Tempus 3/2024

3 / 2024

Kielikoulutuksen tilaa ja tulevaisuutta on selvitetty valtakunnallisesti

Sanaston tunnistustaito vaikuttaa kaikkiin kielitaidon osaalueisiin

Tekoälyä SUKOLin koulutuksessa ja Tampereen klassillisessa lukiossa

3/ 2024 3

Pääkirjoitus Selviytymisen pelisääntöjä

4

Ajankohtaista

6

Digitaaliset valtakunnalliset kokeet helpottavat korjaamista 9. luokan valtakunnalliset kokeet sähköistyivät 2024

8

Ehdotuksia kieltenopetuksen kehittämiseksi Uusi selvitys valmistui

10

Koko kunnan kieliohjelma antaa juuret ja siivet Liminka haastaa isommat kunnat

12

Miten kehittää kielitietoisuutta?

Sanaston hallinta vaikuttaa kaikkiin kielitaidon osa-alueisiin

14

Mitä hyötyä kielistä on?

Kieliasiantuntijoiden lähettiläät tuovat terveisiä työelämästä

16

Kurkistus SUKOLin toimistoon SUKOLin toimisto on Helsingin Itä-Pasilassa

18

NBR-konferenssi Helsingissä 25.–26.4.2025 Pohjoismaiden ja Baltian kieltenopettajien konferenssi odottaa

19

Älyä kielten tunneille Älylaitteita ja tekoälyä käsiteltiin Oulun koulutuspäivillä

22

Toripoliisi kutsui kieltenopettajat Ouluun Lisää kuulumisia koulutuspäiviltä

24

Exploring AI An educational experiment at Tampereen klassillinen lukio

26

Once upon a time, es war einmal, il était une fois …

Toimitusneuvosto muistelee vanhoja hyviä aikoja

31

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Rakennetehtävän pistetaulukko digitaalisesta valtakunnallisesta kokeesta s. 6

Annukka Kurvinen, Jenna Latvala-Suominen ja Anna Halme SUKOLin tiskillä Oulun koulutuspäivillä s. 22

Delving into the world of Artificial Intelligence p. 24

2

TEMPUS 3 / 2024

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

SELVIYTYMISEN PELISÄÄNTÖJÄ KANSAINVÄLISESTI HELSINGISSÄ HUHTIKUUSSA 2025 POHJOISMAIDEN ja Baltian kieltenopettajat tapaavat NBR-konferenssissa Helsingissä 25.–26.4.2025.

Konferenssin teemana on Languages Mediating Culture and Mutual Understanding. Merkitse päivämäärät jo kalenteriisi, ja lue lisää sukol.fi-osoitteessa (katso Koulutukset ja webinaarit).

2.12.

VIIMEINEN ilmoittautumispäivä SUKOLin työnhakukoulutukseen!

Kieltenopettajien työnhakuun räätälöity koulutus on ilmainen SUKOLin jäsenille.

Koulutus järjestetään 10.1. hybridimuotoisena.

Lisätietoja saat SUKOLin toimistosta Annalta, anna.halme@sukol.fi.

SUKOLIN KOULUTUKSIA SUKOL järjestää useita lyhyitä teemakoulutuksia verkossa syksyn ja talven aikana. Ilmoittautumislinkit ja lisätietoa koulutuksista kerätään osoitteeseen sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/. Lukuvuosi huipentuu valtakunnallisiin lähikoulutuspäiviin huhtikuussa. Keväällä 2025 lähikoulutuspäivät järjestetään NBR-konferenssin yhteydessä Helsingissä 25.–26.4.

UUSI lukuvuosi on jälleen alkanut ja varmasti melkoisella tohinalla. Yksityisten oppilaitosten (peruskoulut ja lukiot) sopimus saatiin solmittua sopivasti heinäkuun loppupuolella, ja lukuvuoden aloitukseen sijoittunut lakonuhka väistyi. Se, ollaanko kuntapuolella yhtään sen tyytyväisempiä voimassa oleviin sopimuksiin kuin yksityiselläkään puolella, on toinen kysymys.

Talouden reunaehdoilla perustellaan niin työehtosopimusten sisällöt kuin opetukseen eri asteilla – lupauksista huolimatta – kohdistuvat säästöt. Olisi hyvä jossain ruohonjuuriasiantuntijatason ulkopuolellakin jonkun ymmärtää, että tiivistämällä, tehostamalla ja digitalisoimalla ei tuoteta parasta pedagogiikkaa eikä oppimisympäristöjä.

Oppilaitostasolla yritetään kartoittaa selviytymisen pelisääntöjä kuten niin monen perheen ja yksilön arjessakin. Ihmisellä on taipumus kiinnittää huomio vain negatiiviseen, selviytymistä uhkaavaan. Tämä on luonnollista. Selviytymisen mahdollistamiseksi meidän on kuitenkin löydettävä arjestamme ja toimintaedellytyksistämme myös positiivisia, kantavia asioita. Se vaatii fokuksen muuttamista ja ponnistelua mutta onnistuessaan antaa myös voimavaroja haasteiden kohtaamiseen.

Myötätuulta arkeen!

SPELREGLER FÖR ÖVERLEVNAD ETT nytt läsår har åter inletts och det med buller och bång. Ett avtal mellan privata läroanstalter (grundskolor och gymnasier) kunde ingås lämpligt i slutet av juli, varmed hotet om en strejk vid skolstarten kunde skingras. Det är helt en annan sak, om man på kommunsektorn alls är nöjdare med de gällande avtalen än i de privata skolorna.

Såväl innehållet i kollektivavtalen som de inbesparingar som – trots gjorda löften – drabbar undervisningen motiveras med de randvillkor som ekonomin ställer. Det vore väl om också någon annan än experterna på gräsrotsnivå kunde förstå att den bästa pedagogiken eller inlärningsmiljön inte skapas genom att komprimera, effektivera och digitalisera.

Läroinrättningarna försöker kartlägga spelreglerna för överlevnad precis som familjer och individer gör i sin vardag. Mänskan har en tendens att fästa uppmärksamheten endast på det som är negativt och hotar överlevnaden. Det är helt naturligt. För att kunna överleva bör vi emellertid finna också positiva, upplyftande element i vår vardag och våra verksamhetsförutsättningar. Det förutsätter att vi byter fokus och kämpar vidare. Om vi lyckas får vi samtidigt krafter att möta kommande utmaningar.

Förliga vindar i vardagen!

Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

3

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

9.

MARRASKUUTA järjestetään SUKOLin liittokokous, jonka esityslistalla on sääntömääräisiä toimintaa ja taloutta koskevia asioita. Liittokokous on SUKOLin ylin päättävä elin, ja sen tehtävänä on hyväksyä muun muassa toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jäsenyhdistykset valitsevat edustajansa liittokokoukseen kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja nykyisten liittokokousedustajien kausi on 1.7.2023–30.6.2026. Jos olet oman yhdistyksesi liittokokousedustaja, voit hoitaa matka-asioita jäsensihteeri Sallan kanssa, salla.kosunen@sukol.fi.

MATERIAALIA TILATTAVISSA

ELOKUUSSA lukuvuoden aloitti maksuton jäsenkoulutus Loisto!, joka tarjosi tällä kertaa mestariajattelijan työkaluja stressinhallintaan. Tallenne on katsottavissa: https://jasensivut.sukol. fi/extranet/materiaalit/videoita/ (sivun avautuminen vaatii kirjautumisen SUKOLin jäsenpalveluun). Etäkoulutusten sarjaa jatkoi syyskuussa koulutus uudesta B1-opsista. Vielä ehdit tulla mukaan seuraaviin koulutuksiin: 3D-videopeliprojekteilla uutta motivaatiota lukion kieltenopetukseen 7.10. etänä. Tervetuloa hankkimaan virikkeitä omaan opetukseen tietokonepeli Minecraftista. Ilmoittaudu viimeistään 2.10.: https://bit.ly/3d-videopeliprojektikoulutus Kieltenopetuksen eriyttäminen lukiossa 14.11. etänä. Luvassa eriyttämisen teoriaa ja käytännön esimerkkejä lukion arjesta.

Ilmoittaudu viimeistään 31.10.: https://bit.ly/kieltenopetuksen-eriyttäminen-lukiossa Vapaan sivistystyön kieltenopettajien iltapäivä 1.11. Tampereella. SUKOL on mukana tilaisuudessa, josta päivitetään lisätietoja Koulutukset ja webinaarit -sivulle: https://sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/ Työnhakukoulutus 10.1. Helsingissä/hybridi. Ilmoittaudu maksuttomaan jäsenkoulutukseen: anna.halme@sukol.fi Kevätkaudella tulossa: • Educa • teemakoulutusta etänä • huhtikuussa kieltenopettajien kansainvälinen konferenssi, josta voit lukea ennakkotietoja tämän lehden sivulta 18. Lisätietoja koulutuksista saa SUKOLin verkkosivuilta ja koulutussihteeri Jennalta, jenna.latvala-suominen@sukol.fi.

Sarjakuva AINO SUTINEN

KIELIYHDISTYSTEN materiaalipaketit sisältävät monipuolisia koe- ja harjoitustehtäviä eri tasoille. Paketit tilataan SUKOLista tai kieliyhdistyksiltä. Katso lisätietoja tämän lehden sivulta 30.

SUKOLIN KOULUTUSTA 2024–2025

4

TEMPUS 3 / 2024

3 / 2024

PIIRISTIPENDIT HAUSSA 11.10.

ASTI SUKOLIN hallitus on avannut piiristipendihaun. Stipendiä voi hakea koulutukseen, joka täyttää seuraavat kriteerit: koulutus järjestetään lukuvuonna 2024– 2025, vastaavaa koulutusta ei muuten ole saatavilla, ja sitä tarjotaan muillekin SUKOLin jäsenille kuin omalle piirille.

Piirejä kannustetaan tekemään yhteistyötä keskenään. Koulutus ei voi olla samansisältöistä kuin SUKOLin koulutus.

HALLITUS päättää stipendin saajat marraskuun kokouksessaan. Stipendinjaossa otetaan huomioon hakemukset, jotka on toimitettu SUKOLin toimistoon viimeistään 11.10.2024. Stipendinsaajan tulee toimittaa SUKOLille raportti stipendin käytöstä 31.5.2025 mennessä.

LINKKI piiristipendin hakulomakkeeseen on toimitettu yhdistyskirjeessä elokuussa. Jos et ole saanut linkkiä tai sinulla on muuta kysyttävää, ole yhteydessä Annaan: anna.halme@sukol.fi.

TILAA LÄHETTILÄS KOULUUSI MENIKÖ Euroopan kielten päivä 26.9. ohi? Kielipäivää voi viettää myöhemminkin! Syksyllä 2024 oppilaitokset voivat kutsua Kieliasiantuntijoiden verkoston jäseniä vieraaksi kertomaan kieliammattilaisten työstä. Kieliasiantuntijat ry on ammattijärjestö monikielisen viestinnän, kielten, kääntämisen tai tulkkauksen asiantuntijoille. Jos olet kiinnostunut tilaamaan Kieliasiantuntijoiden lähettilään kouluusi, täytä lomake osoitteessa https://forms.gle/SBVzcvfGtrKuj66B7.

KOLLEGAKAMPANJA KOLLEGAKAMPANJA on jälleen käynnissä: sinä saat lahjan, kun kollegasi liittyy SUKOLiin. Syyskaudella 1.8.–31.12.2024 liittyneet saavat vuoden 2024 jäsenmaksun puoleen hintaan. Kollegalomake on extranetin Edut-osiossa (sivun avautuminen vaatii kirjautumista jäsenpalveluun): https://jasensivut.sukol.fi/ex tranet / edut/kollegalomake/

HUOM! 9. luokan valtakunnalliset digikokeet voidaan vuonna 2025 pitää seuraavina päivinä: • A-englanti 7.–11.4.2025 • A- ja Bruotsi 14.–22.4.2025 • A-saksa ja A-ranska 23.–30.4.2025 • B-saksa, B-ranska ja B-espanja 28.4.–5.5.2025 A-ENGLANNIN ja B-ruotsin kokeet voi edelleen tilata myös perinteisinä PDF-kokeina. Muut kokeet käyttäjä pystyy itse tulostamaan sähköisestä järjestelmästä.

LISÄTIETOJA: sukol.fi/valtakunnalliset ja jenna.latvala-suominen@sukol.fi.

www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE Anna Halme p. 040 487 3604, anna. halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Salla Kosunen p.

040 487 3608, salla.kosunen@sukol. fi • TOIMITUS­NEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Krista Kaipainen Helsinki, Maarit Kaunisto Vantaa, Taija Salminen Espoo, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 59. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA LordHenriVoton/iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p.

050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2024–2027 Jaana Chan Kaukovainion koulu, Oulu, jaana.chan@eduouka.fi, Eija Heikkala Tampereen steinerkoulu eija.heikkala@ suomenruotsinopettajat.fi, Sari Juvonen Puolalanmäen lukio, Turku, sari. juvonen@edu.turku.fi, Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, minna.narva@lauttasaarenyhteiskoulu. fi, Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, pullileena@gmail.com, Johanna Söderholm Vasa övningsskolans gymnasium johanna.soderholm@abo.fi, Marcus Wallin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu marcus.wallin@syk.fi, Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, eija. venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 1 / 1 takakansi 2 770 € 1 / 1 etu- tai takasisäkansi 2 650 € 1 / 1 sisäsivu 2 490 € 1 / 2 leveä palsta 1 775 € 1 / 2 vaaka 1 510 € 1 / 2 kapea palsta 640 €

VALTAKUNNALLISET KOKEET

Digitaaliset valtakunnalliset kokeet helpottavat korjaamista Sähköinen järjestelmä keventää sekä oppilaan että opettajan urakkaa.

Teksti JENNA LATVALA-SUOMINEN kuvat SUKOL ry, pxhere.com

S

UKOLin valtakunnalliset kokeet järjestettiin keväällä 2024 ensimmäistä kertaa digitaalisina suuremmassa mittakaavassa. Digitaaliset valtakunnalliset kokeet toimivat perinteisen paperikokeen tapaan hyvänä työkaluna oppilaan kielitaidon arvioinnissa. Tarvittaessa digikokeet on mahdollista tulostaa paperille digikoejärjestelmästä.

Digikokeen etu on kuitenkin se, että koejärjestelmä korjaa automaattisesti suuren osan oppilaiden vastauksista, mikä yhdenmukaistaa arviointia ja helpottaa kokeiden korjaamista.

Digitaalisia ja paperisia kokeita Digitaaliset valtakunnalliset kokeet järjestettiin viime keväänä A-englannissa, A- ja B-ruotsissa, A- ja B-saksassa, A- ja B-ranskassa ja A-espanjassa. A-englannista ja B-ruotsista oli saatavilla myös perinteinen pdf-koe, ja näin tulee jatkossakin olemaan. Muiden kielten ja oppimäärien kokeet on mahdollista tulostaa koejärjestelmästä tulevaisuudessakin.

Koejärjestelmässä on lisäksi saatavilla tulostettavat versiot kokeen mallivastauksista ja pisteitysohjeista, kuunteluiden teksteistä ja suullisesta kokeesta. Koejärjestelmästä pääsee käsiksi kuunteluihin koekevään jälkeenkin. A-englannin ja B-ruotsin perinteisissä pdf-kokeissa kuuntelulinkit ovat itse koepaketissa, josta löytyvät myös oikeat vastaukset ja pisteitysohjeet, kuunteluiden tekstit ja suullinen koe.

kokeentekijöiden etukäteen määrittelemät osittain oikeat vastaukset. Opettajalle jäävät tehtävässä korjattavaksi vain muut mahdolliset osittain oikein ja väärin olevat vastaukset, joihin on koejärjestelmässä saatavilla pisteitysohjeet. Nämä vastaukset opettaja korjaa kirjoittamalla taulukkoon pisteet niihin kohtiin, joita koejärjestelmä ei ole vielä automaattisesti pisteittänyt. Varsinkin aukkotehtävien korjaaminen selkiytyy ja helpottuu, kun tehtävä korjataan kohta kohdalta. Pisteet siirtyvät lopuksi kaikille niille koeryhmän oppilaille, jotka ovat vastanneet kyseiseen kohtaan samalla tavalla. Taulukko huomioi jatkossa automaattisessa pisteityksessä myös isot ja pienet alkukirjaimet sekä erilaiset heittomerkit. Tämä tarkoittaa, että opettajan korjattavaksi jää jatkossa vähemmän kohtia kuin koekeväänä 2024.

Pisteiden antamista kehitetään Paperiseen kokeeseen verrattuna digikokeen korjaaminen on nopeampaa. Koejärjestelmä pisteittää automaattisesti kaikki

Yhdenmukaisen arvioinnin tueksi Valtakunnalliset kokeet tukevat opettajien arviointityötä tarjoamalla laajan näkemyksen oppilaiden osaamisesta suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Kokeet noudattavat opetussuunnitelman perusteita, ja niissä otetaan huomioon perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit. Kokeet tarjoavat maanlaajuista vertailudataa, jonka avulla opettaja saa tietää, miten omat oppilaat onnistuivat kokeessa muihin verrattuna. Digikoejärjestelmä mahdollistaa perinteisiä pdf-kokeita tarkemman ja vertailukelpoisemman datan keräämisen, sillä anonymisoidut pistetiedot tulevat SUKOLin tekemää tilastointia varten suoraan koejärjestelmästä.

Digitaaliset valtakunnalliset kokeet toimivat hyvänä työkaluna oppilaiden kielitaidon yhdenmukaisessa arvioinnissa, sillä koejärjestelmä mahdollistaa oppilaiden vastausten yhdenmukaisemman pisteittämisen koeryhmä- ja koulutasolla sekä maanlaajuisesti. Koejärjestelmä korjaa rakennetehtävässä automaattisesti samalla tavalla täysin oikein ja täysin väärin vastanneiden oppilaiden vastaukset. Lisäksi se korjaa

6

TEMPUS 3 / 2024

Kokeiden korjaamiseen käytettävä aika vähenee, koska järjestelmä tarkistaa ja pisteittää osan vastauksista automaattisesti.

VALTAKUNNALLISET KOKEET

kennetehtävää, jonka pisteitä ei jatkossa tarvitse erikseen tallentaa vaan koejärjestelmä tekee sen opettajan puolesta. Automaattinen pisteiden tallennus säästää opettajan aikaa.

Koejärjestelmässä on mahdollista käyttää myös velppejä eli muistilappuja avokysymysten ja kirjoitelman kommentoinnissa. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista, sillä riittää, että opettaja antaa vain pisteet oppilaille. Kirjoitelman kohdalla opettaja voi halutessaan kirjoittaa kommenttinsa erilliseen laatikkoon, joka on kirjoitelman lopussa. Automaattista tallennusta laajennetaan myös kommenttikenttään: jatkossa kirjoitelmien kommentit tallentuvat automaattisesti, mikä myös nopeuttaa korjaamista.

Helpotusta myös oppilaille

Ruutukaappaus koejärjestelmän korjausnäkymästä: esimerkki rakennetehtävän pistetaulukosta.

Ruutukaappaus koejärjestelmän korjausnäkymästä: esimerkki avokysymyksestä.

monivalinnat ja osan rakennetehtävän aukkotehtävistä. Myös rakennetehtävän alasvetovalikkotehtävät koejärjestelmä korjaa automaattisesti.

Opettajan korjattavaksi jäävät avokysymykset, osa rakennetehtävästä ja kirjoitelma. Opettajan on helppo säilyttää yhdenmukainen linja pisteityksessä, sillä kaikki vastaukset korjataan tehtävä kerrallaan – ei siis esimerkiksi koe tai sivu kerrallaan.

Opettaja selaa tehtävän vastauksia oppilas kerrallaan ja pisteittää ne tehtävän yläpuolelta löytyvän mallivastauksen mukaan.

