Tempus 3/2021

3 | 2021

KIELITAIDON HYÖDYT

Mieli ja kieli PROSESSOINTINÄKÖKULMA OPETUKSEEN

Kielitaito vie Ella Kannista

www.sukol.fi • 3 | 2021

3 | 2021

3 4 6

Pääkirjoitus

Jotakin vanhaa, jotakin uutta

Ajankohtaista Moni asia selviää puhumalla Ella Kannisen haastattelu

8

Kokemuksia vuosityöajasta

10

Kieliä töissä ja vapaalla

YTO-aineiden opettajien työtyytyväisyys huononi Heikki Tulkin haastattelu

12

Maailman ahjossa

14

Kielitaito avaa ovia yliopistoon

16

Miten mieli käsittelee kieltä

18

Sanakoe, kyllä vai ei?

20

Mitä uutta kuuluu kouluun?

22

Sateenkaarevuus kieltenopetuksessa

24

Ammattikorkeakoulun laatukriteerit

26

Vuosikello auttaa opettajia

28

Piiritapaamiset käynnistyivät

30

Lukivaikeus voi näkyä monin tavoin

31

Kieliyhdistysten tiedotuksia

2

Kielet, kuvataide ja historia kohtaavat kultakaudella Lasse ja Jenna opiskelevat Ruotsissa

Prosessointinäkökulma kieltenopetukseen Vinkkejä sanaston harjoittamiseen Espoossa kokeiltiin robottiavusteista kieltenopetusta Sukupuolineutraali kielenkäyttö ja sukupuolitietoinen kasvatus Kriteerityö valmistui

Rauman hankkeessa vietetään kansainvälisiä juhlapäiviä Terveisiä piiriyhdistysten etätapaamisesta Erityisopettajan kolumni

3/2021

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin toiminnanjohtaja Sari Saarinen p.

040 487 3615, sähköposti sari.saarinen@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Helsinki, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 56. vuosikerta • ISSN 0355-8053 • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA Zinkevych / iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS 2021–2024 PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, sähköposti therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, sähköposti marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, sähköposti anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.primietta@espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail.com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2021 Neliväri-ilmoitukset 1/1 takakansi 2 428 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 315 1/1 sisäsivu 2 177 leveä palsta 1 627 1/2 vaaka 1 391 1/2 kapea palsta 593 Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604 Tilaus – Prenumeration 2021 96 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Jotakin vanhaa, jotakin uutta Vuoteen 1998 saakka yli 30 000 asukkaan kuntien oli tarjottava pitkänä kielenä viittä eri kieltä, englantia, saksaa, ranskaa, venäjää ja toista kotimaista. Kielitaitoa pidettiin pääomana, josta oli monenlaista käytännön hyötyä ja joka antoi virikettä kaikenikäisille aivoille.

Nykyaikaisilla aivotutkimusmenetelmillä on voitu tutkia kielen oppimista. Uuden kielen oppimisen on todettu muuttavan aivojen neuroverkkoja sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti. On pystytty osoittamaan ja paikantamaan kielen käsittelyyn, puheen tuottoon ja vastaanottoon liittyvien toimintojen aivoalueita ja toteamaan, miten uuden kielen oppiminen muuttaa aivojen kehitystä.

Henkilöillä, jotka äidinkielen omaksumisen jälkeen olivat oppineet toisen kielen, aivojen rakenne oli huomattavasti muovautunut. Muutokset olivat nähtävissä erityisesti aivokuoren neuronien määrässä, jolla on merkittävä rooli kognitiivisissa toiminnoissa (ajattelu, kieli, tietoisuus, muisti). Panostus kieltenopetukseen on siis myös panostus kansanterveyteen ja -talouteen.

SUKOL ry katsoo, että kunnissa on monipuolistettava A1-kielen tarjontaa ja turvattava kielipolut perusopetuksesta elinikäiseen oppimiseen.Yksi SUKOL ry:n kuntavaalitavoitteista onkin A1-kielten tarjonnan monipuolistaminen yli 30 000 asukkaan kunnissa. Jotakin vanhaa, jotakin uutta.

Något gammalt, något nytt Fram till år 1998 skulle kommuner med mer än 30 000 invånare erbjuda fem olika långa språk dvs engelska, tyska, franska, ryska och det andra inhemska. Språkkunskap sågs som ett kapital som gav många praktiska fördelar och stimulerade hjärnor i alla åldrar.

Man har kunnat studera inlärningen av språk med hjälp av moderna hjärnforskningsmetoder. Det har konstaterats att inlärningen av ett nytt språk ändrar hjärnans neuronnät både strukturellt och funktionellt. Man har kunnat påvisa och lokalisera områden i hjärnan som hanterar, producerar och tar emot tal samt kunnat konstatera hur inlärning av ett nytt språk ändrar hjärnans utveckling.

Hjärnans struktur hade tydligt formats hos de personer, som hade lärt sig ett annat språk efter att de hade tillägnat sig modersmålet. Ändringarna kunde observeras särskilt i antalet neuroner i hjärnbarken. Detta har en stor betydelse för de kognitiva funktionerna (tankeverksamhet, språk, medvetenhet, minne). En satsning på språkundervisning är samtidigt en satsning på folkhälsan och nationalekonomin.

SUKOL rf anser att kommunerna bör erbjuda ett mångsidigare utbud av A1-språk och trygga språkstigarna från grundläggande utbildning till livslångt lärande. Ett av SUKOL rf:s mål i kommunalvalet är följaktligen att diversifiera utbudet av A1-språk i kommuner med mer än 30 000 invånare. Något gammalt, något nytt.

OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi

3

KUULUUKO tuttavapiiriisi tuleva Vuoden kieltenopettaja?

Onko kollegasi innostunut ja innostava kieltenopettaja, joka on kehittänyt oppilaitoksesi kieltenopetusta merkittävällä tavalla? Nyt voit ehdottaa häntä vuoden kieltenopettajaksi 2021. SUKOL valitsee vuoden kieltenopettajan jäsenistöstään. Palkitsemisessa otetaan huomioon toimiminen kielten hyväksi sekä henkilökohtainen sitoutuminen ja asialle omistautuminen. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen tulee toimittaa 31.8.2021 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sari.saarinen@sukol.fi. Vuoden kieltenopettaja julkistetaan lokakuun lopussa. Tunnustukseen liittyy 1 000 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro.

Ehdota Vuoden kielitekoa!

SUKOL pyytää ehdottamaan henkilöä, ryhmää, järjestöä tai muuta tahoa, joka on jollakin merkittävällä tavalla edistänyt kieltenopetusta Suomessa tai lisännyt kieltenopetuksen yhteiskunnallista arvostusta. Ehdotusten mukaan on liitettävä kirjalliset perustelut sekä esittäjän ja ehdokkaan yhteystiedot. Ehdotukset lähetetään 16.8.2021 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sari.saarinen@sukol.fi. Vuoden kieliteko julkistetaan lokakuun alussa. Palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö.

Kieliyhdistysten materiaalipaketit SUKOLin kuntavaalitavoitteet SUKOLin kuntavaalitavoitteet – kommunalvalsmål 2021 on julkaistu verkossa osoitteessa sukol.fi/kuntavaalitavoitteet.

Kieliyhdistysten laatimat kielten oppimateriaalipaketit tulevat tilattaviksi syyslukukauden alussa. Seuraa ilmoittelua Tempuksen seuraavassa numerossa 4/21 (ilmestyy 3.9.) ja SUKOLin jäsensivuilla osoitteessa www.sukol.fi/oppimateriaalipaketit.

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan ensi vuonna pidettäviksi seuraavasti: • ti 29.3.2022 A-englanti • ti 12.4.2022 B-ranska ja B-saksa • to 21.4.2022 A-ranska ja A-saksa • ti 26.4.2022 A- ja B-ruotsi. Merkitse päivät jo kalenteriisi! Lisätietoja: www.sukol.fi/valtakunnalliset 4

3/2021

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

STIPENDIEN haku siirtyy keväältä syksyyn

Toimisto kiinni kesä–heinäkuun SUKOLin toimisto on kiinni arkipyhän jälkeisenä perjantaina 14.5. Toimisto on suljettu tavalliseen tapaan heinäkuun ajan, ja tänä vuonna toimisto on kiinni myös kesäkuussa henkilökunnan lomautusten takia.

Toimisto avautuu jälleen elokuussa. Hyvää kesää!

KUVA AINO SUTINEN

SUKOLin Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa. Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Mitalin tilauslomake on osoitteessa www.sukol.fi/mitali.

SUKOL jakaa stipendejä jäsentensä kouluttautumiseen. Pandemiatilanteen takia SUKOLin tämänvuotinen stipendihaku siirtyy keväältä syksyyn. Stipendihaku ehti olla auki joitakin päiviä helmikuun alussa, ja jo saapuneet hakemukset otetaan huomioon syksyn haussa.

Jos siis ehdit jo toimittaa hakemuksesi, sinun ei tarvitse tehdä mitään.

Uusi haku avataan syksyllä. Stipendi on tarkoitettu lähinnä tulevien kurssien ja matkojen rahoittamiseen. Kun haku alkaa, stipendin saamisen kriteerit julkaistaan ja hakulomake tulee täytettäväksi jäsensivuilla osoitteessa www.sukol.fi/stipendi (sivun avautuminen vaatii kirjautumista). Seuraa tiedotusta Tempuksessa ja sukol.fi-sivuilla. Jos olet SUKOLin jäsen mutta et pysty kirjautumaan jäsensivuille, ota yhteyttä jäsensihteeriin, tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

5

K I E L I TA I D O N H Y Ö DY T

Moni asia selviää

puhumalla Kielitaito on vienyt Ella Kannista uskomattomiin paikkoihin. Kielten osaaminen vahvistaa itseluottamusta ja empatiakykyä ja lisää ymmärrystä maailmasta, Ella sanoo.

TEKSTI ANNA HALME KUVAT ANNE HÄMÄLÄINEN / YLE

J

uontajana ja toimittajana työskentelevä Ella Kanninen on monille tuttu kasvo Yleisradion tv-ohjelmista.

Suomessa hänet tunnetaan erityisesti italian kielen taitajana, mutta hän osaa yhteensä kahdeksaa kieltä ja on tehnyt haastatteluja lähes kaikilla niistä. Ella kertoo, että rakkaimman eli suomen kielen lisäksi hän osaa sujuvasti ruotsia, englantia, viroa, ranskaa ja italiaa ja auttavasti espanjaa ja saksaa.

Nummelasta Tarttoon

Englannin, ruotsin ja ranskan taito on peräisin kouluajoilta Nummelasta. Etenkin ranskan kieli ja sen tarjoamat kansainväliset työmahdollisuudet viehättivät Ellaa, ja hän jatkoi kielen opintoja lukion jälkeen Ranskassa. Tie vei kuitenkin toimittajaopintoihin Tarton yliopistoon Viroon – sukulaiskielen taito on sitä perua.

Ei riitä, että kieliä osaa, vaan niitä pitää myös käyttää.

Ella iloitsee suunnattomasti esimerkiksi ruotsin kielen taidostaan, jota hän on voinut harjoittaa Ruotsissa asuvien sukulaistensa ja ystäviensä kanssa. ”Kaikkia osaamiani kieliä olen hyödyntänyt aktiivisesti”, Ella sanoo.

Venetsiasta Milanoon

6

Ella tunnetaan erityisesti italian kielen taitajana. Mikä sai hänet innostumaan italian kielestä? ”Italia maana on kiehtonut minua lapsesta asti”, Ella muistelee, ”kävin äidin kanssa Venetsiassa 9-vuotiaana ja kiinnitin jo silloin huomiota kielen kauneuteen, sen rytmiin ja kiihkeyteen.”

Nuorena aikuisena parikymmentä vuotta sitten hän toteutti haaveensa ja lähti Italiaan kielikursseille: Bolognaan opiskelemaan kielioppia ja puhumista, myöhemmin Milanoon oppimaan lisää.

3/2021

K I E L I TA I D O N H Y Ö DY T

”Maailman digitalisoituessa perinteisillä kommunikaatiomuodoilla kuten yksinkertaisesti kasvokkain puhumisella on erittäin tärkeä rooli maailman tasapainon ja rauhan säilyttämisessä”, sanoo kielten moniosaaja Ella Kanninen.

tattelemaan tuolloin maatalouskomissaarina toiminutta Michel Barnieria. Jostain syystä haastis piti tehdä kentällä jossain odotustilassa todella aikaisin aamulla, viiden–kuuden maissa ja kiireessä. Aihe oli EU-politiikka ja komissaari kiireinen mutta ystävällinen. Selvisin siitäkin.”

Italiaa Ella on päässyt puhumaan monissa matkailuun, kieleen ja kulttuuriin liittyvissä työtilanteissa mutta myös esimerkiksi vuoden 2006 Torinon olympialaisissa, joista hän teki päivittäisiä haastatteluja Yleisradiolle.

Ellan mielestä italian kielen ääntäminen on parin kikan opettelun jälkeen suomalaiselle helppoa: ”Siinä saavat poskilihakset jumppaa, koska sanoja voi lausuja rehellisesti liioitellen. Joskus todellakin sitä tarvitaan.” Hänelle itselleen tuotti aluksi vaikeuksia sanan jää, ghiaccio, ääntäminen.

Kommelluksiakin sattui, esimerkiksi vuonna 2004, kun hänet palkattiin italialaiselle tv-kanavalle juontamaan matkailuohjelmaa. ”Opin italian vauhdilla kameran edessä”, Ella toteaa.

Lentokentältä olympialaisiin

Kauas ja lähelle

”Olen tuntenut suurta iloa ja myös ylpeyttä pärjättyäni vieraalla kielellä hankalassa paikassa, ja se on kohottanut itseluottamustani”, Ella sanoo. Vieraiden kielten osaaminen voi hänen kokemuksensa mukaan toimia itsetunnon vahvistajana. Se lisää empatiakykyä ja ymmärrystä maailmasta. ”Kielitaitoa katsotaan myös yllättävän monessa työpaikassa, joten mitä enemmän osaat, sen parempi on”, Ella muistuttaa.

Ellaa voi kuvata rohkeaksi kielenkäyttäjäksi. Hän kertoo tehneensä myös saksaksi haastatteluja Ellan matkassa -tv-sarjaan: ”Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että aina en ymmärtänyt kaikkia vastauksia tai edes kysymyksiä – saksaa taitava käsikirjoittaja auttoi.” Positiivinen yllätys oli se, kuinka paljon saksaa voi ymmärtää ruotsin pohjalta.

Vanhaa rakkauttaan ranskan kieltä Ella on myös päässyt hyödyntämään työssään: ”Muistan kun 2000-luvun alussa olin Ylen Aamu-tv:ssä töissä ja ranskan kielen taitoni ansiosta minut lähetettiin Helsinki–Vantaan lentokentälle haas-

Ella kertoo, että vieraat kielet ovat vieneet häntä mitä uskomattomimpiin paikkoihin ja tilanteisiin. Esimerkiksi Italian tv:lle matkailuohjelmia tehdessään hän on kulkenut konkreettisesti Afrikasta Aasiaan.

Tärkeintä on kuitenkin se, että kielitaidon avulla pääsee lähelle toisen kielikulttuurin ihmistä ja voi solmia elinikäisiä ystävyyssuhteita. ”On tärkeä yrittää edes ymmärtää vieraita kieliä ja niiden puhujia. Jotenkin huonollakin vieraan kielen taidolla löytyy yhteisiä asioita, oli manner mikä tahansa.” ”Maailman digitalisoituessa perinteisillä kommunikaatiomuodoilla kuten yksinkertaisesti kasvokkain puhumisella on erittäin tärkeä rooli maailman tasapainon ja rauhan säilyttämisessä”, Ella sanoo.

Ei riitä, että osaamme lähettää sähköposteja tai pikaviestejä. ”Meidän pitää luottaa myös perinteiseen keskusteluun, silmiin katsomiseen ja mielipiteiden vaihtoon. Moni asia selviää puhumalla.”

7

O P E T TA J A N T Y Ö O L OT

Kokemuksia

vuosityöajasta Ammatillisten oppilaitosten opettajilta kyseltiin vuosityöajasta. Erityisesti kielten ja muiden YTO-aineiden opettajien kokemukset olivat enimmäkseen kielteisiä.

A

TEKSTI JA KUVA ANRI TUOHIMÄKI

mmatillisessa koulutuksessa on siirrytty uuteen työaikajärjestelmään, vuosityöaikaan. Toisin kuin opetusvelvollisuustyöajassa, jossa palkanmaksun perusteena on pidettyjen oppituntien lukumäärä, vuosityöajassa työaikaan lasketaan kaikki työtunnit. Opetuksen ulkopuoliseen työhön on varattu tietty määrä työtunteja tiettyihin tehtäviin, jotka määritellään työsuunnitelmassa. Täyttä palkkaa vastaava työaika on 37,5 tuntia viikossa, 40 viikkoa vuodessa.

Vuosityöaikakokeiluja toteutetaan parhaillaan myös yleissivistävissä kouluissa. Ennen vuosityöaikajärjestelmän mahdollista laajentamista yleissivistävään opetukseen on tarpeen tarkastella vuosityöajan soveltamisen vaikutuksia ammatillisten oppilaitosten opettajille. Toteutimme yhdessä tutkija Tuomas Zacheuksen kanssa kyselyn ammatillisen koulutuksen opettajille ja heidän esihenkilöilleen marraskuussa 2020. Kyselyn tulokset palvelevat toivottavasti sekä ammatillisia oppilaitoksia että niitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa opettajien työehtoihin tulevaisuudessa. Pyrimme tavoittamaan vastaajiksi erityisesti kieltenopettajia, mutta vastaajissa oli runsaasti muidenkin opettajaryhmien edustajia. Yhteensä kyselyyn vastasi 144 kieltenopettajaa, 273 muiden aineiden opettajaa ja 59 esihenkilöä.

Tyytymättömyys ja lisääntynyt työkuorma

Kyselyn keskeisin tulos on se, että ammatillisten opettajien mielestä vuosityöaika on työtyytyväisyyden kannalta selvästi huonompi työaikajärjestelmä kuin sitä (suurella osalla opettajista) edeltänyt opetusvelvollisuustyöaika. Vain 21 prosenttia opettajista kertoi vuosityöajan vaikuttaneen myönteisesti heidän työtyytyväisyyteensä opetusvelvollisuustyöaikaan verrattuna; 62 prosenttia koki sen vaikuttaneen kielteisesti. Erityisesti kielten ja muiden YTO-aineiden (yhteiset tutkinnon osat) opettajat olivat tyytymättömiä vuosityöaikaan.

