Opinto-ohjaaja 1/2024

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 1/2024

Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksesta lisäosaamista Opopäivien tärpit Opinto-ohjaajat koulutusmatkalla Brysselissä

Auttajien ammattiin.

Hätäkeskuspäivystäjätutkinto • seuraava haku keväällä 2024

Pelastajatutkinto • haku päättyy 9.2.

• seuraava haku loppukesä 2024

Lisätietoa tutkinnoista:

pelastusopisto.fi Tutkintoihin haku hakuportaalistamme, emme ole mukana yhteishaussa.

Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) • haku 26.2.–15.3.2024

Hätäkeskuspäivystäjätutkinto 90 op / 1,5 vuotta

Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) 240 op / 4 vuotta

PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio

Pelastajatutkinto 90 op / 1,5 vuotta

Lähiopintojen aikana maksuton asuminen ja ruokailut kampuksella. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Tarkemmat lisätiedot tutkinnoista ja hakemisesta PELASTUSOPISTO.FI tai opintotoimisto puh. 0295 453 490, tutkintokoulutus@pelastusopisto.fi

opi nto-ohja aja

Tässä numerossa

1/2024

Puheenjohtajalta: Laaja-alaista osaamista ja

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE Ilmoitusmarkkinonti / myyntineuvottelija Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@turkuamk.fi Rahastonhoitaja Tuula Karttunen Sirritie 1 B 9, 39160 Julkujärvi puh. 050 3086378 karttunen.tuula.anneli@gmail.com Toimitusneuvosto Tuija Mäntsälä Eero Lounela Armi Nurmi (päätoimittaja, armi.nurmi1@gmail.com) Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja) Tilaushinta 65 EUR / vsk Ilmoitushinnat koko sivu: 925 EUR puoli sivua: 625 EUR neljännessivu: 515 EUR takakansi 1400 EUR kannen sisäpinta – koko sivu 1100 EUR – puoli sivua 780 EUR Painopaikka PunaMusta, Forssa Ilmestymisaikataulu 2024 Lehti 1 – 2.2.

Aineisto 15.1.

Lehti 2 – 15.3.

Aineisto 28.2.

Lehti 3 – 13.9.

Aineisto 26.8.

Lehti 4 – 22.11. Aineisto 5.11.

elinikäistä oppimista tarvitaan...............................................4 Päätoimittajan palsta: Kansallinen hätä – Suomen Pisa-tulokset romahtivat .........................................5 Kohti parempaa tettiä...........................................................6 Opinto-ohjaus ja tekoäly – Jatko-osa...................................9 Opopäivien tärpit.................................................................12 Uraohjauksen erikoistumiskoulutus antaa lisäosaamista ammatillisen opinto-ohjaajan arkeen........14 Kiva, kun tulit! – Opas koululäsnäolon tueksi......................18 Opinto-ohjaajat Brysselissä...................................................20 Ammatillisten opinto-ohjaajien delegaatio vieraili Akava-talolla ............................................................22 Skolcoachyrket och dess villkor – ett sammandrag av Skolcoachprojektets resultat.........24 Väitöskirja: Lukion keskeyttämisestä ja ohjauksesta uutta tietoa .....................................................26 Toimikunnilta..........................................................................28 UAS examin kielitaitovaatimuksesta...................................30 Kolumni – Matti Strömmer: Tuleeko tekoälystä uusi some?............................................31

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@gmail.com Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

3

Puheenjohtajalta – Paula Lindqvist

Laaja-alaista osaamista ja elinikäistä oppimista tarvitaan

H

yvää alkuvuotta, opinto-ohjaajat.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n toimintavuosi on lopuillaan. Uusi hallitus valitaan vuosikokouksessa Rovaniemen Opopäivillä. Hallituksen kokoonpano heijastaa jäsenistöämme sekä toimintaympäristön että alueellisen jakautumisen näkökulmasta. Toivottavasti monet opinto-ohjaajat asettuvat ehdolle.

Yhdessä näitä asioita tehdään.

Suomen opinto-ohjaajat ry toimii erilaisissa verkostoissa pedagogisen opinto-ohjauksen puolesta sekä pitää esillä opinto-ohjaajien, oppilaiden ja opiskelijoiden asiaa eri yhteyksissä. On hienoa, että suomalaiset oppilaan- ja opintoohjaajat laajasti ovat yhdistyksemme jäseniä. Mitä enemmän meitä on, sitä vaikuttavampi äänemme on. Alla studiehandledare oavsett modersmålet, hemorten eller arbetsomgivningen är välkomna att bli medlemmar i föreningen.

Också de studiehandledare som håller på att påbörja sin studiehandledarbana!

Koulutuspoliittiset muutokset näkyvät oppilaan- ja opinto-ohjaajien työarjessa, joten olemme hyvin tietoisia siitä, miten ne vaikuttavat ohjattavien hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Tällä hetkellä opinto-ohjaajia puhuttavat muun muassa Petteri Orpon hallituksen kaavailemat korkeakoulujen rahoitusmallien muutokset.

Näiden tavoitteet ovat toki erittäin kannatettavia ja yhteiskunnallisesti tärkeitä, eli korkeakoulutettujen suomalaisten määrän lisääminen, korkeakouluihin pääsemisen sujuvoittaminen ja korkeakoulututkintojen suorittaminen tavoiteajassa. Mutta nyt ehdotettujen rahoitusmallien muutos kuitenkin herättää arveluja. Ensikertalaisten määrän lisääminen entisestään ja tämän sitominen osaksi korkeakoulujen rahoitusmallia ei nimittäin ole järkevää. Tutkimusten valossa suomalaiset toisen asteen opiskelijat, eritoten lukiolaiset, ovat uupuneita ja paineistettuja.

4

Ensikertalaiskiintiö aiheuttaa sen, että tarjottua opiskelupaikkaa ei välttämättä oteta vastaan ensikertalaisuuden varjelemisen vuoksi. Tämä on ymmärrettävä toimintatapa, sillä ei-ensikertalaisille on tarjolla joillakin koulutusaloilla vain yksittäisiä opiskelupaikkoja. Toiminta aiheuttaa välivuosia ja koulutukseen hakeutumisen viivästymistä.

Opinto-ohjaajat tietävät, että ei-ensikertalaiset eivät aina ole jo korkeakoulututkinnon suorittaneita, kuten usein oletetaan. He ovat suureksi osaksi nuoria, jotka ovat ottaneet saadun opiskelupaikan vastaan, aloittaneet sen ja todenneet, että opiskelu ei ollutkaan sellaista, mitä olivat ajatelleet. Tai ala ei ollutkaan sellainen, mitä he olivat ajatelleet, ehkä oma osaaminen tai kiinnostus ei riittänyt.

