Hyvä Selkä 3/2024

Lukijakysely: 98 prosenttia suosittelisi Hyvä Selkä -lehteä

Selän terveyttä edistävä lehti

3/2024

Lannerangan leikkaushoito Kohdennettua hoitoa selkäpotilaille

Kävelyllä ja sauvakävelyllä liikettä arkeen

Kelan etäkuntoutuskurssit tuki- ja liikuntaelinoireisille

o Selkäviikk 14.–20.10. lta – Pidä huo selästäsi

Reijo Mäki:

Selkäkipu tuli puun takaa Liikkuva selkä kantaa kauas!

p e e l s o t Back JUHLAVUODEN TARJOUKSET TEMPUR Flexible Base -parisänky 160x200 cm

alk. 3900 € (norm. 4400 €) sis. 21 cm TEMPUR-patjan, Flexible Base -rungot mustalla verhoilulla ja jalkasarjan.

Pääty myydään erikseen.

Varmista vuoteen sopivuus koulutetun nukkumisergonomian asiantuntijan kanssa!

Yksilöllisesti valituille vuodekokonaisuuksille 120 päivän selän tyytyväisyystakuu.

Patjalla 15 vuoden ProRata -takuu Kotimainen vuoderunko.

TEMPUR Sonata-tyyny

alk. 155 € Norm. alk. 183 €.

3 kokoa. 3 vuoden laatutakuu.

Varaa aika yksityisesittelyyn.

Ajanvaraaja saa lahjan!

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi/varaa-aika/

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Tempur Brand Store

*Perustuu vuosilta 2021 ja 2022 tehtyyn kuluttajatutkimukseen yli 1300 patjanomistajan kanssa Suomessa, laskettu vertaamalla TEMPUR®-patjan omistajien yleisiä unenlaadun huippupisteitä lähimmän kilpailijan huippupisteisiin. Lähin kilpailija tarkoittaa lähintä ® kilpailijaa haastattelupisteiden perusteella. ** Perustuu sisäisiin joissa TEMPUR Original verrattiin ESPOOvain Iso Omena ESPOO Sello ESPOO Ainoa HELSINKI Helsinki Outlet testeihin, HELSINKI Pop Up Itis HELSINKI Kamppi-materiaalia HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa TEMPUR® Advanced -materiaaliin (Dan-Foam ApS 02-07.2021) JOENSUU Kauppakatu 23a JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 KUOPIO Matkus LEMPÄÄLÄ Ideapark PORI Puuvilla RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus TURKU Eerikinkatu 9 • Skanssi VANTAA Jumbo VANTAA Tikkuri • tempur.fi Tilaa maksuton kuvasto tai varaa aika, ajanvaraaja saa lahjan www.tempurbrandstore.fi

Pääkirjoitus Marjo Rinne

K

Kesäkuulumisten vaihtamista – miten selkä selvisi kesästä

esän jälkeen tuttujen tavatessa keskustelu alkaa usein kysymyksellä: "Miten kesä on mennyt?"

Tämä on tavallinen avaus, jolla on helppo alkaa vaihtaa kuulumisia ja muistella kuluneen kesän matkoja, tapahtumia ja muita ikimuistoisia hetkiä. Kesä on monille aikaa, jolloin irtaudutaan arjen rutiineista, ja siitä jää usein mieleen monia kohokohtia. Nykyisin somepäivitykset toimivat kuin päiväkirjana, jonka avulla on helppo palauttaa mieleen monia mukavia hetkiä ja tapaamisia.

Pienen muistuttelun jälkeen mieleeni nousi monia kesämuistoja eri puolilta Suomea: Reposaaresta, Uuraisilta, Kustavista, Hämeenkyröstä sekä Savonlinnasta ja Kerimäeltä. Kesän aikana tulikin istuttua autossa muutama tuhat kilometriä, kiertäen kauniita maisemia ja viehättäviä kohteita. Vaikka selkä välillä väsyikin pitkästä istumisesta, matkanteko omalla autolla tarjosi vapautta valita pysähdyspaikat, aikataulut ja reitit – ja se puoli tällä kertaa oli autoilun eduksi. Matkat omassa tahdissa antoivat mahdollisuuden pysähtyä juuri silloin kun halusi, ja tutkia paikkoja, joihin ei muuten ehkä olisi eksynyt.

Kesän mieleenpainuvimpana kokemuksena jäi erityisesti Savonlinna. Tämä kaunis kesäkaupunki hurmasi kiireettömällä tunnelmallaan ja upealla historiallaan. Siellä oli mahtavaa uppoutua kiireettömästi kesäkaupungin tunnelmaan, nauttia torielämästä, sisävesiristeilyllä hengähtää kauniiden maisemien keskellä ja kruunata päivä oopperaesityksellä Olavinlinnassa.

Oli kiinnostavaa katsella ihmisvilinää myös esteettömyyden ja liikkumisen näkökulmasta, sillä kesällä ihmiset haluavat olla mukana monissa matkailu-, kulttuuri-, urheilu- ja muissa harrastustapahtumissa. Kaiken tämän lomassa tuli kuitenkin välillä pohdittua, että tilastojen mukaan monilla suuressa väkijoukossa saattaa olla juuri nytkin selkäkipuja sekä miten selät kestivät kesän kaikenlaiset tapahtumat. Selkäongelmat voivat helposti haitata lomaa, etenkin jos joutuu istumaan pitkiä aikoja tai liikkumaan paljon epätasaisilla alustoilla. Erityisesti esteettömyyden varmistaminen kaikissa tapahtumissa olisi tärkeää.

Niinpä kesäkuulumisia kysellessä voisi olla hyvä idea myös kysäistä: "Miten selkä jaksoi kesän riennoissa? Selvisikö se kunnialla vai kaipaisiko vielä pientä lepoa?" Tämä voisi tuoda keskusteluun mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia selän hyvinvoinnista. Samalla se muistuttaa siitä, että vaikka kesä on täynnä ihania hetkiä, meidän kaikkien on pidettävä huolta myös itsestämme ja terveydestämme.

Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 3/2024

3

Sisältö 3/2024 3

Pääkirjoitus

6

Selkäkipu tuli puun takaa

10

Lannerangan leikkaushoito pähkinänkuoressa

13

Syksyn etävertaistapaamiset ja valmennukset

14

Ikaalisissa vietettiin virkistävä viikonloppu

15

Iloa ja yhteisöllisyyttä Menoksi-toiminnasta

16-17

8 14 16

Kävellen liikettä kehoon

18

Tutkimustietoa

20

Kelan uudistetut kurssit tuki- ja liikuntaelinoireisille

22

Viisi kysymystä asiantuntijalle

24

Lukijakysely: ”Ainoa lajissaan”

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 35. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino PunaMusta Kannen kuva Bo Strandén Vuosikerta 33 €

Ilmestymispäivät 2024 1/2024 19.1.

2/2024 26.4.

3/2024 6.9.

4/2024 29.11.

Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) www.selkaliitto.fi

HIILIN E

4

Hyvä Selkä 3/2024

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa.

Aineistot seuraavaan lehteen 28.10.2024 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

MITÄ NYT?

”Oikein hyvä julkaisu” Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi

Hallitus 2024 Marjo Rinne (pj) Arvo Autio Kaarina Frosterus Sirpa Heikkinen (varapj) Sinikka Kilpikoski Olli Kyläkangas Leena Kämppi Jan-Erik Nikkola Aino Ranta Kari Rantavalli Leila Tarna

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen 050 465 7884 satu.nieminen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori

Vahvistu vertaisuudesta verkossa

Johanna Laine 050 432 5190 johanna.laine@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori Yhdessä menoksi

Riina Kaartamo 050 310 1997 riina.kaartamo@selkaliitto.fi Toimistosihteeri Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

Tuoreen kyselymme mukaan jopa 98 prosenttia lukijoistamme suosittelisi Hyvä Selkä -lehteä ystävilleen ja tuttavilleen.

Lue lukijakyselyn tuloksista sivulta 24.

98 % suosittelee Hyvä Selkä -lehteä Lukijakysely 2024

Äänestä lehden kiinnostavin juttu Mikä on mielestäsi tämän lehden kiinnostavin juttu? Lähetä jutun otsikko tai sivunumero ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@ selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi/lehden-paras-juttu 31.10.2024 mennessä.

Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken pieniä tuotepalkintoja. Onnea arvontaan!

Edellisen lehden (Hyvä Selkä 2/2024) suosituin juttu oli Katja Ståhlin haastattelu ”Lihaskunto on ainoa tapa selättää selkäkivut”. Arvoimme juttuäänestykseen osallistuneiden kesken Perskindolin tuotepaketteja. Palkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille!

Anna palautetta Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita?

Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.

Hyvä Selkä 3/2024

5

Selkäkipu tuli puun takaa Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Bo Strandén ja Marja Risku

Piinaava hermokipu pysäytti Vares-teoksistaan tunnetun kirjailija Reijo Mäen totaalisesti. Liikkuminen oli yhtä tuskaa mutta istuminen onnistui. Kirjoittamista mies tauottaa säännöllisesti ja kirjoitusjumeja hän ratkoo avannossa ja saunassa.

REIJO MÄKI koki pysäyttävän hetken kesällä 2023. Ankarahko kiputila iski miehen alaselkään ja säteili vasemmasta alakyljestä ja pakarasta aina jalkapöytään saakka.

– Täysin yhtäkkiä elämä oli mullin mallin. Pahinta kivussa olivat aamut.

Jokainen metri sängystä kylppäriin oli yhtä via dolorosaa.

Piinaava kipu alkoi pian sen jälkeen, kun Reijolla oli ollut mökillä mittavat klapitalkoot.

– Sitä viikonloppu-urakkaa olen nyt pitänyt syyllisenä selkäkipuun. Varma en tosin asiasta ole.

Pahinta kivussa olivat aamut.”

Reijo kävi ensin yleislääkärillä ja sai särkylääkettä, joka ei tehonnut ollenkaan. Sitten mies suuntasi ortopedille ja selän tila kartoitettiin magneettikuvauksella ja hermoratatutkimuksella.

– Kuvat kertoivat, että lonkat ovat ok ja kertyneet kilometrit näkyvät tässä iässä, mutta ne eivät aiheuta näitä oireita.

Suoranaista kivun aiheuttajaa ei löytynyt. Ei siis ollut mitään yksittäistä nikamaa, josta olisi voinut sanoa, että tuossa se ongelmapaikka on.

Syksyllä aloitettiin ortopedin määräämä uudenlainen ja voimakas lääkitys, joka oli tarkoitettu hermokipuun. Sen vaikutus käynnistyi hitaahkosti, mutta kuukauden tai parin viiveellä kipu alkoi helpottaa. Alkuvuodesta Reijo jätti lääkityksen pois ja hän toivoo, ettei siihen tarvitse enää palata.

– Joulukuussa alkoi tulla sellaisia viit6

Hyvä Selkä 3/2024

teitä, että lääkityksen voisi jättää pois.

Kun lääkettä alkoi vähentää, se ei lisännytkään kipua, oho. Se oli hieno tunne!

– Likemmäs puolen vuoden mittainen ajanjakso oli kaikin puolin vaikeaa sinnittelyä. Voi sanoa, että tuli totaalinen äkkipysäys.

Haastatteluhetkellä kesän alussa Reijon selän tilanne on hyvä. Kivut ovat olleet poissa jo muutaman kevätkuukauden verran.

Pahempi kuin krapula Selkäkipu opetti Reijolle suhtautumista kuolevaisuuteen. Hänellä ei ole aiemmin juuri selkäoireita ollut, ainakaan sellaisia, jotka olisivat jääneet mieleen.

– Selkäkipu oli sellainen kolaus, että aina mitä tahansa voi tapahtua. Sitä en tiedä, tuliko se puiden aiheuttamana, mutta se tuli puun takaa.

Reijo tuumaa, että kun vaivan aiheuttaa tällainen koko kehon läpi menevä hermosäie, se on enempi henkimaailman asioita. Jossain muussa tapauksessa, esimerkiksi kun luu, nikama tai jokin muu elin kremppaa, siihen voi lyödä ratkaisuksi moran pystyyn.

Selästä lähtenyt hermokipu oli Reijosta hyvin kokonaisvaltaista ja ainutlaatuista.

– Tässä kun on elämässään kaikenlaista tavannut, niin sanotusti mennyt nilkka paskaksi jalkapallokentällä ja on kärsinyt kohtalaisen kovia krapuloitakin ja päätä on särkenyt, mutta niitä ei voi millään tavalla verrata tähän kipuun.

Koska kehon ja mielen hyvinvointi kulkee käsi kädessä, vaikuttaa selkäkipu usein myös mieleen ja mielialaan. Tämän tunnistaa Reijokin.

– Kyllä tämä oireyhtymä oli monellakin tapaa pysäyttävä kokemus. Se pisti

miettimään paljon ja kaikenlaista, kuten ihmisen kehon haurautta. Tuli puntaroitua, että ikinä ei voi tietää, että mikä ihmisparkaa voi odottaa heti nurkan takana.

Istuessa kivut eivät tuntuneet Selkäkipu on monilla työntekoa haittaava tekijä, mutta kirjailijan työhön viimevuotinen kipuruljanssi vaikutti lähinnä aktivoivasti – ironista kyllä. Kivut eivät näet tuntuneet ollenkaan työtuolilla istuessa eivätkä myöskään auton ratissa.

Pari tuntia koneen ääressä on hyvä kertasatsi.”

– Kotona ollessa tuli istuttua todella tiiviisti, pitkää päivää koneen ääressä.

Kaupungille ei ollut asiaa. Voi sanoa, että tämän takia käytin Maitolaismieheen eli uusimpaan Vares-kirjaani ennätysmäärän työtunteja.

Tuska alkoi aina vasta, kun Reijon piti nousta työtuolilta ja alkaa kävellä.

– Meidän arjen pyörittämisen työnjako on ollut pitkälti sellainen, että koska minulla on vapaat päiväaikataulut, toisin kuin vaimolla, joka käy "ihan rehellisessä työssä", niin pääsääntöisesti minä olen hoitanut esimerkiksi ruokaostoksiamme. Nyt tämä kaikki vastuu siirtyi vaimolle. Minä saatoin ajaa marketin parkkipaikalle, mutta jäin sitten istumaan autoon ja Marja päätyi kauppakierrokselle.

Sitten kun kirjailija taasen istui autossa tai työpöydän ääressä minuutin, kipu

Reijo Mäki mökkimaisemissa.

Kuva: Marja Risku

Tämä oireyhtymä oli monellakin tapaa pysäyttävä kokemus.” hävisi. Välillä Reijo yritti itsekin käydä kaupassa, ettei vaimon yksin tarvitse.

– Mutta kun lähdin kävelemään hyllyjen väliin, niin 20–30 metriä ja kipu kasvoi koko ajan. Ja kassajonossa seisominen oli yhtä helvettiä.

Kirjailijan työtä ajatellen oli luojan lykky, että Reijo pystyi istumaan työpöydän ääressä. Muuten ne kuukaudet olisivat olleet pitkiä, jos hän olisi joutunut työskentelemään ties missä asennossa.

Tauot ja avanto edistävät kirjoittamista Reijon selkä on puolen vuoden kipuepisodia lukuun ottamatta kestänyt kirjailijan työtä kaikki vuodet aika hyvin. Hän pitää kirjoitustyössä säännöllisesti taukoja. Kyseessä ei ole vain fyysinen juttu, sillä pitkään koneen ääressä istuessa alkaa myös työsuorite heiketä, siksikin tauot ovat paikallaan.

– Pari tuntia koneen ääressä on hyvä kertasatsi. Sitten välillä jotain ihan muuta. Lounas kaupungilla on jokapäiväinen piriste. Siinä sitten jaloittelen samalla.

Kävelyn lisäksi Reijo myös pyöräilee.

Mutta myöntää, että enemmänkin pitäisi liikkua. Talvisin päivien mauste on kylmäuinti meressä, jota mies harrastaa viisi kertaa viikossa. Uimisen ohessa tulee saunottua paljon. Avanto ja sauna auttavat myös ratkomaan kirjoitusjumeja.

– Uusin voimin aina palaan kotiin ja jutut aukeaa. Esimerkiksi kun olen miettinyt, että mihin suuntaan juoni menee tästä eteenpäin. Niin kappas vaan, kyllä se on kummaa miten usein sieltä kylmästä merivedestä nousee ratkaisun kanssa.

Se on erikoinen ja jännä juttu.

Ja kylmäuintia voi onneksi harrastaa läpi vuoden, sillä Turusta löytyy myös

Reijo Mäki, 65 • Turkulainen kirjailija. Koulutukseltaan ekonomi.

• Tunnettu Vares-kirjasarjasta, julkaissut myös kymmenkunta muuta kirjaa, esim. Tukholmaan sijoittuvan 3-osaisen dekkarisarjan.

• Palkinnot: Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto 1996, Vuoden johtolanka -palkinto 2013.

• Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi kissaa.