Lukuisissa kommenteissa tyytymättömyyden syitä kommentoitiin opetustuntien määrän huomattavalla lisääntymisellä uudessa järjestelmässä. Koulutuksen järjestäjän taloudelliset resurssit määrittävät toimintaa. Vastauksissa

8

3/2021

esiin tuotu opetustuntien määrän lisääntyminen opettajaa kohden vaikuttaa suoraan myös siihen, paljonko opettajia tarvitaan kaiken kaikkiaan. Tämä herättää huolen opettajien työllistymisestä vastaisuudessa.

Vuosityöajassa opetuksen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen kuuluu niin kutsuttuun sitomattomaan työaikaan, jonka minimi on 25 prosenttia koko työajasta. Vastaajat kokivat suunnitteluun käytettävissä olevan ajan vähentyneen, ja muun muassa monien kieltenopettajien kommenteissa se koettiin riittämättömäksi.

Työtehtävistä sovitaan työsuunnitelmassa. Kielten ja muiden YTO-aineiden opettajat kokivat omat vaikutusmahdollisuutensa työsuunnitelmaan huonommiksi kuin ammatillisten aineiden opettajat ja opinto-ohjaajat. Esihenkilön rooli on merkittävä: osa vastaajista kiitti esihenkilöitään, joiden kanssa on voinut neuvotella työsuunnitelman sisällöistä, mutta osa koki, että uusi järjestelmä ja esihenkilön toiminta kaventavat merkittävästi opettajan itsenäisyyttä ja opettajaan luottaminen on vaihtunut vahtimiseksi.

Vuosityöaika ei peruspalkan noususta huolimatta ole ollut taloudellisesti kannattava muutos kuin osalle (24 %) opettajista. Palkan putoamista harmittelee moni vastaaja kommentoiden, että ylitunteja ei korvata samoin perustein kuin ennen vaan lisääntyneet tunnit sisältyvät normaaliin työaikaan. Moni kommentoi myös lomien lyhentyneen aiemmasta.

Hyvää ja huonoa

Palkkauksen perusteiden muuttuessa osa opettajista arvostaa sitä, että vuosityöajassa kaikki työ on samanarvoista. Osa vastaajista koki opettajan muuttuneen työnkuvan tulevan nyt paremmin näkyväksi. Työtehtäville on aina osoitettava resurssia, ja osa piti tätä parannuksena opetusvelvollisuustyöaikaan verrattuna. Kuitenkaan vuosityöaika ei vastausten perusteella ole juuri auttanut suurinta osaa opettajia rajaamaan työaikaansa.

Opettajilta kysyttiin myös, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat vuosityöaikaa vielä opetusvelvollisuustyöajassa työskenteleville kollegoilleen esimerkiksi perusopetuksessa, lukioissa ja musiikkiopistoissa. Asteikolla 0–10

O P E T TA J A N T Y Ö O L OT

toisen asteen opettajat suosittelisivat vuosityöaikaa keskimäärin arvosanan 4,6 verran. Vastaukset jakautuivat asteikon ääripäissä sitten, että 36 prosenttia vastaajista antoi arvosanaksi korkeintaan 2 ja 24 prosenttia vähintään 8. Osalle ammatillisista opettajista muutos ja uuteen järjestelmään sopeutuminen on ollut toisia helpompaa.

Opettajien kokemukset vuosityöajasta olivat ristiriitaisia, kuitenkin yleisemmin kielteisiä kuin myönteisiä.

Esihenkilöiden näkökulma

Esihenkilöiden mielestä opettajan työsuunnitelmassa opettamiseen ja opiskelijoiden arviointiin varattu aika oli pääosin riittävää. Esihenkilöistä 75 prosenttia piti aikaa melko (36 %) tai täysin (39 %) riittävänä. Toisaalta yli viidesosa piti sitä melko (14 %) tai täysin (8 %) riittämättömänä. Vaikka 22 prosenttia esihenkilöistä koki ajan riittämättömäksi, heillä ei ilmeisesti ollut mahdollisuutta korjata asiaa.

Koulutuksen järjestäjien taloudellisiin resursseihin on viime vuosina vaikuttanut merkittävästi moni muukin ammatillisen koulutuksen uudistus kuin työaikajärjestelmän muutos, ja rahoituksen leikkauksia kommentoitiin myös kyselyn vastauksissa.

Joissain kommenteissaan esihenkilöt esittivät, että opettajilta tullut palaute ajan riittämättömyydestä on todellisuudessa työsuunnittelun puutetta. Osa opettajista piti tällaisia kommentteja loukkaavina ja koki, ettei suunniteltu työaika yksinkertaisesti riitä tiettyihin tehtäviin. Osa esihenkilöistä näkee opettajilta tulleen palautteen takana ”mahdottoman yhtälön” ja ainoana keinona opetuksen laadun heikentämisen.

Esihenkilöt kuten opettajatkin nostivat vuosityöajan hyväksi puoleksi sen, että kaikki työ on yhtä arvokasta.

Lisäksi esihenkilöt kokivat, että opettajien välinen yhteistyö sujuu aiempaa paremmin, kun sille voidaan osoittaa työaikaa. Myös opintojen järjestäminen kesäaikaan on helpottunut opettajien joustavuuden lisääntymisen myötä.

Vuosityön huonoiksi puoliksi esihenkilöt mainitsevat opettajien uupumuksen ja lisääntyneen byrokratian. Myös

Vastaukset kysymykseen: ”Vertaa vuosityöaikajärjestelmää aiemmin käytössä olleeseen opetusvelvollisuustyöaikaan. Miten muutos on vaikuttanut työtyytyväisyyteesi?”

jakoa sidottuun ja sitomattomaan työaikaan pidettiin kommenteissa keinotekoisena, huonona ratkaisuna.

Apua tarkoista sopimuksista?

Toteutimme kyselyn tuottaaksemme lisää tietoa vuosityöajan vaikutuksista.

Näiden vastausten valossa vuosityöajassa vaikuttaa olevan vielä paljon kehitettävää. Opettajana toivoisin vuosityöaikasopimusta tarkennettavan siten, että se nykyistä paremmin turvaisi riittävän resurssin opetuksen suunnitteluun ja opiskelijoiden arviointiin myös tilanteessa, jossa esihenkilö ei tunnista tarvetta käyttää näihin tehtäviin enemmän aikaa. Mahdollisuus valmistella tuntien sisällöt ja antaa opiskelijoille riittävästi palautetta on keskeistä opetustyön mielekkyyden kannalta. Vuosityöaikakyselyn vastauksissa toistuvat kommentit opetustuntien lisääntyneestä määrästä tulee ottaa huomioon opettajien edunvalvonnassa, mikäli vuosityöaikaa harkitaan myös niihin oppilaitoksiin, joissa toistaiseksi on käytössä opetusvelvollisuustyöaika.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeistä olisi lisätä opettajien vaikutusmahdollisuuksia omaan työsuunnitelmaansa.

Esihenkilön valta päättää opettajan työajan käytöstä on vuosityöajassa

merkittävästi lisääntynyt ja sen myötä opettajien tyytymättömyys ja kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta.

Opettajan itsenäisyyden vähentyminen ja kontrollin lisääntyminen ei vastaa nykyajan käsitystä siitä, miten asiantuntijatyö tulisi järjestää. Myös työajan kirjausta tulisi edelleen kehittää mielekkäämpään suuntaan.

Työssä jaksamisen haasteisiin täytyy reagoida ajoissa, ja opettajilla tulisi olla riittävästi mahdollisuuksia nostaa työaikajärjestelmän soveltamisen epäkohtia keskusteluun. Opettajien ja esihenkilöiden tulisi etsiä yhdessä ratkaisuja epäkohtien korjaamiseksi.

Haasteiden voittamiseksi vuosityöaikajärjestelmän vaikutuksista tulisi kerätä ja julkistaa tietoa systemaattisesti, ja toistuviin ongelmiin tulisi puuttua työehtosopimuksen ehtoja tarkentamalla. Vain siten voidaan saada aikaan vuosityöaikasopimus, joka on reilu ammatillisille opettajille ja jota kannattaa edes harkita muissa oppilaitoksissa.

Raportin kokonaisuudessaan voi lukea SUKOLin blogin kautta: sukol.fi/blogi. Raporttitiedosto on ladattavissa blogitekstistä, joka on julkaistu 15.3.2021 ja jonka otsikko on Paljon parannettavaa – ammatillisen toisen asteen vuosityöaikakyselyn tuloksia.

9

K I E L I TA I D O N H Y Ö DY T

Kieliä töissä ja

vapaalla Heikki Tulkki kannustaa kaikenikäisiä opiskelemaan kieliä monipuolisesti. Omalla työurallaan hän on huomannut, että kaikesta kielitaidosta on hyötyä.

HAASTATTELU ANNA HALME KUVA VARPU SIVONEN

H

eikki Tulkki on aloittanut tänä keväänä Opetushallituksessa vapaan sivistystyön ja kulttuuriryhmien koulutuksen opetusneuvoksena. Taustaltaan hän on kielten mutta myös yhteiskunnallisten aineiden ja yrittäjyyden opettaja ja oppikirjailija.

Kertoisitko taustastasi ja nykyisestä työstäsi?

Olen valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenani germaaninen filologia ja sivuaineinani englantilainen filologia ja pohjoismaiset kielet. Helsingin kauppakorkeakoulussa suoritin kansainvälisen MBA-tutkinnon englanniksi. Osana nykyisiä opintojani Hankenilla olen suorittanut opintokokonaisuuden espanjan kielessä. Lisäksi opiskelin siellä vuoden verran venäjää, joka on kylläkin tällä hetkellä uinumistilassa, kun sitä ei ole tullut käytettyä. Mielenkiinnosta kieliä ja vieraita kulttuureja kohtaan olen käynyt vähintään alkeiskurssin useasta kielestä, joukossa muun muassa latina, ranska, hollanti, norja, tanska, kiina, latvia, puola ja brasilianportugali.

Siirryin Opetushallitukseen Kalliolan kansalaisopiston rehtorin ja Kalliolan Setlementti ry:n koulutus- ja työllisyysjohtajan tehtävästä. Sitä ennen toimin Helsingin suomenkielisen työväenopiston johtavana kieltenopettajana, josta tehtävästä tein lyhyen pyrähdyksen Etelä-Helsingin kansalaisopiston ts. rehtoriksi. Ennen vapaan sivistystyön kentälle siirtymistäni työskentelin johtamis-, asiantuntija- ja opetustehtävissä ammatillisella toisella ja korkea-asteella.

Vastaan nykyisessä työssäni lähinnä vapaan sivistystyön kokonaisuudesta. Kenttä on laaja ja käsittää kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Alkuvaiheessa työni on painottunut osaamisperusteisuuteen ja oppivelvollisuuden laajentamista koskeviin asioihin ja oppilaitosten tukemiseen niihin liittyvässä opetussuunnitelma- ja kurssisuunnittelutyössä.

Ajankohtaista on valmistautuminen siihen, että vapaan sivistystyön opintoja voidaan lakimuutoksen myötä viedä kansalliseen Koski-tietovarantoon. Merkittävä osa työtäni

10

3/2021

on liittynyt ja liittyy tulevaisuudessakin vapaan sivistystyön ja opetustoimen valtionavustuksiin. Osansa on ollut luonnollisesti koronaohjeistuksella ja sen päivityksellä tällä hetkellä vallitsevissa poikkeusoloissa.

Millainen on vapaan sivistystyön kielikoulutuksen tilanne?

Digitaalisuuden etenemisen ja osaamisperusteisuuteen siirtymisen myötä olemme muutosten äärellä. Tätä kautta on mahdollista tavoittaa vapaan sivistystyön kieltenopetukseen täysin uusia kohderyhmiä. Mielestäni opettajien kannattaa miettiä, mitä myönteistä annettavaa muutoksilla voisi olla omaan työhön.

Valtiovalta on viime vuosien aikana uskonut vapaalle sivistystyölle useita eri kohderyhmien yhteiskunnallista valmiutta ja kotoutumista edistäviä tehtäviä, jotka luontevasti kuuluvat sen hoidettaviksi. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita seniori-ikäisten digikoulutus ja maahanmuuttajien suomen kielen opetus.

Vapaan sivistystyön ja siellä hankitun osaamisen arvostus on nousussa, mikä on ilahduttavaa. Parhaillaan on käynnissä osaamisperusteisuuteen siirtyminen: opintojen kuvaaminen osaamistavoitteet lähtökohtana sekä opintojen mitoittamisen ja arvioinnin kehittäminen. Kieltenopetus nivoutuu luontevasti tähän ajatteluun. Lakimuutoksen kautta vapaassa sivistystyössä hankittua osaamista voisi viedä kansalliseen Koski-tietovarantoon, mikäli opiskelija haluaa opintosuorituksensa sinne kirjattavaksi. Muutoksen tavoitteena on hyödyntää vapaassa sivistystyössä hankittua osaamista entistä laajemmin esimerkiksi tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Samalla edistetään entistä yksilöllisempien ja muuttuvia työelämän tarpeita palvelevien tutkintojen suorittaminen.

Koronaviruksen aiheuttama lähiopetuksen sulku viime Suomen englanninopettajien yhdistyksen keväänä lyhyessä ajassa voimakkaasti vapaan sivisJaakko vaikutti Mäki jatkaa liittokokouspuheenjohtystyön opetukseen.

Vaihtoehtona oli joko keskeyttää käyntajana. nissä olevat kurssit tai siirtyä loppukaudeksi etäopetukseen.

Vaikka suurella osalla vapaassa sivistystyössä toimivista

K I E L I TA I D O N H Y Ö DY T

opettajista ei juuri ollut aiempaa kokemusta etäopetuksen toteuttamisesta, muutos onnistui laajasti ja nopeasti. Kieltenopetuksessa etäopetus mahdollistaa entistä paremmin ryhmien käynnistymisen erityisesti vähemmän opiskelluissa kielissä ja erikoiskursseissa. Toisaalta kilpailu lisääntyy, ja se voi pahimmillaan johtaa suuriinkin muutoksiin oppilaitoskentässä sekä sitä kautta mahdollisesti lähiopetustarjonnan kapenemiseen.

Olit yksi kolmesta Suomen tietokirjailijat ry:n oppikirjailijapalkinnon saajasta tänä vuonna. Onnittelut! Millaista oppimateriaalituotantoa Suomessa mielestäsi tarvittaisiin?

Palkinto yllätti minut iloisesti. Oppikirjailijaurani alkoi kolmisenkymmentä vuotta sitten. Opetin tuolloin kielten lisäksi yhteiskunnallisia aineita ammattioppilaitoksessa. Yhteiskunta- ja työelämätiedon opettajakollegani valitteli sitä, että käytössä olevista oppikirjoista ei ole mihinkään, ja ehdotti, että rupeaisimme tekemään yhdessä oppikirjaa. Harkittuani lupauduin mukaan. Muutamaa vuotta myöhemmin päädyin mukaan myös englannin kielen oppikirjatyöhön, ja siitä alkoi kielten oppikirjailijaurani. Suurin osa tekemistäni oppikirjoista on lähtenyt liikkeelle saamastani ideasta, jota olen ehdottanut kustantajalle. Samanaikaisesti olen tavallisesti ehdottanut työhön myös tekijäkollegaa mukaan.

Mielestäni Suomessa tarvitaan joustavia oppimateriaalipaketteja, jotka kannustavat monipuolisesti oppijoita aktiiviseen toimintaan, ottavat huomioon monenlaiset ja erilaiset oppijat sekä mahdollistavat materiaalin käytön lähiopetuksessa, etäopetuksessa ja itseopiskelussa.

Millaisia terveisiä lähettäisit nuorille ja aikuisille, jotka pohtivat kieltenopiskelun hyödyllisyyttä?

Monipuolinen kielitaito auttaa työssä ja muussa elämässä.

Esimerkit omasta työkokemuksestani liittyvät suurelta osin asiakaspalveluun ja opiskelijoiden ohjaukseen sekä ulkomaalaistaustaisten opettajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Kaikki suomea osaamattomat eivät välttämättä puhu hyvää englantia. Olen hakenut ja koordinoinut kansainvälisiä opetuksen kehittämishankkeita, ja partnerien kanssa viestimisessä on ollut hyötyä siitä, että on löydetty yhteinen kieli, muukin kuin englanti. Esimerkiksi joulukuun alussa 2019 olin Kölnissä kansainvälisessä Erasmus+-kontaktiseminaarissa Digital Competencies for Staff in Adult Education, jossa oli reilut 40 osallistujaa kuudestatoista eri Erasmus+-ohjelman maasta. Kolmen intensiivisen päivän aikana käytin aktiivisesti kaikkia kieliä, joita osaan enemmän tai vähemmän sujuvasti: suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja espanjaa.

Sivutoimisesti olen tehnyt töitä esimerkiksi tanssiurheilun saralla. Harrastin pitkään tanssiurheilua kilpatasolla, ja jo aktiivikilpailuaikanani päädyin juontamaan Suomessa järjestettyjä kansainvälisen tanssiurheiluliiton (WDSF) arvokisoja ja useampipäiväisiä kisatapahtumia. Juontamisen hoidin englanniksi, mutta tuomareiden ja toimihenkilöiden kanssa viestitimme muillakin kuin suomen tai englannin kielellä, muun muassa saksaksi. Itseäni jäi harmittamaan se, että minulla ei ole sujuvaa venäjän kielen taitoa. Se olisi helpottanut

toimintaani paljon: kilpailutapahtumiin osallistui runsaasti pareja Venäjältä; monet heistä eivät osanneet tai ymmärtäneet englantia, emmekä löytäneet mitään muutakaan yhteistä kieltä.

Kielet ovat mahdollistaneet elämässäni paljon muutakin kuin työtä. Ulkomaanmatkailun ja ulkomailla opiskelun kautta olen tutustunut paikallisiin kulttuureihin mutta ennen kaikkea todella upeisiin ihmisiin, joista useammasta on tullut minulle läheisiä ja joilla on ollut suuri merkitys elämääni ja siihen, kuka olen. Odotan kovasti sitä hetkeä, kun matkustaminen ja ulkomailla asuvien ystävieni livetapaaminen on taas mahdollista.

Terveiseni kieltenopiskelua pohtiville: Kaikki pystyvät oppimaan kieliä. Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet kieltenopiskeluun kuten muuhunkin oman osaamisen kehittämiseen, myös tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolella. Esimerkiksi vapaassa sivistystyössä on monenlaisia etenemistahdiltaan, laajuudeltaan, sisällöltään ja painotuksiltaan erilaisia kielten kursseja lyhytkursseista koko kauden mittaisiin, verkkaisesti etenevistä nopeatahtisiin tai intensiivisiin – eri teemojen ympärille rakentuvia kursseja unohtamatta.

