Tempus 4/2022

Kansainväliset hank keet lisäävät kulttuurin tuntemusta ja kieliosaamista monin tavoin ErasmuskooperationVänskolprojekt,Hackathon,Monikielisyyttä: Valtakunnallinen koe sähköistyy – millaisesta satsauksesta on kyse ja mitä se vaatii? 4 / 2022

26 Kasvun asennetta ja Kieli tarttuu leikiten Arvioita kahdesta viime vuonna ilmestyneestä kirjasta

6 Missä viivyt, digitaalinen valtakunnallinen koe? Sähköistämisprojekti etenee

SUKOLin entinen puheenjohtaja Kari Jukarainen oli yksi

hyvästäMentoritosallistujatKalevanpaneelikeskustelussaasiantuntijoistas.8lukionErasmus+-hankeveiBrysseliins.14jaaktoritansaitsevatruusujayhteistyöstäs.16

13 Englannin taitoja arvioitiin keskellä koronaa Yhdeksäsluokkalaisilla on tyydyttävä kielitaito

Paneelikeskustelussa pohdittiin kielten asemaa

14 ”Opiskelkaa kieliä!” Eurooppa-asiantuntijoiden viesti lukiolaisille

16 Mentorointi tuo konkarit ja aloittavat opettajat yhteen Opettajat tekevät työtä monissa todellisuuksissa

10 Me as a European Hanke lähetti lukiolaisia maailmalle

22 Koulutusta ääntämisestä draamaan Esimerkkejä SUKOLin koulutuspäivän teemapajoista

8 Kielitaitoa kaikille?

20 Vänskolverksamhet stärker Finlands tvåspråkighet Ystävyyskoulutoiminta vahvistaa Suomen kaksikielisyyttä

31 Kieliyhdistysten tiedotuksia

3 Pääkirjoitus Tuliko nyt hyvä?

28 Erasmuskooperation und neue Formate durch Corona Neues im Eigenen und Eigenes im Neuen entdecken

19 Monikielisyydestä pohjoismaisin ja ranskalaisin voimin Kuulumisia Hackathon-tapahtumasta

4 Ajankohtaista

2 TEMPUS 4 / 2022 4 / 2022

VIIME lukuvuoden aikana SUKOL otti voimakkaasti kantaa muun muassa toi sen kotimaisen kielen opiskelun puoles ta. Budjettiriihestä saimme hyviä uutisia: maan hallitus on päättänyt lisätä 1 vuo siviikkotunnin B1-kieltä perusopetuksen kieliohjelmaan. Tämä ei ole mistään muusta aineesta pois, vaan tuntijakoon lisätään yksi tunti.

ONKO kollegasi jo SUKOLin jäsen? Sinä saat lahjan, kun kollegasi liittyy SUKOLiin. Li sätietoa: www.sukol.fi/kollega (sivun avautuminen vaatii kirjautumisen jäsentunnuk silla).

TULIKO NYT HYVÄ?

Kirjoittaja: Outi Vilkuna

UNDERVISNINGSSEKTORN befann sig i våras mestadels i ett avtalslöst tillstånd. Det var säkert många som funderade om vi uppnådde ett bra kollektivavtal – eller det bättre av dåliga alternativ. Skillnaderna mellan den kommunala och privata un dervisningssektorn accentuerades också i andra avseenden än att man i tjänste- och kollektivavtalet uppnådde flera av OAJ:s långsiktiga mål, såsom ett mångårigt löneprogram. Lönehöjningarnas nivå och den omfattande familjeledigheten avgjorde att man till slut kunde uppnå kollektivavtal för den privata undervisningssektorn. Dragningskraften för läraryrket har i hög grad byggt på annat än lönen och innehållet i kollektivavtalen. Branschen har haft ett inflöde av högt utbildade och motiverade sak kunniga, och det har varit konkurrens om tjänster och befattningar. Antalet sökande till lärarutbildning har avtagit under de senaste åren, och många som börjat eller redan gjort en längre karriär inom undervisningssektorn har övervägt att byta bransch. Allra störst är bristen på lärare inom småbarnspedagogiken. Forsknings- och kultur minister Petri Honkonen föreslog i en intervju med FNB att lagen om småbarnspe dagogik ändras så att man underlättar daghemmens och förskoleundervisningens möjlligheter att anställa personal med yrkeshögskoleutbildning. Honkonen motivera de sitt förslag med att man då kunde underlätta personalbristen på daghem. En mot svarande uppluckring av behörigheterna har delvis redan skett i undervisningen av främmande språk i grundskolan. Där kan undervisning i främmande språk ges av en person, vars studier inte omfattar språkstudier. Det är fel riktning. Undervisningssek torns attraktionskraft avgörs inte enbart med lönepolitik utan genom att respektera sakkunskap och skapa en för alla trygg arbetsmiljö, som stöder lärandet.

UUSI ULKOASU

Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

ten toimintaa ja taloutta koske vien päätösten lisäksi ainakin kaksi merkittävää asiaa: liiton strategian hyväksyminen ja puheenjohtajan valinta.

VIIME kevättä käytiin opetusalalla pitkälti sopimuksettomassa tilassa. Moni varmaan pohti, tuliko nyt hyvä työehtosopimus – vai parempi heikoista vaihtoehdoista. Kun nallisen ja yksityisen opetusalan erot korostuivat muussakin kuin siinä, että kunta-alan virka- ja työehtosopimuksessa toteutui useita OAJ:n pitkäaikaisia tavoitteita kuten monivuotinen palkkaohjelma. Palkankorotusten taso ja laaja perhevapaa ratkaisivat lopulta yksityisen opetusalan työehtosopimusten syntymisen. Opettajan ammatin vetovoima on perustunut pitkälti muuhun kuin palkkaan ja työ ehtosopimussisältöihin. Alalle on tullut korkeasti koulutettuja ja motivoituneita asian tuntijoita, ja virkoihin ja toimiin on ollut kilpailua. Viime vuosina opettajankoulutuksiin hakeutuvien määrä on ollut laskussa, ja moni opetusalalla aloittanut tai pidemmän työuran tehnyt on harkinnut alan vaihtoa. Erityisen suuri puute on varhaiskasvatuksen opettajista. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen ehdotti STT:n haastattelussa varhaiskasvatuslain muuttamista niin, että päiväkoteihin ja esiopetukseen voisi helpommin palkata ammattikorkeakoulutuk sen saanutta henkilökuntaa. Honkonen perusteli ehdotustaan päiväkotien henkilös töpulan helpottamisella. Vastaavaa kelpoisuuksien väljentämistä on osin jo toteutettu alakoulun vieraitten kielten opetuksessa, sikäli että vieraan kielen opetusta voi antaa henkilö, jonka opinnoissa ei ole opettettavan kielen opintoja. Tämä on väärä suunta. Opetusalan vetovoimaa ei ratkaista vain palkkapolitiikalla vaan arvostamalla asiantun tijuutta ja luomalla opettajuutta tukeva, kaikille turvallinen toimintaympäristö.

TEMPUS on uudistunut. SUKOLin hal litus päätti ulkoasu-uudistuksesta jo yli vuosi sitten, ja nyt se oli mahdollista toteuttaa. Lehti ilmestyy hieman har vemmin kuin ennen, mutta tavoitteena on tiivistää sisältöä siten, että jäsenet saavat edelleen yhtä paljon vastinetta jäsenmaksulleen. Palautetta lehdestä voi lähettää toimitussihteeri/toiminnan johtaja Anna Halmeelle, anna.halme@ sukol.fi, p. 040 487 3604.

3 sääntömääräisesityslistallakokous,SUKOLinTAMARRASKUUjärjestetäänliittojonkaon

SUKOL OTTAA KANTAA

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

12

BLEV DET BRA NU?

SINÄ saat lahjan, kun kollegasi liittyy SUKOLiin. Täytettävä kollegalomake on jäsensivuilla osoitteessa www.sukol.fi/ kollega (sivun avautuminen vaatii kirjau tumista). Lahjaksi saat joko 50 % alen nuksen SUKOLin jäsenmaksusta 2023 (ei koske kieliyhdistysten maksuja) tai 50 % alennuksen valitsemasi SUKOLin koulutuksen osallistumismaksusta vuon na Jos2023.kirjautumisessa on ongelmia tai haluat hoitaa jäsenasioita, ota yhteyttä jäsensihteeriin: tiina.eraheimo@sukol.fi, p. Nimen,040 487 3608.osoitteen ja kouluasteen voit itse päivittää jäsensivujen ”Omat tiedot” -sivulla osoitteessa sukol.fi/omat_tiedot (sivun avautuminen vaatii kirjautumista). Jos haluat päivittää tietojasi, paina ensin ”Muuta”-painiketta. Tietojen päivittämi sen jälkeen muista painaa ”Tallenna”. Kannattaa tarkistaa, että jäsentietosi ovat ajan tasalla!

KIELIYHDISTYSTEN materiaalipaketit sisältävät monipuolisia koe- ja harjoi tustehtäviä eri tasoille. Paketit tilataan SUKOLista tai kieliyhdistyksiltä. Katso lisätietoja tämän lehden sivulta 30 ja SUKOLin jäsensivuilta osoitteesta www. sukol.fi/oppimateriaalipaketit (sivun avautuminen edellyttää kirjautumista jäsensivuille).

12.10.

lutuspäiville.SUKOLinTampereellejatkieltenopettaHUHTIKUUTAkokoontuvatkou

MATERIAALIA TILATTAVISSA

Perjantaina 22.4.2023 on vapaa muotoisempaa ohjelmaa niille, jotka haluavat saapua kaupunkiin hyvissä ajoin. Varsinainen koulu tuspäivä järjestetään lauantaina 23.4.2023. Tarjolla on kaikille sopivia luentoja ja kohdennettua ohjelmaa eri asteille ja eri kie liin. Seuraa ilmoittelua SUKOLin kanavilla, erityisesti Koulutus kalenterissa osoittessa sukol.fi/ koulutus. Tervetuloa Tampereel le – mukava nähdä pitkästä aikaa kasvokkain!

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

AMMATILLISEN toisen asteen opettaja, ilmoittaudu nopeas ti, niin ehdit vielä mukaan toiseen LisätietojaYTO-koulutukseen!viereiseltäsivulta.

22

JÄSENASIOITA

Sarjakuva AINO SUTINEN

4 / 2022 www.sukol.fi

RE Anna Halme p. 040 487 3604, anna.halme@sukol.fi •

• to 25.4.2023 B-ranska, B-saksa ja B-espanja

MUUTOKSIA SUKOLIN TOIMISTOLLA

TOIMINNANJOHTAJAN lisäksi myös projekti- ja koulutussihteeri on vaihtunut. Uu tena toiminnanjohtajana aloitti Anna Halme toukokuussa, ja projekti- ja koulutus sihteeri Jenna Latvala-Suominen on aloittanut elokuussa. Anna on jo pidempään toiminut SUKOLissa; hänen aiempi pestinsä oli tiedotus- ja toimitussihteerin työ. Jenna on taustaltaan kieltenopettaja, ja hänellä on kokemusta opettajantyön lisäksi hanketyöstä ja projektin johtamisesta. Toimiston henkilökunnan esittely on osoittees sa sukol.fi/yhteystiedot.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SU KOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520

Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAA

MERKITSE kalenteriin 9. luokan valtakunnal listen kokeiden suosi •tuspäivät:ti4.4.2023 A-englanti

AMMATILLISEN toisen asteen YTO-aineiden opettajien ensimmäinen etäkoulu tus on pidetty 29.9., mutta 12.10. klo 17–19.30 pidettävään koulutukseen ehtii vie lä. Kouluttajana toimivat Anne Siltanen Koulutuskeskus Salpauksesta ja Anna-Leena Haapala Sasky Koulutuskuntayhtymästä. Koulutuksessa annetaan vinkkejä ja linkkejä opetuksen sisältöihin, materiaaleihin ja alakohtaisuuteen. Lisäksi käsitellään opettajan työnkuvaa ja paneudutaan työssäjaksamiseen kieltenopettajan hektisessä ammatissa. Soveltava ja käytännöllinen koulutus sopii hyvin kaikille. Syksyn kolmas teemakoulutus järjestetään 10.11. aiheesta ”Työnilon ja hyvän olon et sintää”. Koulutuksesta saa harjoitteita ja materiaalia oman jaksamisen ja oppilaiden mielen hyvinvoinnin teemoista. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Koulutuskalenterissa: sukol.fi/koulutus.

LISÄTIETOJA: sukol.fi/valtakunnalliset

SÄHKÖPOSTITSE lähetetään SUKOLin kuukausittaiset jäsenkirjeet ja muuta tärkeää postia. Jäsenmaksulaskutus uudistuu, ja suunnitteilla on myös laskujen lähettäminen sähköpostitse entisen kirjepostin sijaan. Tarkista osoitteesi ajantasaisuus jäsensivujen ”Omat tiedot” -sivulta (sukol.fi/omat_tiedot) tai jäsensihteeri Tiinalta. Erityisesti mo nella käytössä olevassa Gmailissa kannattaa tarkkailla myös roskapostikansiota. Jos kaipaat neuvoja Gmailin roskapostisuodattimien muokkaamiseen, voit kysyä niitäkin SUKOLin toimistosta Tiinalta, tiina.eraheimo@sukol.fi.

VA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR

Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIH

• to 13.4.2023 A- ja B-ruotsi • ke 19.4.2023 A-ranska ja A-saksa

YTO-KOULUTUKSIA JA HYVINVOINTIKOULUTUSTA

HUOM!

JULKAISIJA – UTGIVARE

111111ILMOITUSHINNATnen@opedu.kuopio.fiKuopio,comre,natiina.m.primietta@opetus.espoo.fiTapiolanlauttasaarenyhteiskoulu.fisinki,Närväanna-maija.makinen@espoo.fiKaitaanka@gmail.commi,Kurvinenmarcus.ellonen@gmail.commalainenlumbus.fip. 050 354 9737,ménJÄSENETouti.vilkuna@sukol.fiyhteiskoulu,JASUKOLINKÄÄNNÖSkotoKUVA•nettu)57.roaMariaHelsinki,TaijaHelsinki,tuMinnaNEUVOSTOtiina.eraheimo@sukol.fiheimoOSOITTEENMUUTOKSETTILAUKSET,TiinaEräCaballerop.040 487 3608,•TOIMITUS–REDAKTIONSRÅDETIntkeHernándezHelsinki,PertJärvenpääHelsinki,KristaKaipainenAnneKarjalainenSotkamo,SalminenEspoo,NiinaSinkkoJohannaSnellmanHelsinki,VirokannasHelsinki•4numevuodessa–4nummeromåret•vuosikerta•ISSN0355-8053(paiISSN2814-5402(verkkojulkaisu)KIRJAPAINOUusiokuori•KANNENElinaManninen/Scanstockpho•PÄÄKIRJOITUKSENKUVAVeikSomerpuro•PÄÄKIRJOITUKSENKarl-ErikErikssonHALLITUSPUHEENJOHTA2020–2022OutiVilkunaKulosaarenHelsinki,p.050 308 0022,VARSINAISET2021–2024ThereseAlGymnasietLärkan,Helsinki,therese.almen@koMarcusEllonenHelsinginSuoYhteiskoulup. 050 337 6225,AnnukkaLyseonpuistonlukio,Rovaniep. 045 631 4635,kurvinen.annukAnna-MaijaMäkinenlukio,Espoo,p. 041 543 7767,MinnaLauttasaarenyhteiskoulu,Help. 044 333 4455,minna.narva@TiinaPrimiettakoulu,Espoop. 045 205 9080,LeePulliKämmenniemenkoulu,Tampep. 040 828 4818,pullileena@gmail.EijaVenäläinenKallavedenlukio,p. 050 525 2756,eija.venalai–ANNONSPRIS/1takakansi2 549€/1etu-taitakasisäkansi2 430€/1sisäsivu2 285€/2leveäpalsta1 675€/2vaaka1 432€/2kapeapalsta610€

TARKISTA SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI

TEERI – REDAKTIONSSEKRETERA

Missä viivyt, digitaalinen valtakunnallinen koe?

SUKOLin

Mistä kokeen hinta muodostuu?

ta- ja tuottamistaitoihin sekä viestintään ja kulttuuriin liitty viinTyöparintavoitteisiin.palkkion lisäksi nykykokeen hintaan vaikuttaa eniten kokeessa oleva videokuuntelu. Videoissa esiintyvien natiivinäyttelijöiden palkkaus ja videon kuvaus ja editointi on kallista

valtakunnalliset 9. luokan kokeet kirvoittavat keskustelua niin opettajien Facebook-ryhmissä kuin kasvokkain kohtaamisissa. Joko koe on aivan liian helppo tai liian vaikea, tai sen arvostelu on liian tiuk kaa tai liian löysää. Joidenkin mielestä nykymuotoinen koe on liian kallis vuosittain hankittavaksi. SUKOLin kannalta surul lista on se, että vuosittain palautelomakkeita kokeesta palau tetaan liittoon todella vähän, joten emme saa opettajilta ko keesta arvokasta palautetta, jonka avulla pystyisimme koetta kehittämään.Kokeenarvostelussa voi käyttää kokeen mukana tulevaa SUKOLin taulukkoa tai sanallista arvostelua – mutta ei ole pakko. SUKOLin vertailuun otetaan mukaan vain oppilaiden saamat yhteispisteet, kun taas arvosanat opettaja voi antaa ai van oman mielensä mukaan. SUKOLissa toivomme kuitenkin, että heikoimpien oppilaiden kohdalla arvostelu olisi inhimil listä ja hekin pääsisivät kokeesta läpi. Opettajan tulee muistaa, että koe pohjautuu koko oppimäärään eikä mihinkään tiettyyn rajattuun koealueeseen, joten se on yleensä haastavampi kuin normaaliKyselymmekurssikoe.perusteella moni opettaja käyttää koetta ”vain korottavana” päättöarvosanan antamisessa. On selvää, ettei yksi yksittäinen koe voi kaataa koko päättöarvosanaa, joka pe rustuu niin paljon muuhunkin. Kannustaisimme kuitenkin opettajia rohkeasti siihen, että valtakunnallisella kokeella on merkitystä arvioinnissa, sillä sen antama tieto oppilaan osaa misesta on erilaista kuin kurssikokeen, johon oppilas on voinut opetella asiat ulkoa. Useat opettajat haluavat nähdä, miten op pilas pärjää kokeessa, johon ei oikeastaan voi valmistautua, ja osaavat suhteuttaa tämän kokeen tuloksen arvosanaa antaes saan.

Tämäpuuhaa.eikuitenkaan

ole mitään verrattuna jo pitkään suunnitelmissa olleeseen kokeen sähköistämiseen. Sähköisen oman koealustan tekeminen maksaa kuusinumeroisen sum man, johon tulevat päälle vuosittaiset ”huoltokustannukset”. Onneksi on löytynyt myös muita vaihtoehtoja. Tällä hetkellä selvitetään yhteistyökuviota, jossa on mahdollisuus päästä mukaan jo olemassa olevaan koealustaan, mutta myös tässä mallissa vuosittainen kulu Sukol-Palvelu Oy:lle tulee nouse maan useisiin kymmeniin tuhansiin. Tämä tarkoittaa sitä, että on turvauduttava lainarahaan. On selvää, että kokeen sähköis tyessä hintaa on pakko hieman nostaa ja mitä todennäköisim min hinnoittelutapaa muuttaa. Tästä ei päätä Sukol-Palvelu yksin, vaan tulevalla yhteistyökumppanilla saattaa olla tähän liittyviä vaatimuksia.