• Uusin Vares-romaani ”Maitolasimies” ilmestyi toukokuun alussa. Seuraava 36. Vares-kirja julkaistaan keväällä 2025. Kymmenes Vares-elokuva on ensi-illassa syksyllä.

• Liikkumisvinkki: Kaikki liike on todella lääkettä, kuten koeteltu viisaus kuuluu. Mutta muista maltti eli jättikokoisen klapikasan heittämän haasteen edessä kannattaa ehkä miettiä toisenkin kerran.

paikka, johon on rakennettu sisäavanto. Ilman lämpötila on ”mukavat” 7 astetta pakkasta ja vesi on yhden asteen plussan puolella.

Hyödyllistä liikuntaa on myös mökkipuuhastelu, tosin toissakesän yllätyskivut klapisouvin jälkimainingeissa pistivät kirjailijan hetkeksi mietteliääksi, että kuinkas tässä näin kävikään.

– Mökillä on aina jotain tekemistä ja se on suola siinä mökkihommassa. Pelkkä muodikas chillailu ei sovi meikäläiselle, mieluusti teen jotain. Se on hyvää vastapainoa paikallaanololle ja istumiselle.

kaisen kirjan kohdalla tulee väkisinkin vaikeita kohtia ja pusertamista, eikä tarinoiden rakentaminen helpotu, kun on jo käytetty kymmeniä juonimuunnelmia ja henkilöhahmoja ja aina pitäisi löytää uusia näkökulmia ja käänteitä. Siinä on haastetta. Stressiä kirjailija yrittää tietoisesti hallita.

– Nyt kypsemmällä iällä olen myös huomannut, että ns. boheemielämää kannattaa rajoittaa. Pyrkimys on ottaa duuneissa iisimmin, joustaa aikatauluissa ja muissa pyrkimyksissä. Olla itselleen armollisempi. Mutta meikäläisen luonteenlaadulla siinä pyrkimyksessä on kyllä melkoisesti haastetta. Se ei ole mun mukavuusalue ollenkaan.

Ensi vuoden kevään Vares-kirja on hyvällä mallilla. Ensimmäinen kirjoituskerta on tehty eli draaman kaari on 

Pyrin ottamaan iisimmin Seuraava Vares-romaani, järjestyksessään numero 36, on parhaillaan työn alla. Kirjan kirjoittaminen ei mene aina tutulla kaavalla. Reijo kertoo, että jo-

Hyvä Selkä 3/2024

7

Olutravintola Uusi Apteekki Turussa on Reijo Mäen sekä yksityisetsivä Jussi Vareksen kantapaikka. Kuva: Bo Strandén

 kasassa, minkä jälkeen voi keskittyä nyansseihin ja hiomiseen. Lukijoille pienenä paljastuksena tiedoksi, että uuden kirjan työnimi on ”Tyynysotamies”.

Työnimi ei Reijon mukaan useimmiten päädy kirjan nimeksi, koska kustantajalla on siihen oma sanansa sanottavana, mutta kirjalla täytyy olla jokin työnimi, joka kuvaa sisältöä.

Reijo kertoo, että kirjan kirjoittaminen on suurin piirtein vuoden kierros.

Se ei ole yhtenäistä janaa, vaan katkonaista tekemistä.

– Raakatekstin kirjoittaminen alkaa vuodenvaihteen jälkeen ja sitten se katkeaa. Loppukeväästä ja kesällä yritän saada koko tarinan valmiiksi. Syksyllä leikataan, liimataan, hiotaan ja höylätään. Toive on, että saisin ensi kevään kirjan jo joulukuussa kustantajalle. Seuraavan vuoden alussa alkaa sitten taas uusi juttu. Semmoinen sykli on.

Inkkareista Varekseen Reijo on tiennyt jo 8-vuotiaasta, että hän haluaa kirjailijaksi. ”Syyllinen” tähän on hänen elämänsä ensimmäinen joululah8

Hyvä Selkä 3/2024

Mökillä pelkkä muodikas chillailu ei sovi meikäläiselle, mieluusti teen jotain.

Se on hyvää vastapainoa paikallaanololle ja istumiselle.” jakirja, Aarno Kellbergin kirjoittama Koljonvirran sissit.

– Kirja kertoo Suomen sodasta, jossa nuoret pojat kamppailivat venäläisiä miehittäjiä vastaan. Se oli ensimmäinen kirja, jonka luin, jos ei puhuta satukirjoista. Silloin päätin, että tämä on niin kova juttu, jos minäkin sitten isona haluan kirjailijaksi.

Reijo ahmi pienen kyläkansakoulun kaikki opukset riippumatta siitä, oliko kirja hänen genreään. Hän myös kirjoitti ensimmäiset tarinansa ala-asteikäisenä.

– Koulun kirjaston hyllyihin mahtui

jotain 100 kirjaa, joka viikko tuli luettua.

Itse aloitin tekemään inkkaritarinoita sinikantisiin vihkoihin. Siitä se treeni sitten alkoi.

Reijon ensimmäinen julkaistu kirja vuonna 1985 ei ollut Vares-kirja, mutta dekkari sekin oli, Enkelipölyä, joka sijoittuu Tukholman alamaailmaan. Sitten syntyi ensimmäinen Vares-kirja Moukanpeli (1986), jonka oli tarkoitus olla pastissi, mukaelma Amerikan länsirannikon 1920-luvun kovaksikeitetyistä dekkareista.

– Yksi tämmöinen tarina suomalaisesta yksityisetsivästä oli tarkoitus tehdä, mutta se ei ihan pitänyt paikkansa. Vareksia on syntynyt nyt 35. Siinä välissä on tullut kymmenkunta muutakin kirjaa, ja olen sitten Varekseen palannut.

Millaisia kirjoja kirjailija itse lukee?

Reijo kertoo olevansa kirjojen suhteen kaikkiruokainen eli lukee kirjoja laidasta laitaan. Yksi suosikkikirjailija yli kaiken on kuitenkin Mika Waltari.

– Hän on renessanssinerotyyppinen kynämies. Waltari oli niin monipuolinen ja hän teki maailman kirjallisuuden klassikon, Sinuhe egyptiläisen, ihan tuosta vaan, kolmessa ja puolessa kuukaudessa anoppinsa kesämökin vintillä silloisella systeemillä. Kirja oli käytännössä aika lailla valmis eli sitä ei juuri tarvinnut korjata, joten se kertoo aikamoisesta poikkeustyypistä.

Kun uusi kirja ilmestyy, Reijo vierailee turkulaisissa kirjakaupoissa signeeraamiensa teosten kanssa. Kirjailijan voi bongata myös Turun taiteiden yössä ja syksyn kirjamessuilla. Ensi vuoden kevättä ja uutta kirjaa odotellessa Vares-fanit voivat suunnata elokuviin, kun Vares X saa ensi-iltansa tänä syksynä. Elokuva pohjautuu Vares-hahmoihin, mutta käsikirjoittajat ovat mukauttaneet monisatasivuisen kirjan tarinan valkokankaalle sopivaan mittaan.

Inspiraation lähteenä kirjojen tarinoihin on Reijolla elämä kaikkinensa, kummallinen kuhina ympärillä ja maailmanmenon arvaamattomuus. Ja eipä olisi 8-vuotias Reijo-poika aikoinaan arvannut miten pitkälle ja tuotteliaalle matkalle hänen tekemänsä päätös on kantanut.

Ajankohtaista

Koonnut: Pia Bilund

Uusia jaksoja

Vahva selkä -podcastissa MIKSI NUORILLA ON NISKAKIPUA? Miten työfysioterapeutti voi auttaa selkäoireissa? Miksi istumista kannattaa vähentää? Entä milloin selkäleikkauksesta on hyötyä? Selkäliiton Vahva selkä -podcastin uusissa jaksoissa (21–24) asiantuntijavieraat vastaavat näihin kysymyksiin ja antavat keinoja selän ja niskan itsehoitoon.

Asiantuntijoina jaksoissa ovat terveystieteiden tohtori ja fysioterapeutti Katariina Pirnes, työfysioterapeutti Helka Torppa, liikuntatieteiden tohtori Arto Pesola sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Heikki Österman.

Löydät kaikki Vahva selkä -podcastin jaksot kootusti Selkäkanavalta. Podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, Suplassa ja Google Podcasteissa.

Hyviä kuunteluhetkiä!

Osallistu Selkäviikkoon lokakuussa Selkäviikko

14.–20.10.2024 "Pidä huolta selästäsi"

SELKÄVIIKKOA VIETETÄÄN vuosittain lokakuussa maailman selkäpäivän (16.10.) yhteydessä eli tänä vuonna 14.–20.10.2024. Kansainvälisen selkäpäivän teema on tällä kertaa ”Support Your Spine” ja selkäviikon teemana meillä Suomessa on ”Pidä huolta selästäsi”.

Selkäviikolla paikalliset selkäyhdistykset järjestävät maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia, esimerkiksi luentoja, liikuntalajikokeiluja ja toiminnan esittelyä.

Selkäviikkoon ja maailman selkäpäivään voi osallistua myös sosiaalisessa mediassa: kerro, miten sinä pidät huolta selkäsi hyvinvoinnista. Jaa oma selkäaiheinen kuvasi tai tarinasi tunnisteella #selkäviikko.

Edistetään selkäterveyttä yhdessä ja pidetään huolta selistämme!

Lue lisää selkäviikosta ja sen tapahtumista lehden toimintakalenterista sekä Selkäviikko-sivultamme: selkakanava.fi/ selkaviikko.

Uusia taukojumppavideoita Selkäkanavalla SELKÄKANAVALLA ON julkaistu neljä uutta taukojumppavideota. Näissä parin minuutin mittaisissa taukojumpissa et tarvitse erillisiä liikuntavälineitä.

Taukojumppa sopii hyvin tehtäväksi työpäivän lomassa tai kun kaipaat virkistystä päivään.

Mukavia taukoliikuntahetkiä!

Hyvä Selkä 3/2024

9

Asiantuntija-artikkeli

Lannerangan leikkaushoito pähkinänkuoressa Lannerangan leikkaushoidoissa on tavallisesti kysymys hermovapautusleikkauksesta tai luudutusleikkauksesta. Artikkelissa kerrotaan näistä eri leikkausmenetelmistä ja niistä toipumisesta. Selkäleikkauksen jälkeisen sairausloman pituuteen on tulossa muutoksia.

LANNERANGAN tavallisin leikkaus on selkäydinkanavan ahtauman vuoksi tehtävä hermovapautus. Näiden leikkausten määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Nykyisellään toimenpiteitä tehdään noin 4 000 vuosittain.

Leikkausten lisääntyminen liittyy väestön ikääntymiseen, sillä selkäydinkanavan ahtauman esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Leikkaushoitoa lisää myös vanhenevien ihmisten aiempaa parempi toimintakyky ja sen mukana kohonnut fyysinen aktiivisuus ja vaatimustaso.

Fyysisten rajoitteiden ei enää mielletä automaattisesti liittyvän vanhenemiseen, jolloin rajoitteiden hoitokeinojakin etsitään aktiivisemmin.

”Hermovapautusleikkaus on tutkitusti vaikuttava hoito.”

Hermovapautusleikkaus on tutkitusti vaikuttava hoito, jonka elämänlaatua kohentava vaikutus on lonkan tai polven tekonivelleikkauksen luokkaa. Leikkauksessa vapautetaan puristuksissa olevat lannerangan hermojuuret, jolloin puristustilasta johtuvat kipu-, puutumis- ja heikkousoireet alaraajoissa helpottavat.

Ahtaumatautiin liittyvä selkäkipukin voi helpottaa jonkin verran, mutta pääasiallinen helpotus saadaan yleensä nimenomaan alaraajojen oireisiin.

Leikkaus voidaan tehdä useammalla eri tekniikalla, joista tavallisimmat ovat perinteinen nikaman takakaarten poisto ja mikroskooppiavusteinen hermovapautus. Näille tekniikoille on kummallekin omat käyttöaiheensa eikä niitä voi 10 Hyvä Selkä 3/2024

siten asettaa paremmuusjärjestykseen.

Oleellista on saada puristuksissa olevat hermojuuret vapautumaan ilman vaurioita, jolloin jompikumpi tekniikoista voi olla ensisijainen ja yksilöllisesti parempi ratkaisu. Leikkaus voidaan tehdä myös tähystystekniikalla, mutta Suomessa tämän tekniikan käyttö on vähäistä.

leikkauksia välilevypullistuman hoitona tehdään satunnaisesti muutamissa asiaan vihkiytyneissä klinikoissa, mutta tekniikka ei ole Suomessa yleistynyt.

Välilevypullistuman leikkaukset ovat vähentyneet

Edellä mainittuja hermovapautusleikkauksia isompi toimenpide on lannerangan luudutusleikkaus, joiden määrä on 2000-luvulla ollut hitaasti mutta tasaisesti lisääntyvä. Nykyisin luudutuksia tehdään noin 1 000 vuodessa. Luudutusten lisääntyminen kulkee käsi kädessä selkäydinkanavan ahtaumaleikkausten lisääntymisen kanssa, koska luudutuksia tehdään usein ahtaumapotilaille. Luudutuksella hoidetaan toisaalta myös selän asentovirheitä kuten nikamasiirtymiä ja skolioosia.

Toiseksi yleisin leikkaus on välilevypullistuman poisto. Näiden toimenpiteiden määrä on merkittävästi vähentynyt 2000-luvulla. Vuonna 2000 pullistumaleikkauksia tehtiin 3 518. Nykyään leikkauksia tehdään enää noin 2 000 vuodessa. On epäselvää, miksi näin on käynyt.

Välilevypullistumien esiintyvyydessä ei ole tapahtunut muutosta vastaavana aikana, joten todennäköisesti kyse on hoitokäytännön muutoksesta. Vuosituhannen vaihteessa välilevyleikkausten vaikuttavuutta tutkittiin aktiivisesti ja aihe kirvoitti paljon keskustelua selkäkirurgien keskuudessa. Tämä keskustelu on todennäköisesti johtanut siihen, että leikkaus osataan nykyisin kohdentaa aiempaa paremmin potilaille, jotka siitä hyötyvät.

Pullistumaleikkauksessa vapautetaan pinteessä oleva hermojuuri ja tavallisesti poistetaan myös esiin pullistunut välilevyn osa, joka hermoa painaa. Potilaat ovat nuoria tai keski-ikäisiä aikuisia ja leikkaus tehdään yleensä toispuoleisena, toisin sanoen kyse on pienemmästä toimenpiteestä kuin selkäydinkanavan ahtauman leikkauksessa. Nämä leikkaukset tehdään useimmiten mikroskooppiavusteisesti, perinteinen avoleikkaus on käymässä harvinaiseksi. Tähystys-

Lannerangan luudutusleikkaukset ovat lisääntyneet

”Toiseksi yleisin leikkaus on välilevypullistuman poisto.”

Luudutuksessa osa selkärankaa jäykistetään kiinnittämällä leikkausalueen nikamat toisiinsa metallisin implantein, jolloin nikamien välinen liike häviää ja selkä jäykistyy. Tämän lisäksi jäykistetyn alueen nikamien välille siirretään luuta tai synteettistä luunkorviketta, jonka tarkoituksena on saada toisiinsa kiinnitetyt nikamat myös luutumaan toisiinsa.

Luudutusleikkauksen onnistuminen riippuu luudutuksen onnistumisesta, koska vain luisesti toisiinsa kiinnittyneet nikamat kestävät aikaa. Metallikiinnitykset

Asiantuntija-artikkeli

”Tulevaisuudessa sairausloman pituus tulee määräytymään perustellusti entistä yksilöllisemmin ja nykyistä lyhyempänä.”

Kuva: Ortonin kuva-arkisto

pettävät lähes säännönmukaisesti muutaman vuoden aikana, jos luutumista ei tapahdu. Tällöin luudutusleikkaus epäonnistuu ja selkä jää yleensä kivuliaaksi ja leikkauksen tulos huonoksi. Toinen tavallinen ongelma luudutuksen jälkeen on luudutuksen ylä- tai alapuolisen nikamavälin ennenaikainen kuluma, joka voi aiheuttaa vuosien aikana uusia ongelmia vaikka luudutus onnistuisikin.

”Luudutusten lisääntyminen kulkee käsi kädessä selkäydinkanavan ahtaumaleikkausten lisääntymisen kanssa.”

nä on leikkauksen teko useiden pienten haavojen kautta, jolloin selän lihakset vaurioituvat vähemmän ja toipuminen on nopeampaa. Selän mekaniikka kuitenkin muuttuu tällaisenkin leikkauksen jälkeen ja luutumattomuus sekä luudutuksen viereisten nikamavälien kuluma on tavallista.

Suomessa lannerangan leikkauksia tekevät sekä ortopedit että neurokirurgit.

Valtaosa leikkauksista on ortopedien tekemiä, yksinkertaisesti siksi, että ortopedejä on paljon enemmän ja useammissa sairaaloissa kuin neurokirurgeja.

Luudutusleikkaukset ovat perinteisesti olleet enemmän ortopedien alaa ja siksi varsinkin useampien nikamavälien yli jatkuvat luudutukset kuuluvat yleensä ortopedien tehtäväkenttään.

