Opinto-ohjaaja 2/2025 by Opinto-ohjaaja -ammattilehti

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja

2/2025

Hyviä uutisia Suomesta

Opopäivien kuvakooste

SOPO ry:n uusi hallitus

Puheenjohtajalta – Paula Lindqvist

Hyvää orastavaa kevättä, opinto-ohjaajat!

SOPOn vuosi 2025 pyörähti käyntiin, ja vuosikokouksessa Vaasan opopäivillä valittiin hallitukseen jäseniä erovuoroisten tilalle. Toiminnasta yksi nosto heti tähän kärkeen: tulemme huhtikuussa jatkamaan syksyllä aloittamiamme jäsenwebinaareja. Lisää tietoa ja ilmoittautumislinkin saat tulevasta jäsenviestistä sekä SOPO ry:n sosiaalisesta mediasta. Seuraathan Instagramtiliämme suomenopot?

Kiitos Pohjanmaan opinto-ohjaajat ry:lle erinomaisen mukavista opopäivistä! Mukavuuden lisäksi tarjolla oli inspiroivia puheenvuoroja ja työpajoja. Itseäni inspiroivat erityisesti kasvatustieteilijä Juha T. Hakalan mietteet omien vahvuuksien hyödyntämisestä. Onnittelen tässä myös uudemman kerran Vaasassa Vuoden opoksi valittua Kaisa Virolaista Jyväskylästä sekä Vuoden pro gradun tekijöitä Sanni Pietarista ja Jenna-Eveliina Toivasta Itä-Suomen yliopistosta.

Ensi vuonna opinto-ohjaajat kokoontuvat Oponiemessä, Espoon Otaniemessä, kumppaninamme Aalto-yliopisto. Laitathan siis Oponiemi26 -tapahtuman ajankohdan jo kalenteriisi: 5.-7.2.2026. Ohjelmarungon rakentaminen on aloitettu, ja tarjolla tulee olemaan osaavaa ohjausta Otaniemessä.

Toisen asteen yhteishaku on tätä kirjoittaessa meneillään, ja sen jälkeen alkaa korkeakoulujen toinen yhteishaku. Korkeakoulujen ensimmäisessä yhteishaussa tammikuussa hakijamäärä oli puolittunut edellisvuodesta; siltikin vajaata 9000 opiskelupaikkaa tavoittelee runsaat 32 000 hakijaa. Tässä haussa oli otettu käyttöön 100 euron hakemusmaksu EU- ja ETA-alueen tai Sveitsin ulkopuolelta hakeville, minkä arvellaan alentaneen hakijoiden määrää.

Yhteishakujen aika on paineistettua aikaa. Pohditaan hakutoiveita, hakutoivejärjestyksiä, mihin oppilaitokseen tai tutkintoon arvelee pääsevänsä ja niin edelleen. Hakijalla on omat toiveensa ja haaveensa, joihin saattavat vaikuttaa myös kodin ja muiden tukijoukkojen näkemykset. Paineet purkautuvat iloon tai pettymykseen.

Korkeakoulun opinto-ohjaajan harras toive on se, että nuori tekee koulutuspaikkavalintansa oikean tiedon perusteella, ja hän on perehtynyt alaan ja opintojen sisältöihin. Sujuvan etenemisen kannalta on oleellista, että nuori tietää, mihin on tulossa ja mitä perustietoja alan opiskelu vaatii. Me opintoohjaajat tiedämme, että opiskelemaan saattaa hakeutua sellaisia opiskelijoita, joilla ei välttämättä ole tietoa alasta, tai tieto perustuu mielikuviin ja oletuksiin.

Laajat todistusvalinnat ja kohtuuttoman suuret ensikertalaisuuskiintiöt eivät aina tue sitä, että nuori päätyy itselleen parhaalle mahdolliselle alalle. Nähtäväksi jää, miten tässä yhteishaussa käyttöön otettavat yliopistojen hyvin yleiset valintakokeet tulevat vaikuttamaan. Ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajista useat ovat kritisoineet koko 2020-luvun käytössä ollutta AMK-valintakoetta, johtuen sen liiallisesta yleisyydestä tutkinnoissa vaadittavien valmiuksien näkökulmasta ja kirjoittamisen testaamisen puutteesta.

Vaadittavista valmiuksista ja korkeakouluissa tarvittavista taidoista keskustellaan julkisuudessa parhaillaan. On hyvä, että huolipuhe konkretisoituu, jotta ratkaisujakin voidaan alkaa etsiä. Yksi huolista on lukemattomuus; tutkimusten mukaan lukeminen on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta eniten nuorten keskuudessa. Luulen, että useat meistä tunnistavat saman omassa ajankäytössään, sillä lukeminen on monilla korvautunut muulla ajanvietteellä. Koko kansakunnan tasolla heikko lukutaito voi aiheuttaa syrjäytymistä. Kouluttautuminen, työskentely ja asioiden hoitaminen vaativat monipuolista lukemisen taitoa, ei pelkästään teknistä lukemista. Tämä ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö, vaan näkyy yleisestikin OECD-maissa.

Syventyvän lukemisen puute ja ylipäänsä lukemisen vähäisyys näkyvät korkeakouluopiskelussa muun muassa tekstin tuottamisen haasteena ja kielellisen ilmaisun kapeutumisena. Tällaiset vaikeudet voivat hidastaa opintojen etenemistä. Opiskelijalle on raskasta, kun opinnot eivät suju. On hienoa, että

korkeakouluissakin on yhä enemmän opinto-ohjaajia – niitä, joiden puoleen voi aina kääntyä.

Opinto-ohjaajien merkitys on siis tiedostettu korkea-asteella kuten muillakin koulutusasteilla. Mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että opinto-ohjaajia rekrytoidaan korkeakouluihin ymmärtämättä, mikä opinto-ohjaajan työnkuva tai rooli opiskelijan tukemisessa on. Opinto-ohjaaja ei heilauttele taikasauvaa ja noin vain pelkällä olemassaolollaan korjaa esiin tulleita haasteita.

Opinto-ohjaaja keksii kyllä keinoja yhdessä ohjattavansa kanssa opintojen etenemisen mahdollistumiseksi, mutta korkeakouluopiskelija tekee opiskelun työn ja on vastuussa opinnoistaan. Oppimisen valmiuksien tulee olla kunnossa, se on etenemisen edellytys. Opintoohjaaja ei kykene estämään keskeytyksiä omalla läsnäolollaan, vaan kulkee opiskelijan mukana luotettuna kanssakulkijana ja auttavana kätenä.

Me opinto-ohjaajat uskomme koulutuksen arvoon ja sen tuottamien näköalojen tärkeyteen. Koulutusta ei voi tuottaa ilman panostuksia. Koulutuksesta on leikattu paljon - kun on ennenkin sujunut hyvin, niin varmasti jatkossakin… Kuntatasolla on tänä keväänä mahdollista koettaa vaikuttaa siihen, että kuntien päättäjiksi valikoituu koulutusmyönteisiä henkilöitä. Opinto-ohjaajat, käytetään ääntämme joukolla ja viisaasti kevään kuntavaaleissa!

Paula Lindqvist

Koulutus on PÄÄASIA: Panostamalla tulevaisuuteen varmistamme hyvinvoinnin

Kevään 2025 kunta- ja aluevaalit lähestyvät. On aika keskittyä siihen, mikä on todella tärkeää – lasten, nuorten ja aikuisopiskelijoiden palvelut sekä laadukas kasvatus, koulutus ja ohjaus.

Koulutus ei ole pelkästään yksilön oikeus, vaan se on koko yhteiskuntamme elinvoiman ja kehityksen perusta. Meidän on varmistettava, että jokainen suomalainen saa tasa-arvoisen mahdollisuuden hyvään koulutukseen, riippumatta siitä missä ja milloin koulutusta tarvitaan.