Sukol-Palvelun kielten valtakunnallisten kokeiden sähköistämisprojekti etenee. Järjestelmää ja sen kapasiteettia testataan tänä lukuvuonna.

6 TEMPUS 4 / 2022

Teksti MINNA NÄRVÄ kuva AINO SUTINEN

SUKOLin valtakunnallisia 9. luokan kokeita laaditaan eri kieliin ja oppimääriin. Kunkin kokeen laatii vapaaehtoisista opettajista koostuva työpari. Työparille maksetaan sisällön laadinnasta palkkio, ja työ tapahtuu pääosin kesällä. Työpari on tutustunut kielensä päättöarvioinnin perusteisiin ja laatii kokeen, jonka tehtävissä on erottelevuutta päättöarvioinnin perusteiden kriteerien mukaisesti. On selvää, ettei tähän 60 minuutin kokeeseen voi sisällyttää kaikkia päättöarvioinnin perusteisiin liittyviä tavoitteita. Koe keskittyy tekstien tulkin

Sähköistämisen haasteet Valtakunnallisen kokeen sähköistämistä toivoo Sukol-Palve lu Oy:n teettämän kyselyn mukaan noin puolet vastanneista opettajista. Toinen puoli vastaajista oli tyytyväinen nykyiseen paperiversioon. Suurimmat opettajien huolenaiheet sähköis tämisen suhteen liittyivät koneiden riittävyyteen kouluissa sekä oppilaiden mahdollisuuteen toimia vilpillisesti koetta suorittaessaan.Koneidenjakoulun verkon riittävyys tulee olemaan ongel ma kouluissa, joissa koetta olisi tekemässä yhtä aikaa suuri oppilasmäärä. Tämä on ratkaistavissa kokeen porrastami-

VALTAKUNNALLINEN KOE

Tällä hetkellä ollaan niin pitkällä, että syksyllä testaamme pienimuotoisesti yhdessä koulussa vanhan kokeen avulla, onko yhteistyökump panimme järjestelmä sovelias ko keemme alustaksi.

Haluan kiittää kaikkia vapaaehtoisia valtakunnallisen kokeen tekijöitämme nyt ja vuosien varrelta lämpimästi. Ilman teitä kokeita ei olisi. Kiitos myös kaikista vastauksista kyselyihimme sekä jokaisesta valtakunnallisen kokeen palautelomakkeesta, joka saapui sihteerillemme kevään aikana.

sella, jolloin tosin on odotettavissa tilanne, että osa oppilaista tulee saamaan etukäteistietoa kysymyksistä. Tämä vahinko on kuitenkin suhteellisen pieni, eikä oppilas viime minuuteilla enää pysty kovin paljon asiaa auttamaan. Tällä hetkellä nykykoemallissa on myös mahdollista, että eri koulut järjestävät kokeen eri päivinä, jolloin ”kaverilta naapurikoulusta” on voinut saada jo tietoa kokeen sisällöstä. Haitallisinta ennakkotiedon leviäminen olisi rakenne–sanasto-tehtävässä, jossa pitää muistaa yksittäisiä sanoja tai rakenteita. Ratkaisu tähän voisi sähköisessä kokeessa olla se, että kokeeseen on laadittu kaksi täysin samanarvoista rakenne–sanasto-tehtävää, joista opettaja voi valita oppilailleen toisen. Toiselle, eri aikaan tekevälle ryhmälle voisi sitten valita toisen vaihtoehdon.

7 Minna Närvä on kieltenopettaja, SUKOL ry:n varapuheenjohtaja ja Sukol-Palvelu Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

VALTAKUNNALLINEN KOE

Lukion Abitin kaltaista järjestelmää, jossa vilpin mahdollisuus on poistettu, on mahdoton järjestää ilman vastaavia varusteita Nettiniiloineen, joiden avulla rakennetaan oma verkko ja evätään pääsy Internetiin. On paljon peruskouluja, jotka toimivat lukion yhteydessä ja joista välineistö löytyy, mutta se ei voi olla 9. luokan valtakunnallisen kokeen järjestämisen edellytys. Niinpä vilpin estäminen sähköisessä kokeessa jää opettajan valvonnan varaan esimerkiksi siten, että opettaja valvoo koetilannetta luokan takana seisten. Jokainen poistuminen koealustalta katsotaan vilpin yritykseksi, ja koe keskeytetään. Vierustoverilta vilkuilua estetään tehokkaasti vaihtoehtojen satunnaisella sekoittamisella, joka melkein jokaisella alustalla on nykyään mahdollista.

Vierustoverilta vilkuilua estetään tehokkaasti vaihtoehtojen satunnaisella sekoittamisella, joka melkein jokaisella alustalla on nykyään mahdollista.

Välttämätön kehitysaskel Kokeiden sähköistämisessä on paljon haasteita, ja investointi on mittava. Se on kuitenkin kehitysaskel, joka on ennemmin tai myöhemmin otettava. Selvitystyö on tehtävä huolellisesti ja eri vaihtoehtojen kannattavuus punnittava tarkkaan. Sukol-Palvelu Oy:n hallitus koostuu luottamushenkilöistä, jotka oman työnsä ohella yrittävät yhdessä toimiston henkilökunnan avulla kasata tarvittavat tiedot päätöksen pohjaksi. Tällä hetkellä ollaan niin pitkällä, että syksyllä testaamme pienimuotoisesti yhdessä koulussa vanhan kokeen avulla, onko yhteistyökumppanimme järjestelmä sovelias kokeemme alustaksi. Ensi keväänä valtakunnalliset kokeet ovat vielä tutut paperikokeet, mutta jos käy hyvin, voidaan kenties jotakin koetta jo myydä sähköisenä pilottiversiona osalle kouluista.

Yksi opettajien esiin tuoma haaste on myös se, että vain paperikokeisiin tottunut oppilas saattaa ottaa ensimmäisen digikokeen ”pelinä” eikä panosta siihen samalla tavalla kuin perinteisiin kokeisiin. Tätä huolta helpottaa tieto siitä, että kokeen ulkomuodon ei ole tarkoitus olla mitenkään pelillinen vaan hyvinkin asiallinen ja visuaalisesti pelkistetty.

ielitaito kuuluu kaikille. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että kaikilla olisi tasapuoliset mahdollisuu det opiskella kieliä monipuolisesti. Näin todettiin SUKOLin järjestämässä paneelikeskustelussa, jossa asiantuntijoina olivat Tampereen kaupungin koordinoiva kie lenopettaja, saksan ja ruotsin kielen lehtori Outi Verkama, Rii himäen lukion rehtori Kari Jukarainen, Helsingin yliopiston vararehtori, professori Hanna Snellman, Suomen lukiolaisten liiton varapuheenjohtaja Vilhelm Vähäsilta, Suomen ylioppi laskuntien liiton varapuheenjohtaja Katariina Henttonen, leh tori Anne Siltanen Koulutuskeskus Salpauksesta, elinkeinopo litiikan asiantuntjia Tuomas Ylitalo Palvelualojen työnantajat PALTAsta ja hybridiyrittäjä, toimitusjohtaja Vitali Rabotsev. Vetäjänä toimi SUKOLin hallituksen jäsen Leena Pulli.

Paneelin aluksi keskusteltiin perusopetuksen kielivalinnois ta, niihin vaikuttamisesta ja niiden mahdollistamisesta. Outi Verkama kertoi Tampereen mallista, joka palkittiin Vuoden kielitekona 2021 (katso Tempus 5/2021). Monipuoliset kieli valinnat ovat yksi kaupungin strategisista painopisteistä. Va lintoihin vaikutetaan yhdessä ja suunnitelmallisesti, ja kieli tietoisuus on osana arjen toimintaa päiväkodeista asti. Pienet lapset herkistyvät ja altistuvat kotikielille ja pikku hiljaa myös vieraille kielille leikin kautta. Kielitietoisuutta herätetään niin sanotussa Kikatus-opetuksessa, jota A1-kielen varhentamisen jälkeen toteutetaan esikoulussa. Jokainen kaupungin eskari lainen pääsee tutustumaan omalla alueellaan tarjolla oleviin

Kielivalintojen toteutumiseen vaikutetaan myös informaa tiolla, jota perheille on tarjolla monipuolisesti. Esimerkiksi es karilaisten vanhempien infoja on toteutettu korona-aikaankin ulkosalla. Näissä infoissa kieltenopettajat vastaavat vanhem pien kysymyksiin eri kielistä ja niiden oppimisesta.

A1-kieliin.Keskeistä

Perusopetus oppimisen kivijalkana

Verkaman ja Jukaraisen alustusten jälkeen panelistit kävi vät keskustelua, jossa nousi esiin opettajan rooli innostuksen herättämisessä. Pienillä oppilailla ja esimerkiksi aikuisilla maahanmuuttajilla suullinen kielitaito on ensisijainen, mut ta kaikenikäiset oppijat hyötyvät suullistamisesta. Opiskelu mahdollisuuksien keskittyminen vain suuriin kaupunkeihin on ongelma, joka lisää epätasa-arvoa. Yhteisesti todettiin, että monipuoliset kieli- ja kulttuuritaidot hyödyttävät koko yhteis kuntaa.

8 TEMPUS 4 / 2022 SUKOL TOIMII

on yhteistyö, jota tehdään sekä opettajien että kou lujen kesken. Myös varhaiskasvatuksen opettajat ovat mukana yhteistyössä. ”Opettajissa ei ole kahta kastia, vaan toimimme yhdessä lasten hyväksi”, Verkama sanoi. Koulujen yhteistyön ansiosta periaatteessa jokaisella alueella tarjotaan mahdolli suus valita kaikista seitsemästä kielestä, joissa A1-opetusta on. Ryhmäkokorajat päätetään kaupungin tasolla, joten ne ovat kaikissa koulussa samat: A1-kielen ryhmän perustamiseen tarvitaan 12 ja A2-ryhmän perustamiseen 16 oppilasta.

Teksti ANNA HALME

Pitkäjänteisyyttä puuttuu Jukaraisen mielestä myös päättä jiltä. Koulutuspoliittisten päätösten seurausten selvittäminen ja arvioiminen olisi tärkeää, sillä monet kieltenopetuksen on gelmat ovat rakenteellisia. Esimerkiksi toisen kotimaisen aloit tamisen venyttäminen kuudennelle luokalle ilman lisäresurs sia näkyy nyt toisen asteen oppimistuloksissa.

Paneelikeskustelussa pohdittiin kielten asemaa perusopetuksessa, toi sella asteella, korkeakouluissa ja työelämässä.

Paneelin toisessa osassa kysyttiin, ohjaako korkeakoulujen todistusvalinta lukiolaisia pois kielivalinnoista. Hanna Snell man muistutti, että kielten suosion lasku on alkanut jo ennen todistusvalintaa. Saksan kielen yo-kokeisiin osallistuvien määrä on romahtanut 2000-luvun alussa, ja se näkyy myös yli opistoon pyrkivien joukossa. Muissa harvemmin opskelluissa

K

Kari Jukarainen kehui Tampereen mallia. Usein monipuoli set kielivalinnat vaativat isomman kaupungin, jossa on enem män valitsijoita eli lapsia. Liian laaja tarjonta voi johtaa siihen,

Jukaraisen mukaan Suomessa on maailman parhaat kiel tenopettajat: ”Jos vain pääsemme käyttämään ammattitai toamme, tulos on tosi hyvä.” Perusopetuksessa annetaan malli kielen oppimiseen, ja siksi ammattitaitoiset, kielipedagogiik kaan ja kulttuuriosaamiseen perehtyneet opettajat ovat tärkei tä alusta asti. Jos kielen opiskelua jatkaa lukiossa, on mahdol lista saavuttaa hyvä osaamistaso. Jukarainen totesi kuitenkin, että liian usein perusopetuksen ja lukion tarjoamat tilaisuudet jätetäänJukarainenkäyttämättä.kertoi tehneensä omassa lukiossaan kyselyn kieliopintojen keskeyttämisen syistä. Kärkeen nousi työläys. Lukiolaiset kokivat myös, että kieliopinnot eivät hyödytä jat ko-opinnoissa ja että kielten opiskelu vie aikaa jatko-opinto jen kannalta ”tärkeämmiltä aineilta”. Vastauksista paljastuu lyhytnäköinen hyötyajattelu, sillä kielitaidolla voi olla suurta merkitystä esimerkiksi työpaikan saamisessa.

Kielitaitoa kaikille?

”Mikä on tärkeämpää kuin osata kommunikoida toisen ih misen kanssa?” Jukarainen kysyi. Tässä maailmantilanteessa kieli- ja kulttuurirajat ylittävän opetuksen merkitys korostuu. Vaarana on, että kun kieliä ei valita tarpeeksi, tulevaisuudessa ei ole ammattitaitoisia kieli- ja kulttuuritaitojen opettajia.

Hyvä paha todistusvalinta

että valintoja ei tule mihinkään kieleen, ja siksi esimerkiksi Riihimäellä tarjolla on vain A1-englantia ja A2-saksaa.

kielissä lasku on tasaisempaa, koska niiden opiskelijamäärät ovat aina olleet pienempiä. Snellman toi esiin, että myös opis kelijavaihto on vähentynyt. Suuressa määrin vaihtoon lähtevät vain oikeustieteen opiskelijat, jotka ovat opinnoissaan hyvin kunnianhimoisia ja arvelevat hyötyvänsä vaihdosta. Tilanne on sama kaikkialla Euroopassa siitä huolimatta, että opiskeli jaliikkuvuutta koetetaan kaikin keinoin lisätä.

Snellman totesi, että todistusvalinta saattaa vähentää kiel tenopiskelua entisestään mutta kriteerien vaikutuksista täytyy saada luotettavaa tietoa ennen kuin niihin tehdään muutoksia. Hän tiivisti tilanteen sanomalla, että ongelmat on tiedostettu ja tarvittavat muutokset tehdään hallitusti ja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry on tiedottanut, että pistemallin uudistuksista päätetään vuon na 2023 ja uusi malli otetaan käyttöön vuonna 2026.

Kielitaito työelämässä

9 Ilman kieliä emme keskustele eikä ole viestintää. SUKOL TOIMII

Snellman painotti, että yliopisto-opiskelu edellyttää hyvää ja laajaa kielitaitoa. Humanistisen alan tutkimusta harva pys tyy tekemään, jos hallitsee vain suomea, ruotsia ja englantia. Snellmanin mukaan kielten ja kulttuuritaitojen opettaminen on korkeatasoista ja sitä kehitetään edelleen. Yliopiston kieli keskuksessa on kasvava paine aikaan ja paikkaan sitomatto malle opetukselle: kiinnostusta kieliin on, mutta niitä toivo taan digitaalisille alustoille.

Kielitaito työelämätaitona ja yritysten kasvupotentiaalin osa tekijänä – totta vai tarua? Tähän kysymykseen kaikki asiantun tijat vastasivat yksimielisesti: totta. Anne Siltanen muistutti, että koska äidinkieli on tunnekieli, onnistunut kohtaaminen asiakkaan äidinkielellä luo erityisen positiivisen kokemuksen. Eri tilanteissa tarvitaan erilaisia kielitaitoja, ja vuorovaikutus ja

kulttuuritietous ovat aina sidoksissa kieleen. Yhteinen kieli luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kielitaito vaikuttaa myös työssä viihtymiseen, suoriutumiseen ja turvallisuuteen.

Tuomas Ylitalo totesi, että yhä useammat vienti-innovaatiot ovat palveluita. Ne syntyvät digitaalisiksi, ja niitä markkinoi daan koko maailmaan. Edelleen pitää paikkansa, että Saksassa myydään saksaksi ja Ranskassa ranskaksi, joten monipuolinen kielitaito on tärkeä valtti. Kielitaito mahdollistaa verkottumi sen ja synnyttää luottamusta.

Ylitalon mukaan yrityksistä tulee liian usein viestiä, että juuri valmistuneilla, töitä hakevilla ammattiosaajilla on lukuja kirjoitustaidon puutteita. Jatkossa tarvitaan yhä enemmän rohkeutta käyttää eri kieliä ammattitilanteissa. Maahanmuu ton myötä tulevaa kielipotentiaalia kannattaa hyödyntää. Yhä edelleen monessa työtehtävässä tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea sujuvaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Palvelualojen osaajabarometri 2020 paljasti, että vastaajayrityksistä (n = 601) yli puolet (54,4 %) koki kielitaidon olevan suurin este ulkomaa laistaustaisen työvoiman hyödyntämiselle.

Ammatillisessa kieltenopetuksessa näkyy se, että opiskeli joista suuri joukko puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin koulun opetuskieltä. Vitali Rabotsev kertoi, että hän on itse kin maahanmuuttajataustainen. Omien kouluaikaisten kiel tenopettajiensa ansiosta hän on opiskellut seitsemää kieltä ja käyttää viittä niistä päivittäin. Hänellä on käännöstoimisto, jossa tilatuin käännöskieli on hieman yllättävästi englanti. Myös tulkkaustoimeksiantoja tulee eniten englannista suo meksi. ”Kielitaito ei ole ihan niin hyvällä mallilla enkunkaan suhteen”, hän arveli. Rabotsev muistutti, että kieltenopiskelus sa motivaatio on Keskusteluosuudessamerkityksellistä.TuomasYlitalo mainitsi, että työelä mässä moni ylläpitää kielitaitoaan tai opettelee uutta digitaa listen välineiden ja sovellusten avulla. Kari Jukarainen totesi, että oppimisen mahdollisuudet ovat ajasta ja paikasta riippu mattomia. Enää ei ajatella, että kaikki oppiminen tapahtuu koulussa. Itsenäisen opiskelunkin taustalla ovat kuitenkin koulussa opitut vinkit, neuvot, strategiat ja taktiikat.

Vitali Rabotsev korosti opettajan roolia siinä, että tämä antaa valmiudet puhua ilman pelkoa ja luvan tehdä virheitä. Panee liin osallistuneet kieltenopettajat vahvistivat, että oppimisessa tärkeintä on turvallinen ympäristö, jossa voi kokeilla, erehtyä ja kokeilla uudestaan. Juuri tällaisen tunnelman opettajat ha luavat luokkiinsa luoda. Anne Siltanen kertoi, että etäaika on lisännyt opiskelijoiden arkuutta ja täydellisyydentavoittelua. Esimerkiksi videotehtävien tekemiseen saattaa olla korkea kynnys. Outi Verkama painotti, että nykyajan kieltenopetuk sessa ei haeta virhepisteitä vaan onnistumisen elämyksiä: ”Jokaisen vastuulla on antaa esimerkkiä siitä, että kielet ovat hauskoja. Ilman kieliä emme keskustele eikä ole viestintää.”

Katariina Henttonen ja Vilhelm Vähäsilta korostivat puheen vuoroissaan, että pistetyökalun korjaaminen on tärkeää. Hent tonen totesi, että kielet on otettava huomioon todistusvalinnan uudistuksessa. Vähäsillan tavoitteena on, että pisteiden met sästyksen sijaan lukiolainen voi opiskella itseään kiinnostavia aineita. Hänen mielestään todistusvalinnassa hyvää on se, että yo-tuloksia voidaan hyödyntää ja raskas pääsykoeurakka jää pois. Lukiolaisten jaksamiseen panostaminen voisi hänen mukaansa lisätä intoa kielten opiskeluun. Suulliset kokeet voi sivat houkutella lukiolaisia ja tuoda paremmin esiin sitä, että kieli ei ole vain kouluaine muiden joukossa vaan että se tarjoaa vuorovaikutustaitoja tulevaan elämään ja työhön.

