Selän terveyttä edistävä lehti
Selkäkipu ja fyysinen työ
Milloin selkäkirurgi ei voi auttaa potilasta?
Miten osteoporoosia hoidetaan?
Psyykkinen kuormitus ja kipu
Tule mukaan kevään jäsentapahtumaan! Liikkuva
Minä ja selkä:Elämää skolioosin kanssa
20 % parempi paineen vähennys ja viileämmät unet!*
Nauti mukavuudesta ja tuesta, joka kestää.
Sijauspatjalla 15 vuoden Pro Rata -takuu.
Paras selälle ja unelle
Selkäliitto ja Uniliitto suosittelevat aitoa Tempuria!
Suomalainen vuoderunko! sis. vuoderungon perusmustalla verhoilulla ja TEMPUR Pro Plus SmartCool 8 cm -sijauspatjan. Muut koot -15 %
TUTKIMUSVOITTAJAN SÄNKYTARJOUS alk. 2699 € (norm. 3418 €)
TEMPUR Comfort-tyyny 195 €
Varaa aika
yksityisesittelyyn. Ajanvaraaja saa lahjan!
TEMPUR Comfort -tyynyn ostajalle Fit-tyynyliina kaupan päälle (tyynyliinan arvo 30 €).
Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi/varaa-aika/
Varauskoodi: SELKÄLIITTO
Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!
Tempur Brand Store
*Perustuu vuosilta 2021 ja 2022 tehtyyn kuluttajatutkimukseen yli 1300 patjanomistajan kanssa Suomessa, laskettu vertaamalla TEMPUR®-patjan omistajien yleisiä unenlaadun huippupisteitä lähimmän kilpailijan huippupisteisiin. Lähin kilpailija tarkoittaa lähintä kilpailijaa vain haastattelupisteiden perusteella. ** Perustuu sisäisiin testeihin, joissa TEMPUR® Original -materiaalia verrattiin TEMPUR® Advanced -materiaaliin (Dan-Foam ApS 02-07.2021)
Jokainen on joskus ollut aloitteleva liikunnanharrastaja ja jokaisella on omanlaisensa suhde liikuntaan. Kokemuksemme, persoonamme ja mieltymyksemme vaikuttavat siihen, millainen liikkuja itsestä on tullut ja millaiseen liikuntaan haluaa osallistua.
Selkäkipu voi vaikuttaa keholliseen itsetuntoon. Oma keho voi tuntua vieraalta ja kipu voi haitata liikkumista. Liikunta on keino vahvistaa luottamusta itseemme ja voimme löytää uudenlaisen suhteen omaan kehoomme. Kun huomaamme saavuttavamme pieniäkin edistysaskeleita ja pystyvämme ylittämään omat rajamme, luottamuksemme itseemme kasvaa.
Liikunta tuottaa iloa ja nautintoa sekä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. Endorfiinien vapautuminen treenin aikana tuottaa meille energisyyttä ja tunnetta onnellisuudesta. Vaikutukset siirtyvät myös muille elämän osa-alueille.
Selkäliiton strategia "Liikkuva selkä kantaa kauas!" kannustaa edelleenkin liikuntaan osallistumista. Nykyisin on alettu ymmärtää paremmin erilaisten liikkujien ominaisuuksia ja tarpeita, minkä mukaan heidät voidaan luokitella
liikuntatyypeiksi. On elämysliikkujia, ulkoliikunnasta nauttivia, ryhmäliikkujia, uurastajia sekä kilpailijoita. Tunnistatko kuuluvasi johonkin näistä liikkujatyypeistä?
Elämysliikkujalle liikunta on rentoutumiskeino ja hän nauttii liikunnasta saatujen elämysten tuottamista hyvästä olosta ja mielestä. Ulkoilmaihmiset vastaavasti arvostavat raikasta ilmaa sekä kauniita maisemia ja kokevat hyvän olon tunteita liikkuessaan luonnon helmassa. Kolmas liikkujatyyppi on ryhmäliikkuja, joka nauttii yhdessä liikkumisesta ja hakee motivaatiota muiden ihmisten seurasta. Ryhmäliikkuja pitää siitä, että treenit tehdään yhdessä muiden samanhenkisten ihmisten kanssa. Uurastajaksi määritelty liikkujatyyppi haastaa itseään jatkuvasti uusilla tavoitteilla ja nauttii liikkumisen eri muodoista. Kilpailijatyyppikin nauttii monipuolisesta treenaamisesta, mutta lisäksi hän haluaa liikuntaansa kilpailullisen elementin.
Kevätkauden alkaessa on hyvä aika aloittaa ja tunnistaa juuri itselle sopiva tapa liikkua. Vaikka jokainen meistä on omanlaisensa liikkujatyyppi, on hyvä muistaa, että kaikki liikkuminen on arvokasta ja säännöllinen liikunta tukee selän terveyttä. Tärkeintä on aloittaa pienin askelin, varmasti jokaiselle löytyy vaihtoehtoja.
Olitpa vasta liikkumisen maailmaan tutustuva liikkuja tai innokas, aktiivinen kuntoilija, Selkäliitto ja selkäyhdistykset tarjoavat tukea ja kannustusta pitää huolta selästäsi.
Hyvää uutta vuotta!
Marjo Rinne puheenjohtajaSelkäkipu ja fyysinen työ – työtä tulisi muokata tekijälleen sopivaksi
Miten hermoston säätelyn avulla voi tukea palautumista?
Selkäliiton strategia 2024–2026
Tutkimustietoa
Milloin selkäkirurgi ei voi auttaa potilasta?
Miten osteoporoosia hoidetaan?
Selkäyhdistysten toimintakalenteri
Taitto
Eepinen Oy
Jauri Varvikko
Paino
PunaMusta
Kannen kuva
35. vuosikerta
ISSN 2323-9484
Aikakausmedian jäsen
Ferry Design Agency
Vuosikerta 33 €
Ilmestymispäivät 2024
1/2024 19.1. 2/2024 26.4. 3/2024 6.9. 4/2024 29.11.
Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) www.selkaliitto.fi
Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Aineistot seuraavaan lehteen 18.3.2024 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.
Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi
Marjo Rinne (pj)
Arvo Autio
Kaarina Frosterus
Sirpa Heikkinen
Sinikka Kilpikoski
Olli Kyläkangas
Leena Kämppi
Jan-Erik Nikkola
Aino Ranta
Kari Rantavalli
Leila Tarna
Toiminnanjohtaja
Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi
Tiedottaja
Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi
Liikuntatoiminnan koordinaattori
Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi
Selkäneuvonnan koordinaattori
Satu Nieminen 050 465 7884 satu.nieminen@selkaliitto.fi
Hankekoordinaattori
Vahvistu vertaisuudesta verkossa
Johanna Laine 050 432 5190
johanna.laine@selkaliitto.fi
Toimistosihteeri
Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) selkaliitto@selkaliitto.fi
Suositulla Selkäkanava-sivustollamme oli viime vuonna jälleen yli 1,1 miljoonaa käyntiä! Kiitos miljoonasti kaikille sivustollamme vierailleille! (Lähde: Matomo)
Katso lisää vuoden 2023 verkkosivu- ja somelukuja lehden Ajankohtaista-palstalta (s. 8–9).
SELKÄKANAVA.FI
SELKÄKANAVA.FI
Yli 1,1 miljoonaa käyntiä vuonna 2022
Yli 1,1 miljoonaa käyntiä vuonna 2023
Mikä on mielestäsi tämän lehden kiinnostavin juttu? Lähetä jutun otsikko tai sivunumero ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi/lehdenparas-juttu 29.2.2024 mennessä. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken 3 kpl Tempurin lahjakortteja. Yhden palkinnon arvo on 50 €. Onnea arvontaan!
Edellisen lehden (Hyvä Selkä 4/2023) suosituin juttu oli asiantuntija-artikkeli ”Arjen valinnat rakentavat hyvää aivoterveyttä”. Arvoimme juttuäänestykseen osallistuneiden kesken Perskindol-tuotepaketteja. Palkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille!
Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita? Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.
Tervetuloa viettämään kanssamme keväistä viikonloppua Ikaalisten kylpylään!
Tule kuulemaan eturivin asiantuntijoiden luentoja selän ja mielen hyvinvoinnista. Pääset myös ratkomaan tiimissä hauskoja toimintarasteja sekä nauttimaan kylpylän vesitropiikista upeine altaineen ja saunoineen – hyvässä seurassa luonnollisesti. Tapahtuma on kaikille avoin.
Perjantai 17.5.
Klo 15.00 Majoittuminen
Lauantai 18.5.
Klo 08.00–11.00 Aamiainen
Klo 10.00–13.00 Luennot kokoustilassa
• Onko harjoittelusta lääkkeeksi selkäkipuun?, fysioterapeutti ja terveystieteiden tohtori Sami Tarnanen
• Selkävaivat kuriin – kokonaisvaltaisesti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi
Klo 13.00 Lounas, buffet
Klo 15.00–18.00 Aktiviteetti ”SPA Tiimikisailu”
Leikkimielisessä tiimikisailussa joukkueet kiertävät ohjaajien vetämillä toimintarasteilla testaten tarkkuutta, yhteistyökykyä ja hieman onneakin erilaisten tehtävärastien parissa. Rasteja on sisä- ja/tai ulkotiloissa säästä riippuen.
Klo 19.30 Illallinen, buffet
Sunnuntai 19.5.
Klo 8.00–11.00 Aamiainen
Klo 10.00–12.00 Luennot kokoustilassa
• Hyvää elämää pitkäkestoisen selkäkivun kanssa, terveystieteiden tohtori Tapio Ojala
• Kipu ja mieli, erikoispsykologi Tage Orenius
Klo 12.00 Huoneen luovutus
Klo 12.00 Lounas, buffet
Lounaan jälkeen on vielä mahdollisuus kylpyläkäyntiin.
Pidätämme oikeuden mahdollisiin ohjelmanmuutoksiin.
Ohjelmapaketin hinta: 97 €/hlö
Hinta sisältää asiantuntijaluennot ja aktiviteetin sekä 2 x lounas ja 1 x illallinen.
Huonehinnat
Päärakennuksen huone
139 €/yhden hengen huone/vrk
149 €/kahden hengen huone/vrk
Sivurakennus Loft, economy-huone
102 €/yhden hengen huone/vrk
112 €/kahden hengen huone/vrk
147 €/kolmen hengen huone/vrk
182 €/neljän hengen huone/vrk
Huonehinta sisältää majoituksen, aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön majoitusvuorokauden aikana. Huone on käytössä saapumispäivänä klo 15 alkaen. Huoneen luovutus lähtöpäivänä viimeistään klo 12.
Majoitus varataan Ikaalinen Spasta. Majoituksesta ja ohjelmapaketista lähetetään maksulinkki 14 vuorokautta ennen tulopäivää.
Varaukset 17.3.2024 mennessä joko sähköpostitse tai puhelimitse ma-pe klo
9–17: Ikaalinen Spa, myyntipalvelu, puh. 0600 12340 (0,71 €/min+pvm/mpm) tai myynti@ikaalinenspa.fi
HUOM. Majoituskiintiö on varattu nimellä Selkäliitto. Mainitse tämä varausta tehdessäsi.
Virkistysviikonlopun toteutuminen vaatii vähintään 40 osallistujaa.
VAHVA SELKÄ -podcastissamme on julkaistu seuraavat neljä uutta jaksoa:
Jakso 17: SI-nivel – mikä se on ja miten se oireilee
Jakso 18: Miehet ja liikunta – miten miehet liikkuvat?
Jakso 19: Itsesäätely – mitä se tarkoittaa?
Jakso 20: Niskakipu – yleisimmät syyt, oireet ja hoito.
Asiantuntijavieraina jaksoissa ovat kiropraktikko Jani Mikkonen, Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteeri Jari Kanerva, Tukija liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen ja fysiatrian erikoislääkäri Jani Takatalo.
Kuuntele myös Vahva selkä -podcastin aiemmat jaksot. Kaikki jaksot löytyvät kootusti Selkäkanavalta ja ovat kuunneltavissa Spotifyssa, Suplassa ja Google Podcasteissa. Hyviä kuunteluhetkiä!
Vinkkaa aihe tai vieras
Mistä selän hyvinvointiin liittyvästä aiheesta haluaisit kuulla tai kenet haluaisit Vahva selkä -podcastiin vieraaksi? Lähetä toiveesi sähköpostilla kirsi.toyryla@selkaliitto.fi
5
JÄSENMAKSULASKUT vuodelle 2024 on lähetetty 9. tammikuuta. Suurin osa laskuista on toimitettu jäsenille sähköisesti. Tarkkaile siis sähköpostilaatikkoasi, tarkista tarvittaessa myös roskapostikansio. Postitse toimitettavien paperilaskujen arvioidaan olevan perillä viikolla kolme. Huom. Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, päivitäthän ne
pikimmiten jäsenrekisteriin tai lomakkeella nettisivuillamme Selkäyhdistykset-osiossa: Selkäyhdistykset > Yhteystietojen muutos.
Kun maksat jäsenmaksun, saat jäsenetuna muun muassa tämän neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hyvä Selkä -lehden.
Vertaistukikoulutuksen peruskurssi 3.2.2024
Koulutus on tarkoitettu kaikille vertaistukitoiminnasta kiinnostuneille selkäyhdistysten jäsenille, joilla on omakohtaista kokemusta selkäoireista ja niistä selviytymisestä tai niihin sopeutumisesta. Peruskurssi tarjoaa perustiedot vertaistukihenkilötoiminnasta sekä valmiuksia vertaistukihenkilönä toimimiseen ja tuettavan kohtaamiseen.
Aika: lauantai 3.2.2024 klo 9.30–16.00
Paikka: Selkäliiton toimisto Helsingissä (Eerikinkatu 16 A 2, 2. krs) tai etäyhteys Teams-ohjelman kautta
Hinta: Koulutuspäivä on maksuton. Lounas Selkäliiton toimistolla osallistuville on omakustanteinen.
Muuta: Liitto tiedottaa paikallisyhdistyksiä koulutukseen ilmoittautuneista henkilöistä.
