Kieliä töissä ja vapaalla

Heikki Tulkki kannustaa kaikenikäisiä opiskelemaan kieliä monipuolisesti. Omalla työurallaan hän on huomannut, että kaikesta kielitaidosta on hyötyä.

HAASTATTELU ANNA HALME KUVA VARPU SIVONEN

Heikki Tulkki on aloittanut tänä keväänä Opetushallituksessa vapaan sivistystyön ja kulttuuriryhmien koulutuksen opetusneuvoksena. Taustaltaan hän on kielten mutta myös yhteiskunnallisten aineiden ja yrittäjyyden opettaja ja oppikirjailija.

Kertoisitko taustastasi ja nykyisestä työstäsi?

Olen valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenani germaaninen filologia ja sivuaineinani englantilainen filologia ja pohjoismaiset kielet. Helsingin kauppakorkeakoulussa suoritin kansainvälisen MBA-tutkinnon englanniksi. Osana nykyisiä opintojani Hankenilla olen suorittanut opintokokonaisuuden espanjan kielessä. Lisäksi opiskelin siellä vuoden verran venäjää, joka on kylläkin tällä hetkellä uinumistilassa, kun sitä ei ole tullut käytettyä. Mielenkiinnosta kieliä ja vieraita kulttuureja kohtaan olen käynyt vähintään alkeiskurssin useasta kielestä, joukossa muun muassa latina, ranska, hollanti, norja, tanska, kiina, latvia, puola ja brasilianportugali.

Siirryin Opetushallitukseen Kalliolan kansalaisopiston rehtorin ja Kalliolan Setlementti ry:n koulutus- ja työllisyysjohtajan tehtävästä. Sitä ennen toimin Helsingin suomenkielisen työväenopiston johtavana kieltenopettajana, josta tehtävästä tein lyhyen pyrähdyksen Etelä-Helsingin kansalaisopiston ts. rehtoriksi. Ennen vapaan sivistystyön kentälle siirtymistäni työskentelin johtamis-, asiantuntija- ja opetustehtävissä ammatillisella toisella ja korkea-asteella.

Vastaan nykyisessä työssäni lähinnä vapaan sivistystyön kokonaisuudesta. Kenttä on laaja ja käsittää kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Alkuvaiheessa työni on painottunut osaamisperusteisuuteen ja oppivelvollisuuden laajentamista koskeviin asioihin ja oppilaitosten tukemiseen niihin liittyvässä opetussuunnitelma- ja kurssisuunnittelutyössä.

Ajankohtaista on valmistautuminen siihen, että vapaan sivistystyön opintoja voidaan lakimuutoksen myötä viedä kansalliseen Koski-tietovarantoon. Merkittävä osa työtäni on liittynyt ja liittyy tulevaisuudessakin vapaan sivistystyön ja opetustoimen valtionavustuksiin. Osansa on ollut luonnollisesti koronaohjeistuksella ja sen päivityksellä tällä hetkellä vallitsevissa poikkeusoloissa.

Millainen on vapaan sivistystyön kielikoulutuksen tilanne?

Digitaalisuuden etenemisen ja osaamisperusteisuuteen siirtymisen myötä olemme muutosten äärellä. Tätä kautta on mahdollista tavoittaa vapaan sivistystyön kieltenopetukseen täysin uusia kohderyhmiä. Mielestäni opettajien kannattaa miettiä, mitä myönteistä annettavaa muutoksilla voisi olla omaan työhön.

Valtiovalta on viime vuosien aikana uskonut vapaalle sivistystyölle useita eri kohderyhmien yhteiskunnallista valmiutta ja kotoutumista edistäviä tehtäviä, jotka luontevasti kuuluvat sen hoidettaviksi. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita seniori-ikäisten digikoulutus ja maahanmuuttajien suomen kielen opetus.

Vapaan sivistystyön ja siellä hankitun osaamisen arvostus on nousussa, mikä on ilahduttavaa. Parhaillaan on käynnissä osaamisperusteisuuteen siirtyminen: opintojen kuvaaminen osaamistavoitteet lähtökohtana sekä opintojen mitoittamisen ja arvioinnin kehittäminen. Kieltenopetus nivoutuu luontevasti tähän ajatteluun. Lakimuutoksen kautta vapaassa sivistystyössä hankittua osaamista voisi viedä kansalliseen Koski-tietovarantoon, mikäli opiskelija haluaa opintosuorituksensa sinne kirjattavaksi. Muutoksen tavoitteena on hyödyntää vapaassa sivistystyössä hankittua osaamista entistä laajemmin esimerkiksi tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Samalla edistetään entistä yksilöllisempien ja muuttuvia työelämän tarpeita palvelevien tutkintojen suorittaminen.

Koronaviruksen aiheuttama lähiopetuksen sulku viime keväänä vaikutti lyhyessä ajassa voimakkaasti vapaan sivistystyön opetukseen. Vaihtoehtona oli joko keskeyttää käynnissä olevat kurssit tai siirtyä loppukaudeksi etäopetukseen. Vaikka suurella osalla vapaassa sivistystyössä toimivista opettajista ei juuri ollut aiempaa kokemusta etäopetuksen toteuttamisesta, muutos onnistui laajasti ja nopeasti. Kieltenopetuksessa etäopetus mahdollistaa entistä paremmin ryhmien käynnistymisen erityisesti vähemmän opiskelluissa kielissä ja erikoiskursseissa. Toisaalta kilpailu lisääntyy, ja se voi pahimmillaan johtaa suuriinkin muutoksiin oppilaitoskentässä sekä sitä kautta mahdollisesti lähiopetustarjonnan kapenemiseen.

