Tempus 3/25

3 / 2025

Kieltenopettajien kansainvälinen konferenssi Helsingissä – oppia ja verkostoja

Valtakunnalliset digikokeet ovat täällä, mutta paperitulostuskin onnistuu

Kielten opiskelua liikkeen ja ilon kautta – kokemuksia eri asteilta ja kielistä

3/ 2025 3

Pääkirjoitus Kielivarantoa puolustamaan

4

Ajankohtaista

6

Yo-kokeita uudistetaan säästöpaineissa Kieltenopettajat ja YTL:n jäsenet tapasivat etänä

8

Abien käsityksiä eri kielistä ja kielten oppimisesta Tutkittavana kansainvälisesti harvinainen aineisto

10

Monikielisyydestä monikielisesti Pohjoismaiden ja Baltian kieltenopettajat kokoontuivat

14

The Global Classroom Project Enhancing intercultural understanding through teletandem

16

Liikkuminen osaksi oppimista Liikuttavia tehtäviä lukion kielten tunneille

18

Dansa språk: kroppsliga ingångar till tidig språkundervisning Integrering av språk och dans skapar möjligheter

20

Digikokeita, pdf-kokeita ja digikoetulosteita Kokemuksia digitaalisista valtakunnallisista kokeista

22

Iloisesti saksaksi Oulussa Deutschprofis!-tapahtuma kokosi yhteen 160 oppijaa

24

Lukiolaiset monikielisessä Kosovossa Venäjänopiskelijoiden opintomatkan kuulumisia

26

Rakkaus motivoi kaiken ikää Kielitaitopaneelissa pohdittiin eri-ikäisten kieltenopiskelua

29

Toista kotimaista ilon kautta Asiaa Sverigepaket-seminaarista

31

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Koulutuspäivän posterinäyttelyyn osallistuttiin Georgiasta asti s. 10

Iloisesti saksaksi Oulussa s. 22

Helsinkiläislukiolaiset Šarvuorilla, taustalla Pohjois-Makedonia ja Albania s. 24

2

TEMPUS 3 / 2025

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

KIELIVARANTOA PUOLUSTAMAAN PIIRISTIPENDIT HAUSSA 3.10.

ASTI SUKOLIN hallitus on avannut piiristipendihaun. Stipendiä voi hakea koulutukseen, joka täyttää seuraavat kriteerit: koulutus järjestetään lukuvuonna 2025– 2026, vastaavaa koulutusta ei muuten ole saatavilla, ja sitä tarjotaan muillekin SUKOLin jäsenille kuin omalle piirille.

Piirejä kannustetaan tekemään yhteistyötä keskenään. Koulutus ei voi olla samansisältöistä kuin SUKOLin koulutus.

Hallitus päättää stipendin saajat kokouksessaan hakuajan päättymisen jälkeen.

Stipendinjaossa otetaan huomioon hakemukset, jotka on toimitettu SUKOLin toimistoon viimeistään 3.10.2025. Stipendinsaajan tulee toimittaa SUKOLille raportti stipendin käytöstä 30.4.2026 mennessä.

Linkki piiristipendin hakulomakkeeseen on toimitettu yhdistyskirjeessä elokuussa. Jos et ole saanut linkkiä tai sinulla on muuta kysyttävää, ole yhteydessä Annaan: anna.halme@sukol.fi.

8.

MARRASKUUTA järjestetään SUKOLin liittokokous, jonka esityslistalla tällä kertaa on sääntömääräisten toimintaa ja taloutta koskevien asioiden lisäksi liiton strategian päivittäminen ja puheenjohtajavaali. Jäsenyhdistyksiä on pyydetty esittämään ehdokkaansa puheenjohtajaksi 30.9.2025 mennessä. Liittokokous on SUKOLin ylin päättävä elin, ja sen tehtävänä on hyväksyä muun muassa toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jos olet oman yhdistyksesi liittokokousedustaja, voit hoitaa matka-asioita jäsensihteeri Sallan kanssa, salla. kosunen@sukol.fi.

ESPOON kaupungin aikeet yksipuolistaa A1-kielivalintaa käytännössä vain englantiin ovat hälyttävä oire laajemmasta, koko Suomea uhkaavasta ilmiöstä. Kentältä kantautuu yhä useammin viestejä, joissa kunnat pyrkivät hallinnollisen tehokkuuden ja lyhytnäköisten säästöjen nimissä kaventamaan lasten ja nuorten mahdollisuuksia opiskella monipuolisesti kieliä ensimmäisestä luokasta alkaen. Suuntaus on paitsi vastoin kansallisia sivistystavoitteita myös uhka Suomen tulevaisuuden menestymiselle.

Kun A1-kielen opetus päätettiin valtakunnallisesti varhentaa alkamaan ensimmäiseltä luokalta, tavoite oli kirkas ja perustui vankkaan tutkimustietoon. Suositus oli selvä: A1-kieleksi tulisi valita pääsääntöisesti jokin muu kieli kuin englanti, jonka asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutuspolulla on jo entuudestaan vankka.

Maailmassa, jossa englannin osaaminen on itsestäänselvyys, todellinen kilpailuetu syntyy muusta kielitaidosta. Suomen talous ja kulttuuri elävät viennistä ja kansainvälisestä vuorovaikutuksesta. Tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enemmän saksan, ranskan, espanjan, kiinan ja monien muiden kielten taitajia, jotka pystyvät neuvottelemaan, luomaan suhteita ja ymmärtämään kulttuurisia nyansseja näillä kielillä.

Kutsumme nyt opetus- ja kulttuuriministeriötä ottamaan vahvemman roolin ja muistuttamaan kuntia varhennetun kieltenopetuksen kansallisista tavoitteista. Kuntapäättäjien on ymmärrettävä, että kieltenopetuksen kaventaminen on säästöä, joka tulee pitkällä aikavälillä kalliiksi. Suomella ei ole varaa yhden kielen tulevaisuuteen.

UPP TILL KAMP FÖR SPRÅKRESERVEN ESBO stads intentioner att inskränka valet av A1-språk i praktiken till engelska är ett alarmerande tecken på ett mer omfattande fenomen som hotar hela Finland. Från fältet hörs allt oftare budskap, där kommunerna i namnet av administrativ effektivitet och kortsiktiga inbesparingar strävar att kringskära barnens och ungdomarnas möjligheter till mångsidiga språkstudier från klass ett. Tendensen strider mot nationella bildningsmål och utgör dessutom ett hot mot framgång för Finland i framtiden.

När man beslöt att på riksnivå tidigarelägga undervisningen i A1-språket att börja från årskurs ett, hade man en klar målsättning som vilade på solida forskningsdata. Rekommendationen var entydig: till A1-språk borde enligt huvudregeln väljas något annat språk än engelska, som redan är starkt etablerad i det finländska samhället och i utbildningen.

I en värld, där kunskaper i engelska är en självklarhet, skapas den sanna konkurrensfördelen av andra språkkunskaper. Finlands ekonomi och kultur lever på export och internationell växelverkan. I framtiden behöver vi allt mer personer, som bemästrar tyska, franska, spanska, kinesiska och många andra språk och som kan underhandla, skapa relationer samt förstå kulturella nyanser på dessa språk.

Vi inbjuder nu undervisnings- och kulturministeriet att ta en starkare roll och påminna kommunerna om de nationella målen för den tidigarelagda språkundervisningen.

Kommunernas beslutsfattare bör inse att inskränkningar i språkundervisningen är en sparåtgärd, som står sig dyrt i ett längre perspektiv. Finland har inte råd med en enspråkig framtid.

Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

3

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

SUKOLIN KOULUTUSTA TULOSSA VIELÄ SYKSYLLÄ 2025 SYKSYN etäkoulutussarjaa jatkaa Miten opin oppimaan kieltä? – Muistitekniikat, oppimisstrategiat ja motivaatio -koulutus 12.11.2025 klo 17–18.30. Kouluttaja Frida Crotts tarjoaa katsauksen siihen, miten kielen oppimista voi tukea esimerkiksi mielikuvien, assosiaatioiden ja toistojen kautta ja miten oppimisstrategiat vaikuttavat kielitaidon kehittymiseen. Koulutuksessa käsitellään myös motivaatiota: mikä sen rooli on, ja miten sitä voi pitää yllä. Koulutus sopii kaikkien kielten opettajille.

Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 9.11.2025. Suora linkki ilmoittautumislomakkeeseen: https://bit.ly/miten-opin-oppimaan-kielta ENSI vuoden puolella 23.1.2026 järjestetään SUKOLin perinteinen työnhakukoulutus. Lue lisätietoja tämän lehden takakannesta ja ilmoittaudu viimeistään 18.12.2025 Annalle, anna. halme@sukol.fi.

18.

JOULUKUUTA on viimeinen ilmoittautumispäivä SUKOLin työnhakukoulutukseen!

Kieltenopettajien työnhakuun räätälöity koulutus on ilmainen SUKOLin jäsenille. Vinkkaa opiskelijoille tai alanvaihtajille!

Koulutus järjestetään 23.1. hybridimuotoisena. Huom!

Koulutus järjestetään vain, mikäli ryhmä saadaan täyteen. Lisätietoja saat SUKOLin toimistosta Annalta, anna.halme@sukol.fi.

MATERIAALIA TILATTAVISSA KIELIYHDISTYSTEN materiaalipaketit sisältävät monipuolisia koe- ja harjoitustehtäviä eri tasoille. Paketit tilataan SUKOLista tai kieliyhdistyksiltä. Katso lisätietoja tämän lehden sivulta 30.

Käsikirjoitus Tempuksen toimitus, kuvitus AINO SUTINEN

LISÄTIETOJA koulutuksista saa koulutussihteeri Jennalta, jenna.latvala-suominen@sukol.fi. Tulevia koulutuksia kannattaa seurata myös SUKOLin sivuilta: https://sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/

!

Valtakunnalliset koulutuspäivät pidetään tänä lukuvuonna Turussa 17.– 18.4.2026. Merkitse päivät kalenteriisi ja seuraa ilmoittelua SUKOLin kanavilla!

4

TEMPUS 3 / 2025

3 / 2025

KOLLEGAKAMPANJA JA LOPPUVUODEN JÄSENMAKSUALE

MENTORIALUMNIEN KIRJE TILATTAVISSA

KOLLEGAKAMPANJA on jälleen käynnissä: sinä saat lahjan, kun kollegasi liittyy SUKOLiin. Syyskaudella 1.8.–31.12.2025 liittyneet saavat vuoden 2025 jäsenmaksun puoleen hintaan. Kollegalomake on jäsenpalvelun Edut-osiossa (sivun avautuminen vaatii kirjautumista jäsenpalveluun): https://jasensivut.sukol.fi/extranet/edut/kollegalomake/. Jos et pääse kirjautumaan, ole yhteydessä jäsensihteeri Sallaan: salla.kosunen@sukol.fi.

OLETKO osallistunut SUKOLin mentoritoimintaan mentorina tai aktorina?

Olisitko kiinnostunut liittymään mentorialumneihin? Alumnitoimintaa käynnistetään parhaillaan. Alumneille on tarkoitus järjestää vuosittaisia etä- tai lähitapaamisia, ja pidemmän aikavälin tavoitteena on mentoripankin luominen ja mentoroinnin tarjoaminen laajemmalle joukolle. Suunnitelmien etenemisestä kerrotaan uutiskirjeessä, joka lähetetään alumneille 1–2 kuukauden välein. Jos olisit kiinnostunut liittymään listalle, lähetä sähköpostiosoitteesi SUKOLin toimistoon Annalle, anna.halme@sukol.fi.

TILAA LÄHETTILÄS KOULUUSI SYKSYLLÄ 2025 oppilaitokset voivat kutsua Kieliasiantuntijoiden verkoston jäseniä vieraaksi kertomaan kieliammattilaisten työstä. Kieliasiantuntijat ry on ammattijärjestö monikielisen viestinnän, kielten, kääntämisen tai tulkkauksen asiantuntijoille. Jos kiinnostuit, täytä lomake – linkki jäsenkirjeessä tai https:// forms.gle/BV9Rz5XvXGSFStEr8. Lisätietoja Annalta: anna.halme@sukol.fi.

UUTIS-

ILMOITA SÄHKÖPOSTISI OSALTA SUKOLin jäsenistä puuttuu yhteystiedoista sähköpostiosoite. Jos et ole saanut jäsenviestejä, käy tarkistamassa omat tietosi jäsenrekisterissä tai ole yhteydessä jäsensihteeriin: salla. kosunen@sukol.fi.

HUOM! 9. luokan valtakunnalliset digikokeet voidaan vuonna 2026 pitää seuraavina päivinä: • A-englanti 7.–14.4.2026 • A- ja Bruotsi 15.–22.4.2026 • A-saksa, A-ranska ja A-espanja 23.– 29.4.2026 • B-saksa ja B-ranska 27.4.–5.5.2026 A-ENGLANNIN ja B-ruotsin kokeet voi edelleen tilata myös perinteisinä PDF-kokeina. Muut kokeet käyttäjä pystyy itse tulostamaan sähköisestä järjestelmästä.

LUE myös juttu tämän lehden sivuilta 20–21!

LISÄTIETOJA: sukol.fi/valtakunnalliset ja jenna.latvala-suominen@sukol.fi

www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE Anna Halme p. 040 487 3604, anna. halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Salla Kosunen p.

040 487 3608, salla.kosunen@sukol. fi • TOIMITUS­NEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Krista Kaipainen Helsinki, Maarit Kaunisto Vantaa, Taija Salminen Espoo, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 60. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA EyeEm Mobile GmbH / iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p.

050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2024–2027 Jaana Chan Kaukovainion koulu, Oulu, jaana.chan@eduouka.fi, Eija Heikkala Tampereen steinerkoulu eija.heikkala@ suomenruotsinopettajat.fi, Sari Juvonen Puolalanmäen lukio, Turku, sari. juvonen@edu.turku.fi, Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, minna.narva@lauttasaarenyhteiskoulu. fi, Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, pullileena@gmail.com, Johanna Söderholm Vasa övningsskolans gymnasium johanna.soderholm@abo.fi, Marcus Wallin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu marcus.wallin@syk.fi, Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, eija. venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 1 / 1 takakansi 2 770 € 1 / 1 etu- tai takasisäkansi 2 650 € 1 / 1 sisäsivu 2 490 € 1 / 2 leveä palsta 1 775 € 1 / 2 vaaka 1 510 € 1 / 2 kapea palsta 640 €

SUKOL TOIMII

Yo-kokeita uudistetaan säästöpaineissa Ylioppilastutkinto on valtionhallinnon säästöjen kohteena.

Kirjoitelma on kuitenkin jatkossakin merkittävä osa kielten kokeita.

Ajankohtaisiin uudistuksiin kuuluvat suulliset tehtävätyypit ja englanninkielinen tutkinto.

Teksti ANNA HALME

K

ieliyhdistysten, SUKOLin ja Ylioppilastutkintolautakunnan perinteinen kevättapaaminen pidettiin etänä perjantaina 23.5.2025. YTL:n kielivaliokunnasta olivat edustettuina englannin, ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän jaokset, ja kieliyhdistyksistä mukana olivat näiden lisäksi myös espanjan ja italian edustajat.

YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä kertoi, että säästöjen vuoksi lautakunta joutuu tehostamaan kokeiden arvostelua syksystä 2026 lähtien. Lautakunta on linjannut, että vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeissa vähennetään avokysymysten määrää tai lisätään keskitetysti lautakunnassa arvosteltavien osioiden määrää, jotta sensoreiden arvosteluun käyttämää aikaa voidaan lyhentää. Pistemääriä tasoitetaan muissa osioissa. ”Emme tietenkään olleet mielissämme säästötavoitteista, mutta käytännönläheisesti totesimme, että tämä pitää tehdä”, kielivaliokunnan puheenjohtaja Katja Mäntylä sanoi. Opettajan ja sensorin arvostelutyötä kevennetään, mutta median kärjistyksen mukaisiin ”pelkkiin monivalintoihin” ei olla menossa. Mäntylä painotti, että uskottavassa kokeessa on pakko olla muutakin tuottamista kuin produktiiviset aukot. ”Kirjoitelmiin emme koske!” kuului paikalla olleiden YTL:n jäsenten lupaus.

Suulliset tehtävät kokeiluun YTL on käynnistänyt valmistelun, jossa tavoitteena on, että suullinen osa voidaan ottaa käyttöön portaittain kielten pitkän ja keskipitkän oppimäärän kokeissa. Aikataulusta ja muista valmistelun tuloksista järjestetään lausuntokierros ennen päätöksiä. Lautakunta valmistelee myös esimerkkitehtäviä ja maamerkkisuorituksia. Ennen kuin suullisia osia otetaan käyttöön yo-kokeissa, opettajilla ja kokelailla on mahdollisuus harjoitella suullisia tehtäviä Abitti 2 -koejärjestelmässä. Suullisen osakokeen käytännön toimeenpanoon ei ole toistaiseksi rahoitusta, mutta kokeiluun ja Abitti 2:een on.

Suullisten tehtävien reunaehtona on, että kyseessä on yksilösuoritus, jonka kuunteleminen ja uudelleen äänittäminen on mahdollista. Oletuksena on, että suullinen osakoe tulisi kaikkien suoritettavaksi samaan aikaan koetilaisuuden alussa. Keskustelua on käyty aikarajasta, jolla halutaan estää se, että suullinen vastaus on muistiinpanojen ääneen lukua. Ratkaisuna voisi olla, että yksittäisen tehtävän vastausaikaa ei rajata mutta

6

TEMPUS 3 / 2025

kokonaisaikaan asetetaan yläraja. Opettaja tekee alustavan arvostelun, ja lopullinen arvostelu hoidetaan lautakunnassa. Pasi Pirttisaari saksan jaoksesta toi esiin, että arvostelu voitaisiin tehdä suoraan taitotasoille kriteeritaulukon avulla. Taitotasot muunnettaisiin pisteiksi, jolloin suhteellinen arvostelu säilyisi.

Pirttisaari kertoi pitkän saksan suullisten tehtävien pilotista, josta voi lukea YTL:n sivuilta (https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/suullinen-kielitaito-ylioppilaskokeissa). Tehtävänannot pyrittiin tekemään mahdollisimman autenttisiksi, ja niiden alussa kuultiin hieman saksaa, jotta opiskelijan ei tarvinnut alkaa puhua ”kylmiltään”. Pilotissa oli kuusi erilaista monologimaista tehtävää, joista selvästi vaikein oli referaatti. Ääneen lukemisesta tehtävätyyppinä luovuttiin, koska ääntäminen ja intonaatio ovat joka tapauksessa mukana vastauksissa. Vastausten maksimikestot olivat 1,5–2 minuuttia, ja tätä pidempiä tehtäviä ei kokeisiin voi tullakaan, jotta arvosteluaika pysyy kohtuullisena. Pilotissa todettiin, että taustahäly saattoi häiritä arvostelua samoin kuin se, että osa kokelaista puhui hyvin hiljaa tai mikrofonin ohi.

Kokelaalla onkin vastuu siitä, että vastaus on kuunneltavissa samaan tapaan kuin paperille kirjoitettaessa käsialan piti olla luettavaa. Taitotasot toimivat hyvin arvostelukriteeristönä, mutta joissain suorituksissa sensoreiden kesken oli näkemyseroja. Näitä aiheuttivat esimerkiksi hyvin lyhyt vastaus, tehtävänannosta poikkeaminen tai referaatin sisältövirhe. Pirttisaari korosti, että maamerkkisuorituksia ja malliarvosteluja tarvitaan.

Englanninkielinen tutkinto ja muita uudistuksia Muista yo-tutkinnon uudistuksista Tähkä mainitsi arvostelun määräpäivien muuttumisen. Jatkossa arvostelupäivät lasketaan työpäivien mukaan, jolloin niin kutsuttu pääsiäisongelma poistuu. Latinan kielen laajemman lyhyen oppimäärän koetta ei enää järjestetä, ja S2-kokeet uudistuvat 2027. Abitti 2 on käytössä ensimmäistä kertaa syksyn 2026 yo-kokeissa, mutta Tähkän mukaan se ei vaikuta vastaamiseen kielissä.