Unohtuiko tauko?
Tilaa Selkäliiton
taukojumppamuistutus!
Kouluttaja: Sirpa Heikkinen, mielenterveyshoitaja, kriisityöntekijä, ryhmä- ja työnohjaaja
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 25.1.2024 sähköisellä lomakkeella Selkäliiton nettisivujen kautta selkakanava.fi/selkaliitto/koulutukset/ koulutukset-yhdistyksille.
Lisätietoja: selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen, puh. 050 465 7884 tai satu.nieminen@selkaliitto.fi
Tervetuloa koulutukseen!
Tilaa Selkäliiton maksuton taukojumppamuistutus sähköpostiisi.
Viestissä on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen.
Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin.
Tilaa taukojumppamuistutus osoitteessa: selkakanava.fi/jumppamuistutus
Huhtikuu
• Selkäliiton järjestöpäivä ja kevätkokous 13.4.2024, Helsinki
Toukokuu
• Jäsentapahtuma 17.–19.5.2024, Ikaalinen Spa
Lokakuu
• Selkäviikko 14.–20.10.2024
• Maailman selkäpäivä 16.10.2024
Hyvä Selkä -lehti ilmestyy 19.1., 26.4., 6.9. ja 29.11.
Marraskuu
• Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 16.–17.11.2024, Turku
Tuki- ja liikuntaelinongelmat vaivaavat joka viidettä työikäistä. Yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinten sairaus. TULE on ottanut uudelleen kärkipaikan alkaneissa työkyvyttömyyseläkkeissä. Suurimpina syinä ovat selkäkipu ja nivelrikko. Tätä haastetta ei ratkaista pelkästään loistavallakaan kuntoutuksella, vaan tarvitaan toimia työpaikoilla.
TILASTOJEN VALOSSA eniten haitallista kuormitusta ja TULE-ongelmia esiintyy tukku- ja vähittäiskaupassa, hoivaalalla, kuljetus- ja jakelutehtävissä, teollisuudessa, rakennusalalla sekä maataloudessa. Selkää kuormittavat fyysisessä työssä raskaat nostot, kumarassa ja kiertyneissä asennoissa työskentely sekä toistuva kyykistely. Koko kehon tärinä, kuten junan liike voi altistaa selkäkivulle, samoin pitkäkestoinen istuminen.
Teknisen kehityksen myötä monet työt ovat keventyneet, kuten koneellistettu metsätyö ja monet teollisuuden tehtävät. Väestötasolla TULE-ongelmat eivät ole kuitenkaan juuri vähentyneet. Ajatellaankin, että selkäkivun taustalla ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan moninaisia fyysisiä, biomekaanisia ja psykososiaalisia tekijöitä. Ehkä se on osa ihmisyyttä, elintapojemme muutosta ja ikääntymistä. Oli syy mikä tahansa, tarvitsemme enemmän terveitä työpäiviä ja tekijöitä.
Työkyky on tehtäväsidonnaista ja vaihtelee ajassa
Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle merkityksellisistä ja tarpeellisista arjen toiminnoista. Työkyvyllä kuvataan työn vaatimusten ja ihmisen toimintakyvyn välisestä suhdetta. Työkyky on laaja käsite ja siihen vaikuttavat myös osaaminen, motivaatio, työympäristö ja yhteisö sekä johtaminen.
Työkyky on tehtäväsidonnaista ja se
vaihtelee työuran aikana. Työkyky voi olla alentunut mm. sairauden, omaan toimintakykyyn nähden liian suuren henkisen tai fyysisen kuormittumisen vuoksi tai kuormittavien elämäntilanteiden takia. Osatyökyisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen.
”Työkyky on tehtäväsidonnaista ja se vaihtelee työuran aikana.”
Työn muokkauksella mahdollistetaan osatyökykyisen työhön paluu terveyttä vaarantamatta tai tuetaan työssä jatkamista työtä räätälöiden. Työterveyslaitoksen julkaisema ”Työn muokkauksen toimintamallit” -opas työpaikoille ja työkyvyn tuen ammattilaisille auttaa käytäntöjen luomisessa. Työn muokkausta voi olla selkäkipuisella myymälätyöntekijällä työn kevennys niin, ettei kuormanpurkua tehdä määräajalla, mutta hyllytys, asiakaspalvelu ja kassatyö vuorottelevat. Tehtävien lisäksi mukautettu työaika, kuten osasairausloma voi mahdollistaa työssä kuntoutumisen. Lepo on harvoin parasta hoitoa. Jatkossa näemme varmasti myös enemmän myös eksoskletoneja eli puettavia, ulkoisia tukirankoja, jotka keventävät fyysisesti raskasta työtä.
Vastuu työpaikkojen terveydestä ja turvallisuudesta
Työnantajalla ja esihenkilöllä tämän edustajana on velvollisuus huolehtia työntekijöiden terveyden säilymisestä työpaikalla. Työsuojeluorganisaatio auttaa tunnistamaan työhön liittyviä vaaroja haittoja riskinarviolla ja toimintaohjelmalla. Uudistettu työturvallisuuslaki pyrkii edistämään erityisesti 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista. Työntekijällä puolestaan on velvollisuus hyödyntää apuvälineitä, käyttää turvallisia ja terveellisiä työmenetelmiä sekä huolehtia omasta työkunnostaan.
Työterveys on tukena niin yksilöille kuin työpaikoille. Työterveyden tulee tehdä työpaikkaselvitys vähintään viiden vuoden välein. Työpaikkaselvityksissä arvioidaan työn kuormitus ja voimavaratekijöitä sekä niiden terveys- ja työkykymerkitystä. Tietoa tarvitaan, kun pohditaan työn muokkausta ja muita työkyvyn tukitoimia. Vaikuttavimpia työn muokkauksen keinoja ovat tutkimusten mukaan työaikaan, työtiloihin ja työvälineisiin liittyvät ratkaisut.
Nostaminen – tietoisesti ja tarkoin harkiten
Käsin nostoja ja siirtoja tulisi tehdä mahdollisimman vähän. Yksiselitteistä kilorajaa siirrettävän taakan painolle ei ole, koska siihen vaikuttavat todella monet seikat, esimerkiksi nostamisen kesto ja toistot, taakan muoto ja käsiteltävyys, sijainti, siirtomatka, alustan tasaisuus
sekä kehon käyttö ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten työkokemus ja lihasvoima.
Nostaminen kannattaa tehdä tarkoin harkiten ja aina hyödyntää apuvälineitä. Siirtomatka tulee olla mahdollisimman lyhyt ja taakka lähellä vartaloa. Selkeää eroa ei tutkimuksissa ole havaittu nk. selkä- ja jalkanoston välillä. Tiheästi toistuvat nostot kuormittavat myös hengitys ja verenkiertoelimistöä ja vaativat hyvää fyysistä kuntoa. Ennen raskaampaa työvaihetta kannattaa keho herätellä alkuverryttelyllä.
”Sopiva työ kuntouttaa.”
Hoiva-alalla on kehitetty potilassiirtojen turvallisuusohjelma, jossa on huomioitu tilaratkaisut, tarkoituksenmukaiset apuvälineet ja laitteet sekä koulutettu henkilöstöä. Tulokset puhuvat puolestaan – enemmän terveitä työpäiviä ja kustannussäästöjä.
Nostaako raskas työ kuntoa?
Vaikka arkijärki sanoisi, että fyysisesti raskas työ riittää liikunnaksi, näin ei näytä tutkimusten perusteella olevan. Työssä toistuvat usein samankaltaiset työliikkeet ja työtä tekevä harjaantuu tai toisinaan ylikuormittuu juuri tehtävän vaatimaan työliikkeeseen. Työpäivän
kokonaiskuormitus voi tuntua raskaalta, mutta se syntyy koko työvuoron aikana. Kuormituksen taso harvoin nousee niin ylös, että sillä olisi varsinaisesti kuntoa kohottavaa harjoitteluvaikutusta.
Positiivista on se, että parhaimmillaan kehomme mukautuu työhön ja rasituksen tasoon. Esimerkiksi ensikuukaudet postin jakelussa tai siivoustyössä voivat olla todella raskaita. Työ opettaa tekijäänsä. Muutamassa kuukaudessa perehdytyksen ja hyvien työtapojen myötä, sama työ sujuu mallikkaasti. Ikääntyessä lihaskunto puolestaan heikkenee ja tämä tulisi huomioida työpaikalla.
Painoarvo palautumiselle ja sopivalle liikkeelle
Fyysisesti kuormittavan työntekijöillä esiintyy alipalautumista, vaikka siitä puhutaan enemmän tietotyöntekijöillä. Raskaita työjaksoa tulisi seurata kevyempi ja palauttava työvaihe. Jos raskaat suoritukset seuraavat toisiaan liian nopeasti syntyy kasautuvaa kuormitusta ja fyysinen kunto laskee. Tämä ilmiö tunnetaan urheilumaailmassa ylikuntona. Työvaiheiden vaihtelulla, työnkierrolla ja tauotuksella säilyy tasapaino ja työvire. Fyysisessä työssä tauot tulisivat olla ensisijaisesti palauttavia. Lepuuttelua takanojassa istuen ja jalat ylhäällä, hartioiden pyörittelyä, ulospuhallusta, seisten selän ojennusta tai roikkumista. Tupakkatauko ei ole kannatettava, sillä tupakointi on selkäkivun pitkittymisen riskitekijä.
”Vapaa-ajan liikunta huoltaa kehoa ja mieltä.”
Vapaa-ajan liikunta huoltaa kehoa ja mieltä. Hiihtäen voi hankkia talvihangilla punaiset posket, kävellä lähikirjastoon tai kokeilla lempeää joogaa tai pilatesta. Kuntosalin kutsuun kannattaa myös vastata, sillä hyvä lihaskunto kantaa kauas. Kesällä voi tehdä puutarhatöitä ja tasapaino riittää veneeseen kapuamiseen. Kun fyysinen kunto nousee, myös palautuminen tehostuu. Tällöin saattaakin huomata, että työpäivän jälkeen on vielä ilta aikaa ja elämä edessä.
Jos olet sinnitellyt pitkään selkäkivun kanssa, mutta työkuormitusta ei ole juuri pohdittu, kannustan olemaan yhteydessä työterveyspalvelujesi työfysioterapeuttiin. Vuoden 2022 työterveyshuoltolain muutoksen jälkeen työfysioterapeutille ei tarvita enää lähetettä ja neuvontapalvelu kuuluu kaikille.
Lääkityksen, hoidon ja harjoittelun rinnalla tarvitaan usein työn sovittamista sopivaksi, joskus kuntoutumisen ajaksi, toisinaan pidempään. Työssäni työfysioterapeuttina, olen saanut kohdata monia asiakkaita, jotka ovat synnyttäneet muutoksen parempaan, saaneet virtaa työhön ja elämään. Sopiva työ kuntouttaa. Helka Torppa työfysioterapeutti, Mehiläinen työelämäpalvelut ja Työfysioterapeutit ry
toimituksesta.
Selkäkipu on suomalaisten yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja, joten ei ole yllättävää, että aihe kiinnostaa niin tutkijoita, terveydenhuollon toimijoita kuin yksilöitäkin. Selkäkivulle tyypillistä on sen epäspesifisyys eli kivulle ei löydetä selkeää syytä. Mekaaninen kipukäsitys, jossa kipu liittyy kudosvaurioon, on saanut tilalle laaja-alaisemman käsityksen, jossa ihminen nähdään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Pitkittyneen selkäkivun taustalla olevia tekijöitä onkin tunnistettu niin elintavoista kuin mielen hyvinvoinnistakin. Tässä artikkelissa käsitellään psyykkisen kuormittuneisuuden yhteyttä pitkittyneeseen kipuun.
PSYYKKISEN kuormittuneisuuden on todettu pitkittävän ja voimistavan kipua sekä lisäävän todennäköisyyttä myös muille tuki- ja liikuntaelinkivuille. Psyykkinen kuormitus vaikuttaa kipujärjestelmän toimintaan sekä siihen, kuinka aivot käsittelevät kipuviestejä. Kivun ja psyykkisen kuormittuneisuuden taustalla on todettu samanlaisia neurobiologisia tekijöitä. Psyykkinen kuormittuneisuus voi siis olla läsnä ennen kipua ja vaikuttaa näin ollen jo kipukokemuksen syntymiseen ja sen pitkittymiseen, ja toisaalta se on usein myös jossain määrin väistämätön seuraus pitkittyneestä kivusta.
Psyykkinen kuormittuneisuus voi johtua itse kivusta, mutta se voi olla myös seurausta muilta elämän osa-alueilta, kuten työhön tai opiskeluun liittyvästä stressistä, parisuhteen tai perhe-elämän ristiriidoista, terveyshuolista, unettomuudesta sekä yleisesti elämän aiheuttamasta pettymyksestä ja kuormituksesta. Kivun pitkittymiselle altistavat psyykkiset kuormitustekijät näyttäytyvät monin eri tavoin ja niiden syytä ja merkitystä kivulle voi olla joskus vaikea itse tulkita.
Masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat voimakkaasti yhteydessä kivun kokemukseen. Näiden lisäksi liikkumisen pelko ja liikkumisen välttäminen, minäpystyvyyden väheneminen, kipuun liittyvät katastrofiajatukset, pelko siitä, että kipu jää pysyväksi sekä tunne siitä, että muut vähättelevät kipua ovat yhteydessä kivun pitkittymiseen ja voimakkuuteen. Terveydenhuollon ammattilaisen apu voi joskus olla tarpeen näiden tunnistamisessa, mutta keskustelu läheisten kanssa saattaa myös avartaa näkemystä omasta tilanteesta.
