Opinto-ohjaaja 3/2022 by Opinto-ohjaaja -ammattilehti

opinto-ohjaaja

Suomen opinto-ohjaajat ry 3/2022 YAMK–ohjauksen nykytilan tulevaisuuteenNäkökulmiaochVägledardagarnatutkimustuloksetpåÅlandNFSY:sårsmöteohjausalan

Ehdotukset tulee toimittaa kirjallisena puheenjohtaja Paula Lindqvistille paula.lindqvist@sopo.fi 15.11.2022 mennessä.

Paula SuomenPuheenjohtajaLindqvistopinto-ohjaajat ry

Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallitus julistaa vuoden 2027 ja 2028 vuotuisen päätapahtuman järjestämisen alueyhdis tyksille haettavaksi. Tapahtuma on viime vuosina koonnut 600–900 osanottajaa. Näytteilleasettajien osastot ovat ke ränneet paikalle useita kymmeniä opinto-ohjaajille tärkeitä Arvostammesidosryhmiä. konferenssin hyvin järjestettyä yleisilmettä ja toivomme ehdotuksissa paneuduttavan logistisesti mielekkäihin ratkaisuihin. Tapahtuma sijoittuu ajallisesti tammikuun loppupuolelle tai helmikuun alkuun.

OPOPÄIVÄT 2027 JA 2028 OVAT NYT HAETTAVISSA!

Opopäivien rakenne on muotoa: saapuminen torstaina puoleen päivään mennessä ja päättyminen lauantaina puoliin päiviin mennessä. Hyväksyttyjen ehdotusten laatineiden alueyhdistysten kanssa Suomen opinto-ohjaajat ry tekee vielä yksityiskohtaisen tapahtuman järjestämissopimuksen. Toivomme, että ehdotukseen liitettäisiin jo tässä vaiheessa ohessa olevia alustavia kuvauksia tapahtumasta.

Ensimmäinen vuosi korkeakouluopiskelijana 9 Lupa unelmoida – Opopäivistä! 11

Painopaikka PunaMusta, Forssa

Tässä

Toimikunnilta 32

Rahastonhoitaja Tuula Karttunen Sirritie 1 B 9, 39160 Julkujärvi puh. 050 3086378 tuula.karttunen@sopo.fi

....................................................

Stock kuvat: Adobe Stock

Ilmoitusmarkkinonti / myyntineuvottelija Tuija BetaniankatuMäntsälä8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi

.........................................................................

Päätoimittajan palsta: Suljettujen silmien taktiikka 5

Ilmoitushinnat koko sivu: 835 EUR puoli sivua: 560 EUR neljännessivu: 455 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 995 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 675 EUR

Mia ja Peter edustivat SOPO ry:tä NFSY:n vuosikokouksessa 13

Ilmestymisaikataulu 2022 Lehti 1 – 28.1. (aineisto 7.1.) Lehti 2 – 18.3. (aineisto 28.2.) Lehti 3 – 9.9. (aineisto 22.8.) Lehti 4 – 25.11. (aineisto 4.11.)

Korkeakoulutoimikunnan kysely YAMK-ohjauksen toteutumisesta ammattikorkeakouluissa ...........................27

Pelaaminen on oppilaiden kieli ..........................................14 Yllättävät, sydämelliset jäähyväiset ...................................16 Vägledardagarna på Åland 3.-5.5.2022 ...........................18

Julkaisija Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE

Tilaushinta 65 EUR / vsk

Säpinää ja vaikuttamista Suomen Porissa.........................20

Toimitusneuvosto Tuija (päätoimittaja,ArmiMattiMäntsäläStrömmerNurmi armi.nurmi@sopo.fi) Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja)

opinto-ohjaaja

ISSNISSNammatti-Opinto-ohjaajien3/2022jajärjestölehti2342-9119(Painettu)2342-9127(Verkkojulkaisu)

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@sopo.fi Ilmoitukset lähetettyjälyhentääOpinto-ohjaajapdf-tiedostoina.varaaoikeudenjamuokatalehteentekstejä.

Alue- ja Vantaallatoimikunta-seminaari20.5.-21.5.2022 6

Kolumni: Koulutusuudistukset ja nuoruus 34

Puheenjohtajalta:numerossaOppimisrauhaa 4

Valokuvauskilpailu jatkuu 35

...........................

Sauli Puukari: Näkökulmia ohjausalan tulevaisuuteen ......................................................................22

NFSY:s årsmöte och besök på Malmö universitet 12

Nyt on aika saada vakiinnutettua ”tavallinen”. Se tavallinen hyvä, mistä suomalainen koulu on tunnettu.

– Paula Lindqvist

Puheenjohtajalta

Mukavaa

Koulutusrauha sisältää myös oppimis rauhan. Kaikilla koulutusasteilla työs kentelevät opinto-ohjaajat olemme huo manneet uupumusta ja epävarmuutta opiskelijoissamme. Ahdistus tulevasta on käsinkosketeltavaa keskusteluissa opiskelijoiden kanssa. Tulevan suunnit

Paula Lindqvist

Opinto-ohjaaja Liisa Huhdalla on sa mankaltaisia kokemusperäisiä ajatuksia. Hänen vastailmestyneessä kirjassaan Uupuneet nuoret pärjääjät lukiolaiset kertovat kokemistaan paineista. Nuor ten tulisi kuitenkin saada etsiä paik kaansa rauhassa, mikä nykyisessä suorituspaineisessa, tavoitteellisessa, tehokkaassa koulumaailmassa voi olla vaikeaa. Tavallinenkin on arvokasta.

Oppimisrauhaa

Itse peräänkuulutan työrauhan lisäksi yleisemmin koulutusrauhaa. Rakenteel lisia muutoksia on otettu käyttöön kai killa koulutusasteilla ja niiden kerran naisvaikutukset taitavat olla suurempia kuin mitä lainsäätäjä oli alun perin aja tellutkaan. Opinto-ohjaajat ovat oppi laitoksissa muutosvoima, ja ovat useasti toimijoina näiden muutosten toimeen panossa. Me opinto-ohjaajat olemme ketteriä ja pystymme toimimaan muu tosten vaatimalla tavalla. Tiedonha luisiakin olemme, joten muutokset si nänsä eivät ole ongelma. Mutta mikäli muutosten vauhti on erittäin nopeaa, ja niiden käyttöönotto vie aikaa ja vaatii kokonaan uusia järjestelyjä, on koulu tusmaailmassa syytä pysähtyä. Toimi joille tulee antaa toimintarauha.

teleminen voi pelottaa ja suunnitelmi en tulisi olla täydellisiä. Oman elämän pelimerkkien asetteleminen alkaa yhä nuorempana yhä alemmilla koulutus asteilla. Opiskelu ja pahimmillaan elä mäkin saattaa näyttää suorittamiselta. Oppimisrauha tarkoittaa pysähtymistä ja kulloisenkin hetken arvon näkemistä; oppimisen merkityksellisyyden koke mista.

Suomalaiset nuoret ja opiskelijat ovat uupuneita. Se on tullut esiin viimeai kaisissa tutkimuksissakin. Korkeakou luopiskelijoiden hyvinvointia selvittänyt KOTT 2021 toteaa tämän selkeästi. Sa moin TAT Talous ja nuoret tämän vuo den tulevaisuusraportissaan huomioi saman. Opinnoissaan uupuneet nuoret ovat jo valmiiksi uupuneita astuessaan työelämään. Mitä tämä kertoo yhteis kunnasta, jossa elämme? Kyllähän opin tojen ja työn tulisi olla yksilölle mie lekkäitä tavallisen elämän, arjen osia. Joskus voi olla raskaampaa ja ihminen uupuu, mutta jatkuva olotila tällainen ei voi Tampereenolla.

syyskauden aloitusta hy vät opinto-ohjaajat! Kuten aina, olemme täydessä työn touhussa kuka enemmän ja kuka vähemmän tukka Kevätputkella!oli turbulenssin aikaa suomalai sessa koulumaailmassa työtaisteluineen, ja koko maailmassa turvattomuuden lisääntyessä. Viimeaikaiset useat koulu tuspoliittiset muutokset ovat jo itsessään luoneet epävarmuutta ja hämmennystä sekä meissä koulumaailman aikuisis sa että eritoten nuorissa. Monet tahot ovatkin peräänkuuluttaneet työrauhaa kouluihin. Se on tärkeä toive! Nyt on aika saada vakiinnutettua ”tavallinen”. Se tavallinen hyvä, mistä suomalainen koulu on tunnettu. Se tavallinen arki, joka antaa valmiuksia oman näköisen elämän rakentamiseen ja elämän merki tyksellisyyden kokemiseen.

yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilää käri Riittakerttu Kaltiala on eri haastat teluissa puhunut vaatimustason lisään tymisestä nuorilla. Koulutuksellisten muutosten myötä nuorten on otettava lisää vastuuta valinnoistaan yhä aikai semmin. Kuitenkin heidän tulisi saada kasvurauha ja kehittyä rauhassa. Kalti ala muistuttaa, että nuorissa on voima varoja kestää pettymyksiäkin. Niiden sietämistä tulee harjoitella, ja tässä kas vuprosessissa meidän aikuisten tehtävä on tukea heitä.

Me opinto-ohjaajat olemme arjen tur vallisia aikuisia, myös korkea-asteella. Työmme hienoimpia puolia on se, että opiskelijamme luottavat meihin. Opin to-ohjaajilla on hyvä brändi! Opiskelijat tulevat luoksemme kipeissäkin asioissa. Meidän kanssamme voi pohtia ja pal lotella mielessä pyöriviä juttuja. Vaikka yhteiskunta vaatisikin suorittamista, me voimme osaltamme koettaa rauhoitel la, että kyllä se paikka löytyy elämässä. Joillakin nopeammin, joillakin mutki en kautta. Joskus se oma paikka onkin aivan muuta kuin mitä oli ensi sijassa itselleen suunnitellut. Ja sekin on hyvä.

Opinto-ohjaajan rooli on koulumaail massa keskeinen. Siksi alan vetovoimai suudesta pitää huolehtia ja varmistaa, että työn reunaehdot ja palkkaus ovat kunnossa. Tueksi tarvitaan vakaa rahoi tuspohja. Kuntapäättäjät ovat merkit tävässä roolissa. Päätöksiä ei voi tehdä suljettujen silmien taktiikalla. Pitää olla ymmärrystä koulutuksen rahoituksen riittävyydestä ja sen vaikutuksista op pimiseen ja opetusalan työhön. Tärkeät päätökset tehdään lähellä.

Kesäloma ei välttämättä olekaan saanut sinulta ajatuksia pois poikkeusvuosista. Nyt mietityttää syksy, eikä oikein ku kaan kaipaa etäkoulua. Kaikki opintoohjaajat eivät ole saaneet kesällä akku jaan ladatuksi.

tukseen. Koronaviruspandemiaan liitty neiden etäopetusjaksojen ja lähiopetuk sen poikkeusjärjestelyiden vaikutukset voivatkin olla pitkäaikaisia. Erityisesti ne ohjattavat, joilla on ennestään ollut vaikeuksia koulunkäynnissä, ovat kärsi neet eniten koronatilanteesta.

Nyt on lupa ottaa erätauko! Tähän syk syyn tarvitaan rakentavaa keskustelua, joka on sekä turvallista että tasaver taista. Turhaa voivottelua on yritettävä välttää, samoin peiliin katsomista niinä

Armi Nurmi armi.nurmi@sopo.fi

Koulutus on investointi tulevaisuu teen. Tämän takia koulutuksen määrärahoja pitää kasvattaa ja olemassa olevat resurssit käyttää viisaasti siten, että niiden avulla saadaan aikaan mah dollisimman paljon uutta osaamista ja Laadukas,hyvinvointia.yhdenvertainen

Opinto-ohjaajien jaksaminen on kyse lyjen mukaan heikentynyt korona-ajan vuoksi. Työn koetaan myös sirpaloi tuneen: perustehtävään eli ohjaus- ja opetustyöhön on entistä vaikeampi kes kittyä. Riittämättömyyden tunne kuor mittaa. Resurssipulan aiheuttama ne gatiivinen kierre johtaa pahimmillaan siihen, että työssä ei voi enää jatkaa. Nyt on oltava henkilöstömitoitukset kunnossa. Ryhmäkoot olisi saatava pie nemmiksi. Suurin osa opinto-ohjaajista kuitenkin tuntee työssään tyytyväisyyt tä. Tyytyväisimpiä opinto-ohjaajat ovat oloihinsa lukioissa ja yliopistoissa.

Suljettujen silmien taktiikka

Pitää olla vaikutuksistasenkoulutuksenymmärrystärahoituk-riittävyydestäjasenoppimiseenjaopetusalantyöhön.Tärkeätpäätöksettehdäänlähellä.

Iloista työviikkoa!

hetkinä, jolloin se ei tunnu miellyttäväl tä. Hetkinä joina katse on vino ja löytää vain virheitä omasta toiminnasta, on jatkossa yksinkertaisesti suljettava sil mät. Silloin ei ole aika arvioida peiliku vaa, työpöydän kaaosta, sanavalintoja työkavereille, onnistumista opinto-oh jaajana tai ystävänä. Silmät voi aukais ta uudelleen, kun sisäinen kriitikko on löytänyt lempeytensä.

ja toimiva koulutusjärjestelmä luo perustan koko hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydelle. Koulutuksen kautta jokainen saa mah dollisuudet oman elämän ja työuran rakentamiseen. Koulutus on parhaita keinoja ehkäistä syrjäytymistä ja työt tömyyttä sekä vahvistaa ihmisten vä listä yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Koulutuksen ja tutkimuksen rooli työl lisyysasteen vahvistamisessa, teknologi sen kehityksen tukemisessa ja kestävän talouden rakentamisessa on merkittävä.

Armi Nurmi

Päätoimittajan palsta –

Kaksi koronavuotta on vaikuttanut mo nella tavalla opetuksen ja koulutuksen järjestämiseen eri koulutusmuodoissa, sekä muun muassa koulutuksen to dellisiin kustannuksiin. Tässä ei voi myöskään käyttää suljettujen silmien taktiikkaa. Koronan jälkeen koulutusta on annettava lähtökohtaisesti korona pandemiaa edeltävää aikaa vastaavalla tavalla. Korona-aika on voinut vaikuttaa monin tavoin koulunkäyntiin ja ope

20.5.-21.5.2022seminaaritoimikunta-Vantaalla

puhuja perjantaina oli kahvitkin tarjonnut Finavia Oyj ja heil tä Helsinki Airport HR:n Vice president Hanna Skurnik-Järvinen. Finavia on lentoasema yhtiö, joka tarjoaa palvelui taan lentoyhtiöille Suomen lentokentil lä. Heidän työllistämänsä alat ovat mm. IT, data, kyberturvallisuus, asiakaspal

velu, turvallisuus ja huoltotyöt, kuten sähkö- ja koneasennus. Asentajista on heilläkin pulaa. Työnhakijan koulutus on tietenkin aina plussaa, mutta Finavia myös itse kouluttaa operatiivisiin tehtä viinsä työntekijöitä. Heillä on halua li sätä ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, mutta suomen kielen taito täytyy olla turvallisuussyistä hyvin hallussa. Tur vallisuusohjeet kun ovat äärimmäisen tarkat lentokentillä työskennellessä ja ne on jokaisen työntekijän ymmärrettä vä. Finavialla viihdytään hyvin, vaikka nuorissa työntekijöissä onkin huomattu nopeasyklisyyttä ja että he kaipaavat si tä, että koko ajan tapahtuu jotain.

Ensimmäinen1116.

Seminaarin trilogiteemat viime vuo desta alkaen ovat olleet maalla, me rellä ja ilmassa. Viimeksi, lokakuussa 2021 merellä, tällä kertaa ilmassa. Koro narajoitukset sotkivat perinteisen semi naarin aikataulutuksen, joka on totuttu pitämään kerran vuodessa loppukevääs tä, ja siksi se viime vuonna siirtyi ke väältä syksylle.

näkee, että tärkeää on myös oman osaa misensa sanoittamisen taito, digitaidot ja kielitaito. Matematiikkaa tarvitaan hänen mielestään ihan kaikissa tehtävis sä yrityselämässä. Opinto-ohjaajille ja oppilaille hän halusi välittää terveisinä, että opettakaa ja opetelkaa niitä taito ja, joita oikeasti työelämässä tarvitaan. Äskeinen lista kuulostaa mielestäni kuulostaa aika paljon samalta kuin mitä koulussa ja koulunkäynnillä opetellaan.

Päivä jatkui Eira Banin kertoessa tervei siä OAJ:lta ja mitä eri kouluasteiden oh jaukselle heidän näkökulmastaan kuu luu. Oppivelvollisuuden laajeneminen ja siihen liittyvät lisätehtävät luonnol lisesti olivat esillä ja OAJ olikin teettä nyt kyselyn aiheesta. Siitä kävi ilmi, että opinto-ohjaajia ei olla palkattu sillä ra halla, minkä OKM on kunnille antanut. Rahoitus vastaa n. 350 opinto-ohjaajan vuosittaista työaikaa, ja kyselyn vastaus ten mukaan mitä suurempi oppilaitos, sitä huonompi tilanne. matillisenkatsottunavätKoulunkokivatvähänoppivelvollisuusuudistuksestaTiedonsaantionolluthataraa,sillä59%esihenkilöistäsaaneensariittävästisiitätietoa.henkilökunnastaenitentiesiopinto-ohjaajatjakoulutasoittainparhaitenperilläolivatamkoulutuksenopinto-ohjaajat

Alue- ja

Paula Lindqvist

Lentokenttäyhtiö toivoo työntekijöiltään jatkuvaa oppimista, pitkäjänteisyyttä, riittävää nöyryyttä työnte koa kohtaan, sillä töissä on välillä myös tylsää.