Kirjoitustehtävässä mallivastauksen takana on kirjoitelman arvostelutaulukko. Kaikki tehtävän korjaamiseen tarvittava on siis samassa näkymässä.

Pisteiden antamista kehitetään kevään 2025 kokeita varten niin, että pisteet tallentuvat automaattisesti niitä kirjoitettaessa eikä opettajan tarvitse enää tallentaa niitä erillisestä painikkeesta. Sama automaattinen tallennus koskee myös ra-

Palautteen perusteella oppilaat ovat tyytyväisiä koejärjestelmän helppokäyttöisyyteen ja selkeyteen. Eri tehtävätyyppeihin vastaaminen koettiin pääosin helpoksi. Sekä opettajan että oppilaan kannalta koettiin hyväksi, että koejärjestelmän käyttöä voi harjoitella etukäteen harjoituskokeen avulla. Jatkossa harjoituskokeet ovat saatavilla kaikissa kielissä ja oppimäärissä tiettynä, ennalta määriteltynä aikana koekeväällä.

Palautteesta kävi myös ilmi, että oppilaan on helpompi hahmottaa digikoe kuin perinteinen pdf-koe, jossa on kaksi eri paperinippua eli tehtävät ja vastauslomakkeet. Myös tehostetun tuen oppilaat kokivat digitaalisen kokeen hyväksi, ja esimerkiksi hienomotorisista ongelmista ei ollut haittaa, koska koevastaukset kirjoitettiin näppäimistöllä eikä käsin.

Koejärjestelmää kehitetään myös oppilaiden näkökulmasta.

Muun muassa tehtäviin vastaamista kehitetään niin, että jatkossa oppilaiden ei tarvitse tallentaa vastauksiaan erillisestä painikkeesta vaan koejärjestelmä tallentaa automaattisesti heidän vastauksensa. Tämä estää vastausten katoamisen verkkoon liittyvissä ongelmatilanteissa.

Digikokeita pyritään jatkuvasti kehittämään saadun palautteen perusteella. Tavoitteenamme on, että digitaaliset valtakunnalliset kokeet ovat jatkossa entistä käyttäjäystävällisempiä ja aitoja vaihtoehtoja paperisen kokeen sijaan. Kannattaa rohkeasti kokeilla digikokeita tulevana koekeväänä!

DIGIKOKEIDEN AIKATAULU 2025 A-englanti: 7.4.–11.4.

A- ja B-ruotsi: 14.4.–22.4.

A-saksa ja A-ranska: 23.4.–30.4.

B-saksa, B-ranska ja B-espanja: 28.4.–5.5.

Muina aikoina kokeet voi järjestää paperisina koejärjestelmän tulostusominaisuutta hyödyntämällä tai A-englannissa ja B-ruotsissa myös perinteisiä pdf-kokeita käyttämällä. Kokeet voi tilata sukol.fi-sivuilta tammikuusta 2025 lähtien.

7

UUTTA: SELVITYS KIELTENOPETUKSEN TILASTA JA TULEVAISUUDESTA

Ehdotuksia kieltenopetuksen kehittämiseksi Kielivarannon vahvistamiseen tarvitaan pitkäjänteinen strategia ja laajaa yhteistyötä.

Teksti LEENA MARIA HEIKKOLA, JENNI ALISAARI, RAISA HARJU-AUTTI, MIKAELA BJÖRKLUND

M

iten käy kielten osaamisen ja opettajien työllisyyden tulevaisuudessa? Miten tämä vaikuttaa maamme kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja yleissivistyksen tasoon? 1990-luvun kulta-aikojen jälkeen muiden kielten kuin englannin opiskelu on vähentynyt. Toisen kotimaisen kielen ruotsin kielen taitotaso laskee, ja suomen osaamisessa on laajaa vaihtelua. Aiemmissa selvityksissä ehdotetuista kehittämistoimenpiteistä kuitenkin vain harva on toteutunut. Yksi toteutuneista on A1-kielen varhentaminen. Sen tavoitteena oli lisätä eri kielten opiskelua, mutta käytännössä A1-kieleksi valikoituu edelleen useimmin englanti.

Opettajat ja asiantuntijat ehdotusten taustalla Opetus- ja kulttuuriministeriö ja opetushallitus antoivat Ajatushautomo Magman kautta keväällä 2023 selvitysryhmällemme tehtäväksi kartoittaa kieltenopetuksen nykytilaa ja pohtia tulevaisuuden visioita. Selvityksen painopisteenä oli mahdolliset kieltenopetuksen kehittämiskohteet suomalaisissa kouluissa. Tarkastelimme selvityksessä laajasti kouluissa opetettavia eri kieliä, mutta erityishuomio oli toisessa kotimaisessa kielessä ja sen kielipoluissa perusopetuksesta kolmannelle asteelle ja työelämään. Aiempien raporttien perusteella myös englannin rooli otettiin erityiseen tarkasteluun.

Tarkastelimme selvityksessä kieltenopetuksen nykytilaa ja tulevaisuutta opettajien, kielikoulutuksen asiantuntijoiden ja kuntien sekä elinkeinoelämän näkökulmasta. Yhteensä 963 peruskoulun ja lukion opettajaa vastasi sähköiseen kyselyyn. Heistä yli puolet oli aineenopettajia ja noin joka viides luokanopettaja. Lisäksi vastaajissa oli erityisopettajia, opinto-ohjaajia, rehtoreita, koulunkäynninohjaajia, kieli- ja kulttuuriopettajia sekä valmistavan opetuksen opettajia. Aineenopettajista noin joka kolmas opetti muita kuin kieliaineita.

Vastaajista noin puolet opetti luokka-asteilla 1–6, noin 40 % yläkoulussa ja noin 30 % lukiossa (vastaajat saivat valita useita luokka-asteita). Suurin osa vastaajista työskenteli suomenkielisessä koulussa ja joka kymmenes ruotsinkielisessä koulussa.

Korkeakoulujen kieltenopettajien kyselyyn osallistui 167 vastaajaa, joista 77 % vastasi suomeksi, 15 % ruotsiksi ja 8 % englanniksi. Noin 80 % työskenteli suomenkielisessä korkeakoulussa ja noin 13 % ruotsinkielisessä korkeakoulussa. Eniten kyselyyn oli vastannut englannin kielen, ruotsin ja pohjoismaisten kielten sekä ruotsin ja suomen (äidinkielenä, toisena tai toisena kotimaisena kielenä) opettajia. Lisäksi kyselyyn vastasi ranskan,

8

TEMPUS 3 / 2024

saksan, venäjän, espanjan ja italian opettajia ja yksittäisiä muiden kielten opettajia.

Kumpaankin kyselyyn vastattiin eniten Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta. Vastaajat jakautuivat tasaisesti koko maahan lukuun ottamatta Ahvenanmaata, josta vastauksia ei saatu. Kyselyiden ohella aineistoa kerättiin etänä käydyissä keskusteluissa kuntasektorin ja elinkeinoelämän edustajien sekä kielikoulutuksen asiantuntijoiden kanssa. Viimeksi mainitut olivat alan tutkijoita, viittomakielen asiantuntijoita ja SUKOLin edustajia.

Keskustelut pohjautuivat kyselyissä esiin nousseisiin teemoihin. Sekä opettajat että eri alojen asiantuntijat olivat sitä mieltä, että kielivarantoa pitää vahvistaa ja laajentaa. Esittelemme alla tarkemmin näitä kehittämisehdotuksia.

Monikielisyyden arvostaminen Selvityksessä nousi vahvasti esiin, että monikielisyyden arvostaminen olisi tehtävä näkyväksi kaikilla yhteiskunnan ja koulutuksen alueilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja ammatillisesta täydennyskoulutuksesta vapaaseen sivistystyöhön.

Asenteet kieliä kohtaan olisivat jo lähtökohtaisesti positiivisemmat, mediassa ei viljeltäisi pakko-termistöä kielistä puhuttaessa, esimies tukisi kieltenopiskelua madaltamalla minimiryhmäkokoa ja asettamalla kielten tunteja ”hyvälle” kohtaa lukkaria eli ei aina päivän ekaksi tai vikaksi tunniksi.

(Lainaus selvityksen opettajahaastattelusta) Eri koulutusasteiden pedagogisiin sisältöihin tulisi lisätä kielikasvatuksellisia osioita. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan kaikkeen opettajankoulutukseen huomattavasti nykyistä enemmän kieliä ja kielitietoisuutta. Eri koulutusasteilla olisi hyvä tarkastella mahdollisuutta kielitaitoon perustuvan, henkilökohtaisen palkanlisän systemaattiseen ja yhdenmukaiseen maksamiseen opetushenkilöstölle, joka käyttää työssään aktiivisesti toista kotimaista kieltä tai vierasta kieltä.

Yksi mahdollisuus toteuttaa kielikasvatusta on luoda sille oma oppiaineensa, jonka tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit määritellään perusopetuksen ja toisen asteen opetussuunnitelmissa. Jo käytössä olevien Kielisalkun ja Kieliprofiilin laajempi hyödyntäminen helpottaisi jatkuvuutta nivelvaiheissa ja koulun vaihtuessa sekä tukisi epävirallisissa yhteyksissä hankitun kielitaidon tunnistamista ja tunnustamista.

Osaltaan kielten opiskelun kaventumiseen on vaikuttanut voimassa oleva korkeakoulujen todistusvalinta, jossa (erityi-

UUTTA: SELVITYS KIELTENOPETUKSEN TILASTA JA TULEVAISUUDESTA

sesti lyhyistä) kielistä saatavat pisteet ovat olleet matalat. Uusiutuvassa todistusvalinnassa huomioidaan myös muut kuin pitkänä opiskellut kieliaineet. Jää nähtäväksi, onko tällä vaikutusta koulujen kielitarjontaan ja oppilaiden valintoihin. Todistusvalintaa kehitettäessä voisi tarkastella mahdollisuutta nähdä englanti läpäisyaineena, jolloin varsinaiset pisteet tulisivat vain muista suoritetuista kielistä. Ylioppilastutkinnossa tulisi kiirehtiä suullisen kokeen saamista osaksi kielikokeita: tätä on suunniteltu jo monta vuosikymmentä, mutta englanninkielinen ylioppilastutkinto on ajanut tämän uudistuksen ohi.

Olisi tärkeää, että korkeakouluissa tuettaisiin kielten opiskelua sekä alhaisemmalla kielitaitotasolla, jolla opiskelijat voivat saavuttaa minimikielitaitovaatimukset, että edistyneemmällä taitotasolla, jotta opiskelijat voisivat edelleen kehittää omaa kielitaitoaan eri kielissä.

Monikielisyyden vahvistaminen Noin viidesosa peruskoulun ja lukion opettajista kertoi, ettei monikielisyyttä tueta kouluissa millään tavalla. Kuitenkin suurimmassa osassa kouluista oli opettajien mukaan monikielisiä oppilaita. Monikielisyyden vahvistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja selvityksessä nousi esiin useita keinoja tähän tarkoitukseen. Esimerkiksi oman äidinkielen opetus ja kielten sekä niiden osaamisen näkyväksi tekeminen koulussa koettiin tärkeäksi tekijäksi. Muita keinoja ovat muun muassa kielten käyttö rinnakkain, opetuskielen oppimisen tukeminen, kielitietoinen opetus ja tuettu opetus tai ohjaus omalla kielellä sekä toisinaan juhlat ja teemapäivät.

Käytännön tasolla kieltenopetuksen houkuttelevuutta voisi tukea esimerkiksi tarjoamalla lyhyempiä kielimoduuleja, joissa keskitytään erityisesti suulliseen kielitaitoon. Olisi hyvä pohtia, miten nykyiset vuosiviikkotuntimäärät voidaan jakaa mielekkäällä ja oppijaystävällisellä tavalla. Kansallisten vähemmistökielten asemaa kieltenopetuksessa olisi vahvistettava ja laadukkaan etäopetuksen menetelmiä kehitettävä. Omina äidinkielinä opetettavien kielten asemaa olisi vahvistettava sisällyttämällä ne oppiaineina perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Vapaavalinnaisten kielten valikoimaa voitaisiin laajentaa siten, että siihen sisällytettäisiin myös ne kielet, joita nykyisin opetetaan pääasiassa omina äidinkielinä virallisen tuntikehyksen ulkopuolella. Kieltenopetuksen jatkuminen eri koulutusasteiden välillä tulisi lisäksi varmistaa nykyistä paremmin. Lukiossa oppiaineet tulisi järjestää siten, etteivät kielten opinnot sulkisi pois opiskelijoiden mahdollisuutta valita muita tarvitsemiaan opintojaksoja.

Koulutuksen ja materiaalien kehittäminen Opetus- ja kasvatusalan koulutusta tulee kehittää huomattavasti kielellisesti vastuullisempaan suuntaan. Tulevien opettajien kielellistä osaamista tulee vahvistaa läpi opintojen, ja kielididaktiikan koulutusta tulee tarjota opettajankoulutuksessa tutkinto-ohjelmasta riippumatta kaikille opetus- ja kasvatusalan työtehtäviin valmistuville sekä täydennyskoulutuksena jo alalla työskenteleville. Kielididaktiikalla tarkoitamme kieltenopetukseen tarvittavia opetustaitoja ja sisällönhallintaa. Opettajaopiskelijoille on tarjottava kielikasvatuksen ja monikielisyyspedagogiikan opintoja, joissa kielten oppiminen

nähdään monikielisyyteen kasvamisena ja kaikki kielitaito arvokkaana resurssina. Näin vahvistetaan sekä opettajien että oppijoiden positiivista kielenoppijaminäkuvaa. Rehtoreiden koulutuksessa on oltava opintoja kielellisesti vastuullisen kouluyhteisön johtamisesta ja kieltenopetuksen merkityksestä.

Omien äidinkielten opettajien pätevöitymismahdollisuuksien puute on Suomessa tunnistettu, mutta niitä on tarjolla vain satunnaisesti hankkeiden puitteissa. Tarvitaan pysyviä ratkaisuja, jotta he voivat pätevöityä opettajiksi Suomessa. Kaiken kaikkiaan opettajien täydennyskoulutus olisi järjestettävä siten, että yksittäisten hankkeiden sijasta se kustannettaisiin osana opettajankoulutuksen perusrahoitusta. Lisäksi olisi hyödyllistä kehittää helposti saatavilla olevaa, tutkimukseen perustuvaa verkkokoulutusmateriaalia ja levittää kieltenopiskelua koskevaa tutkimusta opettajille ja suuremmalle yleisölle.

Kansallisella tasolla olisi kehitettävä ratkaisuja, joilla varmistetaan oppimateriaalien laatu, oikea-aikaisuus ja saatavuus kaikissa Suomessa opetettavissa kielissä. Tässä tulisi kiinnittää erityistä huomiota ruotsinkielisen oppimateriaalin kehittämiseen varsinkin pienemmissä kieliaineissa. Erityisesti kielirikasteiseen opetukseen tulisi kehittää materiaalia kuten käsikirjoja, jotka tukevat opettajia oman opetusmateriaalin suunnittelussa. Oppiaineista riippumatta kielellisen moninaisuuden näkymiseen tulisi panostaa opetusmateriaaleissa. Myös ammatillisessa koulutuksessa opetusmateriaaleja tulisi kehittää niin, että ne tukevat samanaikaisesti sekä sisällön että ammatissa tarvittavien kielten oppimista.

Kohti kansallista kielistrategiaa Aiempien selvitysten ja tämän aineiston pohjalta esitämme, että Suomeen tulee luoda kansallinen kielistrategia, jolla varmistetaan pitkän aikavälin lähestymistapa kielikoulutukseen.

Näin kieltenopetus ei olisi riippuvainen hallituskausista. Strategian suuntaviivojen olisi perustuttava toiminnallisen kielitaidon periaatteisiin. Pyykön (2017) ehdotuksen mukaisesti A1-kielenä tulisi opettaa muuta kieltä kuin englantia ja englanti voisi olla A2-kieli kaikille. A- ja B-kielten lisäksi olisi kehitettävä mahdollisuuksia opiskella useampia kieliä lyhyempinä jaksoina erityisesti toisen ja korkea-asteen koulutuksessa.

Kieltenopetuksen kehittäminen ei kuulu pelkästään kouluille ja opettajille, vaan se vaatii toimintakulttuurin muutoksia.

Kieltenopetuksen rahoitus ja resurssit tulee turvata kansallisella ja kunnallisella tasolla. Jatkotoimenpiteissä tulisi ottaa huomioon ruotsinkielisen opetuksen erityispiirteet.

Monipuolinen kielitaito on tärkeä yksilön kulttuurinen pääoma, ja kielten oppiminen on mahdollisuus kehittää itseään ja omaa identiteettiään. Monipuolisen kielivarannon turvaaminen on tärkeää myös Suomen turvallisuuden ja elinkeinoelämän tarpeiden täyttämisen näkökulmasta. Kielivarannon varmistaminen vaatii toimenpiteitä viimeistään nyt!

Aiempia selvityksiä: • Pyykkö, R. (2017). Monikielisyys vahvuudeksi. Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-535-8 • Vaarala, H., Riuttanen, S., Kyckling, E. & Karppinen, S. (2021). Kielivaranto. Nyt! Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) seuranta. https:// jyx.jyu.fi/handle/123456789/74416

9

KIELIVALINNAT

Koko kunnan kieliohjelma antaa juuret ja siivet Limingan kieliohjelma haastaa isommat kunnat.

Teksti ANNA HALME kuva SEPPO KOLEHMAINEN

S

ivistysjohtaja Päivi Mäki kertoo, että muutamassa vuodessa kymmenentuhannen asukkaan pohjoispohjanmaalaiseen Liminkaan on rakennettu kunnan kieliohjelma ja kaksikielisen suomi–englanti-opetuksen polku esiopetuksesta lukion loppuun. Kunnan strategiassa kansainvälisyys ja matkailu nähdään elinvoimaa vahvistavina tekijöinä, ja osana kansainvälistymissuunnitelmaa on kieliohjelma, jonka otsikkona on ”Limingasta juuret ja siivet”. Mäki on taustaltaan ruotsin, englannin ja espanjan opettaja, ja hän on kotoisin Torniolaaksosta.

LIMINKA JA SEN OPPILAITOKSET LIMINKA sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, noin 15 minuutin ajomatkan päässä Oulusta etelään.

KUNNAN asukasluku on 10 240.

ASUKKAISTA noin 40 % on alle 19-vuotiaita.

ESKAREITA, peruskoululaisia ja lukiolaisia on 2 640.

PERUSOPETUS järjestetään kahdessa noin tuhannen oppilaan yhtenäiskoulussa ja yhdessä alakoulussa.

LIMINGASSA on Suomen kahdeksanneksi koulutetuimmat kuntalaiset.

LIMINKA on Suomen viidenneksi lukevin kunta.

LIMINGANLAHDEN koulu on kunnan keskustaajamassa sijaitseva noin 1 100 oppilaan koulu, jossa opiskelee vuosiluokkien 1–9 ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita. Ojanperän koulussa on noin 300 perusopetuksen ja esiopetuksen oppilasta, ja kouluun sijoittuu vuosiluokilla 1–6 laajamittainen kaksikielinen opetus, jossa osa opetuksesta on englannin kielellä. Tupoksen koulu sijaitsee Limingan kunnan Tupoksen kylässä, noin seitsemän kilometrin päässä Limingan kuntakeskuksesta. Koulussa on vajaa 800 oppilasta vuosiluokilla 1–9. Limingan lukio on Pohjois-Suomen ainoa lukio, joka tarjoaa kaksikielistä lukio-opetusta (suomi–englanti) suomalaisen lukio-opetussuunnitelman mukaan.