Harjoituskäyttö on kuitenkin tärkeää. Järjestelmän kehittämisen myötä kokelaat pääsevät eroon usb-tikkuihin liittyvistä ongelmista. Kuvataiteen, musiikin ja liikunnan kokeet tulevat tutkintoon syksystä 2029.

SUKOL TOIMII

Englanninkielinen yo-tutkinto järjestetään ensimmäistä kertaa syksyllä 2028. Tähkän arvio on, että mukaan tulee hyvin rajallinen määrä lukioita – suurissa kaupungeissa joihinkin lukioihin perustetaan englanninkielinen linja niille, jotka eivät selviydy opinnoista suomeksi tai ruotsiksi. Koulutuksen järjestäjällä täytyy olla opetusministeriöltä saatu järjestämislupa. Järjestelyt ja tutkintorakenne ovat samanlaisia kuin suomen- ja ruotsinkielisissä lukioissa, ja arvosanat ja pisterajat määräytyvät suomen- ja ruotsinkielisten kokeiden mukaan. Äidinkielen kokeena suoritetaan S2, ja englannin kokeen voi suorittaa pitkänä tai lyhyenä. Muista kokeista tehdään käännökset englanniksi. Ennakkokäsitys on, että joukossa on myös todella huonosti englantia osaavia, mutta nämäkin opiskelijat tarvitsevat taitojen vahvistamista ja oppivelvollisuusikäisille järjestettävää koulutusta.

Syksyn 2028 tutkinnossa englannin ylioppilaskokeet muuttuvat yksikielisiksi. Jatkossa sekä pitkän että lyhyen oppimäärän kokeissa kaikki tehtävät ja vastaukset annetaan englannin kielellä. Mäntylä toi esiin, että ymmärtämistehtävien vastauksissa oikeakielisyyteen ei kiinnitetä huomiota, kunhan merkitys välittyy. Englannin jaoksessa yksikielisyyttä ei pidetä radikaalina muutoksena, vaikka opettajien huolet ymmärretäänkin. Englanninopettajien Marja Sallila kertoi, että heikkojen kokelaiden asemasta on kannettu opettajayhdistyksessä huolta, koska kohdekielellä vastaaminen on vaikeampaa kuin äidinkielellä.

Opettajapalautetta kevään kokeista Maarit Kostamo kysyi ranskanopettajien puolesta kirjoitelmien ohjeistuksesta, jossa ei enää pyydetä käyttämään standardikieltä ja kokonaisia lauseita: onko vaatimus silti edelleen voimassa pitkässä ranskassa? Juha Karvonen ranskan jaoksesta totesi, että vaatimus saattaa olla liiallinen siinä tapauksessa, että kirjoitustehtävän kontekstiin ei sovi standardi. Tähkän mukaan kokelaan olisi myös itse hahmotettava, minkälaisessa rekisterissä kuhunkin tehtävään vastataan. Mäntylä totesi, että standardikieli on kokelaalle turvallinen valinta.

Johanna Snellman kysyi samasta aiheesta saksan näkökulmasta, sillä lyhyessä kokeessa oli ollut aiheena Whatsapp-viesti, jossa sääntöjä ei noudateta missään kielessä. Koronan jälkeen vaihto-opiskelijoiden määrä on kasvanut, ja niinpä saksanopettajia puhuttavat myös alueelliset variantit ja sveitsinsaksa: vaikuttaako näiden käyttäminen arvosteluun? Pirttisaari totesi, että Whatsapp-esimerkissä ristiriita syntyy arkisesta tekstityypistä ja tehtävätyypin eli produktiivisen aukon vaatimasta tarkkuudesta ja oikeakielisyydestä. Pääsääntöisesti alueelliset muodot hyväksytään, mikäli ne vain pystytään tunnistamaan. Dialogitehtävissä tavoitteena on simuloida puhetta, ja niinpä niissä kirjoitusvirheistä ei rokoteta, jos ääntämys pysyisi samana.

Domenico Pardo totesi, että alueelliset aksentit ja murteelliset piirteet tuovat kuullun ymmärtämiseen autenttisuutta, mutta koe ei saa vaikeutua liikaa niiden takia. Italiankokeiden vaatimustaso on hieman laskenut, mikä on opettajille helpotus erityisesti niissä lukioissa, joissa voidaan järjestää vain 6 kurssia. Opiskelua rasittaa oppikirjojen puute. Monet kokelaat ovat kaksikielisiä tai olleet vaihdossa, mutta silti heidän kielitaiton-

sa tarvitsee tukea. Pardo muistutti, että yo-kokeen olisi oltava saavutettavissa kaikille, ei vain huippuopiskelijoille.

Englanninopettajia puhuttaa eniten kirjoitelman arvostelussa kymmenen pisteen hyppäys 74:stä 84:ään. Heidän näkemyksensä mukaan kriteeristöä olisi avattava tarkemmin. Ruotsinopettajien Eija Heikkala kertoi opettajien miettineen, mistä keskipitkässä ruotsissa saisi ajan suulliseen osakokeeseen: sillä voisi korvata lyhyemmän kirjoitustehtävän, jossa usein on ollut dialogityyppisiä aiheita. Ruotsinopettajien mielestä arvostelussa ei toteudu aina se periaate, että viestinnällisyys olisi tärkeämpää kuin rakennevirheet.

EVK ja yo-arvosanat Ylioppilastutkintolautakunta on valmistellut kuvauksen yotutkinnon kielten kokeiden arvosanojen ja eurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen välisestä yhteydestä. Tavoitteena on lisätä tutkinnon arvosanojen käyttökelpoisuutta ylioppilaan hakeutuessa korkeakouluopintoihin ja työelämään. Kuvaus on tulossa lautakunnan verkkosivuille viimeistään syksyn aikana, ja sieltä sitä voi jokainen hyödyntää.

SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna pahoitteli sitä, että lukiossa moni jättää pitkän kielen opinnot kesken viimeistään 6. kurssin jälkeen eikä kirjoita kieltä edes lyhyenä. Hän pohti hankitun kielitaidon näkyväksi saattamista ja kysyi, olisiko mahdollista joskus tulevaisuudessa ilmoittautua kielen kokeeseen, jossa on porrastettu vaikeusaste. Mäntylä vastasi, että ideaalimaailmassa näin olisi mutta nykytilanteessa tämä vaatisi huomattavaa teknistä kehitystä. Tekoälyavusteisten ratkaisujen kehittyminen saattaisi tämän mahdollistaa, mutta kokeet pitäisi suhteuttaa LOPSiin. Nykytutkinnossa tavoitellaan sitä, että noin puolet tehtävistä olisi LOPSin tavoitetasolla, neljäsosa vaikeampia ja neljäsosa helpompia, jotta kaikki kokelaat pystyisivät näyttämään osaamistaan.

Tähkä muistutti nykylainsäädännöstä, jossa lähdetään siitä, että kukin koe perustuu tiettyyn oppimäärään ja on kaikille kokelaille samanlainen. Adaptiiviset koesysteemit leviävät maailmalla, mutta meillä tämä olisi mahdollista vasta lainmuutoksen jälkeen. Tähkä korosti myös, että kielten kokeista kahta parasta arvosanaa, laudaturia ja eximiaa, saa suuri joukko kokelaista. ”Sitä paitsi a:kin on enemmän kuin ei ollenkaan suoritettua kielitaidon koetta”, Tähkä sanoi. Valmistelutyötä tehdään lautakunnassa myös pitkän aikavälin kehittämiseen.

Tähkä kutsui tätä ”propellipääideoinniksi” – mitä kaikkea yo-kokeessa voitaisiin tehdä, jos nykyiset rajoitukset unohdetaan? Kokeiden rakennetta voisi kenties kehittää esimerkiksi siihen suuntaan, että niitä jaettaisiin blokkeihin, joissa voi olla käytössä erilaisia välineitä. Tulevaisuudessa mukana saattaisi olla erilaisia suljetun ympäristön oikoluku-, sanakirja- tai tekoälytyökaluja.

Tiina Tähkän kooste ylioppilastutkinnon ajankohtaisista asioista on julkaistu SUKOLin jäsenpalvelun Materiaalit-osassa. Jos et pääse kirjautumaan jäsenpalveluun, ole yhteydessä jäsensihteeri Salla Kosuseen: salla.kosunen@sukol.fi.

7

TUTKIMUSTA

Abien käsityksiä eri kielistä ja kielten oppimisesta KIERA-hankkeessa tutkitaan ainutlaatuista aineistoa – kokonaisen ylioppilaaksi kirjoittaneen ikäluokan käsityksiä kielistä.

Teksti LEENA KOLEHMAINEN, HANNA LANTTO, HANNA TURTA

Ä

idinkielen ylioppilaskokeen historiassa kevät 2022 oli tutkimuksen kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä kirjoitustaidon kokeen aiheena oli kielitaidon merkitys, kielten tulevaisuus, monikielisyys, äidinkieli ja muut kielet sekä kieli identiteetin osana.

Ainutlaatuinen aineisto 18.3.2022 noin 27 000 abiturienttia Hangosta Utsjoelle kirjoitti kirjoitustaidon kokeen valitsemastaan kieleen liittyvästä aiheesta. Kokeeseen voi tutustua verkossa: https://yle.fi/plus/ abitreenit/2022/Kev%C3%A4t/2022-03-18_A_E_fi/index.html.

Abien koevastauksista muodostuva aineisto on kansainvälisesti harvinainen, sillä se sisältää yhden kokonaisen ylioppilasikäpolven pohdintaa eri kielten merkityksestä. Digitaalinen aineisto on mittava 22 miljoonan sanan tekstimassa, johon hankkeen tutkijat saivat tutkimusluvan Ylioppilastutkintolautakunnalta. Aineisto on anonymisoitu: kaikki tiedot kirjoittajista ja kouluista on poistettu.

Aineisto on herkullinen. Abit kertovat suhteestaan ja asenteistaan eri kieliä kohtaan sekä kokemuksistaan kielten opiskelusta. Äidinkielen kirjoitustaidon koevastaukset avaavat ikkunan nuorten maailmaan: Miltä vieraiden kielten opiskelu näyttää abien näkökulmasta, mitkä asiat ovat mahdollistaneet oppimisen, mitkä vaikeuttaneet tai estäneet? Miten viime vuosien kielikoulutuspoliittiset uudistukset kuten korkeakoulujen todistusvalinnan pistemalli ovat vaikuttaneet kielivalintoihin ja opiskeluun? Entä miten globalisaatio ja yhä monikielisempi medioiden kulutus näkyvät abiturienttien näkemyksissä?

Koevastauksiin piirtyneet kuvat eri kielistä nostavat esiin kysymyksiä siitä, millaisia ovat vastuulliset, kestävät tavat puhua eri kielistä.

Kielenrakennusta äidinkielen kokeessa Tutkimushankkeen nimi, ”Z-sukupolven kieli-ideologiat: kielenrakennus tekstuaalisena performanssina”, kiteyttää keskeisiä lähtökohtia. Hankkeen lyhenne KIERA palautuu avainsanaan kielenrakennus (englanniksi language making). Sillä viitataan erilaisiin ideologisiin, poliittisiin tai taloudellisiin prosesseihin, jotka ovat usein tiedostamattomia mutta vai-

8

TEMPUS 3 / 2025

kuttavat käsityksiimme eri kielistä. Kielet ovat tässä viitekehyksessä ennen kaikkea ihmismielen tuottamia kuvitteellisia ilmiöitä, jotka muovautuvat jatkuvasti vuorovaikutuksessa yhteisössä ja joiden keskinäiset rajat ovat epätarkkoja ja epäselviä. Kielet eivät ole luonnontieteellisten ilmiöiden tapaisia valmiita ja selvärajaisia entiteettejä todellisuudessa.

Kielenrakennuksen tutkimuksessa kielet näyttäytyvät ihmisten luomina kollektiivis–kognitiivisina rakennelmina, joista neuvotellaan yhteisössä. Niitä vertaillaan ja arvotetaan, ja niiden nähdään kilpailevan keskenään. Varsinkin englannin arvottamista tuntuvat ohjaavan globaalit hyöty- ja taloustekijät.

Myös se, mitä mielikuvia liitämme eri kieliin, syntyy yhteisössä.

Kielenrakennukseen osallistuvat kaikki tavallisista puhujista kieltenopettajiin, muihin kieliasiantuntijoihin, kielilakien säätäjiin ja poliittisiin päättäjiin. Yhteiskunnan kielikoulutusjärjestelmä ja kunnat osallistuvat kielenrakennukseen koulutuspoliittisilla ratkaisuillaan, jotka mahdollistavat tai estävät kielten oppimisen. Myös abiturientit harjoittavat aktiivista kielenrakennusta pohtiessaan kielikysymyksiä, valitessaan opiskeltavia kieliä tai luopuessaan niistä. Äidinkielen kirjoituskokeessa abit eivät esitä vain omia positioitaan. Koetilanteen vuoksi ilmi tulevat erityisesti sellaiset näkemykset, joiden abit arvioivat tuottavan parhaat koepisteet.

Abien tekstit toimivat siten ikkunana suomalaiseen yhteiskuntaan, sen arvostuksiin ja kielikäsityksiin. Koevastaukset hei­ jas­tavat yhteiskunnassa laajasti hyväksyttyjä arvoja, asenteita ja suhtautumisia.

Alustavia tuloksia ja esimerkkejä Aineisto on runsaudensarvi: koevastauksissa mainitaan yhteensä 230 kieltä tai murretta. Kiinnostavaa on, kuinka paljon äidinkielen kokeessa kirjoitetaan englannista. Yhteensä vain 1 500 koevastausta koko aineiston 27 000:sta vastauksesta ei mainitse englantia lainkaan.

KIERA-hankkeen valmisteilla oleva tutkimus tarkastelee yhtäältä eri kieliä ja niiden oppimista koskevia käsityksiä (esimerkiksi baski, englanti, espanja, karjala, ranska, ruotsi, saksa, suomi, venäjä). Toisaalta aineisto mahdollistaa tiettyihin tilanteisiin liittyvien kielikäsitysten tutkimuksen. Abit kirjoittavat esimerkiksi euroviisujen monikielisyydestä, sodista kielellisinä konflikteina, kääntämisestä kielellisenä prosessina ja kielten oppimisen esteistä. Myös näistä aiheista on parhaillaan käynnissä tutkimusta.

TUTKIMUSTA

Koska aineisto on iso, sen tutkiminen edellyttää erilaisten korpuslingvististen työkalujen käyttöä. Taulukko 1 havainnollistaa yleisimpiä kollokaatteja, jotka esiintyvät koulussa opiskeltavien kielten nimien yhteydessä klusterirakenteessa ”englanti on … / ruotsi on … / saksa on …” ja niin edelleen. Kollokaatit ovat sanoja, jotka esiintyvät tilastollisesti merkittävän taajaan hakusanan tai hakurakenteen välittömässä lähiympäristössä. Kollokaatit kertovat meille siten teemoista, joista abit kirjoittavat, kun he kirjoittavat näistä kielistä. Taulukossa eri kielten välisiä temaattisia eroja on korostettu eri väreillä.

Englannin kohdalla top 10 -kollokaatit kertovat sen globaalista valta-asemasta. Ruotsi taas jäsentyy kotimaiseksi kieleksi, jonka kohdalla opiskelun puitteet (pakollisuus) erottavat sitä muista kielistä. Saksan kieltä tunnutaan tarvittavan tämän aineiston perusteella vain vientikauppaan. Venäjän kielen kohdalla hyökkäyssota Ukrainaan on jättänyt jäljen abien koevastauksiin. Sota alkoi noin kuukautta ennen kirjoitustaidon koetta, ja siitä raportoitiin päivittäin suomalaisessa mediassa.

Ranska näyttäytyy rakkauden kielenä ja italia musiikin. Italian edustaja Måneskin voitti euroviisut edellisvuonna 2021.

Top 10 -kollokaattien valossa myös espanja näyttäytyy globaalina valtakielenä suomalaisten silmissä.

Taulukko 1 osoittaa, että kollokaatit ovat hyvin kielikohtaisia. Kollokaateista välittyy kuva siitä, että eri kieliä arvotetaan suomalaisessa yhteiskunnassa eri tavoin. Kollokaatit herättävätkin kysymyksiä aikuisten maailman kielikäsityksistä, jotka ovat vaikuttaneet nuorten koevastauksiin. Meille kieliasiantuntijoille koevastauksiin piirtyneet kuvat eri kielistä nostavat esiin kysymyksiä siitä, millaisia ovat vastuulliset, kestävät tavat puhua eri kielistä ja millaisia käsityksiä me edennämme uusille polville. englanti ruotsi saksa 1. kieli toinen vienti maa

venäjä hyökännyt

ranska kieli

espanja kieli

italia italiaa

2. yksi

virallitärkeä nen

ukrainaan

rakkauden

yksi

kappaleilla

3. jota kieli suo melle

naapurimaa

esikiina merkki

espanja

4. kielistä suomen saksan valtio

ranskan

maailman

menestynyt

5. suosituin

maa

puhutuin

ranska

viralliainakin sista

aloittanut

6. puhukansallis- vientisodan tunnetpuhutuimkielistä maista tu tuimmista mista

kielisillä

TAPAUSTUTKIMUS ESPANJASTA: KOULUTUSPOLITIIKKA OPISKELUN ESTEENÄ KIERA-HANKKEEN ensimmäinen julkaisu on espanjan opiskelija FM Hanna Turtan pro gradu -tutkielma (Turun yliopisto, 2025), jossa tarkastellaan espanjan opiskeluun kielteisesti tai myönteisesti vaikuttavia tekijöitä. Espanjankielistä tutkielmaa voi lukea osoitteessa: https://www.utupub.fi/bitstream/ handle/10024/180164/Turta_Hanna_opinnayte.pdf?sequence=-1.

Turtan mukaan abiturientteja motivoi eniten espanjan opiskeluun se, että kielelle on kysyntää sekä matkustaessa että työelämässä. Espanjaa pidetään hyödyllisenä joskaan ei aivan yhtä hyödyllisenä kuin englantia. Perusteluissa nousevat esiin myös oppijoiden sisäiset motivaatiotekijät. Usein innon opiskeluun on sytyttänyt mieluinen espanjankielinen musiikki tai televisiosarja.

Sen sijaan kielikoulutuspoliittiset päätökset ja opetusjärjestelyt mainitaan esteinä espanjan opiskelulle.

Abien mukaan espanjan opetusta ei ole järjestetty kunnassa lainkaan tai se on järjestetty niin, että osallistuminen on kohtuuttoman hankalaa. Korkeakoulujen todistusvalinnan pistejärjestelmä mainitaan toistuvasti, kun nuoret perustelevat päätöstään olla valitsematta espanjan tai muiden kielten kursseja.

Todistusvalintaa koskevat sitaatit aineistosta ovat pysäyttäviä: Hauskat ja sivistävät espanjan opinnot saivat väistää todistusvalinnan suosimien pitkän matematiikan ja fysiikan tieltä, vaikka näitä aineita ei edes opiskella tavoittelemallani alalla.

Osaisin tulevalla Meksikon lomalla puhua paikallisten kanssa espanjaa ja ehkä nauttisin elämästä hieman stressittömämpänä. Yhteiskunta on toista mieltä.

KIERA-hanke tuo tutkimuksen keinoin abien ääntä kuuluviin päättäjille. Abit kokevat, ettei nykyinen kielikoulutuspolitiikka tue aina kielten opiskelua vaan toimii pikemminkin esteenä. Uudistukset ovat tarpeen.

7. tärkein

pakolli- kauppa- rajanaa- kaunis englanti masennen kump- puri tavam pani milta 8. tärkeä 9. maailman

suomes- heikin- ollut sa heimo* kotimai- vienti maa nen

romant- espanja tinen jossa valtakielistä

kiihdytti menestyjä

10. yleisin ruotsia esimer- itänaa- virallipuhuttu harras kiksi puri sista taessa ni

Taulukko 1. Kouluissa yleisimmin opiskeltujen kielten Top 10 -kollokaatit. ”Heikinheimo” viittaa aineistossa haastateltuun Riikka Heikinheimoon Elinkeinoelämän keskusliitosta.