Laadukas koulutus alkaa rahoituksesta. Kuntien budjeteista merkittävä osa menee varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen, mutta tämä tulee nähdä sijoituksena tulevaisuuteen. Koulutukseen panostavat kunnat houkuttelevat uusia asukkaita ja veronmaksajia, luoden elinvoimaisen ympäristön perheille.

Syntyvyyden lasku ja muuttoliike vie väestöä kohti suurempia kaupunkeja. Kaikkien kuntien on tehtävä viisaita päätöksiä varmistaakseen elinvoimaisuutensa. Olemme tilanteessa, jossa

maahanmuuton merkitys korostuu entisestään. Maahanmuuttajat kotoutuvat yhteiskuntaamme ensisijaisesti laadukkaan koulutuksen kautta.

Koulutuksen laatuun vaikuttavat merkittävästi opettajien ammattitaito ja motivaatio. Kuntien on huolehdittava opettajien työhyvinvoinnista ja tarjottava heille riittävästi täydennyskoulutusta. Hyvä työnantajapolitiikka, oikea palkkataso ja hyvät työolot ovat avainasemassa, kun rekrytoidaan ja pidetään kiinni kelpoisista opettajista.

Hyvä työnantajapolitiikka, oikea palkkataso ja hyvät työolot ovat avainasemassa, kun rekrytoidaan ja pidetään kiinni kelpoisista opettajista.

Hyvinvointialueiden kanssa tehtävä yhteistyö korostuu. Laadukas koulutus ja hyvinvointipalvelut kulkevat käsi kädessä. Moniammatillinen yhteistyö takaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin. On huolehdittava siitä, että heillä on

selkeät palvelupolut ja tuki tarjotaan oikea-aikaisesti. Laadukas koulutus vaatii resursseja, yhteistyötä ja erityisesti koulutettuja ammattilaisia.

Kannustamme teitä kaikkia äänestämään kunta- ja aluevaaleissa.

Tulevien päättäjien on tehtävä ratkaisuja, jotka takaavat paremman huomisen meille kaikille. Kannustamme teitä kaikkia äänestämään kunta- ja aluevaaleissa. Aluevaaleissa tärkeitä koulutukseen liittyviä asioita ovat mm. kouluterveydenhuolto, oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut sekä lastensuojelu. Kun koulutuksen tukipalvelut ovat kunnossa, oppimisen olosuhteet ovat kunnossa. On aika varmistaa, että kunnissa koulutus pysyy pääasiana – ja, että Suomi säilyy onnellisena paikkana kasvaa, oppia ja asua. Panostamalla koulutukseen varmistamme valoisan tulevaisuuden.

Opinto-ohjaaja-lehden toimitusneuvosto toivottaa kaikille ehdokkaille onnea kunta- ja aluevaaleihin!

Ohjausalan ammattilaisten tukena kansainvälistymisessä

Opintopolun Maailmalle-osio poistuu heinäkuussa

Opetushallitus joutuu yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena karsimaan palveluitaan. Opintopolun Maailmalle-kokonaisuus sekä siihen liittyvät sosiaalisen median kanavat poistetaan käytöstä.

Maailmalle-osio Opintopolussa sekä Maailmalle.net-nimiset profiilit Instagramissa ja Facebookissa lopetetaan heinäkuuhun 2025 mennessä.

Tietoa kansainvälistymisen mahdollisuuksista Opetushallituksen muista palveluista

Euroguidance tarjoaa opintoja uraohjauksen ammattilaisille tukea kansainvälistymisen ja kansainvälisyysohjauksen teemoissa viestintäkanavillaan, koulutuksissa ja kansainvälisyysohjauksen maksuttomilla työvälineillä.

Eurodesk jakaa tietoa nuorten mahdollisuuksista kansainvälistymiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen erityisesti Euroopassa.

Opetushallituksen sivuilta saat tietoa myös kansainvälistymisen ohjelmista ja apurahoista, kuten Erasmus+, Euroopan solidaarisuusjoukot, Nordplus ja EDUFI-harjoittelu.

• Kansainvälistymispalvelut yksilöille | Opetushallitus

• Kansainvälistymispalvelut organisaatioille | Opetushallitus

Käytätkö LinkedIn-sovellusta?

Euroguidance tarjoaa nyt sielläkin tietoa ohjausalan ajankohtaisista teemoista ja tapahtumista Suomessa sekä maailmalla.

Ota Euroguidancen profiili seurantaan:

• Euroguidance Suomi

Kuva: Iida Westerholm

Nyt tulee luettelo, joka on vähän niin kuin sisällysluettelo. Sillä kaikilla näillä osa-alueilla Suomi pärjää hyvin. Elämäntyytyväisyys ja onnellisuus. Terveys ja eliniän odotteen kasvu. Luottamus yhteiskunnan instituutioihin. Nuorten asema yhteiskunnassa. Naisten asema. Työhyvinvointi. Elinympäristön puhdistuminen ja ilmansaasteiden hälventyminen. Kansantalouden kehitys. Työmarkkinoiden kehittyminen. Asunnottomuus. Väkivallan ja sotien vähentyminen. Jokainen osa-alue saa perusteellisen analyysin. Ja kaikissa näissä median luoma kuva on vääristynyt, vino tai harhainen.

Onko sodan uhka vähentynyt?

Jos vähänkin on seurannut viime aikojen aikojen tapahtumia Ukrainassa ja ihmetellyt Münchenin turvallisuuskonferenssin keskusteluja, tuntuu paksulta väite siitä, että rauha Suomessa olisi muka vahvistunut. A-studiosta ja muistakin sota-analyyseista tuttu professori Tuomas Forsberg onnistuu monella tavoin perustelemaan, että elämme Suomessa syvenevän rauhan oloissa turvallisuustilanteesta huolimatta. Venäjän sotatoimet tulisi nähdä poikkeuksena yleisestä sotien ja väkivallan vähenemisen trendistä. Argumentit ovat vakuuttavia. Forsbergin mukaan mikään muu maa kuin Venäjä ei olisi aloittanut vastaavaa sotaa. Hän perustelee asian uskottavasti. Tätä perustelua ei kuulla A-studiossa, koska puheenvuorojen pituudet ovat rajattuja. Tässäkin mielessä media yksipuolistaa ja synkentää näkökulmaa. Jos haluaa löytää tämän pintamediaa syvällisemmän näkökulman turvallisuuspolitiikan kysymyksiin, on luettava näitä ”hyviä uutisia” kirjasta.

Onko Suomi maailman paras maa?

Suomalaista mediaa on vuodesta 2018 lähtien, yhteensä jo seitsemän kertaa ja vielä peräkkäisinä vuosina, järkyttänyt tieto siitä, että Suomi on yhteiskuntana valikoitunut maailman onnellisimmaksi maaksi. Tässä teoksessa käydään läpi tämäkin asia yksityiskohtaisesti. Kysymyksessä on monista eri mittareista koostetusta yhdistelmäindikaattorista. Kirjassa esitellään monia muitakin indikaattoreita eri osa-alueilta. Tämä mittaustulos ei ole mikään mielipidekysymys, vaan se on systemaattinen, tilastollisesti erittäin merkitsevä ja löydettävissä arvostetusta World Happiness Survey -aineistosta.

Suomen malliin näyttäisi kuuluvan kyky kantaa erilaisten vaikeuksien ja yhteiskunnallisten murrosten yli.

Tätä tulosta ei olla hämmästelty ainoastaan ulkomaisessa mediassa. Eihän meillä ole sellaisia lähtökohtia kuin luonnonvaroilta rikkaassa Norjassa, eikä Suomen väestöpyramidi eikä BKT:n kehitys ole olleet kovin kummoisia, säätkin ovat etupäässä kurjia eikä meitä kovin iloluonteisina ihmisinäkään oikein voida pitää. Suomen erityislaatuisuus pitää löytyä muualta. Tämä Suomen yhteiskuntapoliittinen malli onkin alkanut kiinnostaa tutkijoita entistä enemmän. Tähän Suomen malliin näyttäisi kuuluvan kyky kantaa erilaisten vaikeuksien ja yhteiskunnallisten murrosten yli, institutionaalisten rakenteiden ja arjen käytäntöjen murtumatta. Tässä kestokyvyssä tärkeitä elementtejä ovat sopeutumiskyky ja sosiaalinen kimmoisuus.

