Tempus 4/2022

4 / 2022

Kansainväliset hankkeet lisäävät kulttuurintuntemusta ja kieliosaamista monin tavoin

Monikielisyyttä: Hackathon, Vänskolprojekt, Erasmuskooperation

Valtakunnallinen koe sähköistyy – millaisesta satsauksesta on kyse ja mitä se vaatii?

4 / 2022 3

Pääkirjoitus Tuliko nyt hyvä?

4

Ajankohtaista

6

Missä viivyt, digitaalinen valtakunnallinen koe?

Sähköistämisprojekti etenee

8

Kielitaitoa kaikille?

Paneelikeskustelussa pohdittiin kielten asemaa

10

Me as a European Hanke lähetti lukiolaisia maailmalle

13

Englannin taitoja arvioitiin keskellä koronaa Yhdeksäsluokkalaisilla on tyydyttävä kielitaito

14

”Opiskelkaa kieliä!”

Eurooppa-asiantuntijoiden viesti lukiolaisille

16

Mentorointi tuo konkarit ja aloittavat opettajat yhteen Opettajat tekevät työtä monissa todellisuuksissa

19

Monikielisyydestä pohjoismaisin ja ranskalaisin voimin Kuulumisia Hackathon-tapahtumasta

20

Vänskolverksamhet stärker Finlands tvåspråkighet Ystävyyskoulutoiminta vahvistaa Suomen kaksikielisyyttä

22

Koulutusta ääntämisestä draamaan Esimerkkejä SUKOLin koulutuspäivän teemapajoista

26

Kasvun asennetta ja Kieli tarttuu leikiten Arvioita kahdesta viime vuonna ilmestyneestä kirjasta

28

Erasmuskooperation und neue Formate durch Corona Neues im Eigenen und Eigenes im Neuen entdecken

31

Kieliyhdistysten tiedotuksia

SUKOLin entinen puheenjohtaja Kari Jukarainen oli yksi asiantuntijoista paneelikeskustelussa s. 8

Kalevan lukion Erasmus+-hanke vei osallistujat Brysseliin s. 14

Mentorit ja aktorit ansaitsevat ruusuja hyvästä yhteistyöstä s. 16

2

TEMPUS 4 / 2022

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

UUSI ULKOASU TEMPUS on uudistunut. SUKOLin hallitus päätti ulkoasu-uudistuksesta jo yli vuosi sitten, ja nyt se oli mahdollista toteuttaa. Lehti ilmestyy hieman harvemmin kuin ennen, mutta tavoitteena on tiivistää sisältöä siten, että jäsenet saavat edelleen yhtä paljon vastinetta jäsenmaksulleen. Palautetta lehdestä voi lähettää toimitussihteeri/toiminnanjohtaja Anna Halmeelle, anna.halme@ sukol.fi, p. 040 487 3604.

12

M A R R A SK U U TA järjestetään SUKOLin liittokokous, jonka esityslistalla on sääntömääräisten toimintaa ja taloutta koskevien päätösten lisäksi ainakin kaksi merkittävää asiaa: liiton strategian hyväksyminen ja puheenjohtajan valinta.

ONKO kollegasi jo SUKOLin jäsen? Sinä saat lahjan, kun kollegasi liittyy SUKOLiin. Lisätietoa: www.sukol.fi/kollega (sivun avautuminen vaatii kirjautumisen jäsentunnuksilla).

SUKOL OTTAA KANTAA VIIME lukuvuoden aikana SUKOL otti voimakkaasti kantaa muun muassa toisen kotimaisen kielen opiskelun puolesta. Budjettiriihestä saimme hyviä uutisia: maan hallitus on päättänyt lisätä 1 vuosiviikkotunnin B1-kieltä perusopetuksen kieliohjelmaan. Tämä ei ole mistään muusta aineesta pois, vaan tuntijakoon lisätään yksi tunti.

TULIKO NYT HYVÄ?

VIIME kevättä käytiin opetusalalla pitkälti sopimuksettomassa tilassa. Moni varmaan pohti, tuliko nyt hyvä työehtosopimus – vai parempi heikoista vaihtoehdoista. Kunnallisen ja yksityisen opetusalan erot korostuivat muussakin kuin siinä, että kunta-alan virka- ja työehtosopimuksessa toteutui useita OAJ:n pitkäaikaisia tavoitteita kuten monivuotinen palkkaohjelma. Palkankorotusten taso ja laaja perhevapaa ratkaisivat lopulta yksityisen opetusalan työehtosopimusten syntymisen.

Opettajan ammatin vetovoima on perustunut pitkälti muuhun kuin palkkaan ja työehtosopimussisältöihin. Alalle on tullut korkeasti koulutettuja ja motivoituneita asiantuntijoita, ja virkoihin ja toimiin on ollut kilpailua. Viime vuosina opettajankoulutuksiin hakeutuvien määrä on ollut laskussa, ja moni opetusalalla aloittanut tai pidemmän työuran tehnyt on harkinnut alan vaihtoa.

Erityisen suuri puute on varhaiskasvatuksen opettajista. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen ehdotti STT:n haastattelussa varhaiskasvatuslain muuttamista niin, että päiväkoteihin ja esiopetukseen voisi helpommin palkata ammattikorkeakoulutuksen saanutta henkilökuntaa. Honkonen perusteli ehdotustaan päiväkotien henkilöstöpulan helpottamisella. Vastaavaa kelpoisuuksien väljentämistä on osin jo toteutettu alakoulun vieraitten kielten opetuksessa, sikäli että vieraan kielen opetusta voi antaa henkilö, jonka opinnoissa ei ole opettettavan kielen opintoja. Tämä on väärä suunta.

Opetusalan vetovoimaa ei ratkaista vain palkkapolitiikalla vaan arvostamalla asiantuntijuutta ja luomalla opettajuutta tukeva, kaikille turvallinen toimintaympäristö.

BLEV DET BRA NU? UNDERVISNINGSSEKTORN befann sig i våras mestadels i ett avtalslöst tillstånd.

Det var säkert många som funderade om vi uppnådde ett bra kollektivavtal – eller det bättre av dåliga alternativ. Skillnaderna mellan den kommunala och privata undervisningssektorn accentuerades också i andra avseenden än att man i tjänste- och kollektivavtalet uppnådde flera av OAJ:s långsiktiga mål, såsom ett mångårigt löneprogram. Lönehöjningarnas nivå och den omfattande familjeledigheten avgjorde att man till slut kunde uppnå kollektivavtal för den privata undervisningssektorn.

Dragningskraften för läraryrket har i hög grad byggt på annat än lönen och innehållet i kollektivavtalen. Branschen har haft ett inflöde av högt utbildade och motiverade sakkunniga, och det har varit konkurrens om tjänster och befattningar. Antalet sökande till lärarutbildning har avtagit under de senaste åren, och många som börjat eller redan gjort en längre karriär inom undervisningssektorn har övervägt att byta bransch.

Allra störst är bristen på lärare inom småbarnspedagogiken. Forsknings- och kulturminister Petri Honkonen föreslog i en intervju med FNB att lagen om småbarnspedagogik ändras så att man underlättar daghemmens och förskoleundervisningens möjlligheter att anställa personal med yrkeshögskoleutbildning. Honkonen motiverade sitt förslag med att man då kunde underlätta personalbristen på daghem. En motsvarande uppluckring av behörigheterna har delvis redan skett i undervisningen av främmande språk i grundskolan. Där kan undervisning i främmande språk ges av en person, vars studier inte omfattar språkstudier. Det är fel riktning. Undervisningssektorns attraktionskraft avgörs inte enbart med lönepolitik utan genom att respektera sakkunskap och skapa en för alla trygg arbetsmiljö, som stöder lärandet.

Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

3

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

JÄSENASIOITA SINÄ saat lahjan, kun kollegasi liittyy SUKOLiin. Täytettävä kollegalomake on jäsensivuilla osoitteessa www.sukol.fi/ kollega (sivun avautuminen vaatii kirjautumista). Lahjaksi saat joko 50 % alennuksen SUKOLin jäsenmaksusta 2023 (ei koske kieliyhdistysten maksuja) tai 50 % alennuksen valitsemasi SUKOLin koulutuksen osallistumismaksusta vuonna 2023.

Jos kirjautumisessa on ongelmia tai haluat hoitaa jäsenasioita, ota yhteyttä jäsensihteeriin: tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

Nimen, osoitteen ja kouluasteen voit itse päivittää jäsensivujen ”Omat tiedot” -sivulla osoitteessa sukol.fi/omat_tiedot (sivun avautuminen vaatii kirjautumista).

Jos haluat päivittää tietojasi, paina ensin ”Muuta”-painiketta. Tietojen päivittämisen jälkeen muista painaa ”Tallenna”.

Kannattaa tarkistaa, että jäsentietosi ovat ajan tasalla!

22

HUHTIKUUTA kieltenopettajat kokoontuvat Ta m p e r e e l l e SUKOLin koulutuspäiville.

Perjantaina 22.4.2023 on vapaamuotoisempaa ohjelmaa niille, jotka haluavat saapua kaupunkiin hyvissä ajoin. Varsinainen koulutuspäivä järjestetään lauantaina 23.4.2023. Tarjolla on kaikille sopivia luentoja ja kohdennettua ohjelmaa eri asteille ja eri kieliin. Seuraa ilmoittelua SUKOLin kanavilla, erityisesti Koulutuskalenterissa osoittessa sukol.fi/ koulutus. Tervetuloa Tampereelle – mukava nähdä pitkästä aikaa kasvokkain!

12.10.

AMMATILLISEN toisen asteen opettaja, ilmoittaudu nopeasti, niin ehdit vielä mukaan toiseen YTO-koulutukseen!

Lisätietoja viereiseltä sivulta.

MATERIAALIA TILATTAVISSA KIELIYHDISTYSTEN materiaalipaketit sisältävät monipuolisia koe- ja harjoitustehtäviä eri tasoille. Paketit tilataan SUKOLista tai kieliyhdistyksiltä. Katso lisätietoja tämän lehden sivulta 30 ja SUKOLin jäsensivuilta osoitteesta www. sukol.fi/oppimateriaalipaketit (sivun avautuminen edellyttää kirjautumista jäsensivuille).

Sarjakuva AINO SUTINEN

4 / 2022

YTO-KOULUTUKSIA JA HYVINVOINTIKOULUTUSTA AMMATILLISEN toisen asteen YTO-aineiden opettajien ensimmäinen etäkoulutus on pidetty 29.9., mutta 12.10. klo 17–19.30 pidettävään koulutukseen ehtii vielä. Kouluttajana toimivat Anne Siltanen Koulutuskeskus Salpauksesta ja Anna-Leena Haapala Sasky Koulutuskuntayhtymästä. Koulutuksessa annetaan vinkkejä ja linkkejä opetuksen sisältöihin, materiaaleihin ja alakohtaisuuteen. Lisäksi käsitellään opettajan työnkuvaa ja paneudutaan työssäjaksamiseen kieltenopettajan hektisessä ammatissa.

Soveltava ja käytännöllinen koulutus sopii hyvin kaikille.

Syksyn kolmas teemakoulutus järjestetään 10.11. aiheesta ”Työnilon ja hyvän olon etsintää”. Koulutuksesta saa harjoitteita ja materiaalia oman jaksamisen ja oppilaiden mielen hyvinvoinnin teemoista.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Koulutuskalenterissa: sukol.fi/koulutus.

TARKISTA SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI SÄHKÖPOSTITSE lähetetään SUKOLin kuukausittaiset jäsenkirjeet ja muuta tärkeää postia. Jäsenmaksulaskutus uudistuu, ja suunnitteilla on myös laskujen lähettäminen sähköpostitse entisen kirjepostin sijaan. Tarkista osoitteesi ajantasaisuus jäsensivujen ”Omat tiedot” -sivulta (sukol.fi/omat_tiedot) tai jäsensihteeri Tiinalta. Erityisesti monella käytössä olevassa Gmailissa kannattaa tarkkailla myös roskapostikansiota. Jos kaipaat neuvoja Gmailin roskapostisuodattimien muokkaamiseen, voit kysyä niitäkin SUKOLin toimistosta Tiinalta, tiina.eraheimo@sukol.fi.

HUOM!

MERKITSE kalenteriin 9. luokan valtakunnallisten kokeiden suosituspäivät: • ti 4.4.2023 A-englanti • to 13.4.2023 A- ja B-ruotsi • ke 19.4.2023 A-ranska ja A-saksa • to 25.4.2023 B-ranska, B-saksa ja B-espanja LISÄTIETOJA: sukol.fi/valtakunnalliset

MUUTOKSIA SUKOLIN TOIMISTOLLA TOIMINNANJOHTAJAN lisäksi myös projekti- ja koulutussihteeri on vaihtunut. Uutena toiminnanjohtajana aloitti Anna Halme toukokuussa, ja projekti- ja koulutussihteeri Jenna Latvala-Suominen on aloittanut elokuussa. Anna on jo pidempään toiminut SUKOLissa; hänen aiempi pestinsä oli tiedotus- ja toimitussihteerin työ.

Jenna on taustaltaan kieltenopettaja, ja hänellä on kokemusta opettajantyön lisäksi hanketyöstä ja projektin johtamisesta. Toimiston henkilökunnan esittely on osoitteessa sukol.fi/yhteystiedot.

www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE Anna Halme p. 040 487 3604, anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUS­ NEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Sotkamo, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 57. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 2814-5402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA Elina Manninen / Scanstockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2021–2024 Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.m.primietta@opetus.espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail. com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 1 /1 takakansi 2 549 € 1 / 1 etu- tai takasisäkansi 2 430 € 1 / 1 sisäsivu 2 285 € 1 / 2 leveä palsta 1 675 € 1 / 2 vaaka 1 432 € 1 / 2 kapea palsta 610 €

VALTAKUNNALLINEN KOE

Missä viivyt, digitaalinen valtakunnallinen koe?

Sukol-Palvelun kielten valtakunnallisten kokeiden sähköistämisprojekti etenee. Järjestelmää ja sen kapasiteettia testataan tänä lukuvuonna.

Teksti MINNA NÄRVÄ kuva AINO SUTINEN

S

UKOLin valtakunnalliset 9. luokan kokeet kirvoittavat keskustelua niin opettajien Facebook-ryhmissä kuin kasvokkain kohtaamisissa. Joko koe on aivan liian helppo tai liian vaikea, tai sen arvostelu on liian tiukkaa tai liian löysää. Joidenkin mielestä nykymuotoinen koe on liian kallis vuosittain hankittavaksi. SUKOLin kannalta surullista on se, että vuosittain palautelomakkeita kokeesta palautetaan liittoon todella vähän, joten emme saa opettajilta kokeesta arvokasta palautetta, jonka avulla pystyisimme koetta kehittämään.

Kokeen arvostelussa voi käyttää kokeen mukana tulevaa SUKOLin taulukkoa tai sanallista arvostelua – mutta ei ole pakko. SUKOLin vertailuun otetaan mukaan vain oppilaiden saamat yhteispisteet, kun taas arvosanat opettaja voi antaa aivan oman mielensä mukaan. SUKOLissa toivomme kuitenkin, että heikoimpien oppilaiden kohdalla arvostelu olisi inhimillistä ja hekin pääsisivät kokeesta läpi. Opettajan tulee muistaa, että koe pohjautuu koko oppimäärään eikä mihinkään tiettyyn rajattuun koealueeseen, joten se on yleensä haastavampi kuin normaali kurssikoe.

Kyselymme perusteella moni opettaja käyttää koetta ”vain korottavana” päättöarvosanan antamisessa. On selvää, ettei yksi yksittäinen koe voi kaataa koko päättöarvosanaa, joka perustuu niin paljon muuhunkin. Kannustaisimme kuitenkin opettajia rohkeasti siihen, että valtakunnallisella kokeella on merkitystä arvioinnissa, sillä sen antama tieto oppilaan osaamisesta on erilaista kuin kurssikokeen, johon oppilas on voinut opetella asiat ulkoa. Useat opettajat haluavat nähdä, miten oppilas pärjää kokeessa, johon ei oikeastaan voi valmistautua, ja osaavat suhteuttaa tämän kokeen tuloksen arvosanaa antaessaan.

Mistä kokeen hinta muodostuu?

SUKOLin valtakunnallisia 9. luokan kokeita laaditaan eri kieliin ja oppimääriin. Kunkin kokeen laatii vapaaehtoisista opettajista koostuva työpari. Työparille maksetaan sisällön laadinnasta palkkio, ja työ tapahtuu pääosin kesällä. Työpari on tutustunut kielensä päättöarvioinnin perusteisiin ja laatii kokeen, jonka tehtävissä on erottelevuutta päättöarvioinnin perusteiden kriteerien mukaisesti. On selvää, ettei tähän 60 minuutin kokeeseen voi sisällyttää kaikkia päättöarvioinnin perusteisiin liittyviä tavoitteita. Koe keskittyy tekstien tulkin-

6

TEMPUS 4 / 2022

ta- ja tuottamistaitoihin sekä viestintään ja kulttuuriin liittyviin tavoitteisiin.

Työparin palkkion lisäksi nykykokeen hintaan vaikuttaa eniten kokeessa oleva videokuuntelu. Videoissa esiintyvien natiivinäyttelijöiden palkkaus ja videon kuvaus ja editointi on kallista puuhaa.

Tällä hetkellä ollaan niin pitkällä, että syksyllä testaamme pienimuotoisesti yhdessä koulussa vanhan kokeen avulla, onko yhteistyökumppanimme järjestelmä sovelias kokeemme alustaksi.

Tämä ei kuitenkaan ole mitään verrattuna jo pitkään suunnitelmissa olleeseen kokeen sähköistämiseen. Sähköisen oman koealustan tekeminen maksaa kuusinumeroisen summan, johon tulevat päälle vuosittaiset ”huoltokustannukset”.

Onneksi on löytynyt myös muita vaihtoehtoja. Tällä hetkellä selvitetään yhteistyökuviota, jossa on mahdollisuus päästä mukaan jo olemassa olevaan koealustaan, mutta myös tässä mallissa vuosittainen kulu Sukol-Palvelu Oy:lle tulee nousemaan useisiin kymmeniin tuhansiin. Tämä tarkoittaa sitä, että on turvauduttava lainarahaan. On selvää, että kokeen sähköistyessä hintaa on pakko hieman nostaa ja mitä todennäköisimmin hinnoittelutapaa muuttaa. Tästä ei päätä Sukol-Palvelu yksin, vaan tulevalla yhteistyökumppanilla saattaa olla tähän liittyviä vaatimuksia.

Sähköistämisen haasteet Valtakunnallisen kokeen sähköistämistä toivoo Sukol-Palvelu Oy:n teettämän kyselyn mukaan noin puolet vastanneista opettajista. Toinen puoli vastaajista oli tyytyväinen nykyiseen paperiversioon. Suurimmat opettajien huolenaiheet sähköistämisen suhteen liittyivät koneiden riittävyyteen kouluissa sekä oppilaiden mahdollisuuteen toimia vilpillisesti koetta suorittaessaan.