Verkko-opetuksen edistyminen mahdollistaa itselle sopivan kurssin löytämisen myös oman toimintasäteen ulkopuolelta.

Lisäksi muun muassa aikuislukiot ja avoin korkeakouluopetus tarjoavat monia kieltenoppimismahdollisuuksia.

Tarjontaa on sen verran paljon, että jokaiselle varmasti löytyy sopiva kurssi, joka palvelee oman osaamisen kehittämistä tai muuta tavoitetta. Kieltenopiskelussa kannattaa olla kärsivällinen ja itselleen armollinen. Mikään ei tapahdu hetkessä. Mutta kielten opiskelu ja osaaminen avaavat paljon uusia, yllättäviäkin ovia.

”Kielitaito avaa yllättäviäkin ovia”, Heikki Tulkki sanoo.

11

K I E L E T, K U V AT A I D E J A H I S T O R I A

Maailman ahjossa Suomen kultakauden taiteilijoille kielivaranto oli tärkeä pääoma, kuten kuvanveistäjä Emil Wikströmin esimerkki osoittaa.

E

TEKSTI MARI TOSSAVAINEN KUVA KANSALLISGALLERIA

mil Wikström (1864–1942) oli keskeisessä asemassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomen kuvanveiston kentällä. Hänen kädenjälkeään edustavat muun muassa Elias Lönnrotin ja J. V. Snellmanin muistomerkit. Wikströmiä pidettiin suomalaiskansallisen rintaman suosimana taiteilijana, mutta kansallisesta leimasta huolimatta hän oli työssään suuntautunut maailmalle. Wikströmin säilynyt kirjeenvaihto antaa vihjeitä hänen kielitaidostaan.

1800-luvulla kannustettiin nuoria kansan keskuudesta taiteilijanuralle. Ennen taidekouluja Wikström oli käynyt kansakoulun. Kun takana ei ollut pitkää koulusivistystä, työuralla välttämättömien vieraiden kielten opiskelussa korostui omaehtoinen käytännön harjoittelu. Wikström opiskeli itsekseen kieliä ponnisteluja kaihtamatta, ja hänestä tuli kielitaitoinen, puolisenkymmentä eurooppalaista kieltä taitava taiteilija. Kielitaito oli huomattava pääoma taiteilijalle, jolla oli runsaasti kontakteja ammattinsakin takia.

Kuvanveistäjä tarvitsi pärjätäkseen alallaan useiden työkielien hallintaa, kun hän kirjoitti työhön ja tilauksiin liittyviä kirjeitä esimerkiksi ulkomaisille taidevalimoille ja muille yhteistyötahoille.

sään, kuinka saksa oli vallannut täysin hänen ajattelunsa Wienissä: ”Minun äidinkieleni käy niin kankeasti että minä usein otan saksalaisen lauseen ja käännän sen suomeksi ja sitte vasta kirjoitan sen paperille ja usein en löydä sopivia sanoja ajatuksilleni.” Wienin vuosien ansiosta saksa säilyi vahvana kielenä myöhemminkin, ja se oli yhteinen kieli myös unkarilaisten ystävien kuten arkkitehti, kuvanveistäjä ja taidemaalari Géza Marótin kanssa.

Ranskan ystäväksi Pariisissa

Luultavasti ystävänsä Akseli Gallen-Kallelan houkuttelemana Wikström muutti Pariisiin opiskelemaan vuonna 1885.

Pariisiin lähti opiskelemaan tai työskentelemään 1800-luvun lopulla muitakin suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita, jotka oppivat ranskaa vasta paikan päällä. Kieli tuotti Wik-

Saksan kielen vallassa Wienissä

Emil Wikströmin äiti Gustava oli suomenkielinen, ja isä menehtyi Emilin lapsuudessa. Vielä viisitoistavuotiaana Wikström ei omien sanojensa mukaan oikein osannut ruotsia tai edes erottaa ruotsin sanoja toisistaan. Nuoruutensa hän vietti kuitenkin 1800-luvun lopulla Suomessa ympäristössä, jossa puhuttiin useita kieliä, muun muassa ruotsia ja saksaa. Ruotsin kieli oli tarpeellinen nuorelle taiteilijanalulle, joten Wikströmkin pyrki oppimaan sitä. Saksan kielen harjoitusta Wikström sai asuessaan Helsingissä perheessä, jossa oli saksalaisia orkesterijäseniä.

Päätettyään opintonsa Taideyhdistyksen piirustuskoulussa taiteilijat yleensä hakeutuivat ulkomaille työskentelemään ja opiskelemaan. Wikström muutti Wieniin ja aloitti opinnot sikäläisessä taideakatemiassa. Omien muistelujensa mukaan Wikström tuli alusta asti toimeen saksan kielellä. Sen sijaan äidinkieli oli häneltä melkein unohtua Wienin vuosina 1880-luvulla. Kesäkuussa 1885 hän kuvaili kirjees-

12

3/2021

Dora Wahlroos: Emil Wikström ateljeessaan Pariisissa, 1892.

K I E L E T, K U V AT A I D E J A H I S T O R I A

strömille aluksi vaikeuksia, mutta Pariisissa oli suomalais- ja skandinaavitaiteilijoita, joiden kanssa löytyi yhteinen kieli.

Oppivuosiensa jälkeen Wikström asettui asumaan ja työskentelemään Pariisiin vuosiksi 1897–1902 valmistaakseen suuria tilaustöitä: Säätytalon otsikkoryhmäveistoksen ja Lönnrotin patsaan. Wikström oli perustanut Suomessa perheen, ja vaimo ja tytär muuttivat aluksi Pariisiin hänen mukanaan. Osoite Pariisissa oli Boulevard Arago 65 pohjoismaisten taiteilijoiden suosimalla asuinalueella. Uudesta taiteilijayhteisöstä tuli Wikströmille pian merkityksellinen, kuten hän kirjoitti maaliskuussa 1898: ”Sitä paitsi vaikuttaa ulkomaalaisten ammattitoverien ystävällisyys kovin rohkaisevasti, kun näet olin vähällä kadottaa itseluottamukseni.”

Syksyllä 1898 Wikströmien elämä Pariisissa keskittyi kotiin ja työhön ja taiteilija kertoi heidän alkaneen elää aivan kuin Suomen-kodissa Sääksmäellä: ”Nyt olemme aivan muuttaneet olotapaa, olemme ottaneet elääksemme aivan samaa rauhallista elämätä jota Visavuorella saimme oppia.”

Wikströmin mukaan ”kun en tule toimeen, luontoni ei sovi ranskalaisuuksiin, niin olemme kauniisti kotona”. Ranskalainen tapakulttuuri oli uutta, mutta Pariisi suurkaupunkina tarjosi taide-elämän ohella suomalaisille taiteilijoille myös työrauhaa. Wikström meni syksyllä 1898 vain harvoin kaupungin muihin meluisampiin osiin eikä tuntenut omien sanojensa mukaan tuolloin juuri yhtään ranskalaista. Joskus Wikströmit kävivät yksinkertaisessa krouvissa aperitiivilla työn jälkeen. Pariisista muodostui Wikströmille kuitenkin tärkeä kaupunki, johon hän palasi myöhemminkin.

KO M M E N T

TI

MONIKIELISTÄ HISTORIAA TEKSTI NIINA SINKKO

Useat merkittävät suomalaiset kulttuurihenkilöt ovat olleet kielitaustaltaan monikielisiä, ja kieliopinnot ovat olleet suuressa roolissa heidän urillaan ja kansainvälisissä suhteissaan. Suomalaisen kulttuurin merkkihenkilöitä tutkimalla voidaan luoda oppilaille kuvaa monikielisyyden merkityksestä ja siitä, kuinka rikas kielitaito on ollut tärkeä ja välttämätön väline työssä ja kansainvälisissä kontakteissa. 1900-luvun taite on ollut vahvaa kansainvälistymisen aikaa, ja Suomi on ollut tuolloin monikielinen. Esimerkiksi Viipurissa on käytetty rinnakkain ruotsia, suomea, saksaa ja venäjää. Merkkihenkilöiden tarkastelussa opetuksessa voi nivoa luontevasti yhteen historiaa, kuvataidetta, äidinkieltä ja vieraita kieliä. Wikströmin kaltaisia polyglotteja ovat olleet muun muassa Jean Sibelius, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela ja Ellen Thesleff. Kuuntele vaikkapa Ranskaa raakana -podcastia, jossa vieraana on taideja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreck (https://isosavi. podbean.com/e/ranskaa-raakana-58-%e2%80%93-ellen-thesleffin-pariisi-ja-firenze-vieraana-hanna-reetta-schreck/).

Puoliso Alice – taiteilijan monikielinen perhe Ranskaa puhuneesta ja opettaneesta puolisosta Alicesta oli todennäköisesti kielitaidon karttumisen ja ylläpitämisen kannalta iloa Emilille 1890-luvulta lähtien. Kuvanveistäjän perheestä tuli monikielinen, ja Wikströmeillä oli Visavuoressa kolme kotikieltä: suomi, ruotsi ja ranska. Lapset puhuivat yleensä suomea keskenään ja isänsä kanssa. Vanhemmat puhuivat keskenään useimmiten ruotsia, kun taas Alicen kanssa lapset puhuivat ranskaa. Myöhemmin uuden polven myötä perheen puheessa ja kirjeissä vilisi ranskankielisiä lempinimiä, kuten isoisä-Emil, puhuttelunimeltään Grand-papa, ja isoäiti-Alice, puhuttelunimeltään Grand-maman.

Alicen äiti Anna Högström, omaa sukua Delessert, oli kotoisin Sveitsin Lausannesta, ja hänen kotikielensä oli ranska. 1800-luvulla Sveitsistä muutti Suomeen esimerkiksi juustomestareita, opettajia ja kondiittoreita. Alicen ”vieras ei-suomalainen” syntyperä kääntyi usein lehtikirjoituksissa erilaisiksi versioiksi, ja häntä pidettiin esimerkiksi etelämaalaisena. Anna Delessert oli ammatiltaan ranskan kielen opettaja, ja hän ilmoitteli yksityistunneista muun muassa Helsingin sanomalehdissä. Ei ole tietoa siitä, antoiko hän kielenopetusta myös tyttärensä perheelle.

Kieli ikkunana maailmaan

Ranskan ja saksan taidoista oli etua, kun taiteilijoiden tekijänoikeusasiaa ajanut Wikström perehtyi 1897 ranskalaisiin ja itävaltalaisiin lakikirjoihin. Kielen avulla Wikström tutustui uusimpaan kirjallisuuteen, loi ammatillisia yhteyksiä ja pääsi puheisiin ihmisten kanssa niin syrjäkylillä kuin maailman metropoleissa.

Kauko-Karjalan retkellä vuonna 1892 Wikström otti käyttöönsä kaiken venäjän kielen taitonsa ja oppi yrityksen ja erehdyksen kautta. Matkatoveri Louis Sparre kuvaili, kuinka Wikström ei aluksi muistanut kuin muutaman sanan venäjää. ”Wikan venäjän kielen tiedot lisääntyvät tunti tunnilta, ja Ivan ja hän ymmärtävät lopulta varsin hyvin toisiaan”, tilannetta sivusta seurannut Sparre luonnehti muistiinpanoissaan.

Tämä kohtaaminen kertoo Wikströmin kiinnostuksesta ja asenteesta vieraita kieliä kohtaan. Wikström kirjoitti itsestään, että hän oli suomalainen, joka tunsi yhtä suurta sympatiaa kaikkia kieliä kohtaan. Wikströmille kieli oli ajatusmateriaalia, ja hän käytti kielten vertauskuvina kuvanveiston materiaaleja, marmoria, pronssia ja graniittia. Materiaaleilla oli merkitystä kuvanveistäjälle – kieli oli kuin ikkuna ihmiselämän eri todellisuuksiin ja maailmoihin.

KIRJOITTAJA FT Mari Tossavainen on taidehistorioitsija, joka on tutkinut Emil Wikströmin työskentelyä ja julkaissut aiheesta kirjoja: Emil Wikström – Kuvien veistäjä (SKS 2016) ja Kuvanveistotyö – Emil Wikström ja kuvanveiston rakenne 1890–1920 (Suomen Tiedeseura 2012).

13

K I E L I TA I D O N H Y Ö DY T

Lasse Lundin opiskeluala on oikeustiede.

Kielitaito avaa ovia

yliopistoon Monet suomalaisnuoret suuntaavat ulkomaille opiskelemaan.

Lasse Lund ja Jenna Pystynen ovat löytäneet omat opiskelupaikkansa Ruotsista.

TEKSTI ANNA HALME KUVAT JENNIINA MARTIKAINEN JA JENNA PYSTYNEN

14

3/2021

L

asse Lund ja Jenna Pystynen ovat 25-vuotiaita opiskelijoita, jotka ovat löytäneet mieluisat opiskelupaikat Ruotsista. Lasse opiskelee oikeustiedettä Örebron yliopistossa ja Jenna kansainvälisiä suhteita Malmön yliopistossa.

Molemmat ovat koulussa opiskelleet ensimmäisenä vieraana kielenä englantia. Jenna aloitti ruotsin opinnot B1-kielenä yläasteella; Lassella ruotsi oli A2-kieli, joka alkoi alakoulun viidennellä. ”Jo alakoulussa huomasin, kuinka paljon vaivattomampaa ruotsin kielen opiskelu oli verrattuna englantiin. Se on tähän päivään saakka ollut suurin motivoiva tekijä ruotsin kielen hallitsemisessa”, Lasse sanoo. Ensimmäistä kertaa hän pääsi käyttämään ruotsia autenttisessa ympäristössä ollessaan asepalveluksessa Dragsvikissä. ”Ystäväni oli aloittanut asepalveluksen siellä aikaisemmin ja ajattelin ottaa haasteen vastaan”, Lasse kertoo.

K I E L I TA I D O N H Y Ö DY T

Jenna sai kipinän ruotsin kieleen lukioaikana ollessaan kesätöissä kahvilassa, jossa kävi paljon suomenruotsalaisia. ”Pääsin oppimaan mukavien asiakkaiden avulla hieman suomenruotsia ja kahvilaruotsia”, hän muistelee.

Opiskelua vieraalla kielellä

Lassella ja Jennalla on samantapaisia kokemuksia siitä, kuinka vieraskielisessä ympäristössä opiskelu oli aluksi jännittävää ja haastavaa mutta on sittemmin arkipäiväistynyt.

Lassen mieleen ovat erityisesti jääneet suulliset tehtävät kuten seminaaripuheenvuorot tai oikeudenkäyntisimulaatiot, joissa hän joutui alkuun epämukavuusalueelleen. ”Kieli on kuitenkin juristin tärkein työkalu”, Lasse muistuttaa.

Totuttelua vaati myös akateemisen ruotsin kirjoittaminen ja toisaalta vapaamuotoisissa sosiaalisissa tilanteissa kuten opiskeluelämän illanvietoissa toimiminen. Örebrossa hän on viettänyt suurimman osan vapaa-ajastaan ruotsalaisten kavereiden kanssa ja sillä tavalla oppinut parhaiten käytännön arkikieltä ja -tilanteita.

Jennan mukaan Ruotsiin muuttaminen oli jännittävää mutta oloa helpotti muihin kansainvälisiin opiskelijoihin tutustuminen. ”Kieltä jotenkuten osaavana ei tuntunut omituiselta muuttaa Ruotsiin, sillä kaikesta ymmärsi aina edes vähän jotakin”, hän toteaa. Alkuun vieraan kielen käyttö oli väsyttävää. Vaikeinta oli kielteisten tunteiden ilmaiseminen tai ongelmista puhuminen. Esimerkiksi lääkärissä Jenna käytti vahvempaa kieltään englantia. ”Nykyään kieli tulee ihan luonnostaan”, Jenna sanoo. Hän on oppinut luottamaan, että keskustelukumppani kysyy, jos ei ymmärrä. Kysymisen ja täsmennysten pyytämisen kautta hän omasta mielestäänkin oppii lisää koko ajan. ”Se, että osaa puhua omista tunteista, heittää vitsiä ja riidellä toisella kielellä, ei ole itsestään selvää, mutta se on todella tärkeää ihmiselle. Se, etten edelleenkään tiedä tarkasti, milloin pitää käyttää erilaisia prepositioita, ei ole paljon minua pidätellyt. Eikä pidättele ketään muutakaan, kunhan vain uskaltaa.”

Sekä Jenna että Lasse ovat olleet oman yliopistonsa ylioppilaskunnan puheenjohtajina. Puheenjohtajana toimiminen on täysipäiväinen työ, jonka aikana opinnot ovat tauolla.

Lasse kertoo, että Örebron ylioppilaskunnan puheenjohtajan työhön kuuluu organisaation ulkoinen ja sisäinen edustaminen, hallitustyöskentelyn johtaminen, omistajaohjaus ja työnantajavastuu.

Lassen opintoihin on sisältynyt puolen vuoden vaihto Bergenin yliopistossa Norjassa. Vaihdossa hän on opiskellut norjan kieltä, jota hän on päässyt harjoittelemaan norjalaisten kämppäkavereidensa kanssa. ”Ruotsin osaaminen tukee hyvin kielen oppimista”, Lasse sanoo. Hänellä alkaa olla jo laaja kielivalikoima, sillä hän on opiskellut myös ranskaa ja saksaa. ”Olen kuullut vaihto-opintojeni aikana, että nykyinen kielten osaamiseni laajentaa työmahdollisuuksiani tulevaisuudessa, joten jännityksellä jään katsomaan, mihin elämässä päätyy loppujen lopuksi.”

”Halusin jatkaa elämässä eteenpäin. Ylimääräiset välivuodet eivät houkutelleet laisinkaan.” Jenna sen sijaan halusi nimenomaan kokeilla siipiään ulkomailla, ja hän suosittelee samaa kaikille: ”Käytännön asiat kyllä saa hoidettua. Opintotuki Suomesta, kämpän etsiminen ja lentojen hankkiminen – siitä se lähtee.”

Lassen perusvinkki ulkomailla opiskelusta kiinnostuneille on, että kannattaa mahdollisimman ajoissa ottaa selville, kuinka asunnon ja pankkitunnusten saaminen toimii. ”Niiden voisi sanoa olevan kaksi eniten stressaavaa asiaa, joista toimiva arki riippuu paljon”, hän sanoo oman kokemuksensa perusteella. Yliopistojen nettisivuilta voi löytää tietoa asumismahdollisuuksista. Opintojen aloitusta helpottaa se, että käytännön asiat ovat kunnossa.

Lassen toinen vinkki on vertaiskokemusten etsiminen.

Kannattaa koettaa löytää muita samaan kohdemaahan lähteneitä vaikkapa oman oppilaitoksensa opinto-ohjaajan kautta.

