Opinto-ohjaaja 4/2024

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja

4/2024

Elinikäinen ohjaus

Kansainvälinen metsäala

Optimistinen näkökulma tulevaisuuden talouteen

opinto-ohjaaja

4/2024

Opinto-ohjaajien

ammatti- ja järjestölehti

ISSN 2342-9119 (Painettu)

ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu)

Julkaisija

Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE

Ilmoitusmarkkinonti / myyntineuvottelija

Tuija Mäntsälä

Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@turkuamk.fi

Rahastonhoitaja

Tuula Karttunen

Sirritie 1 B 9, 39160 Julkujärvi puh. 050 3086378 karttunen.tuula.anneli@gmail.com

Toimitusneuvosto

Tuija Mäntsälä

Emmi Hannuksela

Armi Nurmi (päätoimittaja, armi.nurmi1@gmail.com)

Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja)

Tilaushinta 65 EUR / vsk

Ilmoitushinnat koko sivu: 925 EUR puoli sivua: 625 EUR neljännessivu: 515 EUR takakansi 1400 EUR kannen sisäpinta – koko sivu 1100 EUR – puoli sivua 780 EUR

Painopaikka ja painos

PunaMusta, Forssa Painos 1500

Ilmestymisaikataulu 2025

Lehti 1 – 31.1. Aineisto 14.1. Lehti 2 – 14.3. Aineisto 24.2. Lehti 3 – 12.9. Aineisto 25.8. Lehti 4 – 21.11. Aineisto 4.11.

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@gmail.com Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Tässä numerossa

Puheenjohtajalta – Paula Lindqvist

Yhteisöllistä loppuvuotta

Suomen opinto-ohjaajat ry toimii pedagogisen opinto-ohjauksen puolesta puhujana. Kuluvan syksyn aikana olemme vieneet viestiä usealle eri taholle, kuten opetus- ja kulttuuriministeriöön, opetushallitukseen ja eduskunnan sivistysvaliokuntaan. Viestimme on ollut huolipuhetta. Olemme huolissamme koulutuksen tulevaisuudesta sekä nuorten koulutukseen pääsystä ja oikeudesta saada opetusta. Opinto-ohjaajina näemme myös sen, että mikäli oppilaat ja opiskelijat eivät hallitse edellisen koulutusasteen oppimäärää siirtyessään seuraavalle asteelle, se ei ennusta oppimista tai opinnoissa etenemistä.

Suomen hallituksenkin peräänkuuluttama osaamisen kasvu ja kansakunnan koulutustason nousu eivät onnistu, mikäli näihin ei oikeasti panosteta. Kyse ei ole ainoastaan rahasta vaan myös opetuksen, opiskelun ja koulutuksen tosiasiallisesta arvostuksesta. Arvostus näkyy tekoina ja toimintoina, ei puheina.

Suomen opinto-ohjaajat ry pitää ammatillisen koulutuksen yli 120 miljoonan leikkauksia ylimitoitettuina ja huonosti perusteltuina. Tällä on suuria kerrannaisvaikutuksia koko koulutuksen kenttään, ja välillisesti korkeakoulutukseenkin. Ja esimerkiksi ammattikorkeakoulusektorilta on leikattu jo aiemmin eri yhteyksissä. Opinto-ohjaajat tietävät työnsä kautta, millaisia vaikutuksia koulutusleikkauksilla ja muilla koulutukseen kohdistuvilla muutoksilla on nuorten arkeen, opiskeluun ja jatkokouluttautumiseen. He toimivat tukena ja turvana opiskelijalle. Epävarmoina aikoina on tärkeää, että nuorille löytyy luottamuksen arvoisia aikuisia.

Tässä lehdessä on Vuoden opon 2025 hakukuulutus. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja SOPO ry teemme perinteisesti yhteistyötä ja palkitsemme vuoden opinto-ohjaajan Opopäivillä helmikuussa. Kaikki opinto-ohjaajat teemme töitä suurella sydämellä ja omalla osaamisella, joten kollegoista löytynee hyviä ehdokkaita!

Tänä vuonna huomioidaan erityisesti vuoden opon kyky luoda positiivista

henkeä ohjattaviensa ja työyhteisönsä keskuuteen, ja että hän on vaikuttanut konkreettisella keinolla yhteisönsä tapaan toimia. Tällä haluamme korostaa yhteisöllisyyttä ja sen merkitystä ihmisten hyvinvointiin. Luottamuksellisessa, toisia tukevassa ympäristössä voimme kaikki paremmin ja pystymme käyttämään osaamisemme täysipainoisesti ohjattavien hyväksi. Katso siis Vuoden opon hakukuulutus ja lue qr-koodista tarkemmat tiedot.

Suomen opinto-ohjaajat ry jatkaa perinteitä myös siinä, että olemme tänäkin vuonna järjestämässä opinto-ohjaajille suunnattua oheisseminaaria opiskelu- ja uratapahtuma Studiassa Helsingin Messukeskuksessa. SOPO ry:n koostamissa puheenvuoroissa saamme kuulla muun muassa YTHS:n ja Nyyti ry:n asiantuntijoiden puhuvan opiskelijoiden hyvinvoinnista. Yliopistojen muuttuvat valintakokeet ovat yhden puheenvuoron aiheena, ja ulkomailla opiskelusta tarjoamme kaksi eri esitystä. Opinto-ohjaajille suunnatut puheenvuorot ovat osa messutapahtumaa, eikä niitä tallenneta. Tällä haluamme tarjota tapahtumassa vieraileville opinto-ohjaajille koulutusta ja uusia näkökulmia työhön. Toivottavasti mahdollisimman moni opintoohjaaja pääsee osallistumaan, ja jopa tuomaan opiskelijoitaan tapahtumaan.

Korkeakoulujen opiskelijavalintatavat ovat entistä vähemmän alan mukaisia. Laaja todistusvalinta ja yhä yleisemmät valintakokeet eivät anna hakijoille kuvaa tulevista opinnoista tai alan sisällöistä. Hakuvaiheen aikainen tiedotus eri aloista sekä niihin johtavista opinnoista on ratkaisevaa. Opinto-ohjaajat ovat osaltaan jakamassa oikeaa koulutustietoa ohjattavilleen, ja tämän vuoksi SOPO ry on mielellään yhteistyössä Studia-tapahtuman kanssa, vaikka se ei maantieteellisesti kaikkia jäseniämme saavutakaan.

SOPO ry toteutti kansainvälisyystoimikuntansa ideoiman jäsenwebinaarisarjan kansainvälisyydestä lokakuun kolmena iltapäivänä. Saimme kuulla asiantuntijaluentoja ulkomaille opiskelemaan ohjaamisesta hieman erilaisilla

painotuksilla. Jäsenemme antoivat hyvää palautetta webinaareista ja aiomme jatkaa tätä jäsenpalvelua keväällä toisella teemalla.

Tämän numeron ilmestyttyä on juuri päättynyt IAEVG:n vuosittainen konferenssi Jyväskylässä. IAEVG:n suomalaisen puheenjohtajan, tutkimusprofessori Jaana Kettusen myötävaikutuksella SOPO ry:n jäsenet saivat ilmoittautua maksutta konferenssiin pientä talkootyötä vastaan. Samoin SOPO ry:n jäsenillä oli tilaisuus kuunnella konferenssipuheenvuoroja striimattuna. Suomen opinto-ohjaajat ry kiittää IAEVG:ta ja Jaanaa näistä upeista mahdollisuuksista.

SOPO ry kiittää myös Lasten ja nuorten säätiötä ja eritoten Riikka Lehtistä hyvin alkaneesta yhteistyöstä.

Yhdistystoiminnan yhtenä kulmakivenä on vuosikokous, ja SOPO ry:n vuosikokous pidetään Vaasan Opopäivillä perjantaina 7.2.2025. Se on avoin kaikille jäsenille, ja onkin tärkeää, että jäsenet osallistuvat, sillä vuosikokouksessa muun muassa valitaan hallitukseen jäseniä erovuoroisten tilalle. SOPO ry:ssa on pidetty tärkeänä, että hallituksessa on edustajia jäsenistön mukaisesti eri alueilta, koulutusasteilta ja toimintaympäristöistä. Toivomme siis runsasta ehdokasasettelua vuosikokoukseen. Tapaamisiin Vaasassa ja sitä ennen myös Helsingin Messukeskuksessa. Yhteisöllistä loppuvuotta, opinto-ohjaajat!

Paula Lindqvist

Tässä ajassa on pidettävä kiinni ohjauksen laadusta!

Yhteiskunnan muuttuessa ja kehittyessä elinikäisestä oppimisesta on tullut yhä merkityksellisempää. Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus auttaa yksilöitä eri elämänvaiheissa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa. Ohjaus myös tukee yksilöitä tekemään koulutukseen ja työuraan liittyviä päätöksiä sekä hallitsemaan elämänpolkujaan.

Elinikäistä ohjausta tuottavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut koulutuksessa, työelämässä ja nuorisoalalla. Toimintaa linjaa valtioneuvoston Elinikäisen ohjauksen strategia vuosille 2020–2028. Hyvän ohjauksen kriteerit on laadittu arjen työkaluksi ja suositukseksi perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjaukseen. Valtakunnallisten kriteerien tavoitteena on varmistaa lasten ja nuorten ohjaus tasapuolisesti ja saavutettavasti asuinpaikasta ja olosuhteista riippumatta.

Hyvän ohjauksen kriteerit on suunnattu ensisijaisesti opetuksen ja koulutuksen järjestäjille sekä oppilaanohjaajille ja opinto-ohjaajille arjen työkaluksi, jonka avulla voidaan varmistaa laadukas ohjaus jokaisella kouluasteella sekä yksilöllisillä opintopoluilla. Hyvän ohjauksen kriteereitä voivat hyödyntää myös esimerkiksi oppijat, koulu- ja oppilaitosyhteisön jäsenet, huoltajat, sidosryhmät ja päättäjät. Onhan teillä ohjaus Hyvän ohjauksen kriteerien mukaista?

Suomessa laadittiin kansallinen Elinikäisen ohjauksen strategia vuonna 2020. Sen laatimisesta ja julkaisemisesta vastasi työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä johtama valtakunnallinen ELOfoorumi. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuudet ja taidot tehdä tietoisesti suunnitelmia sekä koulutus- ja työurapäätöksiä muuttuvassa työn maailmassa. Suomessa on kokonaiskuva ohjaustyön koulutusten kokonaisuudesta, sisältäen suuntaviivat koulutusten kehittämiselle. Ohjauksella pyritään purkamaan

ammattien sukupuolittumista ja muita ennakkokäsityksiä, tuetaan työelämän monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä edistetään kestävää kehitystä.

Osaajapula on tosiasia, vaikka samanaikaisesti maassamme on myös pitkäaikaistyöttömyyttä. Osaajapulaan pyritään vastaamaan mm. jatkuvaa oppimista kehittämällä ja hyödyntämällä paremmin. Aikuisten tutkintokoulutusta on suunnattava koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen. Maahanmuuttajien kieltenopetusta on myös uudistettava siten, että se yhdistyy paremmin työmarkkinoille tai jatko-opintoihin valmistavaan koulutukseen.

Visiona ja tavoitteina on, että jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana. Tähän tarvitaan aikuiskoulutusta!

Armi Nurmi päätoimittaja Päätoimittajan

ja tehdä yhteistyötä alueesi elinkeinoelämän kanssa. Valtakunnalliset opintoohjaajille suunnatut koulutukset ovat pääsääntöisesti suunniteltu perjantaipäiviin, jotta pääset osallistumaan niihin. Opinto-ohjaajan työssä on tärkeää osallistua täydennyskoulutukseen. Jyväskylän yliopistosta tutkimusprofessori Jaana Kettunen on sanonut hyvin osuvasti: ”Opinto-ohjaajat itse kehittävät omaa työtään, sinä olet oman työsi asiantuntija”.

Opinto-ohjaajan työ on monella tapaa verkostotyötä. Mitkä ovat sinun verkostosi? Ethän ole lukittautunut omaan työhuoneesi? Sinua tarvitaan työhuoneen ulkopuolellakin.

Mukavia lukuhetkiä!

On tärkeää, että yhteiskunnassa jo olemassa olevaa käyttämätöntä osaamista hyödynnetään paljon nykyistä paremmin. Muun muassa piilotyöttömien, osatyökykyisten ja vammaisten ihmisten osallisuutta ja osaamista on vahvistettava. Visiona ja tavoitteina on, että jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana. Tähän tarvitaan aikuiskoulutusta! Jokaisella tulee olla mahdollisuus uudistaa osaamistaan ennakoivasti, jotta työssä kehittyminen, työllistyminen uusiin tehtäviin ja uralla eteneminen olisi mahdollista. Näin myös osaamistaso ja työllisyysaste nousee. Nyt on pidettävä huolta siitä, että jatkossakin on mahdollista aikuisiällä kouluttautua ja umpiperiä koulupolkuihin ei synny.

Oletko muuten huomannut, että tällä hetkellä opinto-ohjauksen täydennyskoulutus on välttämätöntä? Osaathan ohjata ohjattaviasi oikein ja kertoa tulevista muutoksista? Muistathan, että perjantait ovat sinun kouluttautumispäiviäsi. Perjantaisin sinulla on aikaa osallistua verkostoyhteistyötapaamisiin

Opinto-ohjaaja elinikäisen

ohjauksen toteuttajana

Koulutus ja koulutussektori ovat merkittävä osa suomalaista elinikäisen ohjauksen palvelujärjestelmää, joka muodostaa tärkeän tukirakenteen yksilön jatkuvalle oppimiselle ja urasuunnittelulle. Elinikäinen ohjaus, kuten olemme Elontila-arviointitutkimuksessamme 2023–2024 tuoneet esille, kattaa kaikki ne palvelut, jotka auttavat meitä tunnistamaan ja kehittämään osaamistamme eri elämänvaiheissa. Erityisesti koulutus ja koulutussektorin rooli korostuvat osana tätä ohjausjärjestelmää, sillä oppilaitoksissa tarjottava ohjaus on usein yksilön ensimmäinen kosketus elinikäisen oppimisen tukeen. Tarkastelemme tässä artikkelissa elinikäisen ohjauksen toteutumista tutkimustulostemme näkökulmasta.

Perusopetus muodostaa elinikäisen ohjauksen perustan Elinikäisen ohjauksen rooli koulutuksessa on kasvanut merkittävästi perusopetuksesta lähtien. Koulut ja oppilai-

tokset ovat keskeisiä toimijoita, joiden kautta tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO-palvelut) tulevat osaksi oppijoiden arkea. Perusopetuksen oppilaanohjaus on lakisääteistä ja sen tavoitteena on varmistaa, että kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa ohjauksen opintopolun jatkumiseksi sujuvasti toiselle asteelle ja sitä kautta työelämään. Raportissamme todetaan, että perusopetuksen oppilaat kokevat pääosin saavansa riittävästi ohjausta, mutta sen taso vaihtelee alueittain. Suurissa kaupungeissa ohjauksen saatavuus ja saavutettavuus ovat paremmat kuin maaseutualueilla, joissa pitkät välimatkat ja resurssipula rajoittavat erilaisten ohjauspalveluiden käyttöä.

