28 Tukea tuoreille opettajille Paikallisyhdistyksen toimintaa Pirkanmaalla
30 9. luokan valtakunnalliset kokeet Valtakunnallisten kokeiden tilausohje
31 Kieliyhdistysten tiedotuksia
NBR-konferenssi lähestyy, joko ilmoittauduit? s. 6
vät opintomatkan Tallinnaan s. 26
Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.
JÄSENSTIPENDIEN HAKUAIKA HELMI–MAALISKUUSSA
SUKOL jakaa stipendejä jäsentensä kouluttautumiseen. Stipendi on tarkoitettu lähinnä ensi kesän kurssien ja matkojen rahoittamiseen – jälkikäteen stipendiä ei voi hakea. Stipendiaateilta edellytetään raportin kirjoittamista. Hakuaika on 1.2.–31.3.2025. SUKOLin hallitus päättää stipendien saajista huhtikuussa, ja heille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Hakulomake julkaistaan jäsensivujen Edut-osassa.
JÄSENVIIKKOA vietetään jälleen helmikuun alussa 3.–10.2.2025. Viikon aikana arvomme palkintoja vuoden 2025 jäsenmaksunsa maksaneiden kesken. Lisätietoja jäsenpalvelusta osoitteesta sukol.fi! Jos jäsenpalveluun kirjautumisessa on ongelmia, ole yhteydessä jäsensihteeri Sallaan: salla.kosunen@ sukol.fi.
TAMMIKUUTA 2025 perjantaina avautuu opetusalan Educatapahtuma Helsingin Messukeskuksessa. Perjantain ohjelmassa Opettajan olohuoneessa keskustellaan muun muassa monikielisestä koulusta, ja lauantaina 25.1. SUKOLin ja Äidinkielen opettajain liiton yhteisessä ohjelmassa haastattelussa on kirjailija Jukka Behm. Tervetuloa Educaan ja pedagogisten järjestöjen Opettajan olohuoneeseen!
KIELI- JA KULTTUURITAIDOT MUUTTUVASSA MAAILMASSA
UUDEN vuoden alussa on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, miksi kieli- ja kulttuuritaidot ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Kieltenopettajat eivät ainoastaan anna opiskelijoille avaimia eri kieliin vaan myös valmiuksia ymmärtää ja arvostaa erilaisia kulttuureja. Tämä taito on välttämätön maailmassa, jossa kansainvälinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat arkea.
Vuosi 2025 tuo mukanaan haasteita kielikasvatukseenkin. Maailmanpoliittiset kriisit, muuttoliikkeet ja teknologiavetoiset opetuksen muutokset vaativat joustavuutta ja innovatiivisuutta. On tärkeää, että kieltenopetusta arvostetaan ja resursseja ohjataan sen kehittämiseen.
Kieli- ja kulttuuritaidot eivät ole vain yksilön taitoja, vaan ne ovat yhteiskunnallisia voimavaroja. Suomi on pieni mutta kansainvälisesti hyvin verkostoitunut maa, joka hyötyy jokaisesta kielitaitoisesta kansalaisestaan. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että jatkamme työtä monipuolisen kielikasvatuksen ja kulttuuritietoisuuden edistämiseksi. Kuntavaaleissa huhtikuussa ratkaistaan kielikoulutuksen suuntaa alueellisesti. Paikallisesti on turvattava jokaiselle oppilaalle yhtäläinen mahdollisuus oppia kieliä ja syventyä kulttuurien ymmärtämiseen.
Jatketaan yhdessä työtä monikielisen ja kulttuuritietoisen yhteiskunnan puolesta. Toivotan kaikille innostavaa, palkitsevaa ja oppimisen täyteistä vuotta 2025!
SPRÅK- OCH KULTURFÄRDIGHETERNA I EN FÖRÄNDERLIG
VÄRLD
I BÖRJAN av det nya året passar det bra att reflektera över varför språk- och kulturfärdighetena är aktuellare än någonsin förr. Språklärarna erbjuder studeranden inte enbart nycklar till olika språk utan även färdigheter att förstå och uppskatta olika kulturer. Det är en oumbärlig färdighet i en värld, där internationellt samarbete och växelverkan är vardag.
År 2025 medför utmaningar också för språkfostran. Världspolitiska kriser, migration och teknologidrivna ändringar i undervisningen kräver smidighet och ett innovativt grepp. Det är viktigt att språkundervisningen får uppskattning och att resurser kanaliseras till att utveckla den.
Språk- och kulturkunskaperna är inte enbart individuella färdigheter, utan resurser för hela samhället. Finland är ett litet land med starka internationella nätverk som gynnas av varje språkkunnig medborgare. Det är därför av största vikt att vi fortsätter arbetet med att främja en mångsidig språkfostran och kulturmedvetenhet. Den regionala inriktningen för språkutbildningen avgörs vid kommunalvalet i april. Lokalt bör varje elev garanteras en likvärdig möjlighet att lära sig språk och fördjupa sina insikter om olika kulturer.
Låt oss fortsätta samarbetet för ett flerspråkigt och kulturmedvetet samhälle. Jag önskar alla ett inspirerande, belönande och inlärningsrikt år 2025!
Kirjoittaja: Outi Vilkuna
Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi
Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.
TÄRKEÄÄ TIETOA EDELLISVUOSIEN VALTAKUNNALLISTEN KOKEIDEN AUDIOKUUNTELUISTA
VUOSIEN 2019–2024 valtakunnallisten kokeiden PDF-versioiden audiokuunteluiden linkit ovat valitettavasti lakanneet toimimasta teknisestä syystä, jolle emme voi mitään.
Vuosien 2024 ja 2023 kokeet toimivine linkkeineen on lähetetty kokeita tilanneille kouluille sähköpostissa. Jos tarvitset vanhempien PDF-kokeiden audiokuunteluita, ilmoitathan asiasta projektisihteerille (jenna.latvala-suominen@sukol.fi, 040 487 3632, ma–to) tai jäsensihteerille (salla.kosunen@ sukol.fi, 040 487 3608, ma–pe). Mainitse samalla koulusi nimi, jotta pystymme tarkistamaan, onko koulullesi tilattu kokeita.
Videokuunteluiden linkit toimivat normaalisti. Linkkiongelma ei koske digikokeita, joiden kuuntelut ovat saatavilla digikokeiden tilaajille koearkistossa: https://sukol.tim.education/arkisto.
Kaikki kuuntelut ovat jäsenten saatavilla myös jäsenpalvelussamme, jonne pääset kirjautumaan sivuston oikeasta yläkulmasta. Jäsenpalveluun kirjautumisessa sinua auttaa jäsensihteeri Salla.
VEROTUSTIETOA KIELTENOPETTAJALLE
KIELTENOPETTAJA voi vähentää verotuksessa ammattiinsa liittyviä tulonhankkimiskuluja. Näitä ovat esimerkiksi SUKOLin ja kieliyhdistysten jäsenmaksut, koulutus- ja opintomatkakulut sekä ammattikirjallisuuden ja muiden materiaalien hankintakulut. Pyydä lisäperusteluksi puoltokirje, jonka saat toimistosta jäsensihteeriltä: salla.kosunen@sukol.fi. Lue lisää tämän lehden sivulta 22.
UUSIA JÄSENIÄ SUKOLIIN
TÄMÄ lehti on jäsenhankintanumero, jota voi käyttää liiton esittelyyn opiskelijatilaisuuksissa. Liittoa ja jäsenetuja esitellään sivuilla 10–12, ja esimerkkejä kieli- ja piiriyhdistysten toiminnasta on koottu lehden loppupuolelle sivulta 23 alkaen. Jos tarvitset lehtiä jaettavaksi, ota yhteyttä jäsensihteeriin: salla.kosunen@sukol.fi.
KUSTANTAJIEN
JÄSENEDUT JATKUVAT 2025
SUKOLIN jäsenet saavat 40 prosentin alennuksen Otavan ja Werner & Jarlin kirjakaupoista. Lue lisää jäsenpalvelun sivulta Edut > Alennukset.
HUOM!
9. luokan valtakunnalliset digikokeet voidaan vuonna 2025 pitää seuraavina päivinä: • A-englanti 7.–11.4.2025 • A- ja Bruotsi 14.–22.4.2025 • A-saksa ja A-ranska 23.–30.4.2025 • B-saksa, B-ranska ja B-espanja 28.4.–5.5.2025
A-ENGLANNIN ja B-ruotsin kokeet voi edelleen tilata myös perinteisinä PDF-kokeina. Muut kokeet käyttäjä pystyy itse tulostamaan sähköisestä järjestelmästä.
LUE lisää tämän lehden sivulta 30!
LISÄTIETOJA: sukol.fi/valtakunnalliset ja jenna.latvala-suominen@sukol.fi.
JOKO ILMOITTAUDUIT KONFERENSSIIN?
POHJOISMAIDEN ja Baltian kieltenopettajien NBR-konferenssi korvaa SUKOLin perinteiset kevätkoulutuspäivät vuonna 2025. Konferenssi järjestetään Helsingissä 25.–26.4.2025, ja sen teemana on Languages Mediating Culture and Mutual Understanding. Perjantaina tarjolla on kouluvierailuja Lauttasaaren ja Kulosaaren yhteiskouluissa ja omakustanteinen illanvietto Kulosaaren yhteiskoulun tiloissa. Varsinainen konferenssipäivä on lauantai, jonka monipuoliseen ohjelmaan voi tutustua täällä: https://sukol.fi/liitto/ nbr2025/programme/
Käytä hyväksesi loistava tilaisuus verkostoitua ja kuulla jotakin uutta ja ilmoittaudu täällä: https://bit.ly/NBR2025registration.
Lue lisää tämän lehden sivuilta 6–7 tai osoitteesta sukol.fi (katso Koulutukset ja webinaarit). Tervetuloa konferenssiin!
KIELTENOPETTAJIEN TAVOITTEET KUNTAVAALEIHIN
SUKOLIN vaalitavoitteet on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi: bit.ly/SUKOL_ kuntavaalit.
Tavoitteiden sivulla on lyhyt piirrosvideo, jossa kerrotaan, millaista kielikasvatus on kielimyönteisessä kunnassa. Videossa otetaan kantaa vieraiden kielten opetukseen eli niihin asioihin, joissa kunnilla on päätösvaltaa – ei toiseen kotimaiseen, jonka opetus on lakisääteistä. Video on tehty yhteistyössä Kieliasiantuntijat ry:n kanssa.
Tavoitteet on julkaistu myös SUKOLin Instagram-tilillä joulukuussa. SUKOLin hallitus kannustaa jäseniä kommentoimaan ja jakamaan niitä omilla sosiaalisen median kanavillaan.
Tutustu kuntavaalitavoitteisiin ja jaa oman kuntasi ehdokkaille!
1 / 2025 www.sukol.fi
JULKAISIJA – UTGIVARE
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE
Anna Halme p. 040 487 3604, anna. halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Salla Kosunen p. 040 487 3608, salla.kosunen@sukol. fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Krista Kaipainen Helsinki, Maarit Kaunisto Vantaa, Taija Salminen Espoo, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 59. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA Lorado/ iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson
SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2024–2027 Jaana Chan Kaukovainion koulu, Oulu, jaana.chan@eduouka.fi, Eija Heikkala Tampereen steinerkoulu eija.heikkala@ suomenruotsinopettajat.fi, Sari Juvonen Puolalanmäen lukio, Turku, sari. juvonen@edu.turku.fi, Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, minna.narva@lauttasaarenyhteiskoulu. fi, Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, pullileena@gmail.com, Johanna Söderholm Vasa övningsskolans gymnasium johanna.soderholm@abo.fi, Marcus Wallin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu marcus.wallin@syk.fi, Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, eija. venalainen@opedu.kuopio.fi
– ANNONSPRIS
Koulutusta
Tutustu ja ilmoittaudu koulutuksiin SUKOLin verkkosivuilla osoitteessa sukol.fi/ koulutukset-ja-webinaarit.
NBR-konferenssi Helsingissä 25.–26.4.2025
SUKOL kuuluu kieltenopettajien kansainväliseen kattojärjestöön FIPLV:hen ja sen Pohjoismaiden ja Baltian alajaostoon Nordic–Baltic Regioniin eli NBR:ään. Vuoden 2025 NBR-konferenssi pidetään Helsingissä. Konferenssi korvaa SUKOLin valtakunnalliset kevätkoulutuspäivät. Samalla se on ainutlaatuinen tilaisuus tavata kollegoja ja verkostoitua naapurimaiden kieltenopettajien kanssa. Tervetuloa mukaan!
PERJANTAI 25.4.2025
Tarjolla on kouluvierailuja Lauttasaaren ja Kulosaaren yhteiskouluissa ja omakustanteinen illanvietto Kulosaaren yhteiskoulun tiloissa.
LAUANTAI 26.4.2025
Kulosaaren yhteiskoulu, Ståhlberginkuja 1, 00570 Helsinki
Konferenssin pääteema on Languages Mediating Culture and Mutual Understanding. Konferenssin pääkieli on englanti, mutta keskusteluja voidaan käydä monikielisesti ja rinnakkaisohjelmaa on jonkin verran tarjolla myös muilla kielillä.
Pääpuhujina ovat toimittaja Maxim Fedorov ja nykyisyysselittäjä Petri Rajaniemi
KEYNOTE-PUHUJAT
MAXIM FEDOROV: KIELITAIDON MERKITYS
MAXIM Fedorov tekee toimittajan töitä Yleisradiolle ja saksalaisen yleisradioyhtiön Deutsche Welle -ulkomaanpalvelulle.
Toukokuusta 2022 hän on toiminut Ylen pysyvänä Kiovan-toimittajana ja raportoinut suomalaiselle yleisölle sodanaikaisesta elämästä Ukrainassa ja Venäjän hyökkäyksestä.
Fedorov käsittelee esityksessään muun muassa seuraavia kysymyksiä: Kielitaidon merkitys nykymaailmassa ja tämän päivän työelämässä – miten se muuttuu tekoälyn läpimurron myötä? Ukrainan sota pakotti monia vaihtamaan arki- tai työkielensä – määritteleekö todellakin kielitaito maailmankuvan?
PETRI RAJANIEMI: MIHIN OLEMME MENOSSA
PETRI Rajaniemi on ajattelija, kirjoittaja, puhuja ja neuvonantaja, joka pyrkii tarkastelemaan maailmaa laajemmalla kaarella: yhdestä ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan – eli mistä on tultu, missä ollaan nyt ja mihin voidaan ajatella, että menemme seuraavaksi.
Petri Rajaniemi sanoo: ”Tehtävänäni on auttaa äärimmäisen epävarmuuden keskellä palauttamaan toimintakyky, ymmärtämään oma rooli osana kokonaisuutta ja keskittymään olennaiseen.” Hänen tavoitteenaan on aina löytää jotain sellaista sanottavaa, mitä ei sano kukaan muu. Hän pitää konferenssin päätösesityksen.
POIMINTOJA RINNAKKAISOHJELMASTA
OSALLISTUJAT voivat valita runsaasta rinnakkaisohjelman joukosta päivän aikana. Alle on koottu vain joitakin nostoja tulossa olevasta monipuolisesta ohjelmasta. Lue lisää: https:// sukol.fi/liitto/nbr2025/programme
Developing Automated Assessment of Spoken Interaction in L2 Finnish
Anna von Zansen, Aasis-projekti, Helsingin yliopisto
Aasis-projekti jatkaa DigiTala-projektin työtä suullisen kielitaidon automaattisen arvioinnin kehittämiseksi. Tavoitteena on laajentaa arviointia tunnistamaan myös ei-kielellisiä viestintäpiirteitä.
Means to Promote Language Learning and Cultural Literacy
Tuija Kae, Vantaa, ja Rildo Reis, Baturité, Brasilia
Suomalaisten ja brasilialaisten lukiolaisten yhteinen Global Classroom -projekti kehittää kieli- ja kulttuuritaitoja verkon välityksellä.
Finnish High School Graduates’ Views on Different Languages, Multilingualism, and the Learning of Foreign Languages
Leena Kolehmainen, Helsingin yliopisto, ja Hanna Lantto ja Hanna Turta, Turun yliopisto
Kiera-hankkeessa tutkitaan kansainvälisesti ainutlaatuista aineistoa: kevään 2022 ylioppilaskirjoitusten pakollisen äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon kokeen vastauksia (N = 27 141), joissa tehtävänä oli reflektoida näkemyksiä monikielisyydestä ja kielten oppimisesta.
Wohin fahren wir? Motivationsprojekt mit Schwerpunkt auf sozialen Medien und Zukunftsträume
Mia Smith, Språklärarnas riksförbund
Mitä merkitystä kielitaidolla on, kun jokaisen taskussa on mobiilikääntäjä? Teemapajassa esitellään projektia, jossa motivaatiota on parannettu hyödyntämällä sosiaalista mediaa ja tulevaisuuden unelmia.
El Torneo de Música: Fostering Language Learning and Cultural Understanding Through Music
Adriana Sturesson, Språklärarnas riksförbund
El Torneo de Música -projekti on kohentanut espanjan opiskelijoiden motivaatiota ja taitotasoa musiikkikilpailun avulla.