Kielilähettiläät-verkoston avulla voi saada yhteyden Ruotsissa opiskeleviin suomalaisiin. ”Parhaat neuvot saa paikallisilta suomalaisilta”, Lasse sanoo, ”Ruotsissa melkein jokaisessa yliopistokaupungissa on oma suomalaisyhdistys. Suomalaiset opiskelijajärjestöt kuuluvat ruotsinsuomalaisten nuorten liittoon (RSN, Sverigefinska ungdomsförbundet). Myös sosiaalisesta mediasta kuten Facebookista löytyy ryhmiä, joista voi kysyä lisätietoa ja neuvoa.”

Vinkeistä tärkein on kuitenkin tämä: Jos ulkomailla opiskeleminen kiinnostaa, lähde ihmeessä! ”Suomeen pääsee aina takaisin. Niin minulle sanottiin pohtiessani ulkomaille muuttamista. Päivääkään en ole katunut”, Lasse painottaa.

Jenna haaveilee uuden kielen oppimisesta uudessa ympäristössä: ”Pohdin, että mihinköhän sitä seuraavaksi heittäytyisi. Tiedän nyt, että kielen kuin kielen oppii, kunhan vain muistaa jättää pelon virheiden tekemisestä jälkeensä.”

Vinkkejä muille

Lasselle ulkomaille opiskelemaan lähteminen oli suunnitelma B siltä varalta, että Suomesta ei saisi opiskelupaikkaa:

Jenna Pystynen opiskelee kansainvälisiä suhteita.

15

TUTKIMUS

Miten mieli käsittelee

kieltä

Prosessointinäkökulma kielenopetukseen TEKSTI SANNA OLKKONEN JA OUTI VEIVO

V

ieraiden kielten oppimista tarkastellaan usein sosiaalisesta näkökulmasta, koska oppimisen tavoitteena on ensisijaisesti kielen käyttäminen vuorovaikutuksessa. Oppimista voidaan kuitenkin tarkastella myös kognitiivisesta näkökulmasta. Kun saadaan tietoa siitä, miten vierasta kieltä tuotetaan tai vastaanotetaan, oppimisprosessiakin on helpompi ymmärtää. Kielellisen tiedon käsittelyä tutkimalla voidaan saada vastauksia esimerkiksi siihen, miksi vieraalla kielellä puhuminen voi tuntua työläältä, mitä erilaiset virheet kertovat oppimisen etenemisestä tai miten äidinkieli vaikuttaa vieraan kielen oppimiseen. Tässä artikkelissa vastaamme näihin kysymyksiin ja pohdimme, miten tätä tietoa voi hyödyntää vieraan kielen opetuksessa.

Osa esimerkiksi puheessa ilmenevistä ”virheistä” onkin merkkejä siitä, miten sanastotietoa prosessoidaan ja käytetään muuttuvissa tilanteissa.

Automaattinen sanastotieto kielitaidon pohjana Hyvä kielitaito tarkoittaa sanaston ja kieliopin hallinnan lisäksi kykyä organisoida tehokkaasti omaa puhetta, luoda suurempia kokonaisuuksia tekstistä ja suunnata tarkkaavuutta vaihtelevissa kommunikointitilanteissa. Kaikki tämä vaatii ihmiseltä kognitiivisia resursseja. Kognitiivisiin toimintoihin kuten muistitoimintoihin ja tarkkaavuuden säätelyyn käytettävissä oleva kapasiteetti on kuitenkin rajallinen: ihminen voi kerralla käsitellä vain rajallista määrää asioita.

Edellä mainitut organisoinnin ja itsesäätelyn kaltaiset ylä-

16

3/2021

tason toiminnot voivat toimia sujuvasti vain silloin, kun osa alemman tason perusprosesseista toimii automaattisesti.

Automaattinen toiminta on vaivatonta ja tiedostamatonta eikä häiriinny helposti ulkopuolisista ärsykkeistä. Tämä pätee kaikkeen inhimilliseen toimintaan, vaikkapa autolla ajoon.

Yksi tärkeimmistä perustason prosesseista sujuvassa kielenkäytössä on toimiva yhteys sanastotietoon. Mitä automaattisemmin – eli nopeammin ja tehokkaammin – esimerkiksi sanojen haku muistista tai tunnistaminen tekstistä toimii, sitä enemmän resursseja jää ylätason toiminnoille, joita ovat esimerkiksi päätelmien teko tekstistä, omien virheiden korjaaminen ja viestin muokkaaminen tietylle kuulijalle. Sanaston automaattisuutta mittaavilla tehtävillä, kuten tutun sanaston nimeämisellä tai sanalistan lukemisella, voidaan saada nopeasti tietoa esimerkiksi lukutaidon mahdollisista ongelmista. Näitä testejä onkin käytetty pitkään dysleksiakartoituksissa. Vieraan kielen opiskelussa sanaston tehokas opettelu alusta asti toimii tärkeänä pohjataitona sujuvalle vuorovaikutukselle.

Analysoimalla sanaston nimeämisessä ja tunnistamisessa ilmeneviä virheitä prosessoinnin näkökulmasta on saatu uutta tietoa kielitaidon moniulotteisuudesta. Kielen oppimisen alkuvaiheessa monet sanatason virheet, kuten sanojen väärin arvailu tekstiä luettaessa tai ääntämisvirheet puheessa, johtuvat yleensä automaattisuuden puutteesta. Kielitaidon kohentuessa tällaiset virheet kuitenkin vähenevät, kun sanastotieto saadaan nopeammin käyttöön.

Sen sijaan tarkkaavuuteen liittyvien epäsujuvuuksien kuten itsekorjausten osuus kasvaa, kun kielitaito kohenee, ja ne ovat myös tyypillisiä äidinkieliselle puheelle. Omien virheiden havaitsemiseen ja korjaamiseen ei ole ymmärrettävästi kielenoppimisen alkuvaiheessa vielä resursseja eikä taitoja. Osa esimerkiksi puheessa ilmenevistä ”virheistä” onkin merkkejä siitä, miten sanastotietoa prosessoidaan ja käytetään muuttuvissa tilanteissa. Lisäksi tauot ja muokkaukset toimivat usein vastaanottajaa auttavina tekijöinä.

Yksilön puhetyylikin vaikuttaa sujuvuuteen. Esimerkiksi sanojen toistaminen vaikuttaisi tutkimusten perusteella olevan henkilökohtainen puheen piirre niin äidinkielessä kuin vieraassakin kielessä. Kielitaidon arvioinnissa erilaisia virheitä harvoin eritellään. Puheen prosessointiin olennaisesti

TUTKIMUS

liittyviä piirteitä kuten korjauksia ja toistoja ei kuitenkaan kannata suoralta kädeltä tulkita heikon kielitaidon merkeiksi.

Kirjoitusasu vaikuttaa sanojen prosessointiin

Sanastotiedon käytön sujuvuuteen vaikuttaa myös se, missä muodossa tieto on tallentuneena muistiin. Jos vierasta kieltä opitaan koulussa oppikirjojen avulla, uusien sanojen kirjoitusasu opitaan jo aivan alkuvaiheessa. Vaikka kieltä myös kuunneltaisiin, oppija näkee sanat useammin kirjoitettuina kuin kuulee ne puhuttuina. Suomen kielessä sanojen kirjoitus- ja äänneasu vastaavat hyvin systemaattisesti toisiaan, mutta monissa vieraissa kielissä kuten englannissa tai ranskassa näin ei ole. Voidaan jopa ajatella, että sanat pitää opetella kahteen kertaan: niin kuin ne kirjoitetaan ja niin kuin ne äännetään. Tutkimukset ovat vahvistaneet, että sama sana tunnistetaan selvästi paremmin kirjoitettuna kuin puhuttuna, ja tämä ero on havaittavissa myös edistyneillä oppijoilla.

Monelle opettajalle tämä havainto on varmasti tuttu, mutta kielen prosessoinnin tutkimuksessa epäsymmetriaan on alettu kiinnittää huomiota vasta viime vuosina.

Tuttua on varmasti myös se, että sanojen kirjoitusasu vaikuttaa hyvin paljon ääntämiseen. Oppijat tukeutuvat siinä usein suomen kielen kirjainten ja äänteiden vastaavuuksiin.

Harvemmin sen sijaan tulee ajatelleeksi, että kirjoitettu sanamuoto voisi vaikuttaa myös kuullun ymmärtämiseen. Näin kuitenkin on – etenkin kun sanat osataan paremmin kirjoitettuna kuin puhuttuna. Kun oppija kuulee vieraan kielen sanoja, käynnistyy automaattinen prosessi, jossa mieli alkaa pohtia, miten sana kirjoitetaan. Jos kieltä ei vielä osata kovin hyvin, tässäkin tukeudutaan äidinkieleen. Esimerkiksi kun kuullaan englannin sana /rʌf/, käynnistyy sanahaku, jossa etsitään muistista kirjainyhdistelmää raf eikä yhdistelmää rough. Tämä hidastaa ja vaikeuttaa kuullun ymmärtämistä.

Vähitellen kuitenkin syntyy yhteyksiä vieraan kielen kirjoitettujen ja puhuttujen muotojen välille ja ymmärtäminen helpottuu. Esimerkiksi silmänliikemenetelmillä saadut tulokset viittaavat siihen, että yhteyksien syntyminen tapahtuu kahdessa hyvin erilaisessa vaiheessa, joista ensimmäistä leimaa nopea oppiminen ja toista rauhallinen kehittyminen.

Suomalaisilla ranskan oppijoilla tällainen käänne oppimisessa havaittiin kielitaitoasteikon puolivälissä, eurooppalaisen viitekehyksen tasojen B1 ja B2 välillä. Käytännössä tämä näkyy siten, että alemmilla taitotasoilla oppijat tarvitsevat usein tekstin tukea ymmärtääkseen kuulemaansa, kun taas ylemmillä tasoilla kuullun ymmärtäminen muuttuu yhtäkkiä vaivattomammaksi ja onnistuu suoraan ilman tekstin tukea.

Huomioita opetukseen

Koska työmuisti voi käsitellä vain rajallisen määrän tietoa, kannattaa opetuksessa pitää huolta siitä, että oppilailla on tarpeeksi aikaa ja mahdollisuuksia painaa asioita muistiin huolellisesti ja tarkasti. Sanastotieto automatisoituu vain monien toistojen myötä, mutta toisto ei tarkoita pelkästään ulkolukua. Kun sanoja kuullaan, luetaan, puhutaan ja kirjoitetaan erilaisissa tilanteissa, sanat muistetaan paremmin, eivätkä ne ole niin sidottuja tiettyyn tilanteeseen tai asiayhteyteen. Lukemista harjoiteltaessa on tärkeää panostaa sii-

hen, että sanojen visuaalinen muoto tulee riittävän tutuksi, sillä sujuva lukija tunnistaa sanat kokonaisuuksina eikä yksittäisten kirjainten perusteella. Tätä voi treenata esimerkiksi etsimällä mahdollisimman nopeasti sanarajat tekstistä, jossa sanat on kirjoitettu yhteen ilman välilyöntejä. Vaikka tavoite on alusta asti kommunikatiivisessa kielitaidossa, varsinkin heikot lukijat voivat hyötyä hyvinkin tylsäntuntuisista harjoitteista kuten opettajan lukeman tekstin toistamisesta.

Tämä vahvistaa sanan kirjoitus- ja äänneasun yhteyttä sekä sen edustusta muistissa.

Kun oppijat tiedostavat, miksi jotkin asiat voivat olla vaikeita ja miten äidinkieli vaikuttaa oppimiseen, on helpompi päästä kielitaidossa seuraavalle tasolle.

Sanojen kirjoitusasun vaikutus sekä ääntämiseen että kuullun ymmärtämiseen voidaan ottaa huomioon opetuksessa eri tavoin. Koska oppijat alemmilla taitotasoilla tukeutuvat suomen kieleen, kannattaa opetuksen alkuvaiheessa pyrkiä vahvistamaan vieraan kielen kirjainten ja äänteiden välisiä yhteyksiä samaan tapaan kuin silloin, kun opetellaan lukemaan äidinkielellä. Lisäksi voidaan esimerkiksi koota yhdessä listaa sanoista, joissa jokin äänne on kirjoitettu eri tavoilla (esimerkiksi fine, rough, phase), tai vertailla saman kirjainyhdistelmän ääntämistä suomessa ja vieraassa kielessä (esimerkiksi house ja koulu). Myös kaikki sellaiset harjoitukset, joissa yhteys puheen ja kirjoituksen välillä vahvistuu, ovat hyödyllisiä. Tällaisia ovat muun muassa perinteinen sanelu tai tekstin ääneen lukeminen.

Kaiken kaikkiaan prosessoinnin ottaminen huomioon opetuksessa tarkoittaa ennen muuta yhdessä keskustelemista eli kielitietoisuuden lisäämistä. Kun oppijat tiedostavat, miksi jotkin asiat voivat olla vaikeita ja miten äidinkieli vaikuttaa oppimiseen, on helpompi päästä kielitaidossa seuraavalle tasolle.

KIRJOITTAJAT Sanna Olkkonen työskentelee tutkijatohtorina Turun yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa Sujuvuus- ja epäsujuvuuspiirteet vieraan kielen puheessa -hankkeessa (Akatemian päätösnumero 331903). Outi Veivo on ranskan kielen yliopisto-opettaja Turun yliopistossa.

17

L U O K K A H U O N E E S TA

Sanakokeet – kyllä vai ei?

Sanaston kartuttaminen on keskeistä kielitaidon hankkimista. Mutta tarvitaanko sanakokeita vai ei?

TEKSTI ANNA HALME

S

anakokeiden pitämiseen tai pitämättä jättämiseen on erilaisia syitä. Joku pitää niitä opiskelijoiden toiveesta tai siksi, että koe motivoi opiskelemaan. Joku toinen taas kritisoi sitä, että päntätyt sanat eivät jää kestomuistiin ja että yksittäisten sanojen opettelu latistaa niiden merkityksiä. Tätä juttua varten koottiin joitakin erilaisia näkemyksiä kokeneilta kieltenopettajilta.

koi kasvaa liian suureksi, koska opetin monessa eri paikassa tuntiopettajana. Nyt pidän sanakokeita, jotka opiskelijat korjaavat itse tai toisiltaan.”

Saksan ja ruotsin opettaja Johanna tuo esiin toisenkin korjaamiseen liittyvän pulman: ”Pitäisikö vain alleviivata virhekohta vai korjata koko virhe? Vai pitäisikö oppilaan itse etsiä oikea muoto? Kaikki eivät ole motivoituneita, osa voi jättää lähes tyhjän paperin. Tunnilla kokeen teettäminen ja korjauttaminen vie aikaa, joka on pois muulta opettamiselta.”

”Ajatus kokeesta saa tsemppaamaan”

Sanaston opettamisessa ja harjoittamisessa on ensisijaista se, että opiskelijoiden kanssa yhdessä mietitään ja sanallistetaan, mitä sanaston oppiminen on.

Olipa opettaja mitä mieltä tahansa sanakokeista, pyrkimys on kaikilla samansuuntainen: sanaston oppiminen ja opitun automatisoituminen niin, että sanojen miettimiseen ei tarvitse käyttää aikaa, kun kirjoittaa tai puhuu kieltä. Tähän ei tietenkään yksittäinen koe riitä, vaan sanojen oppiminen vaatii toistoa toiston perään.

Sanakokeiden kannattajat ja vastustajat ovat yhtä mieltä myös siitä, että perinteinen opettajalle korjattavaksi tehtävä sanakoe on työläs. Espanjanopettaja Minna kuvailee: ”Alkuvuosina pidin niitä kaikissa ryhmissä, mutta lopetin niiden pitämisen, koska en ymmärtänyt pitää muunlaisia sanakokeita kuin sellaisia, jotka itse korjasin. Työmäärä al-

18

3/2021

”Sanakokeiden avulla pyrin kartuttamaan oppijoiden reseptiivistä sanastoa. Tämän jälkeen pyrimme yhdessä siirtämään sanoja produktiiviseen sanastoon”, sanoo englanninopettaja Maria. Hänen kokemuksensa mukaan harva oppija peruskoulussa tai toisella asteella on riittävän motivoitunut kartuttamaan sanavarastoaan itsenäisesti. Monet myös pitävät sanakokeita hyödyllisinä ja toivovat, että niitä pidetään.

Aikuisille espanjaa opettava Minna kertoo, että hänenkin opiskelijansa toivovat sanakokeita: ”Opiskelijat kertovat opettelevansa sanat paremmin, jos niitä kysellään jotenkin erikseen. Ajatus kokeesta saa tsemppaamaan – olen saanut tällaista palautetta opiskelijoilta ja tunnistan tämän myös itsessäni, kun opiskelen vieraita kieliä.”

Minnan mielestä sanaston opettamisessa ja harjoittamisessa on ensisijaista se, että opiskelijoiden kanssa yhdessä mietitään ja sanallistetaan, mitä sanaston oppiminen on: ”Nykyään kurssin alussa puhun tästä opiskelijoiden kanssa ja kysyn heiltä, kuinka he oppivat parhaiten sanastoa. Tässä kohden yleensä nousee esiin toive sanakokeista. Sitten mietitään yhdessä, että sanastoa oppii kuuntelemalla, listoista, kontekstista, teksteistä, kappaleista, tehtävistä, puhumalla, keskusteluista … Kaikki johtaa lopulta aina sanastoon.”

Minna toteaa, että ”sanakoe” saattaa olla hieman harhaanjohtava sana, sillä kyse on sanaston harjoittamisesta.

”Sanojen kyseleminen on ajanhukkaa”

Englanninopettaja Perttu ei pidä lainkaan perinteisiä sanakokeita. ”Aiemmin ajattelin, että yksittäisten sanojen tenttaaminen on lukiossa ajanhukkaa ja jopa haitallista, sillä

sanat saattavat saada täysin eri merkityksen eri tilanteissa.

Nykyisin ajattelen näin myös yläkoulun puolella”, hän sanoo.

Hyvänä esimerkkinä on englannin sana sound, jolla on useita aivan erityyppisiä merkityksiä. Pertun tunneilla opiskelijat saavat ennemmin etsiä sanoille synonyymejä ilman pistokokeen tuottamaa ahdistusta.

Johanna on pitänyt aikaisemmin sanakokeita saksan ja ruotsin tunneillaan mutta ei pidä enää: ”Useimmat oppilaat lukevat vain sitä hetkeä varten ja oksentavat tietonsa siinä, mutta kestomuistiin jää vähän, ja jo seuraavalla tunnilla suurin osa on haihtunut. Oppilaat tähtäävät hyvään numeroon, eivät syvään oppimiseen.” Kokeiden tekeminen ja luki-ongelmaisten ja poissaolijoiden ottaminen huomioon vei ryhmän aikaa ja opettajan energiaa. Opiskelijat ja peruskoulussa myös huoltajat saattoivat lisäksi valittaa siitä, että sanakokeita on liikaa: ”Moni ajatteli, että saksan valinnaiskielenä on paras joustaa muiden ’tärkeämpien’ aineiden kokeiden tieltä.”