Koneiden ja koulun verkon riittävyys tulee olemaan ongelma kouluissa, joissa koetta olisi tekemässä yhtä aikaa suuri oppilasmäärä. Tämä on ratkaistavissa kokeen porrastami-

VALTAKUNNALLINEN KOE

sella, jolloin tosin on odotettavissa tilanne, että osa oppilaista tulee saamaan etukäteistietoa kysymyksistä. Tämä vahinko on kuitenkin suhteellisen pieni, eikä oppilas viime minuuteilla enää pysty kovin paljon asiaa auttamaan. Tällä hetkellä nykykoemallissa on myös mahdollista, että eri koulut järjestävät kokeen eri päivinä, jolloin ”kaverilta naapurikoulusta” on voinut saada jo tietoa kokeen sisällöstä. Haitallisinta ennakkotiedon leviäminen olisi rakenne–sanasto-tehtävässä, jossa pitää muistaa yksittäisiä sanoja tai rakenteita. Ratkaisu tähän voisi sähköisessä kokeessa olla se, että kokeeseen on laadittu kaksi täysin samanarvoista rakenne–sanasto-tehtävää, joista opettaja voi valita oppilailleen toisen. Toiselle, eri aikaan tekevälle ryhmälle voisi sitten valita toisen vaihtoehdon.

Vierustoverilta vilkuilua estetään tehokkaasti vaihtoehtojen satunnaisella sekoittamisella, joka melkein jokaisella alustalla on nykyään mahdollista.

Lukion Abitin kaltaista järjestelmää, jossa vilpin mahdollisuus on poistettu, on mahdoton järjestää ilman vastaavia varusteita Nettiniiloineen, joiden avulla rakennetaan oma verkko ja evätään pääsy Internetiin. On paljon peruskouluja, jotka toimivat lukion yhteydessä ja joista välineistö löytyy, mutta se ei voi olla 9. luokan valtakunnallisen kokeen järjestämisen edellytys. Niinpä vilpin estäminen sähköisessä kokeessa jää opettajan valvonnan varaan esimerkiksi siten, että opettaja valvoo koetilannetta luokan takana seisten. Jokainen poistuminen koealustalta katsotaan vilpin yritykseksi, ja koe keskeytetään. Vierustoverilta vilkuilua estetään tehokkaasti vaihtoehtojen satunnaisella sekoittamisella, joka melkein jokaisella alustalla on nykyään mahdollista.

Yksi opettajien esiin tuoma haaste on myös se, että vain paperikokeisiin tottunut oppilas saattaa ottaa ensimmäisen digikokeen ”pelinä” eikä panosta siihen samalla tavalla kuin perinteisiin kokeisiin. Tätä huolta helpottaa tieto siitä, että kokeen ulkomuodon ei ole tarkoitus olla mitenkään pelillinen vaan hyvinkin asiallinen ja visuaalisesti pelkistetty.

Välttämätön kehitysaskel Kokeiden sähköistämisessä on paljon haasteita, ja investointi on mittava. Se on kuitenkin kehitysaskel, joka on ennemmin tai myöhemmin otettava. Selvitystyö on tehtävä huolellisesti ja eri vaihtoehtojen kannattavuus punnittava tarkkaan. Sukol-Palvelu Oy:n hallitus koostuu luottamushenkilöistä, jotka oman työnsä ohella yrittävät yhdessä toimiston henkilökunnan avulla kasata tarvittavat tiedot päätöksen pohjaksi. Tällä hetkellä ollaan niin pitkällä, että syksyllä testaamme pienimuotoisesti yhdessä koulussa vanhan kokeen avulla, onko yhteistyökumppanimme järjestelmä sovelias kokeemme alustaksi. Ensi keväänä valtakunnalliset kokeet ovat vielä tutut paperikokeet, mutta jos käy hyvin, voidaan kenties jotakin koetta jo myydä sähköisenä pilottiversiona osalle kouluista.

Haluan kiittää kaikkia vapaaehtoisia valtakunnallisen kokeen tekijöitämme nyt ja vuosien varrelta lämpimästi. Ilman teitä kokeita ei olisi. Kiitos myös kaikista vastauksista kyselyihimme sekä jokaisesta valtakunnallisen kokeen palautelomakkeesta, joka saapui sihteerillemme kevään aikana.

Kirjoittaja: Minna Närvä Minna Närvä on kieltenopettaja, SUKOL ry:n varapuheenjohtaja ja Sukol-Palvelu Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

7

SUKOL TOIMII

Kielitaitoa kaikille?

Paneelikeskustelussa pohdittiin kielten asemaa perusopetuksessa, toisella asteella, korkeakouluissa ja työelämässä.

Teksti ANNA HALME

K

ielitaito kuuluu kaikille. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että kaikilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet opiskella kieliä monipuolisesti. Näin todettiin SUKOLin järjestämässä paneelikeskustelussa, jossa asiantuntijoina olivat Tampereen kaupungin koordinoiva kielenopettaja, saksan ja ruotsin kielen lehtori Outi Verkama, Riihimäen lukion rehtori Kari Jukarainen, Helsingin yliopiston vararehtori, professori Hanna Snellman, Suomen lukiolaisten liiton varapuheenjohtaja Vilhelm Vähäsilta, Suomen ylioppilaskuntien liiton varapuheenjohtaja Katariina Henttonen, lehtori Anne Siltanen Koulutuskeskus Salpauksesta, elinkeinopolitiikan asiantuntjia Tuomas Ylitalo Palvelualojen työnantajat PALTAsta ja hybridiyrittäjä, toimitusjohtaja Vitali Rabotsev.

Vetäjänä toimi SUKOLin hallituksen jäsen Leena Pulli.

Perusopetus oppimisen kivijalkana Paneelin aluksi keskusteltiin perusopetuksen kielivalinnoista, niihin vaikuttamisesta ja niiden mahdollistamisesta. Outi Verkama kertoi Tampereen mallista, joka palkittiin Vuoden kielitekona 2021 (katso Tempus 5/2021). Monipuoliset kielivalinnat ovat yksi kaupungin strategisista painopisteistä. Valintoihin vaikutetaan yhdessä ja suunnitelmallisesti, ja kielitietoisuus on osana arjen toimintaa päiväkodeista asti. Pienet lapset herkistyvät ja altistuvat kotikielille ja pikku hiljaa myös vieraille kielille leikin kautta. Kielitietoisuutta herätetään niin sanotussa Kikatus-opetuksessa, jota A1-kielen varhentamisen jälkeen toteutetaan esikoulussa. Jokainen kaupungin eskarilainen pääsee tutustumaan omalla alueellaan tarjolla oleviin A1-kieliin.

Keskeistä on yhteistyö, jota tehdään sekä opettajien että koulujen kesken. Myös varhaiskasvatuksen opettajat ovat mukana yhteistyössä. ”Opettajissa ei ole kahta kastia, vaan toimimme yhdessä lasten hyväksi”, Verkama sanoi. Koulujen yhteistyön ansiosta periaatteessa jokaisella alueella tarjotaan mahdollisuus valita kaikista seitsemästä kielestä, joissa A1-opetusta on.

Ryhmäkokorajat päätetään kaupungin tasolla, joten ne ovat kaikissa koulussa samat: A1-kielen ryhmän perustamiseen tarvitaan 12 ja A2-ryhmän perustamiseen 16 oppilasta.

Kielivalintojen toteutumiseen vaikutetaan myös informaatiolla, jota perheille on tarjolla monipuolisesti. Esimerkiksi eskarilaisten vanhempien infoja on toteutettu korona-aikaankin ulkosalla. Näissä infoissa kieltenopettajat vastaavat vanhempien kysymyksiin eri kielistä ja niiden oppimisesta.

Kari Jukarainen kehui Tampereen mallia. Usein monipuoliset kielivalinnat vaativat isomman kaupungin, jossa on enemmän valitsijoita eli lapsia. Liian laaja tarjonta voi johtaa siihen,

8

TEMPUS 4 / 2022

että valintoja ei tule mihinkään kieleen, ja siksi esimerkiksi Riihimäellä tarjolla on vain A1-englantia ja A2-saksaa.

Jukaraisen mukaan Suomessa on maailman parhaat kieltenopettajat: ”Jos vain pääsemme käyttämään ammattitaitoamme, tulos on tosi hyvä.” Perusopetuksessa annetaan malli kielen oppimiseen, ja siksi ammattitaitoiset, kielipedagogiikkaan ja kulttuuriosaamiseen perehtyneet opettajat ovat tärkeitä alusta asti. Jos kielen opiskelua jatkaa lukiossa, on mahdollista saavuttaa hyvä osaamistaso. Jukarainen totesi kuitenkin, että liian usein perusopetuksen ja lukion tarjoamat tilaisuudet jätetään käyttämättä.

Jukarainen kertoi tehneensä omassa lukiossaan kyselyn kieliopintojen keskeyttämisen syistä. Kärkeen nousi työläys.

Lukiolaiset kokivat myös, että kieliopinnot eivät hyödytä jatko-opinnoissa ja että kielten opiskelu vie aikaa jatko-opintojen kannalta ”tärkeämmiltä aineilta”. Vastauksista paljastuu lyhytnäköinen hyötyajattelu, sillä kielitaidolla voi olla suurta merkitystä esimerkiksi työpaikan saamisessa.

Pitkäjänteisyyttä puuttuu Jukaraisen mielestä myös päättäjiltä. Koulutuspoliittisten päätösten seurausten selvittäminen ja arvioiminen olisi tärkeää, sillä monet kieltenopetuksen ongelmat ovat rakenteellisia. Esimerkiksi toisen kotimaisen aloittamisen venyttäminen kuudennelle luokalle ilman lisäresurssia näkyy nyt toisen asteen oppimistuloksissa. ”Mikä on tärkeämpää kuin osata kommunikoida toisen ihmisen kanssa?” Jukarainen kysyi. Tässä maailmantilanteessa kieli- ja kulttuurirajat ylittävän opetuksen merkitys korostuu.

Vaarana on, että kun kieliä ei valita tarpeeksi, tulevaisuudessa ei ole ammattitaitoisia kieli- ja kulttuuritaitojen opettajia.

Verkaman ja Jukaraisen alustusten jälkeen panelistit kävivät keskustelua, jossa nousi esiin opettajan rooli innostuksen herättämisessä. Pienillä oppilailla ja esimerkiksi aikuisilla maahanmuuttajilla suullinen kielitaito on ensisijainen, mutta kaikenikäiset oppijat hyötyvät suullistamisesta. Opiskelumahdollisuuksien keskittyminen vain suuriin kaupunkeihin on ongelma, joka lisää epätasa-arvoa. Yhteisesti todettiin, että monipuoliset kieli- ja kulttuuritaidot hyödyttävät koko yhteiskuntaa.

Hyvä paha todistusvalinta Paneelin toisessa osassa kysyttiin, ohjaako korkeakoulujen todistusvalinta lukiolaisia pois kielivalinnoista. Hanna Snellman muistutti, että kielten suosion lasku on alkanut jo ennen todistusvalintaa. Saksan kielen yo-kokeisiin osallistuvien määrä on romahtanut 2000-luvun alussa, ja se näkyy myös yliopistoon pyrkivien joukossa. Muissa harvemmin opskelluissa

SUKOL TOIMII

kielissä lasku on tasaisempaa, koska niiden opiskelijamäärät ovat aina olleet pienempiä. Snellman toi esiin, että myös opiskelijavaihto on vähentynyt. Suuressa määrin vaihtoon lähtevät vain oikeustieteen opiskelijat, jotka ovat opinnoissaan hyvin kunnianhimoisia ja arvelevat hyötyvänsä vaihdosta. Tilanne on sama kaikkialla Euroopassa siitä huolimatta, että opiskelijaliikkuvuutta koetetaan kaikin keinoin lisätä.

Snellman totesi, että todistusvalinta saattaa vähentää kieltenopiskelua entisestään mutta kriteerien vaikutuksista täytyy saada luotettavaa tietoa ennen kuin niihin tehdään muutoksia.

Hän tiivisti tilanteen sanomalla, että ongelmat on tiedostettu ja tarvittavat muutokset tehdään hallitusti ja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry on tiedottanut, että pistemallin uudistuksista päätetään vuonna 2023 ja uusi malli otetaan käyttöön vuonna 2026.

Snellman painotti, että yliopisto-opiskelu edellyttää hyvää ja laajaa kielitaitoa. Humanistisen alan tutkimusta harva pystyy tekemään, jos hallitsee vain suomea, ruotsia ja englantia.

Snellmanin mukaan kielten ja kulttuuritaitojen opettaminen on korkeatasoista ja sitä kehitetään edelleen. Yliopiston kielikeskuksessa on kasvava paine aikaan ja paikkaan sitomattomalle opetukselle: kiinnostusta kieliin on, mutta niitä toivotaan digitaalisille alustoille.

Katariina Henttonen ja Vilhelm Vähäsilta korostivat puheenvuoroissaan, että pistetyökalun korjaaminen on tärkeää. Henttonen totesi, että kielet on otettava huomioon todistusvalinnan uudistuksessa. Vähäsillan tavoitteena on, että pisteiden metsästyksen sijaan lukiolainen voi opiskella itseään kiinnostavia aineita. Hänen mielestään todistusvalinnassa hyvää on se, että yo-tuloksia voidaan hyödyntää ja raskas pääsykoeurakka jää pois. Lukiolaisten jaksamiseen panostaminen voisi hänen mukaansa lisätä intoa kielten opiskeluun. Suulliset kokeet voisivat houkutella lukiolaisia ja tuoda paremmin esiin sitä, että kieli ei ole vain kouluaine muiden joukossa vaan että se tarjoaa vuorovaikutustaitoja tulevaan elämään ja työhön.

Kari Jukarainen kuvaili, että kieli on kuin jalkapalloa: jonkinlaiset yhteiset säännöt täytyy olla, jotta voidaan pelata yhdessä. Kielen sääntöjä eli kielioppiakin voi opettaa suullistamalla – ja paljon opetetaankin. Tämä ei sulje pois sitä, että myös kirjoittaminen on taito, joka täytyy oppia ja jota tarvitaan työelämässä.

Todistusvalinnasta Jukarainen totesi, että jo kahdeksasluokkalaiset tietävät, mitä kannattaa valita, jotta saa pisteitä jatkoon. Hän toivoi, että lukiolaiset voisivat tehdä itselleen mielekkäitä ainevalintoja: ”Pitää olla myös haasteita ja vaikeita asioita, ei kaiken tarvitse olla helppoa. Olisi hienoa, että jos joku vaivautuu kieliä kirjoittamaan, siitä palkittaisiin yliopistoon hakemisessa.”

Kielitaito työelämässä Kielitaito työelämätaitona ja yritysten kasvupotentiaalin osatekijänä – totta vai tarua? Tähän kysymykseen kaikki asiantuntijat vastasivat yksimielisesti: totta. Anne Siltanen muistutti, että koska äidinkieli on tunnekieli, onnistunut kohtaaminen asiakkaan äidinkielellä luo erityisen positiivisen kokemuksen.

Eri tilanteissa tarvitaan erilaisia kielitaitoja, ja vuorovaikutus ja

kulttuuritietous ovat aina sidoksissa kieleen. Yhteinen kieli luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kielitaito vaikuttaa myös työssä viihtymiseen, suoriutumiseen ja turvallisuuteen.

Tuomas Ylitalo totesi, että yhä useammat vienti-innovaatiot ovat palveluita. Ne syntyvät digitaalisiksi, ja niitä markkinoidaan koko maailmaan. Edelleen pitää paikkansa, että Saksassa myydään saksaksi ja Ranskassa ranskaksi, joten monipuolinen kielitaito on tärkeä valtti. Kielitaito mahdollistaa verkottumisen ja synnyttää luottamusta.

Ilman kieliä emme keskustele eikä ole viestintää.

Ylitalon mukaan yrityksistä tulee liian usein viestiä, että juuri valmistuneilla, töitä hakevilla ammattiosaajilla on lukuja kirjoitustaidon puutteita. Jatkossa tarvitaan yhä enemmän rohkeutta käyttää eri kieliä ammattitilanteissa. Maahanmuuton myötä tulevaa kielipotentiaalia kannattaa hyödyntää. Yhä edelleen monessa työtehtävässä tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea sujuvaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Palvelualojen osaajabarometri 2020 paljasti, että vastaajayrityksistä (n = 601) yli puolet (54,4 %) koki kielitaidon olevan suurin este ulkomaalaistaustaisen työvoiman hyödyntämiselle.

Ammatillisessa kieltenopetuksessa näkyy se, että opiskelijoista suuri joukko puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin koulun opetuskieltä. Vitali Rabotsev kertoi, että hän on itsekin maahanmuuttajataustainen. Omien kouluaikaisten kieltenopettajiensa ansiosta hän on opiskellut seitsemää kieltä ja käyttää viittä niistä päivittäin. Hänellä on käännöstoimisto, jossa tilatuin käännöskieli on hieman yllättävästi englanti.

Myös tulkkaustoimeksiantoja tulee eniten englannista suomeksi. ”Kielitaito ei ole ihan niin hyvällä mallilla enkunkaan suhteen”, hän arveli. Rabotsev muistutti, että kieltenopiskelussa motivaatio on merkityksellistä.

Keskusteluosuudessa Tuomas Ylitalo mainitsi, että työelämässä moni ylläpitää kielitaitoaan tai opettelee uutta digitaalisten välineiden ja sovellusten avulla. Kari Jukarainen totesi, että oppimisen mahdollisuudet ovat ajasta ja paikasta riippumattomia. Enää ei ajatella, että kaikki oppiminen tapahtuu koulussa. Itsenäisen opiskelunkin taustalla ovat kuitenkin koulussa opitut vinkit, neuvot, strategiat ja taktiikat.

Vitali Rabotsev korosti opettajan roolia siinä, että tämä antaa valmiudet puhua ilman pelkoa ja luvan tehdä virheitä. Paneeliin osallistuneet kieltenopettajat vahvistivat, että oppimisessa tärkeintä on turvallinen ympäristö, jossa voi kokeilla, erehtyä ja kokeilla uudestaan. Juuri tällaisen tunnelman opettajat haluavat luokkiinsa luoda. Anne Siltanen kertoi, että etäaika on lisännyt opiskelijoiden arkuutta ja täydellisyydentavoittelua.

Esimerkiksi videotehtävien tekemiseen saattaa olla korkea kynnys. Outi Verkama painotti, että nykyajan kieltenopetuksessa ei haeta virhepisteitä vaan onnistumisen elämyksiä: ”Jokaisen vastuulla on antaa esimerkkiä siitä, että kielet ovat hauskoja. Ilman kieliä emme keskustele eikä ole viestintää.”

9

KANSAINVÄLISYYS

Me as a European Hanke tarjosi lukiolaisille mahdollisuuden kahden kuukauden vaihtoon kohdekielen maassa.

Teksti ja kuvat LAURA KINNUNEN

N

ousiaisten lukio koordinoi vuosina 2019–2022 Erasmus+-hanketta Me as a European – promoting EU citizenship, language and intercultural skills.