Teaching in the Age of AI: Shaping the Future of Teaching
Languages
Ene Petersen, Eesti Võõrkeeleõpetajate Liit
Viro on noussut nopeasti opetuksen mallimaaksi. ”Viron SUKOLin” puheenjohtaja Ene Petersen kertoo kieltenopetuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Le Brain Boost : comment l’apprentissage systématique des langues stimule les compétences cognitives
Stéphane Alati & Jasmine Lefrançois, Institut Français de Finlande
Kielen opiskeleminen antaa aivobuustin! Se parantaa muistia ja kehittää ajattelua. Teemapajassa lähestytään aihetta tutkimuksen näkökulmasta.
The Role of Russian Language and Russian Speakers in Contemporary Finnish Society
Riku Savonen, Suomi–Venäjä-seura
Miten Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut venäjän opiskelemiseen ja laajemmin asenteisiin venäjän kieltä ja venäjänkielisiä kohtaan? Tästä keskustellaan teemapajassa.
Multilingualism in German as a Foreign Language (DaF) Instruction and in the Training of Future German Teachers: An Example from Finland
Sabine Grasz, Oulun yliopisto
Saksan kielen opettaminen ja opiskelu suomalaisissa kouluissa toimii esimerkkinä siitä, miten monikielistä lähestymistapaa voi hyödyntää kieltenopetuksessa.
A plurilingual Approach in Teaching German as Foreign Language
Almut Meyer, Turun yliopisto
Meyer jatkaa Graszin aiheesta ja etenee konkretiaan.
Suora linkki ilmoittautumislomakkeeseen: https://bit.ly/NBR2025registration
Lisätietoja SUKOLin toimistosta toiminnanjohtaja Anna Halmeelta: anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604
sukol.fi/ liitto/ nbr2025
Kielitaito vahvistaa Suomen turvallisuutta
Kaikki yleissivistävän koulun viime vuosien uudistukset ovat yksipuolistaneet kieltenopetusta. SaRaVe- ja LUKKI-verkostojen seminaarissa todettiin, että pula kielitaitoisista ammattilaisista rasittaa Suomen taloutta ja kokonaisturvallisuutta.
Teksti ANNA HALME
Esikuntapäällikkö Pekka Snellman Uudenmaan prikaatista vertaa kielitaitoa peruskuntoon: tiukassa tilanteessa selviää paremmin, kun pohja on kunnossa ja resursseja vapautuu varsinaisen asian hoitamiseen. Kansalaisten monipuolisen kielitaidon merkityksestä Suomen huoltovarmuudelle keskusteltiin Kielitaito tulevaisuustaitona -seminaarissa Helsingissä perjantaina 15.11.2024. Seminaarin järjestivät yliopistojen kieliaineiden yhteinen SaRaVe-verkosto ja lukion kieltenopetuksen kehittämishanke LUKKI.
Pula kielitaitoisesta työvoimasta
Tällä hetkellä Suomessa työmarkkinoilta poistuu ihmisiä, joilla on parempi kielitaito kuin sinne tulevilla. Kieltenopiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut, ja se näkyy jo siinä, että esimerkiksi EU-virkoihin ei Suomesta riitä hakijoita.
Kielitaitoa tarvitaan myös suomalaisille avautuvissa Nato-viroissa. Snellman muistutti, että Nato koskee muitakin kuin puolustusvoimia: siihen on liittynyt koko Suomi, ja vaikutuksia on kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Naton pääkieli on englanti, mutta 32 valtion liittoumassa vaaditaan muidenkin kielten ja kulttuurien tuntemusta, jotta Suomen näkökulmia voi tuoda esiin.
Kielitaidon puutteet ovat kansainvälisen kaupan esteenä. Tilanne on kestämätön Suomen kaltaiselle pienelle, vientivetoiselle maalle. Yliopistoissa kielitaitoisten hakijoiden määrän väheneminen on heikentänyt suomalaisten mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen huippututkimukseen.
Median rooli
Medialta vaaditaan kieli- ja kulttuuriosaamista, jotta erilaiset vaikutusyritykset pystytään tunnistamaan. Median merkitys on muutenkin suuri, sillä jos tiedotusvälineet pohjaavat tietonsa vain englanninkielisiin uutissivustoihin, koko yhteiskunnan maailmankuva kapenee.
Professori Leena Kolehmainen Helsingin yliopistosta korosti, että sillä on väliä, miten media sanoittaa tilannetta. Hänen esimerkkiotsikkonsa Turun Sanomista kuului: ”Yhä harvempi alakoululainen opiskelee useita kieliä.” Yksilöt nostetaan esille, ikään kuin he olisivat toimijoita, joilla on valtaa ja vastuuta Suomen tulevaisuudesta. Todenmukaisempaa olisi kirjoittaa
”Kunnat eivät tarjoa kieliä” tai ”Oppilailla ei ole mahdollisuutta valita”.
Professori Marjut Johansson Turun yliopistosta toivoi suomalaiselta medialta tasapuolista, asiantuntevaa ja asiat hallitsevaa journalismia. Vastakkainasettelua ei tarvita yhtään enempää. Kielivalintojen vähenemisessä kyse ei ole yksilöihin johdettavista syistä vaan kuntien politiikasta.
Kuntien valta
Kolehmainen tiivisti nykytilanteen: ”Kuntien ratkaisut sanelevat väestön kielitaidon.” Suomessa yli 90 % koululaisista opiskelee A1-kielenä englantia, miksi? Vastaus on, että vastuu on koulutuksen järjestäjillä. Aiheesta puhutaan, ikään kuin ongelma olisi lasten ja nuorten motivaation puutteessa, mutta tämä ei pidä paikkaansa, vaan lapset ja nuoret ovat samanlaisia kuin ennenkin. Tutkimus on osoittanut, että nuoret arvostavat kielitaitoa ja haluaisivat opiskella kieliä, jos siihen olisi mahdollisuus (https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88984). Johansson kertoi Turun yliopistolla järjestetystä tilaisuudesta, jossa käsiteltiin koulutuksen globaaleja trendejä. Läsnä oli OECD:n koulutus- ja innovaatio-osaston päällikkö Tia Loukkola, jonka mukaan perusopetuksessa on liikaa painetta sisältöjen lisäämiseen – pikemminkin niitä täytyy karsia. Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen oli tilaisuudessa painottanut, että esimerkiksi tulevaisuustaitoja ei tarvitse lisätä perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Perusopetuksen tehtävänä on luoda vahva pohja myöhemmille opinnoille.
Johanssonin mukaan on mietittävä, mikä on keskeistä oppia, jotta pysymme muiden eurooppalaisten maiden kanssa samalla tasolla. Seminaarin pääviesti ei ollut se, että jotain tarvitaan lisää vaan että koko järjestelmän täytyy muuttua. Nyt tehdään vain laastaritoimia.
Hankkeista ratkaisuihin
SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna kertoi, että erilaisissa hankkeissa on ollut tavoitteena suomalaisten kielivarannon laajentaminen ja kielten osaamisen parantaminen sekä kieltenopetuksen alueellisen ja paikallisen saavutettavuuden ja jatkuvuuden tukeminen. Yhdenvertaisuuden on kuitenkin
huomattu muodollisesta koulutuksellisesta tasa-arvosta huolimatta heikkenevän. Oppilaiden kielivalinnat ja kieltenopetuksen tarjonta ovat eriarvoistuneet alueellisesti, oppilaiden sukupuolen sekä oppilaiden vanhempien koulutustaustan ja sosioekonomisen aseman mukaan.
Kolehmainen vahvisti, että tutkimuksia ja selvityksiä on tehty paljon mutta kielikoulutuspolitiikkaa ei johdeta tutkimuksen pohjalta. Kaikki perusopetuksen ja lukion viimeaikaiset reformit ovat vähentäneet muiden kielten kuin englannin opetusta (https://www.ts.fi/puheenvuorot/5925683).
Lyhytkestoisella rahoituksella ei saada pitkäjänteisiä ratkaisuja. Hankkeiden ja projektien sijaan tarvitaan kestävää kuntarahoitusta. Yksituumaisesti todettiin, että kieltenopetuksen järjestämisen velvoittavuutta tulisi lisätä ainakin suuremmissa kunnissa. Suomelta puuttuu vieraiden kielten kansallinen strategia, jonka laatimisella olisi jo kiire.
Etänä vai läsnä?
Yleisökeskustelussa nostettiin esiin teknologian mahdollisuuksia ja generatiivisen tekoälyn vaikutuksia. Keskusteluun osallistui useita yleisön jäseniä, muiden muassa Venla Bernelius Peruskoulun tulevaisuustyö -hankkeesta, pedagoginen asiantuntija Satu Koistinen Helsingin kaupungilta ja Anu Halvari ja Annamari Kajasto Opetushallituksesta.
Bernelius kysyi, miten etäopetuksen mahdollisuuksiin suhtaudutaan. Kajasto kertoi, että opetusministeriön väestökehityksen haasteita pohtivassa työryhmässä on keskusteltu aiheesta. Vilkuna sanoi, että kieltenopettajien mielestä puhtaan etäopetuksen lisääminen ei ole ratkaisu, sillä verkko-opetuksen toteutus ei onnistu edes lukioikäisillä. Kun kaikki kommunikaatio käydään näytön välityksellä, opintojen keskeyttäminen on hyvin yleistä. Tarvitaan yhteisöllisyyttä, joka kannustaa viemään opintoja loppuun. Vilkuna toi esiin, että onnistuneitakin etäopetuksen malleja on esimerkiksi Uumajassa mutta opetuksen asianmukainen järjestäminen vaatii erittäin kallista teknologiaa. Perusopetuksen etäopetuksen lisääminen vaatisi myös lainmuutosta, sillä nykytilanteessa luokassa paikalla pitää olla opetushenkilöstöä, jolla on osaamista opetettavassa aineessa. Etäopetusta haikailevien on hyvä muistaa, että pienenevissä kunnissa kehityksen päätepisteenä on koko peruskoulun käyminen etänä, ja sitä ei varmasti toivo kukaan.
Ilo oppia
Johansson siteerasi OECD:n Loukkolaa, joka oli puhunut siitä, millaisista asioista pitäisi pitää huolta tekoälyn vaikuttaessa kaikkien työhön ja koulutukseen: kognitiiviset ja sosiaaliset taidot, vuorovaikutustaidot ja terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät taidot ovat välttämättömiä perustaitoja. Tekoäly täytyy ottaa vakavasti, ja jos emme tutustu siihen heti, jäämme automaattisesti jälkeen. Käännösohjelmiin saattaa liittyä korkeita riskejä, ja niiden vastuullinen käyttö täytyy opetella. Johanssonin mukaan on opettajien velvollisuus ottaa uudistuksista selvää ja hankkia koulutusta – onneksi kieltenopettajat ovat innokkaita ja heittäytyviä. Vilkuna totesi, että tekoälyä hyödynnetään jo runsaasti mutta nuoria pitää edelleen opastaa sen käyttämiseen.
Kolehmainen nosti esiin kysymykset tiedon luotettavuudesta: ”Kuka on koneen takana? Mihin data menee?” Tarvitaan myös tiedon tulkitsijoita. Kieli ei ole vain väline, vaan kielen opetus tapahtuu kulttuurisessa kontekstissa, joka luodaan luokkahuoneessa. Hän kertoi käynnissä olevasta tutkimuksesta, jossa aineistona on kaikkien yo-kokelaiden äidinkielen kirjoitustaidon koe keväältä 2022. Kokeessa piti kirjoittaa omasta suhtautumisestaan monikielisyyteen ja kieltenopiskeluun. Esimerkiksi saksan opiskelusta nousee esiin kaksi verbiä: ”aloittaa” ja ”lopettaa”. Kielen opiskelua on aloitettu runsaasti, mutta opetus ei ole motivoivaa, jos ryhmät ovat todella pieniä tai opetus siirtyy verkkoon. Kieltenopetus on sosiaalista toimintaa, ja lapset ja nuoret tarvitsevat toisiaan. Kone ja verkkoyhteydet eivät tee oppimisesta hauskaa.
Koistinen pohti, voitaisiinko opettaa oppimäärinä myös yleisimpiä kotikieliä, mikä lisäisi valintojen määrää, yhteiskuntarauhaa ja uusia näkökulmia. Joka vuosi on uusi ikäluokka ja uusia valitsijoita, jos vain koulun rakenteet mahdollistavat monipuoliset valinnat. Miten saisimme läpi viestin siitä, että kielten oppiminen on mukavaa ja hienoa? Halvari kertoi useamman kaupungin lukion rehtoreilta tulleesta viestistä, että alkavien kielten ryhmät ovat tänä syksynä olleet pitkästä aikaa täynnä. Olisiko tämä hiljainen signaali muutoksesta? Johansson totesi, että huolet kannattaa tunnistaa mutta niihin ei pidä jäädä vellomaan. On mentävä kohti ratkaisuja. Hän kehotti lähettämään viestejä päättäjille ja muistutti, että kuntavaalit ovat tulossa.
MIHIN KIELI- JA KULTTUURITAITOJA
TARVITAAN?
Leena Kolehmaisen ja Outi Vilkunan esityksistä
1. Työelämä: • tiede, teknologia, innovaatiot • turismi, ravintola-ala • diplomatia, kansainväliset verkostot ja liitot kuten EU, YK, Nato • talous, vienti, tuonti, yritykset • kulttuuri- ja koulutusvienti • media • humanitaarinen työ, kehitysyhteistyö • eri alojen tutkimusosaaminen, erityisesti kieli-, kirjallisuus- ja käännöstiede, kieliteknologia • kieliasiantuntijoiden koulutus, esimerkiksi opetusala, käännösviestintä, media, viestintä, koulutuspolitiikka
2. Kulttuurien ymmärtäminen ja integraatio
3. Sivistys ja empatiataidot
4. Kansallinen kokonaisturvallisuus
Tilaisuudessa puhujina olivat: • Marjut Johansson, professori, ranskan kieli, Turun yliopisto • Leena Kolehmainen, professori, saksan kieli, Helsingin yliopisto • Tomi Huttunen, professori, venäläinen kirjallisuus ja kulttuuri, Helsingin yliopisto • Mika Lähteenmäki, dekaani, Jyväskylän yliopisto • Piia Alvesalo, viestintäpäällikkö, Sivista • Jussi Lassila, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti • Pekka Snellman, esikuntapäällikkö, Uudenmaan prikaati • Outi Vilkuna, puheenjohtaja, SUKOL ry • Niina Saunamäki, LUKKI
Tervetuloa SUKOLin jäseneksi!
SUKOL on kieltenopettajien ja alan opiskelijoiden yhteistyöverkosto, joka toimii kieltenopetuksen hyväksi.
Teksti OUTI VILKUNA kuvat AINO SUTINEN
SUKOLiin kuuluu noin 3 200 jäsentä, joita yhdistää kiinnostus vieraisiin kieliin ja kulttuureihin. Jäseneksi hyväksytään opettajia kaikilta koulutusasteilta. Opiskelijajäsenyys on ilmainen myös vuonna 2025.
Koulutusta ja apua työnhakuun
SUKOL järjestää jäsenilleen tasokasta ja kohtuuhintaista koulutusta. Vuosittain järjestetään yksi valtakunnallinen koulutuspäivä, johon sisältyy rinnakkaisohjelmaa eri asteille ja kieliin. Tilaisuuksissa on mahdollisuus tavata kollegoja ja luoda uusia kontakteja. Ohjelmat ja ilmoittautumislomakkeet julkaistaan liiton verkkosivuilla: sukol.fi . Tänä vuonna kevätkoulutuspäivien sijaan järjestetään kansainvälinen kieltenopettajien konferenssi, josta lisätietoja on tämän lehden sivuilla 6–7.
SUKOL tarjoaa myös lyhyitä täsmäkoulutuksia etänä. Etä-
kuten esimerkiksi tekoälyn käyttö kieltenopetuksessa. Osa koulutuksista on liittynyt tiettyyn asteeseen, esimerkiksi lukion eriyttämiseen tai 6. luokan arviointikriteereihin. Opiskelijoille ja vastavalmistuneille on järjestetty mentorointia ja työnhakukoulutusta, joista saa lisätietoja sukol.fi-sivuilta tai toiminnanjohtajalta osoitteesta anna.halme@sukol.fi.
Tiedotusta ja jäsenaineistoa
SUKOL tiedottaa kieltenopetuksen ajankohtaisista asioista Tempus-lehdessään, sosiaalisessa mediassa, verkkosivuillaan ja uutiskirjeissä. Osa SUKOLin jäseneduista ja materiaaleista on ladattavissa jäsensivuilta, esimerkiksi laaja Kielipäivä kirjastossa -materiaali, joka on tarkoitettu kannustamaan monipuolisiin kieliopintoihin. Materiaalia voi käyttää vaikkapa valinnaiskielten esittelypäivien järjestämiseen.
Sukol-Palvelu tuottaa maksullisia materiaaleja, joista tunnetuimpia ovat 9. luokan valtakunnalliset kokeet. Keväästä 2024 alkaen kaikki kokeet on järjestetty digitaalisina. A-englannin ja B-ruotsin kokeet voi edelleen pitää myös perinteisinä paperikokeina.
Valtakunnallinen vaikuttaja
SUKOL on kokenut jäsenistönsä puolestapuhuja. On arvokas asia, että jokainen kieltenopettaja on jäsenenä omassa pedagogisessa järjestössään. Mitä suurempi ja voimakkaampi järjestö on, sitä paremmin voimme vaikuttaa kieltenopetuksen ja kieltenopettajien asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Vaikuttamistyön teemoja nostetaan SUKOLin vuosittaisesta jäsenkyselystä, johon kannattaa vastata, jotta voi edistää itselleen tärkeitä asioita.