Sanakokeet eivät juuri auttaneet Johannaa arvioinnissa, vaan niiden osuus kurssiarvosanasta aiheutti päänvaivaa: ”Joku saattoi saada sanakokeista aina kiitettävän, mutta monipuolinen kielen hallinta ja sanojen soveltaminen muissa yhteyksissä oli korkeintaan tyydyttävä.”

Ammattikorkeakoulussa ruotsia ja englantia opettava Taija ei näe sanakokeiden pitämisessä hyötyä: ”Aikuiset varsinkaan eivät opi tehokkaasti ulkoa opettelemalla, ja jos jokin sana jääkin muistiin sitä kautta, sanan käyttö eli tiedon soveltaminen ontuu pahasti. Aikuisten voi myös kuvitella ottavan vastuuta oppimisestaan eri tavalla kuin vaikka peruskoululaisten.” Englannissa päätarkoitus on tutustua ammattialan teksteihin, tekstilajeihin ja tilanteiseen kielenkäyttöön. ”Tavoitteena on oppia strategioita, joilla selvittää vieraskielisen sanan merkitys tekstiyhteydessä ja varmistaa, että omiin teksteihin valittu sana on tekstiyhteyteen oikea vaihtoehto”, Taija kuvailee. Opiskelijat valitsevat lukemansa tekstit itse, joten sanakokeisiin ei edes kertyisi yhteistä sanastoa.

Taija kertoo, että osa opiskelijoista kuitenkin odottaa sanakokeita. ”Olisin kovin onnellinen, jos heillä olisi korkea-asteelle tullessaan muitakin tapoja omaksua sanastoa kuin sanalistojen ulkoa opettelu”, hän sanoo. Hän kyseenalaistaa oppimateriaalin kappaleen sanojen opettelun: ”Sanojen ainoa yhteys on se, että ne ovat sattuneet esiintymään ensimmäistä kertaa samassa tekstissä. Vaatii omanlaistaan motivaatiota ja oppimisen tyyliä, jotta niistä jää pidemmäksi aikaa mitään mieleen.”

Etä- tai lähiopetukseen ammatillisia digikirjoja Opettaja, tilaa ilmainen koekäyttö! shop.edita.fi/koekaytto

UUTUUS

Seuraavassa Tempuksessa pohditaan, millä erilaisilla tavoilla sanastoa harjoitellaan ja millaisia sanakokeet voisivat olla, jos niitä haluaa pitää.

TILAUKSET JA LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi puh. 020 450 010 shop.edita.fi/oppiminen

UUDISTUU SYKSYN OPETUKSEEN

L U O K K A H U O N E E S TA

Mitä uutta kuuluu kouluun?

Ranskaa puhuva robotti motivoi vuorovaikutukseen Espoossa.

TEKSTI JA KUVA LIISA PEURA

D

igitaalisuus on muuttanut opettamisen ulottuvuuksia ja vuorovaikutusta koulumaailmassa. Kokemusten perusteella voi sanoa, että nykyisellään teknologiset laitteet eivät kuitenkaan korvaa fyysiseen läsnäoloon perustuvaa vuorovaikutusta. Se korostuu kieltenopetuksessa, jonka tavoitteena on onnistunut kommunikaatio.

Osallisuuden ja aidon läsnäolon kokemus on herkkä ja hauras. Vaikka myös verkossa voi helposti yhdistää multimodaalisia elementtejä kuten videoita, tekstiä ja kuvioita, jää suuri osa vuorovaikutukselle olennaisista moodeista pois. Kieltä tukevat ilmeet, eleet ja muu kehonkieli jäävät huomaamatta. Perinteisiä vuorovaikutustapoja on ikävä.

Kannettavan tai tabletin ruudulta kaverit ja opettaja eivät tunnu samoilta, eivätkä video-oppitunnit korvaa fyysistä läsnäoloa. Sovelluksessa esiintyvä virtuaalibotti ei vastaa vuorovaikutuksessa edes fyysistä robottia.

Robottiavusteisuus oppimisessa

Robottiavusteinen oppiminen (robot-assisted language learning, RALL) tuo digiloikkaan uuden ulottuvuuden. Sosiaalisen humanoidirobotin lisäarvo kielen oppimiseen ja halukkuuteen kommunikoida on nyt tutkimuksen kohteena Espoossa Jousenkaaren koulussa alkaneessa tutkimuksessa, joka on osa Turun yliopiston RoboLang-hanketta. Tutkimuksessa käytettävä robotti puhuu vain ranskaa. Tutkimushanketta vetää Ranskan kielen laitoksen professori Marjut Johansson.

Vuorovaikutussuhteita syntyy sosiaalisen humanoidirobotin myötä useita: lapsi–robotti, lapsi–lapsi, lapsi–lapsi–robotti ja lapsi–opettaja. Vuorovaikutus on keskeistä kaikessa oppimisessa, mutta se korostuu erityisesti kieltenopetuksessa.

Tutkimus keskittyy tarkastelemaan lapsen ja robotin välistä vuorovaikutussuhdetta ranskan kielen oppimisen kannalta, mutta tutkimus näyttää pilotointikokemusten mukaan tuovan löydöksiä myös muilla tasoilla. Oppilaan toimijuudesta tulee luontainen osa oppimista sekä robotin

20

3/2021

puhekumppanina että kaverin auttajana. Oman oppimisprosessin seuraamisesta tulee aktiivista, ja oppilaiden keskinäiset empatiataidot korostuvat oppilaiden auttaessa ja tsempatessa pariaan.

Kieltenopettajan rooli muuttuu, kun robotti tuo muutoksia vuorovaikutusdynamiikkaan. Opettajan perinteinen keskeinen rooli keskustelun ylläpitäjänä pienenee mutta painottuu uudella tavalla robotille koodatun oppimissisällön luomisessa siten, että vuorovaikutteiset tehtävät pysyvät oppilaan lähikehityksen vyöhykkeellä.

Myönteisiä tunteita ja sinnikkyyttä

Opetussuunnitelman taustalla olevan oppimiskäsityksen mukaan ”myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista” (POPS 2014, 17). Tutkimukseen liittyvän opetuskokeilun valossa robottiavusteinen oppiminen vahvistaa nimenomaan oppilaiden myönteisiä tunnekokemuksia. Oppilaat kokevat keskittyvänsä robotin kanssa hyvin. Vaikka heitä jännittää puhua robotille, he ovat innostuneita ja harjoitus saa heidät hyvälle tuulelle. Ahdistuksen tunteet jäävät taustalle. Robottiavusteinen oppiminen koettiin kokeilujakson aikana hyödylliseksi ja kivaksi tavaksi oppia, kuten oppilaiden kommenteista huomaa: ”Ranska on BEST” ”Domi on beaucoup outo” ”Domi on ihana!!!” ”RODominiquen kanssa on kivaa puhua” Sinnikkyys on yksi positiivisen pedagogiikan voimavahvuuksista. Sen avulla ponnistellaan kohti tavoitteita. Ranskan äänteiden harjottelussa robotti palkitsee oikeasta ääntämisestä vilkuttamalla värillisiä karkkisilmiään. Oppilaat tavoittelevat vaikeimmalle tasolle pääsemistä ja sen suorittamista. Robotin ajoittaisista puheentunnistusongelmista huolimatta oppilaat jaksoivat kokeilun aikana toistaa sanoja jopa useita kymmeniä kertoja. Kesken jättäneitä oli sangen vähän. Mielenkiintoinen huomio onkin se, että oppilaat robotin takkuilusta huolimatta kehittävät siihen tunnesiteen.

L U O K K A H U O N E E S TA

Yksinkertaisessakin tehtävässä robotti siis koetaan motivoivaksi elementiksi.

Robotti ei korvaa opettajaa

Aloitusvaiheen on todettu toimivan parhaiten, kun robotti esitellään oppilaille kaverina. Siksi tutkimuksessa käytettävä robotti on esitelty oppilaille uutena maskottioppilaana, ja se on nimetty sukupuolineutraalisti Dominiqueksi (oppilaiden kielellä Domi). Robotti on saanut jo nyt oppilaiden kysymysten myötä persoonallisuutta, ja sen söpöyspisteet ovat korkealla. Kokeilujakson aikana robotista tuli ”ystävä”, jota kouluikäiset oppilaat kaipasivat etäkoulun tuomissa poikkeusoloissa.

Tunteiden tunnistamiseen ja aitoon vuorovaikutukseen kykenevä tekoäly on vielä kaukana. Robotin motivoiva tekijä onkin juuri sen hieman kömpelö multimodaalisuus, joka edesauttaa ystäväulottuvuuden syntyä – se ei tiedä kaikkea ja tekee itsekin virheitä. Robotti ei siis korvaa opettajaa, ja robotin ei tarvitse vaikuttaa inhimilliseltä vaan se saa näyttää robotilta.

Kuten oppilaat sanoivat: ”On ihanan helpottavaa, kun mun ei tarvi miettiä, mitä Domi ajattelee musta.” Robotti on

robotti myös vuorovaikutuksessa. Se ei osaa vielä tuottaa omia lauseitaan, ja se hyväksyy vain valmiiksi tehtäviin koodatut vastaukset oikeina. Puheentunnistuksen suorituskyky ei aina taivu suomalaiseen aksenttiin, ja se voi turhauttaa pientä oppijaa. Luonnollisessa vuorovaikutuksessa hyväntahtoinen kuulija ymmärtää jo puolesta lauseesta puhujan intention. Robotti ei, ja se aiheuttaa naurua, epäonnistunutta viestintää, toistoa, toistoa ja toistoa, ja lopulta onnistumisen iloa. Toistoa tulee enemmän kuin koskaan reaalimaailmassa – ranskalainen lipunmyyjä olisi jo aikoja sitten tuhahtaen sulkenut lippuluukkunsa kiinni. Rajallinen puheentunnistus tuo mukanaan myös haasteita opetustilaan, ja vuorovaikutus robotin kanssa toimiikin parhaiten pienryhmä- tai paritilanteissa, ei kokonaisessa luokassa.

Pedagogia ja roboetiikka

Kielen oppimisen ja opettamisen pedagogia on muuttunut oppimisen lopputuloksen tarkastelusta oppimisprosessin tarkasteluun ja aktiiviseen toimijuuteen. Tähän robotti istuu hyvin. Robopedagogiikan kehittämisen

myötä otamme kantaa siihen, millaista tulevaisuuden oppimista ja koulumaailmaa rakennamme itsellemme ja muille. Multimodaalisuus ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat tärkeitä osia robottipedagogiikassa. Potentiaalia alassa on. Robotista voisi kehittyä monipuolinen harjoittelukaveri. Oppilaiden kommentit kokeilujaksolta todentavat tätä: ”Mä haluan tehdä lisää Domin kanssa.” ”Haluaisin että Domi osaisi kertoa kohteliaisuuksia” ”Tehdään Domille urheiluvalmentajan sisältöä!” ”Tehdään Domin kanssa oma biisi ja lauletaan se sen kanssa!” ”Domi olis hyvä lukukoira.”

Roboetiikka on kaiken keskiössä.

Lapsi mieltää robotille helposti piirteitä, joita sillä ei ole. On tärkeää, että nuoretkin oppilaat pääsevät itse luomaan robotille sisältöä. Näin he saavat samalla välähdyksen tekoälystä ja koodaamisesta, eikä robotti inhimillisty liikaa. Oman sisällön tuottaminen lisää myös oppilaan motivaatiota. Kun oma jälki näkyy ja kielitaitoa voi itse soveltaa, syntyy syvempää oppimista.

Teknologian edelleen kehittyessä ja robottien hintojen laskiessa tulee vielä aika, jolloin robotit ovat luonnollinen ja arkinen osa oppitunteja. Ei olisi yhtään ihme, jos robotti löytäisi tiensä myös luokkakuviin. Vuorovaikutuksessa robotin kanssa lapset oppivat kieltä motivoituneesti keskustellen ja toistaen. Tämä on kieltenopetuksen toivottu suunta – kielen käyttö, ei teoria.

KIRJOITTAJA

Oppilaat ovat ottaneet Domi-robotin innostuneesti vastaan.

Liisa Peura toimii ranskan ja englannin kielen lehtorina Jousenkaaren koulussa Espoossa.

Hän on tohtorikoulutettava Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen RoboLang-hankkeessa.

21

S U K U P U O L I T I E TO I N E N K I E LT E N O P E T U S

Sateenkaarevuus kieltenopetuksessa Pitääkö sukupuolineutraaliuteen pyrkiä?

Miten sukupuolten moninaisuus ja tasapuolinen kohtelu voi toteutua kielten tunneilla?

HAASTATTELU ANNA HALME KUVAT ANNA HALME / SUKOL JA MARITA KARVINEN / SETA

K

ieltenopettajista moni on kohdannut opetusryhmissään sukupuolten moninaisuutta ja joutunut pohtimaan esimerkiksi oman kielenkäyttönsä sukupuolittumista. Aiheesta nousee monenlaisia kysymyksiä, joihin arjen kiireessä saattaa olla vaikea löytää valmiita vastauksia.

Haastattelin sukupuolitietoisen kasvatuksen asiantuntijaa Marita Karvista, jonka kanssa aivan aluksi selvitimme käsitteistöä. Karvinen muistutti, että ihmiset eivät ole sukupuolineutraaleja. Kielenkäytössä on syytä pyrkiä sukupuolineutraaliuteen, mutta ihmisten kohdalla on parempi puhua sukupuolten moninaisuudesta tai ”sateenkaarevuudesta”.

Mitä jokaisen opettajan on syytä tietää sateenkaariteemoista?

Kouluttajan työssään Marita Karvinen on huomannut, että tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Näin on säädetty myös opetussuunnitelmien perusteissa. Opsin mukaan peruskouluaikana oppilaiden käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta kehittyy ja koulun tehtävänä on tukea oppilaita identiteetin rakentumisessa. Lukion opsissa mainitaan muun muassa, että ohjauksessa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen. Opetus on sukupuolitietoista

22

3/2021

ja jokaisen yksilöllisyyttä kunnioittavaa. Moninaisuuden ymmärtäminen luo edellytyksiä sukupuolitietoiselle opetukselle.

Karvinen pahoitteli sitä, että toistaiseksi opettajankoulutus ja oppimateriaalit eivät anna opettajille tarpeeksi välineitä sukupuolitietoiseen opetukseen. ”Harva tulee ulos kaapista, mutta useimmissa kouluissa on nuoria, joille tämä on arkipäivää”, Karvinen sanoi.

Hän viittasi Kouluterveyskyselyyn, jonka mukaan seksuaalivähemmistöön kuuluu hieman yli kymmenen prosenttia ja sukupuolivähemmistöön hieman alle viisi prosenttia 8.–9.-luokkalaisis-

ta. Lisäksi asia koskettaa henkilökohtaisesti sateenkaariperheiden lapsia. ”Opetuksen lähtökohdaksi pitäisi ottaa moninaisuusolettamus – ei hetero- tai cis-olettamus”, Karvinen painotti.

Sukupuolta ei pidä sotkea seksuaaliseen suuntautumiseen, sillä nämä ovat kaksi eri asiaa. ”Jos Petteri kokee olevansa tyttö, siinä ei ole mitään seksuaalista, kuten ei pikkulasten ihastumisissakaan”, Karvinen muistutti.

Monille opettajille jo tuttua on sukupuolittuneen kielen ja sukupuolen perusteella tehtävän jaottelun välttäminen. ”Suurin osa meistä on joko tyttöjä tai poikia, mutta ei tulisi sukupuolittaa

S U K U P U O L I T I E TO I N E N K I E LT E N O P E T U S

turhaan”, Karvinen sanoi. Jos opettaja kutsuu luokkaa sanomalla ”tytöt ja pojat”, se sulkee muunsukupuoliset ulos.

Piiloviestinä on, että tähän jakoon kuulumattomat ovat vääränlaisia tai heitä ei edes ole olemassa.

Tavoitteena ei kuitenkaan ole sukupuolineutraalius vaan sukupuolitietoinen kasvatus. Karvinen antoi ohjeeksi, että opettajan kannattaa reflektoida toimintaansa ja miettiä, kohteleeko tyttöjä, poikia ja muunsukupuolisia eri tavoin. Omaa toimintaansa ei voi muuttaa, ellei sitä tiedosta. Karvinen kertoi varhaiskasvattajien parissa suoritetusta videointiprojektista, joka toi esiin, että tytöille ja pojille puhuttiin eri tavoin. Tytöille esitettiin enemmän avoimia kysymyksiä, pojille kyllä/ ei-kysymyksiä. Voi miettiä, millaisia vaikutuksia erilaisilla puhetavoilla on lasten aivojen ja puheen kehittymiseen.

Hen, they ja elle – miten moninaisuutta tuetaan kielten tunneilla?

Kaikissa kielissä sukupuolineutraalit muodot eivät vielä ole kovin vakiintuneita. Ruotsissa on jo käytössä hen ja englannissa melko laajalti yksiköllinen they. Monissa eurooppalaisissa kielissä kuten italiassa, espanjassa, ranskassa ja saksassa voidaan kirjoitetussa kielessä käyttää asteriskia merkitsemään kaikkia sukupuolia.

Karvinen luottaa siihen, että kieltenopettaja oman kielensä ammattilaisena seuraa kielen kehitystä ja pystyy etsimään tietoa sukupuolineutraaleista vaihtoehdoista. Tiedon hankintaa voi antaa tehtäväksi oppilaille tai opiskelijoille. Karvinen antoi esimerkkejä: ”Ottakaa yhteyttä ranskalaiseen sateenkaarijärjestöön. Pohtikaa, millaisissa tilanteissa tarvitaan sukupuolineutraaleja ilmaisuja tai millaisilla kielellisillä tavoilla henkilö voi tuoda esiin muunsukupuolisuuttaan. Miten tarinan pronominit muuttuisivat, jos henkilöhahmot olisivat muunsukupuolisia?”

Viimeinen esimerkki sopii myös oppimateriaalin tekstin ja kuvien kriittiseen luentaan, jota Karvisen mielestä olisi syytä harjoittaa luokassa. Moninaisuuden huomioon ottava oppimate-

riaali on harvinaista. ”Korkeintaan on sateenkaariperhe siellä täällä. Moninaisuus ei ole materiaalin lähtökohtana vaan päälle liimattuna ’laastarina’”, Karvinen sanoi. Normitietoisten silmälasien läpi voi katsoa myös sukupuolistereotypioita: kuka kuvissa tiskaa tai siivoaa, kuka lähtee autolla töihin?