Kari Jukarainen kuvaili, että kieli on kuin jalkapalloa: jon kinlaiset yhteiset säännöt täytyy olla, jotta voidaan pelata yhdessä. Kielen sääntöjä eli kielioppiakin voi opettaa suullis tamalla – ja paljon opetetaankin. Tämä ei sulje pois sitä, että myös kirjoittaminen on taito, joka täytyy oppia ja jota tarvitaan työelämässä.Todistusvalinnasta Jukarainen totesi, että jo kahdeksas luokkalaiset tietävät, mitä kannattaa valita, jotta saa pisteitä jatkoon. Hän toivoi, että lukiolaiset voisivat tehdä itselleen mielekkäitä ainevalintoja: ”Pitää olla myös haasteita ja vaikei ta asioita, ei kaiken tarvitse olla helppoa. Olisi hienoa, että jos joku vaivautuu kieliä kirjoittamaan, siitä palkittaisiin yliopis toon hakemisessa.”

Hankkeen ensimmäinen tapaaminen järjestettiin 2019 mar raskuisessa Suomessa Nousiaisissa, johon saapui kaksi opet tajaa jokaisesta hankekoulusta. Viikon aikana tutustuimme suomalaiseen koulujärjestelmään, toisiimme ja erilaisiin di gitaalisiin opetusvälineisiin. Tapaaminen oli hanketyön su juvuuden kannalta ehdottoman tärkeä, sillä pitkän kansain välisen hankkeen pyörittäminen sujuu paljon paremmin, kun opettajat tuntevat toisensa hyvin ja ovat parhaassa tapaukses sa ystävystyneet keskenään.

Opintoja paikallisessa kielessä Pitkäkestoisiin oppilasliikkuvuuksiin on mahdollisuus sisäl lyttää linguistic support eli kielituki, jonka avulla pystyimme järjestämään vaihto-oppilaille suomen kielen opetusta. Äi dinkielenopettajamme Petra Pietilä ja Maria Metsämäki, joil la molemmilla on kokemusta S2-kielen opettamisesta, ottivat mielellään suomen kielen ja kulttuurin tehokurssin hoitaak seen, ja vaihto-opiskelijat olivat tästä hyvin kiitollisia. Samoin Tšekissä vaihdossa olleet suomalaisopiskelijat olivat saaneet muutamia tunteja tšekin opetusta ensin ennen lähtöä omalta venäjänopettajaltamme Kati Kupariselta ja sitten paikalliselta opettajalta Tšekissä. Pienenkin kielitaidon hankkiminen pai kallisessa kielessä ilahdutti vaihto-opiskelijoita kovasti, ja juu ri heille räätälöity kurssi tuntui ilmeisen motivoivalta – muuten suomenkielisen opetuksen seuraaminen kävi varmasti välillä hieman raskaaksi.

Kaikki alkoi Teneriffalla lokakuussa 2018 kontaktiseminaa rissa, jonka Espanjan kansallinen Erasmus+-toimisto oli jär jestänyt. Seminaariin valittiin ympäri Eurooppaa opettajia, joiden koulut olivat kiinnostuneita järjestämään pitkäkestoisia (2–12 kk) oppilasliikkuvuuksia. Seminaarin päätteeksi minul la oli Tšekistä, Itävallasta, Ranskasta ja Espanjasta neljä uutta Erasmus+-kollegaa, joiden kanssa meillä oli idea ja hankeha kemus vireillä. Hakemuksen kirjoittamista varten tapasimme vielä monta kertaa Zoomissa, ja kovien ponnisteluiden jälkeen hakemus suureksi iloksemme hyväksyttiin.

Ideana oli motivoida opiskelijoita saksan, ranskan, espanjan ja venäjän opiskelussa tarjoamalla heille tilaisuus viettää kahden kuukauden vaihtojakso maassa, jonka kieltä he opiskelevat. Samalla vaihto-opiskelijat saivat kunnon sukel luksen kielialueen kulttuuriin.

Pienenkin kielitaidon hankkiminen paikallisessa kielessä ilahdutti vaih to-opiskelijoita kovasti, ja juuri heille räätälöity kurssi tuntui ilmeisen motivoivalta.

KANSAINVÄLISYYS

Nousiaisten

Hankkeessa toteutettiin opiskelijavaihtoja Suomen, Tšekin (jossa opetetaan venäjää), Itävallan, Ranskan ja Espanjan kes ken. Opiskelijoita vaihtoihin viedessään ja hakiessaan myös koulujen opettajat pääsivät tekemään virkistävän kolmen päi vän job shadowingin vaihtokoulussa. Toukokuussa 2022 han ke päättyi Strasbourgiin viikon mittaiseen tapaamiseen, jossa kaikkien osallistujamaiden edustajat pääsivät tutustumaan EU:n instituutioihin ja vierailemaan EU-parlamentissa.

Korona katkaisi vaihdot väliaikaisesti Ensimmäiset kolme opiskelijaa lähtivät kahden kuukauden vaihtoon tammikuussa 2020 Itävallasta Espanjaan, ja helmi kuussa Nousiaisten lukiosta lähti kolme opiskelijaa Tšekkiin. Sitten iskikin koronapandemia. Suomalaisopiskelijat joutuivat keskeyttämään vaihtonsa viiden viikon jälkeen, ja heidän kotiin saamisensa oli epävarmuuden, sulkeutuvien lentokenttien ja peruuntuvien lentojen sekamelskassa hiuksia nostattava ko kemus. Lukiolaiset olivat kuitenkin ehtineet saada vaihtonsa

aikana paljon uusia kokemuksia ja ystävystyä isäntäperheiden nuorten kanssa, joten ilo oli suuri, kun saimme samat tšekki nuoret luoksemme Nousiaisten lukioon lopulta syksyllä 2021.

lukio koordinoi vuosina 2019–2022

Erasmus+-hanketta Me as a European – promoting EU citizenship, language and intercultural skills.

Hankkeemme oli tarkoitus kestää 24 kuukautta ja päät tyä elokuun 2021 lopussa, mutta kaikki jatkoaikaa hakeneet hankkeet saivat automaattisesti pidennyksen 36 kuukauteen asti. Lukuvuoden 2020–2021 jouduimme vain odottelemaan, milloin liikkuvuudet olisivat taas mahdollisia. Lukuvuosi 2021–2022 alkoi Nousiaisten lukiossa erittäin kansainvälisesti, kun saimme heti elokuussa kolme Erasmus+-opiskelijaa Es panjasta ja kolme Tšekistä. Hyödynsimme hieman koulujen loma-aikoja: tšekkiläisten ja espanjalaisten oma koulu alkoi vasta syyskuussa, joten he eivät joutuneet olemaan niin pit kään poissa omien opintojensa parista.

Vaihto-opiskelijoille tehtiin omat lukujärjestykset, joihin sisältyi paljon kieliä ja muita heidän itsensä toivomia aineita. Aikaa jätettiin myös kotikoulun läksyjen tekemiseen, sillä kah den kuukauden vaihdon ei ollut tarkoitus viivyttää vaihtoon osallistuvien opiskelijoiden opintoja millään tavalla.

Me as a European Hanke tarjosi lukiolaisille mahdollisuuden kahden kuukauden vaih toon kohdekielen maassa.

Teksti ja kuvat LAURA KINNUNEN

10 TEMPUS 4 / 2022

Opettaja saattoi opiskelijat vaihtoon Kaikki vaihdot toteutettiin vastavuoroisuusperiaatteella, eli vaihtoon valittiin ne opiskelijat, jotka pystyivät majoittamaan Suomeen tulevan vaihto-opiskelijan omaan kotiinsa. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä muuten isäntäperheiden hankkiminen olisi voinut olla hankalaa. Lisäksi opiskelijat ehtivät ystävystyä keskenään, koska he viettivät yhdessä neljä kuukautta. Jopa joidenkin isäntäperheiden välillä syntyi ys tävyyssuhteita, ja perheiden kesken on suunniteltu vierailuja puolin ja Lokakuussatoisin.2021 pääsin itse espanjanopettajana viemään kolme opiskelijaani Etelä-Espanjaan Cádiziin, missä heidät

11

KANSAINVÄLISYYS

otettiin hyvin lämpimästi vastaan. Näille opiskelijoille järjes tyi linguistic support -tuella ylimääräisiä espanjantunteja pai kallisessa kielikoulussa. Suomalaisopiskelijat olivat kielikou luunsa ja sen opettajaan erittäin tyytyväisiä.

Keväällä 2022 saimme vielä vastaanottaa kaksi vaihto-opis kelijaa Itävallasta, ja heidän vaihtojaksonsa päätteeksi suo malaisnuoret lähtivät samalla lentokoneella omalle vaihto jaksolleen saksanopettajamme Saara Kallajoen saattelemina.

Espanjalaiset ja tšekkiläiset vaihto-oppilaat suomalaisten isäntäperheiden nuorten kanssa retkellä Vepsän saarella elokuussa 2021

Vaihtoihin valittiin opiskelijoita, jotka opiskelevat koulus saan kyseisen maan kieltä. Tšekkiin valitsemillamme suoma laisilla opiskelijoilla tätä vaatimusta ei ollut, mutta Tšekistä Suomeen tulleet opiskelijat pääsivät jatkamaan Nousiaisissa venäjän ja saksan opintojaan. Taitavat ja iloiset vaihtarit olivat piristävä lisä kielten tunneilla ja rohkaisivat hiljaisempia suo malaisopiskelijoitakin puhumaan.

Kuuden vaihto-opiskelijan Suomi-jakso päättyi lokakuussa, jolloin järjestimme heille läksiäisiksi Erasmus+Fest-tapahtu man. Tapahtumassa kokosimme kaikki koulumme ensimmäi sen ja toisen vuoden opiskelijat auditorioon ja kerroimme heil le lyhyesti Erasmus+-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista eri-ikäisille opiskelijoille. Sitten päästimme vaihto-opiskelijat ääneen, ja heidän kertomuksensa Suomen kokemuksista olivat varmasti avartavaa kuultavaa myös niille opiskelijoille, jotka eivät olleet muuten päässeet vaihtareiden kanssa tekemisiin. Koko koulun osallistaminen edes yhteen tapahtumaan on tär keää, sillä vaikuttavuus on yksi Erasmus+-hankkeiden paino pisteistä. Toivottavasti moni tapahtumassa kuulolla olleista opiskelijoista innostuu lähtemään Erasmus+-vaihtoon myö hemmin opintojensa aikana.

Vaihtojaksojen jälkeen kysyimme opiskelijoilta palautetta vaihdon vaikutuksesta kielitaitoon, ja kokemukset olivat erit täin positiivisia. Espanjassa vaihdossa olleet Aino, Netta ja Ilona olivat ehtineet opiskella kieltä jo viisi kurssia, joten heil lä olivat perusteet vahvasti hallussa. Kaikki kertoivat puheen ymmärtämisen ja oman suullisen kielitaidon parantuneen vaihdon aikana huimasti, samoin sanavarasto luonnollisesti laajeni. Lisäksi Netan sanojen mukaan ”ihmisten kohtaamisen taito parani”, vaikka sanat eivät aina riittäneetkään täsmälli seen kommunikointiin. Nämä kolme opiskelijaa osallistuivat espanjan yo-kirjoituksiin jo lukion kakkosvuoden keväällä 2022, ja tulokset olivat erinomaisia.

on mahdollista siirtyä yksittäi sistä hankkeista kohti suunnitelmallista, monivuotista ja strategista kansainvälisyystoimintaa Erasmus+-oh jelmakaudella 2021–2027. Tämä tapahtuu hakemalla Erasmus+-akkreditointia, joka tarkoittaa eräänlaista laatuvarmistettua Erasmus+-jäsenyyttä. Akkredi tointihaku päättyy 19.10.2022 klo 13 Suomen aikaa

Euroopan unionin Erasmus+-ohjelma tarjoaa nuoril le, opiskelijoille ja aikuisille mahdollisuuksia kansain välistymiseen ja rahoitusta kouluttautumiseen, opis keluun tai harjoitteluun ulkomailla. Lisäksi ohjelma tarjoaa oppilaitoksille ja organisaatioille mahdollisuu den tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa Erasmus+-ohjelmakanssa.

Akkreditointi: Lisätietoa:ditointi-erasmus-yleissivistavalle-koulutuksellehttps://www.oph.fi/fi/ohjelmat/akkrehttps://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kan

Laura Kinnunen Laura Kinnunen on Nousiaisten lukion englannin ja espanjan opettaja.

12 TEMPUS 4 / 2022

Syksyllä 2021 haimme ja saimme Erasmus+-akkreditoin nin, jonka avulla voimme jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä tuttujen koulujen kanssa. Erasmus+-hankkeet tuovat koululle positiivista mainetta ja lisäarvoa, ja tänä syksynä kuulimme kin muutamien uusien ykkösten sanovan: ”Me tultiin teidän kouluun, kun teiltä pääsee vaihtoon!” Toivomme, että tämä mahdollisuus innostaa opiskelijoita myös valitsemaan ja jat kamaan vieraiden kielten opiskelua.

saattavat hyötyä vaihdosta vielä enemmän kuin jo valmiiksi ulospäin suuntautuvat, joten heidän vaihtoon lähettämistään kannattaa ehdottomasti harkita. Opettajien job shadowing -jaksoille osallistimme muitakin kuin kieltenopettajia, joten myös esimerkiksi matematiikan opettajamme pääsi mielui saan kielikylpyyn. Itse espanjanopettajana nautin saadessani pitää yhteyttä espanjalaisiin kollegoihin espanjaksi, ja tällä oli tietysti positiivinen vaikutus omaankin kielitaitooni.

ERASMUS+-OHJELMAN AKKREDITOI TUMINEN ON KÄYNNISSÄ

Myös Itävallassa vaihdossa olleet Aino ja Aurora raportoivat nimenomaan suullisen kielitaidon parantumisen ja uusien kokemuksen saamisen vaihdon parhaana antina. Heillekin oli järjestetty koulussa omia saksan tunteja normiopetuksen li säksi. Opettajat eri maissa haastattelivat kaikkia vaihdossa ol leita opiskelijoita vaihtojaksojen päätteeksi, ja monet kertoivat myös itsenäistymisen ja Euroopan avartumisen olleen heille tärkeitä uusia oppeja.

Koko koulu mukaan Ranskan kanssa suunniteltu pitkäkestoinen vaihto jäi toteutu matta, koska maaliskuussa 2022 Ranskan opetusministeriöstä kiellettiin opiskelijoiden matkustaminen Venäjän naapuri maihin Ukrainan sodan vuoksi. Toukokuiselle viikon matkalle Strasbourgiin lähti suunniteltua enemmän suomalaisopiske lijoita, jotta myös pitkäkestoiseen vaihtoon valitut opiskeli jat pääsivät mukaan. Viikko oli hieno päätös kolmen vuoden hankkeelle. Tälle matkalle osallistui myös rehtorimme Anett Blom, ja voimmekin suositella lämpimästi rehtorin osallista mista Erasmus+-hankkeisiin, jotta myös koulun johto ymmär tää hankkeiden iloja ja suruja!

Kaiken kaikkiaan Erasmus+-hanke oli koulumme opiske lijoille ja opettajille erittäin hyvä kokemus. Lyhyisiin viikon vaihtoihin verrattuna pitkäkestoisen vaihdon hyödyt ovat suu remmat yksittäisen opiskelijan kohdalla, koska uuteen maa han sopeutuminen on syvällisempää ja kielitaito ehtii karttua paljon enemmän. Pyysimme vaihtoon hakevilta kirjallisen hakemuksen, ja se tuottikin hyviä hakemuksia myös hiljai semmilta ja ujommilta opiskelijoilta. Juuri nämä opiskelijat

Me as a European -logon on piirtänyt opiskelijamme Ella Teu ri ja digitaalisen muotoon saattanut kuvataiteen opettajamme Mikko Ranne.

KANSAINVÄLISYYS

yleissivistävälle koulutukselle tu kee eurooppalaisten koulujen ja päiväkotien yhteis työtä ja niiden välistä oppilas- ja henkilöstövaihtoa. Ohjelman hakukierros vuodelle 2022 on avautunut, ja pienimuotoisten kumppanuushankkeiden hakuai ka päättyy 4.10.2022 klo 13.00 Suomen aikaa. Muita Erasmus+-ohjelmassa mukana olevia sektoreita ovat muun muassa ammatillinen koulutus ja korkeakoulu Liikkuvuustoiminnoissatus.

K

Oppilaiden englannin päättöarvosanojen keskiarvo oli 8,2, joten arvioinnin tulos vastaa vain osittain oppilaiden saamia kouluarvosanoja. Erityisesti puhumistehtävissä koulujen välinen vaihtelu oli suurta, mikä voi kertoa siitä, että arviointikriteereitä tulkitaan kouluissa eri tavoin.

Arviointien yhteismitallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi tuottamalla malliarviointeja opetussuunnitelman eri sisältöalueilta ja eritasoisesta osaamisesta (arvosanat 5, 7 ja 8). Malliarviointien avulla opettajat voivat kalibroida omaa arviointilinjaansa suhteessa kriteereissä vaadittuun osaamiseen ja muiden englanninopettajien antamiin arvosanoihin.

Englannin taitoja arvioitiin keskellä koronaa

Karvin englannin arvioinnin oppilaan aloitussivu.

13

ansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi yhdeksäsluokkalaisten A-englannin oppimistuloksia maaliskuussa 2021. Päätulos oli, että oppilailla on tyydyttävä englannin kielen taito heidän siirtyessäänKouluarvosanoinjatko-opintoihin.kuvattuna oppilaista enemmistön osaaminen oli luetun ymmärtämisessä 8 (taitotaso B1.1), puhumisessa ja kuullun ymmärtämisessä 7 (A2.2) ja kirjoittamisessa 6 (A2.1). Kaikki neljä osataitoa tehneistä oppilaista 29 % ei yltänyt kouluarvosanaan 8 missään osataidossa. Tulokset ovat heikentyneet vuodesta 2013, jolloin edellinen yhdeksäsluokkalaisten A-englannin arviointi järjestettiin.

Malliarvioinnit opettajien avuksi Karvin arviointi järjestettiin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien tultua juuri voimaan, joten tulokset voitiin raportoida taitotasoina ja niitä voitiin verrata suoraan kouluarvosanoihin. Yllättävä tulos oli, että oppilaiden päättöarvosanoissa on kielellisen osaamisen lisäksi noin yhden arvosanan verran muuta osaamista ja työskentelyä. Kouluissa saa erilaisia arvosanoja samalla kielellisellä osaamisella. Tämän ”harmaan alueen” näkyväksi tekeminen on arvioinnin luotettavuuden ja oppilaiden oikeusturvankin kannalta tärkeää.

Tulosten pohjalta tehtiin seuraavat suositukset englannin opetuksen kehittämiseksi: Englannin tuntien sisältöjä ja työskentelytapoja tulee edelleen monipuolistaa. Kirjoittamisen harjoittelua tulee lisätä kielenkäyttötarkoituksiltaan erilaisissa tilanteissa. Kaikille oppilaille tulee tarjota rauhallinen työskentely-ympäristö ja mahdollisuus saada tukea tarvittaessa. Arviointiperusteiden ja -käytänteiden yhteismitallisuus tulee tehdä läpinäkyvämmäksi.

Kirjoittaminen on osataidoista heikoin, joten sen harjoitteluun tulee panostaa, jotta oppilaat pärjäävät jatko-opinnoissa. Arviointi järjestettiin keskellä koronapandemiaa, joka osalla oppilaita oli mahdollistanut lähiopetusta rauhallisemman opiskeluympäristön. Toisilla taas tuen tarve oli entisestään lisääntynyt. Oppikirja oli korona-aikanakin englannin tuntien tärkein oppimateriaali. Teknologian tuomia mahdollisuuksia ei juuri hyödynnetty esimerkiksi puherohkeuden lisäämiseksi.