Kipukokemus linkittyy mielen hyvinvointiin
Mielen hyvinvointi ja kiputuntemus sijaitsevat samoissa aivojen osissa. Kivun kokemus tapahtuu siis aina aivoissa. Tämä ei tarkoita sitä, että kivulias henki-
kipupotilas joutuu ikään kuin negatiiviseen kierteeseen, josta ulospääsy tuntuu vaikealta. Loppujen lopuksi tämä negatiivinen kierre aiheuttaa myös yhteiskunnallisesti merkittäviä seurauksia. Kivun ja psyykkisen kuormituksen esiintyessä yhdessä, on työkykyyn liittyvät poissa-
”Mielen hyvinvointi ja kiputuntemus sijaitsevat samoissa aivojen osissa.”
lö kuvittelisi kivun, vaan sitä, että samat biologiset ja neurofysiologiset ominaisuudet sekä yksilölliset reagointitavat, jotka vaikuttavat mielenterveyteen, vaikuttavat myös kipukokemukseen. Tämän takia kivun pitkittyminen ja voimakkuus ovat aina jossain määrin tekemisissä mielen hyvinvoinnin kanssa. Psyykkinen kuormittuneisuus vaikuttaa kivun lisäksi toimintakykyyn. Kivun ja psyykkisen kuormituksen yhdistelmästä syntyykin usein vakavia seurauksia niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin.
olot ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riski merkittävästi suurentunut. Lisäksi näiden yhteisvaikutus näkyy usein lisääntyneenä terveydenhuollon palvelujen käyttönä.
Kun puhumme kivun ja psyykkisen kuormittuneisuuden yhteisvaikutuksesta, puhumme siis merkittävästä asiasta. On tärkeää, että terveydenhuollossa tunnistetaan pitkittyneeseen kipuun liittyvät riskitekijät ja hoitotoimet kohdistetaan oikein. Mielen hyvinvoinnin puheeksi ottaminen terveydenhuollon
”On tärkeää, että terveydenhuollossa tunnistetaan pitkittyneeseen kipuun liittyvät riskitekijät ja hoitotoimet kohdistetaan oikein.”
Kipu itsessään voi aiheuttaa yksilölle psyykkistä kuormittuneisuutta aiheuttavia tekijöitä, kuten ansionmenetystä, liikuntakyvyttömyyttä, unettomuutta, eristäytymistä sekä sosiaalisten suhteiden ja harrastusten vähenemistä. Psyykkinen kuormittuneisuus on usein myös oleellinen tekijä kivun pitkittymiselle. Tässä
ammattilaisen vastaanotolla vaatii ammattilaiselta riittävästi aikaa haastatella potilasta sekä hienotunteisuutta ja tilannetajua. Siinä missä terveydenhuolto voi tarjota tietoa ja tukea kipupotilaan tilanteeseen, on myös kipupotilaalla suuri työ edessään. Elämä on voinut muuttaa muotoaan merkittävästikin kivun jälkeen
ja sen hyväksyminen vie oman aikansa. Jossain vaiheessa on kuitenkin lähdettävä tunnustelemaan, mitä uusi arki voisi tarjota ja mitä mahdollisuuksia sieltä vielä löytyykään.
rauhallinen hengittäminen, lukeminen, meditaatio tai rukoukset ovat esimerkkejä aivoja hyväilevästä tekemisestä.
Myös liikunnalla on pitkittyneeseen kipuun usein positiivinen ja pitkäkestoi-
”Hetkellinenkin kivun lieventyminen tai tauko kivusta rentouttaa kehoa ja mieltä.”
Mielekäs tekeminen lievittää kipua
Kivun keskellä kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota mielenterveyteen. Mielekäs tekeminen tuottaa aivojen välittäjäaineiden kautta helpotusta myös kipukokemukseen. Hetkellinenkin kivun lieventyminen tai tauko kivusta rentouttaa kehoa ja mieltä. Näin päästään positiiviseen kierteeseen, jossa hyvä tuottaa lisää hyvää. Mielihyvän lähteitä voi olla useita ja niitä kannattaa rauhassa tutkiskella, sillä joukosta voi löytyä itselle myös aivan uusia tapoja ja merkityksiä. Elokuvat ja kulttuuri, musiikki, luonto, ystävät, käsityöt, tietoisen läsnäolon harjoitukset,
nen vaikutus. Liikunta vahvistaa lihaksia ja muita tukikudoksia, joka puolestaan mahdollistaa fyysisen toimintakyvyn lisääntymisen ja edistää erityisesti toiminnallisista selkävaivoista kuntoutumista. Liikunta auttaa tutustumaan kehoon ja tunnistamaan kehon vahvuuksia. Liikunta voi lisätä parhaimmillaan minäpystyvyyden kokemusta, jolla on puolestaan merkittäviä hyötyjä myös muihin elämän osa-alueisiin. Keho-mielilajit, kuten jooga ja pilates, ovat hyviä lajeja kehotietoisuuden parantamiseen. Liikunta hellii myös aivoja liikunnan aiheuttaman mielihyvän tunteen kautta. Tärkeintä olisi löytää itselle mieluisa tapa liikkua ja antaa myös arjen askareiden liikuttaa, koska hyöty-
jen saavuttamiseksi oleellista on liikkumisen säännöllisyys ja mielekkyys. Kivuliaalle selälle saattaa sopia usein, mutta vähän periaate.
Tärkeää on olla armollinen itseä kohtaan. Hyväksyä se, että aina ei pysty tai jaksa. Aina ei ole mielekästä tekemistä tai virtaa liikkua. Ja sekin on ihan ok. Kipukokemus ja mielen hyvinvointi koostuvat monesta eri osa-alueesta, joita on hyvä tarkastella kaikessa rauhassa ja edetä muutosten kanssa pienin askelin ilman pakkoa ja suorittamista. Annetaan mielelle kehossamme kotirauha.
Oletko koskaan ajatellut, miksi toisinaan on helppo rauhoittaa mieli ja keho ja joskus taas päätä ja kroppaa ei saa rauhalliseksi mitenkään? Tämä vaihtelu johtuu hermostostasi, jota palautumisen kannalta on hyödyllistä oppia tuntemaan hieman tarkemmin.
TAHDOSTA RIIPPUMATON eli autonominen hermosto ohjaa ja säätelee pitkälti kaikkia niitä toimintoja, joihin emme voi vaikuttaa tietoisesti, kuten sydämen sykettä, verenpainetta, hengitystä, ruuansulatusta ja vireystilaamme. Tahdosta riippumaton hermosto jakautuu vielä kahteen osaan, jotka ovat edellä mainit-
tuja toimintoja kiihdyttävä osa eli sympaattinen hermosto sekä rauhoittava osa eli parasympaattinen hermosto. Hyvä muistisääntö tähän voisi olla: sympaattinen saa sytkyttämään ja parasympaattinen pistää palautumaan.
Palautumisessa oleellista on oppia säätelemään näiden kahden hermoston osan tasapainoa eli oppia käyttämään ”jarrua” ja ”kaasua” päivän aikana. Psykofyysiseltä fysioterapeutilta voi saada tukea oman hermostonsa tasapainotilan, jarrun ja kaasun toiminnan havainnointiin ja harjoittamiseen hengittämisen ja hellittämisen avulla.
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Palautumisen merkitys arkipäivän elämässä on hyvä tunnistaa ja oman vireystilan havaitseminen vaatii pysähtymistä omien kehon viestien äärelle. Elämämme
Bodymaja tarjoaa selkäyhdistysten jäsenille kehonkoostumusmittaukset etuhintaan: ensikertalaisen testikäynti -50 % ja mittauspaketit -20 % normaalihinnasta (edun arvo 13,95 euroa, kehonkoostumusmittaus norm. hinta 27.90 euroa).
• Alennuskoodi testikäynnille: SELKÄLIITTO50 (rajoitus 1 osto/henkilö)
• Alennuskoodi -20 %: SELKÄLIITTO20
Kehonkoostumusmittaus tehdään itsepalvelupisteessä ilman ajanvarausta. Mittaus ostetaan Bodymajan verkkokaupasta. Itse mittauksen tekeminen hoituu muutamassa minuutissa ja käyttäjä saa laajan ja selkeän raportin oma body -palveluun, josta tulosten vertaaminen edellisiin onnistuu helposti. Bodymajalla on käytössä markkinoiden parhaat Inbody 770 -mittalaitteet.
Bodymaja on Suomen suurin kehonkoostumusmittausten asiantuntija. Bodymajalla on 10 mittauspistettä
Kuva: Pixabay
on päivittäistä tasapainoilua yli-, ali- ja optimivireyden välillä.
Omia vireystiloja voi lähteä havainnoimaan ja tunnistamaan konkreettisilla kysymyksillä: onko sykkeeni tai verenpaineeni koholla, hengitänkö pinnallisesti, jännitänkö jatkuvasti lihaksia, jätänkö huomioimatta säännöllisen työn tauottamisen tai ruokailun, onko minun vaikea keskittyä yhteen asiaan kerrallaan tai huomioinko lepoa riittävästi tai onko minulla univaikeuksia tai yöllisiä heräämisiä. Alivireyteen liittyvät kysymykset: koenko aamuisin, että yöuni ei ole palauttanut riittävästi, esiintyykö minulla voimakasta väsymystä päivän aikana, onko olo apea, haluaisinko vetäytyä omiin oloihin työpäivän jälkeen, tai onko olo päivän tehtävien jälkeen niin loppu, että haluaisin vain levätä.
Optimivireys on tila, jolloin vastaat seuraaviin väittämiin kyllä: pystyn keskittymään töihin hyvällä mielellä, koen
Suomen suurimmissa kaupungeissa ja lisää mittauspisteitä tulossa vuonna 2024. Pohjoisin piste on tällä hetkellä Oulussa. Toimipisteet sijaitsevat kauppakeskuksissa ja ovat auki kaikkina viikonpäivinä. Bodymaja on kotimainen perheyritys.
Lisätietoja ja tarkemmat ohjeet kehonkoostumusmittauksen tekemiseen: bodymaja.fi
Muista myös muut jäsenedut
Selkäliitto tarjoaa kaikille selkäyhdistysten jäsenille samat edut, esimerkiksi alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (Luontohotelli Polku, Tallink Silja) sekä vaihtuvia tarjouksia Hyvä Selkä -lehdessä (esim. Tempur). Lisäksi selkäyhdistykset tarjoavat jäsenilleen omia paikallisia etuja.
Katso jäsenedut nettisivuilta: selkakanava.fi/selkayhdistykset/jasenedut
hallinnan tunnetta työtehtävistä, olen aikaansaava, kykenen vetämään rajan ylimääräisille tehtäville, minun on helppo ilmaista tunteita ja ajatuksia muiden seurassa.
Jossain määrin vireystilan ja palautumisen havainnoinnin tukena voi hyödyntää teknologiaa, joka mittaa sykettä tai sykevälivaihtelua, esim. sykemittari tai älysormus. On kuitenkin hyvä muistaa, että teknologia ei korvaa ihmisen omaa kehon kuuntelua eikä siitä tulisi elämää ohjaavaa tapaa, joka tuo vielä lisäpaineita ja suorittamisen pakkoa.
Hengitys on helpoin tapa rauhoittaa ja aktivoida hermostoa. Hengitykseen keskittymällä voidaan säädellä hermoston virittyneisyyttä. Hengitystekniikoita on monia, joita voi opetella itsenäisesti tai ammattilaisen ohjauksessa. Ne voivat toimia itsenäisinä harjoitteina tai osana esimerkiksi mielikuvaharjoittelua tai pysähtymishetkenä omien kokemusten äärelle tai itseensä.
Uloshengitys helpottaa rauhoittumista ja aktivoi parasympaattista hermostoa, sisäänhengitys puolestaan sympaattista.
Uloshengityksen pidentäminen on yksinkertaisin keino rauhoittaa hermostoa: esimerkiksi hengitä sisään laskien neljään, pieni pidätys, hengitä ulos laskien kuuteen, pieni pidätys ja toista. Erityisesti palleahengitys rauhoittaa, koska se aktivoi parasympaattista hermostoa säätelevää vagus- eli kiertäjähermoa. Hengitys on jatkuvaa toistoa, joka hellii hermostoa ja voi toimia myös kivunhallinnan keinona. Hengitystä voi myös hyödyntää suuntaamalla sisäänhengitystä kohti kehon kipeää paikkaa ja uloshengityksellä päästäen kipukokemusta ulos kehosta. Niin kuin muutkin taidot, hengittäminenkin voi vaatia aluksi harjoittelua, mutta muutamalla kokeilu- ja harjoittelukerralla pääsee jo jutun jujusta kiinni ja löytää itselle toimivimmat keinot.
Hellitä hetkeksi –harjoittelu tekee mestarin
Rauhoittumisen taitoa kannattaa harjoitella säännöllisesti. Siihen on monia hyviä tapoja: joku kuuntelee musiikkia, toinen lähtee luontoon liikkumaan, kolmas rauhoittuu mieleisen tekemisen parissa. Tärkeintä on löytää oma tapa hellittää arjen pyörteistä.
Omron E3 Intense kivunlievittäjä tarjoaa luotettavaa ja helppoa hoitoa lihas- ja nivelkipuihin. Se helpottaa kipua kolmivaikutteisesti. Nyt voit nauttia ammattilaistenkin käyttämästä TENS-teknologiasta omassa kodissasi. Helppokäyttöinen Omron kivuttomampaan elämään
Kun opit havainnoimaan omaa vireystilaasi, opit myös säätelemään sitä. Vireystilan säätelyn taito voi olla merkittävä apu kivun hallinnassa ja stressin säätelyssä. Opit tulkitsemaan kehon ja mielen signaaleja ja löydät sopivia tapoja ”keskustella” itsesi kanssa. Keho ja mieli yhdessä kulkien löydät tasapainon ja opit hellittämään hetkeksi tai jopa toiseksikin.
Kirjoittajat Nina Alakopsa, Tuula Haapsaari, Susanna Matero ja Sini Puustinen ovat psykofyysisen fysioterapian täydennyskoulutuksen opiskelijoita 2023–2024 Karelia ammattikorkeakoulusta.
Psykofyysinen fysioterapia keskittyy kehon ja mielen vuorovaikutukseen. Kehollisen hoidon ja harjoittelun kautta voidaan lievittää esimerkiksi unettomuutta, stressiä, ylivirittyneisyyttä ja väsymystä.