Viime vuosien painopisteitä vaikuttamisessa ovat olleet muun muassa B1-ruotsin tuntien riittämättömyys perusopetuksessa ja todistusvalinnan vaikutukset kielivalintojen vähenemiseen lukiossa. Näissä molemmissa onkin otettu edistysaskelia. B1-ruotsiin saatiin yksi vuosiviikkotunti lisää yläkouluun, ja yliopistojen todistusvalinnassa kohennettiin erityisesti lyhyiden kielten asemaa.
Valtakunnallisen vaikuttamistyön lisäksi SUKOL ottaa kantaa paikallisiin kysymyksiin, joita piiriyhdistykset toivovat liiton edistävän. Vetoomuksia on lähetetty moneen kuntaan kieltenopetuksen leikkauksia ja ryhmäkokojen nostoa vastaan. Viimeksi syksyllä 2024 liitto onnistui vetoamaan Helsingin päättäjiin ja estämään sen, että kaupungissa kieliryhmien aloituskoko olisi nostettu 15 oppilaaseen.
SUKOLin kannanotoista ja yhteistyöstä päivitetään tietoa sukol.fi-sivuston Ajankohtaista-osioon. Yhteistyö viranomais-
ten, tiedotusvälineiden ja järjestöjen kanssa on tärkeä osa työtä, jolla edistetään kieltenopettajien ja kieltenopetuksen asiaa.
SUKOL toimii yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa esimerkiksi pitämällä tiiviisti yhteyttä OAJ:n valtuuston kieltenopettajajäseniin.
SUKOL on kansainvälisesti aktiivinen: Fédération Internationale des Professeurs des Langues Vivantes (FIPLV) on kieltenopettajien kansainvälinen kattojärjestö, jonka Pohjoismaiden ja Baltian aluejaostossa NBR:ssä SUKOL toimii. FIPLV ja NBR järjestävät kielikoulutusalan tilaisuuksia. Seuraava NBR-konferenssi on Helsingissä huhtikuussa 2025.
Opiskeluaikana SUKOLin jäseneksi liittyminen kannattaa: perehdyt ammattiisi hyvissä ajoin ja luot hyödyllisiä kontakteja.
Valitse yhdistyksesi
Kaikki jäsenet kuuluvat SUKOLiin piiriyhdistyksen kautta. Voit itse valita piiriyhdistyksen joko asuin- tai työpaikkasi perusteella. Piiriyhdistyksistä kaksi on ruotsinkielisiä. Piiriyhdistykset ovat opettajan lähiturvaverkko: ne järjestävät koulutus- ja virkistystilaisuuksia, tiedottavat paikallisista asioista ja tekevät vaikuttamistyötä omilla alueillaan.
Liiton jäsenjärjestöinä on myös kahdeksan valtakunnallista kieliyhdistystä: englanti, espanja, finska, italia, ranska, ruot-
si, saksa ja venäjä. Kieliyhdistyksillä on oma jäsenmaksunsa, joka laskutetaan liiton jäsenmaksun yhteydessä. Yhdistykset tarjoavat kielikohtaisia palveluitaan kuten matkoja, koulutusta, oppimateriaalia ja yo-kirjoitusten korjausohjeita.
Palvelut ja liittyminen
SUKOL on arjenläheinen ja käytännöllinen tukija. Helsingin Itä-Pasilassa sijaitseva toimisto auttaa jäseniä päivittäin erilaisissa kieltenopetuksen kysymyksissä. Jäsenyyteen liittyvissä pulmissa kannattaa olla yhteydessä jäsensihteeriin, salla. kosunen@sukol.fi. Toimiston muut yhteystiedot ovat sukol.fiosoitteessa (katso Yhteystiedot).
SUKOLin vuotuinen jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Saat helposti jäsenmaksusi takaisin lehden ja muiden jäsenetujen kautta. Opiskeluaikana SUKOLin jäseneksi liittyminen kannattaa: perehdyt ammattiisi hyvissä ajoin ja luot hyödyllisiä kontakteja. Opiskelijajäsen saa kaikki varsinaisen jäsenen edut ja maksaa koko vuoden 2025 jäsenyydestä 0 euroa. Jäsenmaksu jo valmistuneelle opettajalle on 67 euroa. Helpoimmin liityt täyttämällä sähköisen lomakkeen sukol.fiosoitteessa. Tervetuloa SUKOLin jäseneksi!
VÄLKOMMEN SOM MEDLEM I SUKOL!
SUKOL är språklärarnas eget samarbetsnätverk, som verkar till fromma för språklärarna, språkundervisningen och internationaliseringen. Bland våra 3 200 medlemmar finns lärare från samtliga utbildningsstadier. Medlemskapet erbjuder dig möjlighet att hålla dig informerad om förändringarna inom undervisningsvärlden.
SUKOL är en förespråkare för sin medlemskår. Samarbetet med undervisningsmyndigheter och organisationer utgör en viktig del av arbetet för att främja språklärarnas och -undervisningens intressen. Fédération Internationale des Professeurs de Langues Vivantes (FIPLV) är SUKOLs internationella takorganisation. SUKOL verkar i sektionen för region Norden och Baltikum (NBR).
Medlemmar hör till förbundet genom medlemskapet i distriktföreningen. Distriktföreningen fastställs på basen av boningsort eller arbetsplats. Som medlemmar har SUKOL också åtta språkföreningar: engelska, finska, franska, italienska, ryska, spanska, svenska och tyska. Föreningarna arrangerar egna utbildnings- och rekreationsträffar.
SUKOL har en fast årlig medlemsavgift, som är avdragbar i beskattningen (studerande 0 e, lärare 67 e). Du kan ansluta dig genom att använda ansökningsblanketten, som finns på adressen sukol.fi. Välkommen som medlem i SUKOL!
TERVETULOA
Hyödynnä SUKOLin jäsenedut
SUKOLin jäsenenä olet oikeutett u
Teksti
SALLA KOSUNEN kuva AINO SUTINEN
Koulutukset jäsenhintaan: SUKOL järjestää vuosittain valtakunnallisen koulutuspäivän, johon kuuluu ohjelmaa eri asteille ja kieliin. Tilaisuus on erinomainen mahdollisuus tutustua kollegoihin ympäri Suomen. Lisäksi SUKOLin koulutusvalikoimaan kuuluu vuosittain useita muutaman tunnin mittaisia täsmäkoulutuksia etänä. Tarjolla on sekä kaikille asteille sopivia että erityisesti tietylle asteelle kohdennettuja teemoja. Aiheena on ollut aiemmin esimerkiksi yo-kokeiden kirjoitelman arvostelu tai 6. luokan arviointikriteerit, ja tämän vuoden maaliskuun koulutuksessa keskitytään luki-vaikeuksissa auttamiseen. SUKOLin jäsenet voivat osallistua koulutuksiin edulliseen jäsenhintaan. Tulevaan koulutustarjontaan pääset tutustumaan verkkosivuillamme osoitteessa sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/. Tempus-lehti: Koska luet tätä, olet jo löytänyt kieltenopetuksen ammatti- ja asiantuntijalehti Tempuksen pariin – hienoa! Tämä neljästi vuodessa ilmestyvä kieltenopettajan äänitorvi on SUKOLin jäsenten ilmainen jäsenetu. Lehteä voi tilata myös
muun muassa näihin jäsenetuihin.
vuositilauksena. Tempuksen toimitus ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä. Ne voit lähettää toimitukseen verkkosivuillamme osoitteessa sukol.fi/liitto/tempus/.
Pääsy jäsenpalveluun: SUKOLin jäsenenä pääset kirjautumaan jäsenpalveluumme, jossa on saatavilla tietoa jäseneduista ja materiaaleja kieltenopetuksen tueksi. Sivuilta löydät esimerkiksi SUKOLin koulutusten materiaalit (ladattavissa noin 1–2 viikon ajan tekijänoikeuden suojan vuoksi). Edellisvuosien 9. luokan valtakunnallisten kokeiden audiomateriaalilinkit ovat niin ikään jäsenpalvelussa. Pääset kirjautumaan palveluun osoitteessa jasensivut.sukol.fi/extranet/. Jos kirjautumisessa on ongelmia, ole yhteydessä jäsensihteeriin: salla.kosunen@sukol.fi .
Jäsenyhdistysten omat edut: Jokainen SUKOLin jäsen kuuluu automaattisesti piiriyhdistykseen, joka määräytyy joko asuin- tai työpaikan perusteella. SUKOLin jäsenet voivat halutessaan kuulua myös yhteen tai useampaan valtakunnalliseen kieliyhdistykseen. Yhdistyksen jäsenenä voit osallistua sen koulutus- ja virkistystapahtumiin ja käyttää sen tarjoamia jäsenetuja kuten tietyn kielen materiaalipaketteja. Piiri- ja kieliyhdistykset yhteystietoineen on listattu osoitteessa sukol.fi/ liitto/jasenyhdistykset/.
Kustantaja-alennukset: SUKOLin jäsenet saavat 40 prosentin alennuksen Werner & Jarl -kirjakaupan ja Otavan kauno-, lasten- ja tietokirjoista. Katso lisää jäsenpalvelun Edut-sivuilta.
Työelämään siirtymistä tukevat edut opiskelijoille: SUKOL toteuttaa kerran vuodessa opiskelijoille suunnatun ilmaisen työnhakukoulutuksen, jossa kouluttajina toimivat kokeneet rehtorit. Lisäksi liitto on tarjonnut opiskelijoille ja vastavalmistuneille mentorointia joka toinen vuosi. SUKOLin järjestämiin muihin koulutuksiin opiskelijat voivat osallistua erittäin edulliseen opiskelijahintaan. Lisätietoja opiskelijoiden eduista löydät verkkosivuiltamme osoitteesta sukol.fi/opiskelijoille/ opiskelijan-edut/.
Toimiston neuvontapalvelut: Toimiston väeltä saat apua ja vastauksia kysymyksiisi. Jos siis jokin askarruttaa, ota ihmeessä yhteyttä! Yhteystiedot: sukol.fi/liitto/yhteystiedot/.
SUKOLIN ALENNETUT JÄSENMAKSUT
SUKOLin jäsenyys on opiskelijoille ilmainen. Myös osa kieliyhdistyksistä tarjoaa opiskelijoille jäsenyyden alennettuun hintaan tai ilmaiseksi. Perhevapaalla, eläkkeellä ja työttömänä olevat ovat oikeutettuja SUKOLin alennettuun jäsenmaksuun.
Tempaudu kielten kiehtovaan maailmaan
Kielten oppiminen on yhteinen seikkailu
Elementssarjan painetut kirjat uudistuvat vuoden 2025 aikana
Laadukkailla sarjoilla kohti yhteistä määränpäätä
AMMATTIKORKEAKOULUT
Verkostoista virtaa opetukseen
Kieltenopetusta kehittävä verkostotyö edistää myös opettajien ammatillista kehittymistä.
Teksti TUULA JÄPPINEN, MAARIT OHINEN-SALVÉN, RIITTA YLI-TAINIO kuva ANNI HANÉN
Opettajat ovat perinteisesti kehittäneet ammatillista osaamistaan osallistumalla täydennyskoulutuksiin ja seminaareihin, mutta oppilaitosten yhteistyö voi myös toimia oivallisena kehittymis- ja kehittämisväylänä. Keskiössä ovat tällöin yhdessä tekeminen ja vertaisoppiminen. Korkeakoulusektorilla yhteistyötä tehdään paljon sekä kansallisissa että kansainvälisissä konsortioissa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on aktiivinen toimija monenlaisissa verkostoissa, joista tässä esittelyssä ovat Kielibuusti ja Ulysseus European University.
Buustia oppimiseen ja opettamiseen
Kielibuustiksi nimetyssä hankkeessa on kehitetty tutkimukseen perustuvia ratkaisuja kotimaisten kielten oppimiseen ja opettamiseen. Kielibuusti-hankkeen keskeisiä lähtökohtia on ollut yhtäältä se, että kieltä ei opita pelkästään kielikursseilla vaan kaikissa tilanteissa, joihin ihmiset osallistuvat, ja toisaalta se, että kielen oppiminen ei ole vain yksilön vastuulla vaan oppimiseen tarvitaan kieliympäristön tukea. Taustalla on tarve houkutella Suomeen kansainvälisiä opiskelijoita ja työntekijöitä sekä saada heidät jäämään tänne.
Yhteistyö on tarjonnut hankkeessa mukana oleville opettajille mahdollisuuden verkostoitua suomi toisena kielenä ja ruotsi toisena kielenä -kollegoiden kanssa erilaisissa tilaisuuksissa ja yhdessä tekemällä.
Hankkeessa tuotettu materiaali on koottu Kielibuusti-portaaliin vapaasti käytettäväksi. Portaali sisältää runsaasti monipuolista materiaalia eri kohderyhmille: Pedagogiikkapankissa on konkreettisia käytännön ohjeita ja valmista oppimateriaalia tehtävineen monesta aihepiiristä ja eri taitotasoille. Portaaliin on koottu myös kuratoitu lista hyvistä itseopiskelusivustoista, sovelluksista ja muista työkaluista, joita voi suositella suomen kielen opiskelijoille.
Kielibuustin ansiosta Haaga-Heliassa on ollut mahdollista toteuttaa korkeakoulun sisäinen kokeilu suomen kieltä ja yrittäjyyttä yhdistävästä opetuksesta. Pilottitoteutus ei olisi ollut mahdollinen ilman hankerahoitusta, koska se edellyttää kahden eri oppiaineen opettajan työpanosta suunnittelussa, materiaalinlaadinnassa, opetustilanteissa ja arvioinnissa. Yhteisopettajuus avartaa näkemystä eri oppiaineiden sisällöistä ja soveltuvista opetusmenetelmistä.
Kielibuusti päättyy vuoden 2024 lopussa, mutta siitä jää paljon elämään. Mainitun portaalin lisäksi on luotu uusia kursseja ja uudenlaisia käytänteitä opiskelijoiden ohjaamiseen. Hankekorkeakouluissa on myös tehty tai tekeillä kielilinjauksia ohjaamaan eri kielten käyttöä työyhteisön monikielisissä vuorovaikutustilanteissa.
Kansainvälistä yhteiskehittämistä
Kansallisen verkostotyön lisäksi opettajat voivat kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan kansainvälisessä yhteistyössä. Yksi esimerkki yhteistyöstä ovat Eurooppa-yliopistoallianssit kuten Ulysseus European University.
Osana Ulysseus-yhteistyötä allianssille luodaan yhteistä kielitarjontaa sekä yhteinen kielipolitiikka. Kielitarjonnan kehittäminen kansainvälisenä yhteistyönä keskenään hyvin erilaisten korkeakoulujen tarpeisiin vaatii keskusteluja jaetun näkemyksen löytämiseksi ja yhteisiin pelisääntöihin sitoutumista kaikilta osapuolilta. Yksi esimerkki tästä on vaihteleva kokemus ja osaaminen verkkokurssien suunnittelussa ja toteuttamisessa, mikä voi haastaa kurssien keskinäisen tasalaatuisuuden saavuttamista. Kansainvälisessä konsortiossa on otettava huomioon lainsäädäntöön ja muihin viranomaistasoisiin määräyksiin liittyvät asiat, esimerkiksi uusien kurssien mahdollinen kansallinen akkreditointi.
LISÄTIETOJA
KIELIBUUSTI (2021–2024) on osa korkeakoulujen ja OKM:n Talent Boost -palvelulupausta. Toimenpideohjelmaa koordinoivat työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke on toteutettu Aalto-yliopiston, Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Siinä kehitetään kotimaisten kielten koulutusta vastaamaan tehokkaammin Suomeen rekrytoitavien ja maassa olevien kansainvälisten osaajien kielitaitotarpeisiin. Lisätiedot: https://www.kielibuusti.fi
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu on yksi Ulysseus European University -allianssin korkeakouluista. Muut allianssissa mukana olevat korkeakoulut ovat Université Côte-d’Azur (Ranska), Università di Genova (Italia), Universidad de Sevilla (koordinaattori, Espanja), Technical University of Koŝice (Slovakia), Management Center Innsbrück (Itävalta), Universität Münster (Saksa) sekä Univerzitet Crne Gore (Montenegro). Ulysseuksen toimintaan kuuluu allianssin yhteisten tutkintojen lisäksi muu yhteinen koulutustarjonta. Lisäksi edistetään tutkimusta ja tarjotaan mukana olevien korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle vapaata liikkuvuutta partnerikorkeakoulujen välillä. Lisätiedot: https://ulysseus.eu/
Kielibuusti-hankkeen tapaamisissa jaetaan ideoita ja kokemuksia.
Ulysseuksen kieliohjelmassa on luotu muun muassa vaikuttava määrä vieraiden kielten online-kursseja: 36 online-kurssia kymmenessä eri kielessä. Tarjolla on kielen ja tason mukaan joko täysin itsenäisesti suoritettavia verkko-opintoja tai kursseja, joilla on opettajan pitämiä online-tunteja. Osa alkeiskursseista on avoimia ja maksuttomia kaikille kiinnostuneille. Kielikurssitarjonta on vielä täydentymässä.