Ideana oli motivoida opiskelijoita saksan, ranskan, espanjan ja venäjän opiskelussa tarjoamalla heille tilaisuus viettää kahden kuukauden vaihtojakso maassa, jonka kieltä he opiskelevat. Samalla vaihto-opiskelijat saivat kunnon sukelluksen kielialueen kulttuuriin.

Hankkeessa toteutettiin opiskelijavaihtoja Suomen, Tšekin (jossa opetetaan venäjää), Itävallan, Ranskan ja Espanjan kesken. Opiskelijoita vaihtoihin viedessään ja hakiessaan myös koulujen opettajat pääsivät tekemään virkistävän kolmen päivän job shadowingin vaihtokoulussa. Toukokuussa 2022 hanke päättyi Strasbourgiin viikon mittaiseen tapaamiseen, jossa kaikkien osallistujamaiden edustajat pääsivät tutustumaan EU:n instituutioihin ja vierailemaan EU-parlamentissa.

Kaikki alkoi Teneriffalla lokakuussa 2018 kontaktiseminaarissa, jonka Espanjan kansallinen Erasmus+-toimisto oli järjestänyt. Seminaariin valittiin ympäri Eurooppaa opettajia, joiden koulut olivat kiinnostuneita järjestämään pitkäkestoisia (2–12 kk) oppilasliikkuvuuksia. Seminaarin päätteeksi minulla oli Tšekistä, Itävallasta, Ranskasta ja Espanjasta neljä uutta Erasmus+-kollegaa, joiden kanssa meillä oli idea ja hankehakemus vireillä. Hakemuksen kirjoittamista varten tapasimme vielä monta kertaa Zoomissa, ja kovien ponnisteluiden jälkeen hakemus suureksi iloksemme hyväksyttiin.

Hankkeen ensimmäinen tapaaminen järjestettiin 2019 marraskuisessa Suomessa Nousiaisissa, johon saapui kaksi opettajaa jokaisesta hankekoulusta. Viikon aikana tutustuimme suomalaiseen koulujärjestelmään, toisiimme ja erilaisiin digitaalisiin opetusvälineisiin. Tapaaminen oli hanketyön sujuvuuden kannalta ehdottoman tärkeä, sillä pitkän kansainvälisen hankkeen pyörittäminen sujuu paljon paremmin, kun opettajat tuntevat toisensa hyvin ja ovat parhaassa tapauksessa ystävystyneet keskenään.

Korona katkaisi vaihdot väliaikaisesti Ensimmäiset kolme opiskelijaa lähtivät kahden kuukauden vaihtoon tammikuussa 2020 Itävallasta Espanjaan, ja helmikuussa Nousiaisten lukiosta lähti kolme opiskelijaa Tšekkiin.

Sitten iskikin koronapandemia. Suomalaisopiskelijat joutuivat keskeyttämään vaihtonsa viiden viikon jälkeen, ja heidän kotiin saamisensa oli epävarmuuden, sulkeutuvien lentokenttien ja peruuntuvien lentojen sekamelskassa hiuksia nostattava kokemus. Lukiolaiset olivat kuitenkin ehtineet saada vaihtonsa

10

TEMPUS 4 / 2022

aikana paljon uusia kokemuksia ja ystävystyä isäntäperheiden nuorten kanssa, joten ilo oli suuri, kun saimme samat tšekkinuoret luoksemme Nousiaisten lukioon lopulta syksyllä 2021.

Hankkeemme oli tarkoitus kestää 24 kuukautta ja päättyä elokuun 2021 lopussa, mutta kaikki jatkoaikaa hakeneet hankkeet saivat automaattisesti pidennyksen 36 kuukauteen asti. Lukuvuoden 2020–2021 jouduimme vain odottelemaan, milloin liikkuvuudet olisivat taas mahdollisia. Lukuvuosi 2021–2022 alkoi Nousiaisten lukiossa erittäin kansainvälisesti, kun saimme heti elokuussa kolme Erasmus+-opiskelijaa Espanjasta ja kolme Tšekistä. Hyödynsimme hieman koulujen loma-aikoja: tšekkiläisten ja espanjalaisten oma koulu alkoi vasta syyskuussa, joten he eivät joutuneet olemaan niin pitkään poissa omien opintojensa parista.

Pienenkin kielitaidon hankkiminen paikallisessa kielessä ilahdutti vaihto-opiskelijoita kovasti, ja juuri heille räätälöity kurssi tuntui ilmeisen motivoivalta.

Vaihto-opiskelijoille tehtiin omat lukujärjestykset, joihin sisältyi paljon kieliä ja muita heidän itsensä toivomia aineita.

Aikaa jätettiin myös kotikoulun läksyjen tekemiseen, sillä kahden kuukauden vaihdon ei ollut tarkoitus viivyttää vaihtoon osallistuvien opiskelijoiden opintoja millään tavalla.

Opintoja paikallisessa kielessä Pitkäkestoisiin oppilasliikkuvuuksiin on mahdollisuus sisällyttää linguistic support eli kielituki, jonka avulla pystyimme järjestämään vaihto-oppilaille suomen kielen opetusta. Äidinkielenopettajamme Petra Pietilä ja Maria Metsämäki, joilla molemmilla on kokemusta S2-kielen opettamisesta, ottivat mielellään suomen kielen ja kulttuurin tehokurssin hoitaakseen, ja vaihto-opiskelijat olivat tästä hyvin kiitollisia. Samoin Tšekissä vaihdossa olleet suomalaisopiskelijat olivat saaneet muutamia tunteja tšekin opetusta ensin ennen lähtöä omalta venäjänopettajaltamme Kati Kupariselta ja sitten paikalliselta opettajalta Tšekissä. Pienenkin kielitaidon hankkiminen paikallisessa kielessä ilahdutti vaihto-opiskelijoita kovasti, ja juuri heille räätälöity kurssi tuntui ilmeisen motivoivalta – muuten suomenkielisen opetuksen seuraaminen kävi varmasti välillä hieman raskaaksi.

KANSAINVÄLISYYS

Espanjalaiset ja tšekkiläiset vaihto-oppilaat suomalaisten isäntäperheiden nuorten kanssa retkellä Vepsän saarella elokuussa 2021

Kuuden vaihto-opiskelijan Suomi-jakso päättyi lokakuussa, jolloin järjestimme heille läksiäisiksi Erasmus+Fest-tapahtuman. Tapahtumassa kokosimme kaikki koulumme ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat auditorioon ja kerroimme heille lyhyesti Erasmus+-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista eri-ikäisille opiskelijoille. Sitten päästimme vaihto-opiskelijat ääneen, ja heidän kertomuksensa Suomen kokemuksista olivat varmasti avartavaa kuultavaa myös niille opiskelijoille, jotka eivät olleet muuten päässeet vaihtareiden kanssa tekemisiin.

Koko koulun osallistaminen edes yhteen tapahtumaan on tärkeää, sillä vaikuttavuus on yksi Erasmus+-hankkeiden painopisteistä. Toivottavasti moni tapahtumassa kuulolla olleista opiskelijoista innostuu lähtemään Erasmus+-vaihtoon myöhemmin opintojensa aikana.

Opettaja saattoi opiskelijat vaihtoon Kaikki vaihdot toteutettiin vastavuoroisuusperiaatteella, eli vaihtoon valittiin ne opiskelijat, jotka pystyivät majoittamaan Suomeen tulevan vaihto-opiskelijan omaan kotiinsa. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä muuten isäntäperheiden hankkiminen olisi voinut olla hankalaa. Lisäksi opiskelijat ehtivät ystävystyä keskenään, koska he viettivät yhdessä neljä kuukautta. Jopa joidenkin isäntäperheiden välillä syntyi ystävyyssuhteita, ja perheiden kesken on suunniteltu vierailuja puolin ja toisin.

Lokakuussa 2021 pääsin itse espanjanopettajana viemään kolme opiskelijaani Etelä-Espanjaan Cádiziin, missä heidät

otettiin hyvin lämpimästi vastaan. Näille opiskelijoille järjestyi linguistic support -tuella ylimääräisiä espanjantunteja paikallisessa kielikoulussa. Suomalaisopiskelijat olivat kielikouluunsa ja sen opettajaan erittäin tyytyväisiä.

Vaihtoihin valittiin opiskelijoita, jotka opiskelevat koulussaan kyseisen maan kieltä. Tšekkiin valitsemillamme suomalaisilla opiskelijoilla tätä vaatimusta ei ollut, mutta Tšekistä Suomeen tulleet opiskelijat pääsivät jatkamaan Nousiaisissa venäjän ja saksan opintojaan. Taitavat ja iloiset vaihtarit olivat piristävä lisä kielten tunneilla ja rohkaisivat hiljaisempia suomalaisopiskelijoitakin puhumaan.

Vaihtojaksojen jälkeen kysyimme opiskelijoilta palautetta vaihdon vaikutuksesta kielitaitoon, ja kokemukset olivat erittäin positiivisia. Espanjassa vaihdossa olleet Aino, Netta ja Ilona olivat ehtineet opiskella kieltä jo viisi kurssia, joten heillä olivat perusteet vahvasti hallussa. Kaikki kertoivat puheen ymmärtämisen ja oman suullisen kielitaidon parantuneen vaihdon aikana huimasti, samoin sanavarasto luonnollisesti laajeni. Lisäksi Netan sanojen mukaan ”ihmisten kohtaamisen taito parani”, vaikka sanat eivät aina riittäneetkään täsmälliseen kommunikointiin. Nämä kolme opiskelijaa osallistuivat espanjan yo-kirjoituksiin jo lukion kakkosvuoden keväällä 2022, ja tulokset olivat erinomaisia.

Keväällä 2022 saimme vielä vastaanottaa kaksi vaihto-opiskelijaa Itävallasta, ja heidän vaihtojaksonsa päätteeksi suomalaisnuoret lähtivät samalla lentokoneella omalle vaihtojaksolleen saksanopettajamme Saara Kallajoen saattelemina.

11

KANSAINVÄLISYYS

saattavat hyötyä vaihdosta vielä enemmän kuin jo valmiiksi ulospäin suuntautuvat, joten heidän vaihtoon lähettämistään kannattaa ehdottomasti harkita. Opettajien job shadowing -jaksoille osallistimme muitakin kuin kieltenopettajia, joten myös esimerkiksi matematiikan opettajamme pääsi mieluisaan kielikylpyyn. Itse espanjanopettajana nautin saadessani pitää yhteyttä espanjalaisiin kollegoihin espanjaksi, ja tällä oli tietysti positiivinen vaikutus omaankin kielitaitooni.

ERASMUS+-OHJELMAN AKKREDITOITUMINEN ON KÄYNNISSÄ Me as a European -logon on piirtänyt opiskelijamme Ella Teuri ja digitaalisen muotoon saattanut kuvataiteen opettajamme Mikko Ranne.

Myös Itävallassa vaihdossa olleet Aino ja Aurora raportoivat nimenomaan suullisen kielitaidon parantumisen ja uusien kokemuksen saamisen vaihdon parhaana antina. Heillekin oli järjestetty koulussa omia saksan tunteja normiopetuksen lisäksi. Opettajat eri maissa haastattelivat kaikkia vaihdossa olleita opiskelijoita vaihtojaksojen päätteeksi, ja monet kertoivat myös itsenäistymisen ja Euroopan avartumisen olleen heille tärkeitä uusia oppeja.

Koko koulu mukaan Ranskan kanssa suunniteltu pitkäkestoinen vaihto jäi toteutumatta, koska maaliskuussa 2022 Ranskan opetusministeriöstä kiellettiin opiskelijoiden matkustaminen Venäjän naapurimaihin Ukrainan sodan vuoksi. Toukokuiselle viikon matkalle Strasbourgiin lähti suunniteltua enemmän suomalaisopiskelijoita, jotta myös pitkäkestoiseen vaihtoon valitut opiskelijat pääsivät mukaan. Viikko oli hieno päätös kolmen vuoden hankkeelle. Tälle matkalle osallistui myös rehtorimme Anett Blom, ja voimmekin suositella lämpimästi rehtorin osallistamista Erasmus+-hankkeisiin, jotta myös koulun johto ymmärtää hankkeiden iloja ja suruja!

Syksyllä 2021 haimme ja saimme Erasmus+-akkreditoinnin, jonka avulla voimme jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä tuttujen koulujen kanssa. Erasmus+-hankkeet tuovat koululle positiivista mainetta ja lisäarvoa, ja tänä syksynä kuulimmekin muutamien uusien ykkösten sanovan: ”Me tultiin teidän kouluun, kun teiltä pääsee vaihtoon!” Toivomme, että tämä mahdollisuus innostaa opiskelijoita myös valitsemaan ja jatkamaan vieraiden kielten opiskelua.

Kaiken kaikkiaan Erasmus+-hanke oli koulumme opiskelijoille ja opettajille erittäin hyvä kokemus. Lyhyisiin viikon vaihtoihin verrattuna pitkäkestoisen vaihdon hyödyt ovat suuremmat yksittäisen opiskelijan kohdalla, koska uuteen maahan sopeutuminen on syvällisempää ja kielitaito ehtii karttua paljon enemmän. Pyysimme vaihtoon hakevilta kirjallisen hakemuksen, ja se tuottikin hyviä hakemuksia myös hiljaisemmilta ja ujommilta opiskelijoilta. Juuri nämä opiskelijat

12

TEMPUS 4 / 2022

Euroopan unionin Erasmus+-ohjelma tarjoaa nuorille, opiskelijoille ja aikuisille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja rahoitusta kouluttautumiseen, opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla. Lisäksi ohjelma tarjoaa oppilaitoksille ja organisaatioille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Erasmus+-ohjelma yleissivistävälle koulutukselle tukee eurooppalaisten koulujen ja päiväkotien yhteistyötä ja niiden välistä oppilas- ja henkilöstövaihtoa.

Ohjelman hakukierros vuodelle 2022 on avautunut, ja pienimuotoisten kumppanuushankkeiden hakuaika päättyy 4.10.2022 klo 13.00 Suomen aikaa. Muita Erasmus+-ohjelmassa mukana olevia sektoreita ovat muun muassa ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus.

Liikkuvuustoiminnoissa on mahdollista siirtyä yksittäisistä hankkeista kohti suunnitelmallista, monivuotista ja strategista kansainvälisyystoimintaa Erasmus+-ohjelmakaudella 2021–2027. Tämä tapahtuu hakemalla Erasmus+-akkreditointia, joka tarkoittaa eräänlaista laatuvarmistettua Erasmus+-jäsenyyttä. Akkreditointihaku päättyy 19.10.2022 klo 13 Suomen aikaa.

Akkreditointi: https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/akkreditointi-erasmus-yleissivistavalle-koulutukselle Lisätietoa: https://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys/erasmus-ohjelma-2021-2027

Kirjoittaja: Laura Kinnunen Laura Kinnunen on Nousiaisten lukion englannin ja espanjan opettaja.

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI

Englannin taitoja arvioitiin keskellä koronaa Yhdeksäsluokkalaisten osaaminen jäi kouluarvosanaan 7.

Teksti MARITA HÄRMÄLÄ kuvat KARVI, MARITA HÄRMÄLÄ

K

ansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi yhdeksäsluokkalaisten A-englannin oppimistuloksia maaliskuussa 2021. Päätulos oli, että oppilailla on tyydyttävä englannin kielen taito heidän siirtyessään jatko-opintoihin.

Kouluarvosanoin kuvattuna oppilaista enemmistön osaaminen oli luetun ymmärtämisessä 8 (taitotaso B1.1), puhumisessa ja kuullun ymmärtämisessä 7 (A2.2) ja kirjoittamisessa 6 (A2.1). Kaikki neljä osataitoa tehneistä oppilaista 29 % ei yltänyt kouluarvosanaan 8 missään osataidossa. Tulokset ovat heikentyneet vuodesta 2013, jolloin edellinen yhdeksäsluokkalaisten A-englannin arviointi järjestettiin.

Oppilaiden englannin päättöarvosanojen keskiarvo oli 8,2, joten arvioinnin tulos vastaa vain osittain oppilaiden saamia kouluarvosanoja. Erityisesti puhumistehtävissä koulujen välinen vaihtelu oli suurta, mikä voi kertoa siitä, että arviointikriteereitä tulkitaan kouluissa eri tavoin.

Suosituksia opetuksen kehittämiseen Tulosten pohjalta tehtiin seuraavat suositukset englannin opetuksen kehittämiseksi: Englannin tuntien sisältöjä ja työskentelytapoja tulee edelleen monipuolistaa. Kirjoittamisen harjoittelua tulee lisätä kielenkäyttötarkoituksiltaan erilaisissa tilanteissa. Kaikille oppilaille tulee tarjota rauhallinen työskentely-ympäristö ja mahdollisuus saada tukea tarvittaessa.

Arviointiperusteiden ja -käytänteiden yhteismitallisuus tulee tehdä läpinäkyvämmäksi.

Kirjoittaminen on osataidoista heikoin, joten sen harjoitteluun tulee panostaa, jotta oppilaat pärjäävät jatko-opinnoissa.

Arviointi järjestettiin keskellä koronapandemiaa, joka osalla oppilaita oli mahdollistanut lähiopetusta rauhallisemman opiskeluympäristön. Toisilla taas tuen tarve oli entisestään lisääntynyt. Oppikirja oli korona-aikanakin englannin tuntien tärkein oppimateriaali. Teknologian tuomia mahdollisuuksia ei juuri hyödynnetty esimerkiksi puherohkeuden lisäämiseksi.

Malliarvioinnit opettajien avuksi Karvin arviointi järjestettiin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien tultua juuri voimaan, joten tulokset voitiin raportoida taitotasoina ja niitä voitiin verrata suoraan kouluarvosanoihin. Yllättävä tulos oli, että oppilaiden päättöarvosanoissa on kielellisen osaamisen lisäksi noin yhden arvosanan verran muuta osaamista ja työskentelyä. Kouluissa saa erilaisia arvosanoja samalla kielellisellä osaamisella. Tämän ”harmaan alueen” näkyväksi tekeminen on arvioinnin luotettavuuden ja oppilaiden oikeusturvankin kannalta tärkeää.

Arviointien yhteismitallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi tuottamalla malliarviointeja opetussuunnitelman eri sisältöalueilta ja eritasoisesta osaamisesta (arvosanat 5, 7 ja 8). Malliarviointien avulla opettajat voivat kalibroida omaa arviointilinjaansa suhteessa kriteereissä vaadittuun osaamiseen ja muiden englanninopettajien antamiin arvosanoihin.

Osallistujat: 4353 suomen- ja 669 ruotsinkielistä oppilasta (suomenkielisiä kouluja 114, ruotsinkielisiä 16). Arviointi toteutettiin digitaalisesti, oppilaista lähes puolet teki tehtävät etäopetuksessa. Kielitaitoa arvioitiin kuullun ja luetun ymmärtämisen tehtävillä sekä puhumis- ja kirjoittamistehtävillä. Arviointi perustuu eurooppalaisen viitekehyksen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen, jossa taitotaso B1.1 vastaa kouluarvosanaa 8.