10

TEMPUS 3 / 2024

Kuntalaiskysely kieliohjelman perustana Limingan kieliohjelma on laadittu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja edelleen vapaan sivistystyön kautta työikäisiin ja ikäihmisiin etenevänä jatkumona. Kieliohjelma perustuu kuntalaiskyselyyn, jota jaettiin kunnan verkkosivuilla ja Wilmassa. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa, mitä toiveita oppilailla ja muilla kuntalaisilla oli ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, vapaaehtoiseksi A2-kieleksi ja yläkoulussa alkaviksi B2-kieliksi. Lisäksi pyydettiin ideoita Lakeuden kansalaisopiston kielitarjontaan.

Vapaaehtoisiksi A-kieliksi toivottiin espanjaa, saksaa ja venäjää ja yläkoulun valinnaiskieliksi saksaa ja ranskaa. Heti ensimmäisenä toteutusvuonna kieliohjelmaan lisättiin B2-espanja, koska oppilaat toivoivat sitä niin paljon.

Vastausten perusteella aloitettiin kieliohjelman työstäminen, johon osallistui kasvattajia ja opettajia varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, lukiosta ja vapaasta sivistystyöstä.

Sivistysjohtaja toimi ryhmän puheenjohtajana. Kieliohjelma vietiin Limingan sivistys- ja hyvinvointilautakuntaan, jossa se hyväksyttiin 2020.

Päivi Mäki kertoo, että kieliohjelmaan on kirjattu elämänkaaren mukaisesti tavoitteet alle 6-vuotiaiden, eskareiden, peruskoululaisten, lukiolaisten, työikäisten ja ikäihmisten kielen oppimiseen. Kieliohjelman tarkoituksena on tuottaa kuntalaisille laaja ja monipuolinen kielitaito. Kieliohjelmassa kuvataan vieraat kielet, toinen kotimainen kieli ruotsi, kielirikasteinen ja kaksikielinen opetus sekä oppilaan oman äidinkielen opetus.

Kieliohjelmassa varmistetaan jatkumo lukioon, ja vuonna 2020 siihen sisällytettiin myös vapaan sivistystyön kielitarjonta. Kuntalaiskyselyn vastaajat toivoivat kansalaisopistoon kursseja, joissa yhdistyvät kieli ja kulttuuri kuten ruoanlaitto, kielialueen matkailu ja musiikki. Mäki pahoittelee, että valtionosuuksien roiman pienenemisen takia kansalaisopiston kielitarjonnasta on jouduttu alkaneena lukuvuonna luopumaan.

KIELIVALINNAT

Limingasta juuret ja siivet Kyselyssä kuntalaiset toivoivat ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin lisäksi ruotsia. Vapaaehtoisiksi A-kieliksi toivottiin espanjaa, saksaa ja venäjää ja yläkoulun valinnaiskieliksi saksaa ja ranskaa. Heti ensimmäisenä toteutusvuonna kieliohjelmaan lisättiin B2-espanja, koska oppilaat toivoivat sitä niin paljon. Päivi Mäen mukaan vapaaehtoisista ja valinnaisista kielistä kaikki muut paitsi ranska ovat toteutuneet – tosin viime lukuvuodesta lähtien A2-venäjää ei ole valittu maailmantilanteen synnyttämien kielteisten asenteiden takia.

Ensimmäisenä vieraana kielenä Limingassa on toteutunut vain englanti. A1-ruotsiin ei ole saatu minimiryhmäkoon vaatimaa 12 oppilasta. Mäki korostaa, että A1-ruotsin kieliryhmien syntymiseksi on tehtävä perehdytystä jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. ”Koska kunnassa on osana kieliohjelmaa rakennettu kaksikielistä suomi-englanti-polkua, voimavarat ovat menneet tähän kehittämiseen. Nyt kaksikielisen opetuksen polku toteutuu esiopetuksesta lukioon, joten on aika alkaa panostaa myös ruotsiin”, Mäki sanoo.

Yhtenä ideana on löytää jostakin Pohjois-Ruotsin kunnasta kumppani, jonka esiopetusyksiköiden kanssa Limingan esiopetusryhmät voisivat tehdä yhteistyötä kuten vastavuoroisia vierailuja ja muuta yhteydenpitoa. Ruotsiin on Limingasta matkaa alle 200 kilometriä. ”Kielisuihkutukset esiopetuksessa ovat hyvä keino lisätä ruotsin kielen tunnettuutta.

Kielirikasteinen suomi–ruotsi-opetus esiopetuksessa lisäisi varmasti kiinnostusta toisen kotimaisen kielen opiskeluun A1-kielenä”, Mäki pohtii.

”Kieliryhmiä on syntynyt hyvin, joten ei ole ollut erityistä tarvetta edistää esimerkiksi A2-kielten valintoja kerhojen avulla”, Mäki sanoo.

Päivi Mäki on ollut mukana suunnittelemassa Limingan kieliohjelmaa.

Mäki kertoo, että espanjanryhmiä syntyy yleensä useita eri kouluihin ja muiden kieliryhmien muodostamisessa koulut tekevät yhteistyötä: ”Kielten tunnit sijoitetaan eri koulujen lukujärjestyksiin samaan aikaan. Näin oppilaat voivat käydä naapurikoulunkin kieliryhmissä. Kuljetukset järjestyvät perheille maksutta kunnan koulukuljetusten ja palveluliikenteen autoissa.”

taan on palkattu koordinaattori, ja toiminta on synkronoitu koulukuljetusten kanssa. Harrastava Liminka HaLi -mallissa tarjolla on muun muassa kielikerhoja, esimerkiksi kiinan kielen kerhoja, joissa on kieliopintojen lisäksi valmistettu kiinalaista ruokaa sekä tutustuttu kiinalaiseen käsityöperinteeseen ja Kiinan kulttuuriin. Yläkoulun puolella on toteutunut useana vuonna englannin kielen ja kansainvälisyyden kerho, jossa on ollut painotus englanninkielisen maailman kulttuurissa. ”Kieliryhmiä on syntynyt hyvin, joten ei ole ollut erityistä tarvetta edistää esimerkiksi A2-kielten valintoja kerhojen avulla”, Mäki sanoo. ”HaLi-hankkeen kielikerhojen ideana on jatkossakin tutustuttaa oppilaita eksoottisempiin kieliin, joita ei ole kunnan kieliohjelmassa, ja vahvistaa kotikansainvälisyyttä tutustumalla eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevien koulukavereiden omiin äidinkieliin.”

Kaksikielistä opetusta ja harrastamisen mallia Kaksikielistä suomi–englanti-opetusta on Limingassa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Suomen ja englannin yhdistelmä toteutuu laajamittaisena kaksikielisenä opetuksena luokilla 1–6 Ojanperän koulussa. Kielirikasteista opetusta tarjotaan kaikissa esiopetusryhmissä, Liminganlahden koulun luokilla 7–9 ja Limingan lukiossa.

Päivi Mäki toteaa, että kaksikielistä opetusta on mahdollista toteuttaa pienessäkin kunnassa, kun tahtoa on, ja tästä Liminka on elävä esimerkki.

Lisäksi Limingassa panostetaan niin sanottuun harrastamisen Suomen malliin, jossa koululaiset siirtyvät suoraan opetuksen päätyttyä kerhoihin harrastamaan. Kerhotoimin-

Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki osallistui yhtenä jäsenenä SUKOLin tämänvuotiseen kielitaitopaneeliin, joka järjestettiin 7.5.2024 aiheesta Miten koulutuksellista tasa-arvoa voidaan kehittää kunnissa ja koulutuksen rakenteissa.

11

UUTTA TUTKIMUSTA

Miten kehittää kielitietoisuutta?

Väitöstutkimuksessa todettiin, että sanastotestejä voi käyttää kielitietoisuuden kehittämiseen, sillä sanaston tunnistustaito vaikuttaa kaikkiin kielitaidon osa-alueisiin.

Teksti MARJA-LEENA NIITEMAA

K

uluvan vuoden helmikuussa puolustin Turun yliopistossa väitöstutkimustani. Sen keskeisenä kysymyksenä oli muun muassa tutkia, miten sanaston tunnistustaito vaikuttaa verkkosanakirjojen ja konekääntäjän käyttöön täydennys- ja oikolukutehtävissä sekä perinteisissä kirjoitelmissa. Tutkimukseni sanastotestit suoritettiin perinteisesti kynällä ja paperilla. Kirjoittamistehtävät tehtiin tietokoneilla, joihin oli asennettu videointiohjelma suoritusprosessin havainnointia varten. Tutkimuksen aikana tulin ajatelleeksi, että kahta käyttämääni sanastotestiä voisi hyödyntää opetustyössä kielitietoisuuden kehittämiseen. Ensimmäinen testaa sanamerkitysten ymmärtämistä ja toinen sanojen tuottamista.

Sanamerkitysten tunnistaminen Aiempien tutkimusten mukaan oppijan kyky tunnistaa sanoja vaikuttaa kaikkiin englannin taidon osa-alueisiin. Mitä enemmän sanoja ymmärtää, sitä paremmin niitä pystyy käyttämään eri tilanteissa. Valtaosa kansainvälisen sanastotutkimuksen tuloksista perustuu The Vocabulary Levels Testiin (jatkossa VLT, https://www.norbertschmitt.co.uk/vocabulary-resources). Se mittaa englannin sanojen ymmärtämistä eri vaikeusasteilla alkaen helpoista sanoista, jotka ovat kahden ja kolmen tuhannen yleisimmin käytetyn sanan joukossa, ja päätyen harvemmin käytettyihin sanoihin. VLT testaa myös sivistyssanoja, joista osa on lukiolaisille tuttuja kuten biology tai psychology. Monia merkityksiä voi päätellä äidinkielisen vastineen kautta, esimerkiksi license tai orientation.

Testin jokaisessa osiossa on kymmenen sanaryhmää, joissa on kuusi sanaa ja kolme määritelmää tai synonyymiä. Tehtävänä on löytää samaa merkitsevät parit. Seuraavassa on esimerkki harvinaisten sanojen osiosta. Koska sitä on testattu harvoin lukioikäisillä, päätin ottaa sen mukaan omaan tutkimukseeni:

1 blaspheme 2 endorse 3 nurture 4 skid 5 squint 6 straggle

12

TEMPUS 3 / 2024

slip or slide give care and food speak badly about God

Testin kokonaispistemäärä on 150. Ensimmäisellä kerralla koehenkilöt tunnistivat keskimäärin 61 % sanoista eli 36–37 sanaa. Toisena vuonna tulos nousi 6,5 prosenttiyksikköä noin 40 sanaan. Erot oppilaiden pisteissä olivat yllättävän suuret.

Parhaat suoritukset hipoivat maksimia, kun taas heikoimmat jäivät noin 30 pisteeseen eli viidesosaan maksimista. Tuloksiin saattoi vaikuttaa motivaation puute, sillä koehenkilöt tiesivät, ettei niitä käytetä englannin kurssien arviointiin. Tasoerot olivat suurimmat harvinaisia sanoja testattaessa.

Tulokset osoittavat, että sanamerkitysten tunnistustaito on suoraan verrannollinen sekä testien pisteisiin että kykyyn käyttää digitaalisia apuvälineitä.

Sanasto ja apuvälineiden käyttö Tulokset osoittavat, että sanamerkitysten tunnistustaito on suoraan verrannollinen sekä testien pisteisiin että kykyyn käyttää digitaalisia apuvälineitä. Mitä korkeammat pisteet VLT:ssä, sitä paremmin oppija pystyy hyödyntämään verkkosanakirjoja ja muita lähteitä erityyppisissä tehtävissä. Verkkosanakirjojen käyttö vaatii monipuolisia luku- ja tiedonhakutaitoja sekä kykyä arvioida hakutuloksia. Tunnistustesteissä menestyvät lukiolaiset osasivat käyttää myös harvinaisia sanoja sopivassa suhteessa ja oikeissa yhteyksissä, kun taas heikot pisteet saanut oppija saattoi käyttää yhtä harvinaista sanaa, joka ei sopinut asiayhteyteen tai tekstilajiin. Verkkosanakirjojen käyttöä olisi hyvä harjoitella yhdessä kielitunneilla.

Niillä opiskelijoilla, joiden pisteet alittivat 60 %, verkkosanakirjojen käyttö oli tehotonta varsinkin, jos sanalla on monia merkityksiä molemmissa kielissä. Talouselämää käsittelevässä täydennystehtävässä oli vaikeuksia löytää vastine sanalle ”sijoitus”; kun oletettu vastaus oli investment, valittiinkin placement. Tuottamistehtävässä tarvittiin substantiivia ”aine” sekä merkityksessä ”kouluaine” (subject) että ”kirjoitelma” (composition, essay). Moni sanastotaidoiltaan heikko oppija valitsi vaihtoehdon material. Samat oppijat eivät usein edes ryhtyneet etsimään tietoa. Kun tarvittiin sanaa funds, kirjoitettiin moneys. Tämä esimerkki kertoo, että ymmärrys tekstilajista on myös yhteydessä sanaston tunnistustaitoon.

UUTTA TUTKIMUSTA

Kirjoitelmia laadittaessa sai käyttää apuna konekääntäjää, mutta siihen turvauduttiin melko harvoin. Yleisin apuväline oli Google Translate. Jos opiskelijalla oli hyvät VLT-pisteet, hän saattoi vertailla omaa virkettään konekääntäjän tuotokseen mutta ei yleensä käyttänyt sitä. Kyse oli siis lähinnä tarkistuksista. Konekäännöksen arviointi vaatii myös hyvää sanojen tunnistustaitoa ja kykyä arvioida tekstiä kriittisesti. Yksi kirjoittaja halusi kertoa suorittavansa ylioppilaskirjoitukset syksyllä. Google Translate tarjosi: ”I am going to write a fall in the matriculation examination.” Toinen halusi opiskella insinööriksi, johon käännöskone ehdotti: ”I read myself engineer.”

Konekäännökset useimmiten hyväksyttiin välittömästi, mikä näkyi kirjoitusprosessin videoinnissa. Samoilla kirjoittajilla oli myös tapana kääntää sanatarkasti suomesta englantiin, esimerkiksi student writings (”ylioppilaskirjoitukset”) tai I will write math (”aion kirjoittaa matematiikan”).

VLT on yleispätevä testi, joka ei pohjaudu käytettyyn oppimateriaaliin. Niinpä sitä voisi käyttää koulussa lukiolaisten lisäksi ainakin yläkoulun viimeisellä luokalla. Tarkistus on nopeaa opettajan antaessa oikeat vastaukset. Oppilaat voivat itse laskea, montako prosenttia oma pistemäärä on maksimista.

Tutkimuksen aikana tulin ajatelleeksi, että kahta käyttämääni sanastotestiä voisi hyödyntää opetustyössä kielitietoisuuden kehittämiseen.

Sanaston koko VLT-pisteiden perusteella voi arvioida, montako englannin sanaa oppija todennäköisesti ymmärtää. Laskukaava perustuu ajatukseen sanaperheistä kuten house, housing, household, housekeeping, warehouse, guesthouse ja oletukseen, että keskimäärin sanaperheessä on kolme sanaa. Laskukaava ja englanninkieliset ohjeet sanaston koon mittaamiseen ovat väitöskirjassani kohdassa Appendix C, s. 77 (https://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-29-9598-1). Lasku on melko työläs, mutta sanaston koosta kiinnostunut oppilas voi laskea sen itse ohjeiden mukaan. Paul Meara, sanastotutkimuksen veteraani, on arvioinut, että englannin oppija pystyisi käyttämään aktiivisesti 50–75 % sanoista, joiden merkityksen hän tunnistaa. Heikoilla pisteillä opiskelija pystyisi tuottamaan noin 3 000 sanaa, kun taas huippupisteillä voisi sujuvasti käyttää 12 000–18 000 sanaa.

Sanaston tunnistusta voisi harjoitella yhteisesti myös koulussa. Suosittelen YK:n ruokaohjelman tuottamaa ilmaista Freerice-peliä, jossa valitaan neljästä vaihtoehdosta synonyymi viidennelle sanalle (https://unric.org/en/freerice/). Peli sopii hyvin pienryhmille, joissa vaikeita sanoja voi pohtia yhteisesti. Freerice-pelissä korostuu ajatus, että hyvän kielitaidon hankkiminen on merkityksellistä maailmanlaajuisestikin: pelissä oikeista osumista sataa yksi riisinjyvä YK:n maailman ruokaohjelman laariin. Sen kautta lähtee ruoka-apua yli 90 miljoonalle ihmiselle vuosittain. Harjoittelukierrosten jälkeen voitaisiin järjestää kilpailuja opetusryhmien tai koulujen välillä avustusten määristä. Pelaamisen voisi yhdistää myös

muiden oppiaineiden kursseihin, joissa käsitellään maapallon ongelmia.

Sanojen tuottaminen Mittasin sanojen tuottamista lukion ensimmäisenä ja toisena vuonna Lex30-assosiaatiotestin eri versioilla (https://www. lognostics.co.uk/tools/index.htm). Testissä on kolmekymmentä ärsykesanaa. Tehtävänä on reagoida niihin kirjoittamalla tyhjille viivoille neljä ensimmäiseksi mieleen tullutta sanaa. Ärsykesanat ovat tavallisia sanoja. Tutkimusten mukaan niihin yleensä reagoidaan käyttämällä harvinaisempaa sanastoa.

Esimerkkisanaan dirty assosioidaan usein sanat disgusting, clean, soiled, stain.

Vastaukset pisteitetään siten, että erisnimet, numeraalit sekä sanat, jotka kuuluvat tuhannen yleisimmin käytetyn sanan joukkoon, saavat nollan. Kaikki muut vaihtoehdot tuovat yhden pisteen. Esimerkissämme vain clean saa nollan. Harvinaisin sana on soiled. Ennen tutkimuksen aloittamista kokeilin tätä testiä luokassa ja pisteitin tulokset itse. Monet oppilaat tulivat ihmettelemään heikkoja pisteitään, vaikka kaikki kohdat oli täytetty. Heille oli siis tullut mieleen pelkästään tavallisimpia sanoja.

Lex30-testi on hyvä harjoite neljän oppilaan ryhmälle. Jokainen voi ehdottaa assosiaatioitaan, vaikka lopulliset päätökset tehdäänkin yhdessä. Testi on saatavilla myös sähköisesti. Suosittelen kuitenkin paperiversiota. Nimenomaan tarkistusvaihe kehittää kielitietoisuutta, kun ryhmä yhdessä tarkistaa, kuinka yleisiä tai harvinaisia sanoja he ovat käyttäneet. Tarkistus sujuu helposti tietokoneella käyttämällä Compleat Lexical Tutor -sivustoa (https://www.lextutor.ca). Aluksi opettaja päättää, mikä referenssikorpus valitaan etusivun ylälaidasta. Itselläni oli tapana käyttää ylintä vaihtoehtoa, joka kattaa hyvin sekä kielialueet että frekvenssit (BNC-COCA 1–25K, Paul Nation).

Opettajan kannattaa näyttää, mihin testisanat kirjoitetaan, ja selittää, että ohjelman analyysissa K1-merkinnän saavat sanat tuottavat nolla pistettä ja kaikki muut yhden pisteen. Tässä yhteydessä voi harjoitella verkkosanakirjojen käyttöä ja kiinnittää erityistä huomiota sanoihin, joilla on useita merkityksiä.

Omaehtoinen oppiminen Tutkimukseni vahvistaa aiempia tuloksia, joiden mukaan englannin kielen käyttäminen harrastuksissa saattaa laajentaa sanavarastoa. Analyysit osoittavat, että englannin sanojen ymmärtäminen ja tuottaminen kehittyvät tehokkaimmin, jos harrastaminen on pitkäkestoista ja säännöllistä ja sisältää aktiivista havainnointia, muistamista ja ongelmanratkaisua.

