Lukivaikeus voi näkyä monin tavoin

TERHI HÄMÄLÄINEN

Lukivaikeus eli lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus on yleinen haaste, jota arvioidaan esiintyvän noin 5–10 prosentilla ikäluokasta. Lukivaikeudessa lukeminen tai kirjoittaminen on hidasta tai virheellistä ja vaikeuttaa koulunkäyntiä ja arkea. Lukivaikeus liittyy tiedonkäsittelyn haasteisiin kuten nopean nimeämisen taitoihin, äännetietoisuuteen ja työmuistiin.

Mikäli kieltenopettajalta pyydetään lausuntoa oppilaan lukihaasteista, kannattaa miettiä, miten haasteet näkyvät.

Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen seulonta ja yksilötestaus sekä lukilausuntojen kirjoittaminen ovat osa erityisopettajan työtä. Virallisen lukivaikeusdiagnoosin voi tehdä vain lääkäri, mutta yleensä diagnoosille ei ole tarvetta. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuden lausunnon voi kirjoittaa asiaan perehtynyt erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti. Erityisopettajana teen seulonnan perusteella tarvittaessa oppilaalle lukihaastattelun, jossa kyselen oppilaan koulunkäyntiin, lukemiseen ja kirjoittamiseen, koetilanteisiin sekä mahdolliseen lukitaustaan liittyviä kysymyksiä. Haastattelun ja testitulosten pohjalta kirjoitan lukilausunnon, johon kirjaan myös oppilasta hyödyttäviä tukitoimia.

Erityisopettajan lausunnon lisäksi muilta opettajilta voidaan pyytää liitteeksi lausuntoa siitä, miten lukivaikeus näkyy oppilaan opiskelussa tietyssä aineessa, varsinkin lukiossa. Mikäli kieltenopettajalta pyydetään lausuntoa oppilaan lukihaasteista, kannattaa miettiä, miten oppilaan haasteet näkyvät. Tuleeko oppilaalle paljon kirjoitusvirheitä? Kirjoittaako oppilas sanat niin kuin ne lausutaan? Jääkö kirjaimia pois, tai vaihtavatko ne paikkaa? Onko oppilaan lukeminen hidasta tai takeltelevaa? Onko vieraan kielen ääntäminen vaikeaa? Pitääkö oppilaan käyttää tehtävien tekemiseen paljon aikaa? Onko oppilaan vaikea ilmaista omia ajatuksiaan kirjoittamalla ja vaikea tuottaa tekstiä? Onko hänen vaikea ymmärtää tekstiä?

Lukivaikeus saattaa vaikuttaa myös työmuistiin, opiskelustrategioiden kehittymiseen, opiskelumotivaatioon ja näkemykseen omasta itsestä oppijana. Kieltenopettaja voi kirjata omaan lausuntoonsa tukitoimet, joita oppilaalle on annettu, ja miten ne ovat toimineet. Tukitoimia voivat olla esimerkiksi pidennetty koeaika, selkeytetyt koetehtävät, aikuisen tuki koetilanteessa, apuvälineet (kuten lukiviivain), ääni- tai selkokirjat, keskusteleva opetustapa tai lisätty suullinen työskentely.

Lukihaasteita on lähes jokaisessa koululuokassa. Mikäli lausunnon kirjoittaminen tai lukihaasteissa tukeminen tuntuu kieltenopettajasta vaikealta, kannattaa konsultoida erityisopettajaa. Usein pienetkin tukitoimet ovat oppilaan kannalta merkittäviä.

Terhi Hämäläinen on laaja-alainen erityisopettaja, englannin ja ruotsin opettaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja.