Kolumni: Koulutusuudistukset ja nuoruus

Koulutusuudistukset ja nuoruus

Miten suhtautua koulutusuudistuksiin eri ikävaiheissa. Vastaako uudistukset eri ikävaiheissa elävien nuorten tarpeisiin. Huomioiko koulutusuudistukset nuoruuden ikävaiheena.

Koulutusuudistuksia on tehty kiihtyvällä vauhdilla vuodesta 2016 alkaen. Uudistuksissa näyttäytyy eniten koulutuksen järjestäjien tarpeet saada opiskelijoita oppilaitoksiinsa. Koulutuksen järjestävät ovat kehitelleet monia eri tapoja toteuttaa opiskelijoiden hakujärjestelmiä. Aloitettiin ensikertalaisuuskiintiöstä ja viimeisimpänä on tullut todistusvalinnat. Muutoksia on tehty lähes vuosittain. Välillä on ollut tilanne, että esimerkiksi lukiossa opiskelevilla on ollut kolmeakin eri uudistusta rinnakkain ja päällekkäin. On totta, että ikäluokat pienevät ja opiskelijoita ei tule riittämään joka oppilaitokseen riittävästi. Mutta miksi kiirehtiä, kun ihmisen kasvu- ja kehitys etenee samaa aikataulua ajasta toiseen.

Teen töitä nuorten kanssa kaikkien edellä mainittujen uudistusten keskellä. Mietin miten koulutusuudistukset vastaavat nuoren kasvuun ja kehitykseen. Noiden oletan olevan ensisijainen tehtävä lukiossa tai ammattiopistossa elävällä nuorella. Nuori tarvitsee selkeän ja kohtuullisen helposti hahmotettavan kasvuympäristön. Osana siinä on kulloinkin tarjolla oleva oppimis- ja opiskeluympäristö. Ilman liian korostuneita menestymisen paineita. Nuoruuteen kuuluu oman minän hyväksymisen samaa ikävaihetta, samassa ajankohdassa, elävien toisten nuorten kanssa. Ei nuori halua miettiä isoja tulevaisuuden ”mikä minusta tulee isona” –kaltaisia kysymyksiä. Nuoren elämää ovat tässä ja nyt olevat kysymykset ja niihin vastauksien etsiminen. Etsiessään minuutta, nuori katsoo peiliinsä ja vertailee toisiin nuoriin. Millainen olen suhteessa toisiin nuoriin. Nuori tarvitsee hyväksyntää omana itsenään. Kaipaa yksinkertaisia ja selkeitä tulevaisuudenkuvia. Sen vuoksi koulutusjärjestelmien tulee osoittaa selkeitä tulevaisuudenkuvia. Nuorelle muutoinkin usvaisen tulevaisuuden äärellä.

Ei nuori halua miettiä isoja tulevaisuuden ”mikä minusta tulee isona” -kaltaisia kysymyksiä. Nuoren elämää ovat tässä ja nyt olevat kysymykset ja niihin vastauksien etsiminen.

Tulevaisuuden vastauksia eri näkökulmien kohtaantumiseen voisi olla, että lähdetään toteuttamaan uudistuksia nuoruuden käsitteestä. Miten koulutusjärjestä voi tukea kasvavaa lasta ja nuorta hänen ikävaiheessaan. Huomioiden se ajankohta, missä nuori kulloinkin elää. Koulutusjärjestelmien uudistajat kun ovat usein ”lyöntiä liian myöhässä”. Ottaen huomioon uudistusten tiedostamisessa sellaista, mikä antaa riittävästi tilaa nuorelle kehittyä turvallisesti kohti nuorta aikuisuutta. Se on selkeää yksikertaisuuttaa monimutkaisuuksien sijaan, jossa nuoren on turvallista etsiä minuuttaan. Kyllä nuoret ajallaan paikan jatko-opinnoistakin löytävät. Siitä ei tarvitse olla huolissaan. Näin kokemuksellani voin vahvistaa.

Matti Strömmer Opinto-ohjaaja, Ylivieskan lukio