Sairausloma-ajat ovat muuttumassa Luudutus tehdään usein selkäydin- yksilöllisemmiksi

kanavan ahtauman hermovapautuksen yhteydessä, jos selkä on todettu epätukevaksi tai jos se todennäköisesti muuttuisi epätukevaksi pelkän hermovapautusleikkauksen myötä. Epätukevuuden toteaminen ja arviointi vaatii huomattavaa kokemusta selkäkirurgiasta ja luudutusleikkauksista ja luudutuksen tarpeen puntarointi onkin vaikeimpia selkäkirurgin tehtäviä. Varmuuden vuoksi luudutusta ei pitäisi tehdä, koska siitä toipuu hitaammin kuin hermovapautuksesta ja luudutukseen liittyy paljon enemmän mahdollisia komplikaatioita kuin hermovapautusleikkaukseen.

Toipumisen keventämiseksi on kehitetty perinteistä avoleikkausta kevyempiä tapoja tehdä luudutus. Nämä tekniikat kulkevat mini-invasiivisten tekniikoiden nimellä. Niille yhteisenä tekijä-

Toipuminen hermovapautus- tai pullistumaleikkauksesta tapahtuu yleensä 1–2 kuukauden aikana. Tyypillisesti toipilasaikana ei suositella pitkäkestoista istumista matalassa tuolissa ensimmäisten kolmen viikon aikana. Myös selän taivutusharjoituksia ja yli parin kilon painoisten esineiden nostamista on kehotettu välttämään. Tärkein kuntoutusmuoto on lihasvoimia ylläpitävä harjoittelu ja kävely. Ensimmäisten 3–4 viikon jälkeen voi aloittaa vesiliikuntaa ja (kunto)pyöräilyä ja lisätä selän liikeharjoituksia.

Luudutuksesta toipuminen vie pidempään, varsinkin jos leikkaus on tehty avoleikkauksena yhden pitkän haavan kautta. Perinteisesti luudutuksesta toipumisen on arvioitu vievän jopa puoli vuotta ja potilaille on asetettu vastaavana aikana erilaisia fyysisen tekemisen ra-

joituksia. Fyysiset rajoitukset perustuvat pitkälti vanhaan käsitykseen kokoaikaisesta työnteosta ja fyysisistä ammateista.

Etätyön ja osa-aikaisen työn yleistyminen sekä vähemmän fyysiset toimenkuvat ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta, samoin kuin uudet mini-invasiiviset leikkaustekniikat ja mikroskooppikirurgian yleistyminen. On eri asia työllistyä rakennustyöhön kuin toimistotyöhön etäyhteydellä, jolloin kuntoutumisajan rajoituksia ja ohjeita on perusteltua räätälöidä yksilöllisemmin.

Vähemmät rajoitukset tulevat todennäköisesti heijastumaan myös selkäleikkauksen jälkeisen sairausloman pituuteen. Sairauslomien kirjoituskäytäntö on nykyään varsin vaihteleva ja samasta toimenpiteestä määrätään pidempiä tai lyhyempiä sairauslomia lähinnä sairaalan omaksuman vanhan käytännön mukaisesti. Lääketieteellistä perustetta tähän vaihteluun ei yleensä ole ja asiasta käydäänkin nyt selkäkirurgista keskustelua, joka tulee todennäköisesti vaikuttamaan hoitokäytäntöön. Moneen työhön voi turvallisesti palata jo varsin pian leikkauksen jälkeen, jolloin tulevaisuudessa sairausloman pituus tulee määräytymään perustellusti entistä yksilöllisemmin ja nykyistä lyhyempänä.

Heikki Österman selkäkirurgian osastonlääkäri, Orton

Hyvä Selkä 3/2024

11

Alaselkäkivun hoito -verkkokurssi Duodecim Omahoito -sivustolla on julkaistu Alaselkäkivun hoito -verkkokurssi, joka sisältää tekstiä, lyhyitä videoita ja linkkejä lisämateriaaleihin.

Tietopaketissa paneudutaan äkillisesti ilmenevien selkävaivojen hoitoon.

Tietopaketin sisällön avulla •

saat tietoa selkäkivusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

•

opit selkäkivun itsehoito- ja ehkäisykeinoja.

•

opit milloin tarvitaan kuvantamista ja mitä löydökset tarkoittavat.

•

saat tietoa siitä, milloin kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle.

Verkkokurssin sisällön ovat tuottaneet: TtT, fysioterapeutti Riikka Holopainen ja LT, professori, fysiatrian erikoislääkäri Jaro Karppinen.

Lisäksi asiantuntijana on toiminut ft YAMK, väitöskirjatutkija Maija Paukkunen.

Verkkokurssi löytyy osoitteesta https://omahoito.duodecim.fi/.

Samalta sivustolta löydät myös monia muita hyödyllisiä terveyteen liittyviä tietopaketteja.

Helppokäyttöinen Omron kivuttomampaan elämään

KIPUVI ES

ÄTIN

VAP END

TAA AUORTFIINEJA

ESTÄ

Omron E3 Intense kivunlievittäjä tarjoaa luotettavaa ja helppoa hoitoa lihas- ja nivelkipuihin. Se helpottaa kipua kolmivaikutteisesti.

Nyt voit nauttia ammattilaistenkin käyttämästä TENS-teknologiasta omassa kodissasi.

15 min

L I S Ä ÄOA

VER

E N K IE R T

Kivun käypä hoito -suositus tuo esille lääkkeettömän kivunhoidon.

TENS-teknologia on yksi suosituksen mukainen hoito.

Helppokäyttöinen. Hoitoaika 15 minuuttia. www.omron-healthcare.com/fi 12 Hyvä Selkä 3/2024

Omron E3 Intense

Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hanke Syksyn etävertaistapaamiset ja valmennukset Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hankkeen etävertaistapaamiset jatkuvat syksyllä 2024 verkkovertaistukijoiden ohjaamina. Myös selkäyhdistyksiä ja vertaistukijoita valmennetaan verkkovertaistuen toteuttamisesta. Uusia vertaistukijoita otetaan mielellään mukaan!

Kevään ryhmät saivat hyvää palautetta Viime keväänä järjestettiin kahdenlaisia vertaistukiryhmiä verkossa. Ryhmät herättivät mukavasti kiinnostusta ja niihin osallistui kaikenikäisiä selkä- ja niskaoireisia ympäri Suomen.

Kevään Vertaisista voimaa -ryhmä kokoontui kuusi kertaa ja se toteutettiin yhdessä Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten ja heidän vertaistukijoidensa Sadun ja Johannan kanssa. Ryhmään osallistui aktiivisemmin 4–5 ryhmäläistä, jotka keskustelivat antoisasti selkäja niskaoireiden kanssa jaksamisesta.

Ryhmät saivat hyvää palautetta ihanista ohjaajista, rauhallisesta ja lämpimästä ilmapiiristä, aiheiden monipuolisuudesta sekä kokemusten ja tuntemusten jakamisesta muiden selkä- ja niskaoireisten kanssa.

”Sai kertoa omista kivuista ja kuulla muiden tarinat.

Auttoivat jaksamaan.”

Ryhmään osallistunut Keväällä luotiin myös aivan uusi toimintamalli, Selkä- ja niskaoireet elämässä – avoimet etävertaistapaamiset. Tiistaiiltapäivän tapaamisia suunnittelivat ja ohjasivat verkkovertaisohjaajat Tarja, Tiina-Maria ja Tuula, ja torstai-illan tapaamisista vastasivat Piritta, Nina ja Rita. Ryhmät kokoontuivat yhteensä seitsemän kertaa ja tapaamiset toteutettiin yhteistyössä Porvoon, Oulun ja Mikkelin Seudun sekä Kanta-Hämeen, Siika-PyhäKalajokilaakson ja Vaasan selkäyhdistysten kanssa.

Etävertaistapaamisilla oli vertaistukijoiden suunnittelema selkeä rakenne ja keskusteluteema, myös osallistujilta nousi keskusteluaiheita. Tapaamisissa

keskusteltiin hyvin avoimesti ja aktiivisesti ja saatiin oivalluksia. Etävertaistapaamiset saivat erittäin hyvää palautetta vertaistukijoiden empaattisuudesta ja hyvistä ohjaustaidoista sekä välittömästä, myönteisestä ja ymmärtäväisestä ilmapiiristä, jossa sai tulla kuulluksi. Osallistujat kertoivat myös, että tapaamisilla oli heihin paljon positiivisia vaikutuksia.

”Tuli tunne, että he (vertaistukijat) ovat ryhmäläisiä varten ja että heillä on halu auttaa.” ”Helpotti paljon, kun oli ryhmä, jossa vapaasti voit puhua omista tuntemuksista ajattelematta, että rasittaa kuulijoita omilla vaivoillaan.” ”Sain toivoa uuteen elämäntilanteeseen sopeutumisesta.”

Etävertaistapaamiset jatkuvat syksyllä 2024 tiistaisin 1.10. kello 18-20, 29.10. kello 14-16 ja 19.11. kello 18-20. Ilmoittautuminen etävertaistapaamisiin nettisivuilla: Selkäliitto > Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hanke > Tietoa hankkeen verkkovertaistukiryhmistä.

Valmennuksia ja materiaalipankki selkäyhdistyksille Hanke järjestää syksyllä 2024 selkäyhdistyksille ja heidän vertaistukijoilleen kerran kuussa maanantai-iltaisin valmen-

nuksia verkkovertaistukiryhmien materiaalipankin käytöstä (23.9.), verkkoryhmän toteuttamisen hyvistä käytännöistä (28.10.) sekä ilmoittautumis- ja palautteenkeruusta (25.11.). Selkäyhdistysten ja heidän vertaistukijoidensa käyttöön avataan materiaalipankki, jossa on ohjeistuksia verkkovertaistukiryhmän ohjaamiseen ja ryhmien sisältöehdotuksia (mm. harjoitteita ja kysymyksiä). Materiaalipankkia voi hyödyntää myös paikan päällä kokoontuvissa vertaistapaamisissa tai jäsenilloissa vertaistukijoiden ohjaamana. Lisäksi joulukuussa järjestetään hankkeen loppuwebinaari.

Teksti: Johanna Laine

Oletko selkäyhdistyksen vertaistukija tai vertaistukijaksi haluava ja haluaisit oppia hyödyntämään ryhmänohjausmateriaalia verkossa tai paikan päällä kokoontuvissa vertaistapaamisissa?

Kiinnostuitko selkäyhdistystoimijana hankkeen luoman materiaalin hyödyntämisestä omassa yhdistyksessäsi?

Ota pian yhteyttä hankekoordinaattoriin, joka lähettää sinulle lisätietoa syksyn valmennuksista: puh. 050 4325 190 tai johanna.laine@selkaliitto.fi.

Hyvä Selkä 3/2024

13

Ikaalisissa vietettiin virkistävä viikonloppu Selkäliiton keväistä virkistysviikonloppua vietettiin 17.–19. toukokuuta aurinkoisissa ja trooppisissa tunnelmissa Ikaalinen Spassa. Tapahtumaan osallistui noin 50 selän hyvinvoinnista kiinnostunutta henkilöä.

Ohjelmassa oli huippuasiantuntijoiden luentoja selkäkivusta, harjoittelusta, kivun kanssa elämisestä sekä kivun ja mielen yhteydestä. Osallistujat pääsivät myös nauttimaan ulkoilusta ja kokeilemaan taitojaan jousiammunnassa, pulmapalapelissä, tarkkuusheitossa ja tiimilingossa – hurjan hauskaa oli ja paras tiimi palkittiin.

Fysioterapeutti ja terveystieteiden tohto ri Sami Tarnanen kertoi harjoittelusta selkäkivussa.

Lämpimät kiitokset kaikille tapahtumaan osallistuneille!

Koonnut: Pia Bilund Kuvat: Hanna Kääriäinen ja Kirsi Töyrylä-Aapio

oislääkäri Harri Liikuntalääketieteen erik da selkäkivut Helajärvi puhui, miten saa i. est ais alt isv kuriin kokona

t osallistujat pääsivä Tiimikisailurastilla untataitojaan. mm kokeilemaan jousia

Tiimilinko sujui nimens

ä mukaisesti tiimityönä

.

Terveystieteiden tohtori Tap io voi elää hyvää elämää pitk Ojala kertoi, miten äkestoisen selkäkivun kanssa.

Paras tiimi palkittiin mitalein. Onn

ittelut!

Pulmapalapeli aiheutti hetkittäin pään vaivaa.

llistujille tietoa toi osa Hyvä Selkä 3/2024 ro an in Aa Tempur14 nukkumisergonomista.

Harmonia Lifen Johannat esittelivät Perskindol-tuotteita. Mukaan kotiin vietäväksi sai lahjakassin.

Erikoispsykologi Tage Orenius kertoi kivusta ja mielestä. Tagen esitys kuultiin etäyhteyden välityksellä.

Iloa ja yhteisöllisyyttä Menoksi-toiminnasta edelleen sosiaalisista suhteista vetäyHuhtikuussa käynnistytymiseen. Tilanteessa olisi tärkeää löyneessä Yhdessä menoksi tää mielekästä ja mielihyvää tuottavaa -hankkeessa (2024–2026) tekemistä.

Selkäyhdistykset tarjoavat monenlaisvähennetään yksinäisyyttä ta yhteisöllistä toimintaa ja vertaistuja lisätään voimavaroja kea. Yhdistysten ryhmäliikuntatunnit arkeen yhdessä liikkumal- ovat suosittuja. Niissä tavataan tuttuja, hoidetaan selkäterveyttä ja virkistytään Hankkeessa mukana la. Hankkeessa halutaan yhdessä liikunnan parissa. Selkäliiton yhdeksän selkäyhdistystä tarttua yksinäisyyteen Yhdessä menoksi -hanke haluaa rohkehittämällä matalan kyn- kaista mukaan toimintaan myös heitä, Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin. Toinyksen vapaaehtoistoimin- joita ei ryhmäliikuntatunneilla näy. Yk- minta on herättänyt kiinnostusta yhsi syy osallistumattomuuteen voi olla se, distyksissä, mukaan on ilmoittautunut taa, jonka parissa ihmisillä että yksin on haastavaa lähteä liikkeel- jo yhdeksän selkäyhdistystä. Hankkeen on mahdollisuus kohdata. le ja kaveri puuttuu. Iso ryhmä ei hou- tavoitteet koetaan tärkeiksi.

Hankkeessa yhdistetään kuttele tai laji ei tunnu omalta. Ehkäpä Syksyllä koordinaattori vierailee hanliikunta aiheuttaa haasteita tai pelkoa, keyhdistyksissä kertomassa toiminnasta. selkäyhdistysten vapaamutta johonkin olisi mukava lähteä ja Infotilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki ehtoiset Menoksi-kaverit tavata muita ihmisiä. Hankkeessa halu- toiminnasta kiinnostuneet. Hankkeessa ja liikkeelle lähtemiseen taan tuoda ryhmäliikuntapainotteisen ovat mukana seuraavat selkäyhdistykset: kaveria kaipaavat. Syksyllä tarjonnan rinnalle myös muuta fyysistä Kanta-Hämeen Selkäyhdistys, Kuopion Selkäyhdistys, Kymenlaakson Selkäyh2024 paikallisissa selkäyh- aktiivisuutta lisäävää toimintaa. distys, Mikkelin Seudun Selkäyhdistys, distyksissä etsitään vapaaPääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset, Mikä on Menoksi-kaveri? ehtoisia Menoksi-kavereita.

Satakunnan Selkäyhdistys, Tampereen LÄHES JOKAINEN MEISTÄ kokee ajoittain yksinäisyyden tunteita. Elämän murroskohdissa yksinäisyyden tunteet saattavat korostua. Esimerkiksi sairastuminen, läheisen menettäminen, työelämästä poisjääminen tai muutto uudelle paikkakunnalle ovat tällaisia murroksia. Toisinaan yksinäisyys pitkittyy.

SPR:n yksinäisyysbarometrin mukaan joka kymmenes suomalainen kokee usein tai jatkuvasti yksinäisyyttä.

Myös koettu kipu voi lisätä yksinäisyyden tunteita. Ehkä vanhat harrastukset jäävät ja yhteydenpito ystäviin vähenee, jos pitkittynyt kipu syö voimia.

Kipu ja yksinäisyyden tunteet kietoutuvat yhteen monimutkaisella tavalla. Yksinäisyyden kokemukset voivat voimistaa kivun tuntemusta ja kipu voi johtaa

Selkäyhdistysten vapaaehtoiset Menoksi-kaverit lähtevät seuraksi liikkumaan, joko ryhmän kanssa tai kahden kesken.

