
Suomen opinto-ohjaajat ry
Suomen opinto-ohjaajat ry
1/2025
IAEVGn konferenssi
Jyväskylässä
Opinnäytetyöprosessi ja ohjaus
Nuori työelämän siirtymävaiheissa
1/2025
Opinto-ohjaajien
ammatti- ja järjestölehti
ISSN 2342-9119 (Painettu)
ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu)
Julkaisija
Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE
Ilmoitusmarkkinonti / myyntineuvottelija
Tuija Mäntsälä
Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@turkuamk.fi
Rahastonhoitaja
Tuula Karttunen
Sirritie 1 B 9, 39160 Julkujärvi puh. 050 3086378 karttunen.tuula.anneli@gmail.com
Toimitusneuvosto
Tuija Mäntsälä
Emmi Hannuksela
Armi Nurmi (päätoimittaja, armi.nurmi1@gmail.com)
Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja)
Tilaushinta
65 EUR / vsk
Ilmoitushinnat
koko sivu: 925 EUR puoli sivua: 625 EUR neljännessivu: 515 EUR takakansi 1400 EUR kannen sisäpinta – koko sivu 1100 EUR – puoli sivua 780 EUR
Painopaikka ja painos
PunaMusta, Forssa
Painos 1500
Ilmestymisaikataulu 2025
Lehti 1 – 31.1. Aineisto 14.1. Lehti 2 – 14.3. Aineisto 24.2. Lehti 3 – 12.9. Aineisto 25.8. Lehti 4 – 21.11. Aineisto 4.11.
Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@gmail.com Ilmoitukset pdf-tiedostoina.
Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.
Päätoimittajan
Hyvää alkanutta vuotta 2025, opinto-ohjaajat!
Suomen opinto-ohjaajat ry:n toimintavuosi on vaihtumassa uuteen. Vuosikokouksessa Vaasan Opopäivillä valitaan SOPO ry:n hallitukseen jäseniä erovuoroisten tilalle. Hallituksemme kokoonpano heijastelee toivottavasti jatkossakin jäsenistöämme sekä oppilaan- ja opinto-ohjauksen kenttää niin, että Suomen eri alueet sekä erilaiset toimintaympäristöt tulevat edustetuiksi. Ehdolle asettuvan tulee olla ajallisesti mahdollista toimia valtakunnallisessa luottamustehtävässä ja mielellään myös olla keskustellut työnantajan kanssa. Innokkaat, osaavat verkostoitujat, asettukaahan ehdolle!
Toimintavuonna 2024 SOPO ry teki yhteistyötä ainakin opetus- ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen, AMKE:n, SAK:n ja NYT:n kanssa. SOPO ry:n nimetty edustaja on mukana kansallisessa ELO-foorumissa, opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen oppimistulosten vahvistamisen työryhmässä sekä jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden (JOD) sidosryhmässä.
SOPO ry:n puheenvuoro kuultiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin opinto-ohjauksen kansallisen arvioinnin loppuseminaarissa.
Marraskuussa olimme mukana opiskelu- ja uratapahtuma Studiassa. Tätä yhteistyötä SOPO ry jatkaa mielellään, vaikka tapahtuma ei kaikkia jäseniämme tavoitakaan. Hakuvaiheen aikainen tiedotus eri aloista sekä niihin johtavista opinnoista on nimittäin avainasemassa nykyisten opiskelijavalintatapojen aikana. Opinto-ohjaajat ovat osaltaan jakamassa oikeaa koulutustietoa ohjattavilleen.
Suuri syksyn tapahtuma oli myös maailman ohjausalan järjestön IAEVG:n konferenssi kotikonnuilla Jyväskylässä. IAEVG tarjosi SOPO ry:n jäsenille
mahdollisuuden osallistua konferenssiin maksutta, pientä työpanosta vastaan, ja jäseniämme olikin talkoolaisina mukana.
Suomen opinto-ohjaajat ry:n edustajat osallistuivat OAJ:n eri toimintoihin kuten POE-seminaareihin. Pedagogiset opettajajärjestöt muodostavat yhdessä POE:n eli Pedagogisten opettajajärjestöjen edustajiston. Edustettuna on 38 opettajajärjestöä. Osana tätä toimintaa OAJ:n organisaatiossa toimii pedagogisten opettajajärjestöjen valitsema pedagoginen toimikunta. Toimikunta ja sen jäsenet osallistuvat asiantuntijana OAJ:n koulutuspoliittiseen päätöksentekoon. SOPO ry:llä on lukuvuodet 20242025 ja 2025-2026 pedagogisessa toimikunnassa paikka poolinsa edustajana.
Kulunutta vuotta leimasi huoli koulutuksen alasajosta. Ammatillisen toisen asteen suurilla leikkauksilla on vääjäämättä vaikutuksensa osaamiseen.
Uutena jäsenpalveluna aloitimme lokakuussa koulutuswebinaarit. Aiheena oli kansainvälisyyteen ohjaaminen eri näkökulmista. Saimme hyvää palautetta jäsenwebinaareista, ja tarkoituksena on jatkaa niitä toisen aihepiirin tiimoilta.
Kulunutta vuotta leimasi huoli koulutuksen alasajosta. Ammatillisen toisen asteen suurilla leikkauksilla on vääjäämättä vaikutuksensa osaamiseen, ja huolena on, että määrärahaleikkauksia kuitenkin kohdentuu oppivelvollisuusikäisten koulutuksiin. Suomen opinto-ohjaajat ry pitää tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen resursseja kohdennetaan riittävästi opinto- ja uraohjaukseen sekä tehostettuun opinto-ohjaukseen. Näin kaikki opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen ja voivat menestyä opinnoissaan sekä tulevassa työelämässä.
Valitettavasti olemme saaneet viestejä eritoten ammatillisen koulutuksen kentältä, että kelpoiset, pitkään alalla olleet opinto-ohjaajat ovat joutuneet irtisanotuiksi. On pelkona, että pedagogisesti koulutetut opinto-ohjaajat korvataan muilla toimijoilla antamaan ylimalkaisesti ”ohjausta”. Suomen opinto-ohjaajat ry ei hyväksy tällaisia säästötoimia. Opinto-ohjausta antaa opinto-ohjaaja – opo –, joka on pedagogisen opintoohjauksen koulutettu asiantuntija.
Tässä tilanteessa voimme vain katsoa tulevaan ja jatkaa opinto-ohjauksen ja oppilaan- ja opinto-ohjaajien puolesta puhumista. SOPO ry:n jäsenmäärä on ilahduttavan vakio, eli kiitos, että jatkat jäsenenämme tänäkin vuonna. Kerrothan kollegallesikin meistä! Alla studiehandledare oavsett modersmålet, hemorten eller arbetsomgivningen är välkomna att bli medlemmar i föreningen.
Jatketaan yhdessä opinto-ohjauksen asialla. Tapaamisiin Opopäivillä!
Paula Lindqvist
Päätoimittajan palsta – Armi Nurmi
Eduskunta on hyväksynyt vientimallilain. Vientimallilaista on keskusteltu paljon julkisuudessa, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa. Opettajien palkoista valtakunnallisesti neuvottelee edelleen OAJ. Vientimallilakia vastustettiin OAJ:n toimesta jyrkästi heti hallitusohjelman julkaisusta lähtien ja OAJ myös ehdotti neuvotteluja työmarkkinamallista. Pelkona on ollut, että opettajat joutuvat palkkakuoppaan. Vaihtoehtoisessa mallissa ehdotettiin muun muassa puolueettoman talousdatan kehittämistä ja hyödyntämistä osana neuvottelu- ja sovittelutoimintaa. Vielä viime kädessä OAJ ehdotti, että lain perusteluihin olisi kirjattu valtakunnansovittelijalle ja sovittelulautakunnalle harkintavalta ottaa sovintoehdotuksissa huomioon esimerkiksi palkkatasa-arvoon ja osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät seikat.
Faktaa on se, että jatkossakin sovittelijoilla on edelleenkin paitsi tasa-arvolain mukainen velvoite edistää tasa-arvoa, myös harkintamahdollisuus palkkatasaarvon edistämisessä sovitteluehdotuksissaan. Sovittelijan on lain perusteella kaikessa toiminnassaan edistettävä tasaarvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Esitys ei myöskään estä sovittelijaa huomioimasta ala- ja tehtäväkohtaisia erityispiirteitä harkitsemallaan tavalla.
Virka- ja työehtosopimuksissa sovitaan koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan ammattilaisten muun muassa työajoista, palkasta, vapaista sekä poissaoloista. OAJ valvoo, että näitä sopimuksien minimiehtoja noudatetaan kaikissa opetusalan työpaikoissa. Monet edunvalvonta-asiat ovat sellaisia, että ne tulee ratkaista paikallisesti, jolloin luottamusmies on apunasi. Luottamusmies toimii lähellä opettajia ja hänen on tunnettava paikalliset säännöt, määräykset ja sopimukset sekä työpaikan olot. Jos asia ei selviä paikallisesti, OAJ:n toimiston asiantuntijat auttavat jäseniä.
Paikallisesti sovittavia asioita ovat esimerkiksi tehtävän vaativuuden ja hen-
kilökohtaisen työssä suoriutumisen arviointijärjestelmistä sekä niissä noudatettavista palkoista. Luottamusmiehet ja paikallisyhdistykset neuvottelevat myös sopimuksia erilaisista lisätyökorvauksista. Jos on kyse sitten palkkaepäselvyydestä tai vaikka työajoista, on ensin hyvä keskustella asiasta oman esihenkilön kanssa. Jos asia ei selviä, ole yhteydessä omaan luottamusmieheen. OAJ:n paikallis- ja alueyhdistysten puheenjohtajat voivat auttaa koulutuksen järjestämisessä tai sen resurssointiin liittyvissä asioissa. OAJ:n yhdistysten tehtävänä on olla yhteydessä paikallisiin päättäjiin heidän tehdessään päätöksiä koulutuksen järjestämisen asioista.
Vientimallilakia vastustettiin OAJ:n toimesta jyrkästi heti hallitusohjelman julkaisusta lähtien. Pelkona on ollut, että opettajat joutuvat palkkakuoppaan.
OAJ:n hallitus on päättänyt joulukuun 2024 kokouksessaan keväällä 2025 käytävien virka- ja työehtosopimuksia koskevista neuvottelutavoitteista. Kaikissa neuvotteluissa on otettu ja otetaan myös esiin opettajien työn kokonaismäärä, jota on saatava rajattua. Jatkuva työmäärän kasvu on katkaistava ja työssä jaksamiseen sekä palautumiseen on kiinnitettävä huomiota. Lisäksi tavoitteena on muun muassa parantaa henkilöstöedustajien asemaa työpaikoilla ja siten turvata työelämän kehittäminen yhteistyössä henkilöstön ja työnantajan kanssa. Myös perhevapaamääräyksiä on kehitettävä siten, että perheiden arki ja työelämä toimivat joustavasti yhdessä. Neuvottelutaktisista syistä yksityiskohtaisista tavoitteista ei kerrota tarkemmin julkisuuteen.
Nyt on taas yhteishakujen aika! Osalla meistä on kiireisin aika vuodesta ja osa jo saa siirtää katsetta pidemmälle kevääseen. Työn ruuhkahuippu on vasta tulossa. Oletko listannut asioita, joissa olet
erityisen hyvä. Työssämme sparraamme muita menestymään. Se on tärkeä osa meidän työtämme.
Miten sinä itse voit?
Oletko muuten, hiihtänyt vielä tänä talvena? Alku on aina lievästi sanottuna hankalaa. Hymyssä suin voin kertoa, että olen itsekin eksynyt vieraille laduille useammin kuin kerran. Hikoillut, puuskuttanut, heivannut sukset välillä kokonaan talveksi varastoon. Kunnes on koittaneet, ne lenkit, jolloin suksi on vain liukunut ja olen nauttinut pakkasen kirpeydestä poskillani. Joskus tarvitaan toinen ihminen näkemään saavutettu ja hyvä. Hiihdossa myös huomaa tärkeän elämänopin. Kun painaa menemään täysillä, ylämäen jälkeen tulee aina alamäki. Nyt on taas painettu läpi yhden kaamoksen. Hiihtokausi on edessä.
Armi Nurmi päätoimittaja
Materiaaleja kansainvälisyyden edistämiseen
Erasmus+ -ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien kansallinen toimisto on kartoittanut kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisen osaamisen hyötyjä ja merkitystä nykymaailmassa.
Kartoituksen tuloksena koottiin
• Argumenttipankki kansainvälistymisen merkityksestä
• Askeleet kansainvälistymisen edistämiseen
• Suuntaviivoja kansainvälistymiseen -katsaus.
Materiaalit tarjoavat tietoa, näkökulmia ja keskustelunavauksia kansainvälisen osaamisen merkityksestä sekä konkreettisia vinkkejä kansainvälisyyden edistämiseen.
Tutustu materiaaleihin verkkosivuilla ja ota ne käyttöösi!
