Kokemuksia vuosityöajasta

Ammatillisten oppilaitosten opettajilta kyseltiin vuosityöajasta. Erityisesti kielten ja muiden YTO-aineiden opettajien kokemukset olivat enimmäkseen kielteisiä.

TEKSTI JA KUVA ANRI TUOHIMÄKI

Ammatillisessa koulutuksessa on siirrytty uuteen työaikajärjestelmään, vuosityöaikaan. Toisin kuin opetusvelvollisuustyöajassa, jossa palkanmaksun perusteena on pidettyjen oppituntien lukumäärä, vuosityöajassa työaikaan lasketaan kaikki työtunnit. Opetuksen ulkopuoliseen työhön on varattu tietty määrä työtunteja tiettyihin tehtäviin, jotka määritellään työsuunnitelmassa. Täyttä palkkaa vastaava työaika on 37,5 tuntia viikossa, 40 viikkoa vuodessa.

Vuosityöaikakokeiluja toteutetaan parhaillaan myös yleissivistävissä kouluissa. Ennen vuosityöaikajärjestelmän mahdollista laajentamista yleissivistävään opetukseen on tarpeen tarkastella vuosityöajan soveltamisen vaikutuksia ammatillisten oppilaitosten opettajille. Toteutimme yhdessä tutkija Tuomas Zacheuksen kanssa kyselyn ammatillisen koulutuksen opettajille ja heidän esihenkilöilleen marraskuussa 2020. Kyselyn tulokset palvelevat toivottavasti sekä ammatillisia oppilaitoksia että niitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa opettajien työehtoihin tulevaisuudessa. Pyrimme tavoittamaan vastaajiksi erityisesti kieltenopettajia, mutta vastaajissa oli runsaasti muidenkin opettajaryhmien edustajia. Yhteensä kyselyyn vastasi 144 kieltenopettajaa, 273 muiden aineiden opettajaa ja 59 esihenkilöä.

Tyytymättömyys ja lisääntynyt työkuorma

Kyselyn keskeisin tulos on se, että ammatillisten opettajien mielestä vuosityöaika on työtyytyväisyyden kannalta selvästi huonompi työaikajärjestelmä kuin sitä (suurella osalla opettajista) edeltänyt opetusvelvollisuustyöaika. Vain 21 prosenttia opettajista kertoi vuosityöajan vaikuttaneen myönteisesti heidän työtyytyväisyyteensä opetusvelvollisuustyöaikaan verrattuna; 62 prosenttia koki sen vaikuttaneen kielteisesti. Erityisesti kielten ja muiden YTO-aineiden (yhteiset tutkinnon osat) opettajat olivat tyytymättömiä vuosityöaikaan.

Lukuisissa kommenteissa tyytymättömyyden syitä kommentoitiin opetustuntien määrän huomattavalla lisääntymisellä uudessa järjestelmässä. Koulutuksen järjestäjän taloudelliset resurssit määrittävät toimintaa. Vastauksissa esiin tuotu opetustuntien määrän lisääntyminen opettajaa kohden vaikuttaa suoraan myös siihen, paljonko opettajia tarvitaan kaiken kaikkiaan. Tämä herättää huolen opettajien työllistymisestä vastaisuudessa.

Vuosityöajassa opetuksen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen kuuluu niin kutsuttuun sitomattomaan työaikaan, jonka minimi on 25 prosenttia koko työajasta. Vastaajat kokivat suunnitteluun käytettävissä olevan ajan vähentyneen, ja muun muassa monien kieltenopettajien kommenteissa se koettiin riittämättömäksi.

Työtehtävistä sovitaan työsuunnitelmassa. Kielten ja muiden YTO-aineiden opettajat kokivat omat vaikutusmahdollisuutensa työsuunnitelmaan huonommiksi kuin ammatillisten aineiden opettajat ja opinto-ohjaajat. Esihenkilön rooli on merkittävä: osa vastaajista kiitti esihenkilöitään, joiden kanssa on voinut neuvotella työsuunnitelman sisällöistä, mutta osa koki, että uusi järjestelmä ja esihenkilön toiminta kaventavat merkittävästi opettajan itsenäisyyttä ja opettajaan luottaminen on vaihtunut vahtimiseksi.

Vuosityöaika ei peruspalkan noususta huolimatta ole ollut taloudellisesti kannattava muutos kuin osalle (24%) opettajista. Palkan putoamista harmittelee moni vastaaja kommentoiden, että ylitunteja ei korvata samoin perustein kuin ennen vaan lisääntyneet tunnit sisältyvät normaaliin työaikaan. Moni kommentoi myös lomien lyhentyneen aiemmasta.

Hyvää ja huonoa

Palkkauksen perusteiden muuttuessa osa opettajista arvostaa sitä, että vuosityöajassa kaikki työ on samanarvoista. Osa vastaajista koki opettajan muuttuneen työnkuvan tulevan nyt paremmin näkyväksi. Työtehtäville on aina osoitettava resurssia, ja osa piti tätä parannuksena opetusvelvollisuustyöaikaan verrattuna. Kuitenkaan vuosityöaika ei vastausten perusteella ole juuri auttanut suurinta osaa opettajia rajaamaan työaikaansa.

