Tempus 2/2024

2 / 2024

Tervetuloa SUKOLiin!

Kieltenopettajien yhteisöön kuuluminen kannattaa

Maahanmuuttajien alkeisenglannin opetuksesta vinkkejä erilaisille oppijoille

Turussa kieliä opetetaan oppiaineina ja monikielisillä perusopetusluokilla

2/ 2024 3

Pääkirjoitus Merkityksellistä työtä

4

Ajankohtaista

6

SUKOLin uusi hallitus esittäytyy Liiton hallitukseen on valittu 8 varsinaista ja 8 varajäsentä

10

Lukutaitoa ja alkeiden oppimista aikuisilla Kari Moilasen juttusarjan kolmas ja viimeinen osa

12

Tervetuloa SUKOLin jäseneksi!

Kannattaa kuulua kieltenopettajien yhteisöön

14

LUKKI-hanke tukee kieltenopettajia SYK toteuttaa lukion kieltenopetuksen kehitystehtävää

16

Kohtaamisia Educassa Tammikuun viimeinen viikonloppu kokosi opettajia yhteen

18

Kieltenopiskelutaitojen tukeminen ruotsin oppikirjoissa Auttavatko materiaalit opiskelutaitojen kehittämisessä?

20

Eskarilaiset espanjan kielen maistiaisissa ¡Hola! on tuttu tervehdys Hannunniitun esikoulussa

22

Sano se ranskaksi Ranskan kieliluokilla on Turussa jo 30 vuoden perinteet

24

Kielitaitoa, kulttuurienvälistä osaamista ja vientikauppaa Saksan opiskelua Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa

26

Pohjoissaamen kulttuuria ja kieltä keskellä Helsinkiä Tempus vierailee -sarjassa päästään Pasilan peruskouluun

28

Arviointikuulumisia opettajille EALTA 2023 -konferenssin antia

30

SUKOLin koulutuspäivät Oulussa 19.–20.4.2024 Päivien ohjelma ja tietoa ilmoittautumisesta

31

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Tervetuloa SUKOLin jäseneksi! Jäsenyyden hyötyjä s. 12

LUKKI-lähettiläät järjestävät koulutusta omalla alueellaan s. 14

Turun kieliluokilla voi päästä ranskalaiseen loppiaisen viettoon s. 22

2

TEMPUS 2 / 2024

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

MERKITYKSELLISTÄ TYÖTÄ TERVETULOA OULUUN! VALTAKUNNALLISET koulutuspäivät järjestetään Oulussa 19.–20.4.2024.

Kaikille yhteisillä luennoilla aiheina ovat Nuorten mielenterveys ja älylaitteiden vaikutus kehittyviin aivoihin ja Oppikirjat ja opettajat muuttuvan maailman menossa. Teemapajoja on eri asteille ja eri kieliin. Tule mukaan koulutuspäiville tapaamaan kollegoita ja kuuntelemaan esityksiä ajankohtaisista teemoista! Pitkämatkalaiset huomio: LUKKI-verkosto tukee majoituskuluissa! Ilmoittaudu koulutuspäivään viimeistään 4.4.2024 sukol.fi-osoitteessa (katso Koulutukset ja webinaarit) tai suoraan bit.ly/ Oulu2024.

7.

TOUKOKUUTA klo 17.30–19 on jälleen mahdollisuus tulla kuuntelemaan SUKOLin kielitaitopaneelia.

Tällä kertaa paneelissa pohditaan, miten kielikoulutuksen tasa-arvoa voidaan kehittää kunnissa ja koulutuksen rakenteissa. Etätilaisuuteen osallistuminen on maksutonta, mutta ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Lisätietoja sukol.fi-osoitteessa (katso Koulutukset ja webinaarit).

UUSI JÄSEN- JA TALOUSSIHTEERI ON ALOITTANUT SUKOLIN toimistolla on aloittanut jäsen- ja taloussihteerinä Salla Kosunen.

Edellinen pitkäaikainen jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero on siirtynyt eläkkeelle. Sallan sähköpostiosoite on salla.kosunen@sukol.fi ja puhelinnumero vanha tuttu jäsensihteerin numero 040 487 3608.

JOKAINEN meistä haluaa tehdä merkityksellistä työtä. Työnsä merkitykselliseksi kokevat ovat tehokkaampia, sitoutuneempia ja luovempia, myös terveempiä ja onnellisempia. Merkityksellisyyden kokemuksen synnyssä on mukana useita tekijöitä mutta ainakin seuraavat kolme: työn on oltava itsessään palkitsevaa, sen on palveltava jotain suurempaa tarkoitusta tai yhteistä hyvää, ja siinä on voitava toteuttaa itseään.

Opettajan työssä palkitsevuus syntyy oppilaiden ja opiskelijoiden onnistumisesta ja innostumisesta opetettavaan aiheeseen – toki myös kollegoilta, huoltajilta ja esimiehiltä saatavasta myönteisestä palautteesta. Samoihin elementteihin pohjautuu kokemus siitä, että palvelee jotakin suurempaa tarkoitusta tai yhteistä hyvää. Suomalaisilla opettajilla on kohtuullisen laaja pedagoginen vapaus, joka voi mahdollistaa itsensä toteuttamisen opetustyössä. Näin ideaalissa maailmassa.

Työn merkitykselliseksi kokemisessa auttaa se, että työntekijä voi itse kehittää ja tuunata työtään. Tämä ei kaikin osin ole opettajille mahdollista, sillä viime vuosina opettajan työhön on liitetty paljon työn turhakkeita. Työn turhake -käsite kuvaa turhia tai kohtuuttomia tehtäviä, jotka eivät kuulu työn ydintehtäviin. Tällaista on opettajan työssä esimerkiksi erilaisten kirjausten ja merkintöjen tekeminen.

Työn merkityksellisyyden kokemusta ei vahvista sekään, jos yhteiskunnan tasolla opettajan asiantuntijuutta ei tunnusteta. Opettajat voivat olla kohtaamiensa oppijoiden merkityksellisimpiä ihmisiä – kohdellaan heitä siis kunnioittavasti.

MENINGSFULLT ARBETE VAR och en av oss vill ha ett arbete som är meningsfullt. Alla som upplever sitt arbete som meningsfullt är effektivare, mer engagerade och mer kreativa, men samtidigt också friskare och lyckligare. Flera olika faktorer bidrar till att man upplever meningsfullhet, men det gör åtminstone följande tre: arbetet i sig bör vara givande, det bör tjäna ett högre syfte eller ett kollektivt intresse och man bör kunna förverkliga sig själv i det.

Lärarens arbete är belönande när eleverna och studerandena lyckas och blir inspirerade av det undervisade ämnet – men givetvis också när man får positiv feedback av kolleger, vårdnadshavare och chefer. Upplevelsen av att man tjänar ett högre syfte eller ett gemensamt intresse bygger på samma element. De finländska lärarna har en förhållandevis omfattande pedagogisk frihet, som gör det möjligt att förverkliga sig själv i undervisningen. Detta i en perfekt värld.

Om den anställda själv kan utveckla och skräddarsy sitt arbete är det lättare att uppleva arbetet som meningsfullt. Eftersom så mycket nonsens kopplats till lärarjobbet under de senaste åren är det inte alltid möjligt för våra lärare. Begreppet nonsens beskriver för arbetet meningslösa eller orimliga uppgifter, som faller utanför kärnuppgifterna i jobbet. I lärararbetet är olika registreringar och anteckningar exempel på dylika nonsensuppgifter.

Upplevelsen av meningsfullhet stärks inte heller om samhället inte erkänner lärarens sakkunnighet. Lärarna kan höra till de mest betydelsefulla mänskor som eleverna träffar – låt oss därför bemöta dem med respekt.

Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

3

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

UUSIA JÄSENIÄ SUKOLIIN TÄMÄ lehti on jäsenhankintanumero, jota voi käyttää liiton esittelyyn opiskelijatilaisuuksissa. Jos tarvitset lehtiä jaettavaksi, ota yhteyttä jäsensihteeriin: salla.kosunen@sukol.fi.

AKTIVOI JÄSENTILISI JOS et ole vielä aktivoinut uutta jäsentiliäsi, tee se nyt. Jos aiemmin saamasi aktivointilinkki on vanhentunut, voit tilata jäsensihteeriltä uuden. Kirjaudu osoitteessa https://fork.flomembers.com/suomen-kieltenopettajien-liitto/ sillä sähköpostiosoitteella, jonka olet ilmoittanut SUKOLin jäsenrekisteriin. Jos et tiedä salasanaasi, klikkaa ”Salasana hukassa?”.

Salasanan palauttaminen toimii, kunhan sähköpostiosoite on tiedossa jäsenrekisterissä ja tili on aktivoitu. Jäsenpostin lähettäjänä on flomembers@floapps.com, joka kannattaa käydä hyväksymässä lähettäjäksi roskapostin asetuksissa.

VERKKOSIVUJEN JA JÄSENSIVUJEN UUDISTUS

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan pidettäviksi seuraavasti: • ke 3.4.2024 A-englanti • ke 10.4.2024 A- ja B-ruotsi • ti 16.4.2024 A-ranska, A-saksa ja A-espanja • to 18.4.2024 B-ranska ja B-saksa TUTUSTU kokeen sivuihin osoitteessa sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet/! Lisätietoja: jenna.latvala-suominen@sukol.fi VEROTUSTIETOA KIELTENOPETTAJALLE KIELTENOPETTAJA voi vähentää verotuksessa ammattiinsa liittyviä tulonhankkimiskuluja. Näitä ovat esimerkiksi SUKOLin ja kieliyhdistysten jäsenmaksut, koulutus- ja opintomatkakulut sekä ammattikirjallisuuden ja muiden materiaalien hankintakulut. Pyydä lisäperusteluksi puoltokirje, jonka saat toimistosta jäsensihteeriltä: salla.kosunen@sukol.fi.

Sarjakuva AINO SUTINEN

UUDET sukol.fi-sivut on avattu. Jäsensivuille kirjaudutaan jäsenrekisterin kautta – samat tunnukset käyvät kumpaankin.

Pääset kirjautumaan jäsensivuille menemällä osoitteeseen sukol.fi ja klikkaamalla ”Kirjaudu jäsenpalveluun”. Vaihtoehtoisesti voit suoraan kirjautua jäsenrekisteriin osoitteessa https:// fork.flomembers.com/suomen-kieltenopettajien-liitto/ ja klikata avautuvan näkymän yläreunasta ”Extranet”.

HUOM!

4

TEMPUS 2 / 2024

2 / 2024

VIELÄ EHDIT HAKEA JÄSENSTIPENDIÄ SUKOL jakaa stipendejä jäsentensä kouluttautumiseen. Stipendi on tarkoitettu lähinnä ensi kesän kurssien ja matkojen rahoittamiseen – jälkikäteen stipendiä ei voi hakea. Stipendiaateilta edellytetään raportin kirjoittamista. Hakuaika päättyy 31.3.2024. SUKOLin hallitus päättää stipendien saajista huhtikuussa, ja heille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Hakulomake on julkaistu jäsensivujen Edut-osassa. Jos et pääse kirjautumaan jäsensivuille, ota yhteyttä jäsensihteeriin: salla.kosunen@sukol.fi.

!

SUKOLIN Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa. Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Mitalin tilauslomake on osoitteessa: sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet

NYT VOIT EHDOTTAA VUODEN KIELITEKOA SUKOL pyytää ehdottamaan henkilöä, ryhmää, järjestöä tai muuta tahoa, joka on jollakin merkittävällä tavalla edistänyt kieltenopetusta Suomessa tai lisännyt kieltenopetuksen yhteiskunnallista arvostusta. Ehdotusten mukaan on liitettävä kirjalliset perustelut sekä esittäjän ja ehdokkaan yhteystiedot. Ehdotukset lähetetään 16.8.2024 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.halme@sukol.fi. Vuoden kieliteko julkistetaan syksyn aikana. Palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö.

ONKO KOLLEGASI VUODEN KIELTENOPETTAJA? ONKO kollegasi innostunut ja innostava kieltenopettaja, joka on kehittänyt oppilaitoksesi kieltenopetusta merkittävällä tavalla? Nyt voit ehdottaa häntä vuoden kieltenopettajaksi 2024. SUKOL valitsee vuoden kieltenopettajan jäsenistöstään.

Palkitsemisessa otetaan huomioon toimiminen kielten hyväksi sekä henkilökohtainen sitoutuminen ja asialle omistautuminen. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen tulee toimittaa 30.8.2024 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.halme@ sukol.fi. Vuoden kieltenopettaja julkistetaan SUKOLin järjestämässä tilaisuudessa.

Tunnustukseen liittyy 1 200 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro.

TOIMISTO KIINNI HEINÄKUUN SUKOLIN toimisto on kiinni arkipyhän jälkeisenä perjantaina 10.5. Toimisto on suljettu tavalliseen tapaan heinäkuun ajan. Seuraava Tempus ilmestyy 30.9. Hyvää kevättä ja kesää!

www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE Anna Halme p. 040 487 3604, anna. halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Salla Kosunen p.

040 487 3608, salla.kosunen@sukol. fi • TOIMITUS­ NEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 59. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA PeopleImages/iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS KarlErik Eriksson SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p.

050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2021–2024 Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, therese. almen@kolumbus.fi Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, kurvinen.annukka@ gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.m.primietta@opetus.espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail.com Marcus Wallin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, marcus. wallin@syk.fi Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija. venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 1 / 1 takakansi 2 770 € 1 / 1 etu- tai takasisäkansi 2 650 € 1 / 1 sisäsivu 2 490 € 1 / 2 leveä palsta 1 775 € 1 / 2 vaaka 1 510 € 1 / 2 kapea palsta 640 €

HALLITUS ESITTÄYTYY

SUKOLin uusi hallitus esittäytyy Liittokokouksessa valittiin SUKOLille hallitus toimikaudeksi 1.7.2024–30.6.2027. Puheenjohtajana jatkaa Outi Vilkuna, joka on valittu tehtäväänsä kaudeksi 1.7.2023–30.6.2026.

H

Jaana Chan en, ru, sa / pk Oulu, varsinainen jäsen Kaukovainion koulu, Oulu Mottoni voisi olla: Älä luovuta, yritä parhaasi kaikissa tilanteissa!

Tärkeä asia kieltenopetuksessa: Mielestäni olisi tärkeää, että oppilaat ymmärtäisivät laajan kielitaidon merkityksen ja sen, että kielten opiskelu on hauskaa ja maailmankäsitystä avaavaa mutta se myös vaatii harjoittelua ja työtä.

män. Mistä Suomi tulevaisuudessa saa seuraavat pätevät kieltenopettajat, tai mistä saamme tuotteidemme ostajat jatkossa ilman laajaa kielitaitoa? Tilanne on absurdi.

Eija Heikkala ru / pk, lu Tampere, varsinainen jäsen Tampereen steinerkoulu Vieraan kielen taito on paljon enemmän kuin käännettyä äidinkieltä – se voi avata aivan uuden ja mielenkiintoisen tavan nähdä ja kokea maailmaa. Se vahvistaa inhimillisyyttä ja ymmärrystä ihmisten välillä, joka puolestaan lisää humanismia maailmassa.

Koen, että tärkeintä on kieltenopettajien jaksaminen, etenkin heidän, joilta hupenevat oppilaat tai opiskelijat. Kaipaan panosta siihen, että kieltenopettajat jaksavat tässä oudossa ajassa, jolloin vieraiden kielten laajempaa osaamista ei kaikkialla tarpeeksi kunnioiteta tai ymmärretä.

Työmarkkinat arvostavat laajaa kielitaitoa, mutta viime aikoina poliitikot ja virkamiehet ovat uudistuksillaan hukanneet tämän tärkeän opiskeluvälivaiheen. Suomi menettää muun muassa monen koulutetun kieltenopettajan lapsiveden mukana. Harjoittelukouluissa kieltenopettajaopiskelijoita on yhä vähem-

Minna Närvä sa, ru / pk 7–9, lu Helsinki, varsinainen jäsen Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki Vierivä kivi ei sammaloidu! Tunnetusti en ole paikallaan pysyvää sorttia ja luokassa voi oppilaille tulla yllätyksenä, kuinka nopea olen liikkeissäni.

Tutkitusti on totta, että oppilaat ja opiskelijat haluavat oppia useampia kieliä. Esteet toiveen toteutumiselle tulevat usein ulkopuolelta ja ovat hallinnollisia. Vähemmän opiskeltujen kielten asema on tukala, ja opettaja joutuukin nykyään tekemään kaikenlaisia temppuja sen eteen, että ryhmiä perustetaan. On maistelu- tai kurkistuskursseja, matkailijan alkeet tai jopa matkan sisältävä kurssi houkuttelemassa oppilaita ja opiskelijoita. Potentiaalisia kielen valitsijoita haalitaan erilaisin keinoin, ja loppujen lopuksi harva pystyy opiskelemaan ”koko paketin” loppuun asti. Muistakaamme kuitenkin iloita jokaisesta lapsesta, nuoresta tai aikuisesta, jonka saimme edes hetkeksi kiinnostumaan omasta

6

TEMPUS 2 / 2024

Sari Juvonen ra, es / lu Turku, varsinainen jäsen Puolalanmäen lukio, Turku Asia kerrallaan!

Tekoäly on ajankohtainen, mutta laadukas kieltenopetus ja opiskelijoiden hyvinvointi ovat muuten tärkeitä.

Kuva Johanna Ahonen

allituksen kahdeksan varsinaista jäsentä ja kahdeksan varajäsentä esittäytyy ohessa vastaamalla kahteen kysymykseen: 1. Mikä on mottosi, tai minkä yhden asian haluat SUKOLilaisten tietävän sinusta? 2. Mikä yksi asia kieltenopetuksessa mielestäsi on juuri nyt ajankohtainen tai muuten tärkeä?