Tällaisia toimintoja ovat ainakin lukeminen ja sanastollisesti vaativien videopelien pelaaminen. Tässä liikutaan oppijan yksityisalueella, joten opettajan rooli on kannustaa käyttämään kieltä aina kun se on mahdollista.

Kirjoittaja Marja-Leena Niitemaa Marja-Leena Niitemaan väitöskirja Complexities of competence: A study on Finnish upper-secondary school students’ lexical development and use of L2 English tarkistettiin Turun yliopistossa 2024. Väitöskirja on luettavissa: https://urn.fi/URN: ISBN:978-951-29-9598-1.

13

KIELET TYÖELÄMÄSSÄ

Mitä hyötyä kielistä on?

Kieliasiantuntijoiden lähettiläät tuovat terveisiä työelämästä luokkahuoneisiin.

Teksti ANNA HALME kuvat PÄIVI FRANZON, KIRSI LUSTIG

K

ieliasiantuntijoiden lähettilästoiminta syntyi SUKOLin ja Kieliasiantuntijat ry:n yhteistyön tuloksena. Järjestöt tekevät yhdessä vaikuttamistyötä, ja vuonna 2023 heräsi halu kokeilla muutakin konkreettista yhteistä toimintaa. Kieliasiantuntijat ry on ammattijärjestö monikielisen viestinnän, kielten, kääntämisen ja tulkkauksen asiantuntijoille. Lähettilästoiminnassa kieliasiantuntijat pääsevät tapaamaan mahdollisia tulevia kollegojaan ja saavat kosketuksen kieltenopetukseen oppilaitoksissa. Kieltenopettajat puolestaan voivat hyödyntää lähettiläiden vierailuja eri tavoin. Toimintaan osallistuneet opettajat ovat kertoneet vierailuista muun muassa seuraavaa: Opiskelijoiden on hyvä kuulla, mitä muuta voi tehdä kuin opettaa, jos on opiskellut kieliä, ja kuinka monenlaisia polkuja on olemassa oman näköiseen työhön ja elämään.

Kielilähettiläs tuo opiskelijoille virkistäviä ja aitoja terveisiä työelämästä ja osoittaa, miten tärkeä osa ammattitaidosta kielitaito on.

Opiskelijat saavat aitoa ja ajanmukaista tietoa, mihin voi sijoittua opiskelemalla kieliä.

Kieliasiantuntijoiden lähettiläitä välitettiin kielten tunneille ensimmäistä kertaa syksyllä 2023. Lähettiläitä oli 24 eri puolilta Keski- ja Etelä-Suomea. Valitettavasti aivan pohjoisimmasta Suomesta lähettiläitä ei saatu mukaan, mutta opettajille tarjottiin vaihtoehtona etävierailuja. Toiminta herättikin opettajien kiinnostusta – parin kuukauden aikana viitisenkymmentä kieltenopettajaa otti yhteyttä ja pyysi lähettiläiden yhteystietoja. Toteutuneiden vierailujen lukumäärästä ei valitettavasti saatu tarkkoja tietoja, mutta palaute toiminnasta oli hyvää.

Opettajapalautteessa kysyttiin, mikä saisi tilaamaan lähettilään uudestaan tai miten toimintaa voisi kehittää. Vastauksista kerätään vinkit jatkoa varten. Opettajat ideoivat muun muassa näin: Haluaisin tehdä kielilähettilään vierailusta vakio-osan lukion englannin työelämäteemaiselle opintojaksolle.

Mielestäni oli hyvä idea, kun lähettiläs pyysi opiskelijoita keksimään etukäteen kysymyksiä hänelle. Näiden kysymysten pohjalta hän laati esityksensä. Oli myös hyvä, että lähettiläs oli kirjoittanut hyvän kuvauksen itsestään, jonka voi näyttää opiskelijoille, jotta heidän oli helpompi keksiä kysyttävää lisää.

Oli juuri sopivaa valinnaisen kurssille, jonne pääasiassa hakeutuu kielistä kiinnostuneita oppilaita. Luentomaisuus ei toiminut niille, joita kiinnosti vähemmän. Ehkä jotain toiminnallista/pelillistä?

14

TEMPUS 3 / 2024

Vaihtelua tunnille

perusopetuksen

valinnaisenglannin

Kirsi Lustig tilasi lähettilään 9. luokan valinnaisenglannin tunnille lahtelaiseen Kivimaan peruskouluun. ”Meillä oli kolme ryhmää, jotka otimme kaikki yhteen tilaan. Yhteensä oppilaita oli 61”, Kirsi kertoo. Hän muistelee, että sopivan lähettilään löytäminen oli helppoa paikkakunnan ja kielten perusteella: ”Valitsin lähettilään sijainnin mukaan, eli lähimpänä oli Hämeenlinna. Oma mielenkiinto oli myös saksan kielessä, ja se löytyi tämän lähettilään kielitaitolistalta. Ensimmäinen, johon otin yhteyttä, vastasi ja oli innokkaana tulossa vierailulle.” Järjestelyt ja yhteydenpito sujuivat hyvin, ja luokalta lähetettiin kysymyksiä lähettiläälle etukäteen.

Valinnaiskurssi on tarkoitettu lukioon suuntaaville ja kielenopiskelusta kiinnostuneille oppilaille, mutta lukujärjestysteknisistä syistä sen saattavat valita sellaisetkin oppilaat, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita vaan ennemminkin tarvitsevat kieliopinnoissaan vahvistusta ja kertausta. Kirsi pahoittelee, että tämä ei useinkaan korreloi opiskelumotivaa-

Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Hanna Lindroos vieraili kieliasiantuntijalähettiläänä Kuusankosken lukiossa.

KIELET TYÖELÄMÄSSÄ

tion kanssa: ”Osaa oppilasta ei oikein jaksanut kiinnostaa, ja seurauksena alkoi supattelu kaverin kanssa. Iso kiitos ansioituneelle lähettiläälle, joka rohkeasti lähti esittelemään työnkuvaansa peruskoululaisille eikä hätkähtänyt, vaikkei vastaanotto ollutkaan kaikkien osalta parasta mahdollista!”

Kirsi olisi ehdottomasti kiinnostunut tilaamaan lähettilään uudestaankin. ”Juuri noille 8. ja 9. luokan valinnaiskursseille on kiva saada muutakin ohjelmaa kuin vain saman tutun open höpinää ja keksimiä tehtäviä. Aivan mahtavaa, että on tällainen koululle ilmainen toiminta, jonka voi vain tilata ja joka ei vaadi opettajalta suurta etukäteisvalmistelua tai muuta vaivannäköä”, hän sanoo. Hän pohtii, että jatkossa vierailun yhteyteen voisi kehittää kiertopistetyöskentelyä tai muuta toiminnallista. ”Uskon, että ne oppilaat, joita kielet ja niiden parissa työskentely kiinnostaa, saivat ajatuksia ja erilaisia näkökulmia tulevaisuuden varalle”, Kirsi painottaa.

PIRISTYSTÄ OPETTAJILLE Kirsi nosti esiin, että kieliasiantuntijan vierailu toi uusia ajatuksia myös valinnaiskurssien opettajille: ”Kiinnosti, että mitä muuta kuin opettajan hommia sitä voisi kieltenmaisteri tehdäkään. Sain vahvistusta sille, että omalla tutkinnolla voi tehdä monenlaisia töitä.

Helposti ajattelee, että olen vain ope enkä muuta osaa tai muuhun pysty. Pidin myös erityisesti lähettilään aidosta palautteesta: Hän oli joskus ollut lyhemmän ajan kielenopettajan tehtävissä peruskoulussa ja todennut, että se ei ole hänen paikkansa mutta hän arvostaa niitä, jotka sitä työtä tekevät.”

Kielimyönteisyyttä ja työelämää lukiolaisten koulupäivään Päivi Franzonin kokemukset kieliasiantuntijan vierailusta ovat Kuusankosken lukiosta kahden eri abikurssiryhmän tunneilta. Hänenkin mie-

Kivimaan peruskoulun 9.-luokkalaisia kuuntelemassa kieliasiantuntijalähettilästä.

lestään yhteydenotto ja vierailun järjestäminen oli helppoa: ”Sain kattavan listan, ja käännöstiede- ja informaatiotiedetaustalta kirjastonjohtajaksi päätynyt Hanna Lindroos nousi heti ykköstoiveeksi listan henkilöistä kieli- ja viestintäaineen vierailijaksi. Yhteinen aikakin löytyi helposti.” Päivi kertoo, että hän aikoo ilman muuta jatkossakin hyödyntää tätä mahdollisuutta, sillä vierailuun liittyvä logistiikka oli ongelmaton järjestää.

Kieliasiantuntija oli lähettänyt ennalta Päiville kuvauksen opiskelu- ja työelämäpolustaan. ”Opiskelijat saivat sen perusteella esittää kysymyksiä, jotka kokosin, niputin teemakokonaisuuksiksi ja lähetin hänelle”, Päivi muistelee.

Lähettiläs oli valmistellut diat, joilla hän kävi läpi eri teemoista tulleita kysymyksiä. ”Vierailu ei niinkään ollut luento vaan yhden mahdollisen – ja kiinnostavan monipolvisen – urapolun esittely”, Päivi tähdentää. Opiskelijat esittivät jonkin verran kysymyksiä esityksen jälkeenkin, mutta pääosin etukäteen kerätyt kysymykset toimivat hyvin tyhjentävästi. ”Tuota osaa voisi muokata aktiivisemmaksi niin, että kysymykset mietittäisiin etukäteen mutta että ne esitettäisiin vasta livetilanteessa. Toisaalta silloin kielilähettiläs ei voisi valmistautua keräämään havainnol-

listavaa visuaalista materiaalia dioille kuten nyt”, Päivi pohtii.

Päivin mukaan vierailu oli opiskelijoille mieluisa: ”Mikä tahansa poikkeama opettajan kanssa vietetystä oppituntiarjesta elävöittää koulupäivää, mutta lähettilään vierailussa he kokivat erityisen kiinnostavana ja omalta kannaltaan rauhoittavanakin sen, että heti valmistumisen jälkeen ei tarvitse tietää, mihin eläkeputkeen haluaa sijoittua. Että esimerkiksi kieli- ja viestintäopintoja voi hyödyntää monella eri alalla julkishallinnosta yrityselämään. Ja että aina voi kouluttautua lisää.”

Päivi oli tyytyväinen vierailuun, joka lisäsi kielimyönteisyyttä lukiolaisten koulupäivään. Kuusankosken lukiolaisille kieliasiantuntijalähettiläs toi hienon ja realistisen tuulahduksen oikeasta työelämästä. Se kun saattaa välillä jäädä piiloon abivuonna, jota värittää ylioppilastutkintoon valmistautuminen.

KIINNOSTUITKO? Lähettiläät ovat taas tilattavissa syksyllä 2024! Tarkista syksyn jäsenkirjeet tai kysy: anna.halme@ sukol.fi.

15

SUKOL TOIMII

Kurkistus SUKOLin toimistoon SUKOLin toimiston väki esittäytyy.

Teksti SALLA KOSUNEN kuvat SUKOL ry ja HELSINGIN KAUPUNKI

S

UKOLin toimisto sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa Ratamestarinkadulla, kivenheiton päässä Pasilan juna-asemalta ja Messukeskukselta. Toimistolla huolehditaan liiton toiminnan sujuvuudesta. Siellä suunnitellaan ja tuotetaan tulevia tapahtumia, julkaisuja ja koulutuksia sekä toimitetaan Tempus-lehteä ja 9. luokan valtakunnallisia kokeita. Toimistolta käsin myös autetaan jäseniä erilaisissa jäsenyyteen liittyvissä kysymyksissä. Ratamestarinkadun kokoustilat toimivat tapahtumapaikkana erilaisille liiton tilaisuuksille kuten hallituksen ja työryhmien kokouksille ja jokasyksyiselle liittokokoukselle.

Toimistolla työskentelee arkisin kolme henkilöä: toiminnanjohtaja Anna Halme, projekti- ja koulutussihteeri Jenna Latvala-Suominen ja jäsen- ja taloussihteeri Salla Kosunen.

Toiminnanjohtaja Anna hoitaa liiton toimintaa ja taloutta ja huolehtii hallituksen ja työvaliokunnan päätösten toimeenpanosta. Hän myös suunnittelee toiminnan kehittämistä liiton strategian pohjalta. Viestintä on keskeinen osa Annan työtä: hän toimii Tempuksen toimitussihteerinä ja vastaa SUKOLin tiedotuksesta verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi Anna osallistuu esimerkiksi liiton kannanottojen laatimiseen sekä 9. luokan valtakunnallisen kokeen kehittämiseen.

Parasta työssäni: Järjestötyössä parasta on, että saa tehdä työtä jäsenten hyväksi. On mahtavaa, että työnantajani SUKOL toimii tärkeiden asioiden kuten monikielisyyden ja kansainvälisyyden puolesta. Omassa työssäni motivoi myös työn monipuolisuus ja vastuullisuus ja ihanat ihmiset ympärillä.

Harrastukset: musiikki, erityisesti laulaminen erilaisissa kokoonpanoissa; liikunta, erityisesti vesijuoksu ja jooga; lukeminen, erityisesti dekkarit ja kotimainen nykykirjallisuus; mökkeily, retkeily ja maata pitkin matkustaminen.

Käyttökieleni (ja muut kielet, joita osaan tai olen opetellut): suomi, saksa, englanti, ruotsi (venäjä, ranska, hollanti, indonesia, espanja, italia).

Paras muistoni kielenoppimisesta: Muistoja on liikaa, en pysty valitsemaan vain yhtä.

Kieltenopetus on mielestäni tärkeää, koska … ilman sitä maailma kutistuu.

Annan yhteystiedot: anna.halme@sukol.fi, 040 487 3604.

Tehtäviin kuuluu esimerkiksi koulutusten sisällön suunnittelua ja käytännön toteutusta sekä kokeiden sisällön valvontaa ja niiden audio- ja videomateriaalien tuotantojärjestelyitä. Jenna osallistuu myös digikokeiden kehitystyöhön ja hoitaa SUKOLin myyntituotteiden valikoimaa.

Parasta työssäni: Työni on monipuolista, ja työpäiväni ja tehtäväni vaihtelevat. Koen mielekkääksi varsinkin valtakunnallisten kokeiden toimittamisen, sillä pystyn hyödyntämään siinä opetuskokemustani, kielitaitoani ja projektinhallintataitojani. Jokainen koeprosessi on omanlaisensa, ja on aina mukava nähdä, millaisia kokeita tekijät saavat aikaan! Erityisen mukavaa työssäni on yhteistyö muiden opettajien kanssa.

Harrastukset: Minulla ei ole kovin säännöllisiä harrastuksia, mutta vapaa-ajallani käyn lenkillä ja joogaan sekä soitan pianoa. Tykkään myös lukea kirjoja ja katsoa elokuvia tai sarjoja teekupposen ääressä. Kesäisin minut voi bongata puutarhastani, jossa kasvatan erilaisia hyötykasveja. Kaikenlainen itsensä kehittäminen ja uusien taitojen oppiminen kuuluu myös vapaa-aikaani: olen muun muassa opiskellut omatoimisesti viulunsoittoa, psykologiaa ja kieliä.

Käyttökieleni (ja muut kielet, joita osaan tai olen opetellut): suomi, saksa, englanti, venäjä, ruotsi (ranska, mandariinikiina).

Paras muistoni kielenoppimisesta: Hyviä muistoja on paljon, mutta yksi on jäänyt mieleeni erityisen merkittävänä. Valitsin yläkoulussa valinnaisen venäjän, mutta harmikseni siitä ei tullut ryhmää. Päätin sisuuntuneena, että opettelen omatoimisesti kyrilliset aakkoset. Jokin aika siinä menikin, mutta

x

Projekti- ja koulutussihteeri Jenna vastaa SUKOLin koulutustoiminnan toteutuksesta ja koordinoi 9. luokan valtakunnallisten kokeiden tuotantoa.

16

TEMPUS 3 / 2024

SUKOLin toimisto on Helsingin Itä-Pasilassa.

SUKOL TOIMII

Jenna (vasemmalla), Anna ja Salla palvelevat jäseniä ja suunnittelevat ja toteuttavat liiton toimintaa SUKOLin toimistolla.

palkintona oli se, kun pystyin kirjoittamaan tekstejä salakielellä, jota kukaan kaveri ei osannut! Saatoin onneksi myöhemmin aloittaa venäjän opinnot lukiossa ja jatkaa niitä yliopistossa sivuaineena. Venäjän kieli on johdattanut minua mielenkiintoisiin työtehtäviin ja ikimuistoisille matkoille. Kannatti siis opetella kyrilliset aakkoset!

Kieltenopetus on mielestäni tärkeää, koska … koskaan ei voi tietää, mitä ovia kielitaito avaa. Kielitaito on merkittävässä roolissa tietysti työllistymisessä mutta myös muuten elämässä. On mukava luoda ystävyyssuhteita, tutustua uuteen kulttuuriin ja maahan, nauttia musiikista ja taiteesta sekä matkustella – tämä kaikki onnistuu paremmin kielitaidon avulla!

Jennan yhteystiedot: jenna.latvala-suominen@sukol.fi, 040 487 3632.

Jäsen- ja taloussihteeri Salla huolehtii SUKOLin jäsenpalvelusta, laskutuksesta ja liittokokouksen käytännön järjestelyistä. Hän vastaa piiri- ja kieliyhdistysten jäsenrekisterien ylläpidosta, koostaa erilaisia tilastoja ja vastaa jäsenten kysymyksiin esimerkiksi kirjautumistunnuksista ja veropuoltokirjeistä. Tehtäviin kuuluu myös Pro lingua -mitalien ja 9. luokan valtakunnallisten kokeiden tilausten käsittely.

Parasta työssäni: Tunne siitä, että tuen tärkeää työtä – kieltenopetusta ja sen myötä kulttuurienvälistä tuntemusta. Työpäivissäni parasta on jäsenten neuvominen, työtehtävien monipuolisuus ja hyväntuulinen ilmapiiri.

Harrastukset: Jooga, koripallo ja kuntoportaissa liikkuminen ovat kuuluneet pitkään elämääni – välillä vähemmän ja välillä enemmän. Kiertelen myös ahkerasti kirpputoreja, ja luen tai kuuntelen monenlaisia kirjoja.

Käyttökieleni (ja muut kielet, joita osaan tai olen opetellut): suomi, englanti, espanja, ruotsi (pohjoissaame, ranska, karjala).

Paras muistoni kielenoppimisesta: Minulla on paljon hyviä muistoja esimerkiksi espanjanoppimisesta. Aloitin kielen opiskelun vasta aikuisiällä, ja käytyäni muistaakseni yhden alkeiskurssin muutin kesätöihin Espanjaan. Tuon kesän aikana kielitaitoni syveni pikavauhtia, sillä kuulin kieltä kaikkialla. Ensimmäisinä päivinä kykenin käyttämään vain muutamia sanoja, ja minun oli todella vaikea ymmärtää, mitä minulle puhuttiin. Muistan, että kiinnitin majoitushuoneeni seinille omia espanjan kielen muistilistoja, jotta oppisin nopeammin. Kesän lopulla olin jo tottunut käyttämään kieltä jatkuvasti arkipäiväisissä tilanteissa, ja pystyin esimerkiksi hoitamaan asioita puhelimitse espanjaksi. Tämä kokemus kannusti minua jatkamaan espanjanopiskelua myöhemmin lisää.

Kieltenopetus on mielestäni tärkeää, koska … uuden kielen oppiminen avaa uusia näkökulmia ajatteluun ja todellisuuden hahmottamiseen.

Sallan yhteystiedot: salla.kosunen@sukol.fi, 040 487 3608.