Toiselle alalle siirtyminen ei nykyisellään ole helppoa. Mikäli ensikertalaisuuskiintiötä kiristetään entisestään, korkea-asteen yhteishauissa tulee olemaan kasvava määrä nuoria, joita järjestelmä kohtelee yhden tutkinnon suorittaneina, vaikka tosiasiallisesti heillä ei ole juurikaan korkea-asteen opintoja.

Ei-ensikertalaisstatus hankaloittaa ja estääkin heidän seuraavan opiskelupaikkansa saamista. Todistusvalinnan käyttöönoton myötä hakijan ei tarvitse juurikaan perehtyä hakemansa alan opintoihin, mikä voi aiheuttaa vääriä koulutusalavalintoja ja siten lisää opintojen keskeyttämistä.

Mikäli ensikertalaisuusstatuksesta kuitenkin halutaan pitää kiinni, se tulisi nähdä enemmän joustavana, kuten Lukiolaisten liittokin on esittänyt. Erilaisia toimivia malleja tulee joka tapauksessa selvittää. Ne hankaloittanevat korkeakoulujen opiskelijamäärien pysyvyyttä, mutta tämänhetkiset opiskelijavalintamallit eri linjauksineen eivät tue nuortemme hyvinvointia.

Laaja-alaista osaamista ja elinikäistä oppimista tarvitaan, joten tämän tulisi näkyä kouluttautumismahdollisuuksis-

sa ja opiskelijavalinnoissa. Korkeakoulutettujen suomalaisten määrä saadaan kasvuun vain, mikäli nuoremme voivat hyvin. Opinto-ohjaajat kokevat myöskin huolta opiskelijoiden pärjäämisestä säästöjen osuessa heihin, jopa usealla tavalla.

Opinto-ohjaajia puhuttavat oppivelvollisuuden laajentumisen myötä tulleet lisävelvoitteet, vaikkapa henkilökohtaisen ohjaustarpeen lisääntyminen ja tutkintoon valmentavan koulutuksen opinto-ohjauksen resurssit. Viestiä on tullut TUVA:n vaikeasta tilanteesta, työtä tehdään liian vähäisellä pedagogisella tuella. SOPO ry:n ammatillinen toimikunta ryhtyy tarkastelemaan tutkintoon valmentavan koulutuksen erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen tarpeita, eritoten toiselle asteelle siirtymiseen kuuluvan ennakoivan tuen näkökulmasta.

Vuosikokouksessa Rovaniemen Opopäivillä valitaan Suomen opinto-ohjaajat ry:lle hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Työ on pitkäjänteistä, ja pienin liikkein edistetään opinto-ohjauksen näkyvyyttä sekä SOPO ry:n jäsenyyden merkitystä suomalaisille oppilaan- ja opinto-ohjaajille.

Olen käytettävissä uudelleen valintaan jatkamaan tätä työtä.

Rovaniemellä julkistetaan Vuoden opo 2024. Valitsijaraati on tällä kertaa halunnut korostaa opinto-ohjaajien roolia työelämäyhteyksien äärellä. Tämä näkökulma tuo esille opinto-ohjaajan monet työtehtävät ja osaamiset. Opintoohjaajat ovat verkottumisen mestareita!

Tervetuloa siis verkottumaan Opopäiville!

Paula Lindqvist, puheenjohtaja

Päätoimittajan palsta – Armi Nurmi

Kansallinen hätä – Suomen Pisa-tulokset romahtivat

N

yt on noussut suuri huoli opettajilta, että opettajat eivät pysty tekemään työtänsä niin hyvin kuin haluaisivat. Oppimistulokset saavuttivat Suomessa taas uuden surullisen virstanpylvään. Suomalaisten 15-vuotiaiden osaaminen niin matematiikassa, lukutaidossa kuin luonnontieteissä on heikentynyt entisestään.

Suomen sijoitus oli 2003 jokaisella kolmella osa-alueella OECD-maiden paras, on entisen koulutuksen mallimaan sijoitus nyt lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin kaukana kärkisijoista.

Koulujen välillä oppimiserot ovat kasvaneet, mutta oppimiserojen kasvu näkyy myös koulujen sisällä. Kun meillä oli parhaat Pisa-tulokset, oppilaamme olivat tasainen vahva joukko. Meillä oli vähemmän heikkoja oppilaita. Matematiikkaa heikosti osaavien joukkoon kuuluu jo neljännes oppilaista.

Huono lukutaito rapauttaa niin matematiikan kuin muidenkin aineiden oppimista. Kuntatalouden leikkaukset näkyvät suoraan perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa, sillä ne ovat kuntien suurimpia menoeriä. Jos koulutuksen resursseihin ei saada kunnolla vahvistusta, ei heikkenevä osaamistasokaan tule itsestään korjautumaan. Jos opetusryhmät kasvavat, oppilasjoukko on heterogeenisempi, oppimiserot kasvavat alueellisesti ja koulujen sisällä.

On selvää, että myös nuorten mielenterveyden ongelmat vaikuttavat kouluarkeen. Jos ei ole terveydenhoitajaa, psykologia eikä kuraattoria saatavilla, opettaja ratkoo tunnilla myös näitä muita kuin oppimiseen liittyviä asioita tai lähettää oppilaan usein keskustelemaan oppilaanohjaajan kanssa. Opinto-ohjaus ei korvaa opiskelijahuoltopalveluja.

Inkluusiota ei tulisi käyttää säästökeinona. Pienluokkia tulisi säilyttää tai oppimisen tukea tarvitseville tulisi järjestää muulla tavalla riittävä tuki. Jos tukea ei ole riittävästi saatavilla, se vaikuttaa koko luokan oppimiseen.

Mikäli halutaan palata koulutuksen kärkimaiden joukkoon, on koulutuksen halpuuttamiselle saatava loppu. Pandemia-ajan jäljet näkyvät selvästi vuoden 2022 keväällä tehdyn PISA-tutkimuksen tuloksissa.

Opinto-ohjaus ei korvaa opiskelijahuoltopalveluja.

Inkluusiota ei tulisi käyttää säästökeinona.

Suomen PISA-tulokset ovat näivettyneet jo pidemmän aikaa. Suomessa opettajat ovat jo pandemian alkuvuosista lähtien varoittaneet syntyneestä oppimisvajeesta. Viimeistään PISA-tulokset näyttävät, että oppimisvaje on todella olemassa ja se pitää ottaa vakavasti. Kuten aiemminkin, PISA-tutkimuksessa näkyvät heikompien osaajien määrän kasvuna. Uutena ilmiönä myös erinomaisten osaajien joukko on pienentynyt voimakkaasti. Kun tilannetta lähdetään ratkaisemaan, on tärkeää kuulla opetushenkilöstöä.