Alue- ja toimikuntaseminaariin Ho telli Vantaaseen oli ilmoittautunut 43 alueyhdistysten aktiivista opinto-oh jaajaa eri puolilta Suomea. Seminaarin aloitti Sopon puheenjohtaja Paula Lind qvist kertoen yhdistyksen tilanteesta ja toiminnasta. Hän mm. kävi läpi mihin ja miten moneen eri koulutuksen ja työ elämän aiheeseen Sopolta oli pyydetty kantaa tai lausuntoa pelkästään jo ke vään aikana. Sopo on siis saanut luotua todella hyvät yhteistyöverkostot ja mei dän mielipiteistä ollaan kiinnostuneita. Korona-aika on verottanut monen yh distyksen jäsenmäärää mutta Sopossa se on pysynyt melkein ennallaan. Se minaarin aikaan toukokuussa meitä oli

Skurnik-Järvinen painotti myös työnte on asennetta: työntekijän täytyy pystyä olla tietyssä paikassa tiettyyn aikaan ja tehdä mitä pyydetään. Hän esitti tar kemmin mitä lentokenttäyhtiö toivoo työntekijöiltään: jatkuvaa oppimista, pitkäjänteisyyttä, riittävää nöyryyttä työntekoa kohtaan, sillä töissä on välillä myös tylsää. Oppiminen syventyy teke mällä sitä, minkä on jo oppinut ja siksi koko ajan ei voi tulla jotain uutta. Hän

ja opettajat. Positiivista oli kuulla, että muut peruskoulun opettajat puoltavat OAJ:n suositusta max. 200 ohjattavaa per opinto-ohjaaja. Mielestäni luvun jälkeen kyllä voisi jo lisätä "yleisopetuk sen ohjattavaa". Peruskoulun opintoohjaajien vastauksista ilmeni, että 36 %:lla ohjattavien määrä on kasvanut. Erityisopetuksen resurssin riittämättö myydestä ollaan kaikkialla huolissaan. Kun erityisopetusta ei ole alemmilla asteilla tarpeeksi, ongelmat ja haasteet valuvat korkeakouluihin asti. Jopa 99% vastaajista näki pienryhmien olemassa olon tarpeellisena.

Kesäkuun OVTES:n neuvottelutulos auttoi varmasti kyselyyn vastannei den tilanteeseen, koska moni koki, että työtehtävät ovat lisääntyneet ilman li sätyöaikaa tai -korvausta. Ainoastaan ammatillisen koulutuksen puolella

nan keikalle hotellin tiloissa oli pitänyt ilmoittautua Sopon kautta ennakkoon. Työviikon jälkeen perjantai-illan keikka alkoi vähän turhan myöhään, klo 22.00, kun tiedossa oli, että ohjelma jatkuu seuraavana aamuna klo 9.00.

Irina ja yleisö.

OAJ:n Eira Bani ja tutkimustulokset.

Ilta jatkui vapaamuotoisesti buffet-il lallisen muodossa hotellin ravintolassa. Mukavan ja rennon ruokailun yhtey dessä päästiin vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan uusiin kollegoihin. Iri

Aamupalan jälkeen ensimmäisenä oh jelmassa oli toimikuntien tapaamiset. Sekä peruskoulu- että ammatillisen koulutuksen toimikunnat olivat teettä neet jäsenillään kyselyn. Peruskoulun opinto-ohjaajien kesken iso puheenaihe kyselyssä oli luonnollisesti tehostettu oppilaanohjaus: missä menee yleisen ja tehostetun ohjauksen raja? Millä ajalla sitä ehtii antamaan? Kyselyn vastauk sissa tehostettua ohjausta oli annettu 0–95 oppilaalle. Tärkeimmäksi koettiin päättäjien herättäminen asiaan, koska muuten he eivät ymmärrä mistä asiassa on Ammatillisessakyse.

esitteli laajaa toisen asteen kehittämisen hanketta ja hallituksen esitystä, johon Sopoltakin pyydettiin kesäkuuhun mennessä kannanotto.

tätä ei koettu niin suurena, sillä amis reformin jälkeen tällainen ei, Banin huumoria lainatakseni, tuntunut enää missään. Toisella asteella eniten kuor mittaa opiskelijoiden heikot opiskelu valmiudet. Lukiossa ryhmänohjaajan työ on muuttunut yhä vaativammaksi. Opettajat kokivat, että heitä on kuultu hyvin materiaalihankinnoissa ja laatu ei ole muuttunut. Ammatillisessa kou lutuksessa on haluttu turvata riittävä määrä lähiopetusta ja siksi on päätetty, että sitä täytyy olla 12h per osaamispis te. Lähiopetukseksi lasketaan nimen omaan opetus ja ohjaus, jolloin työ on opetushenkilökunnan työtä eikä ohjaa jien Lopuksityötä.Bani

Kun erityisopetusta ei ole alemmilla asteilla tarpeeksi, ongelmat ja haasteet valuvat korkeakouluihin asti.

Lauantai

toimikunnassa kes kusteltiin oman kyselynsä tuloksista ja erityisesti silloin vielä tulossa oleva TU VA-koulutus puhututti. Toimikunta ha luaa kyselyllä kartoittaa ammatillisten opinto-ohjaajien työnkuvaa ja työtehtä viä oppivelvollisuuden laajentumiseen liittyvässä kehittämistyössä. Tulokset julkaistaan Opinto-ohjaaja lehdessä 4/2022 ja toimikunnan tapaamisessa LukiotoimikunnassaOpopäivillä 2023.

keskeinen käsitel tävä asia oli myös lukion opinto-ohjaa jille tehty kysely oppivelvollisuuden laa jentumisen aiheuttamista muutoksista ohjaustyöhön. Valtaosa (58 %) totesi op pivelvollisuuden laajentumisen aiheut taneen jonkin verran lisäystä ohjaustyö hön, toisaalta lisäresursseja oli saanut vain kolmasosa (30 %). Uuden opetus suunnitelman myötä opintojaksotus

ten suhteen haasteita on havaittu mm. siirryttäessä lukiosta toiseen, sillä eri oppilaitoksissa on tehty erilaisia opinto jaksoyhdistelmiä. Toisaalta positiivisena koettiin aineenopettajien kanssa lisään tyvä yhteistyö. Uudistuneen Opintopo lun nähtiin heikentyneen: tiedonhaku on vaikeampaa ja epäselvempää kuin ai emmin. Hakulomake kuitenkin koettiin pääsääntöisesti Korkeakoulutoimikunnassaselkeänä.

aiheina oli korkeakoulujen opinto-ohjaajan kel poisuusasiat nyt kun ohjausresurssia on kasvatettu covid-19 pandemian aikana yleisesti korkeakouluissa. Lisäksi oli kokemusten vaihtoa ajankohtaisista asi oista ja työnohjauksesta. Keskusteltiin myös opinto-ohjaajan lisäkoulutuksista, joita oli sillä hetkellä tarjolla ja meneil lään, kuten psyykkinen valmentaja ja työnohjaaja.

Alueiden kuulumiset Päivän päätti alueiden kuulumiset. Siel tä mieleen jäi jonkun sanomana, että seminaarista jää käteen tieto siitä, että muillakin menee aika huonosti. Koro nan tuomat rajoitukset ja etäkokoukset olivat tuttuja kaikille mutta melkeinpä kaikilla oli myös jo suunnitelmia muun laisellekin toiminnalle. Osa yhdistyksis tä olivat onneksi pystyneet myös tehdä jonkinlaisia reissuja ja järjestää tapah tumia. Näistä olisikin todella kiva aina kuulla lehdessämme, jotta pääsee hyvät ideat kiertämään ja on kiva lukea, mitä muut opinto-ohjaajat eri puolilla Suo mea ovat Yhteistyönpuuhanneet.tärkeysnimittäin

Tekniikka on kehittynyt niin paljon, että auton rekisteri numeron näkee helikopterilla 3 kilometrin päästä ja lai van 15 kilometrin päästä.

Oli huikeaa kuulla, että tekniikka on kehittynyt niin paljon, että auton re kisterinumeron näkee helikopterilla 3 kilometrin päästä ja laivan 15 kilo metrin päästä. Nykyään on myös mah dollista koodata itsensä tietyn laivan luokse tämän matka- ja nopeustieto

Kuvat: Emmi Hannuksela ja Matti Strömmer

Joona Timperi Rajavartiolai toksen vartiolentolaivueesta.

jen perusteella. Lentotoimintayksikön työnä on myös havainnoida alusöljy päästöjä merialueilla ja kansainvälistä toimintaa, kuten laittomia siirtolaisia ja huumekauppaa. Vartiolentolaivueella on kuitenkin siviili-ilmailun säännöt, mikä mm. mahdollistaa Ahvenanmaal le menon, vaikka asepalvelus täytyy olla käytynä, jotta on lupa lentää ja suorit taa tiettyjä työtehtäviä. Rajavartijan pe ruskurssilta saa päivärahaa sekä ilmai set ruuat, majoituksen ja vaatetuksen. Ruotsin kieli on hallittava. Vartiolen tolaivueen yksiköissä on monenlaisia osaajia töissä ja työntekijät viihtyvät hy vin työssään, koska se on monipuolista: pääsee sekä lentämään että korjaamaan erilailla varustettuja helikoptereita.

korostui ja tuli ansaitusti näkyvästi seminaarin ai kana. Se on tärkeää paikallisesti mutta myös valtakunnallisesti. SOPO ry on iso ja vaikuttava toimija laajoilla verkostoil laan verrattuna muihin aineenopettaja järjestöihin. Mielipidettämme kysytään ja halutaan Toivottavastikuulla.siismahdollisimman moni pääsee Hämeenlinnan opopäiville 2023! Sitä seuraavat päivät vietetään Rova niemellä vuonna 2024 ja Vaasassa 2025.

Päivän puhujana oli yliluutnantti, Main tenance Manager, Joona Timperi Raja vartiolaitoksen vartiolentolaivueesta. Toimija oli ainakin itselleni uusi tutta vuus. Vartiolentolaivue toimii rajame rivartiossa ja monella on rajaupseerin koulutus. Toiminta on kuitenkin Sisä ministeriön alaista eikä Puolustusmi nisteriön. He toimivat ympäri Suomen ja heillä on työntekijöitä lentotoimin tayksikössä sekä lentoteknisessä yksi kössä. Lentotoimintayksikössä erilais ten helikoptereiden avulla annetaan ensiapua, palopelastusta ja meripelas tusta esim. saaristossa. Lisäksi tarjotaan viranomaistukea muille, kuten poliisille kadonneiden etsintään tai palolaitoksil le metsäpaloihin ja vesionnettomuuk siin. Lentoteknisessä yksikössä tehtä vänä taas on huoltaa ja korjata käytössä olevia helikoptereita.

Teksti: Emmi Hannuksela

Seisoin kaupan kassalla puhelin kädes sä, kun sähköpostiin tuli ilmoitus, että opintopolku.fi:ssä on vastaanotettavissa koulupaikka. Ajattelin, että sain paikan Seinäjoelta sosionomilinjalta. Autoon

Ähtäristä Jyväskylään, lukiosta ammattikorkeakouluun Syksyllä 2021 alkoi sitten uusi vaihe mi nun elämässä, minusta tuli korkeakou luopiskelija. Tähän vaiheeseen kuuluu olennaisena uudet ystävät, ahkera opis kelutahti, haalareiden ulkoiluttamista, tulevaisuuden pohdiskelu sekä omien valintojen aivanEnsimmäisenkyseenalaistaminen.syksynaikanatutustuinmahtaviinihmisiin.Hetitehtiin

Ensimmäinen vuosi korkeakouluopiskelijana

Kun ähtäriläinen Ada Raivio (20) aloitti yhteisöpedagogi (AMK) -opinnot Jyväskylässä, ei hän vielä tien nyt osana opintojaan lukevansa vies tintä ja kommunikaatio-osaamista. Ei myöskään sitä, että kyseisellä jaksolla on oppimistehtävä: kirjoita lehtijuttu, yleisönosastokirjoitus tai blogi. Tai, että tekstiä työstetään yhdessä oman opetta jan kanssa ja juttu julkaistaan Opintoohjaaja -lehdessä. Tänään ei voi tietää, mitä huomenna tapahtuu. Hyvä kui tenkin välillä muistella vanhoja ja jakaa oppia muille.

Opiskelukaverit ja tutortoiminta ovat tärkeitä tukia, kun opiskelija muuttaa uudelle paikkakunnalle ja aloittaa opinnot. Ada Raivio toimii nykyään itsekin tutorina. Jyväskylän SPR:n toimipisteen edessä Ada (vas), Suvi Töyrylä ja Vil ma Aho. SPR:llä Ada ja luokkakaverit saivat kuulla asiantuntija Milla Uk koselta rasisminvastaisen viikon tavoitteista ja toiminnoista, joita pääsevät nuoriso- ja järjestöalan tulevina ammattilaisia toteuttamaan.

päästyäni tarkistin sähköpostini ja rie mun kyyneleet alkoivat virrata. Pääsin suoraan lukiopapereillani ykkösvaihto ehtooni eli Humanistisen ammattikor keakouluun Jyväskylän yksikköön. "Mä sain koulupaikan", huudahdin äidille puhelimessa. Sitten virtasi vähän lisää riemun kyyneliä. Sen jälkeen saikin ryh tyä asunnon metsästämiseen.

Onnenkyyneleitä koulupaikasta

tiivistä yhteistyötä koulun toimesta ja vapaa-aikakin taittui mukavasti uusien ystävien kanssa. Päästiin toteuttamaan yhdessä luokan kanssa ryhmäytymislei ri, jonka tavoitteena oli hitsata meidän yp21-ryhmä yhtenäiseksi. Onnistuim me tavoitteessa erinomaisesti. Toki kiitos kuuluu myös meitä ohjanneille tutoreille, jotka järjestivät meille paljon erilaista toimintaa, joka edisti tutustu mista.

Tähän vaiheeseen kuuluu olennaisena uudet ystävät, ahkera opiskelutahti, haalareiden ulkoilut tamista, tulevaisuuden poh diskelu sekä omien kyseenalaistaminen.valintojen

Tutortoiminta tuo tukea Yksi odotetuimmista tapahtumista oli haalarikastajaiset, joidenka johdosta tuli lupa ja oikeus käyttää opiskelijahaa lareita, jotka lisäävät yhteenkuuluvuu den tunnetta. Haalarikastajaisiin kuului

Kursin kasaan kaikki syksyn suoritta matta jääneet opintojaksot vuoden 2022 tammi- ja helmikuun aikana, joten nyt olen ajan tasalla opintopisteiden suh teen. Keväällä olen pyrkinyt toimimaan eri tavalla. Olen muuttanut aikataulutus tani ja olemaan ajoissa tehtävien kanssa. Tuntuu oudolta, että saan kutsua itseäni toisen vuoden opiskelijaksi nyt syksyllä. Opiskeluiden edetessä vastaan tulee uu sia haasteita, alaan liittyviä tehtäviä sekä mahdollisuus luoda laaja ammatillinen verkosto. Tästä kaikesta olen kiitollinen.

Ähtäristä Jyväskylään muuttanut ja ensimmäistä korkeakoulututkinto aan tekevä Ada Raivio sai osallistua osana Kylmäkoskenjato-ohjaajanomanhaasteisiin”,nuorisotyönseminaarissa,ammattilaisenyli”OlimmetojaksoaHyvinvointipalvelut-opin-NUORI22-tapahtumaan.tapahtuma-avustajia2200nuoriso-jakasvatusalankaksipäiväisessäjossapureuduttiinmahdollisuuksiinjakertooRaivioyhdessäJyväskylänkampuksenopin-EevaMäntylän(vas)nuorisotyönyliopettajaMerjakanssa.

Kaiken hauskanpidon lomassa täytyi myös opiskella. Opintojaksot ja tehtä vät vaikuttivat mielenkiintoisilta, mutta huomasin, ettei oma aikataulutus ollut tarpeeksi tehokasta. Osa tehtävistä jäi rästiin. Monien tehtävien kanssa kamp pailin, moneen kertaan kyselin apua kanssaopiskelijoilta. Huomasin, etten ollut haasteideni kanssa yksin vaan joku muukin oli samassa tilanteessa. Täytyy myös korostaa opettajien joustavuutta tehtävien palautusten suhteen. Opetta jat ja kampuksen opo-Eeva ovat olleet myös hyvin tukena. He ovat olleet läsnä sekä kannustaneet ottamaan pieniä as kelia tehtävien kanssa oman jaksamisen mukaan.

Kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä Haalarikuva: Minna Korpela, yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija ryhmästä 2021.

Teksti: Ada Raivio ja Maarit Honkonen-Seppälä, Humakin opis kelija ja opettaja.

Vaikka YTHS:n jonot ovat kohtalaiset pitkät, välillä jopa liian pitkät, on korkeakou luissa hanketoiminnan kautta saatu monia hyviä toimintoja, joilla vahvistetaan opis kelijoiden oppimista ja jaksamista, liikkumista ja yhteisöllisyyden vahvistamista.

Oppia oppimaan

Hanketoiminnallakin tukea opiskeluun

Huomasin, etten ollut haasteideni kanssa yksin vaan joku muukin oli samassa tilanteessa.