Kivun käypä hoito -suositus tuo esille lääkkeettömän kivunhoidon. TENS-teknologia on yksi suosituksen mukainen hoito.
Helppokäyttöinen. Hoitoaika 15 minuuttia. www.omron-healthcare.com/fi
Liikkuva selkä kantaa kauas!
Liikkuminen ja yhdessä tekeminen lisää jokaisen hyvinvointia ja toimintakykyä.
Selkäliitto toimii valtakunnallisesti, ja sillä on jäsenyhdistyksiä eri puolilla Suomea.
Tavoitteena on luoda selän terveyttä edistäviä tiedollisia ja toiminnallisia edellytyksiä jokaisen arkeen. Lue toiminnastamme lisää verkkosivuilta: selkäliitto.fi
Selkäliitto kannustaa jokaista omassa arjessaan edistämään niska-hartiaseudun ja selän hyvinvointia liikkuen ja muilla terveellisillä elämäntapavalinnoilla.
Vastuullisuus
Työtämme ohjaa asiantuntemus, tutkittu tieto, avoimuus ja luotettavuus.
Yhdenvertaisuus
Kunnioitamme moninaisuutta ja tuemme selkäoireisten yhdenvertaisuutta asuinalueesta, taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta.
Osallisuus
Lisäämme selän hyvinvointia tarjoamalla
tukea haastaviin hetkiin ja edistämme yhteisöllisyyttä. Kestävä kehitys Toimimme kestävän kehityksen periaatteita noudattaen ja kannustamme myös selkäyhdistyksiä kestävän kehityksen mukaisiin toimiin.
Toiminnan tunnetuksi tekeminen
Liikkeen, liikkumisen ja liikunnan lisääminen
Luotettavan selkätiedon saatavuuden parantaminen
Ikääntyvien naisten tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyy usein myös mielenterveyden häiriöitä ja heikentynyt elämäntyytyväisyys
TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN sairaudet ja mielenterveyden häiriöt ovat maailmanlaajuisesti kaksi tärkeintä sairaustaakan aiheuttajaa. Kuitenkaan niiden välistä samanaikaissairastavuutta ei ole merkittävästi tutkittu. Jeremi Heikkisen väitöstutkimus käsittelee toimintakykyä heikentävien tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyden häiriöiden samanaikaissairastavuutta ja niiden vaikutusta elämäntyytyväisyyteen yli 45-vuotiailla naisilla.
Väitöstutkimuksen ensimmäisessä osatyössä luotiin katsaus aiemmin julkaistuun tutkimukseen, jossa tarkastellaan yleisimpien tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyden häiriöiden tai koetun hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yli 45-vuotiailla aikuisilla. Katsauksen perusteella yleisimmät tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yhteydessä tavallisimpiin mielenterveyden häiriöihin ja koettuun hyvinvointiin. Esimerkiksi alaselkäkivun on todettu olevan yhteydessä suurempaan ahdistuksen ja masennuksen esiintymiseen. Kaikkinensa tutkimustieto on kuitenkin vähäistä.
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin OSTPRE-kohorttitutkimusta, jonka kohderyhmänä ovat vuosina 1932–1941 syntyneet Kuopion läänin alueella asuneet naiset. Toisessa osatyössä verrattiin kohorttitutkimukseen osallistuneiden kyselylomakkeella itse ilmoittamia mielenterveyshäiriötä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia rekisteritietoon. Keskei-
nen löydös oli, että itse ilmoitetut tiedot aliarvioivat häiriöiden ja sairauksien esiintyvyyden. Kolmannessa vaiheessa samanaikaissairastavuutta tutkittiin työkyvyttömyyseläkkeistä ja reseptilääkeostoista kerättyjä rekisteritietoja hyödyntäen. Rekisteritietojen pohjalta todettiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyshäiriöiden välillä olevan samanaikaissairastavuutta.
Neljäs osatyö keskittyi siihen, miten ikääntyminen tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyden häiriöiden kanssa oli yhteydessä koettuun hyvinvointiin, senhetkisesti sekä viiden ja kymmenen vuoden seurannassa. Tutkimuksessa havaittiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyden häiriöiden lisäävän riskiä huonoon elämän-
tyytyväisyyteen vaarantaen siten kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin.
Tutkimuksessa korostetaan, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyden häiriöiden keskinäisten syyseuraussuhteiden selvittämiseksi ja sairaustaakan hillitsemiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Koetun hyvinvoinnin merkitys kokonaisvaltaiselle terveydelle ja hyvinvoinnille tulisi myös paremmin tunnistaa sekä suunnata toimenpiteitä sen ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi.
Heikkinen, Jeremi. (2023). Comorbidity and life satisfaction in ageing women with mental or musculoskeletal disorders. Väitöskirja: Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-5017-8.
Mieliala ja elämäntyytyväisyys ovat yhteydessä kokemuksiin omasta terveydestä
USEIN AJATELLAAN , että terveyden heikkeneminen johtaa hyvinvoinnin heikkenemiseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että yhteys voi olla myös toisinpäin. Emotionaalisesti hyvinvoivat ihmiset kokevat itsensä terveemmiksi. Jyväskylän liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin emotionaalisen hyvinvoinnin ja terveyden välisiä yhteyksiä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin pitkittäistutkimusasetelmaa, jossa seurattiin samoja ihmisiä muutosten ja kehityksen havaitsemiseksi pitkällä aikavälillä. Aineistona hyödynnettiin JYLS-pitkittäistutkimusta, jossa on seurattu samojen Jyväskylän alueella asuneiden ihmisten kehitystä yli 50 vuoden aikana (n=336). Aineistona oli näiden henkilöiden kyselyvastaukset 36, 42, 50 ja 61 vuoden iässä.
Emotionaalista hyvinvointia tutkimuksessa mitattiin elämäntyytyväisyyden sekä positiivisen ja negatiivisen mielialan avulla. Elämäntyytyväisyys käsitti vastaajan oman arvion elämän eri osaalueista kuten työ, talous, vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet. Mielialaa selvitettiin mielialakyselyn avulla. Terveyttä tarkasteltiin yleisen itsearvioidun terveyden sekä erilaisten oireiden, kuten
NISKAKIPU ON alaselkäkivun jälkeen yleisin toimintakyvyn haittaa aiheuttava tuki- ja liikuntaelimistön vaiva. Niskakipua ehkäisevien keinojen löytämisellä olisi siten merkittävä vaikutus sairaustaakan vähentämisessä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Teichertin tutkijaryhmän tekemässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin voidaanko niskakipua ehkäistä harjoittelulla. Valinta- ja poissulkukriteerien pohjalta mukaan valikoitui viisi satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (RCT).
Alkuperäistutkimusten osallistujat olivat pääosin toimistotyötä tekeviä aikuisia, mukana oli myös laboratoriotyöntekijöitä. Työssään heillä oli paljon staattisia asentoja ja toistuvia tehtäviä. Tutkittavien keski-ikä oli 40 vuotta ja tutkimuksen alussa heillä ei ollut niskakipua eikä sairaushistoriassa niskavammaa. Tutkimusten alussa mukana oli ollut yhteensä 1 722 osallistujaa. Kohtalaisen suuren keskeyttäneiden määrän vuoksi lopputulokset saatiin 1 340 osallistujasta.
Mukaan valikoituneissa tutkimuksissa käytettiin erilaisia harjoittelumuotoja. Kahdessa tutkimuksessa ohjelma sisälsi niskan ja hartiaseudun voimaharjoittelua. Kahdessa arvioitiin yhdistelmää erityyppisistä harjoitteista, jotka sisälsivät venyttelyä, motorisen kontrollin harjoitteita sekä voima- ja kestävyysharjoittelua. Yhdessä tutkimuksessa keskityttiin yleiseen fyysiseen aktiivisuuteen (kävelyyn). Harjoittelua verrattiin minimaaliseen interventioon tai
lihassäryn, päänsäryn ja väsymyksen, kokemisen näkökulmasta.
Tutkimusten tulosten mukaan vähempi oireiden kokeminen 36 tai 50 vuoden iässä oli yhteydessä korkeampaan elämäntyytyväisyyteen 6–11 vuotta myöhemmin. Yhteyksiä löytyi myös vastakkaiseen suuntaan. Negatiivisen mielialan vähäisyys 42-vuotiaana tai korkeampi positiivinen mieliala 50-vuotiaana ennusti vähäisempää oireiden kokemista 8–11 vuotta myöhemmin. Emotionaalisen hyvinvoinnin ja terveyden välinen suhde vaikuttaa tulosten perusteella olevan kaksisuuntainen. Kun ihminen kokee vähemmän terveysoireita hänen
sellaisen täydelliseen puuttumiseen.
Alkuperäistutkimusten tulosten yhdistävän meta-analyysin perusteella harjoittelu pienensi niskakivun riskiä lyhyellä aikavälillä (alle 12 kuukautta). Tulosten perusteella jokaista kahdeksaa harjoittelevaa kohden, yksi henkilö välttäisi niskakipujakson. Tutkimuksen toimisto- ja laboratoriotyöntekijät kuuluvat yhteen tyypillisistä niskakivun riskiryhmistä. Tuloksia ei välttämättä voi kuitenkaan yleistää muihin ryhmiin, kuten fyysistä työtä tekeviin aikuisiin.
Tutkijat pohtivat, että vaikka tutkimuksessa havaittiin harjoittelun niskakipua ehkäisevä vaikutus, voi pitkäaikaiseen harjoitteluun sitoutuminen kui-
tenkin olla vaikeaa. Harjoittelun hyötyjen ja sen aiheuttaman vaivan arviointi on myös yksilöllistä. Aiemman näytön perusteella osa ihmisistä todennäköisesti kokee, että harjoittelun kipua ehkäisevän vaikutuksen tulisi olla suurempi, jotta he motivoituisivat siihen.
Teichert F, Karner V, Döding R, Saueressig T, Owen PJ, Belavy DL. (2023). Effectiveness of Exercise Interventions for Preventing Neck Pain: A Systematic Review With Meta-analysis of Randomized Controlled Trials. J Orthop Sports Phys Ther 2023 Oct; 53(10): 594–609. doi: 10.2519/ jospt.2023.12063.
tyytyväisyytensä elämään voi lisääntyä. Toisaalta positiivisempi mieliala voi myötävaikuttaa siihen, että oireiden kokeminen vähenee.
Odotusten vastaisesti tutkimuksessa havaittiin myös, että korkeampi negatiivinen mieliala ennakoi parempaa itsearvioitua terveyttä 6–11 vuotta myöhemmin. Tutkijat pohtivat, että negatiivinen mieliala voi tietyissä tilanteissa olla hyödyllistä. Tulosta voi selittää se, että murehtiminen saattaa joissain tilanteissa johtaa terveyttä edistäviin toimintatapoihin, kuten terveydenhuollon palveluihin hakeutumiseen tai terveellisten elämäntapojen noudattamiseen.
Emotionaalisen hyvinvoinnin ja koetun terveyden välillä on todettu olevan yhteys, mutta se on monitahoinen ja erilaiset tekijät voivat vaikuttaa sen muotoutumiseen.
Reinilä, E., Kekäläinen, T., Kinnunen, M.-L., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2023). Longitudinal associations between emotional well-being and subjective health from middle adulthood to the beginning of late adulthood. Psychology & Health, early online, https://doi.org/10.1080/08870446.202 3.2261038.
Selkäkipu on yleisin toimintakykyä haittaava sairausryhmä maailmassa riippumatta yhteisön elintasosta tai terveydenhuollon laadusta.
spesifiin anatomian muutokseen, johon on ylipäätään mahdollista vaikuttaa kirurgialla. Selkäkirurgian historia onkin alkanut murtumien ja tuberkuloosin vaurioittamien nikamien hoidosta. Kuvantamismenetelmien ja lääketieteellisten hoitojen kehittyessä mukaan on liittynyt luuston kasvainten ja iän myötä lisääntyvien rappeumamuutosten kirurginen hoito. Vaikka kirurgiset tekniikat ovat kehittyneet huimasti, tärkeimpänä periaatteena on edelleen vapauttaa ja suojata hermorakenteita, jotka kulkevat rangan suojassa. Normaalia ikääntymistä ei selkäkirurgialla voida pysäyttää. Koska paikallinen epäspesifi selkäkipu on erittäin yleistä, siihen usein toivotaan nopeaa kirurgista ratkaisua, vaikka hyöty ja vaikuttavuus leikkaushoidosta on jäänyt heikoksi.
Kirurgialla ei voida poistaa kaikkia kipuja
Selkäkirurgiaan liittyy edelleen sekä kansalaisilla mutta myös terveydenhuollon ammattilaisilla paljon mielikuvia ja odotuksia, joihin kirurgialla ei voida vastata. Leikkaushoitoa saatetaan pitää myös viimeisenä vaihtoehtona, kun mikään muu hoito ei auta. Tämä sisältää sen ajatusharhan, että lopulta kaikki selkä- ja iskiaskivut olisivat kirurgisesti hoidettavissa, jos näin halutaan. Potilaan voi olla vaikea käsittää, että invalidisoivaakin epäspesifiä selkäkipua ei ole mahdollista poistaa kirurgian keinoin. Kipuun uupunut ihminen haluaa nopeasti mihin vain toimenpiteeseen siinä
”Normaalia ikääntymistä ei selkäkirurgialla voida pysäyttää.”
toivossa että, hoito kuitenkin mystisesti auttaisi. Sitoutuminen pitkäkestoiseen elämäntapamuutokseen, kuntouttavaan hoitoon ja kivun hoitoon häviää toisinaan toiveelle kirurgisesta pikavoitosta. Pitkään selkäkipuja potenut potilas voi myös kokea jääneensä hoidotta, jos vuosien jälkeen hänelle kehittyy leikkauksella autettava oireinen hermopinne, jota ei kivun alkuvaiheessa ole ollut olemassa. Oireet kun ovat selkä- tai iskiaskipujen yhdistelmiä riippumatta vaivan aiheuttajasta. Johdonmukainen realistinen tieto tulisi kaikissa kohtaamisissa välittyä myös potilaille yhdenmukaisena. Ongelmaksi voi koitua anatomisten ja fysiologisten ilmiöiden käsitteet ja niiden tulkinta. Maallikon ja selkää konkreettisesti leikkaamalla käsittelevän kirurgin näkökulmat ovat erilaiset, ja vä-
lillä samoilla sanoilla kuvataan hyvin erilaisia asioita. Potilailta ei voi olettaa ammattimaista anatomian ja fysiologian tuntemusta, mutta ammattilaisen tehtävä on tuottaa yleistajuinen kuva mistä sairaudessa on kyse ja mikä on sen luonnollinen kulku.