Kavereiksi ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet. Erityistaitoja ei tarvita, Menoksi-kaveri ei toimi ohjaajana vaan kanssaliikkujana. Omia kiinnostuksen kohteita voi hyödyntää toiminnan suunnittelussa. Haluaisitko koota kalastusporukan, lähteä taidenäyttelyihin tai sauvakävelylle? Tavoitteena on, että Menoksi-kaverina toimiminen tuottaa iloa myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan ilmoittautuville vapaaehtoisille järjestetään syksyn aikana lyhyt koulutus. Hankekoordinaattori ohjaa ja tukee vapaaehtoisia. Yksin ei tarvitse jäädä, jos jokin mietityttää. Vapaaehtoisille järjestetään myös yhteistä virkistystä.

Sinustako Menoksi-kaveri?

Haluatko kuulla lisää Yhdessä menoksi -hankkeesta, ilmoittautua vapaaehtoiseksi tai kertoa oman ideasi?

Ota yhteyttä: hankekoordinaattori Riina Kaartamo, riina.kaartamo@selkaliitto.fi tai puh. 050 310 1997

Seudun Selkäyhdistys, Turun Seudun Selkäyhdistys ja Tyrvään Seudun Selkäyhdistys.

Teksti: Riina Kaartamo

Yhdessä menoksi -infotilaisuudet •

ke 4.9. klo 18 Kouvola

•

to 12.9. klo 16 Mikkeli

•

ke 25.9. klo 17 Salo

Menoksi-kaveri perehdytykset •

ke 18.9. klo 17–20 Kuopio

•

ma 30.9. klo 17–20 Pori

•

ti 8.10. klo 17–20 Helsinki

•

to 10.10. klo 16–19 Mikkeli

Hyvä Selkä 3/2024

15

Lajiesittely

Kävellen liikettä Kävely on liikkumismuoto, jolla hoituvat kätevästi arkiset askareet, kuten työmatkat ja kauppareissut.

Kävely myös kohottaa kuntoa. Tärkeintä on, että jalassa on hyvät sopivat kengät, muita varusteita et tarvitse.

KÄVELYÄ TULEE luonnostaan arjessa ja sitä voi harrastaa myös kunnon kohotuksen merkeissä. Jos sinulla on ollut selkäkipua, kipujakson alkuvaiheessa voit edistää toipumista kevyellä liikuskelulla, kuten arkiaskareilla. Kun pahin kipu on helpottanut, voi liikkumista lisätä asteittain. Kokeile esimerkiksi kävellä tai sauvakävellä lyhyitä matkoja kerrasta muutamaan kertaan päivässä. Kävely voi olla monelle se helpoin liikkumismuoto, jolla pääsee taas kiinni säännölliseen liikkumiseen. Alussa maltti kannattaa – lisää vähitellen kävelymatkaa, vauhtia ja/tai kestoa.

Selän ja niskan hyvinvoinnin kannalta kävely on hyödyllistä, sillä tehostunut hengitys sekä käsien myötäliikkeet vaikuttavat osaltaan selkärangan liikkuvuuteen. Lisäksi laji kuormittaa ja vahvistaa erityisesti reisiä, pakaroita ja pohkeita.

Jatkuvan liikkeen seurauksena aineenvaihdunta ja verenkierto vilkastuvat ja sitä kautta myös elimistön hapensaanti tehostuu.

Nämä tekijät voivat auttaa myös selkä- tai niskakivusta toipumi-

sessa sekä pitää osaltaan yllä selän ja niskan hyvinvointia.

Luonnossa liikkuminen tuo lisää haastetta kävelyyn Kävelyyn saa haastetta vaihtelemalla alustoja. Esimerkiksi kapealla ja epätasaisella metsäpolulla kävellessä harjoittaa melkein huomaamattaan myös tasapainoa ja kehon hallintaa. Mäkinen maasto puolestaan harjoittaa tehokkaasti erityisesti kestävyyskuntoa.

Luonnossa kävely vaikuttaa laajemminkin hyvinvointiimme, esimerkiksi verenpaine ja syke laskevat, stressi lievenee, mieli rauhoittuu ja mieliala kohenee.

Kuinka paljon kävelyä?

Kävely on suomaisten harrastetuin liikuntamuoto ja sitä voi tehdä lyhyissäkin, jo muutaman minuutin pätkissä. Aikuisten liikkumisen suositusten mukaan terveyshyötyjen saamiseksi viikkotasolla reipasta liikkumista tulisi kertyä 2 tuntia ja 30 minuuttia. Jos kävely on ainut reippaan liikkumisen muoto, tuolloin kävelyä tulisi kertyä suosituksen mukainen määrä.

Minkä verran askelia tulisi kertyä päivän aikana? Moni on kuullut aiemmin paljon esillä olleesta 10 000 askeleen päivätavoitteesta.

Ihan yksiselitteistä vastausta päivittäisiin askelmäärätavoitteisiin on kuitenkaan vaikea antaa, sillä asiaa voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Näyttäisi kuitenkin siltä, että mitä enemmän askelia, sen parempi. Askeleita on hyvä kerryttää pitkin päivää esimerkiksi työmatkoilla, kauppareissuilla ja harrastuksiin mentäessä. Arkeen kannattaa ujuttaa askeleita mahdollisuuksien mukaan aina kun se on mahdollista. Esimerkiksi

kehoon Suomen Ladun mukaan sopiva sauvan mitta on oma pituus -55 cm.

Esimerkiksi jos olet 165 cm pitkä, sopiva sauvojen pituus on 16555=110 cm. Huomioi kuitenkin, että sauvan pituuden valintaan vaikuttavat myös raajojen pituus ja se, kuinka paljon on harrastanut sauvakävelyä.

Kuva Suomen latu

SAUVAKÄVELIJÄN MUISTILISTA • Pidä katse suunnattuna eteenpäin ja hartiat alhaalla rentoina.

• Pidä sauvat lähellä vartaloa ja ote rentona. Käsi aukeaa työnnön lopuksi.

• Anna ylävartalon kiertyä liikkeen mukana.

• Sauvat osoittavat aina takaviistoon.

työkaverin kanssa voi järjestää kävelykokouksen. Myös vanhat neuvot auton parkkeeraamisesta kauimmaiseen parkkiruutuun tai portaiden kävely hissin sijaan ovat edelleen hyviä keinoja lisätä askelia arkeen.

Jos sinulla on kipuja, se voi vaikuttaa kehon käyttöön ja kävely voi olla kivun vuoksi varovaista.

Pyri kuitenkin mahdollisimman luonnolliseen kävelyyn: askel on rento ja kädet liikkuvat sivuilla liikkeen mukana, selkä on suorana ja katse eteenpäin. Joskus sauvakävelysauvat voivat auttaa

löytämään kävelyyn rentoutta tai ne voivat toimia tarvittaessa myös liikkumisen tukena. Sauvakävely on myös erinomainen laji, kun kävelylenkkiin halutaan lisää tehoa.

Sauvat tehostavat liikettä Kuten kävely, myös sauvakävely sopii useimmille niska- ja selkäoireita kokevalle. Sauvat tehostavat rintarangan kiertoliikettä sekä aktivoivat yläselkää.

Sauvakävelyn tekniikkaan kannattaa perehtyä. Kiinnitä huo-

mio siihen, että hartiat pysyvät rentoina, ylävartalo nojaa hieman eteenpäin ja askel ”rullaa”.

Tekniikan harjoittelun voi aloittaa roikottamalla sauvoja rennosti alhaalla suorilla käsillä ja hakemalla kävelyrytmiä. Kun rytmi löytyy, askeleeseen yhdistetään vastakkaisen käden sauvatyöntö taakse. Palautusliikkeessä käsi heilahtaa rennosti takaisin eteen.

Pidä sauvoista kiinni kevyesti, välttäen niiden puristamista.

Teksti: Hanna Kääriäinen Kuva Shutterstock

Tutkimustietoa

Koonnut: Satu Nieminen

Valinta-arkkitehtuurin muokkaaminen voi edistää terveydelle suotuisia valintoja työpaikalla EEVA RANTALAN väitöskirjassa tarkastellaan valinta-arkkitehtuurin käyttöä terveellisen ruokailun ja fyysisen aktiivisuuden edistämisessä työpaikoilla. Valinta-arkkitehtuuri on käyttäytymisen muutokseen tähtäävä lähestymistapa, jossa muokataan valintatilanteessa saatavilla olevia vaihtoehtoja tai tapaa, jolla vaihtoehdot tarjotaan. Valitsijan terveyttä ajatellen hyödylliset valinnat voidaan tehdä helpommin havaittaviksi, vaivattomammiksi ja houkuttelevammiksi. Teorian mukaan pienet muutokset ympäristössä voivat ohjata ihmisiä tekemään suotuisampia päätöksiä ilman, että heidän vapauttaan rajoitetaan merkittävästi.

Lähestymistavasta käytetään englanniksi nimeä nudge ja suomeksi jossain yhteyksissä nimeä tuuppaus.

Rantalan väitöskirjassa selvitetään valinta-arkkitehtuurin toimeenpanoa, hyväksyttävyyttä ja vaikuttavuutta terveydelle suotuisten valintojen edistämisessä työpaikalla. Tutkimus perustuu vuoden kestoiseen interventiotutkimukseen, johon osallistui 53 eri aloja edustavaa työyksikköä kolmen maakunnan alueelta. Interventioon valitut toimet ja niiden toteutus suunniteltiin työyksikkökohtaisesti kunkin yksikön edustajien kanssa. Suunnittelussa hyödynnettiin tutkimuksessa kehitettyä työkalupakkia, joka kokosi tieteellisen kirjallisuuden perusteella lupaavia ja työpaikoille soveltuvia toimia. Työyksiköt ottivat käyttöönsä yhteensä 23 eri interventiokeinoa (vaihteluvälin ollessa työyksilöissä 0–14 keinoa). Keinot kohdistuivat ruokaan tai liikkumiseen liittyvien

Kuva: Freepik

vaihtoehtojen saatavuuteen, sijoitteluun ja vaihtoehdoista annettuun tietoon.

Arvioin mukaan kaksi kolmasosaa toimeenpanoista onnistui. Onnistumiseen vaikuttivat lukuisat organisaatioon tai interventioon liittyvät edistävät ja estävät tekijät. Toimeenpanijoihin liittyviä estäviä tekijöitä olivat muun muassa intervention heikko ymmärtäminen, koettu kuormittavuus tai koettu tehottomuus ja toimeenpanon korkeat kustannukset.

Työntekijöiden heikompaa hyväksyntää ennustivat interventiokeinot, jotka rajoittivat valintoja ja interventioon osallistuneen työyhteisön miesvaltaisuus. Vahvin näyttö vaikuttavuudesta liittyi työaikaiseen hedelmien ja marjojen käyttöön. Niiden käyttö lisääntyi, kun käytössä oli valitsemisen ja syömisen fyysistä vaivannäköä vähentäneet keinot sekä useisiin työpaikan ruokaympäristöihin ulottunut toimeenpano.

Johtopäätöksenä oli, että kohdeympäristöön räätälöity ja useita keinoja hyö-

dyntänyt interventio terveyttä edistävän syömisen ja arkiaktiivisuuden edistämiseksi osoittautui toteuttamiskelpoiseksi, otettiin hyvin vastaan ja näytti voivan vaikuttaa suotuisasti terveyskäyttäytymiseen vaihtelevissa tosielämän ympäristöissä vuoden ajanjaksolla. Syömiseen ja liikkumiseen liittyvä toiminta on suurelta osin automaattista ja herkkää ympäristön vaikutuksille. Havaittiin kuitenkin myös, että keinojen vaikuttavuus riippui kohderyhmän mieltymyksistä ja tottumuksista.

Interventioiden onnistuminen ja jatkuminen edellyttääkin, että niiden sisällön ja toteutuksen suunnittelussa huomioidaan tarkasti kohdeympäristö ja kohderyhmä.

Rantala, E. Choice architecture for healthy eating and daily physical activity at the workplace: intervention implementation, acceptability, and effectiveness. University of Eastern Finland (2024). http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-5230-1

Lannerangan välimuotonikama voi lisätä riskiä rappeumamuutoksiin ja alaselkäkipuihin JAAKKO HANHIVAARAN väitöstutkimuksessa selvitettiin lannerangan välimuotonikamien yleisyyttä suomalaisessa väestössä sekä tutkittiin välimuotonikamien yhteyttä lannerangan rappeumamuutoksiin ja alaselkäkipuun.

Lannerangan välimuotonikamat ovat yleisiä selän anatomisia variaatioita. Välimuotonikamia on useita eri tyyppejä ja niiden luokittelussa käytetään Castellvi18 Hyvä Selkä 3/2024

luokitusta. Castellvi-tyypi I välimuotonikamassa on laajentunut poikkihaarake nikaman molemmilla sivuilla tai vain toisella sivulla. Castellvi-tyyppien II-IV muodoissa tällainen laajentunut poikkihaarake on joko nikaman toiselta tai molemmilta puolilta poikkeuksellisesti yhteydessä alla olevan ristiluun kanssa valenivelellä tai yhteen luutuneena.

Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin

kahta aineistoa. Ensimmäisessä osatyössä arvioitiin välimuotonikamien sekä välilevy- ja fasettinivelrappeuman yleisyyttä 3 855 vatsan tietokonetomografiakuvauksessa. Toisessa osatyössä tutkittiin välimuotonikamien yleisyyttä ja yhteyttä yleisiin lannerangan rappeumamuutoksiin sekä alaselkäkipuun Pohjois-Suomen Syntymäkohortti 1966:n 1 468 lannerangan magneettikuvauksessa.

Tutkimustietoa

Luontoalueiden läheisyys ja maiseman monimuotoisuus voi lisätä fyysistä aktiivisuutta SOILE PUHAKAN väitöstutkimuksessa tutkittiin asuinympäristön vihreyden ja maiseman monimuotoisuuden vaikutusta keski-ikäisten liikkumisen määrään.

Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin luontosuhteen yhteyttä nuorten miesten itsearvioituun fyysiseen aktiivisuuteen.

Vaikka liikkumisella on lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia, moni suomalainen nuori ja aikuinen ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että luontoalueiden läheisyys voi lisätä liikkumista. Lisäksi on esitetty, että luontosuhde voisi olla liikkumaan kannustava tekijä.

Väestöpohjaisia tutkimuksia aiheesta on kuitenkin vähän. Puhakan väitöstutkimuksessa hyödynnettiin väestöpohjaista Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimusta, johon osallistuneiden keski-ikäisten suomalaisten (n= 5433) fyysistä aktiivisuutta selvitettiin kiihtyvyysanturimittauksin. Pohjoisuomalaisten nuorten miesten (n= 914) osalta hyödynnettiin itsearvioitua fyysistä aktiivisuutta (väestöpohjainen MOPOtutkimus). Molemmissa aineistoissa tutkittavat täyttivät laajat terveyttä ja terveyskäyttäytymistä koskevat kyselyt ja osallistuivat terveystarkastuksiin.

Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että asuinympäristön vihreys oli positiivisesti yhteydessä erityisesti keski-ikäisten miesten kevyeen fyysiseen aktiivisuuteen. Asuinympäristön vihreyden ohella maiseman monimuotoisuudella (metsä-, pelto-, suo- ja vesialueiden sekä vaihtelevien pinnanmuotojen yhdistelmä)

oli merkitystä, se oli yhteydessä keskiikäisten miesten ja naisten fyysiseen kokonaisaktiivisuuteen. Vahva luontosuhde sekä vanhempien kanssa nykyään ja lapsuudessa yhdessä liikkuminen olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä suurempaan fyysisen aktiivisuuden määrään nuorilla miehillä.

Tutkimus voi toimia pohjana jatkotutkimuksille luontoympäristön läheisyyden ja luontosuhteen vaikutuksista liikkumiselle. Puhakka arvioi, että tutki-

Välimuotonikamien yleisyys kahdessa tutkimuksessa käytetyssä suomalaisessa aineistossa oli 29 prosenttia ja 21 prosenttia osallistujista. Yleisin välimuotonikama oli Castellvi-tyyppiä I (68 % ja 63 % todetuista välimuotonikamista). Välimuotonikamien (erityisesti tyyppien IIIV) on ajateltu voivan lisätä rappeumamuutoksia niiden aiheuttaman muuttuneen biomekaniikan takia. Alimman lannenikaman ja ristiluun väli on stabiilimpi, jolloin se säästyy muutoksilta, mutta se voi lisätä kuormitusta ylempiin nikamaväleihin ja siten nopeuttaa muutoksien muodostumista ylempänä. Tut-

kimuksessa havaittiinkin välimuotonikamien olevan yhteydessä lisääntyneisiin rappeumamuutoksiin ylempänä lannerangassa verrattuna kontrolliryhmään.

Välimuotonikamia löydetään kuvannettaessa sekä oireisilta että oireettomilta henkilöiltä. Väitöstutkimuksessa Castellvi-tyypin III välimuotonikama (eli ristiluun kanssa luutunut poikkihaarake) oli yhteydessä pitkittyneeseen alaselkäkipuun. Aiemmissa tutkimuksissa alaselkäkipu on yhdistetty enemmän Castellvi-tyyppeihin II ja IV. Tutkimusten välisiin eroihin saattaa vaikuttaa kuvantamismenetelmän valinta. Tutkimukses-

muksen havaintoja voidaan hyödyntää liikunta- ja terveysalan sekä kaupunkisuunnittelun aloilla fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi.

Puhakka, S. Natural residential environment and physical activity in adolescence and midlife: the role of greenness, landscape diversity, and nature relatedness. University of Oulu (2024). https://urn.fi/ URN:NBN:fi:oulu-202312143788

Kuva: Freepik

sa tietokonetomografiakuvaus osoittautui parhaaksi kuvantamismenetelmäksi välimuotonikamien luokittelussa. Myös väitöstutkimuksen aineistoin pienuus oli mahdollisesti vaikuttava tekijä. Vaikka alkuperäinen aineisto oli mittava, suurimmassa Castellvi tyypin II-VI ryhmässä oli vain 77 tutkittavaa.

Hanhivaara, J. Lumbosacral transitional vertebrae: prevalence, associated degenerative changes, and association with low back pain in Finnish population. University of Oulu (2024). https:// urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312183895

Hyvä Selkä 3/2024 19

Kelan uudistetut kurssit tuki- ja liikuntaelinoireisille Tuki- ja liikuntaelinsairaudet heikentävät työkykyä ja elämänlaatua ja ovat yleisimpiä syitä sairauspoissaoloille ja niiden pitkittymisille. Kyse on isosta asiakasryhmästä ja kansanterveyden näkökulmasta merkittävästä sairausryhmästä.

KELA JÄRJESTÄÄ tuki- ja liikuntaelinoireisille ryhmämuotoista kuntoutusta. Majoituksella toteutettavan kasvokkaisen tules-kuntoutuskurssin rinnalla Kelassa alkaa syyskuussa 2024 kokonaan etänä toteutettava Tules-etäkuntoutuskurssi työikäisille. Tules-etäkuntoutuskurssi mahdollistaa kuntoutukseen osallistumisen heille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua palveluntuottajan toimipisteessä tapahtuvaan kuntoutukseen. Se mahdollistaa kuntoutumisen asiakkaan arjessa ja kasvokkaista kuntoutuskurssia tiiviimmän tuen arkeen.

Tules-kurssien perinteiseksi koetun fyysisen aktivoinnin ja ohjauksen lisäksi molemmissa palveluissa on huomioitu elämäntapamuutoksen oleellisia näkökulmia, asiantuntijoita ja sisältöjä. Tules-etäkuntoutuskurssia kehitettiin hyödyntämällä työpajoja, joissa oli ollut mukana asiantuntijoita järjestöistä, terveydenhuollosta, palveluntuottajilta ja tutkimuspuolelta. Tules-etäkuntoutuskurssille hakevan ei tarvitse liittää hakemukseensa lääkärintodistusta, vaan sinne ohjaudutaan fysioterapeutin suosituslomakkeella. Asiakasta hoitava fysioterapeutti esimerkiksi työterveyshuollossa tai

terveyskeskuksessa arvioi, soveltuuko etäkuntoutus asiakkaalle.

Majoituksella toteutuvilla tules-kursseilla on omat kurssit eri tule-sairautta sairastaville, työelämässä oleville ja työelämästä poissaoleville alle 68-vuotialle ja yli 68-vuotiaille. Tules-etäkuntoutuskurssilla tällaista jaottelua ei ole, vaan eri tule-sairausryhmät ovat kaikki samalla kurssilla. Tuki- ja liikuntaelin-

• selkäsairaus • niskan, hartian tai yläraajan tuki- ja liikuntaelinsairaus • alaraajan suurten nivelten sairaus (esim. polvi, lonkka, nilkka) tai muu alaraajan tuki- ja liikuntaelinsairaus.

Lisäksi • asiakkaan tuki- ja liikuntaelinoireilu on kestänyt yli 3 kuukautta eikä fysioterapian avokuntoutus tai oma kuntoutus ole olleet riittäviä • asiakkaan työ-/opiskelu- tai toimintakyky on heikentynyt • asiakas on motivoitunut työ-/opiskelu- tai toimintakykynsä parantamiseen sekä elämäntapamuutokseen • terveydenhuolto on arvioinut, että asiakas tarvitsee tilanteessaan moniammatillista kurssimuotoista kuntoutusta ja että asiakas hyötyy siitä • asiakkaan toimintakyky on arvioitu terveydenhuollossa riittäväksi, jotta hän voi osallistua kuntoutuskurssille täysipainoisesti ja kykenee liikkumaan palveluntuottajan tiloissa ilman avustamista (tules-kurssit majoituksella) • asiakkaan toimintakyky on arvioitu terveydenhuollossa sellaiseksi, et-

”Tules-etäkuntoutuskurssille hakevan ei tarvitse liittää hakemukseensa lääkärintodistusta, vaan sinne ohjaudutaan fysioterapeutin suosituslomakkeella.”

20 Hyvä Selkä 3/2024

sairautta sairastava työikäinen eli työelämässä oleva, sinne palaava, kuntoutustuella oleva tai opiskelija voi valita tules-kursseista itselleen sopivamman toteutusmuodon joko majoituksella tai etäkuntoutuksena.

Millä perusteilla tuleskursseille voi hakea?

Kuntoutuskurssille osallistuvalla yli 18-vuotiaalle asiakkaalla on asianmukaisesti diagnosoitu tuki- ja liikuntaelinsairaus

Kuva: Freepik

tä hän voi osallistua etäkuntoutuksena järjestettävälle tules-kurssille täysipainoisesti. (tules-etäkuntoutuskurssi) • asiakkaan kuntoutustarve ei liity terveydenhuollon hoidon jälkeiseen välittömään jatkohoitoon eikä kotiutumisvaiheen kuntoutukseen.

Mitä asiakas saa kurssilta?

Molemmat tules-kurssit tarjoavat asiakkaille saman sisällön, vain toteutusmuoto on erilainen. Kurssi tarjoaa asiakkaalle ratkaisukeinoja ja helpotusta tule-sairaudesta johtuviin arkipäivän haasteisiin sekä tietoa sairaudesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä kivusta ja kivunhallintakeinoista. Keskeistä on asiakkaan kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen sekä asiakkaan motivaation vahvistaminen.

Kurssilta asiakas saa yksilöllisen tuen lisäksi ryhmän vertaistuen. Kuntoutus räätälöidään asiakkaan ja ryhmän tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Palvelua toteuttavat moniammatillisena tiiminä lääkäri, fysioterapeutti, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja ja psykologi. Lisäksi palvelussa on valinnaisina ammattihenkilöinä sosiaalityöntekijä tai sosionomi tai kuntoutuksen ohjaaja sekä ravitsemusterapeutti ja toimintaterapeutti.

Tules-kurssien kesto ja rakenne Majoituksella toteutettavat tules-kurssit kestävät keskimäärin 9 kk mukaan lukien ennakko- ja seurantayhteydenotot. Kuntoutus toteutetaan kolmessa jaksossa 5 vrk + 5 vrk +3 vrk.

Tules-etäkuntoutuskurssin kesto on ennakkoyhteydenotosta seurantayhteydenottoon noin 7 kuukautta. Kurssi sisältää kuvapuheluita, verkkokuntoutusta ja verkkokuntoutuksen ohjausta sekä ryhmämuotoisia etäkuntoutuspäiviä.

Miten tules-kuntoutusta voi toteuttaa etäkuntoutuksena?

Etäkuntoutuksen sopimisesta tules-kuntoutukseen on kertynyt sekä tutkimustietoa että käytännön kokemusta. Kun kuntoutus toteutuu ilman manuaalista ohjaamista, silloin kiinnitetään huomi-

ota erityisesti harjoitteiden sanoittamiseen, asiakkaan kykyyn hahmottaa omaa kehoaan ja menetelmien, välineiden ja ohjelmien käytön tukeen sekä turvallisuusohjeisiin. Etäkuntoutus ei tarkoita vain päätteen ääressä olemista, vaan se voi toteutua vaikka lähimetsässä.

Mitä muuta etäkuntoutus mahdollistaa?

• Etäkuntoutuksessakin pystytään hyödyntämään ryhmätoimintaa ja mahdollistamaan vertaistukea.

• Etäkuntoutus mahdollistaa reaaliaikaisesti elämätapamuutoksen seurannan, esimerkiksi hyvinvointisovellusten hyödyntämisen (aktiivisuusranneke/-kello ja harjoituspäiväkirja).

”Kurssilta asiakas saa yksilöllisen tuen lisäksi ryhmän vertaistuen.”

• Etäkuntoutus mahdollistaa asiakkaan toimintaympäristön huomioimisen, esimerkiksi millaisissa toiminnoissa asiakkaalle ilmaantuu kipua ja mitä tällöin voi tehdä.

Miten palveluun haetaan?

Tules-kuntoutuskurssi majoituksella:

1. Hakeudu ensin lääkäriin. Arvioikaa yhdessä kuntoutuksesi tarpeellisuus. Tarvittaessa lääkäri suosittaa kuntoutusta ja kirjoittaa lausunnon (lääkärinlausunto B), jotta voit hakea kuntoutusta.

2. Täytä lomake Harkinnanvarainen kuntoutus KU 132 (pdf).

3. Liitä hakemukseesi lääkärinlausunto B, josta selviää kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai vamma ja toimintakykysi sekä lisäksi se, mitä kuntoutusta suositellaan ja mitkä ovat kuntoutuksen syyt ja tavoitteet.

4. Lähetä hakemus OmaKelassa.

tään myös tiedoksi palveluntuottajalle, milloin se toimii paikkavarauksena ja maksusitoumuksena. Päätökseen ei voi hakea muutosta.

Tules-etäkuntoutuskurssi:

Kurssille voi hakea täyttämällä hakemuslomakkeen ja liittämällä mukaan fysioterapeutilta saadun suosituslomakkeen. Hakemuksen ja lomakkeen voi lähettää OmaKelassa.

Lisätietoja kurssille hakemisesta, kurssien ajankohdista ja kursseja järjestävistä palveluntuottajista on Kelan verkkosivuilla.

Tules-etäkuntoutuskurssille et tarvitse lääkärinlausuntoa. Fysioterapeuttisi laatii suosituslomakkeen, jonka liität hakemukseen.

• Asiakkaalla tulee kuitenkin olla lääkärin tekemä diagnoosi tuki- ja liikuntaelinsairaudesta ja täten taustalla on lääkärin tapaaminen, mutta varsinaista lääkärinlausuntoa asiakas ei hakemuksensa liitteeksi tarvitse. Fysioterapeutin täyttämä suosituslomake riittää.

• Jotta asiakas voi hakea Tules-etäkuntoutuskursseille, asiakkaan hakemukseen (KU132) pitää liittää fysioterapeutin suositus.

• Hoitava fysioterapeutti laatii suosituksensa Kelan lomakkeelle KU141.

(Hän ottaa huomioon mm. että kuntoutuskurssin fysioterapeutti saa riittävät tiedot (esim. liikerajoitteet, kehon hallinta, tasapaino) asiakkaan yksilölliseksi ohjaamiseksi etänä kuntoutuskurssin aikana.

• Fysioterapeutin suosituslomakkeen ja asiakkaan hakemuksen perusteella Kela arvioi asiakkaan soveltuvuuden etäkuntoutuksena järjestettävälle tules-kuntoutuskurssille.

Merja Pouttu suunnittelija, Kela, etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, kuntoutuspalvelujen ryhmä

Toinen vaihtoehto on, että lähetät hakemuksesi postitse: allekirjoita hakemus ja postita se liitteineen osoitteeseen Kela, PL 10, 00056 Kela.

Saat kotiisi postitse kirjallisen päätöksen. Näet päätöksen myös OmaKelassa. Päätös kuntoutuksestasi läheteHyvä Selkä 3/2024

21

Viisi kysymystä asiantuntijalle

Luokitteluun perustuva hoito nopeuttaa paranemista ja vähentää sairauspoissaoloja Kuva: Freepik

MIKKELILÄISEN LÄÄKÄRIN Anna Sofia Simulan ja hänen kollegoidensa tutkimuksessa selvitettiin alaselkäkipujen luokitteluun perustuvan hoidon vaikuttavuutta verrattuna tavanomaisiin hoitomalleihin. Tutkimuksessa alaselkäkipupotilaat luokiteltiin matalan, kohtalaisen ja korkean riskin ryhmiin kivusta aiheutuvan haitan pitkittymisen riskin mukaan. Mukana oli yli 600 potilasta Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Rovaniemen perusterveydenhuollon alueilta. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioitiin yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennettiin eniten hoitoa tarvitseville.

Etelä-Savon hyvinvointialueen avoterveydenhuollon tulosaluepäällikkönä työskentelevä Simula vastasi kysymyksiimme.

1. Miksi lähditte tutkimaan luokitteluun perustuvaa hoitoa?

Selkäkivut ovat yleisiä, jopa 90 prosenttia ihmisistä kärsii niistä elinaikanaan. Toki valtaosa paranee itsestään, eivätkä kaikki hakeudu terveydenhuoltoon. Aihe kiinnosti minua oman työarkeni kautta. Tuli ajatus siitä, että osa selkäpotilaista tarvitsisi enemmän apua ja miten voisimme auttaa heitä. Siihen ei ollut systemaattisuutta tai valmiita työtapoja. Maailmalla on muuallakin tehty tutkimuksia aiheesta, esimerkiksi Britanniassa. Käytimme tutkimuksessa samaa Start-selkäkyselyä, jolla he olivat saaneet hyviä tuloksia. Kysely on kehitetty tunnistamaan yksilöllisiä riskitekijöitä selkäkivusta aiheutuvan haitan pitkittymiselle. Toimintamalli on tutkimuksessa modifioitu meidän toimintaympäristöön ja -käytäntöihin sopivaksi.

2. Miten luokitteluun perustuva hoito toteutettiin?

Halusimme varmistaa, että tämä tapa soveltuu eri alueille, sillä tiesimme, että alueilla on esimerkiksi vähän eri tavalla fysioterapeutteja ja osaaminen vaihtelee. Jokaiselta alueelta kerättiin ensin 22 Hyvä Selkä 3/2024

kontrolliaineisto, minkä jälkeen alkoi jalkautustyö eli koulutimme ammattilaiset, lääkärit, fysioterapeutit ja hoitajat, luokitteluun perustuvaan hoitotapaan. Alueilla otettiin käyttöön Start-kysely, joka sisältää uskomuksiin, huoliin ja toimintakykyyn liittyviä kysymyksiä, ja jonka avulla voidaan luokitella hoitoa. Teimme myös hoitotyöhön liittyviä fraaseja ja loimme organisaatioon hoitopolkuja niin, että korkean riskin potilaat pääsivät jonon ohi hoitoon. Vaikka käytetään

riski-sanaa, sitä ei tarvitse potilaan säikähtää, sillä riskit eivät ole pysyviä. Ne ovat muuttuvat ajan myötä sekä oikeanlaisella tuella ja hoidolla.

Kaikki potilaat saivat selkäoppaan ja ohjeen pysyä aktiivisena sekä tarvittaessa tulehduskipulääkettä. Kohtalaisen riskin potilaat lähetettiin fysioterapiaan normaalin käytännön mukaan. Korkean riskin potilaiden kohdalla varmistettiin, että he pääsivät aina viikon kuluessa fysioterapeutille, ja se oli suunniteltu

Mitä voin tehdä helpottaakseni alaselän kipua?

•

Parasta on pysyä mahdollisimman aktiivisena päivittäisissä toimissa ja liikkumisessa. Joudut ehkä ottamaan hieman kevyemmin muutaman päivän, mutta sinun tulee palata tavanomaisiin toimiisi (työ, kotiaskareet, vapaa-ajan toiminnot) mahdollisimman pian.

•

Aktiivisena pysyminen on turvallista tavallisessa selkäkivussa, vaikka tuntisitkin jonkin verran kipua. Liikkuessa tuntuva kipu ei tarkoita, että vaurioittaisit selkääsi.

•

Mikä tahansa harjoitus, josta nautit, voi auttaa vähentämään kipua ja saada sinut liikkeelle.

•

Pysy positiivisena ja pyri asteittain kohti terveellisempiä elintapoja.

Lähde: Alaselän kipu – mitä se on ja tarvitsenko kuvantamistutkimuksia?

Viisi kysymystä asiantuntijalle

Anna Sofia Simula

olevan psykologisesti orientoitunutta fysioterapiaa. Tavoitteena oli huomioida yksilölliset riskitekijät Start-kyselyn mukaan, esimerkiksi jos kipuun liittyi pelkotekijöitä tai välttämiskäyttäytymistä tai oli masennusoireita.

3. Millaisia tuloksia saitte?

Tutkimuksen tulokset on analysoitu kokonaisuutena. Voidaan sanoa, että luokitteluun perustuvalla hoidolla potilaat paranivat keskimäärin nopeammin ja heidän fyysinen toimintakykynsä parani jo 3 kuukauden kohdalla, kun vertailuryhmä pääsi samalle tasolle vasta 12 kuukauden kohdalla, ja myös heidän haittansa pieneni nopeammin. Potilaiden itsearvioima terveys (arvio 0–100) parani myös nopeammin luokitteluun perustuvassa hoidossa. Eli nämä olivat potilaiden itsearvioimat muutokset.

Sitten katsoimme potilastietojärjestelmistä selkäkipuun liittyvät sairauspoissaolot, kuvantamisen ja lääkärikäynnit

perusterveyshuollossa ja erikoislääkärikäynnit. Niissä tapahtui merkittävä väheneminen. Potilaat kävivät vähemmän lääkärin vastaanotolla perusterveydenhuollossa ja fysiatrialla tai ortopedialla tai kipupolilla tai muussa erikoissairaanhoidossa. Myös kaikki kuvantamiset vähenivät merkittävästi, esimerkiksi 3 kuukauden kohdalla kuvantamistutkimusten määrä puolittui. Lisäksi sairauspoissaoloja oli selvästi vähemmän sekä 3 kuukauden että 12 kuukauden kohdalla.

Kaiken kaikkiaan siis fysioterapeutit osallistuivat enemmän potilaan hoitoon kuin lääkäri. Lääkärillä oli hoitaja tukena varmistamassa, että Start-kysely tulee täytettyä ja potilas saa alaselkäkipuoppaan ja jatko menee riskiluokan mukaan. Se oli toiminnan kannalta keskeistä. Oleellista oli myös, että potilas saa oppaasta kirjallista oikeaa tietoa ja fysioterapiaan on ohituskaista heille, jotka tarvitsevat avun nopeasti. Potilasasiakirjoista kävi ilmi, kun fysioterapeutti on vaikka 1–2 viikon päästä soittanut potilaalle, niin potilas on kertonut hyötyneensä nopeasta avusta. On tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti oikealle ammattilaiselle. Toisaalta taas matalan riskin potilaille riittää tieto, ettei kyse ole mistään vakavasta. Potilasopas on ollut apuna, että he uskaltavat liikkua, kipu ei ole niin pelottava ja he saavat eväitä parantua, eikä käytetä terveydenhuollon resursseja heihin, vaan korkean riskin potilaisiin.

4. Miksi luokitteluun perustuva hoito toimi paremmin kuin tavanomaiset hoitomallit?

Potilas pääsee nopeasti hoitoon oikealle ammattilaiselle, saa systemaattisesti oikeaa tietoa potilasoppaan kautta. Eh-

Liity nyt jäseneksi!

Selkäjumeja? Liiku, saa kavereita ja tukea selkävaivoissa. Liity selkäyhdistyksen jäseneksi ja tule mukaan toimintaan!

kä pienempi mutta merkittävä asia on se, että aikaisemmissa tutkimuksissa on tutkittu potilasoppaan vaikutuksia ja sen avulla pystytään tukemaan suositusten mukaisia kuvantamiskäytäntöjä.

Oppaassa kerrotaan, miksi kuvantamista ei yleensä tarvita ja turha kuvantaminen voi olla jopa haitallista. Kuvantamisen vähentäminen edesauttaa toipumista ja sitä, ettei tule turhaa terveyspalvelujen käyttöä. Tiedetään, että tarpeeton kuvantamainen jopa heikentää toimintakykyä, lisää terveyspalvelujen kustannuksia ja sairauspoissaoloja.

5. Voiko tutkimustulostenne perusteella antaa suosituksia selkäpotilaiden hoidon järjestämiselle?

Kyllä. Näen, että on suositeltavaa ottaa käyttöön tämä luokitteluun perustuva malli meidän hoitojärjestelmässä.

Tämä on järjestelmätason tutkimus. Se ei onnistu kaikissa järjestelmissä samalla tavalla, esimerkiksi USA:ssa, jossa on vakuutuspohjainen terveydenhuoltojärjestelmä vastaavalla tutkimuksella ei saatu eroa tavanomaiseen hoitoon.

Start-kyselyn käyttö itsessään ei auta, jos ei pystytä järjestämään hoitoa sen riskiluokan mukaan. Oleellista on, että se muokataan omaan terveydenhuoltojärjestelmään sopivaksi, jotta hyödyt on mahdollista saavuttaa. Nyt ainakin Britanniassa, Portugalissa ja Suomessa on tässä onnistuttu. Tällä tavalla saadaan iso määrä potilaita hoidettua paremmin ja ne, jotka tarvitsevat enemmän hoitoa saavat sitä enemmän.

Uskon, että tämä hoitomalli laajenee Suomessa muillekin alueille ja tiedän, että joillakin alueilla sen käyttö on jo aloitettu.

Teksti: Pia Bilund

94 % suosittelee jäsenyyttä.

Selkäliiton jäsenkysely 2023

SELKÄLIITTOON kuuluu 30 paikallista selkäyhdistystä.

Yhdistykset järjestävät muun muassa ohjattua liikuntaa, vertaistukea sekä luento- ja virkistystilaisuuksia.

Selkäyhdistyksen jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Selkäliiton kustantaman Hyvä Selkä -lehden ja muita liiton jäsenetuja sekä paikallisen selkäyhdistyksen alennuksia.

Täytä liittymislomake lehden sivulla 25 tai sähköinen lomake Selkäliiton nettisivuilla tai ota yhteyttä lähimpään selkäyhdistykseen.

Lue lisää ja liity: selkakanava.fi/liity-jaseneksi Hyvä Selkä 3/2024 23

Lukijakysely 2024: ”Ainoa lajissaan” Hyvä Selkä -lehti sai tälläkin kertaa lukijakyselyssä hyvät arvosanat. Jopa 98 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmis suosittelemaan lehteä ystävälleen tai tuttavalleen. Edellinen lukijakysely tehtiin kaksi vuotta sitten.

LUKIJAKYSELYN vastaajista 92 prosenttia kertoi lukevansa lehden jokaisen numeron ja peräti 93 prosenttia kertoi haluavansa lehden perinteisessä muodossa eli painettuna. Tärkeäksi tai melko tärkeäksi lehden koki yhteensä 88 prosenttia vastaajista. Lehden suositteluprosentti nousi hieman edelliskerrasta ja oli huikeat 98 prosenttia.

Vastaajat antoivat lehden ulkoasulle ja visuaalisuudelle sekä sisällön kiinnostavuudelle kouluarvosanaksi 8,6 (asteikko 4–10). Keskiarvo lehdessä olevien juttujen hyödyllisyydelle oli 8,7 ja uudelle tiedolle 8,5. Arvosana juttujen luotetta-

vuudelle sekä niiden selkeydelle ja ymmärrettävyydelle oli 8,9.

Asiantuntija-artikkelit, tutkimustieto ja liikuntaaiheet kiinnostavat Kiinnostavinta luettavaa lehdessä olivat vastaajien mielestä edelleen asiantuntija-artikkelit. Seuraavaksi suosituimmat palstat olivat Tutkimustietoa-osio ja keskiaukeaman liikuntajutut.

Lukijakyselyyn vastanneilta pyydettiin myös toiveita juttuaiheista ja kehittämisehdotuksia. Vastauksissa nousivat esiin asiantuntija-artikkelit, liikunta-aiheet ja jumppaohjeet, selkäoireisten tarinat, selkäleikkaukset, selän kuntoutus ja uusi tutkimustieto. Muutama toivoi ajanvietteeksi esimerkiksi sanaristikkoa, ja joitakin ehdotuksia tuli lehden ulkoasun päivittämiseksi. Toiveita toteutetaan mahdollisuuksien mukaan lehden tulevissa numeroissa.

Teksti: Pia Bilund Lukijakyselyssä yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin palkinnoksi kolme kappaletta Omron E3 Intense -kivunlievittäjää. Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

Lukijoiden palautteita ”Hyvin tuotettu lehti, kiinnostava!” ”Kierrätän lehteni aina muille selkäasioista kiinnostuneille.

Ovat oikein tyytyväisiä!” ”Ei mitään mullistavaa tietoa.” ”Tiiviissä paketissa tutkittua ja kokemustietoa selkäasioista, jotka koskettavat suurinta osaa ihmisistä.” ”Laadukas lehti.” ”Ainoa lajissaan.” ”Yksinkertaisesti hyvä lehti – tietoa, tapahtumia ja neuvoja.” ”On se vähän tylsä ja laihakin sisällöltään.” ”Lehti toimii ikään kuin vertaistukena.” ”Vaikka kipukin muistuttaa selän olemassaolosta, lehden tullessa ajatukset siirtyvät selän hoitamiseen ja kuntoutukseen.”

24 Hyvä Selkä 3/2024

Hyvä Selkä -lehden lukijakysely • Verkkokysely lähetetiin sähköpostitse niille selkäyhdistysten jäsenille ja lehden tilaajille, joiden sähköpostiosoite on jäsenrekisterissä.

• Vastauksia tuli reilun kolme viikon aikana kaikkiaan 1 058 (vastausprosentti 28 %).

• Vastaajista suurin osa oli naisia (86 %) ja yli puolet (64,5 %) iältään 63–79-vuotiaita.

• Yli puolet (51 %) vastaajista asuu Etelä-Suomessa (pääkaupunkiseutu ja muu Etelä-Suomi). Seuraavaksi eniten vastaajia oli LänsiSuomesta (20 %) ja ItäSuomesta (19 %).

• Noin kolmannes (31 %) vastaajista on lukenut lehteä yli 10 vuoden ajan. Alle vuoden lukijoina olleita oli vastaajista 12 prosenttia.

• Lukijakysely toteutetaan joka toinen vuosi.

Tilaa Selkäliiton tuotteita: Juomapullo Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Tilavuus: 500 ml Hinta 9,90 € + postikulut Tilaa itsellesi tai lahjaksi.

Tilaukset: selkäkauppa.fi

Fleeceliivi Sinisen fleeceliivin rinnassa on ommeltuna Selkäliiton kangasmerkki. Liivissä on vetoketjulliset etutaskut ja elastinen nauha helmassa. Konepesu 40 asteessa.

Koot: naisten lady fit XS-3XL, unisex/miehet S-5XL.

Hinta 28 € + toimituskulut Tilaukset: Selkäliiton toimistosta selkaliitto@selkaliitto.fi tai puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) Pehmoinen fleeceliivi lämmittää mukavasti säällä kuin säällä ja selkäyhdistyksen tapahtumissa. Ostamalla liivin tuet Selkäliiton työtä.

Liity jäseneksi! Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (27 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net Helsingin Selkäyhdistys (27 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (25 €) Sirpa Peltokangas (pj), 040 5895 054, sirpa.peltokangas@japo.fi Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Aulis Veteläinen (pj), 0400 801 697, vetelainenaulis@gmail.com www.kantaselka.fi Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (22 €) Eija Tuhkanen (pj), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Marja Polvinen (siht.), 040 8320 378 polvinenmarja@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (22 €) Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (20 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikkaelisabet@gmail.com, tukipuhelin 040 760 0644

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (25 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi

Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Leena Salmela (siht.), 040 557 6741, leena_salmela@kolumbus.fi 040 557 6741, www.tamselka.fi

Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (20 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.fi

Turun Seudun Selkäyhdistys ry (28 €) Kaarina Frosterus (pj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi

Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Kaupinsalo (pj), 050 3487 442, kaksonen51@gmail.com Sinikka Muttilainen (siht.), 050 3456 440, sinikkamuttilainen@gmail.com

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi

Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi Merja Koivu (siht.), 050 577 5837, https://sataselka.webnode.fi/

Vaasan Selkäyhdistys ry (24 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi www.lähellä.fi

Savonlinnan Selkäyhdistys ry (23 €) Mirja Jantunen (pj), 050 3691 959 mirja.jantunen@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com

Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €) Sari-Anna Pekuri (pj), 040 700 1310, pekurisa@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Aarne Heikkilä (pj), 0400 661 682, aarne.heikkila@netikka.fi Hilkka Talvitie (siht.), 050 3273 656, hilkka.talvitie@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com

Vantaan Selkäyhdistys (27 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (vt. pj ), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Brita Stång (siht.), 040 742 9325, stangbrita@gmail.com Tukihenkilö Katri, tekstiviesti puh. 0400 017 679 tai tukihenkilö Helvi, tekstiviesti 050 321 6046 tai yhteydenottopyyntö nettisivujen kautta. www.salpausselat.fi

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com

SELKÄLIITON MAKSUTON SELKÄNEUVONTA Tiistaisin ja torstaisin klo 10-14 p. 050 465 7884 26 Hyvä Selkä 3/2024

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Espoon, Helsingin ja Vantaan selkäyhdistykset Liikuntaryhmien syyskausi alkaa 2.9. Tarjonnasta löytyy fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa, sekä seniorijumppaa. 29 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Liikuntaryhmien kausimaksut voi maksaa myös liikuntaetuudella (Smartum, ePassi, Edenred).

Lisätietoa ja ilmoittautuminen kotisivuilla www. selkayhdistykset.fi.

Pilates Zoom-kurssi torstaisin 5.9.–24.10. klo 18–18.45. Ohjattu harjoittelu tapahtuu livelähetyksenä Zoomin kautta torstaisin, videotallenne tunnista on katsottavissa aina yhden viikon ajan.

Kurssia ohjaa fysioterapeutti Johanna Hänninen Garrido. Kurssin hinta on selkäyhdistyksen jäsenille 39 € ja muille 59 €. Kurssin voi maksaa myös liikuntaetuudella (Smartum, ePassi, Edenred).

Seniorin selkäjumppa Zoom-kurssi maanantaisin 16.9.–16.12. klo 11–11.30. Ohjattu harjoittelu tapahtuu livelähetyksenä Zoomin kautta maanantaisin ja videotallenne tunnista on katsottavissa aina yhden viikon ajan. Kurssia ohjaa fysioterapeutti Mimmi Haila. Kurssin hinta on selkäyhdistyksen jäsenille 39 € ja muille 59 €. Kurssin voi maksaa myös liikuntaetuudella (Smartum, ePassi, Edenred).

Selkäillat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Espoon selkäilta Leppävaarassa, Sellon kirjaston Akseli-salissa ti 17.9. klo 17.30–19.30. Fysioterapeutti Hannele Barck luennoi aiheesta ”Parhaita täsmäliikkeitä selkäoireiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn”.

Vantaan selkäilta Tikkurilan asukastilassa to 26.9. klo 16–17.30.

Helsingin selkäilta Kampin palvelukeskuksen Fade-tilassa ti 1.10. klo 17.30–19.30.

Espoon selkäilta Leppävaarassa, Sellon kirjaston Akseli -salissa ke 9.10. klo 17.30–19.30.

Syyskokous to 21.11. klo 18. Esityslistalla sääntömääräiset asiat, kuten hallituksen jäsenien valinta, toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen vuodelle 2025. Kokouspaikkana yhdistysten toimisto, Oltermannintie 8, Helsinki.

Lisätietoa toiminnasta kotisivuiltamme www. selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.

Heinolan Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät alkavat 2.9.

Käsityökerho 18.9. klo 13–15. Jatkossa aina kahden viikon välein.

Lukupiiri kuukauden viimeinen torstai klo 14.

Teatterimatka Kouvolaan 24.10. Kirka-musikaali Surun pyyhit silmistäni. Ilmoittautumiset ja maksut 1.10. mennessä Selkikseen tai puh.

044 514 1553. Voit maksaa myös pankkiin FI61 4212 0010 1935 44.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Syksyn 2024 jumpat Reipas fysiokimppajumppa ma klo 19.00– 20.00 alkaa 2.9. Mika Leskinen, uimahallin liikuntasali.

Vesijumppa ti klo 18.15–19.00 alkaa 3.9. Maikki Lähteenmäki, uimahalli HML. Passeli fysiokimppajumppa ke 19.15–20.15 alkaa 4.9. Riikka Mäkelä, uimahallin liikuntasali.

Venyttelyjumppa pe 15.30–16.30, alkaa 6.9.

Merja Sopenperä, uimahallin liikuntasali.

Huomaathan keväästä muuttuneet kellonajat!

Jumpat toteutuvat viikoilla 36–51.Tarkat päivämäärät ja mahdolliset poikkeamat näet kotisivuiltamme. Jumppiin ilmoittautuminen kotisivuilla www.kantaselka.fi/jumpat/ Ilmarin kautta.

Jokainen henkilö on ilmoitettava erikseen, esim. puolisoa ei voi ilmoittaa samassa ilmoituksessa.

Syyskauden kausimaksu 90 € jäsen / 110 € ei-jäsen maksettava Ilmarin ilmoittamaan eräpäivään mennessä selkäyhdistyksen tilille FI61 5680 2720 0254 53. Smartum, Epassi- ja Eazybreak-maksut vain netin kautta em. tilille. Kausimaksulla voit osallistua useampaankin jumpparyhmään. Vesijumpassa tulee lisäksi maksaa uimahallimaksu.

Ei-jäsen: laita yhteystietosi rahastonhoitaja Anita Kaarenojalle, kaarekanita@gmail.com. Lisätietoja jumpista saat sähköpostilla tuula.tesmala@gmail. com tai puh. 044 5171 575. Laita tekstiviesti, jos Tuula ei heti pysty vastaamaan. Jos sinulla on sähköpostiosoite, joka ei ole selkäyhdistyksen tiedossa, ilmoita se tiedonkulun nopeuttamiseksi yhdistyksen sihteerille marjavarri.khsy@gmail.com.

Pikkujoulu Erästeatterissa la 14.12. klo 16.

Ohjelma: joulupuuro, teatteriesitys ja väliaikakahvit joulutortun kera. Esitys: Farssijännäri "Kakkua kerrakseen".

Eräretki luontoon tulossa mahdollisesti syksyllä.

Katso näiden tapahtumien lisätiedot ja ilmoittautuminen kotisivuilta www.kantaselka.fi.

Keski-Suomen Selkäyhdistys Liikuntaryhmät syksy 2024 Selkäyhdistyksen liikunta on suunniteltu selkäja niskaongelmaisille kuntouttavaksi tai ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi. Pienryhmiä ohjaavat ammattitaitoiset liikunnan asiantuntijat ja fysioterapeutit. Ilmoittautumisohjeet löytyvät kunkin ryhmän kohdalta. Vapaita paikkoja kannattaa kysyä ilmoittautumisajan jälkeen.

Vesijumppa Palvelutalo Telkänpesä, Telkäntie 2, Jyväskylä. Torstaisin alkaen 4.9. klo 17.30–18.30.

Ohjaajana fysioterapeutti Petra Pirttimäki. Sitovat ilmoittautumiset Petra Pirttimäelle 1.9. mennessä petra.pirttimakii@gmail.com tai p. 040 512 3648. Osallistumismaksu (15 x) yhdistyksen jäseneltä on 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistuminen maksetaan 30.9. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viite: Vesijumppa syksy 2024.

Pilates Isotooppi-sali 2. kerros, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä. Maanantaisin alkaen 2.9. klo 18.00–19.00. Ohjaajana Pia-Maria Hemmola, LitM, Pilates-ohjaaja. Sitovat ilmoittautumiset 30.8.2024 mennessä hemmola@student. uef.fi tai p. 050 368 0337. Osallistumismaksu (15 x) on yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistuminen maksetaan 30.9.2024 mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viite: Pilates syksy 2024.

Selän ja niskan hyvinvointi -ryhmä Isotooppi-sali 2. kerros, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä. Keskiviikkoisin alkaen 3.9. klo 17.00–18.00. Ohjaajana Kirsi Salmela, Personal trainer, fysioterapeutti. Ilmoittautumiset 30.08. mennessä kirsisalmela@hotmail.com tai p. 044 0379 033. Osallistumismaksu (15 x) on yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistumismaksu maksetaan 30.9. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Selkä-Niska-ryhmä syksy 2024.

Tasapaino tukevaksi – luusto lujaksi -ryhmä Isotooppi-sali 2. kerros, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä. Torstaisin alkaen 04.09. klo 16.30–17.30. Ohjaajana Kirsi Salmela, Personal trainer, fysioterapeutti. Ilmoittautumiset 30.08.mennessä kirsisalmela@hotmail.com tai p. 044 037 9033. Osallistumismaksu (15 x) on yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja eijäseneltä 160 €. Osallistumismaksu maksetaan 30.9. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Tasapaino & luusto-ryhmä syksy 2024.

Pilates-pienryhmä – suunnitteilla PilatesStudio, Yliopistonkatu, 42, 40100, Jyväskylä. Keskiviikkoisin 5 x alkaen 11.9. Ohjaajana Pia-Maria Hemmola, LitM, Pilates-ohjaaja. Jos sinulla on kiinnostusta osallistua 5 hengen ryhmään ja treenata Pilates-laitteilla, ota mahdollisimman pikaisesti sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi tai p. 0400 242 481. Osallistumismaksu hinta on 120 € + alv. 10 % / henkilö. Vaihtoehtoinen ajankohta on sunnuntaisin. Osallistumismaksu maksetaan 30.9. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Pilates-studio syksy 2024.

Sääntömääräinen syyskokous & Selkäpäivän asiantuntijaluento ke 16.10. klo 17.30– 18.30. Paikka: Punainen Pirtti, Juhlan Paikassa, Ilmarisenkatu 20, 40100 Jyväskylä. Kokouksen jälkeen klo 18.30 asiantuntijaluento. Ilmoitamme aiheen tuonnempana.

Kuhmon Selkäyhdistys Syksyn jumppakausi alkaa viikolla 37. Kuntosali Syke tiistaina 10.9. klo 13.00. Tarinatuvan jumppa torstaina 12.9. klo 18.00.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Syyskauden 2024 toiminnan aloitus ma 9.9.

Mikkelin Päiväkeskuksessa, Kiiskinmäenkatu 2 Latinalaistanssi (viite 5555) ma 9.9.–9.12 klo 16.45–17.45, ohjaajina Tiina Ripatti ja Ismo Jäntti. Kausi 50 €. Kertamaksu jäsen 5 €, ei-jäsen 7 €.

Yhdyshenkilö Kaisa, p. 040 676 5760.

Jooga I (viite 4446), ma 9.9.–9.12. klo 18.00–19.30, ohjaajana Pirjo Herrala. Kausi 55 €, kertamaksu jäsen 5 €, ei-jäsen 7 €. Yhdyshenkilö Kaisa, p.

040 676 5760 Jooga II (viite 4446), ke 11.9.–11.12. klo 18.00– 19.30, ohjaajana Pirjo Herrala. Kausi 55 €, kertamaksu jäsen 5 €, ei-jäsen 7 €. Yhdyshenkilö Riitta, p. 0400 650 638.

Selkä-salijumppa (viite 3337) ti 10.9.–10.12. klo 18.00–19.00, ohjaajina Henriikka Honkanen

Hyvä Selkä 3/2024 27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri ja Anu Peltonen. Kausi 35 €, kertamaksu jäsen 4 €, ei-jäsen 6 €. Yhdyshenkilö Ulla, p. 044 324 0064.

Kevennetty jumppa (viite 7773), ke 11.9.–11.12. klo 16.45–17.45, ohjaajina Leena Kämppi ja Mirjami Kutvonen. Kausi 35 €, kertamaksu jäsen 4 €, ei-jäsen 6 €. Yhdyshenkilö Leena, p. 050 339 3181.

Kyyhkylän kuntokeskuksessa, Kyyhkyläntie 6 Vesijumppa (viite 70551) pe 13.9.– 13.12, ryhmä I klo 15.00–15.45, ryhmä II klo 15.45–16.30. Kausi 95 €, kertamaksu jäsen 8 €, ei-jäsen 10 €. Pukuhuoneisiin voi mennä klo 14.45 ja 15.30 Kuntosalin omatoiminen/omakustanteinen käyttö mahdollinen klo 15.00–16.30. Yhdyshenkilöt Leena, p.

050 339 3181 ja Heimo, p. 050 322 7601.

Omatoiminen kuntosali Raviradantie Kuntosalilla, Raviradantie 8, (sisäänkäynti Raviradantien puolelta), Kalevankangas (viite 8882) ma 9.9.–9.12. klo 11.00–12.00. Kausi 25 €, kertamaksu jäsen 2 €, ei-jäsen 3 €. Yhdyshenkilö Heikki, p. 0400 413 022.

Vertaistukiryhmä kokoontuu neljä kertaa syksyn aikana Estery-talolla, Otto Mannisenkatu 4.

Ohjaaja Rita Matilainen, yhdyshenkilö Leena, p.

050 339 3181. Kokoontumiskerrat: ma 9.9., 7.10., 4.11. ja 2.12. klo 17–18.30.

Yhdessä menoksi-hankeen tapaamiset (perehdytys/koulutus vapaaehtoisille) 12.9. ja 10.10. klo 16 Estery-talolla, Otto Mannisenkatu 4.

Selkäviikolla 14.–20.10. yhdistyksen toiminnan esittely keskussairaalan aulassa klo 10– 13. Selkäviikolla kaikkiin liikuntaryhmiin voi osallistua kokeilumielessä veloituksetta.

Selkäliiton järjestöpäivä ja syyskokous Turussa 16.–17.11.

Yhdistyksen syyskokous ja pikkujoulu to 28.11. klo 17 ravintola Ilonassa Esedulla (EteläSavon ammattiopisto).

Oulun Seudun Selkäyhdistys Taidepiiri Oulun Reumayhdistyksen kanssa jatkuu syyskuussa Puusepänkuja 2, Oulu. Kysy lisää ja tule tutustumaan opettajan ohjauksessa mm. akryylimaalaukseen ja oman videon tekoon. Äijäpilates alkaa 5.9. klo 16 Oulun Uimahallin judo-salissa. Ilmoittaudu puh. 044 2903 753 tai 044 5005 014 kurssimaksu 50 € / 60 €. Entiset ja uudet tervetuloa!

Uusien jäsenten tapaaminen 11.9. klo 17. Tervetuloa yhdistykseen kahvitilaisuus, Oulun Reumayhdistyksessä, Puusepänkuja 4, Oulu.

Retki Rokualla 14.–15.9., jossa on liikunnanohjaaja Mikko Männistön luento 14.9. klo 16 Liikunta ja sen merkitys selkäsairaille/heikkoselkäisille. Kysy mahdollisia vapaita paikkoja, puh.

044 5005 014.

Toiminnan esittely OLKA-pisteellä 24.9. klo 9–12 OYS:n Avohoitotalossa. Poikkea porisemassa!

Sääntömääräinen syyskokous 15.10. klo 17 Reumayhdistyksen tiloissa Puusepänkuja 2, Oulu.

Oulun Työväen Teatteri klassikkofarssiesitys Pariisin Kukko 30.11. klo 14. Liput 21 € /19 € + ruokailu. Tarkemmat tiedot ja varaukset 18.10. mennessä siht. puh. 044 5005 014.

Lisää ajankohtaisia asioita kotisivuillamme https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi

28 Hyvä Selkä 3/2024

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys Syksyn 2024 liikuntaryhmät Joensuun ryhmä Allasjumppa virkistysuimala Vesikossa tiistaisin 10.9.–3.12. klo 12.30–13.15 yhteensä 12 x (ei viikolla 42). Vain jäsenille. Osallistujat maksavat suoraan Vesikkoon uintimaksun. Hinnat löytyvät Joensuun kaupungin Vesikon sivuilta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko keväästä 36 €/henkilö. Ilmoittautumiset 4.9. mennessä joko p-kselka@hotmail.fi tai txt 0400 961 677/Hanna. Ryhmään otetaan enintään 25 osallistujaa.

Ilomantsin ryhmät yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston kanssa Vesitreeni (kurssinumero 9421) Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, Ilomantsi tiistaisin 22.10– 26.11. klo 16.30–17.15. Taso reipas. Vesiliikuntaa vaihtelevin teemoin, välineellä ja ilman, matalassa ja syvässä vedessä tehoja nostellen tunnin aikana. Sopii sinulle, joka haluat liikkua reippaasti vedessä, eikä sinulla ole liikuntarajoitteita. Uimataito pakollinen.

Seniorin vesitreeni (kurssinumero 9431) Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, Ilomantsi maanantaisin 9.9.–25.11. klo 12.00–12.45. Taso reipas. Monipuolista vesiliikuntaa välineillä ja ilman, välillä sykettä nostattaen. Uimataito pakollinen. Järjestetään yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa.

Seniorin vesitreeni (kurssinumero 9432) Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, Ilomantsi maanantaisin 9.9.–25.11. klo 13.00–13.45. Taso rauhallinen. Monipuolista vesiliikuntaa välineillä ja ilman, välillä sykettä nostattaen uima-altaan matalassa päädyssä. Uimataito pakollinen. Järjestetään yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa.

Seniorin vesijumppa A (kurssinumero 9433) Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, Ilomantsi perjantaisin 13.9.–29.11. klo 10.30–11.15. Taso rauhallinen. Vesiliikuntaa terapia-altaassa sinulle, jolla on nivelrikko tai joka olet toipumassa nivelleikkauksesta. Huomioidaan osallistujien taso.

Seniorin vesijumppa B (kurssinumero 9434) Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, Ilomantsi perjantaisin 13.9.–29.11. klo 11.30–12.15.Taso rauhallinen. Katso tasokuvaus Seniorin vesijumppa A. Seniorin vesijumppa C (kurssinumero 9435) Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, Ilomantsi perjantaisin 13.9.–29.11. klo 12.30–13.15.

Taso rauhallinen. Katso tasokuvaus Seniorin vesijumppa A. Aamujooga (kurssinumero 9603) Kansallistalon sali Yhtiöntie 8, Ilomantsi perjantaisin 20.9.– 29.11. klo 9.00–10.30. Kurssi soveltuu alkajille ja jatkajille, naisille ja miehille.

ETÄ-iltajooga ja rentoutuminen (kurssinumero 9604) torstaisin 19.9.–28.11. klo 18.30–20.00.

Kurssi soveltuu alkajille ja jatkajille, naisille ja miehille. Kurssi toteutetaan Zoom-yhteydellä.

Osallistumislinkki lähetetään sähköpostiin ennen kurssin alkua.

Hathajooga (kurssinumero 9605) Pogostan alakoulun sali, Ylätie 10 a, Ilomantsi tiistaisin 17.9.– 26.11. klo 17.15–18.30. Myös aloitteleville. Sali on viileä, joten pitkähihainen pusero ja sukat on hyvä varata mukaan.

Yin-jooga (kurssinumero 9606) Pogostan ala-

koulun sali, Ylätie 10 a, Ilomantsi tiistaisin 17.9.– 26.11. klo 18.45–20.00. Myös aloitteleville.

HUOM. Lisätietoa ja ilmoittautumiset kursseille www.opistopalvelut.fi/ilomantsi sekä toimistolla arkisin klo 9–12 puh. 040 104 3112.

Kiteen ryhmä Allasjumppa Kiteellä Vespelissä, Urheilutie 7, Kitee, maanantaisin klo 19.30–20.15. Syyskausi 2.9.–9.12. (ei vko 42) x 14. Menettelyt kuten ennenkin (uinti maksetaan hallin kassaan ja jumppaohjaus 3 €/kerta ohjaajalle).

Kontiolahden ryhmä Fysiokimpparyhmä Kontiolahden kirkonkylän ala-asteen liikuntasalissa, Keskuskatu 11, Kontiolahti, maanantaisin 9.9. alkaen klo 17.30–19.00.

Fysiokimppa on fysioterapeutin ohjaamaa terveysliikuntaa, joka sopii sekä naisille että miehille ja on erinomaista harjoittelua myös selkä- ja niskaongelmaisille. Maksun 10 €/kerta (90 min) voi maksaa kuukauden lopussa kuntoutus Lintusen tilille niiltä kerroilta, kun olet osallistunut ryhmään. Ilmoittautuminen Tuija Lintuselle, kuntoutus.lintunen@gmail.com tai puh. 044 2606 730.

Liperin ryhmä Allasjumppa Liperin Liprakassa, Silmutie 11, Käsämä, torstaisin 5.9.–12.12. klo 16.30–17.30 (14 x, ei vko 42). Osallistujat maksavat Liperin kunnalle uintimaksun joko kertamaksuna tai ostavat ladattavan 10 kerran kortin. Hinnat ja käytännöt löytyvät Liperin kunnan Liprakan sivustolta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko syksystä 42 €, ei-jäsenet 52 €/henkilö.

Ennakkoilmoittautuminen 31.8. mennessä joko p-kselka@hotmail.fi tai txt 0400 961 677/Hanna. Ryhmään mahtuu enintään 20 osallistujaa.

Nurmeksen ryhmät yhteistyössä Ylä-Karjalan kansalaisopiston kanssa Hathajooga (830104) Kirkkokadun yläkoulu, yläsali, Kirkkokatu 15, Nurmes maanantaisin 2.9.– 11.11. klo 17.15–18.45. Tunteja syksyllä 22. Sopii kaikille, sekä naisille että miehille, aloittelijoille ja aikaisemmin joogaa harrastaneille. Ota mukaan jooga-alusta ja lämmin, joustava vaatetus.

Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon. Enintään 30 opiskelijaa.

Joogaa senioreille (830106) Nurmes-talo, Palander-sali, Kötsintie 2, Nurmes tiistaisin 3.9.– 12.11. klo 8.30–10.00. Tunteja syksyllä 22. Sopii myös aloittelijoille. Ota mukaan lämmin, joustava vaatetus. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon. Enintään 20 opiskelijaa.

Syvävenyttävää joogaa (830116), Nurmestalo, Palander-sali, Kötsintie 2, Nurmes tiistaisin 3.9.–12.11. klo 12.00–13.00. Tunteja syksyllä 15.

Sopii kaikille. Lämmin, joustava vaatetus. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon. Enintään 20 opiskelijaa.

Voimajooga (830117), Nurmes-talo, PalanderSali, Kötsintie 2, Nurmes tiistaisin 3.9.–12.11. klo 11.00–12.00. Tunteja syksyllä 15. Sopii sekä aloittelijoille että aikaisemmin joogaa harrastaneille.

Lämmin, joustava vaatetus. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon. Enintään 20 opiskelijaa.

