Laatukriteerit opetuksen tueksi

Eri alojen AMK-opetuksen tasalaatuisuuden turvaamiseksi on laadittu kielten ja viestinnän opetukseen laatukriteeristö.

TEKSTI TARMO AHVENAINEN JA ARIA KANERVA KUVA KIRSI MACKENZIE

Laatukriteeristö on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen laadun kehittämisen työkaluksi. Kriteerejä suositellaan käytettävän opetuksen kehittämisessä ja opetussuunnitelmatyössä, ja niiden suunnittelussa on ennakoitu tulevaisuuden osaamistarpeita. Ammattikorkeakoulut voivat kantaa oman kortensa kekoon Suomen kielivarannon kasvattamiseksi hyvin organisoidulla kielten ja viestinnän opetuksella, suunnitelmallisella opiskelijan opintopolulla ja laadukkaalla opetuksella ja ohjauksella.

Käsitykset kielestä ja kielen oppimisesta näkyvät laatukriteereissä. Viime aikoina suuntauksena on ollut funktionaalisempi näkemys aiempaan formalistiseen suuntaukseen verrattuna. Myös monikielisyysajattelu, arvioinnin monimuotoisuus ja erilaiset funktiot on otettu huomioon kriteereitä laadittaessa.

Uusien sukupolvien käsitys oppimisesta ja opiskelusta haastaa opetuksen tarjoajat. Kieltenopetuksen tulisi olla helposti saavutettavaa ja motivoivaa. Oppimisen tavat ovat merkittävästi muuttuneet verkko- ja digiopetuksen myötä. Laadukkaan ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen tulisi asiantuntijan kieli- ja viestintätaitojen lisäksi kehittää opiskelijan geneerisiä taitoja sekä jatkuvan oppimisen ja tulevaisuuden osaamisen avaintaitoja. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää rakentavaan vuorovaikutukseen, eettisyyteen sekä kulttuurienvälisyyteen ja kansalaisuuteen liittyviin taitoihin.

Laaja yhteistyö

Laatukriteerit on laadittu valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen opettajien kielten ja viestinnän opetuksen asiantuntijatiimissä. Kauden 2018– 2021 teemaksi asiantuntijatiimi valitsi opetuksen laadun, ja sen konkretisoimiseksi laadittiin laatukriteerit. Tiimi perehtyi tulevaisuuden työelämän osaamista, oppimista, kieli- ja viestintätaitoa ja arviointia käsittelevään kirjallisuuteen, joka on luetteloitu kriteeristön loppuun (https://kivifoorumi.files.wordpress.com/2021/01/ammattikorkeakoulujen-kielten-ja-viestinnan-opetuksen-laatukriteerit-26.1.2021.pdf). Työn pohjalta tiimi laati ehdotuksen alustaviksi kriteereiksi. Yhtenä kriteeristön muodon esikuvana käytettiin eAMKin verkkototeutusten laatukriteereitä.

Ensimmäistä kriteeristön versiota muokattiin vuosina 2019 ja 2020 ammattikorkeakoulujen kielten vastuuopettajakokouksessa, joka on kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteistyöfoorumi. Kesällä 2020 kriteeristö oli laajalla webropol-lausuntokierroksella yliopistojen kielitaidon ja arvioinnin asiantuntijoilla, ammattikorkeakoulujen kieltenopettajilla, ammattikorkeakoulujen laatuasiantuntijoilla sekä työmarkkina- ja opiskelijajärjestöillä. Yli 70 tahoa antoi palautetta kriteereistä. Saamansa palautteen perusteella asiantuntijatiimi muokkasi lopullisen kriteeristön, joka julkaistiin 29.1.2021 vastuuopettajakokouksessa.

Kriteerit opettajan työkaluna Laatukriteerit on jaettu kolmeen osaan: 1. Opiskelijan opintopolku kielten ja viestinnän opinnoissa 2. Opetus ja ohjaus erilaisissa oppimisympäristöissä 3. Kielten ja viestinnän opetuksen organisointi ja käytännön järjestelyt ammattikorkeakoulussa.

Näistä ensimmäinen osa tukee erityisesti kokonaisten tutkintojen opetussuunnitelmatyötä ja oppimisen ohjaamisen järjestelyjä ja kolmas osa kielten ja viestinnän opetuksen ottamista huomioon organisaatiomuutoksissa. Toinen osa on nimenomaan yksittäisen kieltenopettajan työkalu.

Opintojakson toteutustavan kehittämistä pohtiessaan opettaja tai tiimi voi käyttää toisen osan kriteereitä, jotka on jaoteltu neljään osaan: tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit; toteuttaminen; arviointi; opintojakson toteutustavan kehittäminen. Kriteerit eivät anna yksiselitteisiä ohjeita siihen, miten opetus tulee toteuttaa, mutta ne ohjaavat ottamaan huomioon laadun kannalta tärkeitä seikkoja. Jokaisen kriteerin toteutumista opettaja arvioi samalla asteikolla: kyllä–enimmäkseen–osittain–ei.