Kirjoittaja: Marita Härmälä Marita Härmälä toimii Karvissa johtavana arviointiasiantuntijana.

Karvin englannin arvioinnin oppilaan aloitussivu.

13

KANSAINVÄLISYYS

”Opiskelkaa kieliä!”

Näin kuuluvat Kalevan lukion Erasmus-terveiset Brysselistä.

Projektissa tamperelaiset lukiolaiset pääsivät tapaamaan eri alojen Eurooppa-asiantuntijoita.

Teksti ja kuvat SARI MEHTONEN

K

alevan lukion ja itävaltalaisen Gym Braunaun yhteinen Erasmus+-hanke vei opiskelijat ja opettajat suoraan Euroopan ytimeen Brysseliin. Hankkeen tarkoituksena oli tutustua Euroopan unionin toimielimien toimintaan, yhteiseen eurooppalaiseen historiaan ja arvoihin ja Euroopan monikielisyyteen käytännössä.

Tässä oppiaineita integroivassa opintojaksossa mukana Kalevan lukiosta Tampereelta olivat ranskan ja saksan opettajat Sari Mehtonen ja Sofia Steiger sekä historian ja yhteiskuntaopin opettajat Mikael Fabrin ja Jorma Tattari. Opintomatkaa alustettiin opiskelijoiden kanssa molemmissa maissa eTwinning- ja TwinSpace-järjestelmien kautta ja tietysti Teams-tapaamisella.

Matkan aikana useat eri alojen asiantuntijat tutustuttivat opiskelijoita Euroopan unionin toimintaan, omiin työtehtäviinsä ja urahistoriaansa ja harjoittelu- ja rekrytointimahdollisuuksiin. Yksi viesti toistui kaikkien asiantuntijoiden alustuksissa: Opiskelkaa kieliä!

”Alkeetkin auttavat” Aino Fant työskentelee Suomesta lähetettynä asiantuntijana Suomen edustustossa Euroopan unionissa. Hänen työnään on koordinoida Suomen ja muiden EU-maiden yhteistä kantaa neuvostossa käsiteltävistä asioista Coreper 1 -kokoonpanossa. Hän on suorassa yhteydessä kunkin 27 jäsenmaan omaan asiantuntijaan, ja heidän tehtävänään on koota yhteen kunkin maan kanta, hioa särmiä ja löytää jäsenmaiden kansallisten etujen yhteinen eurooppalainen kompromissi.

Kielitaitokysymykseen Aino Fant vastaa jo ennen kuin kukaan ehtii kysymystä esittää, sillä hän osaa ennakoida sen jo tulevan. Fant korostaa erittäin vahvan englannin osaamista.

Sen lisäksi Brysselissä tarvitaan ranskaa, korostuneesti tietysti Ranskan puheenjohtajuuskaudella. Fant itse on käynyt ranskalaisen koulun, ja hänen vahva ranskantaitonsa auttaa työtehtävissä Brysselissä. Lisäksi hän rohkaisee opiskelijoita opiskelemaan kieliä ylipäätään. Minkä tahansa kielen taito saattaa ”vivuttaa” erilaisiin työtehtäviin.

Fant myös rauhoittelee nuoria: kaiken kielitaidon ei tarvitse olla loppuun asti hiottua, vaan alkeetkin jo auttavat. Työelämässä ja työtehtävissä on mahdollista aina oppia lisää. Myös työnantajat tarjoavat kielikoulutusta.

14

TEMPUS 4 / 2022

”Isot kielet ovat saksa, englanti, ranska, italia, espanja ja puola” Säde Viitanen toimii Euroopan parlamentin tulkkina. Hän on tulkannut Euroopan parlamentissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja lisännyt jatkuvasti uusia kieliä työkielikseen.

Nykyään hän tulkkaa suomeksi saksasta, espanjasta, ruotsista, hollannista, englannista ja ranskasta.

Aino Fant rohkaisee opiskelijoita opiskelemaan kieliä ylipäätään. Minkä tahansa kielen taito saattaa ”vivuttaa” erilaisiin työtehtäviin.

Viitanen kertoi uteliaalle yleisölleen muun muassa simultaanitulkkauksen saloista. Monelle on täysin käsittämätöntä se, kuinka ihminen pystyy kuuntelemaan ja puhumaan samaan aikaan ja siinä samalla vielä tulkkaamaan kieleltä toiselle. Rutinoituneelle tulkille itse simultaanitekniikka ei enää tietenkään ole mitenkään ihmeellistä. Vaikeaa on kuitenkin ammattilaisellekin tulkata nopeaa puherytmiä, vieraita aksentteja, murteellisia sanoja tai väärän rekisterin ilmauksia, sisäpiirivitsejä ja kirjoitettuja puheita.

Rutinoituneelle tulkille simultaanitekniikka ei ole mitenkään ihmeellistä. Vaikeaa on kuitenkin ammattilaisellekin tulkata nopeaa puherytmiä, vieraita aksentteja, murteellisia sanoja tai väärän rekisterin ilmauksia, sisäpiirivitsejä ja kirjoitettuja puheita.

Simultaanitulkin ammattitaito on hankittava koulutuksella, mutta aiemmalta taustaltaan tulkki voi olla vaikka kauppatieteilijä tai juristi. Tärkeää on, että osaa kieliä. ”Isot kielet Euroopassa ovat saksa, englanti, ranska, italia, espanja ja puola”,

KANSAINVÄLISYYS

Vasemmalta tulkki Säde Viitanen ja opiskelijat Milja Niskakangas ja Meeri Jokela.

Opiskelija Aaro Lehtoranta keskustelee Ville Niinistön kanssa.

Viitanen luettelee. Monet niistä ovat juuri niitä kieliä, joita me täällä Suomessa täysin nurinkurisesti kutsumme pieniksi kieliksi.

on yliopistoaikoinaan ollut Erasmus-vaihdossa Lontoossa.

Kielitaidossa se kuuluikin. Koska yleisössä oli suomalaisten lisäksi itävaltalaisia, puolalaisia ja italialaisia, Niinistö puhui asiansa erittäin sujuvalla englannin kielellä.

Nuoremme pääsivät tekemään Niinistölle kysymyksiä muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta. Juuri vierailuhetkellä Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan ja Niinistö korosti sitä, että Euroopan on päästävä irti venäläisestä tuontiöljystä ja -kaasusta. Kun Niinistöltä kysyttiin, pitääkö hän työstään, hän vastasi myönteisesti. Hän totesi, että Euroopan parlamentissa on mahdollista käydä todellista keskustelua ja debattia asioista, keskustelu ei rajoitu vain hallituksen ja opposition väliseen nokitteluun. ”Euroopan parlamentissa valta on niillä, jotka osaavat kieliä, osaavat kommunikoida ja verkostoitua”, Niinistö kiteytti.

Eri alojen Eurooppa-asiantuntijoiden viesti ei jäänyt epäselväksi: kielten opiskelu kannattaa aina, ja kielidosta voi olla yllättävääkin hyötyä elämässä.

”Päädyin töihin Brysseliin kielitaitoni ansiosta” Klaus Hullman työskentelee Euroopan alueiden komiteassa.

Euroopan alueiden komitea on neuvoa-antava elin, jossa alueiden äänet tulevat kuulluiksi, kun yhteistä eurooppalaista lainsäädäntöä ja hallintoa kehitetään. Juristitaustainen Hullman teki kesken esityksensä täysin selväksi, että nuorten tulee opiskella kieliä. ”Isoäiti sanoi minulle, että jos et opiskele kieliä, olet täysi ääliö. Ja minähän en ollut ääliö. Ja miten kävikään?

Päädyin töihin ja kartuttamaan kiloni tänne Brysseliin, juuri kielitaitoni ansiosta”, Hullman sanoi.

Euroopan parlamentissa valta on niillä, jotka osaavat kieliä, osaavat kommunikoida ja verkostoitua, Ville Niinistö kiteytti.

Yleisölle ei tämän jälkeen ollut epäselvää, mitä Hullman ajattelee kielitaidon merkityksestä. Hullman oli kutsunut paikalle myös irlantilaisen alueiden komitean edustajan Kieran MacCarthyn. Se tarjosikin lukiolaisille hyvää harjoitusta englannin aksenttien opetteluun.

”Valta on niillä, jotka osaavat kieliä” Euroopan parlamentissa saimme etäyhteyden Strasbourgin täysistuntoon ja vieraaksemme vihreiden MEPin eli Euroopan parlamentin jäsenen Ville Niinistön. Niinistö kertoi nuorille taustastaan ja korosti Erasmus-vaihdon merkitystä. Hän itse

15

OPETTAJUUS

Mentorointi tuo konkarit ja aloittavat opettajat yhteen Opettaja tekee työtä monenlaisissa todellisuuksissa. Kuinka hyvin opettajankoulutus vastaa työn todellisiin vaatimuksiin? Miten nuoria kieltenopettajia voi auttaa pääsemään urallaan alkuun ja eteenpäin?

Näitä kysymyksiä pohdittiin mentorointivuoden aikana.

Teksti ja kuva ANNA HALME

H

anna Pyykönen, Emma Laihanen ja Ida Rannikko ovat tutustuneet SUKOLin mentorointitoiminnassa. Hanna opettaa Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa, ja hän toimi mentorina vastavalmistuneille Emmalle ja Idalle lukuvuonna 2021–2022.

Mentorivuoden aikana Hannalle kirkastui, miten erilaisissa todellisuuksissa kieltenopettajat työtään tekevät. ”Oma työni on hyvin erilaista kuin Emmalla ja Idalla. Aloin pohtia, miten me opettajankoulutuksessa pystymme vastaamaan siihen, minne kaikkialle kentällä opettajat päätyvät. Me annamme perustyökalut tunnin suunnitteluun ja muuhun, mutta paljon oppia tulee työstä”, hän kuvaa.

Jotta kieltenopettajaopiskelijat saisivat laajemman kuvan siitä, millaisiin töihin vastavalmistunut opettaja voi päästä, Hanna järjesti keväällä ryhmänohjauksen, johon Emma ja Ida osallistuivat ja jossa opiskelijat saivat esittää heille kysymyksiä. Kokemus oli erittäin hyvä, ja Hanna suosittelee samaa muillekin norssien opettajille.

Polku opettajaksi Emma ja Ida ovat molemmat valmistuneet vuonna 2021 kuuden yliopistovuoden jälkeen. Emma opiskeli Helsingin yliopistossa pohjoismaisia kieliä, Ida Tampereen yliopistossa saksaa ja englantia.

Emma suuntautui jo opiskeluaikanaan aikuispuolelle, joten hänen opetusharjoittelunsa ei ollut harjoittelukoulussa. Valmistuttuaan hän pääsi suunnittelijaopettajan sijaiseksi ruotsinkieliseen työväenopistoon, jossa hän oli suorittanut osan harjoitteluista. Emma kertoo, että koko vuoden työstä on noin puolet omaa opetusta ja sen suunnittelua ja loput oppiainetta koskevaa suunnittelua, kehittämistä ja hallintoa: ”Vastaan ruotsista ja muista pohjoismaisista kielistä, ja lisäksi minulla on ruotsi äidinkielenä, kirjallisuus ja teatteri -oppiaineet, joiden kursseja koordinoin.” Opiskelijat ovat aikuisia, ja koska mukana on kotouttamisopintoihin osallistuvia opiskelijoita, suurimmalla osalla ei ole äidinkielenä suomi tai ruotsi.

Ida sai heti valmistumisensa jälkeen koko lukuvuoden kestäneen sijaisuuden vantaalaisessa peruskoulussa, jossa hän

16

TEMPUS 4 / 2022

opetti englantia ja ruotsia 5.–9.-luokkalaisille. Koulu toimii upouudessa rakennuksessa. Oppimistilat ovat suuria ja ryhmät myös. ”Lähes poikkeuksetta kielissä on kaksi ryhmää laitettu yhteen, eli oppilaita voi olla enimmillään 55. Meitä oli siinä kaksi kieltenopettajaa, eli yhteisopettajuudessa opetin koko kouluvuoden, ja toki se on jo itsessään iso ero perinteisiin kouluihin”, Ida kertoo.

Oma työni on hyvin erilaista kuin Emmalla ja Idalla. Aloin pohtia, miten me opettajankoulutuksessa pystymme vastaamaan siihen, minne kaikkialle kentällä opettajat päätyvät.

Yhteisopettajuudessa työtä voi jakaa Idan työparien kanssa yhteisopettajuus on sujunut ilman tarkkaa etukäteistä työnjakoa. ”Aika kivasti omalla painollaan on mennyt”, hän kuvailee. ”Itse mietin etukäteen tätä, juuri kun harjoittelussa vuosi sitten niin tarkasti sovittiin tyyliin lause kerrallaan, että kuka sanoo mitäkin”, hän naurahtaa.

Idan harjoittelussa ei varsinaisesti puhuttu yhteisopettajuudesta mutta parin kanssa tehtiin töitä. Hanna kertoo, että myös Viikin norssissa tulevien kieltenopettajien harjoittelussa osa oppitunneista suunnitellaan ja pidetään yhdessä parin kanssa.

Idan mielestä yhteisopettajuuden parhaita puolia on, että töitä voi aidosti ja konkreettisesti jakaa: ”Jos on ollut tosi raskas aikaisempi tunti tai vaikka ääni mennyt, niin voi sanoa toiselle, että viitsitkö hoitaa tämän osuuden. Toimii puolin ja toisin.”

Nuorelle opettajalle on ollut tärkeää, että ensimmäisenä opetusvuonna hän ei ole jäänyt minkään asian kanssa yksin vaan on voinut luottaa työparien ammattitaitoon. ”On aiheuttanut myös hankaluuksia”, Ida sanoo, ”kun toiset ovat opettaneet yli 10 vuotta. Heillä on vakiintuneet käytännöt, siihen on vaikea itse lähteä muuttelemaan mitään. Toisaalta olen kiitollinen, että olen saanut pohdiskella, mikä oma tapani olisi. Ehkä seu-

OPETTAJUUS

Hanna Pyykönen (vasemmalla), Ida Rannikko ja Emma Laihanen SUKOLin mentorointivuoteen osallistuneiden mentoreiden ja aktoreiden päätöstapaamisessa Helsingissä.

raavassa työpaikassa tiedän vähän paremmin, mitä itse haluan ja millainen opettaja olen.”

Harjoittelu ja todellisuus Miten opetusharjoittelu on vastannut oppilaitosten todellisuutta? Ida muistelee, että harjoittelun aikainen tuntisuunnittelu oli välillä pilkuntarkkaa. Koulussa suunnittelu hoidetaan yhteissuunnitteluajalla yhdessä työparien kanssa, joten 45 minuutissa pitäisi ehtiä sopia vähintään yhden viikon tunnit, kokeet ja kaikki muu. Emmakin tunnistaa tilanteen, että harjoittelussa suunnitteluun käytettiin enemmän aikaa kuin nyt on mahdollista käyttää. Hänellä on sekä lähi- että etäopetusta, ja hän on havainnut sen, että etätunteihin kuluu enemmän aikaa. ”Harmittaa, ettei ehdi pohtia enemmän sitä, miksi ja miten mitäkin tehdään. Enemmän sisältö on ohjannut sitä, että on teemat ja aiheet kursseille ja tunneille. Harjoittelussa oli pohdintaa ja reflektointia tuntien jälkeen, ja sitä nyt ei ole ehtinyt tehdä”, Emma sanoo. Tarkasta suunnittelusta oli kuitenkin kummankin mielestä hyötyä opinnoissa. ”Varsinkin jälkireflektointi olisi hyödyllistä, jos siihen olisi aikaa”, Idakin toteaa. ”Työparin kanssa voisi vaihtaa ajatuksia, mutta millä ajalla sen nyt tekee.”

Arviointi on asia, johon koulutusta olisi voinut olla enemmänkin. Tätä mieltä on etenkin peruskoulussa työskentelevä

Ida. Emma kertoo, että aikuispuolella summatiivista arviointia on huomattavasti vähemmän. Sen sijaan opiskelijoiden taitotasoa pitäisi pystyä arvioimaan tarkasti suullisten ja kirjallisten tuotosten perusteella, ja siihen olisi voinut saada enemmän eväitä opettajankoulutuksesta.

Vastuu ja työmäärä ovat yllättäneet Ryhmänohjaukseen osallistuneet opettajaopiskelijat kysyivät Emmalta ja Idalta, mikä työssä on yllättänyt eniten. Ida totesi, että ehkä ei pitäisi hämmästyä opettajan vastuuta mutta se tuli työssä vasten kasvoja. Hanna kertoo sanoneensa monesti harjoittelijoille, että ensimmäisessä työpaikassa edessä voi olla heti ylioppilaskirjoitusten korjaaminen tai lausuntojen antaminen erityisopettajalle: ”Tämä ammatti on sellainen, että kun on tutkintotodistus kädessä, voi joutua heti tekemään kaikkia ammattiin liittyviä tehtäviä.”

Emman on yllättänyt työmäärä ja päivien pituus: ”Oletin, että lukukauden alku on tiivistä, mutta nyt lukukausi on lopuillaan ja sama vain jatkuu.” Positiivinen yllätys oli tunne siitä, että on pätevä tekemään työtä. ”Suunnittelijaopettajan työ on ollut tosi uutta, mutta heti syksystä oli kuitenkin sellainen tunne, että pystyn sen hoitamaan.” Suunnittelijaopettaja päättää omien oppiaineidensa kursseista. ”Itselleni sopii, että ei ole pelkkää opettamista. Se mahdollistaa, että olen voinut

17

OPETTAJUUS

tuntien suunnitteluun käyttää jonkin verran enemmän aikaa kuin ehkä muuten”, Emma kertoo.

Opettajan palautuminen Idan ensimmäinen vuosi opettajana on sujunut pääosin hyvin.

Kevätlukukauden puolella hän koki kuitenkin pienen notkahduksen jaksamisessa: ”Yhtäkkiä pari kertaa työasiat pyörivät unissa. Kun on ylivirittynyt olo kotonakin, siitä huomaa, että täytyisi rauhoittua.” Palautumisessa auttaa se, että ottaa aikaa itselleen tärkeiden, mielihyvää tuottavien asioiden tekemiseen.

Emman työssä haasteena on, että opetusta on paljon iltaisin. ”Pitäisi aloittaa myöhemmin aamupäivällä, mutta en ole siihen vielä kyennyt, kun hommaa on paljon. Päivät helposti pitenevät.”

Hanna muistelee mentoreiden tapaamista, jossa keskusteltiin opettajan jaksamisesta ja palautumisesta: ”Se on ikuinen kysymys. Ida kertoi yhden tapaamansa kollegan elämänasenteesta, että työ ei tekemällä lopu, niin ehkä siinä on joku viisaus sisällä.” Emma suunnittelee rakentavansa ensi vuoden opetusta enemmän sen päälle, mitä osaamista ja materiaalia tällä hetkellä on, ja toivoo, että kiire jossain vaiheessa helpottaa. Hän antaa kaikille vinkiksi omien rajojen löytämisen ja asettamisen, sillä sitä ei kukaan muu tee.