Ikämuutokset ovat normaaleja
Selkäkivun syy näkyy harvoin kuvantamalla. Kuvantamismenetelmien, erityisesti magneettikuvauksen yleistyttyä, selkäkipua sairastavat haluavat saada selkeästi käsitettävän diagnoosin ja selityksen kivulleen. Tilanne on hoidollisesti haasteellinen, kun radiologi luettelee pitkän listan normaaleja ikämuutoksia, joissa käytetään sanoja pullistuma, repe-
”Selkäkivun syy näkyy harvoin kuvantamalla.”
”Ammattilaisen tehtävä on tuottaa yleistajuinen kuva mistä sairaudessa on kyse ja mikä on sen luonnollinen kulku.”
ämä, vaurio, piikki, ahtauma jne., joita olisi näennäisen loogista hoitaa kirurgialla korjaamalla.
Lausunnon soisi päättyvän selkokieliseen tulkintaan, että kyseessä ovat hyvänlaatuiset normaalit muutokset, joilla ei ole syy-yhteyttä kuvantamisen esitiedoissa esitettyihin oireisiin. Hyvä kuvantamislähete auttaa kuvien lausujaa erottamaan merkitykselliset löydökset. Erityisen haitallista mutta harmillisen yleistä on kieltää potilasta liikkumasta ennen kuin on käynyt kuvissa ja kirurgilla varmistamassa, ettei rangassa ole mitään vialla. Näin vahvistetaan virheellistä käsitystä, että kivun syy näkyy aina kuvissa ja vahvistetaan pelko-välttämiskäyttäytymistä, joka on hoidon kannalta haitallista, vaikka jokin spesifi syy joskus hoidettaisi myöhemmin kirurgi-
sesti. Vain epätukeva tuore murtuma tai selkäydintä painava kasvain voivat olla hetkellisiä syitä välttää liikkumista juuri ennen akuuttia kirurgista hoitoa. Kivuliaalle potilaalle kuvantamisen merkittävin arvo on usein tieto siitä, että selässä ei ole vakavaa sairautta, esimerkiksi syöpää. Monelle on helpottava tieto, että leikkausta ei tarvita vaan oireisiin saadaan helpotusta leikkauksettomilla hoidoilla.
Kirurgisesta hoidosta hyötyvät siis potilaat, joiden oireet ja anatomiset löydökset eivät ole epäspesifejä, vaan hyvin selkeitä rangan rakenteen muutoksia, joita voi mekaanisilla työkaluilla muovata. Tärkeä on myös muistuttaa, että kipu välittyy usein hermojen kautta, mutta suurin osa kirurgiasta perustuu hermojen ympäristön ja tukirangan muovaa-
Selkäjumeja? Liiku, saa kavereita ja tukea selkävaivoissa. Liity selkäyhdistyksen jäseneksi ja tule mukaan toimintaan!
SELKÄLIITTOON kuuluu 30 paikallista selkäyhdistystä. Yhdistykset järjestävät muun muassa ohjattua liikuntaa, vertaistukea sekä luento- ja virkistystilaisuuksia.
Selkäyhdistyksen jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Selkäliiton kustantaman Hyvä Selkä -lehden ja muita liiton jäsenetuja sekä paikallisen selkäyhdistyksen alennuksia.
miseen, ei itse hermojen korjaamiseen. Selkäkirurgi on lopulta vain artesaaniluuseppä mekaanisine työkaluineen.
Kati Kyrölä ortopedi, LKT, dosentti Sairaala Nova, Jyväskylä
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu KeskiSuomen Selkäyhdistyksen 30-vuotisjuhlajulkaisussa 2023.
94 % suosittelee jäsenyyttä.
Selkäliiton jäsenkysely 2023
Täytä liittymislomake lehden sivulla 25 tai sähköinen lomake Selkäliiton nettisivuilla tai ota yhteyttä lähimpään selkäyhdistykseen.
Lue lisää ja liity: selkakanava.fi/liity-jaseneksi
25
tärkeää ruoka-ainetta ja miksi niitä kannattaa syödä
LAILLISTETUN ravitsemusterapeutin Reijo Laatikaisen kirjaa on mielenkiintoista lukea. Sen lisäksi että kirja kertoo 25 tutusta ruoka-aineesta, se kertoo myös, miksi juuri niitä kannattaa syödä säännöllisesti. Nämä ruoka-aineet ovat tutkitusti terveellisiä ja luovat hyvän perustan päivittäisille ruokavalinnoillemme. Kirjan kuvat ovat kauniita kuvaten eri ruoka-aineita ja taulukot selventävät asiaa. Ruoka-aineet on nimetty myös hauskasti: sankarillinen saksanpähkinä, ryhdikäs rypsiöljy, ponteva porkkana, oiva omena ja niin edelleen.
Kirjassa ei tarkastella yksittäisen ruokavalinnan vaikutuksia ilmastoon, mutta paneudutaan kestävän kehityksen kannalta parempiin valintoihin, mikä on tänä päivänä tärkeää.
Kirjan tarkoitus ei ole luoda myöskään minkäänlaista ”hypeä” yhdestäkään ruuasta, vaan kirja keskittyy siihen, millä on tutkitusti terveydelle vaikutuksia ja ruoka-aineisiin, jotka voisivat olla juuri suomalaisille erityisen tärkeitä. Tiesitkö esimerkiksi jogurtin vaikutusta masennukseen? Tai että kiivi saattaa parantaa yöunen laatua ja kestoa?
Minkään vitamiinin tai kivennäisaineen liian vähäinen saanti ei tiedä hyvää ihmisen henkiselle ja fyysiselle suorituskyvylle eikä hänen yleiselle hyvinvoinnilleen ja terveydelleen tai työpanokselleen. Puutokset olisi melko helppo korjata suositusten mukaisilla ruokavalinnoilla. Suomalaisilla on ravitsemuksellisesta näkökulmasta runsaasti petrattavaa ruokavaliossaan.
Nuku paremmin, palaudu tehokkaammin
KOULUTETUT nukkumisergonomian asiantuntijat ovat julkaisseet Nuku paremmin, palaudu tehokkaammin! -kirjan, joka tuo lukijalleen monipuolisesti tietoa unen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Kirja on käytännönläheinen opas jokaiselle, joka haluaa nukkua ja voida paremmin.
Monesti ajattelemme, että hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii aikaa ja vaivaa. Loppujen lopuksi se vie kuitenkin aika vähän aikaa, kun muistamme pitää pieniä hengähdystaukoja pitkin päivää ja panostamme terveellisiin elintapoihin.
Päivän aikana tehdyt valinnat vaikuttavat yöuneen, palautumiseen ja suorituskykyyn. Mutta niin vaikuttaa myös paikka ja sänky, jossa nukumme.
Mielestäni kirjan paras anti on se, mi-
ten niin tärkeään ja usein melko kalliiseenkin ostokseen tulisi paneutua. Aluksi on tietenkin tärkeää oman sängyn ja patjan kunnon tarkistus, onko edes tarvetta vaihtaa, vai vaikuttaako jokin muu asia elämäntavoissa huonoon uneen enemmän.
Jos päätyy vaihtamaan sänkyä, patjaa tai tyynyä, kirjassa on hyviä vinkkejä ostajalle. Kirjassa on myös kuvallisesti selitetty asioita, kuten millainen tyyny sopii kullekin eri asennossa nukkujalle.
Parantaakseen unta kaikkea ei aina tarvitse ostaa kerralla ja se tieto, voi olla monelle huojentava. Hyvät unet voi saada myös pienemmillä päivittämisillä. Jos taas pystyy ja haluaa satsata enemmän, voi säätövuodekin olla oiva valinta, ja sängyn valinnassa avuksi voivat
Kun menin ruokakauppaan tämän kirjan lukemisen jälkeen, ostoskorini täyttyi myös itselläni unohduksissa olleista kirjassa mainituista tuotteista – niitä ei ole edes vaikea löytää kaupasta! (KT-A)
Reijo Laatikainen: Terveellistä! 25 tärkeää ruoka-ainetta ja miksi niitä kannattaa syödä. Kirjapaja, 2023.
olla nukkumisergonomian asiantuntijat. (KT-A)
TEMPUR, Koulutetut nukkumisergonomian asiantuntijat: Nuku paremmin, palaudu tehokkaammin! Tempur Sealy Suomi Oy, 2023.
OSTEOPOROOSI ON kansantauti, jota sairastaa yli 330 000 suomalaista. Luustomme uusiutuu läpi elämän ja sillä on monia tehtäviä, joten luista kannattaa pitää hyvää huolta. Kysymyksiin osteoporoosista, sen oireista ja hoidosta vastasi Luustoliiton toiminnanjohtaja Ansa Holm.
1. Mikä osteoporoosi on ja miten yleinen sairaus se on?
Luusto on elävää kudosta, joka uusiutuu koko elinikämme ajan. Kaikki luusolumme uusiutuvat keskimäärin reilussa kymmenessä vuodessa. Leikkimielisesti voitkin laskea, monesko luusto itselläsi on menossa.
Osteoporoosissa vanhaa luuta häviää liian nopeasti, eikä uutta luuta ennätetä tuottaa eikä uutta luuta synny riittävästi tilalle. Näin luusto alkaa haurastua. Taustalla voi olla monenlaisia syitä.
Osteoporoosi on kansansairaus, jota sairastaa arvioiden mukaan 336 000 suomalaista. 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista 44 prosentilla on alentunut luuntiheys.
2. Ketkä kuuluvat riskiryhmään?
Sen lisäksi että luusto on tukirakenteemme ja liikuntaelin yhdessä lihasten ja nivelten kanssa, se toimii sisäelintemme suojana. Se on myös osa energia- ja kalsiumaineenvaihduntaamme ja hormonitoimintaamme. Luustossa, luuytimessä, muodostuvat myös verisolumme.
Koska luusto on tiiviissä vuorovaikutuksessa koko elimistömme kanssa, siinä myös näkyvät monet asiat. Osteoporoosille voivat altistaa perimä, ikääntyminen tai monet sairaudet ja lääkehoidot. Myös nikotiinituotteiden käyttö ja muutkin huonot elintavat, kuten yksipuolinen, epäterveellinen ravitsemus tai liikkumisen vähäisyys, voivat lisätä osteoporoosin riskiä.
Vaikka osteoporoosi on yleisintä ikääntyneillä ja erityisesti ikääntyneillä naisilla, voi osteoporoosiin sairastua missä iässä tahansa, sukupuolesta riippumatta.
3. Miten osteoporoosi oireilee? Luuston pitäisi kestää arjen kolhut. Jos luusto on haurastunut, se voi murtua tavallisessa arkipäiväi-
LUUSTOLIITTO on potilas- ja kansanterveysjärjestö, jonka tavoitteena on osteoporoosia sairastavien hyvä hoito ja työnä väestön luuston terveys. Liitto toimii kattojärjestönä henkilöjäsenille, alueellisille potilasyhdistyksille sekä yhdelle tutkijayhdistykselle.
Lisätietoja luustosta ja osteoporoosin omahoidosta löytyy Luustoliiton verkkosivuilta luustoliitto.fi. Voit tehdä luustoterveystestin osoitteessa luustoliitto.fi/luustotesti tai opiskella osteoporoosin itsehoitoa luustoliitto.fi/itsehoito
Seuraa @Luustoliitto Facebookissa, Instagramissa tai Youtubessa. #rakastaluitasi
sessä tilanteessa. Tällaisia voivat olla mm. kaatumiset ja liukastumiset. Myös vaikkapa huolimaton istuutuminen voi murtaa nikaman. Näitä kutsutaan pienienergiaisiksi murtumiksi.
Murtumia voi tulla myös ilman tapaturmaa. Pienienergiaisen murtuman lisäksi pituuden lyhenemä 4 cm tai enemmän, ryhdin kumartuminen tai äkillinen selkäkipu voivat olla merkki osteoporoosista. Oletko sinä yhtä pitkä kuin olit nuorena?
4. Kannattaako mittauttaa oma luuntiheys varmuuden vuoksi? Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen mukaan osteoporoosin seulonta ei ole väestötasolla järkevää. Toki siinä tilanteessa, että tiedetään henkilön esimerkiksi käyttävän kortisonia, on luuntiheyden mittaaminen perusteltua. Kortisoni kun on selkeä luuston terveysriski.
Kansallisen hoitosuosituksen mukaan pienienergiaisen murtuman jälkeen selvitetään osteoporoosin mahdollisuus luuntiheysmittauksella. Kyseessä on DXA-mittaus. Siinä mitataan lannerangan ja reisiluun kaulan luuntiheys niin, että mitattava henkilö makaa selällään hoitotasolla ja laite skannaa alueen.
Muilla laitteilla tai muualta kehosta tehty mittaus voivat toimia alustavina seulontoina, mutta niiden avulla ei voida tehdä diagnoosia.
5. Miten osteoporoosia hoidetaan? Osteoporoosi on etenevä sairaus, joka on tärkeää pysäyttää. Hoito sisältää aina perushoidon: riittävän kalsiumin, proteiinin ja D-vitamiinin saannin, liikunnan ja kaatumisen ehkäisyn. Henkilökohtainen D-vitamiiniannos perustuu verikokeeseen eikä ravitsemussuosituksiin.
Mikäli henkilö tupakoi, on tupakoinnin lopettaminen välttämätöntä. Jos käyttää alkoholia, on tärkeää muistaa kohtuus.
