Hyvä Selkä 2/2024

Jäsenkysely: 94 prosenttia suosittelee selkäyhdistyksen jäsenyyttä

Selän terveyttä edistävä lehti 2/2024

Kipu ja uni vaikuttavat vahvasti toisiinsa

Täsmäharjoittelulla lievitystä päänsärkyyn Luonnossa liikkuminen kannattaa

Katja Ståhl:

ERIKOISTARJOUKSET

Paras selälle ja unelle JUHLAVUODEN

TEMPUR -sänkypaketin ostajalle patjat

–20 %

Tarjous koskee TEMPUR-sänkyjä 21, 25 ja 30 cm paksuilla TEMPUR-patjoilla.

TEMPUR-patjat ilman vuoderunkoa –10 %

Tarjous koskee 21, 25 ja 30 cm paksuja TEMPUR-patjoja.

TEMPUR PureClean -tyyny

165 €

(norm. 195 €)

Varaa aika yksityisesittelyyn. Ajanvaraaja saa lahjan!

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi/varaa-aika/

Varauskoodi: SELKÄLIITTO

Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Tempur Brand Store

*Perustuu vuosilta 2021 ja 2022 tehtyyn kuluttajatutkimukseen yli 1300 patjanomistajan kanssa Suomessa, laskettu vertaamalla TEMPUR®-patjan omistajien yleisiä unenlaadun huippupisteitä lähimmän kilpailijan huippupisteisiin. Lähin kilpailija tarkoittaa lähintä kilpailijaa vain haastattelupisteiden perusteella. ** Perustuu sisäisiin testeihin, joissa TEMPUR® Original -materiaalia verrattiin TEMPUR® Advanced -materiaaliin (Dan-Foam ApS 02-07.2021)

EMuutos – mahdollisuus vai uhka?

lämä on dynaamista ja tilanteet voivat muuttua syystä tai toisesta. Muutos sisältää monesti epävarmuuden tunteen, aiheuttaa usein vastustusta, ärtymystä ja turhautumista, jopa pelkoa. Muutoksiin voi toisaalta suhtautua avoimin mielin, ottaa ne vastaan rohkeasti ja nähdä vaikeuksien keskellä mahdollisuuksiakin. Muutos voi tarjota tilaisuuden uusien asioiden oppimiseen tai ymmärtämiseen, toiset jopa kasvuun ja kehitykseen.

Nyky-yhteiskunnassa muutos on välttämätöntä kehitykselle. Järjestökentällä on paraikaa tapahtumassa suuria muutoksia, kun valtion talous on kuluvan vuoden aikana vaatinut säästökohteita. Monien järjestöjen hakemat vuotuiset avustukset ovat joutuneet tiukkaan tarkasteluun ministeriön tekemien säästöjen takia ja avustusmäärät ovat monilla järjestöillä yllättäen pienentyneet tai niitä on jopa jäänyt saamatta. Siksi järjestöjen on tänä vuonna kuin myös tulevina vuosina mietittävä tarkkaan, mikä niiden toiminnassa on ydintehtävää, mitä pitää uudistaa tai vaihtoehtoisesti karsia omista toiminnoistaan. Muutosten tekeminen vaatii aktiivista

keskustelua, avointa mieltä ja rohkeutta tarttua tilaisuuksiin, joita muutos edellyttää tai – myönteisemmin ajatellen – tarjoaa.

Muutoksia tapahtuu myös omassa elämässä ja joudumme yhtä lailla reagoimaan niihin, kun esimerkiksi terveydentilassa tai selkäkivun vuoksi toimintakyvyssä tapahtuu muutos. Kun kipu häiritsee päivittäistä elämäämme, joudumme tekemään monia tavanomaisia asioita eri tavalla. Näin muutos pakottaa meidät mukautumaan uusiin olosuhteisiin ja kehittämään uusia taitoja ja strategioita selviytyäksemme. On myös tarkistettava omia uskomuksiamme ja toimintatapojamme. Tämä prosessi voi olla haastava eikä muutos aina tapahdu helposti tai kitkatta. Toisaalta se voi tarjota meille mahdollisuuden löytää voimavaroja itsestämme, löytää luovia ratkaisuja ja kehittää resilienssiä, joka auttaa kohtaamaan tulevaisuuden epävarmuudet ja vahvistaa meitä.

Vuodenaikojen vaihtelu on myös jatkuvaa muutosta. Olemme selättäneet talven kylmyyden ja pimeyden kevään tieltä. Tiedossa on lämpöä ja valoa, joka kohentaa mielialaa.

Muutos on useimmiten mahdollisuus, kunhan osaamme nähdä sen oikealla tavalla. Hyvää kevättä ja kesän odotusta lukijoille!

Marjo Rinne puheenjohtaja

Pääkirjoitus

Lihaskunto on ainoa tapa selättää selkäkivut

Uni ja kipu

Täsmäharjoittelulla lievitystä päänsärkyyn

16-17 20

16

Nauti vedestä ja uinnista

Julkaisija Selkäliitto ry

Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund

35. vuosikerta

ISSN 2323-9484

Aikakausmedian jäsen

Taitto

Eepinen Oy

Jauri Varvikko

Paino

PunaMusta

Kannen kuva

Ilmari Fabritius / Yle

Vuosikerta 33 €

18 20 22 24

27

Tutkimustietoa

Yhdessä luontoon

Viisi kysymystä asiantuntijalle: Miksi luonnossa liikkuminen kannattaa?

Minä ja selkä: Minun niskani

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Ilmestymispäivät 2024 1/2024 19.1. 2/2024 26.4. 3/2024 6.9. 4/2024 29.11.

Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) www.selkaliitto.fi

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Aineistot seuraavaan lehteen 5.8.2024 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

Kuva: Pexels

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi

Hallitus 2024

Marjo Rinne (pj)

Arvo Autio

Kaarina Frosterus

Sirpa Heikkinen (varapj)

Sinikka Kilpikoski

Olli Kyläkangas

Leena Kämppi

Jan-Erik Nikkola

Aino Ranta

Kari Rantavalli

Leila Tarna

Toiminnanjohtaja

Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Tiedottaja

Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi

Liikuntatoiminnan koordinaattori

Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi

Selkäneuvonnan koordinaattori

Satu Nieminen 050 465 7884 satu.nieminen@selkaliitto.fi

Hankekoordinaattori

Vahvistu vertaisuudesta verkossa

Johanna Laine 050 432 5190 johanna.laine@selkaliitto.fi

Hankekoordinaattori

Yhdessä menoksi

Riina Kaartamo 050 310 1997 riina.kaartamo@selkaliitto.fi

Toimistosihteeri

Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

Jäsenet suosittelevat

Selkäliiton tekemän jäsenkyselyn mukaan jopa 94 prosenttia selkäyhdistysten jäsenistä suosittelee jäsenyyttä.

Lue jäsenkyselyn tuloksista sivulta 14.

94 % suosittelee jäsenyyttä.

Selkäliiton jäsenkysely 2023

Äänestä lehden kiinnostavin juttu

Mikä on mielestäsi tämän lehden kiinnostavin juttu? Lähetä jutun otsikko tai sivunumero ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@ selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi/lehden-paras-juttu 26.5.2024 mennessä. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken 3 kpl Perskindol-tuotepaketteja. Yhden palkinnon arvo on 50 €. Onnea arvontaan!

Edellisen lehden (Hyvä Selkä 1/2024) suosituin juttu oli asiantuntija-artikkeli ”Mielen kotina on keho” Arvoimme juttuäänestykseen osallistuneiden kesken Tempurin lahjakortteja. Palkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille!

P.S. Osallistu myös lehden lukijakyselyyn. Lue lisää sivulta...

Anna palautetta

Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita? Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.

Lihaskunto on ainoa tapa selättää selkäkivut

Istuminen tuotti selkäkipuiselle Katja Ståhlille tuskaa, mutta ratsastaessa kipu unohtui. Selkäkivut suosittu juontaja selätti vahvistamalla lihaksia.

Nykyään selkä on koetuksella vain silloin, kun Katja aloittaa uuden palapelin.

Kotikonstina juilivaan selkään auttaa nitkuttelu.

KATJA STÅHL ei muista milloin hänen selkäkipunsa ovat alkaneet. Niitä on vuosien varrella tullut ja mennyt. Yhteen aikaan selkä jämähti muutaman kerran vuodessa.

– Mulle tuli sellainen äkillinen noidannuolimainen selkäkipu, joka lopetti liikkumisen kokonaan. Kun vertailin kokemuksia kavereiden kanssa, joilla oli esimerkiksi välilevyn pullistumia sun muita, mulla ei ollut mitään sellaista säteilevää kipua. Ajattelin, että tällaista elämä nyt on, ja kävin tasaisin väliajoin hakemassa jotain kipulääkettä.

Noin kaksi vuotta sitten Katja kyllästyi selän kipuiluun.

– Se oli koko ajan sellaista juupas-eipäs ja olin vähän varuillani selän kanssa, mikä ei ole hyvä. Tein taas vertailevaa tutkimusta ja kyselin kavereilta. Monenlaista neuvoa tuli. Yksi vinkki oli se, että hanki magneettikuvat ja mene sitten fysiatrille. Näin sitten tein.

Hevoshulluna tunnettu Katja kertoo, että fysiatrilla oli sattumoisin ollut joskus hevonen, joten hän ymmärsi ratsastajan fysiikkaa.

– Magneettikuvasta kävi ilmi, että mulla on kaikki mahdolliset oosi-päätteiset asiat eli skolioosi, artroosi ja mitä kaikkea niitä nyt onkaan. Mulla on myös notkoselkä. Fysiatri sanoi, ettei ole ihmeellistä, että tässä iässä on jo kaikenlaista kulumaa. Sillä ole merkitystä mitä kuvasta löytyy, sillä on merkitystä miten mä pystyn elämään sen kanssa.

– Iloinen uutinen oli se, että mun hermokanavat ovat isot eli on siis epätodennäköistä, että mulle tulee hermopinnettä. Fysiatri sanoi myös, että jos mun selkä ei ole nyt kipeä, kun se on tuon näköinen, niin ei se siitä kipeämmäksi tule.

Katjasta oli lohdullista tietää, että meitä on moneen lähtöön, eikä sillä ole väliä, ovatko kaikki nikamat täydellisesti järjestyksessä.

– Venytin tosi pitkään kuvaukseen menoa, koska ajattelin, että halvaannun heti, kun näen mitä siellä selässä on. Olen lennellyt hevosen selästä niin paljon. Mutta ei siellä mitään normaalia ja iänmukaista ihmeellisempää kuitenkaan ollut.

Lihaskunto on mun kokemuksen mukaan ainoa tapa selättää selkäkivut.”

Lihakset kuntoon

Fysiatri kehotti Katjaa menemään personal trainerille. Säännölliset käynnit valmennuksessa ovat kantaneet hedelmää: Katjan selkä ei ole enää kipeä.

– Käyn pt:llä kerran viikossa, ja me ollaan keskitytty paljon lapatukeen ja keskivartalon tukeen eli coren treenaamiseen. Jännästi jäi sitten vaivat pois! Lihaskunto on mun kokemuksen mukaan ainoa tapa selättää selkäkivut.

Katjan ohjenuora onkin: käytä lihaksia, tee lihaskuntoa ja mielellään ohjatusti edes yhden kerran eli ”tuhlaa” siihen, että joku neuvoo ja antaa ohjeet.

– Liikkeitä voi tehdä myös päin mäntyä, ei se kaikkia haittaa. Mutta ei se mua hyödytä yhtään, jos teen vääriä liikkeitä. Se on vähän niin kuin en tekisi mitään. Ja kuten sanoin yhdelle kaverilleni, jo-

ka on aina vinkumassa selkänsä kanssa, että mieti mihin rahan laitat: omaan hyvinvointiin, voiko olla sen parempaa! Ennen pt-käyntejä Katja oli käynyt painonnostoharjoituksissa, mutta koki ne yksipuoliseksi, eivätkä hänen asentonsa olleet ihan optimaalisia, koska lihastuki ei ollut riittävä.

– Mutta luulen, että pt-harjoitukset ja painonnosto yhdessä voisivat olla ihan täydelliset. Se vaan tulee kalliiksi.

Katja tuumaa, että meillä on kropassa paljon lintsaamisintoisia lihaksia, esimerkiksi pakaroiden sivut.

– Niitä ei huvita tehdä yhtään mitään, ellei niitä erikseen komenna. Ne vaikuttavat lantion vakauteen ja näin ollen myös selkään. Meillä on pt:n kanssa tarkoituksena, että lihakset, lihasketjut aktivoituvat automaattisesti niin, ettei mun tarvitse niitä miettiä. Silloin kroppa tavallaan hoitaa itse itseään.

Personal trainerin lisäksi Katja luottaa osteopaattiin, jolla hän on käynyt jo 15 vuotta, säännöllisen epäsäännöllisesti. Käynnit ovat hyvää ennaltaehkäisyä.

– Osteopaatti pitää mut suorassa ja mun nivelet liikkuvaisina. Hän on koulutukseltaan myös fyssari ja antaa joskus myös selän jumppaohjeita.

Ärsyttävä selkäkipu

Katja kertoo, että selkäkipuisena hän ajatteli jaksamista hyvin vähän. Yksin ollessa vaihtoehtoja ei ollut. Asiat vaan tehdään tai sitten niitä ei tehdä – piti hoitaa niin lapset kuin hevonen.

– Selkäkipu arjessa oli tosi ärsyttävää, koska mulla on hevonen. Sitä piti ratsastaa ja välillä mentiin vaan käyntiä. Se tuntui hyvältä ja avasi selkää, koska

Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Ilmari Fabritius / Yle, Riitta Waris-Wörlin

Katja Ståhl juontaa ensi kesänä Yle Radio

Suomen Elämäni kesä -sarjaa. Ohjelmassa

Katjan vieraaksi saapuu tunnettuja henkilöitä, joista jokainen paljastaa Elämänsä kesän. Tunnelmaa ryyditetään vieraan tuomilla sekä

Katjan valitsemilla kappaleilla, jotka ovat kyseiseltä kesältä. Kuva: Ilmari Fabritius / Yle

se on sellaista nitkuttelua. Jos piti kunnolla ratsastaa, niin se ketutti hirveästi.

Selkäkipu vaikutti kaikkeen tekemiseen, se oli koko ajan läsnä. Varsinkin istuminen tuotti tuskaa Katjalle.

– Mä en voinut istua lainkaan. Mua sattui, kun nousin ylös. Pystyin seisomaan tai makaamaan. Se oli aika ärsyttävää, kun piti ajaa autoa ja olla palavereissa. Miten sä siellä sitten olet, makaat vai?

Todella ärsyttävää!

Selkäkipu arjessa oli tosi ärsyttävää.”

Katjasta itse kipu selkäkivussa on inhottava sivujuonne, mutta sen aiheuttama ärsyttävyys on kaikkein ärsyttävintä. Kivun kanssa hän tuli toimeen, siihen auttoivat lääkkeet.

”Nitkuttelu” on Katjalla hyvä, toimiva kotikonsti, kun selkää juilii. Hän menee mahalleen makaamaan ja nostaa yläkropan ylös kyynärpäiden varaan.

