Kielitaito avaa ovia yliopistoon

Monet suomalaisnuoret suuntaavat ulkomaille opiskelemaan. Lasse Lund ja Jenna Pystynen ovat löytäneet omat opiskelupaikkansa Ruotsista.

TEKSTI ANNA HALME KUVAT JENNIINA MARTIKAINEN JA JENNA PYSTYNEN

Lasse Lund ja Jenna Pystynen ovat 25-vuotiaita opiskelijoita, jotka ovat löytäneet mieluisat opiskelupaikat Ruotsista. Lasse opiskelee oikeustiedettä Örebron yliopistossa ja Jenna kansainvälisiä suhteita Malmön yliopistossa. Molemmat ovat koulussa opiskelleet ensimmäisenä vieraana kielenä englantia. Jenna aloitti ruotsin opinnot B1-kielenä yläasteella; Lassella ruotsi oli A2-kieli, joka alkoi alakoulun viidennellä.

”Jo alakoulussa huomasin, kuinka paljon vaivattomampaa ruotsin kielen opiskelu oli verrattuna englantiin. Se on tähän päivään saakka ollut suurin motivoiva tekijä ruotsin kielen hallitsemisessa”, Lasse sanoo. Ensimmäistä kertaa hän pääsi käyttämään ruotsia autenttisessa ympäristössä ollessaan asepalveluksessa Dragsvikissä. ”Ystäväni oli aloittanut asepalveluksen siellä aikaisemmin ja ajattelin ottaa haasteen vastaan”, Lasse kertoo.

Jenna sai kipinän ruotsin kieleen lukioaikana ollessaan kesätöissä kahvilassa, jossa kävi paljon suomenruotsalaisia. ”Pääsin oppimaan mukavien asiakkaiden avulla hieman suomenruotsia ja kahvilaruotsia”, hän muistelee.

Opiskelua vieraalla kielellä

Lassella ja Jennalla on samantapaisia kokemuksia siitä, kuinka vieraskielisessä ympäristössä opiskelu oli aluksi jännittävää ja haastavaa mutta on sittemmin arkipäiväistynyt. Lassen mieleen ovat erityisesti jääneet suulliset tehtävät kuten seminaaripuheenvuorot tai oikeudenkäyntisimulaatiot, joissa hän joutui alkuun epämukavuusalueelleen. ”Kieli on kuitenkin juristin tärkein työkalu”, Lasse muistuttaa. Totuttelua vaati myös akateemisen ruotsin kirjoittaminen ja toisaalta vapaamuotoisissa sosiaalisissa tilanteissa kuten opiskeluelämän illanvietoissa toimiminen. Örebrossa hän on viettänyt suurimman osan vapaa-ajastaan ruotsalaisten kavereiden kanssa ja sillä tavalla oppinut parhaiten käytännön arkikieltä ja -tilanteita.

Jennan mukaan Ruotsiin muuttaminen oli jännittävää mutta oloa helpotti muihin kansainvälisiin opiskelijoihin tutustuminen. ”Kieltä jotenkuten osaavana ei tuntunut omituiselta muuttaa Ruotsiin, sillä kaikesta ymmärsi aina edes vähän jotakin”, hän toteaa. Alkuun vieraan kielen käyttö oli väsyttävää. Vaikeinta oli kielteisten tunteiden ilmaiseminen tai ongelmista puhuminen. Esimerkiksi lääkärissä Jenna käytti vahvempaa kieltään englantia. ”Nykyään kieli tulee ihan luonnostaan”, Jenna sanoo. Hän on oppinut luottamaan, että keskustelukumppani kysyy, jos ei ymmärrä. Kysymisen ja täsmennysten pyytämisen kautta hän omasta mielestäänkin oppii lisää koko ajan. ”Se, että osaa puhua omista tunteista, heittää vitsiä ja riidellä toisella kielellä, ei ole itsestään selvää, mutta se on todella tärkeää ihmiselle. Se, etten edelleenkään tiedä tarkasti, milloin pitää käyttää erilaisia prepositioita, ei ole paljon minua pidätellyt. Eikä pidättele ketään muutakaan, kunhan vain uskaltaa.”

