Alue- ja toimikunta-seminaari Vantaalla 20.5.-21.5.2022

Alue- ja toimikuntaseminaari Vantaalla 20.5.-21.5.2022

Seminaarin trilogiteemat viime vuodesta alkaen ovat olleet maalla, merellä ja ilmassa. Viimeksi, lokakuussa 2021 merellä, tällä kertaa ilmassa. Koronarajoitukset sotkivat perinteisen seminaarin aikataulutuksen, joka on totuttu pitämään kerran vuodessa loppukeväästä, ja siksi se viime vuonna siirtyi keväältä syksylle.

Alue- ja toimikuntaseminaariin Hotelli Vantaaseen oli ilmoittautunut 43 alueyhdistysten aktiivista opinto-ohjaajaa eri puolilta Suomea. Seminaarin aloitti Sopon puheenjohtaja Paula Lindqvist kertoen yhdistyksen tilanteesta ja toiminnasta. Hän mm. kävi läpi mihin ja miten moneen eri koulutuksen ja työelämän aiheeseen Sopolta oli pyydetty kantaa tai lausuntoa pelkästään jo kevään aikana. Sopo on siis saanut luotua todella hyvät yhteistyöverkostot ja meidän mielipiteistä ollaan kiinnostuneita. Korona-aika on verottanut monen yhdistyksen jäsenmäärää mutta Sopossa se on pysynyt melkein ennallaan. Seminaarin aikaan toukokuussa meitä oli 1116.

Ensimmäinen puhuja perjantaina oli kahvitkin tarjonnut Finavia Oyj ja heiltä Helsinki Airport HR:n Vice president Hanna Skurnik-Järvinen. Finavia on lentoasema yhtiö, joka tarjoaa palveluitaan lentoyhtiöille Suomen lentokentillä. Heidän työllistämänsä alat ovat mm. IT, data, kyberturvallisuus, asiakaspalvelu, turvallisuus ja huoltotyöt, kuten sähkö- ja koneasennus. Asentajista on heilläkin pulaa. Työnhakijan koulutus on tietenkin aina plussaa, mutta Finavia myös itse kouluttaa operatiivisiin tehtäviinsä työntekijöitä. Heillä on halua lisätä ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, mutta suomen kielen taito täytyy olla turvallisuussyistä hyvin hallussa. Turvallisuusohjeet kun ovat äärimmäisen tarkat lentokentillä työskennellessä ja ne on jokaisen työntekijän ymmärrettävä. Finavialla viihdytään hyvin, vaikka nuorissa työntekijöissä onkin huomattu nopeasyklisyyttä ja että he kaipaavat sitä, että koko ajan tapahtuu jotain.

Lentokenttäyhtiö toivoo työntekijöiltään jatkuvaa oppimista, pitkäjänteisyyttä, riittävää nöyryyttä työntekoa kohtaan, sillä töissä on välillä myös tylsää.

Skurnik-Järvinen painotti myös työnteon asennetta: työntekijän täytyy pystyä olla tietyssä paikassa tiettyyn aikaan ja tehdä mitä pyydetään. Hän esitti tarkemmin mitä lentokenttäyhtiö toivoo työntekijöiltään: jatkuvaa oppimista, pitkäjänteisyyttä, riittävää nöyryyttä työntekoa kohtaan, sillä töissä on välillä myös tylsää. Oppiminen syventyy tekemällä sitä, minkä on jo oppinut ja siksi koko ajan ei voi tulla jotain uutta. Hän näkee, että tärkeää on myös oman osaamisensa sanoittamisen taito, digitaidot ja kielitaito. Matematiikkaa tarvitaan hänen mielestään ihan kaikissa tehtävissä yrityselämässä. Opinto-ohjaajille ja oppilaille hän halusi välittää terveisinä, että opettakaa ja opetelkaa niitä taitoja, joita oikeasti työelämässä tarvitaan. Äskeinen lista kuulostaa mielestäni kuulostaa aika paljon samalta kuin mitä koulussa ja koulunkäynnillä opetellaan.

Päivä jatkui Eira Banin kertoessa terveisiä OAJ:lta ja mitä eri kouluasteiden ohjaukselle heidän näkökulmastaan kuuluu. Oppivelvollisuuden laajeneminen ja siihen liittyvät lisätehtävät luonnollisesti olivat esillä ja OAJ olikin teettänyt kyselyn aiheesta. Siitä kävi ilmi, että opinto-ohjaajia ei olla palkattu sillä rahalla, minkä OKM on kunnille antanut. Rahoitus vastaa n. 350 opinto-ohjaajan vuosittaista työaikaa, ja kyselyn vastausten mukaan mitä suurempi oppilaitos, sitä huonompi tilanne. Tiedonsaanti oppivelvollisuusuudistuksesta on ollut vähän hataraa, sillä 59% esihenkilöistä kokivat saaneensa riittävästi siitä tietoa. Koulun henkilökunnasta eniten tiesivät opinto-ohjaajat ja koulutasoittain katsottuna parhaiten perillä olivat ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat

Paula Lindqvist

OAJ:n Eira Bani ja tutkimustulokset.

ja opettajat. Positiivista oli kuulla, että muut peruskoulun opettajat puoltavat OAJ:n suositusta max. 200 ohjattavaa per opinto-ohjaaja. Mielestäni luvun jälkeen kyllä voisi jo lisätä "yleisopetuksen ohjattavaa". Peruskoulun opintoohjaajien vastauksista ilmeni, että 36 %:lla ohjattavien määrä on kasvanut. Erityisopetuksen resurssin riittämättömyydestä ollaan kaikkialla huolissaan. Kun erityisopetusta ei ole alemmilla asteilla tarpeeksi, ongelmat ja haasteet valuvat korkeakouluihin asti. Jopa 99% vastaajista näki pienryhmien olemassaolon tarpeellisena.

Kun erityisopetusta ei ole alemmilla asteilla tarpeeksi, ongelmat ja haasteet valuvat korkeakouluihin asti.

Kesäkuun OVTES:n neuvottelutulos auttoi varmasti kyselyyn vastanneiden tilanteeseen, koska moni koki, että työtehtävät ovat lisääntyneet ilman lisätyöaikaa tai -korvausta. Ainoastaan ammatillisen koulutuksen puolella tätä ei koettu niin suurena, sillä amisreformin jälkeen tällainen ei, Banin huumoria lainatakseni, tuntunut enää missään. Toisella asteella eniten kuormittaa opiskelijoiden heikot opiskeluvalmiudet. Lukiossa ryhmänohjaajan työ on muuttunut yhä vaativammaksi. Opettajat kokivat, että heitä on kuultu hyvin materiaalihankinnoissa ja laatu ei ole muuttunut. Ammatillisessa koulutuksessa on haluttu turvata riittävä määrä lähiopetusta ja siksi on päätetty, että sitä täytyy olla 12h per osaamispiste. Lähiopetukseksi lasketaan nimenomaan opetus ja ohjaus, jolloin työ on opetushenkilökunnan työtä eikä ohjaajien työtä.

Lopuksi Bani esitteli laajaa toisen asteen kehittämisen hanketta ja hallituksen esitystä, johon Sopoltakin pyydettiin kesäkuuhun mennessä kannanotto.

Ilta jatkui vapaamuotoisesti buffet-illallisen muodossa hotellin ravintolassa. Mukavan ja rennon ruokailun yhteydessä päästiin vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan uusiin kollegoihin. Irinan keikalle hotellin tiloissa oli pitänyt ilmoittautua Sopon kautta ennakkoon. Työviikon jälkeen perjantai-illan keikka alkoi vähän turhan myöhään, klo 22.00, kun tiedossa oli, että ohjelma jatkuu seuraavana aamuna klo 9.00.

Lauantai

Aamupalan jälkeen ensimmäisenä ohjelmassa oli toimikuntien tapaamiset. Sekä peruskoulu- että ammatillisen koulutuksen toimikunnat olivat teettäneet jäsenillään kyselyn. Peruskoulun opinto-ohjaajien kesken iso puheenaihe kyselyssä oli luonnollisesti tehostettu oppilaanohjaus: missä menee yleisen ja tehostetun ohjauksen raja? Millä ajalla sitä ehtii antamaan? Kyselyn vastauksissa tehostettua ohjausta oli annettu 0–95 oppilaalle. Tärkeimmäksi koettiin päättäjien herättäminen asiaan, koska muuten he eivät ymmärrä mistä asiassa on kyse.

Ammatillisessa toimikunnassa keskusteltiin oman kyselynsä tuloksista ja erityisesti silloin vielä tulossa oleva TUVA-koulutus puhututti. Toimikunta haluaa kyselyllä kartoittaa ammatillisten opinto-ohjaajien työnkuvaa ja työtehtäviä oppivelvollisuuden laajentumiseen liittyvässä kehittämistyössä. Tulokset julkaistaan Opinto-ohjaaja lehdessä 4/2022 ja toimikunnan tapaamisessa Opopäivillä 2023.

Lukiotoimikunnassa keskeinen käsiteltävä asia oli myös lukion opinto-ohjaajille tehty kysely oppivelvollisuuden laajentumisen aiheuttamista muutoksista ohjaustyöhön. Valtaosa (58 %) totesi oppivelvollisuuden laajentumisen aiheuttaneen jonkin verran lisäystä ohjaustyöhön, toisaalta lisäresursseja oli saanut vain kolmasosa (30 %). Uuden opetussuunnitelman myötä opintojaksotus-

Irina ja yleisö.