Aikatauluttaminen omalla vastuulla

Tästä esimerkkinä on neljän keskisuomalaisen korkeakoulun eli Jyväskylän yliopis ton, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Ilmasotakoulun sekä Humakin Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hanke. Lisää tietoja toiminnallista ja yhteisöllistäkin op pimista tukevasta toiminnasta JAMKn sivuilta osoitteesta: https://www.jamk.fi/fi/ projekti/aktiivinen-ja-hyvinvoiva-korkeakoulu

tehtäviä, joita suoritettiin yh dessä ryhmän kanssa. Tehtävien avulla vähän mitattiin yhteistyökykyä ja heit täytymishalua. Lopuksi vannottiin opis kelijavala, saatiin niinsanottu kaste ja tutoreilta nimikirjoitukset haalareihin. Tämän jälkeen lähdettiin jatkamaan il taa koko porukan voimin.

erilaisia10

Haalarikastajaiset ovat tärkeä rituaali matkalla ensimmäisen vuoden Jyväskylänkorkeakouluopiskelijaksi.Humakintutoritpystyivät

järjestämään kastajaiset syksyllä 21 Covid19-pandemiasta huolimatta pääosin ulkotapahtumana. Kuvas sa ylpeät opiskelijat Emma Antinaho (ala vas), Julia Kauhanen, Veeti Setälä (ylä vas), Suvi Töyrylä sekä Ada Raivio.

Meille kaikille opinto-ohjaajille lienee selvää, että on hyvä olla unelmia, kaukaisiakin, mutta niiden toteutumiseen täytyy silti uskoa. Unel mat voivat ajan myötä muuttaa hie man muotoaan tai tarkentua, mutta kohti niitä silti mennään. Samaa voisi tuumailla Hämeenlinnan OpotiikkaaOpopäivistä. Päivien suhteen kaikki ei ole mennyt aivan niin kuin alun perin oli suunniteltu, mutta lopultakin Opo päivät siintää lähitulevaisuudessa jopa entistä ehommalla ohjelmalla!

Opopäivät 2023

ilmoittautumisesi automaattisesti voi massa myös 2023 päiville. Uusille in nokkaille osallistujille ilmoittautuminen on avoinna 1.10.-11.12.2022.

Opopäivät 2022 Hämeenlinnassa on siirretty vuodella eteenpäin, ja uusi ajan kohta on 2.-4.2.2023. Ohjelma ja kaikki muut toiminnot pyritään siirtämään uusille päiville, mutta joitain muutok sia joudutaan luonnollisesti tekemään esiintyjien, vierailukohteiden, tilojen ja aikataulujen suhteen. Aiemman oh jelmasuunnitelman mukaiset keynotepuhujat Maaret Kallio ja Teemu Arina eivät valitettavasti pystyneet siirtämään esiintymistään uuteen ajankohtaan. Uu sia puhujia Opopäivillä 2023 ovat Kat leena Kortesuo (viestintäasiantuntija) ja Outi Olani (psykologi ja mestarimo kailija) ja heidän lisäkseen ohjelmasta löytyvät jo aiemmin esitellyt Lauri Järvi lehto, Arto Salonen ja Jaakko Helander. Mentalisti Jose Ahonen ja tanssiorkeste ri Antti Paranko Group takaavat laadun perjantai-illan osalta. Jos ehdit ilmoit tautua mukaan päiviin jo aiemmin, on

Tarjolla on vielä myös paikkoja näytteil leasettajille ja sponsoreille. Paikkoja voi helpoimmin kysellä sähköpostilla os oitteesta opistoihin.kaikiltanattaa,gmail.com. opopaivatnaytteilleasettajat@NäkyvyysOpopäivilläkankoskapäivienosallistujattulevatkouluasteiltaperuskouluistayli

Opopäivien suunnittelutyötä Kanta-Hämeen opinto-ohjaajat ry on tehnyt suuren työn Hämeenlinnan Opo päivien valmistelussa. Ansaittu kesätau ko suunnittelussa on pian päättymässä ja syyskuussa alamme taas aktiivisesti tiedottamaan Opopäivien-ohjelmasta nettisivujen (opopaivat2022.com) ja so siaalisen median välityksellä. Työtä riit tää joten mukaan suunnitteluun otam me enemmän kuin mielellämme myös uusia opinto-ohjaajia!

"Tulevaisuus on niiden, jotka jaksavat sitkeästi uskoa haaveisiinsa."

Lupa unelmoida - Opopäivistä!

- Eleanor Roosevelt

Onneksi oppilaat voivat ottaa rennosti, vaikka opinto-ohjaajat jo ahertavat Opopäivien suunnittelutyön parissa.

två år av distansmöten på Teams var det härligt att i början av april få åka till Sverige och fysiskt träffa våra nordiska vägledarkollegor i NFSY igen. Sverige är ordförandeland i NFSY åren 2020–2021 och Sveriges vägledarföre ning bjöd därmed in till vårmöte i Mal mö lördag 2.4. På plats deltog även rep resentanter från Norge och Danmark.

Gemensam middag. Bild: Lena Collin

Malmö universitet

• 5 fakulteter: Fakulteten för hälsa och samhälle, Fakulteten för kultur och samhälle, Fakulteten för lärande och samhälle, Fakulteten för teknik och samhälle samt Odontologiska fakulteten

NFSY:s årsmöte och besök på Malmö universitet

sökande i ansökningsprocessen. En hel del arbete går även åt till att vägleda stu derande som fått avslag på sin ansökan om behörighet. Det var mycket intres sant att höra hur mångsidiga uppgifter universitetets studieoch karriärvägle dare har.

jobbar med allt från blivan de studerande till alumner ute i arbets livet. I rekryteringen av nya studerande satsar de speciellt på en breddad rekry tering, vilket innebär att lyfta fram uni versitetsstudier som ett reellt alternativ för målgrupper som traditionellt inte

• Av studerandena är 2/3 kvinnor, 1/3 har utländsk bakgrund och 2/3 är första generationens akademiker

På fredagskvällen hann vi även med en gemensam middag med de andra NFSY-representanterna från Sverige, Danmark och Norge. Under middagen hade vi möjlighet att bekanta oss med varandra och diskutera vägledningsfrå gor. Det var både intressant och givan de att höra hur man jobbar i de olika länderna och vad som är aktuellt inom vägledningen.

• Grundades 1998

Malmö strand.

Studie- och karriärvägledarna jobbar även med validering av betyg - både för behörighet och för tillgodoräkning av studier. De har en tydlig process för att validera sökandes behörighet och i det arbetet är samarbetet med fakulteterna oerhört viktigt. I valideringsprocessen ger vägledarna bland annat informati on och vägledning om vad som krävs för behörighet och för dialog med den

• 24 000 studerande och 1 900 anställda

väljer högskolestudier. Vägledarna stö der och vägleder studerandena vid Mal mö universitet under hela utbildningsti den och stöder även dem i övergången till arbetsmarknaden och mot en akade misk karriär. Till deras grunduppdrag hör även att bidra till att stärka bilden av Malmö universitet som ett attraktivt lä rosäte, skapa tillhörighetskänsla till uni versitetet samt främja livslångt lärande.

Programmet inleddes dock redan på fredag med besök hos vägledningen på Studentcentrum vid Malmö universitet. Studentcentrum har fina och ljusa ut rymmen på universitetets campus som ligger intill vattnet i centrala Malmö. Vid universitetet finns 24 studieoch karriärvägledare, varav en del arbetar vid den centraliserade vägledningen på Studentcentrum och del ute på institu Vägledarnationerna.

• 1 461 internationella studerande

E12fter

Tony Valtonen

NFSY årsmöte.

ohjaus ja neuvontatyö verkon välityk sellä on tullut jäädäkseen. Varsinkin norjalaiset ja tanskalaiset puhuivat di giohjauksen onnistuneista käytännöis tä. Ruotsilla oli myös iloisia kuulumisia: he kertoivat ohjauksen tohtorikoulutuk sen alkaneen Ruotsissa, keväällä 2022 tohtorikoulutettavia oli 10.

puheenjohtaja Gert von Brussel. Hän kertoi ajaonkohtaisista tapahtumista: toukokuisen Singaporen konferenssin valmisteluista ja tulevista webinaareista Euroguidancen kanssa. Puheenjohtaja von Brussel kertoi myös, että IAEVG:n nettisivuja uudistetaan paremmin vas taamaan jäsenjärjestöjen ja opintoohjaajien tarpeita. Lisäksi Newsletter tullaan julkaisemaan uusien nettisivu jen välityksellä: toiveissa on sujuvampi tiedonkulku kattojärjestön ja jäsenmai den välillä. Yksi toimi vuorovaikutuk sen lisäämiseksi olikin kutsua kaikkien maiden kansainväliset yhdyshenkilöt etäkokoukseen miettimään IAEVG:n roolia ja jäsenjärjestöjen toiveita katto järjestölle. Tämä tapaaminen järjestyi kesäkuussa ja Sopoa siellä edusti Arja MyösNikkanen.IAEVG

Mia Gerdt och Tony Valtonen.

Mia Gerdt edustivat SOPO

Mia ja Peter

ry:tä NFSY:n vuosikokouksessa NFSY = Nordiska förbundet för studieoch yrkesvägledning • Jäsenenä opinto-ohjaajien kansalliset yhdistykset Islannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta sekä ohjausverkostot Färsaarilta ja Grönlannista • Perustettu 1992 • Jokainen maa on vuorotellen 3 vuotta puheenjohtajamaana • Sopo ry:n edustajat ovat Mia Gerdt ja Tony Valtonen, varalla Eeva Joutsenlahti ja Paula Lindqvist • NFSY on yhdessä IAEVG:n jäsen ja käyttää suurinta äänivaltaa IAEVG:n kokouksissa

IAEVG:n kuulumisia NFSY:n vuosikokouksessa vieraili Teamsin välityksellä myös IAEVG:n

pohtii tapoja Ukrainan kriisiin vastaamiseen. Pohdinassa on se, miten IAEVG voisi auttaa sodasta kärsi vien maiden kansallisia ohjausyhdistyk siä. Lisäksi Gert von Brussel kertoi, että IAEVG:tekee työtä tunnistaakseen uu den, nuoren ohjaussukupolven tarpeita.

Studentcentrum. Bild: Tony Valtonen

NFSY:n vuosikokous pidettiin kulu neena vuonna 2.4.2022 Malmössä, Ruotsin ollessa puheenjohtajamaana vielä tämän vuoden. Lena Collinin joh tama kokous pidettiin hybridi-mallilla, suurin osa osallistujista oli paikanpääl lä, mutta osa osallistui etänä. Suomen opinto-ohjaajat ry:tä edusti kokoukses sa kv-toimikunnan jäsenet Mia Gerdt ja Tony TavallistenValtonen.vuosikokousasioiden lisäksi keskusteltiin paljon pandemian vaiku tuksista eri maiden opinto-ohjaukseen käytännössä, vaikutuksista opiskelijoi hin sekä vaikutuksista eri maiden oh jausjärjestöjen toimintaan. Synkimmät korona-ajatukset olivat jo väistyneet ja osallistujat kertoivat uusista, hyvin toi mivista etäohjauksen tavoista. Opinto-

Murheellisempaa keskustelua käytiin ajankohtaisesta Ukrainan tilanteesta. Varsinkin Ruotsiin ja Tanskaan oli saa punut paljon lapsia ja nuoria pakoon sotaa. Heidän opetuksen ja ohjaamisen järjestäminen oli päällimmäisenä mie lessä monella NFSY:n kokousedustajal la.

Pelaaminen on oppilaiden kieli

Haataja piti myös pelin huumorista. Laki-koiraa kiperissä tilanteissa auttava Kirppu toi mieleen tuulahduksia tosi elämästä.–Kirppu on se kaveri, jonka suusta tulee mitä sattuu, naurahtaa Haataja.

Pelien avulla voi aktivoida myös erilaisia oppijoita.–Moni oppii paremmin tekemällä ja kokemalla. Samalla oppimisesta tulee henkilökohtaisempaa. Peleissä jokainen voi saada myös tärkeitä onnistumisen Peleissäkokemuksia.tietoa tarjotaan pienissä erissä pelaajan oppimisvalmiuksien mukaan.

– Tunnilla voi olla hirveä meteli, kun oppilaat pelaavat ja neuvovat toisiaan.

– Pelien avulla on mahdollista opettaa esimerkiksi ongelmanratkaisua, kom munikointia, ryhmätyötaitoja, kielitai toa ja kriittistä ajattelua sekä yhdistää eri oppiaineita tai erilaisia oppijoita.

Työelämäaiheinen peli on Haatajan mielestä mainio idea, sillä työllistymi seenhän kaikki koulutus lopulta tähtää.

H14aataja

– Pelissä käsitellään juuri sellaisia konkreettisia asioita, mitä työelämästä on hyvä tietää.

Työelämä tutuksi pelin avulla Haataja on testannut myös STTK:n ke hittämää Laki ja Kirppu uraputkessa -peliä.–Se vaikuttaa erinomaiselta, joten varmasti otan pelin käyttöön ysien kanssa.

Haataja on tunneillaan nähnyt, miten sekä hiljainen että aktiivinen oppilas voivat innostua samasta oppimispelistä. Aina pelaaminen ei ole hiljaista yksin tekemistä. Välillä koko luokka intoutuu pelaamaan niin, että ryhmähenkikin kasvaa kohisten.

Teksti: Kreetta Haaslahti

– Oppilaat voivat olla taustoiltaan erilaisia, mutta pelien maa ilma on suurimmalle osalle tuttu. Pelien kautta he puhuvat samaa kieltä, ja sitä meidän opettajienkin pitäisi puhua, pohtii Tiina Haataja.

”Moni oppii paremmin tekemällä ja kokemalla. Samalla oppimisesta henkilökohtaisempaa.”tulee

työskentelee opinto-ohjaa jana riihimäkeläisen Pohjolanrin teen koulun luokilla 6–9 ja hyödyntää opinto-ohjaajan työssään mielellään pelejä.–Pelien kautta aktivoin oppilaita te kemään itse ja ottamaan vastuuta omas ta oppimisestaan. Esimerkiksi Talous sankari-peli on toiminut hyvin rahan käytön opettelussa.

Tutustu Laki ja Kirppu uraputkessa -peliin! Laki ja Kirppu uraputkessa on tarinallinen, selainpohjainen peli, jossa tavoitteena on selviytyä työpäivän aikana kohdatuista hankalista tilanteista. > peli.tyoelamaan.fi

Anne Sivén, opinto-ohjaaja, Kallaveden lukio, Kuopio

On niin paljon asioita, jotka pitää käydä läpi, etten ole juurikaan käyttänyt tunneilla pelejä. Melkein kaikki opetus erityisesti lukiossa ja yläkoulussakin on koneilla, joten en ole kokenut pelien käyttöä omaksi. Olen enemmän paperia ja värikynät -tyyppi. Tiedän, että muussa opetuksessa pelejä käyte tään paljonkin ja oppilaat rakastavat niitä. Kerran ulkopuolisen luennoitsi jan tunnilla oppilaat rakensivat kolmen hengen joukkueissa paperilennokit A4-arkista niin, että jokainen sai käyttää rakentamiseen vain yhtä kättä. Sitten katsottiin, että kenen lennokki lentää. Se oli hauska, pelillinen ryh mäytymisharjoitus.

Eva-Lena Wakonen, opinto-ohjaaja, Björneborgs svenska samskola, Pori

Tiina Haataja

Juudit Hurtig, opinto-ohjaaja, Syvälahden koulu, Turku

GALLUP: Mikä on pelien merkitys opetuksessa?

Käytän pelejä säännöllisesti – ne ovat yksi tuntisuunnitelmien olennainen osa. Pelit innostavat lähes aina – tietysti laadulla on merkitystä. Hyvin ra kennettu peli on looginen, realistinen, helppokäyttöinen, haastava ja in formatiivinen. Hyvien pelien suunnittelu, rakentaminen ja päivittäminen vaativat resursseja ja ne maksavat itsensä takaisin oppilaiden innostuksessa ja niissä hetkissä, kun tuntuu ja näyttää siltä, että oppilas on hetkenkin ajan pohtinut valintojaan, ympäristöään, arvojaan tai tulevaisuuttaan hieman eri näkökulmasta tai oletetusta poikkeavilla mahdollisuuksilla.

15 Käytän pelejä opetuksessa, kun se on mahdollista. Olen käyttänyt talous tieteen ja yrittäjyyden opetuksessa TATin tai Nuorten akatemian valmiita pelejä, jotka ovat ladattavissa kännykkään. Tärkeää on pelien helppokäyt töisyys ja kiinnostavuus. Pelit ovat mukava välipala opetuksen lomassa ja ne kiinnostavat aina nuoria. Nyt olemme menossa Kuopion kaupungin kirjas ton pakopeliä pelaamaan. Aiheena on tiedonhankinta.

Osallistuin tapahtumaan Opinto-ohjaa jan toimittajana, aikomuksenani rapor toida päivän keskusteluista ja ehkä haas tatella lyhyesti tilaisuuden päähenkilöä, Raimo Vuorista. Ennen tilaisuutta koh tasin Vuorisen kaiken valmistelun hyö rinässä, ja hän arvioi tilaisuuden jälkeen ehkä löytyvän kymmenisen minuuttia nopeille täydentäville kysymyksille. He ti tämän jälkeen tunnistin järjestäjien joukosta pitkään Vuorisen kanssa työs kennelleen tutkimusprofessori Jaana TilaisuuttaKettusen. suunnitellut Kettunen tiesi jotain, mitä yleisö ja päivänsankarikaan eivät vielä tapahtumasta tienneet. Ket tunen paljasti minulle vain sen verran, että Raimosta ei tilaisuuden jälkeen saisi haastatellen irti mitään järkevää, sillä tunteet tulisivat olemaan pinnassa. Haastattelu olisi parempi jättää toiseen Jakertaan.oikeassa hän oli.