Oph.fi: Kansainvälisen osaamisen hyödyt – suuntaviivoja kansainvälistymiseen
Webinaari: The Five Dimensions of Environmentally Sustainable Career Guidance Miten voidaan rohkaista ympäristötietoisiin uravalintoihin? Tämä webinaari tarjoaa strategioita, työkaluja ja käytäntöjä kestävän kehityksen teemojen käsittelyyn ohjauksessa. Miriam Dimsits keskustelee ”vihreän” ja ”kestävän” toiminnan eroista ja tarjoaa ajatuksia uraohjauksen roolista.
Miriam Dimsits on kouluttaja ja luennoitsija VIA University Collegessa, jossa hän työskentelee ohjauksen tutkinto-ohjelmassa. Hän toimii myös EU:n kestävän kehityksen Erasmus+ -tutkimusprojektissa.
Aika: 18.2.2025 klo 16:00-17:15
Paikka: Zoom (linkki lähetetään ilmoittautuneille)
Webinaarin järjestävät Tanskan ja Ruotsin Euroguidance-keskukset. Ilmoittaudu 7.2. mennessä: https://ufm.dk/aktuelt/arrangementer/2025/free-webinar-the-five-dimensions-of-environmentally-sustainable-career-guidance?_authenticator=bcefb408f4f79fc9bb3e3fc3c71440c9a68fb754
Taustatietoa: Guidance and sustainability - promoting sustainable values in career guidance
Tänä vuonna Opopäivien teema "Uutta energiaa ohjaukseen" kutsuu etsimään uusia näkökulmia ja voimavaroja ohjauksen työhön. Tapahtuman pääesiintyjät ovat alansa huippuasiantuntijoita, jotka tarjoavat ajatuksia herättäviä puheenvuoroja. Näiden asiantuntijoiden esitykset tarjoavat uutta näkökulmaa ohjauksen käytäntöihin ja auttavat hahmottamaan tulevaisuuden trendejä.
Juha T. Hakala
Hakala on suomalainen kasvatustieteen professori, filosofi ja tietokirjailija, joka tunnetaan erityisesti kasvatukseen, luovuuteen ja yhteiskunnan suorituspaineisiin liittyvistä teemoista. Hän on kirjoittanut useita yleistajuisia tietokirjoja, kuten Kasvatus ajan kanssa, joissa hän käsittelee esimerkiksi armollisuutta vanhemmuudessa ja tapoja vähentää ylisuuria odotuksia.
Hakala on puhunut paljon suorittamisen kulttuurista ja sen vaikutuksista perhe-elämään ja työelämään. Hän korostaa tasapainon löytämistä arjessa sekä riittävän hyvän vanhemmuuden ja työn merkitystä. Hänen mukaansa perusarjen pienet hetket ja armollisuus itseä kohtaan ovat avain hyvinvointiin.
Hän on suosittu luennoitsija ja tunnettu kyvystään tuoda tutkimustieto käytännönläheisesti jokapäiväiseen elämään. Hakala on myös usein mukana keskusteluissa kasvatukseen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä sekä yhteiskunnallisista ilmiöistä
Juha T. Hakalan esitys Opopäivillä käsittelee teemaa Kohtuus kaikessa – näe olennainen työssäsi.
Heidi Kuusniemi
Kuusniemi toimii nykyisin Vaasan yliopistolla tietotekniikan professorina sekä Digital Economy -tutkimusalustan johtajana. Hänen erikoisalaansa ovat paikannusteknologiat ja -järjestelmät, ja hän on merkittävä vaikuttaja avaruustalouden ja satelliittipaikannuksen tutkimuksessa. Kuusniemellä on vahva tausta kansainvälisissä tutkimushankkeissa, kuten EU:n GNSS-pohjaisissa
projekteissa, ja hän on julkaissut yli 150 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia.
Hän toimii myös satelliittipaikannuksen osa-aikaisena tutkimusprofessorina Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa ja on aktiivinen jäsen useissa kansainvälisissä työryhmissä, mukaan lukien Euroopan komission ja Euroopan avaruusjärjestön satelliittipaikannuksen asiantuntijaryhmät. Kuusniemi on ollut keskeisessä roolissa myös pohjoismaisen avaruustalouden yhteistyössä ja on palkittu Vuoden Professorina 2025 hänen työstään alan kehittämisessä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
Hänellä on dosentuurit Tampereen yliopistossa ja Aalto-yliopistossa, ja hän on tehnyt tutkimustyötä muun muassa Stanfordin yliopiston GPS-laboratoriossa. Kuusniemi edistää myös tiedekasvatusta ja innostaa nuoria tieteeseen ja teknologiaan LUMA-keskuksen kautta.
Vaasan Opopäivillä Heidi Kuusniemi luennon otsikolla Kohti ääretöntä –avaruuden uramahdollisuudet.
Ann-Luise Bertell
Bertell är en finlandssvensk författare, dramatiker och regissör från Österbotten, Finland. Hon debuterade som poet 1997 med diktsamlingen Rus av gul, men är mest känd för sina romaner och
pjäser. Hennes roman Heiman (2020) blev mycket uppmärksammad och nominerades till Finlandiapriset. Bertells författarskap präglas ofta av teman som identitet, familjehistoria och livet i det österbottniska landskapet.
Utöver sitt författarskap har Bertell en framstående karriär inom teatern. Hon har arbetat som teaterchef för Wasa Teater, där hon har bidragit till att utveckla verksamheten och stärka teaterns roll i det finlandssvenska kulturlivet. Som regissör har hon iscensatt flera uppsättningar och har en stark koppling till berättande och visuella uttryck inom scenkonsten.
Ann-Luise Bertell håller en presentation på Opopäivät med temat Kulturens roll i våra liv.
Opopäivien koko ohjelma ja ilmoittautuminen www.opopaivat.fi
Tervetuloa ammentamaan uutta energiaa ohjauksen kentälle!
Pohjanmaan opinto-ohjaajat ry.
IAEVG:n julkilausuma Tekoäly tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa: mahdollisuuksia
Hyväksytty IAEVG:n yleiskokouksessa 13. marraskuuta 2024
Tekoälyn (AI) nopea kehitys on tuonut ohjausalalle merkittävän käännekohdan. AI-teknologiat muuttavat työn ja oppimisen luonnetta, muokkaavat työmarkkinoita ja työtehtäviä sekä nostavat esiin uusia eettisiä kysymyksiä, joilla on suora vaikutus myös ohjaukseen. Kansainvälisenä järjestönä, joka edistää yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen ohjaukseen, IAEVG tunnistaa tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet, samalla tiedostaen vastuun, joka liittyy uusiin käytäntöihin, arvoihin ja ammatilliseen osaamiseen.
Tekoälyn potentiaali ohjauksessa
Tekoälyn integrointi elinikäiseen ohjaukseen tarjoaa mahdollisuuksia parantaa palvelujen saavutettavuutta, yksilöllisyyttä ja vaikuttavuutta merkittävästi. Tekoälypohjaiset työkalut, kuten dataan perustuva urapolkujen ennakointi, algoritmipohjaiset urasuunnitteluvälineet sekä henkilökohtaistetut oppimispolut, tarjoavat ohjausalan ammattilaisille entistä tehokkaampia keinoja asiakkaiden tukemiseen. Laajoja tietoaineistoja ja kehittyneitä koneoppimismalleja hyö-
dyntämällä tällaiset työvälineet mahdollistavat nousevien ammattitrendien tunnistamisen, tulevien taitovaatimusten ennakoinnin sekä yksilöllisten urapolkujen tarkastelun asiakkaan mieltymysten ja vahvuuksien pohjalta.
Tekoälyllä on merkirttävä potentiaalia parantaa ohjausjärjestelmän eri osien yhteentoimivuutta ja ohjauspalvelujen saavutettavuutta. Tämä tukee IAEVG:n tavoitetta varmistaa, että tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelut ovat kaikkien saatavilla. Tekoälypohjaiset ja muut digitaa-
liset viestintäteknologiat mahdollistava virtuaalisen ohjauksen sekä automatisoidun tuen tarjoamisen. Tämä laajentaa palveluiden saatavuutta erityisesti heille, joilla ei ole mahdollisuutta henkilökohtaiseen ohjaukseen, jotka suosivat verkko-ohjausta tai haluavat asioida nimettömästi.
Eettiset ja sosiaaliset näkökulmat tekoälyavusteisessa ohjauksessa
Vaikka tekoäly tarjoaa monia hyötyjä, se luo myös haasteita, joihin ammattialamme on reagoitava – mukaan lukien haasteet, joita emme vielä tunne. Algoritmipohjaisten työkalujen yleistyminen ohjauksessa nostaa esiin merkittäviä kysymyksiä yksityisyyden, eettisten normien ja mahdollisten algoritmisten vinoumien suhteen. Lisäksi tekoälyn laajemmat sosiaaliset vaikutukset vaativat jatkuvaa tarkastelua. Siksi on tärkeää, että ohjausalan ammattilaiset, organisaatiot ja päätöksentekijät tekevät yhteistyötä laatiakseen selkeät ja vankat standardit läpinäkyvyydelle, oikeudenmukaisuudelle ja osallisuudelle tekoälysovelluksissa.
Algoritmipohjaisten
työkalujen yleistyminen ohjauksessa nostaa esiin merkittäviä kysymyksiä yksityisyyden, eettisten normien ja mahdollisten algoritmisten vinoumien suhteen.
Heikkolaatuiset tekoälypalvelut voivat vääristää työmarkkinoiden toimintaa ja antaa harhaanjohtavaa tietoa käyttäjille, jotka luottavat näihin teknologioihin. Tällä voi olla merkittäviä ja pitkävaikutteisia seurauksia. Jos tekoälyjärjestelmiä koulutetaan puutteellisella, vinoutuneella tai vanhentuneella datalla, ne voivat tuottaa ennusteita tai suosituksia, jotka harhaanjohtavat yksilöitä uravalinnoissa, vahvistavat olemassa olevia ennakkoluuloja tai tukevat stereotypioita. Tämä voi johtaa tehottomuuteen
Lisäksi tekoälyn kasvava rooli voi syventää digitaalista kuilua. Ilman riittävää digitaalista infrastruktuuria ja tekoälyn käyttötaitoja on vaarana, että osa ihmisistä jää oppimis- ja työelämän mahdollisuuksien ulkopuolelle, mikä syventää jo olemassa olevaa eriarvoisuutta. Tämän torjumiseksi IAEVG korostaa digitaalisen yhdenvertaisuuden merkitystä — teknologian saavutettavuuden sekä sen käyttöön ja kriittiseen arviointiin tarvittavien taitojen varmistamista — keskeisenä osana nykyaikaista ohjausta, erityisesti maaseuduilla ja vähävaraisilla alueilla.
On tärkeää varmistaa, että tekoäly toimii mahdollisuuksien edistäjänä, ei esteenä.
IAEVG pyrkii edistämään sellaisten eettisten periaatteiden laatimista, jotka asettavat etusijalle asiakkaan oikeudet ja autonomian, sekä vaalivat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen luotettavuutta. Periaatteiden tulee varmistaa, että tekoälysovellukset kunnioittavat yksityisyyttä, ehkäisevät syrjiviä lopputuloksia ja tukevat sosiaalisesti oikeudenmukaisia käytäntöjä, jotka ovat linjassa järjestön arvojen kanssa.
Tekoälyn toiminnan läpinäkyvyys on toinen keskeinen eettinen näkökohta. Tekoälytekniikan kehittyessä on erittäin tärkeää, että sekä asiakkaat että asiantuntijat ymmärtävät, miten nämä järjestelmät tuottavat suosituksia ja tekevät päätöksiä. Ohjausalan ammattilaisten on tunnettava tekoälyjärjestelmien toimintaperiaatteet vähentääkseen tietovinoumien riskiä ja tukeakseen asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. On tärkeää varmistaa, että tekoäly toimii mahdollisuuksien edistäjänä, ei esteenä. Ohjaajien on arvioitava tekoälysovellusten antamia suosituksia kriittisesti, seurattava
niiden laatua ja tarvittaessa esitettävä parannusehdotuksia.
Jatkuva ammatillinen kehittyminen tekoälyaikana Tekoälyn muuttaessa alallamme tarvittavaa osaamista IAEVG korostaa jatkuvan ammatillisen kehittymisen tarvetta. Ohjausalan ammattilaisilla on perinteisten taitojen lisäksi oltava uusia taitoja, jotka mahdollistavat digitaalisen teknologian ja tekoälyn tehokkaan ja eettisen hyödyntämisen ohjaustyössä. Koulutus tekoälyn perusteissa, eettisessä hyödyntämisessä ja tietojen tulkinnassa on olennaisen tärkeää, jotta ohjausalan ammattilaiset voivat käyttää näitä välineitä harkitusti tietoisina niiden rajoituksista.