– Sitten mä nitkuttelen lantiota ja jossain vaiheessa kuuluu naks. Nitkuttelu ei ärsytä lihaksia, se lämmittää niitä.

Katja kertoo harrastaneensa joskus aikoinaan astangajoogaa ja syvävenyttelyä, kun ne olivat kuuma sana. Venyttelystä ja sen hyödyistä ollaan nykyään montaa mieltä, ja Katja muistuttaa, että jos ei ole lihaksia mitä venytellä, niin eihän silloin voi venytellä.

– Luitahan se venyttely ei auta yhtään. Mä tykkään siis venytellä. Se tuntuu kivalta, mutta se ei saa olla itsetarkoitus, se ei vie mihinkään. Lihakset on se juttu.

Selkä ei ole kipeä ratsailla

Entä miten selkä ja ratsastus sopii yhteen? Selkä ei innokasta heppatyttöä ratsastaessa paljon vaivaa eikä kiinnostele. Katja ratsastaa viisi kertaa viikossa.

– Ratsastus on mulle niin rakasta ja henkisesti tärkeää, että se on ihan sama. Mutta jos mun selkä kipeytyisi ratsastaessa, en tietäisi mitä tehdä. Se on psykofyysinen harrastus. Vaikka mun selkä olisi kipeä, niin ei se silloin tunnu, kun mä ratsastan.

Ratsastus sopii selälle oikein hyvin. Fysiatrinkin neuvo oli, että totta kai Katja voi ratsastaa, kun vain harjoittelee niin, että paino on tasaisesti molemmilla puolilla.

– Ratsastus on siitäkin hyvä laji, että sulla on pakko olla paino oikealla ja vasemmalla tasan. Jos olet vinossa, hevo-

Katja Ståhl, 55

• Toimittaja ja juontaja.

• Tunnettu mm. tv-ohjelmista Jyrki, Hurja joukko, Uutisvuoto ja Elämäni biisi. Toiminut myös Suosikin päätoimittajana sekä HIM-yhtyeen tiedottajana ja Apulanta-yhtyeen managerina.

• Kultainen Venla -palkinto, Vuoden juontaja 2022 ja 2023.

• Pitää Kavioliitossa-hevosblogia ja kirjoittanut kirjan Kavioliitossa –Vuosi hevosen kanssa.

• Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta, koira ja hevosia, kaksi kokonaista ratsua ja kolme puolikasta, yksi varsa syntyy kesällä, lisäksi 1/10 omistus suomenhevosravurista.

nen tekee väärin etkä saa sitä tekemään mitä haluat. Kokonaisuuden kannalta on hyvä kiinnittää asiaan huomiota.

Keskivartalon vahvistamiseen Katjan mielestä ratsastus ei sellaisenaan käy, vaikka se sitä hätyyttääkin. Oheisharjoittelua täytyy tehdä, että pystyy toimimaan hevosen selässä keskikropan kanssa.

Tykkään liikehtiä ja pyöriä.”

Hevosen lisäksi eläinrakkaalla Katjalla on koira, australianpaimenkoira Gösta. Koirakävelyt ovat Katjasta kivoja, mutta selän ja lihaskunnon näkökulmasta ne eivät ole riittäviä.

En tykkää istua paikallaan

Katja on puhetyöläinen ja istumatyöläinen, sillä radiossa ja tv:ssä usein istutaan. Takavuosina Katja tosin teki radiota myös seisten.

– Muistan kun olin yksin studiossa, seisoin melkein koko lähetyksen, mutta ei sekään ole autuus. Kiinnitin hirveästi huomioita siihen, miten mä olin studiossa. Sitten mulle tuli juontajapari ja se halusi istua, joten mäkin istuin.

Sillä ole merkitystä mitä kuvasta löytyy, sillä on merkitystä miten mä pystyn elämään sen kanssa.”

Katja ei tykkää istumisesta hirveästi eikä varsinkaan paikallaan istumisesta. – Jos voin valita sohva vai lattia, niin mieluummin istun lattialla. Hanna Brotherus sanoi jotenkin hienosti, että hän ei ymmärrä istumisen funktioita. Mulla on vähän, mäkään en tajua! Musta on kiva vääntelehtiä lattialla. Paikallaan istuminen on vaikeaa mutta sehän on hyvä juttu, koska paikallaanolo on tuhoisaa. Olen monelta osin hyvin lapsenmielinen ja tämän osalta vasta olenkin. En ymmärrä, miksi pitää istua sivistyneesti. Tykkään liikehtiä ja pyöriä.

Selkää ei tarvitse huomioida

Kun Katja muistelee selkäkipujaan, hän toteaa, että kyseiset ajanjaksot olivat stressaavia tilanteita ja aikoja elämässä.

– Ihan selvästi huomaan kropasta, jos on ahdistunut olo. Koko kroppa menee vähän niin kuin semmoiseksi kimpuksi, se ei ole rento.

Nykyään Katja ei huomioi selkäänsä erityisemmin arjessa. Itse asiassa päinvastoin.

– Olen yrittänyt opetella siihen, ettei selkää tarvitse erikseen huomioida.

Jos pidän muuten kropasta ja lihaksista huolta, mun ei kuulu huomioida sitä. Se vaan vääristää mun liikkeitä, jos liikaa miettii tai alkaa varoa.

Aktiivisen työ- ja talliarjen vastapainoksi Katja palautuu makoilemalla sohvalla.

– Teen ristikkoa tai pelaan mahjongia tai jotain kännykkäpeliä. Kuuntelen myös äänikirjoja ja luen tosi paljon.

Iän myötä Katja on myös opetellut armollisuutta itseään kohtaan, mikä ei ole ollut kovin helppoa.

– Ei lepääminen ole kauhean vaikeaa mutta siihen pitää itselleen erikseen antaa lupa. En voi vaan olla tekemättä mitään ilman syyllisyyttä. Ja selän kans-

Katjan

liikkumisvinkki:

Selän suosikkiliike on seuraava, eli koko ajan pitäisi liikkua.

sa on aika vaikeaa välillä ratkaista, mikä on just oikea tapa nyt toimia. Mutta ajan mittaan sitäkin oppii.

Selkä ei onneksi Katjaa enää juuri vaivaa, ainoastaan silloin kun hän aloittaa uuden palapelin tekemisen.

– Se asento ei ole hyvä ja mä en malta lopettaa ja lähteä pois pöydän äärestä. Siinä selkä menee jumiin, se on maail-

man vaarallisin laji, kannattaa varoa palapelejä, Katja nauraa.

Tulevana kesänä voimme kuulla Katjaa Yle Radio Suomen ohjelmasarjassa Elämäni kesä. Syksyllä palkittu ja sanavalmis juontaja palaa ruutuun ilahduttamaan lauantai-iltojamme, kun huippusuositusta Elämäni biisi -sarjasta starttaa uusi kausi.

Selkäpatsas Merja Rossille

SELKÄLIITON SELKÄPATSAS ansiokkaasta toiminnasta selkäterveyden hyväksi on myönnetty työterveyshuollon erikoislääkäri Merja Rossille. Tunnustus luovutettiin Rossille Selkäliiton järjestöpäivässä lauantaina 13.4.2024 Helsingissä.

– Merja Rossi on toiminut Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsenenä vuodesta 2010. Hän on tuonut omalta osaltaan työterveyshuollon näkökulmaa liiton toimintaan sekä toiminut selkäneuvonnan asiantuntijan tukena selkäneuvonnoissa ja lukuisissa artikkeleissa sekä luennoinut Selkäliiton tilaisuuksissa, toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio kertoo Rossin ansioista.

– Lämpimät kiitokseni tunnustuksesta! Olen siitä erittäin otettu. Selkäterveys, liikunta ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoito on aina ollut lähellä sydäntäni. Toimiminen Selkäliiton yhtenä asian-

tuntijana on näin ollen ollutkin erittäin mielekäs ja antoisa osa työuraani, Merja Rossi iloitsee.

Merja Rossi on valmistunut lääkäriksi vuonna 1997 ja työterveyshuollon erikoislääkäriksi vuonna 2011. Hänelle on kertynyt laaja kokemus yleislääketieteen ja työterveyshuollon osa-alueilta. Rossi työskentelee tällä hetkellä vastaavana työterveyslääkärinä Eduskunnassa. Aiemmin hän on työskennellyt lääkärinä Muhoksen terveyskeskuksessa sekä työterveyslääkärinä Helsingin kaupungin työterveyshuollossa ja Lääkärikeskus Aavassa.

Selkäliiton järjestöpäivä pidettiin hybridikokouksena ja mukana oli yhteensä 32 osallistujaa 21 selkäyhdistyksestä sekä liiton henkilökuntaa. Järjestöpäivässä kuultiin muun muassa liiton päivitetystä strategiasta ja vapaaehtoistoiminnan muutoksesta yhteiskunnassa. Järjestö-

Selkäviikolla pidetään

huolta selästä

Selkäviikko 14.–20.10.2024

"Pidä huolta selästäsi"

SELKÄVIIKKOA VIETETÄÄN perinteisesti maailman selkäpäivän (16.10.) yhteydessä eli tänä vuonna 14.–20. lokakuuta. Kansainvälisen selkäpäivän teema on ”Support Your Spine”, ja meillä Suomessa selkäviikon teemana on ”Pidä huolta selästäsi”.

Selkäviikolla nostetaan esiin selän hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja rohkaistaan ihmisiä pitämään huolta selän toimintakyvystä pysymällä aktiivisena arjessa ja huolehtimalla terveellisistä elintavoista. Tukea selän hyvinvointiin ja liikuttamiseen on tarjolla paikallisissa selkäyhdistyksissä eri puolilla maata.

Selkäviikon aikana Selkäliitto ja paikalliset selkäyhdistykset järjestävät kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia. Niistä voi lukea lisää Hyvä Selkä -lehdestä ja Selkäliiton nettisivuilta syksyllä.

päivän perään pidetyssä liiton kevätkokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä liiton sääntömuutosta.

Lämpimät kiitokset kaikille päivään osallistuneille!

Selkäliiton syksyn järjestöpäivät ja syyskokous pidetään 16.–17. marraskuuta Turussa.

Uusi hanke: Yhdessä menoksi

SELKÄLIITOSSA ON käynnistynyt huhtikuun alussa uusi kolmivuotinen Yhdessä menoksi -hanke. Hankkeessa vahvistetaan toimintaan osallistuvien fyysisiä ja sosiaalisia voimavaroja sekä vähennetään osallistujien yksinäisyyttä yhdessä liikkumisen keinoin. Toiminta on matalan kynnyksen yhdessä liikkumista. Toimintaa kehitetään eri puolella Suomea toimivien selkäyhdistysten kanssa. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat keski-ikäiset ja ikääntyneet yksinäiset ja vähän liikkuvat henkilöt.

Yhdessä menoksi -hankkeen hankekoordinaattorina on aloittanut yhteiskuntatieteiden maisteri Riina Kaartamo. Ennen Selkäliittoon tuloaan Riina on työskennellyt vapaan sivistystyön parissa suunnittelu- ja opetustehtävissä. Hän on toiminut myös järjestötyössä ja erilaisissa vapaaehtoistehtävissä. Riina opiskelee tällä hetkellä ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja.

Hankkeeseen voi tutusta liiton nettisivuilla.

Kipu ja uni

Pitkittyneellä kivulla on monia kytkentöjä sekä keskushermoston toimintaan että koettuihin oloihin. Kivulla ja unella on keskushermostossa useita kytköksiä, jotka hyvinkin selittävät, miksi pitkittynyt kipu ja unen häiriintyminen kulkevat usein rinnakkain. Tästä syystä kivuliasta ihmistä tutkiessa ja hoidettaessa pitää aina huomioida unen tilaa sekä siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten stressiä ja huolta.

UNI ON sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin perusta. Unen aikana erityisesti keskushermosto palautuu ja nykytiedon mukaan puhdistuukin fysiologisesti. Uni-valvesyklin säätely on monimutkaista ja siihen liittyy aivojen usean tason osia ja hermoston kemiallisia välittäjäaineita. Vaikka unen tarve ja määrä ovatkin yksilöllisiä, kestää perusterveellä aikuisella häiriintymätön uni keskimäärin kahdeksan tuntia. Unen syvyys vaihtelee noin 1,5 tunnin sykleissä, ollen syvintä ensimmäisten kahden syklin aikana, kevyempää aamun tunneilla. Sekä unen määrään että laatuun vaikuttavat monet terveydelliset ja kokemukselliset tekijät. Häiriötekijöiden takia unen laatu saattaa heiketä, jolloin unesta puuttuu syvimmät vaiheet. Kokemus siitä, ettei nukkumisesta huolimatta ole riittävästi levännyt, viittaa syvän unen riittämättömyyteen. Silloin saattaa tuntua, että on nukkunut ns. ”koiranunta”.

Kivun vaikutus uneen

Useimmilla selkä- ja muuta kipua potevilla on kokemuksia unen häiriintymisestä tai riittämättömyydestä. Kipu on vaikutusvaltainen hälytyssignaali, joka aktivoi ja valpastuttaa, jolloin unikin saattaa häiriintyä. Tutkimusten mukaan krooninen kiputila on vahvimpia nukahtamisen vaikeuden taustasyitä. Unihäiriöitä esiintyy kroonisesti kivuliailla keskimäärin 44 prosentilla. Yleisimmät diagnoosit ovat unettomuus (72 %), levottomat jalat -oireyhtymä (32 %) ja uniapnea (32 %).

”Krooninen kiputila on vahvimpia nukahtamisen vaikeuden taustasyitä.”

Kroonistuneeseen selkäkipuun liittyy monenlaisia unta haittaavia tekijöitä, kuten vaikeutta löytää sopivaa tai riittävän hyvää nukkuma-asentoa tai heräämisiä asentoa vaihdettaessa. Tutkimustulokset osoittavat myös, että psykologiset tekijät, kuten mieliala, sisäiset mielikuvat ja elämänlaatu, saattavat vahvistaa kivun unen laatua heikentävää vaikutusta. Psyykkisistä tekijöistä yleisimmät univaikeuksien syyt ovat masennus ja ahdistus. Ahdistukseen kytkeytyy yleisesti myös huolta unesta, jolloin muodostuu noidankehä, jossa ahdistus ja univaikeus ylläpitävä toisiaan.

Unen vaikutus kipuun

Kokeelliset tutkimukset kivuttomilla perusterveillä osoittavat, että univaje madaltaa kipukynnystä tuntuvasti, jolloin lievempi ärsyke tuntuu kivulta ja kipuärsyke tuntuu kivuliaammalta. Masennus ja huono uni liittyvät erikseen ja yhdessä alentuneeseen kipukynnykseen. Unen laadun heikkenemiseen ja määrän vähenemiseen liittyy kaksi-kolme kertaa lisääntynyt riski fyysisen terveydentilan heikentymiseen sekä kiputilan kehittymiseen myöhemmin.

”Rentouttavat iltarutiinit madaltavat vireystasoa ja helpottavat uneen vaipumista.”

Viimeaikaiset kokeelliset tutkimukset viittaavat siihen, että univajeella on passivoiva vaikutus useisiin keskushermoston järjestelmiin, joilla on pääasiassa kipua lievittäviä ominaisuuksia. Tutkimusten valossa näyttää, että unihäiriöt ovat vahvempia ja luotettavampia kivun ennustajia kuin toisinpäin.

Kivun, unen ja mielialan kytkentöjä keskushermostossa Kivun, unen ja mielialan säätelyillä on yhteistä hermostollista taustaa keskushermostossamme. Ajatellaan, että nämä kolme tekijää ovat ”kolmiodraamassa” keskenään, jolloin muutos yhdessä vaikuttaa suoraan kahteen muuhun. Kroonisesti kivuliailla toistuva unihäiriöjakso näyttää kolminkertaistavan masennusjakson riskiä vuosien seurannassa. On tutkimusnäyttöä siitäkin, ettei kipu välttämättä itsessään masenna, mutta kivusta tai muusta syystä kehittynyt unen häiriintyminen lisää masennuksen riskiä. Kroonistuneeseen kipuun käytettävillä lääkkeillä on yleensä samansuuntaisia hermostollisia vaikutuksia kipuun ja uneen. Tavallisimmat kroonisten kiputilojen lääkkeet ovat kipukynnystä ko-

”Aidosti nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemus on keskeinen kantava tekijä kipua potevan ihmisen hoidossa.”

hottavat perinteiset masennuslääkkeet. Potilaat, joilla on krooninen kipu ilman masennusta, ovat näillä lääkkeillä kokeneet merkittävää kivun vähenemistä. Lisäksi vahvat kipulääkkeet eli opioidit ovat hallitsemattomissa kiputiloissa tehokkaita. Mikäli kivussa on hermoperäisiä tekijöitä, epilepsialääkkeet on osoitettu tehokkaiksi. Kipua lievittävien ominaisuuksiensa lisäksi näillä on vaihtelevasti väsyttävääkin vaikutusta, joka voi auttaa univaikeuksiin.

Unen huolto

Uni on luonnostaan herkkä häiriintymään. Lisäksi poikkeavat tapahtumat häiritsevät unta helposti. Unen huolto tarkoittaa unta edistävien elintapojen,

nukkumistottumuksien ja nukkumisolosuhteiden parantamista. Yhtä lailla unen huollossa pyritään vähentämään unta heikentäviä elintapoja, nukkumistottumuksia ja nukkumisolosuhteita.

Periaatteessa terveelliset elintavat, kuten liikunnan ja levon tasapaino, sekä hyvä ravinto, ovat unellekin edullisia. Lisäksi voi olla tarpeellista käydä läpi koko vuorokauden ajankäyttöä. Hyvä ns. unihygienia pitää sisällään vuorokausirytmin pysyvyyden, riittävän hyvät nukkumisolosuhteet sekä itsesäätelykeinot, joilla voi madaltaa vireystasoa ennen nukkumaan menoa, kuten esimerkiksi lukeminen tai mielikuvien avulla rentoutuminen. Varsinkin rentouttavat iltarutiinit madaltavat vireystasoa ja helpottavat uneen vaipumista. Netistä on saatavilla hyviä ohjeita unen huoltoon esimerkiksi Työterveyslaitoksen sivuilta.

Lopuksi

Kipu ja uni vaikuttavat vahvasti toisiinsa. Tästä syystä on pitkäaikaiskivuliaiden kohdalla yhtä tärkeää huolehtia unesta kuin kivun hoidosta. Kivuliaan ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa on eri tekijöiden huomiointi hoitoa suunniteltaessa. On hyvä muistaa, että kipu, uni ja mie-

Freepik

”Unihäiriöt ovat vahvempia ja luotettavampia kivun ennustajia kuin toisinpäin.”

liala kulkevat rinnakkain. Hoitoa tarjottaessa on nähtävä ihminen kivun takana, eli ymmärrettävä kipuun liittyvän kokemuksen yksilöllisyys ja ainutlaatuisuus. Kokemustieto vahvistaa, että aidosti nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemus on keskeinen kantava tekijä kipua potevan ihmisen hoidossa.

Tage Orenius PsL, erikoispsykologi, kipututkija

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Kuva:

Täsmäharjoittelulla lievitystä päänsärkyyn

PÄÄNSÄRKY ON yleinen oire. Naisilla päänsärkytuntemuksia on useammin kuin miehillä. Diagnosointi voi olla hankalaa eikä välttämättä aina pystytä selvittämään, mikä päänsäryn laukaisee. Pään alueen särky voi esimerkiksi heijastua niskan ja hartianseudun lihaksista tai johtua vaikkapa poskionteloista, silmistä, korvakivuista, hampaistosta tai purennasta. Olipa päänsäryn syy mikä tahansa, niin pitkittyvät tai usein toistuvat päänsärkykohtaukset haittaavat jokapäiväistä elämää ja heikentävät toimintakykyä. Tavallisimmat päänsärkytyypit ovat jännityspäänsärky ja migreeni. Yleensä päänsärky menee ohi itsestään tai särkylääkkeillä. Mikäli särky pitkittyy ja sitä esiintyy vähintään 15:nä päivänä kuukaudessa vähintään kolmen kuukauden ajan, se määritellään krooniseksi. Migreeni määritellään krooniseksi, kun kohtauksia on vähintään kahdeksana päivänä kuukaudessa.

Pitkittyneeseen päänsärkyyn on hankalaa löytää lääkehoidon sijaan muuta särkyä lievittävää hoitomuotoa. Tutkimustietoa päänsäryn lääkkeettömistä hoitomuodoista on edelleen melko vähän saatavilla. Mikäli henkilöllä on niskan ja hartianseudun kipuoireita yhdessä päänsäryn kanssa, on yhtenä lääkkeettömänä hoitomuotona suositeltu fysioterapiaa sekä terapeuttista harjoittelua. Tällainen harjoittelu ei välttämättä sovellu migreenipotilaille. Sen sijaan kestävyysliikuntatyyppisen harjoittelun on todettu vähentävän migreenikohtausten useutta.

UKK-instituutti ja Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttivat yhteistyönä harjoittelututkimuksen (satunnaistettu, kontrolloitu), jossa selvitettiin vähentääkö niskan alueen ja hartianseudun terapeuttinen täsmäharjoittelu päänsärkykivun voimakkuutta, päänsärkykohtausten useutta ja kestoa verrattuna matalatehoiseen TENS-sähkökipuhoitoon. Puoli vuotta kestäneeseen tutkimukseen osallistui 116 naista, joista harjoitusryhmään tuli arvotuksi 57 ja verrokkiryhmään 59 naista. Tutkittavat olivat keski-iältään 44-vuotiaita, ja noin puolella heistä oli

ollut pitkäkestoista, voimakasta jännityspäänsärkyä ja puolella päänsärky oli migreenityyppistä.

Kevyellä

harjoittelulla alkuun

Usein fyysinen rasitus voi aiheuttaa päänsärkyä. Tutkimuksessa oli yhteensä kuusi eri harjoitusjaksoa ja jokaista jaksoa varten oli oma harjoitusohjelma. Ensimmäisten harjoitusjaksojen tavoite oli, että tutkittavat totuttelivat säännölliseen harjoitteluun ja harjoitusliikkeisiin. Liikkeet olivat kevyitä, kaularangan ja pään asennon sekä ryhdin hallintaa harjaannuttavia liikkeitä.

”Päänsärkypäivien vähentyminen harjoitteluryhmässä vaikuttaa merkittävästi heidän päivittäiseen elämäänsä ja parantaa elämänlaatua.”

Tutkimuksen jälkipuoliskolla käytettävien harjoitusliikkeiden oli tarkoitus vahvistaa syviä, asentoa ylläpitäviä lihaksia. Kun osallistujat tottuivat harjoitteluun, lisättiin harjoitusliikkeiden rasittavuutta vähitellen. Aina harjoitusohjelman vaihtuessa tutkittavat saivat tutkimuksessa harjoittelua ohjaavilta fysioterapeuteilta opastuksen liikkeiden suoritustekniikkaan. Muutoin tutkittavat toteuttivat harjoittelun omatoimisesti kotiharjoitteluna saamiensa harjoitusvideoiden ja kirjallisten ohjeiden mukaisesti säännöllisesti 4–6 kertaa viikossa.

Vaikka harjoittelua oli tarkoitus tehdä lähes päivittäin, ei yksittäiseen harjoitustuokioon kulunut kovin pitkää aikaa. Ensimmäisissä harjoitusohjelmissa yksittäinen harjoituskerta kesti noin 15 minuuttia, ja myöhemmässä vaiheessa

harjoitusliikkeiden määrän enetessä harjoituskerta kesti noin 30 minuuttia Verrokkiryhmään satunnaistetut tutkittavat eivät saaneet harjoitteluohjeita, vaan he saivat kuukauden välein puolen vuoden ajan matalatehoista TENS-sähkökipuhoitoa yhteensä kuusi kertaa. Lisäksi kaikki tutkittavat saivat venyttelyohjeet kotiharjoitteiksi hartiaseudun lihasryhmille.

Tutkimuksen toteutumisen ja vaikutusten selvittämiseksi osallistujat kirjasivat viikoittaisiin päänsärkypäiväkirjoihinsa jokaisen päänsärkykohtauksen, sen aikana koetun kivun voimakkuuden (asteikko 0–10) sekä kohtauksen keston. Lisäksi tutkittavilta selvitettiin kyselylomakkeilla tutkimuksen alussa sekä lopussa omaa arviota päänsäryn vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään ja niskan toimintakykyyn.

Terapeuttisella harjoittelulla suotuisia vaikutuksia

Harjoitusryhmässä olleilla naisilla oli tutkimuksen alkaessa lähes viitenä päivänä viikossa päänsärkyä. Päiväkirjojen mukaan tutkimuksen loppua kohti päänsärkypäivien määrä väheni alkutilanteeseen verrattuna lähes puolella (2,2 päivää/ viikko). Samoin päänsärkykohtausten ajallinen kesto laskettiin kunkin viikon ajalta tunteina. Alussa tutkittavilla kaikkien päänsärkykohtauksien yhteenlaskettu kesto oli keskimäärin noin 31 tuntia viikossa. Puolen vuoden aikana harjoittelua tehneillä tutkittavilla viikoittainen päänsäryn yhteiskesto väheni 11,3 tuntia viikossa. TENS-hoitoa saaneilla tutkittavilla kesto lyheni vähemmän (5,6 viikkotuntia).

Päänsäryn aikainen kivun voimakkuus lievittyi vain hieman puolen vuoden aikana kummassakin ryhmässä. Vähäiseen muutokseen päänsärystä johtuvan kivun voimakkuuden lievittymistä osaltaan selittää se, että puolella osallistujista oli migreeniä eivätkä voimakkaat migreenikohtaukset muuttuneet tutki-

Ylävartalon nosto vatsamakuulla, tavoitteena on niskan ja hartianseudun hyvä asennonhallinta. Aluksi harjoitusta voi keventää työntämällä käsivarsien avulla ylävartaloa irti alustasta. Asento pidetään 10 sekunnin ajan.

Kaulalihasten harjoitus ja yläniskan venytys nyökkäysliikkeellä. Leuka painuu kaulakuoppaa kohti ja asento säilytetään 5 sekunnin ajan. Nyökkäysliike toistetaan 5 kertaa. Jokaisen nyökkäyksen jälkeen rentoutetaan niskan ja kaulan lihakset.

muksen aikana. On kuitenkin oletettavaa, että päänsärkypäivien vähentyminen harjoitteluryhmässä vaikuttaa merkittävästi heidän päivittäiseen elämäänsä ja parantaa elämänlaatua.

Merkittävä havainto oli myös se, että tutkittavien arvioima päänsäryn haitta päivittäisessä elämässä vähentyi harjoitteluryhmässä olleilla jonkin verran enemmän kuin verrokkiryhmässä. Kummassakin tutkimusryhmässä osallistujat kokivat myös niskan toimintakykynsä parantuneen.

Harjoitusliikkeet turvallisia

Tutkittavien päänsäryt olivat pitkittyneitä ja päänsärkyjaksot toistuvia. Aiemmat tutkimukset olivat osoittaneet, että liikunta voi provosoida joillekin päänsärky-

Kaulan etupuolen lihasten harjoitus ja niskan asennonhallinta istuma-asennossa. Harjoituksessa painetaan päätä eteenpäin 5 sekunnin ajan ja kädellä vastustetaan niin, ettei liikettä synny. Ainoastaan kaulanlihakset jännittyvät. Harjoitus toistetaan 1–3 kertaa, ja jokaisen jännityksen jälkeen kaulan lihakset saavat rentoutua.

Toiminnallinen harjoitus niskan ja yläselän asennonhallinnan parantamiseksi. Harjoituksessa tehdään 30 sekunnin ajan vuorottaista ylös-alasliikettä suorin käsivarsin. Harjoituksen aikana keskitytään pitämään hartiat rentoina ja pää keskiasennossa. Kuvat: MediaStage

jä ja siksi harjoitusohjelmien rasittavuutta lisättiin varovaisesti. Haittavaikutuksilta onneksi vältyttiin, ainoastaan vain yksi harjoitusryhmässä ollut osallistuja ilmoitti harjoittelun pahentaneen päänsärkyä ja yhdellä ilmaantui selkäkipua. Verrokkiryhmässä oli myös tullut yhdelle osallistujalle pahanolontunne TENShoidon aikana.

Yhteenvetona voi todeta, että harjoittelututkimukseen laaditut, nousujohteisesti etenevät terapeuttiset niskan ja hartiaseudunalueen harjoitusohjelmat ovat toteuttamiskelpoiset ja turvalliset pitkäaikaisesta päänsärystä kärsiville naisille, ja niitä voi suositella lääkkeettömäksi vaihtoehdoksi päänsäryn hoidossa. Tutkimuksen harjoitusohjelmista tehdyt harjoitusvideot ovat katsottavissa sekä niihin liittyvät kirjalliset ohjeet on saa-

tavissa UKK-instituutin sivulta Harjoitusohjelma osana päänsäryn hoitoa www.ukkinstituutti.fi/liikkuminen/vinkkeja-liikkumiseen/ harjoitusohjelma-osana-paansaryn-hoitoa/.

Marjo Rinne terveystieteiden tohtori

Alkuperäistutkimus: Rinne M, Garam S, Kukkonen-Harjula K et al.: Neck–Shoulder Region Training for Chronic Headache in Women: A Randomized Controlled Trial. Clin Rehabil 2023. doi: 10.1177/02692155231170687

Kuva: Freepik

Ajankohtaista Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hankkeesta

Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hankkeessa on käynnistynyt viimeinen vuosi, jonka aikana hankkeessa kehitetyistä toimintamalleista kirjoitetaan opas ja valmennetaan selkäyhdistyksiä ja vertaistukijoita niiden toteuttamisesta. Verkkovertaistukiryhmiä pyörii koko vuoden osaavien verkkovertaistukijoiden ohjaamina. Myös uusia verkkovertaisohjaajia voi vielä tulla mukaan toimintaan!

Valmiuksia

Verkkovertaisohjaajavalmennuksesta

Viime syksynä valmennettiin kahdeksan uutta verkkovertaisohjaajaa. Kolme kevään 2023 verkkoryhmien vertaisohjaajaa toimi yhteisvalmentajina hankekoordinaattorin rinnalla. He jakoivat hyviä vinkkejään ryhmien ohjauksesta ja ohjasivat ryhmissä käyttämiään harjoitteita, joista on koottu materiaalipankki verkkovertaisohjaajille.