Yllätystä juonineet Outi RuusuvirtaUuksulainen, Jaana Kettunen ja Jussi JamesVälimaa.P.Sampson

Jr. (USA), Jaana Kettunen (JKL) ja Tibor Bors BorbelyPecze Suomenkielisen(Unkari).

Kun kahvit oli juotu, ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jussi Välimaa oli lausunut avaussanat, pääsi Vuori nen pohjustamaan ensimmäisen pa neelikeskustelun puhumalla elinikäisen ohjauksen kahdesta vuosikymmenestä Suomessa. Itse paneelissa ääneen pääsi vät Vuorisen lisäksi työmarkkinaneuvos Teija Felt Työ- ja elinkeinoministeriöstä, Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijoh taja Petri Lempinen (jotka molemmat toimivat kansallisen ELO-foorumin puheenjohtajina), sekä Ari-Pekka Le minen, Työ- ja elinkeinoministeriön edustaja ELGPN-verkostossa vuosilta 2013-15.

paneelin osallistujat Petri Lempinen, Teija Felt ja Ari-Pekka Leminen.

Seminaarinmäen Ruusu puistossa järjestettiin kesäkuun alus sa ”Elinikäisen ohjauksen kaksi vuo sikymmentä ja ohjauksen tulevaisuus” -keskustelutilaisuus. Tämän teeman ympärille oli kerätty panelisteja sekä Suomesta että ulkomailta. Tilaisuus oli järjestetty Opinto-ohjaaja -lehdenkin sivuilta vuosien ajan tiuhaan löytyneen ja useaan otteeseen palkitun kasvatus tieteen tohtorin ja dosentin Raimo Vuo risen eläkkeelle siirtymisen yhteyteen.

Video-onnittelujen jälkeen tilaisuus läheni loppuaan ja yllätyksen järjes täneet työtoverit pääsivät vielä kerran onnittelemaan Vuorista ja ojentamaan viimeisenkin yllätyksen – kansainvälis ten ystävien kanssa laaditun, paksun ja kauniin Mahdottomanreseptikirjan.tehtävän edessä yritän seuraavalla sivulla kuvakollaasin avulla välittää lukijoille ripauksen siitä tunnel masta, joka tilaisudessa vallitsi.

Yllättävät, sydämelliset jäähyväiset

J16yväskylän

Hyväntuulisen paneelin ja pienen tau on jälkeen aloitettiin kansainvälinen paneeli, josta paikan päällä olivat apu laisprofessori Tibor Bors Borbely-Pecze, Unkarista ja emeritusprofessori James P. Sampson Jr., Yhdysvalloista. Ruudun välityksellä kuultiin puheenvuoroja ul komailta, ja kaikki eteni ihan yleisen suunnitelman mukaan – kunnes kaikki yllättäen muuttui.

Hieman ulkopuolisena tilaisuutta tar kastellemaan tulleena en tiedä, kuinka häkellyttävältä yleisön muista edusta jista tapahtuma tuntui, sillä kun video tervehdykset pääsivät käyntiin, niille ei tullut loppua millään. Toinen toistaan sydämellisempiä tervehdyksiä, vuolaita kiitoksen sanoja, onnentoivotuksia, si säpiirin vitsejä – ja kaikki tämä ilman akateemista kankeutta. Tilanne oli lii kuttava ja erityinen, eikä jäänyt epäsel väksi, että eläkkeelle vaihtava Raimo Vuorinen on jättänyt jälkensä ohjauk sen kansainväliselle kentälle.

Teksti ja kuvat Aki Tulikari

Laadukas ja paneelikeskusteluhyväntuulinen

Kiitoksille ei tullut loppua Videoitua puheenvuoroa pitävä tohtori Pedro Moreno da Fonseca paljasti viral lisen osuutensa jälkeen nyt seuraavan tapahtuman todellisen huippuhetken. Raimo Vuorisen kanssa yhteistyötä teh neet ulkomaalaiset kollegat halusivat kiittää suomalaista pioneeria, joka oli ri kastuttanut ohjauksen kenttää niin mer kittävästi, että tehdyn työn hedelmiä poimitaan ja jalostetaan lähes jokaisella mantereella vielä vuosikymmeniä.

Videotervehdyksiä kuultiin sekä keskeisten organisaatioiden edustajilta kuten OECD, ILO, EC-EMPL, ETF ja CEDEFOP, sekä lukuisista maista kuten Ruotsi, Norja, Sveitsi, Iso-Britannia, Tanska, Itävalta, Kanada, Chile, Ranska, Saksa, Kreikka, Intia, Irlanti, Serbia, Slovakia, Etelä-Korea… Maltan Ronald Sultana löysi runossaan Raimolle riimiparin Rambosta.

Den första konferensdagen hölls på Alandica kultur och kongress med in ledning av Ålands landskapsregerings byråchef samt Regionförvaltningsver kets direktör. Ett nytt center för vägled ning har startats upp i Finland – Servi cecentret för kontinuerligt lärande och sysselsättning, (JOTPA - Jatkuvan op pimisen ja työllisyyden palvelukeskus) av Utbildnings- och kulturministeriet och Arbets- och näringsministeriet. En anställd kommer att bevaka den svenskspråkiga servicen inom centrets verksamhet.

som förhåll ningssätt och arbetsmetod för väg ledare presenterades av utbildare i konsekvenspedagogik, pol.dr Sonja Kur tén-Vartio från SK Edu&Publication.

Onsdag 4/5

Efter lunchen berättade överinspektör Disa Widell från RFV om Trender i väg ledningen. Aktuella teman inom väg ledningen är krisberedskap, uthållighet och resiliens. I Finland är vägledningen långt knuten till utbildningsorganisatio nerna och borde kanske utvecklas i en nordisk riktning med vägledningscen ter utanför skolorna.

Föreläsare Ped. dr Katarina Perander, Förbundet Hem och Skola, på Alandica.

Finlandssvensk forskning inom hand ledning presenterades av forskardoktor, pol.dr Veronica Salovaara från Helsing fors universitet och sakkunnig, ped.dr Katarina Perander från Förbundet Hem och Salovaarasskola.

tema var Val och aktörskap i övergången till andra stadiet, om hur unga väljer utbildning och vad som påverkar valet. Utbildning går i arv men även utanförskap, har konstaterats i Perandersforskningen.rubrik

Klättra och kana vid övergången till högre utbildning visar på chocken som många studerande upplever vid övergången från andra stadiet till högskolestudier. Det finns brister i t.ex. tidshantering, studieteknik och förmågan att ta eget ansvar hos de Konsekvenspedagogikstuderande.

Efter båtresan över Ålands hav inleddes dagarna med smaklig Ålandspannkaka och kaffe på Högskolan på Åland och vi välkomnades med musikunderhållning och presentation av utbildningspro grammen på högskolan.

Hon har tillämpat metoden bl.a. i arbete med fängelseinterner och missbrukare och betonar tron på individens hand lingsförmåga, eget ansvar, fokusera på nuet och framtiden och att vi kan lära oss av våra val.

Vägledardagarna på Åland 3.-5.5.2022

Diskussion kring forskningsteman fortsatte i form av workshops under eftermiddagen och dagens föreläsnin gar avslutades av överinspektör Carola Bryggman från RFV som presenterade KIAL-Karriärvägledning för vuxna i ar betslivet.

Efter en paus på några år samlades ett hundratal finlandssvenska och åländska elevhandledare, studiehandle dare och andra vägledare fysiskt för att delta Regionförvaltningsverkets vägle dardagar i Mariehamn i maj. Förväntan och glädje över att kunna träffas nor malt igen kändes redan i den buss som startade på morgonnatten från Vasa, trots tidig väckning!

Vår andra dag startade med gemensamt morgonprogram vid Självstyrelsegården och vi samlades i salen som används av Ålands lagting, där vi välkomnades av specialsakkunnig Bodil Regårdh från Ålands landskapsregering. Åland har egen utbildningslagstiftning men följer ändå delvis samma examensgrunder som Vägledningenfastlandet.på Åland har analyserats och utvecklats genom ett projekt med visionen om tvärsektoriell verksamhet med Yana Jahrén från My Company Ab som projektledare. Grupper, som hittills har saknat tillgång till vägledning, bor de också omfattas av vägledningstjäns ter och resultatet utmynnade i en kar rärvägledartjänst placerad vid AMS, Visa Universitetslärarevägen.

och doktorand Kicki Häggblom från Åbo Akademi utbildar nya studiehandledare och berättade att praktikplatser i hela Svenskfinland igen behövs till hösten. Hon presenterade

också temat för sin påbörjade forskning inom Karriärlärande, som ska undersö ka om studiehandledningen ger gymna siestuderande de rätta färdigheterna för Vägledardagarnakarriärplanering.

Även Suomen opinto-ohjaajat ry:s ny valda ordförande Paula Lindqvist från Yrkeshögskolan Metropolia deltog som inbjuden representant för föreningen och hon välkomnade alla med i SOPO ry.

Torsdag 5/5

KIAL är ett nordiskt samarbete och bottnar i behovet av karriärvägledning för vuxna. Allt flera byter bana i sitt yr kesverksamma liv och vägledning för den gruppen har många saknats.

Vi kan konstatera att behovet av att skapa nätverk för handledning stöds av fysiska träffar med tid för diskussioner

Text: Benita Wolin och Anna-Lotta Östvall-Åstrand, studiehandledare vid Yrkesakademin i Österbotten

och personliga kontakter och vi tackar arrangörerna för arrangemangen och möjligheten till detta!

avrundades med lyckade parallella studiebesök på Ålands arbetsmarknads- och studieservicemyn dighet AMS, Visa vägen och Kompas sen, Myndigheten Ålands gymnasium samt Alandica Shipping Academy-ASA. Därefter var det dags för de flesta av oss att söka sig till båtterminalen för hemre sa efter givande dagar.

Ålands Landskapsregering och Marie hamns stad stod värd för konferensmid dagen som inleddes på Ålands sjöfarts museum. Under själva middagen på restaurang Nautical hörde vi ett föred rag om Åland 100 år av gymnasielektor Dan Nordman samt pianomusik.

Artikelförfattarna på Sjöfartsmuseet

Verkostot vaikuttajaviestintäja

nuorisotyölläEnnaltaehkäisevällämukaan

SuomiAreena-tapah tuman toteuttivat yli 220 erilaista orga nisaatiota ja toimijaa. Jyväskylän seu dun OsaajaKS-palveluketju ja Humak olivat menossa mukana ensimmäistä kertaa järjestäen keskustelutilaisuuden otsikolla ”Koulutuksella nuori töihin –totta vai turha toive?”.

Nuoria kuunneltava

Jyväskylän seudun työllisyyden kunta kokeilua tukeva OsaajaKS-palveluketju ja Humak nostivat heinäkuussa Suomi Areenan keskusteluun nuorten koulu tuksen ja työllistymisen. Keskustelutee ma juhlistaa myös Euroopan nuorison Porissateemavuotta.järjestetyn

aloittanut Humakin lehtori Eeva Män tylä. TAT:n tutkimukseen palattiin use asti keskustelun aikana.

yliopiston avoimesta yliopistosta ki teyttää tunnelmat: ”Olipa hienoa päästä mukaan tällä tärkeällä teemalla. Suo miAreena vilisi vaikuttajia ja saimme virallisen paneelikeskustelumme lisäksi luotua arvokkaita verkostoja päättä jiin ja näin edistettyä koulutuksen sekä työllistymisen teemaa. Arvokkainta oli kuitenkin ehdottomasti saada nuorten äänet kuuluviin ja samalla kuulla heidän ajatuksiaan koulutuksen ja työllistymi sen haasteista.”

Suomen Porissa

Nuoret, koulutus ja työllisyys SuomiAreenalla

OsaajaKS-palveluketjun projektipääl likkö Maarit Viljakainen Jyväskylän

Säpinää ja vaikuttamista

Opettajien kouluttaja Anu Utter Tampe reelta kiteyttää SuomiAreenan jälkeiset hyvät tunnelmat: Seuraamani keskus telu herätti vahvoja tunteita varsinkin siitä, miten me voimme mahdollistaa nuorille innostava työelämä. Se, mikä keskustelusta jäi vahvana mieleen, oli kohtaamisen merkitys ja nuoren vah vuuksiin panostaminen. Työelämä ja suhtautuminen työhön on muuttunut. Tulevaisuudessa on ammatteja, joista emme vielä tiedä. Tuntuu, että enää ei riitä se, että opiskelet yhden ammatin ja teet siitä elämänuran. Tänä päivänä osaamista on päivitettävä jatkuvasti, mikä on toisaalta hyvä ja toisaalta hyvin kuormittavaa. Kaiken kaikkiaan, ensi ”Nuoret ja nuorisoala ansaitsee SuomiAreenan kaltaisen huomion ja me vaikuttajat pystymme tuomaan sitä huomiota”, kertoo paneelin jälkeen Juho Kurjonen (toinen vas), joka tunnetaan myös taiteilijanimellä Purso. Paneeliin osallistuivat myös ex-nyrk keilijä Elina Gustafsson, Kokemäen etsivä nuorisotyöntekijä Tiia Laine, kansanedustaja Bella Forsgrén, Jyväskylän yliopiston kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen sekä juontaja Fanny Saarelainen. Kuva: Susanna Mäkinen.

Kesän korvalla julkaistu Talous ja nuo ret TAT:n Nuorten tulevaisuusraportti kertoo huolestuttavaa viestiä erityisesti nuorista, joiden kokemus omista tie doista ja taidoista työelämässä menes tymiseen on heikko. “Ainoastaan yksi prosentti näistä nuorista odottaa innolla työelämään siirtymistä”, kertoo syys kuun alussa Jyväskylässä opo-opinnot

Porin Puuvillan kauppakeskuksen SuomiAreenan runsas yleisö sai kuulla tilaisuuden juontajalta Fanny Saarelaiselta myös hänen oman biisinsä. Jyväs kyläläinen nuori yrittäjä ja artisti Fannzu saa rentouttavaa päähierontaa ennen tilaisuuden alkua OsaajaKS-Maarit Viljakaiselta.

”Toimme mielestäni virkistävän erilaisen, rennon ja meidän näköisen keskus telutilaisuuden osaksi SuomiAreenaa, jossa nuorten asiat nostettiin keskiöön. Nuorten koulutuspolut ja työllistymisen haasteet ovat oikeastaan aina ajan kohtaisia asioita”, pohtii lehtori Eeva Mäntylä ja kiittää Porin nuorisoalan ammattilaisia Elina Peuraa, Juha-Matti Jaakkolaa sekä Maha Bouazizia järjes telyavusta. ”Järjestimme oikein onnistuneet etkot Puuvillan kauppakeskuksen nuorisotiloissa.”

Lisää kuvia ja tarinaa ohjelmaosuudes ta sekä työllisyyden kuntakokeilun toi minnoista löydät turha-toive-1624144koulutuksella-nuori-toihin-totta-vai-mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/ohjauksissajaOhjelmanta https://osaajaks.fi/fiOsaajaks-nettisivuilvoikatsoavielätallenteenakäyttäävaikkapavaikuttamistyössä,jaopetuksissa https://www.

Kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä ellei toisin mainita

SuomiAreenalle osallistuminen oli OsaajaKS-palveluketjulle ja Humakille ensimmäi nen kerta ja erityisesti Euroopan nuorison teemavuonna tärkeää yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. ”Koulutuksella nuori töihin – totta vai turha toive?” -ohjelmaa saapui seuraamaan kiinnostuneita läheltä ja kaukaa. MTV ja Porin kaupunki ovat järjestäneet SuomiAreenan jo 16 kertaa.

Humakin koulutusjohtaja Päivi Marja nen tiivistää päivän hyvät tunnelmat: ”Meillä oli loistavasti kerätty panelistien joukko, ja heidän erilaiset tulokulman sa tähän tärkeään asiaan täydensivät hienosti toisiaan. Oppilaitokset tekevät ilmeisen vähän tämän tyyppistä vaikuttajaviestintää, mutta oppilaitosten roolia varmaan pitäisi lisätä. Erityisen arvok kaana pidän verkostoitumista ja viesti mistä poliittisille vaikuttajille.” Marjasen kanssa keskusteluissa ja kaverikuvassa kansanedustaja Bella Forsgrén (vihr.).

21 vuonna ehdottomasti osallistun uudes taan ja useammaksi päiväksi. Tällaista vaikuttamista lisää, sillä välillä tuntuu, että nuorisotyöstä tiedetään vai pieni murto-osa siitä, mitä kaikkea työ pitää sisällään. Mielelläni näkisin keskustelua nuorisotyöstä ennaltaehkäisevästä nä kökulmasta. Tämän työmuodon näky väksi tekeminen ja siihen panostaminen on mielestäni todella tärkeää.”

Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä, Humakin lehtori

keskellä on tärkeä suunna ta kehittäminen ensisijaisesti ohjaajien työn ytimeen, ihmisten kohtaamiseen ja heidän elämänsä ja tulevaisuutensa edis tämiseen. Siksi tarvitsemme tulevaisuu dessa edelleen jatkuvaa koulutusta, sys teemistä ajattelua organisaatioihimme, hyvää johtamista, jolla mahdollistetaan ohjauksessa olennaiseen keskittymi nen ja yhteistyö eri tahojen kanssa sekä kykyä nähdä, millä muilla eri tavoilla voimme parhaiten luoda ohjaukselle hyvät edellytykset palvella ohjausta tar vitsevia ihmisiä.