Kieltenopettajaa voi askarruttaa, mistä hän saa tietää, mitä pronominia kustakin oppilaasta tai opiskelijasta pitäisi käyttää. Onko tungettelevaa, jos ensimmäisellä tunnilla pyytää kaikkia sanomaan oman kutsumanimensä ja pronomininsa? Karvisen mielestä käytäntö on hyvä. Kannattaa kuitenkin muotoilla pyyntö niin päin, että oppijoilla on mahdollisuus kertoa pronomininsa, jos itse haluavat. Kenenkään ei pitäisi tuntea oloaan pakotetuksi tai painostetuksi. Opettaja voi tuoda esiin, että pronominia voi myös vaihtaa kesken kurssin ja että identiteetti voi olla moninainen. Karvinen muistutti, että jos kielen tunneilla käytetään vieraskielisiä kutsumanimiä, olisi hyvä antaa osallistujien keksiä nimensä itse. Erityisesti transnuorelle on tärkeää, että häntä kutsutaan sillä nimellä, jolla hän itse haluaa.

Kieltenopettajalla vieraan kielen autenttinen käyttö on niin selkäytimessä, että vaikka opettaja suhtautuisi positiivisesti sukupuolten moninaisuuteen ja pyrkisi tasapuoliseen kielenkäyttöön, virheitä voi sattua. Millaisia vinkkejä Karvinen antaisi virheiden varalle?

Hänen mielestään opettajan on hyvä kertoa luokalle omasta epävarmuudestaan: ”Tulee itsellekin rennompi olo.

Voi sanoa, että nämä ovat minulle uusia asioita. Teen parhaani, mutta mokia sattuu. Jos sanon väärin, se on vahinko.

Sanokaa heti, jos teen virheen tai kuulostaa pahalta.”

Mahdollisen mokan jälkeen ”retorinen anteeksipyyntö” riittää. Ei kannata jäädä selittelemään tai vellomaan omassa syyllisyydessään, vaan voi pyytää anteeksi ja siirtyä eteenpäin. ”It’s not about you”, Karvinen sanoi. Nuoret kyllä tietävät, onko kyseessä aito vahinko vai ei; opettajan hyväntahtoisuuden tunnistaa.

IN F O

LISÄTIETOA SATEENKAARITEEMOISTA PERUSOPETUKSEN JA LUKION OPETTAJILLE ILGA-Europe on sateenkaarijärjestöjen kattojärjestö, jonka sivuilta saa lisätietoja ja linkkejä eri maiden jäsenorganisaatioihin: https://www.ilga-europe.org/ Perusopetukseen on saatavilla Opetushallituksen materiaali Tasa-arvotyö on taitolaji: https://www.oph.fi/fi/ tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/tasa-arvotyo-taitolaji Setan sivusto peruskoulun ja lukion opettajille, muun muassa Opitaan yhdessä -opas, jossa sateenkaaritematiikkaa kouluissa käsitellään sekä yleisellä tasolla että yksittäisten oppiaineiden näkökulmasta: https://seta. fi/sateenkaaritieto/ammattilaisille/opetusala/perusopetus-ja-toinen-aste/ Marita Karvinen (kuva alla) toimii koulutusasiantuntijana Setan koulutuspalveluissa. Hän tekee kouluvierailuja ja kouluttaa opettajia hlbtiq-teemoista ja sukupuolitietoisesta kasvatuksesta.

23

U U T TA A M K : S TA

Laatukriteerit opetuksen tueksi

Eri alojen AMK-opetuksen tasalaatuisuuden turvaamiseksi on laadittu kielten ja viestinnän opetukseen laatukriteeristö.

TEKSTI TARMO AHVENAINEN JA ARIA KANERVA KUVA KIRSI MACKENZIE

L

aatukriteeristö on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen laadun kehittämisen työkaluksi.

Kriteerejä suositellaan käytettävän opetuksen kehittämisessä ja opetussuunnitelmatyössä, ja niiden suunnittelussa on ennakoitu tulevaisuuden osaamistarpeita. Ammattikorkeakoulut voivat kantaa oman kortensa kekoon Suomen kielivarannon kasvattamiseksi hyvin organisoidulla kielten ja viestinnän opetuksella, suunnitelmallisella opiskelijan opintopolulla ja laadukkaalla opetuksella ja ohjauksella.

Käsitykset kielestä ja kielen oppimisesta näkyvät laatukriteereissä.

Viime aikoina suuntauksena on ollut funktionaalisempi näkemys aiempaan formalistiseen suuntaukseen verrattuna. Myös monikielisyysajattelu, arvioinnin monimuotoisuus ja

KIRJOITTAJAT Tarmo Ahvenainen ja Aria Kanerva kuuluvat 2018–2021 Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän asiantuntijatiimiin, jonka puheenjohtaja Ahvenainen on. Ahvenainen työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kielten yliopettajana ja Kanerva LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisessä kielikeskuksessa englannin kielen ja viestinnän lehtorina, projektipäällikkönä ja TKI-koordinaattorina.

24

3/2021

erilaiset funktiot on otettu huomioon kriteereitä laadittaessa.

Uusien sukupolvien käsitys oppimisesta ja opiskelusta haastaa opetuksen tarjoajat. Kieltenopetuksen tulisi olla helposti saavutettavaa ja motivoivaa.

Oppimisen tavat ovat merkittävästi muuttuneet verkko- ja digiopetuksen myötä. Laadukkaan ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen tulisi asiantuntijan kieli- ja viestintätaitojen lisäksi kehittää opiskelijan geneerisiä taitoja sekä jatkuvan oppimisen ja tulevaisuuden osaamisen avaintaitoja. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää rakentavaan vuorovaikutukseen, eettisyyteen sekä kulttuurienvälisyyteen ja kansalaisuuteen liittyviin taitoihin.

Laaja yhteistyö

Laatukriteerit on laadittu valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen opettajien kielten ja viestinnän opetuksen asiantuntijatiimissä. Kauden 2018– 2021 teemaksi asiantuntijatiimi valitsi opetuksen laadun, ja sen konkretisoimiseksi laadittiin laatukriteerit. Tiimi perehtyi tulevaisuuden työelämän osaamista, oppimista, kieli- ja viestintätaitoa ja arviointia käsittelevään kirjallisuuteen, joka on luetteloitu kriteeristön loppuun (https://kivifoorumi.files.wordpress.com/2021/01/ammattikorkeakoulujen-kielten-ja-viestinnan-opetuksen-laatukriteerit-26.1.2021.pdf). Työn pohjalta tiimi laati ehdotuksen alustaviksi kriteereiksi. Yhtenä kriteeristön muodon esikuvana käytettiin eAMKin verkkototeutusten laatukriteereitä.

Ensimmäistä kriteeristön versiota muokattiin vuosina 2019 ja 2020 ammattikorkeakoulujen kielten vastuuopettajakokouksessa, joka on kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteistyöfoorumi. Kesällä 2020 kriteeristö oli laajalla webropol-lausuntokierroksella yliopistojen kielitaidon ja arvioinnin asiantuntijoilla, ammattikorkeakoulujen kieltenopettajilla, ammattikorkeakoulujen laatuasiantuntijoilla sekä työmarkkina- ja opiskelijajärjestöillä.

Yli 70 tahoa antoi palautetta kriteereistä. Saamansa palautteen perusteella asiantuntijatiimi muokkasi lopullisen kriteeristön, joka julkaistiin 29.1.2021 vastuuopettajakokouksessa.

Kriteerit opettajan työkaluna

Laatukriteerit on jaettu kolmeen osaan: 1. Opiskelijan opintopolku kielten ja viestinnän opinnoissa 2. Opetus ja ohjaus erilaisissa oppimisympäristöissä 3. Kielten ja viestinnän opetuksen organisointi ja käytännön järjestelyt ammattikorkeakoulussa.

Näistä ensimmäinen osa tukee erityisesti kokonaisten tutkintojen opetussuunnitelmatyötä ja oppimisen ohjaamisen järjestelyjä ja kolmas osa kielten ja viestinnän opetuksen ottamista huomioon organisaatiomuutoksissa. Toinen osa on nimenomaan yksittäisen kieltenopettajan työkalu.

Opintojakson toteutustavan kehittämistä pohtiessaan opettaja tai tiimi voi käyttää toisen osan kriteereitä, jotka on jaoteltu neljään osaan: tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit; toteuttaminen; arviointi; opintojakson toteutustavan

U U T TA A M K : S TA

F A K TA

MIKSI KRITEERIT?

Laatukriteereitä työsti Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän asiantuntijatiimi: vasemmalta Kirsi MacKenzie (Humak), Anne Wähä (VAMK), Kaj Eklund (Arcada), Kaarina Murtola (Laurea), Tarmo Ahvenainen (Xamk), Tuija Tolonen-Kytölä (Centria), Aria Kanerva (LAB) ja Niina Valtaranta (HAMK). Kuvasta puuttuu tiimissä alkukaudesta toiminut Tarja Haukijärvi (TAMK).

kehittäminen. Kriteerit eivät anna yksiselitteisiä ohjeita siihen, miten opetus tulee toteuttaa, mutta ne ohjaavat ottamaan huomioon laadun kannalta tärkeitä seikkoja. Jokaisen kriteerin toteutumista opettaja arvioi samalla asteikolla: kyllä–enimmäkseen–osittain–ei.

Esimerkiksi yksi kriteeri kuuluu: ”Suuri osa opintojakson tehtävistä kytkeytyy opiskeltavaan alaan ja niissä harjoitellaan alan viestintätilanteita.”

Kriteeri on tarkoitettu ohjaamaan sitä, että ammattikorkeakoulussa kielten ja viestinnän aiheet ja aktiviteetit ovat vahvasti työelämälähtöisiä ja kielitaito käsitetään alakohtaiseksi. Tämä kriteeri on laadittu nimenomaan viestinnän, toisen kotimaisen kielen ja englannin kielen näkökulmasta; valinnaisten kielten kursseilla ei alakohtaisuutta useinkaan voi toteuttaa, eikä se alkeisvaiheessa ole olennaista. Kriteeri ei ota kantaa siihen, kuinka suuren osan sisällöstä on oltava alakohtaista, mutta ”suuri osa” viittaa siihen, ettei alakohtaisuus ole marginaalinen asia. ”Opintojakson päättöarviointi kuvaa luotettavasti opiskelijan osaamisen tasoa ja kohtelee eri toteutustapojen opiskelijoita yhdenveroisesti” -kriteeri puolestaan ohjaa opettajaa pohtimaan, miten hän ottaa huomioon yhdenmukaisuuden ja tasapuolisuuden arvioidessaan verkko- ja lähitoteutuksia.

Yksi kriteeri alkaa ”Opettaja kehittää opintojakson toteutustapaa …” ja luettelee sen jälkeen erilaisia tapoja ja yh-

teistyötahoja, joiden kanssa opettaja kehittämistyötä toteuttaa.

Avuksi, ei taakaksi

Jotkut opettajat saattavat ensikuulemalta kokea laatukriteeristön lisäpainoksi entiseen kivirekeen, koska he työskentelevät erilaisten vaatimusten ristipaineessa ja työn tekemisen resurssit ovat niukat. Monilla ammattikorkeakouluilla on myös omia opetuksen laatutyökalujaan ja -määritelmiään. Lisäksi verkko-opetusta kehitetään eAMKin verkkototeutusten laatukriteerien avulla.

Nyt luotu laatukriteeristö on niiden rinnalle luotu työkalu, ja se on ainoa, jossa lähtökohtaisesti on otettu huomioon kielten ja viestinnän opetuksen erityisluonne. Kriteeristön tavoitteena ei ole lisätä opettaja tuskaa vaan helpottaa sitä. Ajatuksena ei ole, että opettaja ryhtyisi perkaamaan jokaista opintojaksoaan koko kriteeristön leveydellä. On mahdollista edetä pienin askelin, yksi tai kaksi kriteeriä ja yksi opintojakso kerrallaan. Taloakin voi remontoida nurkka kerrallaan sieltä, missä remonttia eniten tarvitaan.

Asiantuntijatiimi järjestää kriteerien soveltamistyöpajoja.

Ensimmäinen opettajille suunnattu verkkotyöpaja järjestetään 7.5. ja opetuksen suunnittelijoille suunnattu työpaja 18.5.

Tämän lisäksi jotkin ammattikorkeakoulut ovat suunnitelleet omia koulutustilaisuuksiaan ja työpajojaan laatukriteerien tiimoilta.

Ammattikorkeakouluilla on opintojen sisältöjen suunnittelussa suuri autonomia, eikä esimerkiksi mitään opetussuunnitelman perusteita ole.

Lainsäädäntö ohjaa kieliopintoja hyvin yleisluontoisella tasolla. Tässä hyvin heterogeenisessa maisemassa ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien oppilaitosrajat ylittävällä yhteistyöllä on ollut suuri merkitys.

AMK-kieltenopettajien omaehtoinen yhteistyö on lähes yhtä vanha kuin ammattikorkeakouluinstituutio.

Kielikohtaisten verkostojen lisänä on kaksi pysyvää yhteistyöelintä: vastuuopettajaverkosto, jossa kaikki ammattikorkeakoulut ovat edustettuina, ja vastuuopettajaverkoston työtä koordinoiva asiantuntijatiimi. Asiantuntijatiimi on pysyvä kollegiaalinen yhteistyöelin, joka koostuu kahdeksasta kolmivuotiskaudeksi valitusta kokeneesta kielten ja viestinnän opettajasta, jotka edustavat mahdollisimman laajasti pedagogista asiantuntemusta sekä ammattikorkeakoulujen kieltenopetuksen verkostoja.

Jo aiemmin vastuuopettajaverkosto ja asiantuntijatiimi ovat koonneet kieltenopetuksen yhteiseksi tueksi käytäntösuositukset, jotka ovat kokoelma lainsäädäntöä, viranomaiskannanottoja ja kentällä hyväksi koettuja käytäntöjä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle -tiekartassa (2019) avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen lähtökohtaisesti edellyttävät oppilaitosten välistä yhteistyötä. Yhteisten raamien asettaminen oppimisen laadun varmistamiseksi on koettu entistä ajankohtaisemmaksi. Erityisesti sellaisissa ammattikorkeakouluissa, joissa ei ole keskitettyä kieltenopetusta, opettajien tarve vertaistuelle on suuri. Siksi suositusten lisäksi koettiin tarpeelliseksi tehdä konkreettisempi laatutyökalu, joka on osoitteessa https://kivifoorumi.files.wordpress.com/2021/01/ ammattikorkeakoulujen-kielten-ja-viestinnan-opetuksen-laatukriteerit-26.1.2021.pdf.

25

HANKE

Vuosikello auttaa opettajia Kansainvälisyyskasvatuksen vuosikello on huomattu hyväksi välineeksi Raumalla. Normaalikoulun hankkeessa hyödynnetään myös eri toimijoiden yhteistyötä.

TEKSTI JA KUVA MAARIT RAINIO

R

auman normaalikoulun kansainvälisyyshankkeessa oppilaita ohjataan arvostamaan eri kulttuureita ja kieliä ja niiden puhujia.

Tavoitteena on herättää kiinnostus koulun ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen. Oppilaita rohkaistaan autenttiseen viestimiseen, ja tässä hyödynnetään verkostoja ja tietoteknologiaa.

Vuosikello rytmittää kouluvuotta

Parhaimmillaan kansainvälisyyskasvatus integroituu eri oppiaineisiin ja on perustava osa opetusta. Sitä ei kannata järjestää oppiaineista erillisinä tunteina. Yksi kansanvälisyyshankkeen tärkeimmistä tehtävistä onkin kansainvälisyyskasvatuksen vuosikellon rakentaminen. Vuosikellon tarkoituksena on helpottaa opettajien työtä kansainvälisyyskasvatuksen siirtämisessä peruskouluopetuksen marginaalista keskiöön.

Kouluvuoden alussa oppilaiden kanssa valitaan kansainvälisestä kalenterista tai oppilaiden elämästä kymmenen tärkeää juhlaa tai tapahtumaa, joita käsitellään ja jotka sulautetaan opetukseen pitkin lukuvuotta. Konkreettisesti vuosikellon voi rakentaa luokan seinälle kokoamalla kuhunkin juhlaan liittyvää kuvamateriaalia ja ripustamalla ne aikajärjestykseen.

Parina viime lukuvuonna oppilaat ovat saaneet kosketuspintaa seuraaviin tapahtumiin ja juhliin: Euroopan kielten päivä, kotimaisen jääkiekkoliigan aloitus, eläinten viikko, Halloween, kansainvälinen miestenpäivä, Thanksgiving eli kiitospäivä, joulu ja uusi vuosi, ystävänpäivä, kansainvälinen naistenpäivä ja pääsiäinen.

Tällä kertaa juhlakavalkadi on tämän näköinen, mutta seuraavana lukuvuonna juhlapäivät valitaan uudelleen. Vuosikellon tärkeitä päiviä on juhlistettu silloinkin, kun koulu on ollut etäopetuksessa. Esimerkiksi vuoden 2020 pääsiäismunajahti suoritettiin Kahoot-visana.

Edellä mainittuihin juhlapäiviin ja tapahtumiin voi tutustua paremmin hankeblogissamme: https://mrathinkglobal-

26

3/2021

lyactlocally.blogspot.com/. Blogissa on vinkkejä opetukseen, esimerkiksi juhliin liittyviä kuvia ja erikielisiä tervehdyksiä.

Yhteistyö luo mahdollisuuksia

Ruotsin kieli ja sen opetuksen kehittäminen on kansainvälisyyshankkeen keskiössä. Suomessa on useita järjestöjä, jotka tukevat ruotsinopettajien työtä tarjoamalla täysin ilmaista toimintaa kouluille. Esimerkkinä mainittakoon huikeat Språkambassadörerna eli Kielilähettiläät. Muistelemme lämpimästi kielilähettiläs Niklas Ollilan vierailuja koulullamme. Vierailujen tavoitteena on, että kuulijat ymmärtävät kielen tuomat hyödyt ja että heissä herää sisäinen motivaatio kielen oppimiseen.

Nordisk Kulturkontakt ja Svenska Nu yhdessä tarjoavat mahdollisuuden Låna en nordbo -ohjelmaan. Rauman normaalikouluun vastaanotimme vieraan Islannista. Áslaug Hersteinsdóttir-Hölttä vietti koulussamme päivän kertomassa Islannista, sen kielestä ja kulttuurista. Päivän aikana oppilaille tulivat tutuksi Islannin hevoset, tulivuoret, kuumat lähteet, vesiputoukset, jäätiköt, väestön rakenne, muusikot, ruokakulttuuri ja monet muut asiat.