Suomen onnellisuustilaston kärkipaikka on ihmettelyn aiheena ja kotimaisen median, usein sarkastisen, huomion kohteena yhden päivän vuodessa. Ja vuoden kaikkina muina päivinä saamme kuulla, kuinka kaikki hyvä Suomessa on katoamassa taivaan tuuliin, kuinka ennen kaikki oli hyvin, ongelmat vain kasaantuvat ja tulevaisuuden pelko kasvaa.

Tätä kirjaa voi lukea vuoden jokaisena päivänä ja muistuttaa tosiasioista oppilaille ja opiskelijoille. Siksi tämä kirja on tarpeellinen. Jos jostain muuten niin pätevää teosta voisi moittia, on syytä huomata, että teoksesta puuttuu kokonaan luku Suomen koulutusjärjestelmästä. Tältäkin alueelta on löydettävissä median rakastamia uutisia Suomen koulutustason romahtamisesta. Ehkä se on tulossa seuraavaan painokseen. Kirja on erittäin sopiva oppikirja yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin, kaikille koulutusaloille. Myös lähdeteoksena toisen asteen opiskelijoille se on paikallaan.

Jukka Eero Wuorinen

Maistuva

Päivä

Teemaviikko 5.-16.5.2025

Maistuva Päivä on 7.–8.-luokkalaisille suunnattu teemaviikko, jonka aikana kouluryhmillä on mahdollisuus vierailla ruokia ja juomia valmistavissa yrityksissä tutustumassa elintarvikealaan ja alan tarjoamiin työmahdollisuuksiin.

Osoitteessa www.etl.fi/maistuva-paiva tietoa yritysvierailukohteista hakulomake yritysvierailulle

Kouluryhmien haku vierailuille on auki 28.3. asti!

polamk.fi

Työelämän

inhimillinen tekijä

Kun tavoitteena on ihmisläheinen ammatti ja työelämän kehittäminen, valitse Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Kulttuurituottaja (AMK & YAMK) Tulkki (AMK & YAMK)

Yhteisöpedagogi (AMK & YAMK)

Tilaa esitteitä tai oppilaitosvierailu: www.humak.fi/koulutus/tietoa-opoille/

Sähköinen hakijanopas: hakijanopas.humak.fi

Vuoden opo 2025 on Kaisa Virolainen

Opinto-ohjaaja Kaisa Virolaiselle jaettiin valtakunnallisilla opopäivillä Vaasassa 7.2.2025 Vuoden opo -palkinto. Palkintoperusteiden mukaan Virolaisen vahvuuksia ovat erityisesti ratkaisukeskeisyys, johdonmukaisuus ja määrätietoisuus kaikessa toiminnassa, kannustava ja elämänmyönteinen ihmiskuva sekä osaaminen ja kokemus koulun kulttuurin kehittämisestä. Hänellä on myös arvokasta kokemusta valtakunnallisesta opetussuunnitelmatyöstä, vaikuttamisesta kansainvälisyystyössä sekä toiminnasta opinto-ohjaajaksi opiskelevien ohjaajana.

Kaisa Virolainen on työskennellyt yli 20 vuotta opinto-ohjaajana. Hän uskoo, että kollegat samasta koulusta ehdottivat häntä, koska on tehnyt heidän kanssaan tosi pitkään yhdessä töitä. Yksi on ollut hänellä jopa ohjausharjoittelussakin.

Virolainen arveli, että moni asia on yhteistyössä mennyt sen verran hyvin, että he keksivät ehdottaa häntä. ”Varmasti sekin vaikutti, että tämä on viimeinen työvuoteni. He halusivat näin osoittaa arvostuksensa tekemälleni työlle.”

”Säilyttäisin nykyisessä koulumaailmassa kaikenlaiset nuoret, koska he haastavat koko ajan koulua pysymään ajassa mukana.”

Virolainen nauttii työstään lukion opinto-ohjaajana Schildtin lukiossa Jyväskylässä, koska työ on vaihtelevaa. Uutta saa oppia jatkuvasti ja hän saa itse vaikuttaa suuresti työhönsä. Ennen kaikkea hän nauttii kuitenkin ihmisten kanssa toimimisesta: yhteistyön tekemisestä kollegoiden kanssa ja nuorista. Nuoret ovat hänen mielestään työssä parasta. ”Kun pääsee kurkistamaan nuorten tulevaisuuteen ja matkan varrella pohtia monenlaisia asioita yhdessä heidän

kanssaan.” Siksi hänestä on tärkeää, että opinto-ohjaajalla on järjellinen määrä ohjattavia ja hyvät tilat työn tekemiseen. Se luo pohjan onnistumiselle. Siihen päälle tulee tärkeinä tekijöinä myös johdon ja muun kouluväen tuki, koska ne mahdollistavat niin nuorten kuin kollegojenkin kohtaamisen.

Kun Virolaista pyytää visioimaan tulevaa koulumaailmaa, hän mainitsee ensimmäisenä, että tekisi kaikista isois-

ta kouluista järjellisen kokoisia. Moni isojen koulujen haaste ratkeaisi ihan jo sillä. ”Vaikkapa koulun juhlaperinteet eivät isossa koulussa kosketa kaikkia nuoria, koska emme mahdu minnekään yhtä aikaa. Taikoisin jostain myös lisää aikaa, koska siitä tuntuu kaikilla olevan koko ajan pula.” Säilyttämisen arvoisena hän näkee rohkeuden kokeilla uusia asioita, kuten nykyisen opetussuunnitelman vaatiman yhteistyön korkeakoulujen kanssa. ”Säilyttäisin kaikenlai-

Vuoden gradu 2025

Vuoden gradu palkinto meni tänä vuonna Itä-Suomen yliopistosta valmistuneille kasvatustieteen maistereille Jenna Toivaselle ja Sanni Pietariselle. Heidän pro gradu -tutkielmansa on nimeltään Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden opintoja uraohjaajien kokema yhteensopivuus työhön ja sen yhteys työtyytyväisyyteen (2024). Valinnan teki Åbo Akademin emeritusprofessori Sven-Erik Hansén.

Näin professori Sven-Erik Hansén perusteli valintaa: "Tutkielman aiheen valinta on hyvin perusteltu ja sillä on selkeä tavoite. Tutkielman erityinen laatu näkyy metodologisessa suunnittelussa, joka käsittelee empiiristä aineistoa monipuolisesti kvantitatiivisesti. Lisäksi tutkimusta täydentää laadullinen katsaus, joka auttaa saamaan vivahteikkaan näkemyksen opinto-ohjaajien kokemuksista heidän työstään. Tulokset kuvataan laajasti, monipuolisesti ja hyvin jäsennellysti tutkimuskysymysten mukaan. Kokonaisuudessaan tutkielma edistää käytännön kannalta relevanttia tietoa opinto-ohjaajista, opinto-ohjauksesta ja työn ehtoja koskevista olosuhteista."

Tutkimuksen keskeisiä aiheita

Ohjaukseen suunnatut odotukset ovat vuosien aikana kasvaneet, mutta voidaan pohtia, miten sen tunnistus on heijastunut tunnustamiseen ja käytännön toimiin. Pystyvätkö ohjaajat todellisuudessa toteuttamaan työtään siten, että ohjaukselle asetetut tavoitteet ja ihanteet voivat toteutua?