Teksti MARITA HÄRMÄLÄ kuvat KARVI, MARITA HÄRMÄLÄ

Osallistujat: 4353 suomen- ja 669 ruotsinkielistä oppilasta (suomenkielisiä kouluja 114, ruotsinkielisiä 16). Arviointi toteutettiin digitaalisesti, oppilaista lähes puolet teki tehtävät etäopetuksessa. Kielitaitoa arvioitiin kuullun ja luetun ymmärtämisen tehtävillä sekä puhumis- ja kirjoittamistehtävillä. Arviointi perustuu eurooppalaisen viitekehyksen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen, jossa taitotaso B1.1 vastaa kouluarvosanaa

Kirjoittaja: Marita Härmälä Marita Härmälä toimii Karvissa johtavana arviointiasiantuntijana.

Yhdeksäsluokkalaisten osaaminen jäi kouluarvosanaan 7.

Suosituksia opetuksen kehittämiseen

8.OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI

Kielitaitokysymykseen Aino Fant vastaa jo ennen kuin ku kaan ehtii kysymystä esittää, sillä hän osaa ennakoida sen jo tulevan. Fant korostaa erittäin vahvan englannin osaamista. Sen lisäksi Brysselissä tarvitaan ranskaa, korostuneesti tietysti Ranskan puheenjohtajuuskaudella. Fant itse on käynyt rans kalaisen koulun, ja hänen vahva ranskantaitonsa auttaa työ tehtävissä Brysselissä. Lisäksi hän rohkaisee opiskelijoita opis kelemaan kieliä ylipäätään. Minkä tahansa kielen taito saattaa ”vivuttaa” erilaisiin työtehtäviin.

K

Aino Fant työskentelee Suomesta lähetettynä asiantuntijana Suomen edustustossa Euroopan unionissa. Hänen työnään on koordinoida Suomen ja muiden EU-maiden yhteistä kantaa neuvostossa käsiteltävistä asioista Coreper 1 -kokoonpanos sa. Hän on suorassa yhteydessä kunkin 27 jäsenmaan omaan asiantuntijaan, ja heidän tehtävänään on koota yhteen kunkin maan kanta, hioa särmiä ja löytää jäsenmaiden kansallisten etujen yhteinen eurooppalainen kompromissi.

ta.sisäpiirivitsejänojavieraitasellekintä.tekniikkaRutinoituneelletyötehtäviin.tulkillesimultaanieiolemitenkäänihmeellis-Vaikeaaonkuitenkinammattilaitulkatanopeaapuherytmiä,aksentteja,murteellisiasataivääränrekisterinilmauksia,jakirjoitettujapuhei

Tässä oppiaineita integroivassa opintojaksossa mukana Ka levan lukiosta Tampereelta olivat ranskan ja saksan opettajat Sari Mehtonen ja Sofia Steiger sekä historian ja yhteiskunta opin opettajat Mikael Fabrin ja Jorma Tattari. Opintomatkaa alustettiin opiskelijoiden kanssa molemmissa maissa eTwin ning- ja TwinSpace-järjestelmien kautta ja tietysti Teams-ta paamisella.Matkanaikana useat eri alojen asiantuntijat tutustuttivat opiskelijoita Euroopan unionin toimintaan, omiin työtehtä viinsä ja urahistoriaansa ja harjoittelu- ja rekrytointimahdolli suuksiin. Yksi viesti toistui kaikkien asiantuntijoiden alustuk sissa: Opiskelkaa kieliä!

Viitanen kertoi uteliaalle yleisölleen muun muassa simul taanitulkkauksen saloista. Monelle on täysin käsittämätöntä se, kuinka ihminen pystyy kuuntelemaan ja puhumaan sa maan aikaan ja siinä samalla vielä tulkkaamaan kieleltä toi selle. Rutinoituneelle tulkille itse simultaanitekniikka ei enää tietenkään ole mitenkään ihmeellistä. Vaikeaa on kuitenkin ammattilaisellekin tulkata nopeaa puherytmiä, vieraita ak sentteja, murteellisia sanoja tai väärän rekisterin ilmauksia, sisäpiirivitsejä ja kirjoitettuja puheita.

KANSAINVÄLISYYS

Säde Viitanen toimii Euroopan parlamentin tulkkina. Hän on tulkannut Euroopan parlamentissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja lisännyt jatkuvasti uusia kieliä työkielikseen. Nykyään hän tulkkaa suomeksi saksasta, espanjasta, ruotsista, hollannista, englannista ja ranskasta.

”Isot kielet ovat saksa, englanti, ranska, italia, es panja ja puola”

”Alkeetkin auttavat”

”Opiskelkaa kieliä!”

Teksti ja kuvat SARI MEHTONEN

alevan lukion ja itävaltalaisen Gym Braunaun yh teinen Erasmus+-hanke vei opiskelijat ja opettajat suoraan Euroopan ytimeen Brysseliin. Hankkeen tarkoituksena oli tutustua Euroopan unionin toimi elimien toimintaan, yhteiseen eurooppalaiseen historiaan ja arvoihin ja Euroopan monikielisyyteen käytännössä.

Näin kuuluvat Kalevan lukion Erasmus-terveiset Brysselistä. Projektissa tamperelaiset lukiolaiset pääsivät tapaamaan eri alojen Eurooppa-asiantuntijoita.

14 TEMPUS 4 / 2022

Fant myös rauhoittelee nuoria: kaiken kielitaidon ei tarvitse olla loppuun asti hiottua, vaan alkeetkin jo auttavat. Työelä mässä ja työtehtävissä on mahdollista aina oppia lisää. Myös työnantajat tarjoavat kielikoulutusta.

Aino Fant rohkaisee opiskelijoita opiskelemaan kieliä ylipäätään. Minkä tahansa kielen taito saattaa ”vivut taa” erilaisiin

Simultaanitulkin ammattitaito on hankittava koulutuksella, mutta aiemmalta taustaltaan tulkki voi olla vaikka kauppatie teilijä tai juristi. Tärkeää on, että osaa kieliä. ”Isot kielet Eu roopassa ovat saksa, englanti, ranska, italia, espanja ja puola”,

Vasemmalta tulkki Säde Viitanen ja opiskelijat Milja Niskakangas ja Meeri Jokela.

Klaus Hullman työskentelee Euroopan alueiden komiteassa. Euroopan alueiden komitea on neuvoa-antava elin, jossa alueiden äänet tulevat kuulluiksi, kun yhteistä eurooppalaista lainsäädäntöä ja hallintoa kehitetään. Juristitaustainen Hullman teki kesken esityksensä täysin selväksi, että nuorten tulee opiskella kieliä. ”Isoäiti sanoi minulle, että jos et opiskele kieliä, olet täysi ääliö. Ja minähän en ollut ääliö. Ja miten kävikään? Päädyin töihin ja kartuttamaan kiloni tänne Brysseliin, juuri kielitaitoni ansiosta”, Hullman sanoi.

Nuoremme pääsivät tekemään Niinistölle kysymyksiä muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta. Juuri vierailuhetkellä Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan ja Niinistö korosti sitä, että Euroopan on päästävä irti venäläisestä tuontiöljystä ja -kaasusta. Kun Niinistöltä kysyttiin, pitääkö hän työstään, hän vastasi myönteisesti. Hän totesi, että Euroopan parlamentissa on mahdollista käydä todellista keskustelua ja debattia asioista, keskustelu ei rajoitu vain hallituksen ja opposition väliseen nokitteluun. ”Euroopan parlamentissa valta on niillä, jotka osaavat kieliä, osaavat kommunikoida ja verkostoitua”, Niinistö Erikiteytti.alojen

on yliopistoaikoinaan ollut Erasmus-vaihdossa Lontoossa. Kielitaidossa se kuuluikin. Koska yleisössä oli suomalaisten lisäksi itävaltalaisia, puolalaisia ja italialaisia, Niinistö puhui asiansa erittäin sujuvalla englannin kielellä.

”Valta on niillä, jotka osaavat kieliä”

Viitanen luettelee. Monet niistä ovat juuri niitä kieliä, joita me täällä Suomessa täysin nurinkurisesti kutsumme pieniksi kieliksi.

Eurooppa-asiantuntijoiden viesti ei jäänyt epäselväksi: kielten opiskelu kannattaa aina, ja kielidosta voi olla yllättävääkin hyötyä elämässä.

”Päädyin töihin Brysseliin kielitaitoni ansiosta”

Euroopan parlamentissa valta on niillä, jotka osaavat kieliä, osaavat kommunikoida ja verkostoitua, Ville Niinistö kiteytti.

KANSAINVÄLISYYS

Euroopan parlamentissa saimme etäyhteyden Strasbourgin täysistuntoon ja vieraaksemme vihreiden MEPin eli Euroopan parlamentin jäsenen Ville Niinistön. Niinistö kertoi nuorille taustastaan ja korosti Erasmus-vaihdon merkitystä. Hän itse

Yleisölle ei tämän jälkeen ollut epäselvää, mitä Hullman ajattelee kielitaidon merkityksestä. Hullman oli kutsunut paikalle myös irlantilaisen alueiden komitean edustajan Kieran MacCarthyn. Se tarjosikin lukiolaisille hyvää harjoitusta englannin aksenttien opetteluun.

15

Polku opettajaksi

opetti englantia ja ruotsia 5.–9.-luokkalaisille. Koulu toimii upouudessa rakennuksessa. Oppimistilat ovat suuria ja ryh mät myös. ”Lähes poikkeuksetta kielissä on kaksi ryhmää laitettu yhteen, eli oppilaita voi olla enimmillään 55. Meitä oli siinä kaksi kieltenopettajaa, eli yhteisopettajuudessa opetin koko kouluvuoden, ja toki se on jo itsessään iso ero perinteisiin kouluihin”, Ida kertoo.

Idan mielestä yhteisopettajuuden parhaita puolia on, että töitä voi aidosti ja konkreettisesti jakaa: ”Jos on ollut tosi raskas aikaisempi tunti tai vaikka ääni mennyt, niin voi sanoa toisel le, että viitsitkö hoitaa tämän osuuden. Toimii puolin ja toisin.” Nuorelle opettajalle on ollut tärkeää, että ensimmäisenä ope tusvuonna hän ei ole jäänyt minkään asian kanssa yksin vaan on voinut luottaa työparien ammattitaitoon. ”On aiheuttanut myös hankaluuksia”, Ida sanoo, ”kun toiset ovat opettaneet yli 10 vuotta. Heillä on vakiintuneet käytännöt, siihen on vaikea itse lähteä muuttelemaan mitään. Toisaalta olen kiitollinen, että olen saanut pohdiskella, mikä oma tapani olisi. Ehkä seu

Mentorointi tuo konkarit ja aloittavat opettajat yhteen

Yhteisopettajuudessa työtä voi jakaa Idan työparien kanssa yhteisopettajuus on sujunut ilman tark kaa etukäteistä työnjakoa. ”Aika kivasti omalla painollaan on mennyt”, hän kuvailee. ”Itse mietin etukäteen tätä, juuri kun harjoittelussa vuosi sitten niin tarkasti sovittiin tyyliin lause kerrallaan, että kuka sanoo mitäkin”, hän naurahtaa.

Oma työni on hyvin erilaista kuin Em malla ja Idalla. Aloin pohtia, miten me opettajankoulutuksessa pystym me vastaamaan siihen, minne kaik kialle kentällä opettajat päätyvät.

Jotta kieltenopettajaopiskelijat saisivat laajemman kuvan siitä, millaisiin töihin vastavalmistunut opettaja voi päästä, Hanna järjesti keväällä ryhmänohjauksen, johon Emma ja Ida osallistuivat ja jossa opiskelijat saivat esittää heille kysymyk siä. Kokemus oli erittäin hyvä, ja Hanna suosittelee samaa muillekin norssien opettajille.

Emma ja Ida ovat molemmat valmistuneet vuonna 2021 kuu den yliopistovuoden jälkeen. Emma opiskeli Helsingin yliopis tossa pohjoismaisia kieliä, Ida Tampereen yliopistossa saksaa ja Emmaenglantia.suuntautui jo opiskeluaikanaan aikuispuolelle, joten hänen opetusharjoittelunsa ei ollut harjoittelukoulussa. Val mistuttuaan hän pääsi suunnittelijaopettajan sijaiseksi ruot sinkieliseen työväenopistoon, jossa hän oli suorittanut osan harjoitteluista. Emma kertoo, että koko vuoden työstä on noin puolet omaa opetusta ja sen suunnittelua ja loput oppiainet ta koskevaa suunnittelua, kehittämistä ja hallintoa: ”Vastaan ruotsista ja muista pohjoismaisista kielistä, ja lisäksi minulla on ruotsi äidinkielenä, kirjallisuus ja teatteri -oppiaineet, joiden kursseja koordinoin.” Opiskelijat ovat aikuisia, ja koska mukana on kotouttamisopintoihin osallistuvia opiskelijoita, suu rimmalla osalla ei ole äidinkielenä suomi tai ruotsi.

16 TEMPUS 4 / 2022

Idan harjoittelussa ei varsinaisesti puhuttu yhteisopettajuu desta mutta parin kanssa tehtiin töitä. Hanna kertoo, että myös Viikin norssissa tulevien kieltenopettajien harjoittelussa osa oppitunneista suunnitellaan ja pidetään yhdessä parin kanssa.

OPETTAJUUS

anna Pyykönen, Emma Laihanen ja Ida Ran nikko ovat tutustuneet SUKOLin mentorointitoi minnassa. Hanna opettaa Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa, ja hän toimi mentorina vastavalmistuneille Emmalle ja Idalle lukuvuonna 2021–2022. Mentorivuoden aikana Hannalle kirkastui, miten erilaisissa todellisuuksissa kieltenopettajat työtään tekevät. ”Oma työni on hyvin erilaista kuin Emmalla ja Idalla. Aloin pohtia, miten me opettajankoulutuksessa pystymme vastaamaan siihen, minne kaikkialle kentällä opettajat päätyvät. Me annamme perustyökalut tunnin suunnitteluun ja muuhun, mutta paljon oppia tulee työstä”, hän kuvaa.

Opettaja tekee työtä monenlaisissa todellisuuksissa. Kuinka hyvin opettajankoulutus vastaa työn todellisiin vaatimuksiin? Miten nuoria kieltenopettajia voi auttaa pääsemään urallaan alkuun ja eteenpäin? Näitä kysymyksiä pohdittiin mentorointivuoden aikana.

Teksti ja kuva ANNA HALME

H

Ida sai heti valmistumisensa jälkeen koko lukuvuoden kes täneen sijaisuuden vantaalaisessa peruskoulussa, jossa hän

Ryhmänohjaukseen osallistuneet opettajaopiskelijat kysyivät Emmalta ja Idalta, mikä työssä on yllättänyt eniten. Ida tote si, että ehkä ei pitäisi hämmästyä opettajan vastuuta mutta se tuli työssä vasten kasvoja. Hanna kertoo sanoneensa mones ti harjoittelijoille, että ensimmäisessä työpaikassa edessä voi olla heti ylioppilaskirjoitusten korjaaminen tai lausuntojen antaminen erityisopettajalle: ”Tämä ammatti on sellainen, että kun on tutkintotodistus kädessä, voi joutua heti tekemään kaikkia ammattiin liittyviä tehtäviä.”

Emman on yllättänyt työmäärä ja päivien pituus: ”Oletin, että lukukauden alku on tiivistä, mutta nyt lukukausi on lo puillaan ja sama vain jatkuu.” Positiivinen yllätys oli tunne siitä, että on pätevä tekemään työtä. ”Suunnittelijaopettajan työ on ollut tosi uutta, mutta heti syksystä oli kuitenkin sellai nen tunne, että pystyn sen hoitamaan.” Suunnittelijaopettaja päättää omien oppiaineidensa kursseista. ”Itselleni sopii, että ei ole pelkkää opettamista. Se mahdollistaa, että olen voinut

Ida. Emma kertoo, että aikuispuolella summatiivista arviointia

ten tuotosten perusteella, ja siihen olisi voinut saada enemmän

OPETTAJUUS

Hanna Pyykönen (vasemmalla), Ida Rannikko ja Emma Laihanen SUKOLin mentorointivuoteen osallistuneiden mentoreiden ja ak toreiden päätöstapaamisessa Helsingissä.

Arviointi on asia, johon koulutusta olisi voinut olla enem mänkin. Tätä mieltä on etenkin peruskoulussa työskentelevä

17 minuutissa pitäisi ehtiä sopia vähintään yhden viikon tunnit, kokeet ja kaikki muu. Emmakin tunnistaa tilanteen, että har joittelussa suunnitteluun käytettiin enemmän aikaa kuin nyt on mahdollista käyttää. Hänellä on sekä lähi- että etäopetusta, ja hän on havainnut sen, että etätunteihin kuluu enemmän ai kaa. ”Harmittaa, ettei ehdi pohtia enemmän sitä, miksi ja mi ten mitäkin tehdään. Enemmän sisältö on ohjannut sitä, että on teemat ja aiheet kursseille ja tunneille. Harjoittelussa oli pohdintaa ja reflektointia tuntien jälkeen, ja sitä nyt ei ole eh tinyt tehdä”, Emma sanoo. Tarkasta suunnittelusta oli kuiten kin kummankin mielestä hyötyä opinnoissa. ”Varsinkin jälkireflektointi olisi hyödyllistä, jos siihen olisi aikaa”, Idakin toteaa. ”Työparin kanssa voisi vaihtaa ajatuksia, mutta millä ajalla sen nyt tekee.”

Emma ja Ida toteavat yhdestä suusta, että parasta mentoroinnissa oli kiireetön keskustelu alalla pidempään työsken nelleen kanssa. ”Työkavereiden kanssa ei yleensä ole aikaa käydä yhtä syvällisiä keskusteluja. Usein keskusteluissa esiin nousseisiin kysymyksiin ja ongelmiin ei löytynyt varsinaista suoraa ratkaisua, mutta mielestäni tärkeämpää oli avoin kes kusteluyhteys kollegan kanssa, joka on kiinnostunut ja ym märtää työni realiteetteja”, Ida kertoo.

Emma ja Ida kertovat, että juuri tuki vastavalmistuneelle opettajalle houkutti heitä hakeutumaan mentoriohjelmaan. ”Voisi vaihtaa ajatuksia jonkun kokeneemman kanssa ja saada vinkkejä ja vertaistukea, ja sitä koen, että olen kuluneen vuo den aikana saanut”, Emma kuvailee.

Opettajan palautuminen

OPETTAJUUS

Emman työssä haasteena on, että opetusta on paljon iltai sin. ”Pitäisi aloittaa myöhemmin aamupäivällä, mutta en ole siihen vielä kyennyt, kun hommaa on paljon. Päivät helposti pitenevät.”Hannamuistelee mentoreiden tapaamista, jossa keskustel tiin opettajan jaksamisesta ja palautumisesta: ”Se on ikuinen kysymys. Ida kertoi yhden tapaamansa kollegan elämänasen teesta, että työ ei tekemällä lopu, niin ehkä siinä on joku vii saus sisällä.” Emma suunnittelee rakentavansa ensi vuoden opetusta enemmän sen päälle, mitä osaamista ja materiaalia tällä hetkellä on, ja toivoo, että kiire jossain vaiheessa helpot taa. Hän antaa kaikille vinkiksi omien rajojen löytämisen ja asettamisen, sillä sitä ei kukaan muu tee.