KIERA-tutkimushanke (2023–2026, https://sites.utu.fi/kiera/) luo uutta tutkittua tietoa suomalaisten kielikäsityksistä ja suhtautumisesta eri kieliä kohtaan. Hanketta johtaa espanjan kielen yliopistonlehtori FT Hanna Lantto Turun yliopistossa. Tutkimushanketta rahoittaa Emil Aaltosen säätiö. Hankkeen tutkijat: Turun yliopisto: FT Hanna Lantto, FM Saara Pietinen, professori Sara Routarinne, FM Hanna Turta. Helsingin yliopisto: FT Maarit Berg, FT Riikka Iso-Ahola, professori Leena Kolehmainen.

9

SUKOLIN KOULUTUSTA

Monikielisyydestä monikielisesti Kieltenopettajia Pohjoismaista, Baltiasta ja kauempaakin kokoontui huhtikuussa Helsinkiin.

Teksti ANNA HALME kuvat JENNA LATVALA-SUOMINEN, ANNA HALME / SUKOL

S

UKOL järjesti Pohjoismaiden ja Baltian kieltenopettajien yhteisen koulutuspäivän Kulosaaren yhteiskoulun tiloissa Helsingissä 25.–26.4. Kattoteemana oli kielitaidon rooli kulttuurien välittäjänä ja yhteisymmärryksen lisääjänä. Sen alle mahtui monenlaista tekoälystä ja teknologiasta humanismiin ja toivon tuottamiseen. Pääluentojen lisäksi rinnakkaisia työpajoja ja katsauksia oli yhteensä kaksikymmentä, joten tässä voidaan esitellä vain joidenkin niiden antia. Päivä oli antoisa, ja sen aikana solmitut suhteet naapurimaiden kollegoiden kanssa toivottavasti kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

Kieli kehittää ajattelua Päivän aloituspuheenvuorossa Maxim Fedorov puhui laajan kielitaidon merkityksestä muuttuvassa maailmassa. Fedorov tekee toimittajan töitä Yleisradiolle ja saksalaiselle Deutsche Welle -kanavalle. Hänen asemapaikkanaan on Kiova, josta käsin hän raportoi eurooppalaiselle yleisölle Venäjän hyökkäyksestä ja sodanaikaisesta elämästä Ukrainassa.

Työssään ja vapaa-ajallaan Fedorov käyttää jatkuvasti viittä kieltä: venäjää, suomea, saksaa, englantia ja ukrainaa. Hänen kielirepertuaariinsa kuuluu myös espanjaa, italiaa, ranskaa, ruotsia ja puolaa, mutta näiden taitoa hän kuvaa passiivisemmaksi. Monikielinen arki ja kielten vaihtaminen on hänen mukaansa sujuvaa – tosin jotkin sanat tulevat automaattisesti ensin mieleen jollakin tietyllä kielellä, ja niiden käännöksiä täytyy hieman miettiä. Päähaasteena on kielitaidon ylläpitäminen, joka onneksi arkikäytössä olevien kielten kohdalla on vaivatonta. Passiivisten kielten oppimiseen kulunut aika ei ole kuitenkaan mennyt hukkaan. ”Jokainen opittu kieli on avannut maailmaa ja kehittänyt ajattelua”, Fedorov sanoi.

Fedorovin yhtenä aiheena oli Ukrainan kielitilanne. Ukrainaa puhutaan laajalti muuallakin kuin nykyisen Ukrainan alueella. Taustat ovat historiallisia, ja Fedorovin mukaan tärkeänä syynä on muun muassa ukrainalaisten taistelijoiden käyttö Venäjän tsaarin sodissa. Hän kertoi, että nykyiset ukrainalaiset pitävät äidinkielenään ukrainan kieltä vaikka olisivat kasvaneet venäjänkielisessä perheessä. Äidinkielestä puhuttaessa onkin tärkeä täsmentää, mitä kieltä tarkoitetaan: lapsen ensimmäisenä oppimaa kieltä, kotikieltä, ympäristön kieltä, yhteisön kieltä, koulukieltä, vahvinta kieltä vai jotakin myöhemmin opittua kieltä. Äidinkielen asema herätti yleisö-

10

TEMPUS 3 / 2025

keskustelua muun muassa henkilön erilaisista vahvuuksista eri kielillä ja kielen ja identiteetin yhteyksistä.

Fedorov on valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi. Hän on myös kirjoittanut tietokirjoja ja vierailee puhujana muun muassa kouluissa. Kouluvierailuilla usein vastaan tuleva kysymys kuuluu: ”Onko laaja kielitaito tarpeen tekoälyn aikakaudella?” Tekoäly ei vielä kovinkaan hyvin osaa puhuttua kieltä. Tekoälyn käyttäjälle kohdekielen taito on välttämätön vähintään käännösten tarkistamisessa.

Käyttö on myös aikaa vievää – yksikielisen tekstin laatiminen on nopeampaa suoraan kohdekielellä. Fedorovin mielestä tekoälyä voi hyödyntää rutiininomaisiin tehtäviin kuten pieniin käännöksiin. Tekoäly ei ole ihmisen tapaan kärsimätön, joten se jaksaa loputtomasti harjoittaa kielen opiskelijaa, ja niinpä se onkin oppijalle hyvä työkalu. Se voi toimia myös sanakirjana erityisesti kahden pienen kielen välillä tilanteissa, joissa toinen vaihtoehto olisi välittäjäkielen kuten englannin käyttäminen apuna. Tietyissä konteksteissa tekoälyn etuna on myös puolueettomuus: se ei esimerkiksi arvota puhujaa sukupuolen tai muun aseman perustella. Toki muuten sen käytössä on muistettava kriittinen arviointi ja faktantarkistus, sillä tekoäly tekee paljon virheitä. Kaiken kaikkiaan Fedorovin mielestä tekoäly ei vähennä monipuolisen kielitaidon merkitystä, mutta se muuttaa toimintaympäristöämme työelämässä ja myös kieltenopiskelussa. Tekoälytaidoista voi tulla kielitaidon osa.

Uusi taito rakentuu vanhan varaan Sabine Grasz Oulun yliopistosta puhui työpajassaan monikielisyydestä kieltenopetuksessa ja tulevien kieltenopettajien koulutuksessa. Hänen esimerkkinään oli saksanopettajien koulutus Suomessa. Työpajassa oli osallistujia Sloveniasta, Norjasta, Georgiasta, Ruotsista, Virosta, Itävallasta ja Suomesta, ja vahvimmaksi yhteiseksi kieleksi osoittautui saksa eikä konferenssiohjelman mukainen englanti, joten yhteisestä päätöksestä Grasz vaihtoi esityksensä kielen lennossa siihen. Keskustelua käytiin pajan teeman mukaisesti monikielisesti.

Monikielisyydestä on tullut arkipäivää viimeisten 20–30 vuoden aikana kaikkialla Euroopassa, ja se on yksi Euroopan neuvoston elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painotetaan kielitietoisuutta. Kouluyhteisöt ovat monikielisiä: niissä arvostetaan eri kieliä ja käytetään niitä rinnakkain.

SUKOLIN KOULUTUSTA

Yksi opiskelija oli kommentoinut: ”Ennen tätä kurssia minulle ei tullut mieleenkään, että voisin sanoa itseäni monikieliseksi.” ”Kielimuotokuvan” (Sprachenportrait, https://hier-zuhause. at/fileadmin/user_upload/sprachenportrait_anleitung.pdf) laatiminen voi auttaa monikielisyyden hahmottamisessa. Itseltään voi kysyä: Mitä kieliä olen oppinut tai opiskellut, missä, milloin ja kuinka kauan? Kuinka hyvin hallitsen kutakin kieltä? Mitä kieliä käytän säännöllisesti ja missä yhteyksissä? Mitä kieliä olen käyttänyt aikaisemmin? Millainen rooli eri kielillä on itselleni kielten oppimisessa ja vieraalla kielellä kommunikoimisessa? Tukevatko kielet toisiaan? Hyödynnänkö niitä?

Häiritsevätkö ne?

Yleisökeskustelussa muistutettiin, että opetussuunnitelman perusteiden tasolla monikielisyyteen saatetaan kannustaa mutta käytännössä tarjolla on usein vain englantia ja ruotsia.

Uusina haasteina nähtiin yhä moninaistuvat luokkahuoneen kielet ja samaan aikaan englannin entistä vahvempi asema.

Grasz totesi, että monikielisyyden kulttuurin tuomisessa kouluihin on vielä tehtävää mutta matka on aloitettu.

NBR:n eli Pohjoismaiden ja Baltian kieltenopettajien kattojärjestön hallitus kokoontuu tavallisesti etänä. Osa hallituksesta pääsi tapaamaan toisiaan koulutuspäivän yhteydessä. Vasemmalta Kari Jukarainen (Suomi), Mia Smith (Ruotsi), Ene Peter. son (Viro), Outi Vilkuna (Suomi) ja Asterija Rudiene (Liettua).

Monikielinen lähestymistapa kieltenopetuksessa tarkoittaa sitä, että uusien kielten taito rakennetaan olemassa olevan kielitaidon päälle. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta kielten samankaltaisuuksista ja eroista ja auttaa oppijaa hyödyntämään olemassa olevaa kielitaitoaan uuden kielen oppimisessa. Esimerkiksi Suomessa tyypillistä on, että saksan oppijat ovat jo aiemmin opiskelleet sen läheisiä sukukieliä englantia ja ruotsia, ja näiden yhteisiä piirteitä tai eroavaisuuksia voi etsiä vaikkapa sanastosta ja syntaksista.

Grasz on tutkinut monikielisyyttä yliopistoissa käytetyissä alkeisoppikirjoissa ja todennut, että monikielistä lähestymistapaa ei ole niissä täysin hyödynnetty. Aiemmin opittuihin kieliin viitataan satunnaisesti, ja monikielisiä käytänteitä saatetaan esitellä, mutta kirjoja ei ole systemaattisesti suunnattu aikuisille monikielisille oppijoille.

Tulevien kieltenopettajien koulutuksessa siirtymä monikielisyyteen etenee hitaasti. Graszin vuonna 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan (Die Rolle von Mehrsprachigkeit beim Lehren und Lernen von Fremdsprachen aus der Sicht zukünftiger SprachenlehrerInnenin Finnland, Zeitschrift für Interkulturellen Fremdsprachenunterricht) kieltenopettajaksi opiskelevilla ei juuri ole ollut kokemusta monikielisestä pedagogiikasta omilta kouluajoiltaan tai yliopistosta. Heidän asenteensa monikielisyyteen ja kielitietoisuuteen on kuitenkin myönteinen, ja he pitävät omaa monikielisyyttään hyödyllisenä resurssina vieraiden kielten oppimisessa.

Oman monikielisyyden ymmärtäminen onkin tärkeää kielen oppijoille ja myös opettajille. Kieltenopettajaopiskelijat ovat yleensä aina monikielisiä – mutta kaikki eivät usko olevansa.

VINKKEJÄ MONIKIELISYYTEEN JA TEKOÄLYN KÄYTTÖÖN Sabine Grasz jakoi kaksi linkkiä monikielisiä lähestymistapoja hyödyntäviin materiaaleihin: https://www.ecml.at/en/ECML-Programme/Programme-2024-2027/Integrated-didactics https://www.goethe.de/prj/dlp/de/unterrichtsmaterial/mehr_als_deutsch

Karola Velbergin vinkkejä kieltenopettajille tekoälyä hyödyntäviin ilmaisiin resursseihin: https://suno.com/ (tee lauluja) https://mizou.com/education (rakenna chatbot) ​​https://curipod.com/ (suunnittele tunti) https://quizizz.com/, https://app.diffit.me ja https:// www.gibbly.co (avuksi suunnitteluun) https://dumbitdown.ai (eriyttämiseen) https://www.napkin.ai/ (tekstin visualisointiin) https://gamma.app (esitysmateriaalin tekemiseen)

Kieli ei ole yhtä kuin valtio Kuten Sabine Grasz myös Riku Savonen aloitti oman työpajaesityksensä sanomalla: ”Jatkan vähän samasta aiheesta, josta Maxim Fedorov aloitti.” Savonen toimii Suomi–Venäjä-seurassa, ja hänen aiheenaan oli venäjän kielen ja venäjänkielisten asema Suomessa. Taustoiltaan kansainvälisen osallistujajoukon vahvimmaksi yhteiseksi kieleksi työpajassa valikoitui suomi.

Suomi–Venäjä-seuran perinteiset toimialueet ovat liittyneet kulttuuriin, kieleen ja kansalaisyhteiskuntaan. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 viralliset yhtedet itärajan taakse jäädytettiin, mutta henkilökohtaisten yhteyksien säilyttämistä suositellaan. Savonen muistutti siitä, että Venäjältä paenneet kansalaisyhteiskunnan toimijat käyttävät edelleen

11

SUKOLIN KOULUTUSTA

edetä mihin tahansa suuntaan ja käytti esimerkkinä suomalaista nuorta, joka innostui kansalaisaktivismin kautta ensin marin kielestä ja sitä kautta venäjästä.

Mediassa venäjän kieli on esitetty turvallisuusuhkana, mutta tämä kuva on hiljalleen muuttumassa. Maan hallitusohjelmassakin on linjaus, jonka mukaan Suomessa on oltava venäjän ja Venäjän osaamista. Savonen muistutti, että venäjää tarvitaan monella alalla. Turva-alalla, sosiaali- ja terveydenhuollossa ja mediassa tarve kasvaa, koulutuksessa ja kulttuurissa se pysyy ennallaan, ja kaupan, teknologian ja turismin alalla tarve on muutoksessa. Keskeistä on saada kielitaitoisia ammattilaisia eri aloille.

Kielet luovat toivoa

Maxim Fedorov puhui laajan kielitaidon tarpeellisuudesta muuttuvassa maailmassa.

venäjän kieltä. Kieli on eri asia kuin valtio – venäjän kieltä voi hyödyntää paitsi Venäjän vallan puolesta myös sitä vastaan.

Suomi–Venäjä-seura toimii Suomessa asuvien venäjänkielisten parissa ja tekee syrjinnän ja rasismin vastaista työtä.

Venäjän kielen ammattilaisten kielitaito on vaarassa surkastua, kun matkailu ei ole mahdollista ja kielikontaktit ovat vähentyneet. Valtiollinen kieli ja toisaalta Euroopassa asuvien venäjänkielisten kieli eriytyvät voimakkaasti, ja venäjän ammattilaisten pitäisi pysyä mukana muutoksessa.

Suomi–Venäjä-seura on edistänyt venäjän opiskelua Suomessa materiaalien, kouluvierailujen, kevätstipendien ja opettajien täydennyskoulutuksen avulla. Kaikkialla Euroopassa on paljon venäjää puhuvia maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Suomessa asuu yli 100 000 äidinkieleltään venäjänkielistä ja lisäksi kaikki ne, joilla venäjä on toisena tai kolmantena kotikielenä. Venäjää vieraana kielenä opiskelee viimeisimpien tietojen mukaan alakoulussa alle 0,5 %, yläkoulussa noin 0,6 % ja lukiossa yksi prosentti oppijoista. Vaikka venäjän opiskelu ei juuri tällä hetkellä houkuttaisikaan, sitä voi hyödyntää välittäjäkielenä sukukieliin (ukraina ja kaikki muut slaavilaiset kielet) tai maantieteellisesti lähellä puhuttuihin kieliin (suomalais–ugrilaiset, balttilaiset ja turkkilaiset kielet ja muut Venäjän vähemmistökielet). Savonen kertoi, että kiinnostus voi

12

TEMPUS 3 / 2025

Petri Rajaniemi on ”nykyisyysselittäjä”, joka pyrkii tarkastelemaan maailmaa laajalla kaarella yksilöstä globaaliin ja tästä hetkestä menneseen ja tulevaan. Hänen tavoitteenaan on äärimmäisen epävarmuuden keskelläkin auttaa palauttamaan toimintakyky, ymmärtämään oma rooli osana kokonaisuutta ja keskittymään olennaiseen. Konferenssin loppupuheenvuorossaan hän käsitteli muun muassa muutosahdistusta ja opettajien roolia toivon tuottajina.

Maailmaa määrittää muutos. Globalisaation kaltaiset laajat ilmiöt leviävät ennennäkemättömän nopeasti. Voi sanoa, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Muutos saa tuntemaan surua, joka voi näkyä vihana tai pelkona. Tällainen koko yhteisöä koskeva suru tai ahdistus on eri asia kuin muutosvastarinta, sillä loogiseen tai perusteltuun muutokseen ihmisen on yleensä helppo sopeutua.

Rajaniemi totesi, että resilienssin ja näennäisen pärjäämisen alla kaikilla eurooppalaisilla on pitkästä aikaa seuralaisenaan sodan pelko. Pelko aiheuttaa luottamuksen ja kärsivällisyyden murenemista, vaikka juuri nyt on se hetki, kun erityisesti pitäisi hakeutua muiden seuraan jakamaan ajatuksia. Koska toisistamme saamme voimaa, toivoa ja luottamusta tulevaan, näinä aikoina muita ihmisiä tarvittaisiin entistäkin enemmän. Samaan aikaan muista ihmisistä on tullut rasite.

Sosiaalinen media ja jatkuva uutisvirta pahentavat tilannetta.

Jos some on ainut ikkuna maailmaan, ihmiset ovat hirviöitä.

Kun säästöjen nimissä asiakaspalvelua vähennetään ja kaikki elämiseen välttämättömät palvelut pankeista terveydenhuoltoon siirretään sovelluksissa hoidettavaksi, menetetään yhteiskunnan inhimilliset kasvot. Voi unohtua, että yhteiskunta muodostuu ihmisistä ja on ihmistä varten. Rajaniemi vertaa nykyistä suhtautumista someen ja mobiililaitteisiin 1970-lukuun ja siihen, kun tupakoinnin vaaroja alettiin varovasti myöntää. Ennen tv-uutisten ääressä lapsi saattoi kysyä vanhemmiltaan: ”Mitä minun pitäisi ajatella tästä? Mitä tämän pitäisi saada minut tuntemaan?” Nyt kaikki näkevät samat järkyttävät kuvat omilta ruuduiltaan, ja keskustelua ei synny.

Elämme globaalissa digitaalisessa yhtenäiskulttuurissa.

Rajaniemi valotti ilmiöiden leviämistä: ”Jos paikalla on alakoulun opettajia, minulla on heille kahden sanan mittainen esimerkki, joka kuvaa tätä täydellisesti: skibidi toilet.” Harmittomien meemien lisäksi leviää muutakin. Maailmassa on voimia, joiden tavoitteena on lisätä konflikteja ja epäluottamusta, olipa aiheena ilmastonmuutos, terveys, ihmisoikeudet,

SUKOLIN KOULUTUSTA

tiede tai mikä muu tahansa. Näiden pyrkimysten pääviesti on, että mihinkään ja keneenkään ei voi luottaa. Isojen globaalien ongelmien ratkaiseminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä ja kommunikaatiota.

Kieli on ainut keino parantaa ihmisten yhteyksiä ja maailmaa. Jokainen opittu kieli on silta toiseen ihmiseen – pelon sijaan tulee ymmärrys. ”Kielten opettaminen lisää toivoa maailmassa”, Rajaniemi sanoi. Kyselyissä opettajan ammatti on jatkuvasti yksi arvostetuimmista. Listan kärjessä ovat myös esimerkiksi pelastajat, sairaanhoitajat ja lääkärit. Kaikille arvostetuimmille ammateille yhteistä on, että niissä autetaan muita.

Sellaiselle lapselle tai nuorelle, joka miettii, kannattaako koulutus, voisi muistuttaa, että koulutus johtaa paitsi taitoihin ja työpaikkaan myös ja ennen kaikkea parempaan itsetuntemukseen ja kykyyn nauttia omasta ja toisten ihmisten seurasta. Jokainen meistä tarvitsee toisia ihmisiä. Rajaniemi kertoi, että tutkimusten mukaan koulutus johtaa oman elämän arvostamiseen. Lopulta jokaisen tärkeimpänä tehtävänä on tehdä maailmasta hieman parempi paikka.