Opinto-ohjaaja nimeää tekijät, joiden mukaan annetaan tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta peruskoulussa. Tarpeen arvioinnissa hyödynnetään useampia tekijöitä ja tehdään monialaista pedagogista yhteistyötä.

Ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen toimintatavat. Kunnat ovat saaneet syksystä 2021 alkaen korotettua valtionosuutta, joka on ollut tarkoitus kohdentaa tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen. Rahaa siis on, kunhan se kohdennetaan sinne, mihin se on tarkoitettu.

Vuodenvaihde on uusien lupauksien aikaa! Mitä et ole tehnyt vuosiin? Olisiko nyt aika uudelle harrastukselle? Itse nautin avantouinnista ja juoksusta. Minussa on nopeutta ja ilmavuutta. Aina voi keksiä itsensä uudestaan, mikä ihana tunne. Tsemppiä töihin! Olet Tärkeä!

Armi Nurmi, päätoimittaja

Nyt on syytä ottaa kaikki keinot käyttöön. Oppilaalla on oikeus saada tarpeensa mukaista oppilaanohjausta perusopetuksessa. Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta annetaan perusopetuksen oppilaille, jotka tarvitsevat lisätukea jatko-opintoihin hakeutumiseen. Oppilaalla voi olla tarve saada tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta monista syistä. Opintoohjaaja arvioi tarpeen oppilaskohtaisesti. Oppilaan terveydentila, sosiaaliset syyt, oma kokemus ohjauksen tarpeesta, oppimaan oppimisen ongelmat, koulunkäyntiin suhtautuminen ja vuorovaikutusvalmiudet voivat olla tekijöitä, joiden perusteella annetaan tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Hyvä suoriutuminen koulussa ei välttämättä kerro siitä, tarvitseeko nuori tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta.

Perusopetuslaki tarkastelee oppilaanohjausta ja sen tehostamista oppilaan oikeutena. Onhan resurssit kunnossa?

5

Kohti parempaa tettiä

T

yöelämään tutustumisjakso, tuttavallisemmin TET-jakso tai tetti, on nuorille mieluisa tapa tutustua työelämään. Vuoden 2022 NYT Nuorten tulevaisuusraportti -kyselytutkimuksen mukaan 83 % nuorista antoi viimeisimmälle TET-jaksolleen vähintään arvosanan 8. TET-jaksot tarjoavatkin tärkeitä ensimmäisiä työkokemuksia sekä kerryttävät monipuolisesti erilaisia työelämävalmiuksia.

Suurin osa nuorista ei kokenut TET-jaksojen vaikuttaneen heidän tulevaisuuden suunnitelmiinsa tai käsityksiinsä työelämästä.

Vaikka TET-jaksojen avulla on mahdollista vahvistaa työelämävalmiuksia, niiden haasteena voidaan pitää vaikuttavuuden rajallisuutta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuonna 2022 julkaisema laaja TET-selvitys nostaa esille, että suurin osa nuorista ei kokenut TET-jaksojen vaikuttaneen heidän tulevaisuuden suunnitelmiinsa tai käsityksiinsä työelämästä. Tulevaisuusraportin vastaajista vain 20 % koki TET-jakson vaikuttaneen heidän opinto- tai alavalintoihinsa. TET-jaksot ovat tietenkin ensisijaisesti työelämää tutustumista varten, eikä niiden tarkoitus olekaan toimia vaa’ankieliasemassa opinto- ja alavalinnoissa, mutta toisaalta opetussuunnitelmassakin yksi TETin tavoitteista on vahvistaa juuri oppilaiden koulutus- ja uravalintoihin liittyvää päätöksentekoa.

Tulevaisuusraportin tulosten perusteella TET-jakson onnistumisen sekä vaikutusten välillä on positiivinen yhteys, eli erinomaisen arvosanan TET-jaksolleen antaneet nuoret myös kokivat todennäköisemmin TETin vaikuttaneen heidän opinto- ja alavalintoihinsa. Tämä kielii kiinnostuksen heräämisestä tai vahvistumisesta työelämää kohtaan, mi-

6

kä on sekin yksi opetussuunnitelman TET-jaksoille asettamista tavoitteista.

Yhteenvetona voidaankin todeta, että TET-jakson mielekkyys ennustaisi myös suurempaa vaikutusta, mistä syystä TET-paikan valintaan sekä siellä tapahtuvan työskentelyn ja oppimisen mielekkyyteen tulisi kiinnittää enemmän huomioita niin kouluissa kuin TET-paikoissakin. Monilla kuitenkin TET-paikan hakeminen jää viimetippaan ja paikaksi valikoituu liian usein yksinkertaisesti se, mihin helpoiten pääsee.

lähtöisyyden vahvistamiseen, positiivisen pedagogiikan huomioimiseen sekä TET-jaksojen hyödyntämiseen laajemminkin opetuksessa opinto-ohjaajien ja opettajien välisen yhteistyön kautta. Lisäksi toimme yhteen konkreettisia työkaluja TET-jaksojen tueksi ja loimme kattavan kokonaiskuvan TET-jaksojen tämänhetkisestä tilanteesta. Hankkeen keskeisimmät tuotokset julkaistiin kesällä 2023 Opetushallituksen Avointen oppimateriaalien kirjastossa. Ne voi ladata itselleen täältä: https://aoe.fi/#/materiaali/3169

TET-jaksoilla on Suomessa varsin uniikki ja vahva asema. Niissä on kuitenkin myös paljon lunastamatonta potentiaalia. Tämän potentiaalin hyödyntäminen olisi erityisen tärkeää tässä ajassa, jossa nuorten myönteinen asennoituminen työelämää kohtaan on laskenut. Tulevaisuusraportin mukaan vuonna 2018 vielä 82 % nuorista odotti innolla työelämää, kun vastaava luku oli vuonna 2023 enää vain 51 %. Samansuuntaista huolestuttavaa kehitystä on myös nähtävissä nuorten uskossa löytää itselleen mieluisa paikka työelämästä tulevaisuudessa. Vahva eriytymiskehitys heijastuu myös nuorten asenteisiin työelämää kohtaa. Näköalattomuus, heikompi minäpystyvyyden kokemus ja kiinnostuksen kohteiden puute näkyy erityisesti heikommassa asemassa olevien nuorten kohdalla.