Ohjausalan perustusten vahvistaminen

Näkökulmia tulevaisuuteenohjausalan

Eläköitynyt Sauli Puukari kirjoitti Opinto-ohjaaja -lehden pyynnöstä ajankohtaiskatsauksen opinto-ohjauksen tilasta omaa työhistoriaansa peilaten. Puukari on tehnyt vuosien ajan merkittävää työtä ohjauksen parissa sekä paikallisesti että kansallisesti, ja tuottanut kymmenittäin korkeatasoisia julkaisuja, jotka ovat olleet hyvin sovellettavissa myös opinto-ohjaajien arkityöhön.

keinen osa ohjausalan toimintaa, jossa erilaisilla rajapinnoilla toimiminen on Muutoksientärkeää.

Lähtökohtia Olen saanut työskennellä ohjausalan koulutuksen ja tutkimuksen parissa 1990-luvun loppupuoliskolta lähtien ja jäin eläkkeelle antoisasta tehtävästäni 1.8. 2022. Kokonaan en ole ohjausalaa vielä jättämässä vaan ajatuksena on rajatusti olla käytettävissä luennoitsi jana ja asiantuntijana sekä kirjoittaa ohjausalasta. Niinpä lupauduin tähän OPO-lehden numeroonkin kirjoitta maan ohjausalan tulevaisuudesta. En tavoittele kattavaa tarkastelua vaan kes kityn muutamiin valikoituihin näkökul miin, joita pidän tärkeinä.

heidän asiakkailleen/oppilailleen. Muu tosprosessien läpiviemisessä tarvitaan viisasta johtamista, toimijoiden ja asi akkaiden aktiivista kuuntelua ja osallis tumista.

Tulevaisuus rakentuu aina osaltaan ai emmin tehdyn pohjalle ja samalla tule vaisuuteen suuntautuminen edellyttää avoimuutta ottaa uusia askeleita, joilla voidaan vastata nykyhetken ja enna koidun tulevaisuuden haasteisiin. Osa haasteista ovat sen luonteisia, että niihin vastaaminen edellyttää pitkäjänteistä kehitystyötä, jotta tarvittavat muutokset voivat juurtua osaksi luontevaa arkea. Samalla muutoksien tekeminen edel lyttää sitä, että kiinnitetään huomiota lisääntyvään työkuormaan ohjausalan toimijoille ja muutosten vaikutuksille

Osa haasteista ovat sen luonteisia, että niihin vastaaminen edellyttää pitkäjänteistä kehitystyötä, jotta tarvittavat muutokset voivat juurtua osaksi luontevaa arkea.

Ohjausalalle kohdentuu hyvin mo nenlaisia odotuksia, joihin ohjaajien toivotaan vastaavan. Monet odotukset edellyttävät muidenkin kuin ohjaajien aktiivista osallistumista. Esimerkiksi oppilaitoksissa oppimiseen ja elämän hallinnan haasteisiin vastaaminen ja oppilaiden tulevaisuuden askeleiden edistämiseen liittyvät toimet tarvitse vat oppilaiden, vanhempien, opettajien, rehtorin ja muun henkilökunnan ja yh teistyötahojen rakentavaa työskentelyä. Näiden moninaisten yhteistyökuvioi den vahvistaminen ja kehittäminen on varmasti myös tulevaisuudessa yksi kes

Pidän tärkeänä, että ohjausalalla voi daan vahvistaa sen perustuksia, jotka auttavat moninaisten odotusten ja muu tosten keskellä keskittymään olennai seen ja suunnistamaan oikein. Tässä perustusten rakentamisessa tarvitaan ohjausalan itseymmärrystä, joka raken tuu tiedostetun arvopohjan, etiikan ja ihmiskäsityksen varaan, jotka korosta

Pidän tärkeänä, että ohjausalalla ollaan avoimia tutustumaan ja testaamaan in formaatioteknologian mahdollistamia erilaisia sovelluksia. Saman aikaisesti on tärkeää, että informaatioteknologian kehittäjät ja rahoittajat ovat aktiivisia kuuntelemaan ja ottavat huomioon so vellusten käyttäjien tarpeita ja käyttä jäkokemuksia, jotta sovellukset olisivat mahdollisimman käyttäjäystävällisiä ja helpottaisivat arkea.

Ohjauksen teoria ja elämä ihmisten kanssa

Paljon on jo tapahtunut 1990-luvun jäl keen, mutta vieläkin on runsaasti teke mistä siinä, että ohjaajien ja opettajien monikulttuurinen osaaminen vahvistui

Ohjaajan on tärkeä myös jäsentää työ tään teoreettisesti, jotta hänellä on pa

kehittyminenInformaatioteknologian

Sauli mieluisen harrastuksen parissa. Kuva: Timo Laine.

vat ihmisen ja kamatonta ar voa ja täedistämiseenoleavullatekniikoiksijarustukseenmatsitteneläväänmanEtiikanaaliaan.maanerilaisuudenmiä,puolisiasoonaansa.huomioonhänenkaltaistaKokonaisvaltaisuusihmisenmanmaantoiminnassamiseenuksenkaikessaohjaavatohjakehittäliittyvässäottamahdollisimhyvinhuomioonkokonaisvaltaisesti.tarkoittaasentapaalähestyäihmistä,ettäkokoelämänkenttänsäotetaanjakunnioitetaanhänenperTässätarvitaanmyösmonityöskentelytapojajameneteljotkaottavathuomioonihmistenjaauttavatheitätunnistaomiakasvutarpeitaanjapotentijaihmiskäsityksenmuodostaperustuksenpohjallejasenkanssavuorovaikutukseenkytkeytyvätohjausalantoimijoidentarvitsetiedotjataidot.Ilmankytkentääpeohjaajienosaaminen,tiedottaidot,voivatmuodostuairrallisiksijapahimmillaanniidentyöskennellääntavalla,jossaeimukanaaitopyrkimyshyvänelämänjakunnioitustoistaihmiskohtaan.

Kulttuurinen ympäristö Kansainvälinen vuorovaikutus ja muut toliikkeet ovat kaikkina aikoina saaneet aikaan muutoksia, kehitystä ja ajoittain myös jännitteitä ja konflikteja. Suo meenkin on erityisesti 1990-luvulta läh tien muuttanut eri syistä yhä enemmän muista maista tulleita ihmisiä, minkä vuoksi yhteiskuntamme on muuttunut monikulttuurisemmaksi. Tästä on syn tynyt sekä kulttuurista rikkautta että jän nitteitä. Jännitteiden vähentämisen, yh teiskunnan tasapainoisen kehityksen ja kaikkien Suomessa asuvien hyvinvoin nin kannalta on olennaista, että jokaisella on samat perusoikeudet ja mahdollisuus opiskelun ja eri kanavien kautta löytää oma paikka yhteiskunnassa. Tässä työs sä erityisesti koulutuksella on keskeinen merkitys. Opettajat ja opinto-ohjaajat ovat avainhenkilöitä maahanmuuttajien, pakolaisten ja kaikkien koulua käyvien tukemisessa opinpolulla ja kasvamisessa yhteiskunnan autonomisiksi jäseniksi.

Informaatioteknologian edistysaskeleet ovat olleet varsinkin viimeisten parin vuosikymmenen aikana suuria, vaik ka vieläkin monissa alan sovelluksissa on paljon kehitettävää. Olennaista on käyttää informaatioteknologiaa niin, että se tuo todellista lisäarvoa ja säästää aikaa olennaiseen, ihmisen kohtaami seen. Keskeistä onkin, että sovellukset ovat käyttöliittymiltään ja toiminnoil taan niin selkeitä ja olennaisiin asioihin

keskittyviä, että niiden käyttöönotto ja hyödyntäminen ei vie liikaa aikaa vaan tuo merkittävää apua niin ohjaajille kuin heidän asiakkailleenkin.

Erityisen tärkeää on oppia sietämään erilaisuutta, joka liittyy erilaisiin arvoihin, maailmankatsomuksiin ja tapaan maailmasuhdetta.jäsentää

si. Tarvitaan rakentavia ja aktiivisia muu tosagentteja, ohjaajia ja opettajia, jotka rohkaisevat omissa työyhteisöissään henkilökuntaa ja opiskelijoita ymmärtä mään, että monikulttuurinen osaaminen edistää kaikkien yhteistä hyvää ja luo edellytyksiä rakentavaan vuorovaiku tukseen ja yhteisöllisyyden kehitykseen. Erityisen tärkeää on oppia sietämään eri laisuutta, joka liittyy erilaisiin arvoihin, maailmankatsomuksiin ja tapaan jäsen tää maailmasuhdetta. Tämänkin työn perusta kytkeytyy olennaisesti vahvaan etiikkaan ja kaikkien ihmisten arvon nä kemiseen arjessa.

Ihmisen kokoinen työ ja tasapainoinen elämä

Viimeisten parinkymmenen vuoden ai kana yhteiskunnan kehitys on vienyt yhä enemmän siihen suuntaan, että taloudel liset ja välineelliset arvot ovat ylikoros tuneet ja aidolle pysähtymiselle ihmisen äärelle on jäänyt liian vähän tilaa. Tämä on näkynyt sekä työuupumusten ja pa hoinvoinnin lisääntymisenä sekä työn merkityksen ja mielekkyyden vähenty

misenä, mikä on osaltaan heijastunut vanhempien ja huoltajien kautta myös lasten ja nuorten elämään kielteisesti. Nyt tarvitaan suunnan muutosta, ihmi siä, jotka uskaltavat asettaa tällaisen ke hityssuunnan kyseenalaiseksi ja löytää uudelleen ihmisen arvon ensisijaisesti siitä, mitä hän on eikä siitä, mitä hän tekee. Silloin tekeminenkin saa oikeat mittasuhteet elämän kokonaisuudessa ja työstä tulee ihmisen kokoinen ja elämän kokonaisuudesta tasapainoisempi.

remmat mahdollisuudet palvella ohja usta tarvitsevia ihmisiä ja kehittää omaa osaamistaan. Mitä haastavammaksi ohjaustyö ja toimintaympäristö muut tuu, sitä tärkeämpää on hallita työtä myös teoreettisesti. Ohjauksen teorioita ja niiden luokittelutapoja on hyvin mo nia, eikä ohjaajan ole mahdollista hallita niitä kaikkia. Ohjausalan koulutuksissa kin yleensä keskitytään siksi lähemmin vain muutamiin valikoituihin teorioi hin. Ohjaajan on tärkeää löytää käyttä miinsä teorioihin omakohtainen suhde tai kuten yhdysvaltalainen ohjausalan professori Jim Sampson totesi yhdessä

Vastaväittäjänä Oulussa 2014.

Työmatkalla Lontoossa vuonna 2008.

Teoria ei saa koskaan tulla esteeksi ihmisen kokonais valtaiselle kohtaamiselle vaan teoriatkin tulee alistaa ohjausalan perustuksien kaut ta tapahtuvallatarkastelulle.kriittiselle

koulutustilaisuudessa, ohjaajan tulee itse vakuuttua teorian toimivuudesta ja mie lekkyydestä. Silloin teoria alkaa elää ja siitä rakentuu käyttöteoria, joka aidosti palvelee ohjaukseen tulevia ihmisiä. Teo ria ei saa koskaan tulla esteeksi ihmisen kokonaisvaltaiselle kohtaamiselle vaan teoriatkin tulee alistaa ohjausalan perus tuksien kautta tapahtuvalla kriittiselle tarkastelulle. Viime kädessä olennaisinta on aina, että se mitä ohjaaja tekee, pal velee mahdollisimman hyvin ohjauspro sessissa olevia ihmisiä.

Sauli Puukari

Meillä ihmisillä elämässä tulee aivan riit tävästi luonnostaan vastaan erilaisia vas toinkäymisiä ja koettelemuksia, meidän ei kannata itse lisätä niitä sillä, että emme pyri työelämässä ja elämässä laajemmin kin kohtuullisuuteen ja kokonaistasapai noon. Rohkenen väittää, että kohtuulli suus ja kokonaistasapainoon pyrkiminen paitsi vähentää ongelmia pidemmällä aikajänteellä myös vapauttaa energiaa ja luovuutta niin, että löydämme uusia nä kökulmia ja ideoita ja jaksamme työssä paremmin. Kohtuullisuutta tarvitsemme lisäksi kestävän kehityksen rakentami sessa. Pitämällä huolta luonnon hyvin voinnista, voimme mahdollistaa elämän edellytysten säilymisen tuleville suku polville. Samalla pidämme huolta myös omasta hyvinvoinnistamme.

LVI-ala.fi

LVI-ala.fi on mukana tukemassa opintojen ohjausta ja tarjoaa avuksesi materiaalia LVI-alan opiskelu- ja uramahdollisuuksista Sivustoltakertomiseen.löytyy mm. n tietoa alan työtehtävistä ja urapoluista, n koulutuspolut ja alan oppilaitokset, n nuorten uratarinoita, n infograafeja ja videoita.

Käytä näitä vapaasti työssäsi. Materiaalit löytyvät sivulta -LVI-talotekniikkaLVI-ALA.FI/OPINTO-OHJAAJATopiskelu-jauramahdollisuuksiajokamakuun!

Hyviä kokemuksia ensimmäiseltäKeväänverkkokurssilta2022osallistujatlöysivät

Kurssinkansainvälisestiverkostoitualisäarvoonmahdollisuuskansainväliseen verkos toitumiseen, mikä erottaa tämän Pohjoismaiden ja Baltian laajuisen kurssin kansallisista vastaavista.

kurssilta useita malleja, joiden avulla he voivat selittää opiskelijoilleen paremmin oppimisliikkuvuuden prosesseja.

Seuraava kurssi starttaa 20. varaalokakuuta,paikkasi!

Seuraa meitä somessa ja verkossa

Euroguidance

Ennakoivalla liikkuvuusohjauksella parannetaan oppimistu loksia ja lisätään opiskeluun liittyvän liikkuvuuden määrää.

myös tunnistamaan oppimistuloksia.

Euroguidance-verkoston verkkokurssi tarjoaa ohjauksen ammattilaisille työkaluja, joita käyttää nuorten kanssa, kun he harkitsevat ulkomaille lähtöä tai tarvitsevat tukea liikku vuuden Kurssillaaikana.opitaan

Mahdollisuus

tietoa opiskelusta, Verkkokurssisomekanavistamme.Ajankohtaistanuorisovaihdoistavapaaehtoistyöstätyöharjoittelusta,jaulkomailla.tietoasaatPohjoismaiden

Ohjausalan ammattilaisten tukena kansainvälistymisessä

jaBaltian ohjaajille

Yksilöllistä oppimista täydennetään tehtävillä, jotka suoritetaan muiden kurssin osallistujien kanssa. Niistä kesk ustellaan verkossa koko ryhmän kanssa.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: anne.valkeapaa(at)oph.fi

Euroguidance Suomi EuroguidanceFI

Kuva: Anni Koponen

Teoreettinen osa koostuu teksteistä, kuvista ja videoista sekä yksilöllisesti suoritettavista tehtävistä.

Osallistujille jaetaan osallistumistodistus ja kurssikortti.

oph.fi/euroguidance

“Opin tämän kurssin aikana enemmän omasta työstäni ja käytössäni olevista työkaluista kuin sitä edeltävien kahden vuoden aikana yhteensä” - Kevään 2022 kurssilainen

Maailmalle.netistäMAAILMALLE.NETlöydät

Suomen Opinto-ohjaajat ry:n korkea koulutoimikunta on kerännyt kevään 2022 aikana tietoa siitä, miten opintojen ohjaus toteutuu ylemmissä ammatti korkeakoulututkinnoissa (YAMK) ja miten systemaattisesti ohjausta on eri ammattikorkeakouluissa suunniteltu ja toteutettu. Tavoitteena on ollut selvittää YAMK-ohjauksen nykytilaa sekä näkö kulmia siihen, miten ohjausta kannattaa jatkossa kehittää. Tietoa on kerätty säh köpostitse ja haastattelemalla opintoohjaajia tai ohjauksesta vastaavia.

Monet ammattikorkeakoulut ovat viime vuosina lisänneet opiskelijoiden sisäänottoa ylempiin ammattikorkeakoulutut kintoihin. Uusien tutkinto-ohjelmien li säksi myös jo olemassa olevien YAMKtutkintojen aloituspaikkojen määriä on nostettu. joidenmisideoita•uksessa?YAMK-opiskelijoiden•ohjauksenopinto-ohjaustaohjaus•toimenkuva?millainen•opinto-ohjauksenmiseen•opinto-ohjaus?tetaan•vanlaisiaKorkeakoulutoimikuntatutkinnoissa.myösopintojenkoulutuksissamamoninaistunuttojensääntyessäopiskeluhyvinvoinninKorkeakouluopiskelijoidenongelmienliammattikorkeakouluopinohjauksentarveonkasvanutjaperustutkinnoissa.SatodellisuuskoskettaamyösYAMK-opiskeleviaopiskelijoita;ohjauksentarveonkasvanutylemmissäammattikorkeakouluesittiseuraakysymyksiä:MitensinunorganisaatiossasitoteuYAMK-opiskelijoillesuunnattuMillaisiaopinto-ohjauksenjärjestäliittyviäratkaisujaonYAMK-näkökulmastatehty?Kukavastaaopinto-ohjauksestajaonYAMK-opinto-ohjaajanMillaisiatehtäviäYAMK-opinto-pääpiirteittäinsisältääjamitentarjotaan(määrä,muodotjne.)?MillaisiahaasteitaolethavainnutopintojenohjaMillaisiahyviäkäytänteitäjakehittäsinullaolisiYAMK-opiskeliohjaukseenliittyen?

