. Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota. Materiaalipaketti valmistuu ja lähetetään elokuussa, mutta sen voi tilata jo nyt yhdistyksen verkkosivujen kautta. Hinta 150 e (toimitetaan Dropbox-linkkinä) / 160 e (toimitetaan muistitikulla).

Test & Train 2025 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat. Materialet färdigställs och skickas i augusti men kan beställas redan nu via föreningens hemsida. Pris 150 e (levereras som Dropbox länk) / 160 e (levereras som USB-minne).

Vocational Basics

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. Tarjouksena puoleen hintaan 60 e / muistitikku.

Bubbly – suullisen kielitaidon harjoitteluun

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun.

Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Tarjoushinta 50 e / muistitikku.

Juhlapyhät – kulttuuritietoutta ja hupia muistitikulla

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle sekä toiselle asteelle oma. Tarjoushinta 39 e alakoululle, 49 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

Power Grammar

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun

tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Tarjoushinta 60 e / muistitikku.

The Best of Test and Train Vol. 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Tarjoushinta 30 e / muistitikku.

Yo-pisteitysohjeet

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet v. 1997–2024, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e / muistitikku.

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai verkkosivuiltamme.

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia

Puheenjohtaja Hilkka-Roosa Nurmi Varapuheenjohtaja Andrea Aalto  Sihteeri Hanna-Tuulia Karppinen espanjanopettajat@gmail.com

www.suomenespanjanopettajat.fi

Espanjanopettajien yhdistyksen vuosikokous on 12.4.2025. Viestissä tulossa tarkempi ajankohta ja paikka.

Kesäksi on suunnitteilla osallistuminen Cervantes-instituutin pohjoismaisille koulutuspäiville Ruotsissa.

Finsklärarföreningen rf

Ordförande Alexander Hindrén alexander.hindren@gmail.com

Sekreterare Solveig Jansson

Kassör Elisa Niinistö finsklararforeningen@gmail.com

Moikka kaikille!

Nya tider – ny styrelse, om än en decimerad sådan. Som ordförande fortsätter Alexander Hindrén och ny sekreterare är Solveig Jansson. Övriga medlemmar är Nina Pelkonen, Marc Blumenthal och Elisa Niinistö.

Vi ser oss tvungna att småningom fundera på allvar över denna förenings vara eller icke vara. Intresset att delta i styrelsearbete har minskat år för år och evenemangen vi försökt ordna har vi fått ställa in pga för lågt deltagarantal. För att ta reda på vad ni – medlemmarna – anser om föreningens framtid har vi skickat ut en enkät med några frågor. På vårt årsmöte redovisar vi för svaren och gör ett beslut på basen av dem och årsmötets åsikter.

I år har det gått 60 år sedan föreningen grundades. Detta har vi tänkt fira genom att bjuda alla hugade medlemmar på lunch i Åbo i samband med vårt årsmöte. Datumet för årsmötet blir 12.4 och lunchen kl 13 på restaurang Tårget. Hoppas många dyker upp för att fira! Ämnesföreningen Välkky har alumnsitz samma kväll. Mera info kommer på vår FB sida och via e-posten.

Väl mött i Åbo!

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia

Puheenjohtaja Domenico Pardo domenico.pardo.ita@gmail.com

Sihteeri Mira Kuhlman mira.kuhlman@hotmail.com

Rahastonhoitaja Laura Senni laura.senni@ulapland.fi

italianopettajat.fi

Suomen italianopettajien yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 26.4.2024 alkaen kello 10. Paikkana on ravintola Sunn (Aleksanterinkatu 26, Helsinki, 2. krs), ja paikan päällä osallistuville jäsenille on tarjolla brunssi. Osallistuminen onnistuu myös Zoomin välityksellä.

Kieliä? – Kyllä!

SUKOL myy verkkosivuilla Kieliä? – Kyllä! -tuotteita.

Vuosikokouksessa valitaan mahdollisesti uusia johtokunnan jäseniä ja varajäseniä. Mikäli olet kiinnostunut italian opetuksen edistämisestä ja kehittämisestä toimimalla yhdistyksen johtokunnassa, voit ilmoittaa siitä kokouksessa paikan päällä tai jo ennakkoon esimerkiksi sähköpostitse: italianopettajat@gmail.com. Vi aspettiamo numerosi!