Esimerkiksi yksi kriteeri kuuluu: ”Suuri osa opintojakson tehtävistä kytkeytyy opiskeltavaan alaan ja niissä harjoitellaan alan viestintätilanteita.” Kriteeri on tarkoitettu ohjaamaan sitä, että ammattikorkeakoulussa kielten ja viestinnän aiheet ja aktiviteetit ovat vahvasti työelämälähtöisiä ja kielitaito käsitetään alakohtaiseksi. Tämä kriteeri on laadittu nimenomaan viestinnän, toisen kotimaisen kielen ja englannin kielen näkökulmasta; valinnaisten kielten kursseilla ei alakohtaisuutta useinkaan voi toteuttaa, eikä se alkeisvaiheessa ole olennaista. Kriteeri ei ota kantaa siihen, kuinka suuren osan sisällöstä on oltava alakohtaista, mutta ”suuri osa” viittaa siihen, ettei alakohtaisuus ole marginaalinen asia.

”Opintojakson päättöarviointi kuvaa luotettavasti opiskelijan osaamisen tasoa ja kohtelee eri toteutustapojen opiskelijoita yhdenveroisesti” -kriteeri puolestaan ohjaa opettajaa pohtimaan, miten hän ottaa huomioon yhdenmukaisuuden ja tasapuolisuuden arvioidessaan verkko- ja lähitoteutuksia. Yksi kriteeri alkaa ”Opettaja kehittää opintojakson toteutustapaa …” ja luettelee sen jälkeen erilaisia tapoja ja yhteistyötahoja, joiden kanssa opettaja kehittämistyötä toteuttaa.

Avuksi, ei taakaksi

Jotkut opettajat saattavat ensikuulemalta kokea laatukriteeristön lisäpainoksi entiseen kivirekeen, koska he työskentelevät erilaisten vaatimusten ristipaineessa ja työn tekemisen resurssit ovat niukat. Monilla ammattikorkeakouluilla on myös omia opetuksen laatutyökalujaan ja -määritelmiään. Lisäksi verkko-opetusta kehitetään eAMKin verkkototeutusten laatukriteerien avulla.

Nyt luotu laatukriteeristö on niiden rinnalle luotu työkalu, ja se on ainoa, jossa lähtökohtaisesti on otettu huomioon kielten ja viestinnän opetuksen erityisluonne. Kriteeristön tavoitteena ei ole lisätä opettaja tuskaa vaan helpottaa sitä. Ajatuksena ei ole, että opettaja ryhtyisi perkaamaan jokaista opintojaksoaan koko kriteeristön leveydellä. On mahdollista edetä pienin askelin, yksi tai kaksi kriteeriä ja yksi opintojakso kerrallaan. Taloakin voi remontoida nurkka kerrallaan sieltä, missä remonttia eniten tarvitaan.

Asiantuntijatiimi järjestää kriteerien soveltamistyöpajoja. Ensimmäinen opettajille suunnattu verkkotyöpaja järjestetään 7.5. ja opetuksen suunnittelijoille suunnattu työpaja 18.5. Tämän lisäksi jotkin ammattikorkeakoulut ovat suunnitelleet omia koulutustilaisuuksiaan ja työpajojaan laatukriteerien tiimoilta.

MIKSI KRITEERIT?

Ammattikorkeakouluilla on opintojen sisältöjen suunnittelussa suuri autonomia, eikä esimerkiksi mitään opetussuunnitelman perusteita ole. Lainsäädäntö ohjaa kieliopintoja hyvin yleisluontoisella tasolla. Tässä hyvin heterogeenisessa maisemassa ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien oppilaitosrajat ylittävällä yhteistyöllä on ollut suuri merkitys.

AMK-kieltenopettajien omaehtoinen yhteistyö on lähes yhtä vanha kuin ammattikorkeakouluinstituutio. Kielikohtaisten verkostojen lisänä on kaksi pysyvää yhteistyöelintä: vastuuopettajaverkosto, jossa kaikki ammattikorkeakoulut ovat edustettuina, ja vastuuopettajaverkoston työtä koordinoiva asiantuntijatiimi. Asiantuntijatiimi on pysyvä kollegiaalinen yhteistyöelin, joka koostuu kahdeksasta kolmivuotiskaudeksi valitusta kokeneesta kielten ja viestinnän opettajasta, jotka edustavat mahdollisimman laajasti pedagogista asiantuntemusta sekä ammattikorkeakoulujen kieltenopetuksen verkostoja.

Jo aiemmin vastuuopettajaverkosto ja asiantuntijatiimi ovat koonneet kieltenopetuksen yhteiseksi tueksi käytäntösuositukset, jotka ovat kokoelma lainsäädäntöä, viranomaiskannanottoja ja kentällä hyväksi koettuja käytäntöjä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle -tiekartassa (2019) avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen lähtökohtaisesti edellyttävät oppilaitosten välistä yhteistyötä. Yhteisten raamien asettaminen oppimisen laadun varmistamiseksi on koettu entistä ajankohtaisemmaksi. Erityisesti sellaisissa ammattikorkeakouluissa, joissa ei ole keskitettyä kieltenopetusta, opettajien tarve vertaistuelle on suuri. Siksi suositusten lisäksi koettiin tarpeelliseksi tehdä konkreettisempi laatutyökalu, joka on osoitteessa https://kivifoorumi.files.wordpress.com/2021/01/ ammattikorkeakoulujen-kielten-ja-viestinnan-opetuksen-laatukriteerit-26.1.2021.pdf.

Kirjoittajat

Tarmo Ahvenainen ja Aria Kanerva kuuluvat 2018–2021 Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän asiantuntijatiimiin, jonka puheenjohtaja Ahvenainen on. Ahvenainen työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kielten yliopettajana ja Kanerva LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisessä kielikeskuksessa englannin kielen ja viestinnän lehtorina, projektipäällikkönä ja TKI-koordinaattorina.