Hyvä Selkä 1/2025 by Selkäliitto

Kipu on potilaalle aina totta

Kaatuminen on monen tekijän summa

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Pienellä vaivalla suuria muutoksia

– jaloittelusta hyötyvät keho ja mieli

Kun pimeys ja kylmyys ympäröivät meitä, hakeudumme mielellämme sisätiloihin odotellen kevätauringon saapumista ja valoisampia päiviä. Talvikausi voi helposti houkutella mukavuudenhaluiseen löhöilyyn. Selän terveyden kannalta on tärkeämpää vaihtaa asentoa säännöllisesti kuin etsiä vain yhtä hyvää asentoa. Tiedämme myös, kuinka virkistävää on nousta ylös pitkän istumisen jälkeen, liikkua ja jaloitella. Siksi onkin suositeltavaa, että jokainen meistä nousisi jaloittelemaan useita kertoja päivässä, vaikka vain sisätiloissa – ja miksei myös ulkona, raikkaassa ilmassa.

Tuore tutkimus tuo uusia näkökulmia jaloittelun hyötyihin: jopa vähäinen ja toistuva jaloittelu voi vaikuttaa suotuisasti aivojemme kognitiivisiin toimintoihin, erityisesti tiedon käsittelyyn. Laajassa metaanalyysissa, joka perustuu useisiin eri tutkimuksiin, on havaittu, että istumisen ja löhöilyn lomassa tapahtuva jaloittelu voi parantaa esimerkiksi muistia ja sujuvoittaa ajattelua. Näi -

den vaikutusten on todettu näkyvän vielä kolmen tunnin kuluttua jaloittelusta, ja jopa kolme päivää myöhemmin tehdyissä kognitiivisissa testeissä.

Paikallaanolon, istumisen ja vähäisen liikkumisen haitoista on varoiteltu jo pitkään. Toisessa, viime syksynä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että jos suurin osa valveillaoloajasta – yli 10,5 tuntia –kuluu istuen tai makoillen, riski sairastua sydänja verisuonitauteihin kasvaa merkittävästi. Hyvä uutinen tutkimuksen mukaan kuitenkin oli, että riskit pienenevät, mikäli istuminen ja makoilu keskeytetään esimerkiksi jaloittelulla tai muulla kevyellä liikuskelulla.

Alkuvuodesta kannattaa myös selvitellä lähiympäristön tarjoamia liikkumismahdollisuuksia. Paikalliset selkäyhdistykset järjestävät monenlaisia liikuntaryhmiä, joihin voi vielä liittyä kevätkaudella. Pienetkin muutokset, kuten säännöllinen jaloittelu ja liikkuminen, voivat merkittävästi parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointiamme.

Joten nouse ylös, liikuta kehoasi ja anna aivojesi virkistyä – se vaatii vain vähän vaivannäköä, mutta vaikutukset voivat olla suuria. Marjo Rinne puheenjohtaja

Sisältö 1/2025

3 6 10 12

Pääkirjoitus

Selkäkipu on kirous ja siunaus

Kipu on potilaalle aina totta – kivun psykologiaa

Kaatuminen koskettaa meitä kaikkia

HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI

Julkaisija Selkäliitto ry

Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund hyvaselka@selkaliitto.fi

36. vuosikerta, ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto

Eepinen Oy

Jauri Varvikko

Paino

PunaMusta

Kannen kuva

Jonne Räsänen / Otava

Vuosikerta 35 €

14 15 16 18 23 24 27

Selän huoltonurkka

Nauti lumisista talvimaisemista hiihtäen

Talvijumppa

Tutkimustietoa

Viisi kysymystä asiantuntijalle: Miksi voimaharjoittelu kannattaa?

Minä ja selkä: Hyvää elämää vaivoista huolimatta

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Aineistot seuraavaan lehteen 24.3.2025 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi. 9

Ilmestymispäivät 2025 1/2025 24.1. 2/2025 2.5. 3/2025 29.8. 4/2025 28.11.

Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) www.selkaliitto.fi

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi

Hallitus 2025

Marjo Rinne (pj)

Arvo Autio

Kaarina Frosterus

Sirpa Heikkinen (varapj)

Sinikka Kilpikoski

Olli Kyläkangas

Leena Kämppi

Jan-Erik Nikkola

Sari-Anna Pekuri

Aino Ranta

Leila Tarna

Toiminnanjohtaja

Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Tiedottaja

Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi

Liikuntatoiminnan koordinaattori

Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi

Selkäneuvonnan koordinaattori

Satu Nieminen 050 465 7884 satu.nieminen@selkaliitto.fi

Hankekoordinaattori

Vahvistu vertaisuudesta verkossa

Johanna Laine 050 432 5190 johanna.laine@selkaliitto.fi

Hankekoordinaattori

Yhdessä menoksi

Riina Kaartamo 050 310 1997 riina.kaartamo@selkaliitto.fi

Toimistosihteeri

Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

Ennätysmäärä

käyntejä Selkäkanavalla

Suositulla Selkäkanava-sivustollamme oli viime vuonna huikeat yli 1,3 miljoonaa käyntiä. Kasvua edellisvuodesta oli lähes 18 prosenttia. Kiitos miljoonasti kaikille sivustollamme vierailleille! (Lähde: Matomo)

Katso lisää vuoden 2024 verkkosivu- ja somelukuja lehden Ajankohtaista-palstalta (s. 9).

Äänestä lehden kiinnostavin juttu

Mikä on mielestäsi tämän lehden kiinnostavin juttu? Lähetä jutun otsikko tai sivunumero ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava. fi/lehden-paras-juttu 28.2.2025 mennessä. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken Perskindol-tuotepaketteja. Yhden palkinnon arvo on 50 €. Onnea arvontaan!

Edellisen lehden (Hyvä Selkä 4/2024) suosituin juttu oli asiantuntija-artikkeli ”Mikä on spinaalistenoosi ja miten sitä hoidetaan?”. Arvontapalkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille!

Anna palautetta

Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita? Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.

Selkäkipu on kirous ja siunaus

Selkäkipu on Virpi Hämeen-Anttilalle tuttu, lähes koko elämänmittainen vaiva, ja hän on tottunut tulemaan toimeen sen kanssa. Selkäkipu on hänen mukaansa sekä kirous että siunaus. Ongelmana selän hoidossa on ollut se, että alun perin ei tajuttu, mistä oli kyse. Selitys löytyi vasta 50 vuotta myöhemmin.

PIENENÄ VIRPILLÄ ei juuri ollut selkäoireita. Hän oli liikkuva lapsi, kiipeili, ui ja juoksi ja teki kaikkea kuten muutkin lapset. 6-vuotiaana hän putosi leikkiessään telineeltä selälleen betoniin. Häntäluu murtui kahdesta kohtaa ja selkäranka kuvattiin.

– Röntgenkuvassa oli sivulöytö. Lääkäri sanoi, että mulla on 60-vuotiaan selkä, selkärankani on degeneroitunut. Se oli rankka kuulla. Lapsena en sitä tietenkään ymmärtänyt.

Lääkärin mukaan oli todennäköistä, että tyttö on 20-vuotiaana pyörätuolissa, koska selkä tulee ”romahtamaan”.

– Ainoaksi hoidoksi lääkäri suositteli tukiliiviä ja antoi erilaisia esitteitä. Katselin niitä kotona ja olin kauhuissani. Liivit olivat kuin kidutusvälineitä siihen aikaan. Ne eivät olleet ergonomisia, eikä niitä oltu suunniteltu lapsille. Kun selkäni ei antanut suurempia oireita ja vanhemmilla oli muuta tekemistä, kätkin esitteet, ettei tukiliiviä hankittaisi.

Kivulias murrosikä

Ongelmat selän kanssa alkoivat murrosiässä. Pahimmillaan kivut olivat 13–18-vuotiaana ja Virpillä oli joka vuosi vähintään kaksi prolapsia, välilevyn pullistumaa. Kun hän oli toipumassa yhdestä, toinen jo ilmoitti tulostaan. Aktiivisesta lapsesta tuli lähes liikkumaton teini.

– Kivut yleensä aktivoituvat, kun on hormonimuutoksia tai keho muuttuu jotenkin tai tapahtuu venymistä. Välillä selkäni oli niin kipeä, että itku tuli. En pystynyt kävelemään kunnolla. Koululääkärit eivät välittäneet ja opettajat eivät uskoneet, että nuorella voi olla selkä niin kipeä. Kipujen takia lihoin ja masen-

nuin, koska liikunta oli niin vaikeaa. Se oli tuottanut minulle iloa.

Virpin paino nousi yhdeksän kiloa vuoden aikana ja koululääkärin mielestä hänen piti laihduttaa.

– Rupesin laihdutuskuurille, johon kuului tiukka ruokavalio ja rankka liikunta. Laihduin 15 kiloa. Sen jälkeen selkä alkoi oireilla pahasti. Kivut säteilivät ristiselästä jalkoihin. Ajoittain olin liikuntakyvytön. Aloin taas lihoa ja lihoin paljon.

Pahimmat hormonimuutokset vähenivät ja kivut alkoivat laantua 19 vuoden iässä.

Liikkuminen on parasta mitä

tämmöiselle selälle voi tehdä.”

– Selkäkipu meni ikään kuin remissioon. Sitten kun olin kivuton, huomasin, että olin niin lihava, etten pystynyt kuin kävelemään. Aloin kävellä ja jumpata kiloja pois. Kilot lähtivät, mutta sitten sairastuin syömishäiriöön, jota hoidin omin päin.

Kun Virpi tuli vanhemmaksi, hänelle sanottiin, että selkä- ja nivelkivut johtuvat vain iän mukanaan tuomasta rappeumasta.

Hypermobiili EDS

Vuosikymmenten odottelun ja kipujen jälkeen sekä lääketieteen kehityttyä alkoi vastauksia löytyä. Kävi ilmi, että Virpillä on autoimmuunisairaus, EhlersDanlosin syndrooma (EDS).

– Se syö selästäni ja nivelistäni rustoa ja kollageenia. Sairaus kulkee suvussa. Vasta kun pojallani diagnosoitiin pahat autoimmuunisairaudet ja hänen lääkärinsä kiinnostui oireistani, heräsin siihen, että mullahan on ihan samanlaista. Sitä ei vaan ollut koskaan diagnosoitu, koska näitä sairauksia ei ole tunnettu. Veljelläni oli myös tunnistamattomia autoimmuunisairauden oireita, ja epäilen, että tädillänikin oli sama sairaus.

– Minulla on EDS:n yliliikkuva eli hypermobiili muoto. Sen takia nivelet menevät helposti paikoiltaan. Reumatologini mukaan selkääni tuhoaa jokin muukin harvinainen sairaus, jolla ei ole vielä nimeä. Autoimmuunisairaudet esiintyvät usein nipussa.

Virpi pärjäsi selkänsä kanssa hyvin teinivuosien jälkeen, kunnes 35-vuotiaana, toisen lapsen syntymän jälkeen, hän sai pahan prolapsin. Hoidoksi määrättiin fysioterapiaa, jossa selkää venytettiin niin kovaa, että hän sai toisen pullistuman ja halvausoireita jalkaan. Autoimmuunisairaus ei tällöin vielä ollut tiedossa. – Jalan kuntouttaminen vei kaksi vuotta. Jos on EDS, ei saa venyttää kovaa. Se voi repiä kudokset rikki ja nivelet pois paikoiltaan. Mulla on nuljahtaneet olkapää, polvi, lantio, sormet ja leukaluu paikaltaan monia kertoja. Hoidon takia olisi tärkeää saada oikeat diagnoosit. Jonkun selälle tekee hyvää lämpö- tai kylmähoito, jollekin manipulointi ja toiselle ei.

Liikkuminen on selälle parasta

Virpi on elänyt lähes koko elämänsä tietämättä EDS:stä ja muista sairauksista. – Vasta vanhemmilla päivillä olen tajunnut, että hoito, mitä mulle nuorena

Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Jonne Räsänen / Otava, Virpi Hämeen-Anttilan kotialbumi

Virpi Hämeen-Anttila, 66

• Filosofian tohtori, tutkija, kirjailija, suomentaja ja kuvittaja.

• Julkaissut mm. romaaneja, tietoteoksia ja tieteellisiä artikkeleita.

• Opettanut Helsingin yliopistossa vuosina 1994–2022 sanskritin kieltä sekä Intian kirjallisuutta, historiaa, filosofiaa ja kulttuurihistoriaa.

• Esikoisromaani Suden vuosi ilmestyi vuonna 2003. Romaanista on tehty samanniminen elokuva, jonka ensi-ilta oli vuonna 2007. Ensimmäinen dekkari Yön sydän on jäätä (2014) käynnisti Björksarjan, joka sijoittuu 1920-luvun Helsinkiin. Historiallisesta Syn-

määrättiin, oli ihan väärä. Liikkuminen on parasta mitä tämmöiselle selälle voi tehdä. Se pitää vaan annostella oikein kivun eri vaiheissa.

EDS-sairauteen kuuluvat tulehdukset, joita niveliin tulee yllättäen, kun on stressiä. Hyvinvoinnille parasta ovatkin rauhallinen elämä, hyvät yöunet, hyvä ruokavalio ja monipuolinen liikunta, ja kipulääkkeet tarpeen mukaan.

Virpi kertoo, että autoimmuunisairaus voi aiheuttaa herkkyyttä lääkkeille. Lääkkeet voivat myös vaikuttaa eri tavoin, jopa päinvastoin, koska autoimmuunijärjestelmä toimii toisin kuin muilla.

Koska lääkkeet eivät aina tehoa, Virpi on etsinyt tietoa, miten kipuja voi lieventää mietiskelemällä ja rentouttamalla.

– Jännittynyt keho usein säilöö kipua. Välillä on hirveän vaikea rentoutua, kun on kivulias. Sitä täytyy vaan yrittää ja sekin voi kehittyä tavaksi. Itse rentoudun tekemällä hengitysharjoituksia.

Istumista tunti kerrallaan

Vaikka Virpin selkä on reumatologin mukaan kuvissa ”kauheannäköinen”, hän selviää sen kanssa arjessa ihan hyvin. Selässä on välilevymuutosten lisäksi neljän millin nikamasiirtymä, mutta se ilmoittelee itsestään vain pitkien istumisrupeamien yhteydessä.

– Kivut tulevat ja menevät. Sillä tavalla se tietenkin vaikuttaa arkielämään, että mun olisi vaikea olla työssä, joka vaatii istumista kello 8–16. Voin istua tunnin

nyinmaa-sarjasta ilmestyi toinen osa, Myöhäinen kevät, syksyllä 2024.

• Toukokuussa 2025 ilmestyy uusi Björk-dekkari ja syksyllä Synnyinmaa-sarjan 3. osa.

• Palkinnot: Eino Leinon palkinto yhdessä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa (2002), Vuoden tieteentekijä (2004), Vantaan kulttuuripalkinto (2007), Vuoden johtolanka parhaasta dekkarista (2023).

• Liikuntavinkki: Löydä oma lajisi, ole sitkeä, älä menetä toivoa. Tee liikkumisesta hauskaa ja mielekästä. Kuuntele esimerkiksi kaunista musiikkia, kun jumppaat.

yhteen menoon, selkä ei kestä enempää. Kello kertoo, kun on aika nousta ylös. Apuna arjessa Virpi käyttää tukiliivejä varsinkin, kun kipu on akuutti. Kokeilemalla hän on löytänyt parhaat tuet itselleen. Lisäksi hän vaihtaa asentoa säännöllisesti.

– Nykyiset tukiliivit ovat onneksi hyviä. Mulla on tuet selälle, lantiolle, ranteisiin, nilkoille ja polviin – koko kattaus. Ne ovat hyvin miellyttäviä ja niistä on apua. Asennon vaihtaminen on mulle tärkeää. Välillä kannattaa liikkua kevyesti ja seisoa.

Yritän pysyä hyvällä tuulella kipujen aikana.”

Tutkijan ja kirjailijan työ on pitkälti istumista, joten Virpi on tehnyt asiat itselleen mukavaksi. Yksi panostus on mukava patja.

– Kun rupesin ansaitsemaan enemmän, sijoitin hyvään patjaan. Nukun yleensä kyljelläni tyyny polvien ja käsien välissä. Yöuni on tärkeää, muuten kipuja ei kestä eikä jaksa liikkua ja pysyä myönteisellä mielellä. Myönteinen mieli on tärkeää, ettei anna kipujen lannistaa.

Nuorena Virpi oli vihainen keholleen ja hänen mielialansa oli huono.

– Mietin, miksi olen saanut riesakseni tämän kehon, se ei kelpaa mihinkään.

Mutta sitten totesin, että asiat sujuvat. Olin esimerkiksi hyvä synnyttäjä, koska lantioni on niin joustava. Synnytykset lisäsivät luottoa ja ajatusta siitä, että tällä keholla pärjää. Se oli tärkeä asia.

Kun Virpi on kipujen kourissa, hän ajattelee, että tämä lusitaan läpi. Vähän ajan kuluttua tulee parempi vaihe.

– Yritän pysyä hyvällä tuulella kipujen aikana. Iloitsen siitä, mitä pystyn tekemään, en mieti sitä, mitä en pysty tekemään.

Kiipeilyä ja uintia

Virpi on etsinyt ja kokeillut eri liikuntamuotoja ja löytänyt itselleen parhaiten sopivat.

– Kiipeilyssä selkä pysyy hyvässä kunnossa. Se on tietyllä tapaa isometrinen venytys. Keho venyttää itse itseään. Ennen kiipeilyä täytyy vain lämmitellä lihakset hyvin. Selkä ja polvet eivät oikein kestä tärähdyksiä, joten vältän kovia nykäisyjä ja hyppyjä korkealta alas. Kiipeily vahvistaa luita, mikä on hyvä, sillä mulla on myös osteopenia.

– Uin mielelläni, koska totuin lapsena uimaan ja vesi kannattelee kehoa. Uinnissa on ollut taukoa tulehtuneen polven takia, mutta ajattelin taas aloittaa sen. Tunnin uinnin jälkeen tuntuu tosi hyvältä joka paikassa.

Jos Virpi ei jaksa mennä kiipeilemään, hän nostelee pieniä käsipainoja. Keho tarvitsee myös lihasjumppaa.

Tulen kipeäksi, jos en voi liikkua”

– Olen valinnut sellaiset liikkeet, jotka tuntuvat hyviltä eikä ristiselkään kohdistu painoa tai vetoa, esimerkiksi en nosta jalkoja kokonaan ristiselän päälle.

Kiipeily ja uinti ovat Virpille erityiskuntoilua, sillä ne ovat aika raskaita lajeja. Mieluiten hän kävelee.

– Pyrin kävelemään mahdollisimman paljon. Aina kun selkä ja kunto kestää, lähden ulos kävelylle.

Aamuisin Virpi herättelee kehonsa lempeästi.

– Samalla kun keitän kahvia, pyörittelen nivelet läpi, hartiat, olkapäät, ranteet, jalat ja nilkat. Pidän särkyä loitolla sillä, että liikutan niveliä ystävällisesti.

Ikääntymisen myötä selässä tapahtuu luutumista ja jäykistymistä, ja tästä on etua Virpille.

– Koska rankani oli niin irtonainen ja liikkuva, selkä oli kipeä. Nyt sitä on helpompi hoitaa, eli jotain hyötyä on vanhenemisestakin.

Virpi muistuttaa, että aina voi tehdä jotain, jopa sängyssä maaten. Selän kuntouttamisessa kannattaa olla sitkeä, eikä menettää toivoa.

– Kun olin toipumassa tuplaprolapsista, pystyin kävelemään vain konttaamalla. No, sitten konttasin. Ja kun makasin sängyssä jalat 90 asteen kulmassa, jumppasin käsiäni ja suunnittelin, miten kuntoutan jalkojani. Sitten kun pystyin nousemaan ylös, poljin kuntopyörällä jalat polkimiin sidottuna. Liikkuvuuden voi saavuttaa, kun on sisukas ja tekee sen minkä voi.

Mukava kirjailijan ura

Virpi ryhtyi kirjailijaksi vasta keski-iässä. Nuorempana akateeminen opettajan ja tutkijan työ vei ajan. Ja asiat ovat viipyneet, osin sairaudenkin takia. Halu kirjoittaa iski äitiyslomalla.

– Seurasin äkillistä hinkua. Olen kyllä aina kirjoittanut mutta en fiktiota vaan faktaa. Huomasin, että tarinoiden kehittely on hauskaa ja se sujuu hyvin. Se tuotti myös tyydytystä ja iloa. Mieheni pani sen merkille ja kannusti kirjoittamaan.

Ideoita tarinoihin alkoi tulla. Tuntui kuin ovi olisi avautunut ja sen takana oli vaikka mitä.

– Ehkä se oli käyttämätön voimavara. En ollut ennen tajunnut, että tätä mun olisi pitänyt tehdä. Olen ahkera tiedonkerääjä ja siitä on ollut paljon hyötyä romaanin kirjoittajalle.

Kirjailija nauttii liikunnan ja lukemisen lisäksi muutakin kulttuuria. Hän käy teatterissa, konserteissa, museoissa ja näyttelyissä.

– Olen kulttuuririentojen harrastaja. Liikuntaharrastukseni on monipuolista ja vuodenajan mukaista. Kesällä vaeltelen metsissä ja talvella patikoin muuten

vaan, täytyy vain olla hyvät kengät, ettei liukastu. Mulla on ollut aika huono tasapaino, mutta kiipeily on auttanut siihen. Jos kehossa on paljon kipuja, siitä tulee arka ja liikkeet rajoittuvat. Kiipeily on vapauttanut liikkumaan isompia liikeratoja, uiminen myös.

Virpi kertoo kärsineensä kehoarkuudesta: siitä, että keho on jotenkin vääränlainen.

– Ajattelin, että mun keho ei ole sopiva. Mutta olen päässyt siitä. Liikunta on mua varten ja mulla on oikeus liikkua. Tulen kipeäksi, jos en voi liikkua. Se on karkottanut arkuutta siitä, että kehtaanko tämmöistä kremppaa kehoa viedä näytille salille tai uimahalliin. Minä vien! Maailmaan mahtuu kaikenlaisia kehoja. Suurimmalla osalla on jossakin jokin vika, täydellistä ihmistä ei ole, ja vanhemmiten kremppoja tulee terveillekin. Kannattaa olla lempeä itseä ja muita kohtaan.

Avainlukuja 2024

SELKÄKANAVA-SIVUSTOLLAMME oli vuonna 2024 ennätysmäärä käyntejä: huimat yli 1,3 miljoonaa. Kasvua edellisvuodesta oli lähes 18 prosenttia. Sivukatseluja kertyi yhteensä yli 2,7 miljoonaa, ja ne kasvoivat vuoden aikana 19 prosenttia. Seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa nousi myös suurimassa osassa kanaviamme.

Avainlukuja 2024

SELKÄKANAVA.FI

1 382 267 käyntiä

2 732 118 sivukatselua

SEURAAJAT SOMESSA

Facebook Selkäkanava 30 969

Facebook Selkäliitto 3 987

Instagram Selkäkanava 4 415

X Selkäliitto 1 662

Youtube-tilaajat 5 690

Uusia jaksoja Vahva selkä -podcastissa

VAHVA SELKÄ -podcastissamme on julkaistu seuraavat neljä uutta jaksoa:

Jakso 25: Voiko selkäkipua mitata?

Jakso 26: Miten nuoret liikkuvat?

Jakso 27: Miten päästä alkuun voimaharjoittelussa?

Jakso 28: Miten persoonallisuuden piirteet ovat yhteydessä liikkumiseen?

Asiantuntijavieraina uusissa jaksoissa ovat fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Arto Hautala, terveyden edistämisen professori Sami Kokko, liikuntabiologi ja personal trainer Timo Haikarainen sekä tutkimusjohtaja, psykologian dosentti Katja Kokko Löydät kaikki Vahva selkä -podcastin jaksot kootusti Selkäkanavalta. Podcast on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Suplassa. Hyviä kuunteluhetkiä!

Vinkkaa aihe tai vieras

Mistä selän hyvinvointiin liittyvästä aiheesta haluaisit kuulla tai kenet haluaisit Vahva selkä -podcastiin vieraaksi? Lähetä toiveesi sähköpostilla kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Lisää liikettä päivään!

SELKÄKANAVALLA ON julkaistu uusi taukoliikuntapeli. Liikuntapyörää pyörittämällä pääset vetreyttämään koko kehoa ja liikkumaan veikeän karhun kanssa. Lyhyt liikkumistuokio virkistää sekä kehoa että mieltä. Liikuntapyörä-peli on osa Taukoliikuntakokeilu pelillisin keinoin -hankettamme. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Löydät liikuntapyörän osoitteesta: selkakanava.fi/ liikuntapyora

Muistathan maksaa jäsenmaksusi

JÄSENMAKSULASKUT vuodelle 2025 on lähetetty 8. tammikuuta. Suurin osa laskuista on toimitettu jäsenille sähköisesti. Tarkkaile siis sähköpostilaatikkoasi, tarkista tarvittaessa myös roskapostikansio. Postitse toimitetta-

vien paperilaskujen arvioidaan olevan perillä viikolla kolme.

Huom. Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, päivitäthän ne pikimmiten jäsenrekisteriin tai lomakkeella nettisivuillamme Selkäyhdistykset-osiossa:

Selkäyhdistykset > Yhteystietojen muutos. Kun maksat jäsenmaksun, saat jäsenetuna muun muassa tämän neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hyvä Selkä -lehden.

Kipu on potilaalle aina totta – kivun psykologiaa

Ei ole olemassa "oikeaa kipua" ja potilaan kuvittelemaa ns. "korvien välissä olevaa kipua". Kaikki kipu on aina todellista juuri sellaisena kuin potilas sen raportoi olevan. Kivun psykologia auttaa ymmärtämään kipukokemusta yksilöllisesti ja monipuolisesti.

PSYKOLOGIA MIELLETÄÄN toisinaan kapea-alaisesti pelkästään mielenterveyden haasteita käsitteleväksi tieteen alaksi. Kuitenkin normaaliin ihmisen mielen toimintaan liittyy paljon ilmiöitä, jotka eivät ole mielenterveyden häiriöitä. Psykologiset ilmiöt ovatkin läsnä kaikessa ajattelussa, tuntemisessa, käyttäytymisessä ja kehon tuntemuksissa. Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys määrittää kivun seuraavasti: kipu on aina subjektiivinen kokemus, johon vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Näin ollen ei ole olemassa kipua, jossa psykologiset tekijät eivät olisi mukana.

”Kipu on aina subjektiivinen kokemus, johon vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. ”

Kipukokemus on kuitenkin eri asia kuin nosiseptio, mikä voi aiheuttaa väärinymmärryksiä. Nosiseptio tarkoittaa ääreishermoston ärsykkeen lähettämää viestiä keskushermostoon ja aivoihin. Esimer-

kiksi tikku varpaassa aktivoi varpaassa sijaitsevan ääreishermoston nosiseptoreita, jotka lähettävät viestin hermoratoja pitkin aivoihin. Vasta aivoissa tähän nosiseptiiviseen viestiin yhdistetään kaikki aikaisempi kokemuksemme kivusta, merkitykset ja tunteet sekä toimintayllykkeet. Nämä asiat yhdessä muodostavat kipukokemuksen. Joskus kipuviestintä elimistössä jää päälle ja aiheuttaa kivun pitkittymisen, vaikka kohde-elin tai raaja, kuten varvas tai selkä, jossa kipu tuntuu, olisikin lääkärin tutkimusten mukaan terve. Nykytiedon varassa kipukokemuksen syntymisestä aivoissa voisikin todeta, että kaikki kipu on aina "korvien välissä".

Kuva: Getty Images

Pitkittynyt kipu aiheuttaa kokijalleen kärsimystä, ja sen vuoksi se voi johtaa mielenterveyden häiriöihin kuten masennukseen, ahdistukseen tai unettomuuteen. Pitkittyneeseen kipuun on tutkimuksissa todettu liittyvän myös muita psykologisia ilmiöitä, jotka eivät ole mielenterveyden häiriöitä, vaan mielen tyypillisiä reaktioita pitkittyneeseen kipuun. Vaikka nämä psykologiset reaktiot ovat terveen mielen reaktioita kipuun, ne saattavat ylläpitää tai pahentaa kiputilannetta.

Kipu voi herättää pelkoa ja asioiden välttelyä

Kipu on erittäin epämiellyttävä kokemus, jolloin on luonnollista, että kipu saattaa ruveta herättämään pelkoa ja sen pahentumista halutaan välttää. Kipupsykologiassa puhutaankin pelko-välttämiskäyttäytymisestä, joka tarkoittaa, että kivun pelon vuoksi ruvetaan korostuneesti välttelemään erilaisia asioita, jotka saattaisivat kipua aiheuttaa. Välteltävät asiat saattavat olla tiettyjä

”Kivun

katastrofointiajatukset ovat hyvin yleisiä ja ymmärrettäviä pitkittyneen kivun kanssa. Erityisen voimakkaana ne

kuitenkin voivat heikentää vointia ja estää kuntoutumista.”

asentoja tai liikkeitä, mutta myös laajemmin esimerkiksi sosiaalisia tilanteita tai muita aktiviteetteja. Kun joutuu jättämään pois itselle mieluisia asioita, se voi laskea mielialaa. Elämänpiiri voi kaventua ja suuntautua itselle mielekkäiden asioiden tekemisen sijaan kivun välttelyyn hinnalla millä hyvänsä. Lisäksi tiedetään, että pitkään jatkuva voimakas pelko-välttämiskäyttäytyminen voi pahentaa kiputilannetta entisestään.

Pelko-välttämiskäyttäytymistä ei toki tule sekoittaa terveeseen rajojen asettamiseen ja levon tärkeyden huomioimiseen. Keskeistä onkin kysyä itseltään: teenkö valintoja elämässäni pyrkimyk-

senä välttää kipua vai toimiiko motivaationa itselle tärkeitä asioita kohti meneminen? Vastalääkkeenä pelkovälttämiskäyttäytymiseen olisi kirkastaa itselle, mitkä asiat ovat henkilökohtaisesti tärkeitä ja arvokkaita, ja sen jälkeen suunnitella, kuinka niitä voisi lähteä toteuttamaan itselle sopivissa määrissä.

Katastrofointiajatukset ovat yleisiä pitkittyneessä kivussa

Kehon tuntemukset, kuten esimerkiksi kipu, herättävät aina automaattisesti ajatuksia. Kivun katastrofointi on yksi ajattelutapa, jolla kipuun saatetaan reagoida. Kyseessä ei ole mielenterveyden häiriö, vaan niin kutsuttu ajatusvinouma, jollaisia kaikilla ihmisillä on. Kivun katastrofointi tarkoittaa ajatusmallia, jossa reaktio kipuun on nimensä mukaisesti "katastrofaalinen". Kipua katastrofoitaessa sen merkitys suurentuu kuten "Kipu on kauheaa ja se valtaa minut". Kivussa vellotaan, eikä sen ajattelua voi rajata tai lopettaa. Kivun katastrofointiin kuuluvat myös avuttomat ajatukset eli ajatus siitä, että ei pysty vaikuttamaan kipuunsa mitenkään ja on täysin sen armoilla.

Kivun katastrofointiajatukset ovat hyvin yleisiä ja ymmärrettäviä pitkittyneen kivun kanssa. Erityisen voimakkaana ne kuitenkin voivat heikentää vointia ja estää kuntoutumista. Kivun katastrofointitaipumuksella tiedetään kuitenkin olevan suuri vaikutus siihen, kuinka ihminen kivun kanssa pärjää ja kuinka se vaikuttaa hänen elämänlaatuunsa. Joissain tutkimuksissa kivun katastrofoinnin määrällä on jopa ollut suurempi vaikutus potilaan vointiin kuin fysiologisilla löydöksillä. Tämän vuoksi voi olla hyödyllistä oppia tunnistamaan oma taipumus katastrofoida omaa kipua. Kun huomaa ajautuvansa katastrofoimaan, voi harjoitella uudenlaista suhtautumista näihin ajatuksiin.

Auttaisiko sinua kirjoittaa katastrofiajatukset ylös paperille, katsoa niitä hieman kauempaa ja miettiä jokin vaihtoehtoinen ja vähemmän katastrofaalinen ajatus? Entä voisitko suhtautua katastrofiajatuksiisi ajattelemalla, että ne ovat esimerkiksi kipusignaalien tuottamaa virheviestiä aivoista eikä niihin tarvitse uskoa? Tai että ne ovat ikään kuin musiikkikappale, joka joskus jää soimaan päähän?

Moniammatillinen kuntoutus on hyödyllistä

Asenteet ovat muuttuneet psykologiamyönteisemmiksi, ja nykyään sekä terveydenhuollon ammattilaiset että potilaat ymmärtävät entistä valveutuneemmin psykologian merkityksen pitkittyneen kivun hoidossa ja sitä osataan myös paremmin hyödyntää. Pitkittyneessä kivussa moniammatillisen kuntoutuksen tärkeys korostuu sitä enemmän, mitä vaikeammasta kiputilanteesta on kysymys. Liike ja liikkumisen avulla hoitaminen on keskeinen kuntoutusmuoto

”Liike ja liikkumisen avulla hoitaminen on keskeinen kuntoutusmuoto pitkittyneissä selkäkivuissa, ja tässä fysioterapeutit ovat keskeisessä asemassa potilaita tukemassa ja ohjaamassa.”

pitkittyneissä selkäkivuissa, ja tässä fysioterapeutit ovat keskeisessä asemassa potilaita tukemassa ja ohjaamassa. Kuitenkin joissain tilanteissa psykologiset ilmiöt voivat näytellä niin suurta roolia, että ne voivat jopa estää parhaimman hyötymisen fysioterapiasta. Tällöin potilas voisi hyötyä sekä fysioterapeutin että psykologin kontaktista. Toki valitettavasti on paljon alueellisia eroja siinä, kuinka psykologipalveluja on potilaille tarjolla. Kaikille avoimilta Terveyskylä.fi-sivuilta löytyy Kivunhallintatalo.fi, josta löytyy tietoa ja harjoituksia lääkkeettömiin ja psykologisiin kivunhallintakeinoihin.

Sanna Liesto psykologi, terveyspsykologiaan erikoistuva

Kaatuminen koskettaa meitä kaikkia

JOKAINEN MEISTÄ on kaatunut ja kaatuu varmasti jatkossakin iästä, kunnosta tai terveydentilasta riippumatta. Kaatuminen, tai paremminkin ihmisen sisäänrakennettu luontainen mahdollisuus menettää tasapaino, liittyy kaikkeen liikkumiseen ja jalkeilla oloon. Aina kun liikumme, altistamme itsemme kaatumiselle – huonolta tuurilta tai sattumalta ei voi täysin suojautua. Varsinainen ongelma kaatumisista tulee kuitenkin vasta silloin, kun ne aiheuttavat hoitoa vaativia vammoja tai muutoin alkavat haitata päivittäistä elämää. Suomessa kaatumistapaturmien seurauksena syntyy vuosittain satojen miljoonien eurojen terveydenhoitokustannukset – yli miljoona joka päivä! Kaatumiset ovat yksi merkittävimmistä terveitä elinvuosia vähentävistä tekijöistä maassamme sydänsairauksien ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen jälkeen. Kaatumistapaturmien seurauksena kuolee vuosittain yli 1 000 ihmistä, mikä on moninkertainen määrä liikenneonnettomuuksissa kuolleisiin verrattuna. Vaikka vakavia vammoja aiheuttavat kaatumiset koskevat suurelta osin ikäihmisiä, toimet niiden ennaltaehkäisyyn voi ja kannattaa aloittaa jo silloin, kun on vielä riittävän hyvässä fyysisessä kunnossa ja asian eteen voi tehdä paljon.

Lonkkamurtuma on yleinen kaatumisvamma

Väestön ikääntyessä nykytahdilla vuonna 2040 yli 75-vuotiaita suomalaisia on jo lähemmäs miljoona, noin 300 000 enemmän kuin nyt. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain ja puolet kaatuilijoista kahdesti tai useamminkin. Yli 80-vuotiaista ja laitoshoidossa olevista joka toinen kaatuu vuosittain. Uusi ja outo elinympäristö lisää kaatumisvaaraa.

Lonkkamurtuma on yksi vakavimmista kaatumisvammoista – yli 90 prosenttia niistä aiheutuu kaatumisen seurauksena. Lonkkamurtumaan liittyy suuri riski

Pidä luusto ehjänä

Ennakoi liukkaat kelit

Liikkuminen

Kotipihan

Pitävät jalkineet

Tukea apuvälineestä

turvallisuus Keskity Kiire pois

”Kaatumiset ovat yksi merkittävimmistä terveitä elinvuosia vähentävistä tekijöistä maassamme sydänsairauksien ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen jälkeen.”

joutua pysyvään laitoshoitoon ja kuolla seuraavan vuoden aikana. Vaikka niiden vuosittainen lukumäärä näyttää tasaantuneen noin 7 000 murtuman tasolle jo vuodesta 1997 alkaen, kaatumisesta johtuvien vakavien päävammojen lukumää-

rä on kasvanut edelleen voimakkaasti. Kaatumisongelma ei ole siis häviämässä mihinkään, vaan tehokkaita ja laajasti sovellettavia kaatumisvammojen ehkäisykeinoja tarvitaan nyt ja lähitulevaisuudessa entistä enemmän.

Joka toinen kaatuminen aiheuttaa jonkinasteisen vamman, mutta onneksi monet niistä ovat itse hoidettavia kolhuja ja kipuja. Kuitenkin jo 20–50 prosenttia ikäihmisten kaatumisista edellyttää yhteydenottoa terveydenhuoltoon ja mahdollista hoitoa. Luu (esim. ranne, olkaluu tai lannenikama) murtuu 5–10 prosentissa kaatumisista, ja lonkkamurtuma syntyy parissa prosentissa kaatumisista. Mitä vanhempi henkilö on kyseessä, sitä todennäköisemmin kaatumisvamma on vakava ja tarve hoidolle suuri. Sisällä tapahtunut kaatuminen vaatii sairaala-

”Oman kunnon ja kiinnostuksen mukainen säännöllinen liikunta ja liikkuminen ovat parasta, mitä jokainen voi tehdä fyysisen toimintakykynsä säilyttämiseksi ja kaatumisriskinsä alentamiseksi.”

tasoista hoitoa kaksi kertaa useammin kuin ulkona tapahtunut kaatuminen. Joka viides sisätiloissa yli 75-vuotiaalle tapahtunut kaatumisvamma täytyy hoitaa sairaalassa. Sisällä tapahtuu noin 40 prosenttia kaikista iäkkäiden kaatumisista, ja ne aiheuttavat enemmän pelkoa kuin ulkona sattuneet kaatumiset. Koetun korkean kaatumispelon seurauksena ikäihmisen liikkuminen voi vähetä ja elinpiiri kaveta, jolloin fyysinen toimintakyky alkaa huomaamatta heiketä ja kaatumisten noidankehä on valmis pyörimään.

Kaatuminen on monen tekijän summa

Kuka kaatuu ja milloin, sitä ei voi etukäteen tietää, mutta yksilöllistä kaatumisriskiä voi arvioida (esim. www.kaatumisseula.fi). Kaatumisten ehkäisyn keskeinen kysymys on, pitäisikö yrittää vaikuttaa useisiin vaaratekijöihin samanaikaisesti vai riittäisikö yhteen keskeiseen tekijään vaikuttaminen?

Kaatuminen on tunnetusti monen tekijän summa, mihin vaikuttavat yhdessä niin henkilön sisäiset tekijät (mm. ikä, sukupuoli, fyysinen toimintakyky, tasapaino, näkökyky, sairaudet ja lääkitykset) kuin ulkoiset tekijät (mm. ympäristön liukkaus ja valaistus). Kaikkiin vaaratekijöihin ei voi vaikuttaa, mutta ilmeisiin yksilöllisiin tekijöihin on syytä kiinnittää huomiota ja yrittää poistaa tai ainakin vähentää niiden vaikutusta mahdollisimman paljon.

Heikko fyysinen toimintakyky, ei ikä sinänsä, selittää useimmissa tapauksissa kohonnutta kaatumisriskiä. Ikään ei voi vaikuttaa, mutta fyysistä toimintakykyä on mahdollista parantaa iästä riippumatta. Mitä enemmän fyysisessä toimintakyvyssä ja tasapainossa on haasteita, sitä todennäköisempää on kaatuminen. Toimintakyky, erityisesti iäkkäillä, voi heiketä nopeasti monestakin syystä. Esimerkiksi akuuttiin sairauteen liittyvä

pitkäkestoinen vuodelepo tai liikkumattomuus vähentää nopeasti lihasten voimantuottokykyä, ja toisin kuin nuorena, voimien palautuminen ei ole enää itsestään selvää. Tällöin riski kaatua liikkuessa ja saada vamma kasvaa. Riski kannattaa kuitenkin ottaa, sillä liikkumisesta ja liikuntaharjoittelusta saatavat hyödyt ovat aina suuremmat kuin mahdolliset haitat.

Tasapaino-

ja voimaharjoittelu vähentää kaatumisia

Kaatumisten ehkäisyä on tutkittu useissa vahvoissa tutkimusasetelmissa monista

”Heikko fyysinen toimintakyky, ei ikä sinänsä, selittää useimmissa tapauksissa kohonnutta

kaatumisriskiä.”

eri näkökulmista. Kodin vaaratekijöiden poistamisella voidaan kaatumisia vähentää kolmanneksella korkeassa kaatumisriskissä olevilta ikäihmisiltä. Näkökykyä parantavalla kaihileikkauksella voidaan estää joka kolmas kaatuminen ja keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden tarkistamisella ja poistamisella jopa kaksi kolmannesta näissä riskiryhmissä. Tasapainoa ja lihasvoimaa lisäävällä säännöllisellä ryhmä- tai kotiharjoittelulla on mahdollista vähentää kaatumisia niin ikään kolmanneksella. Mikä tärkeintä, tällainen liikuntaharjoittelu yksittäisenä ehkäisytoimenpiteenä voi vähentää hoitoa vaativia vammakaatumisia jopa 30–40 prosentilla ja luunmurtumia 60 prosentilla. Tieteellinen näyttö

on varsin vakuuttavaa siitä, että yhdistetty tasapaino- ja voimaharjoittelu ehkäisee vammoja aiheuttavia kaatumisia tehokkaasti ja vaikutukset ovat nähtävissä nopeasti.

Oman kunnon ja kiinnostuksen mukainen säännöllinen liikunta ja liikkuminen ovat parasta, mitä jokainen voi tehdä fyysisen toimintakykynsä säilyttämiseksi ja kaatumisriskinsä alentamiseksi iästä tai mahdollisista sairauksista riippumatta. Mitä paremmassa kunnossa on ja mitä enemmän on aiempaa taustaa erilaisesta liikunnasta, sitä monipuolisemmin ja rasittavammin kannattaa harjoitella. Tärkeää on kuunnella omaa kehoaan. Liikkumisen suosituksen saavuttaminen ei vaadi aikaa kuin pari tuntia viikossa – vain kolmisen prosenttia työikäisen viikoittaisesta vapaa-ajasta ja lyhyetkin jaksot riittävät. Lihaskuntoa ja liikehallintaa olisi hyvä harjoittaa pari kertaa viikossa. Salille ei välttämättä tarvitse mennä, vaan omaa kehonpainoa hyödyntäviä liikkeitä voi sisällyttää päivittäiseen elämään, kuten esimerkiksi tuolilta ylösnousuja, kyykistyksiä, jalkojen sivulle nostoja, varpaille nousuja ja yhdellä jalalla seisomista – mahdollisuuksia on paljon. Kaatumisriskin vähentämiseksi liikkuessa on aina syytä käyttää asianmukaisia jalkineita, huomioida keli ja välttää kiirettä.

Harri Sievänen

TkT, dosentti, tutkimusjohtaja, UKK-instituutti, Tampere

Selän huoltonurkka

Liikkeitä selän huoltoon arjessa

SELÄN HUOLTONURKAN ideana on tauottaa hetkeksi lehden lukemista ja tehostaa verenkiertoa lisäämällä liikettä. Talvella jalassa usein on jo valmiina tämänkertaisen huoltonurkan liikuntavälineet eli villasukat. Niiden avulla saadaan harjoitettua alavartalon lihaksia ja kehitettyä myös tasapainoa, jota talven liukkailla keleillä tarvitaan.

Askelkyykky liu’uttaen sivulle

Seiso haara-asennossa. Pidä kehonpaino vasemmalla jalalla ja liu’uta oikeaa jalkaa suoraan sivulle. Kyykisty samalla tukijalan, eli vasemman jalan, polvesta alaspäin. Ylävartalo kallistuu samalla hiukan lonkista eteenpäin. Liu’uta oikea jalka takaisin vasemman viereen ja suorista samalla vartalo lähtöasentoon. Tee sama toiselle puolelle. Toista liikettä 10 kertaa/puoli.

… ja taakse

Liu’uta sitten oikeaa jalkaa taaksepäin pitkin lattiaa, vasen jalka pysyy paikallaan. Tukijalan, eli vasemman jalan polvi koukistuu, ja polvi ja varpaat osoittavat suoraan eteenpäin. Liu’uta oikea jalka takaisin toisen viereen ja suorista samalla vartalo lähtöasentoon. Tee sama toiselle puolelle. Toista liikettä 10 kertaa/puoli.

Villasukkatreenin löydät kokonaisuudessaan Selkäkanavalta: selkakanava.fi/harjoitusohje/villasukkatreeni

Teksti: Hanna Kääriäinen

Kuvat: Nina Kellokoski

Liity nyt jäseneksi

Selkäjumeja? Liiku, saa kavereita ja tukea selkävaivoissa. Liity selkäyhdistyksen jäseneksi ja tule mukaan toimintaan!

SELKÄLIITTOON kuuluu paikallisia selkäyhdistyksiä, jotka järjestävät muun muassa ohjattua liikuntaa, vertaistukea sekä luentoja virkistystilaisuuksia.

Selkäyhdistyksen jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Selkäliiton kustantaman Hyvä Selkä -lehden ja muita liiton jäsenetuja sekä paikallisen selkäyhdistyksen alennuksia.

95 % suosittelee jäsenyyttä.

Selkäliiton jäsenkysely 2024

Täytä liittymislomake lehden sivulla 25 tai sähköinen lomake Selkäliiton nettisivuilla tai ota yhteyttä lähimpään selkäyhdistykseen.

Lue lisää ja liity: selkakanava.fi/liity-jaseneksi

Nauti lumisista talvimaisemista hiihtäen

Talvinen luonto tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia ulkoliikuntaan. Yksi kunnon kohotuksen kannalta tehokas ja monipuolinen talvilaji on maastohiihto. Nappaa siis sukset mukaan ja suuntaa ladulle.

SÄÄNNÖLLISELLÄ HIIHTÄMISELLÄ on monia hyviä vaikutuksia fyysiselle kunnolle ja toimintakyvylle. Hiihto vahvistaa verenkierto- ja hengityselimistöä, sillä koko kroppa työskentelee tehokkaasti hiihtäessä. Lisäksi laji vahvistaa lihaksia, erityisesti reisi-, vatsa-, selkälihakset sekä käsivarren lihakset pääsevät hiihtäessä töihin. Suksilla sivakointi kehittää myös tasapainoa.

Laji soveltuu myös niille, joilla on selkä- tai niveloireita. Hiihtäessä kehoon kohdistuu vähemmän iskutyyppistä rasitusta kuin esimerkiksi juostessa. On hyvä muistaa aloittaa maltilla ja lisätä lenkkien pituutta, vauhtia sekä määrää vähän kerrallaan. Ladulle kannattaa suunnata vasta, kun voimakkain kipuvaihe on ohi. Tällöinkin on hyvä miettiä reitti etukäteen – löytyisikö esimerkiksi reittiä, jossa olisi mahdollisuus hiihtää tasaisessa maastossa. Kun keho tottuu hiihtoon ja selkäkivut ovat lieviä, voi lähteä kokeilemaan mäkisempää maastoa.

Hiihto on tekniikka- ja välinelaji

Hiihto jaetaan perinteiseen ja vapaaseen tyyliin eli luisteluhiihtoon. Sekä perinteiseen että vapaaseen tyyliin sisältyy omat tekniikkansa. Aloittelijalle perinteisen vuorohiihto on usein tekniikoista se, joka opitaan ensimmäisenä. Tässä tekniikassa, kuten myös kävelyssä, vastakkainen käsi ja jalka liikkuvat ja tekevät työvaiheet yhtäaikaisesti. Vapaassa tyylissä perusluistelu eli kuokkatekniikka on puolestaan tekniikka, jonka luisteluhiihtäjä usein oppii ensin. Tässä tekniikassa sauvatyöntö tehdään vain toiselle puolelle liu'un alussa. Vapaa tyyli on vauhdikkaampaa ja vaatii hiihtäjältä parempaa suksien hallintaa. Jos on epävarma tekniikasta tai haluaa muuten vinkkejä hiihtotekniikkaansa, kannattaa lenkille lähteä kokeneemman hiihtäjän kanssa tai osallistua hiihtokurssille. Satunnaisilla ja lyhyillä hiihtolenkeillä varmasti pärjää vanhalla tai lainatulla suksiparilla. Mutta jos hiihto on säännöllinen harrastus, kannattaa välineisiin panostaa ja niiden valinnassa hyödyntää asiantuntijoiden apua. Omaan käyttöön sopivat sukset tuovat hiihtoon lisää iloa ja eteneminen sujuu helposti. Harrastusta aloittelevan onkin hyvä ensin valita hiihtotapa, ja sen jälkeen hankkia siihen sopivat sukset. Lenkkiä varten kannattaa myös pukeutua tuulta pitäviin ja hengittäviin vaatteisiin.

Teksti: Hanna Kääriäinen

Muista latuetiketti ja huomioi muut hiihtäjät

1. Latu on kaikkien yhteinen. Jokainen saa hiihtää omalla vauhdilla ja tyylillä.

2. Nopeampi väistää. Väistä hitaampaa hiihtäjää ohitustilanteissa. Anna tarvittaessa myös itse tilaa.

3. Älä luistele perinteisen ladun päällä. Se menee rikki ja pilaa toisten hiihtonautinnon.

4. Auta. Jokainen hiihtäjä on velvollinen auttamaan kaatunutta tai loukkaantunutta kanssahiihtäjää.

5. Muista hiihtosuunta. Noudata hiihtosuuntaa ja ladun varrella olevia ohjeita. Laduilla on yleensä oikeanpuoleinen liikenne.

6. Liiku ennustettavasti. Katso taaksesi ennen kuin vaihdat latua, käännyt risteyksestä tai pysähdyt.

7. Älä kävele ladulla. Latu on tehty hiihtämistä varten, eikä sitä saa muilla liikkumistavoilla rikkoa.

Lähde: Suomen Latu

Kuva: Pixabay

Talvijumppa

Harjoitus lisää liikkuvuutta, lihasvoimaa, kestävyyttä, tasapainoa ja liikenopeutta. Liikkumalla saat kehon lämpimäksi ja mielen virkeäksi. Jumppavälineenä ovat suksi- tai kävelysauvat. Tee liikkeitä molemmille puolille yhtä monta kertaa.

Kun liikut talvella ulkona, tarvitset kunnon kengät ja lämpimät vaatteet.

1. Lumienkelin siivet

• Seiso tukevasti haaraasennossa.

• Hengitä keuhkot täyteen tuoden kädet sivukautta ylös.

• Hengitä ulos tuoden kädet takaisin alas.

3. Tasahiihto lumella

• Seiso jalat peräkkäin, askeleen päässä toisistaan.

• Vie käsiä yhtä aikaa eteen ja taakse käyttäen laajoja liikeratoja.

• Jousta polvista.

4. Vuorohiihto lumella

• Seiso jalat yhdessä.

• Vie käsiä vuorotahtiin eteen ja taakse käyttäen laajoja liikeratoja.

• Jousta polvista.

2. Lumipolulla

• Kävele lumista polkua aktiivisesti sauvoja käyttäen.

• Haastetta lisää, kun polku mutkittelee ja siinä on nousuja ja laskuja.

5. Luistelu/luisteluhiihto

• Seiso jalat yhdessä. Tue sauvoihin.

• Pidä toinen jalka tukevasti maassa ja työnnä toisella jalalla kaksi kertaa takaviistoon kuin luistelisit.

6. Potkukelkka

• Seiso jalat yhdessä. Ota tuki sauvoista.

• Pidä toinen jalka tukevasti maassa ja potkaise toisella jalalla kaksi kertaa taaksepäin kuin ottaisit vauhtia potkukelkalla.

7. Luistelukyykky

• Seiso jalat yhdessä. Ota tuki sauvoista.

• Astu toisella jalalla reilu askel sivulle. Laskeudu alas toisen jalan varaan ja ponnista takaisin ylös.

9. Hankikävely

• Kävele lumisessa maastossa tai lumihangessa askelpituutta vaihdellen.

• Käytä sauvoja aktiivisesti ja nostele jalkoja korkealle.

• Haasta itsesi kävelemään ilman sauvojen tukea.

10 Talviuinti

• Seiso ryhdikkäässä asennossa.

• Liu´uta kädet yhdessä suoriksi eteen.

• Käännä kämmeniä sivuille ja piirrä iso sydän tuomalla kämmenet sivukautta rinnan eteen yhteen.

8. Pujottelu

• Seiso jalat yhdessä, polvet koukussa. Ota tuki sauvoista.

• Jousta rytmikkäästi polvista ylös ja alas.

11 Lumipallojen heittoa

• Yksin: Heitä lumipallo suoraa ylös. Kun otat palloa kiinni, jousta jaloista. Koeta saada pallo kiinni rikkomatta sitä.

• Parin kanssa: Heittäkää palloja toisillenne.

Iskiasoireita aiheuttaville

välilevytyrille on löydetty uusia perinnöllisiä riskitekijöitä

OULUN YLIOPISTON JOHTAMA kansainvälinen tutkimusryhmä on selvittänyt perinnöllisiä tekijöitä, jotka lisäävät riskiä välilevytyrille ja niistä aiheutuville haittaaville oireille. Tutkimusryhmä hyödynsi tutkimuksessa suomalaisen FinnGen-tutkimuksen, Viron biopankin ja Ison-Britannian biopankin laajoja geeni- ja rekisteriaineistoja. Nämä biopankit sisältävät yhteensä lähes 830 000 henkilön geenitietoja.

Ikääntymisen myötä lisääntyvät välilevymuutokset ovat tavallisia ja usein erityisesti pienemmät välilevypullistumat ovat oireettomia. Välilevytyrädiagnooseja tehdään erityisesti 40- ja 50-vuotiaiden ikäryhmissä, minkä jälkeen todennäköisyys välilevytyrälle vähenee. Välilevytyrät muodostuvat tyypillisesti alaselän kahteen alimpaan välilevyyn. Jos välilevytyrä häiritsee hermojuuren toimintaa, oireina voi esiintyä kipua, pis-

telyä, tunnottomuutta tai lihasheikkoutta hermon hermottamalla alueella alaraajassa. Oireiden taustalla on tyrän aiheuttama mekaaninen paine hermojuureen, tulehdustekijöiden lisääntyminen tyrän alueella ja immuunireaktio siihen.

Analyysissä tutkijat selvittivät terveystietojen pohjalta välilevytyriin liittyvien oireiden, diagnoosien ja hoitojen yhteyttä perimästä löytyviin geenialueisiin. Analyysin pohjalta tutkijat tunnistivat 41 uutta geenialuetta (lokus), joita

Kognitiivinen käyttäytymisterapia auttoi unettomuuteen, mutta ei

BELGIALAISESSA TUTKIMUKSESSA selvitettiin unettomuuteen kohdistetun kognitiivisen käyttäytymisterapian lisähyötyä kivunlievityksessä potilailla, joilla oli samanaikaisesti pitkäaikaista epäspesifiä selkäkipua ja unettomuutta. Unettomuus on hyvin yleistä pitkäaikaista epäspesifiä selkäkipua kokevilla (esiintyvyys on yli 50 %). Unettomuus aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia, kuten muistin heikkenemistä ja elämänlaadun laskua. Unen ja kivun välillä on myös molempiin suuntiin vaikuttava yhteys, jonka vuoksi unettomuus voi heikentää alaselkäkipuun kohdistuvan hoidon tehoa.

Kansainvälisten ja suomalaisten suositusten mukaan ensisijainen hoitokeino unettomuuteen on unettomuuteen kohdistettu kognitiivinen käyttäytymisterapia. Se on lääkkeetön hoitomuoto, jonka tavoitteena on muuttaa haitallisia uneen liittyviä asenteita, uskomuksia ja käyttäytymistä. Tutkimuksessa unettomuuden hoito yhdistettiin näyttöön perustuvaan kivunhallinnan hoitokei-

selkäkipuun

noon, joka sisälsi potilaalle annettua kipuedukaatiota ja harjoitteluterapiaa. Harjoitteluterapiassa tavoitteena oli asteittain altistaa myös liikkeille, jotka on koettu vältettäviksi, pelottaviksi tai kipua tuottaviksi.

Tutkimukseen valikoitui 123 potilasta, joilla oli yli 3 kuukautta jatkunutta selkä- tai niskakipua sekä unettomuutta. Tutkittavat jaettiin tutkimusryhmään (n=61) ja kontrolliryhmään (n=62), joille molemmille tarjottiin parhaan näytön

Koonnut: Satu Nieminen

Kuva: Dollarphotoclub

Kuva: Freepik

ei aiemmissa tutkimuksissa ole liitetty välilevytyrien riskiin. Lisäksi tunnistettiin 23 aiemmin tunnettua välilevyriskiä lisäävää geenialuetta.

Aiemmissakin tutkimuksissa on tunnistettu riskiä lisääviä geenialueita, jotka liittyvät välilevyn rakenteisiin vaikuttaviin geeneihin ja tulehdustekijöihin vaikuttaviin geeneihin. Näiden ohella havaittiin aiemmin tuntemattomia yhteyksiä geenialueisiin, jotka liittyvät hermostoon ja hermoston toimintaan. Nämä hermostoon liittyvät tekijät voivat selittää eroja oireiden pitkittymisessä ja potilaiden kokeman kivun voimakkuudessa. Osa tunnistetuista geeneistä on aiemmin yhdistetty kivulle herkistymisen riskiin.

Tutkijat selvittivät myös vaikeampia oireita ja leikkaushoitoa tarvinneiden henkilöiden perimää erikseen. Tutkimuksessa löydettiin viisi uutta geenialuetta, jotka olivat yhteydessä leikkausta vaatineeseen välilevytyrään. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tietyt geneettiset variantit lisäävät tilastollisesti merkitsevästi välilevytyrän riskiä nuorella iällä jo ennen 30 vuoden ikää.

Salo, V., Määttä, J., Sliz, E. et al. Genome-wide metaanalysis conducted in three large biobanks expands the genetic landscape of lumbar disc herniations. Nature Communications. 2024. https://doi.org/10.1038/ s41467-024-53467-z.

mukaista kuntoutusta 14 viikon ajan. Molempien ryhmien hoito sisälsi 18 vastaanottokäyntiä fysioterapeutin luona. Tutkimusryhmällä oli 6 uniterapiakäyntiä, joita kontrolliryhmälle ei tarjottu. Koska molemmille ryhmille haluttiin yhtä monta vastaanottokäyntiä, oli tutkimusryhmällä vähemmän harjoitteluterapiakäyntejä (tutkimustyhmällä 9 ja kontrolliryhmällä 15). Niiden lisäksi molemmilla oli kolme kipuedukaatiovastaanottoa. Hoidon vaikutusta arvioitiin molemmissa ryhmissä kyselylomakkeilla heti hoitojakson jälkeen sekä kolmen, kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluttua. Tutkimus- ja kontrolliryhmien välillä ei havaittu seurannassa tilastollisesti merkitsevää eroa kivun suhteen. Tähän saattoi vaikuttaa tutkimusryhmän vähäisemmät harjoitteluterapiakäynnit. Uniterapiaa saaneessa tutkimusryhmässä havaittiin kuitenkin paranemista unettomuuden vaikeuteen, unen laatuun, mielialaan ja väsymykseen liittyvissä muuttujissa. Vaikka uniterapialla ei saatu kivun vähentämisessä merkitsevää lisähyötyä, päätyi tutkimusryhmä suosittelemaan laadukasta unettomuuden hoitoa samanaikaisesti selkäkipua ja unettomuutta kokevilla potilailla unettomuuden päiväaikaista toimintakykyä sekä elämänlaatua heikentävien vaikutusten vuoksi.

Välilevytyräleikkauksen

pitkän ajan tulokset nuorilla aikuisilla olivat hyviä

MIIKA ILVESROIHAN väitöstutkimus tarkasteli lannerangan välilevytyrän takia leikkaushoitoon päätyneiden nuorten aikuisten tilannetta ja leikkauksen vaikutuksia pitkällä ajanvälillä. Vastaavaa nuoriin aikuisiin keskittyvää seurantaa ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksessa selvitettiin uusintaleikkauksien tarvetta, selkäkivun aiheuttamaa toimintakyvyn laskua, työllisyystilannetta, elämänlaatua sekä aiemman lannerangan leikkauksen vaikutusta ennusteeseen. Tutkimus perustui aineistoon potilaista, jotka olivat olleet lannerangan välilevyleikkauksessa Helsingin seudun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 1990–2005. Tutkimuksen valikoitui 526 potilasta, jotka olivat ensimmäisen leikkauksen aikaan 18–40-vuotiaita.

Välilevytyrä voi olla täysin oireeton. Mikäli lannerangan välilevytyrä ärsyttää hermoa, oireena voi esiintyä kipua tai toimintahäiriötä alaraajassa. Välilevytyrät paranevat useimmiten itsestään ensimmäisten kuukausien aikana ilman erityistä hoitoa. Suuremmat tyrät tyypillisesti häviävät pienempiä paremmin. On esitetty, että tyrien häviäminen perustuisi ennen muuta immuunijärjestelmän syöjäsolujen (makrofagien) toimintaan.

Jos alkuvaiheen oireet ovat sietämättömiä, ilmenee etenevää lihasheikkoutta tai vastaanotolla todetut merkittävästi haittaavat hermojuurioireet pitkittyvät yli kuuden viikon, voidaan leikkaushoidon tarvetta arvioida. Valikoidulla potilasjoukolla leikkaus lievittää oireita usein nopeammin kuin konservatiiviset hoidot. Pitkällä aikavälillä ero kuitenkin tasoittuu. Vuoden kuluttua leikkaus- ja konservatiivisten hoitojen tulokset ovat samankaltaiset. Vaikka suurin osa potilaista toipuu nopeasti, merkittävä osa kärsii pitkittyneestä kivusta ja toimintakyvyn heikkenemisestä. Jopa viidesosa potilaista raportoi viiden vuoden kohdalla kokevansa selkäperäistä haittaa riippumatta siitä, olivatko he saaneet kirurgista vai ei-kirurgista hoitoa.

Tutkimuksessa havaittiin, että lannerangan välilevytyräleikkaus nuorena aikuisena johtaa keskimäärin erittäin hyvään pitkänaikavälin tulokseen. Potilaiden elämänlaatu, selkäkivun määrä ja työkyky olivat samankaltaisia kuin samanikäisellä verrokkiryhmällä. Kuitenkin varsin moni potilas (26 %) joutui uuteen leikkaukseen 18 vuoden seurannassa. Uusintaleikkaukseen päätyneiden tulokset olivat hieman huonommat. Erot kuitenkin olivat pienet ja uusintaleikkauksessa olleet kokivat leikkauksesta saadun hyödyn samanlaisena kuin muutkin potilaat. Merkittävin ennustetekijä uusille leikkauksille oli aiemmat leikkaukset. Jatkotutkimusta tarvittaisiin tunnistamaan riskitekijöitä, jotka altistavat uusille leikkauksille ja niiden aiheuttamille haittavaikutuksille.

Malfliet A, De Baets L, Bilterys T, et al. Cognitive Behavioral Therapy for Insomnia in Pain Management for Nonspecific Chronic Spinal Pain: A Randomized Clinical Trial. JAMA Netw Open. 2024. doi:10.1001/jamanetworkopen.2024.25856

Ilvesroiha, Miika. Long-term outcome after microdiscectomy for lumbar disc herniation in young adults. Helsingin yliopisto. 2024. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9889-1

Yhdessä menoksi -hankkeen toinen toimintavuosi alkamassa

YHDESSÄ MENOKSI -HANKKEESSA halutaan vähentää yksinäisyyttä ja edistää selkäterveyttä lähtemällä yhdessä liikkeelle. Hankkeen vapaaehtoiset Menoksi-kaverit järjestävät selkäyhdistyksissä matalan kynnyksen toimintaa. Menoksikaverit lähtevät yksinäisyyttä kokevien ja arjessaan vähän liikkuvien aikuisten kanssa esimerkiksi ulkoilemaan pienryhmissä. Menoksi-kaverit saavat hankkeen alkuvalmennuksessa perustiedot hankkeesta ja vapaaehtoistoiminnan periaatteista. Toisena toimintavuotena vierailut yhdistyksissä jatkuvat hanke-esittelyjen ja alkuvalmennusten merkeissä. Toimintaa kehitetään edelleen. Uutena toimintamuotona järjestetään Teamsissa iltateetilaisuuksia, jotka ovat avoimia kaikille Menoksi-kavereille paikkakunnasta riippumatta. Tapaamisissa voidaan vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia muiden vapaaehtois- ja yhdistystoimijoiden kanssa. Lisäksi suunnitelmissa on järjestää luentoja vapaaehtoisia kiinnostavista aiheista.

Teksti: Riina Kaartamo

Tietoa kevyen liikkumisen aloittamisesta ja hankkeen esittäytyminen

Tikkurilan selkäilta torstai 30.1. klo 17: Selkäliiton liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen kertoo kevyen liikkumisen aloittamisesta ja hankekoordinaattori Riina Kaartamo kertoo Yhdessä menoksi -hankkeesta. Ilmoittautuminen: www.selkayhdistykset.fi/ toiminta/selkaillat/

Yhdessä menoksi -hankkeen alkuvalmennukset

• Tampere: ke 29.1. klo 17.15, Sampolan kirjasto

• Espoo: ti 4.2. klo 17.00, Sellon kirjasto

• Helsinki: ti 11.2. klo 17.00, Keskustakirjasto Oodi

• Vantaa: tulossa maaliskuussa, seuraa ilmoittelua.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan nettisivuilla: Selkäliitto > Yhdessä menoksi -hanke Voit myös ilmoittautua suoraan hankekoordinaattorille: riina.kaartamo@selkaliitto.fi tai puh. 050 310 1997

Kaipaatko seuraa liikkeelle lähtemiseen? Menoksi-kavereiden järjestämää toimintaa löydät hankkeen nettisivuilta: Selkäliitto > Yhdessä menoksi -hanke > Selkäyhdistysten Menoksi-ryhmät ja -tapahtumat

Kestävän kehityksen edistäminen parantaa myös ihmisten terveyttä

IHMISKUNNALLA ON ratkaistavanaan haastavia ongelmia, kuten ilmastokriisi ja luontokato, sosiaalinen polarisoituminen ja talouden haasteet. Näihin toisiaankin ruokkiviin ongelmiin pyritään vastamaan kestävällä kehityksellä.

Kestävä kehitys on yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävyydessä huomioidaan siis myös pitkän aikavälin vaikutukset niin paikallisesti kuin globaalisti. Keskeistä on myös, että päätöksenteossa ja toiminnassa otetaan huomioon vaikutukset niin luonnolle, ihmisille kuin taloudelle.

Kestävyyden edistämisessä tarvitaan monien eri toimijoiden yhteistyötä. Myös Selkäliitto on lisännyt strategiaansa (2024–2026) uudeksi arvoksi kestävän kehityksen. Strategiaan on kirjattu, että Selkäliitto toimii kestävän kehityksen

periaatteita noudattaen ja kannustaa selkäyhdistyksiä kestävän kehityksen mukaisiin toimiin. Tämän osana Selkäliiton nettisivuille on koottu ideoita ja keinoja kestävyyden edistämiseksi selkäyhdistyksissä. Pdf-dokumentti on ladattavissa materiaalipankista.

Työ kestävyyden edistämiseksi on tärkeää ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Sosiaalinen kestävyys, jonka

alle kuuluu yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden varmistaminen edistävät myös hyvinvointia. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu lisäksi terveyserojen huomiointi ja toimet niiden kaventamiseksi.

Myös ympäristön tila ja ihmisen hyvinvointi ovat tiiviisti riippuvaisia toisistaan. Viime aikoina onkin alettu puhua planetaarisesta terveydestä. Ilmastomuutos, luontokato ja saastuminen ovat suuria uhkia ihmisten terveydelle. Mutta toisaalta on monia toimia ja ratkaisuja, jotka yhdenaikaisesti edistävät sekä ympäristön että ihmisten terveyttä. Lisäksi luontoympäristöillä ja lähiluonnolla on useita positiivisia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Viime vuosina olemme saaneet lisää tietoa luontoympäristöissä oleskelun ja luontoliikunnan mahdollisuuksista terveyden edistämisessä.

Teksti: Satu Nieminen

Kuva: Pexels

Helppokäyttöinen Omron kivuttomampaan elämään

Omron E3 Intense kivunlievittäjä tarjoaa luotettavaa ja helppoa hoitoa lihas- ja nivelkipuihin. Se helpottaa kipua kolmivaikutteisesti. Nyt voit nauttia ammattilaistenkin käyttämästä TENS-teknologiasta omassa kodissasi.

Kivun käypä hoito -suositus tuo esille lääkkeettömän kivunhoidon. TENS-teknologia on yksi suosituksen mukainen hoito. Helppokäyttöinen. Hoitoaika 15 minuuttia. www.omron-healthcare.com/fi

LUKUNURKKA

Paskat geenit?

TUSKIN ON MITÄÄN toista sairautta tai kehon ominaisuutta, johon liitettäisiin niin paljon syyllistäviä meilikuvia ja oletuksia ihmisten toiminnasta ja itsekurista tai elintavoista kuin ylipaino ja lihavuus. Lihavuutta kuuluu tarkastella kuitenkin pitkäaikaisena sairautena, jossa syyt ovat geeneissä ja osittain ympäristötekijöissä. Lihavuuden periytyvyys voi olla jopa 70 prosenttia, mutta välittävät mekanismit vaihtelevat yksilöllisesti: syy voi löytyä nälkä- ja kylläisyyshormoneista, aivojen palkitsemisjärjestelmästä, suolistomikrobeista, vuorokausirytmeistä tai esimerkiksi rasvakudoksen energiatehtaiden eli mitokondrioiden puutteellisesta toiminnosta. Joka tapauksessa hoidon tulee olla pitkäjänteistä, monipuolista ja ymmärtäväistä.

Lihavuustutkija Emilia Huvisen kirjassa tuodaan esiin uusinta tietoa liha-

Uusin tieto ylipainon syistä ja sen hoidosta Minä vai me?

vuuden moderneista hoitomuodoista, jotta ymmärtäisimme, mihin lääkkeiden ja leikkausten teho perustuu ja kenelle niistä voisi olla hyötyä.

Taustojen ymmärtämisen kautta voisimme vähentää lihavuuteen liittyvää syyllistymistä ja syyllistämistä sekä madaltaa kynnystä hakea apua, jos sitä kokee tarvitsevansa painonhallinnassa.

Esimerkiksi ikääntymiseen liittyy paljon aineenvaihdunnallisia muutoksia. Insuliiniresistenssi lisääntyy tyypillisesti ikävuosien myötä eli keho ei reagoi enää yhtä herkästi insuliinihormonille. Taustatekijänä on ennen kaikkea viskeraalirasvan lisääntyminen. Se taasen altistaan korkeammille verensokeritasolle ja tyypin 2 diabetekselle. Yksi insuliiniresistenssin seurauksista voi olla myös Alzheimerin tauti ja muistivaikeudet. Osa tutkijoista kutsuukin Alzheimerin

tautia nykyään tyypin 3 diabetekseksi. Kirja on kattava teos, joka paneutuu niin ylipainon syihin kuin uusiin lähestymistapoihin painonhallinnassa. Kirja tuo lukijalle niin toivoa kuin luottamusta uuteen alkuun – ”paskoista geeneistä” huolimatta. (KT-A)

Emilia Huvinen: Paskat geenit? Uusin tieto ylipainon syistä ja sen hoidosta. Minerva, 2024.

Kuinka yksilökeskeisyydestä luopuminen tekee elämästä parempaa

JOKAINEN MEISTÄ HALUAA kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen. Yksilökeskeinen kulttuurimme kuitenkin mittaa arvoamme menestyksen, saavutusten ja suosion kautta. Kun oma arvo on todistettava muille, muuttuu elämä suoritukseksi, jossa on vaikeaa löytää todellista itseään. Yksilökeskeisyys kuitenkin vääristää lopulta aidon yksilöllisuuden ja saa meidät kilpailemaan toisiamme vastaan. Filosofi ja mielenterveystyön asiantuntija Samuel Salovuori kuvaa, kuinka yhteys toisiin ihmisiin avaa myös yhteyden oman itsensä rakastamiseen. Ihmissuhteiden kautta muovautuvat niin ihmisen kokemus itsestään kuin käsitys siitä, mikä elämässä on tärkeää.

Salovuori kuvaa muun muassa rakkautta, pelkoa ja sielukkuutta sekä sitä, miten menneisyys tulisi nähdä. Menneisyyden näkeminen menneisyytenä on avain sii-

tä vapautumiseen. Menneisyyttä ei pidä poistaa, paeta tai korvata jollakin. Mitä enemmän saamme kohdata ja puhua menneisyydestä, sitä vahvemmin meille hahmottuu se, että se on mennyttä. Meidän täytyy surra menneisyys pois, koska sen sisältämiä menetyksiä ei voi palata korjaamaan.

Pelolla on tehtävänsä: se muovaa meitä. Usein pelkoa yritetään kontrolloida tai häivyttää. Rakennetaan erilaisia varmistuksia ja takaportteja. Moni varmistelee ja miettii, mitä tekee, kun kaikki kuitenkin lässähtää. Jos pelkoa ei pakene, se palauttaa aina käsillä olevaan hetkeen. Pelko haluaa, että olemme sille läsnä. Luottamuksen tehtävä ei ole koskaan poistaa pelkoa vaan kasvaa sen rinnalla. Kaikkein tärkeimmät asiat elämässä pakottavat meidän pelkäämään. Esimerkiksi on pelottavaa rakastaa ja tulla rakastetuksi. Sama pätee suhteeseen omaan itseemme. Voi olla pelottavaakin saada selville, kuka minä todella olen. Rakkaus haluaa meille parasta, se haluaa meille jotain uutta, siinä tahdissa kuin olemme siihen itse valmiita. Se haluaa meidät mukaan elämään. (KT-A)

Samuel Salovuori: Minä vai me? Kuinka yksilökeskeisyydestä luopuminen tekee elämästä parempaa. Kirjapaja, 2024.

Miksi voimaharjoittelu kannattaa?

IKÄÄNTYMISEN MYÖTÄ kehon lihasmassa alkaa hävitä. Lihasmassahävikkiä voi estää voimaharjoittelulla, jota voi tehdä esimerkiksi kuntosalilla. Kun lihakset ovat vahvat, toimintakykykin arjessa säilyy parempana ja pidempään. Kysymyksiimme voimaharjoittelusta vastasi liikuntabiologi ja personal trainer Timo Haikarainen.

1. Miksi voimaharjoittelu on tärkeää kaikenikäisille?

Voimaharjoittelu varmistaa kasvuiässä esimerkiksi luiden vahvistumisen ja kehittymisen optimaalisella tavalla. Työikäisellä voimaharjoittelu ehkäisee ongelmia tuki- ja liikuntaelimistölle sekä pitää huolen luiden kunnosta. Jo työikäisillä voi esiintyä huomattavaa lihasmas-

sahävikkiä. Voimaharjoittelulla voi estää sitä ja kääntää sen lihasmassan kasvuksi. Eläkeläisillä voimaharjoittelu ylläpitää tehokkaasti lihasmassaa, voimaa ja sitä kautta toimintakykyä arjessa. Portaiden noususta asioiden poimimiseen lattialta. Näistä aina rakkaiden arkiaktiviteettien, kuten metsästyksen, marjastuksen ynnä muun, jatkumiseen jopa kymmeniä vuosia pidempään kuin passiivisilla. Voimaharjoittelu tehostaa myös muita liikuntalajeja kaikessa iässä ja muokkaa tehokkaasti kehon ulkomuotoa.

2. Miten kuntosaliharjoittelussa pääsee alkuun?

Tehokkainta on aloittaa voimaharjoittelu kuntosalilla. Välineistö ja taito tehdä liikkeitä ei aiheuta rajoitteita. Aina löy-

Timo Haikarainen on kokenut ja tunnettu valmentaja. Hän on yli 20 vuoden ajan valmentanut tuhansia ihmisiä aloittelijoista huipputason ammattiurheilijoihin. Timon uusin kirja ”Hämmästyttävää rasvanpolttoa ja lihaskasvua” ilmestyi vuonna 2024 (Siltala). Kuva: Tomi Tuuliranta

tyy sopiva vaihtoehto. Helpoimmin pääsee alkuun ammattilaisen avustuksella. Muuten voi tehdä turhaa työtä vuosia, sillä voimaharjoittelu on taito. Kaksi harjoituskertaa viikossa takaa tehokkaan kehittymisen. Kerran viikossa harjoitteleminen ei kehitä kauaa.

3. Mitä harjoittelussa kannattaa huomioida, jos on selän tai niskan oireita?

On tärkeää valita liikkeet oikein ja tehdä ne oikein. Parhaiten tämä onnistuu ohjatusti. Jos tunnet liikkeitä tehdessä kipua, se on merkki siitä, että liike ei sovi sinulle tai teet sen väärin.

4. Miten ruokavaliolla voi tukea lihasvoiman kehittymistä?

Riittävä energian- ja proteiininsaanti takaa optimaalisen kehittymisen. Voima kehittyy aloittelijoilla nopeasti, vaikka söisi täysin päin seiniä. Mutta se ei kannata, ja hyvällä ruokavaliolla voi alussa hieman nopeuttaa kehittymistä. Tämä on silti tärkeä tietää, sillä jos et aloittelijana kehity säännöllisellä harjoittelulla, harjoittelet väärin, eikä ruokavalion viilaaminen ratkaise tilannetta. Harjoittelun rakenne tai sen toteutus pitää korjata silloin.

5. Miten pitää yllä lihaskunnon kehitystä ja mielenkiintoa harjoitteluun?

Tavoitteenasettelu auttaa. Samoin mielikuvat siitä, miten voimaharjoittelu auttaa esimerkiksi terveenä ja toimintakykyisenä elämistä. Tai tuki- ja liikuntaelinvaivoista vapautumista – parhaimmillaan kokonaan. Jokaisen ihmisen motivaation lähteet ja arvot ovat erilaiset, joten yleistä ohjetta on mahdoton antaa, mutta harjoitusohjelman päivitys ja oman kehityksen seuranta innostavat yleensä kaikkia. Seuranta on tärkeää siksi, että omalle kehitykselleen tulee helposti sokeaksi. Mitattu kehitys auttaa hahmottamaan etenemisen. Se innostaa.

Nina Tallberg: Hyvää elämää vaivoista huolimatta

Olen Porvoon Seudun Selkäyhdistyksen vertaistukija ja hallituksen jäsen. Kiinnostukseni selkäyhdistystoimintaan heräsi, kun sain tiedon Selkäliitosta ja Porvoon selkäyhdistyksestä HUSin kokemusasiantuntijarekrytoinnin aikana. Järjestötoiminta onkin ollut pitkänaikainen haaveeni ja ajatuksissani. Minulla on omakohtaisia selkäja niskaoireita.

Elämäni varhaisessa lapsuudessa kääntyi rankaksi 5-vuotiaana. Kesällä 1972 tapahtui pyöräonnettomuus ja niskastani murtui kaksi ylintä nikamaa. Tämän seurauksena vasen kaulalihakseni katkaistiin. Kun olin täyttämässä kahdeksan, luudutusleikkaus tehtiin jalasta otetun luusiirteen ja luumassan avulla. Vammaa ei voitu parantaa. Niskani jäi liikerajoitteiseksi.

Luonteeni muuttui onnettomuudessa jälkeen: iloisesta ja vilkkaasta hiljaiseksi. Olen siitä asti tiennyt olevani erilainen. Erilaisuus näkyi esimerkiksi koulukiusaamisena. Minulla ei ollut oikeastaan kavereita tai ystäviä siellä. Migreenityyppisiä päänsärkyjä oli usein koulupäivän jälkeen, enkä voinut pidemmän päälle välttyä koko selän oireistakaan.

Pään liikerajoitusten vuoksi minusta tuli myös epäsosiaalinen, koska en havainnoinut ympäristöä samalla tavalla kuin muut. Opin käyttämään rintarangan kumaraa asentoa hyväksi näin sain rankaani lisää liikettä.

Koulupäivien vastapainoksi liikuin, hiihdin ja lenkkeilin. Hiihdin myös kuun valossa. Tein jopa viiden kilometrin lenkkejä päivittäin. Myöhemmin aikuisena aloin käydä kuntosalilla. Se ei

pidemmän päälle ollut kuitenkaan hyvä juttu, sillä hartiani menivät jumiin ja tuli lihaskireyksiä. Aloin käydä fysikaalisessa hoidossa ja hieronnassa.

Eteen tuli ammatinvaihto, kun en enää voinut tehdä ruumiillisesti raskasta keittiötyötä. Sitten ei sopinut valitsemani toimistotyökään. Lopulta aloin voida henkisesti huonosti. Olen kuitenkin sinnikäs ja ottanut elämän positiivisista mahdollisuuksista kiinni.

Koen kuitenkin elämäni hyväksi, vaikka rankani on kulunut ja rankavaivat kipuineen ovat kokoaikaisia. Käyn säännöllisesti fysioterapiassa, missä saan kertoa, miten olen pärjännyt. On hyvä olla seurannassa. Kun sopeutan kaikki tekemiset, voin elää kivuttomammin. Tiedän jo, mikä on hyväksi niskalleni ja selälleni.

Vältän niitä asioita, jotka saavat niskani ja selkäni kipeäksi. Olen kokeillut taas kuntosalia ja huomasin, että täytyykin jumpata pienillä painoilla ja kestää aikansa oppia huomaamaan mikä liike sopii. Olen jumpannut selkäyhdistyksen lihaskuntojumpassa. Siellä saan myös tasapainoharjoitusta liikkeissä. On hyvä, että selkäyhdistyksessä on jumppia, jotka auttavat poistamaan lihaskireyksiä. Jumpat ovat myös kivaa yhdessä oloa.

Olen kouluttautunut vertaistukijaksi ja ollut myös vertaistuen työpajassa oppimassa uutta. Toimin ohjaajana verkkovertaistukiryhmissä. Ohjaamisesta saan hyvän mielen ja tiedän, että voin olla apuna muille vertaistukijana. Olen ollut mukana selkäyhdistyksen selkäilloissa kertomassa selkätarinaani. Selkäliiton materiaalien kautta olen myös saanut keskustelua aikaiseksi pohdinta- ja voimapyörän avulla. Koen, että vertaistuki antaa voimaa ja energiaa muille ja sitä saa myös itse.

Harrastan myös leipomista. Juhlien järjestämistä pienelle porukalle jouluna ja pääsiäisenä. Leivon ja laitan lahjaksi leipomuksia ja ruokaa. Se on mukavaa, kun saa tehdä käsillä ja unohtaa kaikki muut asiat ja keskittyä tekemiseen. Lisäksi käyn ystävän kanssa vesiliikkumassa. Kesällä harrastan ruusuja. Sometan kavereiden kanssa. Opiskelin myös kokemusasiantuntijaksi. Olen Porvoon Klubitalon jäsen ja päivät kuluvat myös siellä hyvin. Nämä kaikki antavat elämään iloa.

Tiedän, mitä on ollut elää selkä- ja niskaoireiden kanssa miltei koko elämän. Ihminen on kokonaisuus ja siitä on tullut minulle voimavara.

Haluatko kirjoittaa lehteen oman selkätarinasi? Tarinat ovat pidettyjä ja lukijoiden toivomia. Ota yhteyttä lehden toimitukseen: hyvaselka@selkaliitto.fi

Tilaa Selkäliiton tuotteita:

Juomapullo

Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Tilavuus: 500 ml

Hinta 9,90 € + postikulut

Tilaa itsellesi tai lahjaksi.

Tilaukset: selkäkauppa.fi

Fleeceliivi

Sinisen fleeceliivin rinnassa on ommeltuna Selkäliiton kangasmerkki. Liivissä on vetoketjulliset etutaskut ja elastinen nauha helmassa. Konepesu 40 asteessa.

Koot: naisten lady fit XS-3XL, unisex/miehet S-5XL.

Hinta 28 € + toimituskulut

Tilaukset: Selkäliiton toimistosta selkaliitto@selkaliitto.fi tai puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14)

Pehmoinen fleeceliivi lämmittää mukavasti säällä kuin säällä ja selkäyhdistyksen tapahtumissa. Ostamalla liivin tuet Selkäliiton työtä.

Liity jäseneksi! Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut:

• Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa

• Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet)

• Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja)

• Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia

• Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä

______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi

Nimi:

Osoite: Puhelin:

Sähköposti:

Syntymäaika: (pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus:

Selkäliitto maksaa postimaksun

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Espoon Selkäyhdistys (27 €)

Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi

Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (24 €)

Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net

Helsingin Selkäyhdistys (27 €)

Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi

Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Järviseudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Sirpa Peltokangas (pj), 040 5895 054, sirpa.peltokangas@japo.fi

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €)

Aulis Veteläinen (pj), 0400 801 697, vetelainenaulis@gmail.com www.kantaselka.fi

Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €)

Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com

Kuhmon Selkäyhdistys ry (22 €)

Eija Tuhkanen (pj), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com

Marja Polvinen (siht.), 040 8320 378 polvinenmarja@gmail.com

Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €)

Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com

Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi

Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (22 €)

Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi

Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (20 €)

Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikkaelisabet@gmail.com, tukipuhelin 040 760 0644

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (22 €)

Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Helena Kalliopohja (pj), 050 3474 477, helena.kalliopohja@gmail.com Yhdistyksen sähköposti: selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (26 €)

Hanna Kuivalainen (pj), 0400 961 677 p-kselka@hotmail.fi www.pkselka.fi

Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry -

Borgånejdens Ryggförening rf (20 €)

Marina Sjöholm (pj), 040 583 3549, marinasjoholm@gmail.com www.selkayhdistysporvoo.fi

Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (20 €)

Sirpa Kaupinsalo (pj), 050 3487 442, kaksonen51@gmail.com

Sinikka Muttilainen (siht.), 050 3456 440, sinikkamuttilainen@gmail.com

Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €)

Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi

Merja Koivu (siht.), 050 577 5837, https://sataselka.webnode.fi/

Savonlinnan Selkäyhdistys ry (24 €)

Mirja Jantunen (pj), 050 3691 959 mirja.jantunen@gmail.com

Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (23 €)

Atte Sarilo (vt. pj ), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com

Brita Stång (siht.), 040 742 9325, stangbrita@gmail.com

Tukihenkilö Katri, tekstiviesti puh. 0400 017 679 tai tukihenkilö Helvi, tekstiviesti 050 321 6046 tai yhteydenottopyyntö nettisivujen kautta. www.salpausselat.fi

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €)

Anneli Jauhiainen (pj), 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (25 €)

Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com

Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi

Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Leena Salmela (siht.), 040 557 6741, leena_salmela@kolumbus.fi 040 557 6741, www.tamselka.fi

Turun Seudun Selkäyhdistys ry (28 €)

Kaarina Frosterus (pj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com

Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com

Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi

Vaasan Selkäyhdistys ry (24 €)

Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi

Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €)

Sari-Anna Pekuri (pj), 040 700 1310, pekurisa@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/

Vantaan Selkäyhdistys (27 €)

Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi

Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Tiistaisin ja torstaisin klo 10-14 p. 050 465 7884

Selkäneuvonnassa voit kysyä sinua askarruttavista selkään ja niskaan liittyvistä asioista, esimerkiksi selän ja niskan omatoimisesta hoitamisesta, oireisiin ja sairauksiin liittyvistä hoidoista tai sopivista liikuntamuodoista.

Espoon, Helsingin ja Vantaan selkäyhdistykset

Liikuntaryhmien kevätkausi alkaa maanantaina 13.1. Kevätkaudella on tarjolla selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa, 21 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Liikuntaryhmiin voi tulla mukaan myös kesken kauden, mikäli tilaa on. Kevätkauden liikunta-aikataulu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät kotisivuilta www.selkayhdistykset.fi. Toimistolle voi ilmoittautua myös puhelimitse 044 360 0201.

Seniorin Selkä Kuntoon -liikuntaryhmien kevätkausi alkaa maanantaina 13.1. Seniori-liikuntaryhmiin voivat osallistua maksutta 65+ ikäiset helsinkiläiset. Aikataulusta löytyy fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa ja etäjumppaa. Selkäillat Kampin palvelukeskuksessa ti 4.2., 4.3., 1.4. klo 17.30–19.30. Selkäillat ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Selkäillat Leppävaarassa Sellon kirjastossa ke 12.2., 12.3. ja 16.4. klo 17.30–19.30. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Selkäilta Tikkurilan asukastilassa to 30.1. klo 17–19. Luento Mitä kaikkea kevyt liikkuminen voi olla, ja mitä positiivisia vaikutuksia on kevyellä liikkumisella? Selkäliiton liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen kertoo kevyen liikkumisen hyödyistä ja Selkäliiton hankekoordinaattori Riina Kaartamo esittelee Yhdessä menoksi -hanketta. Selkäilta on maksuton ja kaikille avoin.

Selkäilta Myyrmäen asukastilassa ma 17.2. klo 17.30–19.30. Luennoimassa fysioterapeutti

Hannele Barck aiheesta "Kivun vaikutukset kehoon ja liikkumiseen". Luennolla käydään läpi, kuinka kipu muodostuu aivojen/keskushermoston tasolla, miten kipu näyttäytyy kehossa, ryhdissä ja liikkumisessa, sekä tehdään muutamia kivun hallinnan käytännönharjoituksia. Selkäilta on maksuton ja kaikille avoin.

Kevätkokous ti 29.4. klo 18 Helsingissä (paikka tarkentuu myöhemmin).

Ryhmämatka Viroon Viimsi -kylpylään 6.–9.4. Matkan hinta 218 €/hlö kahden hengen huoneessa. Lisätietoa matkasta ja ilmoittautumisesta löytyy kotisivuiltamme.

Lisätietoa toiminnasta löydät kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.

Keski-Suomen Selkäyhdistys

Liikuntaryhmät keväällä 2025

Selkäyhdistyksen liikunta on suunniteltu selkäja niskaongelmaisille kuntouttavaksi tai ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi. Pienryhmiä ohjaavat ammattitaitoiset liikunnan asiantuntijat ja fysioterapeutit. Ilmoittautumisohjeet löytyvät kunkin ryhmän kohdalta.

Vesijumppa Palvelutalo Telkänpesä, Telkäntie 2, JKL. Torstaisin alkaen 9.1. klo 17.30–18.30. Ohjaajana fysioterapeutti Petra Pirttimäki. Sitovat ilmoittautumiset Petra Pirttimäelle petra.pirttimakii@gmail.com tai puh. 040 512 3648. Osallistumismaksu (15 x) on yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistuminen

maksetaan 31.1.2025 mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Vesijumppa kevät 2025. Pilates ViitaJyvä, sali 1, Viitaniementie 11–13, 40720 JKL. Maanantaisin alkaen 13.1. klo 18.00–19.00. Ohjaajana Pia-Maria Hemmola, LitM, Pilates-ohjaaja. Sitovat ilmoittautumiset hemmola@ student.uef.fi tai puh. 050 3680 337. Osallistumismaksu (15 x) on yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistumismaksu maksetaan 31.1.2025 mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Pilates kevät 2025. Laitepilates-ryhmä Pilates-Studio, Yliopistonkatu, 42, 40100 JKL. Sovimme ilmoittautujien kanssa yhdessä treeniajoitukset. Ohjaajana PiaMaria Hemmola, LitM, Pilates-ohjaaja. Jos sinulla on kiinnostusta osallistua 5–6 hengen ryhmään ja treenata Pilates-laitteilla, ota yhteyttä sinikka. kilpikoski@kolumbus.fi tai puh. 0400 242 481. Osallistumismaksukin on 120 €/5 kertaa. Osallistumismaksu maksetaan Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viite: LaitePilates kevät 2025.

Selän ja niskan hyvinvointi -ryhmä ViitaJyvä, sali 1, Viitaniementie 11–13, 40720 JKL. Keskiviikkoisin alkaen 8.1. klo 17.00–18.00. Ohjaajana Kirsi Salmela, personal trainer, fysioterapeutti. Ilmoittautumiset kirsisalmela@hotmail.com tai puh. 044 0379033. Osallistumismaksu (15 x) on yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja eijäseneltä 160 €. Osallistumismaksu maksetaan 31.1.2025 mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: SelkäNiska-ryhmä kevät 2025. HUOM. Vapaita paikkoja ryhmissä voi kysyä ohjaajalta myöhemminkin. Selän itsehoitokurssi (10 osallistujalle) la 15.2. klo 10.00–16.00. Kouluttaja: Sinikka Kilpikoski, TtT, fysioterapeutti. Paikka: Vaajakosken Kuntohoito Oy:n tilat, Savonmäentie 15, 40800 VAAJAKOSKI. Hinta 60 € (sis. 25,5 % alv), sisältää tutkimuksen, testit ja itsehoito-ohjeet. Ilmoittautumiset 9.2.2025 mennessä sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi, tekstiviesti puh. 0400 242 481. Sääntömääräinen kevätkokous ja asiantuntijaluento ke 20.3. klo 17.30–18.30. Paikka: Punainen Pirtti, Ilmarisenkatu 20, 40100 JKL. Kokouksen jälkeen klo 18.30 asiantuntijaluento. Aihe vielä avoin. Kahvi-/teetarjoilu. Selkämessut-tapahtuma ma 5.5. klo 16.00–20.00, Jyväskylän kaupungin kirjaston Minnansalissa.

Unelmien liikuntapäivä la 10.5. klo 10.00–12.00. Tapaaminen Riihipuistossa, Viherlandian takana rantaraitilla. Liikunnallinen voimistelutapahtuma ulkolaitteilla.

Kuhmon Selkäyhdistys

Kevään jumpat alkavat viikolla 2. Tiistaisin kuntosali Syke klo 13.00 ja torstaisin Tarinatuvan jumppa klo 18.00.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys

Mikkelin Päiväkeskuksessa, Kiiskinmäenkatu 2

Latinalaistanssi ma 13.1.–5.5. klo 16.45–17.45, ohjaajana Tiina Ripatti ja Ismo Jäntti, kausi 50 €, kertamaksu jäsen: 5 €, ei-jäsen: 7 €. Yhdyshenkilö Kaisa, puh. 040 676 5760. Ma 21.4. (toinen pääsiäispäivä) ei tanssia.

Selkä-salijumppa ti 7.1.–6.5. klo 18.00–19.00, ohjaajina Henriikka Honkanen ja Anu Peltonen kausi 35 €, kertamaksu jäsen: 4 €, ei-jäsen: 6 €. Yhdyshenkilö Ulla, puh. 044 324 0064. Jooga, ryhmä I ma 13.1.–5.5. klo 18.00–19.30, ohjaajana Pirjo Herrala, kausi 55 €, kertamaksu jäsen: 5 €, ei-jäsen: 7 €. Yhdyshenkilö Kaisa, puh. 040 676 5760. Ma 21.4. (toinen pääsiäispäivä) ei joogaa.

Jooga, ryhmä II ke 8.1.–7.5. klo 18.00–19.30, ohjaajana Pirjo Herrala, kausi 55 € kertamaksu jäsen: 5 €, ei-jäsen: 7 €. Yhdyshenkilö Riitta, puh. 0400 650 638.

Kevennetty jumppa ke 8.1.–7.5. klo 16.45–17.45, kausi 35 €, kertamaksu jäsen: 4 €, ei-jäsen: 6 €. Ohjaajina Mirjami Kutvonen ja Leena Kämppi, yhdyshenkilö Leena, puh. 050 339 3181.

HUOM! Vesijumppien jatkumisesta Kyyhkylässä vuoden alussa ei ollut vielä tullut tietoa Hyvä Selkä -lehden aineistopäivään mennessä. Tiedotamme asiasta heti, kun saamme tietoa Kyyhkylästä. Jos vesijumpat jatkuvat Kyyhkylässä, ryhmien alkamisajat ovat samat kuin syyskaudella 2024: Kyyhkylän kuntoutuskeskus, Kyyhkyläntie 6

Allasjumppa pe 10.1.–9.5.

- ryhmä 1 klo 15.00–15.45, pesutiloihin pääsee klo 14.45

- ryhmä 2 klo 15.45–16.30, pesutiloihin pääsee klo 15.30

Pe 18.4. (pitkäperjantai) ei allasjumppaa. Kausi 95 €, kertamaksu jäsen: 8 €, ei-jäsen: 10 €. Yhdyshenkilö Leena Kämppi, puh. 050 339 3181, Heimo puh. 050 322 7601. Allasjumppien aikana on mahdollisuus käydä kuntosalilla (ei ohjausta) omakustanteisesti.

Raviradantien kuntosali, Raviradantie 8–10, Kalevankangas

Omatoiminen kuntosali ma 13.1.–5.5. klo 11.00–12.00. Kausi 25 €, kertamaksu jäsen: 2 €, ei jäsen: 3 €. Yhdyshenkilö Heikki, puh. 0400 413 022. Ohjausta järjestetään tarvittaessa. Ma 21.4. (toinen pääsiäispäivä) ei kuntosalia.

Vertaistukiryhmä Estery- talolla, Otto Mannisenkatu 4, Mikkeli. Vertaistukiryhmä kokoontuu klo 17–18.30 Estery-talolla, sininen huone. Kokoontumiskerrat kevätkaudella 2025: ma 13.1., 10.2., 10.3., 7.4. ja 5.5. Ryhmän ohjaajana Rita Matilainen. Ryhmä on maksuton ja kaikille avoin. Yhdyshenkilö Leena, puh. 050 339 318.

Oulun Seudun Selkäyhdistys

Vertaistapaaminen Runebergin päivänä ke 5.2. klo 17.00 Kumppanuuskeskuksessa, kokoustila Resiina, Kansankatu 53, Oulu. Teemana Liikunta ja ravinto. Nautimme Runebergin tortuista ja runoista. Katsotaan video Selkäkipu ja sen hoidosta. Tarjoilun vuoksi ennakkoilmoittautuminen numeroon 044 500 5014. Yhdistys esittäytymässä ti 11.2. klo 9–11 OYS:n Avohoitotalon OLKA-pisteellä. Järjestömarkkinat pe-la 13.–14.2. klo 10–14.30 Oulun kaupungintalolla. Oulun kaupungin yhteisötoiminta järjestää markkinat ensimmäis-

Hyvä Selkä 1/2025

tä kertaa. Perjantaina ovet ovat auki kaikille oululaisille, päälavalla korostuu järjestötoiminnan tarinat ja vapaaehtoistyönmerkitys innostavassa ja kannustavassa hengessä. Ständeillä viestintä kohdistuu erityisesti uusille, tutustumaan tuleville ihmisille. Päivä päättyy työryhmän valitsemien pitkäaikaisten toimijoiden palkitsemiseen. Yhdistyksemme on mukana.

Ainot ja Reinot liikkeelle -liikuntatapahtuma ke 17.4. klo 10–14. Ouluhallissa. Olemme mukana tapahtumassa.

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys

Vertaistuki-ilta I, aiheena arjessa selviytyminen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Tarmo -kokoustilassa, Torikatu 9 A 7, 3. krs, Joensuu, ti 11.2. klo 17–19. Illan sisällöstä vastaa yhdistyksen vertaistukihenkilö Erja Hirvonen. Jos haluat osallistua Teams-yhteydellä, ilmoittaudu ennakkoon 5.2. mennessä email: p-kselka@hotmail. fi. Myös ei-jäsenet ovat tervetulleita mukaan. Kevään teatteriretki suunnitteilla huhtikuussa. Tarkempi ajankohta on selvittelyssä. Asiasta tiedotetaan lehti-ilmoituksella, sähköpostitse, kotisivujen ja Facebookin kautta. Seuraa ilmoitteluamme. Avoin myös ei-jäsenille. Sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n Tarmo-kokoustilassa, Torikatu 9 A 7, 3. krs, Joensuu 8.4. klo 18.30 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja mm. päätetään yhdistyksen toiminta- ja budjettisuunnitelmasta loppuvuodeksi. Kokouksesta tiedotetaan Karjalaisen järjestöpalstalla, sähköpostitse, yhdistyksen kotisivuilla ja Facebookissa. Tervetuloa suurella joukolla!

Vertaistuki-ilta II, aiheena ilon mielekkyys, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Tarmo-kokoustilassa, Torikatu 9 A 7, 3. krs, Joensuu, ti 6.5. klo 17–19. Illan sisällöstä vastaa yhdistyksen vertaistukihenkilö Erja Hirvonen. Jos haluat osallistua Teams-yhteydellä, ilmoittaudu ennakkoon 30.4. mennessä email: p-kselka@hotmail. fi. Myös ei-jäsenet ovat tervetulleita mukaan.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys – Borgånejdens Ryggförening

Liikuntaryhmien toiminta jatkuu kevätkaudella aiemman aikataulun mukaisesti. Kysy, vieläkö mahtuu mukaan ja ilmoittaudu: taina.pesonen@ gmail.com tai puh. 040 514 4084 tai kotisivuilla olevalla ilmoittautumislomakkeella. Omenamäen kuntosalin tilannetta voit kysyy Päiviltä puh. 044 270 698.

Helmikuun selkäillan aiheeksi on suunniteltu Uudet ravitsemussuositukset ja miten voi lisätä kasvisten käyttöä. Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin.

Yhdistyksen kevätkokous to 24.4. klo 18.00 Omenamäen palvelutalo, kokoushuone, Tulliportinkatu 4, Porvoo. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat, mm. toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2024. Tarjoilua. Ajankohtaiset tapahtumatiedot löydät kotisivuilta selkayhdistysporvoo.fi ja paikallisehtien yhdistyspalstoilta!

Savonlinnan Selkäyhdistys

Vuoden 2025 alkupuolen ja hieman syksynkin toimintaa.

Vesijumppa klo 11.50–12.30 tiistaisin PikkuSaimaa, alkaa jälleen 7.1.

Lentopallo klo 11.30–13.30 torstaisin Toppalassa 9.1. alkaen.

XAMKin jalkaterapiaopiskelijoiden vetämät jumpat 27.1., 17.2., 17.3. ja 12.5. klo 16.15–17, paikkana XAMKin kampus (liikuntasali).

Kevääseen on suunnitteilla muutakin ryhmätoimintaa, mikäli hakemamme avustus saa myönteisen päätöksen.

Yhdistysinfo Eloisan kansalaistorilla ke 12.2. klo 10–14.

Jäsenilta ke 12.3. klo 17–19, Järjestötalo Kolomonen.

Kevätkokous ke 26.3. klo 17, Järjestötalo Kolomonen.

Toukokuussa ulkoilutapahtuma.

Kesäkuussa suunnitteilla kesäteatteriin osallistuminen

Rantakala la 16.8. klo 14–17, Hirvasranta. Yhdistys juhlii 30-vuotista taivaltaan pe 26.9. Juhlasta infoa myöhemmin.

Toiminnasta antavat lisäinfoa puheenjohtaja Mirja Jantunen, puh. 050 369 1959 ja sihteeri Arja Väisänen, puh. 044 245 4704.

Selkäyhdistys SalpausSelät

Tänä vuonna, yhdistyksemme täyttäessä 30 vuotta, haluamme, että kaikki jäsenemme ja tuttumme muistavat myös pitää huolta kunnostaan, sillä onhan juhlinta paljon helpompaa, kun kunto ei aseta esteitä!

Varsinaiseen juhlimiseen palaamme syksyllä, mutta sitä ennen olemme järjestämässä erilaisia toimintoja ja tapahtumia, joista tiedotamme hyvissä ajoin kotisivuillamme www.salpausselat.fi, tämän lehden seuraavissa numeroissa ja sähköisesti sekä tapahtumien lähetessä myös lehdissä. Kunnon säilyttämiseksi ja parantamiseksi olemme aloittaneet jo kevään ohjelmat jumpissa. Harjulassa: tiistaisin Selkäryhmä klo 11–12, keskiviikkoisin miesten ryhmä Taipumattomat klo 19–20, perjantaisin Vesijumppa klo 16.45–17.30.

Kaupunginsairaala Masto-liikuntasali: tiistaisin Omatoiminen kuntosalivuoro klo 16–17.

Tiedustele vapaita paikkoja ja ilmoittaudu RiittaLiisa, puh. 040 592 5608.

Suur-Salon Selkäyhdistys

Kevätkokous 26.2. klo 16.30 Salon Sytyssä os Helsingintie 6, Salo. Samana päivänä ja paikassa kuukausitapaaminen klo 17.00. Tapaamisessa luento.

Maaliskuun tapaaminen 26.3. klo 17.00 samassa paikassa, bingoillaan.

Tampereen Seudun Selkäyhdistys

Kevään 2025 yleisöluennot Tampereen Seu-

dun Työväenopisto, Sampolan auditorio Sammonkatu 2.

Minkälaista liikuntaa ja liikkumista selän terveydeksi ti 18.2. klo 18.00. Luennoitsija Annika Taulaniemi, FT, fysioterapian opettaja, jooga- ja pilatesohjaaja.

Turvallista lääkehoitoa apteekin ja asiakkaan yhteistyöllä ti 18.3. klo 18.00. Luennoitsija Anna-Kaisa Taimi, proviisori, terveystieteiden maisteri.

Uusi vammaispalvelulainsäädäntö ti 15.4. klo 18.00. Luennoitsija Tanja Salisma, juristi, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Luennot livestriimataan.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous 1.2. Käsitellään sääntömuutos/nimenmuutos.

Kevätkauden liikuntaryhmät ovat käynnistyneet. Voit ilmoittautua mukaan Tampereen Seudun Selkäyhdistyksen www.tamselka.fi-kotisivuilla olevan ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Laskutus tulee sähköpostiin ilmoittautumisen yhteydessä.

Tampereen ryhmät

Sovellettua jooga-, pilates- ja faskiaharjoittelua, Tesoman hyvinvointikeskuksen monitoimisali, Tesomankatu 4, maanantaisin 13.1.–19.5. klo 18.30–19.30, yht. 16 kertaa. Ohjaaja ft Johanna Yli-Pohja. Kausihinta jäsenille 75 €, eijäsenille 85 €.

Selkäryhmä, Sammon koulun Yläsali, Teiskontie 16, torstaisin 9.1.–22.5. klo 18.00–19.00, yht. 19 kertaa. Ohjaaja ft Sanna-Mari Saarimäki. Kausihinta jäsenille 80 €, ei-jäsenille 90 €. Tasapaino ja kehonhuolto, Ratinan Stadion Sali 2, Ratinan rantatie 1, keskiviikkoisin 8.1.–21.5., klo 17.00–18.00, yht. 19 kertaa. Ohjaaja ft Teija Lempinen. Kausihinta jäsenille 80 €, eijäsenille 90 €.

Selkäystävällinen Joogapilates, Tapiola, Karhunkatu 71, torstaisin 9.1.–22.5., klo 16.30–17.30, yht. 19 kertaa. Ohjaaja ft Annika Taulaniemi. Kausihinta jäsenille 80 €, ei- jäsenille 90 €. Selkäystävällinen +60 Joogapilates, Tapiola, Karhunkatu 71, maanantaisin 13.1.–19.5., klo 15.00–16.00, yht. 18 kertaa. Ohjaaja ft Annika Taulaniemi. Kausihinta jäsenille 80 €, ei- jäsenille 90 €.

Äijäjumppa, Tapiola, Karhunkatu 71, maanantaisin 13.1.–19.5., klo 16.15–17.15, yht. 18 kertaa. Ohjaaja ft Henna Suvanen. Kausihinta jäsenille 80 €, ei- jäsenille 90 €. Kuntosali Kaukajärvi, Vapaa-aikatalo, Käätykatu 8, tiistaisin 7.1.–20.5. klo 16.30–17.30, yht. 20 kertaa. Vertaisryhmän ohjaaja Arvo Autio. Kausihinta jäsenille 35 €, ei-jäsenille 45 €.

Kuntosaliryhmät, Ratinan Stadion, Ratinan rantatie 1, ohjaaja liik.ohj. Leena Järvisalo.

Ryhmä I, maanantaisin 13.1.–19.5. klo 9.00–10.00, yht. 18 kertaa.

Ryhmä II keskiviikkoisin 8.1.–21.5. klo 18.00–19.00, yht.19 kertaa.

Ryhmä III perjantaisin 10.1.–23.5. klo 13.30–14.30, yht. 18 kertaa.

Kunkin ryhmän kausihinta jäsenille 80 €, ei-jäsenille 90 €.

Vesivoimisteluryhmät, Kalevan Uintikeskus, Joukahaisenkatu 7, ohjaaja liik.ohj. Leena Järvisalo.

Ryhmä I maanantaisin 13.1.–19.5. klo 18.00–18.45, yht. 18 kertaa.

Ryhmä II maanantaisin 13.1.–19.5. klo 18.45–19.30, yht. 18 kertaa.

Ryhmä III torstaisin 9.1.–22.5. klo 16.00–16.45, yht.19 kertaa.

Kunkin ryhmän kausihinta jäsenille 80 €, ei-jäsenille 90 €. Huom! Kalevan Uintikeskukseen maksettava sisäänpääsymaksu.

Em. vesivoimisteluryhmien ”Tuplaryhmät”, ohjaaja liik.ohj. Leena Järvisalo.

Maanantain Ryhmät I ja II, yht. 2 x 18 kertaa.

Maanantain Ryhmä I ja torstain Ryhmä III, yht. 2 x 18 kertaa.

Maanantain Ryhmä II ja torstain Ryhmä III, yht. 2 x 18 kertaa.

Kunkin Tuplaryhmän kausihinta jäsenille 120 €, ei-jäsenille 130 €.

Lämminvesivoimistelu, Viola-koti, Juhlatalonkatu 4. ohjaaja liik.ohj. Leena Järvisalo.

Ryhmä I maanantaisin 13.1.–19.5. klo 14.00–14.45, 18 kertaa. Kausihinta jäsenille 265 €, ei-jäsenille 275 €.

Ryhmä II tiistaisin 7.1.–20.5. klo 18.00–18.45, yht. 20 kertaa. Kausihinta jäsenille 275 €, ei-jäsenille 285 €.

Kangasala

Lämminvesivoimistelu , Uimahalli Kuohu, Kirkkojärventie 4, keskiviikkoisin 8.1.–21.5. klo 18.00–18.45, yht.19 kertaa. Ohjaaja ft Henna Suvanen. Kausihinta jäsenille 100 €, ei-jäsenille 110 €. Kuohuun maksettava sisäänpääsy. Lempäälä

Tasapaino ja kehonhallintaryhmä, Lempoisten koulu, Koulutie 8, perjantaisin 10.1.–25.4. klo 16.00–17.00, 15 kertaa. Ohjaaja ft Mari Kenttälä. Kausihinta jäsenille 75 €, ei-jäsenille 85 €.

Nokia

Lämminvesivoimistelu, Nokian Uimahalli, Välikatu 24, tiistaisin 7.1.–20.5. klo 17.00–17.45, 20 kertaa. Ohjaaja erit.liik.ohj. Pia Heinonen. Kausi-

hinta jäsenille 100 €, ei-jäsenille 110 €. Nokian uimahalliin maksettava sisäänpääsy. Selkäryhmä, Nokian Uimahallin Liikuntasali, Välikatu 24, keskiviikkoisin 8.1.–21.5. klo 17.15–18.15, 19 kertaa. Ohjaaja erit.liik.ohj. Pia Heinonen. Kausihinta jäsenille 80 €, ei-jäsenille 90 €.

Pirkkala

Selkäystävällinen Joogapilates, Kurikanpirtin Päiväkoti, Pirttimäki 4, tiistaisin 14.1.–29.4. klo 19.00–20.00, yht.15 kertaa. Ohjaaja liikohj. (AMK) Saija Kinnunen. Kausihinta jäsenille 75 €, ei-jäsenille 85 €.

Toijala (UUSI RYHMÄ)

Selkäystävällinen Barre-ryhmä, Nahkialan koulun Sali, Mäntysalontie 6, tiistaisin 22.1.–22.4. klo 18.30–19.30, yht.13 kertaa. Ohjaaja ft Sari Lindvall. Kausihinta jäsenille 70 €, ei-jäsenille 80 €.

Ylöjärvi

Selkäystävällinen Joogapilates, Kauraslammen koulu, Veittijärvi, Keskivainiontie 5, maanantaisin 13.1.–12.5. klo 18.00–19.00, yht.17 kertaa. Ohjaaja ft Marjo Rinne. Kausihinta jäsenille 80 €, ei-jäsenille 90 €.

Selkäystävällinen Joogapilates, Vuorentaustan yläkoulun liikuntasali, Tornitie 1, maanantaisin 13.1.–12.5. klo 19.30–20.30, yht.17 kertaa. Ohjaaja ft Marjo Rinne. Kausihinta jäsenille 80 €, ei-jäsenille 90 €.

Turun Seudun

Selkäyhdistys

Liikuntaryhmät ovat alkaneet Ruusukorttelissa. Maanantaisin klo 16.45, 17.30 (neuvontapainotteinen) ja 18.30, tiistaisin klo 15. Tervetuloa jumpalle!

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous TULE-tietokeskuksessa ti 29.4. klo 17. Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu.

Selkä- ja niskaoireet elämässä –

avoimet etävertaistapaamiset jatkuvat keväällä

Selkä- ja niskaoireisille aikuisille suunnattuja Teams-tapaamisia järjestetään seuraavasti:

tiistaina klo 14–16: 4.2., 11.3. ja 8.4.2025 tiistaina klo 18–20: 18.2., 18.3. ja 22.4.2025.

Kevään teemat perustuvat syksyn tapaamisiin osallistuneiden toiveisiin. Aiheena on muun muassa läheisten suhtautuminen selkä- ja niskaoireisiin, oireisiin liittyvät tunteet, omaehtoinen kuntoutuminen sekä voimavarat. Keskustelua käydään osallis-

2025

tujien omakohtaisten kokemusten pohjalta.

Etävertaistapaamisten keskustelua ohjaavat eri selkäyhdistysten vertaistukijat, joilla on omakohtaista kokemusta selkä- ja niskaoireista ja niihin sopeutumisesta. Tapaamiset järjestetään yhdessä KantaHämeen, Mikkelin, Oulun Seudun, Pohjois-Karjalan, Porvoon Seudun, Pääkaupunkiseudun ja Vaasan selkäyhdistysten kanssa.

Lue lisää ja ilmoittaudu tapaamisiin: selkakanava.fi/hanke/ verkkovertaistukiryhmat

Keskiviikkokerhon kokoontumiset: 19.2. klo 12 (huom! aika). Tutustuminen Turun Taiteilijaseuran 101. vuotisnäyttelyyn Turun Taidehallissa (Vanha Suurtori 5). 13.3. tapaamispaikka vielä avoinna. Seuraa yhdistyksen verkkosivujen ja Facebook-sivun ilmoituksia sekä Turun Sanomien menopalstaa. 16.4. klo 11 Tutustuminen Kaarinan kaupungin keskustaan, oppaana Paula Hakala. Tapaaminen Kaarina-talon edessä (Lautakunnankatu 1).

Kipeän selän itsehoito -koulutustilaisuus to 20.3. klo 15–17 TULE-tietokeskuksessa, Humalistonkatu 10, Turku. Ilmoittaudu mukaan toimisto@tule.fi tai puh. 044 744 7085.

Vaasan Selkäyhdistys

Yhdistyksen kevätkokous ke 12.3. klo 18.00 Pohy, Korsholmanpuistikko 44, 2. krs, kokoushuone Vartti. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Kaikille avoin ja maksuton luento pe 14.3. klo 18.00 Kansalaisopisto Alman auditoriossa, Raastuvankatu 31, 2. krs. Sinikka Kilpikoski, terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti, ftkouluttaja ja Keski-Suomen Selkäyhdistyksen puheenjohtaja, luennoi aiheesta ” Voiko iskiaspotilas välttää leikkauksen?”.

Yhdistyksen 35-vuotisjuhla jäsenille pe 9.5. klo 17.00 Mama’s Kitchenissä (Kaupungin teatterin ravintola). Mukana liiton toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio, musiikista vastaa Duo Luoma. Ohjelman lisäksi tarjolla kahvia sekä suolaista ja makeaa. Ilmoittaudu tarjoilun takia 17.4. mennessä yhdistyksen sähköpostiin sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi.

Unohtuiko tauko?

Tilaa

maksuton taukojumppamuistutus!

Tilaa Selkäliiton maksuton taukojumppamuistutus sähköpostiisi. Viestissä on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen.

Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin.

Tilaa taukojumppamuistutus osoitteessa Selkakanava.fi!

Tuntuuko selkä kipeältä tai jäykältä aamuisin?

Fysioterapeutti neuvoo, millainen patja on paras selälle

– SÄNKYÄ EI KOSKAAN PITÄISI ajatella vain paikkana, jossa olemme säilytyksessä yön yli. Fakta on, että vietämme noin kolmasosan elämästämme vuoteessa. Palaudumme pääsiassa unen kautta ja laadukas, yksilöllisesti valittu makuualusta maadoittaa palauttavan unemme. Huono alusta johtaa siihen, että esimerkiksi liikuskelemme vuoteessa liikaa, jolloin uni häiriintyy eikä palautuminen pääse tapahtumaan täydessä mitassaan, sanoo fysioterapeutti ja koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija Henri Nieminen

Fysioterapeutti Nieminen kehottaa tarkistamaan, että hyvän patjan keskeiset ominaisuudet toteutuvat omassa patjassasi:

1) Patja vähentää kehoon kohdistuvaa painetta, jotta pintaverenkierto virtaa kehossa mahdollisimman esteettömänä.

– Vähemmän unta häiritsevää liikehdintää yön aikana ja siitä johtuvaa heräilyä. Mikäli patjan aiheuttama pintapaine nousee liian korkeaksi, muutamme epämukavan tunteen vuoksi asentoa, etteivät kudokset joutuisi hapettomaan tilaan. Paine aiheuttaa usein kipua ja jopa puutumista.

– Verenvirtaus pysyy mahdollisimman esteettömänä raajoissa ja lähellä ihoa, jolloin veren kuljettama ylimääräinen lämpö pääsee haihtumaan ja aivot jäähtyvät tehokkaammin. Aivojen lämpötilan lasku tukee nukahtamista ja unen laatua.

– Painetta jakavilla ja vähentävillä alustoilla nukkuessa etenkin jalat saattavat tuntua lämpimiltä ensimmäisinä öinä, jos on nukkunut aiemmin liian kovalla alustalla. Tämä johtuu parantuneesta pintaverenkierrosta, ei alustan hiostavuudesta.

2) Patja muotoutuu mahdollisimman hyvin vartalon muotojen mukaan.

– Patjan on joustettava lantion ja hartioiden kohdalta.

– Patjan täytyy olla riittävän paksu, jotta vartalolla on tilaa upota riittävästi.

– Muotoutumaton materiaali altistaa kehon virheasennoille, koska unen aikana lihakset eivät kontrolloi kehon asentoa. Kova patja ei ole hyvä selälle.

– Muotoutuessaan vartalon mukaan TEMPUR-patja ja -tyyny antavat tavan-

omaisia alustoja laajemman kosketuspinta-alan ja sallivat näin esteettömämmän pintaverenkierron, kun yksittäisiä painepisteitä ei synny.

– Mikäli toimintakykyrajoitteen vuoksi tarvitsee napakampaa alustaa, jotta vuoteessa liikkuminen olisi helpompaa, kannattaa silti varmistaa patjan paineenjakokyky. Nukkujalle liian kova patja häiritsee unta ja heikentää toimintakykyä.

3) Ja samaan aikaan tukee vartaloa fysiologisesti oikeaan asentoon.

– Patjamateriaalin tulisi muotoutua vartalon muotojen mukaan, mutta oltava samaan aikaan riittävän tiheää tukeakseen. Esimerkiksi kylkimakuulla olkapään ja lantion upotessa vyötärö taas tarvitsee tukea, jotta fysiologisesti hyvä selän asento on mahdollista saavuttaa.

– Jos tarvitsee sairauden vuoksi (esimerkiksi fibromyalgia) ”pehmeän” patjan, kannattaa valinnassa myös kiinnittää huomiota tukiominaisuuksiin, jotta hyvä nukkumisergonomia tukee tuki- ja liikuntaelimistöä ja unta. Patjan kannattaakin olla pehmeän sijaan pintapehmeä, joka on eri asia kuin liikaa upottava patja.

4) Patja ja sijauspatja ovat materiaaliltaan hengittävät.

– Unta haittaava kosteus ja lämpö pääsevät näin haihtumaan. Kosteus voi myös heikentää materiaalien tukiominaisuuksia.

– Patjan päällisen on tuettava paineenvähennys- ja hengittävyysominaisuuksia sekä oltava käyttöön tarkoituksenmukainen eli esimerkiksi kosteutta läpäisemätön.

– Kun pidät huolen, että yllä mainitut kriteerit täyttyvät uutta patjaa hankkiessa olet matkalla parempiin yöuniin ja palautumiseen, Nieminen sanoo.

Luota asiantuntijaan nukkumisen apuvälineiden valinnassa

Tempurin Koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija (KNA) pystyy keskustelun ja nukkumisasennon kartoituksen pohjalta päättelemään mahdollisten oireiden lähteitä ja opastamaan sinua yksilöllisiin ratkaisuihin.

Tottumisaika uuteen patjaan on yksilöllinen

Tyynyn tai patjan vaihdon yhteydessä kannattaa varautua tottumisaikaan, koska koko selkäranka voi linjautua uuteen asentoon päivitetyn makuualustan myötä.

LabTex Care Nordic -tukivyö -10%

LabTex Care Nordic on ortopedinen selän ja vyötärön tukivyö. Se tukee lanne- ja ristiluun aluetta, korjaa ryhtiä sekä lievittää alaselän kipua. Saatavana koossa S-XXL.

Nyt hintaan

(alin hinta 30 pv ja ovh 55,90 €)

4995€

HYVINVOINTIIN! McKenzie-minirulla remmillä

Puolipehmeä rulla, joka muihin lannerulliin verrattuna antaa pienemmän tuen ja ryhdin korjauksen. Sopii henkilöille, joilla lannenotko on vähäinen. Helppo pitää mukana matkoilla. Pituus 310 mm, läpimitta 100 mm.

Nyt hintaan

(alin hinta 30 pv ja ovh 36,50 €)

Tarjoukset ovat voimassa 28.2.2025 asti. Selkäkauppa.fi

3285€

Töihin tai matkoille: Ergonominen SitCell ilmakennotyyny

Nyt hintaan

(alin hinta 30 pv ja ovh. 120 €)

108€

SitCell tuo liikettä istumiseen. Voit itse säätää ilman määrää sinulle sopivaksi. Tyynyn pintamateriaali on helppohoitoista ja kestävää strechmateriaalia ja alapuoli on liukuestepinnoitettua. Päällisen voi irrottaa ja pestä. Mitat: 44 x 35 cm.

lisätään toimituskulut.

Hintoihin

Hyvä Selkä 1/2025

Pienellä vaivalla suuria muutoksia

Sisältö 1/2025

Ennätysmäärä

käyntejä Selkäkanavalla

Äänestä lehden kiinnostavin juttu

Anna palautetta

Selkäkipu on kirous ja siunaus

Hypermobiili EDS

Virpi Hämeen-Anttila, 66

Kiipeilyä ja uintia

Tulen kipeäksi, jos en voi liikkua”

Mukava kirjailijan ura

Avainlukuja 2024

Uusia jaksoja Vahva selkä -podcastissa

Lisää liikettä päivään!

Muistathan maksaa jäsenmaksusi

Kipu on potilaalle aina totta – kivun psykologiaa

Kaatuminen koskettaa meitä kaikkia

Pidä luusto ehjänä

Ennakoi liukkaat kelit

Tasapaino-

Liikkeitä selän huoltoon arjessa

Liity nyt jäseneksi

Nauti lumisista talvimaisemista hiihtäen

Hiihto on tekniikka- ja välinelaji

Talvijumppa

välilevytyrille on löydetty uusia perinnöllisiä riskitekijöitä

selkäkipuun

pitkän ajan tulokset nuorilla aikuisilla olivat hyviä

Yhdessä menoksi -hankkeen toinen toimintavuosi alkamassa

Helppokäyttöinen Omron kivuttomampaan elämään

LUKUNURKKA

Paskat geenit?

Miksi voimaharjoittelu kannattaa?

Nina Tallberg: Hyvää elämää vaivoista huolimatta

Tilaa Selkäliiton tuotteita:

Juomapullo

Fleeceliivi

Haluan liittyä

Kuhmon Selkäyhdistys

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys

Oulun Seudun Selkäyhdistys

Savonlinnan Selkäyhdistys

Suur-Salon Selkäyhdistys

Tampereen Seudun Selkäyhdistys

Selkäyhdistys

Selkä- ja niskaoireet elämässä –

2025

Vaasan Selkäyhdistys

Tilaa

Tuntuuko selkä kipeältä tai jäykältä aamuisin?

Fysioterapeutti neuvoo, millainen patja on paras selälle

HYVINVOINTIIN! McKenzie-minirulla remmillä

Articles inside

Kipu on potilaalle aina totta – kivun psykologiaa

Selkäkipu on kirous ja siunaus

Pääkirjoitus