Verkkovertaisohjaajat pitivät valmennusta erittäin onnistuneena (kouluarvosana 9,1). Käytännön vinkkejä aiempia ryhmiä ohjanneilta pidettiin erityisen arvokkaana. Valmennus antoi hyvät valmiudet verkkovertaistukiryhmän suunnitteluun ja toteutukseen sekä rohkeutta ohjaamiseen itse harjoitteita kokeilemalla. Oman selkätarinan kertominen jäsentyi ja taidot karttuivat verkkoryhmässä keskustelun ohjaamiseen mm. oireisiin sopeutumiskeinoista ja voimaannuttavien harjoitteiden ja kysymysten hyödyntämisestä. Myös opastusta Teamsissä toimimiseen ja mahdollisuutta Selkäliiton NonProfit

Office -lisenssien käyttöön arvostettiin. Valmennuksesta muotoutui innostunut vertaisohjaajien verkosto ja kolme eri tiimiä, jotka nyt toteuttavat hankkeen vertaistukiryhmätoimintaa.

Verkkovertaistukiryhmät selkä- ja niskaoireisille

Uudet vertaistukiryhmät verkossa käynnistyivät helmi-maaliskuussa 2024. Ryhmät on suunnattu kaikenikäisille selkäja niskaoireisille aikuisille.

Kevään 2023 Vertaisista voimaa -ryhmistä mallinnettiin kuuden kerran samoista osallistujista koostuva ryhmäko-

Jäsenkysely: 94 % suosittelee jäsenyyttä

Selkäliiton vuosittaiseen jäsenkyselyyn vastasi vuodenvaihteessa 1 626 selkäyhdistysten jäsentä. Kyselyssä selvitettiin muun muassa jäseneksi liittymisen syitä, kokemuksia jäsenyydestä ja toiveita liittyen selkäyhdistysten toimintaan.

TÄRKEIMMÄT SYYT liittyä selkäyhdistyksen jäseneksi olivat edellisvuosien tapaan selkäyhdistyksen järjestämä liikuntatoiminta (39 %) ja halu saada lisää tietoa selkäasioista (29 %).

Yleisimmät tavat osallistua selkäyh-

distyksen toimintaan, paikan päällä tai verkossa, olivat edelleen selän terveyttä edistävät liikuntaryhmät, luennot ja retket. Näitä toimintoja jäsenet myös eniten toivoivat yhdistyksiltä. Noin 26 prosent-

tia vastaajista kertoi, ettei ollut osallistunut yhdistyksen toimintaan lainkaan. Vastaajien selkäyhdistysten toiminnalle antamien kouluarvosanojen keskiarvo oli 8,4. Oman kokemuksensa pe-

konaisuus, jossa hyödynnetään aiempien ryhmien hyvää materiaalia. Ryhmää toteutetaan Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten ja heidän kahden verkkovertaisohjaajansa kanssa joka toinen maanantai-ilta.

Toukokuussa toteutetaan pari kertaa kuussa myös kaikille avoimia ”Selkä- ja niskaoireet elämässä” -etävertaistapaamisia, joita ohjaavat kuuden eri selkäyhdistyksen verkkovertaisohjaajat. Tapaamisiin voi osallistua silloin kun itselle sopii, ja niitä kehitetään osin osallistujien toiveiden pohjalta.

Erilaiset verkkovertaistukiryhmät ovat herättäneet kiinnostusta, ja mikä hienointa, niihin on löytynyt kaikenikäisiä osallistujia ympäri Suomen.

Opas, materiaalipankki ja valmennuksia yhdistyksille Hankkeessa on kehitetty selkä- ja niskaoireisille sopiva verkkovertaistukiryhmien toimintamalleja, joiden toivotaan jatkuvan hankkeen jälkeenkin. Verkkovertaistukiryhmät ovat palautteen mukaan tarjonneet turvallisen ympäristön jakaa ja peilata omia selkä- ja niskaoireisiin liittyviä kokemuksia muiden samaa

kokeneiden kanssa. Niissä on löydetty sopeutumiskeinoja selkä- ja niskaoireiden kanssa elämiseen ja oma henkinen jaksaminen on vahvistunut. Teams on siis toiminut hyvin vertaistuen jakamisen kanavana. Verkon välityksellä on tavoitettu eri puolilta maata myös sellaisia selkä- ja niskaoireisia, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua selkäyhdistysten paikan päällä tapaaviin ryhmiin tai tietoa niistä tai jotka näkevät verkkoryhmän heille sopivampana vertaistuen muotona.

Toiminnan juurruttamiseksi hanke tuottaa syksyksi 2024 selkäyhdistysten ja heidän vertaistukijoidensa saataville materiaalipankin verkkovertaistukiryhmän ohjauksen ohjeistuksista ja ryhmätoiminnan sisällöistä (mm. harjoitteita, kysymyksiä). Myös verkkovertaistukiryhmien toteutuksesta ja niistä tiedottamisesta kirjoitetaan opas. Ensi syksynä selkäyhdistyksille ja heidän vertaistukijoilleen järjestetään valmennuksia verkkovertaistukiryhmän toteuttamisesta ja hankkeen materiaalin hyödyntämisestä myös paikan päällä kokoontuvissa vertaistapaamisissa tai jäsenilloissa. Suunnitteilla on myös hankkeen loppuwebinaari.

Ilmoittautuminen etävertaistapaamisiin nettisivuilla: Selkäliitto > Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hanke > Tietoa hankkeen verkkovertaistukiryhmistä.

Teksti: Johanna Laine

Oletko selkäyhdistyksen vertaistukija tai vertaistukijaksi haluava ja haluaisit oppia, miten verkkovertaistukiryhmiä ohjataan ja/tai niiden materiaalia voi hyödyntää verkossa tai paikan päällä kokoontuvissa vertaistapaamisissa? Kiinnostuitko hankkeen luoman materiaalin hyödyntämisestä omassa selkäyhdistyksessäsi?

Ota yhteyttä hankekoordinaattoriin, joka lähettää sinulle lisätietoa syksyn valmennuksista aikataulujen tarkentuessa: puh. 050 4325 190 tai johanna.laine@selkaliitto.fi.

rusteella jopa 94 prosenttia vastaajista oli valmis suosittelemaan jäsenyyttä ystävilleen.

Selkäliiton palveluista tunnetuimmat olivat Hyvä Selkä -lehti, Selkäkanava.fiverkkopalvelu sekä itsehoito-oppaat.

Selkäyhdistyksille on toimitettu yhdistyskohtaiset yhteenvedot jäsenkyselystä oman toimintansa kehittämiseksi.

”Olen mukana hallituksessa. Aiempaa kokemusta ei ole, joten olen oppinut paljon asioista.”

”Liikuntaryhmiä vetävät ammattilaiset, jotka huomioivat omat rajoitteeni.”

”Yksilölliset selkätarinat ja artikkelit lehdessä = vertaistuki.”

”Etäliikuntaryhmät tuoneet ryhtiä arkeen; niinä päivinä kun ei etäilyä ole, teen itse 30 min jumpan. Etäjumppien liikkeitä teen esimerkiksi odottaessani bussia, tai haastan lastenlapsia esim. tasapainoharjoituksiin. Tuoneet elämään paljon. Tulee liikuttua niinäkin päivinä kun tuntuu ettei kipujen takia voi tehdä yhtään mitään. Ja kuinka tehokasta se on, vain 30 min päivässä!”

Jäsenkysely 2023

• Kysely lähetettiin jäsenille, joiden sähköposti on tiedossa. Vastausprosentti oli 33 %.

• Suurin osa vastaajista oli naisia (85 %) ja valtaosa vastaajista oli iältään 46–79-vuotiaita (91 %).

• Puolet kyselyyn vastanneista oli Etelä-Suomesta (pääkaupunkiseutu ja muu Etelä-Suomi).

• Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia on ollut jäsenenä yli 2 vuotta.

Lajiesittely Nauti vedestä ja

Uiminen on sekä tärkeä kansalaistaito kuin myös monipuolinen liikuntamuoto, jota voi harrastaa joko uima-altaassa tai luonnon vesissä. Uinti kehittää kuntoa ja edistää selän terveyttä.

UINTI ON yksi suomalaisten suosituimmista liikuntalajeista. Liikuntamuotona se parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja lihaskestävyyttä. Lisäksi uinti kehittää kehon liikkuvuutta. Harjoitusympäristönä vesi on mitä ihanteellisin paikka aloittaa liikuntaharrastus. Vedessä liikkuminen koetaan usein helpommaksi, sillä vesi kannattelee kehon painoa ja näin pienentää niveliin kohdistuvaa rasitusta. Moni selkäoireita kokeva voikin rohkaistua liikkumaan juuri vedessä, koska se on kivuttomampaa.

Selkä- tai niskaoireet ovat harvemmin este uimiselle. Akuuteimmassa kipuvaiheessa liikkumiseksi kuitenkin riittävät omat, normaalit arkiaskareet. Kun akuutein kipu on väistynyt, uintiharrastuksen pariin voi palata asteittain, eli pikkuhiljaa uintiaikaa, -matkaa ja/tai -vauhtia voi alkaa lisätä. Jos kipu on ollut voimakasta ja vasta totuttelee veteen, voi esimerkiksi vesikävely tai -juoksu sopia paremmin.

Vaikka monella onkin oma suosikkityylinsä, uidessa kannatta kokeilla rohkeasti erilaisia uintityylejä. Se tuo lisää monipuolisuutta harrastukseen. Vaihtelua uintiin saa myös säätelemällä vauhtia tai matkaa. Myös erilaiset apuvälineet tuovat uintiin hauskaa vaihtelua. Kokeile esimerkiksi räpylöitä, uimalautaa tai niin sanottuja käsiräpylöitä eli ”lättäreitä”.

Tekniikka haltuun

Uidessa on hyödyllistä kiinnittää huomiota uintitekniikkaan. Hyvä tekniikka tekee uinnista taloudellisempaa, ja samalla ehkäistään puutteellisesta tekniikasta mahdollisesti koituvaa rasitusta. Oikeanlaisen tek-

niikan myötä uintiin saa myös hyvän rytmin ja rentouden. Uintitekniikan lisäksi hyvä hengitystekniikka kannattaa opetella, sillä sekin edistää sujuvaa menoa.

Hyvät uimalasit auttavat näkemään selkeämmin pinnan alla. Ne myös suojaavat silmiä esimerkiksi kloorin aiheuttamalta ärsytykseltä ja pään laittaminen veteen helpottuu. Pään laittaminen veteen auttaa myös saamaan paremman uima-asennon, joten uimalasit ovat yksi apukeino uintitekniikan parantamisessa.

Uimahallit ja uimaseurat järjestävät aikuisten uimakouluja ja tekniikkakursseja. Niihin kannattaa mennä mukaan, mikäli omat taidot mietityttävät. Ryhmässä kannustetaan toisia ja opitaan yhdessä. Jos altaassa harjoittelu kiinnostaa, mutta uinti ei sovi sinulle, kokeile vesijuoksua tai vesijumppaa.

Uimahallista luonnonvesiin

Uintiharrastukseen saa kesällä vaihtelua siirtymällä luonnonvesiin. Uinti on loistavaa luontoliikuntaa, jossa maisemat tuovat vaihtelua uimahallin kaakeleille ja rauhaa ruuhkaisten ratojen sijaan. Luonnonvesissä uimarin kannattaa muistaa turvallisuusasiat esimerkiksi väsymisen tai lihaskrampin varalta. Ota kaveri mukaan tai ui rannan suuntaisesti. Tee itsesi näkyväksi poijulla. Myös oma kunto kannattaa arvioida, minkälaisen matkan jaksaa turvallisesti uida. Luonnonvesissä aallot tuovat uintiin lisähaastetta, joten nekin on hyvä ottaa huomioon.

Teksti: Hanna Kääriäinen Kuvat: Shutterstock

uinnista

Tiesitkö, että vesiliikuntaryhmät ovat selkäyhdistysten suosituinta ja eniten järjestettyä liikuntatoimintaa?

Lähde: Selkäyhdistysten toimintaraportti 2023

Ota yhteyttä alueesi selkäyhdistykseen ja löydä oma tapasi liikkua!

Pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukaan uimataitoinen on henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.

Lähde: Uimaliitto

Onko selän evolutiivinen kehitys nykyisten selkäongelmien taustalla?

SUURIN OSA IHMISISTÄ kokee elämänsä aikana jonkinlaisia selkäoireita. Oireiden yleisyyden on epäilty voivan osin johtua pystyasennosta. Oletusta tukee se, että muilla ihmisapinoilla selkäsairaudet vaikuttavat olevan harvinaisempia. Niina Korpisen arkeologian alan väitöskirjassa tutkitaan sitä, miten selkänikamat ovat kehittyneet evoluutiomme aikana ja millainen vaikutus pystyasennolla ja kahdella jalalla kävelyllä on ollut nikamiin. Väitöskirjassa perehdytään myös lähihistorian aikana tapahtuneisiin muutoksiin selkänikamissa.

Evoluutioon liittyviä muutoksia väitöskirjassa selvitettiin tutkimalla, miten selkänikaman solmun muoto eroaa nykyihmisten, Afrikan apinoiden ja fossiilisten ihmisapinoiden välillä. Nikaman solmu on nikaman tukeva osa, joka kantaa suurimman osan nikaman kuormasta. Nikaman solmujen välissä sijaitsevat välilevyt. Tulosten perusteella nikaman solmun muodossa ei ole ihmisen evoluution aikana tapahtunut suuria muutoksia.

Ihmisen ja gorillan selkänikamat muistuttavat toisiaan, molemmilla nikaman solmu on muodoltaan leveä soikio. Simpansseilla nikaman solmu on pyöreämpi. Tutkimuksessa pohdittiin, että nikamiin kohdistuvalla painolla voi on suurempi vaikutus nikaman muotoon kuin liikkumistavalla. Simpanssit ja gorilla liikkuvat pääosin neljällä raajalla, mutta simpanssi on ihmistä kevyempi ja gorilla painavampi. Voisi siis ajatella, että pystyssä liikkuvan ihmisen ja gorillan nikamiin kohdistuu suurempi rasitus kuin kevyemmällä

simpanssilla. Kuormitukseen perustuvaa teoriaa tosin sotkee varhainen, noin 20 miljoonaa vuotta sitten elänyt, ihmisapina, joka oli enintään simpanssin kokoinen ja liikkui neljällä raajalla, mutta jonka selkänikamat olivat leveitä samaan tapaan kuin myöhemmin ihmisillä. Lyhyemmän aikavälin muutoksia väitöskirjassa tarkasteltiin tutkimalla nikaman solmun koko- ja muotoeroja 1600–1800-luvuilla Suomen alueella eläneiden arkeologisten yksilöiden ja nykypäivän suomalaisten (aineisto pitkittäistutkimuksista Pohjois-Suomen syntymäkohorteista) välillä. Mikäli huomioidaan ihmisten kasvanut pituus, vaikuttavat nykyiset selkänikamat kapeammilta kuin esivanhemmilla. Tällaisella pyöreämmällä nikaman solmun muodolla saattaa olla haitallinen vaikutus nikaman kestävyyteen ja välilevyjen terveyteen.

