Missä viivyt, digitaalinen valtakunnallinen koe?

Sukol-Palvelun kielten valtakunnallisten kokeiden sähköistämisprojekti etenee. Järjestelmää ja sen kapasiteettia testataan tänä lukuvuonna.

Teksti MINNA NÄRVÄ kuva AINO SUTINEN

SUKOLin valtakunnalliset 9. luokan kokeet kirvoittavat keskustelua niin opettajien Facebook-ryhmissä kuin kasvokkain kohtaamisissa. Joko koe on aivan liian helppo tai liian vaikea, tai sen arvostelu on liian tiukkaa tai liian löysää. Joidenkin mielestä nykymuotoinen koe on liian kallis vuosittain hankittavaksi. SUKOLin kannalta surullista on se, että vuosittain palautelomakkeita kokeesta palautetaan liittoon todella vähän, joten emme saa opettajilta kokeesta arvokasta palautetta, jonka avulla pystyisimme koetta kehittämään.

Kokeen arvostelussa voi käyttää kokeen mukana tulevaa SUKOLin taulukkoa tai sanallista arvostelua – mutta ei ole pakko. SUKOLin vertailuun otetaan mukaan vain oppilaiden saamat yhteispisteet, kun taas arvosanat opettaja voi antaa aivan oman mielensä mukaan. SUKOLissa toivomme kuitenkin, että heikoimpien oppilaiden kohdalla arvostelu olisi inhimillistä ja hekin pääsisivät kokeesta läpi. Opettajan tulee muistaa, että koe pohjautuu koko oppimäärään eikä mihinkään tiettyyn rajattuun koealueeseen, joten se on yleensä haastavampi kuin normaali kurssikoe.

Kyselymme perusteella moni opettaja käyttää koetta ”vain korottavana” päättöarvosanan antamisessa. On selvää, ettei yksi yksittäinen koe voi kaataa koko päättöarvosanaa, joka perustuu niin paljon muuhunkin. Kannustaisimme kuitenkin opettajia rohkeasti siihen, että valtakunnallisella kokeella on merkitystä arvioinnissa, sillä sen antama tieto oppilaan osaamisesta on erilaista kuin kurssikokeen, johon oppilas on voinut opetella asiat ulkoa. Useat opettajat haluavat nähdä, miten oppilas pärjää kokeessa, johon ei oikeastaan voi valmistautua, ja osaavat suhteuttaa tämän kokeen tuloksen arvosanaa antaessaan.

SUKOLin valtakunnallisia 9. luokan kokeita laaditaan eri kieliin ja oppimääriin. Kunkin kokeen laatii vapaaehtoisista opettajista koostuva työpari. Työparille maksetaan sisällön laadinnasta palkkio, ja työ tapahtuu pääosin kesällä. Työpari on tutustunut kielensä päättöarvioinnin perusteisiin ja laatii kokeen, jonka tehtävissä on erottelevuutta päättöarvioinnin perusteiden kriteerien mukaisesti. On selvää, ettei tähän 60 minuutin kokeeseen voi sisällyttää kaikkia päättöarvioinnin perusteisiin liittyviä tavoitteita. Koe keskittyy tekstien tulkinta- ja tuottamistaitoihin sekä viestintään ja kulttuuriin liittyviin tavoitteisiin.

Työparin palkkion lisäksi nykykokeen hintaan vaikuttaa eniten kokeessa oleva videokuuntelu. Videoissa esiintyvien natiivinäyttelijöiden palkkaus ja videon kuvaus ja editointi on kallista puuhaa.

Tämä ei kuitenkaan ole mitään verrattuna jo pitkään suunnitelmissa olleeseen kokeen sähköistämiseen. Sähköisen oman koealustan tekeminen maksaa kuusinumeroisen summan, johon tulevat päälle vuosittaiset ”huoltokustannukset”. Onneksi on löytynyt myös muita vaihtoehtoja. Tällä hetkellä selvitetään yhteistyökuviota, jossa on mahdollisuus päästä mukaan jo olemassa olevaan koealustaan, mutta myös tässä mallissa vuosittainen kulu Sukol-Palvelu Oy:lle tulee nousemaan useisiin kymmeniin tuhansiin. Tämä tarkoittaa sitä, että on turvauduttava lainarahaan. On selvää, että kokeen sähköistyessä hintaa on pakko hieman nostaa ja mitä todennäköisimmin hinnoittelutapaa muuttaa. Tästä ei päätä Sukol-Palvelu yksin, vaan tulevalla yhteistyökumppanilla saattaa olla tähän liittyviä vaatimuksia.