Toisella asteella saavutettavuus on yhteinen haaste Lukiokoulutuksessa elinikäisen ohjauksen rooli on niin ikään tärkeä, ja se näkyy etenkin opinto-ohjauksen laajentumisessa ja tehostamisessa. Raportissamme korostetaan, että lukioiden

opinto-ohjaajilla on merkittävä tehtävä opiskelijoiden urasuunnittelutaitojen kehittämisessä ja jatko-opintoihin siirtymisen tukemisessa. Erityisen haasteelliseksi koetaan opiskelijoiden riittävä tuki siirtymävaiheissa, joissa ohjauksen merkitys korostuu. Vaikka lukio-opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä ohjauksen saatavuuteen, saavutettavuudessa on edelleen kehitettävää, jotta kaikki opiskelijat saisivat yhdenvertaisesti tarvitsemansa tuen.

Ammatillisessa koulutuksessa elinikäisen ohjauksen merkitys on vahvasti kytköksissä opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämiseen. Raporttimme tuo esille, että ammatillisessa koulutuksessa panostetaan erityisesti opintoohjauksen laatuun, sillä opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja urasuunnitelmat vaativat usein monialaista tukea. Tässä yhteydessä on kehitetty erilaisia ohjausmalleja, jotka tukevat opiskelijoita nivelvaiheissa ja työelämään siirtymi-

sessä. Ammatillisessa koulutuksessa ohjauksen saavutettavuus on koettu useimmiten hyväksi, mutta alueellisia eroja esiintyy edelleen. Etenkin vaativan erityisen tuen opiskelijat tarvitsevat usein räätälöityjä ratkaisuja, jotka eivät ole tasapuolisesti saatavilla kaikilla alueilla.

Korkeakoulujen erilaiset tehtävät suuntaavat ohjauspalveluja

Korkeakouluissa elinikäisen ohjauksen palvelut ovat keskeinen osa opiskelijoiden opinto- ja urasuunnittelua, mutta on tärkeää erotella ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen roolit tässä kokonaisuudessa. Ammattikorkeakouluissa ohjauspalvelut painottuvat erityisesti osaamisen ja työelämävalmiuksien edistämiseen. Ammattikorkeakoulut tarjoavat opiskelijoilleen moninaisia urapolkuja, jotka tukevat joustavaa siirtymistä työelämään. Raportissamme nostetaan esille, että ammattikorkeakoulujen opiskelijat kokevat tarvitsevansa enemmän tukea harjoittelupaikkojen löytämisessä ja työelämään siirtymisessä. Tämä korostaa tarvetta vahvistaa ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksiä ja opiskelijoille tarjottavia konkreettisia ohjauspalveluita.

Yliopistoissa elinikäisen ohjauksen palvelut ovat puolestaan enemmän tutkimukseen ja akateemisiin opintoihin suuntautuneita. Yliopisto-opiskelijoilla on usein iso vapaus valita omat opintopolkunsa, mikä lisää ohjauksen tarvetta opintojen suunnittelussa ja uravaihtoehtojen kartoittamisessa. Yliopistoissa painotetaan vahvasti henkilökohtaista opinto-ohjausta ja uraneuvontaa, mutta raportissamme tuodaan esille haasteita ohjauksen riittävyydessä. Erityisesti opintojen loppuvaiheessa opiskelijat kokevat tarvitsevansa enemmän tukea siirtyessään työelämään tai jatko-opintoihin, kuten tohtorikoulutukseen. Yliopisto-opiskelijat hyötyisivät myös laajemmista työelämävalmiuksia tukevista ohjauspalveluista, sillä akateemisten taitojen lisäksi monet kaipaavat käytännön tukea urasuunnittelussa.

Työllisyyspalvelut ovat murroksessa

Työllisyyspalvelut muodostavat toisen merkittävän sektorin elinikäisessä ohjauksessa. Näillä palveluilla on suora

yhteys koulutussektoriin, sillä monet työttömät työnhakijat hyötyvät myös oppilaitosten tarjoamista ohjaus- ja neuvontapalveluista. Työllisyyspalveluiden osalta raportissamme korostetaan, että palveluiden tarjonta on laajaa, mutta yksilöiden pääsy sopivien palveluiden pariin on joskus sattumanvaraista. Tämä korostaa koulutussektorin roolia osana laajempaa ohjausjärjestelmää, jossa toimijoiden yhteistyö on ratkaisevaa. Työllisyyspalveluissa on kuitenkin alueellisia eroja, ja pienillä paikkakunnilla niiden saatavuus on huomattavasti rajatumpaa verrattuna suuriin kaupunkeihin. Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen vuoden 2025 alussa kunnille ja 45 työllisyysalueelle muuttaa elinikäisen ohjauksen palvelukenttää. Muutos vaikuttanee ainakin alkuvaiheessaan yhteistyön tekemiseen ja verkostojen toimintaan koulutus- ja työllisyyssektoreiden välillä.

Nuorten ohjauspalveluilla on paikkansa elinikäisessä ohjauksessa

Nuorten ohjauspalvelut, kuten Ohjaamot ja kohdennettu nuorisotyö, täydentävät koulutuksen ja työllisyyspalveluiden ohjausta tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita nuorille. Nuorten ohjauspalveluiden keskeinen vahvuus on niiden joustavuus ja helppo lähestyttävyys. Raporttimme mukaan nuoret kokevat Ohjaamojen, työpajojen ja etsivän nuorisotyön palvelut myönteisinä, mutta maantieteelliset etäisyydet sekä digitaalisten palveluiden puutteet voivat hankaloittaa niiden saavutettavuutta.

Lopuksi

Koulutussektorin ja muiden sektoreiden vertailussa nousee selkeästi esiin se, että koulutuksen tarjoamat ohjauspalvelut ovat usein hyvin järjestettyjä ja selkeästi strukturoituja, kun taas työllisyyspalveluissa ja nuorten ohjauspalveluissa on enemmän hajontaa palveluiden laadussa ja saatavuudessa. Koulutussektorilla on pitkät perinteet ohjauspalveluiden järjestämisessä, ja ne ovat usein vahvemmin integroituneita osaksi oppilaitosten arkea. Toisaalta työllisyyspalveluissa ja nuorten ohjauspalveluissa painottuvat joustavammat ja räätälöidyt ratkaisut, jotka ovat tärkeitä erityisesti monimutkaisissa elämäntilanteissa oleville asiakkaille.

Elinikäisen ohjauksen kehittäminen edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä koulutussektorin ja muiden toimijoiden välillä. Erityisesti monialainen verkostotyö, jossa eri sektorit yhdistävät osaamisensa ja resurssinsa, on ratkaisevan tärkeää ohjauspalveluiden laadun ja saavutettavuuden parantamiseksi. Koulutussektorin rooli on keskeinen, mutta se ei yksin riitä kattamaan kaikkien ohjauspalveluiden tarpeita. Tässä yhteistyössä koulutus ja työllisyyssektorit täydentävät toisiaan ja mahdollistavat yksilön jatkuvan oppimisen ja työllistymisen tukemisen eri elämänvaiheissa.

Kirjoittajat Päivi Pukkila ja Jaakko Helander toimivat ohjauksen tutkijayliopettajina HAMK Edu -tutkimusyksikössä ja opinto- ja uraohjaajien kouluttajina HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Päivi Pukkila ja Jaakko Helander

Ohjauksen ammattilaisten tukena kansainvälistymisessä

Career guidance up North - webinaarisarjassa tarkastellaan opinto-ohjausta eri Pohjoismaissa

Pohjoismaiden ja Baltian Euroguidance-keskukset järjestävät maksuttoman webinaarisarjan, joka nostaa esiin ohjauksen ajankohtaisia teemoja Pohjolassa. Osassa webinaareja on mahdollisuus myös verkostoitua ja keskustella ohjauskollegoiden kanssa eri maista.

Seuraavan webinaarin 24. tammikuuta klo 11-12 järjestävät Suomi ja Islanti aiheenaan perusopetuksen oppilaanohjaus pohjoismaissa.

Outi Ruusuvirta-Uuksulainen Jyväskylän yliopistosta ja Sif Einarsdóttir Islannin yliopistosta kertovat tutkimuksesta, jossa selvitettiin oppivelvollisille suunnatun ohjauksen eroja ja yhteneväisyyksiä pohjoismaissa.

Ilmoittaudu 16. tammikuuta mennessä: https://tapahtumat.oph.fi/career-education-nordics

Sarjan viimeisen webinaarin järjestävät Ruotsi ja Tanska 18. helmikuuta 2025 klo 15–16 otsikolla ”The five dimensions of environmentally sustainable career guidance”. Ilmoittautumislinkin löydät helmikuussa Euroguidancen some-kanavilta.

Maailma avoinna -tapahtumassa pohditaan tulevaisuususkoa ja nuorten hyvinvoinnin lisäämistä

Voivatko kansainväliset kokemukset vahvistaa toivoa ja luottamusta hyvään tulevaisuuteen? Minkälaista hyvinvointia kansainväliset kokemukset luovat?

Näitä aiheita pohditaan pe 13.12. klo 9 –12 Maailma avoinna -verkkotapahtumassa.

Pääpuhujana on psykologi ja yhteiskunnallinen mielenterveysvaikuttaja Julia Sangervo, joka puhuu kansainvälisyyden ja kansainvälistymisen merkityksistä uupuneille nuorille.

Fingon ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija Noora Vähäkari nostaa esiin globaaleja näkökulmia tulevaisuuteen sekä keinoja epävarmuuden kanssa elämiseen.

Ohjelma sisältää myös keskustelua ja tietoiskuja liittyen toivon luomiseen ja mielen hyvinvointiin kansainvälistymiskokemusten avulla sekä nuorten kansainvälisyysohjaukseen käytettävissä oleviin työkaluihin.

Ilmoittaudu: https://ssl.eventilla.com/event/eKg76

oph.fi/euroguidance

Opopoppoossa otetaan kaikki mukaan

Alkusyksyssä on erityistä taikaa, kun uusien opiskelijoiden täyttämä kampus herää eloon. Ohjauksen opintonsa aloittavat fuksit kohtaavat paljon uutta ja Opopoppoolla – Itä-Suomen yliopiston ohjauksen opiskelijoilla – on merkittävä rooli heidän opintojen ensimetreillä: tuutorit, jatkavat opiskelijat ja ainejärjestömme Opossumin hallitus ovat valmiita vastaanottamaan fuksit ja auttamaan heitä sopeutumaan opintoihinsa ja opiskelijaelämään.

Fuksien yksi suurimmista huolista opintojen alkaessa on ollut se, ettei ole tiennyt mitä odottaa; miltä arki yliopistossa näyttää ja mitä opiskelijalta vaaditaan. Syksyn ensimmäiset viikot ovat muistuttaneet lähinnä loputonta infotulvaa ja aika on mennyt uusien rutiinien luomiseen. Syksyn edetessä fuksit ovat löytäneet paikkansa yliopistosta ja Opopoppoosta – jota muuten kuvaillaan tiiviiksi, lämpimäksi ja ihanaksi – sekä päässeet kiinni opiskeluarkeen.

Ainejärjestönä Opossumi on panostanut fuksien vastaanottamiseen, sillä yhteisöön kuuluminen vaikuttaa niin opintoihin kuin tulevaisuuden työelämään. Olemme opiskelijakollegoita nyt ja opokollegoita tulevaisuudessa – yhdessä kasvaen ja oppien jaamme kokemuksiamme ja rakennamme osaamistamme, joka kantaa meitä koko uran ajan. Yhteisö, jonka luomme jo opiskeluaikana, mahdollistaa meille paitsi uusien ystävyyssuhteiden solmimisen myös arvokkaita ammatillisia verkostoja sekä tukea tulevaisuuden haasteisiin.

Jessika Koivisto

2. vuosikurssi, Opossumi Ry:n edunvalvontavastaava (ja tuleva opintoohajaaja!)

Maistuvat

ammatit Educassa

pe 24.1.2025 16:30-18:00

Tervetuloa kuulemaan ruoka-alan urapoluista Educa-päivän päätteeksi. Maistuva ammatti -verkoston järjestämässä tilaisuudessa tarjolla ruokapuheen lisäksi kuohuvaa ja pientä syötävää.

Ilmoittaudu mukaan: https://bit.ly/48xMRGc

maistuvaammatti.fi

Kuva fuksien orientaatioviikolta, kuvassa syksyn 2024 fuksit ja tuutorit.

Metsät ja kestävä kehitys

– metsäalan monipuoliset mahdollisuudet maailmalla

Metsäala on täynnä monipuolisia uramahdollisuuksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kaksi metsäalan asiantuntijaa jakavat kokemuksiaan metsäalan opinnoista ja urapoluista sekä antavat vinkkinsä tulevaisuuttaan pohtiville nuorille.

Haastattelut on toteutettu osana suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestö Food and Forest Development Finlandin (FFD) nuorille suunnattua viestintä- ja globaalikasvatushanketta ”Metsät ja kestävä kehitys – tiedolla ja osaamisella vaikuttajaksi!”. Hanke avaa metsäosaamisen roolia kestävässä kehityksessä ja kannustaa nuoria tarkastelemaan ajankohtaisia metsäkysymyksiä globaaleista näkökulmista.

Luonnonläheinen ja monipuolinen metsäala

Mikko Syri on koulutukseltaan metsänhoitaja ja toimii tällä hetkellä Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitossa (MTK) kenttäpäällikkönä. Metsä on aina ollut Mikolle mieluisa ympäristö muun muassa retkeilyn ja erilaisten

metsätöiden muodossa, minkä vuoksi ura metsäalalla vaikutti mielenkiintoiselta vaihtoehdolta.

Maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi Mikko opiskeli Helsingin yliopistossa Viikin kampuksella pääaineenaan metsäteknologia. ”Tavoitteenani oli suunnata yliopistoon opiskelemaan, mutta olen myös hyvin käytännönläheinen ihminen. Ura metsäalalla tuntui hyvältä vaihtoehdolta, jossa nämä kaksi asiaa yhdistyvät”.

Tavoitteena on keskinäinen oppiminen ja kokemusten vaihto, ja samalla toiminnalla vahvistetaan suomalaisten ammattilaisten ja yhdistysten kykyä työskennellä kansainvälisellä alalla.

Yliopistosta valmistumisen jälkeen Mikko on työskennellyt metsäteollisuuden palveluksessa sekä metsäalan kehittämisen projektitehtävissä. Nykyiseen kenttäpäällikön tehtävään kuuluu metsänomistajien edunvalvonta. Metsäalassa Mikkoa motivoi luonnon ja metsien parissa toimiminen sekä työtehtävien monipuolisuus: ”Itsekin metsänomistajana on mukava tehdä töitä metsänomistajien hyväksi”.

Kansainvälistä näkökulmaa kehitysyhteistyöstä Metsäalan uramahdollisuudet näyttäytyvät Mikon mielestä valoisina: metsiin kohdistuu paljon kiinnostusta ja monipuolisia työtehtäviä tulee olemaan tarjolla tulevaisuudessakin. Alalla on myös monipuoliset mahdollisuudet kansainväliseen uraan: metsiin liittyvät aiheet ovat päätöksenteon ytimessä niin EU:n tasolla kuin globaalistikin, ja suomalaisten metsäosaaminen on maailmalla arvostettua.