SUKOLin mentorointitoiminnan tavoitteena on valmistu vien kieltenopettajien auttaminen ja tukeminen työuran alus sa. Joka toinen vuosi käynnistyvässä SUKOL-mentoroinnissa vastavalmistuneet voivat saada tuekseen mentorin eli koke neemman kieltenopettajan. Mentorointivuoden aikana raken netaan yhdessä siltaa opettajuuteen. Mentoroitavan tavoitteet ja kiinnostuksenkohteet määrävät mentoroinnin sisällön.

Emma kertoo, että kaikille kursseille ei ole lainkaan valmista materiaalia: ”Olen pitänyt esimerkiksi koko vuoden kerran vii kossa ääntämiskurssia, johon olen saanut poimia eri lähteistä ja luoda paljon itse.” Opettajat jakavat materiaalia toisilleen. Fyysisen materiaalin jakamista varten on kaappeja. ”Sähköi senä on ollut materiaalipankki käytössä. Haluaisin kehittää sitä niin, että sähköiset materiaalit olisivat vielä helpommin tuntiopettajien saatavilla”, Emma painottaa.

Idan ensimmäinen vuosi opettajana on sujunut pääosin hyvin. Kevätlukukauden puolella hän koki kuitenkin pienen notkah duksen jaksamisessa: ”Yhtäkkiä pari kertaa työasiat pyörivät unissa. Kun on ylivirittynyt olo kotonakin, siitä huomaa, että täytyisi rauhoittua.” Palautumisessa auttaa se, että ottaa aikaa itselleen tärkeiden, mielihyvää tuottavien asioiden tekemiseen.

heille järjestettiin yhteisiä perehdytyssessioita. Työpaikalla on myös mentori, jonka puoleen hän on voinut kääntyä arjessa.

Ida aikoo seuraavassa työpaikassaan pyytää perehdytystä tai työpaikkamentoria: ”En osannut sellaista aiemmin vaatia, mutta nyt olen nähnyt, kuinka tarpeellista se olisi.” Perehdytys auttaisi pääsemään liikkeelle koulun arjessa, sillä kaikkia käy täntöjä tai sääntöjä ei ole kirjattu minnekään. ”Kun tuli jokin asia ajankohtaiseksi, kysyin opeparilta. Ilman sitä olisi ollut paljon hankalampaa. Keväälläkin vielä tuli vastaan käytäntö jä, joista ei tajuaisi edes kysyä”, Ida kertoo. Emman työpaikalla aloitti samaan aikaan toinenkin uusi suunnittelijaopettaja, ja

Materiaalit teettävät työtä Monet Emmalle ja Idalle suunnatuista kysymyksistä liittyivät opetusmateriaaleihin. Aihe on läheinen etenkin Emmalle, sillä aikuispuolella materiaaleja täytyy tehdä paljon itse: ”Ei ole opsia, joka tarkasti määrittelisi sisällöt, vaan pitää kehitellä esimerkiksi ekstramateriaalia oppikirjan lisäksi. Oppitunnin saa kasaan nopeastikin, mutta olen halunnut käyttää aikaa ja tehdä hyvin ja huolella. Suurin osa opiskelijoista on vapaaeh toisesti siellä, niin tulee painetta siitä, että eiväthän he vain jätä kesken.” Suurella osalla kursseista käytössä on ruotsalai nen oppikirja, koska ruotsi vieraana kielenä -materiaalia edis tyneille ei tehdä Suomessa. Kirjaa täytyy täydentää suomalai sia kielitaitotarpeita varten.

18 TEMPUS 4 / 2022

Perehdytys ja mentorointi avuksi

Hanna täsmentää, että mentorointi ei ole tarkoitettu esimer kiksi tietyn kurssin suunnitteluun vaan laajempiin pohdin toihin: mitä opettajuus on, millaisia kysymyksiä siitä nousee ja miten niihin voi löytää vastauksia. Hänen mielestään kiel tenopettajan kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan mento riksi, sillä se antaa erinomaisen mahdollisuuden reflektoida omaa työtään ja pohtia toimintatapojaan. Samalla tulee käy dyksi läpi oman uran vaiheita alusta asti. On antoisaa kuulla nuorten kollegojen mietteitä ja peilata omia ja koulun työtapo ja ja malleja siihen, miten jossain muualla toimitaan.

Emmalle mentorointi tarjosi hektisen työvuoden keskel lä mahdollisuuden oman opetuksen ja opettajuuden reflek tointiin. Hänen mielestään oli myös antoisaa kuulla muiden opettajan uraa aloittelevien kokemuksia ja ajatuksia. Ida olisi toivonut enemmänkin tilaisuuksia keskusteluihin muiden mentorointiin osallistuvien parien kanssa.

Työkavereiden kanssa ei yleensä ole aikaa käydä yhtä syvällisiä keskus teluja. Usein keskusteluissa esiin nousseisiin kysymyksiin ja ongelmiin ei löytynyt varsinaista suoraa ratkai sua, mutta mielestäni tärkeämpää oli avoin keskusteluyhteys kollegan kanssa, joka on kiinnostunut ja ymmärtää työni realiteetteja

tuntien suunnitteluun käyttää jonkin verran enemmän aikaa kuin ehkä muuten”, Emma kertoo.

SUKOLIN seuraavaa mentorointia suunnitellaan lukuvuodeksi 2023–2024. Seuraa tiedotusta verkkosivuilla sukol.fi.

Kielet edustavat eurooppalaisia arvoja Didaktisen työryhmän suosituksista mainittakoon, että kielet toivotaan ym märrettävän paitsi varsinaisina kielinä myös eurooppalaisten arvojen edusta jina. Tarvetta autenttisiin videomateriaaleihin pidettiin ensisijaisen tär keänä, jotta aitoa kommunikaatiota ja kohtaamisia nuorten kesken voitaisiin edistää. Virtuaaliset ja todelliset vaih dot, kieliassistenttien etävastaanotot ja muun muassa puhelinsovellukset näh tiin mahdollisuuksina kannustaa op pilaita ylläpitämään motivaatiota har vemmin kuultujen kielen opiskelussa.

Kirjoittajat: Eija Raitala ja Najat Ouakrim-Soivio

Kansainvälisessä tapahtumassa etsittiin yhteisiä ratkaisuja kielten aseman parantamiseksi ja kieltenopiskelun edistämiseksi.

KANSAINVÄLISYYS19

anskan EU-puheenjohtajuu den kunniaksi Ranskan insti tuutit Pohjoismaissa ja Viros sa kutsuivat näiden maiden asiantuntijoita Hackathon du plurilin guisme -keskustelutilaisuuteen Caenin yliopistoon Normandiaan 10.–12.3.2022. Pyöreän pöydän keskustelut oli järjes telty teemoittain, ja Suomen edustajina pääsimme osallistumaan opetuksen didaktiseen ja koulutus- ja kielipoliitti seenPäätyökielenäosuuteen. oli ranska, mutta myös suomea ja ruotsia kuuli käytettävän. Keskustelut olivat vilkkaita ajatuksen vaihtoja kunkin maan todellisesta ti lanteesta sekä konkreettisia ideointeja tulevaisuuden elinvoimaisen monikie lisyyden ja kattavan kieltenopetuksen turvaamiseksi.

KokousisäntämmeRAITALACaenin

Yhteiset maiden väliset projektit op pimateriaalin laadinnassa koettiin tär keäksi päämääräksi, jotta opettajien rajalliset resurssit eivät olisi esteenä oppilaiden tukemiselle. Inputin määrää muissa kuin englannin kielessä toivot tiin lisättävän esimerkiksi nuorten käyt töön tarkoitetulla puhelinsovelluksella, jolla voisi askelmittarin tavoin pitää kirjaa kieliin käytetyistä minuuteista.

R

Teksti EIJA RAITALA, NAJAT OUAKRIM-SOIVIO kuvat EIJA

Monikielisyydestä pohjoismaisin ja ranskalaisin voimin

Eija Raitala (kuvassa) on Suomen rans kanopettajain yhdistyksen puheenjoh taja ja Najat Ouakrim-Soivio Helsingin ranskalais–suomalaisen koulun rehtori.

yliopiston Département d’études nordiques -laitok sella voi opiskella pohjoismaisia kieliä, myös suomea. Opiskelijoita oli värvätty keskustelujen sihteereiksi, ja heillä oli tärkeä rooli koonnissa ja raportoinnis sa.Parin päivän intensiivinen keskus telu- ja ideointityö huipentui yleisölle esitettyihin suosituksiin, jotka toimi tetaan presidentti Macronin kansliaan Élysée-palatsiin. Toiveissa on myös toi mittaa työn viimeistelty tulos Pohjois maiden ministeriöneuvostolle.

Konsensus oli, että portti nuorten maa ilmaan vie suoraan puhelimen kautta.

Caenin kaupungin strategiaa pohjois ta ulottuvuutta yhdistävänä voimana oli toteutettu kokouspaikkana toimineessa upeassa uudessa Alexis de Tocqueville -kirjastossa, jonka ala-aulaa komistaa informatiivinen näyttely Pohjoismaista ja Baltian maista. Osana Hackathon-ta pahtumaa Caenin kaupunki järjesti 15 hengen delegaatiollemme vastaanoton upeissa puitteissa luostarissa, jossa toi miiHackathonkaupungintalo.mahdollisti avartavan matkan, jonka aikana verkostoitumista syntyi luonnostaan ja lopputulemana suositukset kielten aseman parantami sesta löysivät kaikupohjaa kaikkien mai den tilanteesta. Suunnitelmia jatkosta virisi myös. Olemme yhteisten haastei den ja niiden ratkaisujen äärellä.

Ystävyyskoulutoiminta vahvistaa Suomen kaksikielisyyttä.

Sammanlagt 85 procent av eleverna var helt eller delvis av samma åsikt med påståendet ”Jag gillade vänskolverksam heten” och 58 procent var helt eller delvis av samma åsikt att verksamheten ökat deras intresse för det andra inhemska språket. På basis av responsen har projektet uppmuntrat eleverna att våga tala det främmande språket. Föga överras kande nämns skolbesöken som det bästa med vänskolverk samheten. Det sociala umgänget med jämnåriga skapar bestående intryck.

Varje skolpar lade upp sin vänskolverksamhet på eget sätt. Lärarna ansåg att det bästa med projektet varit den gemen samma planeringen med vänskolans lärare och att sedan för verkliga planerna i praktiken. Många skolor inledde kontakten med brevväxling, utbyte av videon, samtalsövningar och en del skolpar tillämpade eklasstandem-metoden, som går ut på att eleverna lär ut sitt språk till den andra språkgruppens ele ver. Lärarna bedömde att kommunikationen fungerade bäst i styrda övningar som planerades i förväg. Eleverna hade också kontakt med varandra i olika sociala medier.

Av MIKAEL HILTUNEN

20 TEMPUS 4 / 2022

Verksamheten ökade intresse för språket

Vänskolverksamhet stärker Finlands tvåspråkighet

Finland

är ett föregångsland när det gäller att tryg ga de språkliga rättigheterna i lagstiftningen. Enligt grundlagen har finska och svenska en likvärdig ställ ning som Finlands nationalspråk och i språklagen in går närmare bestämmelser som förpliktar förvaltningen. Det juridiska skyddet är starkt.

Svenska nu -verkoston tavoitteena on, että oppilaat uskal tavat käyttää oppimaansa ruotsia ja löytävät sisäisen moti vaation oppia kieltä lisää. Yhteydet ikätovereihin ja inspiroi vat kulttuurielämykset avaavat uuden maailman oppilaille ja osoittavat konkreettisesti, miksi maamme on kaksikielinen. Jatkamme ystävyyskoulutoimintaa SFV:n kanssa ja kannus tamme kaikkia maamme kouluja muodostamaan ystävyys suhteita kielirajan yli.

Skribent: Mikael Hiltunen Mikael Hiltunen är projektchef vid Hana holmens Svenska nu-nätverk.

Skolor uppmuntras att knyta vänskapsband Förutom att eleverna fått övning i det andra inhemska språket, har eleverna också fått lära sig om den andra språkgruppens kultur och särdrag. I flera vänskolprojekt har skolorna upp märksammat för språkgrupperna viktiga högtider och elever har övernattat hos värdfamiljer under skolbesök. Trots vissa kulturella skillnader verkar många elever ha fått en insikt om att vänelevernas skolvardag trots allt inte är så annorlunda.

Finland klarar emellertid inte riktigt av att leva ut sin po tential som ett tvåspråkigt samhälle. Språkgränsen mellan det svenska och det finska i Finland existerar fortfarande och kunskaperna i det andra inhemska språket har blivit sämre. Detta är en oroväckande utveckling, eftersom forskning visar att den finskspråkiga befolkningens attityder till det svenska och kunskaper i språket hänger ihop. Ju bättre kunskaper i svenska finskspråkiga har, desto positivare inställning tenderar de att ha till det svenska i Finland.

KIELIYHTEISTYÖ

kielitaitoaan. Opettajat painottivat, että on tärkeä panostaa ryhmäytymiseen ja suunnitella vapaa-aikaa fyysisten tapaa misten yhteyteen, jotta oppilaat ehtivät palautua. Oli myös hyviä esimerkkejä ystävyyskouluhankkeista, joissa oppilaat saivat aktiivisesti osallistua vierailujen suunnitteluun ja joissa isäntäkoulun oppilaat toimivat matkaoppaina.

Naturliga kontakter mellan språkgrupperna Meidän on luotava luonnollisia yhteyksiä kieliryhmien välil le molemminpuolisen ymmärryksen vahvistamiseksi. Ystä vyyskoulutoiminta nostetaan usein esille keinona vahvistaa Suomen kaksikielisyyttä (esimerkiksi hallituksen Kansallis kielistrategiassa), mutta yhteistyölle ei ole ollut olemassa toi mivia rakenteita. Hanasaaren Svenska nu -verkosto ja Svenska folkskolans vänner toteuttivat lukuvuonna 2021–2022 laajan ystävyyskouluhankkeen, johon osallistui 18 suomen- ja ruot sinkielistä koulua (alakouluja, yläkouluja ja lukioita). Hank keeseen kuului kouluja, jotka tekivät yhteistyötä omalla alueel laan, ja kouluja, joilla oli enemmän maantieteellistä etäisyyttä toisiinsa. Hankkeen tarkoituksena oli madaltaa kynnystä teh dä yhteistyötä kielirajan yli ja esitellä hyviä ystävyyskoulutoiminnan käytäntöjä.

Ystävyyskoulutoiminta huipentui koulujen vierailuihin tois tensa luona, ja silloin oppilaat pääsivät todella käyttämään

Plats: Epicenter, Mikaelsgatan 9 i centrala Helsingfors

Inför seminariet utkommer vår webbpublikation Glädje i språklärandet - kunskap och goda modeller för en mångsidigare språkundervisning (red Raili Hildén och Milla Luodonpää-Manni). Publikationen omfattar tolv populärvetenskapliga artiklar som analyserar, inspirerar och bildar stommen för seminarieprogrammet.

Glädje i språklärandet

Vi vill att språkstudier ska vara intressanta och attraktiva för fler barn och unga. Därför bjuder vi nu på vår svensk-, finsk- och engelskspråkiga seminariedag

Tid: Tisdagen den 11 oktober 2022 kl. 10-15, frukostservering från kl. 9.30

Målgrupp: Undervisningspersonal och skolledare, forskare, studerande, bildningschefer och utbildningsadmnistratörer, andra intresserade

Jens Berg och Jenny Sylvin från prisbelönta podden ”Näst sista ordet” leder dagen.

Det är gratis att delta i seminariet och vi bjuder på frukost, lunch och eftermiddagskaffe. Läs mera och anmäl dig senast 4.10 via www.kulturfonden.fi

på

Välkommen seminarium SUKOL on maailmankansalainen, puhuu

65-VUOTIAS

kahdeksaa JUHLAVUODENkieltä. kunniaksi on suunniteltu kangaskassit, joissa on Maailmankansalainen-painatus.KASSEJAonkahtaväriä,sinistäjapunaista.Tilauk-setosoitteesta:sukol.fi/maailmankansalainen

21

joka

Teksti ANNA HALME

Vieraskielinen puhe ei ole yhtä automatisoitunutta kuin äidinkielinen puhe. Puheen ylläpitämiseen tarvitaan ongel manratkaisumekanismeja. Näistä viivytysmekanismit kuten täytesanat ja toistot on usein liitetty epäsujuvuuteen, mutta itse asiassa ne voivat auttaa ylläpitämään sujuvaa puhetta. Toista tapaa edustavat kommunikaatiostrategiat kuten kier toilmaukset ja omat selitykset kateissa oleville sanoille.

kin tutkimusta ja lisätietoa vuorovaikutuksen sujuvuudesta ja oppijoiden keinoista ylläpitää sujuvuutta. Lintunen vinkkasi Pauliina Peltosen väitöskirjaan, jossa tutkitaan monimene telmäisesti eritasoisten englannin oppijoiden puhetta (Individual and interactional speech fluency in L2 English from a problem-solving perspective, Turun yliopisto 2020).

Pekka Lintunen piti teemapajan ääntämisestä ja sujuvuudesta oppimiskohteina. Lintunen toimii englannin kielen professo rina Turun yliopistossa, ja hänen asiantuntijuusalueitaan ovat muun muassa vieraan kielen oppiminen ja puhuttu kieli. Arkikielessä sujuvuus-sanalla viitataan laajasti yleiseen kie litaidon tasoon. Kapeamman määritelmän mukaan sujuvuus on suullisen kielitaidon osa ja liittyy erityisesti puheen vaivat tomuuteen. Monissa sujuvuustutkimuksissa on mitattu lähin nä määrällisesti yksittäisen puhujan sujuvuutta. Mittaamisen taustalla on käsitys sujuvuudesta ajallisena ilmiönä, johon liitetään seuraavanlaisia kysymyksiä: Miten nopeasti puhetta tuotetaan, ja mikä on ymmärrettävyyden kannalta optimaali nen nopeus? Kuinka paljon ja kuinka pitkiä taukoja puheeseen sisältyy? Kuinka paljon puhetta toistetaan ja korjataan? Esi merkiksi lauseiden sisäisten taukojen määrä vähenee kielitai don ja sujuvuuden kehittyessä.

SUKOLIN KOULUTUSTA

tämänvuotisen koulutuspäivän teemapajois sa käsiteltiin erilaisia aiheita ääntämisestä draamaan. Koulutuspäivä pidettiin pandemiatilanteen takia etä nä helmikuun alussa.

Lintunen muistutti, että suulliseen kielitaitoon kuuluu usei ta kompetensseja. Ääntäminen ja sujuvuus ovat kielellisen kompetenssin osia. Sosiolingvistinen kompetenssi viittaa ti lanteeseen sopivaan kielenkäyttöön ja diskurssikompetenssi keskustelun aloittamiseen, vuorotteluun ja lopettamiseen liit tyviin taitoihin. Strategiseen kompetenssiin taas sisältyy kom munikaatiostrategioita ja nonverbaalista viestintää.

Keskustelutilanteessa sujuvuus on kuitenkin yksittäistä pu hujaa laajempi ilmiö: oppijat tekevät yhteistyötä sujuvuuden ylläpitämiseksi muun muassa ilmein ja elein. Edistyneem mät oppijat ovat tehokkaampia minimoimaan vuorojen väliin jäävien taukojen kestoa yhdessä. Lintunen totesi, että vaikka monologisuus on etätilanteissa yleistynyt, tavallisen elämän kielenkäyttötilanteissa se on edelleen harvinaista. Tarvitaan

SUKOLin

Koulutusta ääntämisestä draamaan

Esimerkkejä SUKOLin koulutuspäivän teemapajoista.