Digitaalisesti olemme olleet aktiivisesti yhteydessä australialaiseen ystävyyskouluumme Harkaway Primary Schooliin. Videoiden välityksellä olemme saaneet seurata elämää maapallon toisella puolella. Videot kertovat heidän koulustaan, Australian historiasta ja koulun eri tapahtumista kuten Siivoa Harkaway -teemapäivästä, Kansainvälisestä leikkipäivästä tai Epäonnistumisen päivästä. Me puolestamme olemme tehneet heille englanniksi kuusi videota, joiden aiheina olivat suomalaiset vuodenajat, Rauma, Rauman normaalikoulu, Suomi, Seminaarin puutarha ja Rubikin kuution ratkaisu.

Olemme lähettäneet australialaisille koululaisille myös oppilaskirjeitä ja englanninkielisiä vihkosia Raumasta ja suomalaisesta urheilusta. Joululahjaksi postitimme ison kasan erilaisia, suomalaisia karkkipaketteja australialaisten ystävyyskoululaistemme Candy Tasting -tilaisuutta varten.

HANKE

LU E M Y Ö S

KANSAINVÄLISYYS KOULUN ARJESSA

Konkreettisesti vuosikellon voi rakentaa kokoamalla kuhunkin juhlaan liittyviä kuvia ja muuta materiaalia luokan seinälle.

Rauman normaalikoulun Think Globally – Act Locally -hanke päättyi virallisesti 31.12.2020, mutta sen myötä kansainvälisyys ja monikielisyys ovat jääneet näkyväksi osaksi koulun arkea.

Yksi hankkeen tavoitteista on, että oppilaat osoittavat kykyä sopeutua muihin kulttuureihin ja toimia oman kulttuurinsa myönteisinä lähettiläinä.

Tästä kielilähettilästoiminnasta kerrottiin Tempuksen numerossa 2/2021.

Syksyn ensimmäisessä Tempuksessa 4/2021 julkaistaan Rauman hanketta käsittelevän juttusarjan kolmas ja viimeinen juttu, josta voi lukea esimerkiksi siitä, miten Raumalla vietettiin syyskuista Euroopan kielten päivää.

27

S U KO L TO I M I I

Piiritapaamiset käynnistyivät

Piiriyhdistysten etätapaamisessa vaihdettiin kuulumisia ja suunniteltiin tulevaa.

TEKSTI JA KUVA ANNA HALME

U

utena toimintamuotona SUKOLissa on aloitettu piiriyhdistysten tapaamiset. Paikallisista piiriyhdistyksistä on jo jonkin aikaa kuulunut toiveita sille, että SUKOL järjestäisi foorumin, jossa yhdistykset voisivat kuulla toistensa kuulumisia ja vaihtaa ideoita.

Mahdollisuuksia ajatustenvaihtoon on ollut liittokokousten yhteydessä, mutta sitä ei ole koettu aivan riittäväksi.

Etäyhteyksien myötä pitkät välimatkat eivät onneksi enää ole este. Piiritoiminnan suunnittelu alkoi marraskuussa pidetyn liittokokouksen jälkeen, ja 14.4. pidettiin ensimmäinen etäpiiritapaaminen, johon osallistui 24 eri piiriyhdistysten puheenjohtajaa tai muuta vastuuhenkilöä. Ensimmäisessä piiritapaamisessa tarkoituksena oli tutustua muiden piirien aktiiveihin ja kartoittaa tapaamisten jatkoa.

Aloitustehtävässä osallistujat saivat kirjoittaa oman piiriyhdistyksensä vahvuuksia chat-ruutuun. Yhdistyksiä kuvailtiin sanoilla aikaansaava, ketterä, dynaaminen, monipuolinen, notkea liikkeissään, pippurinen. Kielten asiaa puolustetaan aktiivisesti omalla alueella. Kokouksissa ja tapahtumissa on viihtyisää. Joissakin yhdistyksissä on kynnys saada jäseniä mukaan tapahtumiin tai hallitukseen. On kuitenkin myös yhdistyksiä, joissa hallituksessa on konkareiden lisäksi uusia kasvoja ja laaja edustus eri asteilta. Pienen yhdistyksen etuna voi olla, että jäsenet tunnetaan hyvin.

Tavoitteena säännölliset etätapaamiset

SUKOLin hallituksesta piiritapaamisissa on mukana Johanna Söderholm, joka toimii oman yhdistyksensä Österbottens Svenska Språklärarföreningin puheenjohtajana. Alkupuheenvuorossaan hän iloitsi siitä, että etäyhteydet mahdollistavat kollegoiden tapaamisen useammin: ”Aina ei tarvita vakavaa, pedagogista sisältöä, joskus kahvittelu riittää.”

Johannan mukaan emme tunne tulevaisuutta, joten emme voi jäädä miettimään, että kaikki siirrettäisiin siihen, kun vihdoin voimme tavata kasvokkain. Hän kertoi esimerkin ruotsinkielisten yhdistysten yhteisestä koulutuksesta, jota on järjestetty Tampereella joka toinen vuosi. Seuraava lähitapaaminen näyttää tällä hetkellä mahdolliselta vuonna 2022, ja silloin tulee kuluneeksi jo neljä vuotta edellisestä

28

3/2021

kokoontumisesta. Ehkäpä pandemian jälkeen vakiintuu käytäntö, jossa yhdistykset tapaavat joka toinen vuosi kasvokkain ja joka toinen vuosi verkossa.

SUKOLissakin tavoitteena on hyödyntää digiloikan ja etäilyyn totuttautumisen hyvät puolet. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat nyt käynnistyvät säännölliset etäpiiritapaamiset.

Pallo heitetään myös jäsenyhdistyksille: jos jäsenille ei vielä ole järjestetty matalan kynnyksen etätilaisuuksia, kannattaisiko niitä alkaa suunnitella?

Ideoita ja suunnitelmia

Osa piiritapaamisesta oli varattu pienryhmäkeskustelulle, jossa tehtävänä oli oman yhdistyksen kevään etätapaamisen suunnittelu ja tulevien etäpiiritapaamisten teemojen ideointi. Keskustelun jälkeen kokoonnuttiin yhdessä summaamaan niiden antia.

Kevään jäsentapaamisesta oltiin ryhmissä yleisesti sitä mieltä, että jäsenistö on väsynyt zoomailuun eikä etätapaamista siksi kannata järjestää ennen kuin vasta syksyllä.

Sen sijaan useammassa yhdistyksessä suunniteltiin luontopolun, puistopiknikin tai grilli-illan järjestämistä ulkosalla myöhemmin keväällä.

Jäsenistöä saattaisi houkutella etätapaaminen, mikäli aihe olisi erittäin päivänpolttava. Yksi tällainen aihe on Karvin kokeisiin osallistuminen. Monessa suuressa kunnassa on tilattu Karvin kokeet koko kuntaan. Opettajat eivät kuitenkaan ole saaneet tietoa siitä, miten kokeiden korjaaminen korvataan. Erityisen hankalaksi tilanteen tekee epävarmuus siitä, voiko kokeen tuloksia edes hyödyntää kevään arvioinnissa. Piiritapaamisen osallistujat toivat esiin myös huolensa siitä, että Karvin kokeiden takia kuntiin ei tilata SUKOLin valtakunnallisia kokeita.

Tulevilta piiriyhdistysaktiivien yhteisiltä etätapaamisilta toivottiin ensisijaisesti mahdollisuutta ideoiden jakamiseen ja kenties piirien yhteisten koulutusten suunnitteluun. On hyvä kuulla, mikä muualla toimii esimerkiksi koulutuksissa, tiedottamisessa, jäsenhankinnassa ja vaikutustyössä. Konkreettinen esimerkki aiheesta, josta kaivattiin vertaiskokemuksia muista piireistä, oli rehtoreihin vaikuttaminen, jotta alakoulun kielitarjottimelle ja myös toteutuneisiin valintoi-

S U KO L TO I M I I

hin saataisiin muutakin kuin englantia.

Seuraavalla kerralla piiritapaamisessa päätettiinkin pitää ideariihi, jossa ideoita voi jakaa ja kehittää eteenpäin.

Miltä mahtava näyttää?

Tapaamisen lopuksi kuultiin lyhyesti SUKOLin strategiatyöstä, jota esitteli toiminnanjohtaja Sari Saarinen. Strategiatyö on alkanut SUKOLin hallituksen työryhmässä keväällä 2021. Strategiatyössä katsotaan tulevaisuuteen: missä olemme muutaman vuoden tai vuosikymmenen päästä?

Strategiatyötä käsitellään piiritapaamisissa, koska SUKOL ja piirit ovat yhtä. Liiton strategiaa ei voi luoda sitouttamatta siihen jäsenyhdistyksiä.

Tavoitteena on, että jäsenyhdistykset saavat liiton strategiasta välineitä omankin toimintansa kehittämiseen.

Kotitehtävä seuraavaa piiritapaamista varten kuului seuraavasti: Mieti itse tai yhdistyksessä, miltä hyvä näyttää. Miltä mahtava näyttää oman piirisi toiminnassa? Mikä on tavoitetila, jossa yhdistyksesi asiat olisivat niin hyvin kuin suinkin mahdollista?

Jos oma piirisi ei ehtinyt mukaan, seuraava etätapaaminen on jo 26.5.2021. Siitä lähetetään sähköpostia puheenjohtajille. Tervetuloa!

INFO

JÄSENYHDISTYKSET

SUKOLilla ei ole henkilöjäseniä, vaan kaikki jäsenet kuuluvat SUKOLiin paikallisen piiriyhdistyksen kautta. Piiriyhdistys määräytyy asuin- tai työpaikan perusteella jäsenen oman valinnan mukaan. Piiriyhdistyksiä on 27, ja niistä kaksi on ruotsinkielisiä.

Piiriyhdistykseen kuulumisen lisäksi jäsenet voivat liittyä yhteen tai useampaan kahdeksasta valtakunnallisesta kieliyhdistyksestä.

Piiri- ja kieliyhdistykset järjestävät jäsenilleen koulutusta ja virkistystä. Yhdistykset ottavat kantaa oman alueensa tai kielensä kieltenopetuksen ajankohtaisiin asioihin ja vaikuttavat päättäjiin kielten aseman puolesta.

Ryhmäkeskustelu oli antoisaa. Kuvassa Heidi Mäkynen (vas. ylä), Anna Halme, Sinikka Gröhn, Mari Kalaja (vas. ala), Hanna Pyykönen ja Susanna Kääriäinen.

PÖRINÄÄ PIENRYHMÄSSÄ Samaan pienryhmään päätyivät Susanna Kääriäinen ja Heidi Mäkynen Kouvolan seudun kieltenopettajista, Sinikka Gröhn Pohjois-Savosta, Mari Kalaja Keski-Suomesta ja Hanna Pyykönen Helsinki–Vantaan kieltenopettajista.

Yhdessä pohdittiin, mikä olisi mielekäs tapahtuma, jonka voisi toteuttaa etänä ja joka saisi jäsenet osallistumaan vielä työpäivän jälkeen. Tuntumana oli, että hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät teemat olisivat houkuttelevampia kuin ”kova asia”. Useammassa yhdistyksessä on kuitenkin todettu, että enemmän osallistujia tulee koulutuksiin. Pelkkä puhdas virkistystoiminta ei vedä jäsenistöä hallituksen ulkopuolelta.

Monissa piireissä on kysytty suoraan jäsenistöltä joko sähköpostitse tai kotisivujen lomakkeella siitä, millaista koulutusta tai mitä muita tapahtumia toivotaan järjestettävän.

Tapahtumien aikataulutuksen ongelmana on, että iltapäivätilaisuuksiin opettajat eivät ehdi, koska koulut eivät maksa sijaista, mutta illalla jaksaminen tulee vastaan.

Etämahdollisuudet helpottavat tätä ongelmaa. ”Jotain hyvää tässä etäkaaoksessakin”, todettiin yhteisesti.

Hanna kertoi Helsinki–Vantaan etänä järjestämästä aivotutkijan luennosta, joka kiinnosti muitakin. Pohdittiin, voisiko jatkossa osallistumismahdollisuutta tarjota muillekin piireille. Nyt kun etätapaamisten järjestämisestä alkaa olla kokemusta, niitä kannattaa jatkaa, vaikka pandemian jälkeen päästäisiin palaamaan normaalitilanteeseen. Piirit ovat keskenään erilaisessa asemassa. Olisi hienoa, jos kaikki voisivat hyötyä isojen yliopistokaupunkien piirien mahdollisuuksista.

Kuntavaaleista keskusteltiin myös. Yhdistykset tekevät paljon työtä kielten ryhmien perustamisen puolesta omissa kunnissaan. Asiat olisivat useimmiten järjestettävissä ilman kohtuuttomia kustannuksia, jos päättäjillä olisi halua. Tälläkään saralla työ ei lopu kesken.

Susanna, Heidi, Sinikka, Mari ja Hanna olivat tyytyväisiä piiritapaamisen järjestämiseen ja odottavat jatkoa innokkaasti.

Piirit kokoontuvat taas 26.5., tervetuloa!

29

Lukivaikeus voi näkyä monin tavoin TERHI HÄMÄLÄINEN

Lukivaikeus eli lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus on yleinen haaste, jota arvioidaan esiintyvän noin 5–10 prosentilla ikäluokasta. Lukivaikeudessa lukeminen tai kirjoittaminen on hidasta tai virheellistä ja vaikeuttaa koulunkäyntiä ja arkea.

Lukivaikeus liittyy tiedonkäsittelyn haasteisiin kuten nopean nimeämisen taitoihin, äännetietoisuuteen ja työmuistiin.

Mikäli kieltenopettajalta pyydetään lausuntoa oppilaan lukihaasteista, kannattaa miettiä, miten haasteet näkyvät.

Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen seulonta ja yksilötestaus sekä lukilausuntojen kirjoittaminen ovat osa erityisopettajan työtä. Virallisen lukivaikeusdiagnoosin voi tehdä vain lääkäri, mutta yleensä diagnoosille ei ole tarvetta. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuden lausunnon voi kirjoittaa asiaan perehtynyt erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti.

Erityisopettajana teen seulonnan perusteella tarvittaessa oppilaalle lukihaastattelun, jossa kyselen oppilaan koulunkäyntiin, lukemiseen ja kirjoittamiseen, koetilanteisiin sekä mahdolliseen lukitaustaan liittyviä kysymyksiä. Haastattelun ja testitulosten pohjalta kirjoitan lukilausunnon, johon kirjaan myös oppilasta hyödyttäviä tukitoimia.

Erityisopettajan lausunnon lisäksi muilta opettajilta voidaan pyytää liitteeksi lausuntoa siitä, miten lukivaikeus näkyy oppilaan opiskelussa tietyssä aineessa,

30

3/2021

varsinkin lukiossa. Mikäli kieltenopettajalta pyydetään lausuntoa oppilaan lukihaasteista, kannattaa miettiä, miten oppilaan haasteet näkyvät. Tuleeko oppilaalle paljon kirjoitusvirheitä? Kirjoittaako oppilas sanat niin kuin ne lausutaan? Jääkö kirjaimia pois, tai vaihtavatko ne paikkaa? Onko oppilaan lukeminen hidasta tai takeltelevaa? Onko vieraan kielen ääntäminen vaikeaa?

Pitääkö oppilaan käyttää tehtävien tekemiseen paljon aikaa? Onko oppilaan vaikea ilmaista omia ajatuksiaan kirjoittamalla ja vaikea tuottaa tekstiä? Onko hänen vaikea ymmärtää tekstiä?

Lukivaikeus saattaa vaikuttaa myös työmuistiin, opiskelustrategioiden kehittymiseen, opiskelumotivaatioon ja näkemykseen omasta itsestä oppijana. Kieltenopettaja voi kirjata omaan lausuntoonsa tukitoimet, joita oppilaalle on annettu, ja miten ne ovat toimineet. Tukitoimia voivat olla esimerkiksi pidennetty koeaika, selkeytetyt koetehtävät, aikuisen tuki koetilanteessa, apuvälineet (kuten lukiviivain), ääni- tai selkokirjat, keskusteleva opetustapa tai lisätty suullinen työskentely.

Lukihaasteita on lähes jokaisessa koululuokassa. Mikäli lausunnon kirjoittaminen tai lukihaasteissa tukeminen tuntuu kieltenopettajasta vaikealta, kannattaa konsultoida erityisopettajaa. Usein pienetkin tukitoimet ovat oppilaan kannalta merkittäviä.

Terhi Hämäläinen on laaja-alainen erityisopettaja, englannin ja ruotsin opettaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen.

Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2021.

Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2021

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

KOULUTUSTA

Yo-koulutus toukokuussa 2021 Seuraava yo-koulutuksemme on 8.5.2021.

Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet ovat kotisivuillamme. Kouluttajana Katja Mäntylä (YTL).

IATEFLin (International Association of Teachers of English as a Foreign Language) konferenssi: 19.–22.6.2021 virtuaalisena. Lisätiedot www.iatefl.org.

Suomen englanninopettajat ry:n jäsenet voivat pyytää yhdistyksen toimistosta Associate member -koodin alennettua hintaa varten ilmoittautuessaan konferenssiin.

Kesäkurssi British Studies Kesän 2021 British Studies -seminaari järjestetään Saimaan rannalla Mikkelissä 28.– 30.7. Seminaaripaikkana on Scandic Mikkeli, Mikonkatu 9. Luennoitsijana on jälleen Tom Wishart. Suunnitteilla lisäksi yhteistä iltaohjelmaa. Kurssin hinta 270 e (ilman majoitusta). Hintaan sisältyy Sellaista elämä on -musiikkinäytelmä Naisvuoren kesäteatterissa keskiviikkoiltana. Lisämaksusta (30 e) illallinen Kenkäverossa (alkumalja, alkupalapöytä, pääruoka, jälkiruoka). Ilmoittautumislomake on kotisivuillamme www.suomenenglanninopettajat.fi British Studies -koulutuksen ohjelman alla. Ilmoittaudu 17.5.2021 mennessä! Huom! Kesäkurssille jaetaan tänä vuonna poikkeuksellisesti stipendejä, koska ulkomaan koulutusmatkoja ei järjestetä koronatilanteen vuoksi.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Myynnissä olevat materiaalit on esitelty kotisivuillamme www.suomenenglanninopettajat.fi. Sieltä löydät myös tarjoustuotteet ja tilauslomakkeen.

TEST AND TRAIN 2021

Paketissa on huolella mietittyjä tehtäväkokonaisuuksia, jotka kestävät aikaa. Voit helposti poimia tehtäviä kohderyhmän taitotason mukaan ja hyödyntää niitä tukiopetuksessa tai kertausmateriaalina. Mukana mm. kielioppi- ja sanastotehtäviä sekä lähtötasotestit ratkaisuineen. Preliminääri ja kuuntelut Abitti-versiona, jossa otettu huomioon uudenlaiset tehtävät. Preliminär också på svenska. Ammattilaisilta ammattilaisille, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Materiaali valmistuu elokuussa.

Tekemällä tilauksen keväällä varmistat, että saat materiaalin ensimmäisessä toimituserässä. Hinta 150 e muistitikku.

TEST AND TRAIN 2020

Mukana on innostavaa materiaalia, joka soveltuu monenlaisiin työtapoihin. Abeille on englannin kieliopin keskeisimmät kohdat tiiviinä ja kattavana ”tenttinä” ja preliminäärikoe Abitissa, också på svenska.

Preliminäärissä mm. studiolaatuinen video, ja yo-kokeen viimeisimmät tehtäväversiot

on otettu huomioon. Osa koepaketin tehtävistä nyt myös sähköisenä: mm. Kahoot (ilmainen) ja reactored.com (maksullinen).

Rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä, ja mukana aina tarpeelliset lähtötasotestit sekä harjoitukset myös aikuisopiskeluun.

Hinta 150 e muistitikku.

VOCATIONAL BASICS

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. 120 e.

BUBBLY

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e.

JUHLAPYHÄT – KULTTUURITIETOUTTA JA HUPIA

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

POWER GRAMMAR

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e.

THE BEST OF TEST AND TRAIN VOL 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo

31

ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Muistitikku 55 e.

YO-PISTEITYSOHJEET

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997– 2020, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e.

IT’S SO SIMPLE

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla.

Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 50 e.

TEST AND TRAIN 2019

Ajatuksena on toiminnallinen oppiminen.

Aikamuotoja voi harjoitella kaksipuolisilla korteilla. Mukana Alias-korttipohja sanalistojen opetteluun. 10 lyhyttä informatiivista videota, joissa taustamusiikki ja tekstitys: hyödyllistä faktaa positiivisella ja yleissivistävällä otteella, tehtäviä mm. numeraaleista ja kansallisuussanoista. Paketissa on lähtötasotesti ja näppärä tentti. Sanaston syventämiseen ja harjoitteluun on koottu aihepiirisanastoista tehtäviä. Preliminääri kuvineen ja videoineen on Abitissa, också på svenska. Paketti kiteyttää olennaisimman kieliaineksen tukemaan käytettäviä kirjasarjoja; rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä. Harjoitukset sopivat myös aikuisopiskeluun esim. YKI-kielikokeeseen valmistautumista varten. Joulua kohti voikin loiventaa pienellä Christmas Quiz -tietovisalla. Hinta 150 e muistitikku.

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme.

Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

32

3/2021

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Katriina Kurki katriina.kurki@engs.fi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com

www.suomenespanjanopettajat.fi

TULEVAT TAPAHTUMAT:

• yhdistyksen 40-vuotisjuhla pidetään koronatilanteen salliessa • syksyn koulutuspäivä Tarkemmat tiedot ajoista ja paikoista myöhemmin yhdistyksen www-sivuilla. Seuraa meitä myös Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat.

Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet.

Hyvää kesää kaikille jäsenillemme!

FINSKA Finsklärarföreningen rf

Ordförande Marc Blumenthal Tel. 040 504 7910 marc.blumenthal@edu.grankulla.fi Sekreterare Sara Nyholm Tel. 050 430 1073 sara.nyholm@edu.vora.fi Kassör Carola Åkerlund Tel. 041 469 7963 carola.i.akerlund@gmail.com Hej alla medlemmar!

Det som står i denna infotext har vi tidigare informerat om per e-post och i facebook, men nu kommer infon också denna väg.

Finsklärarföreningen hade årsmöte 23.3, givetvis på distans. Nio medlemmar deltog i mötet. Årsmötet valde sittande ordförande Marc Blumenthal till ordförande för perioden 2022–2023. Dessutom omvaldes Nina Pelkonen, vars mandat går ut i slutet av år 2021 för perioden 2022–2023.

Ny styrelsemedlem för mandatperioden 2022–2023 är Alexander Hindrén.

Yvonne Renqvist valdes till suppleant för 2022–2023.

Under årsmötet uppdaterades även föreningens stadgar.

Alla medlemmar önskas en solig vår och småningom en avkopplande sommar! Hoppas vi kan förverkliga planerad fortbildning och annat program i höst!

Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras! Vi informerar också via vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Cecilia Cimmino ceccim@utu.fi italianopettajat.fi

VUOSIKOKOUS 2021

Yhdistyksemme vuosikokous järjestettiin Zoom-istuntona 10.4.2021. Kokouksessa valittiin uudet johtokunnan jäsenet. Lisätietoja tapahtumasta löydätte Facebook-sivuiltamme ja kotisivuiltamme www.italianopettajat.fi. Kiitos kaikille osallistujille ja lämpimästi tervetuloa uudet jäsenet!

LA «GRAMMATICA» DEL PARLATO

7.5.2021 Ciro Imperato pitää esitelmän La «grammatica» del parlato. Tilaisuus järjestetään etäyhteydellä klo 16.00–17.30. Kutsu tapahtumaan on lähetetty jäsenillemme sähköpostitse.Tervetuloa mukaan!

VIVERE ALL’ITALIANA

Vivere all’italiana -projektissa valittiin toteutettavaksi 39 videota kahdessa eri osassa: ensimmäinen keskittyy teatteriin, tanssiin ja nykysirkukseen ja toinen klassiseen ja nykymusiikkiin sekä jazziin. Vivere all’italiana sul palcoscenico ja Vivere all’italiana in musica ovat Italian ulkoasiain ja kansainvälisen yhteistyön ministeriön projekteja, joiden tarkoitus on tukea italialaisten elävän taiteen musiikin tuotantoja ja tehdä ne tunnetuksi ympäri maailman Italian suurlähetystöjen, konsulaattien ja Italian kulttuuri-instituuttien avulla. Linkki videoihin on osoitteessa https://iichelsinki.esteri.it/iic_helsinki/fi/gli_ eventi/calendario/2021/03/vivere-all-italiana-in-musica-e.html.

Buon lavoro a tutti!

RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

CHERS MEMBRES,

Yhdistys ponnistelee tehdäkseen Ranskalaisia suuntaviivoja -tapahtuman kaikille saavutettavaksi. Alunperin yhdistyksen 70. juhlavuotta haluttiin julistaa keskustakirjasto Oodissa paneelikeskusteluilla, joissa aiheeksi oli valikoitunut mm. ranskan kielen merkitys työelämässä. Olosuhteiden myötä tapahtuma on jalostunut videosarjaksi, jota julkaistaan yhdistyksen youtube-kanavalla APFF Ranskanmaikat. Klikkaa itsesi tilaajaksi, ja saat tiedon aina uuden videon ilmestyessä.

Videoiden kohdeyleisönä ovat nuoret, vanhemmat, päättäjät, opot, ranskanopettajat ja muut frankofiilit. Sarjan aloittaa Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakari.

Mukavia hetkiä videosarjan parissa ja valoisaa kevättä kaikille! https://www.youtube. com/watch?v=Zs6xnRu1IYQ&t=9s

KIRJALLISUUSPIIRI

Hallituksemme jäsen Eevamaija Muittari-Taka emännöi ranskan kielen kirjallisuuspiiriä Cercle littéraire ke 26.5.2021 klo 16.30. Tule sopimaan, mikä kirja luetaan ja milloin tavataan seuraavan kerran keskustelemaan. Voidaan jakaa myös vinkkejä, mitä kirjoja voi lukea yhdessä oppilaiden kanssa tai suositella oppilaille. Linkki tilaisuuteen toukokuun jäsenkirjeessämme!

Tervetuloa!

LAUDATUR-TILAISUUS RANSKAN INSTITUUTISSA

Perinteisen Laudatur-tilaisuuden kohtalo on edelleen auki (pandemiatilanteen takia).

Seuraa ilmoitteluamme puheenjohtajan sähköposteissa.

KESÄKURSSI 2021

Vuoden 2020 kesäkurssimme Hamina Tattoon yhteydessä siirtyi. Hamina Tattoon kutsuvierasmaan piti tuolloin olla Ranska.

Mikäli Hamina Tattoo järjestetään tänä vuonna 2021 samalla suunnitellulla ohjelmalla - järjestämme sen yhteyteen mukavan ja monipuolisen kesäkurssin elokuun alussa. Seuraa ilmoitteluamme!

L’INSTITUT FRANÇAIS DE FINLANDE NOUS INFORME:

Des films en streaming Profitez des films en streaming par IFCinéma (offerts par l’Institut français à ses partenaires). Il suffit de cliquer sur les films pour les regarder: une belle occasion de projeter un film en classe, ou juste de recommander ces films à ses élèves pour le plaisir! https://ifcinema.institutfrancais.com/fr/ streaming/alacarte Newsletter France.fi Joko sinä olet tilannut Ranskan instituutin kaksikielisen jäsenkirjeen? Sopii myös vinkkinä oppilaille ja huoltajille.

RANSKANMAIKAT VIESTII / FRANSKLÄRARNA INFORMERAR

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa tai seuraa @ranskanmaikat-tiliä YouTubessa.

Ranskanmaikoilla on kolme toimivaa sähköpostiosoitetta: info@apff.fi, presidente. apff@gmail.com sekä apff.ranskanmaikat@ gmail.com.

33

RUOTSI

SUKOLin teemakoulutusta syksyllä 2021

Torstai 2.9. klo 17–19 Tunteet ja motivaatio osana kieltenopetusta – yhteistyössä LUKKI-verkoston kanssa Keskiviikko 29.9. klo 17–19 Positiivinen pedagogiikka osana kieltenopetusta – yhteistyössä LUKKI-verkoston kanssa Lauantai 20.11. klo 10–13 Pedagoginen tuki perusopetuksen kieltenopetuksessa Yhden koulutuksen hinta: • Jäsenet 30 euroa • Opiskelijat 15 euroa • Ei-jäsenet 50 euroa Kouluttaja: KT, erityispedagogi Erja Sandberg on täydennyskouluttaja, luennoitsija ja tietokirjailija, jolla on asiantuntemusta muun muassa positiivisesta pedagogiikasta ja pedagogisesta tuesta.

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat

KESÄN 2021 KURSSIT

Sommarkurs på Hanaholmen 4–6.8.2021 – Språkinlärning i framtiden - AI? Ohjelma ja ilmoittautuminen kotisivuillamme. Ilmoittaudu viimeistään 7.6.2021.

ACTIONTRACKOPPIMISPELIT

ActionTrack-mobiilipelisovellukset ovat SRO:n jäsenten käytössä lukuvuoden 2020–2021. Peleissä kerrataan B-ruotsin sanastoa ja rakenteita lähinnä 7.–9.-luokkalaisille, osa tehtävistä sopii myös kertauksena lukion 1. vuosiluokalle. Uutuutena pakopelit. Pelit ohjeistuksineen löytyvät jäsenintrasta. Ota yhteys toimistoon, jos sinulla ei ole kirjautumistunnuksia.

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2021

Lisätietoja: www.sukol.fi/koulutus pia.koskinen@sukol.fi P. 040 487 3632

34

3/2021

Prov- och övningspaket för gymnasiet 2021 on tilattavissa, toimitukset elokuun loppupuolella. Materiaalipaketti sisältää Abitti-prelit molempiin oppimääriin. Lisäksi mukana on runsas materiaali käytettäväksi peruskoulun ja lukion niveltävään vaiheeseen. Materiaali sisältää tiiviin teoriaosuuden ja harjoituksia keskeisimmistä rakenteista. Lisäksi mukana on harjoituksia suulliselle kurssille sekä luetunymmärtämistehtäviä pakollisten kurssien aiheista.

Hinta 150 e. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin. Tilaukset kotisivuillamme olevalla lomakkeella.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilöja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yopisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla. Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

NORDSPRÅK

SRO:n jäsenenä olet oikeutettu osallistumaan myös Nordspråk-verkoston järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin.

Nordspråk järjestää tänä vuonna seuraavat koulutukset: • Kesäkurssi Islannissa 26.–30.7.2021 • Syysseminaari Helsingissä 16.–18.9.2021 (ilm. 9.8.2021 mennessä). HUOM! Voit osallistua myös Nordisk språkkonferens -seminaariin 15.9.2021. Kumpikin seminaari järjestetään Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa.

• Det nordiske klasserum -seminaari Kööpenhaminassa 19.11.2021 (tarkemmat tiedot myöhemmin Nordspråkin kotisivuilla).

Ilmoittautuminen, ohjelma ja muut lisätiedot: www.nordsprak.com.

Tervetuloa mukaan pohjoismaisten kieltenopettajien matkaan!

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

Vi önskar alla våra medlemmar en skön och avkopplande sommar!

Kieliyhdistysten tiedotuksia SAKSA Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

TOIMISTON AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ

Säästösyistä toimistomme pysyy kesä- ja heinäkuun aikana kokonaan suljettuna.

Kiireellisiin kyselyihin pyritään vastamaan kerran viikossa kesäkuussa ja joka toinen viikko heinäkuussa.

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous järjestetiin 17.4. verkossa. Kutsu kokoukseen ja webinaariin ”Matkustamatta maailmalle: virtuaalinen opintomatka” lähetetiin jäsenille moneen otteeseen kaikilla kanavilla (jäsenleti Aktuelles, uutiskirje, Facebook, nettisivut, Tempus-lehti). Kokouksessa valittiin neljä hallituksen jäsentä erovuoroisten tilalle. Hallituksen kokoonpano löytyy nettisivuilta: http://www.suomensaksanopettajat.fi/hallitus/

TILATTAVISSA OLEVAT MATERIAALIT

Tilaukset: http://www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/ Videomateriaalipaketti suullisen kielitaidon harjoitteluun Videolla näyttelijä käy videota katsovan opiskelijan kanssa dialogia, ja opiskelijan reagoinnin ajaksi video pysähtyy. Reagoinnin ohjeistukset on jaettu pääosin kahteen eri vaikeustasoon, joten videot soveltuvat

sekä lukion A- ja B-saksan opetukseen että 9. luokan kevääseen.

Erilaisiin tilanteisiin hyppääminen, yllätyksellisyys ja teknologian hyödyntäminen motivoivat opiskelijaa avaamaan suunsa ja tutustuttavat samalla erilaisiin tilanteisiin, joissa saksan kielen taito tulee tarpeeseen.

Videot sopivat niin oppituntien mausteeksi, itsenäiseen harjoitteluun ja kurssisisältöjen kertaamiseen kuin suullisen kielitaidon arviointiin.

Monipuolinen materiaalipaketti käsittää teemoja lipun ostamisesta lähtien aina ympäristökysymyksiin asti. Paketti tarjoaa 11 erilaista keskustelutilannetta harjoiteltavaksi. Lisäksi pakettiin sisältyy video, johon on koottu useita lyhyitä reagointitilanteita.

Hinta: 95e (jäsenille) / 120e (ei jäsenille) Puhu ja pelaa – ideoita saksan opetukseen ilmestynyt 9/2020 Miten saan nopeasti numerot haltuun alkeiskurssilla? Entä miten saan oppilaat motivoitua treenaamaan kielioppia ilman kirjoittamista? Tai miten voisin liikuttaa oppilaita ainaisen istumisen sijaan, ja siitä olisi vielä hyötyäkin oppimisen kannalta?

Paketti tarjoaa yli 50 valmista peliä, leikkiä tai peli-ideaa.Tiedostot ovat joko tulostusvalmiita pdf-tiedostoja tai muokattavia google docs -tiedostoja (lataa omalle koneelle ennen muokkausta). Materiaali on koottu monen eri tasolla opettavan opettajan tehtävistä, ja niiden päätarkoitus on välittää ideoita. Sinä itse voit vaihtaa harjoiteltavat sanat tai asiat mielesi mukaan.

Voit laittaa myös oppilaat tekemään pelejä paketin ohjeiden mukaan.

Hinta: 50e (jäsenille) / 65e (ei jäsenille) Kielioppipaketti ”100 x Grammatik” ilmestynyt 10/2018 Kaipaatko valmiita tai muunneltavia tehtäviä, jotka soveltuvat lisäharjoitteluun tai testitilanteisiin? Kielioppipaketti sisältää 100 tehtävää kieliopin eri alueilta. Tehtävät ovat joko ennen julkaisemattomia tai parhaita paloja menneistä materiaalipaketeista koottuna kätevästi sähköiseen muotoon.

Mukana on kaikkien tasojen harjoituksia.

Hinta: 65e (jäsenille) / 85e (ei jäsenille)

kielenopetuksen tarpeisiin. Materiaalissa kuvattuja harjoituksia voi käyttää soveltaen myös muilla kielten tunneilla. Alustana käytetään suljettua Google-sivustoa. Käyttö vaatii gmail-osoitetta.

Hinta: 65e (jäsenille) / 85e (ei jäsenille) Tilattavissa ovat myös yhdistyksen tsemppitarrat ja Alles im Griff -kangaskassit.

Wir wünschen allen einen schönen Sommer!

VENÄJÄ Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

Rahastonhoitaja Tarja Brask Puh. 044 560 0695, tarja.brask@sulo.fi www.suomenvenajanopettajat.fi

Korimo-stipendien hakuaika päättyy 14.5. Stipendiä voi hakea yhdistyksen nettisivujen kautta.

Varhentamispaketti ilmestynyt 10/2018: Vinkkejä ja ideoita varhennettuun kieltenopetukseen Materiaalipaketti sisältää tuntisuunnitelmia ja runsaasti leikkejä ja ideoita varhennetun

35

SUKOLin teemakoulutusta syksyllä 2021

Yhden koulutuksen hinta: • Jäsenet 30 euroa • Opiskelijat 15 euroa • Ei-jäsenet 50 euroa

Torstai 2.9. klo 17–19 Tunteet ja motivaatio osana kieltenopetusta – yhteistyössä LUKKI-verkoston kanssa Keskiviikko 29.9. klo 17–19 Positiivinen pedagogiikka osana kieltenopetusta – yhteistyössä LUKKI-verkoston kanssa Lauantai 20.11. klo 10–13 Pedagoginen tuki perusopetuksen kieltenopetuksessa Kouluttaja: KT, erityispedagogi Erja Sandberg on täydennyskouluttaja, luennoitsija ja tietokirjailija, jolla on asiantuntemusta muun muassa positiivisesta pedagogiikasta ja pedagogisesta tuesta.

Lisätietoja: www.sukol.fi/koulutus

•

pia.koskinen@sukol.fi

•

p. 040 487 3632