Pandemian aikana opiskelijoiden ta voittaminen on ollut välillä haastavaa

on LAB-tasoinen Welcome-tiimi, jos sa YAMK-tutoropettaja työskentelee orientaation suunnittelussa. YAMKopiskelijoiden tueksi on tarjolla eLAB, opiskelijoiden infosivusto, jossa on hyvin toimiva hakumoottori ja avain sanoilla löytyy tietoa nopeasti. Lisäksi tarjotaan “Perehdytys YAMK-opiske luympäristöön” -digitaalinen verkkoai neisto, starttipaketti vähän ennen orien taatiota tai orientaation aikana.

Moninaiset ohjaustarpeet, vaihtelevat ohjauskäytännöt ja opintojen viivästyminen YAMK-ohjauksen haasteena

Opiskelijat toimivat usein vaativissa asiantuntijatehtävissä, joten työelämän ja opiskeluelämän sekä työ- ja perhe-elämän yhteen sovittaminen ovat ajanhallinnan haasteita.

LAB AMK:ssa panostetaan opintojen aloitukseen LAB ammattikorkeakoulussa ohjauk seen liittyviä käytäntöjä kartoitettiin haastattelemalla YAMK-toiminnassa mukana olevaa tutoropettajaa, lehtoria ja opintopalveluissa toimivaa koulu tussuunnittelijaa. Myös ohjausmallin suunnittelussa mukana ollut opintoohjaaja oli mukana keskusteluissa. LAB YAMK-koulutuksissa on eri yksiköissä vaihtelevia käytäntöjä. Tähän koostee seen kootut käytännöt eivät siten toistu samanlaisina kaikissa YAMK-koulutuk sissa. Opinto-ohjauksen kokonaisuu desta LAB AMK:ssa vastaa vararehtori.

YAMK–ohjauksen nykytilaa kartoitet taessa korkeakoulutoimikunnalla on ollut mahdollisuus kattavammin sel vittää omien meta,tietoaTurunAMK,YAMK-ohjaustataustaorganisaatioidensa(LABAMK,LapinOulunAMK,TampereAMK,AMK).LisäksisaimmearvokastaohjauksenkäytännöistäLaureasMetropoliastajaSavoniasta.Kiitämkaikkiakyselyynosallistuneita.

Hakuvaiheen kysymyksiin ohjausta antaa YAMK-koulutuksesta vastaava koordinaattori. Ohjaus on pandemias ta johtuen painottunut etäohjaukseen. Verkon kautta tarjotaan ryhmä- ja yk silöohjauksia. Ohjauksen tukena tie toa tarjoavat sähköiset oppimisympä ristöt, mm. eLAB-infosivuston lisäksi Moodle-alustat. YAMK-koulutuksesta vastaava koordinaattori ja tutoropet taja toimivat työparina. Tutoropettajat antavat ryhmäkohtaista ohjausta, joka sisältää opintojen ohjausta, opetussuun nitelmaan tutustumista, ohjausta opin näytetyön aloittamiseen ja laatimiseen, uraohjausta, ohjausta hyväksilukume nettelyihin ja järjestelmiin, perehdytys tä tutkintosääntöön, tutustumista opis kelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Ohjauksessa tehdään tilannekatsaus ryhmän opiskelijoiden etenemiseen ja opintojaksoilla mahdollisiin haasteel lisiin tilanteisiin. Tutoropettajat anta vat yksilöohjausta henkilökohtaiseen opintosuunnitteluun (hops), opintojen hyväksilukuun, opintoihin palaavien opintojen suunnitteluun ja opinnäyte työaiheiden hahmotteluun liittyen.

Hakuvaiheessa LAB ammattikorkea koulussa ohjausta antaa ko. YAMKkoulutusta koordinoiva opettaja. Opinto-ohjausta antaa oma nimetty tu toropettaja, joka vastaa ohjauksesta ko ko opintojen ajan. Tarvittaessa ohjausta antaa tutoropettajan lisäksi YAMK-kou lutuksiin liittyvä koulutussuunnittelija opintopalveluista. Hän neuvoo opiske lijoita eri tilanteissa, auttaa löytämään vastauksia, muistuttaa määräajoista ja kertoo opintojen keskeytykseen ja palaamisen liittyvistä käytännöistä. Ohjausmalli perustuu tutoropettajien, koordinaattoreiden ja opintopalvelui den koulutussuunnittelijan tarjoamaan ohjaukseen ja näiden toimijoiden yh YAMK-opintoihinteistyöhön.

liittyvää ohjausmal lia jäsennetään opiskelijoiden opintopo lun näkökulmasta käsin. YAMK-opis kelijoiden opintojen aloitusta tuetaan erilaisin toimin. Yksi tärkeä käytäntö

Korkeakoulutoimikunnan kysely YAMK-ohjauksen toteutumisesta ammattikorkeakouluissa:

YAMK-opiskelijoillehaasteita.

vastaavien henki löiden vastausten perusteella ilmeni, että opintojen ohjauksessa ei ole yhtä yhteisesti toteutuvaa toimintamallia, vaan aloittain on omia vaihtelevia käy täntöjä. Yleisesti periaatteena kuitenkin on, että YAMK-tutkinto-ohjelmissa ni

lehtorin/yliopettajan toimi ja opintoohjaajan koulutus. Opiskelijat hakeu tuvat ohjaukseen pääsääntöisesti oman kampuksen ja opiskelualan vastaavalle opinto-ohjaajalle. Lisäksi omana opin to-ohjauksen vastuualueenaan ovat maahanmuuttajat ja kansainväliset opis kelijat, sekä uusimpana vuonna 2022 perustettu opinto-ohjaajan toimi, jossa vastuualueena erityisesti psyykkinen hyvinvointi, riippuvuus- ja kriisiohjaus.

mukaisesti kaikki soten YAMK-opiskelijat laativat opin tojensa alussa osaamisen itsearvioinnin. Se toimii käytännöllisenä ohjaustyöka luna ensimmäisessä yksilöllisessä tuu torointitapaamisessa, joka on kaikille opiskelijoille pakollinen heti opintojen alussa. Tässä yksilötuutoroinnissa suun nitellaan yhdessä opiskelijan kanssa opintojen valintoja ja etenemistä opis kelijan elämäntilanteen ja urasuunnitel man mukaisesti. Mikäli osaamista on jo joltakin osaamisalueelta paljon, suun nitellaan myös erilaisia vaihtoehtoisia osaamisen osoittamismahdollisuuksia. Toinen pakollinen yksilötuutorointi jär jestetään toisena lukukautena. Tällöin opiskelijan kanssa tehdään opintojen tilannekatsaus ja uusitaan suunnitel maa tarvittaessa. Kolmas ja viimeinen tuutorointitapaaminen on kolmannen lukukauden lopussa. Tarpeen mukaan opiskelija voi olla opettajatuutoriin yh teydessä muulloinkin. Näiden lisäksi järjestetään ryhmätuutorointikertoja joka lukukausi. Ne ovat opiskelijoille

tarjottavasta ”Asiantuntijuutta syventävä osaaminen” -opintojaksosta saadaan hyvää palautet ta. Yksilöllisesti räätälöidyllä opintojak solla opiskelija tuo itse oman aihionsa ja laatii suunnitelman oman tutoropet tajansa tukemana. Opiskelija ehdottaa sisältöjä ja osaamistavoitteita, jotka tu kevat hänen uratavoitettaan tai työsken telyä nykyisissä YAMK-ohjaustatyötehtävissä.tarjoavattoimijat

”Meilläperiaatteena.onkaikissa ylemmissä tutkintoohjelmissa vastuuyliopettajat/tuutorit (sama henkilö), jotka ohjaavat opiske lijoita aika intensiivisesti ja yksilöllisesti yhteisen ohjaussuunnitelman mukaises

sen jälkeen, kun ohjauksessa siirryttiin kokonaan verkkoon. YAMK-opintojen edistymisessä opinnäytetyöprosessin eteneminen on merkittävä osa opiske lutyötä. Opiskelijat toimivat usein vaa tivissa asiantuntijatehtävissä, joten työ elämän ja opiskeluelämän sekä työ- ja perhe-elämän yhteen sovittaminen ovat YAMK-opiskelijoiden ajanhallinnan

Osaamisen itsearviointi toimii kaikillerointitapaamisessa,ohjaustyökalunakäytännöllisenäensimmäi-sessäyksilöllisessätuutojokaonopiskelijoillepakol-linenhetiopintojenalussa.

läh tevät usein nopeallakin aikataululla kokeilemaan erilaisia menetelmiä ja testaamaan ohjauksen erilaisia käytän töjä (esim. työtäkeidenhyödyntäätasaatavamustennykyistävoitaisiintasuunnitteluhetkeenoitaJatkossatyväsekälisäksiOpiskelijanintensiivikirjoittamisviikko).tärkeänätukenatoimivatinformaatikotjakirjastopalvelut,opiskelunerityiseentukeenkeskitpalveluverkosto.YAMK-opintojenorientaatisuunniteltaessavoitaisiinkutsuaaiemminaloittaneiopiskelijoita–heidänkokemuksiaanhyödyntääohjauksessavieläenemmän.Alumnienkokehyödyntäminenjaalumneiltaohjausontärkeävoimavara,jovoitaisiinylipäätääntulevaisuudessaenemmän.MyösTKI-hankjaopiskelijoidenvälistäyhteistuleekehittääjatkossaedelleen.

Ohjaussuunnitelmanti.”

Oamkin sosiaali- ja terveysalalla (sote) YAMK-tutkinnoissa on viime vuosina kehitetty paljon opiskelijoi den ohjausprosessia ja tuutoroinnin käytänteitä. Soten kaikissa tutkintoohjelmissa vastuuyliopettajat toimivat opiskelijaryhmien opettajatuutoreina ja ohjaavat opiskelijoita yhteisen oh jaussuunnitelman mukaisesti. Tämä ohjaussuunnitelma liittyy vahvasti osaa misperustaisuuteen, joka toimii soten YAMK-opinnoissa vahvana pedagogi sena

Oamkissa järjestetään myös ryhmä muotoista opinto-ohjausta erityistä oh jausta vaativiin opiskeluhaasteisiin ja teemoihin liittyen. Näitä nk. Valtti-ryh miä ovat esimerkiksi “Esteet pois opin tieltä!”, “Potkua oppariin”, “Tunnista vahvuutesi -uraryhmä”. Näissä ryhmissä on ollut mukana myös YAMK-opiskeli joita. Ryhmiä toteutetaan joka lukuvuo si suomeksi ja englanniksi.

metään jokaiselle ryhmälle opiskelijoi den tuutoroinnista vastaavat henkilöt. Tavallisimmin tuutoroinnista vastaavat yliopettajat tai tutkintovastaavat. He käynnistävät opintojen alussa tutor keskustelut opiskelijoiden kanssa. Tut orkeskusteluja tarjotaan myös jatkossa kaikkina opiskelulukukausina. Opiske lijat käyttävät lukukausittaista ohjaus mahdollisuutta vaihtelevasti. Opinnäy tetyön ohjaamisesta vastaavat siihen erikseen kiinnitetyt opettajat.

Oamkissa käytännöt vaihtelevat tutkinto-ohjelmittain Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) kyselyyn YAMK-opintojen ohjauksesta vastasi kuusi henkilöä, jotka toimivat joko ammattikorkeakoulun opinto-oh jaajan tai ylemmän ammattikorkeakou lun yliopettajan YAMK-opiskelijattehtävissä.ovat oikeutettuja käyttämään samoja opinto-ohjauksen palveluita kuin muutkin AMK-opis kelijat. Oamkissa toimii kahdeksan kampusten opinto-ohjaajaa, nk. kam pusopoa. Suurimmalla osalla heistä on

Vaikka opinto-ohjauksen palvelut ovat YAMK-opiskelijoiden saatavilla, vas tausten perusteella näytti siltä, että YAMK-opiskelijat eivät silti pääsääntöi sesti käy ohjauksessa kampusten opintoohjaajilla. Jonkin verran ihan yksittäisiä käyntejä oli ollut. Nämä ohjauskäynnit olivat liittyneet yleensä lukivaikeuteen tai vastaaviin muihin erityisjärjestelyä vaativiin ohjaustarpeisiin. Opinto-oh jaajien vastauksissa kiinnitettiin huomi ota myös yleisten opiskelijapalveluiden saatavuuteen YAMK-opiskelijoiden kohdalla. Oli tunnistettu harmillista eriarvoisuutta esimerkiksi siinä, minkä verran YAMK-opiskelijoilla on verrat tuna perustutkintoa opiskeleviin mah dollisuuksia käyttää muita yleisiä opis kelijapalveluita, kuten opintopsykologin YAMK-opinnoistapalveluita.

valmistumiskeskustelut ja valmistumis prosessin hoitaminen. Lisäksi opintoohjaajan tehtäviin kuuluu joustavan ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien edistäminen sekä ohjaustoimintojen ke hittäminen yhteistyössä opiskelijoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Yksi työl listävä asia on opiskelijoiden opinto-oi keuteen liittyvien asioiden hoitaminen. Harva valmistuu tavoiteajassa (1 tai 1,5 vuotta).

Savonia- ammattikorkeakoulussa YAMK -opiskelijoiden opintojen ohjaus toimii niin, että ohjauksesta vastaa tiimi. Jo kaisessa tutkinto-ohjelmassa on opet tajatuutori, joka vastaa ohjauksesta tutkinto-ohjelman sisällä. Pienimmissä ohjelmissa nämä tuutoritoimenkuvat voivat olla samalla henkilöllä. Opettaja tuutorin ohjaustehtävät liittyvät opiske lijan ammatillisten osaamistavoitteiden saavuttamiseen ja opiskelukäytäntöihin (orientaatio, opintojaksoille ilmoit tautumisten ohjaus, valmistumisen ohjaus). Opettajatuutori toimii opis kelijan asiantuntijuuden kehittymisen ja HOPS:n ohjaajana sekä myös uraoh jaajana (ohjauskeskustelut). Hän vastaa AHOT-prosesseista sekä seuraa opinto jen etenemistä ja ohjaa tarvittaessa mui den palvelujen piiriin.

Master School (YAMK) on keskuudes taan nimennyt ohjauksen kehittämisestä vastaavan ryhmän, joka on toteuttanut mm. selvityksiä ja kyselyitä ohjaukseen liittyen ja laatinut tulosten pohjalta toimenpide-ehdotuksia. Ohjausta var ten on luotu esimerkiksi Moodle-pohja, eräänlainen pysyvä kotipesä, jonka jo kainen opettajatuutori on voinut mo difioida omalle ryhmälleen sopivaksi. Ohjauksen perusasiat on saatu tämän avulla juoksutettua jokaiselle ryhmälle. Yhteisiä linjauksia ovat mm. jokaisen opiskelijan kanssa käytävät HOPS- ja uraohjauskeskustelut. Rakenteilla on lisäksi maanoikea-aikaistatuajokaisellejatilanneettänäin.ta.jakamisenjuurikaanleetsuorittaneetvähintäänollaanHaasteenatukeenvastaamaanvertaismentorointijärjestelmäopiskelijoidenkaipaamaanjakokemukseenvertaiselta.onuseinse,ettämonestitaipuvaisiaajattelemaan,ettäjoyhdenkorkeakoulututkinnonjatyöelämässämukanaolaikuiseteivätkaipaisitaitarvitsisiohjaustataitukea.TiedonajatellaankäyvänohjauksesKuitenkaantilanneeiolelainkaanToinentunnistettuhaasteonse,YAMK-opiskelijoidenkokonaisonuseinkovinmonisäikeinenohjaustarpeetkinmoninaiset.Seettäopiskelijallesaadaantarjotjuurihänentilanteeseensaistuvaaohjausta,onjatuleeoleikuinenhaaste.

Opinto-ohjaajallako-ohjausta.

vapaaehtoisia. Opintojen loppuvaihees sa opiskelija tekee osaamisensa itsear vioinnin uudelleen sekä vannykyisenopinnoissaerilaisetkelijatolisiohjaajienmattikorkeakoulunOpiskelijatvatasiallisestiOpintojenovatYAMK-ohjauksenSelvityksenjatuutorimarkkinointisuunnitelman,osaamisensajotaopettaohjaa.perusteellailmeni,ettäkäytänteetOamkissavaihteleviatutkinto-ohjelmittain.ohjauksestavastaavatpääYAMK-tutkinnoistavastaayliopettajattaitutkintovastaavat.eivätjuurikaanohjauduamvarsinaistenopinto-ohjaukseen.Mielenkiintoistaselvittää,millaisiksiYAMK-opiskokevatomastanäkökulmastaanohjauksentarpeetYAMK-jamitenopiskelijatkokevatopintojenohjauksenvastaanäihintarpeisiin.

Nimetty YAMK-opintoneuvoja ohjaa kaikissa opiskeluoikeuteen ja opintojen hallinnointiin liittyvissä kysymyksissä, kuten opiskeluaikaan, läsnäoloilmoit tautumiseen, erilaisiin dokumentteihin sekä korkeakoulukäytänteisiin liitty vissä asioissa. Ohjausasiantuntija ohjaa haasteellisissa tilanteissa (oppimisvai keudet, elämänhallintakysymykset jne.) sekä on mukana kehittämässä jatkuvan oppimisen ohjausta. Hän myös toimii YAMK-ohjaushenkilöstön tukena huo lehtien kaikille yhteisten ohjauksellisten asioiden tiedottamisesta ja koordinoin nista.