HALLITUS ESITTÄYTYY

aineestamme tässä valtavassa nykyajan informaatiotulvassa.

Jos mahdollisuus on edes raottaa ovea, tehkäämme se ilolla, vaikka toki haluaisimme avata sen apposen auki!

Leena Pulli ru, en / pk Kangasala, varsinainen jäsen Kämmenniemen koulu, Tampere Motto: yhtenäinen koulupolku eskarista korkeakouluihin. Olen toiminnallisen kielenopetuksen puolestapuhuja, ja toiminnallisuus on aktiivisessa käytössä jokapäiväisessä työssäni.

Mielestäni on tärkeää kiinnittää huomiota tarjottaviin A1- ja A2-kieliin ja lisätä vaihtoehtoja pelkän A1-englannin oheen. Isommissa kunnissa tulisi tarjota muitakin kieliä englannin lisäksi. Kaikilla oppilailla tulisi myös olla mahdollista valita jokin A2-kieli niin halutessaan. Lisäksi pitää varmistaa, että joka koulutusasteella oppijat saavat laadukasta kielenopetusta.

Johanna Söderholm en/gy Vasa, ordinarie medlem Vasa övningsskolas gymnasium Mitt motto är ”Keep calm and drink coffee”.

Jag vill att vi ska få möjlighet att använda tryckta böcker igen i språkundervisningen i gymnasiet.

Marcus Wallin en / lu, pk Helsinki, varsinainen jäsen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu Mottoni: Periksi ei anneta!

Ajankohtaista lukioissa on edelleen korkeakoulujen pisteitykseen liittyvät uudistukset, joiden kokonaisvaikutusta ei ehkä tällä hetkellä vielä edes ihan hahmoteta.

Eija Venäläinen en/lu Siilinjärvi, varsinainen jäsen Kallaveden lukio, Kuopio Lähdin aikoinaan mukaan yhdistystoimintaan, koska SUKOLin kautta on mahdollisuus vaikuttaa kieltenopettajille tärkeisiin asioihin. Hyvänä esimerkkinä tästä on korkeakoulujen pistevalintoihin saatu muutos, jossa lyhyiden kielten painoarvoa lisättiin. Englanti on se kieli, jota hengitän, mutta sydämeni sykkii kaikille kielille.

Työläppärini kannessa on tarra, jossa lukee ”Languages connect cultures”. Se näkyy opiskelijoille joka päivä ja muistuttaa heitä kulttuurisen osaamisen tärkeydestä ja siitä, että kielitaito on avain toisiin kulttuureihin ja siten muiden ihmisten ymmärtämiseen. Sitä ymmärtämistä tarvitaan nykyään entistä enemmän.

Kirsi Aaltonen-Kiianmies sa/pk Tampere, varajäsen Tampereen yliopiston normaalikoulu Mottoni on: Kanavat auki! Tärkeintä on olla läsnä oppilaille ja pitää kanavat auki, luoda avoin luottamussuhde ja nauttia yhdessä oppilaiden kanssa tekemisestä. Ilolla ja aktiivisesti toimien, oppilaita kuunnellen!

Ajankohtaisin asia kieltenopetuksessa on monipuolisten kielivalintojen mahdollistaminen valtakunnallisesti.

Charlotte Heinrich sp/gy Esbo, suppleant Mattlidens gymnasium, Esbo och Gymnasiet Grankulla Samskola För mig som språklärare är det viktigt att inlärningen av språket – i detta fall spanskan – sker genom att variera det pedagogiska innehållet så mycket som möjligt under lektionerna. Ha det roligt och lär dig samtidigt och lär dig genom mycket aktivitet!

Det som jag personligen anser är viktigt som gymnasielärare är att det ska löna sig att studera och skriva ett kort främmande språk i studenten. Poängsättningen för betygsantagningen till högskolor och universitet i bland annat de korta språken ska som tur ändras och det kommer att ges högre poäng för språken. Men vad kunde göras ännu bättre gällande språken i gymnasiet och de främmande språken även i de andra stadierna? Det får vi diskutera inom SUKOL! Susanna Leino en/lu Helsinki, varajäsen Tuusulan lukio Opettajana mottoni on, että kaikki lähtee kohtaamisesta ja avoimesta mielestä.

Tärkeintä tällä hetkellä on opettaa oppilaille opiskelutaitoja ja motivoida siihen, miten hieno elämänmittainen matka kielen opiskelu on.

Liisa Kelloniemi en / lu, pk 7–9 Kemijärvi, varajäsen Kemijärven lukio ja Hillatien koulu, Kemijärvi Mottoni: Repetitio est mater studiorum.

Paljon mietityttää opiskelijoiden motivaatio ja jaksaminen opinnoissa. Englannin opiskelijoiden osaaminen tunnille tultaessa on voimakkaasti eriytynyt, ja se osaltaan aiheuttaa motivaatiohaasteita. Joillekin asiat ovat jo (ainakin ymmärtämisen tasolla) ihan helppoja jo valmiiksi, eikä siis kiinnosta, kun ”ei opi mitään”. Toiset kokevat tippuneensa kärryiltä aikaa sitten, jolloin suuri osa oppitunnin sisällöistä tuntuu mahdottomalta edes yrittää ottaa haltuun.

Oppimisen tuki ja eriyttäminen sekä ylös- että alaspäin olisi tärkeää saada toimimaan omassa työssä ja oppimateriaaleissa.

7

HALLITUS ESITTÄYTYY

Hanna-Kaisa Minkkinen es, vi, s2, äi / lu Kouvola, varajäsen Kouvolan Yhteislyseo, Kuusankosken lukio ja Kouvolan iltalukio Minulle kielet ovat aina olleet avain kirjallisuuteen ja siksi tie vei opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä. Työuran ensimmäiset kymmenen vuotta vierähtivätkin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Nyt ihmettelen, miten en aiemmin tajunnut, että kieltenopettajan työssä yhdistyvät kaikki ne elementit, joista innostun yhä uudelleen: vuorovaikutus, luovuus, kulttuurit ja kielet.

Valinnaisten kielten opiskelu ala- ja yläkoulussa tulisi mahdollistaa kaikille kiinnostuneille. Nyt koulutuksen järjestäjän taloustilanne sanelee ehdot eikä oppilaiden todellinen kiinnostus.

Nina Pirttinokka ra, en, ru / aa Tampere, varajäsen Tammelan koulu, Tampere Mottoni: Kieliä ja kulttuuria rohkeudella ja suurella sydämellä Mielestäni kielen käytön perustaidot, viestinnällisyys ja rohkeus puhua kieltä ovat oppimisen keskiössä. Teknologian käyttö kielen oppimisen tukena ja opetuksen eriyttäminen ovat myös olennaisia asioita nyt ja tulevaisuudessa.

Marja Sallila en/lu Tampere, varajäsen Sammon keskuslukio, Tampere ”Ancora Imparo. I am still learning.”

Nämä Michelangelon sanat ovat sanonta, jota paljon käytän. Sopii hyvin näin entiselle nuorelle opelle: kyllä minä vielä kelpaan, kykenen ja pystyn oppimaan uutta sekä aineenopettajana ja kasvattajana että ihmisenä. Se sopii myös opiskelijoilleni, jolloin käytän sitä kuvastamaan oppimisen voimaa ja mahtia ja sitä, että he eivät vielä lukiolaisinakaan ole opintiensä päässä …

Päivittäin mietin, että miten saada opiskelijat motivoitumaan ja oikeasti oppimaan ja tekemään töitä oppimisensa eteen tässä nykymaailman virikesirkuksessa ja odotusten ja paineiden lukiolaitoksessa. Etteivät luovuttaisi, kun eivät ole niin hyviä jossakin asiassa kuin joku muu. Eivätkä ahdistuisi ja masentuisi, vaikka työnteko ei heti tuottaisikaan tulosta.

Maria Virokannas en/lu Helsinki, varajäsen Sibelius-lukio, Helsinki Motto: A smooth sea never made a skilled sailor. Perustyön lisäksi olen kiinnostunut koulun kansainvälisyystyön edistämisestä ja teen aika paljon yhdistyshommia.

Ajankohtainen asia: Miten tekoäly tulee muuttamaan opettajan työtä?

8

TEMPUS 2 / 2024

SUKOLIN HALLITUS VALITAAN LIITTOKOKOUKSESSA SUKOLIN hallitus valitaan liittokokouksessa, joka pidetään sääntöjen mukaan loka–marraskuussa.

1.7.2024 aloittava uusi hallitus on valittu liittokokouksessa 11.11.2023. Hallituksessa on kahdeksan varsinaista ja kahdeksan varajäsentä, ja hallituskausi on kolmevuotinen.

Hallitusta valittaessa on otettava huomioon, että eri jäsenyhdistykset, kielet ja koulu- tai oppilaitosmuodot ovat mahdollisuuksien mukaan edustettuina tasapuolisesti ja jäsenmääriensä suhteessa. Yhden varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen tulee edustaa ruotsinkielisiä kieltenopettajia.

SUKOLin uudessa hallituksessa on mukana opettajia peruskoulusta, lukiosta ja iltalukiosta. Valitettavasti tällä kertaa ehdokkaita ei ollut ammatilliselta toiselta asteelta, korkeakouluista tai vapaasta sivistystyöstä.

Uuden hallituksen varsinaiset ja varajäsenet opettavat englantia, espanjaa, ranskaa, ruotsia ja saksaa ja jotkut muitakin aineita.

On tärkeää, että hallituksen muodostamisessa muistetaan maantieteellinen kattavuus. Uuden hallituksen jäsenet tulevat mukavasti maan eri alueilta. Länsirannikolta edustus on Oulusta, Vaasasta ja Turusta.

Pohjoista edustaa Kemijärvi, Itä-Suomea Kouvola ja Siilinjärvi. Tampereen ympäristöstä ja pääkaupunkiseudulta on useampi edustaja, mikä onkin ymmärrettävää, sillä näillä seuduin asuu eniten liiton jäseniä.

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT HALLITUKSEN puheenjohtajana toimii liiton puheenjohtaja. Nykyinen puheenjohtaja Outi Vilkuna on valittu tehtäväänsä toistamiseen kaudeksi 1.7.2023–30.6.2026.

Hallituksen tehtävänä on laatia tai hankkia liittokokoukselle sääntömääräiset asiakirjat: toimintasuunnitelma ja -kertomus, talousarvio ja tilinpäätös. Hallitus myös huolehtii liittokokouksen päätösten toimeenpanosta.

SUKOLin hallituksella on noin 8 kokousta toimintakauden aikana. Kauden ensimmäinen ja viimeinen kokous pidetään lähikokouksena, muut kokoukset etänä. Liiton toiminnanjohtaja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä.

Laadukkaat sisällöt lukion englannin ja ruotsin opiskeluun!

A-ENGLANTI

Quest Oppimateriaalisarja kutsuu opiskelijan tutustumaan globaaliin maailmaan eri näkökulmista ja tukee oman kieli-identiteetin rakentumista. ▶ oppiminen.edita.fi/quest

B-RUOTSI

Gilla Vuorovaikutteista kielenopppimista! Sarjan innostavat tekstit ja tehtävät rohkaisevat nuorta käyttämään ruotsia arjen tilanteissa. ▶ oppiminen.edita.fi/gilla

Aloita kuukauden maksuton tutustumisjakso ▶ oppiminen.edita.fi/lukio-koekaytto

ERILAISET OPPIJAT

Lukutaitoa ja alkeiden oppimista aikuisilla Maahanmuuttajien englannin alkeisryhmässä sujuva lukutaito ei ole itsestäänselvyys.

Teksti KARI MOILANEN

T

ämä artikkeli on jatkoa kahden edellisen Tempuksen jutuilleni, jotka ovat käsitelleet englannin alkeiden opettamista heikosti lukeville maahanmuuttajaopiskelijoille. Tällä kertaa aiheena on erityisesti lukemi-

sen tuki.

Lukemisen tuki Uusilta opiskelijoilta kannattaa kuunnella erikseen ääneenlukunäyte. Jos lukeminen on hidasta ja ”sahaavaa”, kirjallinen työskentelykin on vaivalloista. Yksittäisen opiskelijan lukusuoritusta on hyödyllistä kuunnella muutenkin silloin tällöin: opettaja istuu viereen, kuuntelee ja auttaa lukemista muiden tehdessä jotain muuta.

Luokassa luetaan aina kuorossa ääneen kaikki mahdollinen – sanat, lauseet, tekstit, harjoitusten ratkaisut. Lukeminen ja maiskutteleminen ääneen auttaa usein, kun tekstin sanaa ei tunnista tai esimerkiksi aukkotehtävää ei hahmota. Opettaja voi sanoa jonkin sanan tai kohdan ääneen opiskelijalle myös kokeessa. Ääneen lukemiseen tulee kannustaa myös kotona; aikuisillekin voi antaa ääneenlukuläksyjä. Jos tekstin lukeminen on haasteellista, yksittäisten sanojen tai lauseiden lukeminen riittää.

Huulioluku eli ääntöelimien liikuttaminen ilman, että tuottaa ääntä, on hyödyllinen lukustrategia, joka on monille tuttu – esimerkiksi Koraania luetaan huulia liikuttamalla tilanteissa, joissa ääneen lukeminen ei onnistu.

Hiljaista epävarmuuden sietämistä Opettaja ei voi puhua samaan aikaan, kun opiskelijat lukevat tai kirjoittavat. Hiljaisen lukemisen aikana henkilö kuulee ilmaisut ikään kuin ääninauhalta, ja ulkoista puhetta ei pysty vastaanottamaan samanaikaisesti. Opettajan on odotettava, kunnes kaikki ovat valmiita. Tekstiä voi lukea viivoittimen avulla tai käyttää lukukalvoa, jonka aukosta näkyy yksi rivi kerrallaan tai vain muutama sana; sellaisen saa leikattua paperistakin. Aukko estää katsetta harhailemasta ja pitää lukusuunnan oikeana.

Lukiessa on opittava sietämään epävarmuutta, sillä tuntemattomia sanoja tulee vastaan jatkuvasti. Lauseyhteyden ja kielenulkoisten tietojen pohjalta voi yrittää päätellä sanan summittaisen merkityksen, onko se positiivinen vai negatii-

10

TEMPUS 2 / 2024

vinen – ja onko merkityksen selvittäminen ylipäätänsä olennaista lauseen ymmärtämiseksi. Jos opiskelija ei ole aiemmin lukenut mitään, hänellä ei ole minkäänlaisia päättelytaitoja.

Aluksi lähdetään liikkeelle lauseista, joissa muutama sana on merkitty XXX, jolloin aikaa ei kulu vieraan sanahahmon tulkitsemiseen: Ahmed lives in a XXX house. Sopivia vaihtoehtoja on useita. Ahmed is married and his XXX’s name is Zahra.

They have four XXX. Nyt merkitys on pääteltävä lauseyhteydestä. Samaa harjoittelua jatketaan oikeilla sanoilla. The food is disgusting – I can’t eat it. Onko disgusting positiivinen vai negatiivinen, ja mistä niin päättelet? Kannustetaan tekemään rohkeasti omia päätelmiä. Opettajan kannattaa kirjoittaa kaikki opiskelijoiden ehdotukset näkyville; niitä ruoditaan yhdessä.

Alias-peli on mielekäs tapa harjoittaa päättelytaitoja siinä vaiheessa, kun sanastoa on riittävästi. Sanapäättelyä täytyy harjoittaa pitemmän ajan kuluessa.

Näytän joka tunti dokumenttikameralla sanakortteja tai vain yksittäisiä sanoja kirjoitettuina luetteloksi, ja näytettävä sana pitää sanoa ääneen.

Lukusujuvuuden kehittäminen Tutut sanat on opittava tunnistamaan tekstistä nopeasti kokonaishahmoina, jotta lukusujuvuus kehittyy. Tämä on välttämätöntä englannin lukutapaa ajatellen.

Uusien sanojen kohdalla lukutapa vaihtuu yksittäisiä kirjainäännevastaavuuksia kokoavaan lukutapaan. Tarkkaavaisuus ei kuitenkaan riitä uusien sanojen tulkitsemiseen, mikäli tuttua sanastoa ei tunnista nopeasti ”alta pois”. Jos opiskelija yrittää koota osista jokaisen ennalta tutunkin sanan, lukeminen hidastuu huomattavasti tai ei onnistu ollenkaan. Hän tukeutuu arvaamiseen ja tulee jatkuvasti jälkijunassa lukemista vaativissa tehtävissä.

Varsinaisen tekstiaineiston rinnalle tarvitaan helppoja kertaavia lukutekstejä, jotka perustuvat jo opitulle sanastolle. Sanahahmot jäävät mieleen, kun ne tulevat vastaan monta kertaa tutussa kieliaineksessa.

ERILAISET OPPIJAT

Sanakortteja ja muistipelejä

Kriittinen katse teksteihin

Sanahahmojen mieleenpainamista ja ymmärrystä kokosanaluvusta voi tehostaa. Sanoista kirjoitetaan sanalappuja, näyttökortteja. Näytän joka tunti dokumenttikameralla sanakortteja tai vain yksittäisiä sanoja kirjoitettuina luetteloksi, ja näytettävä sana pitää sanoa ääneen. Pitemmistä sanoista korttiin kirjoitetaan tai niistä näytetään ensin vain sanan alku, jonka perusteella sana pitäisi tunnistaa. Näin muistihaku tehostuu.

Mistä sanoista on kyse: beau…, expe…, diff… (beautiful, expensive, difficult)? Entä mikä on beautiful-sanan vastakohta: ug…?