Ja vielä tärkeä huomio keväältä: NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2024 -kyselytutkimus rantautuu oppilaitoksiin vastattavaksi tammikuun puolenvälin jälkeen. Toivottavasti mahdollisimman monelle nuorelle tarjotaan mahdollisuutta osallistua kyselyyn. Lisätietoja: nuortennyt.fi/tulevaisuusraportti

Potentiaalin hyödyntäminen olisi tärkeää tässä ajassa, jossa nuorten myönteinen asennoituminen työelämää kohtaan on laskenut.

Opetushallituksen rahoittamassa ParempiTET-hankkeessa (2022-2023) tartuimme yhteistyössä opinto-ohjaajien ja opettajien kanssa juuri näihin haasteisiin. Työstimme muun muassa ratkaisuja oppimisen tukemiseen niin TET-paikoilla kuin oppilaitoksissakin, yritysyhteistyön kehittämiseen, oppilas-

Lauri Vaara Erityisasiantuntija Nuorten yrittäjyys ja talous NYT

Uusi OPOA! huomioi uuden oppivelvollisuuslain ja toisen asteen opintosuunnitelmauudistuksen.

Oppilaan kirja on henkilökohtaisen ohjauksen työskentelykirja koko yläkoulun ajan tukee itsetuntemusta, auttaa kehittymään paremmaksi oppijaksi kannustaa urasuunnitteluun muuttuvassa maailmassa rakentuu tehtäville, jotka aktivoivat ajattelemaan ja arvioimaan omaa oppimista, lahjakkuutta sekä ura- ja opintopolkua.

Opettajan digimateriaali tarjoaa opolle mm. ajantasaiset asiasisällöt, syventäviä keskustelutehtäviä, materiaalia eriyttämiseen sekä työvälineitä tehostettuun ohjaukseen.

Lue lisää: edukustannus.fi/ylakoulu/uusi-opoa

edukustannus.fi

7

Euroguidance Ohjausalan ammattilaisten tukena kansainvälistymisessä Ohjaajien tarpeista syntyi myös uusi työväline: Syty kansainvälisyyteen -opas aikuisille. Oletko tutustunut jo omiin kansainvälistymisen mahdollisuuksiisi?

Ohjaajien osaamisen kehittäminen edelleen keskiössä

Ohjaajien kansainvälisyyteen liittyvän osaamisen kehittäminen pysyy tärkeimpänä tehtävänämme.

Järjestämme koulutuksia ja webinaareja sekä kehitämme edelleen kattavaa kansainvälisyysohjauksen työvälineiden kokonaisuutta.

Kuva: Caiaimage / Martin Barraud

Ohjauksen eurooppalaisessa työssä korostuu tulevina vuosina resilienssi

Haluamme edistää myös ohjaajien oppimiseen liittyvää kansainvälistä liikkuvuutta ja verkostoitumismahdollisuuksia ja viestimme mahdollisuuksista uutiskirjeissä ja sosiaalisessa mediassa.

Vuoden vaihtuessa paketoitiin Euroguidancen kolmivuotinen toimintakausi, jonka aikana ohjausta ja kansainvälistä liikkuvuutta haastoi maailmanlaajuinen pandemia. Globaalit haasteet korostivat kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä entisestään.

Hyötyisikö kollegakin sinun osaamisestasi?

Vuosille 2024–2026 keskiöön onkin nostettu uusi painopiste: resilienssin ja kriisinkestävyyden tukeminen.

Myös kestävyyteen liittyvän osaamisen vahvistaminen ja kaikkien oikeus elinikäiseen oppimiseen nousevat Euroguidancen työssä tulevina vuosina.

Myös muu opettajakunta voi hyötyä kansainvälistymiseen liittyvästä tiedosta ja työvälineistä. Välittäisitkö tietoa Euroguidancen palveluista omassa työyhteisössäsi? Ohjaajien lisäksi ne voivat olla hyödyksi esimerkiksi vastuuopettajille, kielten ja yhteiskunnallisten alojen opettajille, rehtoreille sekä kv-asioista vastaaville opettajille.

Toiminnalla vastataan ohjaajien tarpeisiin

Kansallisesti työtämme ohjaavat ennen kaikkea tieto-, neuvonta- ja ohjaustyön ammattilaisten tarpeet ja palaute. Saimme näistä paljon tärkeää ymmärrystä päättyneellä kaudella sidosryhmäkyselyn, haastattelujen sekä yhteiskehittämisen työpajan kautta.

Kiitämme lämpimästi kaikkia osallistuneita, olettehan jatkossakin meihin yhteydessä!

Seuraa meitä somessa: Euroguidance Suomi

EuroguidanceFI

Ohjaustyö on usein yksinäistä, ja muut ohjaajat kuulevat mielellään kansainvälisyysohjauksen hyvistä käytännöistä. Jaathan osaamistasi yhteisissä kohtaamisissa muillekin!

Nähdään Opopäivillä Rovaniemellä!

Löydät Euroguidancen Käyrästunturi-messuosastolta pe 9.2. Ständillämme pääset tutustumaan muun muassa itsetuntemuksen kuumailmapalloon, kansainvälisen osaamisen reppuun sekä suosittuihin Polku maailmalle -kortteihin.

Tule juttelemaan kansainvälisyyden teemoista ohjauksessa!

oph.fi/euroguidance MAAILMALLE.NET Maailmalle.netistä löydät tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla.

Ajankohtaista tietoa saat somekanavistamme.

8

A S O O JATK

Opinto-ohjaus ja tekoäly T

ekoälyn kehittymisen tahti on huimaava. Uutisointi AI:n ympärillä on hengästyttävää. Uutta tapahtuu koko ajan. Sen jälkeen kun viime vuoden lokakuussa ehdotin Opinto-ohjaaja -lehdelle pientä katsausta siitä, mikä tekoälyssä on tärkeää opinto-ohjauksen näkökulmasta, on aihe paisunut viime kuukausien aikana kuin pullataikina.

Mitä kaikkea on sitten tapahtunut?

EU on saamassa vihdoin valmiiksi tekoälyn käyttöä sääntelevän lainsäädäntöpakettinsa. Valtavan suosion saaneen Chat GPT:n kehityksestä vastanneessa tekoälylaboratorio Open AI:ssa kuohui.

Firman toimitusjohtaja Sam Altman sai potkut. Kaoottisen tapahtumien aikana yhtiö sai kolme eri toimitusjohtajaa viidessä päivässä. Lopputuloksena Altman pääsi takaisin toimitusjohtajan tehtävään ja yhtiö sai uuden hallituksen. Chat GPT on saanut useita vakavia kilpailijoita. Teknologiajätti Google sai vihdoin esiteltyä joulukuussa edistyneimmän kielimallinsa Geminin. Myös yhteiskuntavastuuseen sitoutunut yhtiö Anthropic PBC esitteli uuden ja parannetun version chattibotistaan Claude.