Yhteistyöllä on myönteisiä vaikutuksia osallistuville korkeakouluille ja opettajille. Korkeakoulun opetustarjonta ja mahdollisuudet henkilöstö- ja opiskelijaliikkuvuuteen monipuolistuvat. Vieraiden kielten opiskelun vähennyttyä Suomessa viime vuosina muutos kielikurssien osallistujamäärissä näkyy korkeakoulutasollakin, ja joissakin kielissä kysyntä on pienentynyt huomattavasti. Allianssiyhteistyöllä voi olla opettajan näkökulmasta jopa työllistävä vaikutus, kun muiden korkeakoulujen opiskelijat lisäävät kurssin opiskelijamäärää ja saattavat pelastaa sen toteutumisen. Lisäksi ulkomaalaiset opiskelijat tuovat aitoa kansainvälisyyttä opetusryhmiin, jolloin kielikursseilla tyypillisesti sisältönä olevat kulttuuriaiheet saavat entistä syvemmän käytännön merkityksen. Tutustuminen partnerikorkeakoulujen opetussuunnitelmiin ja opetuskäytänteisiin sekä hallinnollisiin menettelytapoihin avaa uudenlaista näkemystä omaan työhön. Erittäin palkitsevaa on huomata, että olemme Suomessa edelläkävijöitä erityisesti verkko-opetuksen saralla.
Yhteistyön hyödyt ja haasteet Kollegoilta oppiminen yli oppilaitos- ja jopa maarajojen on usein yhteistyön parasta antia. Varsinkin silloin, kun päästään
tekemään uutta materiaalia tai kokonaista kurssia, ollaan ammatillisen kehittymisen ytimessä. Parhaimmillaan yhteistyö tukee opettajan omaa ammatti-identiteettiä ja henkilökohtaista kehittymistä. Se voi edistää esimerkiksi kulttuurierojen ymmärtämistä, epävarmuuden sietokykyä ja erilaisten kollegoiden kohtaamista.
Verkostot tukevat opettajia myös heidän omissa organisaatioissaan muutostarpeiden tunnistamisessa, uudistusten esittämisessä johdolle sekä muutosten suunnittelussa ja läpiviemisessä. Hankkeilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä on kerrannaisvaikutus, kun hankitut tiedot ja taidot sekä luodut materiaalit ja uudet opetusmenetelmät jalkautuvat korkeakoulun muuhunkin toimintaan opettajien arkityössä.
Osallistujien erilaiset näkemykset ja vahvuudet sekä vaihtelevien käytänteiden vertailu antavat paljon. Toisaalta eri korkeakoulujen omat toimintatavat ja jopa tekniset ratkaisut kuten oppimisympäristövalinnat voivat luoda haasteita työn käynnistämiselle. Tutustuminen muiden oppilaitosten toimintatapoihin rikastuttaa opettajien työtä. Innostava kollega toisaalla rohkaisee toimimaan uusin tavoin omassa toimintaympäristössä. Tuttuja ihmisiä on jatkossakin helppo lähestyä vaikkapa uusien hankeideoiden merkeissä.
Tuula Jäppinen toimii lehtorina, Maarit Ohinen-Salvén yliopettajana ja Riitta Yli-Tainio kehityspäällikkönä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.
Kieltenopettajan Educa-tärpit
Educa järjestetään 24.–25.1.2025 Helsingin Messukeskuksessa. Sisäänpääsy on ilmainen mutta vaatii rekisteröitymisen osoitteessa educamessut.fi. SUKOL on ollut yhteistyökumppanina järjestämässä kolmea esitystä Opettajan olohuoneeseen. Muista myös lauantain puheenjohtajatunti!
Koonnut ANNA HALME
Vuoden 2025 Educassa tarjolla on ohjelmaa muun muassa monilukutaidosta, monikielisestä koulusta, tekoälystä ja tulevaisuuden visioinnista. Ohessa on joitakin tärppejä messupäivien sisällöstä. Koko ohjelma on tapahtuman sivuilla osoitteessa https://educa.messukeskus.com/tapahtumassa/ohjelma/?mkdtt=20250124.
24.1.2025 KLO 15.00–15.45
Monilukutaito, medialukutaito, datalukutaito, tekoälylukutaito – joko riittää? Jatkuvasti muuttuvassa mediamaailmassa korostetaan erilaisten lukutaitojen tärkeyttä, mutta mitä niillä oikeastaan tarkoitetaan? Miten opettajien tulisi navigoida työssään, jossa he kohtaavat jatkuvasti uusia (luku)taitoja, joita ottaa haltuun ja edistää? Mikä lukutaidoissa on olennaista, ja mikä niitä yhdistää?
Esiintyjät: • Mari Hankala, opettajankouluttaja, Jyväskylän yliopisto • Lauri Palsa, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto Paikka: Luentosali 103
24.1.2025 KLO 15.30–16.00 Monikielinen koulu -paneelikeskustelu Monikielisyys ja -kulttuurisuus on nykykoulun uusi normaali. Paneelissa käsitellään monikielisten oppijoiden tukemista ja pohditaan monikielisyyden haasteita ja iloja, muutos- ja kehitystarpeita. Ohjelman järjestävät SUKOL ry ja Oman äidinkielen opettajat ry. Esiintyjät: • Hanna Pyykönen, puheenjohtaja, Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry • Larissa Aksinovits, Oman äidinkielen opettajat ry:n puheenjohtaja, tohtoriopiskelija, Tallinnan yliopisto • Maija Yli-Jokipii, FT, suomen kielen ja kulttuurin lehtori, Tallinnan yliopisto • Pertti Pyhtilä, opinto-ohjaaja, auktorisoitu kääntäjä • Pia Bärlund, FT, kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen palvelupäällikkö, Jyväskylä
Paikka: Opettajan olohuone
24.1.2025 KLO 16.15–17.30
Tärkeimmät sanat, syvimmät arvot – peruskoulun muutoshaaveet 2040. Peruskoulu – millainen muutos tarvitaan? Tule ja kerro, millainen Sinun tulevaisuuden peruskoulusi olisi! Mitä ovat arvot, joita peruskoulun tulisi vaalia maailman muutoksessa? Äänesi kuullaan, sillä keskustelemassa on peruskoulun tulevaisuustyön neuvottelukunnan jäseniä ja sihteeristöä Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä tulevaisuusvisionäärejä ja -tutkijoita.
Keskustelijoina muun muassa: • Minna Riikka Järvinen, toiminnanjohtaja, Kehittämiskeskus Opinkirjo • Nina Lahtinen, koulutuspolitiikan johtaja, OAJ • Tarja Tuomainen, kehittämispäällikkö, Oppiva-verkosto
Paikka: Visio
24.1.2025 KLO 17.00–17.30
Hållbar AI i utbildningen – möjligheter och risker. I diskussionen kring hållbar AI lyfts den etiska aspekten, risker och så även möjligheter i utbildningen.
I panelen deltar: • Nils Saramo vd Schildts & Söderströms • Sofia Jusslin, PeD, docent, universitetslektor i svenska och litteratur med didaktisk inriktning, Åbo Akademi • Rasmus Wahlberg lärare i Oxhamns skola • moderator Kristian Smedlund, Utbildningsstyrelsen
Paikka: Hörnan
25.1.2025 KLO 10.30–11.00
Aamunavaus: Konkreettiset vinkit opettajan parempaan puheääneen. Mitä opettajan tulee ottaa huomiooon, jotta ääni jaksaa ja kantaa koko päivän? Tällä luennolla saat tietoa ja konkreettisia vinkkejä sekä harjoituksia äänesi huoltamisen tueksi. Kun äänestä pitää huolta, puhuminen on mukavaa ja ääni kestää vaativatkin tilanteet.
Esiintyjät: • Risto Härkönen, vokologi, FM • Terhi Meriläinen, vokologi, FM • Marja Suurpalo, vokologi, FM
Paikka: Visio
25.1.2025 KLO 10.30–11.00
Textbook-related use of artificial intelligence in foreign language teaching
The use of AI in teaching contexts is currently a hot topic. The integration of AI into teaching will inevitably become a fact of life. How can contemporary language teaching respond to this? How can AI be integrated into teaching productively and with added value? Sabine’s and Marje’s initial experiments show that it can also be an enrichment and act as a friend and helper, so to speak. But does it hinder the development of critical and independent thinking in our learners? In this short format, Sabine and Marje offer some initial suggestions. In their later workshop at Educa, they want to explore these questions in more depth and think together about how AI can simulate authentic language interactions and improve the communicative skills of learners at all levels.
Ohjelman järjestävät SUKOL ry ja Goethe-Institut.
Esiintyjät: • Marje Zschiesche-Stock, International training officer, Cornelsen • Sabine Hellwig, Senior portfolio-manager, trainer German as a foreign language, Cornelsen Paikka: Opettajan olohuone
25.1.2025 KLO 10.45–11.45
Workshop: Miksi tiktok koukuttaa? Kuinka tekoäly toimii? Miten voimme opettaa tekoälyaikakauden taitoja? Tule kokeilemaan käytännössä opetettavaa konetta ja somekonetta, työkaluja ja materiaaleja, jotka on suunniteltu tukemaan perusopetusikäisen oppilaan tekoäly- ja datalukutaitojen kehittymistä sekä datatoimijuutta. Työpajaan tarvitset mukaan oman mobiililaitteen tai tabletin. Ohjelman järjestää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Generation AI -tutkimushanke. Esiintyjät: • Megumi Iwata, KM, Kasvatustieteiden ja Psykologian tiedekunta, Oulun yliopisto • Jussi Koivisto, Code School Finland • Jari Laru, KT, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oulun yliopisto • Sanna Merikanto-Tolonen, KM, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oulun yliopisto • Kati Mäkitalo, professori, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oulun yliopisto
Paikka: Luentosali 103
25.1.2025 KLO 12.10–12.30 ”Hur kan vi med hjälp av läromedel stärka språkmedvetenhet och läsning?” I diskussionen kring hållbar AI lyfts den etiska aspekten, risker och så även möjligheter i utbildningen.
I panelen som leds av Utbildningsstyrelsen och Petra Bredenberg deltar: • Susanne Nygård, Lärum • Roland Juthman, Schildts & Söderströms • Susanna Björkell, Otava Utbildning
Paikka: Hörnan
25.1.2025 KLO 12.30–13.00
Uudistuva lukio – lukiokoulutus valmistautuu englanninkielisen yo-tutkinnon sekä taito ja taideaineiden yo-kokeen tuloon. Suomalainen lukiokoulutus voi tulevaisuudessa johtaa englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Kenelle englanninkielinen lukiokoulutus Suomessa on tarkoitettu? Lisäksi valmistaudutaan kuvataiteen, musiikin ja liikunnan tuloon osaksi ylioppilastutkintoa. Muiden aiempien lukiodiplomien kehittämistä jatketaan. Mitä uudistukset käytännössä tarkoittavat, ja millä aikataululla edetään? Tule kuulemaan keskustelua uudistuvasta lukiosta ja edessä olevista käytännön toimista!
Asiantuntijat: • Petri Lehikoinen, opetusneuvos, Opetushallitus • Anu Halvari, opetusneuvos, Opetushallitus
Paikka: Taito
25.1.2025 KLO 12.45–13.45
Koulutus on kuntavaalien pääasia – puoluejohtajat vaalitentissä. Koulutus kattaa noin 60 prosenttia kuntien budjeteista, ja kuntapäättäjät ratkaisevat suomalaisen koulutuksen suuntaa. Siksi koulutus on kuntavaalien pääasia. Kuinka koulutusta puolustetaan tiukassa taloustilanteessa? Mikä on sivistyspalveluiden merkitys kunnan elinvoimalle?
Esiintyjät: • alkusanat Katarina Murto, puheenjohtaja, OAJ • keskustelijoina puolueiden puheenjohtajat • paneelin juontaa toimittaja Jan Andersson
Paikka: Visio
25.1.2025 KLO 13.30–14.00
Kieliyhdistysten puheenjohtajatunti
Paikka: Opettajan olohuone
25.1.2025 KLO 15.00–15.30
Venäjän kielen opiskelun valtakunnallinen tilanne ja uudet tarpeet. Puheenvuorossa kuullaan venäjän kielen opiskelun valtakunnallisesta tilanteesta ja siitä, miksi kielenosaajia tarvitaan Suomessa tulevaisuudessakin.
Esiintyjät: • Katri Anttila, johtava rehtori, Itä-Suomen koulu • Riku Savonen, toiminnanjohtaja, Suomi-Venäjä-seura
Paikka: Tulevaisuuden luokkahuone
25.1.2025 KLO 16.00–16.30
Haastattelussa Jukka Behm, realististen ja koukuttavien tarinoiden taituri
Jukka Behm on palkittu kirjailija ja toimittaja, jonka monipuoliseen tuotantoon kuuluu romaaneja, nuortenromaaneja, novelleja, lastenrunoja ja tietokirjoja. Hänen kirjojaan on käännetty ruotsiksi, norjaksi ja venäjäksi. Miten tarinat syntyvät? Miten ne löytävät lukijansa luo Suomessa – ja muuallakin? Haastattelijana toimii äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori sekä opettajankouluttaja Elsi Santala. Haastattelun järjestävät SUKOL ry ja Äidinkielen opettajain liitto.
Esiintyjät: • Jukka Behm • haastattelija Elsi Santala Paikka: Opettajan olohuone
”Kielitaito on yksi parhaita lahjoja, jonka voi itselleen antaa”
Javier Torres on Suomen kansallisbaletin taiteellinen johtaja.
Mitä kieliä tarvitset työssäsi? Miten olet oppinut niitä?
Kielitaito on ollut avainasemassa urallani, ja se on auttanut minua sopeutumaan maihin, joissa olen asunut. Kansallisoopperassa vaihtelen käyttökieltä tilanteen mukaan. Käytämme suomea, jos enemmistö osaa sitä. Jos paikalla on ihmisiä, jotka eivät osaa suomea, valinta on usein englanti. Joidenkin vierailijoiden kanssa on hyötyä espanjan, ranskan ja italian osaamisesta.
Kaikkien kielten pohjan olen saanut koulusta tai muusta oppilaitoksesta, mutta käytäntö on opettanut paljon lisää. Jokaisessa kielessä olen ollut vähän erilainen oppija. Kävin kaksikielistä koulua, ja 4–12-vuotiaana tarvitsin tukiopetusta, jotta selvisin englannin opinnoista. Ranskan opiskelu alkoi baletin myötä, kun olin 15–20-vuotias. Silloin ymmärsin, että pidin kielistä ja niiden oppimisesta.
Parhaimmillani kieltenopiskelijana olin, kun kävin suomen tunneilla Helsingin työväenopistossa 27-vuotiaana. Oli vaikeaa päästä aamutunneille, ja jouduin myös lähtemään aikaisemmin työaikataulujeni takia, mutta minulla oli mahtava ja inspiroiva opettaja, mikä auttoi paljon. Ilman häntä olisin luovuttanut. Suomenopettajani Yrjö Lauranto oli paras kieltenopettaja, joka minulla on ollut. Hänen ansiostaan ymmärsin, että kielet heijastavat sitä, miten niiden kulttuurissa ”nähdään” maailma ja todellisuus. Annan aina tämän esimerkin: Saksassa omenaa tarkoittava sana Apfel tuo mieleeni makeanhappaman rouskaisun omenaa puraistessa. Espanjan samaa tarkoittava sana manzana kuvastaa omenan mehevyyttä. Suomen omena taas mielestäni kuvaa hedelmän pyöreää muotoa. Uusien kielten oppiminen opettaa jatkuvasti katsomaan todellisuutta toisesta näkökulmasta. Toisin sanoen kielten oppiminen auttaa pitämään mielen avoimena ja joustavana, mikä taas on henkisesti nuorena ja luovana säilymisen salaisuus.
Onko sinulle sattunut hauskoja kielitilanteita?
Olen varmasti naurattanut monia, kun olen tehnyt virheitä suomen kielessä, mutta parhaiten muistan tilanteen, kun minun piti ensimmäistä kertaa puhua ranskaa suuren tanssijaryhmän edessä. Eräs Pariisin oopperan ranskalaisista tanssijatähdistä oli ystäväni, ja hänen suosituksestaan minut kutsuttiin opettamaan balettia Bordeaux’n oopperaan. Siihen asti olin opettanut englanniksi ja espanjaksi, mutta kun kysyin, millä kielellä Bordeaux’ssa pitäisi opettaa, ystäväni vastasi ranskaksi: ”Olet Ranskassa, joten opetat ranskan kielellä!”
Ensimmäisenä päivänä tunnin aluksi minua jännitti niin, että tärisin. Tanssijoita oli noin 60, osa heistä oli minua vanhempia, eikä minulla vielä ollut minkäänlaista kansainvälistä mainetta. Tunnin alku meni hyvin, vaikka muutamat tanssijat kikattivatkin aina, kun äänsin jotain väärin. Aluksi olin liian hermostunut sanoakseni heille mitään, mutta jossain vaiheessa käännyin heidän puoleensa, korotin ääntäni ja pyysin humoristisesti anteeksi sitä, että vaatimaton meksikolainen tekee virheitä ranskan kielessä ranskalaistähtien edessä. Luokan huvittuneesta reaktiosta tiesin, että taistelu oli voitettu. Tunnin loppupuolella voimieni tunnossa huudahdin jo hyvin itsevarmasti: ”Tirez vous!” Luokka hiljeni, ja kaikki katsoivat minua kummissaan. Hymyilin heille ja toistin: ”Oui oui! Tirez vous.”