YAMK-opiskelijoilla on lisäksi nimetty oman koulutuksensa vastuuyliopettaja, joka ohjaa opiskelijoita opintojen sisäl löllisissä asioissa sekä asiantuntijuuden kehittymisessä. Opinto-ohjaajan työ aika on 100 % eli 1600 h vuodessa. Hän pitää erilaisia ryhmäohjauksia ja henki lökohtaisia keskusteluja. Opinto-ohjaaja laatii noin neljä kertaa vuodessa säh köisen ”Opon tiedotteen”, jossa kerro taan opiskeluun liittyviä ajankohtaisia asioita. YAMKissa on kaksi sisäänottoa vuodessa 2023 alkaen. Ensi vuonna aloittavia opiskelijoita on 440. YAMKopiskelijoiden ohjaus on pääosin verk

on lehtorin virka ja hänellä on opinto-ohjaajan koulu tus. Hänen toimenkuvaansa kuuluu opiskelijoiden ohjaus, markkinointi, opintopolun tekstien kirjoittaminen yhteistyössä osaamispäällikön/vastuu yliopettajien kanssa, valintakokeiden järjestelyt, opiskelijoiden kelpoisuuden arviointi, avoimen amk:n opiskelijoiden ohjaus, avoimen opintojen pakettien tekeminen, sähköisten lomakkeiden käsittely (siirrot, jatkoaikahakemukset jne.), opintojen ajoituksien suunnittelu osaamispäällikön kanssa, profiloivien opintojen kokonaisuuden hallinta (lu kukausiajoitukset, toteutuksien seuran ta), jatkuvan oppimisen kehittäminen, yhteistyö työelämäkumppanien kans sa, keskeytyneiden opintojen loppuun saattamisen ohjaus ja lisäksi hän toimii

Lapin AMK:ssa koulutuksen nopea tahti koettu haastavaksi

Haasteena on usein se, että monesti ollaan taipuvai sia ajattelemaan, että jo vähintään yhden korkeakoulututkinnon suorittaneet ja työelämässä mukana olleet aikuiset eivät kaipaisi tai tarvitsisi juurikaan ohjausta tai tukea.

Savoniassa on YAMK-opiskelijanohjaustiimitukena

Lapin ammattikorkeakoulussa on syk systä 2021 lukien ollut kaikille YAMKopiskelijoille yksi yhteinen kelpoisuu den omaava opinto-ohjaaja. Opintojen aloitusvaiheessa kaikille aloittaville opis kelijoille on yhteinen orientaatio liittyen opiskeluun (tutkintosääntö, opetus suunnitelma, opinnoille ilmoittautumi nen, HOPSin laatiminen, tarvittaessa henkilökohtainen HOPS-keskustelu, hyväksiluvut ja profiloivien opintojen valinnat). Opinto-ohjaaja käsittelee ja päättää hyväksilukuhakemukset. Hä nelle kuuluu myös oppimisen ja opiske lun haasteissa tarvittava erityinen tuki, esteettömään opiskeluun liittyvät kysy mykset ja ohjaus niissä. Opinto-ohjaaja ohjaa tarvittaessa opiskeluterveyden huollon, kuraattoripalveluiden sekä muiden palvelujen piiriin. Opintojen valmistumisvaiheessa tehtäviin kuuluu

Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) YAMK-opiskelijoiden opinto jen ohjaus vaihtelee tutkinto-ohjelmit tain. Opinto-ohjaajan rooli on osittain epäselvä ja siinä on paljonkin vaihtelua. Jokaisessa YAMK-ohjelmassa on kui tenkin vastuuopettaja/yliopettaja, jonka vastuulla on sisällön kehittäminen ja ohjauksen järjestäminen. Muutamissa YAMK-ohjelmissa on myös opettajatuu tori. Opinto-ohjaajilla on pääsääntöises ti ao. koulutus. Muodollinen pätevyys ei ole pakollinen, mutta se on suotavaa.

Kaikille yhteinen ”Opon tiedote” sähkö postitse on ollut hyvä käytänne ja lisäksi vastuuyliopettajat ovat vielä jakaneet si tä omalla alustallaan. Tämä on vähentä nyt yksittäisiä kysymyksiä aikatauluista tms. Keväällä on aloittanut ”yliaikais ten” opinnäytetöiden lisäohjaustoimin ta Luotsi. Luotsissa opiskelijat saavat opinnäytetyön prosessin etenemiseen tukea ohjaavilta opettajilta sekä muul ta Luotsin ryhmältä. Toiminta on ollut käynnissä pari kuukautta, joten tulok sia saadaan tästä vuoden päästä. Lapin AMK:n Master Schoolin opetussuunni telman modulaarinen rakenne ja yhtei set profiloivat opinnot ovat mielekäs ko konaisuus ja on hyvä, että ne ovat yhden opinto-ohjaajan ”hallussa”.

Opintojen ohjaukseen liittyvät ratkaisut myös vaihtelevat paljon ja se luo oman

Opintojen ohjaukseen on oma toimin tamallinsa, jota tarkastellaan säännölli sesti yhdessä. Opiskelijoiden seurantaa

TAMK:ssa yhdenmukaistetaankäytäntöjä

Yhtenä haasteena on koulutuksien no pea tahti. 60 opintopisteen tutkinnoissa vuoden opiskeluaika on sen verran ly hyt, että opintojen viivästymisen huo maaminen ja siihen puuttuminen ajoissa tai ennakoiden on haasteellista. Lisäksi yliaikaisia opiskelijoita on paljon erityi sesti englanninkielisessä koulutuksessa. Tähän yhtenä isona syynä on se, että opiskelijat tekevät opintoja työn ohessa eivätkä ehdi tekemään opinnäytetyötä. Opinnäytetyön viivästyminen ennakoi myös usein tavoiteajassa valmistumi sen viivästymistä. Haastetta on esiinty nyt myös siinä, ettei opinnäytetöille ole saatu sopivaa aihetta, koska opiskelijat vaihtavat työpaikkaa tai ovat työttömiä. Nämä tilanteet aiheuttavat sen, ettei opinnäytetyölle saada työelämän toi meksiantoa.

tä. YAMK-opintopäälliköllä painottuu ohjauksessa hallinnollinen puoli; hän ohjaa muun muassa siirtymissä polulta tutkintoon ja hakuajan kysymyksissä. Ohjausmalli ja sen työnjako koetaan hy väksi ja Koulutuskohtaisettoimivaksi.

ja ohjausta hoidetaan tutkintovastaa van/opinto-ohjaajan ja koulutussuun nittelijan tiiminä. Lisäksi jokainen tut kintovastaava saa erikseen resurssin tutorointiin opiskelijaluvun perusteella. YAMK-ohjelmille on oma kokopäiväi nen koulutussuunnittelija ja hänen työ ajastaan merkittävä osa kuluu opiskeli joiden auttajana monenlaisissa siavalmiuksiin.seentamiseen,osaamisentoja,mämuotoisiamisiin.mahdollisuuslusyksynä,kusteluTutor-opettajanopiskelijasenäjonkaopiskelijalleaalialantelevattutkinnoissa.samaltaopinto-ohjaustaSosiaalialankelijoidenkehitetäänrausmahdollisuutensaNyttapahtunutmanuraohjaussessioitaTutkintovastaava/opinto-ohjaajaasioissa.pitääomantutkinto-ohjelopiskelijoille.Aiemminohjausonmuunohjaustyön”ohessa”.ohjaukselleonihanomaajanvajamyössisältöäparhaillaanvastaamaanopistarvetta.YAMK-koulutuksissaonmahdollistasaadaopinto-ohjaajaltakuinAMK-Käytännötkuitenkinvaihtutkinnoittain.EsimerkiksisosiYAMK-tutkinnossajokaisellenimetääntutor-opettaja,kanssaopiskelijakäyensimmäisyksynäHOPS-keskustelunjajoltasaaohjaustaopintojenajan.kanssaonyksilökesjaHOPSensimmäisenäopiskeminkälisäksiopiskelijallaonmyöhemminyksilötapaaLisäksiopintoihinsisältyyryhammatillisenkasvunkerjoissakeskitytäänerityisestiomantunnistamiseenjasanallisuratoiveidenkonkretisoimisekäniidenedistämiseenliittyviinRyhmämuotoisiatapaamionnoinkaksikertaalukukaudessa.

Metropolian Ammattikorkeakoulussa kyselyyn YAMK-opintojen ohjaukses ta vastasi kaksi henkilö, jotka toimivat YAMK-koulutuksien tutkintovastaavi na ja Metropoliaopinto-ohjaajina. Ammattikorkeakoulussa

vastuuyliopettajat ovat tärkeitä ohjauksen toimijoita. Yli opettajilla on Laureassa käytössään Pe pin Tutoropettajan työpöytä, johon on koottu ohjausta tukevia työkaluja. Toi minnallisuudet helpottavat opintojen edistämisen seurantaa ja mahdollisten viivästymisten tunnistamista hyvissä Opintojenajoin.

alkaessa myös opintopääl likkö esittäytyy aloittaville opiskelijoille ja opiskelijat voivat hakeutua myös hä nelle ohjaukseen. Opintopäällikkö lä hettää YAMK-opiskelijoille tarvittaessa ryhmäviestejä ja tarjoaa uraohjausta. Laureassa tehdään paljon alueellista yri tysyhteistyötä ja tämä vaikuttaa vahvasti YAMK-opinnoissa ja -koulutuksissa.

ei ole olemassa varsinaista yhteistä linja usta YAMK-opintojen ohjaukseen. Lii ketalouden YAMK-tutkinto-ohjelmissa on tutkintovastaavina kaksi pätevää am matillista opettajaa ja opinto-ohjaajaa. Yhdellä tutkintovastaavalla on opettajan pätevyys ja koulutussuunnittelija päte vöityy parhaillaan yhteisöpedagogiksi.

Laurean ohjausmallissa yliopettajalla on keskeinen rooli Laurea Ammattikorkeakoulussa jokai sella koulutuksella on vastuuyliopet taja, joka hoitaa opintojen ohjauksen, HOPS:t ja myös polkuopiskelijoiden ohjauksen. Tarvittaessa vastuuyliopetta jat saavat tukea YAMK-opintopäälliköl

Lisäksi opintoihin sisältyy ryhmämuotoisia ammatillisen kasvun kertoja, joissa keskitytään erityisesti oman osaamisen tunnistamiseen ja sanallistamiseen, ura toiveiden konkretisoimiseen sekä niiden edistämiseen liittyviin valmiuksiin.

Metropoliassa ei ole yhte näistä linjausta YAMKohjaukseen

YAMK alumnivastaavana.

laisiaan haasteita. Tämän osalta käy tänteitä tullaan yhdenmukaistamaan kuluvan vuoden aikana vuoden 2023 ohjaustoimintaan ajatellen.

voisi kehittää saavutet tavuuden näkökulmasta siten, että teh täisiin esimerkiksi orientaatiovideoita tai kurssi “opiskelu TAMKissa”.

YAMK-ohjauksen käytännöt kehittyvät

ohjauksen näkökulmasta onkin tärkeää kehittää opinnäytetyön ohjausta, rakennetta ja mallia, jotta opinnot saadaan vietyä loppuun ajal laan. Opinto-ohjaajaa voitaisiin myös nykyistä enemmän konsultoida siitä, miten YAMK-opiskelijoiden ohjausta toteutetaan pitkin matkaa eri ohjaajien toimesta. Voitaisiin pohtia esimerkiksi tehostettua ohjausta ja tukiklinikoita opiskelijoille huomioiden opiskelijoiden erilaiset valmiudet opiskeluun.

Turun ammattikorkeakoulussa on vuo desta 2017 alkaen ollut nimetty opintoohjaaja Master Schoolin opiskelijoille. Hän vastaa tekniikan ja liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalou

ohjaukseen tarvitaan ammatillisesti päteviä ohjauksen toimi joita. YAMK-ohjausmalleja kehitetään edelleen – yhtenäinen ohjausprosessi takaa opiskelijalle läpinäkyvän ja tasaarvoisen tuen opintojen aikana.

yliopisto

KatriKatiSiruKorkeakoulutoimikuntaKilpilampiLABAMKMäenpääOulunAMKSillanpää,Tampereen

den ja hallinnon YAMK-opiskelijoiden ohjauksesta. Kulttuurialan sektorin YAMK-opiskelijoiden ohjausta hoitaa kyseisen sektorin myksissäkeudenohjaajaOpintoihinmisestämyösaikatauluttamiseenjoaaopintosuunnitelmanjeistaateissa.sekäyhteensovittamistatarvittaessaOpintojentekemisenyksilöllisetosalta.sekäus-tojenterOpinto-ohjaajatus-yhdessäjajaopintojenohjauksessaohjaajaki.varrellaosaltaMasterohjaajanSuurimmallalatoteutuuAMK-tutkintojenmykset.jaluhyvinvointiin,pääasiassajauksenteissa,Opinto-ohjaajaopiskelijoidenmallinTuruntutkintoaohjaustaYAMK-opiskelijoilleopinto-ohjaaja.tarjotaanopinto-samallatavallakuinAMK-opiskelevilleopiskelijoille.ammattikorkeakoulunohjausmukaisestiopettajatuutoritovatensisijaisialähiohjaajia.tuleemukaantilanjotkaedellyttävätlaajempaaohasiantuntemusta.Näitäovatopiskeluoikeuteen,opiskeopintojenetenemiseenopiskeluvaikeuksiinliittyvätkysyTurunammattikorkeakoulunosaltaopinto-ohjaussektoreittain:kullakinsektorilonomat,nimetytopinto-ohjaajansa.osallaheistäonopinto-koulutus.Schoolinopinto-ohjauksentyönkuvaaonkehitettyvuosienjatehtävänkuvaonkirjattuauEnnenopintojenaloitustaopinto-onmukanahakuvaiheenurahakukelpoisuudensekäsisällönjarakenteenosaltatoimiiyhteyshenkilönäkoulutustenopiskelija-/hakupalveluidenvälilläkoulutusvastaavienjakoulujatutkimuspäälliköidenkanssa.onmukanamyösMasSchoolin markkinointityössä.Opinalkaessaopinto-ohjaajatuoohjajatukipalvelutesillealoituspäivissäohjaaopiskelijoitahyväksilukujenHänohjeistaamyösmahdollisetjärjestelytjahakulomakkeenopiskelijankanssa.aikanaopinto-ohjaajatukeeopintojenjamuunelämänjaaikatauluttamistatukeeopettajatuutoriaohjaustilanOpintojenviivästyessähänohlisäajanhakemisessasekäauttaatekemisessäjatartukeaajanhallintaanjaopintojentarvittaessa.Häntekeepäätöksetlisäajanmyöntäe-lomake-järjestelmässä.uudelleenpalatessaopinto-ohjeistaaopiskelijaaopiskeluoipalauttamiseenliittyvissäkysyjakäsitteleehakemukset.

YAMK-opiskelijoiden opintojen ohja uksen haasteena on opintojen viivästy minen; opinnot eivät tahdo valmistua ajallaan ja lisäaikahakemuksia tulee satoja vuodessa. Opiskelijoiden opiske luvalmiudet ovat myös hyvin vaihtele via. Haasteena on myös se, että vaikka lähiohjaus toimii pääosin hyvin, niin opettajatuutoreiden sitoutuminen ja motivaatio opiskelijoiden ohjaukseen Opintojenvaihtelee.

Opintojen ohjauksessa on tiettyjä haas teita. Esimerkiksi ohjaukseen käytet tävissä olevasta resurssoinnista ei ole yhtenäistä linjausta. Ohjauksessa myös tietynlainen systemaattisuus puuttuu, jotta opiskelijakokemus olisi yhdenmu kainen. YAMK-opiskelijoille on tärkeää saattaa tieto korkeakoulun ohjaukseen liittyvistä palveluista, kuten opintojen ohjauksesta, erityisestä tuesta, opinto kuraattorin palveluista ja uraohjaukses ta. Orientoivien viikkojen merkitys on tässä kohtaa suuri. Opiskelija tarvitsee ohjausta esimerkiksi lukuisten järjes telmien käyttöön erityisesti opintojen YAMK-ohjaustaalussa.

YAMK-ohjauksen käytännöt näyt täytyvät eri ammattikorkeakouluissa vaihtelevilta, ja vaihtelevuutta on toki myös ammattikorkeakoulujen sisällä, eri koulutusten välillä. Toimintojen ja palvelujen organisoituminen vaikut taa YAMK-työnjakoon ja ohjaustyö hön. Kartoituksessamme tunnistimme kuitenkin monia yhteisiä tarpeita ja toimintatapoja. Hyvistä käytännöistä keskusteleminen ja ideoiden jakaminen on ohjauksen toimijoiden verkostossa Laadukkaaseentärkeää.

YAMK-ohjausta voisi kehittää näkökulmastasaavutettavuudensiten,ettätehtäisiinesimerkiksiorientaatiovideoita.

YAMK-opintojen ohjaus sisältää myös hyvin erilaisia tehtäviä. Tähän ei ole mitään erityistä tehtäväluetteloa. Opin to-ohjaajille kuuluu muiden muassa lisäaikahakemusten käsittely tutkintoohjelmissa, opiskeluoikeuden palau tushakemukset ja uuden opiskelijan nettisivut. Joissakin tutkinto-ohjelmissa (esim. sote) opinto-ohjaaja suunnitte lee ja toteuttaa yhdessä vastuuopettajan kanssa orientaation. Useissa tutkintoohjelmissa opinto-ohjaajat esittelevät vapaaehtoisten opintojen tarjontaa ja ohjaavat tarvittaessa opiskeluoikeuteen sekä poissaolon jälkeen opiskelemaan paluuseen liittyvissä asioissa. HOPSkeskusteluista vastaa vastuuopettaja/ opettajatuutori.

Tuija Syväjärvi, Lapin AMK Pia Oförsagd, Turun AMK

Turun AMK:ssa on nimetty opinto-ohjaaja YAMK-opiskelijoille

lehdessä on luvassa tulok sia, kesällä ja alkusyksyllä tehdystä ky selystä ammatillisten opinto-ohjaajien työnkuvaa ja työtehtäviä oppivelvolli suuden laajentumiseen liittyvässä kehit tämistyössä.