Valtakunnallisen kokeen sähköistämistä toivoo Sukol-Palvelu Oy:n teettämän kyselyn mukaan noin puolet vastanneista opettajista. Toinen puoli vastaajista oli tyytyväinen nykyiseen paperiversioon. Suurimmat opettajien huolenaiheet sähköistämisen suhteen liittyivät koneiden riittävyyteen kouluissa sekä oppilaiden mahdollisuuteen toimia vilpillisesti koetta suorittaessaan.

Koneiden ja koulun verkon riittävyys tulee olemaan ongelma kouluissa, joissa koetta olisi tekemässä yhtä aikaa suuri oppilasmäärä. Tämä on ratkaistavissa kokeen porrastamisella, jolloin tosin on odotettavissa tilanne, että osa oppilaista tulee saamaan etukäteistietoa kysymyksistä. Tämä vahinko on kuitenkin suhteellisen pieni, eikä oppilas viime minuuteilla enää pysty kovin paljon asiaa auttamaan. Tällä hetkellä nykykoemallissa on myös mahdollista, että eri koulut järjestävät kokeen eri päivinä, jolloin ”kaverilta naapurikoulusta” on voinut saada jo tietoa kokeen sisällöstä. Haitallisinta ennakkotiedon leviäminen olisi rakenne–sanasto-tehtävässä, jossa pitää muistaa yksittäisiä sanoja tai rakenteita. Ratkaisu tähän voisi sähköisessä kokeessa olla se, että kokeeseen on laadittu kaksi täysin samanarvoista rakenne–sanasto-tehtävää, joista opettaja voi valita oppilailleen toisen. Toiselle, eri aikaan tekevälle ryhmälle voisi sitten valita toisen vaihtoehdon.

Lukion Abitin kaltaista järjestelmää, jossa vilpin mahdollisuus on poistettu, on mahdoton järjestää ilman vastaavia varusteita Nettiniiloineen, joiden avulla rakennetaan oma verkko ja evätään pääsy Internetiin. On paljon peruskouluja, jotka toimivat lukion yhteydessä ja joista välineistö löytyy, mutta se ei voi olla 9. luokan valtakunnallisen kokeen järjestämisen edellytys. Niinpä vilpin estäminen sähköisessä kokeessa jää opettajan valvonnan varaan esimerkiksi siten, että opettaja valvoo koetilannetta luokan takana seisten. Jokainen poistuminen koealustalta katsotaan vilpin yritykseksi, ja koe keskeytetään. Vierustoverilta vilkuilua estetään tehokkaasti vaihtoehtojen satunnaisella sekoittamisella, joka melkein jokaisella alustalla on nykyään mahdollista.

Yksi opettajien esiin tuoma haaste on myös se, että vain paperikokeisiin tottunut oppilas saattaa ottaa ensimmäisen digikokeen ”pelinä” eikä panosta siihen samalla tavalla kuin perinteisiin kokeisiin. Tätä huolta helpottaa tieto siitä, että kokeen ulkomuodon ei ole tarkoitus olla mitenkään pelillinen vaan hyvinkin asiallinen ja visuaalisesti pelkistetty.

Kokeiden sähköistämisessä on paljon haasteita, ja investointi on mittava. Se on kuitenkin kehitysaskel, joka on ennemmin tai myöhemmin otettava. Selvitystyö on tehtävä huolellisesti ja eri vaihtoehtojen kannattavuus punnittava tarkkaan. Sukol-Palvelu Oy:n hallitus koostuu luottamushenkilöistä, jotka oman työnsä ohella yrittävät yhdessä toimiston henkilökunnan avulla kasata tarvittavat tiedot päätöksen pohjaksi. Tällä hetkellä ollaan niin pitkällä, että syksyllä testaamme pienimuotoisesti yhdessä koulussa vanhan kokeen avulla, onko yhteistyökumppanimme järjestelmä sovelias kokeemme alustaksi. Ensi keväänä valtakunnalliset kokeet ovat vielä tutut paperikokeet, mutta jos käy hyvin, voidaan kenties jotakin koetta jo myydä sähköisenä pilottiversiona osalle kouluista.

Haluan kiittää kaikkia vapaaehtoisia valtakunnallisen kokeen tekijöitämme nyt ja vuosien varrelta lämpimästi. Ilman teitä kokeita ei olisi. Kiitos myös kaikista vastauksista kyselyihimme sekä jokaisesta valtakunnallisen kokeen palautelomakkeesta, joka saapui sihteerillemme kevään aikana.

Kirjoittaja: Minna Närvä on kieltenopettaja, SUKOL ry:n varapuheenjohtaja ja Sukol-Palvelu Oy:n hallituksen puheenjohtaja.