Monikielisyydestä pohjoismaisin ja ranskalaisin voimin

Kansainvälisessä tapahtumassa etsittiin yhteisiä ratkaisuja kielten aseman parantamiseksi ja kieltenopiskelun edistämiseksi.

Teksti EIJA RAITALA, NAJAT OUAKRIM-SOIVIO kuvat EIJA RAITALA

Kokousisäntämme Caenin yliopiston Département d’études nordiques -laitoksella voi opiskella pohjoismaisia kieliä, myös suomea. Opiskelijoita oli värvätty keskustelujen sihteereiksi, ja heillä oli tärkeä rooli koonnissa ja raportoinnissa.

Parin päivän intensiivinen keskustelu- ja ideointityö huipentui yleisölle esitettyihin suosituksiin, jotka toimitetaan presidentti Macronin kansliaan Élysée-palatsiin. Toiveissa on myös toimittaa työn viimeistelty tulos Pohjoismaiden ministeriöneuvostolle.

Ranskan EU-puheenjohtajuuden kunniaksi Ranskan instituutit Pohjoismaissa ja Virossa kutsuivat näiden maiden asiantuntijoita Hackathon du plurilinguisme -keskustelutilaisuuteen Caenin yliopistoon Normandiaan 10.–12.3.2022. Pyöreän pöydän keskustelut oli järjestelty teemoittain, ja Suomen edustajina pääsimme osallistumaan opetuksen didaktiseen ja koulutus- ja kielipoliittiseen osuuteen.

Päätyökielenä oli ranska, mutta myös suomea ja ruotsia kuuli käytettävän. Keskustelut olivat vilkkaita ajatuksenvaihtoja kunkin maan todellisesta tilanteesta sekä konkreettisia ideointeja tulevaisuuden elinvoimaisen monikielisyyden ja kattavan kieltenopetuksen turvaamiseksi.

Didaktisen työryhmän suosituksista mainittakoon, että kielet toivotaan ymmärrettävän paitsi varsinaisina kielinä myös eurooppalaisten arvojen edustajina. Tarvetta autenttisiin videomateriaaleihin pidettiin ensisijaisen tärkeänä, jotta aitoa kommunikaatiota ja kohtaamisia nuorten kesken voitaisiin edistää. Virtuaaliset ja todelliset vaihdot, kieliassistenttien etävastaanotot ja muun muassa puhelinsovellukset nähtiin mahdollisuuksina kannustaa oppilaita ylläpitämään motivaatiota harvemmin kuultujen kielen opiskelussa.

Yhteiset maiden väliset projektit oppimateriaalin laadinnassa koettiin tärkeäksi päämääräksi, jotta opettajien rajalliset resurssit eivät olisi esteenä oppilaiden tukemiselle. Inputin määrää muissa kuin englannin kielessä toivottiin lisättävän esimerkiksi nuorten käyttöön tarkoitetulla puhelinsovelluksella, jolla voisi askelmittarin tavoin pitää kirjaa kieliin käytetyistä minuuteista. Konsensus oli, että portti nuorten maailmaan vie suoraan puhelimen kautta.

Caenin kaupungin strategiaa pohjoista ulottuvuutta yhdistävänä voimana oli toteutettu kokouspaikkana toimineessa upeassa uudessa Alexis de Tocqueville -kirjastossa, jonka ala-aulaa komistaa informatiivinen näyttely Pohjoismaista ja Baltian maista. Osana Hackathon-tapahtumaa Caenin kaupunki järjesti 15 hengen delegaatiollemme vastaanoton upeissa puitteissa luostarissa, jossa toimii kaupungintalo.

Hackathon mahdollisti avartavan matkan, jonka aikana verkostoitumista syntyi luonnostaan ja lopputulemana suositukset kielten aseman parantamisesta löysivät kaikupohjaa kaikkien maiden tilanteesta. Suunnitelmia jatkosta virisi myös. Olemme yhteisten haasteiden ja niiden ratkaisujen äärellä.

Kirjoittajat: Eija Raitala (kuvassa oikealla) on Suomen ranskanopettajain yhdistyksen puheenjohtaja ja Najat Ouakrim-Soivio Helsingin ranskalais–suomalaisen koulun rehtori.