Aluksi uusien ilmaisujen opetteleminen tekstiaineksen keskeltä on haastavaa. Siksi sanat on mielekästä käsitellä ennen tekstin lukemista. Ennakoidaan tekstin teemaa: Luemme tekstin lomamatkasta – mitä sinä yleensä teet lomalla? Kootaan yhdessä lomanviettosanastoa. Tekstit toimivat tällöin enemmän kieliainesta vahvistavana kuin sitä kasvattavana.

Kun itse tekstistä on tarkoitus hakea ilmaisuja, on rajattava tarkkaan se, mitä kulloinkin haetaan: esimerkiksi annetaan aihepiiri, jonka mukaan tekstiin merkitään teemanmukaiset verbikollokaatiot (book a holiday, stay in a hotel). Tekstiä ei kannata työstää niin, että siitä alleviivataan samalla kertaa kaikkea mahdollista. Sen sijaan tekstistä voi huomioida eri asioita eri lukukerroilla. Haetaan ensin ongelmat, sitten ratkaisut; jos ollaan ostoksilla, poimitaan ensin tuotteet, sitten määrät, lopuksi hinnat. Jos taas teksti luetaan kokonaiskuvan saamiseksi, tehtävänä voi olla valita sopiva otsikko annetuista vaihtoehdoista.

Opettajan on tarkasteltava kriittisesti käyttämiään tekstejä sen suhteen, miten ne soveltuvat alkuopetukseen. Virkkeiden on oltava sopivan pituisia, rönsyileviä lauserakenteita ei saa olla, ja sanaston on lisäännyttävä maltillisesti. Joskus on tarpeen muokata tekstistä selkoversio, jossa virkkeitä lyhennetään ja lausekkeita yksinkertaistetaan. Poistetaan sellaisia lauserakenne-elementtejä, jotka ”pysäyttävät” virkkeen etenemisen ( for example, mind you, unfortunately, however); niiden aika on vasta, kun peruslauseenjäsenet ovat hallussa. Mitä heikommasta lukijasta on kyse, sitä vähemmän tekstissä saa olla uusia sanoja, sillä lukija lannistuu jo muutaman epäselvän kohdan perusteella.

Kotona sanoja voi kirjoittaa isoille sanalapuille ja ripustaa vaikkapa jääkaapin oveen.

Sanojen alkuosia kirjoitetaan luetteloksi taululle. Mukaan voi antaa teemavinkin tai käyttää kuvia: esimerkiksi ammatteja ovat doc…, wait…, taxi dr… (doctor, waiter, taxi driver). Kun sana on tunnistettu, opettaja täydentää loput kirjaimet. Pitää muistaa, että kun harjoitellaan sanojen kokonaishahmojen tunnistamista, samaan aikaan ei voi kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen.

Näyttökorteilla pelataan muistipeliä: kortit jaetaan tekstipuoli alaspäin pöydälle, ja katsotulle kortille täytyy löytää pari (kustakin sanasta on oltava siis kaksi korttia). Korteista kootaan lauseita sijoittamalla ne oikeaan järjestykseen. Kun ei tarvitse kirjoittaa, muistikapasiteettia jää sanahahmojen ja sanajärjestyksen huomioimiseen. Kotona sanoja voi kirjoittaa isoille sanalapuille ja ripustaa vaikkapa jääkaapin oveen, jolloin silmä osuu niihin vaivihkaa monta kertaa päivässä.

Tekstien käsittely Opiskelijat eivät ole tottuneet tekstilähtöiseen työskentelyyn – siihen, että tekstejä luetaan kielitaidon kartuttamiseksi. Se täytyy selittää ja mallintaa opiskelijoille. Kun lukukokemusta ei ole, muistista ei löydy malleja siitä, miten teksti etenee. Aivan tavallisiin perusteksteihin tarvitaan tukea.

Kuvien tai kokonaisen sarjakuvan avulla tekstiin pääsee helpommin sisälle. Kuvia voi käyttää tekstin ennakointiin ja lukemisen tukena juonirunkona. Lukemisen jälkeen ne täytyy järjestää oikeaan järjestykseen tai niistä on poistettava väärä kuva, joka ei kuulu tarinaan. Jos sopivia kuvia ei ole, kirjoitetaan juonta kuljettavat tukisanat taululle ja ennakoidaan tekstiä kertomalla niiden avulla opettajan johdolla tekstin pääkohdat läpi.

Tekstiä luettaessa tukisanat kirjoitetaan marginaaliin. Miellekarttaa ei kannata käyttää, koska se on hankala hahmottaa.

Tekstiin annetaan rakennemalli, jonka mukaan osat merkitään tekstiin: 1. Tarinan alku: kaikki hyvin. 2. Ongelma: jotain ikävää tapahtuu. 3. Apua tarvitaan. 4. Loppuratkaisu. Toinen esimerkki: 1. lomavalmistelut 2. lähtö matkalle 3. ohjelma perillä 4. paluu kotiin. Vastaavaa tukea tarvitaan kirjallisen tuotoksen jäsentämiseen. Sisältökysymyksiin merkitään, mistä kohtaa tekstiä vastaus löytyy.

TAITOJEN TESTAUS ENSIMMÄISET kurssikokeet voivat hyvin olla harjoituskokeita: ne saa tehdä kaverin kanssa, ja opettajalta saa kysyä apua. Tarkoituksena on harjoitella kokeessa toimimista ja tehtävätyyppejä. Alkuvaiheessa on tärkeä testata opiskelijan valmiuksien kehittymistä eikä pelkästään sanojen ja rakenteiden muistamista.

JATKON kannalta huomionarvoisia taitoja ovat • opiskelutaidot: pystyykö itsenäiseen työskentelyyn, osaako soveltaa kieltä tai tehdä muistiinpanoja?

• kyky sovittaa yhteen ääntämis- ja kirjoitusasuja: miten lukee ääneen tai pärjää sanelussa?

• lukusujuvuus: kangerteleeko helpon tekstin lukeminen?

• sanaluokkatietoisuus ja lauseiden tuottaminen: saako tuotettua peruslauseita oikeinkirjoitus- ja kielioppivirheistä huolimatta?

• suullinen osaaminen: pystyykö kompensoimaan kirjallisia puutteita?

11

TERVETULOA SUKOLIIN

Tervetuloa SUKOLin jäseneksi!

SUKOL on kieltenopettajien ja alan opiskelijoiden yhteistyöverkosto, joka toimii kieltenopetuksen hyväksi.

Teksti OUTI VILKUNA kuvat AINO SUTINEN

S

UKOLiin kuuluu noin 3 200 jäsentä, joita yhdistää kiinnostus vieraisiin kieliin ja kulttuureihin. Jäseneksi hyväksytään opettajia kaikilta koulutusasteilta. Opiskelijajäsenyys on ilmainen myös vuonna 2024.

Koulutusta ja apua työnhakuun

SUKOL järjestää jäsenilleen tasokasta ja kohtuuhintaista koulutusta. Vuosittain järjestetään yksi valtakunnallinen koulutuspäivä, johon sisältyy rinnakkaisohjelmaa eri asteille ja kieliin. Tilaisuuksissa on mahdollisuus tavata kollegoja ja luoda uusia kontakteja. Ohjelmat ja ilmoittautumislomakkeet julkaistaan liiton verkkosivuilla: sukol.fi. Tämänvuotiset koulutuspäivät järjestetään Oulussa 19.–20.4. Opiskelijoille tarjotaan edullista osallistumista 25 euron hintaan.

SUKOL tarjoaa myös yhden päivän tai muutaman tunnin täsmäkoulutuksia etänä. Etäkoulutuksissa on ollut yleisiä, monille asteille sopivia aiheita kuten esimerkiksi tekoälyn käyttö kieltenopetuksessa. Osa koulutuksista on liittynyt tiettyyn

asteeseen, esimerkiksi yo-kokeiden arvostelumuutoksiin tai 6. luokan arviointikriteereihin. Opiskelijoille ja vastavalmistuneille on järjestetty mentorointia ja työnhakukoulutusta, joista saa lisätietoja sukol.fi-sivuilta tai toiminnanjohtajalta osoitteesta anna.halme@sukol.fi.

Tiedotusta ja jäsenaineistoa SUKOL tiedottaa kieltenopetuksen ajankohtaisista asioista Tempus-lehdessään, sosiaalisessa mediassa, verkkosivuillaan ja uutiskirjeissä. Osa SUKOLin jäseneduista ja materiaaleista on ladattavissa jäsensivuilta, esimerkiksi laaja Kielipäivä kirjastossa -materiaali, joka on tarkoitettu kannustamaan monipuolisiin kieliopintoihin. Materiaalia voi käyttää vaikkapa valinnaiskielten esittelypäivien järjestämiseen.

Sukol-Palvelu tuottaa maksullisia materiaaleja, joista tunnetuimpia ovat 9. luokan valtakunnalliset kokeet. Keväästä 2024 alkaen kaikki kokeet järjestetään digitaalisina. A-englannin ja B-ruotsin kokeet voi edelleen pitää myös perinteisinä paperikokeina.

Valtakunnallinen vaikuttaja SUKOL on kokenut jäsenistönsä puolestapuhuja. On arvokas asia, että jokainen kieltenopettaja on jäsenenä omassa pedagogisessa järjestössään. Mitä suurempi ja voimakkaampi järjestö on, sitä paremmin voimme vaikuttaa kieltenopetuksen ja kieltenopettajien asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vaikuttamistyön teemoja nostetaan SUKOLin vuosittaisesta jäsenkyselystä, johon kannattaa vastata, jotta voi edistää itselleen tärkeitä asioita.

Viime vuosien painopisteitä vaikuttamisessa ovat olleet muun muassa B1-ruotsin tuntien riittämättömyys perusopetuksessa ja todistusvalinnan vaikutukset kielivalintojen vähenemiseen lukiossa. Näissä molemmissa onkin otettu edistysaskelia. B1-ruotsiin saatiin yksi vuosiviikkotunti lisää 7. luokalle, ja yliopistojen todistusvalinnassa kohennettiin erityisesti lyhyiden kielten asemaa.

Uusin ilonaihe on se, että uusissa liiketoiminnan perustutkinnon perusteissa ammatillisella toisella asteella ei huononnettu kielten asemaa vaan merkonomin tutkinnossa toisella kotimaisella ja vieraalla kielellä on edelleen sijansa. SUKOL kumppaneineen otti voimakkaasti kantaa kielten puolesta, ja se kannatti.

SUKOLin kannanotoista ja yhteistyöstä päivitetään tietoa sukol.fi-sivuston Ajankohtaista-osioon. Yhteistyö viranomaisten, tiedotusvälineiden ja järjestöjen kanssa on tärkeä osa työtä, jolla edistetään kieltenopettajien ja kieltenopetuksen asiaa.

12

TEMPUS 2 / 2024

TERVETULOA SUKOLIIN

SUKOL toimii yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa esimerkiksi pitämällä tiiviisti yhteyttä OAJ:n valtuuston kieltenopettajajäseniin.

SUKOL on kansainvälisesti aktiivinen: Fédération Internationale des Professeurs des Langues Vivantes (FIPLV) on kieltenopettajien kansainvälinen kattojärjestö, jonka Pohjoismaiden ja Baltian aluejaostossa NBR:ssä SUKOL toimii. FIPLV ja NBR järjestävät kielikoulutusalan tilaisuuksia. Seuraava NBR-konferenssi on Helsingissä huhtikuussa 2025.

Opiskeluaikana SUKOLin jäseneksi liittyminen kannattaa: perehdyt ammattiisi hyvissä ajoin ja luot hyödyllisiä kontakteja.

Valitse yhdistyksesi Kaikki jäsenet kuuluvat SUKOLiin piiriyhdistyksen kautta. Voit itse valita piiriyhdistyksen joko asuin- tai työpaikkasi perusteella. Piiriyhdistyksistä kaksi on ruotsinkielisiä. Piiriyhdistykset ovat opettajan lähiturvaverkko: ne järjestävät koulutus- ja virkistystilaisuuksia, tiedottavat paikallisista asioista ja tekevät vaikuttamistyötä omilla alueillaan.

Liiton jäsenjärjestöinä on myös kahdeksan valtakunnallista kieliyhdistystä: englanti, espanja, finska, italia, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Kieliyhdistyksillä on oma jäsenmaksunsa, joka laskutetaan liiton jäsenmaksun yhteydessä. Yhdistykset

tarjoavat kielikohtaisia palveluitaan kuten koulutusta, oppimateriaalia ja matkoja.

Palvelut ja liittyminen SUKOL on arjenläheinen ja käytännöllinen tukija. Helsingin Itä-Pasilassa sijaitseva toimisto auttaa jäseniä päivittäin erilaisissa kieltenopetuksen kysymyksissä. Jäsenyyteen liittyvissä pulmissa kannattaa olla yhteydessä jäsensihteeriin, p.

040 487 3608. Toimiston muut yhteystiedot ovat sukol.fi-osoitteessa (katso Yhteystiedot).

SUKOLin vuotuinen jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Saat helposti jäsenmaksusi takaisin lehden ja muiden jäsenetujen kautta. Opiskeluaikana SUKOLin jäseneksi liittyminen kannattaa: perehdyt ammattiisi hyvissä ajoin ja luot hyödyllisiä kontakteja. Opiskelijajäsen saa kaikki varsinaisen jäsenen edut ja maksaa koko vuoden 2024 jäsenyydestä 0 euroa. Jäsenmaksu jo valmistuneelle opettajalle on 65 euroa.

Helpoimmin liityt täyttämällä sähköisen lomakkeen sukol. fi-osoitteessa. Tervetuloa SUKOLin jäseneksi!

VÄLKOMMEN SOM MEDLEM I SUKOL! SUKOL är språklärarnas eget samarbetsnätverk, som verkar till fromma för språklärarna, språkundervisningen och internationaliseringen. Bland våra 3 200 medlemmar finns lärare från samtliga utbildningsstadier. Medlemskapet erbjuder dig möjlighet att hålla dig informerad om förändringarna inom undervisningsvärlden.

SUKOL är den största pedagogiska lärarorganisationen och en förespråkare för sin medlemskår.

Samarbetet med undervisningsmyndigheter och organisationer utgör en viktig del av arbetet för att främja språklärarnas och -undervisningens intressen. Fédération Internationale des Professeurs de Langues Vivantes (FIPLV) är SUKOLs internationella takorganisation. SUKOL verkar i sektionen för region Norden och Baltikum (NBR).

Medlemmar hör till förbundet genom medlemskapet i distriktföreningen. Distriktföreningen fastställs på basen av boningsort eller arbetsplats. Som medlemmar har SUKOL också åtta språkföreningar: engelska, finska, franska, italienska, ryska, spanska, svenska och tyska. Föreningarna arrangerar egna utbildnings- och rekreationsträffar.

SUKOL har en fast årlig medlemsavgift, som är avdragbar i beskattningen (studerande 0 e, lärare 65 e). Du kan ansluta dig genom att använda ansökningsblanketten, som finns på adressen www.sukol.fi. Välkommen som medlem i SUKOL!

13

LUKION KIELTENOPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE

LUKKI-hanke tukee kieltenopettajia Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu SYK toteuttaa lukion kieltenopetuksen kehittämistehtävää, joka tuttavallisesti tunnetaan LUKKInimellä. LUKKI-lähettiläät toimivat myös muualla Suomessa.

Teksti MARCUS WALLIN kuvat ANNUKKA KURVINEN

L

ukion kielten kehittämishanke eli LUKKI on aloittanut kuudennen toimintavuotensa. Kuluneisiin vuosiin on mahtunut kymmeniä koulutustapahtumia ympäri Suomen, korkeakouluyhteistyötä eri muodoissa, opiskelijatapahtumia aina Rovaniemeltä Helsinkiin sekä kosolti monikielisiä kulttuuririentoja.

Hankkeen syntyvaiheessa pohdimme, millaista kehitystyötä lukioiden kieltenopetus tarvitsee, ja näiden ajatusten innoittamina lähdimme luomaan verkostoa, jonka olisi yhtä lailla pedagoginen ja koulutuspoliittinen kuin sosiaalinenkin. Hanketta koordinoi Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, mistä käsin hanke on rakentanut satoja lukion kieltenopettajia tavoittavan ja kouluttavan verkoston. LUKKI-hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat vuosien saatossa olleet SUKOL ja sen piiriyhdistykset.

Helmikuussa 2024 Lapin LUKKI-lähettiläät järjestivät Levillä Kielitaito muuttuvassa maailmassa -koulutuksen, joka kokosi yli 30 kieltenopettajaa ympäri Lappia. Koulutuksessa verkostoiduttiin ja saatiin uusia ideoita omaan opetukseen.

Ohjelmassa Sirkka Säikkälä ja Nina Eskola Opetushallituksesta esittelivät Erasmus- ja Nordplus-vaihtoja. Kirjailija ja somevaikuttaja Inari Fernández kertoi inspiroivasti omasta kielipolustaan ja siitä, kuinka saksasta saadut ehdot peruskoulussa muuttivat lopulta koko hänen elämänsä. Iltapäivän osuudesta vastasi Petteri Hyvönen etäluennollaan tekoälyn käytöstä kieltenopetuksessa. Toivottavasti jokainen nappasi mukaan idean tai pari helpottamaan omaa arkeaan.

Kehittämistä ja koulutusta Pedagogista kehittämistä olemme edistäneet ennen kaikkea toteuttamalla tasokkaita ja osallistujille ilmaisia koulutuksia.

Vuoden 2024 päätapahtumamme pidettiin tammikuussa Helsingissä, ja siihen osallistui lähes 150 kieltenopettajaa yli 40 paikkakunnalta. Tapahtuman kouluttajat oli valittu verkoston opettajilta tulleiden palautteiden ja toiveiden perusteella, ja tapahtumassa ääneen pääsivät erilaiset koulutusalan toimijat aina Opetushallituksen virkamiehistä vuoden kieltenopettajaksi valittuun Max Perälään. Erityistä kiitosta saivat myös erityisopetuksesta nimenomaan vieraiden kielten oppimisen haasteiden näkökulmasta puhuneet Helsingin kielilukion edustajat ja rohkeaa heittäytymistä osallistujilta vaatinut improvisaatiotyöpaja.