Kun Open AI:n päärahoittajana on Microsoft, on Anthropicille rahoitusta tarjoamassa Amazon. Tekoälyä kehittävät yksityiset Piilaakson yhtiöt. Yhä ajankohtaisemmaksi tulevat kysymykset, voidaanko ja pitääkö tekoälyä säädellä, ja kehitetäänkö tekoälyä vastuullisesti.

Silo tekee Lumilla Poroa

Myös kotimaassa tekoälyrintamalla on loppuvuoden aikana tapahtunut. Opetushallituskin on herännyt. Loppuvuodesta järjestettiin muutamia koulutuksia aiheen tiimoilta ja OPH:n sivuille

ilmaantui vinkkejä tekoälyn hyödyntämisestä opetuksessa.

Vaikka tekoälykehitystä hallitsevat pääasiassa amerikkalaiset ja kiinalaiset pelaajat, suomalainen ohjelmistoyhtiö Silo AI esitteli oman kielimallinsa joulukuussa. Yhdessä Turun yliopiston kanssa ja EU-hankkeena Silo AI on kouluttanut uutta suurta kielimalliaan Poroa.

Suomella onkin tällä hetkellä tähän työhön hyvät edellytykset, koska Kajaanista löytyy Euroopan nopein supertietokone Lumi. Turun yliopiston tutkijat ovat voineet käyttää sitä kielimallien koulutuksessa.

aina itse vastuussa omien opiskelutehtäviensä sisällöistä ja arvioinnin kohteena olevista materiaaleista sekä edellytetään opiskelijoilta vastuullista ja eettistä tekoälysovellusten käyttöä opinnoissa.

Opettajat eivät tiedä, käyttävätkö opiskelijat tekoälyä

Perusopetuksessa ja toisella asteella tilanne on kimurantimpi. Sanoma pro teki viime syksynä selvityksen, jonka mukaan mukaan opettajat eivät tiedä, hyödyntävätkö heidän opiskelijansa tekoälyä kotitehtäviensä tekemisessä. Erityisesti ylemmille kouluasteille siirryttäessä näin todennäköisesti tapahtuu.

Yhä ajankohtaisemmaksi tulevat kysymykset, voidaanko ja pitääkö tekoälyä säädellä, ja kehitetäänkö tekoälyä vastuullisesti.

Tekoälyn käytöstä opiskelumaailmassa on vaikea saada tarkkaa tietoa. Luultavaa on, että korkea-asteella kaikki opiskelijat hyödyntävät sitä opinnoissaan, enemmän tai vähemmän. Ainakin Tampereen yliopiston opiskelijoille kerrotaan, että kielimallien käyttö on lähtökohtaisesti sallittua. Jos opiskelija käyttää kielimallia tehtävässä tai opinnäytetyössä, esimerkiksi osana tekstinhuoltoa, on tästä aina mainittava. Ja erikseen painotetaan, että opiskelija on aina itse vastuussa palauttamansa tekstin sisällöstä.

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoille suositellaan tutustumista tekoälypohjaisiin sovelluksiin ja käyttämään niitä yhtenä työvälineenä oppimisessaan. Myös AMK:ssa opiskelijat ovat

William MacAskill (2023), Ihmiskunnan tulevaisuuden historia.

Atena.

Kustannusosakeyhtiö Otava. Englanninkielinen alkuteos What We Owe the Future – a Million Year View (2022)

9

Sanoma pron mukaan tulevaisuudessa tuleekin kiinnittää entistä enemmän huomiota kotitehtävien tyyppeihin ja niiden tarkistamiseen, jotta tekoälyä ei käytetä huijaamiseen vaan oppimiseen.

Selvitys kertoo aika karua kieltä. Tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa on vielä harvinaista. 67 % tutkimukseen vastanneista suomalaisista opettajista sanoo, etteivät he ole suositelleet tekoälysovellusten käyttöä.

Tuleekin kiinnittää entistä enemmän huomiota kotitehtävien tyyppeihin ja niiden tarkistamiseen, jotta tekoälyä ei käytetä huijaamiseen vaan oppimiseen.

Tilanne muuttuu kuitenkin merkittävästi, jos tarkastellaan tekoälyn hyödyntämistä ilman lupaa tai opettajan ohjeistusta. Opettajat tietävät, että tekoälyä käytetään, mutta eivät ole ottaneet sitä aktiivisesti käyttöön. Jopa 27 %:n opettajista on sitä mieltä, että opiskelijat eivät ole käyttäneet tekoälyä. Puolet tutkimukseen vastaajista kuitenkin myöntävät, etteivät tiedä, tehdäänkö läksyjä tekoälyn avustuksella. Suomalaisten opettajien vastaukset ovat lähellä tutkimukseen osallistuneiden eurooppalaisten opettajien keskimääräisiä vastauksia.

Tällä hetkellä opettajilla on hyvin rajatut keinot selvittää, onko vaikkapa kotitehtävänä tuotettu essee opiskelijan kirjoittama vai tekoälyn generoima. Vain 13 % suomalaisista opettajista ja keskimäärin 12 % eurooppalaisista opettajista vastasi, että heillä on tarvittavat välineet tarkistaa, onko tekoälyä hyödynnetty kotitehtävien tekemisessä. Toisaalta tekoäly kuitenkin välillä ”hallusinoi” eli tuottaa virheellistä tietoa, mikä helpottaa generoidun tekstin huomaamista.

Tosin varakkaimmat perheet osaavat varustaa jälkipolvensa maksullisella Chat GBT-4-mallilla, joka on entistä laajapohjaisempi, sävykkäämpi ja harkitsevampi. Se ymmärtää karvalakkiversiota paremmin tekstin vivahteita ja

10

seuraa aiempaa taidokkaammin monimutkaisia ohjeita. Se pitää sisällään myös tuoreempaa materiaalia. Jotta opettajat pysyisivät kärryillä kehityksen mukana, pitäisikin työnantajan tarjota tämä tuorein versio opettajan käyttöön.

Tekoälyn kehitys keskeytettävä

Tekoäly ei ole ollut vain pelkkää positiivista hypetystä. Viime keväänä, vain viikko sen jälkeen, kun Open AI esitteli GPT-4:n, suuri joukko tutkijoita ja tekoälyasiantuntijoita julkaisi avoimen vetoomuksen, jossa vaadittiin tekoälyn kehittämisen väliaikaista keskeyttämistä. Tarkoituksena tällä julkitulolla oli varmistaa tekoälyn turvallinen ja eettinen kehitys. Manifestissa haluttiin minimoida tekoälyn tuottaman propagandan leviäminen ja ihmiskunnan tuhon riski. Allekirjoittaneiden joukossa oli mm. Yuval Noah Harari, Steve Wozniak ja Yoshua Bengio. Taukoa ei tullut, vaikka allekirjoittaneita on tullut jatkuvasti lisää. Osalla allekirjoittaneista oli ketunhäntä kainalossa. Elon Musk halusi muiden hidastavan tahtia, jotta hänkin ehtisi mukaan AI-kilpaan. Osalla näistä viisaista oli matkassa aito huoli tekoälyn kehityksen riskeistä.