Mikko on kerryttänyt urallaan kansainvälistä kokemusta osallistumalla FFD:n kummitoimintaan. Hankekummit toimivat hankkeissa mentoreina ja tukevat FFD:n paikallisia kumppaniorganisaatioita omalla asiantuntemuksellaan. Tavoitteena on keskinäinen oppiminen ja kokemusten vaihto, ja samalla toiminnalla vahvistetaan suomalaisten ammattilaisten ja yhdistysten kykyä työskennellä kansainvälisellä alalla. ”Kansainvälinen näkökulma auttaa ymmärtämään asioita monipuolisemmin ja tuo perspektiiviä omaan työhön. Se auttaa ymmärtämään isoa kuvaa ja globaaleja markkinoita, minne Suomessakin valmistettavat lopputuotteet pääosin menevät.”

Mikko toimi kummina metsätalouden edistämiseen keskittyvässä hankkeessa Keniassa vuosina 2020–2023, ja pääsi kummimatkoilla tutustumaan paikallisten metsänomistajien arkeen käytännön tasolla. Hankkeen keskiössä olivat paikalliset pienviljelijät, joille metsät ovat tärkeä osa toimeentuloa. Hankekummius oli Mikolle ensimmäinen kokemus kehitysyhteistyöprojektin parissa työskentelystä, ja se toimi suurena oppimisprosessina: ”Silmiä avaavaa oli huomata kuinka hyvin erilaisista olosuhteista huolimatta alkutuotannon parissa työskentelevien ihmisten tavoitteet ja haasteet ovat hyvin samanlaisia”. Kokemus auttoi myös näkemään sen, miten poikkeuksellista suomalainen perhemetsäta-

Mikko Syri Keniassa.

Hankkeen taimitarha.

lous, maanomistajien järjestäytyminen sekä maanomistajien oikeudet ovat.

Omaa tulevaisuuttaan ja uravalintojaan pohtiville nuorille Mikko antaisi yhden vinkin: ” Tee rohkeasti asioita, jotka sinua kiinnostaa. Asenne ratkaisee, ei tarvitse tietää kaikkea ollakseen pätevä, intohimo ja uteliaisuus asioihin tärkeämpää!”

Metsänhoitoa Suomessa ja maailmalla

Nette Korhonen oli jo nuorena kiinnostunut biologiasta, matematiikasta ja kemiasta, mutta oma unelmien ammatti ei ollut vielä löytynyt. Nuorena lukiolaisena tietoa erilaisista uramahdollisuuksista oli vähän, mutta opinto-ohjaaja antoi tukea ja ohjasi Netteä oikeaan suuntaan: ”Opolle iso kiitos siitä, että hän osasi tulkita omaa kiinnostustani ja osaamistani, ja vinkkasi minulle metsänhoitajan tutkinnon”.

Nette päätyi opiskelemaan metsänhoitajaksi Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Opintojen aikana hän pääsi kerryttämään myös käytännön taitoja kerätessään kandidaatintutkielmansa sekä pro gradu -tutkielmansa aineistoja Metsätutkimuslaitoksella. Kandidaatintutkielman aineistonkeruu vei Neten yhden kesän ajaksi ympäri Suomea mittaamaan taimikoiden kasvua raivaamisen jälkeen. Pro gradu -tutkielmaansa varten hän mittasi yksivuotiaiden kuusentaimien paakkukoon ja istutustiheyden vaikutusta taimiston ja juurten kasvuun taimitarhalla. ”Metsätutkimuslaitoksella pääsin näkemään, millaista metsäalalla työskentely voi olla tutkijana. Kokemuksesta opin, ettei tutkijan ura ole oma juttuni. Sen sijaan halusin lähteä suorittamaan toista maisterintutkintoa”. Metsäosaamisen lisäksi Nette halusi kerryttää esimies- ja johtamistaitoja, ja päätyi myöhemmin opiskelemaan myös kauppatieteiden maisteriksi.

Valmistuttuaan Nette toimi metsäasiantuntijana Metsänhoitoyhdistyksessä. Työ oli hyvin käytännönläheistä: tehtäviin kuului muun muassa metsänhoitosuunnitelmien tekeminen, oman vastuualueen metsänomistajien neuvominen sekä hakkuiden ja hoitotoimenpiteiden suunnitteleminen. Nette pitää työkokemusta todella arvokkaana: ”Metsänhoitoyhdistys on mielestäni

loistava paikka tutustua metsäalan työhön. Vastapainoksi kaikelle koulussa opitulle teorialle, pääsin todella näkemään, mitä käytännön metsänhoitajan työ on.”

Muutaman vuoden työskentelyn jälkeen metsäasiantuntijan rooli oli Netellä hallussa: ”koin, että osasin tehtäväni hyvin ja tiesin, miten Suomessa metsät hoidetaan, mitkä ovat metsäalan käytännöt ja miten ala täällä toimii. Silloin aloin pohtimaan erilaisia kansainvälisiä

mahdollisuuksia”. Apua uran seuraavan askeleen suunnitteluun Nette sai ammattiliiton mentorointiohjelmasta, ja noin puolen vuoden mentoroinnin päätteeksi hänellä oli jo uusi, kansainvälinen työpaikka Tansaniassa.

Metsien kestävän käytön tärkeys

Vuonna 2020 Nette muutti Tansaniaan ja aloitti työt ulkoministeriön rahoittamassa metsien arvoketjuja ja kylämetsätaloutta edistävässä kehitysyhteis-

Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä oli paikallisten maanviljelijöiden monipuolinen koulutus, maastokoulutus käynnissä.

Mikko Syri, FFD:n Noora Simola ja hankeväkeä tutustumassa paikalliseen metsätoimistoon Thikan kaupungissa

Kuva: Kijani Consult Tanzania. Nette kyläläisten mukana istuttamassa tiikkipuuplantaasia. Tiikki istutetaan lyhyistä juuren tyngistä.

työhankkeessa (FORVAC). Hankkeen tarkoitus oli edistää luonnonmetsien kestävää käyttöä, sekä metsien omistusoikeuksien siirtämistä valtiolta kyläyhteisöjen omistukseen, jotta kylät ja niiden asukkaat saisivat puiden hakkuista tuloja. Metsänhoitajana Nette oli hankkeessa kuuntelemassa paikallisia ja heidän tarpeitaan sekä ideoimassa

yhdessä, kuinka toimintaa voitaisiin kehittää. Kokemus oli hyvä, ja hankkeessa saatiin hienoja tuloksia: kun kyläläiset saivat hyödynnettyä luvallisesti metsäluonnovaroja tehdyn metsänhoitosuunnitelman pohjalta, he saivat tuloja puun ja muiden metsien tarjoamien hyödykkeiden, kuten hunajan ja sienten, myynnistä. Tämä motivoi heitä myös

suojelemaan metsää ja käyttämään sitä kestävästi, minkä myötä salahakkuut ja metsäkato vähenivät. ”Metsänhoidolla on valtavan suuri vaikutus koko maapallon tulevaisuuteen, sillä metsät sitovat hiilidioksidia tehokkaasti, eivätkä ne saisi kadota tätä vauhtia. FORVAC-hanke osoitti, että kestävällä metsänhoidolla saadaan todella merkittäviä tuloksia aikaan.”

”Metsänhoidolla on valtavan suuri vaikutus koko maapallon tulevaisuuteen, sillä metsät sitovat hiilidioksidia tehokkaasti, eivätkä ne saisi kadota tätä vauhtia.”

Hankkeen parissa vierähti neljä vuotta, ja nyt Nette on palannut takaisin Suomeen. Käteen jäi valtavasti uusia oppeja niin metsäalasta kuin kulttuurien erilaisuudestakin. Nette kokee kokemuksen olevan erittäin hyödyllinen tulevaisuuden kannalta, jatkui ura sitten Suomessa tai ulkomailla. Kansainvälinen kokemus laajentaa omaa näkökulmaa metsäalasta: ”Suomessa on paljon metsäalan osaamista ja täällä osataan hoitaa metsät erittäin hyvin, mutta ilmastonmuu-

FORVAC-hanke tuki myös ei-puupohjaisia metsän arvoketjuja, merkittävimpänä näistä mehilästenhoito.

toksen kannalta se ei riitä, vaan metsät pitää hoitaa hyvin myös kaikkialla muualla maailmassa. Myös meitä täällä

Suomessa auttaa se, että globaalin etelän maissa hoidetaan metsiä hyvin ja kestävästi”.

Omaa tulevaisuuttaan pohtivia nuoria

Nette haluaa kannustaa unelmoimaan rohkeasti: ”tee töitä unelmiesi eteen, mutta unohda liika suunnitelmallisuus. Elämä yllättää aina ja suunnitelmat muuttuu, mutta tärkeintä on, että luotat itseesi!”

Kiinnostuitko aiheesta?

Lue lisää nuorille ja opiskelijoille suunnatusta Metsät ja kestävä kehitys -globaalikasvatusmateriaalistamme osoitteessa www.ffd.fi/metsat-jakestava-kehitys

Kyläläisten puunjalostusta. Kyläläiset lastaavat käsipelillä tukit traktorin kyytiin metsässä ja purkavat kuorman prosessointi paikalle.

Kuva: Kijani Consult Tanzania. FORVAC hanke tuki paikallisia kyliä hankkimaan liikuteltavia vannesahoja, joiden avulla kylät pystyvät prosessoimaan puita ja myymään lautatavaraa.

Työelämässä tarvitaan kansainvälistä osaamista

Työelämä kansainvälistyy alasta riippumatta, ja nykyisin jokaisella on hyvä olla valmiuksia monikulttuuriseen työelämään. Kansainväliset taidot parantavat ongelmanratkaisua ja empatiaa, ja kansainväliset työpaikat ovat innovatiivisempia. Perustaa tälle osaamiselle rakennetaan jo koulussa.

Nuoret tarvitsevat monipuolisia kansainvälisyystaitoja. Tulevaisuudessa näiden merkitys kasvaa entisestään. Näin sanoo opetusneuvos Riku Honkasalo, ennakoinnin tiiminvetäjä Opetushallituksesta. Hän tekee kollegoineen kartoituksia tulevaisuuden osaamistarpeista. Suomi on monimuotoinen ja monikulttuurinen, ja suunta on kansainvälisempään suuntaan.

"Monimuotoisuusosaaminen ja muutosjohtamisen osaaminen vaativat jatkuvaa instituutioiden kehittämistä”, Honkasalo sanoo. ”Tarvitaan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisten käytäntöjen soveltamisosaamista, eli sitä, että otetaan monimuotoisuus vahvuutena vastaan."

Osaamispääoman lisääntyminen tuo paljon mahdollisuuksia. Usein kansain-

välisestä osaamisesta puhutaan vain kielitaitona, mutta se on Honkasalon mukaan paljon muutakin, asenteista lähtien. Monilla ammattialoilla tarvitaan myös konkreettista osaamista, esimerkiksi logistiikka-alalla pitää tietää kansainvälisestä lainsäädännöstä tai tariffeista, kun kuljetaan rajojen yli.

Kulttuurista älykkyyttä Honkasalon mielestä kansainvälisyyskasvatus on kouluissa ottanut suuria edistysaskeleita viime vuosina. Tehtävää kuitenkin yhä riittää. Yhdysvaltalainen Aparna Shakkarwar suoritti englanninkielisen “changing education” -maisterintutkinnon Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksella. Hän tutki lopputyössään kulttuurienvälistä kommunikaatiota valmistavassa opetuksessa ja näki kouluissa omin silmin, kuinka eri taustoista tulevat nuoret päätyivät usein muodostamaan kaveriporukoita vain samannäköisten ihmisten kanssa.

Shakkawarin mukaan opettajilla voisi olla tärkeä rooli rohkaisijoina, jotka saisivat nuoria eri taustoista ystävystymään

Laaja-alaisten osaamisten merkityksen kasvu vuoteen 2040 mennessä. Lähde: Osaamisen ennakointifoorumi.

keskenään. Opettajat voisivat hänestä antaa myös enemmän lukemistoja länsimaiden ulkopuolelta, sillä lukeminenkin kasvattaa avarakatseisuutta.

Hän näki kouluissa omin silmin, kuinka eri taustoista tulevat nuoret päätyivät usein muodostamaan kaveriporukoita vain samannäköisten ihmisten kanssa.

Aparna Shakkarwar toivoo myös, että ulkomaalaistaustaisia nuoria kannustettaisiin lukioon ja korkeakouluihin siinä missä kantasuomalaisiakin. Nuoria, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään, ohjataan usein matalaa koulutusta vaativille aloille, vaikka he itse toivoisivat muuta.

Hyviä liittolaisia tarvitaan Nykyään Aparna Shakkarwar työskentelee työelämän moninaisuutta, tasa-arvoisuutta ja inklusiivisuutta edistävässä Inklusiiv Oy:ssä, jossa hän muun muassa konsultoi ja kouluttaa yrityksiä, jotka haluavat tehdä työpaikoista moninaisempia ja inklusiivisempia. “Monet yritykset haluavat rekrytoida kansainvälisiä osaajia, mutta kaikilla ei ole siihen vielä työkaluja”, hän sanoo.

Monet esimerkiksi ajattelevat, että työpaikan kieli on kokonaan vaihdettava englanniksi. Tämä ei Shakkarwarin mukaan pidä paikkaansa. Uusille työntekijöille voi esimerkiksi tarjota kielikoulutusta ja puhua suomea selkeästi. Tärkeää on pitää huolta, että muista taustoista tulevat työntekijät kokevat kuuluvansa porukkaan. Jos työpaikan suomalaiset ovat olleet tekemisissä vain suomalaisten kanssa, työn tekemisen ja viestinnän tavat voivat hämmentää muualta tulleita.

Toisten mukaan ottaminen pitää muistaa myös vapaamuotoisissa tilanteissa. “Kahvihuoneissa ja lounailla ihmiset saattavat vaihtaa kieltä niin, että osa jää ulkopuolisiksi.” Epämuodollinen seurustelu on tärkeää työssä viihtymiselle, ja sitä kautta voi myös aueta uusia mahdollisuuksia, yhteistyökuvioita ja ylennyksiäkin.

Sakkarwarin mukaan olisikin hyvä, jos suomalaiset olisivat jo koulussa oppineet hyviksi “liittolaisiksi”, jotka ottavat eri taustoista tulevat työkaverit huomioon ja tiedostavat myös omat etuoikeutensa.

Hyviä osaajia löytyy eri taustoista

Suuret työnantajat ovat jo varsin moninaisia. Esimerkiksi Suomen kolmanneksi suurin työnantaja OP Ryhmä on ottanut monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden mukaan yrityksen strategiaan. OP:lla DEI-teemojen (Diversity, Equity, Inclusion) edistämisestä vastaava Katariina Suomi sanoo, että OP haluaa osaavan, innostuneen ja hyvinvoivan henkilöstön, ja se haluaa myös ymmärtää paremmin monimuotoista asiakaskuntaansa. “Me tarvitsemme kaikki hyvät osaajat, ei vain suomalaiset ja suomenkieliset.”

Työpaikan monimuotoisuus edistää tutkitusti luovaa ajattelua. Illinoisin yliopistossa vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan etnisesti monimuotoiset pienryhmät pärjäsivät ongelmanratkaisussa selvästi yksipuolisia ryhmiä paremmin. Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan monimuotoiset tiimit tekevät enemmän innovaatioita. Kolikon kääntöpuolella tutkimuksen mukaan on, että usein naiset ja etnisten vähemmistöjen edustajat eivät silti etene urillaan niin hyvin kuin valkoiset miehet.