Ohjauksen professio ei ole tarkkarajainen ja suppea, vaan pikemminkin laaja ja vaihteleva (Vehviläinen 2021, 355–356). Ohjaustyö rakentuu vahvasti itse ohjaajan varaan, sillä ohjaaja on ohjauksen työväline. Ohjausprosessit taas muodostuvat ohjaajan, ohjattavan sekä institutionaalisten rakenteiden yhteisvaikutuksesta (Vehviläinen 2014, 12–20). Toisaalta työympäristöjen tarkkarajaisuuden puute sekä ohjaajakeskeinen työ vastuuttavat yksilöä sekä työn toteutuksen osalta että itselle sopivimman

työpaikan etsinnässä. Siten voidaankin pohtia ovatko ohjaajat sijoittuneet sellaisiin työtehtäviin, jotka he itse kokevat mielekkäinä.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja aineisto kerättiin itse luodulla kyselyllä. Tutkimuksessa teoreettisena viitekehyksenä käytettiin yhteensopivuusteorioita sekä työtyytyväisyyden tutkimuksia. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu koetun työtyytyväisyyden olevan yhteydessä siihen, miten hyvin työntekijä kokee omien odotustensa olevan linjassa työympäristön kanssa (Similä 2008, 6). Lisäksi yksilöt hakeutuvat ja useimmiten myös viihtyvät sellaisissa ympäristöissä, jotka ovat yhdenmukaiset heidät omien mieltymystensä kanssa. (Bretz & Judge 1994, 33; Ghetta, Hirschi, Wang, Rossier & Herrmann 2020, 1.)

Tutkimuksen tulokset

Tutkimukseen vastasi 82 ohjaaja eri kouluasteilta. Eniten oli toisen ja perusasteen opinto-ohjaajia (33 ja 30).

Tutkimuksemme mukaan suurin osa ohjaajista (77 %) oli työllistynyt tavoitteidensa mukaiseen työhön. Työn tavoitteen mukaisuudella oli yhteys yksilön ja työn yhteensopivuuden kokemuksien sekä työtyytyväisyyden kanssa.

Tavoitteidensa mukaisessa työssä olevat ohjaajat kokivat oman osaamisensa sopivan yhteen nykyisen työnsä kanssa. He olivat myös tyytyväisempiä työhönsä kuin ei-tavoitteenmukaisessa työssä olevat.

Huomattiin, että ohjaajien ja työn yhteensopivuuden kokemus oli vahvempi silloin, kun ohjaustyöhön kohdennetut resurssit koettiin riittäviksi. Tavoitteen mukaisessa työssä olevat arvioivat ohjaustyöhön kohdennetut resurssit riittävimmiksi kuin ei-tavoitteen mukaisessa työssä olevat.

Työtyytyväisyys lisääntyi silloin, kun yksilö koki, että pystyi hyödyntämään koko osaamisensa potentiaalia. Teorialähteiden mukaan onnistumiset ja hyvä suoriutuminen työssä lisäävät työtyytyväisyyttä (Juuti 2010, 47). Organisaation tarjoamat mahdollisuudet ja vapaudet taas voivat parantaa ohjaajien työssä suoriutumista ja lisätä onnistumisen kokemuksia. Ihmiset pyrkivät tavoittelemaan tyytyväisyyttä ja täten myös itselleen mieluista työympäristöä, joten on luonnollista, että sopivan työympäristön saavutettuaan myös tyytyväisyys lisääntyy (Pöyhönen 1987, 133; Van Vianen 2018, 96).

Jenna Toivanen

Sanni Pietarinen

Lähteet

Bretz, R.D., Jr. & Judge, T. A. 1994. Person–organization fit and the theory of work adjustment: Implications for satisfaction, tenure, and career success. Journal of Vocational behavior, 44(1), 32-54. [luettu 28.3.2024]

Ghetta, A., Hirschi, A., Wang, M., Rossier, J. & Herrmann, A., 2020. Birds of a feather flock together: How congruence between worker and occupational personality relates to job satisfaction over time. Journal of Vocational Behavior, 119. [luettu 27.3.2024]

Juuti, P. 2010. Työhyvinvoinnin strategia – mitä sillä tarkoitetaan? Teoksessa M. Suutarinen & P.-L. Vesterinen (toim.) Työhyvinvoinnin johtaminen. 45-55. Keuruu: Otava.

Pöyhönen, T. 1987. Työtyytyväisyyden rakentuminen. Teoksessa K. Lindström ja R. Kalimo (toim.) Työpsykologia, terveys ja työelämän laatu. Työterveyslaitos, Helsinki.

Similä, A. 2008. Opinto-ohjaajien työtyytyväisyys. Ohjauksen kehittämishankkeita ja käytänteitä ISSN 17964717. Jyväskylän yliopisto. [luettu 27.3.2024]

Van Vianen, A.E. 2018. Person–environment fit: A review of its basic tenets. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior. [27.3.2024]

Vehviläinen, S. 2021. Itseohjautuvuudesta osallisuuteen. Ohjaus Aikuiskasvatuksessa vuosina 1996-2021. Aikuiskasvatus 4/2021. 355–365 [30.5.2024]

Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.

Tutkimus löytyy osoitteesta: erepo.uef.fi/handle/123456789/32992

Kirjoittajat:

Sanni Pietarinen

Jenna Toivanen

Jutun koostanut Emmi Hannuksela

OPISKELE UNELMA-ALAASI KESKELLÄ HELSINKIÄ. Haku on nyt auki!

SUOMEN SUOSITUIN KANSANOPISTO.

DESIGN-OPINNOT

Arkkitehtuuri ja muotoilu

Graafinen suunnittelu Pelisuunnittelu

Sisustussuunnittelu

JOURNALISMIOPINNOT

Podcast- ja radiojuontaminen

Urheilutoimittaja

Videojournalismi

Visuaalinen journalismi ja valokuvaus

KULTTUURIOPINNOT

Animaatio

Draama ja näyttelijäntaide

Kameranäytteleminen

Elokuva- ja TV-ilmaisu

Kuvataide ja urbaani kuva

Luova kirjoittaminen

Täytä hakemuksesi: www.heo.fi

MUSIIKKIOPINNOT

Laulaja Lauluntekijä Musiikki ja musiikkiteknologia

YLIOPISTO-OPINNOT

Farmasia

Hyvinvointivalmentaja & Personal Trainer

Kasvatustieteet

Kauppatieteet

Liikunta- ja terveystieteet Lääketiede

Oikeustiede

Psykologia

Valtiotieteet ja yhteiskunta

OPPIVELVOLLINEN, OPISKELE MAKSUTTA SUOMEN SUOSITUIMMASSA KANSANOPISTOSSA!

Lukuvuoden 2025-2026 opinnot alkavat 20.8.2025. Tutustu opistovuoteen oheisesta QR-koodista!

Ohjausalan koulutus Suomessa – Selvitys rakenteista ja

Koulutuksen tutkimuslaitos on toteuttanut selvityksen, jossa kuvataan suomen- ja ruotsinkielisten ohjausalan koulutusten rakenteiden ja sisältöjen nykytilaa sekä koulutuksiin liittyviä kehitystarpeita. Selvitys on laadittu osana työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) koordinoimaa valtakunnallista elinikäisen ohjauksen kehittämishankekokonaisuutta, jota rahoitettiin vuosina 2022-2024 EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä.

Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa useita reittejä heille, jotka ovat kiinnostuneita ohjausalan tehtävistä, mutta kokonaisuutena maassamme ei ole olemassa yhtä yksittäistä ohjausalan koulutusrakennetta. Ohjausalan monimuotoisuuden sekä alalla työskentelevien toimenkuvien hajanaisuuden takia selvityksessä analysoidaan tarkemmin ensisijaisesti vain ohjauksen professioammatteihin johtavia ja ohjauksen tehtäviä koskevissa säädöksissä määritellyn kelpoisuuden tuottavia korkea-asteen koulutuksia, opintoja ja tutkintoja (opintoohjaajien koulutus, psykologikoulutus, ohjaukseen liittyvät korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset). Selvityksen toimeksiannon mukaisesti raportissa kuvataan lisäksi tiiviimmin muita toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa sekä ammattikorkeakouluissa järjestettäviä tutkintotavoitteisia koulutuksia, jotka avaavat työllistymismahdollisuuksia ohjauksellisiin tehtäviin eri toimintaympäristöissä. Kolmantena kokonaisuutena tarkastellaan lyhyesti eri organisaatioiden järjestämää ohjausalan täydennyskoulutusta. Raportissa kuvataan ohjausalan koulutusväyliä, opiskelupaikkojen ja hakijoiden määriä, koulutusten rakennetta, opiskelumuotoja ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Tietoja on koottu lisäksi koulutuksen suorittaneiden työelämään sijoittumisesta ja työllistymismahdollisuuksista.

sisällöistä

Selvityksessä tarkastellaan laadullisesti ohjausalan koulutusten sisältöjä ja ohjausosaamisen painopisteitä suhteessa vuonna 2023 tehtyyn ehdotukseen ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvauksista (Kuvio 1), jotka laadinta toteutettu laajassa yhteistyössä ohjausalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen.

Selvityksen mukaan opinto-ohjaajakoulutusten opetussuunnitelmien rakenne ja sisällön tarkkuus vaihtelivat oppilaitoskohtaisesti. Opetussuunnitelmiin kirjattujen oppimistavoitteiden mukaan koulutusten painopiste oli asiakastyöosaamisessa sekä verkosto- ja yhteistyöosaamisessa. Teoriaosaaminen painottui elämänkulku- sekä ura- ja ohjausteorioihin. Opetussuunnitelmissa vähemmälle huomiolle jäivät digitaalinen osaaminen, ohjauspalvelujen tuloksellisuuden, vaikuttavuuden sekö laadun arviointi ja seuranta. Tätä osaamista, joka liittyy vahvasti myös kehittämisosaamiseen, ei useinkaan opetussuunnitelmissa sisällytetty ohjausalan ammattilaisten osaamistavoitteisiin.

Moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa opetusalan ammattilaiset pitävät opinto-ohjaajan ja oppilaanohjaajan tehtäviä erittäin haluttuna vaihtoehtona.

Ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen koulutusten tarjoama ohjausosaaminen ei ole rinnastettavissa opinto-ohjaajien koulutuksiin, mutta opiskelijat voivat kehittää valmiuksiaan työskennellä moniammatillisissa ja monialaisissa verkostoissa, joissa käsitellään yksilön tilannetta eri asiantuntijoiden näkökulmista tai kehitetään alueellisia palveluja kokonaisuuksiksi. Näissä tehtävissä ohjauksellinen osaaminen on lähempänä eri asiakasryhmil-

le suunnatun toiminnan ohjaamista.

Ohjausalan täydennyskoulutus on hyvin tarjontalähtöistä ja koordinoimatonta. Käytännössä koulutuksissa on sekä ajallista että sisällöllistä päällekkäisyyttä. Yksittäisen ohjaajan näkökulmasta tarjolla olevan täydennyskoulutuksen mahdollisuuksista ja sisällöistä on hankala saada riittävää ja kattavaa tietoa omien ammatillisten kehittämissuunnitelmien pohjaksi. Lisäksi osallistumismahdollisuudet koulutuksiin vaihtelevat alueellisesti. Opetushallituksen rahoittama täydennyskoulutus vaikuttaa olleen merkittävin mahdollisuus oppilaitoksissa toimiville ohjaajille omien työkäytäntöjen päivittämiseen. Aluehallintovirastojen ja ELY-keskuksien vuosittaiset verkostoitumistilaisuudet ovat tarjonneet mahdollisuuden ajantasaisten ohjaukseen liittyvien teemojen tarkasteluun alueellisessa kontekstissa.

Moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa opetusalan ammattilaiset pitävät opinto-ohjaajan ja oppilaanohjaajan tehtäviä erittäin haluttuna vaihtoehtona, joka mahdollistaa ammatillisen kehittymisen sekä liikkuvuuden opetusja ohjaustehtävissä. Tilastot näyttävät, että 2000-luvulla hakijamäärät opintoohjaajien asetuksessa (986/1998) määriteltävän kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen ovat jatkuvasti kasvaneet. Myös psykologikoulutus on erittäin suosittu.

Ohjausalan koulutusten rakenteiden ja sisältöjen kehittäminen

Analyysin tulosten pohjalta selvityksessä tehdään ehdotuksia ohjausalan koulutusten rakenteiden ja sisältöjen kehittämiseksi. Koulutusten sisältöjen osalta yhteisiä kehittämiskohteita ovat digitaalinen osaaminen, urasuunnittelutaitojen tunnistaminen ja ohjaaminen, erityisen tuen tarpeiden huomioiminen ohjauksessa sekä ohjauksen vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja laadun seu-

Taitaja on ammatillista koulutusta parhaimmillaan

Taitaja2025 kilpailupäällikkö Vesa Valkonen ei kauaa pohtinut, kun häneltä kysyttiin, lähtisikö hän mukaan Taitajatiimiin, kun finaali tuli Turkuun. Hän näki sen tilaisuutena tehdä työtä tuttujen ammatilliseen opetukseen liittyvien aiheiden kanssa uudella näkökulmalla.

Taitaja on Suomen suurin vuosittainen ammatillisen koulutuksen tapahtuma, joka korostaa ammattiosaamisen merkitystä suomalaisessa yhteisteiskunnassa. Kolmipäiväisessä kilpailussa ammattitaidon Suomen mestaruudesta kisaavat opiskelijat, jotka ovat selvittäneen tiensä läpi tammikuun semifinaaleista. Taitaja2025-finaali järjestetään Turun Messukeskuksen ja Turun AKK:n alueella 5.–8.5.2025.

”Olen monesti sanonut, että olen paljasjalkainen amislainen ja rakkaus sykkii ammatilliseen koulutukseen. Joskus on lehdistä saanut lukea ammatillisesta koulutuksesta negatiivisia asioita. Amis on kuitenkin paljon muuta: huikeita kasvutarinoita, valtavasti ystäviä ja upeaa kehittymistä”, Valkonen sanoo. ”Taitaja tarjoaa sitä parasta, mitä ammatillinen koulutus on: oppimista, huimaa osaamista, yhdessä tekemistä ja positiivista henkeä.”

Kilpailutoiminta lisämausteena

Vesa Valkosella on takanaan jo pitkä ura opettajana ja opinto-ohjaajana. Hän aloitti Turun ammatti-instituutissa 1997 opettamalla suurtalouskokkeja. Opinto-ohjaajaksi hän valmistui 2008, mutta veri veti ulkomaille, jossa hän toimi kriisinhallintatehtävissä Afganistanissa kokkina ja muonittajana. Komennukseltaan palattua hän aloitti opinto-ohjaajanana Salon seudun ammattiopistossa 2011. Vuosien jälkeen hän kuitenkin palasi opinto-ohjaajaksi

Turun ammatti-instituuttiin ja Peltolan koulutaloon, jonka opetuskeittiöstä matka aikoinaan alkoi.

Taitaja-toiminta on kulkenut mukana koko työuran. Takana on jo kaksi aikaisempaa Taitaja-finaalia Turussa vuosina 2005 ja 2015, ensin lajivastaavana sitten koulukoordinaattorina. Valkonen on ollut mukana vuodesta toiseen, joko valmentamassa, tuomaroimassa tai lajiohjausryhmässä. ”Lähdin heti mukaan valmentamaan nuoria suurtalouskokkeja vuonna 1997, kun kokkiopettajan ura oli vasta alussa. Eiköhän sitä vielä olla mukana myös 2035”, naurahtaa Valkonen.