Tällä hetkellä opettajilla on hyvin rajatut keinot selvittää, onko vaikkapa kotitehtävänä tuotettu essee opiskelijan kirjoittama vai tekoälyn generoima.

Tekoälyn kehityksen ollessa aina vaan nopeampaa meillä on todennäköisesti aivan kohta hyppysissä AI:n kehittyneempi versio AGI eli Artificial General Intelligence. Ylivertainen AGI avaa mahdollisuuksia ratkaista monia globaaleja ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, mutta se tuo ihmiskunnan eteen aivan uuden tilanteen ja aivan uusia kysymyksiä. AGI olisi elämän kaikilla älyllisillä alueilla ihmistä fiksumpi.

Sen jälkeen ihminen ei olisikaan enää planeetan älykkäin olio. Mitä tapahtuu ihmiskunnalle, jos ihmisestä ei olekaan enää mitään hyötyä?

Tekoäly ja arvojen lukittuminen

Vähän päälle kolmekymppinen Oxfordin yliopiston filosofian professori William MacAskill kuuluu niihin, jotka ovat huolissaan tekoälyn kehityksen tuomista uhkakuvista. MacAskillin kirjoittama teos Ihmiskunnan tulevaisuuden historia on vaikuttava kuvaus siitä, miten meidän muutama sukupolven taakse ulottuva tulevaisuusorientaatio on auttamattoman lyhyt.

Meidän pitäisi ajatella vielä pitemmälle. Silloin puhutaan miljoonan vuoden perspektiivistä. Sen verran planeetallamme olisi nisäkäslajeille elinaikaa.

Tuleville sukupolville, satojen tuhansien vuosien päähän, tulisi meidän kyetä jättää elinkelpoinen maapallo. Tätä ajattelutapaa hän kutsuu longtermismiksi.

MacAskill käy läpi monia mahdollisia uhkia, jotka ovat tekemässä maapalloamme elinkelvottomaksi. Hyvin vaikuttavaa luettavaa. Ilmastokriisi, ehtyvät luonnon varat, ydinsota, hullujen diktaattoreiden kehittämät bioaseet ja laboratorioista karanneet pandemiat ovat ovat riskejä ihmislajin katoamisen tai sivilisaation romahtamisen kannalta.

Vakavimpana uhkana hän pitää kuitenkin tekoälyn tuomia ongelmia. Uhka ei ole koneiden kapina, robottien ylivalta tai terminaattori-elokuvien scifi-fantasiat. Tekoälyn tuoma uhka liittyy kulttuurin ja arvojärjestelmien lukittumiseen.

Longtermismin näkökulmasta arvojen lukittuminen vaarantaa kulttuurievoluution. Lukittuneella arvojärjestelmällä on yleensä pyrkimys pitää vallitseva olotila voimassa äärimmäisen pitkään.

Arvojen lukittuminen lopettaisi moraalisen moninaisuuden ja moraaliset mullistukset, jotka ovat merkityksellisiä ihmiskunnan selviytymisen kannalta.

Tekoälyn kehittyminen on nyt vielä vaiheessa. Emme tarkemmin tiedä, mikä meitä odottaa ja mihin kehitys on meitä viemässä. Tässä aikakaudessa on plastisuutta. Nyt voimme vielä vaikuttaa aidosti kehityksen suuntaan. Mutta sitten, kun muokattavuus on ohi, on edessä

pitkä joustamattomuuden tai jähmettymisen jakso. MacAskill tuo eteemme esimerkkejä. Nykyinen Yhdysvaltain perustuslaki on jäykkä, mutta ensimmäisten voimassaolovuosien aikana sitä muutettiin monesti; plastisuuden hetki ei kestänyt kauaa. Muita esimerkkejä ovat Koreiden ikuiseksi jämähtänyt jako ja kungfutselaisuus. Pitkäaikaista jäykkyyttä edelsi plastisuuden vaihe. Tekoälyn kehittymiseen me voimme vielä vaikuttaa.

Tekoälyn tuoma uhka liittyy kulttuurin ja arvojärjestelmien lukittumiseen.

Longtermismin näkökulmasta arvojen lukittuminen vaarantaa kulttuurievoluution.

Skottifilosofin keinot

William MacAskill on sanoissa ja omissa teoissaankin efektiivisen altruismin edistäjä. Opinto-ohjauksen näkökulmasta hänellä on myös annettavaa siihen, miten longtermismi on mahdollista ottaa huomioon uranvalinnassa. Nuorten keskuudessa yhä enevässä määrin on tyypillistä, että asioihin vaikutetaan myös oman ammatillisen orientaation kautta. Skottifilosofi perusti jo opiskeluaikanaan 80 000 Hours -järjestön. Nimi tulee siitä, että ammatillisessa työurassa on suunnilleen niin monta tuntia. Siihen nähden ihmisten oikeasti kannattaisi käyttää enemmän aikaa uranvalinnan pohtimiseen. Omaan ohjaustyöhön voi hyvinkin löytää uutta perspektiiviä 80,000 Hours -järjestön sivuilta. Katso lisää täältä: 80000hours.org.

Mistä lisää tietoa tekoälystä?

Faktabaarin tekoälyopas (https://faktabaari.fi/dil/ai/) Maksuttomassa oppaassa on monta erityisesti opettajille kohdistettua artikkelia. Liitteenä julkaistaan muun muassa Unescon ohjeistus koulutuksen järjestäjille ja Euroopan komission asiantuntijaryhmän laatimat keskeiset eettiset kysymykset opettajille.

Siinä esitellään myös EU:n kansalaisten digitaalisen osaamisen viitekehyksen tekoälyliitteen osaamiskuvauksia ensimmäistä kertaa suomeksi. Oppaassa on käytetty runsaasti lähteitä ja viitteitä, joiden takaa löytyy täydentävää tietoa ja lisämateriaalia.