Kuluneena lukuvuonna hanke on lisäksi järjestänyt muun muassa ranskan opettajille ja opiskelijoille suunnatun työelämätapahtuman, johon osallistui peräti 400 vierasta ympäri Suomen.

Lähettiläät levittävät LUKKI-sanomaa Hankkeella on Helsingin koordinaattoreiden ohella Lapissa, Kainuussa ja Espoossa LUKKI-lähettiläitä, jotka järjestävät ja koordinoivat omia koulutuksiaan ja tapahtumiaan omilla paikkakunnillaan.

14

TEMPUS 2 / 2024

LUKKI-koulutukset nostavat hymyn huulille!

LUKION KIELTENOPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE

Lapin alueen koulutuksessa oli tarjolla verkostoitumista ja uusia ideoita omaan opetukseen.

Kohtaamisia ja virkistystä Koronavuosien jälkeen on korostunut tarve kohtaamisille, jutustelulle ja vapaalle ajatustenvaihdolle kollegoiden kanssa. Koulutuksissamme olemme aina pyrkineet ottamaan huomioon myös sosiaalisten kohtaamisten tärkeyden, ja niinpä kouluksiimme liittyy usein tiukan asian ohella myös rennompaa yhdessäoloa. Esimerkiksi tammikuun koulutuksessa saimme nauttia Stella Polaris -improvisaatioryhmän loistavasta esityksestä.

Sosiaalisten kohtaamisten tuominen osaksi kieltenopettajien koulutuksia pyrkii myös osaltaan vastaamaan ajatukseen holistisista yhteisöistä, joissa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja joissa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ymmärretään luovan pohjan sekä työssä jaksamiselle että laadukkaalle opettamiselle.

Vaikuttamista kulisseissa Opettajat eivät toimi muusta yhteiskunnasta erillisissä kuplissaan, ja kieltenopettamiseen liittyvä yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitä kieliä maassamme opetetaan ja missä määrin. Kulisseissa ja poissa julkisuudesta tehtävä työ, joka ei heti näy päälle eikä aina pääse otsikoihin, on myös ollut keskeinen osa LUKKI-hankkeen koulutuspoliittista ulottuvuutta.

Näissä merkeissä hanke on ollut mukana kouluttamassa ja kommunikoimassa opettajille kieliprofiilin saloja, minkä lisäksi hankkeen koordinaattorit ovat tehneet aktiivista työtä

korkeakoulujen pisteuudistuksen parissa tavoitteenaan muuttaa sitä kielten opiskelulle suotuisammaksi.

Vielä ehtii mukaan!

Vuonna 2024 hanke järjestää muun muassa opiskelijatapahtuman Helsingin yliopiston Tiedekulmassa ja ison ”venäjänopetuksen tulevaisuus” -seminaarin vuoden 2022 tapaan sekä tukee koulutuksia Kainuussa ja Lapissa. Katseet siirtyvät hiljalleen hankkeen päätösvuoteen 2025, jolloin Jyväskylässä järjestetään kaikkien kehittämistehtävälukioiden yhteinen kaksipäiväinen seminaari lukio-opettajille.

LUKKI-hankkeen tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki lukioiden kieltenopettajat, ja postituslistallemme pääsee mukaan lähettämällä postia osoitteeseen lukki@syk.fi. Lisäksi meidät löytää Facebookista, Instagramista ja verkko-osoitteesta lukkiverkosto.fi. Vielä ehtii mukaan toimintaan!

TERVETULOA OULUUN 19.–20.4.

LUKKI-hanke tukee SUKOLin Oulun koulutuspäivien osallistujien majoitusta! Oulun seudun piirin ulkopuolelta tuleville tarjotaan mahdollisuutta majoittua kahden hengen huoneissa. Katso lisätietoja tämän lehden sivulta 30 ja ilmoittaudu: • sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/ • bit.ly/Oulu2024

15

SUKOL TOIMII: EDUCA

Kohtaamisia Educassa Tammikuun viimeinen viikonloppu kokosi opettajia yhteen.

Teksti ANNA HALME kuvat ANNA HALME, MESSUKESKUS

E

duca-tapahtumaan Helsingin Messukeskukseen saapui kahden päivän aikana yhteensä 15 800 opetus- ja koulutusalan ammattilaista. Perinteiseen tapaan tapahtumassa kohdattiin kollegoita, saatiin inspiraatiota työhön ja luotiin yhdessä tulevaisuuden koulutusta.

SUKOLin ja muiden pedagogisten järjestöjen yhteinen Opettajan olohuone oli messukävijöiden suosiossa. SUKOL tarjosi ständillään jälleen myös kieliyhdistyksille mahdollisuuden esitellä omaa toimintaansa. Suurin osa yhdistyksistä oli tarttunut tilaisuuteen, ja yhdistysten materiaalit ja muut jäsenedut herättivät yleisössä kiinnostusta.

Monikulttuuriset oppilaat SUKOLin ja Äidinkielen opettajain liiton yhteisessä ohjelmassa kuultiin kirjailija ja kieltenopettaja Anna Soudakovan ajatuksia monikulttuurisen oppilaan identiteetin tukemisesta lukemisen ja kirjoittamisen kautta. Soudakovalla on perspektiiviä aiheeseen sekä oppilaan että opettajan näkökulmasta, sillä hän on itse muuttanut Suomeen 8-vuotiaana perheensä kanssa. Tällä hetkellä hän toimii S2-opettajana, mutta koulutukseltaan hän on myös ranskan ja venäjän kielen opettaja. Häntä haastatteli kieltenopettaja Tiina Salomaa.

Soudakovan muistot koulupolun alusta ovat värikkäitä. Hän ehti käydä ensimmäisen luokan Neuvostoliitossa ja puolet toisesta luokasta Venäjällä ennen kuin siirtyi jatkamaan koulunkäyntiä Turussa. ”Tavallinen suomalainen lähiökoulu oli kuin toiselta planeetalta”, hän kuvailee. Venäjällä opetus oli autoritääristä, rakenteet tiukkoja ja luokat isoja. ”Suomessa vapaus iski tajuntaan.

Sai liikkua luokassa ja mennä ulos välitunnilla!”

16

TEMPUS 2 / 2024

Sukellus kielikylpyyn Pietarilaisessa lähikoulussa oli opetettu suomea vieraana kielenä isommille oppilaille, joten Soudakovakin osasi Suomeen saapuessaan kieltä muutaman sanan verran. Suomalaiskoulussa ei tuohon aikaan ollut valmistavaa luokkaa tai suomi toisena kielenä -oppiainetta. Pikku-Anna sukelsi kielikylpyyn luokkansa ainoana ei-suomenkielisenä. ”Itselleni se toimi hyvin”, Soudakova muistelee: ”Oli altis ikä oppia, ja sain helposti kavereita.” Muita venäjänkielisiä ei ollut, joten kaveripiirin kesken puhuttiin suomea. Myös kodin tuki ja kannustus oli merkittävää.

Soudakova vertaa omia kokemuksiaan nykyisten S2-oppilaidensa tilanteeseen ja toteaa, että koulussa ollaan valmiimpia auttamaan mutta ympäristön monikielisyys saattaa yllättäen tuottaa ongelmia. Kun samassa ryhmässä on muita oppilaita, joilla on sama äidinkieli, suomen kielen oppiminen

voi hidastua tai jopa estyä. Soudakova tähdentää, että on hyvä vaatia lapselta paljon suomen kielen käyttöä koulupäivän aikana. Vaikka kielen harjoittelua ei olisi muussa ympäristössä aina tarjolla, ainakin koulussa lapset voivat hypätä kielikylpyyn.

Muovautuva suomen kieli Soudakova harrasti pöytälaatikkokirjoittelua jo lukioikäisenä. Yliopistossa ei ollut aikaa kirjoittamiseen, mutta kirjallisuustieteen opinnoista sai pääomaa, joka jäi ajatuksiin muhimaan.

Vuonna 2020 ilmestynyt Soudakovan esikoisteos Mitä männyt näkevät pohjautuu hänen isoisänsä elämään. ”Isoisän kuolema jätti tyhjiön, jota aloin täyttää hänen tarinoillaan”, Soudakova kertoo. Hän hakeutui myös kirjoittamisopintoihin, jotka toivat tarpeellista rytmiä kirjoitustyöhön.

Soudakova kirjoittaa suomeksi. Hänen mielestään suomen kieli synnyttää

Messujen ihmisvilinää, taustalla Opettajan olohuone.

SUKOL TOIMII: EDUCA

opettajanuran alussa oppilailta saattoi tulla vastaukseksi: ”Mä en tiedä, mikä mun äidinkieli on tai mistä mun vanhemmat ovat kotoisin.” Nyt tilanne on muuttunut parempaan – kielet ovat läsnä eri aineiden tunneilla.

Educa järjestetään seuraavan kerran 24.–25.1.2025.

VENÄJÄN TULEVAISUUS PUHUTTAA Teksti Niina Sinkko ja Anna Halme

Anna Soudakova (vas.) oli Tiina Salomaan haastateltavana.

tarinoita, on elastinen, muovautuva ja vapaamielinen. Hän on yrittänyt kirjoittaa myös venäjäksi, mutta kieli tuntuu liian intiimiltä isoihin tarinoihin. ”Venäjä on minulle tunnekieli, ensimmäinen kieli. Suomikin on oma kieli, mutta sitä on mahdollista katsoa vähän ulkopuolisempana. Myös muut osaamani kielet vaikuttavat kirjoittamiseen”, Soudakova sanoo. Haastattelija Tiina Salomaa välitti kirjailijalle lukijoiden kehut: kieli on ihanaa!

Kuka minä olen Moni maahanmuuttajanuori pohtii identiteettiään kahden kulttuurin välissä: ”Kuka minä olen? Kumpaa olen enemmän?”

Soudakovan koulussa toimii Kieku-ryhmä, jossa keskustellaan kielistä ja kulttuureista ja tehdään niiden arvoa näkyväksi.

Häntä itseään lukeminen on auttanut paljon. Kirjat avaavat moninaisempia näkökulmia suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Soudakova kannustaa myös omakielisen kirjallisuuden pariin – jos lukeminen ei onnistu, kannattaa kokeilla äänikirjoja. ”Rohkaisen myös kirjoittamiseen, sillä siinä voi puhua itselleen, olla hyvinkin avoin ja rohkea,” hän sanoo.

Kirjoita, miltä tuntuu olla monikulttuurinen -aihe on sysännyt pohdintaan ja tuottanut upeita oppilastöitä. Soudakova muistelee lämpimästi omia opettajiaan, joiden tuki antoi itseluottamusta. Hänen mielestään suomalainen koulu on paikka, jossa nuori oppii ajattelemaan ja pohdiskelemaan, ja tämä on toiminut hänenkin kirjailijanuransa alkusysäyksenä.

Salomaa kiitti hyvistä esimerkeistä ohjaamisesta lukemisen ja kirjoittamisen pariin. Entä jos opettajasta tuntuu, että hän ei oikein uskalla kannustaa oppilasta identiteettiin liittyviin aiheisiin? Soudakova totesi, että pakottaa ei pidäkään ja kaikki eivät välttämättä aluksi suhtaudu suopeasti, mutta kun on avoin ja puhuu oppilaan tasolla, he tottuvat pikku hiljaa. Hän kehotti käyttämään aitoja kysymyksiä kuten miltä sinusta tuntuu tai miten teillä tehdään. 12 vuotta sitten Soudakovan oman

SUKOL järjesti yhteistyössä Suomi–Venäjä-seuran kanssa Educa-messuilla lavatilaisuuden, jonka kuuma aihe oli venäjän kielen opetuksen tulevaisuus. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut kuntien haluun tarjota venäjän kielen opintoja ja paikoin valintojen määriin. Asiasta keskustelemassa olivat Itä-Suomen suomalais–venäläisen koulun johtava rehtori Katri Anttila ja Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Tomi Huttunen.

Tilaisuuden juonsi Suomi–Venäjä-seuran kulttuurisihteeri Merja Jokela.

Keskustelussa todettiin, että venäjän kielen opinnot ovat kautta historian olleet vastatuulessa. Milloin kielen opiskelijoita on leimattu tsaarin hännystelijöiksi, milloin kommunisteiksi tai putinisteiksi. Putin ja Venäjän hallinto eivät kuitenkaan omista venäjän kieltä.

Puhujat muistuttivat, että venäjä on myös naapurimaamme opposition kieli.

Venäjän osaamiselle on edelleen kysyntää eri puolilla Eurooppaa. Suomessa tarvetta on muun muassa turvallisuuden, maanpuolustuksen, työ- ja elinkeinopalveluiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla.

Myös viennissä venäjää tarvitaan edelleen esimerkiksi entisten neuvostotasavaltojen kanssa. Puhujat nostivat esiin sen, että Ukrainan jälleenrakentamisessa venäjän kielen osaaminen on tarpeen. Maassamme on lukuisia ukrainalaisia pakolaisia, joiden äidinkieli on venäjä. Suomella ei ole varaa hukata venäjän kieleen liittyvää osaamista, ja juuri nyt olisi tärkeää katsoa tulevaisuuteen.

Itä-Suomen koulun elinkamppailussa on voitu todistaa, että tulijoita venäjänopintoihin olisi ja koulujen lakkautus olisi uhka kaupunkien vetovoimalle ja kansainvälisyyskasvatukselle. Koulun alumneille venäjän osaaminen on avannut monia ovia työelämässä.

Tilaisuuden kuulijoiksi oli saapunut useita nuoria.

Pitkän tähtäimen pelkona on, että venäjän kielen opiskelu kuihtuu myös yliopistotasolla, jos perus- ja lukioasteella ryhmiä ei synny. Venäjän kielen opetuksen tukemisen puolesta kerätty vetoomus luovutettiin Educa-messuilla opetusministeri Anna-Maja Henriksonille. Lavaohjelman vahva viesti oli, että nyt tarvitaan tukea, ymmärrystä ja taistelumieltä.

17

OPPIMATERIAALIT

Kieltenopiskelutaitojen tuki ruotsin oppikirjoissa Oppimaan oppimisen taidot ovat tärkeä perusopetuksen tavoite.

Millaista tukea oppimateriaalit tarjoavat tavoitteen saavuttamiseen?

Teksti PAULIINA PALOSAARI

A

jattelu ja oppimaan oppiminen näkyy nykyisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa yhtenä kaikkea opetusta läpileikkaavana teemana. Ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoihin kuuluvat kieltenopiskelutaidot on määritelty opetussuunnitelmassa myös arvioitaviksi tavoitteiksi.

Tutkimuksessani tarkastelin kieltenopiskelutaitojen tukemista kolmessa alakoulun B1-ruotsin oppikirjasarjassa.

Tarkoituksena oli teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin selvittää, miten oppikirjoissa harjoitellaan tavoitteiden asettamista, oman toiminnan suunnittelemista ja oman osaamisen ja työskentelytaitojen arviointia, miten niissä on nostettu esiin erilaisia ruotsin kielen käyttömahdollisuuksia, millaisia opiskelumetodeja kirjat esittelevät ja miten ne tukevat eri kielten erojen ja yhtäläisyyksien tunnistamista. Tutkimus osoitti, että näistä osa-alueista painottui erityisesti oman osaamisen arvioiminen.

Tavoitteenasettelu ja suunnittelu Merkittävä osa kieltenopiskelutaitoja on oppia suunnittelemaan omaa opiskeluaan ja asettamaan omalle toiminnalleen tavoitteita. Tavoitteiden asettamista tuotiin tutkituissa kirjoissa näkyväksi muun muassa kertomalla kappaleiden aluksi oppikirjan kirjoittajien määrittelemät, kyseistä kappaletta koskevat oppimistavoitteet. Nämä listaukset antavat oppilaalle malliesimerkin tavoitteiden muotoilusta. Eroja sarjojen välillä syntyi siinä, miten laajasti tavoitteita oli esitelty ja miten aktiivisesti oppilaalta edellytettiin omaa tavoitteiden pohdintaa.

Eräässä kirjassa oppilasta ohjeistettiin valitsemaan tavoitteista itselleen tärkein tai kirjoittamaan oma tavoite. Yleisesti kirjoissa esiintyvien, opintojen suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen liittyvien tehtävien voidaan kuitenkin todeta olevan luonteeltaan enimmäkseen mekaanisia, esimerkiksi rastin merkitsemistä ruutuun, ja oppilaan roolin jäävän niissä helposti melko passiiviseksi.

Kaikille tutkimilleni oppimateriaalisarjoille yhteistä oli, että erilaisia opiskelumenetelmiä esiteltiin useampia, olipa ne sitten koottu yhdeksi ruotsin tunneille valmistautumisen ohjeeksi tai ripoteltu opiskeluvinkeiksi pitkin kirjaa. Erilaisten opiskelutekniikoiden tiedostaminen on tärkeä askel omaa opiskelua suunniteltaessa. Erityisesti oppilas hyötyy näiden

18

TEMPUS 2 / 2024

erilaisten opiskelutekniikoiden hallitsemisesta silloin, jos hän oppii valikoimaan juuri tietyn asian opiskelemiseen sopivimman menetelmän. Usein opiskeluvinkkien ohessa olikin mainittu, minkä asioiden harjoittelemiseen esitelty tekniikka sopii parhaiten. Tutkimukseni perusteella opettajan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että oppilaita ohjattaisiin myös reflektoimaan omaa oppimistaan ja sitä, millaiset opiskelumenetelmät oppilas itse on kokenut tehokkaiksi ja mielekkäiksi.