Materiaalit teettävät työtä Monet Emmalle ja Idalle suunnatuista kysymyksistä liittyivät opetusmateriaaleihin. Aihe on läheinen etenkin Emmalle, sillä aikuispuolella materiaaleja täytyy tehdä paljon itse: ”Ei ole opsia, joka tarkasti määrittelisi sisällöt, vaan pitää kehitellä esimerkiksi ekstramateriaalia oppikirjan lisäksi. Oppitunnin saa kasaan nopeastikin, mutta olen halunnut käyttää aikaa ja tehdä hyvin ja huolella. Suurin osa opiskelijoista on vapaaehtoisesti siellä, niin tulee painetta siitä, että eiväthän he vain jätä kesken.” Suurella osalla kursseista käytössä on ruotsalainen oppikirja, koska ruotsi vieraana kielenä -materiaalia edistyneille ei tehdä Suomessa. Kirjaa täytyy täydentää suomalaisia kielitaitotarpeita varten.

Emma kertoo, että kaikille kursseille ei ole lainkaan valmista materiaalia: ”Olen pitänyt esimerkiksi koko vuoden kerran viikossa ääntämiskurssia, johon olen saanut poimia eri lähteistä ja luoda paljon itse.” Opettajat jakavat materiaalia toisilleen.

Fyysisen materiaalin jakamista varten on kaappeja. ”Sähköisenä on ollut materiaalipankki käytössä. Haluaisin kehittää sitä niin, että sähköiset materiaalit olisivat vielä helpommin tuntiopettajien saatavilla”, Emma painottaa.

Perehdytys ja mentorointi avuksi Ida aikoo seuraavassa työpaikassaan pyytää perehdytystä tai työpaikkamentoria: ”En osannut sellaista aiemmin vaatia, mutta nyt olen nähnyt, kuinka tarpeellista se olisi.” Perehdytys auttaisi pääsemään liikkeelle koulun arjessa, sillä kaikkia käytäntöjä tai sääntöjä ei ole kirjattu minnekään. ”Kun tuli jokin asia ajankohtaiseksi, kysyin opeparilta. Ilman sitä olisi ollut paljon hankalampaa. Keväälläkin vielä tuli vastaan käytäntöjä, joista ei tajuaisi edes kysyä”, Ida kertoo. Emman työpaikalla aloitti samaan aikaan toinenkin uusi suunnittelijaopettaja, ja

18

TEMPUS 4 / 2022

heille järjestettiin yhteisiä perehdytyssessioita. Työpaikalla on myös mentori, jonka puoleen hän on voinut kääntyä arjessa.

SUKOLin mentorointitoiminnan tavoitteena on valmistuvien kieltenopettajien auttaminen ja tukeminen työuran alussa. Joka toinen vuosi käynnistyvässä SUKOL-mentoroinnissa vastavalmistuneet voivat saada tuekseen mentorin eli kokeneemman kieltenopettajan. Mentorointivuoden aikana rakennetaan yhdessä siltaa opettajuuteen. Mentoroitavan tavoitteet ja kiinnostuksenkohteet määrävät mentoroinnin sisällön.

Työkavereiden kanssa ei yleensä ole aikaa käydä yhtä syvällisiä keskusteluja. Usein keskusteluissa esiin nousseisiin kysymyksiin ja ongelmiin ei löytynyt varsinaista suoraa ratkaisua, mutta mielestäni tärkeämpää oli avoin keskusteluyhteys kollegan kanssa, joka on kiinnostunut ja ymmärtää työni realiteetteja Emma ja Ida kertovat, että juuri tuki vastavalmistuneelle opettajalle houkutti heitä hakeutumaan mentoriohjelmaan. ”Voisi vaihtaa ajatuksia jonkun kokeneemman kanssa ja saada vinkkejä ja vertaistukea, ja sitä koen, että olen kuluneen vuoden aikana saanut”, Emma kuvailee.

Hanna täsmentää, että mentorointi ei ole tarkoitettu esimerkiksi tietyn kurssin suunnitteluun vaan laajempiin pohdintoihin: mitä opettajuus on, millaisia kysymyksiä siitä nousee ja miten niihin voi löytää vastauksia. Hänen mielestään kieltenopettajan kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan mentoriksi, sillä se antaa erinomaisen mahdollisuuden reflektoida omaa työtään ja pohtia toimintatapojaan. Samalla tulee käydyksi läpi oman uran vaiheita alusta asti. On antoisaa kuulla nuorten kollegojen mietteitä ja peilata omia ja koulun työtapoja ja malleja siihen, miten jossain muualla toimitaan.

Emmalle mentorointi tarjosi hektisen työvuoden keskellä mahdollisuuden oman opetuksen ja opettajuuden reflektointiin. Hänen mielestään oli myös antoisaa kuulla muiden opettajan uraa aloittelevien kokemuksia ja ajatuksia. Ida olisi toivonut enemmänkin tilaisuuksia keskusteluihin muiden mentorointiin osallistuvien parien kanssa.

Emma ja Ida toteavat yhdestä suusta, että parasta mentoroinnissa oli kiireetön keskustelu alalla pidempään työskennelleen kanssa. ”Työkavereiden kanssa ei yleensä ole aikaa käydä yhtä syvällisiä keskusteluja. Usein keskusteluissa esiin nousseisiin kysymyksiin ja ongelmiin ei löytynyt varsinaista suoraa ratkaisua, mutta mielestäni tärkeämpää oli avoin keskusteluyhteys kollegan kanssa, joka on kiinnostunut ja ymmärtää työni realiteetteja”, Ida kertoo.

SUKOLIN seuraavaa mentorointia suunnitellaan lukuvuodeksi 2023–2024. Seuraa tiedotusta verkkosivuilla sukol.fi.

KANSAINVÄLISYYS

Monikielisyydestä pohjoismaisin ja ranskalaisin voimin Kansainvälisessä tapahtumassa etsittiin yhteisiä ratkaisuja kielten aseman parantamiseksi ja kieltenopiskelun edistämiseksi.

Teksti EIJA RAITALA, NAJAT OUAKRIM-SOIVIO kuvat EIJA RAITALA

R

anskan EU-puheenjohtajuuden kunniaksi Ranskan instituutit Pohjoismaissa ja Virossa kutsuivat näiden maiden asiantuntijoita Hackathon du plurilinguisme -keskustelutilaisuuteen Caenin yliopistoon Normandiaan 10.–12.3.2022.

Pyöreän pöydän keskustelut oli järjestelty teemoittain, ja Suomen edustajina pääsimme osallistumaan opetuksen didaktiseen ja koulutus- ja kielipoliittiseen osuuteen.

Päätyökielenä oli ranska, mutta myös suomea ja ruotsia kuuli käytettävän.

Keskustelut olivat vilkkaita ajatuksenvaihtoja kunkin maan todellisesta tilanteesta sekä konkreettisia ideointeja tulevaisuuden elinvoimaisen monikielisyyden ja kattavan kieltenopetuksen turvaamiseksi.

Kokousisäntämme Caenin yliopiston Département d’études nordiques -laitoksella voi opiskella pohjoismaisia kieliä, myös suomea. Opiskelijoita oli värvätty keskustelujen sihteereiksi, ja heillä oli tärkeä rooli koonnissa ja raportoinnissa.

Parin päivän intensiivinen keskustelu- ja ideointityö huipentui yleisölle esitettyihin suosituksiin, jotka toimitetaan presidentti Macronin kansliaan Élysée-palatsiin. Toiveissa on myös toimittaa työn viimeistelty tulos Pohjoismaiden ministeriöneuvostolle.

Kielet edustavat eurooppalaisia arvoja Didaktisen työryhmän suosituksista mainittakoon, että kielet toivotaan ymmärrettävän paitsi varsinaisina kielinä myös eurooppalaisten arvojen edustajina. Tarvetta autenttisiin videomateriaaleihin pidettiin ensisijaisen tärkeänä, jotta aitoa kommunikaatiota ja kohtaamisia nuorten kesken voitaisiin edistää. Virtuaaliset ja todelliset vaihdot, kieliassistenttien etävastaanotot ja muun muassa puhelinsovellukset nähtiin mahdollisuuksina kannustaa oppilaita ylläpitämään motivaatiota harvemmin kuultujen kielen opiskelussa.

Yhteiset maiden väliset projektit oppimateriaalin laadinnassa koettiin tärkeäksi päämääräksi, jotta opettajien rajalliset resurssit eivät olisi esteenä oppilaiden tukemiselle. Inputin määrää muissa kuin englannin kielessä toivottiin lisättävän esimerkiksi nuorten käyttöön tarkoitetulla puhelinsovelluksella, jolla voisi askelmittarin tavoin pitää kirjaa kieliin käytetyistä minuuteista.

Konsensus oli, että portti nuorten maailmaan vie suoraan puhelimen kautta.

Caenin kaupungin strategiaa pohjoista ulottuvuutta yhdistävänä voimana oli toteutettu kokouspaikkana toimineessa upeassa uudessa Alexis de Tocqueville -kirjastossa, jonka ala-aulaa komistaa informatiivinen näyttely Pohjoismaista ja Baltian maista. Osana Hackathon-tapahtumaa Caenin kaupunki järjesti 15 hengen delegaatiollemme vastaanoton upeissa puitteissa luostarissa, jossa toimii kaupungintalo.

Hackathon mahdollisti avartavan matkan, jonka aikana verkostoitumista syntyi luonnostaan ja lopputulemana suositukset kielten aseman parantamisesta löysivät kaikupohjaa kaikkien maiden tilanteesta. Suunnitelmia jatkosta virisi myös. Olemme yhteisten haasteiden ja niiden ratkaisujen äärellä.

Kirjoittajat: Eija Raitala ja Najat Ouakrim-Soivio Eija Raitala (kuvassa) on Suomen ranskanopettajain yhdistyksen puheenjohtaja ja Najat Ouakrim-Soivio Helsingin ranskalais–suomalaisen koulun rehtori.

19

KIELIYHTEISTYÖ

Vänskolverksamhet stärker Finlands tvåspråkighet Ystävyyskoulutoiminta vahvistaa Suomen kaksikielisyyttä.

Av MIKAEL HILTUNEN

F

inland är ett föregångsland när det gäller att trygga de språkliga rättigheterna i lagstiftningen. Enligt grundlagen har finska och svenska en likvärdig ställning som Finlands nationalspråk och i språklagen ingår närmare bestämmelser som förpliktar förvaltningen. Det juridiska skyddet är starkt.

Finland klarar emellertid inte riktigt av att leva ut sin potential som ett tvåspråkigt samhälle. Språkgränsen mellan det svenska och det finska i Finland existerar fortfarande och kunskaperna i det andra inhemska språket har blivit sämre.

Detta är en oroväckande utveckling, eftersom forskning visar att den finskspråkiga befolkningens attityder till det svenska och kunskaper i språket hänger ihop. Ju bättre kunskaper i svenska finskspråkiga har, desto positivare inställning tenderar de att ha till det svenska i Finland.

kielitaitoaan. Opettajat painottivat, että on tärkeä panostaa ryhmäytymiseen ja suunnitella vapaa-aikaa fyysisten tapaamisten yhteyteen, jotta oppilaat ehtivät palautua. Oli myös hyviä esimerkkejä ystävyyskouluhankkeista, joissa oppilaat saivat aktiivisesti osallistua vierailujen suunnitteluun ja joissa isäntäkoulun oppilaat toimivat matkaoppaina.

Sammanlagt 85 procent av eleverna var helt eller delvis av samma åsikt med påståendet ”Jag gillade vänskolverksamheten” och 58 procent var helt eller delvis av samma åsikt att verksamheten ökat deras intresse för det andra inhemska språket. På basis av responsen har projektet uppmuntrat eleverna att våga tala det främmande språket. Föga överraskande nämns skolbesöken som det bästa med vänskolverksamheten. Det sociala umgänget med jämnåriga skapar bestående intryck.

Naturliga kontakter mellan språkgrupperna

Skolor uppmuntras att knyta vänskapsband

Meidän on luotava luonnollisia yhteyksiä kieliryhmien välille molemminpuolisen ymmärryksen vahvistamiseksi. Ystävyyskoulutoiminta nostetaan usein esille keinona vahvistaa Suomen kaksikielisyyttä (esimerkiksi hallituksen Kansalliskielistrategiassa), mutta yhteistyölle ei ole ollut olemassa toimivia rakenteita. Hanasaaren Svenska nu -verkosto ja Svenska folkskolans vänner toteuttivat lukuvuonna 2021–2022 laajan ystävyyskouluhankkeen, johon osallistui 18 suomen- ja ruotsinkielistä koulua (alakouluja, yläkouluja ja lukioita). Hankkeeseen kuului kouluja, jotka tekivät yhteistyötä omalla alueellaan, ja kouluja, joilla oli enemmän maantieteellistä etäisyyttä toisiinsa. Hankkeen tarkoituksena oli madaltaa kynnystä tehdä yhteistyötä kielirajan yli ja esitellä hyviä ystävyyskoulutoiminnan käytäntöjä.

Varje skolpar lade upp sin vänskolverksamhet på eget sätt.

Lärarna ansåg att det bästa med projektet varit den gemensamma planeringen med vänskolans lärare och att sedan förverkliga planerna i praktiken. Många skolor inledde kontakten med brevväxling, utbyte av videon, samtalsövningar och en del skolpar tillämpade eklasstandem-metoden, som går ut på att eleverna lär ut sitt språk till den andra språkgruppens elever. Lärarna bedömde att kommunikationen fungerade bäst i styrda övningar som planerades i förväg. Eleverna hade också kontakt med varandra i olika sociala medier.

Förutom att eleverna fått övning i det andra inhemska språket, har eleverna också fått lära sig om den andra språkgruppens kultur och särdrag. I flera vänskolprojekt har skolorna uppmärksammat för språkgrupperna viktiga högtider och elever har övernattat hos värdfamiljer under skolbesök. Trots vissa kulturella skillnader verkar många elever ha fått en insikt om att vänelevernas skolvardag trots allt inte är så annorlunda.

Svenska nu -verkoston tavoitteena on, että oppilaat uskaltavat käyttää oppimaansa ruotsia ja löytävät sisäisen motivaation oppia kieltä lisää. Yhteydet ikätovereihin ja inspiroivat kulttuurielämykset avaavat uuden maailman oppilaille ja osoittavat konkreettisesti, miksi maamme on kaksikielinen.

Jatkamme ystävyyskoulutoimintaa SFV:n kanssa ja kannustamme kaikkia maamme kouluja muodostamaan ystävyyssuhteita kielirajan yli.

Verksamheten ökade intresse för språket Ystävyyskoulutoiminta huipentui koulujen vierailuihin toistensa luona, ja silloin oppilaat pääsivät todella käyttämään

20

TEMPUS 4 / 2022

Skribent: Mikael Hiltunen Mikael Hiltunen är projektchef vid Hanaholmens Svenska nu-nätverk.

Välkommen på seminarium Vi vill att språkstudier ska vara intressanta och attraktiva för fler barn och unga.

Därför bjuder vi nu på vår svensk-, finsk- och engelskspråkiga seminariedag

Glädje i språklärandet Tid:

Tisdagen den 11 oktober 2022 kl. 10-15, frukostservering från kl. 9.30

Plats:

Epicenter, Mikaelsgatan 9 i centrala Helsingfors

Målgrupp: Undervisningspersonal och skolledare, forskare, studerande, bildningschefer och utbildningsadmnistratörer, andra intresserade Inför seminariet utkommer vår webbpublikation Glädje i språklärandet - kunskap och goda modeller för en mångsidigare språkundervisning (red Raili Hildén och Milla Luodonpää-Manni). Publikationen omfattar tolv populärvetenskapliga artiklar som analyserar, inspirerar och bildar stommen för seminarieprogrammet.

Jens Berg och Jenny Sylvin från prisbelönta podden ”Näst sista ordet” leder dagen.

Det är gratis att delta i seminariet och vi bjuder på frukost, lunch och eftermiddagskaffe. Läs mera och anmäl dig senast 4.10 via www.kulturfonden.fi.

65-VUOTIAS SUKOL on maailmankansalainen, joka puhuu kahdeksaa kieltä.

JUHLAVUODEN kunniaksi on suunniteltu kangaskassit, joissa on Maailmankansalainen-painatus.

KASSEJA on kahta väriä, sinistä ja punaista. Tilaukset

osoitteesta:

sukol.fi/

maailmankansalainen

21

SUKOLIN KOULUTUSTA

Koulutusta ääntämisestä draamaan Esimerkkejä SUKOLin koulutuspäivän teemapajoista.

Teksti ANNA HALME

S

UKOLin tämänvuotisen koulutuspäivän teemapajoissa käsiteltiin erilaisia aiheita ääntämisestä draamaan.

Koulutuspäivä pidettiin pandemiatilanteen takia etänä helmikuun alussa.

Ääntäminen ja sujuvuus Pekka Lintunen piti teemapajan ääntämisestä ja sujuvuudesta oppimiskohteina. Lintunen toimii englannin kielen professorina Turun yliopistossa, ja hänen asiantuntijuusalueitaan ovat muun muassa vieraan kielen oppiminen ja puhuttu kieli.

Arkikielessä sujuvuus-sanalla viitataan laajasti yleiseen kielitaidon tasoon. Kapeamman määritelmän mukaan sujuvuus on suullisen kielitaidon osa ja liittyy erityisesti puheen vaivattomuuteen. Monissa sujuvuustutkimuksissa on mitattu lähinnä määrällisesti yksittäisen puhujan sujuvuutta. Mittaamisen taustalla on käsitys sujuvuudesta ajallisena ilmiönä, johon liitetään seuraavanlaisia kysymyksiä: Miten nopeasti puhetta tuotetaan, ja mikä on ymmärrettävyyden kannalta optimaalinen nopeus? Kuinka paljon ja kuinka pitkiä taukoja puheeseen sisältyy? Kuinka paljon puhetta toistetaan ja korjataan? Esimerkiksi lauseiden sisäisten taukojen määrä vähenee kielitaidon ja sujuvuuden kehittyessä.

Lintunen muistutti, että suulliseen kielitaitoon kuuluu useita kompetensseja. Ääntäminen ja sujuvuus ovat kielellisen kompetenssin osia. Sosiolingvistinen kompetenssi viittaa tilanteeseen sopivaan kielenkäyttöön ja diskurssikompetenssi keskustelun aloittamiseen, vuorotteluun ja lopettamiseen liittyviin taitoihin. Strategiseen kompetenssiin taas sisältyy kommunikaatiostrategioita ja nonverbaalista viestintää.

Vieraskielinen puhe ei ole yhtä automatisoitunutta kuin äidinkielinen puhe. Puheen ylläpitämiseen tarvitaan ongelmanratkaisumekanismeja. Näistä viivytysmekanismit kuten täytesanat ja toistot on usein liitetty epäsujuvuuteen, mutta itse asiassa ne voivat auttaa ylläpitämään sujuvaa puhetta.