Opettajilta kysyttiin myös, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat vuosityöaikaa vielä opetusvelvollisuustyöajassa työskenteleville kollegoilleen esimerkiksi perusopetuksessa, lukioissa ja musiikkiopistoissa. Asteikolla 0–10 toisen asteen opettajat suosittelisivat vuosityöaikaa keskimäärin arvosanan 4,6 verran. Vastaukset jakautuivat asteikon ääripäissä sitten, että 36 prosenttia vastaajista antoi arvosanaksi korkeintaan 2 ja 24 prosenttia vähintään 8. Osalle ammatillisista opettajista muutos ja uuteen järjestelmään sopeutuminen on ollut toisia helpompaa. Opettajien kokemukset vuosityöajasta olivat ristiriitaisia, kuitenkin yleisemmin kielteisiä kuin myönteisiä.

Esihenkilöiden näkökulma

Esihenkilöiden mielestä opettajan työsuunnitelmassa opettamiseen ja opiskelijoiden arviointiin varattu aika oli pääosin riittävää. Esihenkilöistä 75 prosenttia piti aikaa melko (36%) tai täysin (39%) riittävänä. Toisaalta yli viidesosa piti sitä melko (14%) tai täysin (8%) riittämättömänä. Vaikka 22 prosenttia esihenkilöistä koki ajan riittämättömäksi, heillä ei ilmeisesti ollut mahdollisuutta korjata asiaa. Koulutuksen järjestäjien taloudellisiin resursseihin on viime vuosina vaikuttanut merkittävästi moni muukin ammatillisen koulutuksen uudistus kuin työaikajärjestelmän muutos, ja rahoituksen leikkauksia kommentoitiin myös kyselyn vastauksissa.

Joissain kommenteissaan esihenkilöt esittivät, että opettajilta tullut palaute ajan riittämättömyydestä on todellisuudessa työsuunnittelun puutetta. Osa opettajista piti tällaisia kommentteja loukkaavina ja koki, ettei suunniteltu työaika yksinkertaisesti riitä tiettyihin tehtäviin. Osa esihenkilöistä näkee opettajilta tulleen palautteen takana ”mahdottoman yhtälön” ja ainoana keinona opetuksen laadun heikentämisen.

Esihenkilöt kuten opettajatkin nostivat vuosityöajan hyväksi puoleksi sen, että kaikki työ on yhtä arvokasta. Lisäksi esihenkilöt kokivat, että opettajien välinen yhteistyö sujuu aiempaa paremmin, kun sille voidaan osoittaa työaikaa. Myös opintojen järjestäminen kesäaikaan on helpottunut opettajien joustavuuden lisääntymisen myötä.

Vuosityön huonoiksi puoliksi esihenkilöt mainitsevat opettajien uupumuksen ja lisääntyneen byrokratian. Myös jakoa sidottuun ja sitomattomaan työaikaan pidettiin kommenteissa keinotekoisena, huonona ratkaisuna.

Apua tarkoista sopimuksista?

Toteutimme kyselyn tuottaaksemme lisää tietoa vuosityöajan vaikutuksista. Näiden vastausten valossa vuosityöajassa vaikuttaa olevan vielä paljon kehitettävää. Opettajana toivoisin vuosityöaikasopimusta tarkennettavan siten, että se nykyistä paremmin turvaisi riittävän resurssin opetuksen suunnitteluun ja opiskelijoiden arviointiin myös tilanteessa, jossa esihenkilö ei tunnista tarvetta käyttää näihin tehtäviin enemmän aikaa. Mahdollisuus valmistella tuntien sisällöt ja antaa opiskelijoille riittävästi palautetta on keskeistä opetustyön mielekkyyden kannalta. Vuosityöaikakyselyn vastauksissa toistuvat kommentit opetustuntien lisääntyneestä määrästä tulee ottaa huomioon opettajien edunvalvonnassa, mikäli vuosityöaikaa harkitaan myös niihin oppilaitoksiin, joissa toistaiseksi on käytössä opetusvelvollisuustyöaika.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeistä olisi lisätä opettajien vaikutusmahdollisuuksia omaan työsuunnitelmaansa. Esihenkilön valta päättää opettajan työajan käytöstä on vuosityöajassa merkittävästi lisääntynyt ja sen myötä opettajien tyytymättömyys ja kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Opettajan itsenäisyyden vähentyminen ja kontrollin lisääntyminen ei vastaa nykyajan käsitystä siitä, miten asiantuntijatyö tulisi järjestää. Myös työajan kirjausta tulisi edelleen kehittää mielekkäämpään suuntaan.

Työssä jaksamisen haasteisiin täytyy reagoida ajoissa, ja opettajilla tulisi olla riittävästi mahdollisuuksia nostaa työaikajärjestelmän soveltamisen epäkohtia keskusteluun. Opettajien ja esihenkilöiden tulisi etsiä yhdessä ratkaisuja epäkohtien korjaamiseksi.

Haasteiden voittamiseksi vuosityöaikajärjestelmän vaikutuksista tulisi kerätä ja julkistaa tietoa systemaattisesti, ja toistuviin ongelmiin tulisi puuttua työehtosopimuksen ehtoja tarkentamalla. Vain siten voidaan saada aikaan vuosityöaikasopimus, joka on reilu ammatillisille opettajille ja jota kannattaa edes harkita muissa oppilaitoksissa.

Raportin kokonaisuudessaan voi lukea SUKOLin blogin kautta: sukol.fi/blogi. Raporttitiedosto on ladattavissa blogitekstistä, joka on julkaistu 15.3.2021 ja jonka otsikko on Paljon parannettavaa – ammatillisen toisen asteen vuosityöaikakyselyn tuloksia.

Kuva: Vastaukset kysymykseen: ”Vertaa vuosityöaikajärjestelmää aiemmin käytössä olleeseen opetusvelvollisuustyöaikaan. Miten muutos on vaikuttanut työtyytyväisyyteesi?”