MONENLAISTA RINNAKKAISOHJELMAA

Rinnakkaisohjelma oli jaettu seuraaviin teemoihin: kulttuuri, teknologia, Suomi ja käytännön opetus.

Jutussa esiteltyjen lisäksi koulutuksen ohjelmassa oli seuraavat luennot tai työpajat: Stéphane Alati & Jasmine Lefrançois: Le Brain Boost : comment l’apprentissage systématique des langues stimule les compétences cognitives Raili Hildén: Automated Speaking Assessment Tuija Kae & José Rildo Reis da Silva: Means to Promote Language Learning and Cultural Literacy Anu Halvari: The Task of Language Learning in General Upper Secondary Education in Finland Ene Peterson: Teaching in the Age of AI: Shaping the Future of Teaching Languages Olli-Pekka Salo: European Language Portfolio as a Means to Enhance Language Learning and Cultural Awareness Joanne Jalkanen: Experiences of Translanguaging in a Finnish School Almut Meyer: A plurilingual Approach in Teaching German as Foreign Language Oona Mertoniemi: The Svenska Nu Network Karola Velberg: AI and Homework Adriana Sturesson: El Torneo de Música: Fostering Language Learning and Cultural Understanding Through Music Lena Segler-Heikkilä: Phenomena Regarding Languages and Communication, Identity and Basic Psychological Needs of Hybrid Space Individuals in Finland Fredrik Mathiassen Bovim & Anja Pietzuch: Filme über Geschichte im Unterricht Deutsch als Fremdsprache Kaisa Hahl & Toni Mäkipää: Teachers’ Perceptions of the Teaching of Culture in Language Education in Finland Laura Pihkala-Posti: Language Learning and Language Use Through Transcultural Collaboration in Digital 3D Game Worlds Mall Pesti: Speaking Through Writing Leena Kolehmainen, Hanna Lantto & Hanna Turta: Finnish High School Graduates’ Views on Different Languages, Multilingualism, and the Learning of Foreign Languages Mia Smith: Wohin fahren wir? Motivationsprojekt mit Schwerpunkt auf sozialen Medien und Zukunftsträume

Petri Rajaniemi muistutti toivon merkityksestä.

13

SUKOLIN KOULUTUSTA

The Global Classroom Project Enhancing English proficiency and intercultural understanding through teletandem Text and photos TUIJA KAE, RILDO REIS

T

he FIPLV–NBR Conference 2025 that was held in Helsinki in April provided educators from across the Baltic and Nordic countries a chance to gather and explore innovative practices in language teaching.

One of the main themes was “Languages Mediating Culture and Mutual Understanding”. We were proud to present our Global Classroom Teletandem project, an intercultural exchange initiative connecting Brazilian and Finnish high school students through virtual English conversations.

About the project In a few words, the Global Classroom Teletandem project is an intercultural virtual exchange initiative connecting high school students from Brazil and Finland to enhance English proficiency and foster global citizenship. Designed and developed by teachers Tuija Kae from Finland, and Rildo Reis from Brazil, the project uses structured online sessions focused on cultural or other relevant themes to promote authentic language practice and deepen cultural understanding. The online sessions are conducted using Google Meet.

Rildo Reis and Tuija Kae at the FIPLV-NBR Conference.

14

TEMPUS 3 / 2025

GLOBAL CLASSROOM TELETANDEM -PROJEKTI KÄYTÄNNÖSSÄ Teksti Tuija Kae SUOMESSA projektiin osallistui Sotungin lukion toisen vuosikurssin ENA07-ryhmä, johon kuului 31 opiskelijaa. Brasiliassa mukana oli paikallisen kielikoulun 33 vapaaehtoista lukioikäistä opiskelijaa.

Projektin esitykset liittyivät ENA07-opintojakson teemaan luonto ja ympäristö. Aiheina olivat muun muassa paikallisen eläimistön ja kasviston vertailu, sää ja ilmasto, alueen luonnonkatastrofit sekä saasteet ja niiden torjunta Suomessa ja Brasiliassa.

Suomessa esityksiä valmisteltiin yhdellä 75 minuutin oppitunnilla ja kotona. Työkaluna käytettiin Google Slidesia. Varsinaiset esitykset pidettiin 2–3 hengen ryhmissä kahden 75 minuutin oppitunnin aikana.

Ryhmät sijoittuivat eri puolille koulua, ja he esittivät työnsä Brasiliaan Google Meetin välityksellä. Samaan aikaan puolet suomalaisista opiskelijoista teki oppikirjan tehtäviä, kun toinen puoli piti esityksiä. Opettaja oli pääosin luokassa mutta kiersi välillä seuraamassa eri puolilla koulua tapahtuvia esityksiä.

Tapaamiset alkoivat yhteisessä Meet-huoneessa, minkä jälkeen opiskelijat jaettiin pienryhmiin. Jokainen suomalais–brasilialainen pari esittäytyi ja keskusteli opettajan jakamien icebreaker-kysymysten avulla. Sen jälkeen ryhmät pitivät esityksensä, ja aikaa jäi myös vapaaseen keskusteluun. Lopuksi kaikki palasivat yhteiseen huoneeseen.

Aikaero Brasiliaan oli kuusi tuntia, joten esitykset pidettiin aamulla Brasilian aikaa ja Suomessa iltapäivällä.

Sekä suomalaiset että brasilialaiset opiskelijat kokivat projektin antoisaksi ja hyödylliseksi kielitaidon harjoittelun kannalta. Erityisen mukavaa heidän mielestään oli keskustella samanikäisten nuorten kanssa, jotka tulevat erilaisesta kulttuurista. Suurimmat haasteet liittyivät brasilialaisten opiskelijoiden Internet-yhteyksiin etenkin silloin, kun he osallistuivat kotoa käsin.

SUKOLIN KOULUTUSTA

Students prepare presentations, engage in guided discussions, and reflect on their experiences, all supported by teacher facilitation and mediation.

For example, in the spring 2024 Finnish students studying the study unit ENA07 (nature and environment) prepared presentations on environmental issues in pairs and their peers in Brazil did the same. Both Kae and Reis feel that the project has improved students’ confidence in English, expanded their awareness of global environmental issues, and strengthened their intercultural communication skills.

Presentation at the conference The project was presented on the second day of the FIPLV–NBR Conference organized by SUKOL, during which educators gathered at Kulosaari Secondary School for parallel sessions and keynote lectures. Approximately 44 teachers, both Finnish and international ones, attended the session.

After the presentation, the audience was given time to reflect on how they might adapt similar practices in their own classrooms. Two teachers shared that they had already implemented comparable activities, highlighting the growing interest in virtual exchanges.

Another attendee inquired about the feasibility of conducting the project with students at different CEFR levels, prompting a brief discussion on adaptability and differentiation.

Additionally, two teachers from Finland and Lithuania expressed strong interest in joining the initiative, demonstrating the project’s potential for expansion and collaboration.

The Global Classroom Project uses structured online sessions focused on cultural or other relevant themes to promote authentic language practice and deepen cultural understanding. During the online sessions, students prepare presentations, engage in guided discussions, and reflect on their experiences, all supported by teacher facilitation and mediation.

15

HANKE

Liikkuminen osaksi oppimista Liikkuminen tauottaa paikallaanoloa, optimoi opiskelijoiden vireystilaa ja vaikuttaa myönteisesti ilmapiiriin oppitunneilla. Liikkumista voi lisätä lukion kielten tunneille monin tavoin.

Teksti SUSANNA TAKALO, TUIJA ANTTILA, NINA SALMELA, HELI HAAPALA kuva NINA SALMELA

S

aksan lehtori Nina Salmela Laanilan lukiosta Oulusta oli yksi 14 lukio-opettajasta, jotka lähtivät mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaan Liikuttavat oppitunnit lukiossa (LOL) -hankkeeseen (2022–2024).

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli edistää lukio-opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sisällyttämällä liikkumista osaksi lukion lukuaineiden oppitunteja. Salmela toteaa: ”Aluksi mä ajattelin, että mihin oon mennyt lupautumaan. Sitten lopulta oli palkitsevaa, kun keräsin kurssipalautetta – oli mukava nähdä, että ahaa, opiskelijat ovat oikeasti tykänneet.”

Hankkeessa toteutettiin täydennyskoulutusta, jolla vahvistettiin lukion opettajien halua ja kykyä lisätä oppituntien aikaista liikkumista. Toimintatapojen muuttamiseen ja liikkumista sisältävien opetusmenetelmien vakiinnuttamiseen tarvitaan opettajien täydennyskoulutuksen lisäksi valmiita materiaaleja toiminnallisen opetuksen toteuttamiseksi. Lukio-opetukseen soveltuvia, oppitunnin aikaista liikkumista tukevia materiaaleja on niukasti saatavilla, minkä vuoksi hankkeessa tuotettiin Toiminnallisia tehtäviä lukion oppitunneille -materiaali.

TOIMINNALLISIA OPPITUNNEILLE

TEHTÄVIÄ

LUKION

Materiaali sisältää lukion oppiaineiden moduuleihin ja niiden sisältöihin sidottuja liikkumista sisältäviä tehtäviä, joita yhteistyölukioiden opettajat ovat suunnitelleet ja testanneet. Materiaaliin pääsee oheisen qr-koodin kautta (https://liikkuvaopiskelu.fi/tukimateriaali/toiminnallisia-tehtavia-lukion-oppitunneille/).

Tehtäviä kielten oppitunneille Liikkuminen voidaan yhdistää oppiaineen sisältöjen oppimiseen erilaisten pedagogisten menetelmien avulla kuten hyödyntämällä pelejä ja leikkejä. LOL-hankkeessa Salmela, englannin lehtori Tuija Anttila Raksilan lukiosta ja ruotsin lehtori Heli Haapala Oulun Lyseon lukiosta kehittivät ja testasivat erilaisia liikkumista sisältäviä toiminnallisia opetusmenetelmiä ruotsin, englannin ja saksan oppitunneilla eri moduuleissa.

16

TEMPUS 3 / 2025

Esimerkiksi Salmelan usein käyttämä viestileikin ideaan perustuva metodi taipuu monenlaisten sisältöjen harjoitteluun.

Anttilan mukaan yksinkertainen tapa edistää vuorovaikutusta sekä samalla lisätä liikkumista ja vähentää ruutuaikaa on teettää opettajan nimeämissä pari- tai pienryhmissä tehtäviä, jotka voidaan toteuttaa luokkahuoneen ulkopuolella tai hyvällä säällä vaikkapa pihalla. Opiskelija joutuu nousemaan tuolistaan, jossa istuessaan hän helposti jumiutuu passiivisena tietokoneen ruudun taakse. Samalla opiskelijat tutustuvat toisiinsa, mikä vaikuttaa myönteisesti opetusryhmän yhteisöllisyyteen ja ilmapiiriin. Opiskelijat tottuvat nopeasti siihen, että suulliset keskustelutehtävät tehdään vaihtelevissa pienryhmissä seisten.

Liike mukaan tehtäviin Tekstin työstöön, joko tekstiä lähestyttäessä tai sitä kerrattaessa, voidaan soveltaa harjoituksia, joissa vastausta ei tuoteta suullisesti vaan liikkeen avulla. Opettaja laatii väitteitä opiskellusta tekstistä opiskelijapareille. Toinen parista lukee väitteen ja toinen vastaa liikkeellä: esimerkiksi syväkyykky, jos väite on totta, ja pitkä kylkivenytys, jos se ei ole. Samalla kun työstetään tekstiä, aktivoidaan suuret lihakset ja parannetaan liikkuvuutta. ”Tämä helppo ja nopea tapa toimii isonkin opiskelijaryhmän kanssa”, Anttila vinkkaa. ”Parit tai pienryhmät kannattaa periodin aikana aina muodostaa mahdollisimman eri tavoin, ja siihenkin voi käyttää liikkumista.” Tällä tavoin vuorovaikutustilanteet monipuolistuvat.

Sanaston opiskelussa Anttila käyttää ”liioittelevaa viittaamista”. Sen tavoitteena on niska- ja hartiaseudun verenkierron vilkastuttaminen, mikä torjuu uneliaisuuden tunnetta. Opettaja lukee kohdekielellä oppimateriaalin tekstin sanastosta tai aihepiirin sanastokoonnista sanoja, ja kukin opiskelija viittaa liioitellusti vuorotellen molemmilla käsillään, mikäli tietää sanan merkityksen suomeksi. Viittailusta sekä opettaja että opiskelija itse saavat käsityksen siitä, vaatiiko sanasto vielä kertaamista.

Kaikkiin oppiaineisiin soveltuva menetelmä on pistetyöskentely, jossa hyödynnetään luokan ulkopuolisia tiloja kuten koulun käytäviä tai lähiympäristöä. Opiskelijat liikkuvat pareittain tai pienryhmissä tehtäväpisteillä. Salmela pyrkii tehostamaan liikkumista sijoittamalla tehtäväpisteet siten, että koulurakennuksen portaat noustaan useampaan kertaan.

Opiskelijoiden kierrettyä pisteet oikeat vastaukset tai ratkaisut käsitellään luokassa.

HANKE

Liikkuvaa kielioppia Haapala käyttää usein valokuvausta ja toteaa, että toiminnallisilla menetelmillä voi lisätä opiskelijoiden kiinnostusta ruotsin opiskeluun. Salmela komppaa ja kertoo, miten eräs opiskelija tuli kiittämään: Tää ruotsi ei ole ollenkaan mun vahvuus tai mun juttu, mutta nää on ne tunnit, joita mä ootan viikossa. ”Esimerkiksi ruotsissa voi kerrata laittamalla opiskelijat pareittain ulos kuvaamaan asioita, joista voi tehdä genetiivi-ilmauksen preposition avulla. Tuotokset ovat yleensä hienoja, ja niistä näkee, että opiskelijat ovat ymmärtäneet kielioppiasian”, iloitsee Haapala. Valokuvaus taipuu myös adjektiivien harjoitteluun, jolloin opiskelijat käyvät valokuvaamassa mitä tahansa ja palaavat luokkaan kuvailemaan valokuvaa taiteena. Sekä opettajien että opiskelijoiden kokemuksen mukaan ulkona toteutetut tehtävät vapauttavat ilmapiiriä ja piristävät opiskelua.

Salmela käyttää prepositioiden harjoitteluun salapoliisimenetelmää. Kaapissa on piilotettuna yksi kysymys, verhon takana toinen, opettajan pöydän alla kolmas ja niin edelleen.

Piiloista opiskelijaparit löytävät uuteen tekstiin liittyviä sisältökysymyksiä, joihin heidän tulee vastata. Oikeasta vastauksesta opettaja antaa uuden prepositiovihjeen. ”Siinä tulee liikettä luontevasti ja on kivaa”, hehkuttaa Salmela. Erityisen tärkeää liikkeen ja toiminnallisuuden lisääminen sekä paikallaanolon tauottaminen on niillä oppitunneilla, joilla opiskeluun ei itsessään sisälly tekemällä oppimista.

Mikä motivoi opettajaa?

Anttila toteaa, että hänelle tärkein syy käyttää toiminnallisia opetusmenetelmiä on opiskelijoiden istumisen ja läppäriin tuijottamisen tauottaminen sekä terveydellisistä syistä että aivotoiminnan aktivoimiseksi. Haapala puolestaan korostaa toiminnallisten tehtävien merkitystä opiskeltavan asian omaksumisessa. Salmela on kollegoidensa kanssa samaa mieltä. Lisäksi hän alleviivaa toiminnallisten tehtävien arvoa oppimista tukevan turvallisen ilmapiirin luomisessa: ”Jossakin rintakehän kohdalla sisimmässä aivan kuplii, kun niitä katsoo yhdessä toimimassa.”

Opettajien kokemukset ovat samansuuntaisia kuin tutkimustulokset, joiden mukaan liikkumista sisältävä toiminnallinen oppiminen on yksi keino tukea oppimista ja sitä edistäviä tekijöitä. Yleensä liikkumista liitetään oppitunnin sisältöihin niukemmin toisella asteella kuin perusopetuksessa. Liikkumisen sisällyttäminen osaksi opetusta ja oppimista on kuitenkin perusteltua myös lukiossa, jonka opiskelijoista 62 % pitää toiminnallista opetusta opiskelukykyä tukevana.

Ideat jakoon jatkohankkeella OKM on myöntänyt jatkorahoituksen LOL-hankkeelle lukuvuodelle 2025–2026. Hankkeessa tuotettuja sisältöjä levitetään yhteistyökuntia laajemmalle, myös yliopistojen aineenopettajakoulutukseen. Tavoitteena on, että harjoittelukouluissa aineenopettajaksi opiskeleville tarjotaan mahdollisuus toteuttaa liikkumista sisältävää toiminnallista oppimista osana omaa harjoittelujaksoaan. Toiminnallisen opetuksen työpajoja toteutetaan myös AOLin jäsenjärjestöjen koulutuspäivillä, joissa

Toiminnallista kielioppia Laanilan lukiossa.

aineenopettajilla on mahdollisuus poimia ideoita ja saada valmiita malleja siihen, miten voi ylläpitää opiskelijoiden vireystilaa oman opetettavan aineen oppitunneilla.

Tämän hetken tutkimustiedon mukaan liikkuminen tukee kognitiivista toimintaa ja tehtävään keskittymistä sekä viihtyvyyttä oppitunnilla. Liikkumista sisältävillä toiminnallisilla menetelmillä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia oppimiseen. Tutkimusnäytön mukaan tulokset liikkumisen vaikutuksista nuorten ja nuorten aikuisten oppimiseen ovat samansuuntaisia kuin peruskouluikäisillä, mutta autenttisissa oppimisympäristössä tapahtuvaa ja erityisesti suomalaisnuorten oppituntien aikaista liikkumista on tutkittu vähän.

Suomen Akatemian rahoittaman Fyysisesti aktiiviset oppitunnit lukiossa -konsortiotutkimushankkeen (2023–2027) tavoitteena on lisätä ymmärrystä opettajien ja oppilaiden kokemuksista ja sitoutumisesta fyysisesti aktiivisilla lukuaineiden oppitunneilla lukiossa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään fyysisesti aktiivisten oppituntien välittömiä vaikutuksia oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin sekä tilannekohtaiseen kiinnittymiseen. Tutkimuksen toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes ja Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.

LISÄTIETOJA

Liikkuvat oppitunnit lukiossa (LOL) -kehittämishanke: susanna.takalo@oulu.fi Fyysisesti aktiiviset oppitunnit lukiossa -konsortiotutkimushanke: https://www.jamk.fi/fi/projekti/fyysisesti-aktiiviset-oppitunnit-lukiossa

17

TUTKIMUSTA

Dansa språk: kroppsliga ingångar till tidig språkundervisning Dans sätter tidig språkundervisning i rörelse. Det skapar möjligheter för elever att lära sig språk med hela kroppen.

Text KAISA KORPINEN bild NARONGRIT SRITANA / ISTOCKPHOTO

D

en här artikeln bygger på min doktorsavhandling som utforskade hur dans kan integreras i tidig språkundervisning och hur detta kan förstås som en kroppslig ingång till språkundervisning och -lärande. Avhandlingen svarade på behovet att utveckla nya pedagogiska praktiker i och med språkundervisningens tidigareläggning från grundskolans årskurs 3 till 1. Läroplanen för undervisningen av det första främmande språket och det andra inhemska språket i årskurserna 1–2 uppmanar till användning av aktiverande, multisensoriska arbetsmetoder, exempelvis lek, spel, drama, musik och rörelse. Dessa element kan kombineras genom dans.

Teoretiskt byggde jag på en kroppslig förståelse av lärande där hela den lärande individen aktiveras i förhållande till den sociala och materiella lärmiljön. Det innebär att kroppslig

Pedagogisk utveckling som en del av forskningen Inom ramen för min doktorsavhandling initierade jag projektet Dansa språk! (2019–2022). Projektet genomfördes som en del av den ordinarie svenskundervisningen i årskurserna 1–2 vid en finskspråkig grundskola i en tvåspråkig kommun.