Perushoidon lisäksi osteoporoosia sairastava voi tarvita myös osteoporoosin lääkehoidon. Nykyisin lääkehoitoja on erilaisia: tablettimuotoisia, pistettäviä ja infuusiona annettavia. Lääkärin kanssa on hyvä miettiä itselle sopivinta lääkehoitoa, mikäli sille on tarvetta.
Hoidon tavoitteena on murtumien ehkäisy ja toimintakyvyn ylläpito. Pidetään luistamme huolta.
HETI ALKUUN VOIN KERTOA, että minun tarinani ei ole se tavallisin. Yleensä skolioosi todetaan murrosiässä.
Minulla on todettu skolioosi jo kolmen vuoden iässä ja olen elänyt sen kanssa koko ikäni. Alussa minulla oli käytössä ns. pehmokorsetti, koska se oli pienelle lapselle miellyttävämpi vaihtoehto. Muutama vuosi sen jälkeen siirryttiin Bostonkorsettiin. Selässäni ollut mutka kuitenkin paheni korsettihoidosta huolimatta.
Seuraavaksi vuorossa oli sitten ensimmäinen leikkaus. Leikkauksessa minulle asennettiin ns. pidennettävät tangot. Pienen lapsen selkää ei voi luuduttaa, koska muuten sisäelimillä ei olisi tilaa kasvaa ja muutenkin se aiheuttaisi kasvun kannalta ongelmia. Seuraavat vuodet menivät sellaisella kaavalla, että puolen vuoden välein piti mennä leikkaukseen. Leikkausten aikana pidennettiin titaanitankoja. Olin pienenä aika kiltti lapsi, vaikka olisin voinut protestoida sairaalakäynneistä enemmänkin. Viimeinen pidennysleikkaus tehtiin hieman ennen kuin täytin 12 vuotta. Sen piti olla viimeinen leikkaus, koska selän tilanteen ajateltiin olevan suhteellisen stabiili. Viimeisen pidennysleikkauksen jälkeen pääsin vihdoinkin korsetista eroon. Se oli minulle suuri asia.
Eniten harmitti se, että en saanut osallistua liikuntatunneille alakouluaikoina samalla tavalla kuin muut. Murrosiän tullessa koin, että olin se outo ja erilainen. Minun oli todella vaikea nähdä, että olisin kaunis. Vertasin itseäni todella paljon muihin samanikäisiin. Koen, että alakouluiässä skolioosi vaikutti eniten elämääni. Tietysti leikkaukset tapahtuivat silloin, kun olin alakoulussa. Skolioosin hoito on kehittynyt vuosien varrella ja omalta osaltani se vaikutti siten, että olisin saanut alkaa harrastamaan eri liikuntalajeja vapaammin. Siinä kävi kuitenkin sitten niin, että en oikein uskaltanut lähteä kokeilemaan mitään lajia tosissani. Tässä vuosien varrella olen kokeillut uintia ja muutamaakin eri tanssilajia, mutta molemmat ovat sitten jääneet. Tarkoituksenani olisi aloittaa lähitulevaisuudessa kuntosalilla käyminen.
Luudutusleikkaus tuli omalla kohdalla ajankohtaiseksi samana vuonna, kun täytin 19 vuotta. Selän mutka oli alkanut taas hieman kasvamaan. Lääkärini kertoi, että haluaisi varmistaa luudutusleikkauksella, että selän tilanne pysyisi stabiilina. Luudutusleikkaus osui mielestäni hieman huonoon ajankohtaan, koska olin juuri aloittanut opiskelut ammattikorkeakoulussa. Se harmitti, että minulta jäi lähes kaikki aloitustapahtumat väliin. Taas olin siinä tilanteessa, että jäin taas ulkopuolelle. Mutta onnekseni kuitenkin sain muutaman hyvän ystävän ammattikorkeakoulussa. Valmistuin viime vuonna
matkailualan restonomiksi ja olen saanut tehdä jo muutaman vuoden ajan oman alan töitä.
Tällä hetkellä selkä on ihan hyvässä kunnossa. Pärjään selän kanssa töissä ja tilanne on niin hyvä kun se vaan voi olla. Vuosien varrella olen löytänyt erilaisia tapoja, jotka auttavat minua pärjäämään luudutetun selän kanssa. Töihin hankin kengät, jotka ovat pehmeät ja joustavat. Se auttaa paljon, kun seison töissä aika paljon. Lisäksi kävin YTHS:n kautta fysioterapeutilla, joka teki minulle pienen jumppaohjelman. Selkä ei juuri oireile tällä hetkellä. Pienillä asioilla on paljon merkitystä selän hyvinvoinnin kannalta.
Toimin nykyään verkkovertaistukijana Toivo-sovelluksessa. Vielä ihmiset eivät ole löytäneet sovellukseen, mutta ehkä sekin muuttuu vielä. Olen onnellinen siitä, että voin antaa vertaistukea skolioosia sairastaville lapsille ja nuorille ja heidän läheisilleen.
Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.
Tilavuus: 500 ml
Hinta 9,90 € + postikulut
Tilaa itsellesi tai lahjaksi.
Tilaukset: selkäkauppa.fi
Sinisen fleeceliivin rinnassa on ommeltuna Selkäliiton kangasmerkki. Liivissä on vetoketjulliset etutaskut ja elastinen nauha helmassa. Konepesu 40 asteessa.
Koot: naisten lady fit XS-3XL, unisex/miehet S-5XL.
Hinta 28 € + toimituskulut
Tilaukset: Selkäliiton toimistosta selkaliitto@selkaliitto.fi
tai puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14)
Pehmoinen fleeceliivi lämmittää mukavasti säällä kuin säällä ja selkäyhdistyksen tapahtumissa. Ostamalla liivin tuet Selkäliiton työtä.
Liity jäseneksi! Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.
Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.
Jäsenedut:
• Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa
• Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet)
• Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja)
• Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia
• Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia
Haluan liittyä
______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi
Nimi:
Osoite: Puhelin:
Sähköposti:
Syntymäaika: __________________ (pp.kk.vvvv)
Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________ Selkäliitto
Espoon Selkäyhdistys (27 €)
Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi
Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi
Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (22 €)
Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net
Helsingin Selkäyhdistys (27 €)
Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi
Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi
Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €)
Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi
Järviseudun Selkäyhdistys ry (25 €)
Sirpa Peltokangas (pj), 040 5895 054, sirpa.peltokangas@japo.fi
Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €)
Aulis Veteläinen (pj), 0400 801 697, vetelainenaulis@gmail.com
www.kantaselka.fi
Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €)
Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi
ksselka@gmail.com
www.keskisuomenselkayhdistys.com
Kuhmon Selkäyhdistys ry (22 €)
Eija Tuhkanen (pj), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com
Marja Polvinen (siht.), 040 8320 378 polvinenmarja@gmail.com
Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €)
Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com
Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com
Liikuntavastaavat, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi
Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (22 €)
Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com
kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi
Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (20 €)
Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikkaelisabet@gmail.com, tukipuhelin 040 760 0644
Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €)
Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com
Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com
Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (20 €)
Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi
Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €)
Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com
Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)
Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, selkayhdistysossy@gmail.com
https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/
Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (25 €)
Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi
Porvoon Seudun Selkäyhdistys ryBorgånejdens Ryggförening rf (20 €)
Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.fi
Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (20 €)
Sirpa Kaupinsalo (pj), 050 3487 442, kaksonen51@gmail.com
Sinikka Muttilainen (siht.), 050 3456 440, sinikkamuttilainen@gmail.com
Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €)
Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi
Merja Koivu (siht.), 050 577 5837, https://sataselka.webnode.fi/
Savonlinnan Selkäyhdistys ry (23 €)
Mirja Jantunen (pj), 050 3691 959 mirja.jantunen@gmail.com
Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com
Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)
Aarne Heikkilä (pj), 0400 661 682, aarne.heikkila@netikka.fi
Hilkka Talvitie (siht.), 050 3273 656, hilkka.talvitie@netikka.fi
Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com
http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com
Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €)
Pasi Mäkinen (pj), 044 9702 237 pasi.makinen@phnet.fi
Brita Stång (varapj), 040 742 9325, stangbrita@gmail.com
Tukihenkilö Katri, tekstiviesti puh. 0400 017 679 tai tukihenkilö Helvi, tekstiviesti 050 321 6046 tai yhteydenottopyyntö nettisivujen kautta. www.salpausselat.fi
Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €)
Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com
Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €)
Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com
Rauli Koski (siht.), 044 309 2937, raulikoski@gmail.com
Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi
Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)
Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com,
Leena Salmela (siht.), 040 557 6741, leena_salmela@kolumbus.fi
040 557 6741, www.tamselka.fi
Turun Seudun Selkäyhdistys ry (28 €)
Kaarina Frosterus (pj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com
Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi
Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)
Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com
Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi
Vaasan Selkäyhdistys ry (24 €)
Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com
sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi www.lähellä.fi
Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €)
Sari-Anna Pekuri (pj), 040 700 1310, pekurisa@gmail.com
https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/
Vantaan Selkäyhdistys (27 €)
Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi
Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi
Espoon, Helsingin ja Vantaan selkäyhdistykset
Liikuntaryhmien kevätkausi alkaa maanantaina 8.1.2024. Kevätkaudella on tarjolla selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa, 24 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kevätkauden liikunta-aikataulu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät kotisivuilta: www.selkayhdistykset.fi. Toimistolle voi ilmoittautua myös puhelimitse 044 360 0201. Seniorin Selkä Kuntoon -liikuntaryhmien kevätkausi alkaa maanantaina 8.1. Seniori-liikuntaryhmiin voivat osallistua maksutta yli 60-vuotiaat helsinkiläiset. Aikataulusta löytyy fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa ja etäjumppaa. Kehonhuoltokurssi tiistaisin Zoomissa 16.1.–19.3. klo 18.30–19.15. Kurssin hinta on selkäyhdistyksen jäsenille 39 € (muille 59 €). Kurssin voi maksaa myös liikuntaetuudella (Smartum, ePassi, Edenred).
Selkäillat Helsingissä Kampin palvelukeskuksessa tiistaisin 6.2., 5.3., 2.4. ja 7.5. klo 17.30–19.30. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.
Selkäillat Espoossa Leppävaarassa, Sellon kirjastossa, keskiviikkoisin 7.2., 13.3., 17.4. ja 8.5. klo 17.30–19.30. Helmikuun selkäillassa 7.2. fysioterapeutin luento aiheesta parhaat harjoitteet selänhoitoon. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.
Selkäillat Vantaalla Tikkurilan asukastilassa torstaina 29.2., 14.3. ja 25.4. klo 17.30–19. Helmikuun selkäillassa 29.2. ravitsemusasiantuntijan luento aiheesta ravinto, liikunta ja kehon matala-asteinen tulehdus. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.
Kevätkokous ti 23.4. klo 18 yhdistysten toimistolla os. Oltermannintie 8, Helsinki.
Ryhmämatka Viroon Viimsi-kylpylään 28.4.–1.5. Matkan hinta 205 €/hlö. Lisätietoa matkasta ja ilmoittautumisesta löytyy kotisivuiltamme.
Lisätietoa toiminnastamme kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.
Heinolan Seudun Selkäyhdistys
Liikuntaryhmät alkavat 8.1.2024. Selkäjumppa, kuntosalit naiset ja miehet, vesijumpat, vesijuoksu, venyttelyjumppa. Lisätietoja puh. 040 7054 331, Kaisa Rossi.
Käsityökerho alkaa 18.1. klo 13, jatkuu joka toinen keskiviikko.
Lukupiiri aina kuukauden viimeinen torstai klo 14.
Teatterimatka Kansallisteatteriin 23.3. ”Juhlat ja elämä siinä sivussa”. Virkistysmatka Pärnuun 26.–30.5.
Kanta-Hämeen Selkäyhdistys
Kevään jumpat ma 8.1.2024 alkaen
Ma 18.45–19.45 Reipas fysiokimppajumppa, Mika Leskinen, Uimahallin liikuntasali. Ti 18.30–19.15 Vesijumppa, Maikki Lähteenmäki, Uimahalli Hml, ei viikolla 9.
Ke 18.00-19.00 Passeli fysiokimppajumppa, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.
Pe 16.00-17.00 Venyttelyjumppa, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.
Presidentinvaalien vuoksi Uimahallin liikuntasali on kaupungin omassa käytössä ennakko- ja varsinaisen äänestyksen aikana. Kevään jumppiin ilmoittaudutaan kotisivujen kautta. Jumpat alkavat viikolla 2 ja jumppaa on 14 kertaa. Kevätkauden maksu on 90 € jäsen / 110 € ei-jäsen. Lisätietoja saat Tuulalta sähköpostilla tuula.tesmala@gmail. com tai tekstiviestillä puh. 044 5171 575. Kausimaksulla voit osallistua useampaankin jumpparyhmään. Vesijumpassa tulee lisäksi maksaa uimahallimaksu.
Rottien pyhimys -näytelmä Hämeenlinnan Teatterissa to 21.3. klo 19, liput 39 €/hlö. Hintaan ei sisälly väliaikatarjoilua. Ilmoittaudu kotisivujen kautta.
Helmi-maaliskuulla menemme potkukelkkailemaan ja retkeilemään Alajärvelle. Katso lisätiedot kotisivulta.