Oman osaamisen ja työskentelytaitojen arviointi Tavoitteiden asettamisen ja niihin pyrkimisen jälkeen omaa toimintaa tulisi opetussuunnitelman mukaan arvioida. Kyky antaa ja vastaanottaa palautetta sekä taito analysoida saatua palautetta auttavat kehittämään opiskelutaitoja ja mitoittamaan tavoitteet oikein. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet itsearvioinnin tukevan tehokkaasti oppimaan oppimista.

Myös tutkittavana olleet oppikirjat nostivat oman osaamisen ja työskentelytaitojen arvioinnin muita kieltenopiskelutaitoja suurempaan rooliin. Itsearviointi keskittyi kirjoissa pääosin kertaluontoiseen, kielitaitoa oppimisprosessin päätteeksi mittaavaan arviointiin. Itsearvioinnissa oppilailta vaadittiin tyypillisesti vain vähän aktiivista tuottamista. Nämä huomiot ovat pitkälti linjassa myös aikaisempien kielitaidon arviointia käsittelevien tutkimusten kanssa. Vaikka kielten opinnoissa itsearvioinnin keskiössä on aiemmin ollut yleensä juuri kielitaito, nostivat erityisesti hieman uudemmat oppikirjasarjat kielitaidon arvioinnin rinnalle myös oman toiminnan ja työskentelytaitojen itsearviointia. Tämän voidaan nähdä olevan positiivinen muutos muun muassa elinikäisen oppimisen taitojen kehittymisen kannalta.

Itsearviointi on taito, jonka harjoittelun pitäisi alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Voidaankin pohtia, vastaavatko nämä kuudennen luokan B1-ruotsin oppikirjasarjoissa esiintyvät itsearviointia sisältävät tehtävät kuudesluokkalaisten todellista taitotasoa. Toisaalta jos kyseiset tehtävät ovat pian yläkouluun siirtyville oppilaille sopivan haastavia tai jopa vaikeita, voidaan miettiä, onko näiden taitojen tukeminen ollut aikaisemmilla luokilla riittävää. Aiempien tutkimusten perusteella alakouluikäisillä lapsilla on usein tapana arvioida osaamistaan yltiöpositiivisesti. Opetussuunnitelmassa taas todetaan, että yksi opettajan ja opetuksen tärkeimmistä tehtävistä ajattelun

OPPIMATERIAALIT

ja oppimaan oppimisen kehittä misen kannalta on tukea oppilaan itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihinsä. Kirjojen sisältämät mekaanisetkin tehtävät siis tukevat opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista, sillä vaikka oppilas arvioisikin omat taitonsa liian korkealle, hä n saa tehtävien tekemisestä arvokkaita osaamisen ja onnistumisen kokemuksia.

Monipuolinen kielitaito Kansainvälistyvässä maailmassa ja työelämän muutoksessa niin monipuolinen kielitaito kuin hyvät opiskelutaidotkin ovat tarpeen. Myös opetussuunnitelma ohjaa tukemaan monikielisyyttä ja luomaan siltoja eri kielten välille, esimerkiksi tarkastelemalla ja vertailemalla ruotsin kielen sekä entuudestaan tuttujen kielten tärkeimpiä eroja ja yhtäläisyyksiä.

Monipuolisen kielitaidon tukemisen kannalta on positiivista, että englantia ja muita oppilaan mahdollisesti jo ennestää n osaamia kieliä hyödynnetää n kaikissa tutkittavana olleissa oppimateriaalisarjoissa. Tutkituissa oppikirjoissa translanguaging eli limittä iskielisyys näkyi muun muassa tehtävissä, joissa oppilaan tuli päätellä ruotsinkielisten sanojen merkitys englannin tai jonkin muun osaamansa kielen perusteella, sekä muuna erityisesti ruotsin ja englannin kielten samankaltaisuuden huomioimisena tehtävissä ja opiskeluvinkeissä. Tä mä on linjassa myös nykykielikäsityksen ja opetussuunnitelmassa

monikielisen kompetenssin kehittymiselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Oppilaiden monikielisyyden tukemisen voidaan aiempien tutkimusten mukaan nä hdä edistävä n suomalaisilla jo olevan kielitaidon valjastamista aktiiviseen käyttöön ja tukevan elinkeinoelä mä n kielitaitotarpeita.

Johtopäätöksiä opetukseen Tutkimukseni osoitti, että oppikirjojen välillä on merkittäviä painotuseroja sekä yleisemmällä tasolla että kieltenopiskelutaidoissa. Siinä missä yhden sarjan osalta esimerkiksi opintojen suunnittelun ja tavoitteiden asettamisen harjoitteleminen jäi puuttumaan täysin, toisessa oppikirjassa aiheeseen liittyviä tehtäviä oli jokaisessa kappaleessa. Tulokset kannustavatkin opettajia kiinnittämään huomiota painotuseroihin ja täydentä mään tavoitteiden harjoittelua oppikirjasarjojen ulkopuolisilla materiaaleilla. Opettajien olisi tä rkeää tiedostaa, millaiset sisä llöt heidä n käyttä missää n oppikirjoissa jäävät vähemmä lle huomiolle, ja paikata oppikirjojen jättämiä aukkoja tarvittaessa omalla asiantuntijuudellaan.

Pauliina Palosaari: Kieltenopiskelutaitojen tukeminen alakoulun B1-ruotsin oppikirjasarjoissa. Opinnäytetyö Turun yliopistossa 2023.

texter “Bokens erat, n har impo läsa r a k man or de är m efterso ta.” n intressa

Flexibla läromedel för nybörjare och längre hunna

Vi berätt ar gärna me r!

utbildning.otava.fi • kundtjanst@otava.fi

19

KIELIVALINNAT

Eskarilaiset espanjan kielen maistiaisissa ”¡Hola!” kaikuu iloisesti Hannunniitun esikoulun käytävillä Turussa.

Esiopetusryhmien espanjan kielen maistiaisissa pyritään herättämään innostus kielen opiskeluun pienestä pitäen.

Teksti ja kuvat MARJA HAASTOLA

H

annunniitun koulun esikoulun Auringot-ryhmän oppilaat istuvat tottuneesti luokan lattialle piiriin odottamaan Turun yliopiston espanjan kielen laitoksen opiskelijoiden Sannin ja Helmin vetämää espanjan kielen maistiaishetkeä. Monet lapsista osaavat spontaanisti tervehtiä kohdekielellä sisään tullessaan kahden kielimaistatuskerran jälkeen.

Sanni ja Helmi ovat tulleet lapsille tutuiksi, sillä Turussa esikoulu on kaksivuotinen ja opiskelijat ovat vierailleet koululla espanjan kielen merkeissä jo edellisenä keväänä. Opiskelijat saavat kielimaistatuksista viiden opintopisteen laajuisen suorituksen. Tämänkertainen yhteistyöprojekti Hannunniitun koulun eskarin ja Turun yliopiston espanjan kielen laitoksen välillä kesti marraskuusta 2023 tammikuuhun 2024, ja maistelukertoja oli kahdeksan.

Yliopiston ja varhaiskasvatuksen yhteistyö Turun kaupungin varhaiskasvatuksen opettaja Jaana Elo kertoo yhteistyön idean syntyneen muutama vuosi sitten alueen eskarilaisen huoltajan aloitteesta. Espanjan kielen maistatusta juuri tässä varhaiskasvatusyksikössä tuki se, että espanjaa on mahdollista valita samassa koulutalossa sijaitsevassa Hannunniitun koulussa ensimmäiseltä luokalta alkavana A1-kielenä. Eskarilaiset olivat innoissaan mahdollisuudesta tutustua uuteen kieleen, ja he ovat toivoneet toiminnan jatkumista, vaikka itse suuntaavatkin jo varsinaiselle koulutielle. Kielimaistatukset ovat olleet suosittuja, ja toimintaa onkin tarkoitus saada pysyvämmäksi rakenteeksi eskarin arkeen.

Kielen maisteluhetket, niiden sisältö ja pedagogiikka on suunniteltu yhteisesti Turun yliopiston espanjan kielen laitoksen henkilökunnan ja maistatusta tekevien opiskelijoiden kanssa esiopetussuunnitelman mukaisiksi. Toiminnallisuus kielenoppimisessa on tärkeää, samoin leikinomaisuus. Kielimaistatuksissa hyödynnetään toiminnallisia opetusmenetelmiä, jolloin kieli tarttuu lapseen leikin ja toiminnan kautta. ”Harjoittelemme kieltä myös arjen pienissä tilanteissa kuten tervehtiessä ja laskiessa”, Jaana Elo kertoo. Kieleen tutustuminen on eräänlaista iloista leikkiä, jossa lapset voivat olla yhdenvertaisina mukana ja oppivat rohkeutta itseilmaisuun.

20

TEMPUS 2 / 2024

Elo sanoo lasten innostuneen kyselemään kohdekielisiä sanoja eskarin avaruuteen liittyneen projektin yhteydessä.

Ryhmässä olikin askarreltu yhteisesti avaruusseinä, jonne oli kerätty avaruuteen liittyviä sanoja suomeksi ja espanjaksi. Kielimaistatushetkissä opittuja asioita ja sanastoa on myös esitelty esikoulun eteisaulassa espanjan kielen seinällä. Näin opitut asiat ovat läsnä kuin itsestään, ja lapset voivat palata kertaamaan niitä myös itsenäisesti.

Lauluja ja leikkejä Hannunniitun koulun esiopetusryhmässä on 28 lasta, jotka on jaettu kahteen eri ryhmään. Kielimaistatushetkissä lapsia on 14. Näin varmistetaan jokaiselle lapselle mahdollisuus osallistua hetkeen täysipainoisesti. Noin puolen tunnin mittaiset espanjan maisteluhetket koostuvat kolmesta pedagogisesti suunnitellusta osiosta: vanhan opitun kertaamisesta musiikin avulla, uuden oppimisesta havainnollisesti ja leikinomaisesta musiikkiliikuntahetkestä. Osaset ovat kestoltaan noin kymmenen minuutin mittaisia, ja siirtymät vaiheesta toiseen tehdään myös konkreettisesti siirtymällä tilasta toiseen opetustilojen ja leikkitilojen välillä.

Noin puolen tunnin mittaiset espanjan maisteluhetket koostuvat kolmesta pedagogisesti suunnitellusta osiosta: vanhan opitun kertaamisesta musiikin avulla, uuden oppimisesta havainnollisesti ja leikinomaisesta musiikkiliikuntahetkestä.

Yhteinen kielihetki aloitetaan tällä kertaa jo lapsille tutuksi tulleella tervehtimislaululla, jota toivotaankin yleisön puolelta laulettavaksi lukuisia kertoja. ¡Hola! ¿Como estas? Estoy muy bien gracias -tervehdykset ja sanonnat sekä numerot nollasta kahteenkymmeneen ovat jo suurimmalla osalla ryhmästä hyvin muistissa kahden maistiaiskerran jälkeen. Tällä kerralla

KIELIVALINNAT

Eskarilaisten mielestä on tärkeää osata sanoa jotain, jos menee vieraaseen maahan: ”Silloin voi kysyä vaikka kaverin nimeä ja tilata jäätelöä itse.”

uutena asiana harjoitellaan värejä: Ensin käymällä läpi lasten omia lempivärejä espanjaksi ja havainnollistamalla niitä erivärisillä esineillä. Varsinainen harjoittelu tapahtuu kuitenkin lasten ehdoilla liikunnallisen värimusiikkileikin kautta.

Värimattoleikin taustalla soi espanjankielinen lastenlaulu väreistä, ja musiikin pysähtyessä lapset ohjataan koskemaan tietynväriseen mattoon tai muuhun leikkihuoneessa olevaan esineeseen. Opiskelijat Sanni ja Helmi ovat tuoneet mukanaan maistatushetkeen myös omaa rekvisiittaansa. Mattoleikkiä leikitään innolla, ja sitä toivotaan leikittäväksi myös heti seuraavalla kerralla. Yhteinen espanjan kielen hetki päätetään hyvän päivän toivotuksiin.

Esikoululaiset Iida, Inna, Elias, Rudolf ja Peetu kertovat viihtyneensä hyvin espanjan kielen oppimishetkien parissa.

Osa heistä on ollut mukana jo edellisenä keväänä, ja he toivovat kielihetkien jatkuvan tulevaisuudessakin. He kertovat suosikkisanoikseen: ¡Hola! ¡Buenos dias! Lasten mielestä kielten opiskelu jo nuorena kannattaa: on tärkeää osata puhua edes jotain, jos menee vieraaseen maahan. ”Silloin voi kysyä vaikka kaverin nimeä ja osaa tilata jäätelöä itse”, he toteavat.

Suosikkileikkejä ovat yksimielisesti värimattoleikki ja numeroleikki. Numeroleikissä täytyy tehdä itsestä kaverin kanssa pyydetty numero, ja se on lasten mukaan tosi hauskaa.

Toiminnallisuus on ykkösjuttu, mutta toisinaan eskarissa pääsee myös istumaan pulpettiin.

21

KAKSIKIELINEN OPETUS

Sano se ranskaksi Ranskankielisellä opetuksella on Turussa jo 30 vuoden historia.

Teksti ja kuvat LIISA RISSANEN, ANNIINA KAPANEN

T

urussa toteutetaan kaksikielistä opetusta viidellä eri kielellä: englanti, ruotsi, ranska, saksa ja venäjä.

Kieliluokkaopetuksessa opetuskielinä ovat suomi ja kohdekieli. Kieliluokille on mahdollista hakea ensimmäiselle luokalle ilmoittautumisen yhteydessä. Hakijoilta testataan riittävä suomen kielen taito; vieraan kielen taitoa ei tarvita ruotsin kielikylpyluokkia lukuun ottamatta.

Pitkät perinteet Ranskan kieliluokat toimivat Turussa Vähä-Heikkilän koulussa. Koulussa on opittu ranskan kieltä ja kielellä jo 30 vuotta!

Kaksikielinen CLIL-opetus alkoi vuonna 1993. Ensimmäiset luokat olivat melko pieniä, ja oppilaat tulivat kouluun kauempaakin. Vuosien varrella innostus vieraalla kielellä opiskeluun on lisääntynyt Vähä-Heikkilän koulun oman koulupiirin alueella, ja jo pitkään ranskan kieliluokille hakeneista on syntynyt isoja luokkia.

Ranskan kieliluokkien luokanopettajat ohjaavat ja opettavat oppilaita ranskaksi, mutta ranska ei ole heidän äidinkielensä.

Luokanopettajista osalla on myös ranskan kielen opettajan pätevyys. Natiiviopettaja käy pitämässä muutaman tunnin viikossa kaikilla luokka-asteilla, tavallisesti ympäristöoppia, matematiikkaa, historiaa tai ranskaa. Koulussa vierailee tai harjoittelee myös Institut Français’n kautta tulevia ranskankielisiä opiskelijoita.

Kieltä arjen tilanteissa Alakoulussa ranskan kieliluokilla opitaan ranskaa monessa arjen tilanteessa. Aamulla esitetään päivän ohjelma yhdessä ranskaksi, ja ohjeet kuullaan pitkälti ranskaksi, oli sitten kuvataidetunti, matematiikan tunti tai jokin muu. Suomen kielen tunneilla ei puhuta ranskaa, ja pienimmät oppilaat eivät vielä tutustu kirjoitettuun ranskan kieleen, ennen kuin lukevat ja kirjoittavat suomeksi. Ranskaa kannustetaan puhumaan arkirutiinien, pelien, leikkien, laulujen ja esitysten avulla.

Ranskaa kuullaan, luetaan ja kirjoitetaan monen aineen tunneilla oppilaiden iän ja opittavan sisällön mukaan. Kielen ei haluta estävän oppimista, joten opettaja ratkaisee, milloin on viisasta oppia asia ensin suomeksi ja milloin uutta voi oppia helpommin suoraan vieraalla kielellä.

Kielen lisäksi ranskan kieliluokilla tutustutaan ranskankielisen maailman kulttuuriin. Musiikkitunneilla ja kuvataidetunneilla tuodaan esille kohdekulttuurin teoksia. Alkuvuodesta maistellaan Galette des Rois -loppiaispiirakkaa ja juhlitaan Mardi Gras -karnevaalia, ja aprillipäivänä hassutellaan Poisson d’avril -vitseillä. Ranskanluokilla toimii aktiivinen vanhempainyhdistys Ensemble, joka tukee toimintaa esimer-

22

TEMPUS 2 / 2024

kiksi mahdollistamalla ranskankielisen elokuvaesityksen ja odotetun aamiaisen Petit déjeuner avec des croissants.

OPPILAIDEN MIELIPITEITÄ

Ranskaa on kiva oppia, koska kaikkialla ei puhuta englantia. (Valto, 4b) Ranska on juuri sopivan vaikeaa. (Lilja, 4b) On kivaa, kun luetaan sääennusteet ranskaksi. (Aatos, 2b) On kivaa, koska kaikki kaveritkin pyrkivät tälle luokalle. (Bea, 2b) Ranskan kieliluokalla on ollut mahtavaa, koska oppii uusia asioita kulttuurista ja ruoasta. Ranskaa on kiva oppia. (Aida, 4b) Ranskan luokalla on kivoja tapahtumia. (Loviisa, 4b)

Ranskaa päiväkodista lukioon Osa lapsista on saanut kosketuksen vieraaseen kieleen kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa l’Hexagone-päiväkodissa, mutta yhä useampi ekaluokkalainen ei ole ennen maistellut ranskaa. Vähä-Heikkilän koulusta oppilaat jatkavat Topeliuksen yläkouluun, missä ranskan kielellä opiskelu jatkuu.

A1-ranskan opiskelu aloitetaan 3. luokalla, ja kaikki kieliluokkalaiset oppivat A2-englantia 4. luokalta alkaen. Intoa vieraiden kielten oppimiseen riittää, kun 6. luokalla alkaa vielä B1-ruotsi! Yläkoulussa kieli näkyy eri oppiaineissa toisena kielenä mahdollisuuksien mukaan.