17

Koulutusta

Ilmoittaudu koulutuksiin www.sukol.fi.

SUKOLin

verkkosivujen

kautta

osoitteessa

NBR-konferenssi Helsingissä 25.–26.4.2025 SUKOL järjestää kieltenopettajien kansainvälisen konferenssin Helsingissä huhtikuussa 2025.

SUKOL kuuluu kieltenopettajien kansainväliseen kattojärjestöön FIPLV:hen ja sen Pohjoismaiden ja Baltian alajaostoon Nordic–Baltic Regioniin eli NBR:ään. Vuoden 2025 NBR-konferenssi pidetään Helsingissä. Perjantaina 25.4.2025 on kouluvierailuja ja illanvietto, ja varsinainen konferenssipäivä järjestetään lauantaina 26.4.2025 Kulosaaren yhteiskoulun tiloissa.

Konferenssin pääteema on Languages Mediating Culture and Mutual Understanding. Alateemoja ovat muun muassa tekoäly, robotiikka, opettaja/humanismi ja teknologia, kulttuuriteemat ja opettajan rooli.

Pääpuhujina ovat toimittaja Maxim Fedorov, jonka aiheena on kielitaito, tekoäly ja maailmankuva, ja nykyisyysselittäjä Petri Rajaniemi, joka tuo toivon ja humanismin sanomaa osallistujille kotiin viemiseksi.

Konferenssin pääkieli on englanti, mutta teemaluentoja ja työpajoja järjestetään myös muilla yleisesti opetettavilla, suurilla eurooppalaisilla kielillä.

Konferenssi korvaa SUKOLin valtakunnalliset kevätkoulutuspäivät. Ohjelma rakennetaan siten, että se on antoisa ja hyödyllinen myös suomalaisille kieltenopettajille. Samalla konferenssi on ainutlaatuinen tilaisuus tavata kollegoja ja verkostoitua naapurimaiden kieltenopettajien kanssa.

Tervetuloa mukaan konferenssiin!

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 30.9.2024 – Call for Papers päättyy 1.12.2024 – Ensimmäinen ohjelmaversio valmis, early bird -ilmoittautuminen alkaa 15.2.2025 – Lopullinen ohjelma viimeistään valmiina

ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Ilmoittautuminen avataan joulukuussa: https://sukol.fi/liitto/nbr2025/ Lisätietoja SUKOLin toimistosta toiminnanjohtaja Anna Halmeelta: anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604

18

TEMPUS 3 / 2024

15.3.2025 – Ilmoittautuminen päättyy 25.–26.4.2025 – NBR-konferenssi Helsingissä

Merkitse päivämäärät kalenteriisi.

Tervetuloa!

SUKOLIN KOULUTUSTA

Älyä kielten tunneille Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja sitä kannattaa hyödyntää kielten opiskelussa ja opetuksessa. Toisaalta varsinkin nuorten älylaitteiden käyttöä on syytä rajoittaa. Näin todettiin SUKOLin järjestämillä koulutuspäivillä Oulussa.

Teksti ANNA HALME kuvat HELI KIEMA-JUNES, TUURE PUURUNEN

H

eli Kiema-Junes puhui SUKOLin koulutuspäivillä nuorten mielenterveydestä ja älylaitteiden vaikutuksesta kehittyviin aivoihin. Kiema-Junes toimii yliopisto-opettajana Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa Oulun yliopistolla. Hän totesi, että nuoruus on aivojen kehityksen toiseksi tärkein vaihe varhaislapsuuden jälkeen. Nuorten aivot ovat alttiina esimerkiksi sosiaalisen median vaikutuksille, niin hyville kuin huonoille.

Toisaalta nuoruudessa on vielä erittäin hyvät mahdollisuudet kääntää kehityksen suuntaa.

on merkitystä, mihin aivojaan käyttää: toistuva harjoittelu vahvistaa hermosoluyhteyksiä, kun taas vähemmän käytetyt yhteydet katoavat vähitellen.

Aivoterveyttä edistäviä tekijöitä ovat liikunta, terveellinen ruoka, lepo ja kasvokkainen vuorovaikutus. Kun nämä arkiset tekijät ovat tasapainossa, digilaitteet voivat antaa hyödyllisiäkin virikkeitä. Aivojen kehityksen kannalta älylaitteet voivat tarjota stimulaatiota ja edistää oppimista esimerkiksi tiedon

Nuorten aivojen kehitys Nuoruudessa abstraktin ajattelun ja kyseenalaistamisen taidot kehittyvät. Nuoruuden kehitystehtävänä on oman itsenäisyyden ja minäkuvan rakentaminen ja irrottautuminen vanhemmista tai kasvattajista. Nuori tarvitsee omaa tilaa mutta myös paljon tukea, kohtaamista ja aikuisen läsnäoloa. Jälkimmäistä tarvettaan nuori ei välttämättä osaa ilmaista. Siksi on tärkeää, että aikuisetkin nostavat katseensa älylaitteista, ovat läsnä ja vastaavat nuorten keskustelualoitteisiin. Ystävyyssuhteet ja omaan ikäryhmään liittyminen ovat nuoruudessa tärkeitä, ja identiteetin jäsentymisessä vertaisryhmä on suuressa roolissa.

Sosiaalisen median välittämät epärealistiset odotukset ovat riski, jos nuori alkaa peilata niihin omaa minäkuvaansa.

Nuoren aivojen kehitys on nopeaa, mutta käyttäytymistä ohjaavat ja säätelevät aivoalueet ovat vielä keskeneräisiä. Aivojen limbiset alueet kypsyvät nopeammin kuin etuotsalohko, ja tämä ilmenee palkinto- ja jännityshakuisuutena. Nuoren käyttäytyminen voi vaikuttaa impulsiiviselta ja harkitsemattomalta. Tunteiden säätelemiseen nuori tarvitsee vielä paljon apua.

Arki rakentuu somessa Älylaitteet ja sosiaalinen media antavat dopamiiniryöppyjä: nopeita palkintoja ja mielihyvää. Some koukuttaa aikuisiakin, vaikka he pystyvätkin tiedostamaan tunteitaan ja säätelemään käyttäytymistään paremmin kuin nuoret. Yleisöstä kommentoitiin, että nykyään opettajaopiskelijoillekin pitää harjoitustunnilla ensimmäiseksi sanoa, että laita puhelin pois. Vastapainoksi Heli Kiema-Junes tarjosi perinteistä lukemista, joka kehittää pitkäjänteisempää ajattelua. Nuoren aivot ovat muovautuvimmillaan eli herkkiä ympäristön vaikutuksille. Sillä

Heli Kiema-Junes kertoi älylaitteiden vaikutuksista aivoihin.

19

SUKOLIN KOULUTUSTA

Aivot tarvitsevat kasvokkaista vuorovaikutusta

Tuure Puurusen aiheena koulutuspäivillä oli tekoäly.

Kiema-Junes muistutti, että kasvokkainen vuorovaikutus on erityisen keskeistä muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitojen, itsesäätelyn ja kielen kehitykselle. Koulu on erinomainen paikka nuoren hyvinvoinnin tukemiseen, koska siellä voidaan tarjota nuorille mielekästä yhteistä toimintaa ilman älylaitteita. Hyvinvointia lisää muun muassa multitaskaamisen vähentäminen. Digilaitteita voi hyödyntää opetuksessa tarpeen mukaan. Kiema-Junes suositteli, että ajatustyössä ja keskittymistä vaativissa tehtävissä älylaitteet jätetään pois.

Sen sijaan ongelmanratkaisutilanteissa niitä voi hyödyntää oppimisen tukena. Oppimiselle ja ajattelemiselle on tärkeä antaa rauha; tämän jälkeen voidaan harjoitella monilukutaitoa ja kriittisyyttä.

Kiema-Junes kehotti keskustelemaan älylaitteiden vaikutuksesta nuorten oppimiselle ja hyvinvoinnille ja tuomaan esiin sen, että älylaitteiden käytön rajoittamiselle on perusteita. Oppilaat ja koko kasvatusyhteisö on syytä ottaa mukaan laatimaan yhteisiä pelisääntöjä. Nuoret kaipaavat kokemusta kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta – se vahvistaa ja motivoi oppimaan.

Tekoäly on henki, joka ei hyppää takaisin pulloon hakemisen ja jakamisen kautta. Sen sijaan liiallinen älylaitteiden käyttö aiheuttaa keskittymisongelmia ja heikentää oppimista. Keskittyminen voi häiriintyä jo siitä, että puhelin lepää vieressä pöydällä, kun on tekemässä koulutehtäviä tai lukemassa kirjaa.

Kasvokkainen vuorovaikutus on erityisen keskeistä muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitojen, itsesäätelyn ja kielen kehitykselle. Älylaitteet ja mielenterveys Runsas sosiaalisen median käyttö on Kiema-Juneksen mukaan yhteydessä mielenterveyden ongelmiin: some pahentaa oireilua, ja ahdistus ja masennus puolestaan lisäävät somen käyttöä, jolloin noidankehä on valmis. Älylaitteet vievät aikaa kasvokkaiselta vuorovaikutukselta ja liikkumiselta. Erityisiä riskitekijöitä ovat nettikiusaaminen ja ryhmät, joissa esimerkiksi ihannoidaan laihuutta tai kannustetaan itsetuhoisuuteen. Kiema-Junes kertoi, että vastauksena nettikiusaamisen yleistymiseen kehitetään empatiataitojen opettamista nuorille netissä ja somessa.

Sosiaalisella medialla on kuitenkin myös suotuisia vaikutuksia nuorten mielenterveyteen. Some voi edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa ystävyyssuhteita. Moni nuori on löytänyt somesta vertaisryhmiä, ja esimerkiksi harvinaisempien lajien harrastajat tai miksei vaikka harvinaisempien kielten opiskelijat voivat kommunikoida keskenään, vaikka omalla paikkakunnalla muita vertaisia ei olisikaan. Älylaitteet ja some voivat tukea oppimista ja vahvistaa nuorten osallisuutta. Kaiken kaikkiaan aktiivisuus somessa on mielenterveydelle edullisempaa kuin passiivinen seuraaminen.

20

TEMPUS 3 / 2024

Tuure Puurunen opettaa suomea toisena kielenä ja japania lukiossa. Hän kertoi koulutuspäivillä tekoälyn hyödyntämisestä kielten opetuksessa ja opiskelussa. Generatiiviset kielimallit kuten GPT ja LaMDA on koulutettu valtavalla määrällä dataa ymmärtämään ja tuottamaan tekstiä, kuvaa, videoita ja muuta mediaa. Ne oppivat jatkuvasti uutta, kun ihmiset käyttävät niitä, ja jo nyt ne ovat Puurusen mukaan erinomaisia tiedon louhinnassa ja luonnollisen kielen tuottamisessa. Hän kertoi tutkimuksesta, jossa verrattiin, miten ihminen ja tekoäly pärjäävät lääkäreinä: tekoäly onnistui paremmin diagnosoinnissa ja sai paremmat pisteet myös empatiasta kuin ihminen.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekoäly ei ajattele vaan se laskee, millä todennäköisyydellä tavu, sana tai välimerkki seuraa toistaan. Puurunen siteerasi faktantarkistuspalvelu Faktabaaria: ”Kielimallit eivät ymmärrä sanojen merkityksiä vaan vain sen, mikä suhde sanoilla on toisiinsa.” Jos tekoäly ei tiedä vastausta käyttäjän kysymykseen, se arvaa. Esimerkiksi tekoälyllä tehdyt kuvat ovat tavallisesti hyvin stereotyyppisiä.

Tekoälyn käytön varjopuolena ovat niin sanotut syväväärennökset eli deepfaket, joissa käytetään olemassa olevan ihmisen kuvaa tai ääntä. Tietosuojan kannalta vaarana on henkilötietojen onkiminen järjestelmästä rikollisiin tarkoituksiin. Kielimallit eivät ainakaan vielä noudata EU:n tietosuoja-asetusta.

Puurunen muistutti, että vastuu on aina ihmisellä, joka käyttää tekoälyä.

Tekoäly koulussa Oppijoita ei voi määrätä rekisteröitymään palveluihin, ja siksi tekoälyä voi heidän kanssaan käyttää vain, jos se ei vaadi kirjautumista (Perplexity AI) tai kuuluu koulutuksen järjestäjän käytössä olevaan palveluun, josta on DPA-asetus (Microsoftin Copilot). Toisaalta jos oppijalla on jo henkilökohtaiset tunnukset tekoälypalveluun, hän voi käyttää sitäkin. Tekijänoikeuksien ja tietoturvan takia tekoälylle ei voi syöttää oppikirjoja,

SUKOLIN KOULUTUSTA

opiskelijan tekstejä tai niiden osia. Puurunen pohti kuitenkin, että koulun Copilotiin voisi ehkä nimettömänä syöttää oppijan tekstin, jos siitä on yhteisesti sovittu, koska Copilot ei luo kopiota tekstistä.

Tekoälyplagioinnin tunnistamisessa Puurusen mielestä parhaiten toimii opettajan kokemus, intuitio ja oppijatuntemus. ”Harva oppija osaa ohjeistaa tekoälyä kunnolla”, hän sanoi, ja tästä seuraa, että tekoälyllä tuotettu teksti on helposti tyhjän ja sieluttoman oloinen. Plagiarismitunnistimet kuten TurnItIn eivät hänen mielestään toimi, sillä ne kehittyvät hitaammin kuin kielimallit. Jos tuotos epäilyttää, yksi mahdollisuus on kysyä tekoälyltä, mitä se vastaisi. Muista testaustavoista Puurunen mainitsi oppijan vanhaan tekstiin vertaamisen tai suullisen referaatin, käännöksen tai uuden tuotoksen pyytämisen oppijalta.

Tekoälyplagioinnin tunnistamisessa Puurusen mielestä parhaiten toimii opettajan kokemus, intuitio ja oppijatuntemus.

Plagiointia taklaamaan Puurunen suositteli tehtävien laatimista niin, että niissä ei voi käyttää tekoälyä. Tällaisia ovat esimerkiksi tehtävät, joissa hyödynnetään videomateriaalia, suljetussa ympäristössä olevaa materiaalia tai aineistojen vertailua. Tekstitehtävän sijaan voi teettää haastatteluja tai esitelmiä. Opettaja voi myös päättää, että ainoastaan ne tehtävät arvioidaan, jotka tehdään koulussa. Yleisökommenteissa todettiin, että lukioissa on monin paikoin siirrytty tekemään arvioitavat työt joko Abitissa tai kynällä ja paperilla. Abitti on suljettu ympäristö, mutta sielläkin opettajan pitää olla tarkkana ja varmistaa, että oppijat palauttavat tehtävän eivätkä jatka sen tekemistä käytävässä luokasta lähdettyään.

Entä jos oppija on jäänyt kiinni tekoälyplagioinnista? Puurunen painotti, että toimintatavat pitää sopia oppilaitoksen tasolla ja jos niitä ei ole, niitä pitää vaatia. On mahdollista merkitä opintojakso puutteellisesti suoritetuksi, kunnes työ on tehty uudestaan, mutta tämä tarkoittaa opettajalle lisätyötä. Jos osa suorituksesta on plagioitu, arvioinnin voi tehdä vain oppijan oman osuuden perusteella. Puurunen varoitti käytänteestä, jossa tekoälyplagiointi johtaa opintojakson keskeytymiseen tai arvosana neloseen, sillä arviointi ei voi olla rangaistus- tai kurinpitokeino.

Kaappaa tekoälyn käytön omistajuus!

Puurunen esitteli tekoälyn koulukäytön liikennevalomallin: kokeissa ja arvioitavissa töissä käyttö on kielletty; ajatusten herättelijänä tai taitojen ja sanaston harjoittajana käyttöä on rajoitettu; oppimisen tukena käyttöön rohkaistaan. Jos oppijan itsenäinen työskentely on kuin polkupyörällä etenemistä, tekoälyä voi verrata sähköpyörään, joka avustaa matkanteossa mutta jota kuitenkin pitää polkea itse – sitä ei pidä käyttää kuten sähköskuuttia, jolle kaikki työ on ulkoistettu. Reflektointi auttaa oppijaa tulemaan tietoiseksi omista tekoälytaidoistaan:

mikä tekoälyn käytössä oli helppoa tai vaikeaa, miten se erosi muista opiskelutavoista, mitä hyötyä siitä oli, mitä kannattaisi tehdä toisin? Tekoälyn kanssa käydyn keskustelun voi liittää osaksi tehtävän palautusta linkkinä tai kuvakaappauksena, tai vähintäänkin tehtävään voi merkitä tekoälyn kanssa muokatut kohdat.

Opettaja pystyy ulkoistamaan tekoälylle vaikkapa koetehtävien, tukisanalistojen, lisätehtävien, tunti- ja kurssisuunnitelmien tai tiedotteiden ja Wilma-viestien laatimista. Kielten tehtävistä tekoälyltä voi pyytää AB-keskusteluja, rakennetehtäviä, käännöstehtäviä, luetunymmärtämisiä ja myös kuunteluita, sillä tekoälyltä onnistuu äänen generointi. Opetustilanteissa luontevia rooleja tekoälylle ovat määritteleminen ja tarkentaminen, opetuksen eriyttäminen, testaus ja kertaus. Tekoäly voi antaa ideoita kirjoitelman tekoon, selittää kielioppia oppijan tasoisesti tai auttaa testaamaan sanastoa. Puurusen vinkki opettajille kuuluu: Muista testata itse ensin!

TEKOÄLYN TEHOKAS KÄSKYTTÄMINEN Tehokas kehote sisältää ainakin tehtävän, roolin ja yleisön. Lisäksi tekoälyltä voi pyytää tiettyä ääntä tai tyyliä ja esimerkkejä. Alla olevat kehotteet havainnollistavat tätä: kolmos- tai nelosvaihtoehdolla opettaja saa todennäköisimmin käyttökelpoisen tekstin.

1. Selitä, miten muodostetaan englannin kielen passiivin perfekti.

2. Olet englannin kielen opettaja. Selitä, miten muodostetaan englannin kielen passiivin perfekti.

3. Olet englannin kielen opettaja. Selitä, miten muodostetaan englannin kielen passiivin perfekti. Kohdeyleisönä ovat 9.-luokkalaiset, joiden taitotaso on A2.

4. Olet englannin kielen opettaja. Selitä, miten muodostetaan englannin kielen passiivin perfekti. Kohdeyleisönä ovat 9.-luokkalaiset, joiden taitotaso on A2. Ääni ja tyyli: humoristinen ja selkeä. Hyödynnä esimerkeissä harrastussanoja. Vältä vaikeiden termien käyttöä.

Tekoäly apuopettajana tai tuutorina

Tekoälyn toimintaa voi rajoittaa sopivalla kehotteella, jonka opettaja antaa ja oppijat syöttävät tekoälylle.

Esimerkki: Olet suomi toisena kielenä -opettaja, joka on erikoistunut kirjoittamisen ohjaamiseen. Minä olen lukion suomen kielen opiskelija. Auta minua laatimaan kirjoitelma. Minulla on valmis tehtävänanto. Älä laadi kirjoitelmaa puolestani edes osittain, vaan anna minulle ohjeita ja esimerkkejä. Auta minua sekä kirjoitusprosessissa että suomen kielessä. Puhu minulle helppoa suomea. Aloita esittämällä kysymyksiä.

Lue lisää koulutuspäiviltä seuraavalla aukeamalla.

21

SUKOLIN KOULUTUSTA

Toripoliisi kutsui Ouluun Kieltenopettajat kokoontuivat SUKOLin koulutuspäiville kuulemaan kieltenopetuksen ajankohtaisista asioista.

Teksti ANNA HALME kuva PÄIVI MÄKINEN

S

UKOL ja Oulun seudun kieltenopettajat olivat kutsuneet kieltenopettajat koulutuspäiville Kastellin monitoimitaloon huhtikuussa. Koulutuspäivän aattona Oulun seudun kieltenopettajat järjestivät yhteisen illanvieton, jossa päästiin juttelemaan kollegoiden kanssa, kuulemaan puheita, osallistumaan QR-koodirataan, nauttimaan virvokkeita ja tutustumaan Oulun historiaan Mustan lesken tarinoiden kautta.

Koulutuspäivä keräsi ennätysyleisön: yli sata kieltenopetuksesta kiinnostunutta saapui kuulemaan luentoja ja työskentelemään pajoissa, joiden kattoteemaa voisi kuvata sanoilla ”kieltenopetus meidän aikanamme”. Älylaitteisiin ja tekoä-

lyyn liittyvistä esityksistä kerrotaan erillisessä jutussa tämän lehden edellisillä aukeamilla. Muissa esityksissä käsiteltiin muun muassa materiaalien kehitystä ja aina ajankohtaisia oppimisen haasteita.

Vieraat kielet ja pedagoginen tuki Oululaisen Merikosken koulun erityisopettaja Samuli Poutasen ja kieltenopettaja Rosa-Marie Vehkalahden teemapajan aiheena olivat oppimisen haasteet ja pedagogisen tuen ratkaisut yläkoulun kielten tunneilla. Vieraiden kielten vaikeudet ovat usein yhteydessä lukivaikeuteen, jonka aiheuttamat haasteet korostuvat yläkouluiässä. Haasteet näkyvät sekä sanaston

SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna (vasemmalla) sekä Päivi Mäkinen ja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Suomen Saksanopettajista kävivät koulutuspäivien tauolla tervehtimässä Oulun maamerkkiä, Toripoliisia.

22

TEMPUS 3 / 2024

SUKOLIN KOULUTUSTA

että rakenteiden oppimisessa. Muita haasteiden aiheuttajia ovat laajemmat kielelliset vaikeudet, asenteet ja motivaatio.

Olennaista on etsiä vahvuuksia sekä oppimis- ja muististrategioita.

Poutanen ja Vehkalahti antoivat vinkkejä erilaisiin tuen tarpeisiin. Onpa kyseessä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tuki, käyttäytymisen tai tunnesäätelyn tuki tai kielelliset erityisvaikeudet, kaikissa auttaa selkeä struktuuri, lyhyet ohjeistukset ja positiivinen palaute.

TARKKAAVUUDEN JA TOIMINNANOHJAUKSEN TUKI • istumapaikka • ennakoitava ja strukturoitu oppituntirakenne • selkeästi ilmaistut oppitunnin tavoitteet • lyhyet ohjeet ja visuaalinen tuki • vain yksi toimintaohje kerrallaan • karsi laajoja valinnan mahdollisuuksia • katsekontakti, oppilaan tasolle asettuminen, nimen mainitseminen • ratkaisukeskeisyys • välitön positiivinen palaute • tauotus • henkilökohtainen ohjaus

Työpajan yleisöllä oli mahdollisuus jakaa omia vinkkejään yhteisesti koottavaan Padletiin. Monet ovat huomanneet ennakoitavan oppituntirakenteen hyvät puolet. Yksi osallistuja kertoi aloittavansa tunnin aina samalla tavalla: ”Tervehdys, onhan jokainen omalla paikallaan. Näytän ja selostan tuntidian. Jokainen tietää, mitä teemme seuraavat 45 min.” Taulun edessä seisova opettaja saa parhaiten huomion. Istumapaikka on tärkeä, ja paikan vaihto voi olla yksi tauon paikka. Tauko voi olla ”tylsyyden katkaisemista”, kuten eräs osallistuja kuvasi: esimerkiksi katsotaan karttasovelluksesta katukuvaa tai reittiohjetta tekstikappaleen paikkakunnalle. Pallonheittokysely tai muu liikunnallinen välitekeminen voi olla tarpeen, vaikka se ei olisikaan aiheen oppimisen kannalta tehokasta. Mainituksi tuli myös välitön palaute ja positiivinen ilmapiiri.

Työpajoissa asiaa moneen lähtöön Koulutuspäivän muissa teemapajoissa Siikalatvan sivistysjohtajan paikalle siirtynyt, kieltenopettajataustainen Pauliina Kanervo opasti 6. luokan kriteereihin ja niiden käyttöönottoon. Liisa Suomela ja Oona Mertoniemi Svenska nusta pitivät pajan aiheesta ”Svenska i studier och arbetslivet”. Tarja Takala-Hotti ja Inari Kinnunen Oulu-opistolta valottivat sitä, mitä tarkoittaa vapaan sivistystyön kielten kurssien osaamisperusteisuus. Kieliyhdistysten pajoja oli englannin, saksan, ranskan ja venäjän kieliin. Ashley Pankratz esitteli kirjoittamisen opettamista ja Florian Meynet ranskalaista leivonnaiskulttuuria. Sabine Graszin ja Sophie Aigelsreiterin paja keskittyi saksan nuorisokieleen. Anna Vybornovan pajan aiheena oli venäjän kielen opetus IB Middle Years Programmen mukaan.

OPPIKIRJOJEN MUUTTUVA MAAILMA Teksti Päivi Mäkinen ja Anna Halme

Oulun yliopiston professori Paula Rossin luennolla tarkasteltiin kieltenopetuksen muutoksia materiaalien kautta. Viime vuosisadan alussa opintoihin saattoi kuulua 5–6 kieltä. Esimerkkinä toimi vuoden 1906 reaalilyseon ”lukusuunnitelma”, jossa mainittiin toinen kotimainen, venäjä, saksa, ranska ja vapaaehtoinen englanti. Erona nykyhetkeen ei ollut ainoastaan kielten määrä vaan myös kirjojen maailmankuva.

Plikten först och nöjet sedan Svensk elementarbok -kirjan esipuheessa vuodelta 1926 todetaan, että osa kirjan kappaleista on ikäviä, sellaisia, joita vain opettaja käyttää. Kieliopin yksityiskohdat eivät olleet kirjan mukaan tärkeitä: Sukuvirheet, substantiivin ja adjektiivin väärä muoto, artikkeli y. m. eivät saa kallista aikaamme turhaan kuluttaa. On hankittava hyvä sanavarasto ja se tapahtuu ahkeran tekstiluvun avulla.

Kirja alkoi aakkosilla, ja niiden jälkeen esiteltiin sananlaskuja, joista joitakin opeteltiin ulkoakin. Paula Rossi heitti ilmoille pohdinnan, voisiko nykyäänkin tehdä samoin. Oppimismetodina sanojen alleviivausta käytettiin jo 1920-luvulla.

1950-luvulla riimien, lorujen ja laulujen oheen tuli kysymys–vastaus-dialogeja. Tekstiaiheissa näkyi kasvatuksellinen näkökulma. Esimerkiksi Koululaisen ruotsinkirjassa todettiin: I skolan måste i alla fall varje pojke och flicka vara ren och snygg och välborstad och välkammad.

Pojat saivat kehittää itseään ja ottaa vastuullisempia tehtäviä kuin tytöt. Sama päti oppikirjoissa esiteltyihin ammatteihin. 1920-luvun esimerkkikirjassa mainittiin kaksi tyttöä, joista toinen halusi prinsessaksi ja toinen rouvaksi.

Stereotyyppiset jaottelut jatkuivat pitkään. Esimerkiksi Let’s speak English -kirjassa vuodelta 1975 pojat hakkaavat polttopuut ja tytöt laittavat ruokaa. Bitte auf Deutsch -kirjassa opetellaan haben-verbiä: miehellä on auto ja tytöllä kukka. Materiaalien kuvituksissa naiset tekevät kotitöitä tai rupattelevat puhelimessa ja miehet rentoutuvat piippua poltellen.

Sata vuotta sitten englanninkirjassa ei perusteltu, miksi kieltä pitää opetella, vaan todettiin ainoastaan: ”You must learn English.” Koulun ja opettajan auktoriteetti oli kyseenalaistamaton. Rossin esittelemän koulujärjestyksen mukaan opettajan työstä suoriutumisessa keskeistä on nuhteeton elämä, riittävät taidot opetettavassa aineessa ja sopivat luonteenpiirteet.

Sanomattakin oli selvää, että opettajan luonteeseen kuuluu komentelu ja vaativuus. Opettajat kuvattiin totisina ”vanhoinapiikoina” – vasta uudemmissa materiaaleissa opettajakin voi hymyillä.

23

TEKOÄLY

Exploring AI An educational experiment at Tampereen klassillinen lukio explored AI in English language learning in high school.

By ANNUKKA SUONIO

D

uring English study unit 5 in high school (Kestävä tulevaisuus ja tiede), I conducted an experiment inviting students learning English as a Foreign Language (EFL) to delve into the world of Artificial Intelligence (AI). Eschewing the traditional route of banning AI in classrooms, this initiative aimed to harness AI’s potential for the benefit of the students. The experiment was not just an exploration of technology; it was a journey into the possible future of foreign language education. By integrating discussion questions, AI usage guidelines, a dialogue exercise with AI, and a collaborative writing task, the students embarked on a fascinating learning adventure. As they navigated through each stage, their insightful feedback illuminated the strengths and weaknesses of AI in enhancing language education, providing an enlightening view into the practical applications of this emerging technology.

Before conducting the experiment, our school’s special needs teacher Ritva Haakana commented on all the learning tasks to ensure their suitability for various learning styles and

Starting a dialogue with AI.

24

TEMPUS 3 / 2024

challenges. Our school’s head teacher, Maria Kaakkolammi encouraged and condoned the experiment. The learning tasks in the experiment were also revised and improved with the help of Antti Hiitti from Tampereen normaalikoulu. My colleagues from Naantalin lukio, Petteri Hyvönen and Toini Aro, helped me to get started with ChatGPT and explore its possibilities and limitations.

METHODOLOGY

The experiment was structured into four main components during study unit 5: Discussion Questions: The questions encouraged students to delve into AI’s role in language learning, opening a world of discussion about the various applications of AI. AI Usage Guidelines: Students were given a set of rules to guide their use of AI in learning English, ensuring effective and safe utilization.

Dialogue Exercise with AI: This was an interactive segment with AI where students engaged in dialogues with AI, receiving immediate corrections and feedback. The choice of an AI was up to the students but most students preferred to use ChatGPT. Prompt: I want you to act as an English teacher and an interviewer. I will be the other person and you will ask me questions about the topic. (N.B. insert your chosen topic here or if you leave the topic empty, ChatGPT will start a random topic. Try the topic science or technology, for example.) I want you to reply as the interviewer. Do not write the whole conversation at once. I want you to do the interview with me. Ask me a question at a time and wait for my reply. If I make any mistakes in my English, I want you to correct me and explain the reason for the correction. Give me clear explanations in easy to understand English. Encourage me as I want to learn to speak and write better English.

Further prompts: Give me some more corrections and explanations for the corrections, please (if you didn’t get enough feedback with the first prompt).

Also, the prompt Continue gives you more details.

(This prompt can be used whenever you feel you need more information or feedback.)

TEKOÄLY

Collaborative Writing Exercise The objective of this exercise was to boost written expression and composition skills through AI assistance. Students worked in pairs, discussed the contents and negotiated about the language while writing together.

Students utilized AI for creating mind maps, analysing text models, and drafting essays with AI-provided suggestions.

They chose one of the given topics in the material we use in class. The topics are one part of a workshop entitled Here comes the future. It was easy to both motivate and encourage the use of AI as it suited the workshop theme so well.

Students compared their original writing with the AIenhanced versions to gauge the improvements.

AI-ASSISTED WRITING

Prompts: Create a mind map about (N.B. insert your chosen topic here).

Find the repetitive words in my text and underline them. Suggest synonyms to improve my text.

Underline all possible grammar mistakes. Suggest ways to correct them.

Suggest improved coherence and underline the words you added.

Shorten the text so that it is 1,300 characters.

Feedback: Compare your original version and the final version produced with the help of the AI. What changed?

What improved? What did you learn?

Compare the mind map and the finished text. Which ideas did you include? Which ones did you exclude?

Why?

topics. Some students stated that ChatGPT sounded more like a Boomer when it offered ideas in the mind map part of the experiment. Not all types of AI were able to draft mind maps but provided lists of factors instead. The students saw the value of ChatGPT acting as an additional member or mentor of the group and made use of some of the ideas that it offered. They felt that the contents of their compositions were more versatile with the help of AI. The students also pointed out the challenges in obtaining balanced feedback from AI tools like Snapchat AI, which often provided overly positive responses.

This educational experiment offered a glimpse into the possibilities and limitations of AI in English language learning. By choosing to embrace rather than ban AI, the experiment provided valuable insights into how AI can be integrated into educational settings.

This educational experiment offered a glimpse into the possibilities and limitations of AI in English language learning. By choosing to embrace rather than ban AI, the experiment provided valuable insights into how AI can be integrated into educational settings. While AI shows great promise in personalizing and enhancing the learning experience, its limitations require a thoughtful and balanced approach, combining technology with traditional teaching methods and critical thinking skills. As AI continues to evolve, it is poised to become an increasingly integral part of language education, opening up exciting new avenues for student engagement and learning.

Results and Student Feedback Students recognized the potential of AI in making language learning more personalized, especially beneficial for those unable to attend traditional classes or hesitant to speak in group settings. They also discussed how AI could offer new, engaging ways to learn for students who find traditional methods less effective.

The feedback on the guidelines was largely positive, with students understanding the importance of a critical approach towards AI and its role as a tool rather than a teacher replacement.

Feedback highlighted AI’s limitations in giving understandable and effective feedback on the students’ language and its challenges in distinguishing fact from fiction. Some student enjoyed the exercise saying that they’d like to continue having dialogues with ChatGPT on various topics in the future, too.

Students expressed mixed feelings about AI’s understanding of contemporary issues, with one student noting that ChatGPT sometimes sounded out of touch with modern

Kirjoittaja Annukka Suonio Annukka Suonio opettaa englantia Tampereen klassillisessa lukiossa. Artikkeli liittyy hänen suorittamaansa ÄlyTeKo-opintojaksoon. Pidempi suomenkielinen artikkeli aiheesta julkaistaan Turun yliopiston sähköisessä julkaisussa.

MUISTA

Oppilaita ja opiskelijoita ei voi vaatia erikseen rekisteröitymään tekoälyn käyttäjäksi. Mikäli tekoäly ei sisälly normaaliin opetusverkkoon, oppijoille täytyy taata mahdollisuus suorittaa tehtävät vaihtoehtoisesti ilman sitä. Varmista oman koulutuksen järjestäjäsi käytännöt ja säännöt. Ennen kuin otat tekoälyn opetuskäyttöön, opiskele aihetta ensin itse. Lue lisää esimerkiksi tämän lehden sivuilta 19–21.

25

KATSAUS KIELTENOPETUKSEN LÄHIHISTORIAAN

Once upon a time, es war einmal, il était une fois …

Peruskoulu-uudistuksessa aikoinaan päätettiin, että kielet kuuluvat kaikille. Kuntia on jopa velvoitettu monipuoliseen kielitarjontaan.

Toimitusneuvosto muistelee vanhoja hyviä aikoja.

Teksti ANNA HALME, TEMPUKSEN TOIMITUSNEUVOSTO kuvat KRISTA KAIPAINEN, TAIJA SALMINEN, ANNA HALME

K

ieltenopetusta alettiin tarjota koko ikäluokalle peruskoulu-uudistuksessa, joka toteutettiin vuosina 1972–1977 ja jonka tavoitteena oli tasa-arvoisten jatko-opiskelumahdollisuuksien takaaminen kaikille.

Aiemmin kieliä oli kyllä opetettu lukioon valmistavassa oppikoulussa, mutta kansakouluissa kieliä ei alun perin opiskeltu.

Tempuksen toimitusneuvosto kokoontui muistelemaan omia kouluaikojaan ja pohtimaan sitä, onko pakko pahasta vai voiko siitä hyötyäkin.

Nykytilanteessa perusopetuksen oppilaalla on kaksi pakollista kieltä: A1 ja B1, joista toisen on oltava toinen kotimainen kieli. Vapaaehtoisina tai valinnaisina kielinä koulut voivat tarjota A2- tai B2-kieliä.

A1 alkaa ensimmäisellä luokalla. Kunnat ja koulut päättävät kielitarjonnasta ja myös ryhmäkokovaatimuksista, mikäli tarjolla on useampia vaihtoehtoja. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan nykyisin suurin osa, yli 95 prosenttia, opiskelee A1-kielenä englantia.

Alakoulussa alkava valinnainen kieli on A2, jonka aloitusajankohta riippuu opetuksen järjestäjästä. 7. luokalla A1- ja A2-kielen ryhmät usein yhdistetään. A2-kielestä on mahdollista numeroarvosanan sijaan ottaa päättötodistukseen suoritusmerkintä. A2-kieli on lisätty opetussuunnitelmiin vuonna 1994, mutta kuntia ei velvoiteta sen tarjoamiseen.

B1-kieli on toinen kotimainen kieli (tai englanti, jos toinen kotimainen on aloitettu jo aikaisemmin A-kielenä), ja se alkaa 6. luokalla. Valinnainen B2-kieli on mahdollista aloittaa 7.–9. luokalla. Koulut päättävät kielitarjonnasta ja ryhmäkokovaatimuksista. Lukiossa voidaan tarjota alkavia B3-kieliä.

Ylioppilastutkinnossa ainoastaan äidinkieli on pakollinen suoritettava aine. Lisäksi tutkintoon on sisällytettävä vähintään neljä eri koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Yleissivistävän koulun kieltenopiskelu on kaventunut kaikilla mittareilla (ks. opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen vipunen.fi ja ylioppilastutkintolautakunnan tilastot ylioppilastutkinto.fi).

… matikkalinjalla kolme kieltä Toimitusneuvoston jäsenistä Taija ehti aloittaa koulunkäyntinsä kansakoulussa ja oppikoulussa juuri ennen peruskou-

26

TEMPUS 3 / 2024

KEHITYS KEHITTYY? Teksti Outi Vilkuna Viime vuosikymmeninä on tehty yhteiskunnallisia päätöksiä, joissa kielten painoarvoa on koko ajan pienennetty.

1985 vapautettiin lukion pitkän matematiikan opiskelijat lyhyen kielen opiskelusta. Vuonna 1984 lyhyen kielen yo-kokeen suoritti lähes 18 000 kokelasta, vuonna 2010 alle 3 000, ja laskusuunta on jatkunut.

1993 poistettiin lyhyen kielen pakollisuus kaikilta lukiolaisilta.

1994 alettiin perusopetuksessa tarjota vapaaehtoista A2-kieltä, mutta 1998 poistettiin yli 30 000 asukkaan kuntien velvoite tarjota pitkää oppimäärää viidessä eri kielessä (englanti, saksa, ranska, venäjä ja toinen kotimainen).

2006 otettiin yo-tutkinnossa käyttöön ainereaali, joka alkoi heti vähentää kielten kokeisiin osallistuvien kokelaiden määrää.

2016 B1-ruotsi varhennettiin siten, että 2 vuosiviikkotuntia siirrettiin luokilta 7–9 luokalle 6. Tätä yritetään paikata yhden vuosiviikkotunnin lisäyksellä yläkouluun 1.8.2024 alkaen.