Koulumaailmasta arvostusta erilaisuutta kohtaan

Tänä vuonna OP Ryhmä panostaa muun muassa siihen, että tietoisuus monimuotoisuudesta ja mukaan ottamisesta kasvaa OP:n sisällä. Myös englanninkielistä työntekijäkokemusta vahvistetaan. Valmennukset, ohjeistukset ja verkkokurssit ovat saatavilla englanniksi, ja Powerpoint-esityksissä on omilla näytöillään suomen- ja englanninkieliset esitykset. Kokeilussa on myös tekoälytulkki, joka kääntää puhetta suomesta englantiin.

Katariina Suomi toivoo, että kouluissa lujitettaisiin erilaisuutta arvostavaa ihmiskäsitystä, mitä voisi ujuttaa kaikkiin oppiaineisiin. Myös vuorovaikutustaitoihin voisi panostaa: olisi tärkeää rakentaa toisia huomioon ottavaa ja psykologista turvallisuutta ylläpitävää ilmapiiriä. “Kun tämmöisellä taustalla tulisi koulumaailmasta jatko-opintoihin ja sieltä sitten meille, se olisi tosi hienoa.”

Teksti: Esa Salminen

Kansainvälisen kokemuksen hyödyt yksilölle ja työnantajalle

Kansainvälisyystaidot voivat olla esimerkiksi kielitaitoa, kulttuurista osaamista, tai ymmärrystä erilaisista toimintatavoista. Mutta mitä iloa kansainvälisyystaidoista ja kansainvälisesti monipuolisista työpaikoista sitten on?

Tässä Opetushallituksen keräämiä oppeja.

1. Hyödyt ihmiselle itselleen – Uudet kokemukset ja tuttavuudet avartavat mieltä. Uudessa ympäristössä eläminen ja uuteen kulttuuriin tutustuminen avaavat näkökulmia, opettavat ymmärtämään muita ja rakentavat hyödyllisiä verkostoja. Parhaimmillaan kansainväliset kokemukset rikastuttavat ajattelumaailmaa ja lisäävät suvaitsevaisuutta.

– Usko omaan pystyvyyteen vahvistuu. Nuori paitsi oppii omista kyvyistään ja kehityskohdistaan, myös hankkii opiskelualaansa liittyviä taitoja.

– Aktiivinen kansalaisuus saa alkunsa. Kansainvälistyminen on itsensä toteuttamista, innostavia kokemuksia, toimeen tarttumista ja mukavuusalueen ulkopuolelle astumista.

– Ulkomailla voi hankkia kotimaan työmarkkinoilta puuttuvaa ammattiosaamista tai opiskella alaa, jota ei Suomesta löydy.

– Kansainvälistymiskokemukset opettavat ratkomaan ongelmia, sopeutumaan ja kohtaamaan ihmisiä monenlaisista taustoista. Ilman näitä taitoja työelämässä ei pärjää.

2. Hyödyt työpaikoille – Ulkomailta tulevat tuovat mukanaan monipuolista osaamista.

– Kansainvälisissä ympäristöissä syntyneet verkostot ovat työelämässä merkityksellisiä. Monikulttuurisen vuorovaikutuksen hallitsevaan työyhteisöön on helpompi liittyä.

– Monimuotoiset työyhteisöt tunnistavat erityyppisten ihmisryhmien tarpeita ja vahvuuksia esimerkiksi asiakkaina, kumppaneina ja työntekijöinä.

– Kansainvälinen työyhteisö hahmottaa asioita erilaisten ihmisten näkökulmista ja erilaisissa konteksteissa.

– Kansainvälisyysosaaminen tukee luovaa ja innovatiivista ajattelua, jota globaalien ilmiöiden ratkomisessa tarvitaan alalla kuin alalla.

– Kansainvälistyminen auttaa ymmärtämään erilaisia kulttuureita, ajattelutapoja ja arvoja. Laajempi ymmärrys taas edistää avoimuutta, auttaa luomaan kansainvälisiä verkostoja ja luo monimuotoisuutta yhteisöihin.

– Kansainväliset osaajat ovat elintärkeitä Suomen kaltaiselle maalle, jossa panostetaan innovaatioihin ja vientiteollisuuden merkitys taloudelle on suuri. Monimuotoinen kansainvälinen henkilöstö luo myös pohjan korkeatasoiselle tutkimukselle ja korkeakoulutukselle.

– Kansainvälinen työyhteistö tarjoaa kykyä toimia monikulttuurisissa ympäristöissä ja tunnistaa globaaleja piileviä mahdollisuuksia, riskejä tai uhkia.

Kansainvälisen osaamisen hyödyt –suuntaviivoja kansainvälistymiseen, Opetushallitus

Näköpiirissä valoa

Maamme talouden kuva ei ole niin toivoton kuin on annettu ymmärtää

Keskellä kuulainta syksyä ilmestyi kaksi painavaa teosta Suomen talouden ongelmista. Molemmat näistä kirjoista on todella ajankohtaisia. Ne käsittelevät samaa aihetta, miksi Suomen talous mataa ja mistä uudet eväät tulevaisuuden menestykselle. Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murton kirjan otsikko on Miksi Suomi pysähtyi? Suuntaviivoja uuteen talouskasvuun Jyväskylän yliopiston professori ja Tutkimuskeskus Laboren johtaja Mika Maliranta valaa poikkeuksellisen optimistista kuvaa kirjassaan Pinnan alta. Miksi edessämme on vahvan talouskasvun aika. Siksi ei olekaan mikään sattuma, että

julkisen talouden ajautuessa tuuliajolle ja talouden kasvun avaimet hukatessaan pääministeri Petteri Orpo on kutsunut juuri nämä herrat ideoimaan, mistä Suomelle saadaan uutta puhtia talouteen.

On yleisesti tunnettu tosiasia, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomen talous on käynyt tyhjäkäyntiä. Suomalaisten elintason nousu on jämähtänyt paikoilleen. Tämä on näkynyt suurimmalle osalle kansalaisista reaalisen ansiotason heikkona kehityksenä ja osalle väestöä suoranaisena köyhyytenä.

Samaan aikaan meille lähimpinä vertailukelpoisina olevissa Pohjoismaissa, Ruotsissa ja Tanskassa talous on kehittynyt suotuisasti. Tämä talouden epävarmuus on näkynyt jo pitkään myös jokaisen opinto-ohjaajan työssä. Isolta osalta nuoria puuttuu myönteinen tulevaisuuden kuva. Ammatilliset ja uraan liittyvät intressit ovat muuttuneet yhä kapea-alaisemmiksi. Vanhat ja perinteisesti arvostetut uraihanteet ovat entistä enemmän suosiossa. Riskinottoa kavahdetaan. Isolle osalle tämän hetken nuorisoa alkaa olla itsestäänselvää, ettei sitä omien vanhempiensa saavuttamaa elintasoa tulla tavoittamaan.

Risto Murto kirjoittaa: ”…talouskasvun ja elintason hiipuminen vaikuttavat syvällisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Tuntuu, ettei maailma mene eteenpäin ja se on täynnä riskejä. Nyt totta on, ettei ensi vuosi ole välttämättä nykyistä parempi. Usko huomisen päivän paremmuuteen ei olekaan itsestään selvää.”

Hän on jo aiemmin kirjoittanut kirjan Puuttuvat puoli miljoonaa, jossa hän on valottanut väestön ikääntymisen ja työikäisen väestön hupenemisen tuomasta synkästä näkymästä. Nyt

hän pureutuu siihen, miksi tuottavuuskehitys pysähtyi. Sekä Murton että Malirannan analyysi on yhtälainen. Nokian romahdus ja pitkältä metsäteollisuuden, mutta myös muun tehdasteollisuuden vaikeudet aiheuttivat tuottavuuden ja tuotannon pahan notkahduksen. Maliranta tiivistää asian jotakuinkin näin: ”Nokian menestyksen tuhosi iPhone ja Suomen metsäteollisuuden paperinkysynnän iPad”. Jotta Suomeen tulevaisuudessa saataisiin kasvua, täytyy löytyä lisäystä sekä työikäisten määrässä että tuottavuuden tehostumisessa. Näitä molempia tarvitaan.

Koska suurin osa maailman uusista teknologioista ja innovaatioista kehitetään Suomen rajojen ulkopuolella, on tärkeää olla mukana siellä, missä tapahtuu.

Risto Murto on pohdinnoissaan pessimistisempi kuin Maliranta. Ihan toivottomana ei hänkään Suomen asetelmaa pidä. Hän erittelee monia asioita, joissa voisimme olla nykyistä parempia. Loppupeleissä meillä ei ole kovin montakaan semmoista perustekijää, jonka perusteella emmekö voisi pärjätä ihan yhtä hyvin kuin Ruotsi. Meillä on moni asia hyvin tai ainakin kohtuullisesti. Meidän energiajärjestelmämme on eurooppalaisittain poikkeuksellisen hyvässä kunnossa, ja potentiaalia lisäinvestointeihin löytyy. Koska suurin osa maailman uusista teknologioista ja innovaatioista kehitetään Suomen rajojen ulkopuolella, on tärkeää olla mukana siellä, missä tapahtuu. Suomen vuosisadan alun myönteinen kansainvälistymiskehitys on ikävä kyllä kääntynyt toiseen suuntaan. Rajoja pannaan kiinni ja Suomea näivetetään urakalla. Juuri nyt, kun olisi tärkeää olla siellä, missä uusinta teknologiaa, ja tällä kertaa erityisesti tekoälyä, viedään läpi markkinointiin, tuotantoon ja palveluihin. Ikävintä on, että näissä synkissä tunnelmissa suomalaisista nuorista yhä harvempaa kiinnostaa kansainvälinen opiskelijavaihto. Opiskelu ulkomailla ei ole enää trendikästä. Käperrytään vaan omiin koloihin. ”Finlaysonin tehtailijan poika toi hyvin nopeasti sähkön 1800-luvulla Suomeen

suoraan Edisonin tehtaalta. Ihmisten pitää olla maailmalla, ja heitä pitää myös saada tänne. Teknologian siirron periaatteet eivät ole muuttuneet Finlaysonin ajoilta.”

Maailmalla on vain vähän suomalaisia keskeisissä asemissa liikkeenjohdossa ja asiantuntijoina. Vaikka sattumalta juuri nyt kolmen isoimman pörssiyrityksen toimitusjohtajat ovat Suomen ulkopuolelta, kukaan heistä ei ole kiinnostunut jäämään pysyvästi Suomeen. Emme ole hyviä ottamaan pysyvästi vastaan ihmisiä rajojen ulkopuolelta yhteiskuntaamme. Nykyhallitus tekee tässä hartiavoimin töitä, ettei tämä onnistu jatkossakaan. Risto Murto liikkuu paljon maailmalla löytääkseen suomalaisia johtajia isojen pörssiyritysten hallituksiin, siis sellaisia kansainvälissä toimintaympäristössä kannuksensa hankkineita suomalaisia. Näitä on kuulema vaikea löytää. ”Suomen liike-elämä on vetäytynyt maailmalta.”

Maliranta tuo valoa ankeuteen

Kaiken maamme talouden synkistelyn keskellä Maliranta tuo valoa pimeyteen. Leikkaushysterian ja synkän pessimismin rinnalla hänen tulevaisuuden analyysinsä on virkistävä ja poikkeava. Näkemys ei ole mitään unelmahöttöä vaan perustuu tiukkaan talouden kasvututkimukseen. Pohdiskelu on hyvin vakuuttavaa ja perustuu laajaan tilastollisen aineistoon. Kaikesta taloustieteellisestä jargonista huolimatta kirja helppolukuinen ja kun kerta pohjavire on innostava, vie kirja mennessään.

Syyt Suomen elintason vajoamiseen ovat samat kuin Murtolla. Vielä vuonna 2008 Suomella meni kaikki hyvin, julkisen talouden tilanne oli mainio ja tulevaisuus valoisa. Tuon vuoden finanssikriisin jälkeinen 15 vuoden surkean tuottavuuskehityksen taustalla olivat isot shokit, ennen kaikkea Nokian romahdus ja sen valtavan tutkimus- ja kehitystoiminnan supistuminen. Nokia-toimialalla tuhoutui vuosina 2007-2011 kaikkiaan 13 000 työpaikkaa. Nämä kaikki olivat korkean tuottavuuden töitä. Tämä oli vasta alkua ja sen jälkeen tuhoutui useita tuhansia työpaikkoja lisää. Myös paperiteollisuus joutui vaikeuksiin. Tässä tuhoutunees-

sa toimintaympäristössä on kuitenkin vuosien mittaan tapahtunut paljon, ikään kuin pinnan alla. Maliranta todistelee perusteellisesti tukeutuen moniin tilastoihin ja kaavioihin, että Suomella on loistavat lähtökohdat nopean tuottavuuden ja talouden kasvuun seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällaista myönteistä kuvaa kannattaisi myös opinto-ohjaajien jakaa oppilailleen ja opiskelijoilleen.

Uusia yrityksiä on nousemassa pinnan alta Suomessa oli vuosisadan alkupuolelta lähtien käytetty huomattavan paljon rahaa tutkimiseen, soveltamiseen ja kehittämiseen. Suhteutettuna kansantuotteeseen Suomessa nämä lukemat olivat EU-maiden korkeimpia yhdessä Ruotsin kanssa. Vuoden 2008 jälkeen nämä t&k-panostukset lähtivät suurissa yrityksissä vajoamaan. Malirannan löytö on, että samanaikaisesti isojen yritysten himmatessa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä näitä lisäpanostuksia alettiin tehdä, myös kansainvälisesti verraten, huomattavia määriä. Pienten yritysten t&k-menojen kasvu on jatkunut 2020-luvun alkuvuosiin saakka. Viime vuosikymmenen aikana on myös syntynyt merkittävä joukko start-up -yrityksiä. Tätä ilmiötä on ollut tukemassa myös vahvasti suomalainen SLUSH-tapahtumien aalto, mikä on vahvasti noteerattu myös maailmalla.

Suomella on loistavat lähtökohdat nopean tuottavuuden ja talouden kasvuun seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällaista myönteistä kuvaa kannattaisi myös opinto-ohjaajien jakaa oppilailleen ja opiskelijoilleen.

Tästä lähtee se johtopäätös, että näiden panostusten ja start-uppien on pakko näkyä taloudellisena kasvuna ja tuottavuuden kehityksenä ennemmin tai myöhemmin, kunhan vain maltetaan odottaa. Tälle odotettavissa olevalle myönteiselle kehitykselle antaa tukea myös tutkimuskirjallisuus. Nimenomaan nämä nuoret yritykset ovat hyvin tärkeitä talouden innovatiiviselle uudis-

tumiselle. Nämä uudet kasvavat yritykset tuovat yrityselämään ”luovaa tuhoa”, joka uudistaa Suomen taloudellisia rakenteita. Vuosina 2012-16 perustettuja voimakkaasti tutkimukseen panostavia yrityksiä oli yli 200, jotka ovat jo kasvaneet keskisuuriksi yrityksiksi. Näitä melko vähälle huomiolle jääneitä, tulevaisuuden kannalta hyvin potentiaalisia yrityksiä Maliranta nimittää kultaiseksi sukupolveksi. Myös osa tätä vuosikautta aiemmin perustetuista yrityksistä on kasvanut merkittävässä määrin. Näitä hän nimittää hopeiseksi sukupolveksi. Yhteistä näille, yrityksen elinkaaren alkuvaiheen kurimukset ohittaneille ja rahoitusongelmista eroonpäässeille yrityksille, on vahva panostus tutkimukseen. Henkilökunnassa on valtava joukko tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä. Mitä ovat nämä suomalaisen elinkeinoelämän kannalta tulevaisuuden yritykset? Niitä esitellään ohessa. Tämä on todella olennaista tietoa opinto-ohjaajille kaikilla kouluasteilla. Jo perusopetuksessa pitäisi välittää oppilaille realistinen kuva elinkeinoelämästä. Tällaisessa merkittävässä teknologisessa murrostilanteessa realistisen kuvan välittäminen on erityisen haastavaa. Monilla näistä yrityksistä on takanaan innostava ja inspiroiva tarina, jota ei kannata piilottaa tulevaisuuden osaajilta.

