”Opiskelkaa kieliä!”

Näin kuuluvat Kalevan lukion Erasmus-terveiset Brysselistä. Projektissa tamperelaiset lukiolaiset pääsivät tapaamaan eri alojen Eurooppa-asiantuntijoita.

Teksti ja kuvat SARI MEHTONEN

Kalevan lukion ja itävaltalaisen Gym Braunaun yhteinen Erasmus+-hanke vei opiskelijat ja opettajat suoraan Euroopan ytimeen Brysseliin. Hankkeen tarkoituksena oli tutustua Euroopan unionin toimielimien toimintaan, yhteiseen eurooppalaiseen historiaan ja arvoihin ja Euroopan monikielisyyteen käytännössä.

Tässä oppiaineita integroivassa opintojaksossa mukana Kalevan lukiosta Tampereelta olivat ranskan ja saksan opettajat Sari Mehtonen ja Sofia Steiger sekä historian ja yhteiskuntaopin opettajat Mikael Fabrin ja Jorma Tattari. Opintomatkaa alustettiin opiskelijoiden kanssa molemmissa maissa eTwinning- ja TwinSpace-järjestelmien kautta ja tietysti Teams-tapaamisella.

Matkan aikana useat eri alojen asiantuntijat tutustuttivat opiskelijoita Euroopan unionin toimintaan, omiin työtehtäviinsä ja urahistoriaansa ja harjoittelu- ja rekrytointimahdollisuuksiin. Yksi viesti toistui kaikkien asiantuntijoiden alustuksissa: Opiskelkaa kieliä!

Aino Fant työskentelee Suomesta lähetettynä asiantuntijana Suomen edustustossa Euroopan unionissa. Hänen työnään on koordinoida Suomen ja muiden EU-maiden yhteistä kantaa neuvostossa käsiteltävistä asioista Coreper 1 -kokoonpanossa. Hän on suorassa yhteydessä kunkin 27 jäsenmaan omaan asiantuntijaan, ja heidän tehtävänään on koota yhteen kunkin maan kanta, hioa särmiä ja löytää jäsenmaiden kansallisten etujen yhteinen eurooppalainen kompromissi.

Kielitaitokysymykseen Aino Fant vastaa jo ennen kuin kukaan ehtii kysymystä esittää, sillä hän osaa ennakoida sen jo tulevan. Fant korostaa erittäin vahvan englannin osaamista. Sen lisäksi Brysselissä tarvitaan ranskaa, korostuneesti tietysti Ranskan puheenjohtajuuskaudella. Fant itse on käynyt ranskalaisen koulun, ja hänen vahva ranskantaitonsa auttaa työtehtävissä Brysselissä. Lisäksi hän rohkaisee opiskelijoita opiskelemaan kieliä ylipäätään. Minkä tahansa kielen taito saattaa ”vivuttaa” erilaisiin työtehtäviin.

Fant myös rauhoittelee nuoria: kaiken kielitaidon ei tarvitse olla loppuun asti hiottua, vaan alkeetkin jo auttavat. Työelämässä ja työtehtävissä on mahdollista aina oppia lisää. Myös työnantajat tarjoavat kielikoulutusta.

Säde Viitanen toimii Euroopan parlamentin tulkkina. Hän on tulkannut Euroopan parlamentissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja lisännyt jatkuvasti uusia kieliä työkielikseen. Nykyään hän tulkkaa suomeksi saksasta, espanjasta, ruotsista, hollannista, englannista ja ranskasta.

Viitanen kertoi uteliaalle yleisölleen muun muassa simultaanitulkkauksen saloista. Monelle on täysin käsittämätöntä se, kuinka ihminen pystyy kuuntelemaan ja puhumaan samaan aikaan ja siinä samalla vielä tulkkaamaan kieleltä toiselle. Rutinoituneelle tulkille itse simultaanitekniikka ei enää tietenkään ole mitenkään ihmeellistä. Vaikeaa on kuitenkin ammattilaisellekin tulkata nopeaa puherytmiä, vieraita aksentteja, murteellisia sanoja tai väärän rekisterin ilmauksia, sisäpiirivitsejä ja kirjoitettuja puheita.

Simultaanitulkin ammattitaito on hankittava koulutuksella, mutta aiemmalta taustaltaan tulkki voi olla vaikka kauppatieteilijä tai juristi. Tärkeää on, että osaa kieliä. ”Isot kielet Euroopassa ovat saksa, englanti, ranska, italia, espanja ja puola”, Viitanen luettelee. Monet niistä ovat juuri niitä kieliä, joita me täällä Suomessa täysin nurinkurisesti kutsumme pieniksi kieliksi.

Klaus Hullman työskentelee Euroopan alueiden komiteassa. Euroopan alueiden komitea on neuvoa-antava elin, jossa alueiden äänet tulevat kuulluiksi, kun yhteistä eurooppalaista lainsäädäntöä ja hallintoa kehitetään. Juristitaustainen Hullman teki kesken esityksensä täysin selväksi, että nuorten tulee opiskella kieliä. ”Isoäiti sanoi minulle, että jos et opiskele kieliä, olet täysi ääliö. Ja minähän en ollut ääliö. Ja miten kävikään? Päädyin töihin ja kartuttamaan kiloni tänne Brysseliin, juuri kielitaitoni ansiosta”, Hullman sanoi.

Yleisölle ei tämän jälkeen ollut epäselvää, mitä Hullman ajattelee kielitaidon merkityksestä. Hullman oli kutsunut paikalle myös irlantilaisen alueiden komitean edustajan Kieran MacCarthyn. Se tarjosikin lukiolaisille hyvää harjoitusta englannin aksenttien opetteluun.

Euroopan parlamentissa saimme etäyhteyden Strasbourgin täysistuntoon ja vieraaksemme vihreiden MEPin eli Euroopan parlamentin jäsenen Ville Niinistön. Niinistö kertoi nuorille taustastaan ja korosti Erasmus-vaihdon merkitystä. Hän itse on yliopistoaikoinaan ollut Erasmus-vaihdossa Lontoossa. Kielitaidossa se kuuluikin. Koska yleisössä oli suomalaisten lisäksi itävaltalaisia, puolalaisia ja italialaisia, Niinistö puhui asiansa erittäin sujuvalla englannin kielellä.

Nuoremme pääsivät tekemään Niinistölle kysymyksiä muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta. Juuri vierailuhetkellä Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan ja Niinistö korosti sitä, että Euroopan on päästävä irti venäläisestä tuontiöljystä ja -kaasusta. Kun Niinistöltä kysyttiin, pitääkö hän työstään, hän vastasi myönteisesti. Hän totesi, että Euroopan parlamentissa on mahdollista käydä todellista keskustelua ja debattia asioista, keskustelu ei rajoitu vain hallituksen ja opposition väliseen nokitteluun. ”Euroopan parlamentissa valta on niillä, jotka osaavat kieliä, osaavat kommunikoida ja verkostoitua”, Niinistö kiteytti.

Eri alojen Eurooppa-asiantuntijoiden viesti ei jäänyt epäselväksi: kielten opiskelu kannattaa aina, ja kielidosta voi olla yllättävääkin hyötyä elämässä.