Tekoälyn ja muiden digitaalisten teknologioiden nopea yleistyminen maailmanlaajuisesti tekee ohjaustyöstä entistä vaativampaa. Tässä muuttuvassa ympäristössä on entistäkin tärkeämpää määritellä ohjausalan vähimmäisosaamis- ja pätevyysvaatimukset, joilla varmistetaan laadukkaat palvelut koko alalla. Näiden perustason standardien lisäksi jatkuva täydennyskoulutus – erityisesti tekoälyn ja digitaalisten taitojen alueella – on välttämätöntä, jotta ohjausalan ammattilaiset voivat integroida tekoälyn työhönsä vastuullisesti ja eettisesti.
Tekoäly ei voi korvata aitoa ihmisten välistä vuorovaikutusta, eikä sitä tulisi käyttää perusteena vähentää henkilökohtaiseen tukeen sunnattuja resursseja.
Lisäksi on tärkeää, ettei tekoälyn kasvavaa pontentiaalia nähdä kustannuksia säästävänä keinona korvata henkilökohtaista ohjausta. Tekoäly ei voi korvata aitoa ihmisten välistä vuorovaikutusta, eikä sitä tulisi käyttää perusteena vähentää henkilökohtaiseen tukeen sunnattuja resursseja. Päivastoin, tekoälyn tehokas hyödyntäminen vaatii lisäpanostusta osaaviin IT-asiantuntijoihin. Näin teknologioita voidaan ylläpitää ja eriarvoisuuden syventymiseen työmarkkinoilla. Siksi on erityisen tärkeää korostaa laadukkaan datan ja huolellisen laadunvalvonnan merkitystä tekoälypohjaisissa uraohjauksen ja ohjauksen sovelluksissa.
asianmukaisesti ja asiakkaita voidaan auttaa ymmärtämään ja hyödyntämään niitä. Henkilökohtainen ohjaus säilyy keskeisessä asemassa erityisesti sellaisten inhimillisten taitojen vahvistamisessa, joita tekoäly ei kykene jäljittelemään. IAEVG kannustaa oppilaitosten, viranomaisten, kansainvälisten järjestöjen sekä teknologiakehittäjien välistä yhteistyötä, jotta keinoälyn tuomaa muutosta voidaan tukea riittävillä resursseilla ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia. Lisäksi IAEVG kehottaa julkisia toimijoita investoimaan digitaaliseen infrastruktuuriin, joka on välttämätön digitaalisen kuilun kaventamiseksi, ettei kukaan jää ilman laadukasta ohjausta teknologian puutteen tai taitojen puutteellisuuden vuoksi.
Hyödyntämällä tekoälyn mahdollisuudet ja huomioimalla samalla vastuullisesti siihen liittyvät haasteet, voimme jatkaa työtämme sen puolesta, että kaikilla olisi pääsy saavutettavaan ja laadukkaaseen ohjaukseen.
Tekoälyä, eettisiä sovelluksia ja pitkäjänteisiä investointeja koskevan jatkuvan oppimisen ja tutkimuksen avulla voimme varmistaa, että tekoäly tukee ihmisten välistä vuorovaikutusta sen vähentämisen sijaan. Näin voimme täyttää sitoumuksemme tarjota kaikille saavutettavia, laadukkaita ja yhdenvertaisia ohjauspalveluja.
Kestävän kehityksen edistäminen
Tekoälyn roolin kasvaessa ohjauksessa, on tärkeää sovittaa nämä edistysaskeleet yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) ja sosioekologisten muutosten kanssa. Digitaalisen teknologian ympäristövaikutukset sekä nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden sosiaaliset seuraukset on huomioitava ohjausstrategioissa. IAEVG tukee aloitteita, jotka edistävät tekoälyn vastuullista hyödyntämistä kestävien urien luomisessa, huomioiden yhteisöjen ekologiset ja sosiaaliset tarpeet.
Johtopäätökset ja kehotus yhteistyöhön
IAEVG vahvistaa sitoumuksensa rakentaa tulevaisuutta, jossa tekoälyä hyödyntävä ohjaus noudattaa eettisiä, osallistavia ja kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä. On tärkeää kehittää yhdessä toimintatapoja, joissa tekoäly vahvistaa järjestelmien yhteentoimivuutta, parantaa palvelujen laatua, tukee jatkuvaa kehitystä sekä toimii välineenä yksilöiden voimaannuttamisessa, tarjoten heille tarvittavat tiedot, taidot ja tuen, jotta he ja koko yhteiskunta voivat navigoida muuttuvassa työelämässä määrätietoisesti ja joustavasti. Kehotamme tekoälyn kehittäjiä ja ohjausalan ammattilaisia tekemään aktiivisesti yhteistyötä varmistaakseen, että nämä teknologiat suunnitellaan, toteutetaan ja otetaan käyttöön tavoilla, jotka aidosti vastaavat yksilöiden ja ammattilaisten tarpeisiin. Hyödyntämällä tekoälyn mahdollisuudet ja huomioimalla samalla vastuullisesti siihen liittyvät haasteet, voimme jatkaa työtämme sen puolesta, että kaikilla olisi pääsy saavutettavaan ja laadukkaaseen ohjaukseen.
Julkilausuma: The Role of Artificial Intelligence (AI) in Career, Educational and Vocational Guidance: Opportunities and Challenges https://iaevg.com/resources/Documents/IAEVG%202024_Communique_The_Role_of_AI.pdf
Käännös: Jaana Kettunen, Tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos
Presidentti, IAEVG jaana.h.kettunen@jyu.fi
Keski-Suomen korkeakouluviikko
järjestetään keväällä 2025 jo kuudetta kertaa. Keski-Suomen ja lähialueiden 2. asteen opiskelijoille kursseja tarjoavat Jyväskylän yliopisto (JYU), Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) ja Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak). Ensimmäinen korkeakouluviikko toteutettiin vuoden 2020 alussa Jamkin ja kahden lukion yhteistyönä. Sen jälkeen konsepti on laajentunut nykyisiin järjestäjiin ja lähes pariin kymmeneen 2. asteen oppilaitokseen. Opiskelijoita viikkoon on viime vuosina osallistunut vuosittain noin 1 000.
Aiemmin kohderyhmänä ovat olleet pääasiassa lukioiden 1.–2. vuosikurssin
opiskelijat, vuonna 2025 mukaan on tulossa myös pilottiryhmä ammatillisesta koulutuksesta.
Tällaistako on korkeakouluopiskelu?
Korkeakouluviikon tarkoitus on madaltaa toisen asteen opiskelijoiden kynnystä hakeutua korkeakouluopintoihin sekä auttaa oman alan löytämisessä ja kehittää opiskelutaitoja. Keväällä 2024 tarjolla oli yli 30 kurssia eri aloilta. Kurssien laajuus on 1–2 opintopistettä ja osa kursseista on englanninkielisiä.
Korkeakouluviikon aikana suoritettavat opinnot ovat oikeita korkeakouluopintoja ja suoritukset hyväksiluetaan toisen
asteen opintoihin ja myös myöhemmin mahdollisesti tuleviin korkeakouluopintoihin. Opintosuoritukset rekisteröidään korkeakoulujen järjestelmiin.
Tarjolle on pyritty valitsemaan oppilaitoksista kattavasti eri alojen kursseja, jotta mahdollisimman moni opiskelija voisi kokeilla itseään kiinnostavia opintoja.
“Olen tyytyväinen, että valitsin kurssin josta on hyötyä tulevalle alalle. Tämä kurssi vahvisti siis haluani opiskella kyseistä alaa.“
Keski-Suomen korkeakouluviikon suosituimpia kursseja vuonna 2024 olivat Humakissa Viittomakielen alkeet, Jamkissa
Lääkehoidon perusteet sekä Ihmiskauppa ilmiönä ja JYU:ssa Johdatus liikunta- ja terveystieteisiin sekä Ihmismielen salat. Kevään 2025 tarjontaan uutuuskursseja on tulossa yliopistolta Kvanttilaskennan aakkoset – osa A sekä Jamkista kurssit: Musiikin elävät hetket sekä Monitieteinen lähestymistapa uneen ja palautumiseen.
“Pääsin opiskelemaan juuri haluamaani alaa, ja sain paljon lisätietoa siellä opiskelemisesta. Tehtävä oli mielenkiintoinen.”
Monimuotoista verkko-opiskelua opettajien tuella Korkeakouluviikko toteutetaan verkkoopintoina, lähtökohtaisesti yhden viikon aikana. Oppilaitokset varaavat kalentereistaan viikon ajan opiskelijoille opiskelua varten. Kurssiin voi kuulua ennen viikkoa tehtävä ennakkotehtävä ja opinto-oikeus jatkuu vielä viikon jälkeenkin suoritusten mahdollista viimeistelyä varten. Kurssien toteutus vaihtelee täysin itsenäisesti suoritettavista verkkokursseista reaaliaikaista verkko-opetusta sisältäviin kursseihin. Opiskelijoiden ohjaukseen panostetaan kuitenkin kaikilla kursseilla.
“Opettajiin olen myös tyytyväinen sillä heidän kanssa oli mukava jutella ja he saivat tuotua asiat esille oikein hyvin.”
Korkeakouluviikolle ilmoittautuneista noin 1000 opiskelijasta valitsemansa kurssin suoritti keväällä 2024 noin 75 %.
Kehittämisnäkökulmia
Vaikka opiskelijat ja mukana olleet oppilaitokset ovat olleet lähtökohtaisesti tyytyväisiä, kehitettävääkin toki on.
Korkeakouluviikon tarjontaa tuottaa kolme eri korkeakoulua, joista jokaisella on omanlaisensa käytännöt esim. ilmoittautumisiin liittyen. Eri järjestelmistä johtuen täyttä yhtenäisyyttä ei voida saavuttaa. Alaikäisillä ei automaattisesti ole käytössä vahvaan tunnistautumiseen tarvittavia pankkitunnuksia tai mobiilivarmenteita. Käytännön haaste on myös kurssien pedagoginen kehittäminen, esimerkiksi työmäärän yhdenmukaistaminen. Opiskelijapalautteen mukaan kursseilla on liian erilaiset työmäärät.
Voiko meidänkin oppilaitoksemme osallistua?
Keski-Suomen korkeakouluviikon malli kiinnostaa Keski-Suomen lisäksi myös muissa maakunnissa. Korkeakouluviikkoon osallistumismahdollisuutta on tiedusteltu useammalta alueelta ja toimintamallia on esitelty useammalle taholle. Vastaavia korkeakouluviikkoja toteutetaan myös muuallakin Suomessa, muun muassa Keski-Pohjanmaalla ja PohjoisSavossa.
Korkeakouluilla on tarjolla kaikille maksuttomia opintoja, joiden kautta myös muut kuin Keski-Suomen korkeakouluviikkoon osallistuvat voivat tutusta korkeakouluopintoihin. Osalla opiskelijoista voi olla tähtäimenä haku korkeakouluopintoihin avoimen väylän kautta.
Näistä lisätietoa on saatavilla kunkin oppilaitoksen avoimen AMK:n ja avoimen yliopiston sivuilla.
“Olin tyytyväinen siihen, että sain mahdollisuuden tutustua korkeakouluelämään helposti ja vahvistaa näin jatkoopinto suunnitelmiani.”
“Kurssi oli kokonaisuudessaan täydellinen.”
Kannustamme 2. asteen opiskelijoita testaamaan rohkeasti korkeakouluopiskelua!
Kirjoittajat ovat Keski-Suomen korkeakouluviikon koordinoijia:
Holmstedt Anna-Maria, opintosihteeri, Jyväskylän yliopisto
Rajalin Minna, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Räsänen Katja, suunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Savela Paula, koulutuspäällikkö, Jyväskylän yliopisto
Sitaateissa olevat kommentit ovat korkeakouluviikkoon osallistuneiden opiskelijoiden palautteita.
Jaana Kettunen Koulutuksen tutkimuslaitokselta on saanut merkittävän kansainvälisen tunnustuksen työstään ja huippuosaamisestaan ohjausalalla. Kettunen palkittiin arvostetulla International Career Practitioner Award -tunnustuksella, jonka myötää maailman vanhin ohjausalan keskusjärjestö The National Career Development Association (NCDA). Tämä palkinto myönnetään ammattilaisille, jotka ovat merkittävästi edistäneet ohjausalaa ja vaikuttaneet alan käytäntöihin sekä kehitykseen globaalilla tasolla.
– Jaana Kettunen on maailmanlaajuisesti yksi arvostetuimmista asiantuntijoista teknologian ohjauskäytön sekä ohjauksen toimintapolitiikan kentällä. Hänen tutkimuksensa ovat inspiroineet ja tukeneet ohjausalan ammattilaisia ympäri maailmaa, toteasi NCDA:n puheenjohtaja Carolyn Jones palkinnon perusteluissa.
Kettunen on ensimmäinen suomalainen, jolle tämä arvostettu International Career Practitioner Award -tunnustus on myönnetty. "On suuri kunnia vastaanottaa tämä arvostettu NCDA palkinto, ja haluan jakaa sen kaikkien kollegoiden ja yhteistyökumppanien kanssa, joiden kanssa olen saanut työskennellä," Kettunen sanoo.