”Sujuvuus vieraassa kielessä liittyy osittain äidinkielen puheen piirtei siin”, Lintunen muistutti.

”Sujuvuus vieraassa kielessä liittyy osittain äidinkielen pu heen piirteisiin”, Lintunen muistutti. Jos ylioppilaskokeeseen tulee suullinen osio, hänen mielestään voisi olla hyvä, että aluksi kokelas nauhoittaisi äidinkieltään, jotta arvostelussa pystyttäisiin ottamaan huomioon puheen persoonalliset piir teet. Äidinkielen ja vieraan kielen sujuvuuden yhteyksiä kan nattaa tarkastella myös opetuksessa. Oppijat voivat esimer

Vuorovaikutuksen sujuvuutta voi opetuksessa kehittää monipuolisilla keskusteluharjoituksilla. Lintunen totesi, että lukioon sopivat jo melko vapaamuotoiset, ongelmanratkai sutyyppiset keskustelutehtävät. Tehtävän aiheena voi olla vaikkapa ”Olette voittaneet miljoonan, mitä teette”. Yhteinen tavoite kannustaa vuorovaikutukseen. Sanastoa voi muokata oppijoille sopivaksi. Niin keskustelutaidot kuin kommunikaa tiostrategiatkin saavat harjoitusta.

22 TEMPUS 4 / 2022

Ääntäminen ja sujuvuus

Sujuvuus opetuksessa Harjoituksen myötä puheen tuottaminen automatisoituu ja kielen käyttö sujuvoituu. Opetuksessa voi käyttää esimerkiksi 4/3/2-harjoitusta, jossa oppijalle annetaan saman asian selit tämiseen ensimmäisellä kerralla neljä minuuttia aikaa, sen jälkeen kolme ja lopuksi kaksi minuuttia. Toinen versio tästä onHarjoittelun2/1-harjoitus.ohella tärkeää on lisätä oppijoiden tietoisuut ta sujuvuuteen liittyvistä piirteistä. Kiertoilmauksia voi ottaa käyttöön Alias-pelissä, jossa selityksen kohteena olevaa koh dekielistä sanaa ei saa mainita. Autenttisissa tilanteissa eleet ja monikieliset keinot ovat sallittuja – tärkeintä on viestin välit tyminen. Myös oman vuoron ja vuorovaikutuksen ylläpitämi seen liittyviä taitoja voi tietoisesti harjoitella.

Opettajan työkalupakkiin Lintunen kannusti opettamaan ääntämistä mahdollisimman monipuolisesti, myös visuaalisten symbolien tai kuvien ja kir jallisten tehtävien avulla. Runot, lorut, laulut ja riimit ovat hyviä ääntämisharjoituksia. Peilin avulla voi tarkkailla omaa ään tämistään. Huomiota voi kiinnittää ääntämisen yksityiskoh tiin, esimerkiksi samaan äänteeseen eri kohdissa sanaa (card,

Kaikissa opetettavissa kielissä on jokin ääntämismalli tai kilpailevia malleja, jotka elävät ajassa. Opetettava ääntämi nen saattaa olla nuoren oppijan mielestä jopa vanhentunutta. Tästä esimerkkinä Lintunen mainitsi englannin th-äänteen muokkautumisen kohti f-äännettä – joidenkin oppijoiden kor vaan ”one, two, free” voi kuulostaa ajanmukaiselta.

Motorinen ja kognitiivinen taito Ääntäminen eroaa muista kielitaidon osa-alueista, koska se on motorinen taito ja motoriikka asettaa omanlaisiaan haasteita oppimiselle ja opettamiselle. Toisaalta se on myös kognitiivi nen taito. Lintusen mukaan kognition kannalta tietoisuuden lisääminen voi olla jopa tärkeämpää kuin virheiden korjaa minen, sillä parempi tietoisuus foneemisesta tasosta parantaa ääntämistä. Tähän liittyy se, että äänteet opitaan ensin kuule maan, sitten vasta tuottamaan.

Lintunen puhui ”opettajan dilemmasta”: Kun kuulet niin sanotun ääntämisvirheen, johtuuko se motoriikasta vai tie toisuudesta? Millainen kommentti tai harjoitus auttaa virheen korjaamisessa? Entä kumpi on tehokkaampaa, opettajan anta ma palaute vai vertaispalaute? Oppijan ikä ja kyky ja oppimi sen tavoite vaikuttavat siihen, onko parempi tarjota drillejä vai foneettisia selityksiä artikulaatiosta ja äännerakenteesta. On tärkeää mutta ei suinkaan aina helppoa antaa palautetta, joka saa oppijan tyytyväiseksi, kohottaa itsetuntoa ja kannustaa op pimaanÄäntäminenlisää. on osa identitettiä, ja sen korjaaminen voi tar koittaa astumista henkilökohtaiselle alueelle. Osa virheistä haittaa kuitenkin ymmärtämistä niin paljon, että Lintusen mukaan ne on syytä korjata. Sanan lukeminen kirjain kirjai melta eli ääntäminen ”niin kuin kirjoitetaan” tekee puheen ymmärtämisestä erittäin vaikeaa ellei mahdotonta. Korjausta vaativia virheitä ovat myös ”silent letterin” lukeminen ääneen (esimerkiksi our hour) tai ”suomalaiset äänteet” (esimerkiksi voimakkaasti tärisevä suomalainen r englannissa). Palautteenannossa on otettava huomioon ikä ja tavoitetaso. Ylem millä asteilla kannattaa ensin herätellä oppijan tietoisuutta ja sen jälkeen harjoitella motoriikan kautta. Tietoisuus auttaa kiinnittämään huomion opittaviin asioihin. Siri tai muu ääni ohjattava laite tai ohjelma voi havainnollistaa ymmärrettävän ääntämisenTeemapajantärkeyttä.osallistujat kommentoivat ääntämispalautteen antamista. ”On parempi käsitellä yleisellä tasolla kuin henkilö kohtaisesti, koska oppilas voi muistaa kielteiseksi kokemansa palautteen hyvin pitkään”, eräs opettaja totesi. ”Oppilaantun temus on ensiarvoisen tärkeää, eli isot, tiheään vaihtuvat ryh mät ovat huono yhdistelmä ääntämisen oppimiselle”, toisessa kommentissa mainittiin.

23 Natiivipuheen havainnointi sujuvuuden näkökulmasta auttaa huomaa maan, että on olemassa monenlaista sujuvuutta ja tilannekohtaista vaih telua. SUKOLIN KOULUTUSTA

syntyperäisistä. Natiivien puhetapa voi toimia mallina, mutta Lintusen mukaan se ei sellaisenaan sovi oppimistavoitteeksi, sillä tavoitteena ei ole yksikielisyys vaan toimiva monikieli syys. Taitavimmat puhujat osaavat mukauttaa ääntämistään kommunikaatiotilanteen mukaisesti. Tätä voi harjoitella esi merkiksi puhumalla tehtävissä nopeammin ja hitaammin.

Lintunen tähdensi, että pedagogisista syistä voi olla perus teltua keskittyä yhteen malliin mutta valinta on aina kompro missi. Muita saman kielen varieteetteja ei voi pitää vähemmän hyväksyttävinä.Yksireseptiääntämisen opetteluun on kuulunut: puheen tuottamiseen yksi ääntämismalli, sujuvaan ymmärtämiseen monta. Liian puristinen suhtautuminen kuitenkin kuormittaa oppijaa etenkin alemmilla taitotasoilla. Mallien sekoittumi sesta on harvoin haittaa ymmärtämiselle, joka on kielitaidossa keskeisintä.Opetuksessa on hyvä kuulla monia syntyperäisiä ja myös ei-syntyperäisiä aksentteja. Esimerkiksi brittienglannin stan dardiaksentti on todennäköisesti vain pienellä prosentilla

kiksi nauhoittaa lyhyet, korkeintaan minuutin puhenäytteet äidinkielellä ja opittavalla kielellä. Tehtävänä on havainnoida oman puheen tyypillisiä piirteitä ja vertailla: Puhutko jompaa kumpaa kieltä hitaammin tai nopeammin? Täytätkö taukoja tietyllä tavalla kielestä riippumatta? Käytätkö täytesanoja? Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta niistä puheen yksityiskoh dista, jotka luovat kokonaiskuvaa sujuvuudesta.

Vieraan kielen ääntäminen Ääntäminen on kielitaidossa keskeistä, sillä kuulija kiinnittää siihen usein huomion ensimmäisenä. Lintunen toi esiin, että äidinkielessä opitaan yleensä ensin intonaatio ja rytmi, sitten äänteet, kun taas vieraassa kielessä oppiminen etenee päin vastaisessa järjestyksessä. Ääntämiseen liittyvää tutkimusta on tehty auditiivisesta, artikulatorisesta ja akustisesta näkö kulmasta. Tutkimuksissa on otettu huomioon oppijat, opet tajat, oppimateriaalit ja opetustilanteet sekä normit, mallit ja identiteetti. Lintunen on itse tutkinut esimerkiksi ääntämispa lautteeseen liittyviä näkemyksiä ja uskomuksia ääntämisestä.

Natiivipuheen havainnointi sujuvuuden näkökulmasta aut taa huomaamaan, että on olemassa monenlaista sujuvuutta ja tilannekohtaista vaihtelua. Arkielämän kielenkäyttötilan teissa voi olla häiriötekijöitä, ja esimerkiksi stressaava tilanne vaikuttaa sujuvuuteen. Tietoisuus luonnollisen kielenkäytön epäsujuvuuspiirteistä saattaa vähentää vieraan kielen käyt töön liittyvää ahdistusta. Samalla oppimistavoitteista tulee realistisempia.

Draaman keinot opetuksessa

YleArvioinninmentointia:Kieliäja-kielesta-kiinni/hanke/kielesta-koppi/tukseenMaksutonopettajillemiten-aantamista-arvioidaan-kaytannon-tyokalu-kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2017-1/https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/Kielestäkoppi-oppimateriaaliperusope-ladattavissa:https://sites.utu.fi/minasta-ikäkaikki-digipedagogiikka,sovellustenkom-https://padlet.com/pekka_lintunen/c14tueksiälliä.fi:https://allia.fi/Huvudstadsregionen,

Draamapedagogi Jutta Laino-Tabellin teemapajassa tutustuttiin draaman käyttämisen keskeisiin käsitteisiin. Draamakasvatus-termillä tarkoitetaan draamaa ja teatteria, jota tehdään erilaisissa oppimisympäristöissä opetus- ja kasvatustarkoituksessa. Draama tuottaa oivalluksia ja tunnekokemuksia myös sellaisista asioista, jotka eivät ole koskaan konkreettisesti koskettaneet meitä. Draamasopimus rajaa ja suuntaa toimintaa; yhteinen sopimus antaa mahdollisuuden ottaa leikki va-

SUKOLIN KOULUTUSTA

Kontaktiopetuksessa opettaja on elävä malli, jonka ääntämistä oppijat voivat toistaa ja joka tekee päätöksen siitä, kuulostaako oppijan ääntäminen opetustilanteessa hyväksyttävältä. Toisinaan keskustelussa tuodaan esiin, että ääntämisen opettajan täytyisi olla syntyperäinen puhuja. Lintunen totesi, että ei-syntyperäisen opettajan suuri etu on, että hän on käynyt läpi saman oppimisprosessin ja pystyy siksi paremmin samastumaan oppijan rooliin: ”Opettajan on hyvä kertoa oppijoille, miten hän on itse oppinut ääntämään, millaista mallia hän pyrkii noudattamaan ja millaisia vaikutteita hänen ääntämisessään voi havaita. Opettajalla saattaa myös yhä olla haasteita ääntämisessä, ja niitä voi tuoda rohkeasti esiin. Jos opettaja kertoo omista haasteistaan, oppijakin huomaa, että ääntämistaidon kehittyminen on pitkäkestoinen prosessi.”

harjoitus on ”Aamumatto”. Harjoituksessa hahmotellaan lattialle kuvitteellinen matto, jonka toisessa päässä on erinomaisesti alkanut aamu ja toisessa todella huonosti alkanut aamu. Osallistujat asettuvat matolle sen mukaan, miten heidän aamunsa tai päivänsä on sujunut. Jokainen voi kertoa lyhyesti syyt, miksi seisoo juuri siinä missä seisoo. Tarinankerronta-harjoituksessa apulauseet helpottavat tarinan kuljettamista: ”Olipa kerran … Joka päivä hän/se … Kunnes eräänä päivänä … Siitä seurasi, että … Kunnes viimein … Ja siitä päivästä lähtien …” Yksi tarinankerronnan muoto on yhden sanan tarina, jossa 3–5 henkilön ryhmissä kerrotaan yhteistä tarinaa siten, että kukin saa sanoa vain yhden sanan kerrallaan. Tarinalle voi luoda kehyksen etukäteen esimerkiksi antamalla otsikon, paikan, esineen tai ammatin, jonka täytyy esiintyä tarinassa. Tehtävänä voi olla kertoa tarina, joka liittyy käsiteltävään kappaleeseen tai sisältää pääosin kappaleen sanastoa.Minä olen … -harjoituksessa rakennetaan yhdessä still-kuva. Opettaja päättää, kytkeytyykö harjoitus tiettyyn, käsiteltävään aiheeseen, vai tarjoaako se mahdollisuuden luovaan kielenkäyttöön. Harjoituksen aloittaja kertoo, kuka tai mikä on, ja ottaa kuvaavan asennon (esimerkiksi ”minä olen puu”). Yksi kerrallaan kaikki liittyvät kuvaan ja täydentävät myös kertomusta (”jos sinä olet puu, minä olen linnunpesä puussa”; ”jos sinä olet puu ja sinä olet linnunpesä, minä olen käki, joka yrittää tulla munimaan siihen pesään”).

Draamaan ei ole pakko osallistua, mutta toisilta ei saa viedä osallistumisen iloa.

24 TEMPUS 4 / 2022

back; big, finger, grey). Youglish.com-sivulta saa ääntämisesimerkkejä eri kieliin. Sana- ja lausepainon opetteleminen on myös tärkeää ymmärrettävyyden kannalta.

”Det är inte de studerandes fel att svenska inte intresserar” – yrkesinstitut i Kervo ger svenskan en andra chans: https://arenan. yle.fi/audio/1-51002719

Tunnin loppuun sopii Loppuhengähdys-harjoitus, joka tehdään pareittain. Aluksi jaetaan roolit: kumpi on ensin kertoja ja kumpi kuuntelija. Kertoja johdattaa parinsa lempipaikkaansa kertomalla, miten sinne mennään, ja kuvailemalla, miltä siellä näyttää, miltä kuulostaa ja mitä siellä tehdään. Lopuksi vaihdetaan rooleja.

Koulutuspäivän pääluentojen ja muiden teemapajojen aiheista voi lukea Tempuksen edellisistä numeroista 2/2022 ja 3/2022.

Tuntiin voi virittäytyä symboleiden avulla. Kaikki valitsevat symbolin ohjeiden mukaan, esimerkiksi: Valitse väri, joka kuvaa olotilaasi tai tätä päivää. Valitse postikortti, joka on lähinnä sinua tai tämänhetkisiä fi iliksiäsi. Valitse pikkuesine, joka muistuttaa sinua tai ystävääsi tai kertoo jotakin harrastuksestasi. Miksi valitsit juuri tämän värin, kortin tai esineen? Symbolit voivat liittyä esimerkiksi tunnilla käsiteltävään kappaleeseen.Toinenvirittävä

kavasti. Draamaan ei ole pakko osallistua, mutta toisilta ei saa vielä osallistumisen iloa.

Laino-Tabell esitteli myös erilaisia draamaharjoitteita. Jos opettaja ei ole aiemmin käyttänyt draamaa, startata voi aivan pienestikin. Tunnin aloitukset ja lopetukset ovat helppo kohta kokeilla yksittäisiä draamaharjoituksia.

Miten ääntämistä arvioidaan? Käytännön työkalu opettajille:

LINKKEJÄ ÄÄNTÄMISEEN

• Eriyttäminen ylös- ja alaspäin on helppoa eritasoisten tekstien, tehtävien ja teemasanastojen avulla.

Join our Quest.

• mahdollistamalla opiskelijoiden erilaiset oppimispolut

GillaanTutustu: edita.fi/gilla

“Monitasoiset tekstit, joissa oli monipuolista sanastoa.”

Lisätiedot edita.fi/lopspuh.opettajapalvelu@edita.fi040520010

QuestiinTutustu edita.fi/quest

• Gilla rohkaisee käyttämään arkielämän ruotsia.

“Sanakirja digikirjassa helpottaa paljon”

• tukemalla monipuolisen suullisen kielitaidon kehittymistä

Matka jatkuu Questin kanssa!

• Aineiston laajuuden ansiosta tekstejä ja tehtäviä voi vaihdella vuosien mittaan.

Lukion B1-ruotsin Gilla-sarja vastaa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin:

• Digiaineisto lisätehtävineen, peleineen ja tulostettavine aineistoineen täydentää kirjaa.

• Koetehtäviä kattavasti Abitti- ja Wordkokeissa sekä Digikokeissa.

:

Lukion A1-englannin Quest-sarja vastaa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin

Vi vågar, vi vill, vi kan gilla.

“Tehtävät olivat hauskoja”

Gilla innostaa oppimaan!

• huomioimalla inklusiivisen oppimisen ja opetuksen tarpeet

“Ope huomaaks, kuinka innostuneita me ollaan!”

• antamalla eväät kokonaisvaltaisen arvioinnin tueksi.

“Tekstit on aitoja – niihin voi samaistua niin oppilaat kuin ope.” “Ilo oppia ja opettaa on ennennäkemätön ja -kokematon!”

Minna Miaon Kasvun asenne oppimisessa tarkastelee oppimista Ca rol Dweckin growth mindset -teorian valossa. Se käsittelee kaiken laista oppimista koulun penkiltä viher kasvien hoitoon. Perusajatuksena on pystyvyyden ja lahjakkuuden myyteistä irti pääseminen, jotta voimme haastaa itseämme parhaalla mahdollisella ta valla. Virkistävää on, että pääasia ei ole pelkästään mahdollisimman tehokas oppimistulos vaan itse oppimisproses sistaKantavananauttiminen.ideana kasvun asenne on koko ajan läsnä, mutta kirjassa kä sitellään myös oppimisen yleisiä lainalaisuuksia, joten liikkeelle voi läh teä pienin, melko konkreettisin aske lin. Sisäisen motivaation löytäminen ja kasvun asenteen omaksuminen on helpommin sanottu kuin tehty, mutta varsinkin nuorten oppijoiden kanssa työskennellessä se tuntuu mielekkäältä tavoitteelta. Sekä helposti menestyvät että hitaammin etenevät hyötyvät sen ymmärtämisestä, että lahjakkuus tai kyvykkyys ei ole kaivo: joko siellä on vettä tai sinne pitää kantaa sitä niska vääränä. ”Lahjakkuus” ei ole syy lopet taa työntekoa. Toisaalta heikompikin oppija motivoituu, kun hän saa uskoa tulevaisuuden kykyihinsä.