Jag planerade och genomförde lektionerna tillsammans med klasslärare och danslärare. Undervisningen fokuserade på muntlig språkanvändning, kommunikation och kreativ dans, vilket kan innefatta lekar med fysisk aktivitet, rörelseimprovisation och skapande av rörelsekompositioner. Till exempel presenterade elever sig på svenska genom rytmiskt klappande och kreativ rörelse, lekte nata med en inbakad kommunikationsuppgift eller dansade och pratade som robotar, som i exemplet nedan: ”Alla robotar… far framåt.” En efter en trycker eleverna på den påhittade fjärrkontrollen och instruerar hur gruppen ska röra sig. Eleverna håller sig inte till lärarnas förslag: sitta, stå eller ligga. I stället snurrar robotarna, de går bakåt, de DANSAR. I min avhandling fokuserade jag på pedagogiska möjligheter och utmaningar snarare än inlärningsresultat. Jag analyserade bland annat videon av lektioner, ljudinspelningar av planeringsmöten, samt lärares och mina skriftliga reflektioner.

18

TEMPUS 3 / 2025

Eleverna är ofta gärna med och föreslår påhittiga rörelsesätt.

TUTKIMUSTA

aktivitet – fysisk rörelse, känslor och förnimmelser – integreras i lärprocessen. Enligt tidigare forskning kan detta främja lärande av olika delområden i språket, särskilt ordförråd, samt stärka motivation och positiva känslor i språklärandet.

Integrering av språk och dans – ett mångprofessionellt samarbete I min doktorsavhandling utforskade jag hur ett mångprofessionellt team kan integrera dans i tidig svenskundervisning även i en föränderlig skolvardag. Forskningsresultaten illustrerar hur det mångprofessionella teamet överskred ämnesgränser. Ibland var teamets fokus endera på språk eller dans, men deras växande förståelse av kopplingarna mellan språk och kroppslig aktivitet suddade ut ämnesgränser, exempelvis när eleverna dansade svenskspråkiga ramsor eller utforskade verb med kreativ rörelse.

Fler praktiska tips och idéer hittas i det tvåspråkiga Dansa språk!-undervisningsmaterialet som är öppet tillgängligt. Det multimodala materialet illustrerar vad kroppsligt språklärande genom dans innebär och erbjuder konkreta verktyg för tidig språkundervisning.

Det pedagogiska utvecklingsarbetet försvårades dock av Covid-19 pandemin. Fysisk distans och ansiktsmasker utmanade kommunikationen och synliggjorde kroppslighetens betydelse i språklärande. Det gick att upprätthålla dialoger i undervisningen genom att vända föränderliga och utmanande förhållanden till möjligheter att vidareutveckla pedagogiska praktiker. Bland annat nya rutiner och undervisning utomhus möjliggjorde att en kroppslig språkundervisning kunde genomföras som närundervisning. Samtidigt erbjöds elever möjligheter att röra på sig och kommunicera med varandra som en del av lärprocessen i en skolvardag som präglades av fysisk och social distansering.

de. Denna kroppsliga ingång kan potentiellt motivera elever i språklärande, erbjuda alternativa sätt att närma sig språk i flerspråkiga grupper och öka mängden fysisk aktivitet under språklektioner genom ett tillvägagångssätt som även stödjer språklärande. Utifrån resultaten rekommenderar jag att kroppsligt språklärande påbörjas tidigt, det vill säga redan i nybörjarundervisningen. Det kan bygga broar mellan språkundervisningen inom småbarnspedagogiken och den grundläggande utbildningen, samt en grund för att lära sig språk genom aktiverande arbetssätt senare i skolan.

Praktiska förslag och material Alla kan dansa och alla lärare kan pröva på att inkludera dans och kreativ rörelse i sin språkundervisning. Ämnesövergripande lärarsamarbete kan även erbjuda en inkörsport. Det går att börja småskaligt, med enskilda aktiviteter som sedan kan leda till mer omfattande undervisningshelheter. Inledningsvis kan lärare och elever använda rösten, miner, gester och hela kroppens rörelser i sin kommunikation. Kommunikativa rörelsebaserade lekar med låg tröskel, såsom nata, kan leda stegvis mot kreativa övningar, såsom skapande av en klassdans på svenska. Det går att skapa mer utrymme för rörelse genom att flytta på bord och stolar i det egna klassrummet eller genom att flytta undervisningen exempelvis till gymnastiksalen eller skolgården. Eleverna är ofta gärna med och föreslår påhittiga rörelsesätt som sedan kan utforskas tillsammans. Eleverna kan även engageras genom att väcka deras fantasi med hjälp av olika teman, såsom djur, insekter eller robotar. Musik och olika material kan även stödja elever i att uttrycka sig kreativt med kroppen och på svenska.

Fler praktiska tips och idéer hittas i det tvåspråkiga Dansa språk!-undervisningsmaterialet som är öppet tillgängligt på forskningsprojektets Embodied Language Learning through the Arts (ELLA) hemsida (https://urly.fi/3Tr0). Det multimodala materialet illustrerar vad kroppsligt språklärande genom dans innebär och erbjuder konkreta verktyg för tidig språkundervisning. Materialet är uppdelat i sju tematiska helheter som rör sig från kommunikativa rörelsebaserade aktiviteter med låg tröskel till kreativa och kollaborativa övningar.

Exemplen bygger på tidig svenskundervisning, men kan även tillämpas i undervisning av andra språk och med andra åldersgrupper.

Språkundervisning i rörelse Integrering av dans i tidig språkundervisning skapade möjligheter för kroppsligt språklärande. Resultaten illustrerar hur aktiviteterna uppmuntrade elever att pröva på olika påhittiga sätt att kommunicera, till exempel att hälsa på svenska och vinka med tårna. Att föreslå idéer och göra egna val inom aktiviteters angivna ramar engagerade elever i repetition, medan kreativt samarbete i skapande av tematiska rörelsekompositioner eller dansberättelser på svenska stärkte elevers möjligheter att påverka. Eleverna berättade att de tyckte om aktiviteterna, särskilt att kunna välja själv, förvandlas till något annat, prata svenska mer fritt och uppträda för resten av gruppen.

Sammanfattningsvis kan dans sätta tidig språkundervisning i rörelse och utvidga kroppslighetens andel i språkläran-

Skribent Kaisa Korpinen Kaisa Korpinen är universitetslektor i småbarnspedagogik vid Helsingfors universitet och utbildad ämneslärare i engelska och franska. Hennes doktorsavhandling Dancing Language Education: An Embodied Approach in Early Language Teaching and Learning granskades vid Åbo universitet i december 2024 (https:// urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9958-3).

19

VALTAKUNNALLISET KOKEET

Digikokeita, pdf-kokeita ja digikoetulosteita 9. luokan valtakunnallisista digikokeista saadun palautteen perusteella koejärjestelmä koettiin helppokäyttöiseksi. Paperikoe on edelleen mahdollinen kaikissa kielissä.

Teksti JENNA LATVALA-SUOMINEN kuva MBBIRDY/ISTOCKPHOTO

S

UKOLin digitaaliset valtakunnalliset 9. luokan kokeet laadittiin viime kevääksi A-englantiin, A- ja B-ruotsiin, A- ja B-saksaan, A- ja B-ranskaan ja B-espanjaan. Espanjan kielessä koe laaditaan toistaiseksi vuorovuosin A- ja B-oppimäärään. A-englannista ja B-ruotsista oli saatavilla myös perinteinen pdf-koe, ja näin on jatkossakin. Muista kielistä ja oppimäärästä on mahdollista tilata digikokeet.

Uutuutena kouluille tarjottiin mahdollisuutta tilata pelkkä digikoetuloste, jos koululla ei esimerkiksi ole teknisiä valmiuksia järjestää koetta digitaalisesti. Digikoetuloste on saatavilla A-ruotsin, A- ja B-saksan, A- ja B-ranskan ja espanjan kokeista. Digikoetuloste on paperille tulostettava versio digikokeesta. Se ei ole sama tuote kuin A-englannin ja B-ruotsin erikseen taitetut pdf-kokeet, vaan niiden ulkoasu ja sivumäärä poikkeavat toisistaan.

Kaikki kokeet sisältävät opettajan mallivastaukset ja pisteitysohjeet, kuuntelut ja niiden tekstit sekä suullisen kokeen.

A-englannin ja B-ruotsin pdf-kokeissa aineisto kuuntelulinkkeineen on koepaketissa, kun taas digikokeissa kuuntelut ja muu koeaineisto löytyvät koejärjestelmästä. Digikoetulosteiden tilaajat saavat koekeväänä pääsyn koearkistoon, jossa on kaikki koemateriaali saatavilla. Digikokeiden ja digikoetulosteiden tilaajat pääsevät kirjautumaan tunnuksellaan koemate-

VUONNA 2026 DIGIKOKEET VOIDAAN PITÄÄ SEURAAVINA PÄIVINÄ: • A-englanti: 7.–14.4.2026 • A- ja B-ruotsi: 15.–22.4.2026 • A-saksa, A-ranska ja A-espanja: 23.–29.4.2026 • B-saksa ja B-ranska: 27.4.–5.5.2026 Muina aikoina kokeet voi järjestää paperisina hyödyntämällä perinteisiä pdf-kokeita (vain A-englanti ja B-ruotsi) tai digikoetulosteita (kaikki muut oppimäärät).

20

TEMPUS 3 / 2025

riaaliin koekevään jälkeen koearkistossa, jonne linkki on sukol.fi-sivuston valtakunnallisen kokeen sivulla (katso Kokeet ja tuotteet).

Positiivisia kokemuksia koejärjestelmästä Suurin osa palautteeseen vastanneista digikokeen järjestäneistä opettajista koki, että digikoejärjestelmä oli helppokäyttöinen ja että digikokeiden järjestämisessä ei ollut haasteita.

Kokeen avaaminen ja sulkeminen oli selkeää, ja koe toimi moitteettomasti. Koetta oli helppo valvoa oppilaiden takaa näyttöjä katsellen. Lunttaamisen estämiseksi koejärjestelmä myös vaihtaa monivalintatehtävien vaihtoehtojen järjestystä oppilaskohtaisesti kokeen aikana.

Koejärjestelmässä on havainnollistava korjausohjevideo tehtävien korjaamiseen.

Kokeen järjestämisessä hyödynnetään tarkistuslistaa, jota noudattamalla opettaja voi helposti järjestää kokeen alusta loppuun asti. Koejärjestelmästä löytyvät kattavat, seikkaperäiset ohjeet, jotka voi tarvittaessa myös jakaa sijaisille tai kokeen valvojille, jos koeryhmän opettaja on estynyt pitämästä koetta ryhmälleen.

Mitä tulee kokeen korjaamiseen, varsinkin digikokeiden rakenne- ja sanastotehtävän pisteitystaulukko koettiin toimivaksi. Taulukosta löytyvät kaikki koejärjestelmän jo automaattisesti pisteittämät oppilaiden vastaukset. Koejärjestelmä korjaa kaikki kokeiden tekijöiden ennalta määrittelemät oikein, väärin ja osittain oikein olevat vastaukset, eli opettajalle jäävät tehtävässä korjattavaksi vain muut mahdolliset oppilaiden vastaukset. Lisäksi koejärjestelmä korjaa automaattisesti kaikki rakennetehtävän alasvetovalikkotehtävät ja kokeen monivalintatehtävät, joten opettajan korjattavaksi jäävät vain avokysymykset ja kirjoitelma, joita molempia voi halutessaan kommentoida velppien eli muistilappujen avulla. Koejärjestelmässä on havainnollistava korjausohjevideo tehtävien korjaamiseen.

VALTAKUNNALLISET KOKEET

Digikokeet helpottavat opettajan korjausurakkaa. Koetta käyttäneet opettajat ovat kokeneet etenkin rakenne- ja sanastotehtävän pisteitystaulukon toimivaksi arvostelun avuksi.

Koejärjestelmän kehittäminen Koejärjestelmää kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella. Esimerkiksi kokeen lopusta ladattavaa tiedostoa, jossa ovat oppilaiden kokonaispistemäärät ja osioiden pistemäärät, muutetaan niin, että jatkossa siinä on osioiden sijaan tehtävien pistemäärät. Kokeen kokonaispistemäärä säilyy tiedostossa, mutta se lisätään oppilaalle näkyviin kokeen alkuun.

Palautteen perusteella kävi ilmi, että digikoe on aito vaihtoehto paperikokeelle.

Oppilaiden pistetiedot ja koevastaukset säilytetään koejärjestelmässä koevuoden juhannukseen asti, ja opettaja voi helposti ladata pistetiedot itselleen arkistointia varten. Oppilaiden tunnusten luomista helpotetaan niin, että uusia oppilaita lisättäessä jo olemassa olevien oppilaiden kirjautumiskoodit eivät muutu. Oppilailta estetään mahdollisuus kopioida kokeen leipätekstejä omasta koenäkymästään. Lisäksi opettajan tarkistuslistaa, josta hän avaa ja sulkee kokeen, on tarkoitus muuttaa niin, ettei varsinaista digikoetta voi avata tai sulkea

ennen ensimmäistä varsinaista koepäivää. Harjoituskokeen voi jatkossakin tehdä milloin vain ennen varsinaisten kokeiden alkua.

SUKOL kiittää kaikkia palautteen antaneita opettajia, sillä niiden avulla koejärjestelmää voidaan kehittää entistä paremmaksi.

Digi vai paperi?

Palautteen perusteella kävi ilmi, että digikoe on aito vaihtoehto paperikokeelle, koska se säästää opettajan aikaa kokeiden korjaamisessa koejärjestelmän korjatessa automaattisesti ison osan kokeesta. Digikokeen etu on myös se, että opettajan ei tarvitse tulostaa koetta suurelle määrälle paperia verrattuna digikoetulosteeseen tai pdf-kokeeseen. Palautteeseen vastanneet opettajat kokivat digikokeet pääosin luontevaksi jatkumoksi koulumaailman digitaaliselle kehitykselle, vaikka digitaalisuuteen totuttelu toki vie oman aikansa. Oppilaat omaksuivat opettajien mukaan koejärjestelmän käytön saman tien.

SUKOL kannustaa kieltenopettajia kokeilemaan valtakunnallisia digikokeita ensi keväänä. Kokeet tulevat tilattavaksi tammikuussa 2026 sukol.fi-sivuston Kokeet ja tuotteet -sivujen kautta.

21

KIELIVALINNAT

Iloisesti saksaksi Oulussa Deutschprofis!-tapahtuma keräsi 160 lasta ja nuorta saksan kielen äärelle.

Teksti JAANA CHAN, SABINE GRASZ kuvat CHIARA BATTISTINI

J

ärjestimme Deutschprofis!-tapahtuman saksan kielen oppijoille Myllytullin koulussa Oulussa huhtikuussa. Tapahtumassa suoritettiin erilaisia saksankielisiä tehtäviä, joissa kieli- ja kulttuuritaitoa voitiin käyttää ja oppia leikkimielisesti. Deutschprofis! oli suunnattu eskari-ikäisistä aina yläkoulun viimeiseen luokkaan asti, ja tehtäviä suoritettiin kolmessa eri ikäsarjassa.

Suunnittelutyö alkoi varhain edellisenä syksynä, kun Oulun yliopiston yliopistonlehtori Sabine Grasz ja Kaukovainion koulun kieltenlehtori Jaana Chan alkoivat yhdessä luoda tapahtumaa. Vahvistusta tuli yliopistolta, sillä tehtävien laatiminen ja ohjaaminen liitettiin osaksi saksan kielen ja kulttuurin oppiaineen kahta kurssia. Saimme siis mukaan opiskelijoita,

22

TEMPUS 3 / 2025

joista suurin osa tähtäsi nimenomaan opettajaksi. Lisäksi itävaltalainen korkeakouluharjoittelija Elena Gössl vastasi osaltaan tapahtuman järjestelyistä. Oulun seudun kieltenopettajat ry:n puolesta suunnittelemaan liittyi ideanikkareita. Pidimme tapaamisia noin kerran kuukaudessa, ja suunnittelimme ja ideoimme tapahtumaa vähän kerrallaan.

Mainostimme tapahtumaa Oulun kieltenopettajille, ja suureksi yllätykseksemme ilmoittautuneita tuli monesta koulusta täysin yli odotusten – yhteensä noin 160 oppilasta.

Esimerkkejä tehtävistä Pitkien suunnittelujen jälkeen lopputuloksena oli viisi toimintapistettä, jotka oppilaiden tehtävänä oli kiertää ja joissa

KIELIVALINNAT

jokaisessa oli saksan kieleen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä.

Esimerkiksi ulos koulun pihalle oli viritetty rata, jolla yksi oppilasryhmästä eteni sokkona ja toinen antoi hänelle ohjeita: gerade aus, rechts, links ja niin edelleen. Jos radalla ei pysynyt tarkasti, tuli virhepisteitä. ”Länderkunde”-toimintapisteessä taas oppilaiden oli ratkaistava pieniä laskutehtäviä saksaksi. Ratkaisut olivat koordinaatteja, joiden avulla he löysivät kartalta tunnettuja saksankielisten maiden paikkoja kuten Kölnin, Salzburgin tai Alpit.

Sen jälkeen he etsivät paikkoihin kuuluvat kuvat hauskojen arvoitusten avulla.

STATION Essen: Oppilaat yhdistävät saksankielisiä sanakortteja kuvassa näkyvään tyypilliseen saksalaiseen ruokaan tai juomaan. Oikeasta sanasta saa pisteen.

hua ja saksalaisia herkkuja. Lisäksi juhlasalissa oli lautapelejä ja askartelupiste, jossa pystyi tekemään rannekorun helmistä.

Innostusta kielen oppimiseen Koko suunnittelu- ja toteutustiimi on erittäin tyytyväinen, sillä tapahtuma oli täynnä iloisia saksan osaajia. Puitteet olivat loistavat, ja kaikille oli tarjolla jotain mielekästä puuhaa. Tapahtuma oli paitsi saksan kieleen innostava myös oppilaiden yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä lisäävä kisa. Lisäksi Oulun yliopiston opiskelijat saivat tapahtumassa arvokasta kokemusta oppilaiden kanssa työskentelystä.

Kaikille jäi niin hyvä fiilis, että ensi vuoden tapahtuman suunnitteleminen on jo aloitettu. Suosittelemme samaa muillekin, erityisesti niihin yliopistokaupunkeihin, joissa on mahdollista saada vetoapua kieltenopiskelijoilta.

STATION Körper: Lattiaan teipataan ihmisen kehon ääriviivat. Oppilaille annetaan sanakortteja, joissa on kehonosia saksaksi (Kopf, Augen, Ohren, Nase, Mund, Hals, Schultern, Arme, Hand, Finger, Bauch, Bein, Knie, Fuß, Zehen), ja he asettavat kortit oikeaan kohtaan. Lisäpisteitä saa sanojen artikkelien tietämisestä.

STATION Tierlaute: Pöydällä on ylösalaisin käännettyinä kolmenlaisia kortteja. Kun tehtäväaika alkaa, oppilaat kääntävät kaikki kortit ja yhdistävät niitä ryhmiin, joissa kussakin on eläimen kuva, eläimen nimi ja eläimen ääntelyä kuvaava sana. Pisteen saa vain niistä yhdistelmistä, joissa kaikki kolme ovat oikein.

TIERLAUTE tehtävä 2: Wer bin ich? Pöydällä on ylösalaisin käännettynä eläinkortteja. Yläkoululaisten versiossa oppilas ottaa kortin ja pitää sitä otsallaan siten, että muut näkevät kuvan mutta hän itse ei.

Hän esittää saksaksi kysymyksiä, joihin toiset saavat vastata vain ”kyllä” tai ”ei”. Kun hän luulee tietävänsä, mikä eläin on, hän esittää arvauksensa kysymyksen muodossa, vaikkapa: Bin ich eine Maus? (”Olenko hiiri?”) Eläimen löytämisestä ryhmä saa pisteen. Viiden kysymyksen jälkeen vuoro vaihtuu – jos eläin ei ole siihen mennessä selvinnyt, ryhmä ei saa pistettä.