2020 A1-kielen opetus varhennettiin alkamaan 1. luokalta. Tämä johti siihen, että kunnat supistivat kielitarjontaa entisestäänkin ja siirsivät alkuvaiheen kieltenopetusta kieltenopettajilta luokanopettajille.

lu-uudistusta. Kansakouluissa ei ollut pakollisia kieliopintoja, mutta kaupunkien kansakoulujen lukujärjestyksiin kieliä oli yleisesti lisätty 1960-luvulla. Koska Taijan kansakoulu sijaitsi maan tuolloin toiseksi suurimmassa kaupungissa Tampereella, siellä alkoi vieraan kielen eli englannin opiskelu kolmannella luokalla. Jos kieleksi olisi halunnut valita ruotsin, se olisi vaatinut koulun vaihdon. Taija kertoo: Oppikoulun kolmannella (nykyisin se olisi peruskoulun seiska) aloitettiin ruotsi ja seuraavana vuonna, jolloin peruskoulu oli

KATSAUS KIELTENOPETUKSEN LÄHIHISTORIAAN

ehtinyt Tampereelle asti, saksa. Kaikki aloittivat kolmannen kielen, vaihtoehtoja olivat saksa ja ranska, venäjän ryhmää ei syntynyt. Lukiossa valitsin pitkän matematiikan, joten en voinut valita neljättä kieltä. Silloisessa lukiossa oli vielä pitkän ja lyhyen matematiikan linjat. Pitkän matematiikan opiskelijat siis lukivat kolmea kieltä. Lyhyt matikka tarkoitti neljää kieltä ja joitain muita aineita, joita me pitkän matikan lukijat emme opiskelleet.

A-kieli alkoi 3. luokalta ja B-kieli 7. luokalta. Yläasteella kielissä ja matematiikassa oli käytössä tasoryhmät.

8. luokalla sai kaksi valinnaisainetta, joiden joukossa oli esimerkiksi kotitaloutta, käsitöitä tai konekirjoitusta mutta myös kieliä.

Johanna, Anna ja Katja aloittivat koulutiensä peruskoulussa joitakin vuosia Taijan jälkeen. Katjalla oli mahdollisuus valita A-kieli, sillä hän kävi koulua Helsingissä, ja hänen valintansa osui ruotsin kieleen. Johanna ja Anna asuivat kumpikin tahollaan pienehkössä, alle 30 000 asukkaan kunnassa, joten tarjolla oli A-kieleksi vain englantia. A1-termi ei ollut käytössä, koska mitään A2-kieltä ei ollut vielä keksittykään.

A-kieli alkoi 3. luokalta ja B-kieli 7. luokalta. Yläasteella kielissä ja matematiikassa oli käytössä tasoryhmät. 8. luokalla sai kaksi valinnaisainetta, joiden joukossa oli esimerkiksi kotitaloutta, käsitöitä tai konekirjoitusta mutta myös kieliä. Valinnaiseksi C-kieleksi Johanna ja Katja valitsivat saksan, Anna venäjän. Anna muistelee: Lukiossa halusin jatkaa C-venäjää, mutta ryhmä muodostui vain aloittavaan eli D-kieleen, joten otin sen. D-venäjän ryhmässä oli viisi opiskelijaa, ja paljastui, että me kaikki olimme lukeneet venäjää jo aikaisemmin. Ryhmästä muodostui jonkinlainen hybridi C:n ja D:n välille: emme lähteneet ihan alusta eli aakkosten opettelusta liikkeelle, mutta kertasimme kuitenkin aika lailla kaikki perusasiat.

Yläkoulun ja lukion B2- ja B3-kielten ryhmät olivat isoja ja nuoria kiinnosti oppia uusia kieliä, erityisesti espanjaa ja italiaa. … A2-kieltä ja isoja valinnaiskielten ryhmiä Toimitusneuvoston nuorin jäsen Krista kävi koulua 1990-luvulla. Hän aloitti 3. luokalla A1-kielenä ranskan ja 4. luokalla A2-kielenä englannin. Yläkoulussa seiskalla alkoi ruotsi. Lukiossa Krista jatkoi kaikkia kieliä ja lisäsi valikoimaan vielä B3-italian, jota ehdittiin oppia yllättävän paljon kolmessa vuodessa hänen muistojensa mukaan: Tykkäsin erityisesti italian kielestä, ja harjoittelin sitä paljon oma-aloitteisesti, mm. kuuntelemalla Vatikaanin radiota Yle Mondo -kanavalta sekä katselemalla Frendit-sarjaa italian-

KIELIMUISTOJA 1970–1980-LUVUILTA Teksti Johanna Snellman PIDIN heti valtavasti englannista. Mikä ihaninta: iso luokka (34 oppilasta) oli jaettu kahteen ryhmään.

Saimme kaikki englanninkieliset nimet; olin Joan.

Edellisvuonna oli televisiossa esitetty legendaarinen Hello, hello, hello -opetussarja, jota olin katsonut innolla ja opetellut siitä sanoja ja fraaseja. Ääntäminen oli minulle alusta asti helppoa. Koko ala-asteen ajan minulla oli miesopettaja, joka oli pukeutunut aina pikkutakkiin ja kravattiin ja lumosi ainakin minut brittienglannillaan. Sanoja toistettiin paljon, lauseita drillattiin, ja taisi ne dialogit tulla ulkoa myös opeteltaviksi. Kelamankka oli kovassa käytössä.

7. luokalla yläasteella aloitin B-ruotsin. Kielissä (ja matematiikassa) oli tasoryhmät: englannissa suppea, keski ja laaja oppimäärä, ruotsissa suppea ja laaja.

Olin laajan oppimäärän ryhmissä, ja englannissa tämä oli loistava jaottelu. Koska ruotsissa oli vain kahta tasoa ja suppea oppimäärä torppasi jatkon lukioon, oli ruotsin ryhmä kohtuullisen iso ja joukossa valitettavasti myös vähemmän motivoituneita oppilaita. Taisin tunneilla hieman pitkästyä muiden odotteluun, ja tein tehtäviä reippaasti eteenpäin.

Englannintunnit olivat mielenkiintoisia ja vaihtelevia.

Edelleen oli paljon drillausta ja dialogien ulkoa opettelua, ja tekstistä alleviivattiin paljon. Lauseita tultiin kirjoittamaan taululle, ja koko ryhmä sai tarkastella mahdollisia virheitä. En kokenut tätä piinaavaksi, enkä tiedä, kokivatko muutkaan; olimmehan laajan englannin ryhmä, joka omaksui asioita reippaassa tahdissa. Yleensä aina oli joko vanha läksy eli jo käydyn kirjan tekstin opettelua tai uusi läksy eli uuden tekstin suomentaminen kotona. Kirjaan tai vihkoon ei saanut suomentaa, vaan piti tallettaa päähänsä.

Lisäväriä opetukseen toi kielistudion käyttö silloin tällöin. Siellä äänitimme lukemaamme tekstiä, ja opettaja kuunteli, kommentoi ja korjasi tarvittaessa, minkä jälkeen äänitimme mahdollisen virheellisen kohdan uudelleen.

8. luokalla valitsin saksan. Melkein heti ensimmäisen saksan tunnin jälkeen päätin, että minusta tulee saksanopettaja. Saksa kolahti kielenä heti. Äänteet, kirjoitusasu, sanajärjestys – ah! Tajusin myös, että tässä on kieli, jota osaamalla ehkä erotun valtaporukasta, jolle englannin kieli ja amerikkalainen elämäntapa oli tavoiteltavampaa.

Lukiossa aloitin vielä D-ranskan. Siihen aikaan näitä ”pikkukieliä” opiskeltiin kunnolla ja vakavissaan.

Oman ikäluokkani pojat valitsivat lukiossani saksan, joten saksan opettajalla oli silloin maallakin isot ryhmät ja paljon tunteja. Oma lukioranskan ryhmäni oli pieni, noin 12 oppilasta, ja lähes kaikki tyttöjä.

27

KATSAUS KIELTENOPETUKSEN LÄHIHISTORIAAN

kielisenä YouTubesta. Jostain syystä inhosin matematiikkaa vielä lukiossakin, vaikka menestyin siinä kiitettävästi. Toisena vuonna päätin lukea pitkän matikan nopeasti loppuun ja unohtaa koko homman. Viimeisen matikankurssin jälkeinen helpotus oli valtava. Olen itse ryhmänohjaajana yrittänyt puhua opiskelijoita rohkeasti luopumaan matematiikan lisäkursseista, jos se ei tunnu palkitsevalta. Toivoisin, että hyvinvoinnin näkökulma tulisi vahvemmin esiin myös esimerkiksi opinto-ohjauksessa: vieraiden kielten lukeminen voi monelle olla antoisampaa kuin matematiikan opiskelu.

Kristan kouluaikana yläkoulun ja lukion B2- ja B3-kielten ryhmät olivat isoja ja nuoria kiinnosti oppia uusia kieliä, erityisesti espanjaa ja italiaa. Edes ruotsintunneilla ei ollut minkäänlaista kapinahenkeä, vaan kaikki roikkuivat jotenkuten mukana ja yrittivät pääsääntöisesti parhaansa. Lukion A-ranskan ryhmä oli kyllä lopulta aika pieni, alle 10 opiskelijaa.

… pakollisia kieliä yo-tutkinnossa Toimitusneuvoston jäsenistä melkein kaikki ovat suorittaneet yo-tutkinnon aikana, jolloin siihen piti sisällyttää äidinkieli, pitkä vieras kieli, toinen kotimainen kieli ja joko reaalikoe tai matematiikka. Kaikki reaaliaineet suoritettiin samana päivänä. Koska kaikki opiskelivat lyhyttä kieltä, suurin osa kirjoittikin sen. Taija ja Katja suorittivat englannin ja ruotsin lisäksi lyhyen saksan.

Jos kokelas halusi suorittaa kaksi lyhyttä kieltä, molemmat kokeet tehtiin saman päivän aikana. Lisäaikaa ei saanut, vaan kaikilla oli kuusi tuntia aikaa, oli sitten yksi tai kaksi kieltä. Johanna kirjoitti C-saksan ja D-ranskan. Hän muistelee: Lukiossa saksan tekstit olivat pitkiä, sanastoa paljon ja kieliopilla oli suuri osuus. Vapaalle puheen tuottamiselle ei osoitettu juurikaan aikaa, tekninen kielitaito oli tärkeämpää kuin tuottaminen. Varmistaakseni ällän kirjoituksissa lähdin opettelemaan kieltä paikan päälle Saksaan kahtena lukiokesänä.

Anna oppi sen verran saksaa vaihto-oppilasvuotensa aikana, että lukion saksanopettaja ehdotti osallistumista A-kielen ylioppilaskokeeseen. Hän kertoo: Koska kirjoitin A-saksan, en voinut kirjoittaa englantia pitkänä kielenä, vaikka olinkin opiskellut sitä 3. luokalta asti.

Ruotsi oli B-kielenä, venäjä C-kielenä, ja englannin jouduin kirjoittamaan D-kielenä. C- ja D-kielet piti kirjoittaa saman päivän aikana ja ihan normaalissa ajassa eli kuudessa tunnissa. Superlyhyen minienglannin kirjoittaminen nyt ei A-englantia lukeneelta kovin kauan vienytkään.

Vuonna 1994 sallittiin ylioppilastutkinnon suorittaminen ajallisesti hajautettuna, korkeintaan kolmella peräkkäisellä tutkintokerralla. Ainoana toimitusneuvoston jäsenenä Krista pystyi sisällyttämään tutkintoonsa kaksi A-kieltä, ranskan ja englannin. Lisäksi hän suoritti kokeet B-ruotsissa ja B-italiassa.

… itsenäistä opiskelua ennen Internetiä Hyvä tapa oppia kieltä oli kesätöiden hankkiminen sieltä, missä sitä puhuttiin. Taija poimi lukioaikoinaan Ruotsissa man-

28

TEMPUS 3 / 2024

LUKIOLAINEN MUISTELEE Teksti Taija Salminen KIELTEN kuuntelut kuunneltiin isolta avokelanauhurilta, koulussa ei ollut kielistudiota. Nauhuri oli korkeassa kalusteessa, jonka kansi kääntyi sivulle. Tunneilla opettaja asetteli kelan paikoilleen ja alkoi kelata sitä oikeaan kohtaan. Heillä taisi olla kierrosluvut tallessa, jotta löytäsivät oikean kuunneltavan kohdan, mutta kyllä nauhaa silti piti välillä kelailla ees–taas, että päästiin oikeaan paikkaan. Kun nauhan pysäytti ja aloitti uudestaan, se kulki hetken väärää vauhtia, ja aina kuului samanlainen vouvaus.

Pitkän matikan lukijana opiskelin silti saksaa, kolmatta kieltä, pakollisena. Lyhyen matikan lukijat opiskelivat lisäksi neljättä kieltä. Asiantilaa saatettiin kiroilla, onhan kielten oppiminen omanlaisensa taito, mutta varsinkin saksan osaamista pidettiin tärkeänä myös tulevien opiskelujen kannalta. Saksa oli ollut Euroopan tieteen lingua franca toiseen maailmansotaan asti, ja todennäköisesti opettajamme olivat aloittaneet koulunsa silloin, kun saksa oli ollut yhtä itsestään selvästi ensimmäinen vieras kieli kuin englanti monelle nyt.

Kolmen kielen kirjoittaminen oli tavallista ennen ainereaalia. Meillä reaaliaineet tehtiin kerralla, ja sai valita, mihin vastaa. Muistan itse vastanneeni kaikkiin biologian kysymyksiin, ja koska niistä ei tullut tarpeeksi montaa vastattua kysymystä, piti valita joistain muista lisää.

Kirjoituksia ei voinut jakaa eri vuosille, kaikki hoidettiin kerralla. Kolmannelle lukiovuodelle tuli useampi ”luokalle jäänyt” eli opiskelija, joka oli valinnut viimeisen vuoden kertaamisen.

sikoita – työ oli kamalaa, mutta muiden poimijoiden kanssa jutellessa kielitaito vahvistui. Hän kertoo: Seuraavan vuoden kesätyö olikin jo mukavampi, pääsin Odenplanin Tempo-tavaratalon ravintolan kassalle. Silloin opin oikeasti puhumaan ruotsia, ja sitten syksyllä ruotsinopettajani riemastui suuresti uusista taidoistani.

Yläasteen kielistudiotunneilla Johannan luokassa joskus kuunneltiin musiikkia. Opettaja jakoi oppilaille laulun sanat, joista osa oli poistettu, ja tehtävänä oli täydentää puuttuvat sanat tekstiin. Johanna sanoo, että se antoi kimmokkeen itsenäiseen harjoitteluun: Ensimmäinen biisi, jota näin kuuntelimme, oli Blondien Call Me. Sen jälkeen sitten kuuntelinkin radiosta joka lauantai klo 16.00–17.00 Nuorten sävellahjaa ja aina sunnuntaisin klo

KATSAUS KIELTENOPETUKSEN LÄHIHISTORIAAN

Ylioppilasjuhlat helsinkiläisessä Kallion lukiossa vuonna 1990.

15.00–16.00 Ungdomens gåva i toner. Äänitin kappaleita ja sen jälkeen kuuntelin, kelasin ja kirjoitin sanoja vihkooni.

Kuullun ymmärtäminen koheni kohisten. Itsenäinen opiskelu on ollut mahdollista jo ennen Internetin ihmemaailmaa.

Katja muistelee, että lukion toisella ja kolmannella luokalla ruotsissa pidettiin ”itsenäisen opiskelun viikkoja”: Käytimme siihen koko viikon tunnit eli 5–6 tuntia. Tunneille piti tulla, mutta niiden sisällön sai päättää itse. Opettaja oli varannut meille luokkaan ruotsinkielisiä sanomalehtiä, (kieli)oppikirjoja tehtävineen ja vastauksineen, aitoja kirjoituksia (kirjeitä, kortteja) ulkomailla oleville henkilöille, kuuntelukasetteja ja muistaakseni myös videokasetteja. Oppilaat pohtivat itse, mikä edistäisi parhaiten heidän oppimistaan, ja valitsivat tehtävät sen mukaan. Muistan itse lukeneeni ensimmäistä kertaa Hufvudstadsbladetia. Se tuntui jännittävältä – aivan kuin olisin jonkin uuden äärellä! Internetiä ei silloin vielä ollut nykymuodossa, Eurooppa oli vasta yhdentymässä, ja suomalainen yhteiskunta eli murroskautta 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Meidän ruotsinope oli eläkeiän kynnyksellä, mutta silti hän oli moderni opettaja ja opetuksessaan edelläkävijä.

Espoolaisen peruskoulun todistustenjakopäivä 1990-luvulla.

29

HUOM!

Kieliyhdistysten oppimateriaalipaketit 2024–2025 ENGLANTI

Test & Train 2024 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa.

Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona.

Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota.

Test & Train 2024 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet.

Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentprovet.

Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video.

Hinta: 150 e / linkki; 160 e / muistitikku Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenenglanninopettajat.fi

Materiaalit on tarkoitettu kieliyhdistysten jäsenille. Kysy lisätietoja tai tilaa kunkin kielen kohdalla mainitusta osoitteesta.

RUOTSI

Provpaketet för gymnasiet 2024 Materiaali sisältää preliminäärikokeet A- ja B-oppimääriin.

Aiheet soveltuvat lukion (LOPS21) opintojaksojen aihepiireihin. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin.

Hinta: 140 euroa Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenruotsinopettajat.fi

VENÄJÄ

Uutta oppimateriaalipakettia ei ole tulossa, mutta vanhoja paketteja on myynnissä. Yhdistyksen nettisivuilla on kuvaukset saatavilla olevista materiaaleista Hinta: 25 euroa Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenvenajanopettajat.fi

SAKSA

Suomen ranskanopettajain yhdistys täyttää 75 vuotta vuonna 2025. Juhlavuoden kunniaksi yhdistys julkaisee materiaalipaketin, jossa on 75 A/B-tehtävää, lähinnä lukiolaisille ja yläkoululaisille. Tehtävät kattavat tavallisimpia ja yleisimpiä kielioppirakenteita. Valtaosa tehtävistä on verbejä ja pronomineja. Lisäksi tehtäviä on lukusanoista, adjektiiveista, adverbeistä, sanajärjestyksestä ja kieltosanoista.

Paketissa on tehtäviä, jotka ovat pelkästään ranskaksi, ja tehtäviä, joissa on vihje suomeksi tai ruotsiksi. Ensiksi mainitut sopivat mainiosti myös vaihto-opiskelijoille. Toivomme, että paketista on apua ja hyötyä opettajan arkeen!

2025 fyller Fransklärarföreningen i Finland 75 år. Jubileumsåret till ära ger föreningen ut ett materialpaket med 75 A/B-övningar, främst riktade till gymnasiestuderande och högstadieelever. Temat för övningarna är olika grammatiska strukturer. Merparten av övningarna handlar om verb och pronomen. Dessutom finns det övningar på räkneord, adjektiv, adverb, ordföljd och nekningsord. Paketet innehåller dels övningar som är endast på franska, dels övningar som är på franska och svenska (eller finska). De förstnämnda lämpar sig även för utbytesstuderande. Vi hoppas att paketet är till hjälp och nytta för dig i din undervisning!

UUTUUS! Tekoälyvinkkipaketti saksan opetukseen nyt tilattavissa! KI-NNOVATIV – Tekoälyvinkkejä saksan opetukseen! -paketti sisältää yli 100 vinkkiä.

Vinkeillä pääset hyödyntämään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia saksan kielen opetuksessa. Paketti on suunnattu lukion opetukseen, mutta siitä on iloa myös muilla asteilla.