Osa oppilasta jatkaa pitkän A1-ranskan opiskelua edelleen Puolalan lukiossa. Ranskan kieliluokat ovat osallistuneet jo vuodesta 2007 kansainväliseen DELF-kielitutkintoon 4., 5., 7. ja 9. luokilla (taitotasot A1–B1). Tutkintoa voi jatkaa lukiossa taitotasolle B2 asti.

Yläkoulussa kielimatka Topeliuksen yläkoulussa ranskan kieliluokat ovat perinteisesti päässeet yhdeksännen luokan lopuksi leirikoulumatkalle Ranskaan. Matkat ovat suuntautuneet useana vuonna Keski-Ranskaan Val-de-Loiren alueelle Sambinin kylään, jossa vaihtokoulumme sijaitsee. Leirikoulumatkat ovat olleet oppi-

KAKSIKIELINEN OPETUS

Vähä-Heikkilän koulun ranskankielisen luokan oppilaat ovat sitä mieltä, että kieliluokalla on kivaa.

laille huipennus kieliluokkavuosien päätteeksi. Mahdollisuus tutustua ranskalaisiin nuoriin ja nähdä ja kokea heidän elämäänsä on ollut monelle ikimuistoinen.

Leirikoulumatkoilla oppilaat ovat majoittuneet vaihtokoulun oppilaiden perheissä, joissa he ovat päässeet kokeilemaan kielitaitoaan toden teolla. Alueen nähtävyyksien lisäksi oppilaat ovat päässeet näkemään myös, millaista opiskelu ranskalaisessa yläkoulussa on. Ranskalaisen koulun oppilaat ovat tehneet vastavierailun Suomeen, jolloin oppilaat ovat perheidensä kanssa itse saaneet toimia isäntäperheinä ja esitellä omaa arkeaan ranskalaisille nuorille.

Isäntäperheissä majoittuminen ja ranskan kielellä toimiminen jännittää monesti oppilaita todella paljon. Moni oppilas on ollut jälkikäteen yllättynyt siitä, miten paljon kehuja he ovat saaneet kielitaidostaan ranskalaisilta isäntäperheiltä.

Opettajan näkökulmasta on ollut ilahduttavaa todistaa, että oppilaat tunnistavat kielen tunneilla opiskelemiaan kielen ja kulttuurin ilmiöitä aidossa ympäristössä. Monille leirikoulu on ensimmäinen kerta, kun he matkustavat ilman huoltajiaan, ja kokemus pärjäämisestä ulkomailla on ollut valtavan upea.

Tempuksen numerossa 1/2024 esiteltiin Turun kaupungin venäjän ja saksan kieliluokkia.

Kieliluokan oppilaita Ranskan kartan äärellä.

23

KANSAINVÄLISYYS

Kielitaitoa, kulttuurienvälistä osaamista ja vientikauppaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa kieliopintoihin tuodaan kansainvälisyyttä ja konkretiaa. Saksan opintojaksoilla opiskelijat ovat matkanneet Müncheniin ja tutustuneet kielitaitotarpeisiin yritysvierailuilla.

Teksti ja kuvat RIA-MARIKA HEISKA

S

yksyllä 2023 ryhmä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoita suoritti viiden opintopisteen laajuisen opintojakson, joka huipentui viikon mittaiseen Münchenin opintomatkaan.

Saksan kielen opintojakso German-speaking Market and Culture Studies -opintojakson ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa ja kehittää opiskelijoiden saksan kielen suullista ja kirjallista taitoa luonnollisissa kielenkäyttötilanteissa saksankielisessä ympäristössä. Nimi on englanninkielinen, koska opintomatkakurssilla ei ole omaa opintojaksokoodia vaan se toteutetaan rinnakkaisena samannimiselle saksan kielen kurkistuskurssille, joka on tarjolla myös englanninkielisten tutkintojen opiskelijoille.

Opintojakso kuuluu Haaga-Helian täydentävien asiantuntijaosaamisten opintoihin, ja se on kohdennettu erityisesti Asiantuntijapalvelut ja kielet -suuntautumisen valinneille opiskelijoille. Liiketalouden ja digitaalisen toimintaympäristöosaamisen lisäksi tässä suuntautumisessa painottuu monikielinen ja kulttuurienvälinen vuorovaikutusosaaminen, ja siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat pääsevät syventämään osaamistaan jo opintojensa aikana luonnollisissa kielenkäyttötilanteissa myös Suomen ulkopuolella.

Saksan kielen opintojakso järjestetään kerran vuodessa. Ensimmäinen toteutus oli keväällä 2019. Koronan aikaan matkat olivat tauolla. Opiskelijat vastaavat itse kustannuksista, mutta ammattikorkeakoulun matka-avustusta saa 200 euron verran.

Majoittuminen perheissä, vierailuja yrityksiin Ennen Saksaan lähtöä jokainen opiskelija tuotti esittelyvideon itsestään ja aloitti sähköpostikirjeenvaihdon oman isäntäperheensä kanssa. Opintomatkalla opiskelijat majoittuivat paikallisissa perheissä Ebersbergissä lähellä Müncheniä, mikä takasi todellisen kieli- ja kulttuurikylvyn heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Koska tutustuminen puolin ja toisin oli aloitettu hyvissä ajoin etukäteen, perheiden ja opiskelijoiden ensikohtaaminen oli rento ja siirtyminen perheisiin kävi sujuvasti.

Ebersbergin kaupunginjohtaja Ulrich Proske vastaanotti opiskelijaryhmän vierailulle ja kertoi seudun tilanteesta. Haas-

24

TEMPUS 2 / 2024

teet Münchenin metropolialueella ovat samankaltaisia kuin Helsingin seudulla: keskuskaupungin asuntojen hinnat ovat korkeita, ja väestö kehyskunnissa lisääntyy ripeää tahtia. Tämä luo paineita laadukkaalle asunto- ja peruspalvelutuotannolle.

Kaupunginjohtajan vastaanoton lisäksi opintomatkan ohjelmaan sisältyi kaksi yritysvierailua: UPM Communication Papersin pääkonttori ja paperitehdas Augsburgissa ja erityisvalaisimia valmistava Dr. Mach GmbH & Co. KG Grafingissa.

Opiskelijat olivat otettuja saksalaisten erittäin yksityiskohtaisesta ja kattavasta tavasta esitellä yhtiöitä ja niiden toimintaa.

Saksan kielen ohella moni pääsi kehittämään kestävän kehityksen osaamistaan ja aiheeseen liittyvää englannin kielen sanavarastoaan.

Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa ja kehittää opiskelijoiden saksan kielen suullista ja kirjallista taitoa luonnollisissa kielenkäyttötilanteissa saksankielisessä ympäristössä.

Kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia Ohjelmaan sisältyi partnerikouluvierailu Hochschule Münchenin Pasingin-kampuksella. Samalla ryhmä tapasi suomalaisia opiskelijoita, jotka olivat juuri aloittaneet opintonsa Haaga-Helian ja Hochschule Münchenin yhteisessä kaksoistutkinto-ohjelmassa. Vierailu oli niin innostava, että yksi opintomatkaryhmän jäsen päätti hakea kaksoistutkintoon lukuvuodeksi 2024–2025.

Kieltenopettajalle ulkomaille suuntautuvat opintomatkat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää paitsi omaa kielitaitoaan myös kulttuurienvälistä kompetenssiaan. Lisäksi opettaja pääsee solmimaan arvokkaita uusia kontakteja ja tekemään yritysyhteistyötä Suomen ulkopuolella.

KANSAINVÄLISYYS

YRITYSYHTEISTYÖSTÄ MOTIVAATIOTA KIELENOPISKELUUN Teksti RIA-MARIKA HEISKA, SIRPA KAJARINNE, TUIJA KOSKIMÄKI HAAGA-HELIA ammattikorkeakoululla on noin sata partneriyritystä. Oppilaitoksen partneriyhteistyö on monimuotoista toimintaa, jossa opitaan ja saavutetaan asioita. Yhteistyö partneriyritysten kanssa lisää opiskelijoiden ymmärrystä yritysten toiminnasta ja avaa heille reittejä harjoitus- ja työpaikkoihin. Yritykset puolestaan kohtaavat tulevaisuuden ammattilaisia ja asiantuntijoita, jotka tuovat kohtaamisiin uusia raikkaita ajatuksia.

Tämä oli opiskelijoille silmiä avaava tilaisuus saada konkreettisesti havaita, miten tärkeää saksan osaaminen on työelämässä.

Yksi esimerkki partneriyrityksistä on Lidl, jonka kanssa on tehty hedelmällistä yhteistyötä muun muassa projektitoimeksiannoissa, vierailijaluennoilla ja saksan kielen kurssitoteutuksilla. Yrityksen partneri yhteistyössä Haaga-Helian partnerimanagerin kanssa suunnittelee lukuvuoden toteutettavat toiminnot.

YRITYSYHTEISTYÖ MOTIVOI

Syksyllä 2023 Saksa 1 -alkeiskurssilla Lidlin edustaja vieraili etänä oppitunneillamme. Mielenkiintoisinta sisältöä opiskelijoille olivat saksalais–suomalaiset kulttuurierot yrityselämässä. Saksan jatkokurssilla opiskelijat vierailivat Lidlin pääkonttorilla Espoossa.

Vierailun kieliä olivat englanti ja saksa. Tämä oli opiskelijoille silmiä avaava tilaisuus saada konkreettisesti havaita, miten tärkeää saksan osaaminen on työelämässä.

MALLI PALKITSEE KAIKKIA OSAPUOLIA

Saksan kielen kurssitoteutusten toimintamalli edustaa kaikkia osapuolia palkitsevaa win-win-win-tilannetta. Yritys tapaa Haaga-Helian opiskelijoita, jotka ovat kieliopinnoissaan syventyneet saksan kieleen ja kulttuuriin. Opiskelijat saavat mahdollisuuden tutustua paremmin yritykseen, jossa kansainvälistyminen on mahdollista esimerkiksi työntekijöiden International Trainee -ohjelmassa. Haaga-Helialle yhteistyö on arvokasta opiskelijoiden oppimisen ja työllistymisen sekä yrityssuhteiden näkökulmasta.

Opiskelijaryhmä opintomatkan maisemissa.

25

TEMPUS VIERAILEE

Pohjoissaamen kulttuuria ja kieltä keskellä Helsinkiä Pasilan peruskoulussa Helsingissä on mahdollista opiskella kaksikielisellä pohjoissaame–suomi-luokalla. Pohjoissaamen kieli ja saamelainen kulttuuri on nostettu koko koulun yhteiseksi asiaksi.

Teksti ANNA HALME kuvat PASILAN PERUSKOULU

P

asilan peruskoulussa Helsingissä on opetettu pohjoissaameksi vuosiluokilla 1–6 vuodesta 2018 asti. Opetus noudattaa laajamittaisen kaksikielisen opetuksen periaatteita: oppilaille on järjestetty noin 50 prosenttia opetuksesta omassa ryhmässä pohjoissaameksi. Osa oppiaineista opetetaan oppilaan oman ikätason mukaisissa opetusryhmissä suomeksi.

Perusopetuksen opetusryhmä tekee tiivistä yhteistyötä läheisessä päiväkodissa toimivan esiopetusryhmän ja saamenkielisen varhaiskasvatusryhmän kanssa. Kaksikielisestä pohjoissaame–suomi-opetuksesta tiedotetaan vuosittain huoltajille eri tavoin, muun muassa kaupungin jakamissa materiaaleissa ja varhaiskasvatuksen huoltajatapaamisissa.

Kielitaito vahvistuu Helsingin saamenkielisen opinpolun tavoitteena on pohjoissaamea kotikielenään puhuvien lasten kielitaidon vahvistaminen. 74 prosenttia saamelaislapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, ja Etelä-Suomen suurin saamelaiskylä on Helsinki. Suomessa puhuttavista kolmesta saamelaiskielestä eniten puhujia on pohjoissaamella.

Toisena tavoitteena on tarjota pohjoissaamen kielitaitoa muillekin, sillä opetus on avoinna kaikille halukkaille kielitaustasta riippumatta. Ensisijaisesti opetukseen otetaan helsinkiläisiä lapsia, mutta jos ryhmässä on tilaa, siihen voi hakeutua myös muista kunnista.

Saameluokan opettaja Laura Njunnas kertoo, että oppilaat kulkevat Pasilaan eri puolilta Helsinkiä ja Uuttamaata. Saamen yhdysluokalla 1–6 on tällä hetkellä yhteensä 14 oppilasta.

Pohjoissaameksi opitaan äidinkieltä, ympäristöoppia, käsityötä, matematiikkaa ja kuvataidetta. Loput opinnoista saameluokan oppilaat opiskelevat suomenkielisillä rinnakkaisluokilla.

Käytössä on pohjoissaamenkielisiä oppimateriaaleja, jotka saadaan Saamelaiskäräjiltä. ”Oppimateriaalia on suhteellisen vähän, ja uutta ilmestyy harvoin. Välillä saamme tilattua kirjallisuutta Norjan puolelta”, Njunnas sanoo. Saameluokka

26

TEMPUS 2 / 2024

Saameluokan lempisanoja pohjoissaameksi ovat unnaviellja (pikkuveli) ja ráhkisvuohta (rakkaus). Kuvassa näkyy osin myös gákti (saamenpuku).

TEMPUS VIERAILEE

seuraa omaa vuosikelloaan, johon on poimittu tapahtumia luonnosta ja saamelaisesta kalenterista.

Saamen kielet läsnä koulussa Saameluokan opettaja käyttää luokassa pohjoissaamen kieltä. Osa oppilaista puhuu pohjoissaamea äidinkielenään kotona, ja osa on ollut ennen kouluaikaa pohjoissaamenkielisessä kielipesässä tai varhaiskasvatuksessa. Osa lapsista ei ole osannut pohjoissaamea luokalle tullessaan. ”Oppilaiden sukujuuret ovat myös eri puolilta Saamenmaata, ja luokassa puhutaan kahta eri pohjoissaamen murretta”, Njunnas valottaa luokan tilannetta. Osa oppilaista opiskelee viikoittain etäopetuksena pidettävillä oman äidinkielen tunneilla inarinsaamea tai koltansaamea. Etäopetusta tarjoaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Saamen kielten etäopetushanke.

Kielienemmistöön kuuluvalle saame-ummikolle kielitilanne kuulostaa kirjavalta, mutta Pasilassa kuten muuallakin pätee, että turvallinen ja motivoiva ilmapiiri edistää oppimista.

Pohjoissaamen kieli yhdistää eri taustoista tulevia oppilaita.

Kieliluokka ja Pasilan peruskoulu on palkittu Saamen kieliteko -palkinnolla 2019. ”Pasilan peruskoulun toimintatapa antaa toivoa ja luo mahdollisuuksia sille, että kaupungissa voi käyttää saamen kieltä, elää saamelaisena ja oppia kulttuuria”, Saamelaiskäräjien saamen kielineuvoston palkintoperusteluissa todetaan. Perusteluissa kehuttiin myös sitä, että saamelaiset ja pieni saameluokka on nostettu koko koulun asiaksi ja koulussa on monin eri tavoin ja tapahtumin tuotu esiin saamelaista kulttuuria ja saamen kieliä. Koko Pasilan peruskoulu viettää yhdessä vuosittain saamen kielten viikkoa ja saamelaisten kansallispäivää 6. helmikuuta.

Aineenopetusta ja B2-saamea Pohjoissaame–suomi-opetus laajenee luokille 7–9 ensi lukuvuonna, kun saameluokan vanhimmat oppilaat siirtyvät seitsemännelle luokalle. Pasilan peruskoulun virka-apulaisrehtori Anna Murtomaa kertoo, että saamenkielisen opetuksen laajenemista odotetaan

Saamelaisten kansallispäivää juhlii koko koulu. Usein ohjelmassa on saamelaisen esiintyjän konsertti. Tässä räppäävät Yungmiqu ja Jezebro eli Mihkku Laiti ja Jesse Ruokolainen.

innostuneina. Koulun ja kaupungin edustajat ovat yhdessä laatineet opetussuunnitelmatekstejä. Ennen tekstien lopullista hyväksyntää kevään aikana kuullaan vielä saameluokan huoltajien näkemyksiä.

Kaupungin päätöksen mukaisesti 25 prosenttia oppilaiden opetuksesta on saamenkielistä vuosiluokilla 7–9. Opetuksen rakennetta on peilattu Enontekiön ja Inarin aineenopetusta tarjoaviin kouluihin. Toisena mallina on ollut kaksikielinen laajamittainen kielikylpyopetus, jota Pasilan peruskoulun luokilla 7–9 on ruotsin kielessä. Osittain saameluokan toteutus on kaksikielistä samanaikaisopetusta: esimerkiksi matematiikassa, käsityössä ja osin suomen kielen ja kirjallisuuden kursseilla saamen kieliluokan opettaja tekee yhteistyötä suomenkielisen aineenopettajan kanssa. Omassa pohjoissaamen ryh-

mässä toteutetaan A1/A2-pohjoissaamen opetus ja osa historian, biologian ja maantieteen kursseista. Koko yläkoulun 90:stä kurssista oppilaat suorittavat 22–23 pohjoissaameksi. ”Toiveenamme on samanaikaisopetuksen myötä, että myös suomeksi opiskeleville oppilaille tulee pohjoissaamen kieli tutuksi”, Murtomaa sanoo. Suunnitteilla on valinnaisaineitakin: kaksi valinnaista saamen kielen kurssia, syventävä käsityökurssi ja kaikille tarjottava pohjoissaamen B2-oppimäärä.

Lisätietoa saamelaisista ja saamenopetuksesta saa esimerkiksi Saamelaistietoa opetukseen -sivustolta osoitteesta oktavuohta.com.

27

KONFERENSSISSA KUULTUA

Arviointikuulumisia opettajille EALTA 2023 -konferenssi järjestettiin Helsingin yliopistossa.

Teksti RAILI HILDEN, ANNA VON ZANSEN, MILLA LUODONPÄÄ-MANNI

E

urooppalainen kielitaidon arviointiyhdistys EALTA (European Association for language testing and assessment) järjesti vuotuisen konferenssin Helsingin yliopistossa kesäkuussa 2023. EALTA yhdistää arviointitutkijoita ja kieltenopettajia Euroopassa ja muualla maailmassa.

Vuonna 2004 perustettu järjestö tarjoaa verkoston kielten opetuksen ja arvioinnin parissa työskenteleville. EALTA järjestää koulutuksia ja webinaareja sekä julkaisee arvioinnin tueksi materiaaleja. Niistä tuttuja ovat esimerkiksi EALTAn laatimat hyvät käytänteet (EALTA Guidelines for Good Practice in Language Testing and Assessment), joiden tavoitteena on edistää laadukasta kielitaidon arviointia. Kielten opettajia, tutkijoita ja opettajien kouluttajia saattavat kiinnostaa EALTAn webinaarit, jotka ovat viime vuosina käsitelleet arviointia muun muassa tekoälyn ja viittomakielen näkökulmista. Materiaalit löytyvät EALTAn verkkosivuilta ja Youtube-kanavalta.

Myös kesäkuisen konferenssin pääpuheenvuorot ja symposiumi striimattiin, ja tallenteet ovat Youtubessa.

EALTA 2023 -konferenssin teemana oli kestävä kielitaidon arviointi, jota lähestyttiin esimerkiksi oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Tässä artikkelissa käsittelemme erityisesti inklusiiviseen arviointiin liittyviä kysymyksiä, opettajan suorittaman arvioinnin ulottuvuuksia sekä automaattisia arviointityökaluja, jotka voivat lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta.

Inklusiivinen arviointi edistää yhdenvertaisuutta Konferenssin pääesiintyjät Jamie Schissel (University of North Carolina, USA) ja Ari Huhta (Jyväskylän yliopisto) keskittyivät puheissaan inklusiiviseen arviointiin, jonka tavoitteena on lisätä koulutuksen yhdenvertaisuutta. Teema on ajankohtainen, sillä se kiinnittyy YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteisiin.

Huhta painotti, että arvioinnin yhdenvertaisuuden lisäämiseksi on olennaista pohtia arvioinnin päämääriä ja tehdä päätöksiä niiden pohjalta. Summatiivisissa high-stakes-arvioinneissa kokelaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia näyttää osaamistaan on pyritty tukemaan tarjoamalla lisäaikaa testin suorittamiseen tai selkiyttämällä tehtäviä esimerkiksi suurentamalla kirjasinkokoa. Yhdenvertaisen arvioinnin toteutumiseksi on otettava huomioon koko arvioinnin konteksti, siis myös se, mitä tapahtuu ennen testin suorittamista ja sen jälkeen. Mitä vaihtoehtoisia suoritustapoja testille on? Mitä tapahtuu, jos kokelas ei läpäise testiä?

Huhdan mukaan summatiivisen arvioinnin lisäksi formatiivisen arvioinnin yhdenvertaisuuteen tulisi kiinnittää enem-

28

TEMPUS 2 / 2024

män huomiota. Miten opetuksen aikaisen arvioinnin yhdenvertaisuutta voitaisiin tukea luokkahuonekontekstissa? Tätä aihetta on toistaiseksi tutkittu vähemmän kuin yhdenvertaisuutta summatiivisessa arvioinnissa.

Schissel lähestyi inklusiivista ja yhdenvertaista arviointia taustoiltaan monikulttuuristen ja monikielisten oppijoiden näkökulmasta. Hänen mukaansa monikieliset oppilaat eivät useinkaan pääse näyttämään osaamistaan täysimääräisesti kielitaitoa arvioitaessa. Tällä voi olla monia haitallisia seurauksia kuten lisääntynyt syrjäytymisriski. Schissel peräänkuuluttaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää arviointia, jossa hyödynnetään entistä monikielisempiä käytänteitä.

Konferenssin erityiskysymyksiin keskittyvät SIG-ryhmät (special interest group) käsittelivät teemoinaan kirjoittamisen arviointia, Eurooppalaista viitekehystä, monikielistä arviointia sekä tasa-arvon, moninaisuuden ja inkluusion kysymyksiä.

Eurooppalaisen viitekehyksen erityisryhmästä mainittakoon viitekehyksen laajennusosa Companion Volume (2018) ja Neus Figuerasin ja David Littlen 2020 toimittama artikkelikokoelma, jotka lähentävät opetusta ja arviointia kielenopettajille selkeästi avautuvassa muodossa.

Automaattista arviointia hyödynnetään jo etenkin englanninkielisten tekstien kuten oppijoiden kirjallisten tuotosten pisteittämisessä.

Automaattisista työkaluista uusia näkökulmia Digitaaliset ja tekoälyä hyödyntävät työkalut ovat yleistyneet kielitaidon arvioinnissa. Tekoälyllä tarkoitetaan usein koneoppimiseen perustuvia ratkaisuja, jotka pystyvät luokittelemaan aineistoa tai tekemään siitä ennusteita. Opetusaineiston määrä ja laatu vaikuttavat koneoppimisalgoritmien onnistumiseen.

Automaattista arviointia hyödynnetään jo etenkin englanninkielisten tekstien kuten oppijoiden kirjallisten tuotosten pisteittämisessä. Erik Voss vertaili koneoppimisen menetelmiä 12 100 oppijan TOEFL-kokeen esseen automaattisessa arvioinnissa (automatic essay scoring systems). Automaattisten tekstin analyysityökalujen kuten Lexilen ja Coh-metrixin avulla voidaan löytää sopivia luetunymmärtämistekstejä eritasoisille oppijoille, kuten Aylin Unaldi ja Bekir Ates konferenssissa osoittivat.

Digitaalisista työkaluista Jozefien Loman ryhmineen esitteli ratkaisun, jonka avulla standardoidun kielikokeen tu-

KONFERENSSISSA KUULTUA

loksista voidaan tuottaa kielen oppimista tukevaa palautetta lukemisen harjoitteluun. Sylwia Macinska ja Carla Pastorino puolestaan toivat esiin saavutettavuuteen liittyviä näkökulmia digitaalisissa kielikokeissa. Digitaaliset kielikokeet mahdollistavat multimodaalisten materiaalien kuten videoiden ja kuvien sisällyttämisen kuullunymmärtämistehtäviin. Materiaalit saattavat kuitenkin muuttaa kuullunymmärtämiskoetta yllättävällä tavalla: Zhi Lin ja muiden tutkimus osoitti, että animoitua videota sisältävä versio IELTS-kokeen kuullun ymmärtämisen osakokeesta oli pelkkää audioversiota vaikeampi.

Suomalaisesta puheen automaattiseen arviointiin tähtäävästä DigiTala-projektista kuultiin yhteensä kolme esitystä.

Mikko Kurimo ryhmineen kertoi automaattisen puheentunnistuksen (automatic speech recognition) ja arviointityökalujen kehittämisestä suomen- ja ruotsinoppijoille. Haasteena Kurimo mainitsi opetusaineiston rajallisuuden, sillä oppijoiden puhenäytteitä ja niihin liittyviä ihmisen antamia arvioita oli hankkeessa saatavilla vain joitakin tuhansia. Lisäksi oppijan puheen tunnistaminen vapaammissa tuottamistehtävissä on vaikeampaa rajattuihin ääneenlukutehtäviin verrattuna.

Hankkeen foneettista tutkimusta tehneet Heini Kallio ja Mikko Kuronen käsittelivät esityksessään suomen oppijoiden puheesta mitattavia sujuvuuspiirteitä. Anna von Zansen ja Raili Hildén keskittyivät lukiolaisten kokemuksiin tietokoneella suoritettavasta puhumisen kokeesta sekä heidän näkemyksiinsä automaattisen arvioinnin hyödyistä ja haasteista.

Suullisen kokeen suorittaminen tietokoneella oli lukiolaisille vielä uutta, joten osaa kyselyvastaajista jännitti puhua tietokoneelle. Lukiolaisten näkemät hyödyt liittyivät arviointiin käytettävän ajan ja resurssien säästämiseen. Lisäksi kone arvioi kaikki puhujat väsymättä samoilla kriteereillä. Sen sijaan tekniset ongelmat, erilaisten puhetapojen ymmärtäminen sekä arvioinnin oikeudenmukaisuus ja osuvuus huolettivat suomalaisia lukiolaisia.

Opettajien ja opiskelijoiden kokemus keskiössä Opettajien ja opiskelijoiden kokemukset ja käsitykset arvioinnista ovat tärkeitä arvioinnin vaikuttavuuden ja uskottavuuden kannalta. Erityisesti opettajien arviointikäytänteitä ja -käsityksiä kartoittivat Toni Mäkipää, Kaisa Hahl, Laura Lahti ja Milla Luodonpää-Manni, joiden lähtökohtana oli aiemmista tutkimuksista ammennettu tieto suomalaisten kieltenopettajien melko yksipuolisista arviointikäytänteistä. Heidän laatimaansa kyselyyn vastasi 550 opettajaa eri koulutusasteilta, ja 20 opettajaa osallistui ryhmähaastatteluun. Alustavien tulosten mukaan opettajat suosivat jatkuvaa palautetta mutta on epäselvää, käyttävätkö oppilaat palautetta oppimisen edistämiseen. Itsearviointia käytetään yleensä opetusjakson alussa ja lopussa, kun taas vertaisarviointi koetaan hankalaksi.

Ruotsalainen Ingela Finndahl oli tutkinut 12–13-vuotiaiden toisen vieraan kielen oppijoiden käsityksiä arvioinnista ja arviointikäytänteistä. Tulokset osoittivat, että oppilaiden käsityksiä sävyttivät ensimmäisen vieraan kielen opiskelusta juontuvat kokemukset, joihin myöhempi kielenopiskelu vertautuu.

Havaittiin myös, että jo nuorilla oppilailla on hyvin yksilöllisiä ja eriytyviä tavoitteita ja opiskelutapoja, joita opettajien ja tutkijoiden kannattaisi ottaa huomioon nykyistä enemmän.

Minna Maijala Turun yliopistosta esitteli tutkimustaan, joka selvitti kieltenopettajien käsityksiä kestävän kehityksen ja arvioinnin yhteydestä. Avoimiin kyselyvastauksiin ja haastatteluihin perustuvien tulosten mukaan opettajat tunnistavat näitä yhteyksiä etenkin yhdenvertaisuuden, mielipiteen ilmaisun ja vaikuttamisen kannalta. Vertaispalaute ja -arviointi palvelevat tärkeitä sosiaalisia tehtäviä, mutta kestävän kieltenopetuksen ja arvioinnin yhdistäminen on haasteellista, ja opettajien koulutuksessa tulisi painottaa enemmän arvioinnin eettisiä kysymyksiä.

Niin ikään kestävyysteemaan paneutui Helen Heaneyn ja Armin Bergerin tutkimus, joka käsitteli arvioinnin tieto- ja taitopohjaa. Tutkimus perustui 172 opetusharjoittelijan ja 398 valmiin opettajan vastauksiin. Näiden ryhmien kokemat tarpeet olivat hiukan erilaiset, ja tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa, kun räätälöidään arviointiosaamista vankentavia kursseja vastaamaan eri uravaiheissa olevien kieltenopettajien kokemia haasteita.

Arviointi inhimillisenä toimintana sisältää aina subjektiivisuutta, jota käsittelivät Elisabeth Peyer, Gabriela Lüthi ja Nadia Ravazzini raportoidessaan puhumisen arviointiin liittyvää tutkimustaan. He analysoivat yläkouluikäisten saksalaisoppilaiden parikeskusteluina suorittamia suullisia kokeita ja opettajien osuutta kokeiden toimeenpanossa. Opettajat auttoivat oppilaitaan vaihtelevasti, mikä vaarantaa yhdenvertaisuuden.

Tasavertaisen kohtelun ja arvioinnin reiluuden turvaamiseksi tutkijat suosittelevat yhdenmukaisia toimintaohjeita kokeen toimeenpanoon, keskustelukumppanin osuuden tunnistamista ja huolellista koemuodon valintaa.

LUE LISÄÄ Lisätietoja vuoden 2023 konferenssista: https://www. helsinki.fi/en/conferences/ealta-conference-2023 Lisätietoja EALTAsta: https://www.ealta.eu.org/ https://www.youtube.com/@ealtaealta9240 Seuraava EALTA-konferenssi järjestetään kesäkuussa 2024 Irlannissa.

Kirjoittajat: Raili Hilden, Anna von Zansen ja Milla Luodonpää-Manni Raili Hilden on kielididaktiikan professori Helsingin yliopistossa.

Hänen keskeisin tutkimusalansa, kielitaidon arviointi, painottuu suullisen kielitaidon arviointiin sekä opetussuunnitelmaperusteiden ja oppimistulosten arvioinnin keskinäiseen linjakkuuteen. Anna von Zansen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa koskee digitaalisuutta, multimodaalisuutta ja nonverbaalista viestintää kielitaidon arvioinnissa. Milla Luodonpää-Manni toimii kielididaktiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Viimeaikaisissa julkaisuissaan hän on tarkastellut muun muassa vieraiden kielten luokkahuonetodellisuutta sekä opettajien kokemuksia pandemia-ajalta.

29

Koulutusta

Ilmoittaudu koulutuksiin SUKOLin verkkosivujen kautta osoitteessa sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/.

SUKOLin kevätkoulutuspäivät Oulussa 19.–20.4.2024 PERJANTAI 19.4.2024

Aleksinkulma, Isohansa, Aleksanterinkatu 9, Oulu 19.00– Oulun seudun kielenopettajien ohjelmallinen iltatilaisuus, ilmoittaudu koulutuspäivän ilmoittautumislomakkeella

LAUANTAI 20.4.2024

Kastellin monitoimitalo, Sairaalanrinne 5, Oulu 9.00–9.30

Ilmoittautuminen Aamukahvit tarjoaa Sanoma Pro

12.15–13.15 Lounas, verkostoitumista ja tutustuminen oppimateriaalinäyttelyyn

9.30–9.45

SUKOLin tervetuliaissanat Puheenjohtaja Outi Vilkuna

13.15–14.30 Kieliyhdistysten rinnakkaisohjelma (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen)

9.45–10.45 Nuorten mielenterveys ja älylaitteiden vaikutus kehittyviin aivoihin Yliopisto-opettaja Heli Kiema-Junes, Oulun yliopisto

1 Englanti The National Writing Project: A Creative Writing Community Catalyst Ashley Pankratz

10.45–11.00 Tauko

2 Ruotsi Kultur i skolan Henrik Skarevik

11.00–12.15 Teemapajat (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen) A 6. luokan kriteerit ja niiden käyttöönotto Pauliina Kanervo B Oppimisen haasteet ja pedagogisen tuen ratkaisut yläkoulun kielten tunneilla Samuli Poutanen ja Rosa-Marie Vehkalahti C Tekoälyplagioinnin tunnistaminen ja ennaltaehkäisy lukiossa Tuure Puurunen D Svenska i studier och arbetslivet: ammatteihin ja opintoihin keskittyvä ohjelma- ja oppimateriaalitarjonta Liisa Suomela ja Oona Mertoniemi E Vapaan sivistystyön kielten kurssien osaamisperusteisuus Tarja Takala-Hotti ja Inari Kinnunen

SUKOL järjestää koulutuksen yhteistyössä Oulun seudun kieltenopettajat ry:n ja LUKKI-hankkeen kanssa. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin.

30

TEMPUS 2 / 2024

3 Saksa Neues aus Österreich für Jugendliche Sabine Grasz & Sophie Aigelsreiter 4 Ranska C’est la pâtisserie qui m’a fait venir, c’est l’amour qui m’a fait rester Florian Meynet 5 Venäjä Venäjän kielen opetus MYP-lähestymistavan yhteydessä Anna Vybornova 14.30–15.00 Iltapäiväkahvi yhteistyössä Otava Oppimisen palveluiden kanssa 15.00–15.10 LUKKI-hankkeen puheenvuoro 15.10–15.55 Oppikirjat ja opettajat muuttuvan maailman menossa Professori Paula Rossi, Oulun yliopisto 15.55–16.00 Koulutuspäivän päätös

Ilmoittautumiset: bit.ly/Oulu2024 • Huom! ilmoittautumisaika päättyy 4.4.2024 • Lisätietoja: jenna.latvala-suominen@sukol.fi, p. 040 487 3632

Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com Toimisto Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 19 euroa vuodelle 2024.

THE GOLDEN CLUB

Uusi The Golden Club -seniorikerho mahdollistaa jäsenyyden eläköityneille englanninopettajille. Sinulla on mahdollisuus osallistua American Studies ja British Studies -koulutuksiin sekä englanninopettajien Euroopan opintomatkoihin ja kaukomatkoihin. Lisäksi kerholaiset voivat kokoontua vapaa-ajan toimintaan kuten teatteriesityksiin, konsertteihin, näyttelyihin tai tutustumiskäynteihin. Kerholaiset saavat myös Yours Truly -lehden. Jäsenmaksu senioreille on 19 e / vuosi eli yhdistyksen tavallinen jäsenmaksu, eikä senioreiden tarvitse kuulua SUKOLiin. Ota yhteyttä Suomen englanninopettajien toimistoon osoitteeseen english@suomenenglannopettajat.fi.

GRANTS

WE’RE ON FACEBOOK

The Association will issue travel grants for members participating in courses abroad. The application form will be available on our home page. The deadline for applications is 30.4.2024.