Toista tapaa edustavat kommunikaatiostrategiat kuten kiertoilmaukset ja omat selitykset kateissa oleville sanoille.

Keskustelutilanteessa sujuvuus on kuitenkin yksittäistä puhujaa laajempi ilmiö: oppijat tekevät yhteistyötä sujuvuuden ylläpitämiseksi muun muassa ilmein ja elein. Edistyneemmät oppijat ovat tehokkaampia minimoimaan vuorojen väliin jäävien taukojen kestoa yhdessä. Lintunen totesi, että vaikka monologisuus on etätilanteissa yleistynyt, tavallisen elämän kielenkäyttötilanteissa se on edelleen harvinaista. Tarvitaan-

22

TEMPUS 4 / 2022

kin tutkimusta ja lisätietoa vuorovaikutuksen sujuvuudesta ja oppijoiden keinoista ylläpitää sujuvuutta. Lintunen vinkkasi Pauliina Peltosen väitöskirjaan, jossa tutkitaan monimenetelmäisesti eritasoisten englannin oppijoiden puhetta (Individual and interactional speech fluency in L2 English from a problem-solving perspective, Turun yliopisto 2020).

”Sujuvuus vieraassa kielessä liittyy osittain äidinkielen puheen piirteisiin”, Lintunen muistutti.

Sujuvuus opetuksessa Harjoituksen myötä puheen tuottaminen automatisoituu ja kielen käyttö sujuvoituu. Opetuksessa voi käyttää esimerkiksi 4/3/2-harjoitusta, jossa oppijalle annetaan saman asian selittämiseen ensimmäisellä kerralla neljä minuuttia aikaa, sen jälkeen kolme ja lopuksi kaksi minuuttia. Toinen versio tästä on 2/1-harjoitus.

Harjoittelun ohella tärkeää on lisätä oppijoiden tietoisuutta sujuvuuteen liittyvistä piirteistä. Kiertoilmauksia voi ottaa käyttöön Alias-pelissä, jossa selityksen kohteena olevaa kohdekielistä sanaa ei saa mainita. Autenttisissa tilanteissa eleet ja monikieliset keinot ovat sallittuja – tärkeintä on viestin välittyminen. Myös oman vuoron ja vuorovaikutuksen ylläpitämiseen liittyviä taitoja voi tietoisesti harjoitella.

Vuorovaikutuksen sujuvuutta voi opetuksessa kehittää monipuolisilla keskusteluharjoituksilla. Lintunen totesi, että lukioon sopivat jo melko vapaamuotoiset, ongelmanratkaisutyyppiset keskustelutehtävät. Tehtävän aiheena voi olla vaikkapa ”Olette voittaneet miljoonan, mitä teette”. Yhteinen tavoite kannustaa vuorovaikutukseen. Sanastoa voi muokata oppijoille sopivaksi. Niin keskustelutaidot kuin kommunikaatiostrategiatkin saavat harjoitusta. ”Sujuvuus vieraassa kielessä liittyy osittain äidinkielen puheen piirteisiin”, Lintunen muistutti. Jos ylioppilaskokeeseen tulee suullinen osio, hänen mielestään voisi olla hyvä, että aluksi kokelas nauhoittaisi äidinkieltään, jotta arvostelussa pystyttäisiin ottamaan huomioon puheen persoonalliset piirteet. Äidinkielen ja vieraan kielen sujuvuuden yhteyksiä kannattaa tarkastella myös opetuksessa. Oppijat voivat esimer-

SUKOLIN KOULUTUSTA

kiksi nauhoittaa lyhyet, korkeintaan minuutin puhenäytteet äidinkielellä ja opittavalla kielellä. Tehtävänä on havainnoida oman puheen tyypillisiä piirteitä ja vertailla: Puhutko jompaakumpaa kieltä hitaammin tai nopeammin? Täytätkö taukoja tietyllä tavalla kielestä riippumatta? Käytätkö täytesanoja?

Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta niistä puheen yksityiskohdista, jotka luovat kokonaiskuvaa sujuvuudesta.

Natiivipuheen havainnointi sujuvuuden näkökulmasta auttaa huomaamaan, että on olemassa monenlaista sujuvuutta ja tilannekohtaista vaihtelua. Arkielämän kielenkäyttötilanteissa voi olla häiriötekijöitä, ja esimerkiksi stressaava tilanne vaikuttaa sujuvuuteen. Tietoisuus luonnollisen kielenkäytön epäsujuvuuspiirteistä saattaa vähentää vieraan kielen käyttöön liittyvää ahdistusta. Samalla oppimistavoitteista tulee realistisempia.

Vieraan kielen ääntäminen Ääntäminen on kielitaidossa keskeistä, sillä kuulija kiinnittää siihen usein huomion ensimmäisenä. Lintunen toi esiin, että äidinkielessä opitaan yleensä ensin intonaatio ja rytmi, sitten äänteet, kun taas vieraassa kielessä oppiminen etenee päinvastaisessa järjestyksessä. Ääntämiseen liittyvää tutkimusta on tehty auditiivisesta, artikulatorisesta ja akustisesta näkökulmasta. Tutkimuksissa on otettu huomioon oppijat, opettajat, oppimateriaalit ja opetustilanteet sekä normit, mallit ja identiteetti. Lintunen on itse tutkinut esimerkiksi ääntämispalautteeseen liittyviä näkemyksiä ja uskomuksia ääntämisestä.

Natiivipuheen havainnointi sujuvuuden näkökulmasta auttaa huomaamaan, että on olemassa monenlaista sujuvuutta ja tilannekohtaista vaihtelua.

Kaikissa opetettavissa kielissä on jokin ääntämismalli tai kilpailevia malleja, jotka elävät ajassa. Opetettava ääntäminen saattaa olla nuoren oppijan mielestä jopa vanhentunutta.

Tästä esimerkkinä Lintunen mainitsi englannin th-äänteen muokkautumisen kohti f-äännettä – joidenkin oppijoiden korvaan ”one, two, free” voi kuulostaa ajanmukaiselta.

Lintunen tähdensi, että pedagogisista syistä voi olla perusteltua keskittyä yhteen malliin mutta valinta on aina kompromissi. Muita saman kielen varieteetteja ei voi pitää vähemmän hyväksyttävinä.

Yksi resepti ääntämisen opetteluun on kuulunut: puheen tuottamiseen yksi ääntämismalli, sujuvaan ymmärtämiseen monta. Liian puristinen suhtautuminen kuitenkin kuormittaa oppijaa etenkin alemmilla taitotasoilla. Mallien sekoittumisesta on harvoin haittaa ymmärtämiselle, joka on kielitaidossa keskeisintä.

Opetuksessa on hyvä kuulla monia syntyperäisiä ja myös ei-syntyperäisiä aksentteja. Esimerkiksi brittienglannin standardiaksentti on todennäköisesti vain pienellä prosentilla

syntyperäisistä. Natiivien puhetapa voi toimia mallina, mutta Lintusen mukaan se ei sellaisenaan sovi oppimistavoitteeksi, sillä tavoitteena ei ole yksikielisyys vaan toimiva monikielisyys. Taitavimmat puhujat osaavat mukauttaa ääntämistään kommunikaatiotilanteen mukaisesti. Tätä voi harjoitella esimerkiksi puhumalla tehtävissä nopeammin ja hitaammin.

Motorinen ja kognitiivinen taito Ääntäminen eroaa muista kielitaidon osa-alueista, koska se on motorinen taito ja motoriikka asettaa omanlaisiaan haasteita oppimiselle ja opettamiselle. Toisaalta se on myös kognitiivinen taito. Lintusen mukaan kognition kannalta tietoisuuden lisääminen voi olla jopa tärkeämpää kuin virheiden korjaaminen, sillä parempi tietoisuus foneemisesta tasosta parantaa ääntämistä. Tähän liittyy se, että äänteet opitaan ensin kuulemaan, sitten vasta tuottamaan.

Lintunen puhui ”opettajan dilemmasta”: Kun kuulet niin sanotun ääntämisvirheen, johtuuko se motoriikasta vai tietoisuudesta? Millainen kommentti tai harjoitus auttaa virheen korjaamisessa? Entä kumpi on tehokkaampaa, opettajan antama palaute vai vertaispalaute? Oppijan ikä ja kyky ja oppimisen tavoite vaikuttavat siihen, onko parempi tarjota drillejä vai foneettisia selityksiä artikulaatiosta ja äännerakenteesta. On tärkeää mutta ei suinkaan aina helppoa antaa palautetta, joka saa oppijan tyytyväiseksi, kohottaa itsetuntoa ja kannustaa oppimaan lisää. Ääntäminen on osa identitettiä, ja sen korjaaminen voi tarkoittaa astumista henkilökohtaiselle alueelle. Osa virheistä haittaa kuitenkin ymmärtämistä niin paljon, että Lintusen mukaan ne on syytä korjata. Sanan lukeminen kirjain kirjaimelta eli ääntäminen ”niin kuin kirjoitetaan” tekee puheen ymmärtämisestä erittäin vaikeaa ellei mahdotonta. Korjausta vaativia virheitä ovat myös ”silent letterin” lukeminen ääneen (esimerkiksi our hour) tai ”suomalaiset äänteet” (esimerkiksi voimakkaasti tärisevä suomalainen r englannissa). Palautteenannossa on otettava huomioon ikä ja tavoitetaso. Ylemmillä asteilla kannattaa ensin herätellä oppijan tietoisuutta ja sen jälkeen harjoitella motoriikan kautta. Tietoisuus auttaa kiinnittämään huomion opittaviin asioihin. Siri tai muu ääniohjattava laite tai ohjelma voi havainnollistaa ymmärrettävän ääntämisen tärkeyttä.

Teemapajan osallistujat kommentoivat ääntämispalautteen antamista. ”On parempi käsitellä yleisellä tasolla kuin henkilökohtaisesti, koska oppilas voi muistaa kielteiseksi kokemansa palautteen hyvin pitkään”, eräs opettaja totesi. ”Oppilaantuntemus on ensiarvoisen tärkeää, eli isot, tiheään vaihtuvat ryhmät ovat huono yhdistelmä ääntämisen oppimiselle”, toisessa kommentissa mainittiin.

Opettajan työkalupakkiin Lintunen kannusti opettamaan ääntämistä mahdollisimman monipuolisesti, myös visuaalisten symbolien tai kuvien ja kirjallisten tehtävien avulla. Runot, lorut, laulut ja riimit ovat hyviä ääntämisharjoituksia. Peilin avulla voi tarkkailla omaa ääntämistään. Huomiota voi kiinnittää ääntämisen yksityiskohtiin, esimerkiksi samaan äänteeseen eri kohdissa sanaa (card,

23

SUKOLIN KOULUTUSTA

back; big, finger, grey). Youglish.com-sivulta saa ääntämisesimerkkejä eri kieliin. Sana- ja lausepainon opetteleminen on myös tärkeää ymmärrettävyyden kannalta.

Kontaktiopetuksessa opettaja on elävä malli, jonka ääntämistä oppijat voivat toistaa ja joka tekee päätöksen siitä, kuulostaako oppijan ääntäminen opetustilanteessa hyväksyttävältä. Toisinaan keskustelussa tuodaan esiin, että ääntämisen opettajan täytyisi olla syntyperäinen puhuja. Lintunen totesi, että ei-syntyperäisen opettajan suuri etu on, että hän on käynyt läpi saman oppimisprosessin ja pystyy siksi paremmin samastumaan oppijan rooliin: ”Opettajan on hyvä kertoa oppijoille, miten hän on itse oppinut ääntämään, millaista mallia hän pyrkii noudattamaan ja millaisia vaikutteita hänen ääntämisessään voi havaita. Opettajalla saattaa myös yhä olla haasteita ääntämisessä, ja niitä voi tuoda rohkeasti esiin. Jos opettaja kertoo omista haasteistaan, oppijakin huomaa, että ääntämistaidon kehittyminen on pitkäkestoinen prosessi.”

LINKKEJÄ ÄÄNTÄMISEEN Miten ääntämistä arvioidaan? Käytännön työkalu opettajille: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/ k ieli - koulutus - ja -y hteiskunt a - sy y skuu -201 7-1/ miten-aantamista-arvioidaan-kaytannon-tyokaluopettajille Maksuton Kielestä koppi -oppimateriaali perusopetukseen ladattavissa: https://sites.utu.fi/minastaja-kielesta-kiinni/hanke/kielesta-koppi/ Kieliä ikä kaikki -digipedagogiikka, sovellusten kommentointia: https://padlet.com/pekka_lintunen/c14 Arvioinnin tueksi älliä.fi: https://allia.fi/ Yle Huvudstadsregionen, ”Det är inte de studerandes fel att svenska inte intresserar” – yrkesinstitut i Kervo ger svenskan en andra chans: https://arenan. yle.fi/audio/1-51002719

Draaman keinot opetuksessa Draamapedagogi Jutta Laino-Tabellin teemapajassa tutustuttiin draaman käyttämisen keskeisiin käsitteisiin. Draamakasvatus-termillä tarkoitetaan draamaa ja teatteria, jota tehdään erilaisissa oppimisympäristöissä opetus- ja kasvatustarkoituksessa. Draama tuottaa oivalluksia ja tunnekokemuksia myös sellaisista asioista, jotka eivät ole koskaan konkreettisesti koskettaneet meitä. Draamasopimus rajaa ja suuntaa toimintaa; yhteinen sopimus antaa mahdollisuuden ottaa leikki va-

24

TEMPUS 4 / 2022

kavasti. Draamaan ei ole pakko osallistua, mutta toisilta ei saa vielä osallistumisen iloa.

Laino-Tabell esitteli myös erilaisia draamaharjoitteita. Jos opettaja ei ole aiemmin käyttänyt draamaa, startata voi aivan pienestikin. Tunnin aloitukset ja lopetukset ovat helppo kohta kokeilla yksittäisiä draamaharjoituksia.

Tuntiin voi virittäytyä symboleiden avulla. Kaikki valitsevat symbolin ohjeiden mukaan, esimerkiksi: Valitse väri, joka kuvaa olotilaasi tai tätä päivää. Valitse postikortti, joka on lähinnä sinua tai tämänhetkisiä fi iliksiäsi. Valitse pikkuesine, joka muistuttaa sinua tai ystävääsi tai kertoo jotakin harrastuksestasi. Miksi valitsit juuri tämän värin, kortin tai esineen?

Symbolit voivat liittyä esimerkiksi tunnilla käsiteltävään kappaleeseen.

Draamaan ei ole pakko osallistua, mutta toisilta ei saa viedä osallistumisen iloa.

Toinen virittävä harjoitus on ”Aamumatto”. Harjoituksessa hahmotellaan lattialle kuvitteellinen matto, jonka toisessa päässä on erinomaisesti alkanut aamu ja toisessa todella huonosti alkanut aamu. Osallistujat asettuvat matolle sen mukaan, miten heidän aamunsa tai päivänsä on sujunut. Jokainen voi kertoa lyhyesti syyt, miksi seisoo juuri siinä missä seisoo.

Tarinankerronta-harjoituksessa apulauseet helpottavat tarinan kuljettamista: ”Olipa kerran … Joka päivä hän/se … Kunnes eräänä päivänä … Siitä seurasi, että … Kunnes viimein …

Ja siitä päivästä lähtien …” Yksi tarinankerronnan muoto on yhden sanan tarina, jossa 3–5 henkilön ryhmissä kerrotaan yhteistä tarinaa siten, että kukin saa sanoa vain yhden sanan kerrallaan. Tarinalle voi luoda kehyksen etukäteen esimerkiksi antamalla otsikon, paikan, esineen tai ammatin, jonka täytyy esiintyä tarinassa. Tehtävänä voi olla kertoa tarina, joka liittyy käsiteltävään kappaleeseen tai sisältää pääosin kappaleen sanastoa.

Minä olen … -harjoituksessa rakennetaan yhdessä still-kuva. Opettaja päättää, kytkeytyykö harjoitus tiettyyn, käsiteltävään aiheeseen, vai tarjoaako se mahdollisuuden luovaan kielenkäyttöön. Harjoituksen aloittaja kertoo, kuka tai mikä on, ja ottaa kuvaavan asennon (esimerkiksi ”minä olen puu”).

Yksi kerrallaan kaikki liittyvät kuvaan ja täydentävät myös kertomusta (”jos sinä olet puu, minä olen linnunpesä puussa”; ”jos sinä olet puu ja sinä olet linnunpesä, minä olen käki, joka yrittää tulla munimaan siihen pesään”).

Tunnin loppuun sopii Loppuhengähdys-harjoitus, joka tehdään pareittain. Aluksi jaetaan roolit: kumpi on ensin kertoja ja kumpi kuuntelija. Kertoja johdattaa parinsa lempipaikkaansa kertomalla, miten sinne mennään, ja kuvailemalla, miltä siellä näyttää, miltä kuulostaa ja mitä siellä tehdään. Lopuksi vaihdetaan rooleja.

Koulutuspäivän pääluentojen ja muiden teemapajojen aiheista voi lukea Tempuksen edellisistä numeroista 2/2022 ja 3/2022.

Gilla innostaa oppimaan!

Lukion B1-ruotsin Gilla-sarja vastaa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin: •

Gilla rohkaisee käyttämään arkielämän ruotsia.

•

Aineiston laajuuden ansiosta tekstejä ja tehtäviä voi vaihdella vuosien mittaan.

•

Eriyttäminen ylös- ja alaspäin on helppoa eritasoisten tekstien, tehtävien ja teemasanastojen avulla.

•

Digiaineisto lisätehtävineen, peleineen ja tulostettavine aineistoineen täydentää kirjaa.

•

Koetehtäviä kattavasti Abitti- ja Wordkokeissa sekä Digikokeissa.

Tutustu Gillaan :

Tutustu Gillaan: edita.fi/gilla

edita.fi/gilla

“Tekstit on aitoja – niihin voi samaistua niin oppilaat kuin ope.”

“Ilo oppia ja opettaa on ennennäkemätön ja -kokematon!”

“Ope huomaaks, kuinka innostuneita me ollaan!”

Vi vågar, vi vill, vi kan gilla.

Matka jatkuu Questin kanssa!

Lukion A1-englannin Quest-sarja vastaa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin •

mahdollistamalla opiskelijoiden erilaiset oppimispolut

•

tukemalla monipuolisen suullisen kielitaidon kehittymistä

•

huomioimalla inklusiivisen oppimisen ja opetuksen tarpeet

•

antamalla eväät kokonaisvaltaisen arvioinnin tueksi.

“Monitasoiset tekstit, joissa oli monipuolista sanastoa.”

“Tehtävät olivat hauskoja” Tutustu Questiin :

“Sanakirja digikirjassa helpottaa paljon”

edita.fi/quest

Join our Quest.

