2 minute read
Pelaaminen on oppilaiden kieli
– Oppilaat voivat olla taustoiltaan erilaisia, mutta pelien maailma on suurimmalle osalle tuttu. Pelien kautta he puhuvat samaa kieltä, ja sitä meidän opettajienkin pitäisi puhua, pohtii Tiina Haataja.
Haataja työskentelee opinto-ohjaajana riihimäkeläisen Pohjolanrinteen koulun luokilla 6–9 ja hyödyntää opinto-ohjaajan työssään mielellään pelejä. – Pelien kautta aktivoin oppilaita tekemään itse ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Esimerkiksi Taloussankari-peli on toiminut hyvin rahan käytön opettelussa.
Advertisement
Pelien avulla voi aktivoida myös erilaisia oppijoita. – Moni oppii paremmin tekemällä ja kokemalla. Samalla oppimisesta tulee henkilökohtaisempaa. Peleissä jokainen voi saada myös tärkeitä onnistumisen kokemuksia.
Peleissä tietoa tarjotaan pienissä erissä pelaajan oppimisvalmiuksien mukaan. – Pelien avulla on mahdollista opettaa esimerkiksi ongelmanratkaisua, kommunikointia, ryhmätyötaitoja, kielitaitoa ja kriittistä ajattelua sekä yhdistää eri oppiaineita tai erilaisia oppijoita. Haataja on tunneillaan nähnyt, miten sekä hiljainen että aktiivinen oppilas voivat innostua samasta oppimispelistä. Aina pelaaminen ei ole hiljaista yksin tekemistä. Välillä koko luokka intoutuu pelaamaan niin, että ryhmähenkikin kasvaa kohisten. – Tunnilla voi olla hirveä meteli, kun oppilaat pelaavat ja neuvovat toisiaan.
Työelämä tutuksi pelin avulla
Haataja on testannut myös STTK:n kehittämää Laki ja Kirppu uraputkessa -peliä. – Se vaikuttaa erinomaiselta, joten varmasti otan pelin käyttöön ysien kanssa. Työelämäaiheinen peli on Haatajan mielestä mainio idea, sillä työllistymiseenhän kaikki koulutus lopulta tähtää. – Pelissä käsitellään juuri sellaisia konkreettisia asioita, mitä työelämästä on hyvä tietää.
Haataja piti myös pelin huumorista. Laki-koiraa kiperissä tilanteissa auttava Kirppu toi mieleen tuulahduksia tosielämästä. – Kirppu on se kaveri, jonka suusta tulee mitä sattuu, naurahtaa Haataja.
Teksti: Kreetta Haaslahti
Tiina Haataja
GALLUP: Mikä on pelien merkitys opetuksessa?
Käytän pelejä säännöllisesti – ne ovat yksi tuntisuunnitelmien olennainen osa. Pelit innostavat lähes aina – tietysti laadulla on merkitystä. Hyvin rakennettu peli on looginen, realistinen, helppokäyttöinen, haastava ja informatiivinen. Hyvien pelien suunnittelu, rakentaminen ja päivittäminen vaativat resursseja ja ne maksavat itsensä takaisin oppilaiden innostuksessa ja niissä hetkissä, kun tuntuu ja näyttää siltä, että oppilas on hetkenkin ajan pohtinut valintojaan, ympäristöään, arvojaan tai tulevaisuuttaan hieman eri näkökulmasta tai oletetusta poikkeavilla mahdollisuuksilla.
Juudit Hurtig, opinto-ohjaaja, Syvälahden koulu, Turku
Käytän pelejä opetuksessa, kun se on mahdollista. Olen käyttänyt taloustieteen ja yrittäjyyden opetuksessa TATin tai Nuorten akatemian valmiita pelejä, jotka ovat ladattavissa kännykkään. Tärkeää on pelien helppokäyttöisyys ja kiinnostavuus. Pelit ovat mukava välipala opetuksen lomassa ja ne kiinnostavat aina nuoria. Nyt olemme menossa Kuopion kaupungin kirjaston pakopeliä pelaamaan. Aiheena on tiedonhankinta.
Anne Sivén, opinto-ohjaaja, Kallaveden lukio, Kuopio
On niin paljon asioita, jotka pitää käydä läpi, etten ole juurikaan käyttänyt tunneilla pelejä. Melkein kaikki opetus erityisesti lukiossa ja yläkoulussakin on koneilla, joten en ole kokenut pelien käyttöä omaksi. Olen enemmän paperia ja värikynät -tyyppi. Tiedän, että muussa opetuksessa pelejä käytetään paljonkin ja oppilaat rakastavat niitä. Kerran ulkopuolisen luennoitsijan tunnilla oppilaat rakensivat kolmen hengen joukkueissa paperilennokit A4-arkista niin, että jokainen sai käyttää rakentamiseen vain yhtä kättä. Sitten katsottiin, että kenen lennokki lentää. Se oli hauska, pelillinen ryhmäytymisharjoitus.
Eva-Lena Wakonen, opinto-ohjaaja, Björneborgs svenska samskola, Pori
Tutustu Laki ja Kirppu uraputkessa -peliin!
Laki ja Kirppu uraputkessa on tarinallinen, selainpohjainen peli, jossa tavoitteena on selviytyä työpäivän aikana kohdatuista hankalista tilanteista.