Valkosen mukaan Taitaja tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittyä niin

ammatillisesti kuin henkisesti. Kilpailemisen kautta voi saada myös työelämäkontakteja ja uusia ystäviä. Kilpailutoiminta tarjoaa uusia ideoita omaan tekemiseen ja antaa myös opettajille kehittävää vaihtelua arjen työhön. ”Itse olen aina kannustanut opiskelijoita ja opettajia mukaan kilpailutoimintaan. Se antaa aina hieman enemmän kuin normiopiskelu tai työ. Jos olet mukana Taitajassa, niin pärjäät missä tahansa. Monelle kilpailijalle Taitaja on myös henkisen kasvun paikka.”

”Kilpailutilanteessa valmentajan rooli on todella tärkeä, erityisesti silloin, kun tie ei välttämättä aukea finaaliin. Silloinkin jaksetaan kannustaa ja tsempata. Kaikki eivät ole parhaimmillaan kilpailutilanteessa, mutta voivat olla todella huippuammattilaisia”, pohtii Valkonen. ”Tämä tulee aina muistaa myös opintoohjaajan työssä: kannustetaan, tsempataan ja tarjotaan mahdollisuuksia.”

Taitaja2025-finalistit voivat tänä vuonna hakea Turun ammattikorkeakouluun erillishaussa. Pitkään hautunut yhteistyökuvio on hieno osoitus erilaisista opintopoluista ja mahdollisuuksia edetä koulutuksissa. ”Joskus nousee edelleen esille uskomus, että amiksesta ei ammattikorkeakouluun pääse, mutta tämä yhteistyö toivottavasti kumoaa vanhoja ennakkoluuloja näyttäen, miten hienoja mahdollisuuksia amis tarjoaa opiskelijoille. Toivotaan, että yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa, kun Taitajat siirtyvät eteenpäin.” Taitaja2025-finaalissa mitalistit palkitaan myös ensikertaa omalla Taitaja-ammattilakilla. Yhteistyö Salon lakkitehtaan kanssa on hieno tapa nostaa laajasti esille ammatillisen koulutuksen arvostusta ja ammattiin valmistumista. ”Mielestäni ammattilakki on yhtä arvokas kuin ylioppilaslakki”, sanoo Valkonen.

”Taitaja on meille kaikille oppimisen paikka”

Kilpailupäällikkönä Vesa Valkonen vastaa yhdessä Skills Finlandin ja Gradian kanssa satojen lajivastaavien kouluttamisesta. He puolestaan vastaavat omien lajiensa tehtävien tekemisestä ja toteutuksesta. Kilpailupäällikkö koordinoi, että tieto kulkee kaikille ja pitää huolen siitä, että projekti pysyy aikataulussa.

Opinnollistaminen ja yhteistyö oppilaitosten välillä on myös tärkeässä osassa Valkosen työtä. ”Taitaja-tapahtumassa pyrimme opinnollistamaan asioita, jotta opettajat ja opiskelijat pääsevät mukaan suunnitteluun, rakentamiseen ja itse tapahtumaan. Se tarjoaa niin opettajille kuin opiskelijoille aidon projektin, missä tulos näkyy oikeasti.”

”Taitaja2025 Turku on Varsinais-Suomen toisen asteen koulutuksen järjestäjien taidonnäyte siitä, miten yhteistyötä tehdään laajalla rintamalla,” sanoo Valkonen. Mukana on opiskelijoita esimerkiksi rakentamisen, logistiikan, matkailun, median ja ravitsemuspalvelun aloilta. Opiskelijatöinä on tehty Taitaja2025-leivos, mitalistien kukkalaitteet, Taitaja-kaupungin kartat ja jopa Taitaja2025-biisi.

Taitaja2025 Turussa toteutetaan myös viisi TaitajaPLUS-lajia, jotka on tarkoitettu erityisen tuen opiskelijoille. Turun mallissa tehtävät ja toteutus tehdään yhteistyössä oppilaitosten välillä, kun toinen lajivastaava tulee Spesiasta ja toinen Turun ammatti-instituutista. ”Jälleen hieno malli siitä, että yhteistyötä voidaan tehdä yli koulutuksenjärjestäjien. Muistetaan, että PLUS-lajit ovat auki kaikille erityisen tuen opiskelijoille, oppilaitoksesta riippumatta.”

Taitaja2025-finaali järjestetään Turun Messukeskuksen ja Turun AKK:n alueella 5.–8.5.2025. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Lue lisää: www.taitaja2025.fi.

Teksti: Emilia Koivumäki

Kuva: Peppi Määttä

Helsinkiläisen Herttoniemen nuorisotilan nuoriso-ohjaajat Leevi Kiuru, Heini Muukkonen, Abairahman Mohamed ja Beatrix Abdul-Hamid saapuivat Educa-messuille oppimaan uutta. Tavoitteena oli myös viedä jotain tuliaiseksi omille nuorille. Tavoite täyttyi, kun Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hanke tarjosi välipalajumpan. Kuva: Jarmo Röksä.

Educassa kuullut keskustelut ja puheenvuorot muistuttivat, että suomalaisen yhteiskunnan menestys on nojannut koulutukseen, sivistykseen ja tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseen. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto totesi Educassa lauantaina kuullun vuoden ensimmäisen puoluejohtajien vaalitentin alkusanoissa, koulutus ja sivistys ovat osa henkistä huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Vaalitenttiin osallistuivat isompien puolueiden puheenjohtajat. Kiinnostuneita kuuntelijoita oli messukeskuksen iso sali täynnä. Kuvassa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela. Kuva: Maarit Honkonen-Seppälä.

SOPO ry:n uusi hallitus vuodelle 2025 esittäytyy

Paula Lindqvist

Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallituksen puheenjohtaja

Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki

Motto: #OpollaOnHyväBrändi

Kovasti koetan tuoda keskusteluun korkea-asteen opintoohjausta, koska mielestäni se on opoilun ”villi länsi” tällä hetkellä. Kun opiskelijoiden haasteita on tunnistettu ja ne ovat lisääntyneetkin korkeakouluissa, lukuisia uusia opintoohjaajia rekrytoidaan korkeakouluihin. Se on luonnollisesti erinomainen juttu, mutta esimerkiksi kelpoisuusehdot tulisi olla määritelty, ja korkeakoulujen hallintoportaiden soisi perehtyvän siihen, mitä pedagoginen opinto-ohjaus on.

Suvi Niemeläinen

SOPOn varapuheenjohtaja, lukiotoimikunnan jäsen, Opinto-ohjaaja, Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio

Minulle opinto-ohjaus on yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä. On tärkeää olla mukana vahvistamassa opiskelijoiden itsetuntemusta ja selkeyttämässä sekä sanoittamassa tulevaisuuden suunnitelmia. Hyvän ohjauksen keskiössä ovatkin mielestäni opiskelijoiden tunteminen ja oikea-aikaisuus.

Toivon, että saisimme toiselle asteelle samankaltaisen oporaportin kuin peruskoulun päättävillä on. Tänä vuonna kaikki valmistuvat ovat laajennetun oppivelvollisuuden piirissä, ja myös lukiosta jo valmistuneet voivat hakeutua jatko-ohjaukseen oman lukion opinto-ohjaajan luo. Olisi siis tärkeää päästä seuraamaan omasta lukiosta valmistuneiden sijoittumista jatko-opintoihin.

Olen lukiotoimikunnan jäsen ja aktiivisesti mukana suunnittelemassa vuoden 2026 Opopäiviä. Kuvassa olen palaamassa kotiin Helsingistä OAJ:n Pedagogisesta toimikunnasta, jossa edustan SOPO ry:tä lukuvuodet 2024-2026.

Eero Lounela

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaaja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda

Koulutetut ammattilaiset ovat yhteiskunnan tukipilareita ja viennin vetureita, opinto-ohjaaja rakentaa heidän kanssaan tulevaisuuden Suomea.

Toimin vuoden 2026 Opopäivien – Oponiemi26 vastaavana tuottajana. Tervetuloa 5.-7.2.26 Espoon Otaniemeen Opopäiville.

Kati Ainassaari

Perusopetustoimikunnan pj. Perusopetus, Haapavesi

Mottoni: Solekko ohjata.

Aitoja kohtaamisia nuorten omannäköistä tulevaisuutta rakentaen, heitä tukien ja kuunnellen.

Tavoitteenani on SOPO:n hallituksessa edistää laaja-alaisesti opinto-ohjauksen asioita ja edesauttaa, että opinto-ohjauksen kentän ääni saadaan kuulumaan päätöksenteossa ja työn alla olevissa uudistuksissa, jotta meidän opinto-ohjaajien työ säilyttää mielekkyytensä ja arvostuksensa.

Armi Nurmi

Armi Nurmi, Turku Ammatillisen koulutuksen toimikunnan puheenjohtaja

Työskentelen Turun kaupungilla oppivelvollisuuden kuntavalvojana ja Turun ammatti-instituutissa opinto-ohjaajana. Olen Varsinais-Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja.

Motto: ”Opinto-ohjaajana olen ohjauksen asiantuntija, joka on aidosti ja välittäen läsnä jokaisessa kohtaamisessa.”

Vuonna 2025 on oikea aika panostaa oppimisen tukeen kaikilla kouluasteilla. Opinto-ohjauksen resursseilla on merkitystä. Aikaa ihmisen kohtaamiseen!

Heini Kelosaari

Opinto-ohjaaja, Someron lukio

Ajatelma: ”Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.” – Muumipappa (Muumipappa ja meri, 1965) tai ”Tee maailmasta parempi paikka – yksi hymy kerrallaan.”

SOPO:n hallituksessa aion pitää lukion opinto-ohjauksen asioita aktiivisesti esillä hallituksessa. SOPO:ssa on myös parasta, kun kuulee ajatuksia muiden kouluasteiden opintoohjaajilta. Omatkin näkökulmat laajenevat yhdessä keskustellessa.

Ammattiliitto JHL on

VAIKUTTAVIN VÄLITTÄVIN VAHVIN

TILAA Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:stä maksuton työelämäinfo.

Motiva Oy_OPO-webinaari_vaaka_puolisivu.pdf 1 24.2.2025 12.35.17

Puhtaan tulevaisuuden tekijät webinaari

2.10.2025

Opinto-ohjaajille suunnattu webinaari

2.10.2025 klo 14:00 - 15:30

Pureudumme energia-alan tulevaisuuden näkymiin sekä osaamisja tekijätarpeisiin mm. yritysten puheenvuorojen kautta.

Energiamurros tarvitsee tekijöitä. Koulutuspolkuja on tarjolla sekä 2. asteella että korkeakouluissa.

Tule kuulolle energia-alan monipuolisista mahdollisuuksista!

Voit ilmoittautua Motivan verkkosivuilla: www.motiva.ﬁ/tapahtumat

tai käytä oheista QR-koodia.

Osaajan aamukahvit

Webinaarisarja keväällä ja syksyllä 2025

Kiinnostavatko sinua uusiutuvan energian työmahdollisuudet, energiatulevaisuus tai LVI- ja sähköalan ajankohtaiset aiheet ja trendit?

Osaajan aamukahvit -webinaarisarja tarjoaa opettajille, opinto-ohjaajille ja muille kiinnostuneille tiiviitä tietoiskuja energia-alojen uusimmista suuntauksista.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.motiva.ﬁ/tapahtumat

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Ammatillisen koulutuksen toimikunta työskentelee opinto-ohjauksen ydintehtävien vahvistamiseksi, koulutukseen hakevien tukemiseksi ja samalla henkilökohtaisen ohjauksen mahdollistamiseksi kaikille opiskelijoille. Tavoitteena on opinto-ohjauksen resurssien lisääminen ja aseman parantaminen ammatillisessa koulutuksessa.

Yhtenäinen opinto-ohjaajien työnkuva, opinto-ohjauksen kentällä tapahtuviin muutoksiin vastaaminen, opinto-ohjauksen riittävän resursoinnin turvaaminen ja kollegoiden tukeminen arkityössä ovat tärkeitä toimikunnan tavoitteita. Toimikunta selkeyttää käsitystä ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksesta ja tuomaan esille opinto-ohjauksen tavoitteita ja tehtävää. Opinto-ohjaajien mahdollisuus osallistua täydennyskoulutuksiin on ensiarvoisen tärkeää.

Toimikunta seuraa opinto-ohjausta koskevien lakimuutosten edistymistä, esimerkkinä opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien 1 osaamispisteen arviointi. Kurssin arvioinnin muuttaminen hyväksytty/hylätty -arvioinniksi on toimikunnan tavoitteena. Näin toisen asteen opiskelijoita kohdeltaisiin tasavertaisesti opinto-ohjauksen arvioinnissa.

TE24-uudistus aiheuttaa paljon muutoksia ohjauksen kentällä mm. uraohjauksessa. Opinto-ohjaajat eivät ensisijaisesti ole tekemässä uudistuksessa tehtäviä töitä. Jos opinto-ohjaajien osaamista tarvitaan, niin suunnittelun kautta tehtävä opinto-ohjaaja tekee koulutusta vastaavalla palkalla töitä. Kehittämisen kannalta opinto-ohjaajat voivat olla merkittävässä asemassa, kuitenkaan resursseja vähentämättä. Konsultaatiot voivat olla kehittämismahdollisuus.

Yhteinen opinto-ohjaajien työnkuvan kirkastaminen, opinto-ohjaajan työn vaativuus verrattuna opettajiin ja vuosikellon hyödyntäminen ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien arjessa jatkuu. TUVA-koulutusta ja TUVA:ssa

olennaisesti ammatillisesta koulutuksesta poikkeavaa opinto-ohjauksen tarvetta seurataan opinto-ohjauksen näkökulmasta sekä pyritään vaikuttamaan TUVA:n riittävään opinto-ohjauksen resursointiin.

Toimikunta tuo opinto-ohjaajien asiantuntijuutta näkyville eri foorumeilla ja nostaa esille opinto-ohjauksen merkitystä ammatillisessa koulutuksessa ja opiskelijapalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Edunvalvonnan tavoitteena on saada kaikki ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat tasavertaiseen asemaan verrattuna opettajiin koskien vuosityöajan vapaajaksoja. Toimikunta vaikuttaa palkkauksen kehittämiseen niin, että se vastaisi paremmin työn vaativuutta ja sen vaatimaa lisäkoulutusvaatimusta opettajan työhön verrattuna.

Toimikunta on kaikkien ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien yhteisenä äänenä. Toimikunta seuraa jatkuvan oppimisen uudistusta ja erityisesti elinikäisen oppimisen ohjauspalvelujen suunnittelua ja toteutusta. Hyvän ohjauksen kriteerien perusteella tehtävien muutosten osalta toimikunta on tarpeen mukaan aktiivinen. Ammatillinen toimikunta seuraa aikuiskoulutukseen kohdistuvien leikkausten vaikutuksia ja osallistuu aktiivisesti muutoksen vaikutusten minimoimiseen.

Eero Lounela ja Armi Nurmi, Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Korkeakoulutoimikunnan järjestämässä tilaisuudessa Vasa övningskolanin lukiolla oli mukana noin viitisenkymmentä osallistujaa kuulemassa KT, opinto-ohjaaja, lehtori Kati Mäenpään alustusta Miten opinto-ohjaaja voi tukea opiskelijan motivaatiota ja hyvinvointia? Lisäksi pääsimme ryhmissä pohtimaan vielä lisää näitä kysymyksiä ja saimme työvälineitä työhömme. Esimerkiksi Opiskelijan motivaationsäätelyn kartoitusta voi suoraan käyttää tukena opiskelijoiden kanssa käytävissä keskusteluissa.

Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!

Korkeakoulutoimikuntaan kuuluvat vuonna 2025 seuraavat jäsenet: Siru Kilpilampi (LAB ammattikorkeakoulu), Kati Mäenpää (Oulun ammattikorkeakoulu), Päivi Rosenius (Itä-Suomen yliopisto), Katri Sillanpää (Tampereen ammattikorkeakoulu), Tuija Syväjärvi (Lapin ammattikorkeakoulu) sekä Pia Oförsagd (Turun ammattikorkeakoulu).

Korkeakoulutoimikunnan puolesta Tuija Syväjärvi, puheenjohtaja

Korkeakoulutoimikunta

Olipa

mukava nähdä teitä sankoin joukoin Vaasan valtakunnallisilla opopäivillä. Kuulimme mielenkiintoisia puheenvuoroja ja pääsimme osallistumaan erilaisiin työpajoihin ja tutustumaan näytteilleasettajiin. Juha T. Hakalan puheenvuoro Kohtuus kaikessa – näe olennainen työssäsi, pisti jälleen kerran ajattelemaan oman työmme tekemisen tapaa ohjauksen parissa.

Koiran viisaus opettaa: Aito kohtaaminen avaa nuoren sydämen

Marraskuisena

aamuna työhuoneessani istui jälleen yhdeksäsluokkalainen nuori. Kuten aiemminkin, hän ei katsonut minuun vaan keskittyi silittämään ja juttelemaan rauhallisesti Jaffalle, 4-vuotiaalle kultaisennoutajalle, joka on ohjaustiimimme tuorein jäsen. Jaffa lepuutti päätään nuoren sylissä, sen lempeä katse seuraten tarkkaan pojan ilmeitä.

Yhtäkkiä nuori nosti katseensa minuun ja totesi kyyneleet silmissään: "Musta tuntuu, että mä olen kaikessa ihan huono eikä musta ole mihinkään. Siksi mä yleensä riehun, että kukaan ei huomaisi, että musta oikeasti tuntuu siltä." Tämä hetki mursi padon, ja nuori alkoi avautua. "Tää koira on ainoa syy, miksi mä tulin tänään kouluun. Mä tiesin, että se ainakin ilahtuu, kun se näkee mut," hän jatkoi. Olimme tavanneet syksyn aikana useita kertoja, mutta nuori oli tullut lähinnä tapaamaan Jaffaa. Hiljalleen puhuminen minullekin oli alkanut helpottua, ja lopulta kävimme pitkiä ja syvälle meneviä keskusteluja.

Jaffalla ei ole yliopistotutkintoa tai selkeää näkemystä ohjaustyön pedagogisista ja yhteisöllisistä tavoitteista. Sillä on kuitenkin jotain korvaamatonta: kyky kohdata aidosti ja olla läsnä. Koira kohtaa jokaisen nuoren ilolla ja riemulla, joka kerta. Sitä ei kiinnosta eilisen riehuminen oppitunnilla tai kärähtäminen tupakasta. Jaffalle jokainen päivä on paras päivä ikinä ja jokainen kohtaaminen ainutkertainen ilon hetki. Jokainen päivä on mahdollisuus aloittaa alusta, ilman menneisyyden painolastia.

Me ammattikasvattajat voisimme oppia koiralta paljon. Voisimme kohdata nuoren samalla ilolla, hyväksynnällä ja lempeydellä kuin koira. Voisimme olla läsnä samalla intensiteetillä. Koira ei osaa sanoa oikeita sanoja tai antaa viisaita neuvoja, sillä ei ole sanoja ollenkaan. Mutta se osaa olla läsnä koko olemuk-

sellaan, ja hyvin usein se riittää. Kohtaamisessa ei tarvitse tapahtua mitään kovin erikoista. Ei sirkustemppuja tai uusia innovaatioita. Pelkkää läsnäoloa ja hyväksyntää. Kelpaat sellaisena kuin olet. Kiva kun tulit.

Jaffa on työskennellyt kanssani nyt puolitoista vuotta, ja monessa tilanteessa se on toiminut jäänmurtajana. Sen avulla puhumaton tai käytöksellään voimakkaasti oireileva nuori on alkanut puhua ja avautua. Poikkeuksetta levotonkin nuori rauhoittuu koiran läsnä ollessa ja vastaavasti sulkeutunut nuori avautuu. Olen saanut todistaa lukuisia kertoja vilkkaan yläkoululuokan oppitunnilla ilmiötä, jossa Jaffa käy ensin tervehtimässä kaikki oppilaat ja asettuu sitten nukkumaan keskelle luokkaa. Kun koira huokaisee ja vaipuu uneen, näen poikkeuksetta, kuinka nuorten hartiat laskeutuvat ja myös he rentoutuvat ja hiljenevät. On tärkeää myös osata ottaa rennosti ja levätä.

Jaffa käy ensin tervehtimässä kaikki oppilaat ja asettuu sitten nukkumaan keskelle luokkaa.

Ei ole mahdollista eikä tarpeellista, että kaikkiin Suomen kouluihin nimitetään virkaa tekevät koulukoirat. Me kaikki voimme kuitenkin poimia koiralta sen syvän viisauden: tärkeintä ei ole mitä teemme, vaan miten teemme. Miten kohtaamme, miten olemme läsnä ja millaisen tunteen välitämme nuorille, joiden kanssa työskentelemme. Sen tunteen he nimittäin muistavat, eivät niitä hienoja oppituntidioja tai upeaa monologia, jonka pidit.

Opinto-ohjaajan työssä, kuten kaikessa kasvatustyössä, on ensiarvoisen tärkeää kohdata nuori aidosti omana itsenään. Jaffa on osoittanut minulle, että pelkkä läsnäolo, hyväksyntä ja aito kohtaami

nen voivat olla avain nuoren luottamuksen voittamiseen ja todelliseen vuorovaikutukseen. Tämä koiran viisaus on arvokas oppi meille kaikille, jotka työskentelemme nuorten parissa.

Ja mitä kävi koiraa tapaamassa käyneelle nuorelle? Hän kertoi minulle, että hänen suurin haaveensa oli päästä ravintolakokiksi, muttei uskonut että se olisi mahdollista huonojen arvosanojen takia. Hänessä tapahtui kuitenkin yhdeksännen luokan aikana suuri muutos, koulu alkoi sujua, ja lopulta hän pääsi haluamaansa opiskelupaikkaan yhteen Suomen arvostetuimmista ravintolakouluista. Kevätjuhlassa hän toi minulle kortin, ja Jaffalle pallon lahjaksi, kyyneleitä oli tällä kertaa meidän molempien silmissä. Jaffalla taas oli paras päivä iki nä, kuten joka päivä.

Mari Vatanen Urheilupuiston koulu, Nurmijärvi

SOPO ry:n jäsenmaksu 2025

Nyt voit maksaa vuoden 2025 jäsenmaksusi!

Suomen opinto-ohjaajien jäsenrekisteri ja jäsenmaksujärjestelmä toimii verkossa, www.SOPO.fi → jäsenyys → jäsenmaksun maksaminen. Rekisteri on yhteydessä jäsenmaksujärjestelmään ja suoritus kirjautuu välittömästi jäsentietoihisi.

Jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan Vaasan vuosikokouksessa perjantaina 7.2.2025.

Jäsenmaksut ovat seuraavat:

Varsinainen jäsen 50 € Opiskelijajäsen 27 € Seniorijäsen 100 € (ainaisjäsenyys)

Ole hyvä ja tarkista myös, että jäsentietosi ovat oikein osoitteessa www.SOPO.fi → jäsenyys → jäsentietojen tarkistus ja korjaus.

Maksaessasi tarvitset jäsennumerosi ja pankkitunnukset. Jäsennumerosi löydät tämän lehden osoitekentästä.

MAKSAMALLA JÄSENMAKSUSI 31.3.2025 mennessä säilytät jäsenyytesi!

Hallitus