PS-KUSTANNUSolekaan

Vaikka monet asiat ovat jo tuttuja opet tajan arjesta, kirja on tiivis paketti oppi misen perusmekanismeista, jotka tuntuvat välillä jäävän paitsioon tehok kuusajattelun alla. Teos sanallistaa yk sinkertaisin selityksin ja vertauskuvin oppimisen psykologista ja neurologista puolta. Kirjan parasta antia ovat nämä oppimisen mekanismien sanallistuk set, joiden avulla on helppo selittää asiaa oppijoille ja vaikka huoltajillekin. Varsinkin vertauskuvat kyvykkyyden kaivosta mielen kirjastoon on todella helppo ottaa suoraan oppitunnille poh dittavaksi.Moninäistä ajatusmalleista saattaa hyvinkin päätyä luokkahuoneeseeni tänä lukuvuonna. Sisältö perustuu tut kimustietoon, josta on yleinen lähde luettelo kirjan lopussa. Miao siteeraa

käytettävissä. Samaan tapaan jos opittava asia on helppo palauttaa mieleen, ei muistihakuja mahdollista va prosessi kehity. Uutta asiaa on joskus jouduttava etsimään kauemmin mielen kirjaston hyllyjen välistä, eli joskus on pinnisteltävä muistamisen kanssa, jotta haku onnistuisi myös tulevaisuudessa. Tämä osio kuulosti tutulta kun pohdin, millaisia opiskelutekniikoita omilla op pijoillani on Oppimisprosessinkäytössä. hitauden hyväk syminen oli hyvä muistutus kaltaisel leni hätähousulle: oikea oppiminen on hidasta muutosta aivoissa – niin hidas ta, että joskus tuntuu, ettei muutosta tapahdu lainkaan. Vaikka vaikuttaisi siltä, etteivät epäsäännölliset verbit tartu pitkäaikaiseen muistiin millään, jokaisella harjoittelukerralla tapahtuu kuitenkin pienenpientä muutosta, eikä oikotietä ole.

26 TEMPUS 4 / 2022 KIRJAT

Helppouden ansa

Kasvun asennetta

Kasvun asenne oppimisessa -teos tarjoaa konkreettisia esimerkkejä ja tehtäviä, joita voi sellaisenaan käyttää vaikkapa lukion kieliprofiilissa.

Tiivis paketti

viime aikoina pinnalla olleita vaikut tajia Perttu Pölösestä Hans Roslingiin mutta myös positiivisen psykologian ja oppimispsykologian perusteorioi ta 1900-luvulta. Olisin toivonut vähän tarkempia lähdeviittauksia, jolloin olisi helppo käydä lukemassa myös alkupe räisiä teoksia ja Kieltenopetukseentutkimuksia.ontarjolla monia konkreettisia esimerkkejä, joista voisi keskustella oppijaryhmän kanssa. Kir jan sisältämiä harjoitustehtäviä voisi sellaisenaan soveltaa vaikkapa lukion kieliprofiiliin. Opettajalle Miao ei aseta paineita yltiöyksilöllisestä ohjaamises ta ja utopistisesta motivaatiosta, vaan hän esittelee joukon pieniä asioita, joilla voimme tukea kasvun asenteen kehitty mistä oppijoissa.

Opintopsykologi

Teksti KRISTA KAIPAINEN kuva

Minna Miao: Kasvun asenne oppimises sa. Hyödyllisten haasteiden käyttöopas. PS-kustannus 2021.

Miao varoittaa näennäisesti liian no peasta oppimisesta, joka saattaa perus tua tuttuuden tunteeseen tai nopeaan mieleen palautumiseen mutta ei johda pidemmän aikavälin muutokseen. Jos samaa materiaalia tahkotaan yhä uu destaan, voi tuntua, että se on jo hallin nassa, mutta kun oppia pitäisi soveltaa erilaisessa tilanteessa, ei tieto tai taito

Ekaluokkalaisten A1-kielen tunnilla opitaan leikillisesti ja toiminnallisesti.

Jos

Kirjoittaja toimii luokanopettajana englanninkielisillä luokilla, ja hänellä on laaja kokemus varhennetun kielen pelisäännöistä ja vieraalla kielellä opet tamisesta. Teoksessa näkyy vieraan

Teksti NIINA SINKKO kuvat PS-KUSTANNUS, ANNA HALME / SUKOL

Kieli tarttuu leikiten on sidottu OPS 2014 ja VOPS 2019 -perusteisiin, mikä on samanaikaisesti teoksen vahvuus ja puute. Leikillisyyden ja pelillisyyden kaltaiset kieltenopetuksen perusperi aatteet eivät ole kytköksissä mihinkään kulloinkin käytössä olevaan opetus suunnitelmaan. Opetussuunnitelmiin viittaaminen tuo ajankohtaisuuden tuntua, mutta näin teos voi vanhentua nopeammin kuin sen tarvitsisi. Mieles täni teoksella on kuitenkin paikkansa esimerkiksi opettajahuoneiden ammat tikirjallisuuden hyllyissä tai vähintään opettajakoulutuksen oheismateriaali na. Ilona Leimu tuo onnistuneesti teok sessaan esiin sen, millainen on pienten lasten leikillinen maailma ja miten se on syytä ottaa opetuksessa huomioon.

koulussani olisi opettaja, joka saa pitkästä aikaa opetettavakseen vieraassa kielessä aivan pienimpiä oppilaita, suosittelisin hänelle Ilo na Leimun teosta Kieli tarttuu leikiten. Samoin tekisin, jos vastaani tulisi kol lega, joka kaipaisi tietoa ja vinkkejä kie lenopetuksen varhentamisesta.

Ilona Leimu: Kieli tarttuu leikiten. Var hennettu kielenopetus. PS-Kustannus 2021.

Kieli tarttuu leikiten käy läpi varhennetun kielen pedagogiikkaa.

Leimun teos jakautuu kahteen osaan: varhennetun kielen pedagogiikkaa käsittelevään yleiskuvaukseen ja tar kempiin temaattisiin toimintaideoihin. Teoksen ehdoton anti on alkuosassa. Leimu käy läpi opetuksen kannalta hy vin olennaisia asioita, muun muassa oppimiskokonaisuuksien rakentamista ja arviointiin liittyviä kysymyksiä.

Toisessa osassa, jossa annetaan ideoita opiskeltaviin aihepiireihin, on ko keneelle opettajalle paljon tuttua. Toi minnalliset ideat on esitetty englannin kautta, mutta ne ovat helposti muun nettavissa muiden kielten opetukseen. Osioiden välissä on tilaa omille ideoille ja muistiinpanoille – se tekee teoksesta käsikirjamaisen vinkkilistan, johon voi palata tarpeen tullen. Toisessa osassa on jonkin verran toistoa ensimmäisestä, ja osan lopussa olevat liitteet ovat tuttuja monista kielten opetusmateriaaleista.

kielen tuominen osaksi koulun arkiru tiineja. Siinä annetaan konkreettisia esi merkkejä siitä, kuinka opettaja sitkeästi kohdekieltä käyttämällä voi saada oppi laan kokemaan olonsa turvalliseksi vie raskielisessä tilanteessa. Lukijaa muis tutetaan turvallisen oppimisilmapiirin luomisesta ja nykyaikaisesta virheisiin suhtautumisesta kieltenopetuksessa.

Varhentajan käsikirja

KIRJAT27

Ein Besuch von Katri Wessel, Lektorin für Finnisch an der LMU, in Oulu im Herbst 2019 legte mit Unterricht sowohl in der Abteilung für Finnische Sprache als auch in der Ab teilung für Deutsch den Grundstein für die fächerübergrei fende Kooperation. Im Kontext der Coronapandemie im folgenden Jahr entstand die Idee, den Erasmusaustausch vir tuell fortzuführen und damit den Studierenden in der Zeit der reduzierten Kontakte wenigstens eine Art von internationalem Austausch und Begegnungen zu bieten.

Im Fokus des Kulturfestivals standen Themen wie Dialek te in Deutschland und Finnland, finnische und deutsche Sprichwörter, Märchen der Gebrüder Grimm und von Sakari Topelius, kulinarische Aspekte, Feste und Feiertage in Finnland und den deutschsprachigen Ländern sowie Kulturunterschiede. Beim Ravintolapäivä wurden Schulessen in Deutschland und Finnland, Esstrends, Lieblingsspeisen und ähnliche Themen behandelt.

In beiden Projekten wurden in Kleingruppen, die jeweils aus Studierenden der finnischen und der deutschen Sprache zu sammengesetzt waren, gemeinsam Beiträge zu einem Aspekt der Oberthemen vorbereitet. Diese präsentierten die Studie renden in Zoom an den Themennachmittagen, die an beiden Universitäten auch anderen Interessierten offen standen.

A

Kooperation seit 2019

Erasmuskooperation und neue Formate durch Corona

Text SABINE GRASZ, KATRI WESSEL

Als Ergebnis dieser Idee wurde im Frühling 2021 mit Studierenden der Kurse Vertiefungskurs Finnisch: Suomalaiset festivaalit in München und Kulturelles Leben in den deutschsprachigen Ländern in Oulu, geleitet von Universitätslektorin Sabine Grasz, ein Joint-Classroom Projekt via Zoom durchge führt.Das Projekt, ein deutsch-finnisches Kulturfestival, war ein Erfolg und fand deshalb im Frühling 2022 eine Fortsetzung in der Form eines virtuellen Ravintolapäiväs, der wieder von zwei Kursen aus Oulu und München (dieses Mal Mündliche Sprachfertigkeit / Universität Oulu und Finnisch III & Vertie fungskurs Finnisch: Arki Suomessa / Universität München) ge meinsam vorbereitet wurde.

Die zweisprachige Bearbeitung und Präsentation der Themen bot ei nerseits die Möglichkeit zum Ler nen und Vertiefen der eigenen zielsprachlichen Fertigkeiten in einer Tandemkonstellation.

Alle Themen wurden kontrastiv und zweisprachig bearbeitet und in der jeweiligen Zielsprache vorgestellt, was die einzige

28 TEMPUS 4 / 2022

Neues im Eigenen und Eigenes im Neuen

Im Joint-Classroom Neues im Eigenen und Eigenes im Neuen entdecken

KANSAINVÄLISYYS

sprachliche Vorgabe war. Damit war die Verwendung anderer Sprachen in der Vorbereitungsphase nicht ausdrücklich ver boten, das Feedback zeigt jedoch, dass die Gruppen größten teils mit dem Sprachenpaar Deutsch und Finnisch gearbeitet haben. Sowohl im Zuge der Vorbereitung der Beiträge als auch der Präsentation und Diskussion eröffnete die kontrastive Herangehensweise immer wieder neue Perspektiven auf die eigene sowie die zielsprachliche Kultur.

ls im Frühjahr 2020 die Covid-19-Pandemie mit der Aussetzung des Präsenzunterrichts neue Veranstaltungsformate erforderte, galt das auch für internationale Kooperationen wie die Zusam menarbeit zwischen den Studienfächern Finnougristik an der Ludwig-Maximilians-Universität München und Deutsche Sprache und Kultur an der Universität Oulu.

Die zweisprachige Bearbeitung und Präsentation der The men bot einerseits die Möglichkeit zum Lernen und Vertiefen der eigenen zielsprachlichen Fertigkeiten in einer Tandem konstellation. Andererseits waren auch Sprachmittlungssitua tionen und Perspektivenwechsel in die Rolle der Lernenden nötig. Letzteres war z.B. für die Erstellung zielsprachlicher Wörterlisten, die dem Publikum das Verständnis erleichtern sollten, notwendig. Inhaltlich waren die kontrastive Arbeit am jeweiligen Thema und die Diskussionen am Themennachmit tag von (inter-)kulturellem Lernen und der Reflexion der eige nen und anderer Kulturen geprägt. Besonders im Projekt im Jahr 2022 erweiterte sich aufgrund der internationalen Zusam mensetzung der Gruppen der Blickwinkel von einer vorwie gend deutsch-finnischen auf eine verstärkt transkulturelle Perspektive.

Das Feedback der Studierenden war überwiegend positiv und betraf sowohl die sprachliche als auch die inhaltliche Seite des Projekts. So wurde die Möglichkeit, trotz Reisebeschränkun gen mit Studierenden im Ausland zusammenzuarbeiten und Gelegenheit zu haben, die Zielsprache anzuwenden, als posi tiv hervorgehoben. Auch die gegenseitige Unterstützung bei sprachlichen Problemen hat laut den Studierenden gut funk tioniert. Besonders interessant erschien für viele der Perspek tivenwechsel durch die gemeinsame Bearbeitung der Themen und der Blick „von außen“ auf die eigene Kultur. Die Kommu nikation in den Kleingruppen verlief vorwiegend über WhatsApp und Zoom, und einige Studierende berichteten, dass sie auch über das Projekt hinaus miteinander in Kontakt blieben und weiterhin auf Finnisch und Deutsch kommunizierten.

Terminfindungen erwiesen sich aufgrund des Zeitun terschieds und des relativ vollen Stundenplans der Studie renden mitunter als schwierig. Obwohl die Zusammenarbeit bei den meisten Kleingruppen sehr gut funktionierte, war das kooperative Arbeiten an einer gemeinsamen Präsenta tion nicht für alle einfach. So konnten Unterschiede in der Arbeitsweise und bei der Zeit, die die einzelnen bereit waren zu investieren, eine Herausforderung darstellen. Mögliche Meinungsverschiedenheiten in Hinblick auf das Thema oder die Bearbeitung des Themas erfordern große Kooperationsund Kommunikationsfähigkeit, nicht zuletzt bei virtuellen Treffen. In dieser Hinsicht erscheint es als wichtig, von Sei ten der Kursleiterinnen am Anfang der Projektarbeit Zeit in die Gruppenfindung zu investieren und das Aushandeln für die jeweilige Gruppe geeigneter Arbeitsweisen zu begleiten. Dabei sollte auch der Umgang mit unterschiedlichen Arbeits kulturen thematisiert werden. Wichtig ist außerdem, dass ein ausreichender zeitlicher Rahmen zur Verfügung steht, da die Gruppenfindung und die terminlichen Absprachen innerhalb der Gruppen eine gewisse Zeit erfordern.

KANSAINVÄLISYYS

besonders in Pandemiezeiten, empfunden. Diese Form von Kooperation bietet eine breitere Möglichkeit zu einem zielsprachlichen Peeraustausch als beispielsweise bei Exkursionen möglich wäre. Der Vorteil ist dabei, dass größere Ziel gruppen erreicht werden und kein finanzieller Aufwand damit verbunden ist. Außerdem bieten die für alle offenen Themen nachmittage auch nicht daran beteiligten Studierenden einen Einblick in Aktivitäten anderer Sprachkurse. Besonders für Teilnehmende des Anfangsunterrichts Finnisch, die als Pub likum an den Themennachmittagen teilnahmen, bedeutete das zweisprachige Format neben dem Einblick in Aspekte der finnischen Kultur auch eine sprachliche Entlastung, da die Hälfte der Beiträge deutschsprachig war. Aus diesen Gründen ist eine Fortsetzung von virtuellen Joint-Classroom Projekten – neben anderen Formen von Kooperation – auch für die Zeit nach der Pandemie geplant.

OMAN OSAAMISEN POHDINTAA JA KULTTUURIENVÄLISTÄ OPPIMISTA

Mögliche Meinungsverschiedenheiten in Hinblick auf das Thema oder die Bearbeitung des Themas erfordern große Kooperations- und Kommunikationsfähigkeit, nicht zuletzt bei vir tuellen Treffen.

Unterstützung und Perspektivenwechsel

Nicht zuletzt bedeuteten die Vorbereitungen der Präsenta tionen Lernen am Projekt, das eine selbständige Koordination der Arbeitsabläufe in der Gruppe und soziales Lernen umfasste, wenn Herangehensweisen, Aufgabenteilung und Ar beitsrhythmus sich unterschieden.

Ausblick: Fortsetzung folgt

LYHYESTI: PANDEMIA TOI UUDEN YHTEISTYÖMUODON

Kontrastiivinensanoista. lähestyminen aiheisiin, niiden esit telyt ja niistä syntyneet keskustelut palvelivat kulttuurienvälistä oppimista ja eri kulttuuri-ilmiöiden ja kurs sin aikana opittujen sisältöjen pohdintaa.

Koronapandemian myötä syntyi uusi yhteistyömuo to, kun Erasmus-vaihto siirtyi virtuaaliseen tilaan. Oulun yliopiston saksan kielen ja Münchenin yli opiston suomen kielen opiskelijat valmistelivat suo malais–saksalaisissa ryhmissä esityksiä yhteisiin Sak salais–suomalaisiin kulttuurifestivaaleihin (2021) ja hyvin kansainväliseen Ravintolapäivään (2022). Kum pikin teemapäivä toteutettiin Zoomissa. Esitykset herättivät monenlaista keskustelua ja pohdintaa, ja yhteistyö sai hyvää palautetta sekä kielten että mui den aineiden opiskelijoilta. Näiden hyvien kokemus ten pohjalta suunnittelemme myös tulevina vuosina jatkoa tälle yhteistyön muodolle.

Esitysten kokoamisessa oli projektioppimisen piir teitä. Se vaati yhteistoiminnan koordinointia ja sosiaalista oppimista, jotta erilaiset näkökulmat, työnjako ja työskentelytavat voitiin ottaa huomioon.

Kaksi- tai jopa monikielinen työskentely tarjosi opis kelijoille mahdollisuuksia syventää ja kehittää omia kohdekielen ja kielten välisen mediaation taitojaan kielitandem-tilanteessa. Projekti vaati myös oppijoi den näkökulman ottamista huomioon esimerkiksi sa nalistoissa, joita ryhmät kokosivat muille kohdekielen vaikeista

Insgesamt hat sich das Konzept als erfolgreich erwiesen und die Projekte wurden von den Studierenden und uns Lektorin nen als Bereicherung und Abwechslung des Studienalltags,

29

Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenruotsinopettajat.fi/

ENGLANTI

Hinta: 50 e ”Muuripaketti”: Paketti sisältää Drübenland-pienoiselokuvan sanastoineen ja käsittelyvihjeineen, Power point -esityksen saksaksi faktoista sekä sanastolla että ilman sanastoa (edistynyt lukiotaso), teemaa elävöittäviä dialogeja ja aiheeseen sopivia linkkivinkkejä, sarjakuvan ja siihen laaditun sanaston sekä tehtäviä. Paketissa on vielä 25 kuvaa East Side Gallerystä käsittelyvihjeineen sekä pieni kuvakansio Berliiniin liittyvistä tunnetuista asioista. Hinta: 65 e Kielioppipaketti 100 x Grammatik: valmiita tai muunneltavia tehtäviä, jotka soveltuvat lisäharjoitteluun tai testitilanteisiin. Sisältää 100 tehtävää kieliopin eri alueilta. Mukana on kaikkien tasojen harjoituksia. Hinta: 65 e

Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenenglanninopettajat.fi

Lisätiedot ja tilaukset: suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

2022–2023

Test and Train 2022 -paketti sisältää monipuolista ja motivoivaa materiaalia koko lukion ajalle. Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Kielioppi- ja sanastotehtävät ovat keskeisessä osassa, ja kieliopin tärkeimmät kohdat on tehty kattavaksi harjoitustentiksi abeja varten. Paketissa on lähtötasotestit, helpompia ja vaativampia rakenne- ja sanastomonivalintatehtäviä (sekä myös aikuisopiskelijoille sopivia harjoituksia). Preliminääri ja kuuntelut ovat Abitti-versiona, ja mukana on yo-kokeen viimeisimpiä tehtäväversioita. Materiaali on muistitikulla.

SAKSA

HUOM!

Materiaalit on tarkoitettu kieliyhdistysten jäsenille. Kysy lisätietoja tai tilaa kunkin kielen kohdalla mainitusta osoitteesta.