Lisätiedot opettajapalvelu@edita.fi puh. 040 520 010 edita.fi/lops

KIRJAT

Kasvun asennetta Kasvun asenne oppimisessa -teos tarjoaa konkreettisia esimerkkejä ja tehtäviä, joita voi sellaisenaan käyttää vaikkapa lukion kieliprofiilissa.

Teksti KRISTA KAIPAINEN kuva PS-KUSTANNUS

O

pintopsykologi Minna Miaon Kasvun asenne oppimisessa tarkastelee oppimista Carol Dweckin growth mindset -teorian valossa. Se käsittelee kaikenlaista oppimista koulun penkiltä viherkasvien hoitoon. Perusajatuksena on pystyvyyden ja lahjakkuuden myyteistä irti pääseminen, jotta voimme haastaa itseämme parhaalla mahdollisella tavalla. Virkistävää on, että pääasia ei ole pelkästään mahdollisimman tehokas oppimistulos vaan itse oppimisprosessista nauttiminen.

Kantavana ideana kasvun asenne on koko ajan läsnä, mutta kirjassa käsitellään myös oppimisen yleisiä lainalaisuuksia, joten liikkeelle voi lähteä pienin, melko konkreettisin askelin. Sisäisen motivaation löytäminen ja kasvun asenteen omaksuminen on helpommin sanottu kuin tehty, mutta varsinkin nuorten oppijoiden kanssa työskennellessä se tuntuu mielekkäältä tavoitteelta. Sekä helposti menestyvät että hitaammin etenevät hyötyvät sen ymmärtämisestä, että lahjakkuus tai kyvykkyys ei ole kaivo: joko siellä on vettä tai sinne pitää kantaa sitä niska vääränä. ”Lahjakkuus” ei ole syy lopettaa työntekoa. Toisaalta heikompikin oppija motivoituu, kun hän saa uskoa tulevaisuuden kykyihinsä.

Helppouden ansa Miao varoittaa näennäisesti liian nopeasta oppimisesta, joka saattaa perustua tuttuuden tunteeseen tai nopeaan mieleen palautumiseen mutta ei johda pidemmän aikavälin muutokseen. Jos samaa materiaalia tahkotaan yhä uudestaan, voi tuntua, että se on jo hallinnassa, mutta kun oppia pitäisi soveltaa erilaisessa tilanteessa, ei tieto tai taito

26

TEMPUS 4 / 2022

olekaan käytettävissä. Samaan tapaan jos opittava asia on helppo palauttaa mieleen, ei muistihakuja mahdollistava prosessi kehity. Uutta asiaa on joskus jouduttava etsimään kauemmin mielen kirjaston hyllyjen välistä, eli joskus on pinnisteltävä muistamisen kanssa, jotta haku onnistuisi myös tulevaisuudessa.

Tämä osio kuulosti tutulta kun pohdin, millaisia opiskelutekniikoita omilla oppijoillani on käytössä.

Oppimisprosessin hitauden hyväksyminen oli hyvä muistutus kaltaiselleni hätähousulle: oikea oppiminen on hidasta muutosta aivoissa – niin hidasta, että joskus tuntuu, ettei muutosta tapahdu lainkaan. Vaikka vaikuttaisi siltä, etteivät epäsäännölliset verbit tartu pitkäaikaiseen muistiin millään, jokaisella harjoittelukerralla tapahtuu kuitenkin pienenpientä muutosta, eikä oikotietä ole.

viime aikoina pinnalla olleita vaikuttajia Perttu Pölösestä Hans Roslingiin mutta myös positiivisen psykologian ja oppimispsykologian perusteorioita 1900-luvulta. Olisin toivonut vähän tarkempia lähdeviittauksia, jolloin olisi helppo käydä lukemassa myös alkuperäisiä teoksia ja tutkimuksia.

Kieltenopetukseen on tarjolla monia konkreettisia esimerkkejä, joista voisi keskustella oppijaryhmän kanssa. Kirjan sisältämiä harjoitustehtäviä voisi sellaisenaan soveltaa vaikkapa lukion kieliprofiiliin. Opettajalle Miao ei aseta paineita yltiöyksilöllisestä ohjaamisesta ja utopistisesta motivaatiosta, vaan hän esittelee joukon pieniä asioita, joilla voimme tukea kasvun asenteen kehittymistä oppijoissa.

Tiivis paketti Vaikka monet asiat ovat jo tuttuja opettajan arjesta, kirja on tiivis paketti oppimisen perusmekanismeista, jotka tuntuvat välillä jäävän paitsioon tehokkuusajattelun alla. Teos sanallistaa yksinkertaisin selityksin ja vertauskuvin oppimisen psykologista ja neurologista puolta. Kirjan parasta antia ovat nämä oppimisen mekanismien sanallistukset, joiden avulla on helppo selittää asiaa oppijoille ja vaikka huoltajillekin.

Varsinkin vertauskuvat kyvykkyyden kaivosta mielen kirjastoon on todella helppo ottaa suoraan oppitunnille pohdittavaksi.

Moni näistä ajatusmalleista saattaa hyvinkin päätyä luokkahuoneeseeni tänä lukuvuonna. Sisältö perustuu tutkimustietoon, josta on yleinen lähdeluettelo kirjan lopussa. Miao siteeraa

Minna Miao: Kasvun asenne oppimisessa. Hyödyllisten haasteiden käyttöopas.

PS-kustannus 2021.

KIRJAT

Varhentajan käsikirja Kieli tarttuu leikiten käy läpi varhennetun kielen pedagogiikkaa.

Teksti NIINA SINKKO kuvat PS-KUSTANNUS, ANNA HALME / SUKOL

J

os koulussani olisi opettaja, joka saa pitkästä aikaa opetettavakseen vieraassa kielessä aivan pienimpiä oppilaita, suosittelisin hänelle Ilona Leimun teosta Kieli tarttuu leikiten.

Samoin tekisin, jos vastaani tulisi kollega, joka kaipaisi tietoa ja vinkkejä kielenopetuksen varhentamisesta.

Leimun teos jakautuu kahteen osaan: varhennetun kielen pedagogiikkaa käsittelevään yleiskuvaukseen ja tarkempiin temaattisiin toimintaideoihin.

Teoksen ehdoton anti on alkuosassa.

Leimu käy läpi opetuksen kannalta hyvin olennaisia asioita, muun muassa oppimiskokonaisuuksien rakentamista ja arviointiin liittyviä kysymyksiä.

Kirjoittaja toimii luokanopettajana englanninkielisillä luokilla, ja hänellä on laaja kokemus varhennetun kielen pelisäännöistä ja vieraalla kielellä opettamisesta. Teoksessa näkyy vieraan

kielen tuominen osaksi koulun arkirutiineja. Siinä annetaan konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka opettaja sitkeästi kohdekieltä käyttämällä voi saada oppilaan kokemaan olonsa turvalliseksi vieraskielisessä tilanteessa. Lukijaa muistutetaan turvallisen oppimisilmapiirin luomisesta ja nykyaikaisesta virheisiin suhtautumisesta kieltenopetuksessa.

Toisessa osassa, jossa annetaan ideoita opiskeltaviin aihepiireihin, on kokeneelle opettajalle paljon tuttua. Toiminnalliset ideat on esitetty englannin kautta, mutta ne ovat helposti muunnettavissa muiden kielten opetukseen.

Osioiden välissä on tilaa omille ideoille ja muistiinpanoille – se tekee teoksesta käsikirjamaisen vinkkilistan, johon voi palata tarpeen tullen. Toisessa osassa on jonkin verran toistoa ensimmäisestä, ja osan lopussa olevat liitteet ovat tuttuja monista kielten opetusmateriaaleista.

Ekaluokkalaisten A1-kielen tunnilla opitaan leikillisesti ja toiminnallisesti.

Kieli tarttuu leikiten on sidottu OPS 2014 ja VOPS 2019 -perusteisiin, mikä on samanaikaisesti teoksen vahvuus ja puute. Leikillisyyden ja pelillisyyden kaltaiset kieltenopetuksen perusperiaatteet eivät ole kytköksissä mihinkään kulloinkin käytössä olevaan opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelmiin viittaaminen tuo ajankohtaisuuden tuntua, mutta näin teos voi vanhentua nopeammin kuin sen tarvitsisi. Mielestäni teoksella on kuitenkin paikkansa esimerkiksi opettajahuoneiden ammattikirjallisuuden hyllyissä tai vähintään opettajakoulutuksen oheismateriaalina. Ilona Leimu tuo onnistuneesti teoksessaan esiin sen, millainen on pienten lasten leikillinen maailma ja miten se on syytä ottaa opetuksessa huomioon.

Ilona Leimu: Kieli tarttuu leikiten. Varhennettu kielenopetus. PS-Kustannus 2021.

27

KANSAINVÄLISYYS

Erasmuskooperation und neue Formate durch Corona Im Joint-Classroom Neues im Eigenen und Eigenes im Neuen entdecken Text SABINE GRASZ, KATRI WESSEL

A

ls im Frühjahr 2020 die Covid-19-Pandemie mit der Aussetzung des Präsenzunterrichts neue Veranstaltungsformate erforderte, galt das auch für internationale Kooperationen wie die Zusammenarbeit zwischen den Studienfächern Finnougristik an der Ludwig-Maximilians-Universität München und Deutsche Sprache und Kultur an der Universität Oulu.

Kooperation seit 2019 Ein Besuch von Katri Wessel, Lektorin für Finnisch an der LMU, in Oulu im Herbst 2019 legte mit Unterricht sowohl in der Abteilung für Finnische Sprache als auch in der Abteilung für Deutsch den Grundstein für die fächerübergreifende Kooperation. Im Kontext der Coronapandemie im folgenden Jahr entstand die Idee, den Erasmusaustausch virtuell fortzuführen und damit den Studierenden in der Zeit der reduzierten Kontakte wenigstens eine Art von internationalem Austausch und Begegnungen zu bieten.

Als Ergebnis dieser Idee wurde im Frühling 2021 mit Studierenden der Kurse Vertiefungskurs Finnisch: Suomalaiset festivaalit in München und Kulturelles Leben in den deutschsprachigen Ländern in Oulu, geleitet von Universitätslektorin Sabine Grasz, ein Joint-Classroom Projekt via Zoom durchgeführt.

Das Projekt, ein deutsch-finnisches Kulturfestival, war ein Erfolg und fand deshalb im Frühling 2022 eine Fortsetzung in der Form eines virtuellen Ravintolapäiväs, der wieder von zwei Kursen aus Oulu und München (dieses Mal Mündliche Sprachfertigkeit / Universität Oulu und Finnisch III & Vertiefungskurs Finnisch: Arki Suomessa / Universität München) gemeinsam vorbereitet wurde.

Neues im Eigenen und Eigenes im Neuen In beiden Projekten wurden in Kleingruppen, die jeweils aus Studierenden der finnischen und der deutschen Sprache zusammengesetzt waren, gemeinsam Beiträge zu einem Aspekt der Oberthemen vorbereitet. Diese präsentierten die Studierenden in Zoom an den Themennachmittagen, die an beiden Universitäten auch anderen Interessierten offen standen.

Alle Themen wurden kontrastiv und zweisprachig bearbeitet und in der jeweiligen Zielsprache vorgestellt, was die einzige

28

TEMPUS 4 / 2022

sprachliche Vorgabe war. Damit war die Verwendung anderer Sprachen in der Vorbereitungsphase nicht ausdrücklich verboten, das Feedback zeigt jedoch, dass die Gruppen größtenteils mit dem Sprachenpaar Deutsch und Finnisch gearbeitet haben. Sowohl im Zuge der Vorbereitung der Beiträge als auch der Präsentation und Diskussion eröffnete die kontrastive Herangehensweise immer wieder neue Perspektiven auf die eigene sowie die zielsprachliche Kultur.

Die zweisprachige Bearbeitung und Präsentation der Themen bot einerseits die Möglichkeit zum Lernen und Vertiefen der eigenen zielsprachlichen Fertigkeiten in einer Tandemkonstellation.

Im Fokus des Kulturfestivals standen Themen wie Dialekte in Deutschland und Finnland, finnische und deutsche Sprichwörter, Märchen der Gebrüder Grimm und von Sakari Topelius, kulinarische Aspekte, Feste und Feiertage in Finnland und den deutschsprachigen Ländern sowie Kulturunterschiede. Beim Ravintolapäivä wurden Schulessen in Deutschland und Finnland, Esstrends, Lieblingsspeisen und ähnliche Themen behandelt.

Die zweisprachige Bearbeitung und Präsentation der Themen bot einerseits die Möglichkeit zum Lernen und Vertiefen der eigenen zielsprachlichen Fertigkeiten in einer Tandemkonstellation. Andererseits waren auch Sprachmittlungssituationen und Perspektivenwechsel in die Rolle der Lernenden nötig. Letzteres war z.B. für die Erstellung zielsprachlicher Wörterlisten, die dem Publikum das Verständnis erleichtern sollten, notwendig. Inhaltlich waren die kontrastive Arbeit am jeweiligen Thema und die Diskussionen am Themennachmittag von (inter-)kulturellem Lernen und der Reflexion der eigenen und anderer Kulturen geprägt. Besonders im Projekt im Jahr 2022 erweiterte sich aufgrund der internationalen Zusammensetzung der Gruppen der Blickwinkel von einer vorwiegend deutsch-finnischen auf eine verstärkt transkulturelle Perspektive.

KANSAINVÄLISYYS

Nicht zuletzt bedeuteten die Vorbereitungen der Präsentationen Lernen am Projekt, das eine selbständige Koordination der Arbeitsabläufe in der Gruppe und soziales Lernen umfasste, wenn Herangehensweisen, Aufgabenteilung und Arbeitsrhythmus sich unterschieden.

Mögliche Meinungsverschiedenheiten in Hinblick auf das Thema oder die Bearbeitung des Themas erfordern große Kooperations- und Kommunikationsfähigkeit, nicht zuletzt bei virtuellen Treffen.

Unterstützung und Perspektivenwechsel Das Feedback der Studierenden war überwiegend positiv und betraf sowohl die sprachliche als auch die inhaltliche Seite des Projekts. So wurde die Möglichkeit, trotz Reisebeschränkungen mit Studierenden im Ausland zusammenzuarbeiten und Gelegenheit zu haben, die Zielsprache anzuwenden, als positiv hervorgehoben. Auch die gegenseitige Unterstützung bei sprachlichen Problemen hat laut den Studierenden gut funktioniert. Besonders interessant erschien für viele der Perspektivenwechsel durch die gemeinsame Bearbeitung der Themen und der Blick „von außen“ auf die eigene Kultur. Die Kommunikation in den Kleingruppen verlief vorwiegend über WhatsApp und Zoom, und einige Studierende berichteten, dass sie auch über das Projekt hinaus miteinander in Kontakt blieben und weiterhin auf Finnisch und Deutsch kommunizierten.

Terminfindungen erwiesen sich aufgrund des Zeitunterschieds und des relativ vollen Stundenplans der Studierenden mitunter als schwierig. Obwohl die Zusammenarbeit bei den meisten Kleingruppen sehr gut funktionierte, war das kooperative Arbeiten an einer gemeinsamen Präsentation nicht für alle einfach. So konnten Unterschiede in der Arbeitsweise und bei der Zeit, die die einzelnen bereit waren zu investieren, eine Herausforderung darstellen. Mögliche Meinungsverschiedenheiten in Hinblick auf das Thema oder die Bearbeitung des Themas erfordern große Kooperationsund Kommunikationsfähigkeit, nicht zuletzt bei virtuellen Treffen. In dieser Hinsicht erscheint es als wichtig, von Seiten der Kursleiterinnen am Anfang der Projektarbeit Zeit in die Gruppenfindung zu investieren und das Aushandeln für die jeweilige Gruppe geeigneter Arbeitsweisen zu begleiten.

Dabei sollte auch der Umgang mit unterschiedlichen Arbeitskulturen thematisiert werden. Wichtig ist außerdem, dass ein ausreichender zeitlicher Rahmen zur Verfügung steht, da die Gruppenfindung und die terminlichen Absprachen innerhalb der Gruppen eine gewisse Zeit erfordern.

Ausblick: Fortsetzung folgt Insgesamt hat sich das Konzept als erfolgreich erwiesen und die Projekte wurden von den Studierenden und uns Lektorinnen als Bereicherung und Abwechslung des Studienalltags,

besonders in Pandemiezeiten, empfunden. Diese Form von Kooperation bietet eine breitere Möglichkeit zu einem zielsprachlichen Peeraustausch als beispielsweise bei Exkursionen möglich wäre. Der Vorteil ist dabei, dass größere Zielgruppen erreicht werden und kein finanzieller Aufwand damit verbunden ist. Außerdem bieten die für alle offenen Themennachmittage auch nicht daran beteiligten Studierenden einen Einblick in Aktivitäten anderer Sprachkurse. Besonders für Teilnehmende des Anfangsunterrichts Finnisch, die als Publikum an den Themennachmittagen teilnahmen, bedeutete das zweisprachige Format neben dem Einblick in Aspekte der finnischen Kultur auch eine sprachliche Entlastung, da die Hälfte der Beiträge deutschsprachig war. Aus diesen Gründen ist eine Fortsetzung von virtuellen Joint-Classroom Projekten – neben anderen Formen von Kooperation – auch für die Zeit nach der Pandemie geplant.

LYHYESTI: PANDEMIA TOI UUDEN YHTEISTYÖMUODON Koronapandemian myötä syntyi uusi yhteistyömuoto, kun Erasmus-vaihto siirtyi virtuaaliseen tilaan.

Oulun yliopiston saksan kielen ja Münchenin yliopiston suomen kielen opiskelijat valmistelivat suomalais–saksalaisissa ryhmissä esityksiä yhteisiin Saksalais–suomalaisiin kulttuurifestivaaleihin (2021) ja hyvin kansainväliseen Ravintolapäivään (2022). Kumpikin teemapäivä toteutettiin Zoomissa. Esitykset herättivät monenlaista keskustelua ja pohdintaa, ja yhteistyö sai hyvää palautetta sekä kielten että muiden aineiden opiskelijoilta. Näiden hyvien kokemusten pohjalta suunnittelemme myös tulevina vuosina jatkoa tälle yhteistyön muodolle.

OMAN OSAAMISEN POHDINTAA JA KULTTUURIENVÄLISTÄ OPPIMISTA

Kaksi- tai jopa monikielinen työskentely tarjosi opiskelijoille mahdollisuuksia syventää ja kehittää omia kohdekielen ja kielten välisen mediaation taitojaan kielitandem-tilanteessa. Projekti vaati myös oppijoiden näkökulman ottamista huomioon esimerkiksi sanalistoissa, joita ryhmät kokosivat muille kohdekielen vaikeista sanoista.

Kontrastiivinen lähestyminen aiheisiin, niiden esittelyt ja niistä syntyneet keskustelut palvelivat kulttuurienvälistä oppimista ja eri kulttuuri-ilmiöiden ja kurssin aikana opittujen sisältöjen pohdintaa.