Sekä Jenna että Lasse ovat olleet oman yliopistonsa ylioppilaskunnan puheenjohtajina. Puheenjohtajana toimiminen on täysipäiväinen työ, jonka aikana opinnot ovat tauolla. Lasse kertoo, että Örebron ylioppilaskunnan puheenjohtajan työhön kuuluu organisaation ulkoinen ja sisäinen edustaminen, hallitustyöskentelyn johtaminen, omistajaohjaus ja työnantajavastuu.

Lassen opintoihin on sisältynyt puolen vuoden vaihto Bergenin yliopistossa Norjassa. Vaihdossa hän on opiskellut norjan kieltä, jota hän on päässyt harjoittelemaan norjalaisten kämppäkavereidensa kanssa. ”Ruotsin osaaminen tukee hyvin kielen oppimista”, Lasse sanoo. Hänellä alkaa olla jo laaja kielivalikoima, sillä hän on opiskellut myös ranskaa ja saksaa. ”Olen kuullut vaihto-opintojeni aikana, että nykyinen kielten osaamiseni laajentaa työmahdollisuuksiani tulevaisuudessa, joten jännityksellä jään katsomaan, mihin elämässä päätyy loppujen lopuksi.”

Jenna Pystynen opiskelee kansainvälisiä suhteita.

Vinkkejä muille

Lasselle ulkomaille opiskelemaan lähteminen oli suunnitelma B siltä varalta, että Suomesta ei saisi opiskelupaikkaa: ”Halusin jatkaa elämässä eteenpäin. Ylimääräiset välivuodet eivät houkutelleet laisinkaan.” Jenna sen sijaan halusi nimenomaan kokeilla siipiään ulkomailla, ja hän suosittelee samaa kaikille: ”Käytännön asiat kyllä saa hoidettua. Opintotuki Suomesta, kämpän etsiminen ja lentojen hankkiminen – siitä se lähtee.”

Lassen perusvinkki ulkomailla opiskelusta kiinnostuneille on, että kannattaa mahdollisimman ajoissa ottaa selville, kuinka asunnon ja pankkitunnusten saaminen toimii. ”Niiden voisi sanoa olevan kaksi eniten stressaavaa asiaa, joista toimiva arki riippuu paljon”, hän sanoo oman kokemuksensa perusteella. Yliopistojen nettisivuilta voi löytää tietoa asumismahdollisuuksista. Opintojen aloitusta helpottaa se, että käytännön asiat ovat kunnossa.

Lassen toinen vinkki on vertaiskokemusten etsiminen. Kannattaa koettaa löytää muita samaan kohdemaahan lähteneitä vaikkapa oman oppilaitoksensa opinto-ohjaajan kautta. Kielilähettiläät-verkoston avulla voi saada yhteyden Ruotsissa opiskeleviin suomalaisiin. ”Parhaat neuvot saa paikallisilta suomalaisilta”, Lasse sanoo, ”Ruotsissa melkein jokaisessa yliopistokaupungissa on oma suomalaisyhdistys. Suomalaiset opiskelijajärjestöt kuuluvat ruotsinsuomalaisten nuorten liittoon (RSN, Sverigefinska ungdomsförbundet). Myös sosiaalisesta mediasta kuten Facebookista löytyy ryhmiä, joista voi kysyä lisätietoa ja neuvoa.”

Vinkeistä tärkein on kuitenkin tämä: Jos ulkomailla opiskeleminen kiinnostaa, lähde ihmeessä! ”Suomeen pääsee aina takaisin. Niin minulle sanottiin pohtiessani ulkomaille muuttamista. Päivääkään en ole katunut”, Lasse painottaa.

Jenna haaveilee uuden kielen oppimisesta uudessa ympäristössä: ”Pohdin, että mihinköhän sitä seuraavaksi heittäytyisi. Tiedän nyt, että kielen kuin kielen oppii, kunhan vain muistaa jättää pelon virheiden tekemisestä jälkeensä.”