HUOM. Ilmoittautuminen ja lisätietoja joko https://uusi.opistopalvelut.fi/ylakarjala tai puh. 040 1045 105 tai henkilökohtaisesti opiston toimistolla Kötsintie 2, Nurmes ma-to klo 9–15 ja pe klo 9–14. Aikataulut ja hinnat voi tarkistaa Nurmeksen kansalaisopiston sivuilta.

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Jäsenilta ke 25.9. klo 17.30 alkaen Torikievarissa, Suvantokatu 6, Joensuu. Aiheena elvytyskoulutus ja ajankohtaisia asioita.

Perinteiset selkäyhdistyksen tanssit su 24.11. klo 17–21 kerhotalo Ruplalla, Sepänkatu 42, Joensuu. Musiikista vastaa Tahtipojat. Kahvio ja arpajaiset.

Sääntömääräinen syyskokous ma 25.11. klo 18.30 alkaen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n isommassa kokoustilassa, Torikatu 9, Joensuu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja päätetään yhdistyksen toiminnan tulevaisuudesta.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys – Borgånejdens ryggförening Liikuntaryhmät Ryhmien toiminta on alkanut, mutta voit vielä ilmoittautua mukaan taina.pesonen@gmail.com tai puh. 040 514 4084 tai kotisivujen ilmoittautumislomakkeella.

Syksyn ensimmäisen selkäilta 12.9. klo 18 Omenamäen kokoushuoneessa (Tulliportinkatu 4, Porvoo). Aiheena on tällä kertaa Vertaistuki.

Vertaistukijamme Nina esittäytyy ja kertoo Selkäliiton vertaistukitoiminnasta.

Selkäviikolla yhdistyksen esittely Näsin Apteekin edessä ti 15.10. klo 15–17.

Folkjamin ja senioritanssin kokeilu la 19.10. klo 12–15, ohjaajana Elina Mieskolainen. Lopuksi rentoutushetki, jonka ohjaa Heli Porkka. Paikkana Linnunlaulu, Asentajantie 8 (Tokmannia vastapäätä) Ilmoittautuminen avautuu 15.9. Tämä on maksuton ja kaikille avoin tapahtuma!

Teatterimatka Lahden teatterin The Black Rider- esitykseen 26.10. klo 13 näytökseen.

Liput jäsenille 50 € , muille 65 €. Hintaan sisältyy lippu esitykseen, bussikuljetus ja väliaikatarjoiluna karjalanpiirakka munavoilla sekä kahvi/tee.

Bussi lähtee Kevätkummmusta, Reinan pysäkiltä (Viikinkitie 11) klo 11 ja pysähtyy Rauhankadun turistipysäkillä, sekä tarvittaessa Lidlin pysäkillä Näsissä. Ilmoittaudu mukaan kotisivujen ilmoittautumislomakkeella tai eevaliisakangas@hotmail.com tai 0400 414420, viimeistään 22.9. Kerro ilmoittautuessasi omat ruokarajoitteesi sekä se, mistä nouset bussiin! Maksu 22.9. mennessä viitteellä 4129, Porvoon Seudun Selkäyhdistys, FI13 4050 0010 0413 26.

Yhdistyksen syyskokous 24.10. klo 18 Omenamäen palvelukeskuksen kokoushuoneessa (Tulliportinkatu 4), 06100 Porvoo. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat, mm. toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2025.

Kahvitarjoilu!

Surunvalitteluadressit Tue yhdistyksen toimintaa ja osta uudistuneita surunvalitteluadresseja. Niitä on nyt saatavana myös ruotsinkielisinä. Hinta on edullinen 10 €! Ole yhteydessä taloudenhoitajaan tekstiviestillä 050 4900 620.

Seuraa yhdistyksen ilmoituksia Itäväylä-lehden yhdistyspalstalla!

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys Kokoontuminen joka kuukauden kolmas keskiviikko kello 15.00 Seinäjoen Järjestötalolla. Luentoja ja vertaistukitoimintaa.

Selkäyhdistys SalpausSelät

Turun Seudun Selkäyhdistys

Syksyn jumpat alkavat Harjulassa seuraavasti: Selkäryhmä ti 3.9. klo 11–12.

Miesten ryhmä Taipumattomat ke 4.9. klo 19–20.

Vesijumppa pe 6.9. klo 16.45–17.30 Harjun terveyden (ent. kaupunginsairaala) Masto-liikuntasalissa Omatoiminen kuntosalivuoro 10.9. klo 16–17.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset liikuntavastaava Riitta-Liisa Komulainen, puh. 040 592 5608, riittaliisa.komulainen@hotmail.com.

Selkäpäivän luento 16.10. klo 17.30, Lahden Palvelutori, LAVA-esitystila. Vapaa pääsy. Tapahtumasta ilmoitetaan lähempänä tarkemmin ESS ja UL sekä kotisivuillamme www.salpausselat.fi.

Sääntömääräinen syyskokous 13.11. klo 18, Rautatienkatu 19 A, 4. krs, Lahti (Päijät-Hämeen Hengitysyhdistys ry:n tila). Kahvitarjoilu.

Kipeän selän itsehoito -koulutustilaisuus 22.10. klo 15–17, paikka: Zoom. Ilmoittaudu koulutustilaisuuteen sähköpostitse toimisto@ tule.fi. Koulutustilaisuus järjestetään verkossa, saat osallistumislinkin ilmoittauduttuasi.

Koulutustilaisuuden aikana perehdytään selän rakenteeseen ja toimintaan, syvennytään ennaltaehkäisy- ja itsehoitokeinoihin sekä toteutetaan harjoitteita selän hyvinvoinnin tueksi. Koulutustilaisuuden pitää TULE-tietokeskuksen fysioterapeutti. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

Suur-Salon Selkäyhdistys Kuukausitapaaminen 25.9. klo 17 Sytyssä Helsingintie 6, Salo. Saamme vieraaksemme Selkäliiton edustajan kertomaan Yhdessä menoksi -hankkeesta. HUOM! Siirrymme takaisin iltatapaamisiin siten, että aloitamme jo klo 17 ja tämä on toistuva ja pysyvä muutos.

Kuukausitapaaminen 23.10. klo 17 Sytyssä.

Visailua ja muistin virkistämistä.

Sääntömääräinen syyskokous 23.10. klo 16.30 Sytyssä Helsingintie 6, Salo, Kahvitarjoilu.

Peacockin REVYY 2024 -esitys 30.10. klo 19.

Lähtö Farmoksen tontilta klo 16.50 ja paluu välittömästi esityksen loputtua. Lippuja ei enää saatavilla.

Kuukausitapaaminen 27.11. klo 17 Sytyssä.

Juhlistamme yhdistyksen 17. vuotispäivää ja maalaamme kiviä. Tuothan sinäkin kiviä, jos haluat tiettyyn tarkoitukseen määrätyn mallisen kiven tuunata.

Kuukausitapaaminen 18.12. klo 17 Sytyssä.

Jouluista tunnelmaa kera joulupuuron ja jouluisen musiikin. Jäämme joulutauolle.

Kuukausitapaaminen 22.1. klo 17 Sytyssä.

Toivotamme tervetulleeksi syksyn aikana liittyneet uudet jäsenet. Ulkopuolinen luennoitsija.

Vaasan Selkäyhdistys Vaasan kaupunginteatterin Cabaret-musikaali la 28.9. klo 13. Varattu 40 euron ryhmälippuja 15 kpl. Jokainen lunastaa itse lippunsa 20.9. mennessä teatterin lippukassalta. Yhdistys maksaa väliaikatarjoilun.

Yhdistyksen syyskokous 10.10. klo 18, Pohy, Korsholmanpuistikko 44, 1. kerroksen kahvila.

Käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!

Selkäviikon luento 17.10. klo 18, Pohy, Korsholmanpuistikko 44, 1. kerroksen kahvila.

Mentaalivalmentaja Jannica Granbacka (Braining Company) luennoi aiheesta ”Uusia rutiineja tasapainoiseen arkeen”. Etänä osallistuvat Ilmoittautuvat yhdistyksen sähköpostilla sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi. Tervetuloa mukaan!

Vakka-Suomen Selkäyhdistys Syyskauden jumpat 4.9. alkaen. Jumppa joka keskiviikko klo 17–18 Seikowin koululla. Lisätiedot Niina Kemppinen, puh. 050 5770 168 Seis selkäkivulle -luento 16.10. klo 17–18.30.

Paikkana Kräkin talo, Koulukatu 7, Uusikaupunki. Luento järjestetään yhteistyössä Vakka-Suomen kansalaisopiston kanssa osana valtakunnallista selkäviikkoa. Luennoitsijana Ina Vihilehti, TULE-tietokeskus. Lisätiedot VakkaSuomen kansalaisopisto: uusi.opistopalvelut.fi/ vakkaopisto/fi/course/172674/

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Syksyn 2024 yleisöluennot tiistaisin 10.9. klo 18–19 Onko harjoittelusta lääkkeeksi selkäkipuun? Luennoitsija Sami Tarnanen, TtT, ft, MoveDoc Oy. 15.10. klo 18–19 Skolioosi. Luennoitsija Leevi Toivonen, ortopedi, Tays.

19.11. klo 18–19 Palauttava uni selän terveyden tukena. Nukkumisergonomian vaikutus palautumiseen ja selän hyvinvointiin.

Luennoitsijat Marjo Rinne, TtT, ft, Selkäliiton puheenjohtaja ja Jukka Tujunen, ft, Tempur.

Yhdistyksen virkistyspäivä la 28.9. klo 12 Kaupinojan saunalla.

Teatteri Tampereenkiäliset uutiset pe 11.10. klo 19 Komediateatteri. Lippuvaraukset Arvo Autio p. 0405931146 tai sähköposti arvo.autio@gmail.com.

Katso syyskauden liikuntaryhmät tamselka.fi.

Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 16.–17.11.2024 Turussa.

Tervetuloa!

Järjestöpäivien iltaohjelmasta vastaa 40-vuotisjuhliaan viettävä Turun Seudun Selkäyhdistys.

Hyvä Selkä 3/2024 29

Nämä viisi yleistä vaivaa voivat syntyä nukkuessa – Asiantuntija kertoo, kuinka nukkuma-asennot vaikuttavat kehoon kuessa asento on pitkäkestoinen. Monet kivut johtuvat suoraan huonosta nukkuma-asennosta, Nieminen toteaa.

5 yleistä nukkumisongelmaa 1. Olkapää kipuilee ja kädet puutuvat.

NUKKUMISERGONOMIA tarkoittaa nukkumisasentoja ja asentoihin vaikuttavia tekijöitä ja sen tavoitteena on vartalon lepääminen fysiologisesti terveessä asennossa, joka mahdollistaa parhaan unen.

– Nukkumisergonomian tavoitteena on unen laadun parantamisen lisäksi ehkäistä ongelmia tuki- ja liikuntaelimissä, kuten selässä, niska-hartiaseudussa, olkapäässä ja lonkassa, sanoo fysioterapeutti ja koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija (KNA) Henri Nieminen.

Parempi nukkumisergonomia vähentää nukkumiseen liittyviä kuormitus- ja riskitekijöitä, jotka kytkeytyvät nukkujan vartalon asentoihin sekä vuoteessa liikkumiseen.

– Hyvä nukkumisergonomia turvaa ihmisen toimintakykyä riittävän unen laadun ja pituuden sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta, Nieminen jatkaa.

Nukkuessa ihminen ei aktiivisesti kontrolloi asentoaan, ja asento säilyy pitkään samana. Siksi niveliin kohdistuu nukkuessa herkästi pitkäaikainen staattinen venytys, joka saattaa aiheuttaa nivelsiteiden ja nivelkapseleiden ylivenymisen.

– Venymisen seurauksena lihakset jäykistyvät. Se on suojareaktio, joka kehittyy viiveellä. Siksi ihminen saattaa tuntea jäykkyyden ja kivun vasta aamulla. Pienikin virheasento riittää suojareaktioon, koska nuk-

Jos olkapäähän kohdistuu kylkimakuulla liikaa painetta, ihminen kääntyy ja asento muuttuu epäergonomiseksi. Puutuminen johtuu hermojen ja verisuonten puristuksiin joutumisesta. Käden puutuminen ja sormien pistely on melko yleinen vaiva.

2. Niskat jumittavat. Riippumatta nukkumisasennosta selkärangan tulisi olla nukkuessa mahdollisimman luonnollisessa asennossa. Tyynyn oikea malli, materiaali ja korkeus ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Jos nukut selälläsi, varmista ettei tyyny ole liian korkea. Se aiheuttaa niskaan voimakkaan venytyksen.

3. Kuorsaus häiritsee. Ensisijainen ratkaisu on nukkuminen kylkiasennossa sopivan patjan ja tyynyn tukemana. Tämä voi myös vähentää öisiä hengityskatkoksia, sillä yli puolet uniapneaoireyhtymistä on asentoriippuvaista.

4. Selkään koskee. Valitse patja asiantuntijan avustuksella. Liian kova tai pehmeä patja ohjaa vartalon fysiologisesti huonoon asentoon ja todennäköisesti aina aiheuttaa selkäkipuja.

5. Uni katkeilee. Jos yöllä joutuu jatkuvasti hakemaan parempaa asentoa, unesta tulee katkonaista. Epäergonominen ja epämukava asento johtuu usein makuualustasta. Yksilöllisesti valittu, painetta oikein jakava eli vähentävä patja ja tyyny muotoutuvat ja tukevat niin, että kehon asento pysyy ergonomisena läpi yön.

Nukkumisergonomia on jopa tärkeämpää kuin työergonomia Nukkumisergonomiaa tutumpaa työergonomiaa on tutkittu paljon, ja siihen on saatavilla monenlaista ohjeistusta. Nukkumisen on ajateltu menevän luontaisesti oikein. Näin ei kuitenkaan ole. Nukkuessa ihminen on tiedottomassa tilassa ja nukkumisasennot voivat olla hyvinkin erikoisia.

– Ihmiset eivät vielä tunne riittävästi nukkumisen vaikutuksia terveyteen. Samaan tapaan kuin työpaikoilla käydään läpi hyviä työskentelyasentoja, huomiota tulisi kiinnittää myös nukkumisasentoon, Nieminen päättää.

Nukkumisergonomian ja unenhuollon kartoituksesta asiantuntijan kanssa voisi olla merkittävää hyötyä, jos…

• • • • •

olkapää kipuilee tai kädet puutuvat niska on jumissa kuorsaaminen on kovaäänistä ja toistuvaa selkä on kipeä uni on katkonaista tai aamulla olo ei ole palautunut.

Varaa aika ilmaiseen nukkumisergonomian kartoitukseen

Nukkumisergonomian kartoituksessa saat asiantuntijan avuksesi sopivan tyynyn, peiton, patjan tai sänkypaketin valintaan.

Kartoituksessa pääset myös tutustumaan tarkemmin omaan nukkumisergonomiaasi ja saat vinkkejä unen huoltoon. Kartoitus on täysin ilmainen ja ilman ostopakkoa – ja saat TEMPUR-tuotelahjan!

ILMOITUS

30 Hyvä Selkä 3/2024

TUOTTEITA SELKÄSI HYVINVOINTIIN! SELKÄKAUPPA ON UUDISTUNUT! Käy tutustumassa ja tartu tarjouksiin!

Juomapullo Selkäliiton logolla Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Tilavuus 500 ml.

90€

LabTex Care Nordic -tukivyö LabTex Care Nordic on ortopedinen selän ja vyötärön tukivyö. Se tukee lanne- ja ristiluun aluetta, korjaa ryhtiä sekä lievittää alaselän kipua. Saatavana koossa S-XXL. Nyt hintaan (alin hinta 30 pv 54,90 €)

90€

49

9

Ergonominen SitCell ilmakennotyyny Nyt hintaan (alin hinta 30 pv ja ovh. 119 €)

99

SitCell tuo liikettä istumiseen. Voit itse säätää ilman määrää sinulle sopivaksi. Tyynyn pintamateriaali on helppohoitoista ja kestävää strechmateriaalia ja alapuoli on liukuestepinnoitettua.

Päällisen voi irrottaa ja pestä. Mitat: 44 x 35 cm.

Selkäkauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 30.9.2024 asti.

90€

Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.selkakauppa.fi www.selkakauppa.fi

Selkäkipua?

Sairaala Orton auttaa.

Olemme nivel-, selkä- ja kaularankaongelmien erityisosaaja.

Sairaalamme hoitotulokset ja asiakastyytyväisyys ovat tutkitusti maamme kärkeä.

Selkä- ja Kipuklinikan asiantuntijat apunasi Selvitämme tilanteeseesi sopivimmat hoitokeinot tarjoamalla fysioterapiaa ja muuta kuntoutusta sekä eri kivunhoitomuotoja.

Teemme monipuolisesti erilaisia selkäleikkauksia - myös vaativaa selkäkirurgiaa.

Maksuton puhelinkartoitus Fysioterapeuttimme haastattelee sinut ja auttaa löytämään hoitoosi sopivan asiantuntijan.

Ajanvaraus ja asiakaspalvelu 09 4748 2705 orton.fi/ajanvaraus