Tekoälyn pikaopas (https://www.ajatteluntyokalut.fi/ tekoalyn-pikaopas) Tässä maksuttomassa oppaassa opit, mistä uusissa tekoälyratkaisuissa on oikeasti kysymys. Saat tietoa siitä, kuinka generatiivinen tekoäly muuttaa tietotyön luonnetta ja opit tekoälyteknologioiden käytännön sovelluksia tietotyössä. Älyä tekoälyä (http://yle.fi Älyä tekoälyä) Onneksi meillä on YLE. Tähän artikkelisarjaan koottu monenlaista asiaa tekoälystä. Siinä kerrotaan, miten tekoäly toimii ja miten se voi auttaa meitä.

Mukana myös videoita ja tehtäviä opettajien avuksi oppitunneille.

Voit tilata osoitteesta oppaita ja löytää vinkkejä siitä, miten omassa uranvalinnassaan voi edistää ihmiskunnan tulevaisuutta. Youtubesta löytyy hakusanalla 80,000 Hours lisää materiaalia uranvalinnan pohdiskeluun.

Jukka Eero Wuorinen

11

11

SOLEKKO OHJATA! Opopäivien tärpit Perjantai 9.2.

Esko Valtaoja, avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on tähtitieteen emeritusprofessori Turun yliopistosta, entinen Tuorlan observatorion johtaja, taidegallerian apulainen, ja Sodankylän observatorion entinen kesätyöntekijä. Hän on arvostettu tieteentekijä ja myös kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija.

Vuosina 2013, 2016 ja 2019 hänet nimettiin merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen tiedotus ry:n tilaamissa Tiedebarometrikyselyissä.

Esko Valtaoja on myös tuottelias kirjailija ja saanut toiminnastaan myös tunnustusta. Valtaoja on saanut mm. Tieto-Finlandian, Valtion Tiedonjulkistamispalkinnon, Lauri Jäntin palkinnon, Väinö Voipio -palkinnon, Mensan palkinnon, Sokrates-palkinnon, ja kahdesti Vuoden Kristillinen Kirja -palkinnon. ”Elämme paremmassa maailmassa kuin koskaan.” Eri ihmisiä motivoivat eri asiat. Eskoa motivoi hillitön uteliaisuus. ”On hirmuisen paljon asioita, joista olisi mukava tietää enemmän. Ei voi olla lukematta ja asioita selvittämättä.”

Perjantai 9.2.

Jaana Kettunen, tutkimusprofessori (Koulutuksen tutkimuslaitos JYU), ohjausalan maailman järjestön (IAEVG) puheenjohtaja Jaana Kettunen on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu ohjausalan tutkija, joka työskentelee elinikäisen ohjauksen tutkimusprofessorina Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa.

Tieto- ja viestintäteknologian ohjauskäyttöön keskittyneessä tutkimuksessaan Kettunen on tarkastellut erityisesti sen roolia ohjausjärjestelyissä, ohjaajien ammattikäytännöissä ja tarvittavaa osaamista ohjauspalveluissa. Hän on aktiivisesti edistänyt tutkimustulosten hyödynnettävyyttä käytännössä.

Kettusella on sekä merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä ohjausalan asiantuntijatehtäviä, että laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Näihin on liittynyt toimeksiantoja sekä julkaisuja yhteistyössä Euroopan komission, EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen, Euroopan koulutussäätiön, OECDn, ILOn ja Unesco kanssa. Kettunen on ohjausalan maailmanjärjestön (IAEVG) puheenjohtaja.

12

Lauantai 10.2.

Mari Valonmeri, tietokirjailija ja yritysvalmentaja, hallintotieteiden maisteri Mari Valonmeri on johtamisen psykologiaan erikoistunut yritysvalmentaja, tietokirjailija, business coach ja mind coach.

Marin tavoitteena on parantaa suomalaista työelämää, yksi ihminen ja työyhteisö kerrallaan. Jokaisella on oikeus voida työssään hyvin! ”Olen myös äiti, puoliso, sisar ja lapsi, ystävä sekä lähimmäinen. Tänä päivänä aloitan jokaisen aamuni uimalla kauniissa Itämeressä Helsingissä. Lapissa vierailen säännöllisesti, sillä siellä on tilaa elää ja hengittää,” kertoo Valonmeri.

Lauantai 10.2.

Joonas Berghäll, Elokuvaohjaaja Joonas Berghäll (s.1977) on moninkertaisesti palkittu Kemiläistaustainen elokuvaohjaaja, tuottaja ja kirjailija. Hänen koskettavat dokumenttielokuvansa ovat levinneet laajalti ympäri maailmaa.

Joonaksen vuonna 2004 perustama elokuvatuotantoyhtiö Oktober Oy juhlii pian kaksikymmentävuotissyntymäpäiviään. Ensimmäiseltä ammatiltaan ravintolakokiksi opiskellut Berghäll valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta elokuvatuottajaksi kaksikymmentä vuotta sitten. Uran varrelle on mahtunut lukuisia kokemuksia työelämästä, ensin työntekijän ja myöhemmin työnantajan rooleissa. Työurallaan Joonas on palkannut yli 2500 työntekijää ja joukkoon mahtuu monenlaista osaajaa.

Puheenvuorossaan Joonas jakaa värikkäitä tarinoita uransa varrelta. Hän avaa omaa reittiään koulunpenkiltä Kemistä ravintolakokiksi ja sitä kautta elokuvaohjaajaksi Cannesin bulevardeille. Joonas käsittelee myös koulutuksen merkitystä ja avaa työnantajan näkökulmaa suhteessa koulutukseen. Mitkä ovat tänä päivänä työelämän vaatimukset ja mitä vastavalmistuneelta, työelämään hyppäävältä nuorelta odotetaan.

Kuva: Ville Juurikkala

13 13

Uraohjauksen erikoistumiskoulutus antaa lisäosaamista ammatillisen opinto-ohjaajan arkeen Kirjoittaja, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun, opintoja uraohjaaja Timo Järvinen otti yhteyttä Opinto-ohjaajan toimitukseen ja kertoi saaneensa paljon uusia eväitä myös opinto-ohjaajana uraohjauksen erikoistumiskoulutuksesta. Tässä jutussa Järvinen kertoo 30 opintopisteen kokonaisuudesta, jonka perusteella ainakin ammatillisel-

14

la toisella asteella uraohjausta tekevä opinto-ohjaaja tunnistaa työnsä sisältöjä ilman erikoistumistakin. Opinto-ohjaajille hyödyllistä osaamista kaikin puolin. Kehittämistehtävässään Järvinen luonnosteli myös erillistä uraohjaajan työnkuvaa ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden tueksi.

A

mmatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyöverkosto toteutti lähes vuoden kestävän koulutuksen 2023 yhteistyössä Jyväskylän yliopiston uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen (30 op). Tätä uraohjauksen erikoistumiskoulutusta koordinoivan JAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteistyö perustui EduFutura -hankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena oli koulutusten yhteistoteutukset.