Vasta kun kurssia oli kuulunut muutama päivä, yksi tanssijoista ystävällisesti selitti minulle, miksi tirez vous -kehotukseni aiheutti niin paljon hämmennystä. Sen sijaan, että olisin pyytänyt tanssijoita venyttelemään – étirez vous –, olinkin käskenyt heitä suurin piirtein: ”Lähtekää vetämään! Häipykää!”
Miksi rohkaisisit muita käyttämään vieraita kieliä?
Kielten oppiminen on yksi parhaista lahjoista, jonka ihminen voi itselleen antaa. Se auttaa meitä ymmärtämään eri kulttuureja ja sopeutumaan niihin nopeammin. Kielten oppiminen myös kehittää aivoja. Tärkeintä on tulla ymmärretyksi – kieliopin täydellinen hallinta on toissijaista. Virheillä ei ole merkitystä. Kaikkialla arvostetaan sitä, että muualta tulevat osoittavat kunnioitusta paikalliselle kulttuurille ja tahtovat kommunikoida maan kielellä. Vaikeammissa tai virallisissa tilaisuuksissa on tietenkin tärkeää, että kielitaidon taso on riittävä. Olisi hienoa osata suomea täydellisesti, mutta siihen saattaa kulua aikaa, jos koskaan edes siihen pääsen.
Jo sekin, että yrittää puhua toisen kieltä, voi saada ihmeitä aikaan. Ei ole parempaa tapaa avata sydäntään toiselle kuin yrittää ilmaista itseään hänen kielellään.
Mukaansatempaava uutuus alakoulun englantiin!
Uudenlaiset digimateriaalit
Ilmoittaudu Otavan Skylight-kiertueelle! Nappaa kollegasi mukaan ja tule kuulemaan, miten sarja toimii vaikuttavan opetustyösi tukena. Ilmoittaudu: otava.fi/tilaisuudet ! Uutuus!
Skylight avaa näkymän englannin kieleen ja ympäröivään maailmaan! Sarja helpottaa työtäsi tarjoamalla monipuolisia ratkaisuja erilaisten oppijoiden tarpeisiin.
Kieltenopetuksen eriyttäminen lukiossa
SUKOLin etäkoulutuksessa käsiteltiin eriyttämisen teoriaa ja käytäntöjä.
Teksti ANNA HALME
SUKOL järjesti marraskuussa Suomen lukioiden eritysopettajien yhdistyksen SLEOn kanssa etäkoulutuksen, jonka aiheena oli kieltenopetuksen eriyttäminen lukiossa. Aihe kiinnosti, sillä ilmoittautuneita oli ennätysmäärä, yli 200. Koulutuksessa käsiteltiin eriyttämisen teoriaa ja käytännön esimerkkejä lukion arjesta.
Miksi eriyttää?
Anssi Roiha esitteli eriyttämisen teoriapohjaa, laajaa eriyttämiskäsitystä ja oppijatuntemuksen merkitystä. Roiha toimii erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa ja eriyttävän kielenopetuksen dosenttina Turun yliopistossa. Taustaltaan hän on erityisluokanopettaja ja englannin aineenopettaja.
Roihan mukaan eriyttäminen on perusopetuksessa kaiken opetuksen pedagoginen lähtökohta ja lukiossakin siihen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Eriyttäminen on yhtäältä opetuksen kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa luokkaryhmien ja yksittäisten oppilaiden erilaisuus otetaan huomioon. Se voi olla reaktiivista, jolloin opetusta aletaan eriyttää, kun haasteita ilmenee, tai proaktiivista eli ennakoivaa. Toisaalta eriyttämisen määritelmään kuuluvat kaikki käytännön opetusstrategiat ja keinot, joiden avulla opettaja vastaa koulussa oppijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. Eriyttämistä voi harjoittaa ylös- ja alaspäin.
Eriyttäminen on kieltenopetuksessa välttämätöntä, koska kaikki opetusryhmät ovat heterogeenisia. Vieraan kielen oppiminen on yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat sosiaalinen konteksti, oppijan asenteet, motivaatio, kielijännitys, ikä, persoonallisuus, kyvyt, aikaisemmat tiedot, opiskelustrategiat, käytetyt opetusmenetelmät ja oppimismahdollisuudet. Eriyttäminen edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, sillä sen tavoitteena on varmistaa kaikille oppijoille yhtäläiset lähtökohdat. Tutkimusten mukaan eriyttävä opetus vaikuttaa positiivisesti kaikkiin oppijoihin, muun muassa oppimiseen, motivaatioon ja minäkäsitykseen.
Oppijatuntemus on a ja o Roiha kertoi, että eriyttäminen saatetaan usein kokea haasteelliseksi. ”Toisaalta jos kysyisin, millaista arviointi on, moni varmaan vastaisi, että se on haasteellista. Silti sitä on tehtävä”, hän vertasi. Materiaalit ja resurssit, aikarajoitteet, luokkakoot
ja hallinnollisen tuen puute ovat haasteita, joihin opettaja ei voi suoraan vaikuttaa. Sen sijaan opettajan hallinnassa on tietojen hankkiminen eriyttämisestä ja erilaisista opetusmenetelmistä, opetuksen suunnittelu ja oppijatuntemus, ja näihin kannattaa satsata.
Oppijatuntemus kehittyy ja täydentyy jatkuvasti. Tehokas eriyttäminen edellyttää, että opettajalla on tarkka ja tietoihin perustuva käsitys oppijoista ja heidän tavoitteistaan. Lisäksi opettajan on tiedettävä, mitkä opetustoiminnot ovat tarkoituksenmukaisia eri taitotasoilla oleville oppijoille näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppijatuntemus vaikuttaa työtapojen, aiheiden ja arviointimenetelmien valintaan.
Tutkimusten mukaan eriyttävä opetus vaikuttaa positiivisesti kaikkiin oppijoihin, muun muassa oppimiseen, motivaatioon ja minäkäsitykseen.
Eriyttävässä koulukulttuurissa työskentely on joustavaa, eikä kaikkien oppijoiden aina tarvitse tehdä samoja asioita samalla tavalla ja samaan aikaan. Eriyttäminen koskee kaikkia. Alun perin se on liittynyt lahjakkaiden opettamisen muokkaamiseen, mutta nykyään erilaisin eriyttävin tukitoimin ja muokkauksin pyritään vastaamaan kaikkien oppijoiden erilaisiin tarpeisiin yleisopetuksen inklusiivisissa luokissa. Roihan mukaan on hyvä, että opetuksen käytänteet jo lähtökohtaisesti eriyttävät sekä ylös- että alaspäin. Urakkatai projektityöskentely on tästä hyvä esimerkki. Yleisökommentissa todettiin, että oppijat, joilla on keskittymisen tai sosiaalisen ahdistumisen haasteita, saattavat häiriintyä, jos oppitunnilla tehdään yhtä aikaa erilaisia asioita. Tähän Roiha totesi, että samana pysyvä oppitunnin rakenne voi auttaa samoin kuin se, että tunnin aluksi kerrotaan, mitä sen aikana tapahtuu.
Opetus kohtaa oppijan
Englanninopettaja Petra Lonka Lahden lukio Gaudiasta kertoi eriyttävän kokonaispedagogiikan oppimismallista eli BLOCK-pedagogiikasta. Hän on esitellyt malliaan myös Tem-
puksessa 5/2022. Lonka on todennut omassa opetuksessaan, että tarve eriyttämiselle ja yksilölliselle lähestymistavalle on suuri, koska ryhmät ovat koko ajan entistä heterogeenisempia. ”En voi muuttaa nuoria, mutta voin muuttaa omaa opetustani”, hän sanoo.
Kokonaisvaltaisesti eriyttävä BLOCK-pedagogiikka perustuu positiiviseen pedagogiikkaan ja coachingiin, ja siinä opetus kohtaa oppijan tämän omalla tasolla. Opetusryhmä on tiimi, jossa rakennetaan jokaisen vahvuuksia. Sen sijaan, että kontrolli ja tehtävien valinta olisi opettajalla, vastuuta ja oppimisen omistajuutta siirretään asteittain oppijalle. Oppija tekee tasolleen sopivia tehtäviä itselleen sopivan määrän ja omassa tahdissaan, kun taas opettaja ohjaa ja antaa palautetta.
Järjestelmän rakentaminen on vaatinut Longalta ja hänen kollegaltaan työtunteja, mutta kun se on valmis, opettajalla on runsaasti aikaa yksilölliseen ohjaukseen ja palautteenantoon. Opetusryhmässä on tyypillisesti 26–32 opiskelijaa, ja joka tunnilla ei ehdi jutella jokaisen kanssa. Hiljaisen työskentelyn aikana Lonka saattaa esimerkiksi lukea kirjoitelmia ja käydä kysymässä, miten voi auttaa.
OPINTOJAKSON RAKENNE
KÄYTÖSSÄ on 5-jaksojärjestelmä, jossa opintojaksossa on 18 oppituntia ja päättöviikon tunnit. 18 oppituntia on jaettu kolmeen opintojakson teemojen mukaiseen ”blokkiin”, joista kukin on kuuden oppitunnin mittainen.
Esimerkkinä ENA5 ”Kestävä tulevaisuus ja tiede”
BLOCK 1 Everyday Science
BLOCK 2 Psychology
BLOCK 3 Technology
B1 LESSON 1: Intro to the topic
B1 LESSON 2: Oral and audio lesson
B1 LESSON 3: Text and vocabulary
B1 LESSON 4: Grammar
B1 LESSON 5: Writing
B1 LESSON 6: Revision and check point – block test + self-reflection
Blokkitesti sisältää kaiken blokin aikana tehdyn, ja se toimii motivaattorina. Testin arvosana on ohjaava summatiivinen mutta ei lopullinen. Testin saa uusia tai tehdä apujen kanssa, tärkeintä on oppiminen. Yleinen kysymys opiskelijoilta on: montako tehtävää pitää tehdä? Vastaus kuuluu: montako tehtävää sinun täytyy tehdä, jotta opit? Testit auttavat huomaamaan tämän. Blokkitestien alustana on sähköinen lomake, joka korjaa automaattisesti monivalinnat ja syötetyt vastaukset. Opintojakson lopuksi pidetään Abitti-koe, joka on oppikirjan koemateriaalin mukainen. Opintojakson arvosana perustuu lähes suoraan loppukokeen arvosanaan.
Turvallisen oppimisympäristön luominen Roihankin mainitsema oppijatuntemus on keskeistä BLOCK-pedagogiikassa. Miten on mahdollista tietää kaikkien tarpeet ja tavoitteet? Lonka lähettää ennen opintojakson alkua kaikille ”Tervetuloa oppimaan enkkua” -viestin, joka on tyyliltään rento ja helposti lähestyttävä. Ensimmäisen tunnin lopuksi hän pyytää opiskelijoilta luottamuksellisesti itsereflektiota, jossa selvitetään aiemmat kielenoppimiskokemukset, pelot, toiveet ja mahdolliset oppimisvaikeudet. Lonka kertoi, että opiskelijat vastaavat todella laajasti ja avoimesti. Opintojakson aikana tehdään välitestien yhteydessä kolme oman työskentelyn reflektiota ja loppukokeen päätteeksi vielä loppureflektio. Lonka totesi, että jatkuva kohtaaminen onnistuu oppimismallin sisällä, koska opiskelija etenee tehtävissään itsenäisesti. Lonka aloittaa oppitunnin sanomalla: ”Thank you for showing up – welcome to the lesson.” Tunnin alussa on yleinen ohjaus teemaan ja oppitunnin buffet-pöydän antimien eli erilaisten tehtävien esittely. Tehtäviä on eritasoisia, ja opettaja voi vinkata, mistä kannattaa aloittaa, mutta hän rohkaisee kokeilemaan muutakin. Tehokasta työskentelyaikaa on 50–55 minuuttia, ja sinä aikana opettaja kiertelee luokassa, neuvoo, ohjaa, korjaa, kannustaa ja juttelee. Toiset tarvitsevat enemmän opettajan tukea, toiset eivät juuri lainkaan. Lonka tähdensi, että varsinaista opettamista hän tekee enemmän opiskelijoille erikseen kuin kaikille yhteisesti luokan edessä. Lopuksi kokoonnutaan yhteen ja kerätään tunnelmat ja kiitokset.
Käytänteiden esittelyä
Etäkoulutukseen kuului kaksi eriyttävää käytännön case-esimerkkiä: enkkupolku ja ruotsin vitospaketti. Enkkupolun esitteli ruotsin ja englannin kielen lehtori Marjo Pullinen Lappeenrannan lukion Kimpisen toimipisteestä. Enkkupolku järjestetään lukiossa kerran viikossa, ja siellä saa tehdä tehtäviä tai suorittaa rästiin jääneitä sanakokeita, kuunteluita ja kirjoitelmia. Aineenopettaja, erityisopettaja tai opo ohjaa opiskelijan polkuun ja antaa polkuopettajalle tietoja suoritettavista tehtävistä. Paikalla on aina opettaja, jolta saa tukea. Pullisen mukaan haasteena on, että kaikki tarvitsijat eivät osallistu, mutta opiskelijat ovat aika hyvin oppineet, että rästit pitää tehdä ja että niille on paikka ja aika. Tähän mennessä enkkupolkulaiset ovat päässeet läpi englannin yo-kokeesta.
Ylivieskan lukiossa käytössä on ruotsin vitospaketti, jota esittelivät ruotsin ja saksan kielen opettajat Elina Nissilä ja Heidi Alanen. Ajatuksena on, että oppilas saa mahdollisuuden läpäistä RUB5-opintojakson hyväksytysti vitospaketin turvin. Taustalla on opettajien ja opiskelijoiden turhautuminen viimeisellä pakollisella ruotsin opintojaksolla, josta osa aiemmin tuli ”vain hakemaan nelosen”. Suorittamisvaihtoehtoina ovat perinteinen suorittaminen luokassa, perinteinen suorittaminen, jossa opiskelija työskentelee esimerkiksi käytävällä, ja vitospaketti. Vitospaketissa arvosana on korkeintaan ja vähintään 5 ja arviointi painottuu tehtävien tekemiseen ja tarkistamiseen. Tehtävissä on sanasto- ja kielioppitehtäviä, kuuntelua, kaksi kirjoitelmaa ja työhaastatteluvideo ruotsiksi.
Koulutuksen teoriaosuuden tallenne on nähtävissä SUKOLin jäsenpalvelussa 14.3.2025 asti.
Kieltenopettajan verovähennykset
Kieltenopettaja voi vähentää verotuksessa tulonhankkimiskuluja kuten SUKOLin jäsenmaksun. Pyydä lisäperusteluksi puoltokirje
SUKOLin toimistosta.
Teksti SUKOLin toimisto
Kieltenopettaja voi vähentää verotuksessa ammattiinsa liittyviä tulonhankkimiskuluja. Vähennysoikeus perustuu siihen, että kulut ovat aiheutuneet ammatin harjoittamisesta tai ammattitaidon ylläpitämisestä. Hyväksyttäviä tulonhankkimiskuluja ovat ammattijärjestöjen jäsenmaksut, myös pedagogisten aineopettajajärjestöjen kuten SUKOLin tai kieliyhdistysten.
Oletko ostanut tietokoneen, tulostimen tai muita opetustyössä välttämättömiä tarvikkeita? Voit vähentää ne verotuksessa. Vähennysoikeus voi koskea myös esimerkiksi ammattikirjallisuutta ja ulkomaisten lehtien irtonumeroita. Muita tulonhankkimiskuluja ovat ammattitaitoa ylläpitävästä täydennyskoulutuksesta tai ulkomaille suuntautuneista opintomatkoista aiheutuneet kulut.
Vähennysoikeus perustuu siihen, että kulut ovat aiheutuneet ammatin harjoittamisesta tai ammattitaidon ylläpitämisestä.
Muista perustella tarkkaan
Anomuksen tulee olla huolellisesti laadittu niin, että verovelvollisella on esittää kaikki tarpeelliset kuitit ja muut selvitykset. Selitä perusteellisesti, sillä verovirkailija ei välttämättä tunne kieltenopettajan työtä.
Jotta ulkomaille suuntautuneen opintomatkan kulut saa vähennetyksi verotuksessa, matkalla on oltava tarkka erityisohjelma. Näyttö työnantajan myönteisestä suhtautumisesta auttaa. Perustele, miksi juuri tämä matka on ammattitaitosi säilymisen kannalta välttämätön, mitä ammattitaitoasi ylläpitävää tietoa sait matkasi aikana ja miten hyödynnät matkalla hankkimaasi tietoa tai aineistoa opetuksessasi.
Pyydä lisäperusteluksi anomukseesi puoltokirje, jonka saat SUKOLin toimistosta jäsensihteeriltä: salla.kosunen@sukol.fi. Verotuskohtelu voi vaihdella, ja voit joutua valittamaan, ennen kuin verovähennys hyväksytään. Myös valitukseen voit pyytää liitteeksi puoltokirjeen.
VEROVÄHENNYSVINKKEJÄ JÄSENILTÄ
SUKOLin jäsenmaksun lisäksi olen saanut vähennettyä matkakulut (kiertävän opettajan työ), työhuoneen käytön, nettiliittymän sekä erään Opetushallituksen järjestämän koulutuksen matkakulut ja yöpymiskustannukset.
NÄISTÄ olen saanut kulukorvaukset verottajalta, kun olen pyytänyt puoltokirjeen SUKOLin toimistosta: oman päätelaitteen käyttö (myös puhelin, koska tarvitaan kaksoistunnistus), maksullisten kieltenopiskelusovellusten hankkiminen (pro-teacherversiot), netin käyttö, lehden tilaaminen, mustekasetit, oppilaille tilatut motivointitarrat ja pikkupalkinnot. Olenpa myös saanut eräänä vuonna jopa Itävallasta ostamani sadan euron Dirndl-kansallispuvun vähennettyä verotuksessa, koska olen pitänyt sitä teemapäivinä koulussa.
TÄYDENNYSKOULUTUSKURSSIT sekä Suomessa että Ranskassa olen saanut läpi. Québeciin suuntautunut kongressimatka hyväksyttiin valituksen jälkeen. Ulkomaan kurssimatkojen yhteydessä olen saanut vähennettyä myös lentokenttäkuljetukset (taksilla tai bussilla). Kerran olin oppaana Loiren laaksossa, ja silloin sain vähennettyä jopa museoiden, linnojen ja muiden kohteiden pääsymaksut. Työhuonevähennys on tietysti itsestään selvää. Muista, että kaikki vähennykset pitää perustella huolella ja tarkasti: mihin tarvitset työssäsi tiettyä kirjaa, tai miten jokin kurssi liittyy ammattiisi.
Kieli on opettajan ilonaihe
Tunnetko oman kieliyhdistyksesi toimintaa?
Teksti ja kuvat Tempuksen toimitusneuvosto
Valtakunnalliset kieliyhdis tykset ovat SUKOLin jäsen yhdistyksiä, jotka tarjoavat koulutusta, virkistystä ja ma teriaaleja kukin oman kielensä opettajil le. Tämän sivun kuvissa esittäytyy osa kieliyhdistyksistä. Kaikkiaan yhdistyk siä on kahdeksan: englannin, espanjan, finskan, italian, ranskan, ruotsin, sak san ja venäjän opettajille omansa. 2025 on juhlavuosi kahdessa yh distyksessä: Suomen ranskanopet tajain yhdistys täyttää 75 ja Suomen Saksanopettajat 70 vuotta. Kaikkien kieliyhdistysten yhteystiedot ja tietoa tulevasta toiminnasta julkaistaan jokai sen Tempuksen numeron loppupuolel
Kuva ylinnä: Ranskanopettajien syyskoulutuksessa toimittaja
Sini Sovijärvi kertoi teoksesta Ranska 1890-luvun Helsingissä. Kuva vasemmalla: Ruotsinopettajien kesäkurssilla vierailtiin Solfieron linnassa.
Kuva yllä: Saksanopettajien hallitus matkustaa, tällä kertaa Tampereelle.
Ruotsia Suomenlahden eteläpuolella
Virolaiset ja suomalaiset ruotsin kielen opettajat tapasivat Hanasaaressa marraskuussa ja havaitsivat, että vaikka opetuksen puitteet eroavat toisistaan, yhtäläisyyksiäkin löytyi.
Teksti KATJA HÄMÄLÄINEN kuva LIISA SUOMELA
Suomalaisten näkökulmasta ruotsin kieltä tarvitaan ja käytetään eniten Suomen rannikkoseudulla, Ahvenanmaalla ja tietysti Ruotsissa. Ruotsin kieli avaa ovia ja ikkunoita Pohjoismaihin – näin sanotaan – mutta kuinka moni meistä kielen ammattilaisistakaan tietää, että ruotsia opetetaan ja opiskellaan myös Virossa? En minä ainakaan tiennyt!
Viron ruotsinopettajien yhdistykseen eli Eesti Rootsi Keele Õpetajate Seltsiin (www.erkos.ee) kuuluu reilut 50 jäsentä, joista parikymmentä teki päiväretken Hanasaaren ruotsalais–suomalaisen kulttuurikeskuksen Svenska nu -verkoston vieraiksi marraskuussa. Kiinnostus tavata ja verkostoitua lahden toisella puolella olevien kollegoiden kanssa sekä mahdollisuus keskustella ja vertailla kokemuksia oli houkutellut paikalle myös Suomen ruotsinopettajien yhdistyksen jäseniä (SRO, www. suomenruotsinopettajat.fi).
Millaista on ruotsin opetus ja oppiminen Virossa ja Suomessa? Olisiko ruotsinopettajilla samat näkemykset, vai eroaisivatko ne toisistaan kuin yö ja päivä? Mitä yhtäläisyyksiä tapaaminen paljastaisi?
Valinnaisuus ja materiaalipula
Suomessa ruotsin kieli on pakollinen oppiaine kaikilla asteilla, onhan kyse toisesta kotimaisesta kielestä ja Suomen toisesta virallisesta kielestä. Virossa ruotsi on valinnainen oppiaine, joten motivaatio ruotsin kielen opiskeluun vaihtelee. Ruotsin kieltä tarvitaan, jotta
oppija pääsisi opiskelemaan Tallinnan hyvämaineiseen Gustaf Adolf gymnasium -lukioon tai johonkin toiseen suosittuun tutkinto-ohjelmaan. Toisaalta myös hyvät vapaa-ajan kokemukset Ruotsista ohjaavat valitsemaan ruotsin kieltä. Yleisesti virolaiset nuoret
eivät kuitenkaan tiedä Ruotsista niin paljon kuin vanhemmat sukupolvet, koska englannin kieli ja ”suuri, avara maailma” kiinnostavat enemmän. Suomen, Ruotsin ja Viron Nato-jäsenyydet ja muuttuva maailma ovat kuitenkin kääntäneet virolaisten(kin) katseita
Suomalaisia ja virolaisia ruotsinopettajia Hanasaaressa.
Pohjoismaihin, missä ruotsin kieli on edelleen varsin käyttökelpoinen.
Virolaiset ruotsinopettajat pahoittelivat tarkkojen opetussuunnitelmien puutetta, joka johtuu valinnaisaineen asemasta. Oppimateriaalit tehdään pääsääntöisesti itse, koska Viron ja Suomen suuret kustannusyhtiöt eivät ole julkaisseet oppikirjoja vähäisen oletusmyynnin vuoksi. Jotkut virolaiset ruotsinopettajat käyttävät Suomesta saatuja, jopa kymmeniä vuosia vanhoja oppikirjoja. Niiden käyttö on kuitenkin ongelmallista, koska ne ovat kaksikielisiä ja niissä käytetään tukikielenä suomea. Virolaiset lapset ja nuoret nimittäin eivät enää osaa suomea vanhempien ikäluokkien tavoin. Kielioppia suomeksi, kappalekohtaisia ruotsi–suomi-sanastoja ja suomenkielisiä tehtäväohjeistuksia ei voida käyttää ilman, että ne kerrottaisiin oppitunneilla viroksi.
Minulle suurin ilonaihe oli huomata, että ajatusten vaihtoon käytettiin vain ruotsia, ei suomea tai englantia.
Opettajuus yhdistää
Vaikka puitteet ruotsin kielen oppimiseen ja opettamiseen eroavatkin toisistaan, yhteiset nimittäjät löytyivät opettajuudesta: motivoituneet oppijat, kielitaidon karttuminen, opetusryhmän edistyminen ja hyvät oppimistulokset ilahduttavat Suomenlahden kummallakin puolella. Opettajat tuntevat
näistä asioista yleismaailmallista tyytyväisyyttä. Osallistujien omat polut opettajiksi vaihtelivat. Eräs virolainen opettaja totesi lakonisesti, että ”det bara blev så”, kun taas toinen kertoi tehneensä työtä jo teini-ikäisenä: ”Jag hjälpte till att undervisa mina små syskon och kusiner.” Minulle suurin ilonaihe oli huomata, että ajatusten vaihtoon käytettiin vain ruotsia, ei suomea tai englantia.
Entä sinä, hyvä lukija, kiinnostuitko sinä yhteistyöstä virolaisten ruotsinopettajien kanssa? Svenska nu -verkosto, Suomen ruotsinopettajien yhdistys ja Svensklärarföreningen i Sverige (www.svensklararforeningen.se) jatkavat yhteistyötä, jonka käynnistää Nordplus-hankkeen valmistelu alkuvuodesta 2025. I språkets hav – samarbete kring Östersjön -hankkeessa kieltenopetuksen lisäksi kestävällä kehityksellä on tärkeä rooli.
Hanketta koordinoiva Liisa Suomela Svenska nu -verkostosta kertoo, että hankkeeseen on suunniteltu kuuluvan eri maiden opettajien välisiä virtuaalisia ja fyysisiä tapaamisia: ”Projektet skulle innebära virtuella och fysiska träffar för lärare från alla länder med syftet att skapa nya nätverk, producera nytt material som stärker förmågan att lösa gemensamma utmaningar kring Östersjön och därmed bidra till en hållbar och integrerad Norden samt utveckla elevernas språkkunskaper.” Käynnistyessään hanke on avoin kaikille ruotsinopettajille, joten voit astua ruotsinlaivaan, joka viekin sinut Tukholman sijaan Tallinnaan!
Italiaa opiskelijan makuun!
Värikäs ja innostava Italiano con gusto 1 kannustaa opiskelijaa aktiiviseen kielenkäyttöön heti alusta alkaen. Monipuoliset teksti- ja tehtävätyypit harjoittavat kielitaidon eri osa-alueita laajasti. Kulttuuri ja maantuntemus tulevat tutuiksi niin teksteissä kuin harjoituksissakin. Kirjan selkeä rakenne tukee opiskelua ja helpottaa opettajan työtä. Sijoittuu taitotasolle A1.
Italiano con gusto 1 -tuoteperhe on valmis käyttöön syksyllä 2025!
Jäsenmatka houkutteli opettajia
Helsinki–Vantaan kieltenopettajat teki koulutusmatkan Tallinnaan viime vuoden syyskuussa.
Teksti ANNA HALME kuva MIRJAMI LAPPALAINEN
Jäsenmatka voi olla hyvä keino yhdistyksen jäsenistön aktivoimiseen. Tämän totesivat Helsinki–Vantaan kieltenopettajat. Yhdistys on ennenkin matkaillut Tallinnaan, ja viime syksynä kokeiltiin ensi kertaa yli yön matkaa. Heidän vinkkinsä on: kannattaa aloittaa pienestä. Yksinkertaisimmin toteutettavat ulkomaanmatkat suuntautuvat nykytilanteessa Viroon tai Ruotsiin. ”Miettikää, mikä lähinnä on ja helpoimmin tulee. Tehkää päiväreissu ensin, niin voitte laskea, kuinka paljon työtä yöreissu teettäisi”, vinkkaavat Helsinki–Vantaan puheenjohtaja Hanna Pyykönen ja sihteeri Maria Virokannas. Jos tuntuu, ettei omasta yhdistyksestä lähde tarpeeksi iso porukka liikkeelle, kiinnostusta voisi kysellä myös naapuripiiristä.
Suunnittelu alkoi ajoissa Vantaan kieltenopettajat on ollut aiemmin oma, itsenäinen yhdistyksensä, ja noihin aikoihin Vantaalta tehtiin jäsenmatkoja pidemmällekin Eurooppaan. Kenties näiden perinteiden takia jäsenmatkoja on toivottu myös nykyiseltä Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry:ltä. Mahdollisuuksia pidempiin matkoihin on hieman tutkittukin, mutta niiden toteuttaminen on aina kaatunut kalliisiin hintoihin. Helsingin seudulta Tallinnaan sen sijaan on edullista matkustaa. Maria toteaa, että viikon reissu pidemmälle olisi ollut myös työmäärän vuoksi melkoinen ponnistus: ”Vantaan matkakerhon toiminta aikoinaan on ihailtavaa, mutta aika on ehkä toinen. Arkityötä on vielä enemmän kuin ennen, joten on vaikea saada ihmisiä mukaan.” Hanna ja Maria kertovat, että syyskuussa toteutettua matkaa alettiin työstää keväällä: ”Kevään viimeisessä hallituksen kokouksessa suunnitelmat olivat valmiina, ja syksyn ensimmäisessä jaettiin työt ja alettiin lähettää viestejä ja varauksia.” Vielä ennen kesälomia otettiin yhteys vierailukouluun. Toiseen vierailukohteeseen, Viron Opetushallitusta vastaavaan Haridus- ja Noorteametiin eli Harnoon oltiin yhteydessä heti syyslukukauden aluksi, ja samoihin aikoihin varattiin laivamatkat. Hanna ja Maria tähdentävät, että vierailukohteita olisi voinut lähestyä vieläkin aikaisemmin, sillä Virossa kesäloma alkaa ja päättyy hieman myöhemmin kuin meillä. Lukuvuosi ei vielä ollut pitkällä suomalaisopettajien vierailun aikaan, ja vastauksia sähköposteihin piti hieman odotella. Ilman hallituksen jäsenten valmiita suhteita kohteisiin ei olisi välttämättä päästy.
Työt ja vastuut jaettiin
Mukana matkan suunnittelussa ja toteutuksessa oli koko yhdistyksen hallitus. Yksi varasi laivat, toinen oli yhteydessä Harnoon, kolmas vierailukouluun, neljäs keräsi ilmoittautumiset ja hankki ravintolat ja hotellit ja niin edelleen. Maria arvioi,
että 1–2 hengelle olisi liikaa puuhaa oman työn ohessa, joten on aina parempi, kun vastuuta voi jakaa: ”Oli rentoa, kun oli vain yksi rajattu oma tehtävä.” Hanna painottaa kuitenkin, että selkeä työnjako on tärkeää, jotta vältetään ”liian monta kokkia” -vaara. Molemmat toteavat, että jos kauempaa Suomesta jokin piiriyhdistys haluaisi tehdä vastaavan matkan, bussi- tai junamatkan järjestäminen satamaan olisi oma työtehtävänsä, joka vaatisi mieluiten yhden käsiparin lisää.
Helsinki–Vantaan kokemuksen mukaan olisi tärkeää, että koko järjestelytoimikunta lähtisi matkalle. Koulutusmatka on myös edustustehtävä hallituslaisille ja yhdistyksen toiminnan esittelyä jäsenille. Osallistujien tulee voida kääntyä järjestäjien puoleen erilaisissa matkaan liittyvistä kysymyksissä. Mitään
MUISTOJA VIERAILUILTA
Teksti Anna-Mari Ojala, Viikin normaalikoulu
VIERAILUSTA paikalliseen Opetushallitukseen ja tallinalaiseen kouluun jäi monenlaista mieleen. Näistä aiheista olisi todella kiinnostavaa kuulla lisää!
• Lahjakkaiden opetus tarjosi käsittääkseni selvästi enemmän kuin vain ylöspäin eriyttämistä.
• STEM-aineiden suosiota on kasvattanut muun muassa koululaisille suunnattu TV-ohjelma Rakett 69, jossa kilpaillaan tiedeaineisiin liittyvissä tehtävissä. Studiolle voi varata vierailukäyntejä.
• Erittäin heikkoja oppilaita on vähän (OECD-vertailu). Tämä oli aikanaan Suomen hyvien PISA-tulosten taustalla.
• Koulussa, jossa vierailimme, oli hyvä työrauha.
• Digilaitteita käytetään vähemmän kuin Suomessa.
• Koulujen johto kouluttautuu osin yrityselämässä.
• Joustava ja monimuotoinen opettajankoulutus on syntynyt opettajapulasta. Tämä on ajankohtainen aihe myös Suomessa, sillä aineenopettajakoulutukseen hakeutuu aiempaa vähemmän opiskelijoita.
• Virolaiset suhtautuvat kriittisesti PISA-testeihin, koska pelkäävät ongelmien unohtuvan.
Koronan jälkeen suuri osa koulutuksista on järjestetty etänä, usein illalla. Kohtaamiset ja keskustelut muiden koulujen opettajien kanssa ovat jääneet vähiin. Tämä on mielestäni iso heikennys. Kiitos Helsinki–Vantaan kieltenopettajien hallituksen aktiiveille ja kaikille niille, jotka järjestävät koulutuksia ja mahdollisuuden tavata muiden koulujen opettajia kasvokkain.
Helsinki–Vantaan kieltenopettajien ryhmä vierailulla Viron Opetushallitusta vastaavassa Harnossa.
matkatoimistoa tai päivystystä ei kuitenkaan tarvitse pitää 24/7. Ohjelmaan kannattaa sisällyttää myös kaikille omaa aikaa. ”Ensimmäisenä päivänä meillä oli yhteinen ruokailu, ja seuraavana kaikki olivat omillaan. Hallitus piti huolta, ettei kukaan jäänyt yksin”, Hanna ja Maria sanovat. Matkalla pidettiin jopa hallituksen kokous, mutta tätä ei välttämättä suositella, koska se vaatii jälleen oman organisoimisensa.
Ohjelma kiinnosti
Matkaa mainostettiin jäsenkirjeessä ja sosiaalisessa mediassa, ja ilmoittautumiset kerättiin syyslukukauden alussa Forms-lomakkeella. Matkapäivät olivat torstaista lauantaihin 12.–14.9. Osallistujien maksimimääräksi oli ajateltu 20, ja se tuli melkein täyteen. Moni osallistuja oli saanut palkallisen vapaan perjantain, koska sinä päivänä ohjelmassa oli kouluvierailu ja käynti Harnossa. Lisäperusteluna palkalliselle vapaalle oli, että vierailuilla opettajat oppivat uutta ja verkottuivat sekä keskenään että virolaisten kanssa. Hanna ja hänen kollegansa Anna-Mari Ojala tekivät vierailuilta diasarjan, jonka osallistujat saivat käyttöönsä, jotta he saattoivat jakaa matkan antia omilla kouluillaan.