Väitöskirjassa tutkittiin lisäksi luuntiheyden muuttumista hyödyntäen yhdysvaltalaista aineistoa 1900-luvun taitteesta. Ikääntymisen myötä etenevä luuntiheyden aleneminen oli erilaista tuossa historiallisessa väestössä. Varsinkin naisten nikamat vaikuttivat pysyneen tuolloin tiheämpinä. Lyhyen aikavälin muutoksen takana arvellaan olevan vähentynyt fyysinen aktiivisuus. Luu reagoi fyysiseen rasitukseen vahvistumalla ja aktiivisuuden vähyys voi johtaa muutoksiin, jotka eivät ole positiivisia selän terveyden kannalta.

Korpinen N. Evolutionary development of the spine: the background of modern back problems? University of Oulu, Faculty of Humanities (2003). https:// urn.fi/URN:ISBN:9789526239491

Maailman terveysjärjestön uusi suositus pitkäaikaisen alaselkäkivun hoitoon

MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖ WHO julkaisi joulukuussa 2023 suosituksen pitkäaikaisen alaselkäkivun ei-kirurgisesta hoidosta. Suosituksessa käytetään uuden tautiluokitusjärjestelmän ICD11:n mukaista diagnoosia, krooninen primaari alaselkäkipu. Aiemmin tämä diagnoosi on ollut epäspesifi alaselkäkipu. Perusterveydenhuollossa kaikis-

ta pitkäaikaisista selkäkivuista yli 90 % on kroonista primaarista alaselkäkipua. Primaari krooninen kipu on yli kolme kuukautta kestänyttä kipua, johon liittyy merkittävää emotionaalista rasittuneisuutta tai toimintakyvyn laskua (esim. päivittäisissä toiminnoissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa) eikä kipua selitä mikään muu sairaustila. Primaarisen

kroonisen kiputilan taustalla ajatellaan vaikuttavan erilasia biologisia, psykologisia kuin sosiaalisiakin tekijöitä. Peräti kahdella kolmasosalla ihmisistä, jotka kokevat äkillisen alaselkäkivun, saattavat oireet jatkua yli vuoden. Usein oireet esiintyvät toistuvina, oireisten jaksojen välissä on oireettomia tai vähäoireisia jaksoja.

Kuva: Dollarphotoclub

Ratsastusterapian vaikuttavuus alaselkäkipua kokevien kuntoutuksessa

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA on tehty alustavaa tutkimusta ratsastusterapian vaikutuksista alaselkäkivun kuntoutuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida ratsastusterapian vaikutusta fyysiseen toimintakykyyn, kivun määrään, kivun hyväksymiseen, masennukseen ja ahdistukseen sekä elämänlaatuun. Tutkimuksessa yhteistyössä toimineet sairaalat lähettivät ratsastusterapiaan 27 henkilöä, joilla oli pitkäaikaista alaselkäkipua, johon ei liittynyt hermojuuren ärsytykseen viittaavaa oireistoa. Lopullisessa tutkimuksessa oli mukana 22 henkilöä. Interventioon kuului 12 terapiakertaa. Hevosen selässä oloaikaa lisättiin intervention aikana 10 minuutista 30 minuuttiin.

Tietoa kerättiin kyselylomakkein, haastatteluin sekä potilastietojärjestelmän kautta. Tulosten perusteella itsearvioitu päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi. Myös tyytyväisyys toiminnoista suoriutumisesta kasvoi. Kivun hyväksymisessä tai ahdistuksessa ei tapahtunut havaittavaa muutosta. Masennus lieveni tutkimusjakson aikana alkutilanteessa keskivaikean tai lievän masennuksen ryhmiin kuuluneilla. Osallistujilla, joilla alkumittaus osoitti vakavaa masennusta, muutosta ei tapahtunut. Itsearvioidussa elämänlaadussa tapahtui paranemista. Kuntoutusjakson yhteydessä tiimi selvitti myös tutkijoiden kehittämän mittarin soveltuvuutta ratsastusterapian tulosteen arviointiin. Mittarin havainnointilomakkeella arvioidaan muun muassa

Suosituksessa kuvataan, että pitkäaikaiset oireet vaikuttavat elämänlaatuun, hyvinvointiin ja kykyyn osallistua työhön ja sosiaaliseen elämään. Aikuiset, jotka kokevat pitkäaikaista kipua, saattavat tarvita useampia interventioita kokeakseen hyötyä. Valittavissa menetelmissä tulee huomioida henkilön tilanne, kokemukset, arvot ja mieltymykset. WHO:n suosituksessa on koottu näyttöön perustuvaa tietoa eri interventioiden vaikutuksista tukemaan päätöksentekoa interventioiden ja menetelmien valinnassa.

henkilön kävelyn rytmiä, myötäliikkeitä ja symmetriaa. Lomake osoittautui riittävän luotettavaksi eri asiantuntijoiden välillä sekä eri arviointikertojen välillä. Tiimiin kuului kaksi ratsastusterapiaa aktiivisesti tekevää henkilöä sekä yksi terapiahevosia kouluttava henkilö. Tutkimuksen tulosten yleistettävyyttä rajoittaa pieni interventioon osallistuneiden määrä sekä kontrolliryhmän puuttuminen. On kuitenkin mahdollista, että ratsastusterapia voi saada aikaan positiivista osallisuuden kokemusta ja suoriutumisen tunnetta. Taustalla voi vaikuttaa hevosen liikkeen tuottama kävelyn kaltainen liike selässä istuvaan ihmiseen sekä vuorovaikutus ihmisen ja hevosen välillä.

Mattila-Rautiainen S, Venojärvi M, Sobolev A, Tikkanen H, Keski-Valkama A. Development and pilot of equine facilitated physical therapy outcome measure tool for chronic low back pain patients. Journal of Bodywork & Movement Therapies (2024). https://doi. org/10.1016/j.jbmt.2024.01.005

Mattila-Rautiainen S, Venojärvi M, Rautiainen H, Keski-Valkama A. The impact on physical performance, pain and psychological wellbeing of chronic low back pain patients during 12-weeks of equine facilitated therapy intervention. Frontiers in veterinary science (2023). https://doi. org/10.3389/fvets.2023.1085768

Suosituksessa käydään läpi tutkimusnäyttöön perustuen 37 eri intervention ja menetelmän terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Niiden perusteella annetaan suosituksia, mitä menetelmiä tulisi tarjota osana hoitoa ja mitä menetelmiä ei rutiininomaisesti tulisi tarjota. Kaikkinensa suositus annettiin 24 menetelmästä, kaikista menetelmistä ei ollut riittävää tutkimusta suosituksen antamiseksi. Suositeltaviin menetelmiin kuuluvat muun muassa neuvonta ja ohjaus, harjoitteluterapiat ja -ohjelmat, hieronta sekä kognitiivis-behavioraalinen terapia.

WHO guideline for non-surgical management of chronic primary low back pain in adults in primary and community care settings. Geneva: World Health Organization (2023). https://www.who. int/publications/i/item/9789240081789 ISBN: 978-92-4-008178-9

Kuva: Freepik

Yhdessä luontoon

Luonnon terveysvaikutuksista tiedetään jo paljon. Uusi näkökulma on tarkastella ihmislajin tarvetta ”laumaelämään”, jolloin voimme paremmin ymmärtää psyykkisen turvan merkitystä yhtenä terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivenä.

ELÄMÄ MUUTTUISI monella tavalla, jos menettäisimme yhteytemme luontoon. Miltä tuntuisi elää pelkästään sisätiloissa? Voisimme olla edelleen yhteydessä elävän luonnon ilmiöihin esimerkiksi ruoan ja virtuaalisen luonnon välityksellä, mutta luonnosta saatavat terveys- ja hyvinvointihyödyt kaventuisivat.

Luontoyhteys on muokannut geenejämme. Siksi mielemme ja kehomme tarvitsevat luontokontakteja. Tutkimuksissa on muun muassa havaittu, että ihmiset hakeutuvat luontoon erityisesti silloin, kun hektinen arki tai elämänmuutokset aiheuttavat paineita. Luonto elvyttää tehokkaasti. Jo muutaman luonnossa vietetyn minuutin aikana keho alkaa palautua stressistä.

”Luontoyhteys on muokannut geenejämme. Siksi mielemme ja kehomme tarvitsevat luontokontakteja.”

Luonto houkuttaa myös liikkumaan. Vaikkapa puutarhatöiden aikana keho saa monipuolista liikettä ja liikkeen kesto pitenee, jolloin kunto paranee lähes huomaamatta. Selkäkin vahvistuu liiketoistoista ja kiittää epätasaisten maas-

tojen tarjoamasta monipuolisesta liikkeestä.

Erityisen tärkeää luontoon lähteminen on lapsille, jotka tarvitsevat oman kasvunsa tueksi monipuolista liikuntaa ja virikkeitä. Metsäesikouluissa on huomattu, miten nopeasti lasten ketteryys, tasapaino ja kunto kasvavat luonnonmaastoissa liikuttaessa. Mikä parasta, jokainen voi liikkua metsäpoluilla mielenkiintonsa ja kuntonsa mukaan.

Ryhmästä psyykkistä turvaa

Kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien luonnonkäyttötapoja vertailtaessa on havaittu, että kantasuomalaiset viettävät aikaa luonnossa mieluiten yksin tai läheisimpiensä kanssa. Sen sijaan monet maahanmuuttajat kutsuvat mukaansa isomman joukon vaikkapa yhteiselle piknikille puistoon. Voisimmeko me ottaa mallia tästä maahanmuuttajien sosiaalisemmasta luontoyhteydestä?

Aivan uudenlainen näkökulma elinympäristöjen ja terveyden välisistä yhte-

Kuva: Freepik

yksistä on avautunut, kun autonomisen hermoston toiminnasta on saatu lisää tietoa. Autonomisen hermoston avulla pystymme sopeuttamaan toimintaamme ja vireystilaamme ympäristön vaatimuksiin ja reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin.

Mielenkiintoinen on eritysesti vagushermon toiminta, jonka ansiosta sosiaalinen vuorovaikutus koetaan yleensä rauhoittavana. Biologinen mekanismi on sama kaikilla laumaelämään sopeutuneilla eläinlajeilla. Kaikki nisäkäslajit, siis myös ihminen, on herkistynyt tuntemaan fyysistä läheisyyttä ja lukemaan kehonkielen viestejä laumatovereiden seurassa.

Alan tutkijoiden mukaan hyvinvointimme, samoin kuin aivojen tasapainoinen toiminta, toteutuu parhaiten ”laumassa”, joka tarjoaa vakauttavia ja turvallisia kiintymyssuhteita arjen tueksi. Suomessa näiden teemojen parissa on työskennellyt muun muassa trauma-asiantuntija Kati Sarvela. Hän toteaa psyykkistä turvaa tuottavan ja kehollisesti koettavan läheisyyden hyvin tärkeäksi myös lasten tasapainoiselle kehitykselle. Turvallisten aikuisten läheisyys mahdollistaa tunteiden yhteissäätelyn, minkä kautta kasvavat vähitel-

len myös lapsen omat taidot psyykkiseen itsesäätelyyn.

Hyvinvoivissa yhteisöissä vallitsee psyykkistä turvaa tuottavat kiintymyssuhteet ja ”kanssasäätelevää” tunneyhteyttä osataan vaalia. Ihmisten välinen tunne-elämä on tasapainoista, ja haasteellisia tilanteita kohdataan rauhallisella mielellä, eikä draamalle ja keskinäisille taisteluille nähdä tarvetta.

”Jo muutaman luonnossa vietetyn minuutin aikana keho alkaa palautua stressistä.”

Yhteisille luontoretkille

Luonto tarjoaa turvallisen ympäristön sosiaaliseen vuorovaikutukseen, sillä luonnossa toimimme usein ilman rooleja ja ennakkoluuloja. Lisäksi luonto antaa mahdollisuuden oman tilan säätelyyn, esimerkiksi etäisyyden ottamiseen tarvittaessa. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen voi hakeutua silloin, kun se tuntuu kutsuvalta. Tätäkin tarvitaan kehollisen turvan kokemiselle.

”Erityisen tärkeää luontoon lähteminen on lapsille, jotka tarvitsevat oman kasvunsa tueksi monipuolista liikuntaa ja virikkeitä.”

Myös eläimet voivat tarjota kohteen sosiaaliselle vuorovaikutukselle ja turvalliselle läsnäololle. Ne ovatkin tärkeitä ihmisten välisten sosiaalisten turvaverkkojen täydentäjiä. Yhteys eläimeen voi auttaa esimerkiksi, kun ihmiskontakteissaan epäonnistumisia kokenut henkilö rakentaa uutta luottamusta ihmisiin. Myös eläimen tarjoama läheisyys auttaa vagushermoa aktivoitumaan, ja tuottamaan turvan ja rauhoittumisen kokemuksia.

Tutkimus ympäristötekijöiden merkityksestä ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille etenee siis monella saralla. Esimerkiksi Interactive Gardens -hankkeessa pohditaan parhaillaan sitä, miten kaupunkien lähiluonto voisi tukea muun muassa sellaista toimintaa, joka aktivoi vagushermoa.

Suuntaaminen ulos luontoon ja kevättuulia haistelemaan on joka tapauksessa hyvä vaihtoehto, mikäli oma keho ja mieli kaipaavat ylimääräisen annoksen huolenpitoa ja virkistystä – mieluiten yhdessä tai karvakaverin seurassa.

Anja Yli-Viikari on Luonnonvarakeskuksen tutkija, jota kiinnostaa luonnon terveysvaikutusten käyttöönotto eri muodoissaan.

Marja Uusitalo on Luonnonvarakeskuksen tutkija, joka pohtii työssään sitä, miten viheralueita tulisi suunnitella luontopalveluja varten.

Kuva: Canva

Miksi luonnossa liikkuminen kannattaa?

SUURIN OSA suomalaisista aikuisista harrastaa ulkoilua. Luonto tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille, se lisää niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista hyvinvointia. Kysymyksiin luonnossa liikkumisesta vastasi ja vinkkinsä retkeilyyn kertoi ulkoilun asiantuntija Virpi Jussila Suomen Ladusta.

1. Miten innokkaita ulkoilijoita suomalaiset ovat?

Suomalaisesta aikuisväestöstä lähes kaikki harrastavat ulkoilua (96 %). Ulkoilukertoja on keskimäärin kolme viikossa ja näistä suurin osa suuntautuu lähiluontoon. Pidempien päiväretkien ja yön yli patikoinnin suosio on kasvanut ajan myötä.

Suosituin ulkoiluharrastus luonnossa on kävely. Luonnonvarakeskuksen kolmannen kerran teettämän ulkoilututkimuksen vuonna 2020 kävelyä luonnossa harrasti noin 80 % suomalaisesta aikuisväestöstä. Perinteisempiä ulkoiluharrastuksia, kuten uintia, mökkeilyä, marjastusta ja pyöräilyä, harrastaa yli puolet 15–80-vuotiaista. Uudempia ulkoilulajeja, kuten frisbeegolfia ja polkujuoksua harrastaa noin joka viides suomalainen aikuinen (tutkimuksessa mukana ensimmäistä kertaa). Myös maastopyöräilyn ja lumikenkäilyn suosio on kasvanut selvästi 20 vuodessa.