Kettunen näkee palkinnon paitsi henkilökohtaisena saavutuksena myös tärkeänä tunnustuksena Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimusryhmälle sekä kollegoilleen. "Tämä tunnustus osoittaa, että elinikäisen ohjauksen parissa tekemämme työ on kansainvälisesti arvostettua ja vaikuttavaa," Kettunen toteaa.
Kettunen on keskittynyt tutkimuksissaan muun muassa elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikkaan, monialaisten palvelujärjestelyjen kehittämiseen ja arviointiin sekä erityisesti tieto- ja viestintäteknologian ohjauskäytön edistämiseen. Hänellä on laaja kokemus merkittävistä kansallisista ja kansainvälisistä asiantuntijatehtävistä. Näihin on liittynyt toimeksian-
toja ja julkaisuja yhteistyössä esimerkiksi Euroopan komission, EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop), Euroopan koulutussäätiön (ETF), OECDn, ILOn ja Unesco kanssa.
Kettunen on ohjausalan kansainvälisen keskusjärjestön International Association of Educational and Vocational Guidance IAEVG:n presidentti. Marraskuussa Jyväskylä toimi isäntäkaupunkina järjestön kansainväliselle konferenssille, joka kokosi yhteen paikan päälle yli 400 ohjausalan ammattilaista yli 45 maasta. Tämä merkittävä tapahtuma tarjosi tilaisuuden jakaa näkemyksiä, oppia uutta ja
edistää ohjausalan kehitystä kansainvälisessä yhteistyössä.
Kirjoittaja: Raimo Vuorinen, erityisasiantuntija Koulutuksen tutkimuslaitos (JYU)
Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä soveltaa tietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän tehtävien ratkaisemiseen sekä valmiutta kehittämis- ja asiantuntijatyöhön.
Opinnäytetyö on opiskelijan asiantuntijuuden kehittymiseen liittyvä oppimisprosessi ja -menetelmä. Se on oppimistehtävä eli yksi näyte oppimisesta ja osaamisesta osana opintoja. Se on koulutusalaan liittyvä ja työelämää kehittävä, ammatillisen arjen teko ja opiskelijan tekemä työ.
Opinnäytetyöhön liittyvä ohjaus Lapin ammattikorkeakoulussa
Ennen varsinaista opinnäytetyötä opiskelijat suorittavat tutkimus- ja kehittämistyöhön valmentavan opintojakson, jossa luodaan valmiudet opinnäytetyön tekemiseen mm. tiedonhankintaan ja menetelmiin perehtymisen avulla.
Lapin ammattikorkeakoulun koulutuksissa 15 opintopisteen opinnäytetyö on pilkottu kolmeen 5 opintopisteen osaan; suunnittelu-, toteutus- ja viimeistelyvaiheeseen.
Opinnäytetyötyöskentelyssä opiskelija oppii tunnistamaan, määrittelemään ja ratkaisemaan työelämän tehtäviä ja ongelmia. Opiskelija oppii hankkimaan ja hallitsemaan tehtävässä tarvittavaa tietoa sekä itse prosesseja, työskentelemään itsenäisesti ja vastuullisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa sekä arvioimaan omaa toimintaa ja kehittämään sitä. Lisäksi hän oppii esittämään työtä suullisesti ja kirjallisesti.
Restonomikoulutuksen opinnäytetyössä korostuu työelämälähtöisyys, työ-
elämän ketterä kehittäminen, ammatillisten tietojen ja taitojen soveltaminen sekä tutkimuksellinen kehittäminen. Työssä korostuu prosessikeskeisyys, itseohjautuvuus ja vastuullisuus. Näiden lisäksi opiskelija kehittää vuorovaikutus- ja ongelmaratkaisutaitoja sekä yhteiskehittämisen ja erilaisissa verkostoissa toimimisen taitoja.
Varsinainen opinnäytetyön aloittaminen ja tekeminen edellyttää aikaa ja paneutumista viikoittain noin 4−6 kuukauden ajan. Restonomikoulutuksessa on mahdollista aloittaa tämä prosessi kolme kertaa vuodessa. Työ tehdään pääsääntöisesti yhden lukukauden ai-
kana. Työn tekeminen aloitetaan yleensä siinä vaiheessa, kun opiskelijalla on riittävät valmiudet ja mahdollisuudet vastuulliseen kehittämis- ja asiantuntijatyöhön. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä opintojen loppuvaihetta, sillä tavoitteena on syventää ammatillista osaamista alalla.
Opinnäytetyö on vaiheittain etenevä aikataulutettu prosessi Opinnäytetyön tekeminen on vaiheistettu, teemoitettu ja aikataulutettu siten, että se edistää työelämässä tarpeellista käytännönläheistä ja ketterää kehittämisosaamista sekä kykyä soveltaa ammatillista tietoa ja taitoa perustellusti ja
Kuvio 1.Perustuu (Löf, Riihiniemi & Timonen 2018 Avoimet työelämäläheiset osaamispolut toimintamalli ja hyviä käytänteitä by Lapin amk)
jäsennellysti. Siinä on tarkasti määritellyt tavoitteet sekä alku ja loppu.
Opinnäytetyön ohjaus
Opinnäytetyön ohjaus on eri vaiheiden, osa-alueiden, prosessin ja raportoinnin teemoitettua ohjausta, joka auttaa opiskelijaa suunnittelemaan, toteuttamaan, raportoimaan ja viimeistelemään itse työ johdonmukaisesti ja perustellusti. Ohjaus perustuu vuoropuheluun ja keskusteluun ja on ratkaisukeskeistä ja ketterää työskentelyä. Ohjaus on vaiheistettu ja teemoitettu koko prosessin ajan. Se sisältää samanaikaista ryhmäohjausta, yksilöllistä ohjausta sekä ajasta ja paikasta riippumatonta ohjausta. Lisäksi se sisältää vertaistukea ja yhteistoiminnallista työskentelyä opinnäytetyöryhmän ja yhteistyötahon kanssa.
läheisesti myös muiden tukiverkoston edustajien kanssa; opintojen yksilölliset järjestelyt, opintopsykologit, YTHS –toimijat jne. Opinto-ohjaajalla on mahdollisuus pureutua yksittäisen opiskelijan haasteisiin syvällisesti ja saada näille erityistä tukea opiskelijan elämäntilanteen huomioiden.
Opinto-ohjaajalla on mahdollisuus pureutua yksittäisen opiskelijan haasteisiin syvällisesti ja saada näille erityistä tukea opiskelijan elämäntilanteen huomioiden.
Ykkösenä maaliin -toimintamallin käyn-
LAB ammattikorkeakoulun Ykkösenä maaliin -toimintamallissa opinnäytetyökoordinaattorit ja opinto-ohjaaja tekevät läheistä yhteistyötä.
LABissa opinnäytetyöhön orientoituminen on ajoitettu opintosuunnitelmiin hyvissä ajoin. Opinnäytetyötä tukevat opintojaksot lähtevät ohjaamaan jo opintojen alkupuolella opiskelijan ajatustyötä prosessiin, jossa askel askeleelta edetään kohti opinnäytetyön laatimista. Sosiaali- ja terveysalalla opinnäytetyö tehdään usein parityönä, tällöin on mahdollisuus reflektointiin ja molemminpuoliseen tukeen.
LAB ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä ns. jatkoajalle siirtyvät, yliaikaiset opiskelijat siirtyvät tutoropettajan ohjauksesta opinto-ohjaajan ohjaukseen. Tämä on keskeinen työnjako LAB ohjausmallissa. Tutoropettajien ohjaus keskittyy ns. tavoiteajassa opiskeleviin. Yliaikaisilla opiskelijoilla on taustallaan useampia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet valmistumisen viivästymiseen. Opinto-ohjaaja työskentelee
Usein sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat tutkintoon kuuluvan harjoittelupolun edetessä löytäneet työmahdollisuuksia ja ovat opintojen rinnalla myös työsuhteessa. Kokoaikainen opiskelu ja samanaikainen työura – näiden yhteensovittaminen vaativat opiskelijalta hyvää ajanhallintaa, priorisointitaitoja ja organisointia. Usein tässä tilanteessa, jo monen vuoden työkokemuksen omaava opiskelija tavoittelee HOPS-suunnitelmansa viimeisten opintojen suorittamista ja tutkinnon valmistumista mahdollisimman nopeasti. Näissä tilanteissa arviointiskaalan yläpään arvosanat eivät paina vaa’assa aina niinkään paljon kuin valmis tutkinto.
Opinnäytetyöohjaajilla on laaja kokemus erilaisista ohjaustilanteista, työkaluista ja opiskelijan työskentelyä tukevasta pedagogiikasta. LAB sosionomi AMK -koulutuksessa käynnistettiin syksyllä 2024 yhteistyö opinto-ohjaajan ja opinnäytetyökoordinaattoreiden kanssa, Ykkösenä maaliin -toimintamalli. Kun lukukauden alkaessa on tiedossa jatkoajalla opiskelevat, joilta puuttuu mm. opinnäytetyö, heille tarjotaan mahdollisuutta osallistua Ykkösenä maaliin -työskentelyyn.
Ykkösenä maaliin -toimintamalliin osallistuminen on vapaaehtoista, ja opiskelija voi halutessaan edetä normaalin ohjaus-
prosessin mukaisesti. Opinnäytetyön koordinaattorit kartoittavat, millaista arvosanaa opiskelija lopputyölleen tavoittelee. Mikäli opiskelija ilmaisee, että hänelle ensisijaista on opinnäytetyön valmistuminen, hänen kanssaan voidaan silloin sopia, että arviointiskaalan alin arvosana on riittävä tavoite. Työstä voi tulla myös korkeampi arvosana, mutta ohjauksella tähdätään 1-arvosanaan. Arviointikriteerejä avataan selkeästi, että opiskelijalla on hyvä käsitys siitä, mitä arvioinnilla tarkoitetaan, kun tähtäimessä on hyväksytty suoritus. Ykkösenä maaliin – toimintamallissa pyritään siihen, että opinnäytetyön ääressä työskentely olisi intensiivinen, yhden lukukauden kestävä projekti.
Opinnäytetyökoordinaattori Tuulia Stellberg, millaiset asiat olivat Ykkösenä maaliin -mallin lähtökohtia?
”Ajatus Ykkösenä maaliin -toimintamallista syntyi professori Juha T. Hakalan luentojen sekä opinnäytetyöohjausta käsittelevien tietokirjojen innoittamana. Joillekin opiskelijoille opinnäytetyö voi olla opintojen loppuvaiheessa odottava iso mörkö, johon kohdistuu paljon odotuksia ja paineita samaan aikaan, kun aikataulut tai muu elämäntilanne eivät mahdollista täysipainoista syventymistä siihen. Koimme tärkeäksi sanoittaa ääneen sitä, että opiskelijan on sallittua priorisoida muu elä- mä opinnäyte - työn
edelle ja pyrkiä siihen, että opinnäytetyö valmistuu hallittuna prosessina ilman arvosanapaineita tai korkeita tavoitteita.”
Arvosanatavoitteista Tuulia jatkaa: ”Vaikka opinnäytetyön arvosana ei olisi arviointiasteikon korkeimmilla pykälillä, on opiskelija joka tapauksessa oppinut prosessissa tärkeitä projektinhallinnan taitoja, sitkeyttä sekä syventänyt asiantuntemustaan. Siitä on osoituksena valmiiksi saatettu opinnäytetyö. Kuten Hakala (2022, 31) toteaa: Muista sekin, että opinnäytetyö voi olla hyväksytty olematta silti erinomainen – sellainenkin tavoite on jossakin elämäntilanteessa täysin hyväksyttävä. Älä siis anna liiallisten vaatimusten sulkea mielesi patoluukkuja ja estää ajatustesi vuolasta virtaa. Kysymys on sittenkin 'vain' opinnäytetyöstä.”
Tässä mallissa ohjaustapaamisia on tiiviisti, pyrkimyksenä 30 min - tapaamiset kerran viikossa. Prosessi pilkotaan pieniin tehtäväosioihin ja ohjauksessa painottuu käytännönläheinen opastus konkreettiseen tekemiseen. Tapaamisten välillä opiskelijan tulee edetä jonkin, sovitun seuraavan askeleen verran.
Jatkoajalla opiskelevien ohjaajana opinto-ohjaajalle on tuttua, että opiskelijoilla on usein haasteina ajanhallinta, tehtäviin tarttuminen ja ns. vaikeiksi koettujen asioiden viivyttely ja siirtäminen tulevaan. Monesti tähän kytkeytyy samalla halu tehdä asiat huolella ja laadukkaasti, jolloin opintotehtävien palauttamiseen liittyvä viivyttely aiheuttaa tehtävien ruuhkautumista ja tämän seurauksena henkistä kuormitusta ja painetta.
Kun opinnäytetyöprosessin alkuvaiheessa opiskelija on tehnyt päätöksen hänen tilanteensa huomioivasta tavoitearvosanasta, tämä näyttäytyy opiskelijan etenemisessä ryhdikkäämpänä aikataulusuunnitteluna, realistisempana voimavarojen käyttönä ja ylimääräisestä hiomisesta vapautumisena. Työskentely ilman korkeaa arvosanatavoitetta näyttää monilla vähentävän ahdistusta prosessia kohtaan.
Opinnäytetyö on monelle AMK-opiskelijalle tärkeä osa opintoja, jonka kuluessa on mahdollisuus vahvistaa työelämätaitoja, verkostoitua yrityselämän kanssa, syventää omaa ajattelua, oppia
tiedonhankinnan ja kriittisen analysoinnin taitoja. Opinnäytetyön ohjaus on keskeinen osa laadukasta AMK -ohjausta, ja näitä käytäntöjä pyrimme kehittämään edelleen.
Kilpilampi, Siru opinto-ohjaaja, LAB ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan koulutukset Korkeakoulutoimikunta
Syväjärvi, Tuija opinto-ohjaaja, Lapin ammattikorkeakoulu, matkailualan koulutus Korkeakoulutoimikunta
Lähteet: Hakala, J.T. 2022. Hyvä, parempi, valmis. Opinnäytetyöopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.
Ojasalo, K. & Moilanen, T. & Ritalahti, J.2009 Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOYpro.
Ohjausalan maailmanjärjestö IAEVG (International Association for Educational and Vocational Guidance) järjesti arvostetun kansainvälisen konferenssinsa Jyväskylässä 12.–14. marraskuuta 2024. Tapahtuma keräsi yhteen yli 700 osallistujaa eri puolilta maailmaa: yli 400 ohjausalan ammattilaista ja asiantuntijaa saapui paikan päälle 45 eri maasta, ja yli 300 osallistujaa seurasi tapahtumaa etäyhteyksin. Konferenssin järjestäjänä toimi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa. Kolmipäiväinen tapahtuma tarjosi osallistujille rikkaan sisällön, jossa tutkijat, päättäjät ja käytännön
toimijat kohtasivat ja kävivät merkityksellistä vuoropuhelua.
Konferenssin teema "Riding the Wave of Change" heijasti ohjausalan keskeisiä kysymyksiä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Puhujat ja työpajat käsittelivät teemaa esityksissä, työpajoissa, symposiumeissa ja postereissa seitsemän alateeman kautta, joita olivat saavutettavat ja asiakaslähtöiset ohjauspalvelut, ohjauspalveluiden digitaalinen kehitys, laadukkaat ohjauspalvelut, yhdenvertaisuus, moninaisuus ja inkluusio ohjauspalveluissa, monialaiset ja koordinoidut ohjauspalvelut, kestävyys ohjauksessa ja tietoon perustuvat käytänteet ohjauksessa
Konferenssin keynote-puheenvuoroissa
Dr. Pedro Moreno da Fonseca, ILO:n edustaja, korosti koordinoidun toimintaympäristön ratkaisevaa merkitystä yhteiskunnallisiin muutoksiin vastaamisessa. Hän painotti tarvetta purkaa siiloutuneita toimintamalleja ja rakentaa siltoja eri sektoreiden välille, jotta elinikäinen ohjaus voisi vastata paremmin globaaleihin haasteisiin, kuten digitalisaatioon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen ja työmarkkinoiden murroksiin.
Professori Spencer Niles tarkasteli puheenvuorossaan autenttisuuden merkitystä ohjauksessa – teema, joka on erityisen ajankohtainen digitalisoituvassa
maailmassa. Niles painotti, että aidon itsen tunnistaminen ja ilmaiseminen ovat keskeisiä tekijöitä, kun yksilöt navigoivat muutosten keskellä. Hänen mukaansa autenttisuus ei ole pelkästään yksilöllinen prosessi, vaan myös ohjauksen ydinarvo. Hän korosti, että autenttisuus auttaa ihmisiä tekemään merkityksellisiä valintoja ja rakentamaan elämää, joka heijastaa heidän arvojaan ja tavoitteitaan.
Konferenssin päätöspaneelissa "Riding the Digital Wave" käsitteltiin digitalisaation vaikutuksiin elinikäiseen ohjaukseen ja oppimiseen. Keskustelijoina toimivat Jaana Kettunen (IAEVG), Petri Lempinen (OKM), Anthony Mann (OECD) ja Ernesto Villalba (Cedefop). Keskustelussa nousi vahvasti esiin digitalisaation mahdollisuudet ohjauspalveluiden saavutettavuuden parantamisessa ja palveluiden personoinnissa eri käyttäjäryhmille. Panelistit pohtivat tekoälyn ja datan vastuullista hyödyntämistä ohjauksessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostettiin ohjaajien osaamisen jatkuvaa kehittämistä, jotta he pystyvät toimimaan tehokkaasti digitaalisessa ympäristössä ja hyödyntämään uusia teknologioita asiakaslähtöisesti. Erityisesti korostui tarve varmistaa, että teknologiset innovaatiot tukevat yhdenvertaista pääsyä laadukkaisiin ohjauspalveluihin.
Konferenssin yhteydessä järjestetty Guidance in Finland 2024 -seminaari
nosti esiin suomalaisen ohjausalan kehitystyön saavutuksia. Opetusministeri Anders Adlercreutzin avaama tilaisuus esitteli Suomen elinikäisen ohjauksen strategiatyötä kansainväliselle yleisölle. Paneelikeskustelussa Anna Toni (TEM), Petri Lempinen (OKM) ja Sareena Hopkins (Canadian Career Development Foundation) analysoivat Suomen strategiatyön oppeja ja niiden sovellettavuutta kansainväliseen kontekstiin.
Seminaarissa esiteltiin myös EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) avulla toteutettuja kehittämishankkeita, jotka ovat olleet osa TEM:n ja ELY-keskusten koordinoimaa valtakunnallista elinikäisen ohjauksen kehittämisohjelmaa vuosina 2022–2024.
Vuosikokouksessaan järjestö hyväksyi konferenssin teemaan liittyvän julkilausuman "The Role of Artificial Intelligence (AI) in Career, Educational and Vocational Guidance: Opportunities and Challenges".
Kirjoittaja:
Jaana Kettunen, Tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos Presidentti, IAEVG jaana.h.kettunen@jyu.fi
Kuvat:
Petteri Kivimäki
Lisätietoja:
IAEVG:n konferenssin esitykset ovat saataville konferessin verkkosivuilla https://iaevgconference2024.fi
IAEVG https://iaevg.com
IAEVG:n presidentin kiitokset SOPO ry:lle ja vapaaehtoisille
IAEVG:n presidenttinä haluan esittää lämpimät kiitokset Suomen opinto-ohjaajat ry:lle (SOPO) erinomaisesta yhteistyöstä IAEVG:n 47. kansainvälisen konferenssin järjestämisessä Jyväskylässä.
Erityiskiitokseni kaikille vapaaehtoisille. Avuliaisuutenne ja lämmin vastaanotto tekivät konferenssista ainutlaatuisen kokemuksen kaikille osallistujille. Kiitos, että olitte mukana tekemässä tästä konferenssista niin mieleenpainuvan ja vaikuttavan.
Jaana Kettunen
IAEVG:n presidentti jaana.h.kettunen@jyu.fi
Posterit keräsivät runsaasti huomiota.
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala.
James Sampson.
Anthony Mann. Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Keynote-puhuja professori Spencer Niles.
Laulaja ja kateleensoittaja Ida Elina lumosi yleisön.
Päivä amiksessa -video kertoo ammatillisen koulutuksen vaihtoehdoista yläkoululaisille. YouTubesta löytyvää 20 minuutin pituista videota voi hyödyntää erityisesti opotunneilla, ja sen tueksi on tehty myös tehtävät oppilaille.
Videolla somepersoona ja näyttelijä Aron Syrjä viettää päivän Turun ammattiinstituutissa ja tutustuu logistiikka-, kauneudenhoito-, ravintola- sekä koneja tuotantotekniikan aloihin. Video on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi, ja tehtävät löytyvät molemmilla kielillä.
Tutustu materiaaleihin skillsfinland.fi/paiva-amiksessa
Taitotalo on oiva vaihtoehto ammatillisiin opintoihin! Olemme mukana yhteishaussa, ja meiltä löytyvät myös jatkuvan haun tutkinnot.
Keväällä 2025 haussa olevat tutkinnot Taitotalossa ovat
• Merkonomi, liiketoiminnan perustutkinto, erikoiskaupan taitopolku
• Turvallisuusalan perustutkinto
• Välinehuoltaja, välinehuoltoalan perustutkinto
Lue lisää
Vähän erilainen maanantai kasiluokkalaisella. Pyysin päästä isäni töihin taksvärkkiin, joten olen nyt täällä apuna taittamassa Opinto-ohjaaja -lehteä. Koska olen isäni mukaan ”kokemusasiantuntija yläkoulun ytimestä” ja osaan kuulemma ”kirjottaa värikkäästi” ja taksvärkkipäivän ei pitäisi olla vain ”iskän maksama vapaapäivä koulusta”, minut patistettiin kirjoittamaan mielipidekirjoitus valitsemastani aiheesta, tai ”jostakin jutusta, mitä aikuiset ei ehkä tajua tai mitä sä ite ajattelet, et olis tärkeetä ottaa puheeks.”
”Hallitus suunnittelee lakimuutosta, joka rajoittaa oppilaiden puhelimien käyttöä kouluissa. Lisäksi opettajilla ja rehtoreilla olisi jatkossa laajemmat valtuudet puuttua opetusta häiritsevään toimintaan.”- IS (Raju kännykkälaki tulossa kouluihin. 28.10.2024)
Ei puhelimissa ole vain pelkkää pahaa. Tunneilla jotkut eivät osaa pitää sitä repussaan, joo, mutta välitunneilla mielestäni niiden käyttö on perusteltua. Mitä oppilaan jolla ei syystä tai toisesta ole kavereita omasta koulustaan pitäisi tehdä? Hänelle puhelin voi olla keino puhua kavereilleen muista kouluista. Jos hänellä ei ole kavereita omasta koulustaan, on tärkeä että kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta edes joidenkin saman ikäisten kanssa. Tai esimerkiksi, jos eri yläkoulut ovat erottaneet monen vuoden parhaat ystävykset.
Minusta puhelimia syytetään ihan liikaa koulun mahdollisesti levottomasta ilmapiiristä tai tuntihäirinnästä. Se on huomattu jo moneen kertaan, että ei vain puhelin motivoi sitä yhtä luokan isointa häirikköä. Jos hän haluaa huomiota, kyllä siihen löytyy monia muitakin tapoja. Älyttömyyteen ei tarvita älylaitteita.
”Ihan oikein! Koulut on oppimista varten ei somettamista varten ja ehdottomasti pois välitunneilla, kun siellä vain kiusaamisia kuvaillaan TikTokkiin.”Olavi Metsäsaaren HS kommentti (28.10.2024)
Jaahas, Olavi. Itse en yhteenkään tuollaiseen tilanteeseen meidän koulussa ole törmännyt. Pitkän neljätoista-vuotisen elämäni aikana en ole kertaakaan törmännyt missään somepalstalla kiusaamisvideoon, joten painotan vielä miten tapauskohtaista sellainen käytös on. On myös kummallista kuvitella miksi ilmeisen moni aikuinen ajattelee, että nuoret haluaisivat katsella, kun muita nuoria höykytetään joukolla, tai vastaavaa tilannetta. Kiusaamista on ollut aina ja tulee valitettavasti olemaan, joten on väsynyttä ajatella, että videointimahdollisuus sitä jotenkin erityisesti lisäisi.
”Kerrankin hallituksen kanssa samaa mieltä. Pahaa vain pelkään, että kaikilla kouluilla ja opettajilla ei ole haluja tai kykyjä toteuttaa kännykättömyyttä. Lakiin voitaisiin lisätä todellinen pelote: Takavarikoitu kännykkä palautettaisiin vasta lukuvuoden päätteeksi, mikäli oppilas pääsee luokalta.”- Juha Mattilan HS kommentti (28.10.2024)
Sellainen sitten sieltä, Mattilan Juhalta. Ei puhelimia oltaisi keksitty, tai varsinkaan massatuotettu ihmisille, jos ne olisivat vain turhia häiriötekijöitä. On tärkeää, että lapsi tai nuori saa yhteyden kotiväkeen kun on tarve, ja on myös hyvä, että on karttapalvelut kunnossa, puhumattakaan mahdollisuudesta soittaa apua vakavammassa tilanteessa. Eli idea, että puhelin takavarikoitaisiin päiväksi (tuskin silti vuodeksi), ja sitä ei saisi käyttää millään tavalla kertaakaan ennenkuin sen saisi takaisin? Täysin kohtuutonta.
Työrauha on kyllä tervetullutta, mutta aina asiat eivät hoidu helpoimman kautta. Voi olla, että puhelimien täyskielto ei auta, jos sitä ei käytetä oikein – sopivalla herkkyydellä ja tilannekohtaisesti.
Aida Tulikari, taksvärkkiläinen
Tampereen yliopiston normaalikoulun taksvärkki-keräyksen tulot menevät tänä vuonna Mieli ry:lle.
Toimituksen, tai oikeammin toimitussihteerin, taittajan (ja isän) huomautus: Tämä juttu saa vertaisensa vastineen Opinto-ohjaajan vuoden toisessa lehdessä. Vastine pohjautuu Jonathan Haidtin kirjaan "Ahdistunut sukupolvi – kuinka älypuhelimeen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian" (2024, Terra Cognita)
Olin
kirjaston palautusautomaatilla, kun kansi osui silmääni palautettujen kirjojen hyllyltä. Minun ei ollut tarkoitus lainata mitään, mutta kirjan nimi oli liian kiehtova ohittaakseni sen: Entä jos. Sehän kuulostaa nykyajan yleisimmältä ja trendikkäimmältä ongelmalta, niin maailman menon kuin yksilönkin elämän kannalta. Hetken mielijohteesta nappasin kirjan hyllystä mukaani. En vielä silloin arvannut, että tästä kirjasta tulisi vuoden 2024 top ykköseni.
Entä jos ja mitä jos ovat kysymyksen alkuja, joita olemme kaikki joskus ajatelleet tai sanoneet ääneen. Entä jos en pääsekään opinto-ohjauksen koulutukseen? Mitä jos en saakaan töitä? Entä jos lapseni päätyy koulussa kiusattavaksi? Mitä jos juuri tämä minun syöpäni on se pahanlaatuinen, vaikka todennäköisyys sanoo muuta? Kukaan ei voi luvata kysymyksen esittämisen hetkellä, miten tulee käymään. Ihminen laskee mielellään todennäköisyyksiä, mutta yksittäistapauksessa niillä on lopulta kovin vähän merkitystä: riski voi olla häviävän pieni, mutta silti olemassa. On siis mahdollista, ettet pääse haluamaasi koulutukseen tai työpaikkaan. On mahdollista, että lastasi kiusataan tai että syöpäsi on pahanlaatuinen.
Kirja alkaakin Danielin tarinalla ja hänen lapsuusmuistoillaan. Daniel nimittäin muistaa selvästi millainen tilanne herätti hänessä ensimmäisen kerran pakkomielteisen ajatuksen, ja mitä hän siitä ajatteli. Koulumatkan varrella olevan joen katselu sillalta oli rauhoittavaa. Sillalta oli leppoisaa heittää kiviä jokeen. Ajatus iski eräänä yönä nukahtamisen hetkellä: Olisiko hänen heittämänsä kivi
voinut osua joessa mahdollisesti olevaan polkupyörään irrottaen siitä ruostetta? Ajatus nauratti Danielia, mutta ei siltikään jättänyt häntä rauhaan. Se paisui hänen päässään niin, että lopulta hän näki mielessään ruosteen aiheuttaman ekokatastrofin, kuolleet kalat kellumassa kaislikkojen reunoilla ja poliisit hänen kotiovellaan. Sen jälkeen paluuta tavallisten ajatusten pariin ei enää ollut. Lopulta, vuosien jälkeen, hänen pelastuksekseen koitui psykiatri, jolle hän avautui pitkään kestäneistä epäilyksistään olevansa pedofiili. Psykiatri sanoi Danielin pitkän vuodatuksen jälkeen, että ”jos hän joskus pelkäisi oman lapsensa joutuvan uhriksi, hän voisi pyytää Danielin lapsenvahdiksi.”
Psykiatrin osoittama luottamus Danielia kohtaan tuntui olevan ratkaiseva tekijä. Pelkoa kohti meneminen, jos se on mahdollista, ja muiden luottamuksen saaminen tuntuivat toimivan parhaiten, ainakin väliaikaisesti. Mm. ihmiset, jotka pelkäsivät työntävänsä muita metron alle, kokeilivat seistä metrolaiturin reunalla terapeuttinsa kanssa huomatakseen, ettei pelko toteutunut.
Sosiologian apulaisprofessori ja kirjailija
Kirjan kirjoittanut Roland Paulsen on Lundin yliopiston sosiologian apulaisprofessori ja kirjailija. Hän on kirjoittanut useita teoksia ja esittänyt teksteissään vahvaa kritiikkiä mm. työelämää kohtaan. Hän kirjoittaa myös kolumneja Dagens Nyheter -lehteen. Tässä kirjassa Paulsen nivoo taitavasti yhteen edellä
esitetyn kaltaisia yksittäisten henkilöiden tapauksia, tutkimuksia, havaintoja ja tilastotietoja, joista syntyy soljuvasti etenevä teksti. Hän esittää kysymyksiä, jotka jäävät vaille vastausta, ja faktoja, jotka jäävät ihmetyttämään, mutta lukijalle on selvää, että niihin palataan vielä. Paulsenilla on populaaripsykologinen tyyli kirjoittaa ja siksi tekstiä on helppo seurata. Sellainen on mielestäni tietokirjalle iso plussa.
Paulsen kertoo mm. WHO:n tutkimuksista, joiden mukaan mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet länsimaissa
rajusti samaan aikaan kun ne ovat vauraampia kuin koskaan. Erityisesti kasvussa ovat ahdistuneisuus, masentuneisuus ja OCD eli pakko-oireinen häiriö. Siinä ihmisen mielen valtaa pakkoajatukset, jotka ovat toistuvia mieleen pakonomaisesti tunkeutuvia epämiellyttäviä tai ahdistavia ajatuksia tai mielikuvia (Terveyskirjasto Duodecim). Vaikka elintasomme on korkeampi ja elämä turvatumpaa kuin koskaan ennen, mieli päätyy tuottamaan meille epätodennäköisiä uhkakuvia, joista emme pääse eroon. Kukapa ei olisi joskus harrastanut kauhuskenaarioita? Harmillisesti ruokimme tätä puolta aivoissamme mm. seuraamalla uutisia ja algoritmien valitsemaa virtaa sosiaalisessa mediassa. Uutiskynnystä ei ylitä esimerksiksi tieto, että tänäänkin kaikki oppilaat pääsivät turvallisesti kouluun. Mikä olisi tarpeeksi positiivista ja yllättävää, jotta se päätyy uutisiin, jos palstatila pitää valita jonkun skandaalin ja positiivisen uutisen väliltä. Onneksi oman algoritmin voi opettaa pysähtymällä vain hyvää mieltä tuottavien kuvien ja videoiden kohdalle. Mutta kuinka helppoa on ohittaa vaikkapa video, jossa tapahtuu jotain skandaalimaista? Eikö kuitenkin ole tärkeää tietää, mitä kaikkea kamalaa itselle ja läheisille voi sattua, jotta niihin voi varautua?
Tätä kuvaa Paulsenin kirjaansa valitsema WHO:n raportin sitaatti: ”Mielenterveys luodaan sosiaalisesti: psyykkinen terveys tai sen häiriintyminen on ennen muuta sosiaalisen tilanteen ilmaisin, ja sen tähden tarvitaan sekä sosiaalisia että yksilöön kohdistuvia toimia. On keskityttävä sekä kollektiiviin kohdistuvien että yksilökohtaisten toimien tehokkuuteen. Jos keskitytään yksilön oireisiin, voidaan päätyä ’typistettyyn psykologiaan’, joka erottaa yksilöiden päänsisäiset tapahtumat sosiaalisen ympäristön rakenteista ja niihin liittyvistä yhteyksistä.”
Varmuutta etsimässä
Me ihmiset vaikutamme siis toisiimme yhteisöissä ja luomillamme rakenteilla yhteiskunnassa. Voiko yksilö siis tehdä mitään tällaisessa tilanteessa? Paulsenin mukaan voi. Hän kuvaa haastattelemiensa ihmisten elämäntarinoiden kautta, millaisin keinoin kukin on pyrkinyt ratkaisemaan liika-ajattelun ongelmaa. Lähellä kirjan loppua hän kuvaa Budd-
han kirjoittamaa selitystä kivun ja kärsimyksen erosta. Buddha vertaa niitä nuolen osumiin: ensimmäinen nuolen osuma tuottaa kipua, joka yleensä saa meidät ampumaan itseemme toisenkin nuolen. Tuo nuoli on toive, että kipumme katoaisi. Se tuottaa meille kärsimystä. Tilanteen hyväksyminen voi säästää meidät kärsimykseltä, vaikkei se vie kipua pois. ”Voimme hyväksyä ’elämän’ eli sen, mitä kuluvana hetkenä koemme, hyväksymättä silti ’elämäntilannettamme’ eli niitä elinehtoja, joiden puitteissa elämme.” Ei pidä siis hyväksyä mitä tahansa tilannetta, johon joutuu, koska silloin ei ole aktiivinen toimija omassa elämässään. Vastoinkäymiset kuitenkin on hyväksyttävä ikään kuin elämän ”pakollisena pahana”.
Kirja sopii luettavaksi kelle tahansa, mutta erityisesti siitä hyötyvät ne, jotka haluavat päästä eroon päätä vaivaavista ajatuksistaan. Tai he, jotka haluavat auttaa siinä. Opinto-ohjaajina kohtaamme nuoria ja nuoria aikuisia, jotka elävät suurten muutosten aikaa ja jotka tekevät tulevaisuuteensa vahvasti vaikuttavia valintoja. Miten voimme tukea heitä näissä elämän karikoissa, kun heidän ympärillään mm. some tuottaa ulkonäköpaineita ja uutiset tuuttaa silmille sotakuvastoa? Eikä vähempänä se, että nämä vaikuttavat myös meihin itseemme ja läheisiimme. Tämä kirja auttaa ymmärtämään ilmiöiden taustoja ja miten olemme tällaiseen tilanteeseen päätyneet. Kirjailija luo toivoa ja kannustaa meitä tekemään osamme, jotta tässä maailmassa jaksaa elää. Ja vielä jotenkin onnellisenakin.
Haluaisin kovasti paljastaa kirjan lopun, koska sillä voisin ehkä auttaa meitä kaikkia kohti parempaa elämää. Mutta ei. Se olisi vain yritys päästä oikotien kautta onneen. Uskon nimittäin, että kirja täytyy lukea edes osittain läpi, jotta lopun tärkeyden voi ymmärtää ja uskoa. Vaikka painin tyypillisten elämän epävarmuuksien tuomien ongelmien kanssa siinä missä muutkin, olin iloinen huomatessani, että olen vahingossa myös tehnyt paljon hyvää itselleni elämällä niin kuin olen elänyt. Lainaten Mauno Koivistoa: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Lue kirja, jotta ymmärrät, miksi on tärkeää olettaa, että kaikki menee hyvin, ja mitä siitä seuraa.
Emmi Hannuksela
Iloa ja Innovaatioita Itä-Suomesta
31.10.-1.11.2024 kylpylähotelli Kunnonpaikassa Siilinjärvellä Kuopion kupeessa
Itä-Suomessa on vietetty jo ainakin 20 vuoden ajan loppusyksystä ohjauksen koulutuspäiviä vuorotellen Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon opinto-ohjaajien järjestämänä Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa yhteistyössä. Vuonna 2024 oli Pohjois-Savon vuoro järjestää opintopäivät, ja aloitimme suunnittelutyön keväällä AVI:n suunnittelija Miikka Metsolan kanssa. Suunnittelu- ja järjestelyvastuussa oli Pohjois-Savon opintoohjaajat ry:n kuusihenkinen hallitus ja minä allekirjoittaneena koordinoin suunnittelua hallituksen ulkopuolelta. Järjestäydyimme huhtikuussa siten, että opinto-ohjaajista saatiin n. 20 henkilön talkooporukka, joista koottiin pienryhmiä eri vastuualueille: vierailujen suunnittelu, hupparin suunnittelu, iltajuhlan suunnittelu, talous ja näytteilleasettajat jne.
Kokoonnuimme yhteensä n. 8 kertaa koko talkooporukan kanssa työpäivän päätteeksi klo 16 jälkeen. Opoyhdistys tarjosi aina kokoontumisiin eväät. Lisäksi ydinryhmä, eli opoyhdistyksen hallitus ja koordinaattori kokoontuivat Teams-palavereihin kymmenisen kertaa AVI:n Miikka Metsolan kanssa.
Ensimmäiseksi piti löytää sopiva paikka koulutuspäiville. Viimein parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui 10 km Kuopiosta sijaitseva Kunnonpaikka, jonka auditorioon mahtui 180 henkilöä. Opintopäivien osallistujamäärä tulikin lokakuun ilmoittautumisessa täyteen. Myös näytteilleasettajia saimme n. 20 paikalle.
Ohjauspäivillä halusimme tuoda esiin iloa ja tulevaisuuden toivoa vastapainoksi uutisille kuihtuvasta ja köyhtyvästä Itä-Suomesta. Torstain teemana
oli yrittäjyys ja monikulttuurisuus. Perjantain ohjelma keskittyi enemmän ohjauksen käytänteisiin ja ohjaustutkimukseen. Perinteisesti aina torstaisin ohjelmassa on oppilaitos- ja yritysvierailuja. Tällä kertaa vierailukohteita oli: Karjalan lennosto, Pelastusopisto, Savon ammattiopiston lentokoneasennus, Savon ammattiopiston laboratorio- ja prosessiala sekä alaan liittyvä vierailu upouudessa syöpälääketehtaassa FinVectorissa ja Savonia-ammattikorkeakoulun muotoiluala.
Perjantain työpajoista oli tarjolla: Toimintakykyajattelu ja RUORI-työkalu, Kohtaamistaide, Tehostettu oppilaanohjaus käytännössä (oppimiskahvila) sekä Lukiokentän uudet ja ajankohtaiset tuulet erityisopetuksessa ja nivelvaiheessa.
20-henkinen opinto-ohjaajien talkooporukka hyöri iloisesti uusissa, sinisissä opohuppareissaan, ja jokaisella oli joku vastuualue hoidettavanaan: joko juontaminen, vierailun isännöinti/emännöinti, opastaminen tms. Iltajuhlassa meitä
viihdytti ja tanssitti mainio Taidelukio Lumitin showbändi, jota opoväki ei meinannut päästää pois lavalta ollenkaan.
Kaiken kaikkiaan koulutuspäivät sujuivat mainiosti. Luentojen, vierailukäyntien ja työpajojen lisäksi ohjausväki sai kaivattua virkistystä ja verkostoitumista syksyn synkeyteen. AVI:n toteuttaman palautekyselyn perusteella lähes 100% palautteesta oli positiivista. Eniten kehuttiin ohjelmaa ja erityisesti torstain vierailukäyntejä. Meille järjestäjillekin koulutuspäivistä jäi iloinen ja innovatiivinen mielikuva.
Hieman ennen opopäiviä syksyllä saimme kuulla huonoja uutisia AVI:sta. Säästötoimien vuoksi AVI ei enää järjestä opetus- ja sivistyspalveluille koulutusta tästä vuodesta alkaen. Niinpä vuoden 2024 Itä-Suomen ohjauspäivät saattoivat jäädä viimeiseksi, ainakin AVI:n yhteistyön merkeissä. Itä-Suomen opinto-ohjaajat käynnisti kyselyn alueen opinto-ohjaajille, jonka tuloksena yli 90% toivoo Itä-Suomen opopäiville jatkoa. Nähtäväksi jää, onko alueyhdistyksillä tarmoa, tahtoa ja resursseja järjestää opintopäiviä ilman AVI:n loistavaa apua ja taloudellista tukea. Toivotaan.
Nina Enkkelä
Ohjelman pääkohtia
Torstai 31.10.2024
10.00-10.10
10.10-10.30
10.30-10.45
10.45-12.00
Itä-Suomen ohjauspäivien avaus, Miikka Metsola, IS AVI ja Sanna Multala, Pohjois-Savon opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja
Ajankohtaista ohjauksesta ja opetuksesta kunnan näkökulmasta, Antti Jokikokko, Siilinjärven sivistysjohtaja
Ajankohtaista ohjauksesta ja opetuksesta ammatillisessa koulutuksessa, Anne Nissinen, Pedagoginen päällikkö, Sakky
Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden huomioiminen ohjauksessa, Miia Maaninen, Korkeakoulukuraattori, Savonia-amk ja kokemusasiantuntijana opiskelija
13.15-13.45
13.45-14.15
Nuorten yrittäjyys ja talous, NYT-ajankohtaista, Jere Ronkainen ja Veikka Kukko
Innovaatiovartit: Rocsole - erilaisia työtehtäviä, Sisu – koodikoulu
Perjantai 1.11.2024
9.00-9.10 Meijän lukio -hankkeen hyvinvointivalmentajat vetävät pienen herättelyn/virittelyn.
9.15-10.20
10.20-10.50
11.00-12.00
UEF:n ohjaustutkimus, yliopisto-opettaja Hanna Nuutinen (vahvuuksien ja vaikeuksien rooli uraresursseihin vaikuttavina tekijöinä) ja yliopisto-opettaja Heli Pesonen (lukiolaistytöt vaateiden ristipaineissa)
TE-uudistus ja ohjausyhteistyö, Opinto-ohjaajat Sari Multasuo ja Anu Martikainen, Navigaattori, Kuopio
Finest Future, ulkomaalaisia nuoria suomalaisessa lukiossa, Mikko Perttinä, Suonenjoen lukion rehtori
Oppilaan kokoinen tila koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheissa
Oppilas tarvitsee osaavan valmentajan koulutuspolullaan ja siirtymävaiheessa työelämään. Viime vuosikymmenen aikana oppilaanohjauksen ympärillä käytävä keskustelu on ollut ajoittain kakofonista ja meidän työkentällämme on ollut tilaa monenlaiselle päälliköinnille, ei mihinkään perustuvalle pulinalle ja markkinapuheelle.
Onneksi ihan viime vuosina on tehty merkittävää kansallista kehittämistä ja arviointia opinto-ohjauksen laajalla kentällä. On tutkittu työelämän tutustumisjaksojen toteutusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta perusopetuksen aikana (Valtioneuvosto 2022). Jyväskylän yliopisto on julkaissut ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset (2023) ja laatinut urasuunnittelutaitoja jäsentävän selvityksen (2023).
Elinikäisen ohjauksen näkökulmasta on laadittu ehdotus urasuunnittelutaitojen viitekehykseksi (KEHA-keskus 2023) ja urasuunnittelutaitojen osaamiskehikko (Hyria 2024). On arvioitu opinto-ohjauksen uusia muotoja (Karvi 2022–2024) ja tehty arviointitutkimus elinikäisen ohjauksen tilasta (TEM 2024). Vuonna 2025 valmistuu vielä Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus.
Tämän merkittävän työn tuloksia ei saa hukata – tarvitaan eri toimijoiden vuoropuhelua eri
tasoilla ja koordinoitua toimintaa. Esille nostetut hyvän ohjauksen esteet ovat ratkaistavissa, jos oppilaanohjaus saa aikaa ja huomiota yli hallituskausien.
Oppilaanohjaus ja ohjaus -sanoja ei saa käyttää synonyymeina. Oppilaanohjaus on yksittäinen oppiaine ja se on myös yhden asiantuntijaryhmän tulokulma ohjauksen laajaan kenttään.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaista oppilaanohjausta pitäisi kansallisesti ja alueellisesti koordinoida. Koska opinto-ohjaaja ei ole ohjauksen sekatyömies, ei kansallista koordinointia voi antaa ohjauksen generalistien käsiin tai paloitella instituutioille, joiden agendaa ei määritä opetussuunnitelma. Erkki Lahdes on todennut jo vuonna 1978 Perusopetuksen uusi opetusoppi kirjas-
Työelämään tutustumisjaksojen toteutus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus perusopetuksen aikana
saan, että ohjaus on laaja ja epämääräinen käsite. Tämän takia oppilaanohjaus ja ohjaus -sanoja ei saa käyttää synonyymeina. Oppilaanohjaus on yksittäinen oppiaine ja se on myös yhden asiantuntijaryhmän tulokulma ohjauksen laajaan kenttään. Tämä on tunnistettu lainsäädännössä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja opettajien virkaehtosopimuksessa. Se tulisi tunnistaa myös siinä, miten ohjaustyömme toimeenpanoa kansallisesti tuetaan.
Opetuksen ja ohjauksen toimeenpanosta viimekädessä vastaa koulutuksen järjestäjät. Toimeenpano ja toiminnan kehittäminen kiireisessä arjessa on haastavaa. Oppivelvollisuuslaki tarkastelee perusopetusta ja toisen asteen koulutusta kokonaisuutena. Lainsäädännössä puhutaan koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuusta. Vaikka työjaossa on rajattavissa oppilaanohjaajan kokoinen vastuualue, toimeenpano edellyttää monitasoisia toimia ja toiminnan kehittäminen eri toiminnan tasojen vuoropuhelua. Yhteiset tavoitteet eivät tee toiminnasta yhteistä. Jotta
pienen kansakunnan rajalliset resurssit tulee käytettyä tehokkaasti, pinnallisen toiminnan sijaan, tulee käydä tiivistä strategista vuoropuhelua ja toimeenpanoa tukevaa keskustelua koulutuksen järjestäjien kanssa. Eri toiminnan tasoilla katse täytyy pitää oppijan ja opintoohjaajan kohtaamisessa ja mahdollistaa näin erilaisille oppijoille kiinnittyminen koulutukseen ja työelämään.
Vaikka työjaossa on rajattavissa oppilaanohjaajan kokoinen vastuualue, toimeenpano edellyttää monitasoisia toimia ja toiminnan kehittäminen eri toiminnan tasojen vuoropuhelua.
Oppilaanohjaaja on urasuunnittelutai don opettamisen ammattilainen. Jotta opinto-ohjaaja voi onnistua valmennus työssään hän tarvitsee yhteistyökump paneita oppimisympäristön rakenta mistyössä. Jotta oppilas voi hyödyntää tietoa ura- ja koulutusvalinnassaan, hän tarvitsee kehitysiän mukaista infor maatiota koulutuksesta, työelämästä ja toimintaympäristön muuttumisesta. Onnistuakseen ura- ja koulutusvalin taprosessissa oppilas tarvitsee ympä rilleen pedagogisia ratkaisuja, joiden avulla hän oppii tunnistamaan omiin vahvuuksiinsa linkittyvät toimintaym päristön mahdollisuudet ja reunaehdot, oppii huomioimaan riskit, tekemään va rasuunnitelmia ja suhtautumaan muu toksiin. Hänen tulisi kyetä siirtymään eteenpäin muuttuvissa tilanteissa ja te kemään ekososiaalisesti kestäviä valin toja.
Muista opetuksen yhteistyökumppa neista poiketen oppilaanohjaajan teh tävänkuvaa määrittää ensi sijassa elin ikäisen ohjauksen tavoitteet. Meidän osaamisemme piiriin kuuluu määrittää opetussuunnitelman mukainen ura-
suunnittelutaidon kehittämisprosessi koulussa sekä ohjata oppilasta ura- ja koulutuspolulla. Kouluissa tapahtuva oppilaanohjaus on oppilaan kokoinen mahdollisuus sitoa nuoren valmiudet koulutus ja työelämän mahdollisuuksiin. Onnistunut oppilaan koulutuspolku on opetustoimen hallinon, oppilaanohjaajan, opettajien, oppimisen tuen ja opiskeluhuollon yhteistyön tulos. Jotta oppilaan kohtaami -
nen olisi mahdollisimman laadukasta tarvitaan oppijan kokoista ja näköistä toiminnan koordinointia.
Oppilaanohjaaja KT Petri Niemi 3.12.2024 Turku
RaimoVuorinen,JaanaKettunen, OutiRuusuvirta-Uuksulainen&EelisKukkaneva Urasuunnittelutaitoja jäsentäväselvitys janäkökulmia jatkokehittämistävarten
– Ohjausalan ammattilaisen työkalu yksilöiden ja ryhmien urasuunnittelutaitojen kehittymisen edistämiseen Urasuunnittelutaitojen osaamiskehikko
Opinto-ohjauksen uusia koskevamuotojaarviointi 2022-2024
Lukiokoulutuksentuloksiaja Katikehittämissuosituksia
Jokio
Perusopetustoimikunta
Uusimahdollisuuksia täynnä oleva vuosi on alkanut. Työt jatkuvat oppilaiden urasuunnitelmien, haaveiden, ammatinvalinnan, koulutuskokeilujen ja yhteishaun valmistelutyön merkeissä oppilaanohjaajan moninaista ja työntäyteistä perusarkea unohtamatta.
Monissa yläkouluissa myös tulevan syksyn valmistelutyö on alkamassa. Onnistunut ja toimiva tiedonsiirto on avainasemassa tulevia 7 luokkia muodostettaessa. Uuden mausteen tähän työhön tuo oppimisen ja koulunkäynnin tuen kokonaisuudistus ja sen mukanaan tuomat mahdolliset muutokset. Osassa kouluista myös oppilaan- ohjaaja on mukana prosessissa, oletko sinä?
Marraskuussa järjestettiin OAJ:n pedagogisten opettajajärjestöjen syysseminaari (POE), jonka teemana oli opettajan ura, osaamisen kehittyminen ja kehittäminen sekä työssä jaksaminen. Siellä erityisesti puhututti koulutusten ajankohtaiset asiat ja uudistukset, joista OKM ja OPH pitivät puheenvuoronsa. Lisäksi useammassa puheenvuorossa tuli esille kaikkien opettajien arkeen vaikuttava taustatekijä: oppilaiden ja koulujen määrän väheneminen. Vuoteen 2035 mennessä meillä on n. 35 000 yläkoululaista vähemmän kuin nyt. Sillä on vaikutuksensa kaikkiin opetusalalla työskenteleviin.
Joulukuussa oli kommenttikierroksella perusopetuksen tuen asioiden opetussuunnitelma, johon me Sopona otimme kantaa.
Vaasan Opopäivillä heti ensimmäisenä päivänä on ohjelmassa Sopon koulutuskohtaiset toimikunnat. Peruopetustoimikunnan aiheena tulee olemaan mm. TEHO-ohjauksen tutkimuskuulumiset Anne-Mari Souton ja Hanna Lonkan esitteleminä. Toivottavasti tapaamme
teistä mahdollisimman monen siellä ja myös Sopon ständillä.
Yhteistyöllä eteenpäin: Oikein hyvää alkanutta vuotta 2025!
Perusopetustoimikunta Kati, Emmi, Antti, Mirva & Tuukka
vuosi on startannut käyntiin taas vauhdilla. Olemme valmistelemassa lausuntoa lukion opetussuunnitelman perusteiden alaluvun 4.2 Oppimisen tuki ja erityisopetus luonnoksesta. Oppimisen tuki uudistuu perusopetuksesta toiselle asteelle. Yksi keskeinen muutos on, että lukiolaissa oppimisen tuki eriytetään erityisopetuksesta. Mahdollisuus matalan kynnyksen tukeen säilyy, mutta uutena tulee erityisopetus, josta koulutuksen järjestäjä tekee valituskelpoisen hallintopäätöksen. Tärkeintähän on, että opiskelijalla on mahdollisuus saada riittävästi tukea opinnoissa pärjäämiseen. Lukiokoulutuksessa ei jatkossakaan ole mahdollista poiketa oppimäärän mukaisista tavoitteista. Nyt siis muotoillaan opetussuunnitelman kirjauksia.
Lukioon liittyvä lainsäädäntö uudistui myös siten, että vuosittain laadittava opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma ei ole enää lakisääteinen. Jatkossa opetuksen järjestäjällä ei myöskään ole lakisääteistä velvollisuutta selvittää määräajoin opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Nämä muutokset aiheuttavat korjaustarpeita myös opetussuunnitelmaan.
Lukiotoimikunta on päättänyt ottaa painopisteiksi tulevalle toimintakaudelle 2025 edistää uuden opinto-ohjaajan oppaan laatimista, seurata ja osallistua keskusteluun ylioppilastutkinnon muutoksista, sekä seurata ja mahdollisuuk-
sien mukaan ottaa kantaa lukiokoulutukseen vaikuttavien lakimuutoksien ja niiden LOPS:iin aiheuttamiin muutoksiin. Lukiotoimikunta pitää erittäin tärkeänä seurata muutoksien vaikutuksia opinto-ohjaajien arkeen ja työmäärään. Näissä olemmekin heti päässeet hyvään vauhtiin työstämällä lausuntoa oppimisen tuesta ja erityisopetuksesta.
Opopäivät Vaasassa lähestyvät jo kovaa vauhtia. Lukiotoimikunta on tavattavissa etenkin torstaina Avoimessa toimikunnan koulutuskohtaisessa tapaamisessa. Tervetuloa kaikki mukaan!
Heini Kelosaari, lukiotoimikunnan pj.
Ammatillisen koulutuksen toimikunta
koulutukseen kohdistuneet säästöt ovat vaikuttaneet monien koulutuksenjärjestäjien toimintaan, toivottavasti sopeuttamisen kierre ei jatku enää tänä vuonna. SOPO ry ja ammatillinen toimikunta ovat osaltaan vaikuttaneet positiivisen käänteen tekemiseen ja hyvien päätösten mahdollistamiseen eduskuntaa myöden. Nyt ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on näytön paikka osoittaa, että säästöt ovat mahdollista tehdä ilman, että vaikutukset osuvat oppivelvollisiin ja nuoriin, joilla ei ole toisen asteen perustutkintoa.
Vuoden 2025 odotukset opinto-ohjaajien näkökulmasta kohdistuvat oikeudenmukaisten korjausten tekemiseen TES-neuvotteluissa. kymmenen viikon vapaajaksot vuodessa eivät ole oikeudenmukaisia verrattuna muihin ammatillisen koulutuksen opettajiin. Me opinto-ohjaajat olemme hankkineet myös lisää osaamista opettajan kelpoisuuden lisäksi, opinto-ohjaajan koulutuksen, mutta mitään palkanlisiä se ei kartuta.
Vuotta lyhyemmissä palvelusuhteissa on sopimuksessa laskuvirhe työpäivän
pituudessa. Tämä aiheuttaa alle vuoden kestoisessa tehtävässä opinto-ohjaajana ammatillisessa työskentelevälle perusteetta pidennetyn päivän:
Ovtes 2022-2025, 12 a § Opinto-ohjaajan työaika
Vuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opinto-ohjaajan työaika on 36,25 tuntia viikossa.
1500 tuntia / 42 työviikkoa = 35,71 tuntia.
Kevät on myös vaikuttamisen aikaa, kun kunta- ja aluevaaleissa valitsemme edustajamme etenkin kunnallisiin päätöksentekoelimiin. Kannattaa kysyä ehdokkailta tälläkin kerralla, keiden ja, mitä etuja ehdokas on asettumassa ajamaan. Useat ammatillisen koulutuksenjärjestäjät ovat kuntayhtymiä, kaupunkien omistamia, tai muuten lähellä kuntapäättäjien intressejä. Koulutuksen järjestäjän toimia valvovat siis usein kuntapäättäjät.
P.S. Jos olet kiinnostunut vapaaehtoistyöstä SOPO ry:ssä, niin Vaasan Opopäivillä voit asettua ehdolle hallitukseen, tai lähestyä muuten ja kertoa kiinnostuksestasi tehdä hyvää opintoohjaajien asioissa.
Eero Lounela
Ammatillisen toimikunnan pj
Korkeakoulutoimikunta
Toimikunnassa oli kuluneen toimikauden aikana kuusi jäsentä. Toimikunnan puheenjohtajana toimi Tuija Syväjärvi Lapin ammattikorkeakoulusta Rovaniemeltä. Jäseninä toimikunnassa olivat Siru Kilpilampi (LAB ammattikorkeakoulu Lahti ja Lappeenranta), Kati Mäenpää (Oulun ammattikorkeakoulu Oulu ja Oulainen), Päivi Rosenius (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu),
Katri Sillanpää (Tampereen yliopisto, Tampere) ja Pia Oförsagd (Turun ammattikorkeakoulu, Turku).
Toimikunta kokousti vuonna 2024 viisi kertaa, joista kolme kertaa etänä ja kaksi kertaa Helsingissä. Lisäksi toimikunta valmisteli lausuntoja ja kirjoitti artikkeleita sähköpostitse sekä Teamsissa ja piti lyhyitä suunnittelupalavereja Teamsissa.
Toimikunnan jäsen Katri Sillanpää toimii jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden sidosryhmäfoorumissa ja toimikunnan jäsenenä. Toukokuussa toimikunta vieraili OAJ:ssa tapaamassa Hannele Louhiaista ja Mirjami Lehikoista. Toimme esille korkeakoulua koskevia ajankohtaisia asioita puolin ja toisin. Toimikunnan puheenjohtaja ja SOPO ry:n puheenjohtaja veivät korkeakouluedustajien terveiset Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle elokuussa. Toimikunnan puheenjohtaja osallistui OAJ:n järjestämään Koulu-
tuksen ja Sivistyksen seminaariin elokuussa. Toimikunnasta osallistui jäseniä IAEVG -konferenssiin Jyväskylään marraskuussa.
Vuoden 2025 Vaasan valtakunnallisten opopäivien yhteydessä pidettävässä korkeakoulutoimikunnan tapaamisessa aiheena on opiskelumotivaatio. Opinto-ohjaaja, KT, Kati Mäenpää alustaa korkeakouluopiskelijoiden opiskelumotivaatiosta ja sen yhteydestä opiskeluhyvinvointiin. Esityksessä paneudutaan erityisesti opiskelijan motivaation säätelyn tukemiseen. Millaisia keinoja opinto-ohjaajalla on tukea ja vahvistaa opiskelijan motivaatiota?
Tervetuloa mukaan kuulemaan tutkittua tietoa ja keskustelemaan yhdessä lisää aiheesta.
Tuija Syväjärvi
Toimikunnan puheenjohtaja
”Hei opo! Meidän pitäisi haastatella jotain, joka kuuluu vähemmistöön. Mihin vähemmistöihin sä kuulut?”
Kolme odottavaa kirkasta silmäparia katsoo tarkasti, miten reagoin ja mitä vastaan. Hämmennys paistaa läpi, kun vastaan: ”Hmm… Mä oon ainakin vasenkätinen. Ja… Mä en ole syntynyt Suomessa. Ja hei! Mä oon mennyt kuusivuotiaana kouluun”. Nuorten kynät sauhuaa ja pysähtyy odottavasti. ”Onko vielä muuta?”. Ei ole muuta. En kuulu erityisempiin vähemmistöihin. Nuoret näyttävät vähän pettyneiltä, mutta hyväksyvät vastauksen. ”Okei kiitti!”
Päädyn tämänkaltaisiin tilanteisiin aina välillä. Erityisesti uusien seiskojen kanssa syksyisin. Tiedän mistä se johtuu.
Olin päättänyt jo aikaisin urallani, että puhun mahdollisimman sukupuolineutraalisti, kun tilanne sen sallii. Puolisot ovat puolisoita ja oppilaat ovat oppilaita. En keskusteluissa oleta oppilaiden ihastusten olevan tiettyä sukupuolta tai vanhempien olevan aina äiti ja isä. Läppärini kansi on täynnä yhdenvertaisuuteen liittyviä tarroja. Elämäni suhteen tehdään oletuksia. Minut yhdistetään sateenkaariyhteisöön.
Näiden oletusten kautta koen pääseväni kiinni tärkeisiin keskusteluihin. Keskusteluihin, joissa voin tukea nuorta ja osoittaa olevani turvallinen aikuinen. Aikuinen, jolle voi kertoa ilman, että tarvitsee selittää jokaista ilmiötä ja termiä. Ilman, että nuoren tarvitsee arvailla, osaanko ottaa vastaan hänen tarinansa.
Olettamusten kautta pääsen käsiksi myös niihin toisella tavalla tärkeisiin keskusteluihin. Niihin, joissa nuori il-
mentää asenteita ja mielipiteitä, joita ei koulumaailmassa sallita. Näidenkin mielipiteiden ilmaisulle pitäisi löytyä koulumaailmasta turvallinen vastaanottaja. Aikuinen, joka kuuntelee, mutta pystyy myös purkamaan tilanteen nuoren kanssa. Näihin keskusteluihin päädyn tilanteissa, joissa nuori tekemiensä olettamuksien kautta yrittää kyseenalaistaa minua ja hänen olettamaa tapaani elää.
Saatat nyt ajatella, että ei ole minun tai sinun paikkasi edistää tätä asiaa: Sinulla ei ole kokemusta, et koe tietäväsi tarpeeksi, et kuulu esimerkiksi sateenkaariyhteisöön, etkä siksi voi puhua asiasta. Olen itsekin tätä asiaa paljon miettinyt. Vienkö tilaa muilta, joille teema on henkilökohtaisempi. Saanko puhua teemasta ilman omaa kokemusta?
Pitkällisten pohdiskelujen ja sateenkaarevien ystävien kanssa käytyjen keskustelujen kautta olen tullut tulokseen, että saan, ja minun pitää. Ja niin pitää sinunkin, arvoisa sateenkaariyhteisöön kuulumaton kollegani. Koska sinä ja minä; me olemme turvassa.
Yläkoulumaailma osaa olla ajoittain aika raffi. Kuulen viikoittain käytävillä nuorten homottelua toisiaan kohtaan. Selvitän vuosittain useampia kiusaamistilanteita, joissa kiusaamiseen liittyy toisen seksuaalisuus tai sukupuolen ilmaisu. Kuulen myös nuorten puhetta ja spekulaatiota opettajien seksuaalisuuteen liittyen. Kun kuulen näitä puheita, eivät ne kosketa minua henkilökohtaisesti. Ne eivät hyökkää minua kohtaan. Siksi olen tärkeässä asemassa niihin puuttumisessa. Voin puuttua niihin ilman, että puolustan itseäni. Ilman, että joudun raskaiden keskusteluiden tai tilanteiden jälkeen hoitamaan itseäni.
Uskon vakaasti, että jokainen meistä nuorten kanssa töitä tekevistä pyrkii hyvään. Pyrkii olemaan turvallinen. Ja uskoo myös nuorten tietävän sen.
Haastan sinua silti miettimään kahta asiaa. Miten viestit olevasi turvallinen? Oletko aidosti turvallinen, vai luuletko vain olevasi?
Pohdiskelun tueksi suosittelen tutustumaan Setan nettisivujen ammattilaiselle -osioon. Ehkä tarra tai pari ei olisi kenellekään opinto-ohjaajalle pahitteeksi.
Anneli Tikkanen
Oppilaanohjaaja Mankolan yhtenäiskoulussa