Vesijumppa Palvelutalo Telkänpesä, Telkäntie 2, JKL, torstaisin alkaen 11.1.2024 klo 17.30–18.30. Ohjaajana fysioterapeutti Petra Pirttimäki. Sitovat ilmoittautumiset 2.1. mennessä petra.pirttimakii@gmail.com tai puh. 040 512 3648. Osallistumismaksu (15 x) yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistuminen maksetaan 31.1.2024 mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viite: Vesijumppa kevät 2024. Pilates Isotooppi-sali 2. kerros, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 JKL, maanantaisin alkaen 8.1.2024 klo 18.00–19.00, ohjaajana Pia-Maria Hemmola. Ilmoittautumiset 6.1. mennessä hemmola@student.uef.fi tai puh. 050 3680337. Osallistumismaksu (12 x) yhdistyksen jäseneltä 110 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 135 €. Osallistumismaksu maksetaan 31.1.2023 mennessä KeskiSuomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viite: Pilates kevät 2024. Itämainen tanssi Jyvälän Setlementti opisto Sali 1, Palokunnankatu 16, 40700 JKL, maanantaisin alkaen 8.1.2024 klo 16.00–17.30 (1,5tuntia). Ryhmään otetaan 20 ensin ilmoittautunutta osallistujaa. Ohjaajana toimii tanssin opettaja Eija Kolehmainen. Ilmoittautumiset 6.1. mennessä eja.kolehmainen@gmail.com tai puh. 040 820 7687. Osallistumismaksu (12 x) yhdistyksen jäseneltä 100 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 125 €. Osallistumismaksu maksetaan 31.1.2024 mennessä Keski- Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 02401392 36. Viite: Itämainen tanssi kevät 2024. Selkä-niska hyvinvointiryhmä Isotooppi-sali 2. kerros, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 JKL, keskiviikkoisin alkaen 15.1.2024 klo 17.00–18.00, ohjaajana fysioterapeutti Katjaana Kanninen. Ilmoittautumiset katjaana.kanninen@gmail.com tai puh. 040 4154 500. Osallistumismaksu (12 x) yhdistyksen jäseneltä 110 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 135 €. Kevätkauden osallistumismaksu maksetaan 31.1.2024 mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Selkä-Niskaryhmä kevät 2024.
Mikkelin Seudun Selkäyhdistys
Kevätkokous to 21.3. klo. 17.00 Estery-talolla, Otto Mannisenkatu 4, Mikkeli. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.
Oulun Seudun Selkäyhdistys
Oulun kaupungissa on monia erilaisia liikunta-/ soveltavan liikunnan ryhmiä. Myös Oulu-opiston ja Vuolle-opiston tarjonnasta löytyy sopivia ryhmiä. esim. soveltava liikunta aikuiset, Anne Utriainen puh. 0447038046. ouka.fi/ohjattu-liikunta
Avoin jäsentapaaminen Kemissä ke 24.1. klo 16 Meri-Lapin järjestökeskus Majakassa. Mukana liikuntavastaava Heidi Lassuri.
Avoin jäsentapaaminen Kajaanissa ke 14.2. klo 13, mukana liikunnan asiantuntijoita. Katso paikka kotisivuiltamme.
Avoin jäsentapaaminen Oulussa ti 20.2. klo 17 Oulun Aleksinkulmassa, fysioterapeutti Annamari Tihinen vierailee Coronaria Fysioterapiasta. Luento unesta ja sen merkityksestä ke 13.3. klo 17 Oulun Aleksinkulmassa. Neurofysiologi Usko Huuskonen.
Huhtikuun tapahtumat tulevat kotisivuillamme. Yhdistyksemme osoite on 1.1.2024 lähtien Varpushaukantie 3 A 6, 90250 Oulu.
Uudet kotisivumme https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi
Olethan laittanut yhdistykselle sähköpostiosoitteesi, saat aina suoraan ajankohtaiset tiedotukset. Ota rohkeasti yhteyttä ja lämpimästi tervetuloa mukaan!
Pohjois-Karjalan selkäyhdistys
Kevään 2024 liikuntaryhmät
Joensuun ryhmät
Allasjumppa virkistysuimala Vesikossa tiistaisin 9.1.–23.4. klo 12.30–13.15 (ei 5.3.). Yhteensä 15 kertaa. Vain jäsenille. Osallistujat maksavat suoraan Vesikkoon uintimaksun. Hinnat löytyvät Joensuun kaupungin Vesikon uimahallin sivuilta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko keväästä 45 €/henkilö. Ilmoittautumiset 4.1. mennessä joko email: p-kselka@ hotmail.fi tai puh. 0452050455. Ryhmään otetaan enintään 25 osallistujaa.
Ohjattu kuntosaliryhmä Fysio- ja toimintakeskus Joellassa, Puronsuunkatu 1 a, Joensuu, maanantaisin 29.1.–15.4. klo 16.30–17.30 (ei 4.3., 1.4.). Yhteensä 10 kertaa. Hinta jäsenet 50 €/henkilö, ei jäsenet 80 €/henkilö. Laskutus tapahtuu kerralla jakson puolivälissä. Ilmoittautumiset 22.1. mennessä email: p-kselka@hotmail. fi. Ryhmään mahtuu enintään 15 osallistujaa. Ilomantsin ryhmät yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston kanssa
Aamujooga (kurssinumero 9603) Kansallistalon Sali, Yhtiöntie 8, perjantaisin 12.1.–22.3. klo 9.00–10.30. Perinteistä Suomen Joogaliiton joogaa, jossa yhdistyvät rauhalliset, hengityksen tahdissa tehtävät liikkeet ja mielen hiljentymiseen johtavat rentoutumisharjoitukset. Soveltuu alkajille ja jatkajille, naisille ja miehille. Oma joogamatto mukaan.
Iltajooga ja rentoutuminen, etäkurssi (kurs-
sinumero 9604) torstaisin 11.1.–21.3. klo 18.30–20.00. Perinteistä Suomen Joogaliiton joogaa, jossa yhdistyvät rauhalliset, hengityksen tahdissa tehtävät liikkeet ja mielen hiljentymiseen johtavat rentoutumisharjoitukset. Soveltuu alkajille ja jatkajille, naisille ja miehille.
Seniorin vesijumppa C (kurssinumero 9433)
Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, perjantaisin 19.1.–19.4. klo 10.30–11.15. Vesiliikuntaa terapia-altaassa. Sinulla, jolla on nivelrikko tai joka olet toipumassa nivelleikkauksesta. Huomioidaan osallistujien kunto.
Seniorin vesijumppa D (kurssinumero 9434)
Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, perjantaisin 19.1.–19.4. klo 11.30–12.15. Katso kuvaus Cryhmästä.
Seniorin vesijumppa E (kurssinumero 9435)
Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, perjantaisin 19.1.–19.4. klo 12.30–13.15. Katso kuvaus Cryhmästä.
HUOM. Kysy kevään 2024 ryhmistä lisätietoa, tarkista maksut, kysy vapaita paikkoja ja ilmoittaudu ko. ryhmiin opiston toimistolle, puh. 040 1043 112, ma-pe klo 9.–12.
Kiteen ryhmä
Allasjumppa Kiteellä Vespelissä, Urheilutie 7, Kitee, maanantaisin 8.1.–22.4. klo 19.30–20.15 (ei 4.3., 1.4.). Yhteensä 14 kertaa. Menettelyt kuten ennenkin, uinti maksetaan hallin kassaan ja jumppaohjaus 3 e/kerta ohjaajalle.
Kontiolahden ryhmä
Fysiokimpparyhmä Kontiolahden kirkonkylän ala-asteen liikuntasalissa, Keskuskatu 11, Kontiolahti, maanantaisin 8.1. alkaen klo 18.30–20.00. Fysiokimppa on fysioterapeutin ohjaamaa terveysliikuntaa, joka sopii sekä naisille että miehille ja on erinomaista harjoittelua myös selkäja niskaongelmaisille.
Maksun 9 €/kerta voi maksaa kuukausittain Kuntoutus Lintusen tilille niiltä kerroilta, kun olet osallistunut ryhmään. Ilmoittautuminen Tuija Lintuselle email: kuntoutus.lintunen@gmail.com tai puh. 044 2606 730.
Liperin ryhmä
Allasjumppa Liperin Liprakassa, Silmutie 11, Käsämä, torstaisin 11.1.–25.4. klo 16.30–17.30 (ei 7.3., 28.3.). Yhteensä 14 kertaa. Osallistujat maksavat suoraan Liperin kunnalle uintimaksun joko kertamaksuna tai ostavat ladattavan 10 kerran kortin. Hinnat ja käytännöt löytyvät Liperin kunnan Liprakan sivustolta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko keväästä 42 € jäseniltä ja ei-jäseniltä 52 €/henkilö. Ilmoittautuminen 4.1.2024 mennessä joko pkselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455. Ryhmään mahtuu enintään 20 osallistujaa. Nurmeksen ryhmät yhteistyössä Ylä-Karjalan Kansalaisopiston kanssa
Hathajooga (830106), Kirkkokadun yläkoulu, yläsali, Kirkkokatu 15, maanantaisin 8.1.–25.3. klo 18.15–19.00. Kurssi sopii niin aloittelijoille kuin pidempään harrastaneille. Ota mukaan joogaalusta ja joustava vaatetus. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon. Enintään 30 opiskelijaa. Joogaa senioreille (830108), Nurmes-talo, Palander-sali, Kötsintie 2, tiistaisin 2.1.–12.3. klo 8.30–10.00. Sopii myös aloittelijoille. Ota mukaan lämmin, joustava vaatetus. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon. Enintään 20 opiskelijaa.
Syvävenyttävää joogaa (830120), Nurmes-talo, Palander-sali, Kötsintie 2, tiistaisin 2.1.–12.3. klo 13.00–14.00. Sopii kaikille. Lämmin, joustava vaatetus. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon. Enintään 20 opiskelijaa. Äijäjooga (830123), Kirkkokadun yläkoulu, yläsali, Kirkkokatu 15, maanantaisin 8.1.–25.3. klo 16.30–18.00. Äijäjooga sopii kaikenikäisille ja kuntoisille miehille. Ota mukaan jooga-alusta ja joustava vaatetus. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon. Enintään 35 opiskelijaa. HUOM. Kysy kevään ryhmiin vapaita paikkoja suoraan kansalaisopiston toimistolta. Ilmoittautuminen kaikkiin Nurmeksen ryhmiin joko www. nurmes.fi/kansalaisopisto -> ilmoittautuminen -> netti-ilmoittautuminen tai puhelimitse 040 10 45 105 tai hyvinvointipalveluissa, Kirkkokatu 14. Nurmes. Tarkista aikataulut ja hinnat Nurmeksen kansalaisopiston sivuilta.
Jäsenilta 1 to 25.1. klo 17 alkaen Torikievarissa, Suvantokatu 6, Joensuu. Yhdistyksen ajankohtaisia asioita.
Jäsenilta 2 ke 28.2. klo 17 alkaen Torikievarissa, Suvantokatu 6, Joensuu. Yhdistyksen ajankohtaisia asioita.
Sääntömääräinen kevätkokous ma 22.4. klo 18 alkaen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n kokoustila Helmessä, Rantakatu 23 B, kellarikerros, Joensuu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2023. Kokouksesta tiedotetaan Karjalan Heilin järjestöpalstalla, sähköpostitse, yhdistyksen kotisivuilla ja Facebookissa.
Lisätietoja toiminnasta yhdistyksen kotisivuilta pkselka.fi tai puheenjohtajalta s-postitse siroli. moilanen@gmail.com tai sihteeriltä s-postitse pkselka@hotmail.fi
Porvoon Seudun Selkäyhdistys – Borgånejdens ryggförening Selkäjumpat ja selkäjoogat Kevätkaudella jatketaan liikuntaryhmiä samassa paikassa (sekä Zoomissa) ja samalla aikataululla kuin syksyllä. Tarkemmat tiedot löytyvät kotisivuilta ja toimintakalenterista. Ilmoittaudu: taina.pesonen@gmail.com tai puh. 040 514 4084. Tervetuloa mukaan liikkumaan! Lihaskuntoryhmä naisille torstaisin alkaen 18.1. klo 16.30–17.15. Paikkana Linnunlaulu, Asentajantie 8, Porvoo, Tokmannia vastapäätä. Hinta 55 €/10 kokoontumiskertaa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Taina Åkerlund-Pesoselle, taina.pesonen@gmail.com tai puh. 040 514 4084. Kuntosali tiistaisin 9.1.–14.5. klo 18.00–19.00 Omenamäessä. Ilmoittaudu mukaan välittömästi kotisivujen ilmoittautumislomakkeella tai yhdistyksen sähköpostiin porvoonseudunselkayhdistys@gmail.com tai puhelimitse Päiville puh. 044 270 6989.
Kaikille avoin selkäilta, aiheena kipu 14.3. klo 17 Omenamäen palvelukeskus, kokoushuone, Tulliportinkatu 4. Illan aikana saat tietoa kivun monimuotoisuudesta ja sen tarkoituksesta. Kuulet mitä kaikkia asioita kivun kokemukseen liittyy ja saat neuvoja kivun hallintaan. Asiantuntijana kipuun perehtynyt fysioterapeutti Johanna Harapainen.
Virkistyspäivä 4.5. klo 10.00–13.30, Linnunlaulu, Asentajantie 8, Porvoo. Lempeää, itseä kuuntelevaa liikettä, hiljainen ääni ja äänimaljat sekä salaattilounas. Tule mukaan äänimatkalle rentoutumaan ja hiljentymään. Päivän liikunnallisella osuudella pääset purkamaan stressiä ohjatusti. Lopuksi rentoudumme kehon ja mielen lepoon. Ohjaajina Pia Lindvall ja Taina Åkerlund-Pesonen.
Savonlinnan Selkäyhdistys
Tammikuussa käynnistyvät jälleen suositut liikunta-aktiviteetit:
Vesijumppa tiistaisin klo 11.45–12.30 PikkuSaimaa, alkaen 9.1.
Lentopallo torstaisin klo 11.30–13.30 Toppala, alkaen 4.1.
XAMKin jumpat ilmoitetaan myöhemmin. Boccia, LAVIS jatkuvat yhdessä kahden muun yhdistyksen kanssa (aloitus ilmoitetaan myöhemmin).
Ystävänpäivä-tapahtuma ke 14.2. klo 9–12, ELOISAn kansalaistori.
Edith Piaf -musikaali to 7.3. Imatran teatteri (marraskuun peruuntuneen esityksen korvaava esitys matkansa jo maksaneille).
Jäsenilta ke 13.3. klo 17 Järjestötalo Kolomonen.
Kevätkokous ke 27.3. klo 17 (paikka vielä avoin).
Yhdistysten Kevättori -tapahtuma kesäkuussa.
Yhdistysten rantakala 17.8. klo 14–18, Hirvasrannan leirikeskus, mukana Mikkelin ja Heinolan selkäyhdistykset.
Syksyn tapahtumat ilmoitetaan myöhemmin. Kaikista aktiviteeteista infotaan Itä-Savossa, Savonmaassa ja Facebook-sivullamme.