2. Miksi kannattaa liikkua luonnossa?

Tärkeitä syitä lähteä lähiluontoon suomalaisten mielestä ovat tutkitusti ensinnäkin fyysisen kunnon ylläpitäminen. Ulkoilu tarjoaa mahdollisuuden myös stressistä palautumiseen ja rentoutumiseen. Suomalaisille luonnon rauha ja hiljaisuus ovat tärkeitä asioita sekä lähiluonnon kauniit maisemat sekä luontokokemukset. Luonto ei ole kuitenkaan vain fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lähde vaan tukee myös sosiaalista hyvinvointia. Luonnossa viihdytäänkin myös yhdessä perheen ja ystävien kanssa.

Luonnossa liikkuminen sopii kaiken ikäisille ja tasoisille liikkujille. Samakin luontokohde tai oma tuttu ulkoilureitti tarjoaa erilaisia kokemuksia eri vuoden-

aikoina. Ulkoilla voi yksin tai yhdessä, erilaisilla kuntotasoilla ja tavoitteilla. Ulkoilumahdollisuudet ovat aina auki! Ulkoilu linkittää meidät myös osaksi lähiympäristöämme ja luontoa.

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tiedetään jo paljon. Jo 5 minuuttia viherympäristössä vaikuttaa meihin positiivisesti. Stressihormoni kortisolin määrä veressä laskee ja sen myötä syke, verenpaine ja lihasjännitys laskevat. 20 minuuttia auttaa jo kohentamaan mielialaa. Ulos siis kannattaa lähteä vaikka lyhyemmäksikin aikaa ja suunnata sinne, missä vihertää eniten.

3. Mitä on hyvä huomioida luonnossa liikkuessa?

Tärkeää luonnossa liikkuessa on pystyä nauttimaan siitä. Tapoja ulkoilla on monia ja on hienoa, jos löytää omaan elämäntilanteeseen sopivan ulkoilumuodon, ympäristön ja halutessaan myös ulkoiluseuraa.

Ulkoilun mukavuuteen vaikuttavat oikeanlaiset varusteet. Mottona on, että vältytään kastumasta ja kylmältä mutta myös suojaudutaan kuumuudelta ja hyönteisiltä eikä anneta janon, nälän tai väsymyksen tunteen ottaa ylivaltaa. Ennakointi, kuten sään seuranta, ja ulkoilun suunnittelu onkin tässä tärkeää.

Kukaan ei myöskään halua eksyä eikä ajautua tilanteeseen, jossa ollaan jo liian kaukana omalta mukavuusalueelta. Pieniin havereihin ja kartalla pysymiseen on syytä varautua.

Ulkoillessa toista ulkoilijaa ja luontoa kunnioittava käytös on perusasioita, joista tulee huolehtia. Yhdessä ja toisille tilaa antaen. Jokaisenoikeudet on hyvä tuntea, sillä mm. tulet voi tehdä vain virallisille tulipaikoille ja silloin, kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös mahdolliseen eväsvalintaan. Hyvänä muistisääntönä voi pitää ajatusta, että sen minkä retkelle vie, niin tuo myös pois! Näin roskaton retkeily toteutuu varmasti.

Tutustu oman retkikohteen sääntöihin ennen retkeä, sillä ne vaihtelevat. Lemmikit on syytä pitää kytkettynä.

4. Millainen on hyvä retkikohde aloittelevalle ja jo kokeneemmalle liikkujalle?

Retkikohteen valintaan vaikuttaa omat mieltymykset, tavoitteet sekä kokemus. Hyvänä keinona on kysellä vinkkejä kokeneemmilta retkeilijöiltä ja lukea erilaisten kohteiden kuvauksia retkiaiheisilta sivustoilta. Hienoa on, jos pääsee matkaan kokeneemman retkeilijän kanssa. Merkityt reitit ovat hyvä tapa aloittaa liikkuminen luonnossa. Kan-

Kuva: Sampsa Sulonen

Virpi Jussila

nattaa siis tutustua oman kunnan tai kaupungin tarjoamiin ulkoilumahdollisuuksiin.

Kannattaa myös hyödyntää Retkipaikka.fi-sivustoa ja etsiä juuri omaa kotia tai mökkiä lähellä olevia kiinnostava luontokohteita.

5. Mikä on oma suosikkiluontokohteesi ja miksi?

Liikun paljon omassa lähiympäristössäni. Minua liikuttavat omat lapset, lapinkoira, ystävät ja luontoliikuntaharrastukset. Kotikulmillani Kirkkonummella on upeat ulkoilumahdollisuudet melonnasta polkujuoksuun ja lintujen seurannasta mielenkiintoista historian havinaa huokuviin luontokohteisiin. Porkkalanniemen rantakalliot tarjoavat elämyksiä kerta toisensa jälkeen. Meikon ulkoilualueen merkityt reitit kuljettavat läpi ylänköjen, kirkasvetisten lampien ja tarjoaa muutaman valmiin tulipaikankin retkieväiden nauttimiseen.

SUOMEN LATU on valtakunnallinen ulkoilujärjestö, jonka visiona on, että kaikki löytävät mielekkään tavan ulkoilla ja nauttia luonnosta. Suomen Ladun jäsenet saavat monia etuja, kuten Latu&Polku-lehden. Suomen Latu toimii myös ulkoilijoiden etujen valvojana ja ulkoiluolosuhteiden kehittäjänä.

Tulevia kampanjoita:

• Retkelle-päivät 8.–9.6.

• Nuku yö ulkona 31.8.

Kampanja-aikana voi retkeillä omatoimisesti mutta myös osallistua Suomen Ladun jäsenyhdistysten järjestämiin tapahtumiin.

Treeniä varttuneelle

keholle ja mielelle

KAHDEN NEUROLOGIN ja yhden fysioterapeutin kirjoittama kirja Treeniä varttuneelle keholle ja mielelle on tarkoitettu ennen kaikkea yli 65-vuotiaille. Kirjan tavoitteena on valottaa sitä, miten ihminen pystyy pienillä päivittäisillä teoilla vaikuttamaan hyvinkin laaja-alaisesti omaan toimintakykyynsä.

Kirjassa on paljon tietoa aivoista, ajattelusta ja muistista iäkkäämpien näkökulmasta, ja sen lisäksi siinä on paljon voimisteluohjeita piirroskuvin. Hauskin ja itselleni uusi tuttavuus oli riippumattojumppa.

Eläkkeelle siirryttäessä piilee vaara, tuoko uudenlainen arki tarpeeksi luontevasti tilanteita, jotka riittävän monipuolisesti ylläpitävät toimintakyvyn eri osa-alueita. Nämä alueet on tuotu hyvin esiin yhdessä kirjan kuviosta.

Kiinnostavaa on, että ihmisen yleinen kognitiivinen kyvykkyys eli älykkyys kehittyy noin 20 vuoden ikään asti säilyen noin 70 vuoden ikään saakka piirteiltään varsin samanlaisena. Myöhemmällä iällä tapahtuu vain vähäistä heikkenemistä, mikäli henkilöllä ei ole kognitiivisiin toimintoihin vaikuttavia sairauksia. Kyky oppia säilyy myös läpi elämän. Uusien motoristen taitojen opettelu edistää myös kognitiivista eli tiedonkäsittelyn kyvykkyyttä.

Liikunta laskee veressä kiertävän stressihormoni kortisolin tasoja. Pitkään koholla olevat kortisolitasot ovat myrkkyä aivoille, sillä ne lisäävät riskiä sairastua rappeuttaviin aivosairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin. Liikunta parantaa tiedonkäsittelytaitoja ja muistia, ja myös aivojen verenkierto paranee. Samalla aivoissa lisääntyvät kasvutekijät, jotka tehostavat aivojen muovautuvuutta myös vanhemmalla iällä.

Tärkeänä pidin kappaletta ”Kädet kaikessa mukana”, koska kädet ovat tärkeä työväline. Tarvitsemme niitä lähes kaikessa tekemisessä ja jotta pysyisimme itsenäisinä mahdollisimman pitkään.

Ihmisen toimintakyvyn ylläpidon ja parantamisen supervoima piilee arjessa, tavallisessa elämässä. Itse asiassa siihen kannattaa kiinnittää huomiota jo nuorempana, koska liikunnallisesti aktiiviset ja oppimisesta innostuneet ihmiset ovat sellaisia myös iäkkäämpinä. (KT-A)

Kiti Müller, Ulla Broms, Kristina Laaksonen: Treeniä varttuneelle keholle ja mielelle. Bazar, 2024.

EN KOSKAAN OLISI USKONUT, että kaularanka olisi tuki- ja liikuntaelimistöni heikko kohta. Olen ollut nyt muutaman vuoden eläkkeellä. Yli 30-vuotisen työurani tein lääketeollisuudessa erilaisissa myynnin, markkinoinnin ja tutkimuspuolen tehtävissä, työvälineinä pääosin näyttöpääte ja puhelin. Matkustin paljon sekä autolla ajaen kotimaassa että lentäen ulkomaille. Työasennot eivät aina olleet hyviä, mutta en kärsinyt niska-hartiaseudun vaivoista. Vain kerran muistan käyneeni fysioterapeutin vastaanotolla niskajumin vuoksi.

Oli melkoinen yllätys, kun 10 vuotta sitten sain ensimmäisen välilevypullistuman kaularankaani 56-vuotiaana. Vasemman lavan alueelle tuli lihasjumi, joka heijastui hartiaseutuun. Olin juuri tullut työmatkalta Amerikasta ja arvelin jumin johtuvan amerikkalaisten isoista tyynyistä. Mietin, olinko torkkunut lentokoneessa huonossa asennossa vai saanut vetoa. Pystyin tekemään töitä oireesta huolimatta. Oire oli kuitenkin niin epämiellyttävä, että kävin OMTfysioterapeutin vastaanotolla, mutta en saanut siitä apua. Yhtenä aamuna sitten heräsin järkyttävään vasemman kyynärpään alueen kipuun. Menin suoraan työterveyslääkärin vastaanotolle, töihin en pystynyt. Pääsin muutamassa päivässä magneettikuvaukseen ja diagnoosiksi varmistui välilevypullistuma kaularangan V-VI:n nikamien välissä.

Pirjo Still-Suutarla: Minun niskani

Pahin oire oli kyynärpään ulkosyrjän alueella tuntuva kipu. Myös vasemman käden puristusvoima heikkeni ja sormissa oli tuntopuutoksia, joiden vuoksi päädyttiin leikkaushoitoon. Se onnistui erinomaisesti. Oli uskomatonta, että kipu jäi leikkauspöydälle kuten ennustettiin. Kysyin neurokirurgilta, näkyikö kuvissa jotain, joka aiheuttaisi pullistuman vielä jossain muussa nikamavälissä. Hän vakuutti, ettei sellaista ollut havaittavissa ja löydös oli ikääni vastaava. Palasinkin pian entiseen työrytmiini eikä niska-hartiaseutu vaivannut. Joskus harvoin tuntui pientä oiretta vasemmalla puolella, esimerkiksi pidempikestoinen rintauinti oli epämiellyttävää.

Olen aina pitänyt liikunnasta. Nuorempana juoksin, pelasin tennistä ja kävin salilla. Juokseminen jäi matkatyön, 12-tuntisten työpäivien, ikääntymisen ja syöpäsairauden vuoksi. Mutta aina kun jaksoin, kävin kävelylenkeillä ja kuntosalilla, talvella myös hiihdin. Eläkkeelle päästyä oli mahtavaa, kun pääsin liikkumaan jo päivällä. Kuntosali tuli rutiiniksi pari kertaa viikossa, mutta kävelystä tuli intohimoni. Ensimmäisen eläkevuoden aikana kävelin yli 2 000 km. Hyvistä jalkineista huolimatta sain alaselän ja lonkan alueen vaivoja, joista kävin fysioterapeutilla. Hän suositteli minulle vesijumppaa ja kertoi, että Tampereella sitä järjestää Tampereen Seudun Selkäyhdistys. Näin minusta tuli yhdistyksen jäsen ja aloin käydä viikoittain yhdistyksen vesijumpassa ja kuntosalilla. Pidän kovasti vesijumpasta, vaikka aiemmin inhosin uimahalleja ja kylpylöitä.

Syksyllä 2023 sain yllättäen ison välilevypullistuman kaularangan alimman ja rintarangan ylimmän nikaman väliin ilman mitään traumaa. Oire oli samanlainen vasemman lavan alueen jumi kuin ensimmäisellä kerralla. Se oireili viikon verran epämääräisenä. Sitten kipu levisi vasempaan käteen ja muuttui äkisti niin rajuksi, että minut vietiin ambulanssilla päivystykseen. Diagnoosi vahvistui päivystyksessä, kun kipuoireen takia tehtiin kaularangan magneettikuvaus.

Kipu ja muutkin oireet olivat pahempia kuin ensimmäisellä kerralla. Vasemmasta kädestä hävisi puristusvoima lähes kokonaan. Tuntui uskomattomalta, etten saanut edes löysää hammastahnatuubia puristettua. Jouduin jäämään sairaalaan kivun hoitoon. Leikkaushoitoa suunniteltiin heti, mutta sairaalassa sydämestäni löytyi häiriö, joka esti nukutuksen. Niinpä toinen välilevypullistumani hoidettiin konservatiivisesti eli oireenmukaisesti. Olin silti koko ajan toiveikas ja tiesin, että pullistuma kuivuu pikkuhiljaa pois. Olin kivun vuoksi sairaalassa kahteen otteeseen yhteensä pari viikkoa. Kipulääkitys oli kova, mutta onneksi se tepsi ja siedin sitä hyvin. Viime syksy oli rankka. Lähes kolme kuukautta nukuin sohvan nurkassa puoli-istuvassa asennossa, käsi tuettuna tyynyn päälle, mutta nukuin silti hyvin. Heti kivun salliessa lähdin päivittäin kävelylle. Vasenta kättä ei voinut yli kolmeen kuukauteen roikottaa alaspäin, puhumattakaan heiluttamisesta. Kävelin vain 2–3 km kerrallaan, koska jouduin kannattelemaan terveellä kädellä toista vaakatasossa. Pian pystyin työntämään käden takin nappien väliin rinnalle ja kävelymatkatkin pitenivät. Ulkoilu piti mielialan virkeänä ja uskon kävelyn auttaneen muutakin paranemista, kun verenkierto vilkastui.

Toisen episodin alkamisesta on nyt puoli vuotta. Kipulääkitys on purettu lähes kokonaan. Voima ei ole vielä palautunut kokonaan käteen ja parissa sormessa on tuntohäiriöitä, mutta kaikkea pystyn tekemään ja harrastamaan liikuntaa täyspainoisesti. Olen palannut selkäyhdistyksen liikuntaryhmiin ja käynyt myös hiihtolenkeillä.

Olen kokenut kahdella eri tavalla hoidetun vaikean kaularangan välilevypullistuman hoidon. Olen hyvä esimerkki siitä, että hyvin hankalan ja kivuliaan välilevynpullistuman voi myös hoitaa ilman leikkausta ja uskon, että lopputulema on aivan yhtä hyvä.