Menomatkalla torstain alkuillasta laivalta oli varattu tila, jossa LUKKI esittäytyi ja ryhmäläiset tutustuivat toisiinsa. Hotelliin kirjautumisen jälkeen ryhmä lähti yhdessä syömään. Perjantaina ohjelmassa oli vierailut Harnossa ja Tallinna Ühisgümnaasiumissa, joka on yli 100-vuotias perinteikäs koulu lähellä Tallinnan keskustaa (www.tyhg.edu.ee). Koululla oli nähty valtavasti vaivaa: rehtorin esittelypuheen lisäksi vieraita kierrätettiin luokissa ja he pääsivät muun muassa osallistumaan suomen kielen tunnille. Lauantaille osallistujat saivat varata matkanjärjestäjien kautta liput Banksyn näyttelyyn, tai vaihtoehtoisesti heille oli koottu muita kulttuurivinkkejä. Il-
lalla oli yhteinen päätösateria laivan buffetissa. Kaikki kohteet olivat Tallinnan kaupungin sisällä, ja niiden välillä liikuttiin julkisilla tai takseilla.
Kokemukset kerättiin ”Kun tehdään oman työn ohessa ja ei olla ammattilaisia matkanjärjestäjiä, aina sattuu ja tapahtuu, mutta kaikesta selvittiin”, Hanna ja Maria iloitsevat. Laadukas ohjelma loi luottamusta suunnitelmiin. Osallistujat esittivät vierailuilla kysymyksiä ja syntyi keskustelua. ”Lähtökohtaisesti parhaat keskustelut käydään kieltenopettajien kesken. Pedagogiset keskustelut, koulujen toimintatapojen vertailu ja ylipäätään kiireettömät hetket eri kokoonpanoissa – mikään muu ei ole samalla tavalla silmiä avaavaa”, Maria kiittelee.
Matka ylitti järjestäjienkin odotukset, ja se poiki yhteistyötä ja jatkovierailujakin. Lyhyen etäisyyden etuna onkin se, että se mahdollistaa yhteistyön jatkamisen ja vastavuoroisuuden. Matkan suunnittelu ja toteutus on dokumentoitu ja lisätty yhdistyksen vuosikelloon, joten tulevat hallituksetkin voivat toistaa saman, jos haluavat. ”Kun oli nähnyt vaivaa, oli itselle kiva, että kokemus oli niin onnistunut. Tavoitteena on tietenkin lisäarvon tuottaminen jäsenille, mutta tämä oli järjestäjillekin antoisaa”, Hanna sanoo.
HANNAN JA MARIAN KOLME VINKKIÄ
Jos muut yhdistykset suunnittelevat samaa, erityisesti kannattaa ottaa huomioon nämä:
1. Aloittakaa pienestä!
2. Sopikaa, kuka konkreettisesti tekee mitäkin.
3. Varautukaa sähköpostien määrään.
Tukea tuoreille opett ajille
Pirkanmaalla vastavalmistuneet voivat hankkia vertaistukea sosiaalisesta mediasta.
Monenlaiset haasteet odottavat vastavalmistunutta kieltenopettajaa uran alkuvaiheessa. Parhaimmillaankaan opettajankoulutus ei pysty antamaan riittävästi kokemusta aloittavan opettajan työkuorman hallinnasta ja ajankäytön organisoinnista. Ennestään tuntemattomien oppimateriaalien kanssa opetuksen suunnittelu ja tuntisuunnitelmien laatiminen vie paljon aikaa. Keinot erilaisten oppijoiden huomioimiseen tai työrauhan ylläpitämiseen luokassa voivat olla vielä hakusessa.
Jokaisella koululla on paljon omia käytänteitä, joiden omaksuminen vie uudelta työntekijältä aikansa. Ensimmäisen palkkakuitinkin tavaaminen vie hyvän tovin.
Nämä ja muut haasteet helpottavat ajan myötä kokemuksen ja rutiinien kertyessä, mutta uran alkuvaiheen pyörityksessä opettajan on pidettävä erityinen huoli omasta jaksamisestaan ja työhyvinvoinnistaan. Vertaistuella voi olla tässä merkittävä rooli.
Pirkanmaan tuoreet
Idea vastavalmistuneiden opettajien vertaistukiryhmän perustamiseen tuli syksyllä 2020 Tampereen Norssilla työskentelevältä jäseneltä Ilona Halttuselta, joka tuolloin itse oli aloittelemassa uraansa kieltenopettajana. Pirkanmaan kieltenopettajien hallituksen juniori Anne Lohiniva oli itsekin kaivannut mahdollisuutta jakaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa ja ideasta innostuneena laittoi ryhmän aluille.
Siitä lähtien SUKOLin paikallisyhdistys Pirkanmaan kieltenopettajat ry eli PKO on ylläpitänyt Facebookissa vastavalmistuneille kieltenopettajille suunnattua vertaistukiryhmää nimeltä Pirkanmaan tuoreet kieltenopettajat.
Ryhmän tarkoitus on mahdollistaa vastavalmistuneille kieltenopettajille vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Sitä on mainostettu muun muassa opetusharjoittelijoiden Facebook-ryhmissä ja heidän ainejärjestönsä Tamauksen sähköpostilistalla.
Keskustelua ja tiedonjakoa
Ryhmä toimii matalan kynnyksen alustana keskustelulle ja vertaistuelle. Jäsenten kesken on järjestetty muutamia tapaamisia, joissa ajatuksia on helppo jakaa syvällisemminkin. Keskusteluissa on päässyt avautumaan oman työn haasteista kuten puolikkaan kurssin järjestämisestä tai oppilaiden motivoinnin vaikeudesta. Korona-aikana kokeiltiin myös etätapaamista, mutta lähitapaamiset ovat olleet selvästi suositumpia. Ryhmän kautta jaetaan myös hyödyllistä tietoa kuten sijaistusilmoituksia, vinkkejä SUKOLin jäseneduista kuten mento-
roinnista ja tietoa SUKOLin ja PKOn tapahtumista. Ryhmässä on myös kyselty vastavalmistuneiden opettajien koulutustoiveita. Löytyypä seinältä muutama hauska meemikin arkea piristämään.
Aktiivisuutta alustaa vaihtamalla?
Ryhmä vastavalmistuneille oli erinomainen idea, mutta suureksi haasteeksi on noussut jäsenten aktivointi ja kynnyksen madaltaminen keskustelun avaamiseksi. Facebook-ryhmä voi tuntua hieman kankealta alustalta, ja monet käyttävät aktiivisemmin muita sosiaalisen median alustoja. Ehkä jokin pikaviestisovellus voisi olla luontevampi paikka purkaa äkillisiäkin tuntemuksia.
Mikäli jokin toinen järjestö haluaa perustaa vastaavan vertaistukiryhmän, olisikin hyvä miettiä, millä alustalla vastavalmistuneet tavoittaa parhaiten. Toimisiko kenties anonyymi Jodel-kanava parhaiten ajatusten purkuun? Ryhmä ei välttämättä tarvitse nuorta vetäjää, vaan mentorityyppinen vetäjä voisi olla yhtä lailla hyödyllinen. Toiminnan kannalta keskeistä on luoda avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri.
Lopuksi muistutus kokeneemmille kollegoille: Pidetään huolta aloittelevista opettajista! Opeuran alussa hanakasti tarjottu tuki, konkreettiset ideat ja valmis materiaali ovat kullanarvoisia. Jokainen versova opettajanalku kehittyy lopulta omanlaisekseen yksilöksi, ja riittävän tuen avulla jaksaa pinnistää mullan läpi täyteen mittaansa.
Uudenlainen sarja yläkoulun englantiin – oppimista ja onnistumista jokaiselle!
Connections-sarja helpottaa työtäsi tuomalla eriyttämisen ratkaisut uudelle tasolle. Se antaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden harjoitella omalla taitotasollaan – ja sinulle vapauden opettaa omalla tyylilläsi.
Sukella sisältöihin: otava.fi/connections
!
Ilmoittaudu Otavan Connections-kiertueelle! Nappaa kollegasi mukaan ja tule kuulemaan, miten sarja toimii vaikuttavan opetustyösi tukena. Ilmoittaudu: otava.fi/tilaisuudet.
9. luokan valtakunnallisten kokeiden tilausohje
Kaikki 9. luokan valtakunnalliset kokeet voi suorittaa digitaalisina keväällä 2025. A-englannista ja B-ruotsista on saatavilla myös PDF-koe.
Muissa kielissä ja oppimäärissä kokeen voi tulostaa järjestelmästä.
Teksti JENNA LATVALA-SUOMINEN
Keväällä 2025 kaikki kokeet voidaan tehdä digitaalisina.
A-englannin ja B-ruotsin digikokeen tilaajat saavat myös PDF-kokeen ilman eri tilausta. Sekä digikoe että PDF-koe on opettajan käytössä koekevään jälkeenkin.
Koepäivät ja järjestelyt 9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet voi pitää digitaalisina seuraavina aikoina:
• A-englanti: 7.–11.4.2025
• A- ja B-ruotsi: 14.–22.4.2025
• A-saksa ja A-ranska: 23.–30.4.2025
• B-saksa, B-ranska ja B-espanja: 28.4.–5.5.2025
Muina aikoina kokeet voi järjestää paperisina koejärjestelmän tulostusominaisuutta hyödyntäen (kaikki kokeet) tai perinteisiä PDF-kokeita käyttäen (vain A-englanti ja B-ruotsi). Kokeet voidaan järjestää aikaisintaan mainittuina päivinä. Kokeiden kesto on 60 minuuttia. Otathan huomioon, että älypuhelimet ja älykellot pitää ehdottomasti kerätä pois kokeen ajaksi.
Digikoetta varten sekä opettaja että oppilas tarvitsee tietokoneen ja toimivan Internet-yhteyden. Kuulokkeita ei oppilas tarvitse, sillä opettaja soittaa kuuntelut oppilaille suoraan koejärjestelmästä opettajan sivuilta. Koejärjestelmän käyttöä voi harjoitella yhdessä oppilaiden kanssa ennen koepäivää. Harjoituskokeet ovat saatavilla vuonna 2025 kaikissa kielissä ja oppimäärissä.
Opsin mukaiset kokeet
Kokeissa noudatetaan perusopetuksen valtakunnallista opetussuunnitelmaa, ja niiden laadinnassa on otettu huomioon opetussuunnitelman perusteisiin
sisältyvä Eurooppalainen viitekehys taitotasoineen. Tekstipohjien valinnassa ja muokkauksessa on noudatettu taitotasoajattelua. Kokeet testaavat erilaisin tehtävin kuullun ymmärtämistä, reagointia, kulttuurintuntemusta, luetun ymmärtämistä, sanaston ja rakenteiden hallintaa sekä kirjoitustaitoja. Teksteistä osa on hieman vaativampia kuin opetussuunnitelman perusteissa mainittu hyvän osaamisen taso edellyttää. Myös tehtävissä on sekä vaativampia että helpompia. Tavoitteena on, että jokainen oppilas tuntee onnistuneensa mutta joutuneensa myös koettelemaan taitojaan.
Kokeet tilattavissa 5.3. asti
Kaikki kokeet tilataan 5.3.2025 klo 15.00 mennessä SUKOLin verkkosivuilta osoitteesta www.sukol.fi. Digikoetta tilatessasi ilmoita sivuilla, minä päivänä ja kellonaikana pidät kokeen oppilaillesi. Ilmoita myös kokeeseen osallistuva oppilasmäärä. Näillä tiedoilla varmistetaan kokeen aikana tarvittava koejärjestelmän kapasiteetti.
KOKEEN HINTA JA SISÄLTÖ
Digikokeissa on kolme eri hintaa, jotka perustuvat kokeeseen osallistuvaan oppilasmäärään. Oppilasmäärän on oltava opettajan tiedossa siinä vaiheessa, kun hän tekee tilauksen. A-englannin ja B-ruotsin tilanneet koulut saavat kokeesta myös PDF-version. Huom! digikoepaikkoja on rajallinen määrä.
• 1–40 oppilasta:
A-englanti ja B-ruotsi:
130 euroa / kpl (+ ALV 25,5 %) Muut kielet ja oppimäärät:
115 euroa / kpl (+ ALV 25,5 %)
• 41–100 oppilasta:
A-englanti ja B-ruotsi:
160 euroa / kpl (+ ALV 25,5 %) Muut kielet ja oppimäärät:
130 euroa / kpl (+ ALV 25,5 %)
• 101 oppilasta tai enemmän: Kaikki kielet ja oppimäärät:
200 euroa / kpl (+ ALV 25,5 %)
Digikokeen tilaajat saavat ohjeet digikokeen järjestämiseen hyvissä ajoin ennen virallista koepäivämäärää. A-englannin ja B-ruotsin PDF-kokeen tilanneet saavat PDF-tiedoston sähköpostitse. Video- ja audiokuunteluiden linkit ovat PDF-tiedostossa. Digikokeissa kuuntelut löytyvät koejärjestelmästä. Käy viereisen QRkoodin kautta katsomassa sukol.fi-sivuilta usein kysytyt kysymykset valtakunnallisista digikokeista!
Lisätietoja: jenna.latvala-suominen @sukol.fi, p. 040 487 3632 (ma–to).
A-englannin ja B-ruotsin pelkkä PDF-koe: 130 euroa / kpl (+ ALV 25,5 %). Yli 500 euron tilauksista annetaan 10 prosentin alennus. Kustantaja on Sukol-Palvelu Oy. Jokainen koepaketti sisältää valmiiksi tauotetun audio- ja videokuuntelun, opettajan ohjeet arviointiehdotuksineen ja varsinaiset koetehtävät. A-englannin ja B-ruotsin PDF-kokeen tehtävät ja vastauslomakkeet tulostetaan koululla kuten myös tarvittaessa digikokeiden tulosteet. Huom! digikokeiden tulosteet eivät ole ulkoasultaan samanlaiset kuin taitetut PDF-kokeet.
Suomen englanninopettajat ry
Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland
Puheenjohtaja Heidi Viljamaa Puh. 040 541 0521 heankav@utu.fi
Toimisto
Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi
www.suomenenglanninopettajat.fi
Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa Yours Truly -lehteä, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 19 euroa vuodelle 2025. Verkkosivuiltamme www. suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!
THE GOLDEN CLUB
The Golden Club -seniorikerho mahdollistaa jäsenyyden eläköityneille englanninopettajille. Sinulla on mahdollisuus osallistua jäsenhinnalla esim. American Studies ja British Studies -koulutuksiin sekä yhdistyksen Euroopan opintomatkoihin ja kaukomatkoihin. Lisäksi kerholaiset voivat kokoontua vapaa-ajan toimintaan kuten teatteriesityksiin, konsertteihin, näyttelyihin ja tutustumiskäynteihin. Kerholaiset saavat Yours Truly -lehden. Jäsenmaksu senioreille on 19 euroa / vuosi eli yhdistyksen tavallinen jäsenmaksu, eikä senioreiden tarvitse kuulua SUKOLiin. Ota yhteyttä yhdistyksen toimistoon english@suomenenglanninopettajat.fi.
GRANTS
The Association will issue travel grants for members participating in courses abroad. The application form will be available on our website in February 2025.
KANSAINVÄLINEN OPETTAJAKORTTI ITIC JÄSENILLEM-
ME ILMAISEKSI
Hanki viim. 31.12.2025! Matkatoimisto KILROY tarjoaa jäsenillemme kansainvälisen ITIC-opettajakortin (International Teacher Identity Card) ilmaiseksi, kun hankit sen viimeistään 31.12.2025. Linkin tilauslomakkeeseen löydät Yours Truly 2025 -lehdestä, ja se on myös lähetetty jäsenillemme jäsenkirjeessä joulukuussa 2024. Jäsenenämme voit myös pyytää linkkiä toimistostamme osoitteesta english@suomenenglanninopettajat.fi.
KIITOKSET
Kiitämme lämpimästi tehtävänsä jättänyttä hallituksen monivuotista puheenjohtajaa Päivi Koskea sekä varajäsentä Vuokko Raussia ansiokkaasta työstä yhdistyksen hyväksi.
YOURS TRULY 2025
Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.Jos et ole saanut sitä, ota yhteys toimistoon.
WE’RE ON FACEBOOK
We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.
VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen keväällä pidettävä sääntömääräinen vuosikokous on Helsingissä Hotel Arthurissa la 5.4.2025 American Studies -seminaarin yhteydessä. Ilmoitamme tarkemman ajankohdan myöhemmin.
KOULUTUSTA
American Studies Helsingissä
Tulevan kevään American Studies -seminaari järjestetään Helsingissä Hotel Arthurissa la 5.4.2025. Kuulemme innostavia puhujia, jotka ovat Suomessa Fulbright-vaihdossa. Tiedot tulevat verkkoisivuillemme.
British Studies Hyvinkäällä
Perinteinen British Studies -kurssimme järjestetään ensi kesänä Hyvinkäällä yksipäiväisenä ke 30.7.2025. Katso lisää Yours Truly 2025 -lehdestä ja seuraa verkkosivujamme.