Erikoistumiskoulutus oli ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistävää koulutusta korkeakoulututkinnon suorittaneille tai vastaavan osaamisen saavuttaneille.

Koulutukseen osallistui ympäri Suomea ohjausalan toimijoita, joka toteutettiin verkko-opetuksena kymmenen kertaa etäyhteydellä. Opiskelijat jaettiin pienryhmiin, joissa oli jokaisessa oma kouluttaja mukana. Näin saatiin tiivis ja intensiivinen toimintaryhmä, jossa kaikki hoitivat ansiokkaasti oman tehtävänsä maaliin saakka.

Uraohjaajan erikoistumiskoulutuksen päätösseminaarissa opiskelijat esittelivät omat kehittämistehtävänsä, joka nousi tärkeimmäksi kokonaisuudeksi koulutuksessa.

Minun kehittämistehtäväni käsitteli uraohjausta oppivelvolliselle toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.

Kehittämistehtävän tavoitteena oli raportoinnilla tiivistää uraohjauksen keskeiset tavoitteet, sisällöt, osaamisperusteet, henkilöstön monimuotoisuus ja resurssit. Tavoitteena oli myös löytää toimintamalleja uraohjaukseen ja perehtyä uraohjauksen merkitykseen oppivelvollisen urakehityksessä. Kehittämistehtävässä uraohjausta tarkasteltiin peruskoulun päättäneiden oppivelvollisten ikäryhmästä käsin.

Kehittämistehtävän selvitysosuus toteutettiin alan kirjallisuuteen perehtymällä, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän uraohjaajan Susan Sinimäen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston uraohjaajan erikoistumiskoulutuksen täydennyskoulutuksesta saatujen alan asiantuntijoiden luentojen pohjalta oivallettuja pohdintoja.

Selvityksen pohjalta kävi ilmi, että uraohjauksen tulee olla tavoitteellista ja pitkäjänteistä työtä läpäisyperiaatteella

koko opiskeluajan. Uraohjaus tulisi jakaa neljään vaiheeseen: Hakeutumisvaiheessa, opintojen alkuvaiheessa, opintojen aikana tapahtuva ohjaus ja loppuvaiheessa toteutettu ohjaus.

Uraohjauksen merkitys korostui siten, että uraohjaustyö tukee koulutuksen aikana opiskelijan oman ammatti-identiteetin kehitystä ja hän saa yleissivistävää oppia, jonka avulla kykenee työllistymään osaamistaan vastaaviin tehtäviin, oivaltamaan elinikäisen oppimisen merkityksen ja tuntee olevan tärkeä osana yhteiskuntaa.

Luoduilla uraohjauksen malleilla pyritään selkeyttämään koulutuksen järjestäjille tavoitteellisen uraohjauksen merkitys; opiskelijoille tukevina toimintoina ja tarpeellisena osana oppilaitoksen arkitoimintaa.

Olen mittavan työurani aikana tavannut sekä nuoria että aikuisia, jotka täyttävät syrjäytymisriskin kriteerit. Varsinkin

15

nuoret aikuiset ovat olleet niin sanotusti yhteiskunnan ulkopuolella esimerkiksi pitkittyneen työttömyyden tai mielenterveyshaasteiden vuoksi. Useiden tarina viestittää, että he eivät ole koskaan uskoneet omiin mahdollisuuksiinsa työllistyä tai ylipäätään oppia asioita.

Hatara ammatinvalinta ja koulun keskeyttäminen ovat seuranneet toinen toistaan, ja lopulta he eivät ole uskaltaneet edes yrittää, koska epäonnistuminen heidän mielestään on vaikuttanut todennäköisemmältä kuin onnistuminen.

Toisen asteen ammatillinen koulutus on merkittävässä asemassa oppivelvollisen koulutustakuun toteuttamisessa.

Samanaikaisesti julkisuudessa käydään keskustelua säästöistä, joiden kohteeksi ammatillinen koulutus on jo joutunut vuosia. Opetus ja kulttuuriministeriö siis antaa uusia tehtäviä ja niihin minimaalisesti resursseja, mutta samanaikaisesti koulutuspaikkoja ja rahoitusta on

vähennetty. Yhtälö vaikuttaa mahdottomalta. Julkisen sektorin taloudelliset supistukset ovat varmasti myös suurin syy sille, ettei uusia toimenkuvia pystytä perustamaan, vaikka niille olisi tarvetta.

Valtakunnallisen opinto-ohjauksen kehittämisohjelmassa 2021 on selvä maininta lisäohjauksen lisäämisestä, joka kohdistuu ohjaus- ja tukipalvelujen sekä uraohjauksen suunnitelmalliseen kehittämiseen (mm. tiedonsiirto, moniammatillinen ja monialainen yhteistyö, ennakointitiedon hyödyntäminen uraohjauksessa, segregaation purku).

Jääkö siis oppivellisten uraohjauksen kehittämistyö jatkoa vaille projektirahoituksen päättymisen jälkeen, se jää nähtäväksi.

oppivelvolliselle aivan ehdoton edellytys sekä jatko-opintoihin että työelämään pääsemiseksi ja siten yhteiskuntaan aktiiviseksi osallistujaksi kiinnittymiseen.

Uraohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijan omien kiinnostuksen kohteiden, mahdollisuuksien ja tarpeiden tunnistamista, tulevaisuusajattelua, ohjata ja kulkea rinnalla; matkalla kohti kestävää tulevaisuutta.

Kouluttajina uraojauksen erikoistumiskoulutuksessa toimivat: Tarja JuurakkoKoskinen TAMK, Toni Kosonen Jyväskylän yliopisto, Mervi Pasanen JAMK, Riikka Michelsson JAMK, Päivi Pukkila HAMK ja Outi Rantanen TAMK. Timo Järvinen Opinto- ja uraohjaaja

Kehittämistyötä tehdessäni ajattelussani on vahvistanut konkreettisesti, että ammatillisessa koulutuksessa tavoitteellinen ja pitkäjänteinen uraohjaus on

Kuvio 3. Uraohjauksen jäsentämisen malli NOPSA-hanke, 2019. (Alftan, A., Heino, S., Levo-Aaltonen, S., Rantanen, O., Raudasoja, A., & Salo, A., 2019. Uraohjausmallista uraohjauksen osaamismerkkiin. Uutinen.

Hämeen ammattikorkeakoulu Unlimited. Viitattu 29.9.2023. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/uraohjausmallista-uraohjauksen-osaamismerkkiin/).

16

Kuvio 4. