Hyvä Selkä 4/2023 by Selkäliitto

Vuoden 2024 vertaislomat ovat haettavissa

Selän terveyttä edistävä lehti

4/2023

Mistä hyvä aivoterveys koostuu? Millaista liikuntaa suositellaan ikäihmisille?

Vuorokausirytmit ja niiden häiriöt Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hanke etenee

Niko Kivelä:

Lavalla en tunne kipua Liikkuva selkä kantaa kauas!

UUTUUS! TEMPUR Pro SmartCool -sijauspatja

Paras selälle ja unelle

20 % parempi paineen vähennys ja viileämmät unet!* Nauti mukavuudesta ja tuesta, joka kestää. Sijauspatjalla 15 vuoden Pro Rata -takuu.

Selkäliitto ja Uniliitto

puria!

suosittelevat aitoa Tem

Suomalainen vuoderunko!

TEMPUR Flexible -parisänky 160x200 cm alk. 2699 € (norm. 3418 €) sis. vuoderungon perusmustalla verhoilulla ja TEMPUR Pro Plus SmartCool 8 cm -sijauspatjan. Muut koot -15 %

yny 195 € TEMPUR Comfort-ty

TEMPUR Comfort -tyynyn ostajalle Fit-tyynyliina kaupan päälle (tyynyliinan arvo 30 €).

Varaa aika yksityisesittelyyn. Ajanvaraaja saa lahjan!

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi/varaa-aika/

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Tempur Brand Store

*Perustuu vuosilta 2021 ja 2022 tehtyyn kuluttajatutkimukseen yli 1300 patjanomistajan kanssa Suomessa, laskettu vertaamalla TEMPUR®-patjan omistajien yleisiä unenlaadun huippupisteitä lähimmän kilpailijan huippupisteisiin. Lähin kilpailija tarkoittaa lähintä ® kilpailijaa haastattelupisteiden perusteella. ** Perustuu sisäisiin joissa TEMPUR Original verrattiin ESPOOvain Iso Omena ESPOO Sello ESPOO Ainoa HELSINKI Helsinki Outlet testeihin, HELSINKI Pop Up Itis HELSINKI Kamppi-materiaalia HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa TEMPUR® Advanced -materiaaliin (Dan-Foam ApS 02-07.2021) JOENSUU Kauppakatu 23a JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 KUOPIO Matkus LEMPÄÄLÄ Ideapark PORI Puuvilla RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus TURKU Eerikinkatu 9 • Skanssi VANTAA Jumbo VANTAA Tikkuri • tempur.fi Tilaa maksuton kuvasto tai varaa aika, ajanvaraaja saa lahjan www.tempurbrandstore.fi

Tarjoukset voimassa 30.1.2023 asti.

TUTKIMUSVOITTAJAN SÄNKYTARJOUS

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Uudet innovaatiot ja yhteisöllisyys hyvinvointia tukemassa

iime aikoina terveydenhuollon digitalisoituminen on puhuttanut laajasti. Moni kokee ongelmaksi omien terveysasioiden hoitamisen digitaalisilla palveluilla henkilökohtaisen tapaamisen sijaan. Kuluneen vuoden mittaan myös tekoälyn hyödyntämistä on nostettu esiin monissa eri yhteyksissä. Toiset kokevat sen pelottavana, toiset taas mahdollisuutena. Tekoälyä on kuitenkin käytetty jo pitkään monilla toimialoilla onnistuneesti. Nyt tekoälyä varten on kehitetty algoritmeja, joita lääkärit ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää muun muassa genetiikassa, diagnoosien ja hoitopäätösten tekemisessä, jopa kuntouksessa parhaimman yksilöllisen toteutuksen löytymiseksi. Potilastietoja ei saa henkilön yksityisyyden suojan takia tarkastella ilman lupaa. Tekoälyä onkin opetettu tunnistamaan anonyymisti laajoista tietokannoista ja ammattilaisten kirjaamista potilaskertomusteksteistä tietoja, joilla pystytään valitsemaan tarkoituksenmukaisempia ja yksilöllisempiä menetelmiä kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Vaikka tekoäly parantaisi terveydenhuollon tehokkuutta ja tarkkuutta, niin täysin tekoälyn varaan terveyteen liittyviä asioita ei pidä jättää. Ammattilaisen ja itse potilaankin on arvioitava, onko poimittu tieto tarpeellista hänen kannaltaan sekä miten eettisyys ja luotettavuus toteutuvat. Toivottavaa on, että tulevaisuudessa tekoälyn avulla löytyisi tietoa selkäpotilaiden oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen aloittamiseksi erityisesti toimintakyvyn näkökulmasta. Onneksi tekoäly ei ole syrjäyttänyt ihmisten välistä kohtaamista, ainakaan järjestöissä. Järjestöjen toiminta ja yhdistykset tarjoavat mahdollisuuksia osallistua keskinäiseen vuorovaikutukseen ja mielekkääseen toimintaa. Ensi vuonnakin monet paikallisyhdistykset järjestävät edelleen liikunta- ja virkistystoimintaa, joihin osallistumalla voi huolehtia selkänsä terveydestä ja hyvinvoinnista. Yhdistyksistä saa myös vertaistukea ja toisten samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa saa jakaa omia kokemuksia ja tarinoita. Maantieteellisten etäisyyksien vuoksi ja tavoitettavuuden parantamiseksi Selkäliitossakin on luotu toimintatapoja, joissa digitaalisesti yhteydenpito onnistuu, mutta näissä tilanteissa ei tekoäly korvaa ihmistä. Vahva yhteisöllisyys muodostuu yhdessä tekemisestä ja olemisesta sekä vahvistaa jokaisen voimavaroja. Hyvää loppuvuotta Selkäliiton jäsenille ja kaikille lehtemme lukijoille! Marjo Rinne puheenjohtaja Hyvä Selkä 4/2023

16-17

Sisältö 4/2023 3

Pääkirjoitus

Ihanaa, kun pystyy liikkumaan

Arjen valinnat rakentavat hyvää aivoterveyttä

Vuorokausirytmit ja kronobiologiset häiriöt

Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hanke etenee

Reipasta ja passelia kimppajumppaa – Esittelyssä Kanta-Hämeen Selkäyhdistys

Tutkimustietoa

Selkäneuvonnan ja pilateksen yhdistelmä vähensi hoitajien selkäkipua ja sairauspoissaoloja

Viisi kysymystä asiantuntijalle: Millaista liikuntaa suositellaan ikäihmisille?

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Yhdistysten merkkivuodet ja ansiomerkit 2023

Kuva: Aulis Veteläinen

HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 34. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino PunaMusta Kannen kuva Jani Avelin Vuosikerta 33 €

Kuva: Sinikka Muttilainen

Ilmestymispäivät 2024 1/2024 19.1. 2/2024 26.4. 3/2024 6.9. 4/2024 29.11. Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) www.selkaliitto.fi

HIILIN E

Hyvä Selkä 4/2023

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Aineistot seuraavaan lehteen 11.12.2023 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

MITÄ NYT?

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi

Hallitus 2023 Marjo Rinne (pj) Arvo Autio Kaarina Frosterus Sirpa Heikkinen (varapj) Sinikka Kilpikoski Olli Kyläkangas Jan-Erik Nikkola Aino Ranta Kari Rantavalli Marjatta Savolainen Leila Tarna

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen 050 465 7884 satu.nieminen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori

THL: Kouluterveyskysely 2023 ”Olen yllättynyt ja huolestunut monipaikkakivun yleisyydestä suomalaisilla koululaisilla. Aiempien tutkimusten mukaan nuoruuden monipaikkakipu ennustaa kroonista kipua, mielialaongelmia, heikkoa toimintakykyä ja terveyspalvelujen suurkulutusta aikuisiässä. On tärkeää tunnistaa lapsi tai nuori, jolla kivut haittaavat koulunkäyntiä, ja ohjata heidät ajoissa palvelujen piiriin.” Osastonylilääkäri Minna Ståhl, HUS Uusi lastensairaala, Kansallinen lasten ja nuorten kivunhoidon ja tutkimuksen osaamiskeskus

Osallistu kyselyyn: Mitä mieltä olet Hyvä Selkä -lehdestä? Lähetimme näin vuoden lopuksi lyhyen kyselyn Hyvä Selkä -lehdestä sähköpostitse jäsenille ja lehden tilaajille, joiden sähköpostiosoite on tiedossamme. Voit osallistua kyselyyn myös nettisivuillamme selkakanava.fi/lehden-paras-juttu. Jos haluat saada kyselyn paperisena, pyydäthän sen Selkäliiton toimistosta. Vastaa kyselyyn viimeistään 22.12.2023 mennessä. Arvomme vastaajien kesken kolme Perskindolin tuotepakettia. Yhden palkinnon arvo on 50 €. Kiitos ajastasi ja palautteestasi!

Vahvistu vertaisuudesta verkossa

Johanna Laine 050 432 5190 johanna.laine@selkaliitto.fi

Toimistosihteeri Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

Paras juttu 3/2023 Syksyn Hyvä Selkä -lehden suosituin oli juttu Kristo Salmisesta Motivaattorina hyvä olo ja suorituskyvyn säilyttäminen. Juttuäänestykseen osallistuneiden kesken arvotut tuotepalkinnot on postitettu. Onnea voittajille ja lämmin kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille!

Hyvä Selkä 4/2023

Ihanaa, kun pystyy liikkumaan Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Jani Avelin

Vuosikymmeniä selkäkivuista kärsinyt Niko Kivelä ei halua kuulla neuvoja eikä hän neuvo muita selkäkipuisia. Jokaisen on löydettävä oma tasapainonsa. Liikkumisesta iloitseva koomikko tykkää treenata kotona ja kovaa. NIKO KIVELÄ MUISTAA saaneensa ensimmäisen kolmiokipulääkkeen selkäkipuun 11-vuotiaana harrastaessaan kartingia. Mutta selkäkivut olivat alkaneet jo aiemmin. Sen palautti mieleen taannoinen Pariisin-matka. – Kun heräsin aamulla hotellisängyssä, käännyin ja laitoin tyynyn mahan alle helpottamaan painetta selässä. Sanoin sitten pojalleni: tiedätkö mitä, tajusin, että olen tehnyt näin jo lapsena! Olen mennyt mahalleen ja sullonut tyynyn tueksi alavatsan alle. Alkuaikoina kipu tuntui alaselässä, mutta vuosien varrella se on mennyt jalkoihin. Niko on tottunut selkäkipuun, koska se on ollut läsnä niin kauan. – Mutta oikeastaan vasta viime aikoina kipu on vaikuttanut niin, etten ole pystynyt liikkumaan, ja se on vienyt mun elämästä jotain. Lapsuudessa kipu ei rajoittanut Nikon elämää, vaikkakin mikroautoilu oli kivuliasta. – Karting on selälle rankka laji ja kasvoin harrastuksen aikana nopeasti, joten se saattoi olla osasyyllinen. Eikä välttämättä ole paras juttu selälle, että istun työni takia paljon autossa. Monien tapaan Niko on kokeillut kaikenlaista kipuun. Hän on myös törmännyt kiinnostaviin neuvoihin. – Kerran yksissä juhlissa juteltiin kipukokemuksista. Kerroin, että mulla on lapsesta asti ollut selkäkipua ja välillä ei tunnu varpaat ja jalassa on kuin märkä villasukka. Sit joku kysyi, oletko käynyt hierojalla. Mä menin lukkoon ja tuijotin vaan sitä. Siis mitä!? – Olen siis käynyt hierojalla lukuisia kertoja, ja lääkärissä, eikä selkäkipuihin ole löytynyt syytä.

Hyvä Selkä 4/2023

Järkyttävä kipu Viime keväänä Niko kävi kaksi kertaa magneettikuvassa, koska kukaan ei oikein ymmärtänyt mistä varpaiden tunnottomuus johtuu. – Kuvissa näkyi pullistumia, välilevyn repeymä ja luupiikki. Mikään ei kuitenkaan mätsännyt mun ongelmaan. Mutta tieto oli siinä mielessä hyvä, koska aloin jo miettiä, että kuvittelenko vaan kivut. Nikon rankin selkäkipukokemus tapahtui viime vuonna.

Olen satoja kertoja kiittänyt yleisöä kivuttomasta hetkestä.” – Normaali lähtö selkäkipuun on se, että nousen ylös sohvalta. Nyt nousin jotenkin ”väärin” ja parissa minuutissa multa lähti jaloista tunto. Tunto kyllä palasi, mutta kipu ei lähtenyt pois. Huutorefleksi. Järkyttävä kipu kesti useamman päivän eikä Niko saanut nukuttua. – Vasemmassa jalassa oli tunne, että joku repii mun jalkaa irti koko ajan. Kipu vaan jatkui ja jatkui. Ensimmäinen viikko kului kotona yläkerrassa, koska Niko ei päässyt liikkumaan alakertaan. Myös vessassa käyminen oli ongelmallista. – En pystynyt käyttämään tarvittavia lihaksia eli punnaamaan mitään ulos, koska se sattui niin paljon. Eli piti juoda mustaa kahvia ja sitten odottaa, että jotain tippuu, mies veistelee. Myös perheen koirien ulkoiluttaminen oli tuskallista.

– En pystynyt kävelemään kuin 50 metriä. Kyyneleet valuivat silmistä. Kipu on niin valtava, että oli pakko kääntyä takaisin kotiin.

Lavalla en tunne kipua Kivuista huolimatta Niko on pystynyt hoitamaan työnsä aina suht normaalisti. Paitsi viime vuoden joulukuussa. Tuolloin Niko ajoi autolla mahdollisimman lähelle keikkapaikan ovea, sitten kaksi miestä nosti hänet ulos autosta ja hän käveli tuskaisena keppien avustuksella sisälle. – Koska lavalle meno kepeillä kesti tosi kauan, joku katsomosta huusi jotain. Ihmiset luulivat, että se on osa esitystä. Sanoin vain keikan alussa: olen pahoillani, mun selkä on tosi kipeä ja sitten jatkoin. Yrittäjänä Nikolla ei ole mahdollisuutta jättää keikkoja väliin. Hän myös tykkää työstään niin paljon, ettei ole halunnut jäädä kotiin, vaikka jälkikäteen ajateltuna joskus olisi ehkä pitänyt. Mutta lavalla kipu unohtuu. – Ihanaa, kun adrenaliini tulee lavalla. Se on mun kivuton paikka ja odotan aina, että pääsen keikalle. Adrenaliini ja viina auttavat, koomikko nauraa. – Olen satoja kertoja kiittänyt yleisöä kivuttomasta hetkestä. Nyt koko länsimainen lääketiede voisi keskittyä siihen, miten sen saisi jalostettua. Paljon osataan keksiä, keksitään nyt vastike adrenaliinille, Niko jatkaa. Keikan jälkeen kiputuntemus palaa. Näin kävi myös viime talvena. Kipu jatkui parisen kuukautta. Keväisten magneettikuvien jälkeen Niko soitti eräälle Suomen johtavista ortopedeistä. Jo eläköitynyt lääkäri kiinnostui Nikon tarinasta ja kehotti etsimään kivutonta tilaa. Ratkaisu oli olla levossa ja liikkumatta.

Niko Kivelä, 44 • Stand up -koomikko, näyttelijä. • Lempiliikuntalajeja: bodypump, jooga, hiihto ja vaellus. • Perheeseen kuuluu avovaimo ja 14-vuotias poika. • Tulossa Iso riski 2 -kiertue syksyllä 2024.

ko tämä selkäkipu nyt ibusalilla hoidettu! Oliko kyseessä jokin tulehdus vaan!? Mutta yhtä kaikki pahin kipu loppui siihen. Niko oli kulkenut synkissä vesissä pitkän kipujakson aikana.

Bodypump on mun juttu

– Ensimmäistä kertaan moneen kuukauteen en tehnyt mitään. Sitten alkoi kiertue. Aloin pelätä, että käsittämätön kipu jää pysyväksi, koska se oli kestänyt niin kauan. Sitten yritin hyväksyä asian.

Tykkään treenata ihan sikana.” Valoa tunnelin päähän Nikolle antoi näyttelijäkollega Satu Paavola, joka on opiskellut ayurvediseksi elämäntaidonohjaajaksi. – Mä menin Sadulle, koska en enää tiennyt mitä tehdä. Kokeiltiin intialaisia

rohtoja ja yrttejä. Välillä se auttoi, välillä ei. Sitten ymmärsin, että me kaikki ollaan niin erilaisia, ettei auta, että joku ihminen kertoo mitä sun pitää tehdä. Sadulta opin, että on löydettävä oma tasapaino. Sitten tapahtui jotain yllättävää. Nikon yksi varvas alkoi turvota ja tuntui kuin joku yrittäisi irrottaa sitä. Mies kysyi neuvoa tutulta lääkäriltä. – Se sanoi, että ota burana-kuuri. Olen aina ollut vähän lääkkeitä vastaan. En ota niitä, ellei ole ihan pakko. Sitten vedin kunnon kuurin, ja jumalauta, multa lähti selkäkipu pois! Syitä siihen saattaa olla monia Niko aprikoi. – Mutta kyllä nauroin, kun rahaa on mennyt magneettikuviin paljon, että oli-

Jokin aika sitten Niko pystyi aloittamaan harjoittelun. Hän tekee kotonaan bodypumpia ja joogaa. – Mun avovaimo on muun muassa liikunnanohjaaja ja hänen kanssaan käytiin liikkeet läpi, että teen ne oikein. Bodypump on mun juttu. Ne liikkeet, jotka tuntuu vähänkään epämukavilta, jätän pois ja korvaan muilla. Tykkään treenata ihan sikana, joten teen pumpin vähintään kerran päivässä, ja sit mä joogaan Youtuben avustuksella. Pumppi on siitä mahtava laji, että siinä pystyy itse päättämään, miten rankasti sen tekee. Se on niin ihanaa! Liikkumisen ilo on saanut aikaan Nikossa muutoksen, jonka muutkin ovat huomanneet. – Ihmiset kysyivät multa loppukesästä, että miksi mä hymyilen niin paljon. Vastaus: koska mä pystyn kävelemään. Käytännössä meni puoli vuotta niin, että käveleminen oli hyvin tuskallista. On ihanaa, kun pystyy liikkumaan! Aiemmin ihmiset olivat kysyneet, miksi Niko näyttää suuttuneelta. – Mun perusilme on surkea. Mä olen koomikko, joka näyttää suuttuneelle, ja se voi johtua siitä, että mua sattuu koko ajan. Asia valkeni Nikolle ammattiauttajan luona, joka kysyi mieheltä mikä häntä ahdistaa. Niko vastasi, ettei oikeastaan mikään. Kun koomikko sitten nousi penkiltä, terapeutti kysyi, mikä oli hänen tunteensa silloin, sillä jotain tapahtui.

➠ Hyvä Selkä 4/2023

Nikon liikuntavinkki: Hiihto Perinteinen hiihto tasamaalla. Jos sen pystyy yhdistämään erämaahiihtoon, on se mielellekin hyvä. Reppu selkään, eväät mukaan ja pysähdy välillä nauttimaan maisemista.

➠ Niko kertoi, että ylös nouseminen sattuu. – Kyllähän se kipu vaikuttaa ihmisen psyykeeseen. Itsekin mietin, miksi olen niin äkkipikainen, vedän nollasta sataan tosta vaan. Mutta osaan myös pyytää anteeksi ja se johtuu siitä, että ymmärrän nykyään paremmin, mistä mun äkkipikaisuus johtuu, vaikka onhan se myös luonteenpiirre.

Älä neuvo selkäkipuista Viime kevään kokemukset ovat opettaneet Nikolle myös, että hän ei aio antaa kellekään neuvoja, sillä yhtä totuutta ei ole. – Niin kuin se ortopedi kehotti etsimään kivuttoman tilan ja ainoa keino oli olla tekemättä mitään. Kuka tahansa yleislääkäri olisi sanonut, että yritä liikkua, ja se olisi ollut täysin väärin silloin. En tule ikinä neuvomaan muita selkäkipuisia. Sanon vain pahoitteluni, koita kestää ja yritä löytää jokin oma juttu. Neuvojen sijaan läheisten tuki selkäkipuiselle on tärkeää. Niko tietää, että myös läheiset voivat välillä väsyä, koska eivät voi ymmärtää toisen kipua, eikä sitä voi heiltä odottaakaan. – Tärkeintä on, että läheinen kuuntelee ja sanoo vaikka ”voi vitsi”. Haluan selittää miksi en ole ripeä tai miksi haluan, että joku toinen nostaa roskan lattialta. Esimerkiksi pyydän poikaani lähes aina tekemään kaiken sellaisen, joka vaatii kumartumista. Se voi kuulosta jonkun mielestä kyykyttämiseltä, mutta mun poika ymmärtää, että sillä on mulle iso merkitys. Ja kyllä selkäkipuinenkin haluaisi tehdä kaikenlaisia asioita, mutta selittämiseen väsyy. Eikä kukaan haluaisi olla ”heikko”. – Meidän kulttuurissa heikkouden myöntäminen on pahasta. Ja jos ajatellaan vanhoillisesti, että tietyt asiat on miehen vastuulla, on hirveää sanoa, etten pysty siihen, koska silloin en hoida 8

Hyvä Selkä 4/2023

mun ruutua. Mulla ei esimerkiksi ollut aiemmin mitään saumaa vaihtaa auton renkaita. Nyt voin sen tehdä.

Kylmät väreet Niko ei ole varsinaisesti käyttänyt selkäkipuaan materiaalina keikoilla. Hänen mielestään stand up on kuitenkin avoin laji ja yleisölle pitää kertoa, mitä sillä hetkellä kokee. – Ehkä jos mun vointi jatkuu näin hyvänä, voin tehdä kivusta jotain sisältöä. On mulla kyllä monta juttua lähtenyt niin, että ”mulla on huono selkä ja …”. Mutta sitten se on mennyt johonkin muuhun. Kipu on siis läsnä, koska se on niin iso osa mua.

On tärkeää pitää itsestä hyvää huolta.” Niko ei kirjoita tarinoita keikoille valmiiksi. Hän kirjaa ylös vain otsikot. – Sitten jos mä en muista sitä, se ei ole tärkeä. Tämä toimii mulla hyvin, mä näen mitä mä teen. Totuus on se, että pitäisi kirjoittaa ne jutut. Mutta kirjoitan kyllä muita asioita, mulla on esimerkiksi kirja- ja elokuva-aihio. Stand upissa Niko ei halua osata tekstiä. Hän haluaa tuntea tapahtuneen uudelleen. – Koska stand up keskittyy mun omaan elämään, en halua miettiä tekstiä. Haluan miettiä, miltä musta silloin tuntui, kun se tapahtui. Se on mun juttu ja luulen, että siksi olen menestynyt tässä lajissa. Kun mä kerron jostain mun onnistumisesta, ilosta tai kivusta, mulla menee uudestaan kylmät väreet. Mä tunnen sen. Mutta jos miettisin mitä mun piti sanoa, en saisi kylmiä väreitä. Tämä on mun tyyli, enkä suosittele sitä kellekään. Se on kauhea olo, kun menee lavalle ja

mulla ei ole mitään juttua ja tunti 40 minuuttia pitäisi siellä olla. Koomikolle kertyy kilometrejä tien päällä vuodessa kymmeniätuhansia, vaikka nykyään Niko tekee pidemmät reissut lentäen. Mies tykkää istahtaa autoon ja lähteä. Lähtemiseen kuuluu myös aina paluu ja se on kivaa varsinkin, kun on kivat ihmiset kotona. – Olen kotihiiri. Mulla on kiva koti ja kotona voi treenata. Kuuntelen myös musiikkia ja silloin en tee mitään muuta. Lisäksi Niko tykkää asioiden suunnittelemisesta. Työn alla on nyt Seinäjoelta hankittu tontti, johon hän piirtää taloa ja puutarhaa. – Mun unelma-ammatti aikoinaan oli arkkitehti tai sisustusarkkitehti. Unelma ei ole lähtenyt mihinkään. Otin itse asiassa taannoin selvää, olisiko mulla mahkuja kouluttautua siihen. Mutta mä oon niin paska suorittaja, ettei varmaan kannata yrittää. Toinen asia stand upin lisäksi, miksi koomikko on laittanut itseään kuntoon, on bändi Niko Kivelä Kommunikaatio. Lokakuussa Niko, kitaristi Mikko Kosonen ja rumpali Ville Kela vetivät kolmen keikan kiertueen. Bändin ohjelmisto sisältää stand upia ja rokkibiisejä. – Laulaminen on kova fyysinen puristus. Edellisellä kiertueella porukka katsoi ihmeissään, miten mun selällä voi tehdä noin. Lavalla ei ole kipuja ja jalka nousee. Ja rokki on ihanaa, saa huutaa. Se on mahtava laji. Loppuvuonna koomikon kalenteri täyttyy pikkujoulukeikoista. Tulevana keväänä Niko tekee stand up -festivaalikeikkoja ja muutaman valitun keikan. Kaikki panokset ovat vuoden 2024 syksyssä. Silloin tulee Iso riski 2 -kiertue. Selkäkipujen kanssa eläminen on Nikolle on yhä arkea, vaikka nyt on menossa parempi vaihe. – Se on jatkuvaa taistelua ja tasapainoilua. Virheitä tulee helpommin väsyneenä ja huonokuntoisena. On tärkeää pitää itsestä hyvää huolta. 

Ajankohtaista

Koonnut: Pia Bilund

Uusia jäseniä liiton hallitukseen

Marjo Rinne jatkaa puheenjohtajana SELKÄLIITON JÄRJESTÖPÄIVÄT ja syyskokous pidettiin 18.–19. marraskuuta Jyväskylässä. Kokousisäntänä toimi 30-vuotisjuhlaansa viettänyt Keski-Suomen Selkäyhdistys. Järjestöpäivillä ja syyskokouksessa oli mukana paikan päällä ja etäyhteyksin yhteensä 36 osallistujaa 17 selkäyhdistyksestä. Järjestöpäivillä käsiteltiin ajankohtaisia liiton ja yhdistyskentän asioita, ja sunnuntain syyskokouksessa valittiin puheenjohtaja ja jäseniä liiton hallitukseen seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Selkäliiton hallitukseen vuosille 2024– 2025 valittiin uutena jäsenenä Leena Kämppi (Mikkelin Seudun Selkäyhdistys). Jatkokaudelle erovuoroisista valittiin uudelleen Arvo Autio (Tampereen Seudun Selkäyhdistys), Sirpa Heikkinen (Kymenlaakson Selkäyhdistys), Olli Kyläkangas (Tyrvään Seudun Selkäyhdistys) ja Jan-Erik Nikkola (Kyrönmaan Selkäyhdistys). Kaksivuotiskauttaan Selkäliiton hallituksessa ensi vuonna jatkavat Kaarina Frosterus (Turun Seudun Selkäyhdistys), Sinikka Kilpikoski (Keski-Suomen Selkäyhdistys) ja Aino Ranta (Vaasan

Syyskokous valitsi Selkäliiton hallitukseen jäseniä erovuoroisten tilalle. Valituiksi tulivat Leena Kämppi (vas.), Jan-Erik Nikkola, Arvo Autio, Olli Kyläkangas ja Sirpa Heikkinen.

Selkäyhdistys), Kari Rantavalli (Satakunnan Selkäyhdistys) ja Leila Tarna (Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset). Syyskokous valitsi puheenjohtajaksi jatkokaudelle 2024–2025 Marjo Rinteen. Rinne on toiminut liiton puheenjohtajana vuodesta 2016. – Hyvinvointialueiden toiminta tuo uusia mahdollisuuksia ja myös haasteita potilas- ja kansanterveysjärjestöjen toimintaympäristöihin, mistä keskus-

teltiin järjestöpäivillä vilkkaasti. Yhdistystoimijat saivat ajankohtaista tietoa muun muassa järjestöjä hyödyttävästä sote-muutostuesta. Uudelleen valintani Selkäliiton puheenjohtajaksi antaa mahdollisuuden luotsata järjestöä muutoksissa ja kehittää uusia toimintamuotoja, Selkäliiton puheenjohtaja Marjo Rinne kertoo kokoustunnelmista. Lämpimät onnittelut valituiksi tulleille!

Testaa uudet treenivideot OLEMME JULKAISSEET syksyn aikana neljä uutta harjoitusvideota: koko kehon jumppa, koko vartalon voimaharjoitus, pilatestreeni ja kuntonyrkkeily. Nämä treenit laittavat koko kehon liikkeelle ja kehit-

tävät lihasvoimaa sekä kehonhallintaa ja liikkuvuutta. Videot löytyvät Selkäkanava-sivustoltamme sekä kootusti Jumppakissan Youtube-kanavalta. Hyviä treenihetkiä!

Vuoden 2024 tärkeitä päivämääriä Huhtikuu

Toukokuu

Lokakuu

Marraskuu

• Selkäliiton järjestöpäivä ja kevätkokous 13.4.2024, Helsinki

• Jäsentapahtuma 17.–19.5.2024, Ikaalinen Spa

• Selkäviikko 14.–20.10.2024

• Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 16.–17.11.2024, Turku

• Maailman selkäpäivä 16.10.2024

Hyvä Selkä -lehti ilmestyy 19.1., 26.4., 6.9. ja 29.11.

Hyvä Selkä 4/2023

Asiantuntija-artikkeli

Arjen valinnat rakentavat hyvää aivoterveyttä Miten sinä kohtelet aivojasi? Nukutko riittävästi? Harrastatko liikuntaa? Hypitkö jatkuvasti asiasta toiseen? Arjen valinnat vaikuttavat aivojesi hyvinvointiin.

Kuva: Freepik

”Hyvällä unella on tärkeä rooli palautumisessa ja kivun hoidossa.” AIVOTUTKIMUS tarjoaa monenlaista tietoa aivojen toiminnasta ja vuosi vuodelta tieto on myös helpommin sovellettavissa omaan elämään. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että aivotutkijat tutkivat nykyään paljon myös aivan tavallisia arkisia ilmiöitä, kuten työpaikkoja, kouluja, nukkumista, liikkumista, musiikin kuuntelua, ihmissuhteita, muistia, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Aivotutkimuksen tuoman tiedon avulla onkin mahdollista ymmärtää monia arjen ilmiöitä paremmin. 10 Hyvä Selkä 4/2023

Unen ja unettomuuden monet kasvot Uni on aina kiehtonut tutkijoita, ja heti 1920-luvulla, kun aivosähkökäyrä oli keksitty, tutkijat innostuivat mittaamaan nukkuvien eläinten ja ihmisten aivojen tuottamia sähköisiä ilmiöitä. Unen tiedettiin jo tuolloin olevan syklistä: uni sisältää yön aikana erilaisia vaiheita kuten syvää unta ja REM-unta, jonka aikana silmät liikkuvat suljettujen silmäluomien alla. Syklisyys näkyy myös aivosähkökäyrässä.

Nykyään unitutkimus on tietysti paljon kehittyneempää. Unen aikana pystytään mittaamaan tarkasti, kuinka aivot työstävät päivän aikana tapahtuneiden tapahtumien muistijälkiä ja tallentavat niitä. Unen aikana aivot käsittelevät myös tunteita, ja näistä prosesseista on paljon apua tasapainoisen tunne-elämän rakentamisessa. Hyvällä unella on tärkeä rooli myös palautumisessa ja kivun hoidossa. Moni suomalainen kokee nukkuvansa huonosti. Hiljattain uutisoitiin kyselys-

Asiantuntija-artikkeli

”Työtä ja opiskelua tulisi voida tehdä sellaisissa tiloissa, jotka auttavat keskittymiskykyä ja tukevat tarkkaavaisuutta.” tä, jossa vain viidesosa vastaajista koki nukkuvansa erinomaisesti. Suomalaisten uneen vaikuttaa valaistus, sillä kesällä iltaisin on liian valoisaa ja vuorokausirytmi viivästyy helposti, kun taas talvella koko päivän jatkuva pimeys voi myös heikentää ja viivästää vuorokausirytmiä. Kesällä tarvitsemme siis pimennysverhot ja talvella piipahduksen ulkona valoisaan aikaan. Kirkasvalolampustakin on monelle ollut apua. Päiväaikainen aktiivisuus on tärkeää, jotta saavutetaan hyvä vuorokausirytmi. Kun päivissä on liikettä, toimintaa ja hyviä kohtaamisia, ja kun ilta on rauhallisempi, vuorokausirytmi voimistuu ja unen laatu paranee. Pitkäaikainen istuminen, kuten koko työpäivän mittaiset kokousputket tai jatkuva istuminen etätyössä, heikentää vuorokausirytmiä. On tärkeää oppia tauottamaan työtä ja nousemaan riittävän usein seisomaan, jos tekee istumatyötä.

jatkuvasti hyppimään asiasta toiseen, aivomme oppivat siihen. Silloin keskittyminen on vaikeaa, vaikka olosuhteet olisivatkin otolliset. Rauhallisessakin tilanteessa mieleen pulpahtelee sitä sun tätä, eikä keskittyminen onnistu. Työtä ja opiskelua tulisi voida tehdä sellaisissa tiloissa, jotka auttavat keskittymiskykyä ja tukevat tarkkaavaisuutta. Käytännön järjestelyt, esimerkiksi missä järjestyksessä tietyt tehtävät tehdään, mitä välineitä ja ohjelmia käytetään ja miten tekemistä tauotetaan, vaikuttavat keskittymiskykyymme. Työyhteisöjen tulisikin pohtia, miten työstä voisi saada sellaista, että se tukisi keskittymistä paremmin. Miten meillä viestit kulkevat ja miten asioista tiedotetaan? Missä päätökset tapahtuvat? Ovatko kokoukset tehokkaita? Ovatko työskentelytilat tarkoituksenmukaisia vai aiheuttavatko ne sähellystä ja keskeytyksiä? Näitä kysymyksiä on hyvä pohtia yhdessä ja testailla parempia tapoja tehdä töitä.

Mistä keskittymiskyky koostuu?

Liikunta vahvistaa muistia ja hyvinvointia Aivojamme pommitetaan jatkuvasti uudella tiedolla: töissä opettelemme käyttämään uusia työvälineitä, vapaa-ajalla seuraamme sosiaalista mediaa ja uutisia ja altistumme mainoksille ja monenlaisille viesteille. Pahimmillaan tämä kaik-

Liikkuminen on aivoterveyden perusta. Laajat monikansalliset tutkimukset osoittavat, että aivojen ikääntyminen on nopeampaa silloin, kun ihminen ei harrasta liikuntaa ja elää muutenkin liikku-

”Liikkuminen on aivoterveyden perusta.” ki tapahtuu päällekkäin: kun yritämme keskittyä tärkeään, vähän isompaan kokonaisuuteen töissä tai opinnoissa, näyttöruudulle ponnahtaa jatkuvasti ilmoituksia uusista viesteistä, piipahdusäänet kilkattavat, ohikulkevat kollegat pysähtyvät kysäisemään ”ihan vaan pikku juttua” ja puhelimeenkin saapuu kiireellisiä viestejä. Tällaisissa olosuhteissa keskittyminen on mahdotonta. Aivomme pystyvät muovautumaan ja ne muokkaavat omaa toimintaansa sen mukaisesti, mitä teemme. Jos joudumme

matonta elämäntapaa. Liikunnan myönteiset vaikutukset aivoissa näkyvät erityisesti aivojen muistikeskuksessa hippokampuksessa ja myös omaa toimintaa ohjaavilla otsalohkon alueilla. Koe-eläimillä on havaittu liikunnan yhteydessä tapahtuvan uusien hermosolujen syntymistä aivojen muistialueilla. Liikkumisen seurauksena aivot siis lisäävät muistikapasiteettia. Pitkäkestoinen, päivittäinen liikunnallinen aktiivisuus suojelee aivojen muistitoimintoja myös ikääntyessä. Ihan lyhyilläkin liikuntapyrähdyksil-

lä on havaittu olevan vaikutusta muistiin. Koululaisilla tehdyissä tutkimuksissa ennen koulupäivää tapahtuva reipas liikunta, esimerkiksi pyöräily kouluun tai pallopeli ennen koulun alkua, helpottavat keskittymistä ja auttavat oppimaan helpommin sekä helpottavat myös opittujen asioiden muistissa säilymistä. Ehkä me aikuisetkin tarvitsisimme välitunnin eli pieniä liikuntapyrähdyksiä silloin tällöin kesken päivän. Sellaiseksi voisi soveltua vaikkapa porrastreeni kesken päivän: kun kokous on kahdeksannessa kerroksessa, ilman hissiä liikkuen saa kehoa mukavasti aktivoitua. Kävelykokoukset ovat myös erinomainen tapa lisätä askeleita työpäivään. Kahvi- ja lounastauot antavat mahdollisuuden piipahtaa ulkona tai hyödyntää kahvihuoneen varusteita kuten käsipainoja, jumppakuminauhoja tai vaikka kuntopyörää. Liikunta suojelee mielenterveyttä. Esimerkiksi lievään masennusoireiluun voidaan vaikuttaa niinkin yksinkertaisella keinolla kuin ulkona tapahtuvalla kävelyllä. Ottamalla kävely tavaksi omaan arkeensa jokaisella työmatkalla, kauppareissulla ja muulla matkalla voi samalla vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Arjen valinnoilla rakennamme hyvää aivoterveyttä liikkumalla riittävästi, panostamalla hyvään uneen, pohtimalla hyviä tapoja tehdä työtä ja vähentämällä stressiä. Aivojen hyvinvointia tukevat myös kasvipohjainen ruokavalio, hyvät ihmissuhteet ja harrastukset. Minna Huotilainen professori, aivotutkija, Helsingin yliopisto

Hyvä Selkä 4/2023

Asiantuntija-artikkeli

Vuorokausirytmit ja kronobiologiset häiriöt Elimistömme fysiologiset toiminnot ja käyttäytyminen ovat rytmisiä, ja monet niistä noudattavat noin 24 tunnin vaihtelua. ELIMISTÖMME RYTMISYYS näkyy hormonitoiminnassa, ruumiin lämpötilassa, uni-valverytmissä, verenpaineessa ja vireystasossa. Kehomme koostuu toisin sanoen useista erillisistä ja itsenäisistä kehollisista ”kelloista”, joiden toimintaa pyritään hienosäätämään ”keskuskellon” kautta. Kehollisten rytmiemme kesto on lähellä vuorokauden aikana ympäristön olosuhteissa nähtävää vaihtelua, johon elimistömme pyrkii sopeutumaan. Monilla rytmit ovat kestoltaan kuitenkin joko hieman alle tai useammilla hieman yli 24 tuntia, joten suurimmalla osalla sisäiset kellomme jätättävät suhteessa ympäristöön. Kehomme pyrkii korjaamaan tätä eroa hienosäätämällä rytmiemme ajoitusta vastaanottamalla signaaleja ympäristön olosuhteista. Signaaleja käsitellään aivoissamme sijaitsevassa keskuskellossa eli hypotalamuksen suprakiasmaattisessa tumakkeessa. Tieto ympäristön valaistusolo¬suhteista saapuu keskuskelloon silmien verkkokalvon melanopsiinia sisältäviltä soluilta. Keskuskelloa voidaan siis pitää tiedonkäsittelykeskuksena, joka käsittelee sekä signaaleja ulkoisesta ympäristöstä että kehostamme. Tämän pohjalta se lähettää käskyjä kehomme muille kelloille. Keholliset kellot toimivat itsenäisesti, mutta keskuskello pyrkii synkronoimaan niiden keskinäisen ajoituksen, jotta kehomme voisi toimia optimaalisesti ja päiväaikainen suorituskykymme pysyisi yllä. Tämä sirkadiaaninen säätelyjärjestelmä määrittää, miten unen tulisi ajoittua suhteessa kehon muihin toimintoihin sekä ympäristön olosuhteisiin nähden. Sirkadiaanisen järjestelmän nähdään määrittävän untamme merkittävimmin kuin valveen aikana kertyvä homeostaattinen unipaine, joka puolestaan kuvastaa tar12 Hyvä Selkä 4/2023

Kuva: Freepik

vetta nukkua suhteessa siihen, kuinka kauan on oltu hereillä.

Laajaa yksilöllistä vaihtelua Yksilöt eroavat luontaisesti kehollisten kellojen, kuten uni-valverytmin ajoitukseltaan. Tämän pohjalta voidaan määrittää kullekin ominainen vuorokausirytmityyppi, joka vaihtelee varhaisesta aamuvirkkuudesta myöhäiseen iltavirkkuuteen.

”Kehon sirkadiaaninen säätelyjärjestelmä määrittää unen ajoittumisen.” Genetiikalla on merkittävä rooli siinä, miten kehomme rytmien ajoitus sisäsyntyisesti määrittyy. Aamuvirkuilla kehon toiminnat ja korkein vireystaso ajoittuvat varhaisemmalle kellonajalle kuin iltavirkuilla. Myös heidän luontainen nukkumaanmeno- ja heräämisaikansa on aikaisempi kuin iltavirkuilla. Kyseessä on skaala, jonka sisällä on paljon vaihtelua. Osa iltavirkuista on niin

myöhäisiä yökyöpeleitä, että he ovat parhaimmassa vireystilassa vasta yön pikkutunneilla. Varhaiset aamuvirkut puolestaan voivat herätä uuteen päivään samaan aikaan, kun myöhäiset yökyöpelit vielä valvovat edellistä päiväänsä. Aikuisiässä vuorokausirytmityyppi on terveillä erittäin vakaa piirre. Rytmeissämme näkyy iän myötä kuitenkin myös muutoksia, joista yleinen ilmiö on, että lapsuudesta nuoruuteen siirryttäessä uni-valverytmi viivästyy osana kehollisia muutoksia. Tämä aika on altista unen häiriintymisille. Vastaavasti ikääntyessä sirkadiaanisen säätelyjärjestelmämme toiminta heikentyy ja rytmeissä nähdään pirstoutumista. Selkeänä merkkinä tästä on esimerkiksi unessa havaittava katkonaisuus ja vaikeudet pysyä unessa sekä päiväaikaisen uneliaisuuden lisääntyminen. Ääripäitä edustavilla vuorokausirytmityypeillä on myös suhteessa suurempi riski uni- ja vuorokausirytmihäiriöille. Nämä näkyvät iltavirkuilla tutkimuksissa todetuissa korkeammissa sairastumisriskeissä muun muassa mielenterveyden ongelmille sekä somaattisille sairauksille, kuten aineenvaihdunnan häiriöille ja sydän- ja verisuonitaudeille.

Asiantuntija-artikkeli Vuorokausirytmi voi häiriintyä Jos aikaero ympäristön olosuhteiden tai sosiaalisten aikataulujen ja kehon rytmien välillä on suuri, tämä rasittaa sirkadiaanista järjestelmää ja lisää riskiä vuorokausirytmien häiriintymiselle. Tämä puolestaan altistaa moninaisille terveysriskeille, jos kehollinen häiriötila pitkittyy. Vuorotyössä elimistö on jatkuvassa rasituksessa, kun toteutunut rytmi poikkeaa jatkuvasti vaihtelevalla tavalla sisäsyntyisistä rytmeistä. Vuorotyöläisillä havaitaankin säännöllisiä työaikoja noudattavia enemmän erilaisia terveysriskejä, joiden taustalla on vuorokausirytmien häiriintyminen. Sirkadiaanisen järjestelmän toiminta voi myös häiriintyä eri olosuhteissa, kuten sairaustiloissa sekä iän tuomien muutosten yhteydessä. Hetkellisesti vuorokausirytmi häiriintyy, kun ympäristö muuttuu nopeasti, esimerkiksi kun matkustetaan aikavyöhykkeiden välillä (aikaerorasitus eli jet lag). Unen tarve voi myös vaihdella eri tilanteissa, esimerkiksi kovan rasituksen tai sairastumisen vuoksi. Unen tarpeen muutokset heijastuvat myös uni-valverytmiimme. Elämämme aikana on myös monia tilanteita, joissa joudumme sopeuttamaan uni-valverytmiämme enemmän suhteessa ulkoisiin paineisiin kuin kehomme sisäisiin tarpeisiin. Vaikka nämä muutokset heijastuvat päiväaikaiseen vireystasoomme ja suoriutumiskykyymme, kehomme sietää niitä etenkin hetkellisinä ilmiöinä. Elimistö siis palautuu ajan myötä hetkellisistä vuorokausirytmien häiriöistä suurimmaksi osaksi ilman pysyviä vaikutuksia hyvinvointiin tai terveyteen, kun elimistön rytmit saadaan taas synkronoitua suhteessa toisiinsa ja ympäristöönsä. Iän myötä palautuminen vaatii tosin pidemmän ajan, ja uni-valverytmien muutosten sietokyky on heikompaa. Vuorokausirytmien häiriötiloihin (kronobiologiset häiriöt) luokitellaan myös viivästynyt tai aikaistunut unijakso sekä epäsäännöllinen tai tahdistumaton ja liukuva (free-running) uni-valverytmi. Yhteinen nimittäjä vuorokausirytmien häiriöissä on unenlaadun heikentyminen, päiväaikaisen väsymyksen lisääntyminen ja usein myös unettomuusoireet eli vaikeudet nukahtaa tai unen aikainen heräily. Aikaistuneessa unijaksossa on kyse nukahtamisja heräämisaikojen varhais-

”Osa iltavirkuista on parhaimmassa vireystilassa vasta yön pikkutunneilla.” tumisesta, kun taas viivästyneessä unijaksossa nämä ovat myöhentyneet. Aikaistunutta unijaksoa havaitaan usein ikääntymisen yhteydessä, jolloin kyse on monesti ikääntymiseen liittyvästä sirkadiaanisen säätelyjärjestelmän toiminnan heikentymisestä. Viivästyneessä unijaksossa voi taas olla kyse nuoruusikään kuuluvasta univalverytmin myöhentymisestä, tai se voi myös heijastella luontaista iltavirkkuustaipumusta. Muutokset uni-valverytmissä saattavat kuitenkin kertoa sellaisista muutoksista sirkadiaanisessa järjestelmässä, jotka eivät ole luontaisia. Terveysalan ammattilaiselle olisikin tärkeää osata erotella, missä tilanteissa ja minkälainen hoito on tarpeellista.

”Unilääkkeitä suositellaan useimmiten vain akuuttien uniongelmien hoitoon.” Esimerkiksi epäsäännöllinen uni-valverytmi, jossa luontainen nukahtamisja heräämisaika vaihtelevat ilman säännöllistä rytmiä, on usein yhteydessä jonkinlaiseen sairaustilaan. Epäsäännöllistä tai tahdistamatonta uni-valverytmiä esiintyy muun muassa lapsuudessa kehityksellisen häiriön seurauksena ja aikuisuudessa puolestaan muistisairauden, mielenterveyshäiriön, aivovaurion tai aivokasvainten yhteydessä. Liukuvassa uni-valverytmissä uni-valverytmi siirtyy päivittäin, yleisimmin eteenpäin, keskimäärin aina noin tunnilla. Vaikka näköaistimus ei suoraan liity vuorokausirytmejä säätelevään valoaistimukseen, esiintyy osalla sokeista kronobiologisista häiriöistä useimmin joko tahdistumatonta tai liukuvaa uni-valverytmiä, jos sokeutumiseen liittyy valoaistimusta välittävien hermoratojen vaurioituminen. Myös kaamosunettomuus, jo-

ta ilmenee päivänvalon lyhentyessä syksyisin ja talvisin, luokitellaan kronobiologisiin häiriöihin. Kaamosunettomuudessa unettomuusoireet yleistyvät valaistusolosuhteiden muuttuessa vuodenaikaisvaihtelun seurauksena.

Melatoniini ja kirkasvalohoito rytmien muokkaajina Kronobiologiset häiriöt saattavat liittyä somaattisiin sairauksiin tai olla psyykkisperäisiä, esiintyä seurauksena luontaisen kehon vuorokausirytmin ja sosiaalisten aikataulujen välisestä ristiriidasta sekä vaihdella akuuteista tiloista kroonistuneisiin. Näihin kaikkiin muotoihin tulisi tehdä ammattimainen yksilöllinen hoidontarpeen arvio ja hoitosuunnitelma. Useimmiten hoitoina käytetään melatoniinia ja kirkasvalohoitoa. Ne voivat tukea vuorokausirytmien synkronisoitumista joko viivästyttäen tai edistäen rytmejä. Unilääkkeitä sen sijaan suositellaan useimmiten vain akuuttien uniongelmien hoitoon, mutta pitkäaikaiskäytössä unilääkkeillä on haitallinen vaikutus unen laatuun. Unilääkkeet eivät kykene vaikuttamaan sirkadiaaniseen säätelyjärjestelmään kuten kirkasvalo ja melatoniinihoito. Vuorokausirytmien säätelyssä käytetään ilta-aikaan melatoniinia, kun taas kirkasvalohoitoajoitetaan aamuun tai aamupäivään. Ympäristön valaistus vaikuttaa melatoniinihoidon tehokkuuteen, joten ympäristö tulisi pitää hämäränä melatoniinin ottamisen jälkeen. Vakavissa ja kroonistuneissa vuorokausirytmien häiriötiloissa on aina syytä kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen, joka on perehtynyt kronobiologisten häiriöiden hoitoon. Ilona Merikanto kansanterveystieteen dosentti ja tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 7.6.2023 Uniliitto ry:n Uniuutiset-lehden Hyvä uni -teemanumerossa.

Hyvä Selkä 4/2023

Vertaistukikoulutuksen peruskurssi 3.2.2024 Koulutus on tarkoitettu kaikille vertaistukitoiminnasta kiinnostuneille selkäyhdistysten jäsenille, joilla on omakohtaista kokemusta selkäoireista ja niistä selviytymisestä tai niihin sopeutumisesta. Peruskurssi tarjoaa perustiedot vertaistukihenkilötoiminnasta sekä valmiuksia vertaistukihenkilönä toimimiseen ja tuettavan kohtaamiseen. Aika: lauantai 3.2.2024 klo 9.30–16.00 Paikka: Selkäliiton toimisto Helsingissä (Eerikinkatu 16 A 2, 2. krs) tai etäyhteys Teams-ohjelman kautta Hinta: Koulutuspäivä on maksuton. Lounas Selkäliiton toimistolla osallistuville on omakustanteinen. Muuta: Liitto tiedottaa paikallisyhdistyksiä koulutukseen ilmoittautuneista henkilöistä. Kouluttaja: Sirpa Heikkinen, mielenterveyshoitaja, kriisityöntekijä, ryhmä- ja työnohjaaja Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 25.1.2024 sähköisellä lomakkeella Selkäliiton nettisivujen kautta selkakanava.fi/selkaliitto/koulutukset/ koulutukset-yhdistyksille. Lisätietoja: selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen, puh. 050 465 7884 tai satu.nieminen@selkaliitto.fi Tervetuloa koulutukseen!

14 Hyvä Selkä 4/2023

Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hanke etenee Selkäliiton Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hankkeen toinen vuosi on edennyt vauhdikkaasti. Aikuisten verkkovertaistukiryhmän toimintamallit on jo pitkälti kehitetty ja nyt valmennetaan uusia verkkovertaisohjaajia. Nuorten verkkovertaistukitoimintaa on myös kehitetty pienimuotoisesti. KEVÄÄLLÄ KOKOONTUNEET Vertaisista voimaa -verkkoryhmät kehitettiin ja toteutettiin yhdessä kolmen selkäyhdistyksen vertaistukijan kanssa. Heidän lisäkseen viisi vertaistukijaa oli suunnittelemassa ja toteuttamassa kevään kahta kaikille avointa verkkovertaistukitilaisuutta. Mukaan haluttiin saada lisää vertaistukijoita ja laajan tiedottamisen avulla heitä löytyikin. Syksyllä käynnistyneeseen Verkkovertaisohjaaja-valmennukseen osallistuu kahdeksan vertaistukijaksi kouluttautunutta. Valmennus toteutetaan yhdessä hankekoordinaattorin ja kevään verkkoryhmien vertaisohjaajien kanssa. Valmennuksessa harjoitellaan verkkovertaistukiryhmän ohjaamistaitoja ja suunnitellaan ensi kevään verkkovertaistukitilaisuuksia ja -ryhmiä.

Skolioosia sairastavien nuorten verkkovertaistuen kehittäminen Hankkeen tavoitteena on kehittää myös nuorille skolioosia sairastaville verkossa järjestettävää vertaistukiryhmätoimintaa, joka auttaa sopeutumaan skolioosiin

ja jaksamaan arjessa. Vertaistukiryhmiä ideoivat ja toteuttavat itsekin skolioosin kanssa eläneet nuoret vertaistukijat. Kevätkesällä etsittiin skolioosin sairastaneita 18–30-vuotiaita nuoria aikuisia ideoimaan ja kehittämään skolioosinuorille suunnattuja vertaistukiryhmiä verkkoon ja kouluttautumaan vertaistukijoiksi. Nuoria vertaistukijoita löytyi kaksi. Heidän ja Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten työntekijän sekä hankkeen voimin oli mahdollista kehittää pienimuotoista verkkovertaistukitoimintaa. Nuorten ideasta suunniteltiin ja toteutettiin marraskuun alussa Skolioosi – vain yksi mutka elämässä -verkkotilaisuus, joka oli suunnattu skolioosia sairastaville nuorille ja heidän läheisilleen. Illan aluksi ortopedian ja traumatologian professori ja ylilääkäri Ilkka Helenius piti tietoiskun nuoruusiän idiopaattisen skolioosin nykyhoidosta. Hän myös vastasi osallistujien kysymyksiin. Tilaisuuden lopussa kaksi nuorta vertaistukijaa kertoi kokemuksiaan skolioosin kanssa elämisestä ja siihen sopeutumisesta. Nuorten kokemustarinat olivat koskettavia ja voimaannuttavia. Ne mahdollistivat vertaistuen jakamisen reilulle 20 tilaisuuteen osallistuneelle.

Vertaistukea myös Toivosovelluksesta Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten parikymppinen vertaistukija Mai tarjoaa skolioosiin liittyvää kahdenkeskistä

vertaistukea myös Toivo-vertaistukisovelluksen kautta. Mai löytyy Toivo-sovelluksesta hakusanalla ”skolioosi”. Klikkaamalla Main profiilia pääsee chattaamaan hänen kanssaan. Mai auttaa mielellään nuoria ja heidän läheisiään skolioosiin liittyvissä kysymyksissä omien kokemustensa pohjalta. Myös Selkäliitto löytyy Toivo-vertaistukisovelluksesta. Aikuisille selkäoireisille Toivossa vertaistukea tarjoaa Vaasan Selkäyhdistyksen vertaistukija Tarja, jolla on kokemusta selän jäykistysleikkauksesta ja hermojuurivauriokivusta. Tulevaisuudessa Toivosta löytyy kenties muitakin selkäyhdistysten vertaistukijoita. Vertaistuen tarkoituksena on tuoda voimavaroja ja mielen virkeyttä arkeen ja sairauden kanssa elämiseen. Vertaistukijat eivät neuvo lääkkeissä, hoidossa tai kuntoutuksessa. Toivo-sovellus on OLKA-toiminnan koordinoima maksuton palvelu, joka perustuu kahdenkeskiseen vertaistukeen. Toivon vertaistukijat ovat luotettavia, koulutettuja ja sitoutuneita vaitioloon myös sen jälkeen, kun he lopettavat vertaistukijoina. Sovellusta voi käyttää myös anonyymisti. Toivo-sovellus löytyy älypuhelimen sovelluskaupasta (App Store, Google Play). Toivoa voi käyttää myös selaimella osoitteessa https://app.mesensei.com/toivo.

Teksti: Johanna Laine

Hyvä Selkä 4/2023

Reipasta ja passelia kimppajumppaa – Esittelyssä Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Kanta-Hämeen Selkäyhdistyksen liikuntaryhmissä voi liikuttaa selkäänsä niin jumppasalissa kuin uima-altaassa. Tarjolla on viikoittain neljä erilaista jumpparyhmää. Ryhmiin ovat tervetulleita kaikki selkänsä hyvinvoinnista kiinnostuneet. KYSYMYKSIIN yhdistyksen liikuntatoiminnasta vastasivat Kanta-Hämeen Selkäyhdistyksen puheenjohtaja Aulis Veteläinen ja jumppavastaava Tuula Tesmala.

Millaista liikuntatoimintaa järjestätte? Meillä jumpataan maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Maanantaisin on reipas fysiokimppajumppa, jossa aloitti tänä syksynä uusi vetäjä Mika. Jumppaajat ovat erityisesti tykänneet kehittyvästä ohjelmasta sekä vaihtelevista jumppaliikkeistä. Tiistaisin on vesijumppa uimahallilla Maikin johdolla. Keskiviikkoisin olemme jumpanneet jo kymmeniä vuosia saman vetäjän eli Merja Sopenperän kanssa. Passeli kimppajumppa antaa mahdollisuuden lisätä liikkeiden tehoa toistojen avulla. Jumpassa otetaan huomioon erilaisten selkäsairauksien ja -oireiden mahdolliset rajoitteet. Jumppa on selkälihaksia aktivoivaa ja sopivasti rasittavaa. Pehmeät liikkeet ja monipuolinen välineistön käyttö tuovat jumppaan vaihtelua. Perjantain venyttelyjumppa puolestaan notkistaa keskiviikon jäyk-

kyyden ja rentouttaa mahdollisesti kiristyneitä lihaksia. Keväällä järjestimme myös liikunnallisen retken Vierumäen Urheiluopistolla. Ohjelmassa oli retkeilyä sekä rentoutusta ja venyttelyä ohjatusti.

Mitkä ovat suosituimpia liikuntamuotoja? Liikuntaryhmissämme liikkuu viikoittain noin 250 jumppaajaa. Suosittuja ryhmistämme on maanantain reipas fysiokimppajumppa, keskiviikon passeli fysiokimppa sekä perjantain venyttelyjumppa.

Missä ryhmät kokoontuvat? Kaikki ryhmämme kokoontuvat Hämeenlinnan Uimahallissa. Vesijumppa pidetään luonnollisesti altaassa ja jumpparyhmät uimahallin liikuntasalissa.

Miten pääsee mukaan? Jumpparyhmiin voi ilmoittautua syksyllä ja keväällä nettisivuillamme kantaselka.fi Ilmari-ilmoittautumisjärjestelmän avulla. Ilmoitamme jumpparyhmien alkamisesta myös jäsentiedotteessamme, kotisivuilla ja joskus paikallislehdessä sekä Hyvä Selkä -lehdessä.

Kuka voi osallistua? Saako mukaan tuoda kaverin, joka ei ole jäsen? Liikuntaryhmiin voi osallistua kuka tahansa, joka on kiinnostunut jumppaamaan ja hoitamaan Toukokuussa Kanta-Hämeen selkäyhdistysläiset retkeilivät liikunnallisissa merkeissä Vierumäellä.

16 Hyvä Selkä 4/2023

selkäänsä, oli jäsen tai ei. Jumpparyhmiin osallistuminen vaatii ilmoittautumisen. Jumppamaksu jäsenille on tänä vuonna ollut 80 euroa/kausi ja ei-jäsenille 100 euroa/kausi. Eli jäseneksi liittyminen kannattaa. Ensi vuonna maksut ovat 90 euroa/ jäsen ja 110 euroa/ei-jäsen. Jumpparyhmässä voi käydä kerran maksutta kokeilemassa, tuntuuko jumppa itselle sopivalta.

Mitä varusteita tarvitaan? Salijumppaan tarvitaan liikuntaan sopivat vaatteet ja jumppa-alusta ja vesijumppaan mukaan uimapuku ja pyyhe sekä uimahallimaksu.

Miksi kannattaa lähteä mukaan? Liikunta on hyväksi selälle ja mielelle. Jumpparyhmiämme vetävät

Liity nyt jäseneksi!

Keskiviikkoisin Hämeenlinnassa jumpataan reippaasti fysioterapeutti Merjan tahdissa passelissa kimppajumpassa.

osaavat, koulutetut fysioterapeutit. Lisäksi jumpparyhmissä tapaa muita selän hyvinvoinnista kiinnostuneita, jossa vaihdetaan kuulumisia ja näin annetaan vertaistukea toisillemme. Kuvat: Aulis Veteläinen

95 % suosittelee jäsenyyttä. Selkäliiton jäsenkysely 2022

Selkäjumeja? Liiku, saa kavereita ja tukea selkävaivoissa. Liity selkäyhdistyksen jäseneksi ja tule mukaan toimintaan! SELKÄLIITTOON kuuluu 30 paikallista selkäyhdistystä. Yhdistykset järjestävät muun muassa ohjattua liikuntaa, vertaistukea sekä luentoja virkistystilaisuuksia. Selkäyhdistyksen jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Selkäliiton kustantaman

Hyvä Selkä -lehden ja muita liiton jäsenetuja sekä paikallisen selkäyhdistyksen alennuksia. Täytä liittymislomake lehden sivulla 25 tai sähköinen lomake Selkäliiton nettisivuilla tai ota yhteyttä lähimpään selkäyhdistykseen. Lue lisää ja liity: selkakanava.fi/liity-jaseneksi Hyvä Selkä 4/2023

Tutkimustietoa

Koonnut: Satu Nieminen

Selkänikaman pienempi koko voi suojata välilevynpullistumilta AIEMMAT TUTKIMUKSET ovat osoittaneet, että ihmisten selkänikamien koko ja poikkipinta-ala on pienentynyt ihmiskunnan historian aikana. Tänä päivänä elävän ihmisen selkänikamat ovat pienempiä kuin esimerkiksi keskiajalla ihmisten nikamat olivat. Oulun yliopiston tutkimus selvitti selkänikaman poikkipinta-alan yhteyttä luisten nikamien välissä olevien välilevyjen pullotuksen, pullistumien ja välilevytyrien ilmaantumiseen. Välilevymuutokset ovat hyvin yleisiä aikuisväestössä ja välilevytyrien esiintyvyys on suurin 30–50-vuotiaiden ikäryhmissä, ollen yleisempi miehillä. Yleisimmin välilevytyrä esiintyy selkärangan kahdessa alimmassa nikamavälissä. Välilevypullistumia tai -tyriä löydetään kuvantamisessa monesti myös täysin oireettomilta henkilöiltä, ne eivät siis aina aiheuta oireita. Oireisten välilevytyrien esiintyvyys väestössä on noin 1–3 prosenttia. Tutkimuksessa hyödynnettiin Pohjois-Suomen vuonna 1966 syntyneiden syntymäkohorttia. Kohorttiin kuuluvan 1 540 henkilön selät magneettikuvattiin

Kuva: Oulun yliopisto

heidän ollessaan 46–48-vuotiaita. Kuvista selvitettiin välilevypullistuminen ja -tyrien esiintyminen lannerangan alaosien välilevyissä ja mitattiin selkänikamien koko.

Tutkimuksessa välilevyjen pullotuksen, pullistumien ja tyrien esiintyvyys oli kohtalaisen yleinen, niitä oli melkein 50 % miehistä ja yli 40 % naisista. Tilastollisin menetelmin suljettiin pois pai-

Pitkäaikaisen kivun riskitekijät OULUN YLIOPISTON ja kanadalaisen McGillin yliopiston tutkijat ovat julkaisset laajan tutkimuksen pitkäaikaista kipua ennustavista riskitekijöistä. Kipu on yleisin syy hakeutua terveydenhuollon palveluiden piiriin ja se on työikäisten aikuisten parissa suurin toimintakykyä heikentävä oire. Pitkäaikaisen kivun taustalta ei usein löydetä selkeää yksittäistä syytä ja vammaa seurannut kudosvaurio harvoin selittää pidemmän aikavälin tilannetta. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että pitkäaikaista kipua ennustavat ja kipukokemukseen vaikuttavat monet eri biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Pitkäaikaisen kivun riskitekijöistä ei 18 Hyvä Selkä 4/2023

ole kuitenkaan vakiintunutta käsitystä. Tutkimuksessa hyödynnettiin englantilaista yli 490 000 henkilön tiedot kattavaa UK Biopank -aineistoa. Tutkimushenkilöitä seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Koneoppimista hyödyntäen selvitettiin 99 fyysisen, psykologisen, demografisen ja sosiaalisen tekijän vaikutusta pitkäaikaiseen kipuun. Näiden mahdollisten riskitekijöiden joukosta tutkimus tunnisti keskeisimmät pitkäaikaiselle kivulle altistavat tekijät. Tunnistetut tekijät olivat uniongelmat, väsymyksen tunne, usein koettu kyllästyneisyys, korkea painoindeksi (yli 30), stressikuormitusta aiheuttaneet elämäntapahtumat (kuten avioero, työt-

tömyys tai puolison kuolema) ja lääkärillä käynti mielenterveysongelmien takia. Riskitekijät ennustivat kivun laaja-alaistumistumista yhdeksän vuoden seuranta-aikana. Vastaavasti näiden tekijöiden vähäisyys ennusti kivusta toipumista kyseisenä aikana. Riskitekijöiden pohjalta tehtiin yksinkertaistettu kuuden kysymyksen malli, jonka todettiin ennustavan pitkäaikaista kipua. Tätä kuuden kysymyksen mallia testattiin Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa ja kanadalaisessa Prevent-AD-aineistossa. Tulosten havaittiin olevan lähes identtisiä sen kanssa mitä englantilaisessa aineistossa oli havaittu. Tutkimuksen rajoitteena

Tutkimustietoa noindeksin, tupakoinnin, vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden, sosioekonomisen aseman, ruokavalion ja nikaman korkeuden vaikutus tuloksiin. Osoittautui, että suurempi nikaman poikkipinta-ala oli yhteydessä suurempaan riskiin saada välilevypullistumia ja -tyriä. Tutkimus ei suoraan pysty vastaamaan, mikä on ilmiön taustalla oleva mekanismi. Mutta on mahdollista, että syynä on ravinteiden siirtymisen haasteet. Aikuisella välilevyt ovat pitkälti verisuonetonta kudosta ja ravinteet siirtyvät nikamapäätelevyjen kautta diffuusiolla. Suurempi diffuusioalue voi olla alttiimpi ravinteiden vähentyneelle siirtymiselle välilevyyn. Selkänikaman pienemmän koon on aiemmissa tutkimuksissa todettu altistavan osteoporoottisille murtumille vanhuudessa. Tämän uuden tutkimuksen perusteella pienentynyt selkänikaman poikkipinta-ala toisaalta suojaa välilevyongelmilta ja siten siitä voi olla myös hyötyä selkäterveydelle.

Ollila, L., Oura, P., Karppinen, J. et al. Association between vertebral cross-sectional area and lumbar disc displacement – a population-based study. Eur Spine J (2023). https://doi.org/10.1007/s00586-02307853-8

on heterogeenisen tutkimusaineiston käyttö, tutkittavat ovat olleet pääosin valkoisia keski-ikäisiä henkilöitä, mikä voi rajoittaa mallin soveltuvuutta muissa väestöissä. Löydökset kuitenkin auttavat riskitekijöiden tunnistamista ja voivat edistää parempaa kivunhoitoa.

Useat erilaiset harjoittelumuodot voivat auttaa pitkäaikaisessa niskakivussa LIIKUNTAHARJOITTELUA suositellaan pitkäaikaisen (yli 12 viikkoa kestäneen) niskakivun hoidoksi, mutta eri liikuntamuotojen paremmuudesta käydään keskustelua. Tuoreessa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa aiemmista systemaattisista katsauksista arvioidaan eri harjoittelumuotojen vaikutuksia pitkäaikaisessa niskakivussa. Tutkimuksessa keskityttiin pitkäaikaista niskakipua kokeneeseen työikäiseen (18–70-vuotiaaseen) väestöön. Valintaja poissulkukriteerien pohjalta mukaan valikoitui 25 vuosina 2010–2023 julkaistua systemaattista katsausta, joihin valikoituneissa 125 tutkimuksessa oli ollut yhteensä yli 17 000 osallistujaa. Katsaukset luokiteltiin niissä tutkittujen harjoittelumuotojen mukaan ryhmiin: motorisen kontrollin harjoitteet, pilatesharjoittelu, vastusharjoittelu, jooga ja perinteiset kiinalaiset harjoitukset (qigong ja taiji). Näiden liikuntamuotojen vaikutuksia arvioitiin pitkäaikaisen niskakivun ja siitä aiheutuvan toimintakyvyn haitan vähentämisessä. Tutkimuksessa mukana olleet liikuntamuodot osoittautuivat vähentävän kipua ja toimintakyvyn haittaa paremmin kuin liikuntaa sisältämättömät interventiot ainakin lyhyellä aikavälillä. Eri liikuntamuotojen välillä ei kuitenkaan ilmennyt suuria eroja ja kirjoittajat argumentoivatkin, ettei tulosten perusteella voi suo-

sitella yksittäistä liikuntamuotoa toista paremmaksi. Vastaavanlaisia tuloksia on aiemmin saatu myös tutkittaessa liikuntamuotojen vaikutusta alaselkäkipuun. Kirjoittajat pohtivat hieman sitä, miksi harjoittelumuotojen välillä ei ollut havaittavissa suurempia eroja. Psykologiset tekijät, kuten katastrofointi, ahdistuneisuus ja välttämiskäyttäytyminen, voivat lisätä riskiä kivulle herkistymiseen ja kivun pitkittymiseen. Näihin psykologisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa myös harjoittelulla ja kevyellä liikunnalla. Kirjoittajat sanovatkin, että harjoittelua ei tulisi tarkastella vain keinona vaikuttaa lihasten ominaisuuksiin, vaan myös keinona muokata kivun kokemista ja potilaan ajatuksia ja tunteita kipuun liittyen. Jatkotutkimuksia aiheesta tarvitaan vielä lisää. Tutkimusryhmä tuo esille, että mukaan valikoituneiden katsausten laadussa oli paljon vaihtelua. He korostavatkin, että jatkossa julkaistavien katsausten laatuun tulee kiinnittää enemmän huomiota. Rasmussen-Barr, E., Halvorsen, M., Bohman, T. et al. Summarizing the effects of different exercise types in chronic neck pain – a systematic review and meta-analysis of systematic reviews. BMC Musculoskelet Disord 24, 806 (2023). https://doi.org/10.1186/ s12891-023-06930-9 Kuva: Dreamstime

Tanguay-Sabourin C, Fillingim M, Guglietti GV, Zare A, Parisien M, Norman J, Sweatman H, Da-ano R, Heikkala E, PREVENT-AD Research Group, Perez J, Karppinen J, Villeneuve S, Thompson SJ, Martel MO, Roy M, Diatchenko L, Vachon-Presseau E. A prognostic risk score for development and spread of chronic pain. Nat Med 29, 1821–1831 (2023). https://doi. org/10.1038/s41591-023-02430-4

Hyvä Selkä 4/2023 19

Asiantuntija-artikkeli

Selkäneuvonnan ja pilateksen yhdistelmä vähensi hoitajien selkäkipua ja sairauspoissaoloja UKK-instituutin NURSEseurantatutkimuksen mukaan selkäneuvonta yhdistettynä viikoittaisiin pilatesharjoituksiin vähensi naishoitajien selkäkipua puolen vuoden intervention aikana, ja vaikutus selkäkipuun oli havaittavissa vielä kahden vuoden jälkeen. Lisäksi yhdistelmäryhmän sairauspoissaoloista aiheutuneet kustannukset olivat kahden vuoden aikana huomattavasti pienemmät kuin verrokkiryhmällä. HOITOHENKILÖSTÖLLÄ on työn fyysisen ja henkisen kuormittavuuden takia moninkertainen riski sairastua selkäkipuun muihin ammattiryhmiin verrattuna. Selkäkipu heikentää elämänlaatua, mutta sillä on myös laajat taloudelliset vaikutukset. Sairauspoissaolojen seurauksena työnantajalle muodostuu tuottavuuden menetyksiä sekä lisäkustannuksia sijaisjärjestelyistä. Hoitoalalla vallitsevasta työvoimapulasta johtuen työntekijöiden työkykyyn ja työhyvinvointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, koska selkäkipu uusiutuu helposti ja pitkittyessään saattaa lisätä työkyvyttömyyden riskiä. Työn aiheuttaman fyysisen ja henkisen kuormittavuuden riskeistä huolimatta selkää tukevien lihasten vahvistamisella ja ergonomisilla työasennoilla on mahdollista vähentää selkäkivun riskiä. UKKinstituutin satunnaistetun kontrolloidun NURSE-interventiotutkimuksen tavoitteena oli selvittää keinoja, joilla voidaan ehkäistä tai vähentää hoitohenkilöstön 20 Hyvä Selkä 4/2023

Kuva: Nina Kellokoski

selkäkipuja ja niistä aiheutuvia sairauspoissaoloja. Puolen vuoden mittaiseen selkäkipujen ehkäisytutkimukseen osallistui 219 naishoitajaa ja heistä 156 (71 %) osallistui 2-vuotisseurantaan. Tutkittavat olivat 30–55-vuotiaita naisia, jotka kärsivät ajoittaisesta epäspesifistä eli hyväennusteisesta selkäkivusta, harrastivat lihaskuntoa vahvistavaa liikuntaa korkeintaan kerran viikossa ja joilla selkäkivun voimakkuus oli vähintään 2 (kipuasteikolla

”Selkäkipu heikentää elämänlaatua, mutta sillä on myös laajat taloudelliset vaikutukset.” 0–10) ennen tutkimuksen alkua. Tutkittavat arvottiin neljään ryhmään: selkäneuvonta, pilatesharjoittelu, edellisten yhdistelmä ja verrokkiryhmä. Tutkimuksen seurantamittaukset tehtiin kahden vuoden kuluttua, ja vaikuttavuutta arvioitiin selkäkivussa ja kivun pelossa tapahtuneiden muutosten perusteella. Lisäksi tutkimuksen kustannusvaikuttavuutta arvioitiin suhteuttamalla selkäkivusta aiheutunut terveyspalveluiden käyttö, sairauspoissaolot ja interventio-

kustannukset koetussa elämänlaadussa tapahtuneisiin muutoksiin.

Selkäneuvonta ja pilatesharjoittelu keinoiksi selän kuormituksen hallintaan Naishoitajien selkäkipututkimuksessa käytettiin aikaisemmissa UKK-instituutin selkätutkimuksissa vaikuttaviksi todettuja menetelmiä. Pienryhmissä tapahtuneen selkäneuvonnan tavoitteena oli opastaa selän ergonomiseen käyttöön työssä ja vapaa-aikana, mutta myös haastaa osallistujat pohtimaan käsiteltyjä teemoja oman kokemuksensa ja työn kautta sekä harjoitella selän keskiasennon hallintaa erilaisissa selkää kuormittavissa tilanteissa. Vastaavasti pilatesharjoitteiden tavoitteena oli parantaa vartalolihasten kestävyysvoimaa, lihasten yhteistoimintaa ja liikkuvuutta. Osallistujat aloittivat lihaskuntoharjoittelun ohjatusti ryhmässä, mutta myöhemmin heillä oli mahdollisuus toteuttaa osa harjoitteista myös kotona saamansa harjoitus-DVD:n ja opasvihon avulla.

Yhdistelmäryhmässä vähiten poissaoloja ja paras elämänlaatu Tutkimustulosten mukaan yhdistetyssä neuvonta- ja pilatesryhmässä selkäkipu

Asiantuntija-artikkeli 1 000 €

948 €

900 € 800 € 700 €

671 € 613 €

612 € 600 € 484 €

500 € 400 €

366 €

343 € 293 €

300 €

291 € 246 €

209 € 200 €

170 € 111 €

100 €

46 €

30 € 0€

0€ Yhdistelmäryhmä

Sairauspoissaolokustannukset

Pilatesryhmä

Terveydenhuollon kustannukset

Neuvontaryhmä

Verrokkiyhmä

Interventiokustannukset

Kokonaiskustannukset

Kuvio 1. Selkäkivusta kahden vuoden aikana aiheutuneet kustannukset tutkimusryhmittäin.

väheni intervention aikana 41 prosenttiyksikköä lähtötilanteeseen verrattuna. Kahden vuoden seurantamittauksessa yhdistelmäryhmässä selkäkipu oli edelleen 29 prosenttiyksikköä lähtötilannetta alhaisempi, mikä on yksilön näkökulmasta merkittävä tulos. Tutkimuksessa arvioitiin myös työhön ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää kivun pelkoa, jotka molemmat laskivat intervention aikana merkitsevästi sekä yh-

vat yhdistelmäryhmässä kahden vuoden seuranta-aikana 92 prosenttia verrokkiryhmää pienemmät (Kuvio 1). Yhdistelmäryhmän monipuolisesta sisällöstä huolimatta, interventiokustannukset olivat ryhmässä toteutetun neuvonnan ja pilatesharjoittelun ansioista osallistujaa kohden vajaa 350 euroa. Tämä summa vastaa hoitoalalla työskentelevien naisten puolentoista sairauspoissaolopäivän kustannusta sivukuluineen.

Hyväennusteisen selkäkivun yleisyyden vuoksi on todennäköistä, että vastaavan intervention toteuttaminen olisi työnantajalle taloudellisesti kannattavaa myös työajalla, koska hyödyt ovat kustannuksia huomattavasti suuremmat. Päivi Kolu tutkija, TtM, fysioterapeutti, UKK-instituutti

”Yhdistetyssä neuvonta- ja pilatesryhmässä selkäkipu väheni intervention aikana 41 prosenttiyksikköä lähtötilanteeseen verrattuna.” distelmä- että pilatesryhmässä. Kahden vuoden seurantamittauksissa vaikutus oli havaittavissa työhön liittyvä kivun pelon osalta kuitenkin vain pilatesryhmässä, jossa kivun pelko oli 22 prosenttiyksikköä lähtötilannetta alhaisempi. Seurantamittauksissa liikkumiseen liittyvä kivun pelko oli sekä yhdistelmä- että pilatesryhmässä 14 prosenttiyksikköä lähtötilannetta alhaisempi. Tulokset osoittivat neuvonnan ja pilatesharjoittelun yhdistelmän olevan kustannusvaikuttava keino parantaa hoitotyötä tekevien naisten elämänlaatua ja vähentää selkäkivusta aiheutuvia sairauspoissaolokustannuksia, jotka oli-

Selkäkivun ennaltaehkäisy on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa Tutkimustulosten merkitystä korostaa se, että yhdistetyllä selkäneuvonnalla ja lihaskuntoharjoittelulla oli myönteinen vaikutus sekä elämänlaatuun että sairauspoissaoloihin ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Hoitoalalla vallitsevan työvoimapulan takia selkäneuvonnan ja kerran viikossa tehtävän pilatesharjoittelun yhdistelmää tulisi hyödyntää jatkossa laajemminkin terveydenhuollon työntekijöiden selkäkivun ehkäisemiseksi ja työkyvyn ylläpysymiseksi.

Lähteenä käytetty artikkeli: Kolu P, Suni JH, Tokola K, Raitanen J, Rinne M, Taulaniemi A, Husu P, Kankaanpää M, Parkkari J. Neuromuscular exercise and counseling for treating recurrent low back pain in female healthcare workers-Findings from a 24-month follow-up study of a randomized controlled trial. Scand J Med Sci Sports. 2023 Nov;33(11):2239–2249. doi: 10.1111/sms.14451. Kirjoituksen muut lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 4/2023

LUKUNURKKA

Hidasta vanhenemista IHMISET PELKÄÄVÄT ikääntymistä. Ajatellaan aktiivisen elämän loppumista. Sisätautilääkäri, dosentti Jan Sundellin mukaan meidän tulisi suhtautua vanhenemiseen pikemminkin uteliaasti ja olla ylpeitä kaikista ikävuosista. Senioriaika voi olla erittäin antoisaa ja jopa elämän täyttymys, jos saamme kohdata sen toimintakykyisenä ja mieli kirkkaana. Sundellin mielestä sana ”seniori” on kunnianosoitus elämänkokemukselle ja viisaudelle, jota ihminen kerää ikääntyessä. Ihminen pystyy vaikuttamaan elinikäänsä elintapojen avulla jopa 70–90 prosenttia. Koskaan ei ole myöskään liian myöhäistä tehdä ryhtiliikettä tai kuntoremonttia, ja pienikin terveysteko kannattaa aina. Ikävuodet eivät määritä biologista ikäämme, vaan siihen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Sundell on tavannut lääkärintyössään ikäisekseen poikkeuksellisen terveitä, mutta toisaalta myös ennenaikaisesti vanhentuneita ihmisiä. Hän on myös tutkinut, mitkä tekijät ilmiöön vaikuttavat. Sundell käykin läpi kirjassaan kaikki

ihmisen terveyteen ja hyvinvoinnin vaikuttavat tekijät. Esimerkiksi liikunnalla on merkittävä rooli useiden sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Yli 65-vuotiaille liikuntasuositus painottaa lihasvoimaa ja tasapainoa, jotka vaikuttavat arjessa selviytymiseen ja liikkumiskykyyn. Sundell suosittelee erityisesti ikääntyville lyhyttä ja tehokasta voimaharjoittelua. Lihakset ovat tärkeä eläketurva, varsinkin reisissä ja pakaroissa pitää olla kunnolla lihasvoimaa. Liikunta ylipäänsä tekee vanhuudesta myös laadukkaampaa ja ehkäisee vuodepotilaaksi joutumista. Aivojakin voi jumpata, esimerkiksi pelaamalla, opiskelemalla ja lukemalla. Aivot tarvitsevat myös riittävästi sosiaalisuutta sekä kiinnostavaa ja haastavaa tekemistä pysyäkseen hyvässä kunnossa. Myös kahvilla on useita terveysvaikutuksia: se tehostaa liikuntasuorituksia ja muistia sekä saattaa vähentää tiettyjen sairauksien riskiä. Kirja sisältää opettavaisia elämäntarinoita erilaisilta nuorekkailta ihmisiltä.

Lopussa on terveyden tarkistuslista, joka muistuttaa auton huoltolistaa. Pitäisi muistaa käydä säännöllisesti ”merkkihuollossa” ja tehdä tarvittavat korjaukset ajoissa. Kirja oli kuin romaani, täyttä asiaa. Olisi ollut helpompaa lukea, jos asioita olisi otsikoitu pienempiin lukuihin. Mutta ehdottomasti kirjaan kannattaa tutustua. Onhan ikääntymisen vallankumous alkanut! (KT-A) Jan Sundell: Hidasta vanhenemista – Kuinka käännät kehosi kelloa taaksepäin. Docendo, 2023.

Superhyvää mielelle RAVITSEMUSPSYKIATRIA on hyvin uusi tieteenala, joka selvittää ravitsemuksen roolia mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Kaikkiin mielenterveysongelmiin eivät tunnetut hoitokeinot pure ja siksi tarvitaan uusia tukitoimia, esimerkiksi ravitsemushoidot. Kirjan kirjoittaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen tietää itsekin millaista on, kun ruoka ei sovi, olo on alavireinen ja mieli maassa, masentunut. Hänen päivittäiset vatsakipunsa rauhoittuivat, kun ruokavaliosta karsittiin vatsaa ärsyttäviä hiilihydraatteja ns. fodmap-ruokavaliolla. Koska mielen ja kehon yhteys kulkee nimenomaan hyvinvoivan suoliston kautta, tekee hyvää, kun ruuasta pyrkii nauttimaan. Vatsaystävälliset elämäntavat ja kehopositiivisuus vievät pitkälle syömisen järkevöittämisessä. Ruuasta saa ja pitää nauttia. Putkonen pohtiikin kirjassaan, milloin ihmiset tajuavat, että ruoka on paljon muutakin kuin ravintoa. Hyvä mielenterveys ja sitä edistävät ruo22 Hyvä Selkä 4/2023

kailutottumukset tarkoittavat arkisia ja omannäköisiä tekoja ja taitoja. Kirjassa kerrotaan suoli-aivoakselista, veri-aivoesteestä ja autonomisesta hermostosta ja siitä, miten veri-aivoeste suojaa aivoja, mutta esimerkiksi alkoholi läpäisee esteen vaivatta. Parasympaattisen hermoston kiertäjä- eli vagushermo on suoli-aivoakselin viestinnän valtatie. Sen kautta ahdistuneisuus saa mahan kipuilemaan. Tehokkain keino aktivoida kiertäjähermoa on syvähengittäminen, joka kertoo elimistölle, että on aika rauhoittua. Kirjoittajan mielestä monella vaikeus juurruttaa terveystekoja pysyviksi tavoiksi johtuu siitä, että ne ovat olleet enemmänkin terveellisen elämän esittämistä kuin omaan tahtoon ja toiveisiin perustuvia tietoisia valintoja. Oleellista olisi tunnistaa, mitkä terveyden osa-alueet ovat omien arvojen mukaisia niin, että niistä huolehtimiseen haluaa keskittyä. Kirjassa on hyviä tehtäviä kehosuh-

teen kunnostukseen. Mukana on myös hyvää tietoa stressistä ja keinoja sen hoitoon. Syömisestä pitäisi tehdä hauskaa ja siihenkin kirjassa on ideoita. Itselleni kirja avasi erilaisia käsityksiä ravinnosta ja vakuutuin siitä, että syömisellä voidaan vaikuttaa paljon myös mieleen. Jokaisella on oikeus tehdä omannäköisiä valintoja, kunhan ne ennemmin lisäävät hyvinvointia, eivätkä vähennä sitä. (KT-A) Leena Putkonen: Superhyvää mielelle. Nauti ruoasta, helli suolistoa. Otava, 2023.

Viisi kysymystä asiantuntijalle

Millaista liikuntaa suositellaan ikäihmisille? Liikkumisella ja liikunnalla on tunnetusti monia hyviä terveysvaikutuksia – myös ikäihmisille. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa ja jokainen askel edistää hyvinvointia. Itselle mieluisasta liikkumismuodosta hyötyvät sekä keho että mieli. KYSYMYKSIIMME ikäihmisten liikunnasta ja liikkeen lisäämisestä arkeen vastasi liikunnan erityisasiantuntija Heli Starck Ikäinstituutista.

Mikä ovat liikkumisen hyödyt ikäihmiselle? Liikunnalla on paljon hyviä vaikutuksia ikäihmisten terveyteen, toiminta- ja liikkumiskykyyn ja sitä kautta myös elämänlaatuun ja itsenäiseen selviytymiseen. Liikunnalla voidaan kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lisätä lihasvoimaa sekä parantaa kehon liikkuvuutta ja tasapainoa. Liikunta väIKÄINSTITUUTTI on asiantuntijaorganisaatio, joka edistää hyvää vanhenemista tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen keinoin. Keskeiset teemat ovat liikunta, mielen hyvinvointi, osallisuus ja ikäystävällinen asuinympäristö. Ikäihmisten liikunnan saralla Ikäinstituutti koordinoi kahta valtakunnallista ohjelmaa: Ikiliikkuja ja Voimaa vanhuuteen.

hentää riskiä sairastua moniin sairauksiin ja monessa sairaudessa liikunta on myös lääke. Kannattaa siis lisätä liikettä arkeen, vaikka olisi kipuja ja kolotuksia. Kaatumisten ehkäisyssä säännöllinen liikunta on keskeisessä roolissa. Liikunta vaikuttaa mielialaan, muistiin ja arjessa jaksamiseen. Ikäihmisten kohdalla korostuvat erityisesti myös liikunnan sosiaaliset vaikutukset – liikuntaryhmissä tapaa muita ikätovereita ja saa vertaistukea.

Millaiset ovat liikkumissuositukset ikäihmisille? Ikäihmisille on olemassa kansainväliset liikuntasuositukset. Kaiken perustana on aktiivinen arki ja paikallaan olon rajoittaminen – jokainen askel ja tuolilta nousu edistää hyvinvointia. Suosituksissa painotetaan myös voimaharjoittelun sekä monipuolisen, tasapainoa ja koordinaatiota haastavan harjoittelun merkitystä. Niitä olisi hyvä tehdä 2–3 kertaa viikossa. Lisäksi tarvitaan liikkuvuusharjoittelua sekä kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä tai pyöräilyä. Tärkeää on liikkua säännöllisesti.

Miten aloittaa liikkuminen ja liikunta ikääntyneenä? Aiemmin vähän liikuntaa harrastaneiden kannattaa aloittaa liikunta vähitellen. Pienikin liikkumisen lisäys tuo tuloksia. Käy ulkona päivittäin ja kävele vaikka talon ympäri roskia viedessäsi. Kävely on ikäihmisten suosituin liikuntamuoto, mutta se ei pelkästään riitä, sillä voimaa ja tasapainoakin tarvitaan. Kävelylenkin yhteydessä voi kävellä portaita tai istahtaa penkille ja tehdä siitä ylösnousuja. Kävelyrytmiä ja suuntaa voi myös välillä vaihtaa. Metsäpolulla kävely haastaa mukavasti tasapainoa, samoin tanssi. Kotona voi tehdä 10 kyykkyä suosikkisarjan mainoskatkon aikana tai seistä yhdellä jalalla samalla kun

Heli Starck

kahvi tippuu. Pikkuhiljaa liikkumisen kertoja, kestoa ja tehoa voi lisätä.

Millaista liikuntaa ikäihmiset voivat harrastaa? Iäkkäänä voi harrastaa oikeastaan samoja liikuntalajeja kuin nuorempanakin – vauhtia ja vaatimustasoa pitää vain soveltaa omalle kunnolle sopivaksi. Pallopeleistä pitävät voivat siirtyä vaikka kävelyfutikseen tai -sählyyn. Ryhmäjumppia löytyy monia eritasoisia, hypyt tai lattiatasolle menemisen voi halutessaan jättää väliin. Moni ikäihminen pitää vesiliikunnasta sen nivelystävällisyyden vuoksi. Kuntosaliharjoittelu sopii erinomaisesti myös ikäihmisille ja se onkin paras tapa hankkia lisää voimaa. Uusia lajejakin kannattaa kokeilla, sillä se haastaa mukavasti myös aivoja. Tärkeintä on löytää itselle mieluisa liikkumismuoto, josta hyötyy sekä keho että mieli.

Mistä ikääntyvä löytää sopivia liikuntaohjeita? Ikäinstituutin maksuttomalta Voitas.fisivuilta löytyy runsaasti ideoita liikkumiseen. Siellä on ohjeita satoihin erilaisiin liikkeisiin, jotka kehittävät voimaa, tasapainoa, koordinaatiota tai liikkuvuutta. Lisäksi sivustolta löytyy valmiita ohjelmia ja jumppavideoita. Henkilökohtaisia liikuntaohjeita kannattaa kysyä fysioterapeutilta tai kunnan liikuntaneuvonnasta. Hyvä Selkä 4/2023 23

Tue työtämme – tee

LAHJOITUS

Me Selkäliitossa haluamme ehkäistä selkäoireita sekä parantaa selkäsairaiden hoitoa, kuntoutusta ja elämänlaatua. Tänä vuonna olemme muun muassa  tukeneet 30 paikallista selkäyhdistystä: järjestäneet koulutuksia, julkaisseet sisäisiä tiedotteita sekä antaneet henkilökohtaista neuvontaa yhdistystoiminnan kehittämiseksi.  pitäneet selän terveyttä edistäviä luentoja.  antaneet maksutonta selkäneuvontaa puhelimitse, sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuillamme.  tavoittaneet kuukausittain yli 95 000 kävijää verkkosivuillamme, ja sosiaalisen median kanavissa meillä on yhteensä yli 45 000 seuraajaa.  kampanjoineet selän hyvinvoinnin puolesta Selkäviikolla.  julkaisseet neljä Hyvä Selkä -lehteä.

Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer

TILISIIRTO. GIRERING

Saaja Mottagare

Jos haluat tukea työtämme ja mahdollisuuksiamme edistää selkäterveyttä ja antaa neuvontaa selkäoireisille myös tulevaisuudessa, tee lahjoitus lehden liitteenä olevalla tilisiirtolomakkeella. Lahjoitusvarat käytetään materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkä- ja niskaoireisille sekä yhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin. Voit tukea toimintaamme myös liittymällä jäseneksi. Täytä Liity jäseneksi -lomake viereisellä sivulla tai nettisivuillamme osoitteessa selkäliitto.fi.

Lämmin kiitos tuestasi ja rauhallista joulunaikaa!

IBAN

BIC

FI26 8146 9710 1372 08

DABAFIHX

SELKÄLIITTO RY

Keräyslupa Poliisihallitus RA/2021/1504

Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress

Allekirjoitus Underskrift

Tililtä nro Från konto nr

Lahjoituksellanne tuette selän terveyttä edistävän materiaalin, neuvonnan ja koulutuksen tuottamista. ( ) 10 € ( ) 20 € ( ) vapaavalintainen summa Kiitos tuestanne! Viitenumero Ref. nr Eräpäivä Förfallodag

12700 Euro

Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas till mottagaren enligt villkoren för betalningsförmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit.

24 Hyvä Selkä 4/2023

Tilaa Selkäliiton tuotteita: Juomapullo Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä. Tilavuus: 500 ml Hinta 9,90 € + postikulut Tilaa itsellesi tai lahjaksi. Tilaukset: selkäkauppa.fi

Fleeceliivi Sinisen fleeceliivin rinnassa on ommeltuna Selkäliiton kangasmerkki. Liivissä on vetoketjulliset etutaskut ja elastinen nauha helmassa. Konepesu 40 asteessa. Koot: naisten lady fit XS-3XL, unisex/miehet S-5XL.

Hinta 28 € + toimituskulut Tilaukset: Selkäliiton toimistosta selkaliitto@selkaliitto.fi tai puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) Pehmoinen fleeceliivi lämmittää mukavasti Suomen kesässä ja selkäyhdistyksen tapahtumissa. Ostamalla liivin tuet Selkäliiton työtä.

Liity jäseneksi! Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi. Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net Helsingin Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (25 €) Oili Kaunisto (pj), 040 512 0815, kaunisto.oili@gmail.com Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Aulis Veteläinen (pj), 0400 801 697, vetelainenaulis@gmail.com www.kantaselka.fi Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (20 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (20 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikkaelisabet@gmail.com, tukipuhelin 040 760 0644 Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Rauli Koski (siht.), 044 309 2937, raulikoski@gmail.com Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, selkayhdistysossy@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (24 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi

Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Leena Salmela (siht.), 040 557 6741, leena_salmela@kolumbus.fi 040 557 6741, www.tamselka.fi

Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.fi

Turun Seudun Selkäyhdistys ry (27 €) Kaarina Frosterus (pj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi

Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Sirpa Kaupinsalo (pj), 050 3487 442, kaksonen51@gmail.com Sinikka Muttilainen (siht.), 050 3456 440, sinikkamuttilainen@gmail.com

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi

Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi Merja Koivu (siht.), 050 577 5837, https://sataselka.webnode.fi/

Vaasan Selkäyhdistys ry (22 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi www.lähellä.fi

Savonlinnan Selkäyhdistys ry (21 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com

Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €) Sari-Anna Pekuri (pj), 040 700 1310, pekurisa@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Aarne Heikkilä (pj), 0400 661 682, aarne.heikkila@netikka.fi Hilkka Talvitie (siht.), 050 3273 656, hilkka.talvitie@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com

Vantaan Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 742 9325, stangbrita@gmail.com Tukihenkilö Katri, tekstiviesti puh. 0400 017 679 tai tukihenkilö Helvi, tekstiviesti 050 321 6046 tai yhteydenottopyyntö nettisivujen kautta. www.salpausselat.fi

SELKÄLIITON MAKSUTON SELKÄNEUVONTA Tiistaisin ja torstaisin klo 10-14 p. 050 465 7884 26 Hyvä Selkä 4/2023

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Espoon, Helsingin ja Vantaan selkäyhdistykset Helsingin vertaistuen pikkujoulut Kampissa ti 7.12. klo 17.30–19.30. Espoon vertaistuen pikkujoulut Sellon kirjastossa Leppävaarassa ke 13.12. klo 17.30–19.30. Vantaan vertaistuen pikkujoulut Tikkurilan asukastilassa to 14.12. klo 17.30–19.30. Maksuton ja kaikille avoin. Lisätietoa ja ilmoittautuminen p. 044 360 0201 tai www.selkayhdistykset.fi. Ilmoittautuminen kevätkaudelle Helsingin liikuntaryhmiin alkaa ma 11.12. klo 10, Vantaan ja Espoon ryhmiin ti 12.12. klo 10. Tarjolla selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa, 23 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Liikunta-aikataulu ja ilmoittautumisohjeet www.selkayhdistykset.fi tai puh. 044 360 0201. Ilmoittautuminen Seniorin Selkä Kuntoon -liikuntaryhmiin alkaa ma 18.12. klo 10. Seniori-liikuntaryhmiin voivat osallistua maksutta 60+ ikäiset helsinkiläiset. Fysioterapeuttien ohjaamaa seniorin selkäjumppaa ja etäjumppaa. Aikataulu ja ilmoittautumisohjeet www.selkayhdistykset.fi tai puh. 044 360 020. Tammikuun ensimmäinen selkäilta Kampin palvelukeskuksessa ti 16.1. klo 17.30–19.30. Kaikille avoin ja maksuton, kahvitarjoilu. Lisätietoa toiminnasta kotisivuillamme www.selkayhdistykset.fi tai puh. 044 360 0201.

Heinolan Seudun Selkäyhdistys Kevään liikunnat alkavat 8.1.2024. Käsityökerho alkaa 17.1.2024 klo 13. Jatkuu joka toinen viikko. Lukupiiri aina kuukauden viim. torstai klo 14. Kerhot kokoontuvat Selkiksessä.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Pikkujoulut Eräs Teatteri ja Kokkisoppaesitys la 2.12. Klo 16 tarjoillaan riisipuuro ja rusinasoppa, klo 17 Kokkisoppa alkaa, väliajalla torttukahvit. Kokkisopan hinta 30 €/jäsen, 40 €/ ei-jäsen. Ilmoittautuminen kotisivuilla Ilmarijärjestelmän kautta, saat Ilmarista laskun s-postiisi. Tervetuloa! Rottien pyhimys -näytelmä to 21.3. klo 19 Hämeenlinnan Teatterissa. Liput 39 €/hlö. Hintaan ei sisälly väliaikatarjoilua. Ilmoittautuminen kotisivujen kautta www.kantaselka.fi.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Syyskauden 2023 toiminta päättyy viikolla 50 (viimeiset jumpat 15.12.). Vuoden 2024 toiminta Mikkelin Päiväkeskuksessa, Kiiskinmäenkatu 2 Latinalaistanssi ma 8.1.–6.5. klo 16.45–17.45, ohjaajana Tiina Ripatti ja Ismo Jäntti, kausi 50 €, kertamaksu jäsen: 5 €, ei-jäsen: 7 €. Yhdyshenkilö Kaisa, p. 040 676 5760. Ma 1.4. ei tanssia. Selkä-salijumppa ti 9.–7.5. klo 18–19, ohjaajina Henriikka Honkanen ja Anu Peltonen, kausi 35 €, kertamaksu jäsen: 4 €, ei-jäsen: 6 €. Yhdys-

henkilö Ulla, p. 044 324 0064. Ti 30.4. ei jumppaa. Jooga, ryhmä I ma 8.1.–6.5. klo 18–19.30, ohjaajana Pirjo Herrala, kausi 55 €, kertamaksu jäsen: 5 €, ei-jäsen: 7 €. Yhdyshenkilö Kaisa, p. 040 676 5760. Ma 1.4. ei joogaa. Jooga, ryhmä II ke 10.1.–8.5. klo 18–19.30, ohjaajana Pirjo Herrala, kausi 55 € kertamaksu jäsen: 5 €, ei-jäsen: 7 €. Yhdyshenkilö Riitta, p. 0400 650 638. Ke 1.5. ei joogaa. Kevennetty jumppa ke 10.1.–8.5. klo 16.45– 17.45, kausi 35 €, kertamaksu jäsen: 4 €, ei-jäsen: 6 €. Ohjaaja ja yhdyshenkilö Leena Kämppi, p. 050 33933181. Ke 1.5. ei joogaa. Kyyhkylän kuntoutuskeskus, Kyyhkyläntie 6 Allasjumppa pe 12.1.–10.5. Ryhmä 1 klo 15– 15.45, pesutiloihin pääsee klo 14.45. Ryhmä 2 klo 15.45–16.30, pesutiloihin pääsee klo 15.30. Pe 29.3. ei allasjumppaa. Kausi 80 €, kertamaksu jäsen: 7 €, ei-jäsen: 9 €. Yhdyshenkilö Leena p. 050 339 3181, Olavi p. 044 342 9075, Heimo p. 050 322 7601. Allasjumppien aikana on mahdollisuus käydä kuntosalilla (ei ohjausta) omakustanteisesti. Raviradantie kuntosali, Raviradantie 8, Kalevankangas Omatoiminen kuntosali ma 8.1.–6.5. klo 11–12. Kausi 25 €, kertamaksu jäsen: 2 €, ei-jäsen: 3 €. Yhdyshenkilö Heikki, p. 0400 413 022. Ohjausta järjestetään tarvittaessa. Ma 1.4. ei kuntosalia. Vertaistukiryhmä Estery-talolla, Otto Mannisenkatu 4, Mikkeli Vertaistukiryhmä kokoontuu joka kuukauden toisena maanantaina klo 17–18.30. Ohjaajana Rita Matilainen. Maksuton. Yhdyshenkilö Lea, p. 040 7233 609. Kokoontumiskerrat: 15.1., 12.2.,11.3.,8.4. ja 13.5. Vertaisryhmän facebook-sivut ”Mikkelin selkavertaiset”. Rakas lurjus -esitys, Mikkeli Teatteri la 10.2. klo 13.

Hallitus kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää joulua sekä onnellista ja aktiivista uutta vuotta 2024!

Oulun Seudun Selkäyhdistys

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys

Jäsentapaaminen Oulussa 11.1. klo 17, Aleksinkulman Myllynurkassa, Aleksanterinkatu 9. Kunnallisneuvos, Oulun valtuuston edustaja Marja-Leena Kemppainen kertoo Pohteen tilanteesta ja palveluista. Jäsentapaaminen Kemissä 24.1. klo 16 MeriLapin järjestökeskus Majakassa, Pohjoisrantakatu 14, Kemi. Länsi-Pohjan ryhmäkokous, jossa Kemin kaupungin liikunnanohjaaja Heidi Lassuri kertoo Länsi-Pohjan liikuntapalveluista. Lisätietoja www. kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/liikunta-ja-luonto/ liikuntaneuvonta-ja-ohjatut-liikuntaryhmat/ Jäsentapaaminen Oulussa 20.2. klo 17, Aleksinkulmassa, vieraana fysioterapeutti Annamari Tihinen, Coronaria Terapia. Jäsentapaaminen maaliskuussa kansanedustaja, Oulun valtuustonedustaja Pia Hiltunen kertoo ajankohtaisista asioista. Tarkka ajankohta myöhemmin. Jäsentapaaminen huhtikuussa on kipuluento, luennoitsija ja aika avoin. Keväällä luento unesta, kliininen neurofysiologi Usko Huuskonen. Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Tarkemmat tiedot kevään toiminnasta tulevat lehden seuraavan numeroon ja yhdistyksemme kotisivuille oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi.

Pikkujoulut 20.12. klo 15 Järjestötalolla joululaulujen ja torttukahvien kera, pikkupaketteja unohtamatta. Kerhotilaisuus 17.1. klo 15 Järjestötalolla. Aiheena lääkkeiden yhteiskäyttö, joista kertoo apteekkari Mika Wallin. Kerhokokoontumiset joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 15 Järjestötalolla. Kerhossa on aina oma teemansa, jossa on mukana vieraileva alustaja.

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys Perinteiset selkäyhdistyksen tanssit su 3.12. klo 17.00–21.00 Kerhotalo Ruplalla, Sepänkatu 42, Joensuu. Liput 12 euroa, arpajaiset ja kahvio. Musiikista vastaa orkesteri Tahtipojat. Tervetuloa! Jäsenkirje 1/2024 ilmestyy tammikuun ensimmäisellä viikolla. Kevään 2024 liikuntaryhmät ja muu toiminta löytyvät jäsenkirjeestä ja kotisivuilta. Ryhmiin ilmoittautuminen alkaa viikolla 2. Seuraa ilmoitteluamme pkselka.fi-sivuilla ja facebookissa. Kiitämme kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille terveyttä ja hyvää uutta vuotta!

Porvoon Seudun Selkäyhdistys – Borgånejdens ryggförening Liikuntaryhmät jatkuvat kevätkaudella aiemman aikataulun mukaisesti. Ilmoittaudu mukaan: taina.pesonen@gmail.com tai puh. 040 514 4084 tai kotisivujen ilmoittautumislomakkeella. Tiistain kuntosaliryhmä Omenamäessä jatkuu, siihen voi ilmoittautua paivi.himanen@hotmail.com tai puh. 044 270 6989 tai kotisivujen ilmoittautumislomakkeella. Vuoden ensimmäinen Selkäilta, aiheena kipu, aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Keväinen virkistyspäivä la 4.5. Linnunlaulussa. Seuraa yhdistyksen ilmoituksia Itäväylä-lehden yhdistyspalstalla!

Selkäyhdistys SalpausSelät Kevään jumpat jatkuvat Harjulassa alkaen viikolla 2/24. Tiistaisin klo 11–12 selkäjumppa, keskiviikkoisin klo 19–20 äijäjumppa "Taipumattomat". Ilmoittautumiset ja tiedustelut suoraan Harjula-opiston nettisivuilta tai Brita Stång, p. 0407 429 325, stangbrita@gmail.com. Lahden kaupunginsairaalan Masto-liikuntasalissa jatkuvat kuntosalijumpat tiistaisin 9.1. alkaen klo 16–17. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Riitta-Liisa Komulainen, p. 040 592 5608, riitta-liisa. komulainen@hotmail.com. Ajankohtaiset tiedot: seuraa nettisivujamme salpausselat.fi. Hyvää joulua ja rauhaa maailmaan 2024!

Hyvä Selkä 4/2023 27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Suur-Salon Selkäyhdistys Joulukuun kerhoilta 18.12. klo 17 Sytyssä joulupuuron merkeissä. Tammikuun kerhoilta 24.1. klo 18 Sytyssä. Uusien jäsenten ilta, toivotamme tervetulleeksi uudet liittyneet jäsenemme, kerromme toiminnastamme ja tulevista tapahtumista. Tulossa Laila & Olavi nostalgiakonsertti 10.2. Lohjalla, Laurentius-salissa klo 18. Seuraa tarkemmin kotisivuilta salonselat.fi ja Salonjokilaakso.

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Kevätkauden 2024 yleisöluennot Tampe-

reen Seudun Työväenopisto, Sampolan auditorio, Sammonkatu 2: Hormonihoito ja luu to 25.1. klo 18, Marjo Tuppurainen naistentautien ja synnytyksen professori, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto. Niskakivut ja päänsärky – omahoitokeinot ti 20.2. klo 18, Marjo Rinne TtT, ft, Selkäliiton puheenjohtaja. TAYS Rankakeskuksen toimintalinjat ti 26.3. klo 18, Heikki Mäntymäki selkäortopedi, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori. Perustietoa edunvalvontavaltuutuksesta ja hoitotahdosta ti 16.4. klo 18, Akseli Tuuri, geronomi (AMK), vanhustyön asiantuntija. Luennot livestriimataan.

Tutustu kevätkauden liikuntaryhmiin osoitteessa tamselka.fi.

Turun Seudun Selkäyhdistys Rentoutushetki istuen 19.12. klo 12 Zoomissa https://us06web.zoom.us/j/89538666021 ja TULEtietokeskuksessa, Humalistonkatu 10, 20100 Turku. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Lisätiedot: toimisto@tule.fi, puh. 044 744 7085

Yhdistysten merkkivuodet Pyöreitä merkkivuosia on juhlittu tänä vuonna seuraavissa selkäyhdistyksissä: • Heinolan Seudun Selkäyhdistys 30 vuotta • Keski-Suomen Selkäyhdistys 30 vuotta • Kymenlaakson Selkäyhdistys 30 vuotta • Mikkelin Seudun Selkäyhdistys 30 vuotta • Rauman Seudun Selkäyhdistys 20 vuotta • Tyrvään Seudun Selkäyhdistys 30 vuotta Onnittelumme!

Rauman Seudun Selkäyhdistys vietti 20-vuotisjuhlaansa 21.10.2023 Tules-talolla. Kuvassa vasemmalta Arja Tuominen, Sinikka Jalonen, Katri Lempinen, Raimo Järvi, Marja Gustafsson, Harri Mäntykallio, Tuula Lempinen ja Erkki Siivonen. Kuva: Sinikka Muttilainen

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys juhlisti 30-vuotista taivaltaan 10.10.2023 konserttitalo Mikaelissa. Kuvassa vasemmalta Heikki Naarajärvi, Olavi Kähkönen, Riitta Pitkänen, Heimo Hirn, Petri Hyöppinen, Anu Peltonen, Lea Väisänen, Leena Kämppi ja Pirjo Herrala. Kuva: Janne Kämppi 28 Hyvä Selkä 4/2023

Ansiomerkit 2023 Yhdistykset muistivat ja kiittivät vapaaehtoisiaan ansiomerkein. Lämpimät kiitokset kaikille tärkeästä työstä. Paljon onnea! Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry Kultainen ansiomerkki Marttinen Anja Hopeinen ansiomerkki Erola Reino Sipilä Riitta Pronssinen ansiomerkki Enberg Marita

Kymenlaakson Selkäyhdistys ry Kultainen ansiomerkki Peltola Tuula Suominen Eeva

Pronssinen ansiomerkki Heikkilä Taimi Korppi Ulla Rajala Mervi

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry

Rauman Seudun Selkäyhdistys ry

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry

Kultainen ansiomerkki Järvi Raimo Lempinen Tuula Mäntykallio Harri

Kultainen ansiomerkki Jänesniemi Aila Laaksonen Pirkko Mäkitalo Eira Rinne Arja

Hopeinen ansiomerkki Lempinen Katri Siivonen Erkki

Kultainen ansiomerkki Hirn Heimo Hyöppinen Petri Kämppi Leena Naarajärvi Heikki Peltonen Anu Väisänen Lea

Pronssinen ansiomerkki Gustafsson Marja Jalonen Sinikka Tuominen Arja

Hopeinen ansiomerkki Kähkönen Olavi Pitkänen Riitta

Hopeinen ansiomerkki Kallio Selja Kyläkangas Seija Laurila Päivi Metso Outi Pronssinen ansiomerkki Kuusisto Eija Kyläkangas Olli Puntalo Ansa

Vertaisuudesta voimavaroja arkeen – Hae tuettua lomaa! Lomateema

Lomakohde

Loma-aika

Hakuaika päättyy

Vertaisloma aikuisille

Sport & Spa Hotel Vesileppis

14.–19.04.2024

14.01.2024

Vertaisloma aikuisille

Härmän Kylpylä

06.–11.10.2024

06.07.2024

Vertaislomat on tarkoitettu selkäoireisille aikuisille. Lomalla voit tavata toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia, jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea ja voimavaroja arjen tueksi. Lomatuen hakeminen ei edellytä selkäyhdistyksen jäsenyyttä.

ja postittamalla se Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:lle (MTLH). Paperisen hakemuksen ja lomaesitteen voi tilata MTLH:n puhelinpalvelusta, puh. 010 2193 460.

Henkilömäärä: 20 henkilöä

Haku lomille päättyy 3 kuukautta ennen loman alkamispäivää.

Omavastuuosuudet: Loman omavastuuosuus on 25 €/vrk (aikuinen).

Tutustu hakuohjeisiin ja täytä hakemus osoitteessa mtlh.fi/hae-lomaa.

Loman sisältö: Lomaan sisältyy täysihoito (aamiainen, lounas, päivällinen), majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajanohjelma, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö. Loman haku: Lomaa haetaan sähköisellä hakemuksella tai täyttämällä paperinen hakemus

Hyvä Selkä 4/2023 29

Tiesitkö, että nämä yleiset vaivat voivat syntyä nukkuessa?

Näin nukkuma-asennot vaikuttavat kehoon

NUKKUMISERGONOMIA tarkoittaa nukkumisasentoja ja asentoihin vaikuttavia tekijöitä ja sen tavoitteena on vartalon lepääminen fysiologisesti terveessä asennossa, joka mahdollistaa parhaan unen. – Nukkumisergonomian tavoitteena on unen laadun parantamisen lisäksi ehkäistä ongelmia tuki- ja liikuntaelimissä, kuten selässä, niska-hartiaseudussa, olkapäässä ja lonkassa, sanoo fysioterapeutti Pasi Koistinen Tempurilta. Parempi nukkumisergonomia vähentää nukkumiseen liittyviä kuormitus- ja riskitekijöitä, jotka kytkeytyvät nukkujan vartalon asentoihin sekä vuoteessa liikkumiseen. Hyvä nukkumisergonomia turvaa ihmisen toimintakykyä riittävän unen laadun ja pituuden sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Nukkuessa ihminen ei aktiivisesti kontrolloi asentoaan, ja asento säilyy pitkään samana. Siksi niveliin kohdistuu nukkuessa herkästi pitkäaikainen staattinen venytys, joka saattaa aiheuttaa nivelsiteiden ja nivelkapseleiden ylivenymisen. – Venymisen seurauksena lihakset jäykistyvät. Se on suojareaktio, joka kehittyy viiveellä. Siksi ihminen saattaa tuntea jäykkyyden ja kivun vasta aamulla. Pienikin virheasento riittää suojareaktioon, koska nukkuessa asento on pitkäkestoinen. Monet kivut johtuvat suoraan huonosta nukkuma-asennosta, Koistinen toteaa.

5 yleistä nukkumisongelmaa 1. Olkapää kipuilee ja kädet puutuvat.

Jos olkapäähän kohdistuu kylkimakuulla liikaa painetta, ihminen kääntyy ja asento muuttuu epäergonomiseksi. Puutuminen johtuu hermojen ja verisuonten puristuksiin joutumisesta. Käden puutuminen ja sormien pistely on melko yleinen vaiva. Syynä on usein liian kova alusta tai liian matala tyyny tai nämä yhdessä. 2. Niskat jumittavat. Riippumatta nukkumisasennosta selkärangan tulisi olla nukkuessa mahdollisimman luonnollises-

sa asennossa. Tyynyn oikea malli, materiaali ja korkeus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Jos nukut selälläsi, varmista ettei tyyny ole liian korkea. Se aiheuttaa niskaan voimakkaan venytyksen. Koska patjan ominaisuudet vaikuttavat nukkuma-asentoon ja siten niskan hyvinvointiin, täytyy huomioida kokonaisnukkumisergonomia. 3. Kuorsaus häiritsee. Ensisijainen ratkaisu on nukkuminen kylkiasennossa sopivan patjan ja tyynyn tukemana. Tämä voi myös vähentää öisiä hengityskatkoksia, sillä yli puolet uniapneaoireyhtymistä on asentoriippuvaista. 4. Selkään koskee. Valitse patja asiantuntijan avustuksella. Liian kova tai pehmeä patja ohjaa vartalon fysiologisesti huonoon asentoon ja todennäköisesti aina aiheuttaa selkäkipuja. 5. Uni katkeilee. Jos yöllä joutuu jatkuvasti hakemaan parempaa asentoa, unesta tulee katkonaista. Epäergonominen ja epämukava asento johtuu usein makuualustasta. Yksilöllisesti valittu, painetta oikein jakava eli vähentävä patja ja tyyny muotoutuvat ja tukevat niin, että kehon asento pysyy ergonomisena läpi yön. Oikeanlainen nukkumisasento kannattaa huomioida jo sänkyä ja tyynyä va-

litessa. Nukkuessa vartalo lepää patjan ja tyynyn varassa. – Patjan tehtävä on tukea vartalon luonnollisia kaaria ja mahdollistaa hyvä selkärangan ja nivelten asento. Sopivalla tyynyllä luodaan päälle ja kaularangalle tuki. Tyyny ohjaa koko selkärangan asentoa, Koistinen kommentoi.

Varaa aika ilmaiseen nukkumisergonomian kartoitukseen Nukkumisergonomian kartoituksessa saat koulutetun nukkumisergonomian asiantuntijan avuksesi sopivan tyynyn, peiton, patjan tai sänkypaketin valintaan. Kartoituksessa pääset myös tutustumaan tarkemmin omaan nukkumisergonomiaasi ja saat vinkkejä unen huoltoon. Kartoitus on täysin ilmainen ja ilman ostopakkoa – ja saat TEMPUR-tuotelahjan! Varaa aika Tempur Brand Store -myymälään – Tempur Brand Store tai soittamalla lähimpään myymälään.

ILMOITUS

30 Hyvä Selkä 4/2023

TUOTTEITA NISKASI JA SELKÄSI HYVINVOINTIIN! Lahjaksi: Kuntouta itse niskasi tai Kuntouta itse selkäsi -oppaat Tarjoushinta on voimassa 1.–31.12.2023. (ovh. 36 €, alin hinta 30 pv 29,90 €)

90€

Joulun reissuille autotyyny Comfortex (ovh. 44 €, alin hinta 30 pv 44€)

90€

2 <<

Osta lahjaksi Selkäkaupan lahjakortti! Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.selkakauppa.fi www.selkakauppa.fi

Save the date

Selkäliiton jäsentapahtuma 17.-19.5.2024 Ikaalinen Spa

Lue lisää tammikuun Hyvä Selkä -lehdestä

Hyvä Selkä 4/2023

Articles inside

Viisi kysymystä asiantuntijalle

Selkäneuvonnan ja pilateksen yhdistelmä vähensi hoitajien selkäkipua ja sairauspoissaoloja

Tutkimustietoa

Reipasta ja passelia kimppajumppaa

Vuorokausirytmit ja kronobiologiset häiriöt

Arjen valinnat rakentavat hyvää aivoterveyttä

Ihanaa, kun pystyy liikkumaan

Pääkirjoitus