Suomen huonolle kehitykselle haetaan vääriä selityksiä

Suomen talouden vaikeuksille on jo pitkään yritetty keksiä syntipukkeja. Maliranta ja myös osin Murto ovat sitä mieltä, että Suomessa yritysten ja kansantalouden tuottavuuden perusedellytykset ovat kunnossa. Hän luettelee ja argumentoi vahvasti runsaan joukon asioita, joita talouspoliiittisessa keskustelussa on nostettu syypääksi, mutta joilla ei ole mitään tai ainakin hyvin vähän tekemistä huonon kehityksen kanssa.

Näitä sitkeitä myyttejä käydään hyvin perustellen läpi reilun tusinan verran. Yksi on näkemys, että Suomessa johtaminen olisi jotenkin heikolla tolalla. Vaikka Murto vähän osin tähän viittaa, on kehitystä parempaan suuntaan varmasti tapahtunut. Paljon myös syytetään palkansaajapuolta ja eritoten työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen heikkoa yhteistyötä. Myös jäykät työmarkkinat mainitaan usein Suomen erityiseksi synniksi. Näistä mistään ei oikein löydy tutkimuspohjaista näyttöä. Työvoiman heikko liikkuvuus tai liian hyvä työttömyysturva ei näytä myöskään olleen Suomen tuottavuusongelmien alkujuuri eikä tuottavuuskasvun elpymisen este.

Monilla näistä yrityksistä on takanaan innostava ja inspiroiva tarina, jota ei kannata piilottaa tulevaisuuden osaajilta.

Myös euro, liian pienet tuloerot tai liian suuret tuloerot, riittämättömät ja vääränlaiset investoinnit, keskisuurten yritysten puute, työnantajayritysten vähäinen määrä, liian keskittynyt vienti, riittämätön varallisuus ja rahoitus sekä yritysten heikko digitalisaatio on mainittu Suomen talousongelmien syinä. Nämä kaikki ovat väittämäkuplia, jotka onnistuneesti puhkaistaan. Ikävintä on, että osaa näistä asioista on alettu korjata toiveena talouskasvumme nopea ja merkittävä vauhdittaminen. Käyttöön on otettu järeitäkin keinoja. Näin Maliranta toteaa: ”Kun aletaan rajusti korjata asioita, jotka oikeasti eivät ole rikki, vaarana on, että syntyy enemmän vaurioita kuin parannuksia.”

Nämä molemmat teokset ovat opintoohjaajille tarkeitä. Ne kertovat siitä, miksi Suomi pysähtyi ja mikä on ohjattavissamme olevien nuorten pessimis-

tisen pohjavireen taustalla. Ne kertovat meille myös virkistävän ja optimistisen näkökulman tulevaisuuteen. Synkistely ja ruikutus eivät pitäisi olla opinto-ohjaajien keinovalikoimassa.

Jukka Eero Wuorinen

Risto Murto (2024) Miksi Suomi pysähtyi? Suuntaviittoja uuteen talouskasvuun. Otava. 154 sivua.

Mika Maliranta (2024) Pinnan alta. Miksi edessämme on vahvan talouskasvun aika. Docendo. 304 sivua.

Katso lisää: YouTube: Startup-ministeriö. Mika Maliranta - uusi nousukausi edessä? Suomen talouden suuri käänne?

Mitkä ovat tulevaisuuden yrityksiä Suomessa?

Suomen tulevaisuus ja työpaikat löytyvät niistä yrityksistä, jotka ovat elinkaaressaan ohittaneet pahimmat karikot. Uusille, korkean tuottavuuden työpaikkoja luoville yrityksille voidaan löytää kolme kehitysvaihetta. Kuhunkin menee oma aikansa. Harvoin, tuskin koskaan autotallista alkunsa saanut pieni start-up -paja on kohonnut yhtäkkiä globaaliksi toimijaksi. Ensimmäinen vaihe on Malirannan mukaan Teknologian kehittämisen vaihe. Tässä yrityksellä viivähtää useampi vuosi ennen kuin tutkimus alkaa tuottaa patentoitavaksi kelpaavaa uutta tietoa.

Toinen vaihe on Teknologian käyttöönoton ja markkinatestauksen vaihe. Tätä voidaan kutsua myös SLUSH-vaiheeksi, jolloin tarvitaan rahoitusta ja investointeja koneisiin ja laitteisiin sekä henkilöstön osaamiseen. Tämä vaihe voi viedä jopa viisi vuotta.

Kolmas vaihe on Teknologian skaalaamisen ja resurssien uudelleen kohdentumisen vaihe. Tuotantokapasiteetin laajentamiseksi täytyy investoida ja osaavaa työvoimaa on rekrytoitava. Tämä skaalausvaihe voi kestää 5 - 15 vuotta. Kultaisen sukupolven yritykset alkavat vähitellen elinkaaressaan siirtyä siihen vaiheeseen, jolloin ne laajenevat tavallista voimakkaammin.

Näiden tulevaisuuden yrityksen tarinoita kannatta välittää oppilaille ja opiskelijoille:

Terveysteknologia

OURA – ouraring.com

Algorithmig – algorithmig.fi

Medix Biochemica –medixbiochemica.com

Elintarviketeollisuus

Solar Foods – solarfoods.com

Enifer – enifer.com

Onego – onego.bio

Volare – volare.fi

Origin by Ocean – originbyocean.com

ICT ja tekoäly

Silo AI – silo.ai

Ultimate AI – ultimate.ai

Aiven – aiven.io

Relex – relexsolutions.com

Supermetrics – supermetrics.com

Deep Scan Tech – deepscantech.com

Smartly – smartly.io

Varjo – varjo.com

Kemianteollisuus

Canatu – canatu.com

Spinnova – spinnova.com

Energiateollisuus

Cactos – cactos.fi

Steady Energy – steadyenergy.com

Puolustusteollisuus

Sensofusion – sensofusion.com

Summa Defense – summadefense.fi

Avaruusteknologia

ReOrbit – reorbit.space

ICEY – icey.com

Kvanttiteknologia

IQM – meetiqm.com

Bluefors – bluefors.com

Peliteollisuus

Supercell – supercell.com

Metacore – metacoregames.com

Rovio – rovio.com

Small Giant – smallgiantgames.com

Rakennusteollisuus

Aisti – aisti.com

Kuuntele lisää

Podcast: Pörssipäivä. Miksi Suomella on edessään vahvan talouskasvun aika, Mika Maliranta?

Podcast: Mitä maksaa. Mika Maliranta ja luova tuho.

PIPO juhli älykkäästi

Pirkanmaan opinto-ohjaajat eli tuttavallisemmin PIPO juhli 8.11. ainakin 40 vuotta kestänyttä toimintaansa. Virallisesti yhdistys on perustettu 1984, mutta toimintaa tällä alueella on ollut jo pitkään sitäkin ennen. Olihan Pirkanmaan ohjausväki ehtinyt järjestää jo kahdet opopäivätkin tuota perustamisvuotta aiemmin. Opinto-ohjaajien vuotuisia tapahtumia olivat pipolaiset  järjestäneet vuonna 1976 Ellivuoressa ja vuonna1983 Tampereella.

Juhlapäivän alkajaisiksi oli järjestetty ajankohtainen seminaari tekoälystä. Tilaisuuden aluksi tietojohtamisen professori Marko Seppänen Tampereen yliopistosta alusti ja demosi tekoälyn monista mahdollisuuksista. Otsikkona oli Muuttavatko tekoäly ja kielimallit kaiken? Kyllähän tekoälyn vaikutukset työhön, ja erityisesti opinto-ohjaajan työhön ovat valtavat. Samalla tavalla asioita tehden kuin aiemminkin voi kitkutella jonkin aikaa eteenpäin. Se ei kyllä kannata, koska oppilaat ja opiskelijat osaavat kyllä ottaa käyttöön uusinta teknologiaa hyvin nopeasti. Tässä vaiheessa opinto-ohjaajan on syytä olla hereillä.

Tekoälyn vaikutuksia rakennusteollisuudessa valotti projektipäällikkö Janne Suntio. Monenlaisia tekoälypohjaisia projekteja on tälläkin alalla viritteillä.

Erityisen pitkällä ollaan työturvallisuusasioissa. Tällä rintamalla tekoälyä hyödynnetään jo laajalti ja tulokset ovat olleet hyviä.

Tutkijatohtori Ville Heilala Jyväskylän yliopistosta kannusti opinto-ohjaajia ottamaan tekoälyä ohjaustoiminnassa. Hän piti tärkeänä, että nimenomaan koulussa pitäisi kehittää oppilaiden ja opiskelijoiden tekoälylukutaitoa.. Hänen mielestään jokaisen opinto-ohjaajajn pitäisi rohkaista oppijoita tekoälyn pariin.

Mahdollisuuksia on monia. Kielimallien avulla saa uutta näkökulmaa jatko-opintomahdollisuuksiin, ammatteihin ja työelämään. Tekoälyn avulla on mielekästä visioida tulevaisuuden työelämää.

Juhlapäivän lopuksi vietettiin iltaa Näsijärven rannalla Navigaatioseuran Pajasaaressa, jonne oli kutsuttu myös runsaslukuinen joukko yhdistyksen aiempia puheenjohtajia.

Teksti: Jukka Eero Vuorinen Kuvat: Aki Tulikari

Marko Seppänen

Janne Suntio

Oikealla: PIPOn iltapäivän seminaariin saapuneet vanhat puheenjohtajat saivat PIPO-kahvia.

Alla: PIPOn nykyinen puheenjohtaja Emmi Hannuksela ja varapuheenjohtaja Maarit Mauri.

Vasemmalla: Entinen puheenjohtaja Jukka Eero Vuorinen kertoi puheessaan mm. opintoohjaajan huoneen lakisääteisestä varustuksesta 80-luvun lopulla. Vanhoina hyvinä aikoina kirjahyllyä sai tarvittaessa jopa kuusi metriä.

Yllä: Juhlaillallisella nautittiin herkullisesta ruoasta ja myöhemmin illalla tanssittiin live-musiikin tahdissa.

Kahden opiskelijan harjoittelutarinat

Yhteisöpedagogi (AMK) opiskelijat

Elina Vartio (22) ja Jenni Hatzitoliou (31) ovat olleet syksyn harjoittelussa omassa korkeakoulussaan. Noin kahden kuukauden eli 10 opintopisteen harjoittelu oli uutta monessa mielessä. ”Teimme harjoittelun Järjestimessä eli nuorisojärjestöjen tiedolla johtamisen palvelussa. Nuorisojärjestöt olivat tuttuja omien harrastuksien ja opintojen ansioista, mutta tammikuussa lanseerattu Järjestin vielä vieras. Harvoin sitä myös opintojen aikana saa tehdä omien opettajien ja oman korkeakoulun asiantuntijoiden kanssa näin paljon yhteistyötä”, muistelevat opiskelijat alkumetrejään.

Puhumista ja puheluita – viestejä ja viestintää

Nuorisoalan järjestöille kehitetyn digitaalisen tiedontuotantopalvelu Järjestimen viestintä ja markkinointi ovat harjoittelijoiden työsarkaa. ”Opettavaisinta on tähän mennessä ollut markkinoinnin kautta kontaktin ottaminen ihmisiin.

Olen esimerkiksi ollut vähän epävarma puheluissa ja soittaminen on keskeinen harjoittelutehtävä”, kertoo Hatzitoliou uutta oppimisen paikkaansa. ”Olemme lähestyneet OKM:n valtioapuun oikeutettuja nuorisojärjestöjä ensiksi sähköpostein ja perään, ehkäpä seuraavana päivänä, olemme soittaneet. Tavoitteena on näin kartoittaa, että onko tieto Järjestimestä jo saavuttanut kyseisen järjestön ja haluavatko lisäinfoa eli TKI-asiantuntija Niina Autiomäen luentoa aiheesta”, jatkaa Vartio.

Kannattaa kysyä harjoittelupaikkoja rohkeasti Kolmannen vuoden nuoriso- ja järjestötyön opiskelijat eivät olleet aikaisemmin kuulleet, että jotkut opiskelukaverit olisivat olleet harjoittelussa omissa korkeakouluissan. ”Harvinainen mahdollisuus, johon oli tartuttava. Kun kuulin harjoittelumahdollisuudesta Järjestimessä ensimmäisen kerran, niin innostuin aika lailla heti”, kertoo Vartio. ”Minulle

harjoittelumahdollisuus tarjoutui vähän varkain. Opettajamme Maarit ja Elina tulivat kannustamaan minua yleisurheilukisoihin ja siinä Elina kertoi harjoittelustaan Humakissa ja Järjestimessä. Kysyin heti, että pääsenkö minäkin ja tässä sitä ollaan”, tiivistää Hatzitoliou ja kannustaa kaikkia vaan avaamaan suunsa ja rohkeasti kysymään.

Lisää infoa tiedolla johtamisen työkalu Järjestimestä: https://jarjestin-info. humak.fi/

Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä, Humakin lehtori

Kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä ellei toisin mainita.

Vartio on 22-vuotias jyväskyläläinen yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija. ”Valmistuin Schildtin lukion musiikkilinjalta vuonna 2021 ilman tietoa, mitä haluaisin tulevaisuudessa opiskella. Nyt aloitan kolmannen vuoden opiskelut Humakissa ja olen tyytyväinen, että löysin tänne.”

Elina

Yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Jenni Hatzitoliou (31) on ensimmäiseltä ammatiltaan lastenohjaaja. Yhteisöpedagogi (AMK) -opinnot ja tärkeä harrastus on helposti yhdistettävissä. ”Menneenä kesänä paransin tuloksiani ja elokuun alussa osallistuin parayleisurheilun SM-kilpailuun Mikkelissä, jossa nappasin hopeaa kuulantyönnössä ja kiekossa sekä pronssia keihäänheitossa”, kertoo tyytyväinen Jenni ja jatkaa, että synnynnäisen selkäydinvamma MMC:n takia hän liikkuu pyörätuolilla.

Yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Jenni Hatzitolioun harjoittelu Järjestimessä on ollut antoisaa. ”Tosin on pitänyt opetella ajan käyttöä paremmin, kun työtä tekee kotoa käsin etänä, eikä ole pakko lähteä mihinkään tekemään harjoittelua. Kotona voi keskittyminen helposti herpaantua, mutta onneksi meillä on säännöllisen epäsäännöllisesti ohjauspalavereita ja tapaamisia ihan lähinä.” Lähityöpäivä Laukaassa Maarit Honkonen-Seppälän (vas) kotona harjoittelukaveri Elina Vartion ja kuvaajana toimineen projektipäällikkö Niina Autiomäen kanssa. Kuva: Niina Autiomäki

Kutsu Opopäiville!