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

THE LEENA PASANEN SCHOLARSHIP 2024

The Leena Pasanen Fund – founded by our Association in 1975 to commemorate a former President of the Association – will grant one scholarship of 2000 e this year to a member of the Association of Teachers of English in Finland for postgraduate (doctoral) studies or research, preferably abroad.

The deadline for applications is at the end of August 2024. There is no application form; please give your curriculum vitae as well as a description of your research project or intended studies, where and when, and other information you consider relevant.

Please send the documents to english@ suomenenglanninopettajat.fi.

COMPETITION FOR STUDENTS / OPPILASKILPAILU 2024: A BOOK OR FILM THAT HAS IMPRESSED ME

There is still time for secondary school (lukio ja ammatillinen toinen aste) students to take part in our competition.

We invite students of our teacher members to take part in a writing competition. The subject is “A book or film that has impressed me”. The character limit is 4 000. By participating, you give us permission to publish your text. The texts can be written at home. Teachers are asked to choose a maximum of three stories to send by email: english@suomenenglanninopettajat.fi. NB! We ask the teachers to inform us whether the texts were written at home or at school.

Closing date: 15th April, 2024 (secondary schools). Prizes will be awarded to the best texts in each category.

YOURS TRULY 2024

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.Jos et ole saanut sitä, ota yhteys toimistoon.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen keväällä pidettävä sääntömääräinen vuosikokous pidetään Helsingissä Keskustakirjasto Oodin (Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki) ryhmätilassa 3 (2. krs.) la 6.4.2024 klo 16.15 American Studies -seminaarin yhteydessä.

BRITISH STUDIES KESÄLLÄ 2024 TAMPEREELLA Perinteinen British Studies -kurssimme järjestetään ensi kesänä Tampereella 24.–25.7.2024. Seuraa kotisivujamme.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Peruskoulun 6. luokan englannin koe 2024

Vuoden 2024 englannin kokeessa käsitellään kaveritaitoja positiivisella otteella ja kansainvälisellä twistillä. Kokeen teema ammentaa ajankohtaisesta tunne- ja turvataitojen harjoittelusta sekä turvallisesta digiarjesta, ja lisämausteena on kansainvälisen yhteistyön näkökulmaa.

Kokeen tekstit koskettavat oppilaiden arkea. Kokeen sanasto ja rakenteet kattavat alakoulun pääsisällöt. Kokeeseen kuuluu kuullun- ja luetunymmärtämistehtävien lisäksi myös rakenne- ja sanastotehtävä sekä tuottamistehtävä.

Tehtävistä on helpotetut E-tehtävät tehostetun ja erityisen tuen oppilaalle.

Tilanteet ja reagointi -tehtävä eriyttää ylöspäin. Suullinen koe on paritehtävä, jonka voi pitää joko kokeen yhteydessä tai erikseen tai tuntiharjoituksena. Koe on pyritty laatimaan niin, että korjaaminen on selkeää ja vaivatonta. Kokeen kesto on n. 1–1,5 h. Koe on tehtävissä 1–2 oppitunnin aikana oppilasryhmän työtahdin ja mukaan otettavien osioiden mukaan. Koe suositellaan tehtäväksi viikkojen 16 ja 17 aikana (15.–26.4.2024), mutta opettaja voi valita muunkin sopivan ajan. Koe lähetetään maaliskuun

31

aikana. Hinta: 50 e / toimitetaan linkkilähetyksenä. Toimitus muistitikulla hintaan 60 e. Tilaa koe: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Test and Train 2024

Test & Train 2024 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa.

Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona. Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota. Materiaalipaketti valmistuu ja lähetetään elokuussa, mutta sen voi tilata jo nyt yhdistyksen nettisivujen kautta. Hinta 150 e (toimitetaan Dropbox-linkkinä) / 160 e (toimitetaan muistitikulla).

Test & Train 2024 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet.

Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentprovet.

Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video.

Materialet färdigställs och skickas i augusti men kan beställas redan nu via föreningens hemsida. Pris 150 e (levereras som Dropbox länk) / 160 e (levereras som USB-minne).

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme.

32

TEMPUS 2 / 2024

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Hilkka-Roosa Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com Sihteeri Heli Arima heli.arima@edu.hel.fi Rahastonhoitaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com italianopettajat.fi

Finsklärarföreningen rf Ordförande Alexander Hindrén alexander.hindren@gmail.com Sekreterare Maria Kaunismaa Kassör Elisa Niinistö finsklararforeningen@gmail.com

Finsklärarföreningens styrelse har haft sitt konstituerande möte. Styrelsen består under år 2024 av följande personer: • Alexander Hindrén, ordförande och informationsansvarig • Marc Blumenthal, viceordförande • Maria Kaunismaa, sekreterare och informationsansvarig • Elisa Niinistö, kassör • Nina Pelkonen, evenemangsansvarig • Solveig Salomäki, evenemangsansvarig • Katariina Karjala • Yvonne Renqvist, suppleant

Yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 20.4. Kellonaika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Osallistuminen onnistuu myös etänä.

Vuosikokouksessamme valitaan mahdollisesti uusia johtokunnan jäseniä ja varajäseniä. Mikäli olet kiinnostunut italian opetuksen edistämisestä ja kehittämisestä toimimalla yhdistyksen johtokunnassa, voit ilmoittaa siitä kokouksessa paikan päällä tai jo ennakkoon esimerkiksi sähköpostitse: italianopettajat@gmail.com.

Yhdistyksen jäsenlehden Accènton uusin numero lähetettiin sähköpostitse jäsenille helmikuussa 2024. Julkaisemme lehdessä mieluusti jäsentemme artikkeleita, jotka liittyvät italian kieleen, italialaiseen kulttuuriin sekä kielenopetukseen. Jos mielessäsi on sopivan tuntuinen juttuidea, otathan yhteyttä yhdistykseen: italianopettajat@gmail.com.

Kevääksi ja syksyksi on suunnitteilla mm. jäsenkysely sekä useita tapahtumia.

Syksyn perinteisen täydennyskoulutuspäivän ideointi on jo aloitettu. Tapahtumat ja koulutukset ovat tuttuun tapaan yhdistyksen jäsenille maksuttomia, ja niistä tiedotetaan yhdistyksen verkkosivuilla sekä Facebook-sivulla (Suomen italianopettajat – Insegnanti d’italiano in Finlandia). Yhdistystä voi lisäksi seurata Instagramissa (italianopettajat).

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

Hyvää frankofoniakuukautta jäsenillemme!

LAUDATUR-TILAISUUS

Ranskan kielessä menestyneille yo-kirjoittajille on tulossa taas ns. Laudatur-tilaisuus. Tilaisuus on todennäköisimmin 5.6.2024 Helsingissä. Seuraathan ilmoitteluamme ja varmistat paikkasi ilmoittautumalla etukäteen!

YO-PISTEKIRJEET 2024

Lyhyen kielen pisteitysohjekirje on lähetetty jäsenistölle la 16.3. Pitkän kielen pisteityskirje on lähetetty jäsenistölle pe 22.3. Huolehdithan SUKOLin jäsenmaksusta alkuvuoden aikana!

APFF-JÄSENTUOTTEET Ääntämispaketti

Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Sähköinen PowerPoint-paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille.

Hinta 40 euroa. Tilaukset: salla.kosunen@sukol.fi.

Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris 40 euro. Beställningar: salla.kosunen@sukol.fi.

niveaux de compétences (débutant / intermédiaire / avancé). Sur la même thématique, un jeu des 7 familles a été conçu avec des disciplines olympiques pour chaque famille. Un kit va être constitué pour être envoyé gratuitement aux établissements demandeurs. La mise à disposition du site sécurisé pour le téléchargement du matériel pédagogique ainsi que les demandes d’envois de colis contenant le jeu et quelques cadeaux sera effective du 31 janvier 2024. Informations : stephane. alati@france.fi

FORMATION PROFESSEUR : BELC RÉGIONAL 2024

SRYL SUOMI–RANSKA YHDISTYSTEN LIITTO SAMALLA ASIALLA

Les Instituts français de Finlande, d’Estonie, de Lettonie, de Lituanie et d’Ukraine collaborent pour proposer une semaine de formation du lundi 10 au vendredi 14 juin 2024 à l’Université de Tallinn pour les professeurs de français de tous niveaux (classe 1 à Université). La formation, ainsi que le transport, l’hébergement et la restauration, sera pris entièrement en charge par le service de coopération culturelle de l’Ambassade de France.

Cette formation pourra être créditée VESO. Les inscriptions seront ouvertes mi-février. Attention, le nombre de places sera limité. Demande d’informations (modalité, programme, critères d’inscription, etc.) : stephane. alati@france.fi

JEUX OLYMPIQUES 2024

Matériel pédagogique pour les profs de français ! À voir la newsletter de l’Institut français de Finlande du 31 janvier 2024. En collaboration avec le CREPS (centres de ressources, d’expertise et de performance sportive) de la région Provence Alpes Côte d’Azur, 17 entretiens ont été enregistrés avec des futurs sportifs professionnels français de plusieurs disciplines olympiques (Basket, Tir, Natation, Voile, Gymnastique, waterpolo). Ces entretiens ont donné lieu à la réalisation par l’IFF de 19 fiches pédagogiques réparties en trois

APFF kuuluu myös SRYL:oon. Ehkäpä sinunkin paikkakunnallasi on paikallisyhdistys: cercle franco-finlandais tai vastaava. Ota selvää! SRYL tiedottaa ja järjestää Ranskaan ja ranskan kieleen liittyviä tapaamisia. Liity kannattajajäseneksi, ja saat monipuolisen jäsenkirjeen.

SRYL jakaa myös stipendejä oppilaille ja opiskelijoille. Tarkkaile ilmoittelua keväällä. Kotisivut suomi-ranska.com sisältävät myös tietoja paikallisyhdistysten toiminnasta eri puolilla Suomea.

YHTEYDENOTTOPYYNTÖJÄ

Yhdistykselle tulee yhteydenottoja Suomesta kiinnostuneilta ranskalaisilta kouluilta. He ovat kiinnostuneita Erasmus+yhteistyöstä.

Tässä aiheena mm. poikien ja tyttöjen välinen tasa-arvo; sopii myös englanniksi, jos lukiossasi on aiheesta kiinnostuneita englannin taitajia: Our school, Simone Veil High school, earned the ‘Equality between girls and boys’ label – level 1 – in 2022–2023. Mrs Fillon, an ESL/English and me, a Social and Economics teachers, would like, within the scope of the school European section, to start this partnership with a school on the topic of equality between boys and girls. Plus, our school has applied to the Erasmus accreditation which requires us to set up mobility and exchange projects. If you are interested

33

in this project, we would be delighted to exchange with you about it. Thank you for considering our proposal. We are looking forward to hearing from you soon.

Best regards, Agnes Fillon, ESL/ English teacher Nicole Duvert, Social and Economics teacher, duvert.nicole@orange.fr Lycée Simone Veil, Valbonne, France Bonjour, enseignantes dans un lycée général et professionnel du nord-est de la France (Rethel, académie de Reims), nous aimerions découvrir le système éducatif finlandais et pouvoir échanger sur nos pratiques respectives. C’est pourquoi, nous sommes à la recherche d’un établissement qui pourrait nous accueillir une semaine en jobshadowing, dans le cadre des mobilités ERASMUS pour les enseignants. Avez-vous des contacts avec des lycées finlandais susceptibles d’être intéressés par cette expérience ? Nous pouvons également accueillir les collègues finlandais en France.

Bien cordialement.

Corinne Dumont-Pinguet, enseignante en français/allemand, cdumontverlaine@gmail.com Kathy Rampont, enseignante en économie/vente

RANSKANMAIKAT VIESTII / FRANSKLÄRARNA INFORMERAR

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: Tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa. Instagramista löydät myös muutaman vuoden takaisen 10 kohdan listan siitä, miksi kannattaa olla yhdistyksen jäsen. Kyllä 19 eurolle saa vastinetta!

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.heikkala@suomenruotsinopettajat.fi Toimisto Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 050 412 2599 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi

TEMPUS 2 / 2024

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään uusille jäsenille sekä mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman erillistä pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi.

Huom. Yo-pisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla.

www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Mikäli olet liittynyt SRO:n jäseneksi mutta et saa sähköpostiviestejämme, otathan yhteyttä toimistoon.

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2023

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

Koepaketti sisältää preliminäärikokeet A- ja B1-tasoihin kuunteluineen ja videoineen, rakenneharjoituksia, luetunymmärtämisiä sekä harjoituksia suulliseen kokeeseen. Koepaketin hinta 150 euroa. Tuote toimitetaan tilaajan sähköpostiin. Tilauslomake kotisivuillamme.

KEVÄÄN 2024 KILPAILUT

Kirjoituskilpailu peruskoulun 9.-luokkalaisille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) sekä 6. ja 9. luokkien kielikylpyoppilaille helmi-maaliskuussa.

Kirjoituskilpailu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) helmi-maaliskuussa.

KESÄKURSSIT

Skånen kesäkurssi järjestetään 3.7.6.2024. Ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät kotisivuiltamme. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 15.4.

Hanasaaren kesäkurssi järjestetään 31.7.-1.8.2024. Ohjelma ja ilmoittautumislomake julkaistaan kotisivuillamme kevään aikana.

34

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille.

Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja.

Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

SVEITSIN YSTÄVÄT SUOMESSA RY:N KILPAILU

Sveitsin Ystävät Suomessa ry järjestää kilpailun 5.- ja 8.-luokkalaisille saksan kielen lukijoille. Tehtävät lähetetään 28.4. mennessä yhdistykselle. Lisätietoa uutiskirjeessä. Ota yhteyttä, jos et saanut uutiskirjettä: info@suomensaksanopettajat.fi.

VUOSIKOKOUS – ÅRSMÖTE – JAHRESVERSAMMLUNG

Die Jahresversammlung des Verbands findet am Montag, dem 13.5.2024 online statt. Im Zusammenhang mit der Versammlung wird es außerdem einen virtuellen Besuch von Ulrike Eichstädt, der Leiterin Spracharbeit des GoetheInstituts Finnland geben. Ulrike wird uns die neuesten Materialen, Angebote und Fortbildungen des GI vorstellen. Weitere Infos teilen wir über den Newsletter. Sollte der Newsletter nicht angekommen sein, bitte Kontakt zum Sekretariat aufnehmen: info@suomensaksanopettajat.fi

SUKOL mit einem Workshop dabei.

Thema: Neues aus Österreich für Jugendliche (Sabine Grasz & Sophie Aigelsreiter, Oulun yliopisto). Beschreibung: Was interessiert Jugendliche und (ältere) Kinder in Österreich?

Welche Musik hören sie, welche Medien nutzen sie, was lesen sie und wie sprechen sie? Was erwarten sie von ihrer Zukunft? Unterscheiden sie sich von den Jugendlichen in den anderen deutschsprachigen Ländern und in Finnland? Mit diesen und einigen ähnlichen Themen wollen wir uns im Workshop beschäftigen. Wir werden aktuelle Trends und Personen vorstellen, uns das Jugendwort des Jahres und Beispiele für die Jugendsprache ansehen. Außerdem werden wir Vorschläge machen und gemeinsam diskutieren, wie man diese Themen im Unterricht behandeln kann.

Anmeldung bis spätestens 4.4. über SUKOL. Weitere Infos auf der Webseite von SUKOL.

SUKOL myy verkkosivuilla Kieliä?

– Kyllä! -tuotteita.

UUTUUSTUOTTEEMME tuubihuivi on saatavilla turkoosina tai mustana.

ANNA lahjaksi tai käytä itse vaikkapa kielivalintatilaisuudessa!

HINTA on 10 euroa / kpl + toimituskulut.

TILAUKSET osoitteesta: https://sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet/ muut-tuotteet/

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com www.suomenvenajanopettajat.fi

Ennakkotietona jäsenille: SVO järjestää kesäretken Riikaan. Kesäseminaarin mahdollinen ajankohta kesäkuun ensimmäisenä tai toisena viikkona. Ajankohdaksi ehdotettu 9.–16.6. Seminaarin ajankohdasta tiedotetaan sähköpostitse heti, kun se tarkentuu. Ohjelmassa opetusta, kulttuuriohjelmaa, tutustumista Latvian historiaan, kulttuuriin ja nykypäivään.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään lauantaina 27.4. Munkkiniemen kirjastossa kello 14. Kello 15 syödään omakustanteinen lounas georgialaisessa ravintolassa (Ravintola Lia). Lämpimästi tervetuloa! Ilmoittautuminen suoraan sihteerille viimeistään torstaina 25.4. kello 18 mennessä.

Korimo-stipendiä voi hakea maalishuhtikuun vaiheessa. Asiasta tiedotetaan lähempänä ajankohtaa. Korimo-stipendejä jaetaan 2 x 50 e oppilaalle ja 2 x 100 e opiskelijalle.

Yhdistyksen vanhempia oppimateriaaleja myynnissä edelleen, hinta 25 e.

SUOMEN SAKSANOPETTAJAT RY MIT DABEI BEI DEN FORTBILDUNGSTAGEN VON SUKOL IN OULU Auch in diesem Jahr ist der Verband wieder bei den Fortbildungstagen von

35

Toripoliisi toivottaa kieltenopettajat tervetulleiksi Ouluun 19.–20.4.2024 SUKOLin valtakunnalliset koulutuspäivät järjestetään tänä vuonna Oulussa. LUKKI-verkosto tukee pitkämatkalaisten majoituksia.

Lauantain koulutuspäivä on VESO-kelpoinen. Koulutuksen lisäksi tarjolla on tilaisuus mukavaan yhdessäoloon ja verkostoitumiseen kollegojen kesken!

Kuva: Sanna Krook / Oulun kaupunki

Lue lisää ja lähde mukaan: • sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/ • bit.ly/Oulu2024