Lapset arvuuttelevat kuvakortteja (kuva viereisellä sivulla) ja nuoret suorittavat Tierlaute-pisteen yhdistelytehtävää (kuva yllä). Suuret saksankieliset maat olivat edustettuina (kuva alla).

WER bin ich? alakoulun 4.–6.-luokkalaisille: Oppilas ottaa kortin mutta ei näytä sitä muille. Tehtävänä on esittää eläintä pantomiimin keinoin. Jos muut arvaavat, mitä eläintä oppilas esittää, ryhmä saa pisteen.

WEGBESCHREIBUNG- ja Länderkunde-tehtävät on esitelty lyhyesti tekstissä yllä.

Jokaisesta toimintapisteestä sai tietyn määrän pisteitä passiin, ja lopussa pisteenlaskun jälkeen parhaat joukkueet palkittiin. Tapahtuman kesto oli noin kaksi tuntia. Jos toimintapisteissä oli ruuhkaa, oppilaille oli varattu tauko-ohjelmaa.

Heille tarjoiltiin myös sponsorin kustantamia brezeleitä, me-

Kirjoittajat Jaana Chan, Sabine Grasz Jaana Chan on oululaisen Kaukovainion koulun saksan, ruotsin ja englannin lehtori ja SUKOLin hallituksen jäsen. Sabine Grasz toimii saksan kielen ja kulttuurin yliopistonlehtorina Oulun yliopistolla.

23

KANSAINVÄLISYYS

Lukiolaiset monikielisessä Kosovossa Helsinkiläisen Lauttasaaren yhteiskoulun lukion venäjän opiskelijat etsivät opintomatkakohdetta ja suuntasivat katseensa Kosovoon.

Teksti ja kuvat ELINA RÖGÅRD

K

imurantteina aikoina venäjänopettajan täytyy miettiä opintomatkakohdetta muidenkin slaavilaisten kielten kautta. Kun lukion ykkösellä kosovolaistaustainen opiskelija Rron Shala kertoi eloisasti entisestä Jugoslavian alueesta, oli helppo lähteä ideoimaan hänen ja science-linjan biologian ja maantieteen opettajan Tiina Möllärin kanssa yhteistä matkaprojektikurssia. Kolmisarjaisessa lukiossa venäjänlukijoita on vähän, ja oppiaineiden yhdistelmät luovat muutenkin synergiaa. Matka suuntautui Kosovoon, jonka viralliset kielet ovat albania ja serbia.

Sanojen salat paljastuvat Kielellistä tulokulmaa Kosovon opintomatkaan toi toponyymien eli paikannimien etymologia. Slaavilainen serbian kieli on jättänyt albaniaan lainasanoja ja paikannimiä turkin ohella.

Etymologia on kiehtovaa – en olisi uskonut, että suomessa ja albaniassa on sama sana, joka ei ole modernin ajan laina vaan juontuu satojen vuosien takaa. Kansainvälinen kauppa on kaikkina aikoina liikuttanut kauppatavaroiden lisäksi ihmisiä, ideoita ja sanoja. Suomen ”turku” tarkoittaa kauppapaikkaa kuten ruotsin torg, viron turg on markkinat, venäjässä торговаться tarkoittaa tinkiä ja торговля kaupankäyntiä, ja tämä protoslaavilainen *търгъ on serbian trg-sanan kautta välittynyt albaniaan muodossa tërg.

Otimme kuvia kylteistä, jotka avautuivat venäjän pohjalta: stari grad – vanha kaupunki, jug – etelä, sever – pohjoinen, suha reka – kuiva joki. Etelä-Kosovossa viralliset tienviitat eivät sisältäneet kyrilliikkaa, mutta kun ajoimme parin serbiankielisen kylän läpi, näimme bussipysäkeillä ja valotolpissa asukkaiden omia ilmoituksia, jotka oli kirjoitettu kyrillisin kirjaimin.

En olisi uskonut, että suomessa ja albaniassa on sama sana, joka ei ole modernin ajan laina vaan juontuu satojen vuosien takaa.

Kolmikielinen Prizren

Venäjänopiskelijat pystyivät lukemaan ja ymmärtämään monia serbiankielisiä katukylttejä venäjän pohjalta.

24

TEMPUS 3 / 2025

Prizrenin kaupunkiin saavuttuamme katukyltit olivat muuttuneet kolmikielisiksi aiempien kaksikielisten asemesta. Albanian ja serbian lisäksi katujen nimet oli merkitty turkiksi.

Kosovolaiset ovat monikielisiä, mihin vaikuttaa maastamuutto ja perheyhteydet eri puolille Eurooppaa. Kun yritin selvittää Šarvuorten laaksossa torikauppiaalta, saanko viedä EU:n ulkopuolelta perinnejuustoa, sain vierestä paikalliselta rouvalta vastauksia norjaksi. Prizrenissä moskeijassa taas keskustelu vaihtui nuoren kosovolaisen kanssa ruotsiksi.

Kosovolaisten maastamuutto ei ole vain Jugoslavian hajoamisen jälkeinen ilmiö. Sveitsissä on suurimmat albaniankielisten keskittymät. Siinä valossa on kiehtovaa, että joidenkin teorioiden mukaan Albania ja Alpit juontuvat samasta protoindoeurooppalaisesta sanasta, joka tarkoittaa valkoista tai vuorta.

Kosovon tasankoa ympäröivät Alppeihin verrattavat Šarvuoret, joilla vaelsimme vuoristo-oppaiden ohjauksessa 1 900 metrin korkeudessa. Ihastelimme valkoisia huippuja, jotka

KANSAINVÄLISYYS

jatkuivat Albanian ja Makedonian puolelle. Näissä maisemissa kelpasi kuunnella oppilaiden etukäteen valmistelemia biologian ja maantieteen esityksiä paikallisista lajeista ja mannerlaattojen liikkumisesta.

Tutustumista uskontoihin Kosovon lipussa on kuusi tähteä, jotka symboloivat Kosovon etnistä moninaisuutta: albaanit, serbit, bosniakit, turkkilaiset, romanit ja goranit. Ryhmillä on omat uskontonsa, ja uskonto olikin Kosovossa itselleni vaikuttavin ulkoinen piirre.

Ihastelimme kymmeniä minareetteja, ja yhteen jopa pääsimme kiipeämään Gjakovassa. Heräsin aamuisin minareetista kantautuvaan rukouskutsuun.

Katolisten ja ortodoksikirkkojen kupolit täplittivät horisonttia minareettien kanssa. Moskeijan matolla istuimme farkuissa, ilman huiveja, ja Äiti Teresan katedraalissa Pristinassa kuuntelimme oppilaiden esitelmää albanialaisen Äiti Teresan pyhimykseksi julistamisesta.

Nuori Suomen kosovolainen sanoi ihanasti: ”Uskonnot eivät erottele meitä.” Erittäin osaava oppaamme Rudina Efendiu vei meidät yhdelle Kosovon sodan muistomonumenteista, mutta muuten viesti nuorille oli, että te olette rauhan sukupolvi – katsokaa eteenpäin.

Suomalaista koulutusvientiä Vierailimme Kosovon suomalaisessa koulussa Shkolla Finlandezessa, jonka paikallinen yrittäjä on perustanut vuonna 2018. Omat opiskelijamme ihmettelivät kaikilla päällä olevia koulupukuja ja maksullista koululounasta.

Jouduimme selittämään omillemme, että nimestään huolimatta koulussa ei opiskella suomea vaan kyse on koulutusmalliviennistä.

Kosovossa on paljon ulkomaalaisten koulutusmallien mukaan perustettuja yksityiskouluja, joiden noin 6 000 euron lukukausimaksut ovat varmasti kynnyskysymys monelle kosovolaiselle perheelle – keskikuukauspalkka on vain noin 400 euroa. Jopa 12 % bruttokansantuotteesta tulee ulkomailla asuvien kosovolaisten rahalähetyksinä.

Shkolla Finlandeze on 260 oppilaan yhtenäiskoulu, jossa nuoret kosovolaiset opiskelivat suomalaisille suuruuksille

nimetyissä luokissa (Ahtisaari, Sibelius, Schjerfbeck, Virtanen ja Linus Lab) suomalaisen opetussuunnitelman mukaisia aineita, muun muassa kotitaloutta ja käsitöitä. Koulurakennus oli sisältä hyvin skandinaavinen, ja lisäsiipeä rakennettiin. Veimme tuliaisiksi Koirien Ka-

levalan englanniksi sekä Lauttasaaren yhteiskoulun oppilaiden tekemän linnunpöntön. Kosovolaiset opettajat kertoivat, että myös Shkolla Finlandezessa vietetään Kalevalan päivää ja että hekin olivat tehneet linnunpönttöjä Kosovon luonnonsuojelualueille.

Martti Ahtisaaren roolia Kosovon rauhanneuvotteluissa 1999 kosovolaiset kiittelivät vuolaasti. Nykyinen rauhanomainen rinnakkaiselo näkyy muun muassa katukylttien monikielisyytenä.

SUOSITUKSEN ARVOINEN KOHDE NELJÄN päivän Kosovon kiertoajelu päättyi Pristinan Suomen suurlähetystöön. Suurlähettiläs Matti Nissinen kertoi kansainvälisen liiketoiminnan lukiolaisillemme Kosovon liiketoimintaympäristöstä, joka kaiken muun ympäristön tavoin on hyvin turvallinen. Saimme myös tietää, että olimme suurlähetystön tietojen mukaan ensimmäinen suomalainen lukiolaisryhmä Kosovossa – korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijaryhmiä Suomesta on ollut.

Suosittelemme lämpimästi Kosovoa opintomatkakohteena esimerkiksi seuraaville aineyhdistelmille: kielet ja biologia tai maantiede; kielet ja historia; kielet ja uskonto; kielet ja liikunta; kielet ja musiikki.

Suunnittelemme jo seuraavaa Kosovon matkaa. Pristinaan pääsee suorilla lennoilla, viisumivapaus on astunut voimaan 1.1.2024, ja oman minibussin vuokraus koko ryhmälle on edullista.

Jos kiinnostuit, padletista voi lukea lisää tunnelmia opintomatkasta: https:// padlet.com/tiina_mollari1/kosovon-opintomatka-2025-v3kk3je6qo8vhowo

25

SUKOL TOIMII

Rakkaus motivoi kaiken ikää Kielitaitopaneelissa keskusteltiin eri-ikäisten kielten opiskelusta, opiskelumotivaatiosta ja teknologian roolista oppimisessa. Paneelissa pohdittiin myös, onko kielitaidolla pelkkä välinearvo vai onko se arvokasta itsessään.

Teksti ANNA HALME

S

UKOL järjesti toukokuussa perinteisen keväisen, kaikille avoimen kielitaitopaneelin aiheesta ”Kieliä kaiken ikää”. Etäpaneelissa keskusteltiin muun muassa siitä, onko koskaan liian myöhäistä oppia vierasta kieltä. Paneelin puheenjohtajana toimi SUKOL ry:n varapuheenjohtaja Minna Närvä, ja ensimmäisen puheenvuoron piti monille tuttu urheilutoimittaja Kaj Kunnas, josta alun perin piti tulla kieltenopettaja.

Yliopistoja ja tutkimusta edustivat paneelissa Katja Mäntylä, Sari Ylinen ja Teppo Jakonen. Katja Mäntylä on englannin yliopistonlehtori ja dosentti Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella. Hän kouluttaa tulevia kielenopettajia ja tutkii vieraan kielen oppimista ja opettamista niin oppijan ja opettajan kuin rakenteidenkin näkökulmasta. Sari Ylinen on kieltenopettajataustainen logopedian tenure track -professori, joka on työurallaan keskittynyt tekemään kielten oppimiseen liittyvää tutkimusta aivotutkimuksen menetelmillä. Hän toimii Tampereen yliopistossa. Teppo Jakonen on Turun yliopistossa toimiva vuorovaikutustutkija, jonka asiantuntijuusalueita ovat muun muassa robotit ja teknologia kielen oppimisessa ja opetuksessa. Aikuisten ja ikääntyvien kieltenopiskelun käytäntöjen asiantuntijana paneelissa oli Kansalaisopistojen liitto KoL:n toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Paneeliin osallistui myös kaksi monikielitaitoista lukiolaista: Mikael Liimatainen on Kouvolan yhteislyseon abiturientti, jonka kielivalikoimaan kuuluu ruotsia, englantia, espanjaa, viroa, italiaa, ranskaa, latinaa, ukrainaa, portugalia, katalaania, hollantia ja mandariinikiinaa. Eliot Niemi on helsinkiläisen Kulosaaren Yhteiskoulun lukiolainen, joka on asunut Uudessa-Seelannissa ja Englannissa. Hän opiskelee tai on opiskellut suomen lisäksi englantia, espanjaa, ruotsia, ranskaa, koreaa ja maoria.

Iän merkitys kielten oppimisessa Kaj Kunnas totesi esittelyssään, että hänelle ei kielitaidosta ole ollut koskaan missään tilanteessa haittaa. Katja Mäntylä lisäsi, että myöskään kielen opiskelusta ei ole kenellekään yhtään mitään haittaa. Kielentutkijan näkökulmasta aina on oikea aika oppia kieliä.

Mäntylä toi esiin, että eri-ikäisillä on erilaisia vahvuuksia.

Varhaisen aloituksen yhtenä hyötynä on lasten avoin suhtautuminen ja suurempi valmius puhumiseen ja kielen käyttöön.

Tosin voi pohtia, onko opetusmenetelmillä vaikutusta – var-

26

TEMPUS 3 / 2025

haisessa kieltenopetuksessa puhutaan ja toimitaan kielellä, kun taas vanhemmat oppijat usein etenevät kirjan kanssa.

Lapsille ääntämisen oppiminen saattaa olla helpompaa. Lisäksi kielen oppiminen vaatii toistoa, joten mitä aiemmin aloittaa, sitä enemmän sitä ehtii saada.

Vanhemman oppijan etuna on kieliopin ja rakenteiden hahmottaminen. Kognitiiviset taidot ja oppimisen strategiat ovat paremmin hallussa, ja sanaston oppiminen on helpompaa.

Mäntylä kertoi, että joidenkin arvioiden mukaan sanasto olisi vahvimmillaan noin 67-vuotiaana. Nuorempana saattaa edetä oppimisessa nopeammin. Mäntylä painotti kuitenkin, että kun katsotaan oppimistuloksia, ikä ei näyttäydy kovin keskeisenä tekijänä. Suurempi merkitys on opetusmenetelmillä ja oppijan motivaatiolla.

Aivotutkimus vahvistaa, että kielen eri osa-alueilla on erilaisia herkkyyskausia: varhaisesta aloituksesta eniten hyötyä on ääntämiselle, kun taas kielioppia oppii myöhemminkin ja sanastoa koko elämän.

Jaana Nuottanen muistutti siitä, miksi kieltenopiskelu on tärkeää kaikenikäisille. Se ehkäisee dementiaa ja pitää aivot ja mielen virkeinä. Ikääntyvää se auttaa pysymään aktiivisena ja sosiaalisena. Kieltenopiskelu laajentaa perspektiiviä opettamalla uusia asioita kulttuurista. Maahanmuuttajia kielen oppiminen integroi yhteiskuntaan, mikä vähentää syrjäytymistä.

Työikäisille uuden kielen oppiminen voi avata uusia työelämän mahdollisuuksia. Kieltenopiskelu parantaa vuorovaikutustaitoja ja lisää sosiaalista osallisuutta.

Aivotutkimuksen näkökulma Sari Ylinen jatkoi iän merkityksestä kielen oppimisessa. Aivotutkimus vahvistaa, että kielen eri osa-alueilla on erilaisia herkkyyskausia: varhaisesta aloituksesta eniten hyötyä on ääntämiselle, kun taas kielioppia oppii myöhemminkin ja sanastoa koko elämän. 1960-luvulla oli vallalla käsitys, että murrosiän jälkeen kielen oppiminen olisi hankalampaa. Vielä 1980-luvun lopussa tehdyn tutkimuksen mukaan alle 8-vuotiaana kielen opiskelun aloittaneet pääsisivät natiivin tasolle

SUKOL TOIMII

myös kieliopissa mutta mitä myöhemmin oppijat olivat aloittaneet, sitä suuremmaksi kasvoi heidän eronsa natiivipuhujiin.

2018 tehdyssä tutkimuksessa, jossa mukana oli jopa yli 600 000 tutkittavaa, todettiin kuitenkin, että käännekohta, jossa uuden kielen oppiminen alkaisi vaikeutua, olisi vasta hieman yli 17-vuotiaana. Kannattaa silti muistaa, että yksilölliset erot ovat suuria.

Sosiaalinen vuorovaikutus edistää kaikenikäisten oppimista.

Kielenoppimiskyvyn heikkeneminen liittyy muistin ja kognitiivisten kykyjen rapistumiseen. Ylinen kertasi, että oppiminen etenee kolmen muistitason kautta: aistimuistista työmuistin kautta pitkäkestoiseen muistiin eli säilömuistiin.

Pitkäkestoinen muisti voidaan jakaa proseduraaliseen (taidot) ja deklaratiiviseen (tietoinen opettelu, mieleen painaminen). Nämä käsitteet ovat keskeisiä sen ymmärtämisessä, miksi eri-ikäisillä on erilaisia vahvuuksia. Lyhytaikaisen aistimuistin kukoistuskausi on lapsuudessa ja nuoruudessa. Työmuistin hyödyntäminen on vahvimmillaan 20–30-vuotiailla.

50–60-vuotiaat taas pystyvät nuorempia tehokkaammin esimerkiksi kartuttamaan sanastoa ja hyödyntämään aikaisempaa tietoa oppimisessa.

Lapset oppivat proseduraalisen muistin avulla. Ylinen kuvasi lasten oppimista implisiittiseksi – he oppivat jäljittelemällä, kuin itsestään. Aikuiset taas oppivat eksplisiittisesti eli tietoisesti, he rakentavat entisen päälle ja hyödyntävät deklaratiivista muistia. Tästä syystä lapset tarvitsevat oppimisessa vaihtelevia tehtäviä lyhyen aikaa kerrallaan. Nuorten opettamisessa tärkeää on kiinnostuksen herättäminen. Heidän päättely- ja analysointikykynsä on jo kehittynyt ja kasvaa edelleen. Aikuisille tyypillistä on niin hyvät kognitiiviset taidot ja strategiat, että ne voivat Ylisen mukaan jopa ”jyrätä” proseduraalisen omaksumisen. Sosiaalinen vuorovaikutus edistää kaikenikäisten oppimista.

Rakkaus, ystävyys ja muita motivaatiotekijöitä Mäntylä kommentoi aiemman tiedon hyödyntämiseen, että mitä useampaa kieltä osaa, sitä helpompi niiden päälle on rakentaa. Olisi varmistettava, että kielipolut ja koulutuksen rakenteet antavat mahdollisuuden opiskeluun, sillä motivaatiota kyllä on. Tämä käy ilmi muun muassa Mäntylän, Veivon, Toomarin ja Inhan parin vuoden takaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan valtaosa yläkoululaisista haluaa oppia kieliä, matkustaa, kommunikoida ja ymmärtää maailmaa.

Kunnas kertoi, että hänellä oli pikkupoikana kaksi unelmaa: ykköshaave oli olympiakisoihin osallistuminen joko urheilijana tai selostajana ja kakkoshaave kieltenopettajaksi valmistuminen. Hän alkoi opiskella englantia, saksaa ja suomea Åbo akademissa, mutta kun opinnot olivat loppusuoralla, hän osallistui Yleisradion koeselostuksiin ja jäi ykköshaaveen tielle.

Kunnas muistutti, että Suomi, Kanada ja Sveitsi ovat maailman ainoat maat, joissa olympialaiset selostetaan useammalla kuin yhdellä kielellä. Hän valotti kielitaidon hyötyjä työelämässä omien tytärtensä esimerkin kautta: Toinen pääsi kou-

lutukseen ja työhön pankkimaailmaan ranskankielisessä Kanadassa Quebecissa, koska hän osasi englantia. Toinen taas sai töitä Brysselistä suomen kielen taidon ansiosta – kaikki muutkin hakijat osasivat englantia, ranskaa, saksaa ja ruotsia, mutta suomi oli hänen valttikorttinsa.

Arjessa kielitaito on merkinnyt Kunnakselle ystävyyttä ja rakkautta. ”Kun puhut jonkun kieltä, syntyy automaattisesti hyvä fiilis”, hän sanoo. Yksikin sana kuten vaikkapa ”kiitos” puhekumppanin kielellä on jo ihmeellisen vahva ovien avaaja.

Nuottanen toi esiin, mitkä tekijät motivoivat eri-ikäisiä aikuisia hakeutumaan kansalaisopistojen kieliopintoihin. Näitä ovat matkustaminen, perhesuhteet ja ystävät, tuttu ryhmä ja sopiva opiskelutahti. Moni haluaa aktivoida koulussa oppimaansa kieltä, ja jotkut tulevat kursseille, koska tarvitsevat kielitaitoa työpaikan tai kansalaisuuden saamiseen. Opiskelu tuo iloa ja uusia näkökulmia, ja siinä voi haastaa itseään ja saada onnistumisen kokemuksia.

Ennakkoluulot tai pelot saattavat estää aikuisia aloittamasta vieraan kielen opiskelua. Yleisimpiä näistä ovat Nuottasen mukaan virheiden tekemisen pelko, aiemmat nolot kokemukset, sitoutumisen pelko, puhumisen pelko ja epäilys, ettei opi mitään uutta. Nämä voidaan kuitenkin voittaa. Keskeistä on opettajan asenne. Huumorista ja kieltenopiskelun hauskuuden sanoittamisesta on hyötyä. Kansalaisopistojen kursseille voi tulla vain testaamaan. Tarvitaan paljon erityyppisiä kursseja, joista jokainen voi valita itselleen sopivimman. Mäntylä totesi, että kaikenikäisten valintoja määrittää asenneilmapiiri eli se, miten kieltenopiskelusta puhutaan. Tähän voimme onneksi jokainen kohdallamme vaikuttaa.

Teknologian rooli Eri ikäryhmien kohtaamista haasteista kieltenopiskelussa Nuottanen mainitsi digitaalisten oppimisvälineiden käytön etenkin ikäihmisillä. Voidaanko teknologiaa, kuten tekoälyä ja sovelluksia, kuitenkin hyödyntää aikuisten kielenoppimisen tukena? Teppo Jakosen mielestä vastaus on yksiselitteinen: kyllä voidaan. Hän on tutkinut muun muassa sitä, miten vuorovaikutus auttaa oppimaan kieltä ja minkälaisista vuorovaikutuskäytänteistä ja -taidoista kielen oppiminen rakentuu.

Hän on erikoistunut tutkimaan teknologiavälitteisiä tilanteita kuten etäopetusta videopuhelurobottien avulla, hybridiopetusta, virtuaalitodellisuutta, robotteja ja kielimallien avulla toimivia kielenharjoituskavereita.

Jakonen totesi, että esimerkiksi kielimalleihin perustuvat chatbotit ovat oivia itseohjautuvien oppijoiden keskustelukumppaneita. Duolingo ja vastaavat mobiilisovellukset toimivat hyvin aloittelijoille sopivina, aikaan ja paikkaan sitomattomina resursseina. Sosiaalinen media on informaalin omaksumisen alusta, mutta se voi myös muokata kielitaitoa ja tuoda erilaisia tekstitaitoja relevantiksi. VR-simulaatioita voi hyödyntää vuorovaikutustaitojen oppimisessa esimerkiksi sairaanhoito-opiskelijoiden koulutuksessa, jossa teknologia on osana potilastyön sanaston opetusta ja oppimistilanteita.

Jakonen korosti, että oppimisympäristöajattelussa teknologia on yhtenä palasena pedagogisessa palapelissä sosiaalisten, psykologisten ja käytännön reunaehtoihin liittyvien näkökulmien lisäksi. Hän mainitsi, että verkko on täynnä opettajien

27

SUKOL TOIMII

resursseja, ja nosti esiin esimerkiksi kuopiolaisen kieltenopettajan Reetta Pänkäläisen sivuston osoitteessa https://reettaideoi.blogspot.com/.

Videovälitteinen opetus voi lisätä opetuksen saavutettavuutta ja harvinaisten kielten tarjontaa. Kielitaitopaneelin Flinga-seinällä kysyttiin, onko videovälitteinen opetus perusopetuksen tulevaisuutta ja onko oppilailla riittäviä valmiuksia siihen. Jakonen pahoitteli sitä, että tiukassa taloudellisessa tilanteessa on painetta käyttää teknologiaa säästökeinona.

Hänen omissa tutkimuksissaan videovälitteisyys on toiminut yllättävän hyvin, mutta jonkin verran vuorovaikutustaitoja se vaatii oppijoilta. ”Onneksi olemme luontaisesti aika hyviä korjaamaan ongelmia ja rajoitteita”, hän totesi. Mäntylä painotti, että etäopetus vaatii riittävästi tukea ja erityisesti siihen suunniteltuja materiaaleja. Esimerkiksi Skotlannissa tästä saatiin hyviä kokemuksia koronapandemian aikaan, ja etäopetusta on siellä jatkettu, jotta maan eri osissa olisi mahdollista opiskella laajaa kielivalikoimaa.

Paneelin vetäjä Minna Närvä kysyi Liimataiselta ja Niemeltä, syrjitäänkö kieliä kurssitarjottimissa, ja sai vastaukseksi, että tämä on tilanne.

Entä millainen rooli kielitaidolla on tulevaisuuden yhteiskunnassa, jossa teknologiset ratkaisut kuten käännöskoneet kehittyvät jatkuvasti? Yksi osallistuja kirjoitti paneelin Flinga-seinälle seuraavasti: ”Eri asteilla on tällä hetkellä isoja ongelmia sen kanssa, että arvioitavia tuotoksia pyritään tekemään täysin apuvälineillä, kielimalleilla, ilman omaa ymmärrystä kielen rakenteesta. Koulu on tässä(kin) suhteessa uusien haasteiden edessä. Mikä neuvoksi sen välittämiseen, että omaa kielitaitoa tarvitaan edelleen?” Jakonen kertoi, että hän tunnistaa saman ilmiön omasta ammatillisesta ympäristöstään, eikä se koske pelkästään kielten vaan muidenkin aineiden opetusta.

Hänen mielestään joudumme ajattelemaan uusiksi sen, mitä ovat keskeiset taidot, joita halutaan opettaa, ja missä määrin ne ovat yksilön taitoja tai missä määrin pitkäjänteisesti ja eettisesti teknologia voi tukea niitä. Hän muistutti, että elämme tekoälyn kuherruskuukautta. Toistaiseksi kehittyvä teknologia ei ole vähentänyt kielitaidon merkitystä. Tekoälyä hyödyntävät kielimallit perustuvat tilastollisiin todennäköisyyksiin, mutta sama ei päde inhimilliseen merkitykseen ja vuorovaikutukseen. Toisaalta tekoälyn promptaus ja ”tekoälylukutaito” vaativat nimenomaan kielellistä osaamista, joten kielitaidon tarve ja merkitys eivät häviä minnekään.

Kielen itseisarvo Mikael Liimataisen mielenkiinnon kohteena ovat monet kielet, joita hän mielellään käyttää ja kokeilee. Syksyllä hän on suuntaamassa Uppsalan yliopistoon opiskelemaan kieliä. Hän nosti esiin kielen osaamisen itseisarvona. Nuottanen totesi kieltenopiskelun motivaatiotekijöistä: ”Huomaa, että oppii ja ymmärtää, ja jos ei aina kieltä, niin ainakin vähän enemmän itseään ja omaa elämäänsä.” Liimatainen oli samaa mieltä –

28

TEMPUS 3 / 2025

kielen oppimisen prosessissa oppii myös jotain itsestään. Kielet ovat keskeinen osa kulttuuria, identiteettiä ja sosiaalista kanssakäymistä. Parempaa palvelua saa paikallisella kielellä, mutta aina kielestä ei ole tai tarvitsekaan olla konkreettista tai rahassa mitattavaa hyötyä.

Ylinen muistutti, että aivoille kielen oppimisesta kuitenkin on aina hyötyjä, jotka saattaa toki huomata vasta, kun ikää karttuu. Esimerkiksi muistisairauden oireet voivat viivästyä, jos aivoilla on kognitiivista virikettä. Kunnas kertoi, että kun lääkärit olivat tutkineet hänen nopeaa toipumistaan aivoinfarktista, yhdeksi syyksi oli arveltu sitä, että Kunnas on kaksikielinen.

Eliot Niemi totesi, että hyödyt voivat konkretisoitua yllättävissä paikoissa. Esimerkiksi hänelle itselleen maorin ääntäminen oli helppoa, koska suomen ääntäminen on hänen mukaansa samantyyppistä. Nuorille kieltenopiskelu tarjoaa mahdollisuuksia ja haasteita. Ensin mainitut voivat liittyä tulevaisuuteen kuten koulutukseen ja työelämään kotimaassa ja ulkomailla. Vapaa-ajalla kielitaito antaa tilaisuuden verkostoitua eritaustaisten ihmisten kanssa. Matkoilla kielitaito mahdollistaa syvemmän tutustumisen paikalliseen kulttuuriin.

Haasteet voivat olla oppimisprosessissa. Näitä ovat esimerkiksi oppimisvaikeudet, motivaation tai ajan puute, lyhytjänteisyys tai liian nopea eteneminen. Niemen mukaan olennainen este nuorilla on uskalluksen puute. Nuorison keskuudessakin vallitseva näkemys on kuitenkin, että haasteista huolimatta kielten opiskelu kannattaa.

Yleisökysymys Niemelle kuului: Miksi lukiolaiset sitten jättävät opinnot kesken? Niemi sanoi, että kun pitkäjänteisyyttä puuttuu, pidemmän ajan tavoitteet voivat jäädä taka-alalle.

Kielet on helppo jättää pois, jos tuntuu, ettei opiskelu etene, mutta tämä ei tietenkään palvele opiskelijan pidempiaikaisia etuja. Mäntylä vahvisti, että kiireen tuntu ja oikea-aikaisen tuen puute saattavat vaikuttaa siihen, että kielet pudotetaan pois lukujärjestyksestä. Paneelin vetäjä Minna Närvä kysyi Liimataiselta ja Niemeltä, syrjitäänkö kieliä kurssitarjottimissa, ja sai vastaukseksi, että tämä on tilanne. Valinnaiset opinnot ovat päällekkäin pakollisten kanssa, tai ne on sijoitettu hyvin myöhäiseen ajankohtaan.

Flinga-seinällä kysyttiin myös, mitä voisi tehdä sille, että lukio-opintojen rakenne ei tue tai auta valinnaisten kielten opiskelua. Liimatainen pahoitteli sitä, että ylioppilastutkinnon rakenne ohjaa valintoja: pitää suorittaa muutakin kuin kieliä, ja muista aineista saattaa hyötyä enemmän. Toinen osallistuja muistutti Flinga-seinällä, että todistusvalinnan pisteityksessä lyhyiden kielten asemaa on hieman parannettu: ”Nyt kielet uuteen nousuun!”

Kunnas totesi, että kielitaidon hyöty ei välttämättä aina ole suoraa ja konkreettista kuten työpaikkoja tai rahaa, mutta aina kun oppii uuden kielen, avaa uuden oven omaan sydämeensä ja ennakkoluulot ja pelot vähenevät: ”Tässä maailmantilanteessa, kun soditaan ja ei ymmärretä toisiamme, kielitaito luo hyötyä, jota emme edes huomaa mutta joka tekee maailmasta paremman.”

KIELET KORKEA-ASTEELLA

Toista kotimaista ilon kautta Sverigepaket-seminaari tarjoaa korkeakouluopiskelijoille positiivisen mahdollisuuden kokea ja kokeilla ruotsin kieltä.

Teksti CAMILLA KÅLA, KIRSI LEHTOVIITA, PIA TAPIO, kuva BERIT PELTONEN

S

venska nu -verkosto ja Sverigekontakt i Finland -yhdistys järjestävät vuosittain Sverigepakettapahtuman, jonka tarkoituksena on tarjota suomalaisille korkeakouluopiskelijoille innostava seminaarikokemus Ruotsista ruotsin kielellä. Seminaarissa otetaan huomioon opiskelijoiden ruotsin kielen taitotaso, ja he saavat kattavan tietopaketin Ruotsiin liittyvistä ajankohtaista aiheista. Opiskelijat saavat käyttää ruotsia matalalla kynnyksellä, mikä on koettu tärkeäksi, sillä heillä voi olla viestintäarkuutta tai vieraan kielen puhumisen pelkoa. Tavoitteena on antaa opiskelijoille kokemus siitä, että he pärjäävät ruotsin kielellä normaalin oppimisympäristön ulkopuolellakin, kirkastaa ruotsin merkitystä työelämässä ja motivoida kielen käyttämiseen.

Sverigepaket-seminaari on suunnattu ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille ja ruotsin kielen opettajille. Se järjestetään Hanasaaren ruotsalais–suomalaisessa kulttuurikeskuksessa, jossa opiskelijat saavat kokea seminaarielämyksen aidossa kongressiympäristössä.

Kohtaamiset paikan päällä voivat olla virkistävä vaihtoehto, jos webinaarit ja

Opiskelijat Seppo-pelin tehtävän parissa.

online-tilaisuudet vallitsevat opiskeluarjessa. Ruotsin kielen lisäksi opiskelijat saavat harjoitella yleisiä työelämätaitoja kuten virallisempiin tilaisuuksiin osallistumista ja verkottumista.

Seminaarin teemaksi valitaan joka vuosi ajankohtainen tai opiskelijoita koskettava aihe. Viime vuosien teemoina ovat olleet Att plugga och jobba i grannlandet (2023) ja Skoj på svenska: språk på olika sätt (2024). Puhujina on ollut nuoriin aikuisiin vetoavia alansa huippuja Ruotsista ja Suomesta. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia puhujien ja muiden osallistujien kanssa.

Pelillistäminen motivoi Kahtena viime vuonna seminaarissa on ollut sama konsepti: Opiskelijat jaetaan ryhmiin ilmoittautumisen yhteydessä, ja alkutervehdysten ja lyhyiden puheenvuorojen jälkeen opiskelijat jalkautuvat tekemään teemaan liittyviä tehtäviä.

Seminaarin toiminnallisessa osuudessa käytetään Seppo-pelillistämisalustaa (Seppo.fi). Sepon avulla voi luoda oppimispelejä, joita voi pelata tietokoneella tai mobiililaitteella. Pelillistäminen luo riskittömän harjoittelualueen, jossa oppimista tapahtuu ilman virheiden pelkoa ja häpeän tunnetta. Peli ja siihen kuuluva pisteiden kerääminen motivoi oppijoita, ja haasteet muuttavat yksitoikkoisetkin tehtävät kiinnostaviksi.

Ryhmäytymisen jälkeen opiskelijat lähtevät kännyköineen suorittamaan mahdollisimman monta tehtävää, jotka löytyvät Seppo-kartalta. Osa tehtävistä vaatii keskustelua tai tiedonhankintaa ruotsiksi. Kun Seppo-peli käynnistyy, iloinen ruotsin- ja suomenkielinen porina täyttää Hanasaaren käytävät. Yhdessä uskaltaa enemmän, ja rennossa ilmapiirissä ruotsi sujuu. Pelillisyys innostaa yrittämään parhaansa ja kilpailemaan muita tiimejä vastaan ruotsiksi.

Seminaarin järjestäminen on voimainponnistus, mutta hyvässä yhteistyössä tilaisuuden suunnitteleminen ja järjestäminen on mielekästä ja kiinnostavaa. Meille opettajille se on tuonut mukavaa vaihtelua työhön. Palkitsevinta on nähdä tapahtumaan osallistuvat opiskelijat ja huomata, kuinka he innostuvat ruotsin kielestä. Seminaarin yleistunnelman ja loppupalautteen perusteella opiskelijat saavat onnistumisen kokemuksia, kun he ymmärtävät ruotsinkielisiä esityksiä ja uskaltavat kommunikoida ruotsiksi. Myös Seppo-pelissä eteneminen yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa koetaan palkitsevaksi. Seminaarin tärkein anti on hyvät oppimiskokemukset ja verkottuminen osallistujien, järjestäjien sekä puhujien kesken. Seminaari ei ole vain oppimiskokemus vaan myös elämys saaristoympäristössä – guldkant på vardagen.

SVERIGEPAKET

Seuraava seminaari järjestetään 13.11.2025. Seminaaria on järjestetty vuodesta 2005 yhteistyössä Sverigekontakt i Finlandin, Hanasaaren kulttuurikeskuksen, Svenska nu -verkoston ja pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Svenska Kulturfonden, Hanasaari ja Sverigekontakt tukevat seminaaria taloudellisesti. Sverigepaket sai alkunsa Raija Hämelinin (Helsingin yliopiston kielikeskus) ja Berit Peltosen (Kauppakorkeakoulu) ajatuksesta. Viimeisimmästä seminaarista vastasi työryhmä: Nathalie Edman-Koskell (Arcada), Camilla Kåla (Laurea), Kirsi Lehtoviita (Haaga-Helia), Oona Mertoniemi ja Liisa Suomela (Svenska nu) ja Pia Tapio (Haaga-Helia).

29

HUOM!

Kieliyhdistysten oppimateriaalipaketit 2025–2026 ENGLANTI

Test and Train 2025: Monipuolisia harjoituksia, joiden avulla käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa. Sisältää preliminäärikokeen Abitti-versiona. Mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller ett preliminärprov i abittiformat.

Hinta: 150 e / linkki; 160 e / muistitikku Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenenglanninopettajat.fi Ennakkotieto (tilaaminen mahdollista myöhemmin) – peruskoulun 6. luokan englannin koe 2026: Teemana harrastukset ja vapaa-aika. Keskiössä opetussuunnitelman tavoitteet sekä kielen käytön viestinnällisyys. Aihepiirit ja sanastot alakoulun keskeisimmistä sisällöistä. Laadinnassa hyödynnetty viitekehystä ja opetussuunnitelman perusteita. Kokeen kesto on n. 1–1,5 h, ja se suositellaan pidettäväksi kahden oppitunnin aikana. Suositusaika: viikot 18 ja 19 (27.4.–8.5.2026), mutta muunkin ajan voi valita. Koe lähetetään maaliskuun 2026 aikana. Koetta ei voi vielä tilata: tiedotamme tilausmahdollisuudesta jäsenillemme myöhemmin.

RANSKA

Suomen ranskanopettajain yhdistys on julkaissut materiaalipaketin, jossa on 75 A/B-tehtävää, lähinnä lukiolaisille ja yläkoululaisille. Tehtävät kattavat tavallisimpia ja yleisimpiä kielioppirakenteita. Valtaosa tehtävistä on verbejä ja pronomineja. Lisäksi tehtäviä on lukusanoista, adjektiiveista, adverbeistä, sanajärjestyksestä ja kieltosanoista. Paketissa on tehtäviä, jotka ovat pelkästään ranskaksi, ja tehtäviä, joissa on vihje suomeksi tai ruotsiksi. Ensiksi mainitut sopivat mainiosti myös vaihto-opiskelijoille. Toivomme, että paketista on apua ja hyötyä opettajan arkeen!

Materialpaket med 75 A/B-övningar, främst riktade till gymnasiestuderande och högstadieelever. Temat för övningarna är olika grammatiska strukturer. Merparten av övningarna handlar om verb och pronomen. Dessutom finns det övningar på räkneord, adjektiv, adverb, ordföljd och nekningsord. Paketet innehåller dels övningar som är endast på franska, dels övningar som är på franska och svenska (eller finska). De förstnämnda lämpar sig även för utbytesstuderande. Vi hoppas att paketet är till hjälp och nytta för dig i din undervisning!