Kuva: Riitta Virenius

Haluatko kirjoittaa lehteen oman selkätarinasi? Tarinat ovat pidettyjä ja lukijoiden toivomia. Ota yhteyttä lehden toimitukseen: hyvaselka@selkaliitto.fi

Tilaa Selkäliiton tuotteita:

Juomapullo

Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Tilavuus: 500 ml

Hinta 9,90 € + postikulut

Tilaa itsellesi tai lahjaksi.

Tilaukset: selkäkauppa.fi

Fleeceliivi

Sinisen fleeceliivin rinnassa on ommeltuna Selkäliiton kangasmerkki. Liivissä on vetoketjulliset etutaskut ja elastinen nauha helmassa. Konepesu 40 asteessa.

Koot: naisten lady fit XS-3XL, unisex/miehet S-5XL.

Hinta 28 € + toimituskulut

Tilaukset: Selkäliiton toimistosta selkaliitto@selkaliitto.fi tai puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14)

Pehmoinen fleeceliivi lämmittää mukavasti säällä kuin säällä ja selkäyhdistyksen tapahtumissa. Ostamalla liivin tuet Selkäliiton työtä.

Liity jäseneksi! Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut:

• Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa

• Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet)

• Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja)

• Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia

• Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä

______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi

Nimi:

Osoite: Puhelin:

Sähköposti:

Syntymäaika: (pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus:

Selkäliitto maksaa postimaksun

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Espoon Selkäyhdistys (27 €)

Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi

Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (22 €)

Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net

Helsingin Selkäyhdistys (27 €)

Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi

Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €)

Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi

Järviseudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Sirpa Peltokangas (pj), 040 5895 054, sirpa.peltokangas@japo.fi

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €)

Aulis Veteläinen (pj), 0400 801 697, vetelainenaulis@gmail.com www.kantaselka.fi

Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €)

Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com

Kuhmon Selkäyhdistys ry (22 €)

Eija Tuhkanen (pj), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com

Marja Polvinen (siht.), 040 8320 378 polvinenmarja@gmail.com

Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €)

Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com

Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi

Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (22 €)

Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi

Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (20 €)

Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikkaelisabet@gmail.com, tukipuhelin 040 760 0644

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €)

Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com

Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (20 €)

Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €)

Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (25 €)

Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi

Porvoon Seudun Selkäyhdistys ryBorgånejdens Ryggförening rf (20 €)

Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.fi

Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (20 €)

Sirpa Kaupinsalo (pj), 050 3487 442, kaksonen51@gmail.com

Sinikka Muttilainen (siht.), 050 3456 440, sinikkamuttilainen@gmail.com

Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €)

Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi

Merja Koivu (siht.), 050 577 5837, https://sataselka.webnode.fi/

Savonlinnan Selkäyhdistys ry (23 €)

Mirja Jantunen (pj), 050 3691 959 mirja.jantunen@gmail.com

Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Aarne Heikkilä (pj), 0400 661 682, aarne.heikkila@netikka.fi

Hilkka Talvitie (siht.), 050 3273 656, hilkka.talvitie@netikka.fi

Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €)

Pasi Mäkinen (pj), 044 9702 237 pasi.makinen@phnet.fi

Atte Sarilo (varapj), 0400 353 055 atte.sarilo@gmail.com

Tukihenkilö Katri, tekstiviesti puh. 0400 017 679 tai tukihenkilö Helvi, tekstiviesti 050 321 6046 tai yhteydenottopyyntö nettisivujen kautta. www.salpausselat.fi

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €)

Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €)

Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com

Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi

Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Leena Salmela (siht.), 040 557 6741, leena_salmela@kolumbus.fi 040 557 6741, www.tamselka.fi

Turun Seudun Selkäyhdistys ry (28 €)

Kaarina Frosterus (pj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com

Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com

Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi

Vaasan Selkäyhdistys ry (24 €)

Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi www.lähellä.fi

Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €)

Sari-Anna Pekuri (pj), 040 700 1310, pekurisa@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/

Vantaan Selkäyhdistys (27 €)

Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Espoon, Helsingin ja Vantaan selkäyhdistykset

Pilates -kurssi torstaisin Zoomissa 11.4.–6.6. klo 18–18.45. Ohjattu harjoittelu tapahtuu livelähetyksenä Zoomin kautta torstaisin ja videotallenne tunnista on katsottavissa aina yhden viikon ajan. Kurssia ohjaa fysioterapeutti Johanna Hänninen Garrido. Kurssin hinta on Selkäyhdistyksen jäsenille 39 €. Kurssin voi maksaa myös liikuntaetuudella (Smartum, ePassi, Edenred).

Seniorin etäjumpat ja ulkoliikuntaryhmät huhti- ja toukokuussa. Ulkoliikuntaryhmät ovat maksuttomia 60+ ikäisille helsinkiläisille. Etäjumppiin voivat ilmoittautua myös espoolaiset ja vantaalaiset selkäyhdistyksen 60+ ikäiset jäsenet. Helsingin vertaistuen retki ti 7.5. klo 17.30. Lisätietoa kotisivuilta.

Vertaiskävelylenkki ke 8.5. klo 17.30 Leppävaarassa, lähtö Sellon kirjaston pääovilta. Kävelyn jälkeen Selkäyhdistys tarjoaa osallistujille pullakahvit lähikahvilassa.

Selkäilta Vantaalla Tikkurilan asukastilassa to 25.4. klo 17.30–19. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

Kevätkokous ti 23.4. klo 18 yhdistysten toimistolla, Oltermannintie 8, Helsinki.

Lisätietoa toiminnasta löydät kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.

Heinolan Seudun Selkäyhdistys

Virkistysmatka Pärnuun 26.–30.5.

Kesäteatterimatka to 4.7. Valkeakosken Apianniemeen, Juice-musikaali. Ilmoittautumiset ja maksut 28.5. mennessä Selkikseen.

Suunnitteilla Laavuretki touko-kesäkuun aikana.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys

Patikointiretki la 25.5. Helvetinjärven kansallispuiston Helvetinkoluun Ruovedelle. Iltapäivällä käymme lounaalla Ruoveden Rantaravintolassa ja poikkeamme Vinhan kirjakaupassa. Kotimatkalla tutustumme vielä Juupajoen Korkeakoskella Koskenjalan Kenkä- ja nahkamuseoon. Siellä meitä odottaa opastettu museokierros ja kahvitarjoilu. Osallistumismaksu, joka sisältää bussikuljetuksen, lounaan sekä kirjakauppa- ja museokäynnin, on Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry:n jäseniltä 40 € ja ei-jäseniltä 55 €. Ilmoittaudu kotisivujen kautta.

Kesäteatterimatka Valkeakosken Apianniemeen ti 30.7. klo 18, Juice-musikaali. Lipun hinta jäsenille 40 €, ei-jäsenille 50 €. Hinta sisältää teatteriesityksen, bussikuljetukset ja pullakahvit. Ilmoittaudu kotisivujen kautta.

Suositut kimppajumpat Hämeenlinna Uimahallin Liikuntasalilla ma-pe jatkuvat syksyllä 2024 ja kevätkaudella 2025. Lue aloituspäivät ja kellonajat kotisivuilta. Ilmoittaudu kotisivujen kautta.

Keski-Suomen Selkäyhdistys

Selkämessut ke 15.5. klo 15.00–19.45 Jyväskylän kaupungin kirjaston Minnansalissa, Vapau-

denkatu 39–41,JKL. Teema: Liikkuva selkä kantaa kauas, toteutus hybriditapahtumana. Kohderyhmät: Aiheesta kiinnostuneet ammattilaiset ja muut aiheesta kiinnostuneet. Tilaisuus on maksuton.

OHJELMA

klo 15.00 Tervetulotoivotus, Keski-Suomen Selkäyhdistyksen pj Sinikka Kilpikoski, TtT, ft Klo 15.05 Keskisuomalaisten hyvinvointia edistävien yhdistysten esittelyä

Klo 15.30 ”Miten selkäkipupotilas löytää pikaisesti tiensä kuntoutukseen”, YAMK fysioterapeutti Anu Pollari, Keski-Suomen Hyvinvointialue

Klo 16.00 Keskisuomalaisten hyvinvointia edistävien yhdistysten esittelyä

Klo 16.30 ”Liikunnan terveysvaikutukset”, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Merja Perhonen, Sairaala Nova, Jyväskylä

Klo 17.30 ”Nikamamurtumat selkäkivun taustalla,”, endokrinologian erikoislääkäri Anna-Mari Koski, Sairaala Nova, Jyväskylä

Klo 18.30 ”Stabiloivat harjoitteet selkäkipujen hoidossa”, TtT, dosentti Juhani Multanen, yliopettaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Savonlinna

Klo 19.45 Tilaisuus päättyy – arvonta kaikkien osallistujien kesken

Järjestöt: Keski-Suomen Selkäyhdistys ry, KeskiSuomen Luustoyhdistys ry, Jyväskylän Reumayhdistys ry, Suomen Nivelyhdistyksen ja Suomen Kipuyhdistyksen Keski-Suomen alueen osastot. Fyysisen kunnon testit ja jalkateräanalyysit toteuttaa fysioterapeutit Vaajakosken Kuntohoito Oy:stä. Tervetuloa!

Oulun Seudun Selkäyhdistys

Kevätkokous ma 29.4. klo 17 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu, 9 Oulu. Esillä sääntömääräiset asiat ja sääntömuutosesitys. Tervetuloa!

Yhteinen taidepiiri Oulun Reumayhdistyksen kanssa ti 14.5. klo 12–15, Puusepänkuja 2, Oulu. Tule tutustumaan opettajan ohjauksessa mm. akryylimaalaukseen, videon tekoon. Ryhmä jatkaa kokeiluna syksyllä.

Vesijumppa lämpöaltaalla perjantaisin klo 9.45.10.15 Oulun Raksilan Uimahallissa, kertamaksu tai sarjalippu käyvät. Lisätietoja puh. 044 7038046, anne.utriainen@ouka.fi.

Kemin Uimahallin jumpat ja vesivoimistelut jatkuvat 30.5. saakka. Tarkemmin www.kemi.fi. Ennakkotietoja syksystä kalenteriin. Uusien jäsenten Tervetuloa -kahvitilaisuus 11.9. klo 17 Oulun Reumayhdistyksessä, Puusepänkuja 2, Oulu. Vanhatkin jäsenet tervetuloa! Viikonlopun retki la-su 14.–15.9. sienestyksen aikaan Rokuan Kuntokeskukseen Muhokselle. Ohjelmassa mm. liikuntaa, luentoja ja kylpylän muut palvelut. Majoitus 100 €/hlö puolihoidolla 2 hh tai 3–4 henkilöä perhehuoneessa. Tiedustelut ja varaukset: selkayhdistysossy@gmail.com ja puh. 044 5005014 /Jussi.

Toivottu lääkärin luento syys-lokakuussa. Aika varmistuu myöhemmin. Ajankohtaiset tiedot kotisivullamme https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi.

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys

Kevätkauden päätös 28.5. klo 16.30 alkaen Kalamaja Kalmonkatiskalla, Kukkosensaari 5b, 80220 Joensuu, nuotioillan ja nokipannukahvin merkeissä. Ei ennakkoilmoittautumista. Katso tarkemmin kotisivuilta pkselka.fi/tapahtumat. Lämpimästi tervetuloa!

Syksyn jäsenkirje ilmestyy 15.8. Varsinainen syyskauden toiminta käynnistyy 1.9. alkaen. Toivotamme kaikille hyvää ja aurinkoista kesää!

Porvoon Seudun Selkäyhdistys – Borgånejdens ryggförening

Naisten lihaskuntoryhmä Linnunlaulussa jatkuu vielä toukokuussa torstaisin klo 16.30: Lisätiedot Tainalta: taina.pesonen@gmail.com tai puh. 040 514 4084. Virkistyspäivä la 4.5. klo 10–13.30, Linnunlaulu, Asentajantie 8, Porvoo. Lempeää, itseä kuuntelevaa liikettä, hiljainen ääni ja äänimaljat sekä salaattilounas. Tule mukaan äänimatkalle rentoutumaan ja hiljentymään. Päivän liikunnallisella osuudella pääset purkamaan stressiä ohjatusti. Lopuksi rentoudumme kehon ja mielen lepoon. Ohjaajina Pia Lindvall ja Taina Åkerlund-Pesonen. Luontoretki Gammelbackan puistometsään su 19.5. klo 11. Katso tarkemmat tiedot jäsentiedotteesta. Selkäjumpat ja selkäjoogat Syyskaudella jatketaan liikuntaryhmiä Kevätkummussa (sekä Zoomissa) lähes samalla aikataululla kuin syksyllä. Tarkemmat tiedot löytyvät kotisivuilta. Ilmoittaudu mahdollisimman pian, että saamme salivaraukset vahvistettua. Ilmoittaudu: taina.pesonen@gmail.com tai puh. 040 514 4084. Lihaskuntoryhmä naisille Linnunlaulussa jatkuu myös syyskaudella torstaisin, samoin kuntosaliryhmä Omenamäessä tiistaisin. Näihinkin voi jo ilmoittautua!

Rauman Seudun Selkäyhdistys

Myyjäiset 4.5. Rauman Prisman aulassa. Toukokuussa järjestetään ulkoilutapahtuma Virkistyspäivä 15.6. Tenhonperän Rantasaunalla.

Konsertti Uudenkaupungin uudessa kirkossa 26.6. Esiintyjinä tenori Jyrki Anttila ja sopraano Johanna Rusanen-Kartano. Säestäjänä Maija Anttila.

Satakunnan Selkäyhdistys

SataSelkää Porin torilla, koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin liikuntatapahtuma helatorstaina 9.5. klo 12–15 Mukana: Satakunnan Selkäyhdistys ry, Satakunnan AVH yhdistys, Muistiluotsi, Porin yleisurheilu ry, Fyysinki. Selkävinkkejä on jakamassa myös aitajuoksija Nooralotta Neziri. Kevään jumpissa on vielä tilaa. Kevätjumppa, Fyysinki, Yrjönkatu 20, Pori, maanantaisin klo 17.15–18.15, kesto 60 min, ohjaaja Nina Nieminen. Kevään vesijumppa Metsämiehenkatu 2, Pori, tiistaisin klo 17.15-18.00, kesto 45 min + 15 min sauna. Diakon Terveys, Metsämiehenkatu 2, eri

ohjaajia. Tiedustelut: Merja Koivu 050-5775837 tai sataselkapori.sihteeri@gmail.com

Savonlinnan Selkäyhdistys

Keväästä syksyyn aktiviteetteja

Keväällä liikunta-aktiviteetit jatkuvat edelleen seuraavasti:

Vesijumppa tiistaisin klo 11.45–12.30 PikkuSaimaa.

Lentopallo torstaisin klo 11.30–13.30 Toppala.

XAMKin toukokuun jumppa to 16.5. klo 16.15–17.00, Xamkin kampus, Eliksiiri.

Kevään paketointia makkaranpaiston merkeissä (omat makkarat mukaan) ma 6.5. klo 16–18, Sulosaaren laavu.

Yhdistysten rantakala la 17.8. klo 14–18, Hirvasrannan leirikeskus, mukana Mikkelin ja Heinolan selkäyhdistykset.

Jäsenilta ti 15.10. klo 17–19, Järjestötalo Kolomonen (Pappilankatu 3).

Valtakunnallinen selkäviikko 14.–20.10. Syyskokous ke 27.11. klo 17.00, Järjestötalo Kolomonen.