Toiminnasta tiedottavat puheenjohtaja Mirja Jantunen, puh. 050 369 1959 ja sihteeri Arja Väisänen, puh. 044 245 4704.
Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys
Tilaisuudet Järjestötalolla klo 15 alkaen: 17.1. Lääkkeiden yhteiskäytöstä kertoo apteekkari Mika Wallin.
21.2. Kuntoutuksesta ja työhyvinvoinnista alustaa Härmän kuntokeskuksen edustaja. 20.3. Joogan merkityksestä hyvinvoinnille kertoo joogaopettaja Sinikka Yli- Kauhaluoma.
Selkäyhdistys SalpausSelät
Kevään jumpat jatkuvat Harjulassa alkaen viikolla 2. Tiistaisin klo 11–12 selkäjumppa, keskiviikkoisin klo 19–20 äijäjumppa "Taipumattomat", allasjumppa perjantaisin klo 16.45–17.30. Ilmoittautumiset ja tiedustelut suoraan Harjulaopiston nettisivuilta tai alla mainitulle yhteyshenkilöllemme.
Kuntoiluvälinejumpat jatkuvat tiistaisin 9.1. alkaen klo 16–17 Lahden kaupunginsairaalan Masto-liikuntasalissa. Tiedustelut ja ilmoittau-
Yhdistyksen kevätkokous 11.4. klo 18 Omenamäen palvelutalo, kokoushuone, Tulliportinkatu 4, Porvoo. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat, mm. toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2023. Tarjoilua.
tumiset, liikuntavastaava Riitta-Liisa Komulainen, puh. 040 592 5608 tai riitta-liisa.komulainen@ hotmail.com.
Muut tapahtumat: Pyrimme järjestämään jäsenillemme 2–3 virkistystapahtumaa vuoden aikana ja luonnollisesti Selkäpäivän luentotilaisuuden Selkäviikolla lokakuussa. Näistä ja muista tapahtumista saat lisätietoa seuraamalla nettisivujamme salpausselat.fi.
Tammikuun kerhoilta 24.1. klo 18 Sytyssä Helsingintie 6, Salo. Mathias Lundqvist Flexiasta kertoo osteopaattisesta tutkimuksesta ja hoidosta. Uudet jäsenet mukaan!
Kevätkokous 28.2. klo 17.30 Sytyssä. Helmikuun kerhoilta 28.2. klo 18 Sytyssä, vietämme ystävänpäivää, visailua. Maaliskuun kerhoilta 27.3. klo 18 Sytyssä, Muistiyhdistyksen kuulumisia, Pauliina Römpötti.
Huhtikuun kerhoilta 24.4. klo 18 Sytyssä. Kuka voittaa BINGOSSA... oletko mahdollisesti sinä!
Laila ja Olavi -nostalgiakonsertti 10.2. Laurentius Salissa Lohjalla klo 18. Lähtö klo 16.30 Farmoksen tontin pysäkiltä, paluu n. klo 22. Lipun hinta 60 € (sis. lippu, matka ja väliaikakahvit ), maksu yhd. tilille FI 7954 1002201804562, viite 20225. Kysy Annelta mahdollisia peruutuspaikkoja.
Kerran vielä – Katri Helena -konsertti 23.3. klo 18. Salohallissa. Sitova ilmoittautuminen 10.1. yhd. tilille, viite 20271. Kysy Annelta mahdollisia peruutuspaikkoja.
Ennakkotieto mahdollisesta jäsenille suunnattu virkistystoiminta/virkistyskurssi 15.–17.5. sis. yöpymiset, ruokailut, ohjelmat ja matkat tutun kuljettajan kyyditsemänä tai kimppakyydeillä max. 25. Asia varmistuu alkuvuodesta, myös tarkemmat tiedot ja hinta. Ennakkoilmoittautumisia voi tehdä jo Annelle tekstarilla puh.045 279 2721. Kuntosalivuorot Ylhäistentie 2 (entinen ammattikorkeakoulu) tiistaisin 2.1.–30.4. klo 10–11, torstaisin 11.1.–25.4. klo 11–12. Vesivoimistelu tiistaisin 9.1.–12.3. klo 15.15–16, kysele mahdollisia vapaita paikkoja. Venyttelyryhmälle yritetään löytää paikkaa. Katso tarkemmat tiedot kotisivuilta salonselat. fi tai Salonjokilaakso.
Kevätkauden yleisöluennot Tampereen Seudun Työväenopisto, Sampolan auditorio Sammonkatu 2.
To 25.1. klo 18 Hormonihoito ja luu. Luennoitsija Marjo Tuppurainen, naistentautien ja synnytyksen professori Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto.
Ti 20.2. klo 18 Niskakivut ja päänsärky –omahoitokeinot. Luennoitsija Marjo Rinne, TtT, ft, Selkäliiton puheenjohtaja.
Ti 26.3. klo 18 TAYS Rankakeskuksen toimintalinjat. Luennoitsija Heikki Mäntymäki, selkäortopedi, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori.
Ti 16.4. klo 18 Perustietoa edunvalvontavaltuutuksesta ja hoitotahdosta. Luennoit-
sija Akseli Tuuri, geronomi (AMK), vanhustyön asiantuntija. Luennot livestriimataan. Yhdistyksen esittely 24.1. klo 9–14 Olkapiste TAYS.
K-50 messut 9.3. Tampere-talossa. Tutustu kevätkauden liikuntaryhmiin tamselka.fi ja lähellä.fi
Turun Seudun Selkäyhdistys
Selkäryhmät Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku
maanantaisin klo 16.45 ajalla 8.1.–13.5. maanantaisin klo 17.30 ajalla 8.1.–13.5. maanantaisin klo 18.30 ajalla 8.1.–13.5. tiistaisin klo 15.30 ajalla 9.1.–14.5. Ilmoittautumiset ohjaajalle paikan päällä. Osallistumismaksu on 5 €/kerta. Jäsenet voivat ostaa edullisia kymmenen kerran lippuvihkoja ohjaajilta hintaan 45 €. Ohjaajina ovat maanantaisin ft Jaana Siipola ja tiistaisin ft Maiju Isotahdon. Oma alusta mukaan. Kaikki ryhmät ovat ns. sekaryhmiä, siis miehet ja naiset mukaan!
Vesivoimistelut Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku
maanantaisin klo 17.30 (45 min) ajalla 8.1.–22.4. torstaisin klo 17.30 (45 min) ajalla 11.1–27.4. Ilmoittautumiset puh. 040 527 3630. Osallistumismaksu on 95 €. Ohjaajina ovat maanantaisin liikunnanohjaajat, naprapaatti Valtteri Tammi ja torstaisin ft Veera Leino. Ilmoittautua voi vain yhteen vesiliikuntaryhmään. Lisätiedot ryhmistä: puh. 040 527 3630.
Verkkovertaistukiryhmät alkavat keväällä 2024!
UUDET VERTAISTUKIRYHMÄT verkossa käynnistyvät helmimaaliskuussa 2024. Selkäliiton Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hankkeen vertaistukiryhmien tarkoituksena on vahvistaa selkäoireisten henkistä jaksamista sekä auttaa löytämään keinoja selvitä arjessa oireiden kanssa. Ryhmiä ohjaavat Selkäliiton kouluttamat vaitioloon sitoutuneet vertaistukijat, joilla on omakohtaista kokemusta selkä- tai niskaoireista ja niihin sopeutumisesta.
Keväällä käynnistyy yksi Vertaisista voimaa -verkkoryhmä, joka tapaa Teamsissä kuusi kertaa joka toinen maanantai 26.2.–6.5.2024 kello 18–20. Ryhmään mahtuu 8 osallistujaa. Lisäksi järjestetään kaikille selkä- ja niskaoireisille avoimia verkkovertaistukiryhmätapaamisia Teamsissä kerran pari kuussa tiistai-iltapäivisin ja torstai-iltaisin.
Kiinnostuitko?
Ryhmien tarkemmat tiedot julkaistaan tammi-helmikuussa Selkäliiton nettisivuilla ja Facebookissa.
Voit myös kysyä ryhmistä hankekoordinaattorilta: puh. 050 4325 190 tai
johanna.laine@selkaliitto.fi.
Yksi elämän tärkeimmistä valinnoista tehdään sänkykaupassa – älä siis tee näitä virheitä patjaostoksilla
UUSIEN HUONEKALUJEN, kuten patjan ja tyynyjen, hankinta nousee usein mieleen muuton tai remontin yhteydessä. Sänky on käyttötunneissa mitattuna kodin käytetyin kaluste, ja siksi se tulisi vaihtaa useammin kuin muut huonekalut. Tavallisten joustin- ja vaahtomuovipatjojen ominaisuudet eivät yleensä edes uutena tue hyvää nukkumisergonomiaa. Lisäksi patjat kuluvat nopeasti käytössä. Siksi ne tulisi vaihtaa uusiin useammin kuin nyt tutkimusten mukaan sänkyjä vaihdetaan. Kymmenen vuotta on liian pitkä vaihtoväli varsinkin edullisille sängyille.
Nämä yleiset asiat on hyvä tiedostaa ennen sänkykaupoille menemistä.
1. Älä viivyttele – laita nukkumisergonomiasi kuntoon Huonoon voi tottua ja sitä voi alkaa pitää normaalina. Patja ja tyyny voivat näyttää hyviltä ja laadukkailta, vaikka ne olisivat jo kuluneet ja menettäneet kehoa tukevat ja painetta vähentävät ominaisuutensa. Esimerkiksi levoton liikehtiminen ja kääntyily vuoteessa johtuu todennäköisesti siitä, että kehoosi kohdistuu pistekohtaista painerasitusta. Silloin patja, sijauspatja tai molemmat eivät muotoudu, tue eivätkä vähennä painetta, vaan estävät normaalin pintaverenkierron, mikä taas voi herättää nukkujan kääntyilemään ja korjaamaan asentoaan. Toinen yleinen oire on kehon aristus aamulla ja jäykkyys tai kipu. Syynä voi olla epäergonominen asento, joka johtaa rangan nivelkapselei-
den ja -siteiden venytykseen. Hyvällä nukkumisergonomialla voit ennaltaehkäistä tai lievittää jäykkyyttä ja kipuja. Kulunut ja liian pehmeä patja voi aiheuttaa terveellekin oireita. Kova patja ei myöskään aina ole oikea ratkaisu. Tutkimuksen mukaan puolikova patja vähentää kroonista, epäspesifiä alaselkäkipua ja lisää toimintakykyä verrattuna kovempiin patjoihin. Puolikovilla patjoilla nukkuvilla on myös vähemmän päiväaikaista alaselkäkipua.
2. Tyynyn merkitys unohtuu
Pään alla sinulla tulisi olla juuri sinulle ja juuri siihen vuoteeseen sopiva tyyny, sillä tyyny linjaa vartalosi asennon. Tyyny valitaan hartian leveyden, patjan joustoominaisuuksien ja nukkumisasennon mukaan. Tyynyn tehtävä on täyttää niskan ja patjan väliin jäävä tyhjä tila ja tukea sekä ohjata ranka fysiologisesti oikeaan asentoon. Ilman sopivaa tyynyä paraskaan patja ei pysty tukemaan selkää oikein. Huomioi, että jämäkällä patjalla tarvitset yleensä korkeamman tyynyn kuin pehmeämmällä patjalla.
3. Annatko rahan ratkaista?
Tänä päivänä liki kaikki sänkykaupat tarjoavat rahoitusmahdollisuutta, jolloin hankintaa voi maksaa tietyn summan verran kuukausittain. Sängyn ostaminen rahoituksella on perusteltua, koska siihen jos mihin kannattaa investoida. Voisit esimerkiksi maksaa vain 45–70 euroa kuukaudessa oikeaa nukkumisergonomiaa ylläpitä-
västä Tempur-parivuoteesta.
Korkealaatuisten patjojen, kuten Tempurin, käyttöikä on luonnollisesti moninkertainen verrattuna halpapatjoihin – terveyshyötyjä ja mukavuutta unohtamatta. Tempurilla on Taloustutkimuksen mukaan tyytyväisimmät käyttäjät. Tutkimus myös arvottaa Tempurin parhaaksi selälle ja allergikoille sekä laadukkaimmaksi vuodebrändiksi. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan Tempurilla saavutetaan paras nukkumisen laatu.
4. Älä osta myyjältä, jolla ei ole nukkumisergonomiakoulutusta Patjan, vuoteen ja tyynyn hankinnassa kannattaa kuunnella asiantuntijaa. Viime vuosina paljon kehittynyt nukkumisergonomiatietous on muuttanut käsityksiämme vuoteen ja tyynyn merkityksestä hyvinvointiimme. Suositeltavaa onkin kääntyä koulutetun nukkumisergonomian asiantuntijan puoleen.
Nukkumisergonomian kartoituksessa saat koulutetun nukkumisergonomian asiantuntijan tai fysioterapeutin avuksesi sopivan sänkypaketin valintaan. Kartoitus on täysin ilmainen ja ilman ostopakkoa –ja saat TEMPUR-tuotelahjan!
Varaa aika Tempur Brand Store -myymälään tempurbrandstore.fi tai soittamalla lähimpään myymälään.
-15 %
Nyt hintaan
(alin hinta 30 pv ja ovh. 54,90 €)
LabTex Care
Nordic on ortopedinen selän ja vyötärön tukivyö. Se tukee lanneja ristiluun aluetta, korjaa ryhtiä sekä lievittää alaselän kipua. Saatavana koossa S-XXL.
4650€
Tarjoukset voimassa ajalla 15.1.–15.2.2024
Hintoihin lisätään toimituskulut.
Nyt hintaan
(alin hinta 30 pv ja ovh. 55,50 €)
4995€
Lannetuki remmillä, esim. kiinnitykseen tuolin selkänojan yli. Käytetään tuoleissa, joissa on kovempi selkänoja, kuten konttorituoleissa, autonistuimissa sekä ruokapöydän tuoleissa.
Pituus 400 mm, korkeus 145 mm, paksuus 55 mm.
Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.
Tilavuus 500 ml.
990€