Hinta: 50 e Lisätiedot: apff.ranskanmaikat@gmail.com Tilaukset: salla.kosunen@sukol.fi

Materiaalit on tarkoitettu kieliyhdistysten jäsenille. Kysy lisätietoja tai tilaa kunkin kielen kohdalla mainitusta osoitteesta.

RUOTSI

Provpaketet för gymnasiet 2025: Materiaali sisältää preliminäärikokeet A- ja B-oppimääriin. Aiheet soveltuvat lukion opintojaksojen aihepiireihin. Tuote soveltuu käytettäväksi kokeena muuallakin kuin lukiossa, kunhan on tehnyt Abittiin käyttäjän. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin.

Hinta: 150 euroa Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenruotsinopettajat.fi

VENÄJÄ

Vanhoja paketteja on myynnissä. Yhdistyksen nettisivuilla on kuvaukset saatavilla olevista materiaaleista.

Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenvenajanopettajat.fi

SAKSA

KI-NNOVATIV – Tekoälyvinkkejä saksan opetukseen! Paketti sisältää yli 100 vinkkiä! Tämän vinkkipaketin avulla pääset tutustumaan erilaisiin tapoihin, joilla tekoälyä voi integroida opetukseen ja kielen oppimiseen. Paketti sisältää paljon konkreettisia vinkkejä ja valmiita prompteja, jotta ideoiden kokeileminen omassa opetuksessa olisi mahdollisimman vaivatonta. Jäsenetuhinta: 50 e. Einfach D-A-C-H erleben -materiaalipaketti. Olisipa kiva piristää tuntia jollakin tapaa nopeasti! Haluaisin oppilaiden tietävän tästä maasta ja kulttuurista enemmän kuin kirja tarjoaa! Tässä sinulle vastaus.

Paketin teemoina mm. maantuntemus, nähtävyydet, ruoka, musiikki, urheilu, juhlat … Esittelyvideo on tilauslomakkeessa. Jäsenetuhinta: 60 e. Videomateriaalipaketti suullisen kielitaidon harjoitteluun. Monipuolinen materiaalipaketti lukion A- ja B-saksan opetukseen ja 9. luokan kevääseen.

Paketti tarjoaa 11 erilaista keskustelutilannetta harjoiteltavaksi. Lisäksi pakettiin sisältyy video, johon on koottu useita lyhyitä reagointitilanteita. Videopaketti on uuden OPSin mukainen. Suullisen kielitaidon opintojakso voidaan arvioida uuden LOPSin mukaan näytöillä myös B2/B3-oppimäärässä. Esittelyvideo on tilauslomakkeessa. Jäsenetuhinta: 95 e.

Pelipaketti ”Puhu ja pelaa”. Miten saan oppilaat motivoitua treenaamaan kielioppia ilman kirjoittamista? Tai miten voisin liikuttaa oppilaita ainaisen istumisen sijaan, ja siitä olisi vielä hyötyäkin? Paketti tarjoaa yli 50 valmista peliä, leikkiä tai peli-ideaa tulostusvalmiina pdf-tiedostoina tai muokattavina google docs -tiedostoina. Jäsenetuhinta: 50 e. Kielioppipaketti 100 x Grammatik – valmiita tai muunneltavia tehtäviä, jotka soveltuvat lisäharjoitteluun tai testitilanteisiin. Sisältää 100 tehtävää kieliopin eri alueilta. Mukana on kaikkien tasojen harjoituksia. Jäsenetuhinta: 65 e.

Lisätiedot ja tilaukset: wwww.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland Puheenjohtaja Heidi Viljamaa Puh. 040 541 0521 heankav@utu.fi Toimisto Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa Yours Truly -lehteä, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen.

Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 19 euroa vuodelle 2025.

Verkkosivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

THE GOLDEN CLUB

The Golden Club -seniorikerho mahdollistaa jäsenyyden eläköityneille englanninopettajille. Sinulla on mahdollisuus osallistua jäsenhinnalla esim. American Studies ja British Studies -koulutuksiin sekä yhdistyksen Euroopan opintomatkoihin ja kaukomatkoihin. Lisäksi kerholaiset voivat kokoontua vapaa-ajan toimintaan kuten teatteriesityksiin, konsertteihin, näyt-

telyihin ja tutustumiskäynteihin. Kerholaiset saavat Yours Truly -lehden. Jäsenmaksu senioreille on 19 euroa / vuosi eli yhdistyksen tavallinen jäsenmaksu, eikä senioreiden tarvitse kuulua SUKOLiin.

Ota yhteyttä yhdistyksen toimistoon english@suomenenglanninopettajat.fi.

YOURS TRULY 2025

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.Jos et ole saanut sitä, ota yhteys toimistoon.

IATEFL-JÄSENYYS JA ALENNUSKOODI

Suomen englanninopettajat ry:n jäsenet voivat pyytää yhdistyksen toimistosta koodin, jolla saa alennetun hinnan International Association of Teachers of English as a Foreign Language (IATEFL) -yhdistyksen jäsenyydestä. Associate Individual Membership -jäsenyys maksaa alennuksella £ 27 / vuosi (norm. £ 76).

Alennus on voimassa 31.8.2026 asti. Koodin saadaksesi ota yhteyttä osoitteeseen english@suomenenglanninopettajat.fi.

KOULUTUSTA Ope-Apu-Online 4.11.

Seuraava jäsenille tarkoitettu ilmainen Ope-Apu-Online-tilaisuus pidetään ti 4.11.2025 klo 16.15, ja aiheena on oppimisen tuen uudistus perusopetuksessa ja lukiossa. Päivitämme lisätietoa verkkosivuillemme!

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Test and Train 2025

Test & Train 2025 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa. Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona. Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota. Hinta 150 e

(toimitetaan linkkinä) / 160 e (toimitetaan muistitikulla).

Test & Train 2025 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet.

Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentprovet.

Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video.

Pris 150 e (levereras som länk) / 160 e (levereras som USB-minne).

Vocational Basics

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtaisessa materiaalipaketissa on runsaasti käytännönläheisiä muokattavia tehtäviä ja valmiita aihioita pakollisen ja valinnaisen englannin opintoihin. Soveltuu kaikille koulutusaloille. Tarjoushinta 60 e (muistitikku).

Bubbly – suullisen kielitaidon harjoitteluun

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun.

Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions).

Tarjoushinta 50 e (muistitikku).

Juhlapyhät – kulttuuritietoutta ja hupia muistitikulla Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali Powerpoint-esityksinä. Tarjoushin-

31

nat: alakoululle oma (39 e) ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma (49 e) materiaalinsa muistitikulla.

Power Grammar

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat yläkoulun tarpeisiin – sopii toiselle asteelle perusasioiden kertaamiseen. Diat kattavat yläkoulun kielioppiasiat, ja ne ovat tilaajan muokattavissa. Diat sisältävät kielioppisäännöt ja paljon esimerkkejä, jotka voi käydä induktiivisesti läpi oppitunneilla tai vaikka tukiopetuksessa. Tarjoushinta 60 e (muistitikku).

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia

Finsklärarföreningen rf

Puheenjohtaja Hilkka-Roosa Nurmi Varapuheenjohtaja Andrea Aalto Sihteeri Hanna-Tuulia Karppinen espanjanopettajat@gmail.com

Sekreterare Solveig Jansson Kassör Elisa Niinistö finsklararforeningen@gmail.com

Ordförande Alexander Hindrén alexander.hindren@gmail.com

www.suomenespanjanopettajat.fi

SYKSYN 2025 TAPAHTUMIA

Tästä paketista löydät 2000-luvun alun Test and Train -pakettien parhaat luetunymmärtämisen ja kieliopin tehtävät ratkaisuineen. Lähes 100 sivua tehtäviä.

Tarjoushinta 30 e (muistitikku).

• Vierailu Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyyn Espanja myyttien takana • Koulutuspäivät lauantaina 22.11.2025 klo 10.00–15.00 • Club de lectura -tapaaminen marraskuussa

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia

Yo-pisteitysohjeet

MUITA ASIOITA

Sihteeri Mira Kuhlman mira.kuhlman@hotmail.com

The Best of Test and Train Vol. 2

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet v. 1997–2024, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e (muistitikku).

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai verkkosivuiltamme.

Seuraa verkkosivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

Yhdistykseltä on ilmestymässä materiaalipaketti, joka on suunnattu erityisesti peruskoulun opettajille.

Boletín-lehteen kaivataan lisää artikkeleita. Jäsenten kertomukset kiinnostavat lukijoita. Oletko juuri matkustellut espanjankielisessä maailmassa tai osallistunut Erasmus+-liikkuvuuteen, tai onko sinulla jokin muu kiinnostava aihe, josta haluaisit kirjoittaa? Ole yhteydessä meihin ja jaa kokemuksesi Boletín-lehdessä.

Tiedotamme tapahtumista lisää syksyn aikana!

Mukavaa syksyä kaikille jäsenillemme!

Puheenjohtaja Domenico Pardo domenico.pardo.ita@gmail.com

Rahastonhoitaja Virginia Lavini laura.senni@ulapland.fi italianopettajat.fi

Domande? Proposte? Idee? Non esiti a contattarci per maggiori informazioni!

VUOSIKOKOUS 2025

Suomen italianopettajien vuosikokous järjestettiin 23.8.2025. Puheenjohtajana jatkaa Domenico Pardo, sihteerinä jatkaa Mira Kuhlman, uudeksi rahastonhoitajaksi valittiin Virginia Lavini. Kiitämme lämpimästi entisiä johtokuntamme jäseniä Marco Mencarellia, Jenni Nikkinen-Piraccinia ja Laura Senniä. Vuosikokouksessa oli runsaasti osallistujia myös Zoom-yhteydellä. Toivommekin kaikkia halukkaita rohkeasti osallistumaan jatkossa vuosikokouksiin myös etänä.

TAPAHTUMAT

17.–18.5.2025 Ciao Ciao -festivaalissa Kansalaistorilla nautimme Italiasta Helsingistä käsin.

32

TEMPUS 3 / 2025

Tänä vuonna luvassa vielä seuraavia tapahtumia: • Settimana della lingua italiana – Italian kielen viikon (13.–19.10.) tapahtuma Un evento sulla lingua italiana 19.10.

• Giornata di formazione – Koulutuspäivä 22.11.

• Piccolo Natale – Pikkujoulut marras– joulukuussa (paikka ja aika tarkentuvat myöhemmin)

AJANKOHTAISET TIEDOT: WWW.ITALIANOPETTAJAT.FI

Tiedotamme hyödyllisiä ja mukavia Italia- ja italia-aiheisia aktiviteettejamme ja kurssejamme myös Facebookin ryhmässä Italian kielen ja kulttuurin harrastajat ja asiantuntijat. Tervetuloa mukaan ryhmään!

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Veera Toivonen presidente.apff@gmail.com Sihteeri Maarit Kostamo apff.ranskanmaikat@gmail.com Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

KUTSU SYYSKOKOUKSEEN 15.11.2025 Syyskokouksemme pidetään Helsingissä 15.11.2025, Rikhardinkadun kirjastossa, kokoustila Ture klo 15–16. Tervetuloa mukaan!

Esityslistalla on yhdistyksen sääntömääräiset asiat kuten hallitusten jäsenten vaali. Haluatko toimia hallituksessa? Ilmianna itsesi yhdistyksen sihteerille tai puheenjohtajalle!

TEATTERIA Syyskokouksen jälkeen la 15.11. klo 18.30 lähdemme porukalla katsomaan Edouard Louis’n Våldets historia -teatterikappaletta aivan kulman taakse kokouksesta, Lilla Teaterniin Yrjönkadulle.

“Våldets historia on koskettava kertomus luokasta, väkivallasta ja kapeasta miehen mallista. Näytelmä perustuu ranskalaisen kirjailijan Édouard Louis’n menestysromaaneihin En finir avec Eddy Bellegueule ja Histoire de la violence.”

Meillä on ryhmävaraus! Lipun hinta on kauttamme 44 euroa toimitusmaksuineen. Lippu laskutetaan hieman ennen esitystä.

Ilmoittaudu mukaan pian – lippuja on rajallinen määrä: https://docs.google. com/forms/d/e/1FAIpQLScrPnzlWtlc86XelInlsGlvtyeW1oBLQjUXvjujufYwIQKW1A/viewform?usp=dialog Teatterin yhteydessä voi olla myös yllätystapaaminen, seuraa ilmoitteluamme.

Syyskokouksen ja teatterin välissä käymme omakustanteisesti porukalla aterioimassa, seuraa myös tätä ilmoittelua syksyn aikana.

YHDISTYKSEN JUHLAJULKAISU 75 V.

google.com/file/d/17U7qnXW-BUIO6jbSJm1-8ikZKFq4Rpe8/view?usp=sharing

FRANCOPRO TULEE! LOKAKUUSSA TAPAHTUU

Ranskan instituutti järjestää yhteistyössä usean tahon kanssa opinto- ja ammattimessut keskustakirjasto Oodissa 1.10.2025. Paikalle toivotaan oppilasryhmiä opettajineen tutustumaan opiskelu- ja työelämän mahdollisuuksiin. Voit kysellä paikkoja vielä näin viime tipassa Ranskan insituutista.

Lue lisää tapahtumasta Ranskan instituutin sivuilta: https://www.france.fi/fr/ education/francopro-2025/#/ Huomatkaa myös Ranskan instituutin uudet tilat Tehtaankadulla, sinne voi tehdä vaikka retken oppilaiden kanssa lukuvuoden aikana! Instituuttiin voi olla yhteydessä ja sopia vierailusta!

SUKOLin koulutusta 12.11.2025 Miten opin oppimaan kieltä? etänä

Juhlajulkaisua on vielä muutamia jäljellä, tilaa omasi 10 euron hintaan (julkaisu 5 euroa ja lähetys 5 euroa). Julkaisussa on koosteena aiempien vuosien tapahtumia ja kehityskulkua sekä aiempien puheenjohtajien muisteloita. Tilaa omasi: presidente.apff@gmail.com.

23.1.2026 Työnhakukoulutus – ilmainen jäsenkoulutus hybridinä

TARROJA

17.–18.4.2026 valtakunnalliset kevätkoulutuspäivät Turussa

Yhdistyksellä on uusia tarroja myynnissä, 50 tarraa kympillä. Tarroissa ihania aforismeja tai iskulauseita ranskaksi, maisemakuvia tai tunnettuja henkilöitä Ranskasta. Tilaa omasi 10 e / tarrapussi, lähetys 5 e: presidente.apff@gmail.com.

YHDISTYKSEN MUUT MATERIAALIT TILATTAVISSA Tilaamalla tuet toimintaamme tärkeällä tavalla!

Tutustu esitykseen yhdistyksen materiaaleista ja tilaa omasi: https://drive.

23.–24.1.2026 Educa Helsingin Messukeskuksessa 9.3.2026 Tekoälykoulutus etänä

Lue lisää: https://sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/ Lisätietoja: Koulutussihteeri Jenna LatvalaSuominen jenna.latvalasuominen@sukol.fi p. 040 487 3632

33

Kieliä? – Kyllä!

SUKOL myy verkkosivuilla Kieliä? – Kyllä! -tuotteita.

SUOJAA ääntäsi syksyn kylmyydessä SUKOLin tuubihuivilla! Tuubihuivi on saatavilla turkoosina tai mustana.

Hinta on 10 euroa / kpl + toimituskulut.

SYYSTARJOUS: tuubihuivin ostajalle heijastin kaupan päälle (arvo 4 euroa)!

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.heikkala@suomenruotsinopettajat.fi Toimisto Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 050 412 2599 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

PROVPAKETET FÖR GYMNASIET 2025 Materiaali sisältää preliminäärikokeet A- ja B-oppimääriin. Aiheet soveltuvat lukion opintojaksojen aihepiireihin. Prelipaketin hinta on 150 euroa. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin.

Tilauslomake kotisivuillamme.

SUOSIKKITUOTE muistikirja on taas saatavilla! Uuden version väri on sininen ja painatus hopeaan vivahtava siniharmaa.

Muistikirja on A5-kokoinen.

Hinta on 10 euroa / kpl + toimituskulut.

UUTTA tulossa: kotimaiset, käsityönä tehdyt avaimenperät 4 euroa / kpl.

Seuraa ilmoittelua!

TUTUSTU tuotteisiin ja tilaa: https://sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet/muut-tuotteet/

34

TEMPUS 3 / 2025

SYYSKOKOUS

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään 15.11.2025. Kokouksessa käsitellään mm. vuoden 2026 talousarvio ja toimintasuunnitelma. Kokouspaikka ja kellonaika tarkentuvat myöhemmin.

AJANKOHTAISTA

Ruotsinopettajien hyvinvointipäivä syyskokouksen yhteydessä. Lisätietoa tulossa.

Etäluentosarja, tiedotamme päivämääristä ja teemoista tuonnempana.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme.

Kannattaa siis huolehtia, että jäsenrekisterissä on ajantasainen sähköpostiosoi-

te. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään uutiskirjeissämme.

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme sekä Instagram ja LinkedIn-tilejämme.

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille.

Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake ovat kotisivuillamme.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja.

Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

NORDSPRÅK

Yhteispohjoismainen Nordspråk-verkosto järjestää pedagogisen konferenssin marraskuussa. Lue lisää: www.nordspraak.com.

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Maisa Heikura c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

UNTERRICHTSMATERIALIEN ZUM VORTEILSPREIS FÜR MITGLIEDER Der Verband verkauft weiterhin Unterrichtsmaterialien zu vielen verschiedenen Themen. Mitglieder erhalten die Pakete zum Vorteilspreis. Weitere Informationen zu den Unterrichtsmaterialien, sowie das Bestellformular finden sich auf unserer Webseite: https://www. suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

DER VERBAND HAT NEUE SEKRETÄRIN!

EINE

Unsere neue Verbandssekretärin Maisa Heikura hat am 1.9.2025 ihren Dienst angetreten und ist unter der altbekannten E-Mail-Adresse info@suomensaksanopettajat.fi zu erreichen. Herzlich Willkommen, Maisa!

DER VERBAND HAT SEINEN 70. GEFEIERT!

Den Finnischen Deutschlehrerverband gibt es seit 1955! Diesen frohen Anlass haben wir am 26.9.2025 im Goethe-Institut in Helsinki mit Mitgliedern und Partnerorganisationen gefeiert. Wir danken dem Goethe-Institut sehr herzlich, das als Gastgeber und Mitorganisator fungiert hat, sowie der Aue-Stiftung für die finanzielle Unterstützung und den Botschaften der DACH-Län-

der für die leckeren Speisen und Getränke. Nicht zuletzt danken wir allen, die an der Feier teilgenommen und den Abend unvergesslich gemacht haben!

Mehr zur Feier in der nächsten Ausgabe von Aktuelles im Oktober!

DER NEUE VORSTAND HAT SEINE ARBEIT ANGETRETEN In der Jahresversammlung am 2.4.2025 wurden alle scheidenden Vorstandsmitglieder für eine neue zweijährige Amtszeit wiedergewählt. Wer etwas auf dem Herzen oder Vorschläge hat, darf gerne Kontakt aufnehmen!

ÖSTERREICH-SCHREIBWETTBEWERB

Auch in diesem Jahr veranstaltet der Finnland-Österreich Verein wieder einen Schreibwettbewerb mit tollen Preisen. Der Einsendeschluss ist der 10.11.

Die Regeln und Aufsatzthemen haben wir via unseren Newsletter geteilt. Wer die E-Mail nicht erhalten hat, möge sich gerne im Sekretariat melden (info@suomensaksanopettajat.fi).

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi Sihteeri Ekaterina Pikelner sihteeri.venajanopettajat@gmail.com www.suomenvenajanopettajat.fi

35

Tervetuloa SUKOLin työnhakukoulutukseen!

• Ilmainen jäsenkoulutus • Kouluttajina kokeneet rehtorit, jotka rekrytoivat vuosittain useita opettajia • Käytännön vinkkejä

Helsingissä 6 2 0 .2 .1 3 2 e •P inen – etäosallistum mahdollista iset: • Ilmoittautum ukoulutus k a h n o y /t y .l it b kautta tai qr-koodin