Esitysten kokoamisessa oli projektioppimisen piirteitä. Se vaati yhteistoiminnan koordinointia ja sosiaalista oppimista, jotta erilaiset näkökulmat, työnjako ja työskentelytavat voitiin ottaa huomioon.

29

HUOM!

Kieliyhdistysten oppimateriaalipaketit 2022–2023 SAKSA

Tekeillä on Landeskunde-aiheinen paketti, joka tulee lähikuukausina myyntiin. Tiedotamme uutiskirjeessä.

Videomateriaalipaketti suullisen kielitaidon harjoitteluun: Monipuolinen materiaalipaketti lukion A- ja B-saksan opetukseen ja 9. luokan kevääseen käsittää teemoja lipun ostamisesta aina ympäristökysymyksiin asti. Paketti tarjoaa 11 erilaista keskustelutilannetta harjoiteltavaksi. Lisäksi pakettiin sisältyy video, johon on koottu useita lyhyitä reagointitilanteita. Videopaketti on uuden OPS:in mukainen. Hinta: 95 e Pelipaketti ”Puhu ja pelaa”: Miten saan oppilaat motivoitua treenaamaan kielioppia ilman kirjoittamista? Tai miten voisin liikuttaa oppilaita ainaisen istumisen sijaan ja siitä olisi vielä hyötyäkin oppimisen kannalta? Paketti tarjoaa yli 50 valmista peliä, leikkiä tai peli-ideaa. Tiedostot ovat joko tulostusvalmiita pdf-tiedostoja tai muokattavia google docs -tiedostoja.

Hinta: 50 e ”Muuripaketti”: Paketti sisältää Drübenland-pienoiselokuvan sanastoineen ja käsittelyvihjeineen, Power point -esityksen saksaksi faktoista sekä sanastolla että ilman sanastoa (edistynyt lukiotaso), teemaa elävöittäviä dialogeja ja aiheeseen sopivia linkkivinkkejä, sarjakuvan ja siihen laaditun sanaston sekä tehtäviä. Paketissa on vielä 25 kuvaa East Side Gallerystä käsittelyvihjeineen sekä pieni kuvakansio Berliiniin liittyvistä tunnetuista asioista. Hinta: 65 e Kielioppipaketti 100 x Grammatik: valmiita tai muunneltavia tehtäviä, jotka soveltuvat lisäharjoitteluun tai testitilanteisiin. Sisältää 100 tehtävää kieliopin eri alueilta. Mukana on kaikkien tasojen harjoituksia. Hinta: 65 e Lisätiedot ja tilaukset: suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

RUOTSI

Prov- och övningspaket för gymnasiet 2022 Materiaalipaketti sisältää preliminäärikokeet pitkään ja keskipitkään oppimäärään. Mukana on myös monipuolista lisämateriaalia kuten harjoituksia luetunymmärtämisen, kieliopin ja suullisen kielitaidon vahvistamiseen. Aiheet linkittyvät pakollisten ja valtakunnallisten syventävien opintojaksojen aihepiireihin. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin.

Hinta: 150 e Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenruotsinopettajat.fi/ 30

TEMPUS 4 / 2022

Materiaalit on tarkoitettu kieliyhdistysten jäsenille. Kysy lisätietoja tai tilaa kunkin kielen kohdalla mainitusta osoitteesta.

ENGLANTI

Test and Train 2022 -paketti sisältää monipuolista ja motivoivaa materiaalia koko lukion ajalle. Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Kielioppi- ja sanastotehtävät ovat keskeisessä osassa, ja kieliopin tärkeimmät kohdat on tehty kattavaksi harjoitustentiksi abeja varten. Paketissa on lähtötasotestit, helpompia ja vaativampia rakenne- ja sanastomonivalintatehtäviä (sekä myös aikuisopiskelijoille sopivia harjoituksia).

Preliminääri ja kuuntelut ovat Abitti-versiona, ja mukana on yo-kokeen viimeisimpiä tehtäväversioita. Materiaali on muistitikulla.

Test and Train 2022 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat. Materialet på USB-sticka.

Hinta: 150 e Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenenglanninopettajat.fi

RANSKA

Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti.

Sähköinen PowerPoint -paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille.

Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper.

Hinta: 40 e Lisätiedot: info@apff.fi Tilaukset: sukol.fi/oppimateriaalipaketit, tiina.eraheimo@sukol.fi

Suomen englanninopettajat ry Engelskalärarna i Finland rf The Associaton of Teachers of English in Finland Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2022. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2022

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.

Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Test and Train 2022

Paketti sisältää runsaasti monipuolista ja motivoivaa materiaalia koko lukion

ajalle. Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Kielioppi- ja sanastotehtävät ovat keskeisessä osassa, ja kieliopin tärkeimmät kohdat on tehty kattavaksi harjoitustentiksi abeja varten.

Paketissa on lähtötasotestit, helpompia ja vaativampia rakenne- ja sanastomonivalintatehtäviä sekä myös aikuisopiskelijoille sopivia harjoituksia. Preliminääri ja kuuntelut ovat Abitti-versioina, ja mukana on yo-kokeen viimeisimpiä tehtäväversioita. Ammattilaisten hioma paketti tarjoaa oppilaillesi hyvät valmiudet yo-kokeeseen ja tuleviin opintoihin! Test and Train 2022 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar som brukar förekomma i studentprovet.

Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentprovet. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video. Hinta 150 e / muistitikku. Pris 150 e / USB-sticka.

Test and Train 2021

Paketissa on huolella mietittyjä tehtäväkokonaisuuksia, jotka kestävät aikaa. Voit helposti poimia tehtäviä kohderyhmän taitotason mukaan ja hyödyntää niitä tukiopetuksessa tai kertausmateriaalina. Mukana mm. kielioppi- ja sanastotehtäviä sekä lähtötasotestit ratkaisuineen. Preliminääri ja kuuntelut Abitti-versiona, jossa otettu huomioon uudenlaiset tehtävät. Ammattilaisilta ammattilaisille, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Hinta 150 e / muistitikku.

Bubbly

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun.

Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on

kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions).

Hinta 60 e / muistitikku.

Vocational Basics

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle.

Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin.

Soveltuu kaikille opintoaloille. 120 e / muistitikku.

Juhlapyhät – Kulttuuritietoutta ja hupia

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

Power Grammar

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla.

Hinta 75 e / muistitikku.

The Best of test and train vol 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.).

Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Hinta 55 e / muistitikku.

Yo-pisteitysohjeet

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997–2022, syksyt ja keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e / muistitikku.

31

It’s So Simple

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla. Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 50 e / muistitikku.

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme.

Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com Sihteeri Heli Arima heli.arima@edu.hel.fi Rahastonhoitaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com italianopettajat.fi

Finsklärarföreningen rf

JOHTOKUNTA

Uusi keväällä valittu johtokuntamme Ordförande Marc Blumenthal piti 28.4.2022 järjestäytymiskokoukmarc.blumenthal@kauniainen.fi sen, jossa sovittiin jäsenten tehtävistä.

Puheenjohtajana ja rahastonhoitajana toimii Mattia Retta, varapuheenjohtajaSekreterare Sara Nyholm na Domenico Pardo ja sihteerinä Heli Kassör Carola Åkerlund Arima. Laura Senni pitää huolta Facefinsklararforeningen@gmail.com book-sivustamme ja Melania Messina sähköpostista. Tarja Bellaveglia kirjoittaa Tempus-lehden palstalle yhdistyksen HEJ ALLA MEDLEMMAR! tiedotusasioita ja pitää yllä vuosikelloa.

Domenico Pardo laatii uutiskirjeet ja Hoppas ni kommit bra igång med hoitaa kotisivuamme. höstterminen och att också era elever och studerande orkar jobba duktigt!

SYKSYN TAPAHTUMIA

Opettajien yhteinen Turva OAJ on vakuuttanut jäsenensä muun muassa matka- ja tapaturmavakuutuksella.

Kun OAJ:n jäsenenä keskität vakuutuksesi Turvaan, pääset nauttimaan kaikista eduistamme.

Tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/oaj Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi • puh. 01019 5110

Finsklärarföreningen kommer att ordna något trevligt för medlemmarna under hösten, styrelsen informerar när detaljerna är klara. Följ med e-posten och/ eller Facebook.

Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras! Vi informerar också via vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf.

Yhdistyksemme järjestää 26. marraskuuta 2022 koulutuspäivän Helsingissä.

Lisätietoa tulee pian kotisivullemme, Facebook-sivulle ja sähköpostitse jäsenillemme. Muita suunniteltuja syksyn tapahtumia ovat esitelmä Leonardo da Vincistä, keskustelutilaisuus osaamisperusteisuudesta ja pikkujoulu.

17.–22. lokakuuta vietetään 22. kansainvälistä italian kielen viikkoa (XXII Settimana della Lingua italiana nel Mondo) teemalla L’ italiano e i giovani. Mainostamme tapahtumia Facebook-sivullamme ja sähköpostitse.

Jos olet jäsen etkä ole saanut sähköpostitiedotteitamme vähään aikaan, ota yhteyttä italianopettajat@gmail.com,

32

TEMPUS 4 / 2022

niin tarkistamme, onko tiedossamme ajantasainen sähköpostiosoite.

Hyvää lukukauden alkua kaikille jäsenillemme! Buon inizio semestre a tutti i nostri membri!

SUKOL kouluttaa SUKOL järjestää jäsenistölleen laadukasta ja kohtuuhintaista koulutusta.

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Etäkoulutusta tarjolla

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi

12.10.2022 YTO-koulutus

apff.fi

10.11.2022 Työnilon ja hyvän olon etsintää Kevätkauden etäkoulutukset päivitetään viimeistään vuodenvaihteessa Koulutuskalenteriin: sukol.fi/koulutus 22.–23.4.2023 Tampereella

kevätkoulutuspäivät

Ilmoittautumiset avataan viimeistään noin kuukautta ennen koulutuksia: sukol.fi/koulutus Lisätietoja: Koulutussihteeri Jenna Latvala-Suominen, jenna.latvala-suominen@sukol.fi p. 040 487 3632

SYYSKOKOUS Varaa päivä yhdistyksen syyskokoukseen 26.11.2022 – tarkka aika ilmoitetaan myöhemmin!

TULE KANSSAMME Tampereelle 10.12.2022

teatteriin

la

Romanialais-ranskalaisen Ionescon Tuolit (Les Chaises), klassikko vuodelta 1952, tempaa mukaansa Ranskanmaikat la 10.12.2022 klo 13 (paikka: Tampereen Työväen Teatteri, Kellariteatteri). Yhdistys tarjoaa jäsenilleen lasillisen esityksen jälkeen. Meillä on myös ilo ja kunnia tavata teatterin johtaja ja näytelmän ohjaaja Otso Kautto lasillisen äärellä!

Lipun hinta on 34 e / kpl, ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme olevan linkin kautta (www.apff.fi).

RANSKALAISIA VOJA

täpäällikkö ja entinen YLEn Ranskan kirjeenvaihtaja Raine Tiessalo, taidehistorioitsija, toimittaja, tietokirjailija Marja-Terttu Kivirinta ja suomentaja Lotta Toivanen. Tulossa syksyllä 2022 toimittaja Johannes Jauhiainen ja matkatoimisto Pamplemoussen tj Heidi Kilpiä.

Linkki kanavalle: https://www.youtub e.com /channel / U CTc9q 2 f Ib E sp fB__9a-zDSA/videos

SUUNTAVII-

Yhdistyksen YouTube-kanavalla on julkaistu jo viisi kielimarkkinointi- /kieli-informatiivista videota ranskan kielen merkityksestä. Näytä pätkä tai koko video esim. kielivalintatilaisuuksissa huoltajille, tunnilla oppilaille tai vaikutustilaisuuksissa kuntapäättäjille. Kerro myös opoille mahdollisuudesta. Videot toimivat tunnilla myös keskustelun virittelijöinä esim. kielitietoisuuden tai kulttuuritietoisuuden osa-alueilla. Sopii myös kevään viimeisille tunneille.

Haastattelut tähän mennessä: Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakari, opiskelija Anniina Lappalainen, viestin-

Yhdistyksen syyskokous pidetään lauantaina 26.11.2022 Helsingissä. Mukana sääntömääräiset asiat, mm. hallitusten jäsenten valinta erovuoroisten tilalle.

Ota yhteyttä puheenjohtajaan, jos olet kiinnostunut toimimaan yhdistyksessä aktiivisesti ja ottamaan vastuuta yhdistyksen materiaaleista & tapahtumista.

Samalle päivälle on tulossa kaikille tasoille sopivaa ohjelmaa Ranskan instituutin kanssa.

APFF-JÄSENTUOTTEET Ääntämispaketti

Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Sähköinen PowerPoint-paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille. Hinta 40 euroa. Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi

Materialpaket om franskt uttal

Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteck-

33

ningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris 40 euro. Beställningar: tiina.eraheimo@sukol.fi

Sähköinen kielioppipaketti

Voit edelleen tilata tuhdin pdf-muotoisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti ja nopeasti valita mieleisensä tehtävät ja sivut tulostettavaksi tai liitettäväksi oppilaiden sähköiselle alustalle. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa se SUKOLista: tiina.eraheimo@sukol.fi

Grammatikpaket

Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet, som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet. Priset är 50 euro. Beställ det från SUKOL: tiina.eraheimo@sukol.fi

Prelikokeet A- ja B-ranskaan

Juhlavuodeksi 2020 ilmestyivät prelikokeet lukion A- ja B-ranskaan (01/2020).

Yhden kokeen hinta on 100 euroa, ja kaksi saa hintaan 150 euroa. Koe toimitetaan sähköisenä tai USB-tikulla, molemmat sisältävät kokeen pdf-tiedostona sekä zip-tiedostona, josta se on helppo ladata Abittiin. Koe sisältää kuullunymmärtämisharjoituksia, videoklippejä, tekstejä, rakenne- ja kirjoitusharjoituksia, uusia tehtävätyyppejä unohtamatta. Tilaukset voi tehdä suoraan SUKOLin toimistoon: tiina.eraheimo@sukol.fi. Myös vuoden 2017 paketti edelleen saatavilla!

Preliminära studentprov

Vi gjorde alltså preliminära studentprov i både A- och B-franska (01/2020). Ett

34

TEMPUS 4 / 2022

prov kostar 100 euro och för båda tillsammans fakturerar vi 150 euro. Proven levereras elektroniskt eller på en USB-minnespinne och finns både som pdf-fil och zip-fil, som enkelt laddas upp på Abitti. Provet innehåller hörövningar, videoklipp, texter, strukturövningar och skrivuppgifter, inklusive nya uppgiftstyper. Beställningen görs direkt till SUKOL genom att skriva till tiina.eraheimo@sukol.fi. Glöm inte paketet från 2017!

ETÄKOULUTUSTA Voit vielä tulla mukaan instituutin ilmaiseen opettajien etäkoulutukseen! Formation(s) gratuite(s) 19.8.2022–26.5.2023

L’IFF organise tout au long de l’année une formation en 9 séances autour des pratiques d’enseignement du FLE aujourd’hui. Ces ateliers, gratuits pour les enseignants de français du système scolaire finlandais, sont organisés à distance via Zoom, un vendredi par mois de 15h30 à 17h30. Les séances sont modulables, vous pouvez participer à chacune, ou bien choisir celle(s) qui vous intéresse(nt) le plus.

Pour vous inscrire, merci d’envoyer un email à nicolas.delage@france.fi qui vous enverra plus d’informations.

N’hésitez pas à en parler autour de vous à vos collègues, qui pourraient être intéressés.

Le programme de la formation : http://www.france.fi/wp-content/uploads/202 2 /08/Calendrier- et- conte nu - f o r m a t i o n - d e s - e n s e i g n a n t s 2022-2023.pdf

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com Toimisto Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS Yhdistyksen syyskokous pidetään lauantaina 12.11.2022 klo 13 Hanasaaressa, Hanasaarenranta 5, Svenska nu -päivien yhteydessä. Kokouksessa käsitellään vuoden 2023 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan uusi puheenjohtaja ja tulevan hallituksen jäsenet.

Lisäksi kokouksessa käsitellään sääntömuutosehdotus: yhdistyksen vuosikokouksista ilmoitetaan jatkossa vain jäsenlehti Poppiksessa ja yhdistyksen kotisivuilla. Ilmoittautumiset 7.11. mennessä: svenska@suomenruotsinopettajat.fi.

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2022

Koepaketti sisältää mm. Abitti-prelit (A ja B1), suullisia harjoituksia, luetunymmärtämistehtäviä, rakenneharjoituksia, kuunteluita ja videoita. Koepaketin hinta 150 euroa. Tilauslomake kotisivuillamme.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kil-

pailujen yhteydessä uutiskirjeissämme.

Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@ suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yopisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla.

Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin.

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi

GYLLENE KLUBBEN

www.suomensaksanopettajat.fi

www.suomenvenajanopettajat.fi

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille.

Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

NORDSPRÅK

”Det nordiske klasserum” -konferenssi 18.11.2022 Kööpenhaminassa. Ilmoittaudu viim. 1.11.2022. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://nordsprak.com/

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja.

Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

Rahastonhoitaja Anna-Mari Brask

TAG DER DEUTSCHEN SPRACHE UND WEITERE VERANSTALTUNGEN Am 24.9. fand in der Deutschen Schule Helsinki mit dem „Tag der Deutschen Sprache“ die erste Präsenzveranstaltung des Verbands seit 2019 statt. Der Tag bestand wie gewohnt aus Workshops für Deutschlehrkräfte, Vorträgen und Diskussionen, einem Messeteil mit beinahe allen D-A-CH Institutionen in Finnland, sowie einem Gespräch mit Bestsellerautorin Meri Valkama (Sinun, Margot / WSOY 2021). Wir danken allen für das rege Interesse und freuen uns jetzt schon auf das nächste Jahr! Über weitere Veranstaltungen im Herbst informieren wir alle Mitglieder über den Newsletter, die Webseite und das Facebook-Profil des Verbands.

TILAA TUTKIJA OPPITUNNILLESI MAKSUTTOMASTI Tiedustele englantia saksaa ruotsia ranskaa puhuvia tutkijoita Osoitteesta tutkijatavattavissa.fi

35

Svenska nu stöder svenskundervisningen i hela landet!

Vi erbjuder både skolbesök och material som inspirerar och motiverar barn och unga att våga använda sin svenska.

Därför svenska!

Video om nyttan med svenskan. I videon medverkar bland annat skådespelarna Krista Kosonen och Santeri Helinheimo Mäntylä.

Till videon finns uppgifter som stöder utarbetandet av språkprofilen.

Hemma i Sverige Videohälsningar från svenska ungdomar. Lär er känna olika delar av vårt grannland och hör olika dialekter!

Äventyret Nordjobb Bekanta er med arbetsmöjligheterna i Norden! Boka ett besök av en tidigare nordjobbare som berättar om sina erfarenheter. Öva er sedan på att söka sommarjobb med hjälp av tilläggsmaterialet.

facebook.com/svenskanu

twitter.com/svenskanu

Dessa och flera andra hittar du på

instagram.com/svenskanu