Olit yksi kolmesta Suomen tietokirjailijat ry:n oppikirjailijapalkinnon saajasta tänä vuonna. Onnittelut! Millaista oppimateriaalituotantoa Suomessa mielestäsi tarvittaisiin?

Palkinto yllätti minut iloisesti. Oppikirjailijaurani alkoi kolmisenkymmentä vuotta sitten. Opetin tuolloin kielten lisäksi yhteiskunnallisia aineita ammattioppilaitoksessa. Yhteiskunta- ja työelämätiedon opettajakollegani valitteli sitä, että käytössä olevista oppikirjoista ei ole mihinkään, ja ehdotti, että rupeaisimme tekemään yhdessä oppikirjaa. Harkittuani lupauduin mukaan. Muutamaa vuotta myöhemmin päädyin mukaan myös englannin kielen oppikirjatyöhön, ja siitä alkoi kielten oppikirjailijaurani. Suurin osa tekemistäni oppikirjoista on lähtenyt liikkeelle saamastani ideasta, jota olen ehdottanut kustantajalle. Samanaikaisesti olen tavallisesti ehdottanut työhön myös tekijäkollegaa mukaan.

Mielestäni Suomessa tarvitaan joustavia oppimateriaalipaketteja, jotka kannustavat monipuolisesti oppijoita aktiiviseen toimintaan, ottavat huomioon monenlaiset ja erilaiset oppijat sekä mahdollistavat materiaalin käytön lähiopetuksessa, etäopetuksessa ja itseopiskelussa.

Millaisia terveisiä lähettäisit nuorille ja aikuisille, jotka pohtivat kieltenopiskelun hyödyllisyyttä?

Monipuolinen kielitaito auttaa työssä ja muussa elämässä. Esimerkit omasta työkokemuksestani liittyvät suurelta osin asiakaspalveluun ja opiskelijoiden ohjaukseen sekä ulkomaalaistaustaisten opettajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Kaikki suomea osaamattomat eivät välttämättä puhu hyvää englantia. Olen hakenut ja koordinoinut kansainvälisiä opetuksen kehittämishankkeita, ja partnerien kanssa viestimisessä on ollut hyötyä siitä, että on löydetty yhteinen kieli, muukin kuin englanti. Esimerkiksi joulukuun alussa 2019 olin Kölnissä kansainvälisessä Erasmus+-kontaktiseminaarissa Digital Competencies for Staff in Adult Education, jossa oli reilut 40 osallistujaa kuudestatoista eri Erasmus+-ohjelman maasta. Kolmen intensiivisen päivän aikana käytin aktiivisesti kaikkia kieliä, joita osaan enemmän tai vähemmän sujuvasti: suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja espanjaa.

Sivutoimisesti olen tehnyt töitä esimerkiksi tanssiurheilun saralla. Harrastin pitkään tanssiurheilua kilpatasolla, ja jo aktiivikilpailuaikanani päädyin juontamaan Suomessa järjestettyjä kansainvälisen tanssiurheiluliiton (WDSF) arvokisoja ja useampipäiväisiä kisatapahtumia. Juontamisen hoidin englanniksi, mutta tuomareiden ja toimihenkilöiden kanssa viestitimme muillakin kuin suomen tai englannin kielellä, muun muassa saksaksi. Itseäni jäi harmittamaan se, että minulla ei ole sujuvaa venäjän kielen taitoa. Se olisi helpottanut toimintaani paljon: kilpailutapahtumiin osallistui runsaasti pareja Venäjältä; monet heistä eivät osanneet tai ymmärtäneet englantia, emmekä löytäneet mitään muutakaan yhteistä kieltä.

Kielet ovat mahdollistaneet elämässäni paljon muutakin kuin työtä. Ulkomaanmatkailun ja ulkomailla opiskelun kautta olen tutustunut paikallisiin kulttuureihin mutta ennen kaikkea todella upeisiin ihmisiin, joista useammasta on tullut minulle läheisiä ja joilla on ollut suuri merkitys elämääni ja siihen, kuka olen. Odotan kovasti sitä hetkeä, kun matkustaminen ja ulkomailla asuvien ystävieni livetapaaminen on taas mahdollista.

Terveiseni kieltenopiskelua pohtiville: Kaikki pystyvät oppimaan kieliä. Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet kieltenopiskeluun kuten muuhunkin oman osaamisen kehittämiseen, myös tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolella. Esimerkiksi vapaassa sivistystyössä on monenlaisia etenemistahdiltaan, laajuudeltaan, sisällöltään ja painotuksiltaan erilaisia kielten kursseja lyhytkursseista koko kauden mittaisiin, verkkaisesti etenevistä nopeatahtisiin tai intensiivisiin – eri teemojen ympärille rakentuvia kursseja unohtamatta. Verkko-opetuksen edistyminen mahdollistaa itselle sopivan kurssin löytämisen myös oman toimintasäteen ulkopuolelta. Lisäksi muun muassa aikuislukiot ja avoin korkeakouluopetus tarjoavat monia kieltenoppimismahdollisuuksia.

Tarjontaa on sen verran paljon, että jokaiselle varmasti löytyy sopiva kurssi, joka palvelee oman osaamisen kehittämistä tai muuta tavoitetta. Kieltenopiskelussa kannattaa olla kärsivällinen ja itselleen armollinen. Mikään ei tapahdu hetkessä. Mutta kielten opiskelu ja osaaminen avaavat paljon uusia, yllättäviäkin ovia.