Italianopettajat ry on mukana Ciao ciao festival -tapahtumassa Helsingin Kansalaistorilla 17. ja 18. toukokuuta. Tervetuloa käymään yhdistyksen ständillä! Jäsenet saavat mukaansa kangaskassin ja kynän.

SUOSIKKITUOTE muistikirja on taas saatavilla! Uuden version väri on sininen ja painatus vaaleampi, hopeaan vivahtava siniharmaa. Muistikirja on A5-kokoinen. Hinta on 10 euroa / kpl + toimituskulut.

TUUBIHUIVI on saatavilla turkoosina tai mustana. Anna lahjaksi tai käytä itse vaikkapa kielivalintatilaisuudessa! Hinta on 10 euroa / kpl + toimituskulut.

TUTUSTU tuotteisiin ja tilaa: https://sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet/muut-tuotteet/

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande

Puheenjohtaja Veera Toivonen presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Maarit Kostamo apff.ranskanmaikat@gmail.com

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

RETKI KAURISMÄEN JÄLJILLE JA RANSKAN KIELEN ÄÄRELLE KARKKILAAN

Olemme suunnitelleet kesäretkeä koulutuksen ja kulttuurin parissa Karkkilaan kesäkuun 1. viikolle. Tämä retki ajoittuu Laudatur-tilaisuuden kanssa samoihin aikoihin. Lisätietoja mahdollisimman pian.

RANSKAN INSTITUUTIN VAIHTO-OHJELMAT

BaltAtlantique on nyt auki!

Nämä ovat sellaisia helmiä, joita muilla ei ole. Käytännössä maksuton vaihto-ohjelma, jossa lähtijä maksaa vain omat reissu- ja ostoskulunsa. Mainosta oppilaillesi vuolaasti, käytännön ”Ranska-kokemusta” ei voita mikään oppitunti tai harjoitus, peruskoulun 9. luokan tai lukion ikimuistoisin kokemus, tuo itsetuntoa, tuo näkyväksi kielitaitoa ja motivoi oppimaan lisää.

Lue lisää:

https://www.france.fi/fr/education/ mobilite-lyceenne-en-france/programme-de-mobilite-baltlantique/#/

LAUDATUR-TILAISUUS

Laudatur-tilaisuus järjestetään Ranskan suurlähetystössä 4.6.2025 klo 15. Kiitämme Ranskan suurlähetystöä sekä Ranskan instituuttia jo etukäteen yhteistyöstä.

SYYSKOULUTUSPÄIVÄ ETÄNÄ 13.9.2025

Varaa tämä päivä jo nyt kalenterista, tästä tulee tietoa tuonnempana. Jos sinulla on toiveita koulutuksen aiheiksi – laita viestiä! Jos olet itse valmis kouluttamaan kollegaa onnistuneesta opetustavasta, tuntisuunnitelmasta tai opintoretkestä – vinkkaa meille, kollegiaaliset vinkit ovat aina arvossaan.

YHDISTYKSEN SYYSKOKOUSPÄIVÄ LA 15.11.2025

Varaa tämä päivä jo nyt kalenterista, tästä tulee tietoa tuonnempana.

SUKOLissa tapahtuu 2025

26.3. Info valtakunnallisista 9. luokan digikokeista etänä

25.–26.4. Kansainvälinen kieltenopettajien konferenssi kaikkien kielten ja asteiden kieltenopettajille Helsingissä

7.5. Kielitaitopaneeli etänä

Elokuu jäsenille ilmainen Loisto!-koulutus etänä

Syksyn etäkoulutuksista julkaistaan tietoa kesän aikana

Lue lisää: https://sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/

Lisätietoja: Koulutussihteeri

Jenna LatvalaSuominen jenna.latvalasuominen@sukol.fi p. 040 487 3632

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf

Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.heikkala@suomenruotsinopettajat.fi

Toimisto Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 050 412 2599 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi

www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

KEVÄÄN 2025 KILPAILUT

Svenska folkskolans vänner (SFV) ja SRO järjestävät videokilpailun lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille sekä peruskoulun 9.-luokkalaisille (pitkä oppimäärä ja kielikylpy sekä keskipitkä oppimäärä) 15.2.–31.3.2025. Ohjeet ja tehtävänannot löytyvät jäsenintrasta.

Sverigekontakt ja SRO järjestävät videokilpailun 17 vuotta täyttäneille opiskelijoille. Palkintona on kaksi ilmaispaikkaa kesäkurssille Axevallassa, Länsi-Götanmaalla, Ruotsissa ajalla 14.7.–1.8.2025. Kilpailuaika on maalis-huhtikuu.

KEVÄTKOKOUS JA -KOULUTUS

Yhdistyksen kevätkokous ja -koulutus pidetään lauantaina 12.4. etäyhteydellä. Tarkempaa tietoa tulossa lähiaikoina.

BERGENIN KESÄKURSSI

Kurssi järjestetään 9.–12.6.2025. Kurssipaikat ovat täynnä, mutta jonopaikalle voi ilmoittautua kotisivujemme kautta.

HANASAARI

Hanasaaren kesäkurssi järjestetään 31.7.–1.8.2025. Ohjelma ja ilmoittautu-

mislomake julkaistaan kotisivuillamme kevään aikana.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä. Mikäli olet liittynyt SRO:n jäseneksi, mutta et saa sähköpostiviestejämme, otathan yhteyttä toimistoon. Tietoa mm. yo-pisteitysohjeista lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla.

Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin.

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake ovat kotisivuillamme.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

Suomen Saksanopettajat ry

Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja

Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi

Toimisto

Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi

www.suomensaksanopettajat.fi

VUOSIKOKOUS – ÅRSMÖTE –JAHRESVERSAMMLUNG 2025

Die Jahresversammlung findet am Mittwoch, dem 2.4.2025 ab 17:30 online statt. In der Versammlung werden u.a. neue Vorstandsmitglieder gewählt, der Mitgliedsbeitrag festgelegt und das Programm für das laufende Jahr festgelegt. Es lohnt sich also teilzunehmen!

Im Anschluss wird sich die neue Geschäftsführerin des SSYL Sanne Tschirpke zu uns gesellen und uns einen kurzen Überblick über die Aktivitäten des Verbands geben. Den Link zur Sitzung teilen wir via unseren Newsletter.

Herzlich willkommen!

ÖFFNUNGSZEITEN IM SOMMER

Aufgrund der angespannten finanziellen Lage, sind wir im Juni & Juli gezwungen das Büro geschlossen zu halten.

UNTERRICHTSMATERIALIEN DES VERBANDS ZUM VORTEILSPREIS

Für alle die Inspiration für den Unterricht brauchen: Verbandsmitglieder erhalten bei der Bestellung von Unterrichtsmaterialien des Verbands immer einen Vorteilspreis! Neben den Mitgliedbeiträgen finanziert sich der Ver-

band über den Verkauf der Materialien: https://www.suomensaksanopettajat.fi/ tilauslomake/

Suomen venäjänopettajat ry

Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii

Puheenjohtaja

Taina Lento

Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

www.suomenvenajanopettajat.fi

Vielä ehdit mukaan SUKOLin kevään päätapahtumaan!

Kieltenopettajien kansainvälisen NBR-konferenssin ilmoittautumisaika on päättynyt, mutta jos paikkoja on, jälki-ilmoittautua voi 2.4. asti.

Konferenssin sivut: https://sukol.fi/liitto/nbr2025/

Linkki ilmoittautumislomakkeeseen: https://bit.ly/NBR2025registration

Tervetuloa!

Buenas Migas -sarjan uudistus jatkuu!

Tulossa 2026

Uudistetussa espanjan Buenas Migas -sarjassa yhdistyvät käytännönläheisyys ja innostavat aiheet. Sarjan parissa opitaan niin matkailutilanteita kuin espanjankielisen maailman kulttuuria sekä yleistä arjen sanastoa. Suullista kielitaitoa kehitetään vaihtelevin keskusteluharjoituksin. Opetusta elävöittävät oppikirjaa tukevat videot!

Digimateriaalit monipuolistavat opiskelua!

Digikirja sisältää painetun kirjan sisällöt, minkä lisäksi mukana on kaikki äänimateriaali ja tehtävien ratkaisut. Digitehtävät sopivat oppikirjassa opittujen asioiden kertaamiseen ja syventämiseen. Tehtävät voi tarkistaa itse.

Lue lisää: finnlectura.fi/buenas-migas