Eduskuntavaalit ovat tulossa. Me opin to-ohjaajat haluamme viestiä ehdokkail le, mikä Sopon kannalta koulutuspoliit tisesti on tärkeää. Lisäksi toivoisimme, että paikallisyhdistykset viestisivät erik seen mitkä teemat ja aiheet ovat opintoohjauksessa keskeistä.

tekevät tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Perus koulussa toimivat oppilaanohjaajat työskentelevät suurimmaksi osaksi vuosityöajassa, mutta voivat työsken nellä myös opetusvelvollisuustyöajassa. Toivomme, että rahaa suunnataan niil le joilla on matalin palkka. Miten huo lehdimme jaksamisesta tässä tärkeässä työssä? Vapaa-ajalla pidämme huolta siitä, että teemme asioita, jotka palaut tavat. Toki jokainen meistä väsyy ja uu puu joskus, mutta uskon, että innostuk semme opinto-ohjaajan työtä kohtaan kannattelee meitä. Nuoret ovat opon työn innostuksen lähde.

tymisen. Näiden lisäksi tulevat myös muilla kouluasteilla näkyvät haasteet mm. nuorten lisääntyneet psyykkiset ongelmat, erilaiset hankkeet ja tiheään tapahtuvat muutokset ja uudistukset. Viimeksi mainitut ovat näkyneet lukio toimikunnan työskentelyssä jo usean vuoden ajan. Tuskin ollaan saatu edel linen kannanotto kirjoitettua, niin seu raavaa on jo jonossa. Muistakaa pitää itsestänne huolta arjen kiireen keskellä! Opinto-ohjaajien eettisissä periaatteis sakin sanotaan, että: ”Opinto-ohjaaja huolehtii syyn!Aurinkoaonrilläsaatavilla.simiseen.kirjoituksiinlukiolaistenvalinnansapohjautuenPisteytysmallejatysmallidistuksestatodistusvalinnan-webinaarissavaikutuksetkoulujenopinto-ohjaajienpitäätaanAihelinnantainenYksihakemaannistaaja jaksamisestaan.omasta hyvinvoinnistaanOpinto-ohjaaja tunomanrajallisuutensaja onvalmisapua,kunsitä tarvitsee”.keskusteluissaesilläolevaajankohasiaonyliopistojenopiskelijavapisteytysmallinuudistuminen.herättäämelkoisiatunteita,suunjostoiseen.AllekirjoittanutsailyhyenkommenttipuheenvuoronnäkökulmistaKorkeaopiskelijavalintauudistuksenjavalintojenkehittäminen3.6.Yliopistotpäättävätpisteytysmallinuuvuonna2023jauusipisteyotetaankäyttöönvuonna2026.ontarkoitusmuokatatutkimustietoon.Hankkeesontarkoitusselvittäämm.todistuspisteytystenvaikutuksiaesim.ainevalintoihin,ylioppilasjaylioppilaskokeidenuuNäitätietojaeioletoistaiseksiKeskusteltavaaaiheenympävarmastiriittääjalukiotoimikuntatässäaktiivisestimukana.jailonhetkiäjokaisensyk

Hans toimikunnanKankkonen,puheenjohtaja

toimikuntakoulutuksenAmmatillisen

Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -kurssin kiinnittäminen ammatillisen opinto-ohjaajan tehtäviin voisi olla yksi askel kohti selkeämpää ja yhtenäisem pää tehtäväkuvaa. Tällä hetkellä kurssin järjestäminen eri oppilaitoksissa on hy vin kirjavaa, opinto-ohjaajat eivät vält tämättä ole mitenkään mukana siinä. Oppilaitoksissa, jossa opinto-ohjaaja on mukana, on toisaalta saatu hyviä koke Seuraavassamuksia.

Opinto-ohjaajat

Kahden koronavuoden jälkeen tuntuu myös siltä, että osa koulumaailmassa työskentelevistä on entistä väsyneempiä jo uuden lukuvuoden alkaessa. Aihe on noussut esille myös mediassa. Vaikka koronavuodet ovat olleet rankkoja, niin ne tuskin ovat ainoa syy opetusalalla työskentelevien uupumiseen. OAJ:n keväällä 2022 toteuttama kysely nosti esiin lukiokoulutuksesta mm. seuraavia kuormitustekijöitä: Opiskelijoiden hei kommat valmiudet lukio-opiskeluun, uuden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen suunnittelu, oppituntien ul kopuolisen työn lisääntymisen ja yliop pilaskirjoituksiin liittyvän työn lisään

Syksy kolkuttelee jo ovelle, mutta sitä ei oikein arjessa huomaa. Ainakaan jos puhutaan säästä! Uusi lukuvuosi on startannut varsin helteisissä tunnelmis sa. Väkisin nousee mieleen ilmaston muutoksen vaikutukset kouluarkeen, kun opettaa luokassa, jossa on 28 as tetta lämmintä ja ilmankosteus hipoo 80%. Suomalaisia kouluja ei olla suun niteltu ottaen huomioon mahdolliset kuumuusjaksot. Emmekä myöskään ole tottuneet kuumuuteen, toisin kuin etelä-eurooppalaiset kollegamme.

Lukiotoimikunta

toimikuntaPerusopetus-

Kesä alkaa kääntyä syksyyn ja vapaat ja lomat ovat tältä erää ohi. Toivot tavasti kesä on ollut rentouttavaa aikaa ja mielekästä tekemistä on ollut sopivas sa määrin.

Toimikunta kokoontui viimeksi SOPO:n alue- ja toimikuntasemi naarin yhteydessä. Opinto-ohjaajien hyvin erilaiset työkuvat ja -tehtävät sekä työnantajien ohjeistukset työajan käytöstä olivat seminaarissa keskuste lun aiheena. Erilaisuus on kieltämättä rikkaus opinto-ohjaajien työssä, mutta samalla työn määrittäminen ja rajaami

toimikuntaKorkeakoulu-

Toimikunnilta

nen muuttuu vaikeaksi.

Koulujen alettua peruskoulujen opintoohjaajat ovat Valpas-palvelun kautta tar kastaneet tietoja liittyen oppivelvollisen koulutukseen hakeutumiseen. Valpas -järjestelmä ei kuitenkaan ole kaikilta osin pysynyt ajantasaisena oppivelvol listen koulutuspaikkojen vaihdoksissa. Tilanne ajantasaistunee syksyn mittaan.

Heini Kelosaari, lukiotoimikunnan pj.

Yst.terveisin, Tiina Haataja

Koulutus alkaa marraskuussa 2022.

Hyvää alkanutta syksyä! Tuija Syväjärvi, pj

Toukokuun alkupäivinä tapasimme kollegoita Sopon alue- ja toimikunta seminaarissa Vantaalla hyvän ohjelman merkeissä. Kesäkuussa otimme vielä toimikuntana kantaa lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi toi sen asteen koulutuksen kehittämishank keeseen liittyvistä säädösmuutoksista ja työstimme artikkelia YAMK-opiskeli joiden ohjauksesta korkeakouluissa.

Toimikuntaan kuuluvat kaudella 2021— 2022 Siru Kilpilampi (LAB ammatti korkeakoulu), Kati Mäenpää (Oulun ammattikorkeakoulu), Päivi Rosenius (Itä-Suomen yliopisto), Katri Sillanpää (Tampere yliopisto), Tuija Syväjärvi (Lapin ammattikorkeakoulu) sekä Pia Oförsagd (Turun ammattikorkeakoulu).

Selkeää ja yhdenvertaista ohjausta erityisopetuksessa

www.opike.fi

POLIISIKSI BLI POLIS polamk.fi

Maksutonta Opetushallituksen tukemaa täydennyskoulutusta opinto-ohjaukseen

Koulutus antaa tietoa ja kokemuksia hyvän ohjauksen periaat teista ja menetelmistä, joilla voidaan tukea yksilöllistä ohjausta tarvitsevaa oppijaa. Ohjauksen keskiössä on tasavertainen koh taaminen ja kuulluksi tuleminen nuoren omalla opintopolulla. Koulutus antaa myös tietoa LOVIT-muistisäännöstä ja selko kielen hyödyistä ohjauksen vuorovaikutustilanteissa.

Verkkokoulutus, 5 koulutuskertaa. Ilmoittaudu nopeasti, osallistujamäärä on rajattu!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: https://bit.ly/3pFrTjn

Koulutus on suunnattu seuraaville kohderyhmille: Perusopetuksen, nivelvaiheen ja ammatillisen opetuksen erityisopettajat ja opinto-ohjaajat sekä s2-opettajat.

Koulutusuudistuksiavaiheena.

Teen töitä nuorten kanssa kaikkien edellä mainittujen uudis tusten keskellä. Mietin miten koulutusuudistukset vastaavat nuoren kasvuun ja kehitykseen. Noiden oletan olevan ensisi jainen tehtävä lukiossa tai ammattiopistossa elävällä nuorel la. Nuori tarvitsee selkeän ja kohtuullisen helposti hahmo tettavan kasvuympäristön. Osana siinä on kulloinkin tarjolla oleva oppimis- ja opiskeluympäristö. Ilman liian korostunei ta menestymisen paineita. Nuoruuteen kuuluu oman minän hyväksymisen samaa ikävaihetta, samassa ajankohdassa, elävien toisten nuorten kanssa. Ei nuori halua miettiä isoja tulevaisuuden ”mikä minusta tulee isona” –kaltaisia kysy myksiä. Nuoren elämää ovat tässä ja nyt olevat kysymykset ja niihin vastauksien etsiminen. Etsiessään minuutta, nuori katsoo peiliinsä ja vertailee toisiin nuoriin. Millainen olen suhteessa toisiin nuoriin. Nuori tarvitsee hyväksyntää omana

Ei nuori halua miettiä isoja tulevaisuuden ”mikä minusta tulee isona” -kaltaisia kysymyksiä. Nuoren elämää ovat tässä ja nyt olevat kysymykset ja niihin vastauksien etsiminen.

Tulevaisuuden vastauksia eri näkökulmien kohtaantumiseen voisi olla, että lähdetään toteuttamaan uudistuksia nuoruu den käsitteestä. Miten koulutusjärjestä voi tukea kasvavaa lasta ja nuorta hänen ikävaiheessaan. Huomioiden se ajan kohta, missä nuori kulloinkin elää. Koulutusjärjestelmien uudistajat kun ovat usein ”lyöntiä liian myöhässä”. Ottaen huomioon uudistusten tiedostamisessa sellaista, mikä antaa riittävästi tilaa nuorelle kehittyä turvallisesti kohti nuorta ai kuisuutta. Se on selkeää yksikertaisuuttaa monimutkaisuuk sien sijaan, jossa nuoren on turvallista etsiä minuuttaan. Kyl lä nuoret ajallaan paikan jatko-opinnoistakin löytävät. Siitä ei tarvitse olla huolissaan. Näin kokemuksellani voin vahvistaa.

Miten suhtautua koulutusuudistuksiin eri ikävaiheissa. Vastaako uudistukset eri ikävaiheissa elävien nuorten tarpeisiin. Huomioiko koulutusuudistukset nuoruuden ikä

Matti Opinto-ohjaaja,Strömmer Ylivieskan lukio

Koulutusuudistukset ja nuoruus

itsenään. Kaipaa yksinkertaisia ja selkeitä tulevaisuudenku via. Sen vuoksi koulutusjärjestelmien tulee osoittaa selkeitä tulevaisuudenkuvia. Nuorelle muutoinkin usvaisen tulevai suuden äärellä.

Kolumni – Matti Strömmer

on tehty kiihtyvällä vauhdilla vuodes ta 2016 alkaen. Uudistuksissa näyttäytyy eniten koulutuksen järjestäjien tarpeet saada opiskelijoita oppilaitoksiinsa. Kou lutuksen järjestävät ovat kehitelleet monia eri tapoja toteut taa opiskelijoiden hakujärjestelmiä. Aloitettiin ensikertalai suuskiintiöstä ja viimeisimpänä on tullut todistusvalinnat. Muutoksia on tehty lähes vuosittain. Välillä on ollut tilanne, että esimerkiksi lukiossa opiskelevilla on ollut kolmeakin eri uudistusta rinnakkain ja päällekkäin. On totta, että ikäluokat pienevät ja opiskelijoita ei tule riittämään joka oppilaitokseen riittävästi. Mutta miksi kiirehtiä, kun ihmisen kasvu- ja kehi tys etenee samaa aikataulua ajasta toiseen.

Samoilla linjoilla oli ollut myös itse ku vaaja, jolta saatiin finaalipaikan ratket tua kommentti kuvan synnystä. ”Ku van idea syntyi tehdessä lasten kanssa palapelejä kotona. Palapeli on itsessään melko vertauskuvallinen elementti ja ajattelin sen sopivan myös kuvaamaan Halusinohjausta.kuvaan kaksi henkilöä: ohjaa jan ja ohjattavan. Kumpikin tuo pelin ratkaisuun ja ohjaukseen oman osuu tensa. Toinen ohjauksen asiantuntijana ja toinen oman elämänsä asiantuntijana. Yhdessä palasia yritetään saadaan lok sahtamaan paikoilleen. Kuvassa ratkai su on vielä löytymättä, mutta lähellä jo,” Rannankari avaa visiotaan.

Silmät auki – valokuvauskilpailu jatkuu

Valokuvauskilpailun ensimmäisen osakilpailun aiheena oli laajas ti "Opinto-ohjaus". Monitulkintaisuus tuotti odotetusti hyvin erilaisia kuvia, joista tällä sivulla on esillä kolme. Kiitos kaikille osallistuneille!

3/2022 lehden voittajaksi valittiin Sarita Rannankarin "Loksahduksen päässä", jossa raati näki kaksi ihmistä tekemässä yhteistyötä, sovittaessaan erimuotoisia palasia yhteen. Kuva visualisoi hyvin sen, mitä keskustelussa voi parhaimmil laan tapahtua. Myös kuvan sommittelu ja värimaailma ovat onnistuneet.

3. Kuva pitää ottaa kilpailun aikana – vanhoja kuvia ei kelpuuteta.

1. Kuva saa olla otettu millä tahansa vä lineellä. Kuvan saa nimetä. Älä epäröi kuvata kännykkäkameralla, sillä sisältö on kuningas.

Lehden 4/2022 kuvauskilpailun aihee na on "Hyvinvointi ja työssä jaksami nen", josta tulee myös Opinto-ohjaajan vuoden 2023 teema. Tässä vielä kilpai lun ytimekkäät säännöt:

"Peltolan pienryhmäohjaus 4". Kuvaaja: Antti Nyman

2. Kuvia saa muokata.

Kilpailu jatkuu

Vielä kahden lehden ajan on käynnis sä valokuvauskilpailu. Kilpakuvan aihe vaihtuu jokaisessa lehdessä. Kunkin osakilpailun (lehden) voittajista vali taan 200€ arvoisen lahjakortin voittaja. Voittaja julkistetaan ja palkitaan 2023 Opopäivien yhteydessä.

4. Kuva ja kuvan nimi pitää toimit taa seuraavan lehden aineistopäivään mennessä (katso päivämäärä sivulta 3) sähköpostitse osoitteeseen aki.tulikari@ gmail.com.

"Oikealla hetkellä varjoista valoon". Kuvaaja: Heta Orrain

3/2022 lehden voittaja: "Loksahduksen päässä". Kuvaaja: Sarita Rannankari

SUOMEN SUURIN OPISKELU- JA URATAPAHTUMA S T U DIA Yhteistyössä: 23.–24.11.2022 Helsingin Messukeskus Ke 9–17 ja to 9–16

Avoinna: ke klo 9–17 ja to klo 9–16 Ilmainen sisäänpääsy: opinto-ohjaajat, opettajat ja rehtorit rekisteröitymällä kävijäksi ennakkoon studiamessut.fi, Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet, varus- ja siviilipalvelushenkilöt sekä työttömät. Pääsyliput: Osta ryhmäliput ennakkoon edullisemmin viimeistään 22.11. ja saat ne hintaan 8 € / henkilö. #studia2022 | studiamessut.fi

ohjelmaa myös opinto-ohjaajille. Tule tapaamaan kollegoita, ja seuraamaan opoille suunnattua ohjelmaa molempien messupäivien aamuina!

Studia-messuilla on tutkitusti merkittävä vaikutus nuoren Studia-messutkoulutussuunnitelmaan.tarjoavatyhdessä

Sopo ry:n kanssa

TUO OPPILAASI TULEVAISUUDENTUTUSTUMAANMAHDOLLISUUKSIIN!

Opinto-ohjaaja 3/2022

Articles inside

Valokuvauskilpailu jatkuu

Kolumni: Koulutusuudistukset ja nuoruus

Toimikunnilta

Korkeakoulutoimikunnan kysely YAMK-ohjauksen toteutumisesta ammattikorkeakouluissa

Sauli Puukari: Näkökulmia ohjausalan tulevaisuuteen

Vägledardagarna på Åland 3.-5.5.2022

Säpinää ja vaikuttamista Suomen Porissa

Yllättävät, sydämelliset jäähyväiset

Pelaaminen on oppilaiden kieli

Mia ja Peter edustivat SOPO ry:tä NFSY:n vuosikokouksessa

NFSY:s årsmöte och besök på Malmö universitet

Päätoimittajan palsta: Suljettujen silmien taktiikka

Lupa unelmoida – Opopäivistä

Ensimmäinen vuosi korkeakouluopiskelijana

Alue- ja toimikunta-seminaari Vantaalla 20.5.-21.5.2022

Puheenjohtajalta: Oppimisrauhaa