Tervetuloa

Pohjanmaan opinto-oh jaajat ry:n järjestämiin Opopäiviin Vaasaan 6.-8.2.2025. Vaasan Opopäivil lä pääsee tutustumaan monipuoliseen opiskelijakaupunkiin, jossa etäisyydet ovat pieniä, opiskelijaelämä on vilkasta ja opiskelukieletkin sekoittuvat muka vasti keskenään.

Vaasa on juuri sopivan kokoinen kau punki. Luonto ja meri ovat aina lä hellä. Alueen vahva kaksikielisyys luo mahdollisuudet aktiiviseen kulttuuri toimintaan ja yritykset tuovat energiaa kaupunkiin. Vaasan vahva teollisuus luo uskoa koko talousalueen tulevaisuu teen. Olemme erityisen ylpeitä siitä, että Vaasan alueen yrityksillä on todistetusti kykyä tuottaa ratkaisuja ilmastonmuu toksen torjuntaan. Onko sinun vierai lukohteesi Wärtsilä uusi tehdasalue, Merenkurkun saaristo, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde Unescon maailmanperintöluettelossa vai Ström sö? Monta muuta mielenkiintoista koh detta löytyy!

Perjantaina saamme viettää Opopäiviä Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikor keakoulu VAMK ja Yrkeshögskolan Novia yhteisellä kampusalueella. Ohjelmassa on silloin mm. professori Juha T. Hakala, joka kertoo, miten saat energian riittämään työssäsi ja Vaasan yliopiston professorin Heidi Kuusniemi avaa meille näkymiä avaruuden uramahdollisuuksista. Iltapäivällä on totutusti tarjolla monipuolisia työpajoja.

senhinnalla aina 30.11. asti.

Välkommen med på

Opopäivät i Vasa!

Energiaa kannattaa säästää vielä lauantaille. Silloin saamme mm. kuulla sateenkaarinuorten tilanteesta kouluissamme sekä miten tekoälyä voi hyödyntää ohjauksessa. Päivien aikana tarjoamme myös ohjelmaa toisella kotimaisella, voit valita vapaasti minkä kieliseen ohjelmaan haluat osallistua.

Vi önskar alla svenska studiehandledare i Finland att delta i Opopäivät som ordnas i Vasa den 6-8 februari 2025. Opopäivät ger dig en fin möjlighet att bekanta dig med vad Vasa har att erbjuda. I Vasa finns det flera högskolor att välja mellan, våra lokala företag jobbar över hela världen med målet att skapa produkter som stoppar den globala uppvärmningen och regionens tvåspråkighet erbjuder en rik kulturverksamhet.

under dagarna. Dagarna ger ypperliga förutsättningar att skapa nätverk och inspireras av utbudet på utbildningsmässan. Anmälan till dagarna och programmet hittar du på www.opopaivat.fi/ sv. SOPO medlemmar anmäler sig förmånligare fram till 30.11.

Opopäivä mahdollistavat yhteistyökumppanimme. Samarbetspartners som är med och möjliggör Opopäivät. Vaasan kaupunki, Vaasan yliopisto, VAMK, Yrkeshögskolan Novia sekä Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry. ja SAK ry.

Rohkean valinta

Opiskele Lapissa

Tutustu koulutusohjelmiimme Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisissä etäesittelyissä:

Ma 9.12.2024 klo 13–14

Ma 13.1.2025 klo 12–13

Ti 11.2.2025 klo 13–14

Lisätiedot ja Teams-linkit etäesittelyihin: ulapland.fi/OpiskeleLapissa | lapinamk.fi/OpiskeleLapissa

TET-paikkaa haetaan nyt verkkopalvelun kautta

Vantaalaisessa Lehtikuusen koulussa TET.fi-palvelusta ovat hyötyneet niin opo kuin oppilaat. Kaikille avoin verkkopalvelu sisältää TETpaikkojen hakutoiminnon ja runsaasti materiaalia työelämätaitojen harjoittelemiseen.

TET.fi-palvelun tavoitteena on tehdä työelämään tutustumisesta mielekkäämpää ja yhdenvertaisempaa. Se palvelee niin nuoria, kouluja kuin työnantajiakin ja tukee käyttäjiä kaikissa TET-jakson vaiheissa: valmistautumisessa, sen aikana ja jälkeen. Lasten ja nuorten säätiön TET.fi julkaistiin elokuussa 2023, ja se kasvaa koko ajan. Palvelun kehittämistä tukevat sen yhteistyökumppanit Alma Media ja Jobly.

Vantaalla sijaitsevassa Lehtikuusen koulussa TET.fi:tä on käytetty ahkerasti alusta lähtien. Koulussa opinto-ohjaajana työskentelevä Hanne Kariniemi kiittelee palvelua ja kertoo oppilaiden olevan innostuneita palvelun antamista mahdollisuuksista TET-paikan hakemisessa.

“TET.fi on tarjonnut monipuolisia vaihtoehtoja harjoittelupaikoiksi, joihin oppilailla olisi muuten korkeampi kynnys hakea”, Kariniemi sanoo.

Perinteisesti nuoret etsivät TET-paikkaa omalla lähiseudullaan esimerkiksi ruokakaupasta, päiväkodista tai kahvilasta. Yksi TET.fi:n tärkeimmistä tavoitteista on saada palveluun myös asiantuntija-

organisaatioita, jotta nuorten kynnys hakeutua näihin olisi matalampi ja kaikille saavutettavampi.

TET.fi:stä saa vahvistusta tulevaisuuden työelämätaitoihin Kariniemen mukaan TET.fi:stä on hyötyä myös pitkällä tähtäimellä, kun oppilaat kartuttavat palvelua käyttäessään työnhakutaitojaan. TET.fi:n hakutoiminto muistuttaa oikeaa työnhakuprosessia, sillä työnantajien TET-paikkailmoitukset sisältävät samoja tietoja kuin tyypilliset työpaikkailmoitukset.

“Tämä auttaa oppilaita ymmärtämään, miten työpaikkailmoitusta luetaan ja kuinka työhakemus tehdään”, Kariniemi toteaa.

Yhdeksäsluokkalaiset Nici ja Alec ovat suorittaneet omat TET-jaksonsa TET. fi:n kautta haetuissa paikoissa. Työpaikoista tutuksi ovat tulleet esimerkiksi Supercell, Star-Rengas ja Lasten ja nuorten säätiö. Molemmat ovat saaneet myönteisiä kokemuksia TET-paikoista. He ovat erityisesti arvostaneet mukavaa työympäristöä ja avuliaita työkavereita. Nuoret esiintyvät tässä jutussa omasta halustaan vain etunimillä.

“Oli helpompaa hakea TET-paikkaa kotoa käsin netissä kuin juosta ympäriinsä kaupungilla etsimässä sitä”, Nici sanoo.

Netin kautta haettava TET-paikka voi myös auttaa muutoin jännittävässä työnhakutilanteessa. Nuoret kokevatkin, että on helpompi ottaa vastaan

sähköpostitse työnantajan vastaus pyydetystä TET-paikasta kuin kasvotusten.

Valmiit materiaalit opotuntien tueksi

Sen lisäksi, että TET.fi:ssä voi hakea itselleen mieluisaa TET-paikkaa, palvelusta löytyy valmiita materiaaleja työelämätaitojen harjoittelemiseen.

Erilaiset pohdintatehtävät sopivat niin itsenäiseen työskentelyyn kuin pareittain tai pienessä ryhmässä keskusteltaviksi.

Suullisia ja kirjallisia tehtäviä rytmittävät inspiroivat videot, joissa eri alojen ammattilaiset kertovat työstään ja omien työelämätaitojensa karttumisesta. Mukana videoilla nähdään myös mediasta tuttuja kasvoja, kuten toimittajajuontaja Gogi Mavromichalis ja YouTubesta tuttu kaksikko Molybros.

Tehtäviä eri työelämätaidoista on jo tuotettu runsaasti. Vantaalaiskoulun Nici ja Alec pitivät erityisesti aihepiireistä kuten oma-aloitteisuus ja tulevaisuuden työ.

Hanne-opoa puolestaan ilahduttivat tiimityöhön ja epäonnistumisen sietämiseen liittyvät tehtävät. Hän kiittelee tehtävien matalaa kynnystä.

“Materiaalit tukevat oppilaiden osallistumista. Kyselyt, paritehtävät ja videot tarjoavat vaihtelua ja sopivat myös niille, jotka eivät halua puhua ison ryhmän edessä”, Kariniemi pohtii.

Oma-aloitteisuus, tulevaisuuden työ, tiimityöskentely ja epäonnistuminen ovat osia tänä syksynä julkaistavassa “Työelämätaitojen verkkokurssi” -materiaalikokonaisuudessa, joka on tuotettu Euroopan unionin osarahoittaman hankkeen avulla. Lehtikuusen koulu osallistui materiaalien testaamiseen.

TET.fi kasvaa ja kehittyy jatkuvasti

TET.fi on syntynyt Lasten ja nuorten säätiön, Alma Median ja Joblyn yhteistyönä. Kehitystyössä on hyödynnetty nuorilta, opettajilta ja yrityksiltä saatua palautetta ja yhteisiä työpajoja.

Palvelu on maksuton niin nuorille kuin työnantajille, ja se toimii ilman rekisteröitymistä.

Lähitulevaisuudessa kirjautuminen ja omien asetusten räätälöiminen tulee kuitenkin mahdolliseksi. Kirjautumalla hakijat voivat esimerkiksi saada parempia suosituksia TET-paikoista.

Työnantajille rekisteröityminen mahdollistaa entistä ketterämmän tavan hallinnoida omia TET-paikkailmoituksia ja myös päivittää niitä esimerkiksi uuden lukuvuoden alussa.

“Olemme innoissamme TET.fi:n uusista ominaisuuksista. Hakutoiminto monipuolistuu ja antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet suodattaa tuloksia ja löytää juuri itselle sopivin TET-paikka", iloitsee ohjelmapäällikkö Heidi Harju Lasten ja nuorten säätiöstä.

Vaikka omalta alueelta ei vielä löytyisi avoimia TET-paikkoja, tehtävät työelämätaitojen harjoittelemiseen ovat avoimia kaikille. TET-paikkojen valikoimaan voi kuitenkin myös itse vaikuttaa jakamalla tietoa palvelusta tutuille työnantajille.

“TET.fi on jatkuvasti kehittyvä palvelu ja haluamme kutsua kaikki – nuoret, koulut ja työnantajat – tekemään tulevaisuuden työelämää yhdessä”, Harju summaa.

Tutustu palveluun osoitteessa tet.fi. TET.fi on osa Lasten ja nuorten säätiön toimintaa.

Opo, näin otat TET.fi:n osaksi omaa työtäsi:

1. Tutustu nuorten kanssa TET-paikkojen etsimiseen ja hakemiseen palvelussa.

2. Varaa oppitunnilta aikaa työelämätaitotehtävien tekemiseen.

3. Vinkkaa palvelusta oman alueen tutuille työnantajille ja pyydä ilmoittamaan TET-paikat TET.fi:ssä.

Malliksi meille ja muille kouluille

Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, verkostoammattikorkeakoulu Humakin sekä Ilmasotakoulun asiantuntijat rakensivat Aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävän toimintamallin, joka on helposti muunneltavissa muillekin kouluasteille. ”Teimme mallia yhteiskehittäen opiskelijoiden, opettajien, muun henkilöstön sekä eri asiantuntijoiden kanssa, unohtamatta tieteellisiä tutkimuksia ja meidän omia kartoituksia. Mallissa on

huomioitu lähiopetus sekä etäopetus, ryhmässä tapahtuva oppiminen sekä yksin työskentely. Oleellista on muistaa tauottaa istumista 30 minuutin välein, sillä pienikin asennon vaihtaminen lisää oppimistuloksia, mutta tuo myös lisää hyvinvointia”, muistuttaa Jamkin liikunnan lehtori Maija Jylhä.

Työterveyslaitoksen SitFit-tutkimuksessa ”Kävelytauoilla aktiivisuutta ja terveyttä istumatyöhön” tuotettiin en-

simmäistä kertaa mitattua tietoa istumatyön tauottamisen fysiologisista ja kognitiivisista vaikutuksista. Keväällä 2024 julkaistun tiedon perusteella tutkijat suosittelevat ensisijaisesti kahden minuutin toimistokävelyä puolen tunnin välein istumatyön haitallisten terveysvaikutusten vähentämiseksi. Kouluissa vaihtoehtona voisi olla seisomaan nouseminen, venyttely tai vaikkapa paikallaan kävely.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana on useita vuosia pyörinyt Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen, Ikiliikkuja ja Liikkuva perhe -ohjelmat. Jyväskylässä reilu kolme vuotta sitten alueella toimivat neljä korkeakoulua hakivat ja saivat OKM:ltä tukea Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeelle, joka on osa Liikkuva opiskelu -ohjelmaa. Tuotoksena kehittyi Aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävä toimintamalli korkeakouluille. Mallia voi hyvin soveltaa myös muille kouluasteille.

Huhtikuussa OKM:n Liikkuvan oppimisen seminaarissa Seinäjoella uunituoretta mallia esittelivät hankkeen asiantuntijat Maija Jylhä (vas), Maarit Honkonen-Seppälä, takana Essi Heimovaara, Olga Kilkki sekä Vilma Mietola. Kuuntelemassa OKM:n kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen (keskellä vaaleassa asussa).

Motiva Oy_OPO-2025_vaaka_puolisivu_luonnos.ai 1 5.11.2024 11.35.33

Aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävän toimintamallin kuvaus löytyy osoitteessa www.jamk.fi/aktiivinenjahyvinvoivakorkeakoulu . Samasta osoitteesta voi ottaa käyttöön Hyvinvointikortteja ja Taukotarroja.

Projektin somekanavaa voi myös seurata osoitteessa IG @aktiivinenkorkeakoulu.

Työterveyslaitoksen SitFit-tutkimus keväältä 2024 ”Kävelytauoilla aktiivisuutta ja terveyttä istumatyöhön” löytyy osoitteessa: https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-391-163-5

Teksti ja kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä, lehtori Humakista, joka on myös saanut toimia yhtenä mallin kehittäjänä

Haussa pu puhtaan tulevaisuuden tekijöitää!

Energiakäytävällä mukana alan toimijat -tule kysymään sähkö-, lvi- ja energia-alasta!

Helmikuun 2025 OPO-päivillä Vaasassa sähkö-, lvi- ja energia-alan koulutustarjontaa ja alan näkymiä ovat esittelemässä alan toimijat. Tule tapaamaan meitä Energiakäytävälle, niin saat ajankohtaista tietoa siitä, millaisia tulevaisuuden näkymiä alalle ohjautuvilla opiskelijoilla on ja saat mukaasi hyvän pakan tietoa opiskelijoille jaettavaksi.

Paneelikeskustelussa 7.2.2025 keskustellaan tulevaisuuden näkymien lisäksi mm. siitä, millaisia osaajia alalle kaivataan. Mukana keskustelussa Energiavirasto, Vaasan yliopisto ja Vamia sekä Wärtsilä Oy, Airice Oy ja Granlund Oy. Tilaisuudessa kuullaan myös ammattiopistojen ja korkeakoulujen opiskelumahdollisuuksista.