Joulumyyjäisiä ja pikkujoulut joulukuussa. Syksyn liikuntaryhmistä ja muusta toiminnasta ilmoitetaan myöhemmin. Kaikista aktiviteeteista infotaan Itä-Savossa, Savonmaassa ja Facebooksivuillamme.

Toiminnasta tiedottavat puheenjohtaja Mirja Jantunen, 050 369 1959 ja sihteeri Arja Väisänen, 044 245 4704.

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys

Toukokuun kerhotapaaminen 16.5. klo 13 Käpälikön laavulla. Makkaranpaistoa ja yhdessäoloa.

Kesä-heinäkuu lomaillaan.

Elokuusta alkaen kerho alkaa kokoontua kuukauden joka kolmas keskiviikko klo 15 Järjestötalolla.

Suur-Salon Selkäyhdistys

Virkistystoimintaa täysihoidolla 15.–17.5. kuljetukset Salosta kohteeseen ja takaisin. Lähtö Farmoksen tontilta klo 14.30 ja paluu samaan paikkaan n. klo 13–13.30. Kokonaishinta 150–190 €/hlö riippuen osallistujamäärästä, mahdollinen ei-jäsenen hinta 230 €. Yhden hengen huone +35 €. Ilmoittaudu pikaisesti Annelle, puh. 045 279 2721, jos haluat osallistua tapahtumaan tai haluat huoneen vain omaan käyttöösi. HUOM. Poikkeuksellisesti toukokuun tapaaminen siirtyy kesäkuulle! Vietämme kevään päätöstä uiden, saunoen ja grillaten 5.6. klo 17–20 Muurlassa Salon Invalidien Leirirannassa, Vähä-Rytköntie 14, Muurla.

Sokkoretki 15.8. Lähtö aamulla ja paluu illalla tutun kuljettajamme Janin kyyditsemänä. Tarkemmat tiedot löytyvät kotisivuilta kohteiden varmistusten jälkeen.

Kiti Kokkosen 50-vuotispäivän revyy Linnanmäen Peacockissa 30.10. klo 19. Lippu + väliaikakahvi/tee leivonnainen + matkat yhteiskyydillä yht. 62 €. Esitys kestää väliaikoineen reilu 2 tuntia. Lippuja tarjoushintaan vain 25. Kysele mahdollisia vapaita paikkoja Annelta, puh. 045 279 2721. Aikataulutiedot myöhemmin. Kesäajalle haettu kuntosalivuoro Ylhäisten kuntosalille.

Vesivoimistelu ja venyttely jatkuvat syksyllä Emmin vetäminä, syksyn ajat haettu kuten myös kaksi vuoroa Ylhäisten kuntosalille talvikaudeksi. Syksyllä vesivoimistelua tiistaisin ja torstaisin, mikäli saamme hakemamme ajat. Tarkemmat tiedot selviävät kesän aikana, seuraa tiedotteita ja kotisivuja.

Seuraa ilmoitteluamme myös Salon kaupunkitiedotteesta, Salonjokilaaksosta, Facebookissa sekä www.salonselat.fi.

Tampereen Seudun Selkäyhdistys

Kevätkokous 11.5. klo 14 Pellervontupa, Pellervonkatu 9. Ennen kokousta kahvitarjoilu klo 13 alkaen. Ilmoittaudu arvo.autio@gmail.com tai puh. 040 593 1146.

Messut Nokian jäähallilla 18.–19.5. Yhdistyksen esittelyä.

Dingo-musikaali 4.7. klo 18 Komediateatterissa. Liput 37 €, varaukset arvo.autio@gmail. com tai puh. 040 593 1146.

Turun Seudun Selkäyhdistys

Selkäryhmät Ruusukorttelissa jatkuvat toukokuuhun. Vesivoimisteluryhmät ovat altaan korjauksen vuoksi keskeytyneet. Vesijumpan osallistujille tiedotetaan asiasta.

Keskiviikkokerho kokoontuu 17.4. ja 15.5. Tarkemmat tiedot on ilmoitettu jäsenlehdessä. Kevätkokous 23.4. klo 17 TULE-tietokeskuksessa Humalistonkatu 10. Vertaistreffit joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 15–16 TULE-tietokeskuksessa. Tule-yhdistysten yhteiset vappujumpat kävelykadulla 29.4. klo 13–15.

Kevätkauden päättäjäiset 15.5. klo 11 yhdessä keskiviikkokerhon kanssa Maarian pappilan Kalmin puutarhaan (Sorolaisenkatu 4, Turku) tutustumisen yhteydessä. Samalla laskemme kukat edesmenneen puheenjohtaja Pirkko Heinon muistolaatan yhteyteen.

Osallistu lukijakyselyyn – Voita TENS-kivunlievittäjä

Mitä mieltä olet Hyvä Selkä -lehdestä? Millaisen arvosanan annat lehdelle? Mistä aiheista haluaisit lukea lisää?

Entä mitä voisimme kehittää lehdessä?

VASTAA LUKIJAKYSELYYN ja kerro meille mielipiteesi! Kaikkien kyselyssä yhteystietonsa jättäneiden kesken

arvomme kolme kappaletta Omron E3 Intense -kivunlievittäjiä. Laite käyttää TENS-teknologiaa eli hoito perustuu ihon kautta välittyvään matalatehoiseen sähköiseen hermostimulaatioon. Lukijakyselyyn vastataan sähköisellä lomakkeella, johon lähetetään linkki niille selkäyhdistysten jäsenille ja lehden tilaajille, joiden sähköpostiosoite on jäsenrekisterissä. Kyselyyn pääsee vastamaan myös Selkäliiton nettisivuilla. Vastausaikaa on 19.5.2024 asti. Palautteesi on meille arvokasta ja tärkeää. Lämpimät kiitokset vastauksistasi jo etukäteen!

Kävijäkysely: 94 % kokee Selkäkanavan hyödylliseksi

KÄVIJÄT ETSIVÄT Selkäkanavalta ennen muuta liikunta-, jumppa- ja rentoutumisharjoituksia sekä tietoa selkäkivusta ja selän hoidosta, kertoo vuosittainen Selkäkanavan kävijäkysely. Selkäoireisten ohella suosittua sivustoa käyttävät myös ammattilaiset, 21 prosenttia vastaajista on töissä terveydenhuollon alalla. Monet heistä suosittelevat Selkäkanavaa asiakkailleen.

Arvio sivuston sisällöstä oli hyvä. Vastaajista 92 prosenttia koki löytäneensä etsimäänsä lisätietoa selkä- ja niskakivusta (5 % ei ollut etsinyt tietoa). Vastaajista 88 prosenttia koki löytäneensä itsehoitokeinoja tilanteeseensa (7 % ei ollut etsinyt itsehoitokeinoja).

Ohjeita ja harjoituksia oli kokeiltu myös käytännössä. 78 prosenttia kertoi kokeilleensa yhtä tai useampaa Selkäkanavan ohjetta tai harjoitusta ja 11 prosenttia harkitsee kokeilevansa. Vastaajista 94 prosenttia koki saaneensa Selkäkanavan sisällöstä hyötyä tilan-

teeseensa, ja yli puolet (53 %) vastaajista on suositellut sivustoa jollekin toiselle. Kyselyyn tuli myös paljon avovastauksia. Toiveissa oli esimerkiksi uusia taukojumppavideoita, ohjeita äkilliseen kipuun, lisää tietoa yläselän oireista ja ongelmista sekä iän tuomista muutoksista. Myös rentoutus ja uni nousivat toiveissa esille.

Selkäkanava.fi-sivuston kävijäkysely

• Kysely toteutettiin verkkosivujen ja sosiaalisen median välityksellä joulukuussa 2023.

• Kyselyyn tuli 541 vastausta.

• Vastaajista 88 % oli naisia ja 11 % miehiä.

• Iältään suurin vastaajaryhmä (48 %) olivat 46–62-vuotiaat.

Vertaisuudesta voimavaroja arkeen – Hae tuettua lomaa!

Vertaisloma aikuisille Härmän Kylpylä 06.–11.10.2024 06.07.2024

Vertaisloma on tarkoitettu selkäoireisille aikuisille. Lomalla voit tavata toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia, jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea ja voimavaroja arjen tueksi. Lomatuen hakeminen ei edellytä selkäyhdistyksen jäsenyyttä.

Henkilömäärä: 20 henkilöä

Omavastuuosuudet: Loman omavastuuosuus on 25 €/vrk (aikuinen).

Loman sisältö: Lomaan sisältyy täysihoito (aamiainen, lounas, päivällinen), majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajanohjelma, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö.

Loman haku: Lomaa haetaan sähköisellä hakemuksella tai täyttämällä paperinen hakemus ja postittamalla se Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:lle (MTLH). Paperisen hakemuksen ja lomaesitteen voi tilata MTLH:n puhelinpalvelusta, puh. 010 2193 460.

Tuettu loma on suunnattu ihmisille, joiden olisi muuten taloudellisesti haastavaa tai mahdotonta päästä lomalle. Myös terveydelliset ja sosiaaliset haasteet ovat perusteita loman tarpeelle.

Tuetun loman voi saada maksimissaan kolmen vuoden välein ja enintään kolme kertaa kymmenen vuoden aikana. Ensi kertaa lomaa hakevat ovat etusijalla.

Haku lomille päättyy 3 kuukautta ennen loman alkamispäivää.

Tutustu hakuohjeisiin ja täytä hakemus osoitteessa mtlh.fi/hae-lomaa.

Minkälainen patja sopii selkävaivaiselle?

Nukkumisergonomiaan erikoistunut asiantuntija vastaa

Selkäkipu on yleinen vaiva, joka vaikeuttaa palauttavan unen saavuttamista. Kun selkäkivut herättävät yöllä tai ovat voimakkaimmillaan aamuisin, voi aiheuttava tekijä löytyä makuuhuoneesta: epäsopiva patja ja tyyny ohjaavat rangan virheasentoon. Millainen patja ja tyyny tukevat laadukasta unta ja ennaltaehkäisevät nukkumisergonomiasta johtuvaa selkäkipua?

OLETKO KUULLUT VÄITETTÄ, että kova patja olisi paras selälle? Tällä yhä sitkeästi elävällä toteamuksella on nähtävästi muutamia vuosikymmeniä sitten reagoitu liian pehmeisiin ja kuluneisiin patjoihin, jotka melko välttämättömästi provosoivat selkäkipua.

– Kovan patjan valitseminen voi pahentaa jo olemassa olevia vaivoja tai jopa aiheuttaa niitä. Jokainen keho on erilainen ja tarvitsee erilaista tukea. Tyynyn ja patjan yhdistelmä tulisi katsoa omalle keholle yksilöllisesti sopivaksi, kertoo koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija Nordin Bellamine

Hyvä patja tukee nukkujan kehoa jokaisessa nukkuma-asennossa, mutta ohjaa erityisesti kylkimakuuasentoon, sillä se on terveellisin nukkuma-asento. Mukavan kylkimakuuasennon saavuttaminen vaatii patjalta ja tyynyltä paineen vähennystä, muotoutumista ja optimaalista tukea, jotta ne mukautuvat kehon muotoihin. Patjan ja tyynyn ominaisuuksilla on tärkeä rooli siinä, että kylkinukkuminen onnistuu ilman selkärangan haitallista kiertymistä tai taipumista. Liian kovalla patjalla hartia ja lantio eivät pääse uppoamaan patjan

sisään, jolloin selkäranka ohjautuu epäergonomiseen asentoon.

Epäsopiva nukkumisalusta voi olla selkäkivun tai jäykkyyden aiheuttaja

Nukkuessa aivojen hallinnoima vartalon asentokontrolli on kaikkein alhaisimmillaan ja vastuu vartalon asennon tukemisesta siirtyy patjalle ja tyynylle. Mikäli patja tukee huonosti ja ohjaa selkärangan joko kiertymään tai taipumaan, rangan nivelistön nivelsiteisiin ja -kapseleihin kohdistuu venytystä ja lihakset nivelten ympärillä voivat jännittyä reflektorisesti. Tämä viiveellä kehittyvä suojareaktio, joka pyrkii estämään virheellisen asennon mutta voi tuottaa samalla lihasjäykkyyttä ja -kipua, havaitaan usein vasta aamulla. Nukkumisergonomia ja yksilöllisesti sopiva patja sekä tyyny yhdessä edistävät selän terveyttä. – Kyllähän se on paras ja sängyn hankkijallekin helpoin ratkaisu, että panostaa sängyn valintaan kerralla kunnolla niin, että nukut sen 15 vuotta laadukasta unta joka yö ja voit hyvin. Ei kannata tyytyä keskikertaiseen, sillä se voi loppujen lopuksi

olla kalliimpi ratkaisu, jota joudut usein myös päivittämään, Bellamine selventää. Tyynyllä on merkittävä rooli erityisesti selkä- ja hartiakipujen ehkäisyssä. Kun allasi on asiantuntijan valitsema, ergonomisesti tukeva patja, tarvitset todennäköisesti erilaisen tyynyn kuin vanhan patjasi kanssa. Tyynyllä voi olla sekä positiivisia, että negatiivisia selkäsi terveyteen. Asiantuntija osaa auttaa sinua valitsemaan tyynyn, joka sopii sekä patjaasi että hartioidesi leveyteen, nukkumisasentoosi ja mieltymyksiisi. Laadukkaista materiaaleista valmistetut ja valmistusprosessissa pitkäikäisyys huomioiden tehdyt patjat kestävät käytössä vuosia ja ovat helppohoitoisia. Esimerkiksi TEMPUR tarjoaa patjoille 15 vuoden Pro Rata -takuun ja valikoimasta löydät vuoteen huoltamista helpottavat tuotteet, kuten suojalakanat.

Uuden sängyn hankkimisen tullessa ajankohtaiseksi, hakeudu aina uneen ja nukkumisergonomiaan erikoistuneen ammattilaisen luokse. Apunasi maksutta ovat koulutetut nukkumisergonomian asiantuntijat, joiden ammattitaitoon kuuluu yksilöllisesti sopivien nukkumisen apuvälineiden valitseminen, unta heikentävien tekijöiden tunnistaminen sekä konkreettisten neuvojen antaminen paremman palautumisen saavuttamiseksi. Tutustu sänkyvalikoimaan netissä ja varaa aika ilmaiseen nukkumisergonomian kartoitukseen. Koulutetut nukkumisergonomian asiantuntijamme auttavat sinua löytämään sängyn, joka on sopiva juuri sinun selällesi.

Kesän matkoille mukaan Autotyyny

Comfortex

Nyt hintaan (alin hinta 30 pv ja ovh. 44 €)

3740€

McKenzie puhallettava lannetuki

Helppo säätää haluttuun paksuuteen.

Nyt hintaan (alin hinta 30 pv ja ovh. 29 €)

2450€

Töihin tai matkoille: SitCell ergonominen ilmakennotyyny

Nyt hintaan (alin hinta 30 pv ja ovh. 119 €)

9990€

SitCell tuo liikettä istumiseen. Voit itse säätää ilman määrää sinulle sopivaksi. Tyynyn pintamateriaali on helppohoitoista ja kestävää strechmateriaalia ja alapuoli on liukuestepinnoitettua. Päällisen voi irrottaa ja pestä. Mitat: 44 x 35 cm.

Hintoihin lisätään toimituskulut.