Tekeillä on Landeskunde -aiheinen paketti, joka tulee lähikuukausina myyntiin. Tiedotamme uutiskirjeessä. Videomateriaalipaketti suullisen kielitaidon harjoitteluun: Monipuolinen materiaalipaketti lukion A- ja B-saksan opetukseen ja 9. luokan kevääseen käsittää teemoja lipun ostamisesta aina ympäristökysymyksiin asti. Paketti tarjoaa 11 erilaista keskustelutilannetta harjoiteltavaksi. Lisäksi pakettiin sisältyy video, johon on koottu useita lyhyitä reagointitilanteita. Videopaketti on uuden OPS:in mukainen. Hinta: 95 e Pelipaketti ”Puhu ja pelaa”: Miten saan oppilaat motivoitua treenaamaan kielioppia ilman kirjoittamista? Tai miten voisin liikuttaa oppilaita ainaisen istumisen sijaan ja siitä olisi vielä hyötyäkin oppimisen kannalta? Paketti tarjoaa yli 50 valmista peliä, leikkiä tai peli-ideaa. Tiedostot ovat joko tulostusvalmiita pdf-tiedostoja tai muokattavia google docs -tiedostoja.

30 TEMPUS 4 / 2022

Lisätiedot: info@apff.fi Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fisukol.fi/oppimateriaalipaketit,

Kieliyhdistysten oppimateriaalipaketit

Hinta: 150 e

Hinta: 40 e

RANSKA

Test and Train 2022 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat. Materialet på USB-sticka.

RUOTSI

Prov- och övningspaket för gymnasiet 2022 Materiaalipaketti sisältää preliminäärikokeet pitkään ja keskipitkään oppimäärään. Mukana on myös monipuolista lisämateriaalia kuten harjoituksia luetunymmärtämisen, kieliopin ja suullisen kielitaidon vahvistamiseen. Aiheet linkittyvät pakollisten ja valtakunnallisten syventävien opintojaksojen aihepiireihin. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin.

Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Sähköinen PowerPoint -paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille. Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper.

Hinta: 150 e

Juhlapyhät – Kulttuuritietoutta ja hupia

The Best of test and train vol 2 Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja katta vat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyy likkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintun neille tai muokata haluamallesi sähköi selle alustalle (Socrative, Edmodo ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitus tehtävät helpottamaan työtäsi. Hinta 55 e / muistitikku.

We feature interesting articles on education and on being a teacher: book.com/suomenenglanninopettajat.www.face

31

Hinta 60 e / muistitikku.

Suomen englanninopettajat ry

Engelskalärarna i Finland rf The Associaton of Teachers of English in Finland

WE’RE ON FACEBOOK

ma–to klo www.suomenenglanninopettajat.fi10.00–15.00

Paketissa on huolella mietittyjä tehtävä kokonaisuuksia, jotka kestävät aikaa. Voit helposti poimia tehtäviä kohderyhmän taitotason mukaan ja hyödyntää niitä tuki opetuksessa tai kertausmateriaalina. Mukana mm. kielioppi- ja sanastotehtäviä sekä lähtötasotestit ratkaisuineen. Preli minääri ja kuuntelut Abitti-versiona, jos sa otettu huomioon uudenlaiset tehtä vät. Ammattilaisilta ammattilaisille, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Hinta 150 e / muistitikku.

Bubbly

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. 120 e / muistitikku.

Puheenjohtaja Päivi Koski

YOURStiedotuksemme!TRULY2022

Test and Train 2021

Toimistosihteeri Sirpa Taipale

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toi mistoon.

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjes tämme kursseja kotimaassa ja ulkomail la, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden kor jaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mah dollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitä miseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2022. Sivuiltamme www.suo menenglanninopettajat.fi löydät tuo reet

Vocational Basics

Power Grammar

ajalle. Alla övningar och hela prelimi närprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Kielioppi- ja sanastotehtävät ovat keskeisessä osassa, ja kieliopin tärkeimmät kohdat on tehty kattavaksi harjoitustentiksi abeja varten. Paketissa on lähtötasotestit, helpompia ja vaativampia rakenne- ja sanastomo nivalintatehtäviä sekä myös aikuisopis kelijoille sopivia harjoituksia. Prelimi nääri ja kuuntelut ovat Abitti-versioina, ja mukana on yo-kokeen viimeisimpiä tehtäväversioita. Ammattilaisten hioma paketti tarjoaa oppilaillesi hyvät valmiu det yo-kokeeseen ja tuleviin opintoi hin! Test and Train 2022 innehåller mångsidiga övningar som låter stude rande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller också ett prelimi närprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentpro vet. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video. Hinta 150 e / muis titikku. Pris 150 e / USB-sticka.

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön pu hetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokas sa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisil le, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkat tomia suullisia harjoituksia, joissa on

Puh. 040 725 paivi.koski57@gmail.com7971

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva ma teriaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hin ta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perus asioiden kertaamiseen sekä ammatilli selle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e / muistitikku.

kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkai suineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions).

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysoh jeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yh dellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997–2022, syksyt ja keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e / muistitikku.

Yo-pisteitysohjeet

Paketti sisältää runsaasti monipuolista ja motivoivaa materiaalia koko lukion

Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki

Toimisto

Puh. 045 317 9731

Materiaalit, tarjoukset ja Testwww.suomenenglanninopettajat.fi.tilauslomake:andTrain2022

Rahastonhoitaja Mattia Retta italianopettajat.fimattia.retta@gmail.com

www.suomenespanjanopettajat.fiespanjanopettajat@gmail.com

Finsklärarföreningen rf Ordförande Marc Blumenthal marc.blumenthal@kauniainen.fi

Sekreterare Sara Nyholm Kassör Carola Åkerlund finsklararforeningen@gmail.com

Yhdistyksemme järjestää 26. marras kuuta 2022 koulutuspäivän Helsingissä. Lisätietoa tulee pian kotisivullemme, Facebook-sivulle ja sähköpostitse jäse nillemme. Muita suunniteltuja syksyn tapahtumia ovat esitelmä Leonardo da Vincistä, keskustelutilaisuus osaamispe rusteisuudesta ja pikkujoulu.

Puheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen

17.–22. lokakuuta vietetään 22. kansain välistä italian kielen viikkoa (XXII Setti mana della Lingua italiana nel Mondo) teemalla L’ italiano e i giovani. Mainos tamme tapahtumia Facebook-sivullam me ja sähköpostitse.

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuk sia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiope tusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tu lee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla. Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja lue tunymmärtämisharjoituksia. Monistepa ketin hinta 50 e / muistitikku.

32 TEMPUS 4 / 2022

Puheenjohtaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com

HEJ ALLA MEDLEMMAR!

Hoppas ni kommit bra igång med höstterminen och att också era elever och studerande orkar jobba duktigt!

JOHTOKUNTA

SYKSYN TAPAHTUMIA

Jos olet jäsen etkä ole saanut sähkö postitiedotteitamme vähään aikaan, ota yhteyttä italianopettajat@gmail.com,

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italia no in Finlandia

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia

Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras! Vi infor merar också via vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf.

It’s So Simple

Uusi keväällä valittu johtokuntamme piti 28.4.2022 järjestäytymiskokouk sen, jossa sovittiin jäsenten tehtävistä. Puheenjohtajana ja rahastonhoitajana toimii Mattia Retta, varapuheenjohtaja na Domenico Pardo ja sihteerinä Heli Arima. Laura Senni pitää huolta Face book-sivustamme ja Melania Messina sähköpostista. Tarja Bellaveglia kirjoittaa Tempus-lehden palstalle yhdistyksen tiedotusasioita ja pitää yllä vuosikelloa. Domenico Pardo laatii uutiskirjeet ja hoitaa kotisivuamme.

Opettajien yhteinen Turva OAJ on vakuuttanut jäsenensä muun muassa matkanauttimaanvakuutuksesiKuntapaturmavakuutuksella.jaOAJ:njäsenenäkeskitätTurvaan,pääsetkaikistaeduistamme.Tutustuetuihisiosoitteessa turva.fi/oaj Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi • puh. 01019 5110

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai ko tisivuiltamme.

Finsklärarföreningen kommer att ordna något trevligt för medlemmarna under hösten, styrelsen informerar när detal jerna är klara. Följ med e-posten och/ eller Facebook.

Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopet tajalle tärkeistä asioista.

Sihteeri Heli Arima heli.arima@edu.hel.fi

537 presidente.apff@gmail.com3829

info@apff.fi

TULE TampereelleKANSSAMMEteatteriin la

Etäkoulutusta tarjolla

niin tarkistamme, onko tiedossamme ajantasainen sähköpostiosoite.

SUKOL järjestää jäsenistölleen laadukasta ja kohtuuhintaista koulutusta.

12.10.2022 YTO-koulutus

noinIlmoittautumisetTampereella22.–23.4.2023Koulutuskalenteriin:vuodenvaihteessasukol.fi/koulutuskevätkoulutuspäivätavataanviimeistäänkuukauttaennenkoulutuksia:

etäkoulutukset päivite tään viimeistään

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande

10.11.2022 Työnilon ja hyvän olon et Kevätkaudensintää

Lisätietoja:sukol.fi/koulutusKoulutussihteeri Jenna p. 040 487 3632jenna.latvala-suominen@sukol.fiLatvala-Suominen,

RANSKALAISIA SUUNTAVII

Föreningen erbjuder ett omfattan de och mångsidigt materialpaket om franskt uttal. Det digitala paketet in nehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljud filer. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteck-

33

täpäällikkö ja entinen YLEn Ranskan kirjeenvaihtaja Raine Tiessalo, taidehis torioitsija, toimittaja, tietokirjailija Mar ja-Terttu Kivirinta ja suomentaja Lotta Toivanen. Tulossa syksyllä 2022 toimit taja Johannes Jauhiainen ja matkatoi misto Pamplemoussen tj Heidi Kilpiä. Linkki kanavalle: fB__9a-zDSA/videosbe.com/channel/UCTc9q2fIbEsphttps://www.youtu

ÄäntämispakettiAPFF-JÄSENTUOTTEET

Kattava ja monipuolinen ranskan kie len ääntämispaketti. Sähköinen PowerPoint-paketti sisältää tärkeimmät rans kan ääntämisen erityispiirteet esimerk kien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paket ti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suo meksi muistiinpanoissa, mutta itse ma teriaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille. Hinta 40 euroa. Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199,

aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi

Romanialais-ranskalaisen Ionescon Tuo), klassikko vuodelta 1952, tempaa mukaansa Ranskanmaikat la 10.12.2022 klo 13 (paikka: Tampereen Työväen Teatteri, Kellariteatteri). Yh distys tarjoaa jäsenilleen lasillisen esityk sen jälkeen. Meillä on myös ilo ja kun nia tavata teatterin johtaja ja näytelmän ohjaaja Otso Kautto lasillisen äärellä! Lipun hinta on 34 e / kpl, ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme olevan linkin

VaraaSYYSKOKOUSpäiväyhdistyksen syys kokoukseen 26.11.2022 – tarkka aika ilmoitetaan myöhemmin! Yhdistyksen syyskokous pidetään lau antaina 26.11.2022 Helsingissä. Mukana sääntömääräiset asiat, mm. hallitusten jäsenten valinta erovuoroisten tilalle. Ota yhteyttä puheenjohtajaan, jos olet kiinnostunut toimimaan yhdistyksessä aktiivisesti ja ottamaan vastuuta yhdis tyksen materiaaleista & tapahtumista. Samalle päivälle on tulossa kaikille ta soille sopivaa ohjelmaa Ranskan insti tuutin kanssa.

Materialpaket om franskt uttal

Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040

Rahastonhoitaja Aki Korpela

Hyvää lukukauden alkua kaikille jäsenillemme! Buon inizio semestre a tutti i nostri membri!

Yhdistyksen YouTube-kanavalla on jul kaistu jo viisi kielimarkkinointi- /kie li-informatiivista videota ranskan kielen merkityksestä. Näytä pätkä tai koko video esim. kielivalintatilaisuuksissa huoltajille, tunnilla oppilaille tai vaiku tustilaisuuksissa kuntapäättäjille. Kerro myös opoille mahdollisuudesta. Videot toimivat tunnilla myös keskustelun vi rittelijöinä esim. kielitietoisuuden tai kulttuuritietoisuuden osa-alueilla. Sopii myös kevään viimeisille tunneille. Haastattelut tähän mennessä: Ateneu min taidemuseon johtaja Marja Sakari, opiskelija Anniina Lappalainen, viestin

SUKOL kouluttaa

Koepaketti sisältää mm. Abitti-prelit (A ja B1), suullisia harjoituksia, luetunym märtämistehtäviä, rakenneharjoituksia, kuunteluita ja videoita. Koepaketin hinta 150 euroa. Tilauslomake kotisivuillam me.

VoitETÄKOULUTUSTAvielätullamukaan insti tuutin ilmaiseen opettajien etäkoulutukseen! Formation(s) gra tuite(s) 19.8.2022–26.5.2023

Toimisto

ningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris 40 euro. Beställ ningar: tiina.eraheimo@sukol.fi

Puh. 040 531 pessisatu@gmail.com4937

34 TEMPUS 4 / 2022

POSTITUSLISTAT / TUNNUK SET INTRAAN

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf

Voit edelleen tilata tuhdin pdf-muotoi sen kielioppipaketin, joka sisältää rans kan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti ja nopeasti valita mieleisensä tehtävät ja sivut tulostettavaksi tai liitettäväksi op pilaiden sähköiselle alustalle. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa se SUKOLista: tiina.eraheimo@sukol.fi

Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet, som innehåller gram matikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garante rat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet. Pri set är 50 euro. Beställ det från SUKOL: tiina.eraheimo@sukol.fi

Preliminära studentprov

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2022

YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS

Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo opettajat/www.instagram.com/suomen_ruotsinwww.facebook.com/ruotsinopettajatwww.suomenruotsinopettajat.fisvenska@suomenruotsinopettajat.fi10.00–15.00

Grammatikpaket

Prelikokeet A- ja B-ranskaan

Vi gjorde alltså preliminära studentprov i både A- och B-franska (01/2020). Ett

Le programme de la formation : 2022-2023.pdftenu-formation-des-enseignants-loads/2022/08/Calendrier-et-conhttp://www.france.fi/wp-content/up

L’IFF organise tout au long de l’année une formation en 9 séances autour des pratiques d’enseignement du FLE aujourd’hui. Ces ateliers, gratuits pour les enseignants de français du système scolaire finlandais, sont organisés à distance via Zoom, un vendredi par mois de 15h30 à 17h30. Les séances sont modulables, vous pouvez participer à chacune, ou bien choisir celle(s) qui vous intéresse(nt) le plus. Pour vous inscrire, merci d’envoyer un email à nicolas.delage@france.fi qui vous enverra plus d’informations. N’hésitez pas à en parler autour de vous à vos collègues, qui pourraient être intéressés.

Yhdistyksen syyskokous pidetään lau antaina 12.11.2022 klo 13 Hanasaaressa, Hanasaarenranta 5, Svenska nu -päivien yhteydessä. Kokouksessa käsitellään vuoden 2023 talousarvio ja toiminta suunnitelma sekä valitaan uusi puheen johtaja ja tulevan hallituksen jäsenet. Lisäksi kokouksessa käsitellään sään tömuutosehdotus: yhdistyksen vuosi kokouksista ilmoitetaan jatkossa vain jäsenlehti Poppiksessa ja yhdistyksen kotisivuilla. Ilmoittautumiset 7.11. men nessä: svenska@suomenruotsinopetta jat.fi.

Puheenjohtaja Satu Pessi

Ruotsinopettajien postituslista on no pein viestintäkanavamme jäsenillem me Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kil

Sähköinen kielioppipaketti

Juhlavuodeksi 2020 ilmestyivät preliko keet lukion A- ja B-ranskaan (01/2020). Yhden kokeen hinta on 100 euroa, ja kaksi saa hintaan 150 euroa. Koe toimitetaan sähköisenä tai USB-tikulla, molemmat sisältävät kokeen pdf-tiedostona sekä zip-tiedostona, josta se on helppo lada ta Abittiin. Koe sisältää kuullunymmär tämisharjoituksia, videoklippejä, tekstejä, rakenne- ja kirjoitusharjoituksia, uusia tehtävätyyppejä unohtamatta. Ti laukset voi tehdä suoraan SUKOLin toi mistoon: tiina.eraheimo@sukol.fi. Myös vuoden 2017 paketti edelleen saatavilla!

prov kostar 100 euro och för båda till sammans fakturerar vi 150 euro. Pro ven levereras elektroniskt eller på en USB-minnespinne och finns både som pdf-fil och zip-fil, som enkelt laddas upp på Abitti. Provet innehåller hörövningar, videoklipp, texter, strukturövningar och skrivuppgifter, inklusive nya uppgiftsty per. Beställningen görs direkt till SUKOL genom att skriva till tiina.eraheimo@su kol.fi. Glöm inte paketet från 2017!

35

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikil le eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Ker hon jäsenkirjeet ja ilmoittautumisloma ke kotisivuillamme.

Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi1614

ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin.

GYLLENE KLUBBEN

Toimisto

Puh. 040 737 taina.lento@eduvantaa.fi7509

Anna-MariRahastonhoitajaBrask

TainaPuheenjohtajaLento

KirsiPuheenjohtajaAaltonen-Kiianmies

www.suomenvenajanopettajat.fi

TAG DER DEUTSCHEN SPRACHE UND VERANSTALTUNGENWEITERE

Am 24.9. fand in der Deutschen Schule Helsinki mit dem „Tag der Deutschen Sprache“ die erste Präsenzveranstal tung des Verbands seit 2019 statt. Der Tag bestand wie gewohnt aus Workshops für Deutschlehrkräfte, Vorträgen und Diskussionen, einem Messeteil mit beinahe allen D-A-CH Institutionen in Finnland, sowie einem Gespräch mit Bestsellerautorin Meri Valkama (Sinun, Margot / WSOY 2021). Wir danken allen für das rege Interesse und freuen uns jetzt schon auf das nächste Jahr!

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

TILAA MAKSUTTOMASTIOPPITUNNILLESITUTKIJA tutkijatavattavissa.fiOsoitteesta puhuviaruotsiaenglantiaTiedustelesaksaaranskaatutkijoita

Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 www.suomensaksanopettajat.fiinfo@suomensaksanopettajat.fiHelsinki

Seuraa myös kotisivujamme, Face book-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

SVENSKA NU

Über weitere Veranstaltungen im Herbst informieren wir alle Mitglieder über den Newsletter, die Webseite und das Facebook-Profil des Verbands.

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

”Det nordiske klasserum” -konferenssi 18.11.2022 Kööpenhaminassa. Ilmoittau du viim. 1.11.2022. Lisätietoa ja ilmoit tautuminen: https://nordsprak.com/

pailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolo si lähettämällä viestin henkilö- ja kou luastetiedoin osoitteeseen svenska@ suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yopisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslis

NORDSPRÅK

Muistatalla.

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kult tuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelma tarjontaan ja oppimateriaaleihin koti sivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svens kanu/.

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii

Svenska nu svenskundervisningenstöderihelalandet!

Hemma i Sverige

Video om nyttan med svenskan. I videon medverkar bland annat skådespelarna Krista Kosonen och Santeri Helinheimo Mäntylä. Till videon finns uppgifter som stöder utarbetandet av språkprofilen.

Dessa och flera andra hittar du på

Bekanta er med arbetsmöjligheterna i Norden! Boka ett besök av en tidigare nordjobbare som berättar om sina erfarenheter. Öva er sedan på att söka sommarjobb med hjälp av tilläggsmaterialet.

Vi erbjuder både skolbesök och material som inspirerar och motiverar barn och unga att våga använda sin svenska.

facebook.com/svenskanu twitter.com/svenskanu instagram.com/svenskanu

Videohälsningar från svenska ungdomar. Lär er känna olika delar av vårt grannland och hör olika dialekter!

Därför svenska!

Äventyret Nordjobb