Energiakäytävällä ovat mukana Energiateollisuus, Suomen Uusiutuvat ry, LVI-ala.fi -kampanja (Suomen LVI-liitto SuLVI, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU, Lämmitysenergia Yhdistys, Suomen Lämpöpumppuyhdistys, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL, Talteka ja VVS Föreningen i Finland), Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL sekä valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy, Energiaviraston toimeksiannosta.

Perusopetustoimikunta

Alue- ja toimikuntaseminaarissa 4.5.10. Helsingissä perusopetustoimikunnan osuudessa keskustelimme

OAJ:n kanssa keskustelemastamme perusopetuksen oppilaanohjauksen palkankorotusesityksestämme, joka sisälsi peruspalkan korottamisen ja lisätyön korvaamisen. Tapaamme OAJ:n kanssa jälleen marraskuussa ja jatkamme keskustelua.

Toinen aihe, mikä perusopetustoimikunnassa puhututti, oli TET-käytänteet ja saimmekin hyviä vinkkejä toisiltamme, miten TET-asiat käytännössä hoidetaan eri puolella Suomea. Kannattaa tutustua yhdessä oppilaiden kanssa Lasten ja nuorten säätiön ylläpitämään TET.fi -sivustoon, jota meille esiteltiin alue- ja toimikuntaseminaarissa. Olisi mahtavaa saada sinne koottua ympäri Suomen työnantajia, jotka tarjoavat nuorille TET-paikkoja.

Alue- ja toimikuntaseminaarissa kuulimme myös, että TEPPO-ohjauksesta on tulossa kirjaus uuteen OPSiin. Millainen kirjauksesta tulee ja miten se on ajateltu resurssoida, jää nähtäväksi. Onko se jälleen yksi uusi työtehtävä oppilaanohjaukseen lisää? Myös oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus, sen resurssointi ja uudistuksen kouluttaminen/perehdyttäminen puhututti.

SOPO:n kautta olemme kuluvan syksyn aikana kertoneet kentän kuulumisia ja toiveita niin eduskunnan sivistysvaliokunnalle, opetushallitukselle kuin opetus- ja kulttuuriministeriöllekin sekä OAJ:lle. Verkostoyhteistyö ja vaikuttamistyö ovatkin tärkeä osa perusopetustoimikunnan toimintaa. Parasta aikaa työstämme SOPO:ssa lausuntoa hallituksen esitysluonnokseen perusopetuslain muuttamisesta liittyen puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttöön.

Vaasan Opopäivät 2025 lähestyvät. Nähdään siellä, verkostoidutaan, keskustellaan ajankohtaisista asioista ja jaetaan osaamistamme myös perusopetustoimikunnan tapaamisessa.

Näkemisiin ja kuulemisiin! Perusopetustoimikunta Kati, Emmi, Antti, Mirva & Tuukka

Lukiotoimikunta

Mihin

tämä syksy on taas oikein hävinnyt? Yhtäkkiä huomaa, että joulukoristeet alkavat ilmestyä kauppoihin ja aamuisin onkin aika pimeää. Koulu on siitä ihmeellinen paikka, että se ikään kuin imaisee mukaansa. Tutut rutiinit vievät lukuvuotta eteenpäin kuin huomaamatta.

Samalla kun työarki pyörii, on lukiotoimikunta aktiivisesti toiminut meidän opinto-ohjaajien yhteisten asioiden parissa. Maanantaina 6.11. olin muutaman muun opinto-ohjaajan kanssa kutsuttuina vieraina Opetushallituksessa. Keskustelimme ajankohtaisista asioista ja tämä on mielestäni todella tärkeää. Aina ei ole edes ihan selvää, kenen päätös- tai toimivaltaan jokin asia kuuluu (tuppaavat olemaan monimutkaisia kokonaisuuksia). Yhteisistä keskusteluista jää kuitenkin jaettua tietoa siitä, että miltä tietyt asiat koulutuksen kentällä näyttävät. Tällä kertaa lukioon liittyvistä asioista keskustelussa olivat mm. opinto-ohjaajien lisääntynyt työmäärä, ensikertalaisuuskiintiö ja oppimisen tuen uudistus.

Lukion oppimisen tuen uudistukseen liittyvät lait ovat parhaillaan eduskunnan käsiteltävinä. Suurin tulossa oleva muutos on varmasti 28 b § Päätös erityisopetuksesta. Tämä on siis oikaisuvaatimuskelpoinen hallintopäätös, josta on mahdollista vaatia oikaisua aluehallintovirastolta. Lukion oppimisen tuen aiheuttamat muutokset LOPS:iin onkin yksi asia, jonka lukiotoimikunta luultavasti tulee vielä lausuntopyyntönä saamaan työstettäväksi ennen joulua.

Muita isoja tulossa olevia uudistuksia lukioon ovat taito- ja taideaineiden yo-kokeet sekä mahdollisuus suorittaa yo-kokeet englanniksi. Taito- ja taideaineiden kokeet on tarkoitus järjestää liikunnassa, kuvataiteessa ja musiikissa. Tämä uudistus koskisi näillä näkymin syksyllä 2027 aloittavia lukiolaisia ja ensimmäiset kokeet on tällä hetkellä suunniteltu toteutettavaksi syksyllä 2029. Englannin kieliset yo-kokeet on tarkoitus mahdollistaa hyvin rajatulle joukolle: 1) Pohjaksi tarvitaan englannin kieliset lukio-opinnot. 2) Kokeet on tarkoitettu ainoastaan niille, jotka eivät pysty suoriutumaan lukio-opinnoista ja eivätkä lukio-opintoihin tullessaan yo-kokeista suomen tai ruotsin kielellä. 3) On kuitenkin suoritettava yo-tutkinnossa vähintään S2/R2-oppimäärän koe suomen tai ruotsin kielessä. 4) Englanninkielinen lukiokoulutus edellyttää järjestämislupaa okm:ltä. Tämä uudistus koskisi toteutuessaan syksyllä 2026 aloittavia ja ensimmäiset englannin kieliset yo-kokeet järjestettäisiin syksyllä 2028. Lukiotoimikunta seuraa aktiivisesti näiden uudistusten etenemistä ja ottaa jatkossakin kantaa mm. näiden aiheuttamiin muutoksiin opetussuunnitelmassa.

Viime viikolla oli opowebinaari yliopistojen muuttuvista valintakokeista. Olemme opiskelijavalintojen kanssa taas uuden äärellä. Opiskelijoiden ohjaamista ei tietenkään auta se, että pääsykokeet uudistuvat tulevan kevään yhteishaussa ja todistusvalinnan pisteytys keväällä 2026. Silti suunta on oikea! Tietoa muutoksista on saatu aikaisemmin ja järjestelmät ovat yksinkertaistuneet. Opiskelijavalinnat tulevat varmasti aina herättämään keskustelua ja hyvä näin.

Syksy kääntyy kohti talvea. Yritetään löytää arjen pyörityksen keskeltä niitä ilon hippuja. Yksi sellainen olette te hyvät kollegat. Moikataan, kun tavataan!

Heini Kelosaari, lukiotoimikunnan pj.Heini Kelosaari, lukiotoimikunnan pj.

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Ammatillinen

toimikunta on ollut huolissaan Suomen hallituksen ammatilliseen koulutukseen kohdistetuista leikkauksista ja tehnyt töitä toimikunnan näkemysten tiedoksi saattamisessa mm. eduskunnan sivistysvaliokunnan, OAJ:n, AMKE:n, OPH:n, OKM:n suuntiin viimeisten kuukausien aikana. Monien lausuntojen ja muiden kannanottojen kautta toimikunnan jäsenet ovat olleet vaikuttamassa yhteiskunnallisesti sekä alueellisesti ja paikallisesti.

Uutena huolena vaikuttaa olevan jatkuvaan hakuun tulleet kansainväliset hakemukset, joita tulee yhä enemmän. Hakemusten tehtailemisen lähteitä on varmasti useita, mutta yhtenä esimerkkinä löytyi ilmeisesti Suomessa asuva henkilö, joka on tehnyt yksityiskohtaisen tutoriaalin hakemisesta Suomeen ilmaiseen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Seurauksen on satoja hakemuksia, joissa opinto-ohjaajien aikaa tuhraantuu. Puheenjohtaja on välittänyt tiedon tutoriaalien tekijästä rajavalvontaviranomaiselle. Tarvittaessa oikean henkilön yhteystietoja voi kysyä SOPO:sta ilmoitusten tekemiseksi.

Yhteistyö OAJ:n kanssa on hyvää ja toimikunnan kantoja kuunnellaan huolellisesti. Poliittisen päätöksenteon piireissä kuunteleminen tuntuu olevan vaikeampaa, vaikka meitä on kuultu. Opinto-ohjaajat SOPO:ssa jatkavat tärkeiden kehittämisehdotusten viemistä päättäville tahoille ja toivottavasti jäsenistö ottaa aktiivisesti kantaa huomaamiinsa kehityskohteisiin.

Ammatillisten opinto-ohjaajien 10 viikon vapaajaksojärjestelmä verrattuna muihin ammatillisiin opettajiin on kivenä kengässä ennen kuin vapaajaksojen määrä korjataan muiden ammatillisten opettajien 12 viikon tasolle. Sama palkka, sama tuntimäärä, mutta vähemmän vapaajaksoviikkoja ei ole reilua.

Otamme mielellämme tietoa YT- ja muutosneuvotteluista jäsenistöltä, jotta saisimme hyvän kuvan kentän tilanteesta näinä hulluina aikoina.

Eero Lounela

Ammatillisen toimikunnan pj

Korkeakoulutoimikunta

Syksy on mennyt taas kiireisenä uusien opiskelijoiden kanssa, ja kohta päästään jo sytyttämään ensimmäistä adventtikynttilää pimenevään iltaan.

Lokakuun alussa Helsingissä järjestetyssä alue- ja toimikuntaseminaarissa oli mukava kuulla eri alueilta kuulumisia ja tavata alueiden toimijoita eri kouluasteilta. Pääsimme myös tutustumaan Lasten ja nuorten säätiön toimintaan Liisankadulla ja saimme tietoa TET. fi-alustasta. Lisäksi kuulimme TEPPOuutisia Mari Auralta Vantaalta sekä saimme kuulla kokemusasiantuntija Heikki Ojalan koskettavan kertomuksen Erilaiset aivot – miltä nepsy tuntuu. Mukana oli myös erityisasiantuntija Mirjami Lehikoinen OAJ:sta kertomassa ajankohtaisia asioita opinto-ohjauksen saralta.

Elokuun lopussa Sopo:n puheenjohtaja Paula Lindqvistin kanssa tapasimme

OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolta opetusneuvos Marjo Vesalaisen ja opetusneuvos Katri Tervaspalon. Heidän kanssaan keskustelimme Osaamisen viitekehyksen tiimoilta opintoohjaajien osalta uusiksi osaamiskuvauksiksi. Tämän lisäksi toimme esille korkeakouluopiskelijan yhtälaisen oikeuden opinto-ohjaukseen sekä sen, että opinto-ohjaajan työ on pedagogista työtä, jota koulutettu lehtori tekee, ja tämä tulisi kirjata lakiin ja asetukseen. Lisäksi kerroimme huolemme siitä, että uudet korkeakoulujen rahoitusmallit korostavat ensikertalaisuuskiintiön kasvattamista. Ensikertalaisten suosiminen yhdistettynä todistusvalintaan ja yleisiin, ei-alanmukaisiin valintakokeisiin, ei kasvata korkeakoulutettujen nuorten määrää OECD:n tavoitteiden mukaisesti.

Harmillisesti syksyn aikana on kuulunut, että moni opinto-ohjaaja ei säästösyistä pääse enää osallistumaan koulutuksiin, ja lisäksi on kuulunut monenlaisista vähennyksistä eri oppilaitoksissa.

Tuija Syväjärvi, pj

Ammatillisen toisen asteen koulutuksessa puhaltavat muutosneuvottelujen tuulet

Vierailu eduskunnan sivistysvaliokunnassa ei ole vaikuttanut hallituksen leikkauspäätöksiin

SOPO:n hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä ammatillisen toimikunnan puheenjohtaja saivat kutsun eduskunnan sivistysvaliokunnan kuultavaksi. Kaikki SOPO ry:n toimikunnat tekivät töitä opinto-ohjaajien näkökulmien esille tuomiseksi hyvää päätöksentekoa varten sivistysvaliokunnan pohdittavaksi. Kuuleminen oli sujuvaa ja hyviäkin kysymyksiä kansanedustajat esittivät. Kuitenkin jää nähtäväksi kuunneltiinko meitä? Tämän lehden ilmestyessä ja kymmenien yt-neuvottelujen puristuksessa ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat ovat edelleen huolissaan epäoikeudenmukaisesta kohtelusta Suomen koulutuskentässä. Alla ammatillisen toimikunnan viesti poliitikoille.

Suomen opinto-ohjaajat ry pitää ammatillisen koulutuksen yli 120 miljoonan leikkauksia ylimitoitettuina ja huonosti perusteltuina. Ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen nuorten ja aikuisten koulutukset järjestetään pääsääntöisesti yhteisryhmissä. Miten hallitus pitää huolta siitä, että koulutuksen järjestäjät eivät kohdenna määrärahaleikkauksia oppivelvollisuusikäisten koulutuksiin? Pelkästään aikuiskoulutusta tarjoavia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on Suomessa melko vähän. Ammatillisen koulutuksen merkitys työväestön osaamisen takaajana on ehdoton. Ilman koulutusta ei ole vientiä.

Ammatillisen koulutuksen erityispiirre on, että se ei voi valita opiskelijoitaan samalla tavalla kuin lukiot, koska oppivelvollisuuden takia on osoitettava opiskelupaikka ja tämä tehtävä on langennut ammatilliselle koulutukselle. Tämä tekee ammatillisesta koulutuksesta merkittävän koulutusmuodon, jonka roolia

ei tule väheksyä. Ammatillinen koulutus on keskeisessä asemassa Suomen työmarkkinoiden ja kansantalouden kannalta, sillä sen tehtävänä on kouluttaa taitavia työelämän osaajia sekä tuottaa huippuosaajia, jotka voivat jatkaa opintojaan korkeakouluissa. Toisin kuin lukiokoulutus, joka houkuttelee puoleensa erityisesti akateemisesti lahjakkaita sekä korkeakoulutukseen tähtääviä opiskelijoita, ammatillinen koulutus on avoinna kaikille opiskelijoille. Sen tehtävänä on kouluttaa osaavia, työelämävalmiita kansalaisia tuen tarpeista huolimatta sekä tarjota heille mahdollisuuksia jatkoopintoihin.

Ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen nuorten ja aikuisten koulutukset järjestetään pääsääntöisesti yhteisryhmissä. Miten hallitus pitää huolta siitä, että koulutuksen järjestäjät eivät kohdenna määrärahaleikkauksia oppivelvollisuusikäisten koulutuksiin?

Ammatillinen perustutkinto tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden hakeutua ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Yhteisten tutkinnon osien minimiopetustuntimäärät ovat liian pienet. (Äidinkielen tai S2-opinnot, toinen kotimainen kieli ja matematiikka) Laajuudet eivät takaa menestystä korkeakouluopinnoissa. Ammatillisen koulutuksen oppivelvollisen opiskelijan koulutuksen rahoitukseen tehtävä perusrahoituksen heikennys ei ole yhteismitallinen lukioihin nähden, joilla ei ole työllistämis- tai jatkokoulutuspaineita koulutuksen järjestäjän taholta. Oppivelvollisille kuuluu oikeus saada opetusta ja perustutkinto ilman koulutuksen järjestäjälle koituvaa painetta pakonomaisiin ratkaisuihin opiskelijan urasuunnittelun suhteen.