IATEFL Edinburgh 2025
The 58th International IATEFL Annual Conference will be held in Edinburgh, UK, on 8 to 11 April 2025. Our members can ask for an Associate membership code to get a reduced price for IATEFL membership and thus a lower price when signing up for the Conference. Please email: english@suomenenglanninopettajat.fi. The Association of Teachers of English in Finland is an Associate Member of IATEFL (International Association of Teachers of English as a Foreign Language). You can become a Full Individual Member of IATEFL and thus benefit from IATEFL’s services. Please visit: www.iatefl.org.
KESÄN
2025 KOULUTUSMATKAT
Kurssi Yorkissa ja kulttuuriohjelmaa ympäri Yorkshireä viikolla 26
• luokkaopetusta 4 tuntia aamupäivisin
• iltapäivisin luentoihin liittyviä retkiä lähiympäristöön
• yksi koko päivän retki
• tarjolla maantuntemusta ja kulttuuria Lisätietoja päivitetään verkkosivullemme.
Matka Länsi-Kanadaan suunnittelussa kesäkuulle 2025
Alustava ajankohta on ke 4.6. – ke 18.6.2025 ja alustava hinta n. 6 000–7 000 euroa / henkilö osallistujamäärän mukaan. Lisätietoja päivitetään verkkosivullemme ja jäsenkirjeisiimme.
MATERIAALIA MYYNNISSÄ
Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.
Peruskoulun 6. luokan englannin koe 2025
Vuoden 2025 englannin kokeessa seikkaillaan kansainvälisen leirin tunnelmissa. Kokeen keskiössä ovat opetussuun-
nitelman tavoitteet sekä kielen käytön viestinnällisyys. Kokeen aihepiirit ja sanastot nousevat alakoulun keskeisimmistä sisällöistä. Kokeen laadinnassa on hyödynnetty kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin Eurooppalaista viitekehystä (CEFR) sekä opetussuunnitelman perusteita. Kokeessa on tänä vuonna vuorovaikutuksellinen kuullun ymmärtämisen tehtävä. Kokeessa on lisäksi tekstin ymmärtämisen tehtävä, rakennetehtävä ja kirjallinen tuottamistehtävä. Sanasto arvioidaan osana muita tehtäviä. Tuottamistehtävä arvioidaan arviointikriteereiden avulla. Rakennetehtävässä arvioidaan oppilaan taitoa ymmärtää rakenteita.
Rakennetehtävän voi jättää pois tehostetun ja erityisen tuen oppilailta, ja muista tehtävistä on heille erikseen muokatut versiot sekä opettajan arviointiohjeet. Koe ja arviointiohjeet on pyritty laatimaan niin, että korjaaminen opettajalle on selkeää ja vaivatonta. Kokeen kesto on n. 1–1,5 h. Koe suositellaan pidettäväksi kahden oppitunnin aikana, jotta oppilailla on kokeen tekemiseen riittävästi aikaa.
Suullinen koe on paritehtävä, jonka voi pitää joko kokeen yhteydessä tai erikseen tai tuntiharjoituksena. Koe suositellaan tehtäväksi viikkojen 18 ja 19 aikana (28.4.–9.5.2025), mutta opettaja voi valita muunkin sopivan ajan. Koe lähetetään maaliskuun 2025 aikana, mutta sen voi tilata jo tätä ennen. Hinta: 50 e / toimitetaan linkkilähetyksenä. Toimitus muistitikulla hintaan 60 e. Tilaa koe viimeistään 10.3.2025.
Test and Train 2025
Test & Train 2025 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa. Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona. Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota. Materiaalipaketti valmistuu ja lähetetään elokuus-
sa, mutta sen voi tilata jo nyt yhdistyksen verkkosivujen kautta. Hinta 150 e (toimitetaan Dropbox-linkkinä) / 160 e (toimitetaan muistitikulla).
Test & Train 2025 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat. Materialet färdigställs och skickas i augusti men kan beställas redan nu via föreningens hemsida. Pris 150 e (levereras som Dropbox länk) / 160 e (levereras som USB-minne).
Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia
Puheenjohtaja Hilkka-Roosa Nurmi Varapuheenjohtaja Andrea Aalto Sihteeri Hanna-Tuulia Karppinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi
¡Próspero Año nuevo 2025! Toivottaa Suomen espanjanopettajat ry
Finsklärarföreningen rf
Ordförande Alexander Hindrén alexander.hindren@gmail.com
Sekreterare Maria Kaunismaa Kassör Elisa Niinistö finsklararforeningen@gmail.com
Info om vårens program skickas per epost. Meddela om du har ny epostadress.
Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia
Puheenjohtaja Domenico Pardo domenico.pardo.ita@gmail.com
Sihteeri Mira Kuhlman mira.kuhlman@hotmail.com
Rahastonhoitaja Laura Senni laura.senni@ulapland.fi
italianopettajat.fi
Tanti Auguri di Buon Anno a tutti i nostri soci!
Vuoden 2025 toiminnan suunnittelu on jo täydessä käynnissä. Edellisvuodesta haluamme kuitenkin vielä mainita 16.11. järjestetyn antoisan koulutuspäivän, jonka puhujana toimi professori Andrea Villarini Università per Stranieri di Sienasta. Oli upeaa saada aivan uudenlaisia näkökulmia kielten verkko-opetukseen. Yhteistyö professori Villarinin kanssa jatkuu myös alkaneena vuonna. Kiitos myös osallistujille niin paikan päällä kuin verkossa. Tuleviakin koulutusaiheita pohditaan parhaillaan. Mistä aiheista sinä haluaisit syventää asiantuntemustasi? Lähetä ideasi hallitukselle osoitteeseen italianopettajat@gmail.com.
Entä kiinnostaisiko sinua toimia italian opetuksen edistämiseksi yhdistyksen hallituksessa? Voit halutessasi kertoa kiinnostuksestasi hallitustyöhön yhdistykselle ennakkoon (italianopettajat@ gmail.com) tai tulla vuosikokoukseen keväällä. Kokouspäivästä tiedotetaan sähköpostitse sekä uudella Facebook-kanavalla Suomen italianopettajat – Associazione insegnanti d’italiano in Finlandia, jota kannattaa seurata. Olethan huomannut myös yhdistyksen ylläpitämän uuden Facebook-keskusteluryhmän Italian kielen ja kulttuurin harrastajat ja asiantuntijat? Tervetuloa mukaan!
Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande
Puheenjohtaja Veera Toivonen presidente.apff@gmail.com
Sihteeri (nimi ilmoitetaan myöhemmin) apff.ranskanmaikat@gmail.com
Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi
YHDISTYS TÄYTTÄÄ 75!
Tätä vuosikymmenen tapahtumaa ei kannata jättää välistä – nyt ei voi sanoa, että ei ole varaa tai mahdollisuutta osallistua, kulut korvataan niin hyvin!
Tule mukaan siis sinulle maksuttomaan koulutuspäivään (sis. ruokailut) Triplaan, Helsinkiin pe 28.3.2025 – ohjelma on laadukas! Lukki-verkosto tukee koulutusta – saat ansionmenetyksen, matkakulut (pk-seudun ulkopuolelta) sekä ison tuen hotellimajoitukseen!
Illalla 28.3.2025 on cocktail-tilaisuus ja illallinen, illalliskortti maksaa noin 60 euroa, mutta tähänkiin maksuun saa tukea, jos on osallistunut koulutuspäivään. Ilmoittauduthan pian tilaisuuteen –paikkoja on rajoitetusti! Lue tarkemmat ohjeet nettisivuiltamme: www.apff.fi.
LES OLYMPIADES ELI RANSKANKIELINEN VÄITTELYKILPAILU KEVÄÄLLÄ 2025
Lue hakuohjeet nettisivuiltamme tai puheenjohtajan kirjeestä (marraskuu 2024).
APFF-JÄSENTUOTTEET
Tilaamalla tuet yhdistystä! Kaavapaketti Cri, Enzo et Gabi Hurmaavat kaavat askarreltavaksi kotona tai oppilaiden kanssa! Muistathan kielivalintamateriaaliemme hahmot: Enzo, Gabi et Cri? Kaavat ja ohjeet voit tilata
yhdistykseltä hintaan 30 e (kaikki kolme ohjetta), nämä hahmot sulattavat pienten ja vähän vanhempien oppilaiden sydämet ja elävöittävät tunteja. Hahmot nähtävillä esim. yhdistyksen Instagramin postauksissa ja pian myös nettisivuilla. Hahmojen kuvat ovat kielivalintamateriaalissamme. Tilaukset: salla.kosunen@ sukol.fi.
75 AB-tehtävää suomeksi men också på svenska
Uusi materiaalipaketti on ilmestynyt. Hinta 50€. Mukana 75 A/B-tehtävää, joissa harjoitetaan verbejä, pronomineja, artikkeleita, lukusanoja, adjektiiveja ja adverbejä sekä sanajärjestystä. Tehtäviä on suomi–ranska- ja ruotsi–ranska-versiot sekä tehtäviä suoraan ranskaksi (nämä sopivat hienosti myös vaihto-oppilaille). Kipin kapin tilaamaan! Tilaukset: salla.kosunen@sukol.fi.
Ääntämispaketti
Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Sähköinen PowerPoint-paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille. Hinta: 40 e. Tilaukset: salla.kosunen@ sukol.fi.
Materialpaket om franskt uttal: Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris: 40 e. Beställningar: salla. kosunen@sukol.fi.
RANSKAN INSTITUUTIN ILMAISET VAIHTO-OHJELMAT
Muista Ranskan instituutin ilmaiset ja suositut vaihto-ohjelmat Ranskassa. Huomaa valmis julistepohja koulun ilmoitustaululle ja luokan seinälle. Katso myös linkki: http://www.france.fi/koulutus/lukion-vaihto-ohjelma-ranskassa/#/
YHTEISTYÖKOULUJA RANSKAN JA SUOMEN VÄLILLE
Suomen Ranskan instituutin helppokäyttöinen sivusto yhteistyökumppaneita etsivien koulujen löytämiseen: https://www.b2match.com/e/france-finland-school-partnership
INFOLETTER DE L’IFF
Une newsletter prof, destinée aux enseignants de français. Inscrivez-vous : http://www.france.fi/ranskan-kieli/uneinfolettre-pour-les-enseignants-defrancais-de-finlande/#/
YHDISTYKSEN JÄSENMÄÄRÄ
Olethan kertonut nuoremmille kollegoille, että yhdistyksen jäsenyys kuuluu opettajuuteen? Vuoden alusta kannattaa taas liittyä solidaarisuuden nimissä jäseneksi.
SOMESUOSITUS
Seuraamalla Suomi-Ranskan yhdistysten liiton SRYL:n sivuja saat monipuolisia Ranska-aiheisia päivityksiä. Lisäksi saat ensimmäisten joukossa tietoa SRYL:n kevään 2025 stipendeistä. APFF on SRYL:n jäsenmäärältään suurin jäsenyhdistys. https://www.facebook.com/suomiranska ja IG: ranska_jetaime
TUOTTEITA TALVEEN:
TUUBIHUIVIT JA HEIJASTIMET
SUKOL myy verkkosivuillaan Kieliä? – Kyllä! -tuotteita.
UUTUUSTUOTTEEMME tuubihuivi on saatavilla turkoosina tai mustana.
ANNA lahjaksi tai käytä itse vaikkapa kielivalintatilaisuudessa! Sopii myös hiihtoladuille ja lenkkipoluille.
HINTA on 10 euroa / kpl + toimituskulut.
TALVELLA on käyttöä tuubihuivin lisäksi muun muassa heijastimille! Pehmeässä heijastimessa lukee tervehdys kahdeksalla eri kielellä. Hinta on 4 euroa / kpl + toimituskulut
TUTUSTU tuotteisiin ja tilaa osoitteessa: https://sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet/muut-tuotteet/
Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf
Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.heikkala@suomenruotsinopettajat.fi
Materiaali sisältää preliminäärikokeet A- ja B-oppimääriin. Aiheet soveltuvat lukion opintojaksojen aihepiireihin. Prelipaketin hinta on 140 euroa. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin. Tilauslomake kotisivuillamme.
SFV:S SVENSKLÄRARPRIS
Nimeämislomake on avoinna tammikuun loppuun asti kotisivuillamme. Palkintoa voi hakea vain yksittäiselle henkilölle, ei esim. työryhmälle. Yksi huolellisesti laadittu hakemus menestyy usein paremmin kuin monta hakemusta samalle henkilölle.
KEVÄÄN 2025 KILPAILUT
Kirjoituskilpailu abiturienteille tammikuussa 2025. Tieto kilpailusta välitetään sähköisesti rehtoreille.
Kilpailu peruskoulun 9.-luokkalaisille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) sekä 9.-luokan kielikylpyoppilaille helmi–maaliskuussa.
Kilpailu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) helmi–maaliskuussa.
Lisätietoa kilpailuista myöhemmin uutiskirjeissämme.
POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN
Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme sosiaalisen median ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman pyyntöä. Yo-pisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla. Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Mikäli olet liittynyt SRO:n jäseneksi mutta et saa sähköpostiviestejämme, otathan yhteyttä toimistoon.
Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram- ja LinkedIn-tilejämme.
GYLLENE KLUBBEN
Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.
SVENSKA NU
Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.
NORDSPRÅK
Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.
Suomen Saksanopettajat ry
Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband
Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi
www.suomensaksanopettajat.fi
EDUCA 2025
Wer etwas auf dem Herzen, Fragen oder Vorschläge hat, kann die Vorsitzende des Deutschlehrerverbands Kirsi Aaltonen-Kiianmies am Messesamstag, 25.1. zwischen 13.30–14.00
Uhr am Stand von SUKOL (Opettajan olohuone -osasto) im Rahmen der traditionellen „puheenjohtajatunti“ treffen.
SSYL GASTSCHÜLERAUFENTHALT IN DEUTSCHLAND
Noch bis Ende Januar können SchülerInnen ab der 8. Klasse sich beim SSYL um einen Gastschüleraufenthalt in Deutschland bewerben. Die GastschülerInnen wohnen in Gastfamilien und besuchen die Schule mit Gleichaltrigen. So lernen sie die deutsche Sprache und Kultur mitten im Alltag. www.ssyl.fi
SUKOLissa tapahtuu keväällä 2025
24.–25.1. Educa – Suomen suurin opetusalan tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa, opettajille vapaa pääsy
Maaliskuu Lukivaikeudet ja digitaalinen tuki -etäkoulutus
25.–26.4. Kansainvälinen kieltenopettajien konferenssi kaikkien kielten ja asteiden kieltenopettajille Helsingissä
Lisätietoja: https://sukol.fi jenna.latvala-suominen @sukol.fi p. 040 487 3632
Suomen venäjänopettajat ry
Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii
Vastaa kyselyyn kesäseminaareista, koulutuksista ja muusta toiminnasta osoit-
teessa: https://forms.gle/LrqsqgiNgSvUoLYH8
KESÄSEMINAARI 2025
Suunnittelemme kesäseminaaria Riikaan kesäkuussa. Seuraa ilmoittelua nettisivuilla, Facebookissa ja sähköpostissa.
HALLITUS
Jos olet kiinnostunut toimimaan venäjänopettajien hallituksessa, ota yhteyttä puheenjohtajaan tai sihteeriin.
VENÄJÄNNÄ-PODCAST
Venäjänopettaja Marja Pylkäksen Venäjännä-podcastissa keskustellaan venäjän opiskeluun ja opettamiseen liittyvistä asioista. Ensimmäisinä haastateltavina ovat olleet Suomi–Venäjä-seuran Riku Savonen, Itä-Suomen koulun johtava rehtori Katri Anttila ja Suomen venäjänopettajat ry:n puheenjohtaja Taina Lento. https://open.spotify.com/show/ 0vM5ZyXQdkAHb7qsPtoLdg?si=4aae6fd7dc22498d
EDUCA-MESSUT 24.–25.1.2025 Yhdistyksen puheenjohtaja on tavoitettavissa Educa-messuilla SUKOlin standilla lauantaina (tarkemmat ajat Facebookissa ja nettisivuilla lähempänä tapahtumaa).
Suomi–Venäjä-seuran toiminnanjohtaja Riku Savonen ja Itä-Suomen koulun johtaja rehtori Katri Anttila keskustelevat lauantaina 25.1. klo 15–15.30 Tulevaisuuden luokkahuoneessa aiheesta: Venäjän kielen valtakunnallinen tilanne ja uudet tarpeet.
Venäjänopettajia saattaa kiinnostaa myös Monikielinen koulu -paneelikeskustelu, jossa yhtenä keskustelijana on Oman äidinkielen opettajien puheenjohtaja Larissa Aksinovits.
Uusi monipuolinen materiaalipaketti ruotsin kielen hyödyistä! Olemme mukana Educa-messuilla 24-25.1. Tulehakemaanluokkaasijulisteet jakeskustelukortit messuosastoltamme 6p41
Materiaalipaketin avulla voit kertoa oppilaillesi kielitaidon tärkeydestä ja kieliopinnoista toisella asteella ja jatko-opinnoissa. Kuulette mielenkiintoisia kertomuksia kielitaidon tuomista hyödyistä ja voitte jakaa omia kokemuksianne sekä pohtia teemaa pakettiin kuuluvien keskustelukorttien avulla.