Vinkkejä voi soveltaa myös muihin kieliin. KI-nnovativ-paketti on luotu kannustamaan saksanopettajia rikastuttamaan oppitunteja tekoälyn suomilla lisäresursseilla. Tekoälyn käyttö opetuksessa ei ole pelkästään trendikäs lisä, vaan se voi merkittävästi parantaa oppimiskokemusta, tukea oppijoiden yksilöllisiä tarpeita ja sujuvoittaa opettajan työtä. Tämän vinkkipaketin avulla pääset tutustumaan erilaisiin tapoihin, joilla tekoälyä voi integroida opetukseen ja kielen oppimiseen. Paketti sisältää paljon konkreettisia vinkkejä ja valmiita prompteja, jotta ideoiden kokeileminen omassa opetuksessa olisi mahdollisimman vaivatonta. Paketti koostuu seuraavista osioista: • Johdatus tekoälyyn. Lyhyt esittely tekoälyn perusteista. • Tekoäly opettajan tukena. Vinkkejä siihen, miten opettaja voi hyödyntää tekoälyä työssään. • Kielitaidon osa-alueiden harjoittelu. Konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tekoälyä voi hyödyntää kielitaidon eri osa-alueiden (sanasto ja rakenteet, suullinen kielitaito, kirjoittaminen, luetun ja kuullun ymmärtäminen, Landeskunde) harjoittamisessa.

• Kuvagenerointi. Ideoita kuvia luovan tekoälyn hyödyntämiseen opetuksessa. • Tehtäväideoita aihealueittain. Eri opintojaksojen teemoihin sopivia tehtäväideoita.

Hinta: 50 e Lisätiedot: info@apff.fi Tilaukset: salla.kosunen@sukol.fi

Hinta: 50 e Uuden tai edellisvuosien pakettien tilaukset: wwww.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

RANSKA

30

TEMPUS 3 / 2024

Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com Toimisto Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 19 euroa vuodelle 2024.

THE GOLDEN CLUB

Uusi The Golden Club -seniorikerho mahdollistaa jäsenyyden eläköityneille englanninopettajille. Sinulla on mahdollisuus osallistua American Studies ja British Studies -koulutuksiin sekä englanninopettajien Euroopan opintomatkoihin ja kaukomatkoihin. Lisäksi kerholaiset voivat kokoontua vapaa-ajan toimintaan kuten teatteriesityksiin, konsertteihin, näyttelyihin tai tutustumiskäynteihin. Kerholaiset saavat myös Yours Truly -lehden. Jäsenmaksu senioreille on 19 e / vuosi eli yhdistyksen tavallinen jäsenmaksu, eikä senioreiden tarvitse kuulua SUKOLiin. Ota yhteyttä Suomen englanninopettajien toimistoon osoitteeseen english@suomenenglannopettajat.fi.

KANSAINVÄLINEN OPETTAJAKORTTI ITIC JÄSENILLEMME ILMAISEKSI

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.Jos et ole saanut sitä, ota yhteys toimistoon.

Test & Train 2024 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet.

Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentprovet.

Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video.

Pris 150 e (levereras som Dropbox länk) / 160 e (levereras som USB-minne).

WE’RE ON FACEBOOK

Vocational Basics

Matkatoimisto KILROY tarjoaa jäsenillemme kansainvälisen ITIC-opettajakortin (International Teacher Identity Card) ilmaiseksi, kun hankit sen viimeistään 31.12.2024. Linkki tilauslomakkeeseen on lähetetty jäsenillemme jäsenkirjeessä 6.8.2024. Jäsenenämme voit myös pyytää linkkiä toimistostamme osoitteesta english@suomenenglanninopettajat.fi.

YOURS TRULY 2024

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

KOULUTUSTA

Arviointiwebinaari varsinkin 3.–6. luokilla kieliä opettaville ti 19.11.2024 klo 16.30–18.00. Lisätietoa tulee verkkosivuillemme.

MATKOJA

Itsenäisyyspäivän matka Lontooseen to 5.12. – su 8.12.2024. Lisätietoa verkkosivuillamme.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Test and Train 2024

Test & Train 2024 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa. Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona. Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota. Hinta 150 e (toimitetaan Dropbox-linkkinä) / 160 e (toimitetaan muistitikulla).

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. Tarjouksena puoleen hintaan 60 e / muistitikku.

Bubbly – suullisen kielitaidon harjoitteluun

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun.

Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions).

Tarjoushinta 50 e / muistitikku.

Juhlapyhät – kulttuuritietoutta ja hupia muistitikulla

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle sekä toiselle asteelle oma.

Tarjoushinta 39 e alakoululle, 49 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

31

Power Grammar – kielioppidiat yläkouluun ja toiselle asteelle

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla.

Tarjoushinta 60 e / muistitikku.

The Best of Test and Train Vol. 2 Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.).

Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Tarjoushinta 30 e / muistitikku.

Yo-pisteitysohjeet

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet v. 1997–2023, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e / muistitikku.

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Hilkka-Roosa Nurmi Varapuheenjohtaja Andrea Aalto Sihteeri Hanna-Tuulia Karppinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Syksylle 2024 suunniteltuja tapahtumia

• Kirjallisuuspiiri lokakuussa • Koulutuspäivä marraskuussa Tarkemmat tiedot ajoista ja paikoista myöhemmin yhdistyksen www-sivuille sekä sähköpostilistan kautta ja Facebookissa.

Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet.

Seuraa meitä Facebookissa: Profesores de Español en Finlandia.

It’s So Simple

Materiaalipaketti on tarkoitettu peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Materiaalia voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Paketissa kerrataan perusasioita ja harjoitetaan muutamia sanastoalueita, jotka tulevat vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla. Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 50 e / muistitikku.

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme.

Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

32

TEMPUS 3 / 2024

Finsklärarföreningen rf Ordförande Alexander Hindrén alexander.hindren@gmail.com Sekreterare Maria Kaunismaa Kassör Elisa Niinistö finsklararforeningen@gmail.com

Info om höstens program skickas per epost. Meddela om du har ny epostadress.

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Domenico Pardo domenico.pardo.ita@gmail.com Sihteeri Mira Kuhlman mira.kuhlman@hotmail.com Rahastonhoitaja Laura Senni laura.senni@ulapland.fi italianopettajat.fi

Italianopettajien yhdistyksen kesä on ollut täynnä tapahtumia. Osallistuimme onnistuneesti omalla ständillä 25.–26.5. Ciao Ciao Festivaalille Helsingin Kansalaistorilla yhteistyössä Circolo degli italiani in Finlandian kanssa. Padovan yliopiston apulaisprofessori Alberta Novello piti 19.8. luennon aiheenaan ”Emozioni e acquisizione linguistica”.

Luento järjestettiin hybriditapahtumana yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

Seuraavat tapahtumat: Vuotuinen koulutuspäivä pidetään 16.11. Helsingissä.

Luennoitsijana on Sienan ulkomaalaisten yliopiston (Università per stranieri di Siena) nykykielten didaktiikan professori Andrea Villarini. Koulutuspäivä on nimeltään ”Dal Quadro Comune Europeo delle Lingue al DigCompEdu: le competenze digitali per l’insegnamento delle lingue straniere”. Lisätietoja lähetetään sähköpostitse yhdistyksen jäsenille.

Tärkeää! Yhdistyksen puheenjohtaja Mattia Retta eroaa tehtävästään ja italianopettajien yhdistyksen hallituksesta uuden asiantuntijatehtävän aiheuttaman eturistiriidan vuoksi. Uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Domenico Pardo.

Mattia kiittää kaikkia työtovereitaan ja yhdistyksen jäseniä näistä upeista vuosista ja toivoo, että yhdistys katsoo tulevaisuuteen tarkkaavaisesti mutta intohimoisesti ja luottavaisin silmin.

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS Yhdistyksen syyskokous pidetään lauantaina 30.11.2024. Paikka varmistuu myöhemmin. Mukana sääntömääräiset asiat, mm. hallitusten jäsenten valinta erovuoroisten tilalle ja puheenjohtajan vaali sekä sääntömuutos. Ota yhteyttä puheenjohtajaan, jos olet kiinnostunut toimimaan yhdistyksessä aktiivisesti ja ottamaan vastuuta yhdistyksen materiaaleista & tapahtumista!

APFF-JÄSENTUOTTEET – KAKSI AIVAN UUTTA! NYT ihana Kaavapaketti Cri, Enzo et Gabi Hurmaavat kaavat askarreltavaksi kotona tai oppilaiden kanssa! Muistathan kielivalintamateriaaliemme hahmot: Enzo, Gabi et Cri. Kaavat ja ohjeet voit tilata yhdistykseltä hintaan 30 e (kaikki kolme ohjetta), nämä hahmot sulattavat pienten ja vähän vanhempien oppilaiden sydämet ja elävöittävät tunteja. Hahmot nähtävillä esim. yhdistyksen Instagramin postauksissa ja pian myös nettisivuilla.

Hahmojen kuvat ovat kielivalintamateriaalissamme. Tilaukset: apff.ranskamaikat@gmail.com

NYT keskustelemaan! 75 ABtehtävää

Suomen ranskanopettajain yhdistys täyttää 75 vuotta vuonna 2025. Juh-

lavuoden kunniaksi yhdistys julkaisee materiaalipaketin, jossa on 75 A/B-tehtävää, lähinnä lukiolaisille ja yläkoululaisille. Tehtävät kattavat tavallisimpia ja yleisimpiä kielioppirakenteita. Valtaosa tehtävistä on verbejä ja pronomineja.

Lisäksi tehtäviä on lukusanoista, adjektiiveista, adverbeistä, sanajärjestyksestä ja kieltosanoista. Paketissa on tehtäviä, jotka ovat pelkästään ranskaksi, ja tehtäviä, joissa on vihje suomeksi tai ruotsiksi. Ensiksi mainitut sopivat mainiosti myös vaihto-opiskelijoille. Toivomme, että paketista on apua ja hyötyä opettajan arkeen! Hinta: 50 e. Tilaukset: salla. kosunen@sukol.fi 2025 fyller Fransklärarföreningen i Finland 75 år. Jubileumsåret till ära ger föreningen ut ett materialpaket med 75 A/B-övningar, främst riktade till gymnasiestuderande och högstadieelever. Temat för övningarna är olika grammatiska strukturer. Merparten av övningarna handlar om verb och pronomen. Dessutom finns det övningar på räkneord, adjektiv, adverb, ordföljd och nekningsord. Paketet innehåller dels övningar som är endast på franska, dels övningar som är på franska och svenska (eller finska). De förstnämnda lämpar sig även för utbytesstuderande. Vi hoppas att paketet är till hjälp och nytta för dig i din undervisning! Pris: 50 e. Beställningar: salla.kosunen@sukol.fi

Ääntämispaketti

Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Sähköinen PowerPoint-paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa eli se sopii kaikille kieliryhmille.

Hinta: 40 e. Tilaukset: salla.kosunen@ sukol.fi Materialpaket om franskt uttal: Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt

uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris: 40 e. Beställningar: salla. kosunen@sukol.fi

L’INSTITUT FRANÇAIS DE FINLANDE NOUS INFORME : Formation(s) gratuite(s) 20.9.2024–31.1.2025

L’IFF organise tout au long de l’année une formation autour des actualités du FLE aujourd’hui. Ces ateliers, gratuits pour les enseignants de français du système scolaire finlandais, sont organisés à distance via Zoom, un vendredi par mois de 15h30 à 17h00.

Les séances sont modulables, vous pouvez participer à chacune, ou bien choisir celle(s) qui vous intéresse(nt) le plus. Pour vous inscrire, merci d’envoyer votre inscription via ce lien : https://www.france.fi/fr/education/ formations-des-enseignants/#/

Ranskan instituutin vaihto-ohjelmat

ilmaiset

Muista Ranskan instituutin ilmaiset ja suositut vaihto-ohjelmat Ranskassa. Lataa valmis julistepohja koulun ilmoitustaululle ja luokan seinälle linkistä: https://drive.google.com/file/d/ 1nXZooDSjWWx5JKFP8yw4Ltse9w7o2ptR/ view Tarkista myös sivut: http://www.france. fi/koulutus/lukion-vaihto-ohjelma-ranskassa/#/ Näistä pidämme kaksin käsin kiinni!

RANSKANMAIKAT VIESTII / FRANSKLÄRARNA INFORMERAR

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: Tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de

33

Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa. Tykkäyksiä ei tarvitse säästellä!

SOMESUOSITUS

https://www.facebook.com/suomiranska ja IG: ranska_jetaime Seuraamalla Suomi-Ranskan yhdistysten liiton SRYL:n sivuja saat Ranska-aiheisia päivityksiä. Tiesitkö, että APFF on SRYL:n jäsenmäärältään suurin jäsenyhdistys? SRYL myöntää myös stipendejä nuorille. Kannattaa seurata.

KIELIÄ? – KYLLÄ KIITOS!

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.heikkala@suomenruotsinopettajat.fi Toimisto Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 050 412 2599 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

SUKOL myy verkkosivuillaan Kieliä? – Kyllä! -tuotteita.

UUTUUSTUOTTEEMME tuubihuivi on saatavilla turkoosina tai mustana.

ANNA lahjaksi tai käytä itse vaikkapa kielivalintatilaisuudessa!

HINTA on 10 euroa / kpl + toimituskulut.

SYKSYLLÄ on käyttöä tuubihuivin lisäksi muun muassa heijastimille!

TUTUSTU tuotteisiin ja tilaa osoitteessa: https://sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet/ muut-tuotteet/

PROVPAKETET FÖR GYMNASIET 2024 Materiaali sisältää preliminäärikokeet A- ja B-oppimääriin. Aiheet soveltuvat lukion opintojaksojen aihepiireihin. Prelipaketin hinta on 140 euroa. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin.

Tilauslomake kotisivuillamme.

SYYSKOKOUS

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään pe 22.11.2024. Hanasaaressa. Kokouksessa käsitellään mm. vuoden 2025 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan yhdistyksen puheenjohtaja 2025–2026. Kellonaika tarkentuu myöhemmin.

Lukion ruotsinopettajien koulutuspäivä järjestetään lauantaina 11.1.2025 Tampereen klassillisessa lukiossa osoitteessa Tuomiokirkonkatu 5, 33100 Tampere.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään uutiskirjeissämme.

TEMPUS 3 / 2024

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram- ja LinkedIn-tilejämme.

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille.

Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

SVENSKA NU

KOULUTUS

34

Uudet jäsenet lisätään listalle ilman pyyntöä. Yo-pisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla. Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Mikäli olet liittynyt SRO:n jäseneksi mutta et saa sähköpostiviestejämme, otathan yhteyttä toimistoon.

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja.

Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

NORDSPRÅK

Yhteispohjoismainen Nordspråk-verkosto järjestää pedagogisen konferenssin marraskuussa. Lue lisää: www.nordspråk.com.

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

UNTERRICHTSMATERIALIEN Es gibt ein brandneues Themenpaket des Verbands zum Thema künstliche Intelligenz und wie man diese am besten im Deutschunterricht nutzen kann. Das Paket enthält über 100 Tipps! Näheres hierzu und zu weiteren Unterrichtsmaterialien, sowie das Bestellformular finden sich auf unserer Webseite: https:// www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

DER NEUE VORSTAND HAT SEINE ARBEIT ANGETRETEN

Wir bedanken uns ganz herzlich bei Anne Lohiniva aus Lempäälä für die fleißige und langjährige Verbandsarbeit.

Wir werden ihre positive Energie und ihren Ideenreichtum vermissen. Neu im Vorstand als stellvertretendes Mitglied ist Saara Kallajoki aus Nousiainen, die wir herzlich in unseren Reihen willkommen heißen möchten. Jonna Höckert, Päivi Mäkinen, Minna Närvä und Tiina Pilto wurden für eine weitere Amtszeit im Vorstand wiedergewählt.

ÖSTERREICH-SCHREIBWETTBEWERB

Auch in diesem Jahr veranstaltet der Finnland-Österreich Verein wieder einen Schreibwettbewerb mit tollen Prei-

sen. Der Einsendeschluss ist der 11.11.

Die Regeln und Aufsatzthemen haben wir via unseren Newsletter geteilt. Wer die E-Mail nicht erhalten hat, möge sich gerne im Sekretariat melden (info@suomensaksanopettajat.fi).

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com www.suomenvenajanopettajat.fi

PUHEENJOHTAJAN TERVEISET Uusi lukukausi on jälleen käynnistynyt haastavassa tilanteessa, venäjän opetuksen tulevaisuus näyttää synkältä, viime aikoina on kuultu uutisia venäjän opetuksen lakkauttamisesta eri puolilla Suomea, ja opiskelijoille on vaikea markkinoida venäjän valitsemista. Itselläni on ensimmäisen kerran vuosiin alle 10 aloittajaa, ja oman kotikuntani kansalaisopisto ei tarjoa enää ollenkaan venäjän opetusta. Tämä on myös yhdistyksen suurin haaste tällä hetkellä, miten auttaa ja motivoida venäjänopettajia tässä tilanteessa. Keskustelua tullaan varmasti käymään, laittakaa ehdotuksia siitä, minkälaista tukea tarvitsette ja mitä voisimme yhdessä tehdä. Terveisin Taina

KESÄSEMINAARI

Tälle kesälle suunniteltu seminaarimatka Riikaan peruuntui vähäisen osallistuja-

määrän takia. Suunnittelemme nyt ensi kesän seminaaria, mahdollisesti Riikaan, koska suunnitelmat kurssille ovat jo valmiina.

OPPIMATERIAALIPAKETIT

Emme tänä vuonna ole tehneet uutta oppimateriaalipakettia, mutta vanhoja paketteja on myynnissä 25 e / kpl. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy kuvaukset saatavilla olevista materiaaleista. Tarvittaessa kerromme tarkemmin sisällöstä.

SYYSKOKOUS

Syyskokouksen aikaa ja paikkaa ei vielä ole päätetty, mutta mahdollisesti järjestämme sen yhteydessä tutustumisen Slaavilaiseen kirjastoon, joka täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

HALLITUS

Viime keväänä kevätkokouksessa hallitusta täydennettiin uudella jäsenellä.

Tervetuloa hallitukseen Arsen Kaader!

Jos olet kiinnostunut toiminaan venäjänopettajien yhdistyksen hallituksessa, ota yhteyttä puheenjohtajaan tai sihteeriin tai tule syyskokoukseen. Hallituksen toimintaan voi osallistua mistä päin Suomea tahansa, sillä kokoukset pidetään etänä tai hybridinä.

Jos sinusta tuntuu, että sinulla ei ole aikaa hallitustyöskentelyyn mutta sinulla on ideoita ja innostusta tehdä materiaalia tai järjestää jokin yksittäinen tapahtuma omalla paikkakunnallasi, niin ota yhteyttä.

OAJ:N PEDAGOGINEN TOIMIKUNTA

Pedagoginen toimikunta osallistuu asiantuntijana OAJ:n koulutuspoliittiseen päätöksentekoon. Venäjänopettajien puheenjohtaja Taina Lento on seuraavat 2 vuotta OAJ:n pedagogisessa toimikunnassa toisena kielten poolin edustajana. Toimikunnan jäsenet toimivat edustamiensa järjestöjen äänenä OAJ:n suuntaan, joten ottakaa yhteyttä, kun haluatte vaikuttaa ajankohtaisiin koulutuspoliittisiin asioihin.

35

Opiskelija, vastavalmistunut tai alanvaihtaja – olet tervetullut SUKOLin työnhakukoulutukseen!

Ilmainen jäsenkoulutus on suunnattu työtä hakeville opettajille sekä opiskelijoille ja uusille kieltenopettajille, jotka valmistautuvat hakemaan ensimmäistä työpaikkaansa. Kouluttajina toimivat kokeneet rehtorit, jotka rekrytoivat vuosittain useita opettajia. Koulutukseen sisältyy harjoituksia ja ennakkotehtävä, josta osallistujat saavat palautteen.

Työnhakukoulutus pidetään pe 10.1.2025 klo 10.00–15.30 osoitteessa Ratamestarinkatu 11, Itä-Pasila, Helsinki. Etäosallistuminen on myös mahdollista. Koulutus on maksuton SUKOLin jäsenille. Paikkoja on rajallinen määrä.

Ilmoittautumiset viimeistään 2.12.2024 SUKOLin toimistolle osoitteeseen anna.halme@sukol.fi.