Suomen opinto-ohjaajat ry pitää huolestuttavana suuntausta, jossa monesti lukiokoulutuksessa on parempi opinto-ohjausresurssi kuin ammatillisessa koulutuksessa. Suomen opinto-ohjaajat ry:n ja OAJ:n suositus on, että opintoohjaajalla voi olla korkeintaan 150 ohjattavaa. On tärkeää, että opintoohjausmitoitus saadaan voimaan valtakunnallisesti. Opinto-ohjaus on ammatillisessa koulutuksessa tällä hetkellä eri puolilla Suomea hyvin epätasalaatuista. Opinto-ohjausta annetaan monella eri tutkintonimellä ja taustakoulutuksella ilman pedagogista ammattitaitoa. Tästä syystä on tärkeää suojata opinto-ohjaaja nimike.

Asuinkunnalle tarvitaan oikeus osoittaa opiskelupaikka myös aikuisten perusopetukseen. Tällä hetkellä asuinkunnan toimesta voidaan osoittaa opiskelupaikka TUVA- tai TELMA-koulutukseen. On oppivelvollisia, joilla jää opinnot perusopetuksessa kesken, kun he täyttävät 17 vuotta ja myöhään maahan tulleita vähän kieltä osaavia 16-vuotiaita maahanmuuttajia, joille aikuisten perusopetus olisi paras vaihtoehto. Tältä osin tarvitaan muutos oppivelvollisuuslakiin.

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat eivät aina suoriudu yto-opinnoista. Tarvitaan vahvempaa kielen opetusta osaksi ammatillista koulutusta. Oppivelvollisuusikäiset maahanmuuttajat eivät voi nykylainsäädännön mukaan suorittaa osatutkintoja, mikä voisi olla perusteltua kielen oppimisen vaiheessa. Osa oppivelvollisista suorittaa perusopetuksen Suomessa englanniksi ja jatkaa englanninkieliseen lukiokoulutukseen. Mihin ohjataan IB-lukiosta kesken pois joutuneet oppivelvolliset? Oppivelvollinen ei välttämättä osaa suomea eikä ruotsia. Tällä hetkellä meillä ei ole suomessa mahdollista suorittaa TUVA-koulutusta englanniksi. Voidaanko näin pienelle ryhmälle oppivelvollisia järjestää valtakunnallisesti englanninkielistä TUVAkoulutusta?

Hallituksen tekemä päätös, jonka seurauksena toisen ammatillisen perustutkinnon tarjoaminen opiskelijoille ei ole oppilaitoksille enää taloudellisesti kannattavaa, herättää vakavaa huolta. Pidämme linjausta lyhytnäköisenä ja epäedullisena erityisesti niiden opiskelijoiden näkökulmasta, jotka miettivät ammatinvalintaansa tai ovat alanvaihdon tarpeessa. On tärkeää tunnustaa, että kaikki opiskelijat eivät ole motivoituneita tai kykeneviä hakeutumaan pitkään, vähintään 3,5 vuotta kestävään korkeakoulutukseen. Ammatillinen koulutus tarjoaa vaihtoehtoisia polkuja ja nopeamman reitin työllistymiseen. Mahdollisuus suorittaa toinen ammatillinen perustutkinto voi olla ratkaiseva tekijä monelle työmarkkina-aseman, uuden uran ja yhteiskunnallisen osallisuuden kannalta. Toisen perustutkinnon suorittamisen rajoittaminen ei edistä työvoiman osaamisen kehittämistä.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat tarvitsevat usein enemmän oppimisen tukea ja ohjausta työelämään siirtymisessä sekä jatko-opintojen suunnittelussa. On tärkeää, että ammatillisen koulutuksen resursseja kohdennetaan riittävästi opinto- ja uraohjaukseen sekä tehostettuun opinto-ohjaukseen, jotta kaikki opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen ja voivat menestyä opinnoissaan sekä tulevassa työelämässä. Ammatillisen koulutuksen merkitystä ei tule arvioida pelkästään akateemisten saavutusten perusteella, vaan sen rooli työelämän ja kansalaisyhteiskunnan kehittäjänä on korvaamaton.

Ammatillinen koulutus tarvitsee pitkäaikaisen rahoitussuunnitelman ilman leikkauksia. Ammatilliseen koulutukseen on tulossa pysyvää lisärahoitusta vuodesta 2025 alkaen oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen. Miten tämä raha kohdentuu valtakunnallisesti ja paikallisesti?

Eero Lounela

Hans Kankkonen

Tuula Karttunen

Armi Nurmi

Hannu Seppänen

Henna Yli-Huikku

WITHOUT US, THE MOST VALUABLE CHIPS WOULD BE EATABLE.

HEI LUKION OPO!

PUOLIJOHDEALALLE TARVITAAN VALTAVAT

MÄÄRÄT UUSIA OSAAJIA TULEVINA VUOSINA.

LÖYTYISIKÖ SINUN

KOULUSTASI ALASTA KIINNOSTUNEITA NUORIA?

KÄY LUKEMASSA LISÄÄ www.withoutus.fi

JA VINKKAA SIVUSTO MYÖS OPPILAILLESI.

Opinto-ohjaajia eri puolilta Suomea kerääntyi taas Sopon järjestämään alue- ja toimikuntaseminaariin lokakuun alussa. Joka syksyinen seminaari järjestettiin tällä kertaa Helsingissä. Perjantain seminaariosuuden vietimme Lasten ja nuorten säätiön tiloissa, jossa kuulimme ensin heidän toiminnastaan. Aiheinamme olivat nuoret, työelämä, tulevaisuus, hyvinvointi ja TET. Kumppanuuspäällikkö Riikka Lehtinen ja verkkopedagogiikan asiantuntija Jani Loikkanen kertoivat erittäin lupaavasta TET.fi -sivustosta, johon ainakin kaikkien peruskoulun oppilaanohjaajien kannattaa tutustua. Sivustolle on tarkoitus kerätä TET-paikkoja tarjoavia työnantajia ympäri Suomen ja tässä me opinto-ohjaajat voimme auttaa toinen toisiamme. Vinkkaamalla sivustosta työnantajille he voivat lisätä tietonsa sinne, ja näin työpaikat ja tettiläiset löytävät helpommin toisensa. Lisäksi Vantaan konsultoiva opinto-ohjaaja Mari Aura kertoi Vantaalla jo 7 vuotta sitten lanseeratusta TEPPO- eli työelämäpainotteisesta perusopetuksesta, joka on laajentunut muuallekin Suomeen. Tutkimustulokset TEPON vaikutuksista ovat olleet niin hyvät ja vakuuttavat, että TEPPO kirjataan opetussuunnitelman perusteisiin ensi syksystä lähtien.

Yhteisten osuuksien jälkeen kokoonnuimme toimikunnittain kuulemaan, mitä ajankohtaista on omalla kouluasteella meneillään. Näistä voit lukea lisää toimikuntien omilta palstoilta lehden lopusta. Toimikuntatapaamisten jälkeen siirryttiin vapaamuotoisempaan verkostoitumiseen ja illalliselle ravintola Oliviaan. Osalla ilta jatkui vielä siitäkin pidemmälle.

Lauantaiaamun aloitimme alueyhdistysten kuulumisilla. Jokainen alueyhdistys esittäytyi ja kertoivat miltä omalla alueella opinto-ohjaajien tilanne näyttää. Surullisen monella nousi esiin jäsenmäärän väheneminen sekä kaupunkien ja kuntien tiukka taloustilanne, millä on vaikutusta sekä opinto-ohjaajien työhön että kouluttautumiseen. Alueyhdistykset järjestävät kaikesta huolimatta monenlaista toimintaa, kuten juhlia ja virkistystapahtumia, joissa alueen opinto-ohjaajat pääsevät tapaamaan toisiaan.

Alueiden kuulumisten jälkeen pääsimme kuulemaan miltä maailma näyttää neuroepätyypillisen ihmisen silmin. Kokemusasiantuntija Autismiliitosta kertoi elämäntarinansa, josta parhaiten jäi mieleen, että kaikki hyötyvät selkeis-

tä rutiineista, tutuista aikuisista ja tutuista paikoista, mutta neuroepätyypillisille ne voivat pitää elämän raiteillaan.

Tilaisuuden päätti OAJ:n erityisasiantuntija Mirjami Lehikoinen, jonka ajankohtaiset asiat herättivät paljon kysymyksiä, kommentteja ja keskustelua. Koulutuksen puolella tapahtuu paljon kaikilla koulutusasteilla, kun monenlaisia uudistuksia on sekä tullut että vielä tulossa. Lehikoinen kirjoitti innoissaan meidän opinto-ohjaajien huomioita ylös, koska pystyimme tuomaan asioihin uutta näkökulmaa, jota OAJ ei ollut vielä osannut huomioida.

Seminaari päättyi yhteiseen lounaaseen ja mukavaan puheensorinaan. Uskon, että kaikki saivat jotain uusia ajatuksia ja ideoita omaan arkeensa sekä laajensivat verkostojaan. Ihmistä on paljon helpompi lähestyä puhelimitse tai sähköpostilla, kun hänet on aiemmin tavannut.

Emmi Hannuksela

Kolumni – Eero Uotila

Vuorovaikutustaidot ovat työelämätaitojen ydintä

“Moi Valtteri! Miten menee?”

Aloitin vuosi sitten syksyllä sosiaalisen kokeen. Kahdeksannella luokalla opiskelleen Valtterin koulunkäynti ja koulussa oleminen ei sujunut oikeastaan millään mittapuulla. Numerot todistuksessa olivat pääosin vitosta. Valtteri häiriköi jatkuvasti tunneilla ja käytös koulun aikuisia kohtaan oli vähintäänkin kyseenalaista. Koulunkäynti ei Valtteria kiinnostanut. Kahdeksannen luokan TET-jakso teki Valtterille hyvää, sillä hän pääsikin ympäristöön, jossa hän pääsi käyttämään vahvuuksiaan. Huonosta käytöksestä ei ollut työpaikalla tietoakaan. TET-paikan edustaja vieläpä soitti minulle erikseen ja kehui Valtterin työotetta.

Valtterin koulunkäynti jatkui kuitenkin vanhaan tuttuun tapaan. Oppilaanohjauksen tunneilla käytiin samoihin aikoihin läpi valinnaisaineita joista Valtteri kiinnitti huomioita meillä uutena alkaneeseen työelämäpainoitteiseen perusopetukseen (TEPPO). Ja sinne hän myös pääsi. Kaikkien onneksi.

Valtteriin kohdistunut sosiaalinen kokeeni oli oikeastaan todella yksinkertainen. Aloitin sen heti syksyn alettua tervehtimällä Valtteria kaikissa mahdollisissa tilanteissa.  Ensimmäisen parin viikon aikana hän ei reagoinut mitenkään. Kolmannella viikolla oppilas alkoi nyökätä tervehdykseksi, neljännellä vastata takaisin ja viidennestä viikosta lähtien oppilas on tervehtinyt minua ennen kuin minä ehdin tervehtiä häntä. Sama tilanne  on edelleen voimissaan kun opiskellaan 9.luokan lokakuuta.

Oppilaanohjausta soolona Työskentelen kymenlaaksolaisessa Pyhtään kunnassa. Asukkaita Pyhtäällä on noin 5000. Kunnassamme on kolme pientä kyläkoulua sekä yhteinäiskoulu, jossa on kaikki yläkouluikäiset oppilaat. Minulla on ohjattavana 173 oppilasta, joista TEPPO-valinnaisaineessa on 20.

Pienen kunnan yhtenäiskoulussa työskentelemisessä on ehdottomana hyvänä puolena se, että oppilaat tulevat tutuiksi välituntien aikana jo ennen yläkouluun siirtymistä. Iso osa nimistä on jo muistissa ennen ensimmäistäkään oppilaanohjauksen tuntia.  Vahvasta oppilaantuntemuksesta onkin huikeasti hyötyä, kun alamme pohtia jatko-opintopaikkoja. Haasteena puolestaan on työmää rä. Kun ei ole oppilaanohjaajakollegaa, jää koko lukuvuoden suunnittelu yksille harteille.

Pakollinen eskari-TET käyttäytymisen haasteisiin

Kokeilimme viime vuoden kevätlukukaudella uutta koulussa suoritettavaa TET-jaksoa 6.-8.-luokkalaisille oppilaille. Syynä oli erityisesti isompien oppilaiden kirosanoja pursuva sananparsi ja leikkitappelut välituntisin. Halusimme saada oppilaat ymmär

tämään, että myös koulussa oleminen ja käyttäytyminen on työelämätaito ja että jos ne saadaan peruskoulussa kuntoon, niin siitä hyötyy pitkälle tulevaisuuteen.

Kaikki 6.-8.luokkalaiset oppilaat olivat parinsa kanssa yhden päivän esikoululaisten kanssa. He pelasivat esikoululaisten kanssa lautapelejä, lukivat kirjoja, potkivat palloa ja auttoivat laittamaan ruokaa lautasille – ja käyttäytyivät koko ajan moitteettomasti.

Oppisopimuksella metallialalle

Miten siis kävi Valtterille? Valtteri loisti TEPPO-jaksoilla. Hän sai poikkeuksetta ylistävää palautetta siitä miten ystävällinen, kohtelias ja toimelias oppilas hän oli. Työpaikoilla ei ollut mitään haasteita. Hänelle tarjottiin ensimmäisen TEPPO-jakson jälkeen oppisopimuspaikkakin paikallisesta metallialan yrityksestä. Myös koulunkäynti alkoi sujua paremmin. Numerot ovat olleet nyt hänen oikealla tasollaan. Parempia numeroita merkittävämpi muutos on kuitenkin hänen käytöksensä koulussa. Töykeästi käyttäytyvä oppilas on muuttunut kohteliaaksi kaveriksi, joka on ensimmäisenä moikkaamassa opettajia käytävillä. Se, jos mikä, on tärkeä työelämätaito.

Eero Uotila, Pyhtään Huutjärven koulun oppilaanohjaaja

SUOMEN

OPINTO-OHJAAJAT

RY:N VUOSIKOKOUS 2025

Suomen opinto-ohjaajat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina 7.2.2025 klo 15.30.

Paikka:

Vaasan yliopisto, auditorio Wolff Wolffintie 32 65200 Vaasa

Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntöjen 11 §:n mukaiset vuosikokousasiat.

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja muut toimihenkilöt

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen esityslista

5. Esitetään yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2024 ja päätetään sen hyväksymisestä

6. Esitetään yhdistyksen tilit ja toiminnantarkastajien lausunto

7. Vahvistetaan tilinpäätös vuodelta 2024, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

8. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle kahdeksi vuodeksi kerrallaan

9. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatoiminnantarkastajaa toimikaudeksi 2025

10. Esitetään ja vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodeksi 2025

11. Määrätään jäsenmaksun suuruus ja perimistapa

12. Päätetään puheenjohtajan palkkiosta vuodeksi 2025

13. Hyväksytään talousarvio vuodeksi 2025

14. Kokouksen päättäminen

Helsingissä 5.11.2024

Hallitus