Joona Timperi Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueesta.

ten suhteen haasteita on havaittu mm. siirryttäessä lukiosta toiseen, sillä eri oppilaitoksissa on tehty erilaisia opintojaksoyhdistelmiä. Toisaalta positiivisena koettiin aineenopettajien kanssa lisääntyvä yhteistyö. Uudistuneen Opintopolun nähtiin heikentyneen: tiedonhaku on vaikeampaa ja epäselvempää kuin aiemmin. Hakulomake kuitenkin koettiin pääsääntöisesti selkeänä.

Korkeakoulutoimikunnassa aiheina oli korkeakoulujen opinto-ohjaajan kelpoisuusasiat nyt kun ohjausresurssia on kasvatettu covid-19 pandemian aikana yleisesti korkeakouluissa. Lisäksi oli kokemusten vaihtoa ajankohtaisista asioista ja työnohjauksesta. Keskusteltiin myös opinto-ohjaajan lisäkoulutuksista, joita oli sillä hetkellä tarjolla ja meneillään, kuten psyykkinen valmentaja ja työnohjaaja.

Tekniikka on kehittynyt niin paljon, että auton rekisterinumeron näkee helikopterilla 3 kilometrin päästä ja laivan 15 kilometrin päästä.

Päivän puhujana oli yliluutnantti, Maintenance Manager, Joona Timperi Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueesta. Toimija oli ainakin itselleni uusi tuttavuus. Vartiolentolaivue toimii rajamerivartiossa ja monella on rajaupseerin koulutus. Toiminta on kuitenkin Sisäministeriön alaista eikä Puolustusministeriön. He toimivat ympäri Suomen ja heillä on työntekijöitä lentotoimintayksikössä sekä lentoteknisessä yksikössä. Lentotoimintayksikössä erilaisten helikoptereiden avulla annetaan ensiapua, palopelastusta ja meripelastusta esim. saaristossa. Lisäksi tarjotaan viranomaistukea muille, kuten poliisille kadonneiden etsintään tai palolaitoksille metsäpaloihin ja vesionnettomuuksiin. Lentoteknisessä yksikössä tehtävänä taas on huoltaa ja korjata käytössä olevia helikoptereita.

Oli huikeaa kuulla, että tekniikka on kehittynyt niin paljon, että auton rekisterinumeron näkee helikopterilla 3 kilometrin päästä ja laivan 15 kilometrin päästä. Nykyään on myös mahdollista koodata itsensä tietyn laivan luokse tämän matka- ja nopeustietojen perusteella. Lentotoimintayksikön työnä on myös havainnoida alusöljypäästöjä merialueilla ja kansainvälistä toimintaa, kuten laittomia siirtolaisia ja huumekauppaa. Vartiolentolaivueella on kuitenkin siviili-ilmailun säännöt, mikä mm. mahdollistaa Ahvenanmaalle menon, vaikka asepalvelus täytyy olla käytynä, jotta on lupa lentää ja suorittaa tiettyjä työtehtäviä. Rajavartijan peruskurssilta saa päivärahaa sekä ilmaiset ruuat, majoituksen ja vaatetuksen. Ruotsin kieli on hallittava. Vartiolentolaivueen yksiköissä on monenlaisia osaajia töissä ja työntekijät viihtyvät hyvin työssään, koska se on monipuolista: pääsee sekä lentämään että korjaamaan erilailla varustettuja helikoptereita.

Alueiden kuulumiset

Päivän päätti alueiden kuulumiset. Sieltä mieleen jäi jonkun sanomana, että seminaarista jää käteen tieto siitä, että muillakin menee aika huonosti. Koronan tuomat rajoitukset ja etäkokoukset olivat tuttuja kaikille mutta melkeinpä kaikilla oli myös jo suunnitelmia muunlaisellekin toiminnalle. Osa yhdistyksistä olivat onneksi pystyneet myös tehdä jonkinlaisia reissuja ja järjestää tapahtumia. Näistä olisikin todella kiva aina kuulla lehdessämme, jotta pääsee hyvät ideat kiertämään ja on kiva lukea, mitä muut opinto-ohjaajat eri puolilla Suomea ovat puuhanneet.

Yhteistyön tärkeys nimittäin korostui ja tuli ansaitusti näkyvästi seminaarin aikana. Se on tärkeää paikallisesti mutta myös valtakunnallisesti. SOPO ry on iso ja vaikuttava toimija laajoilla verkostoillaan verrattuna muihin aineenopettajajärjestöihin. Mielipidettämme kysytään ja halutaan kuulla.

Toivottavasti siis mahdollisimman moni pääsee Hämeenlinnan opopäiville 2023! Sitä seuraavat päivät vietetään Rovaniemellä vuonna 2024 ja Vaasassa 2025.

Teksti: Emmi Hannuksela Kuvat: Emmi Hannuksela ja Matti Strömmer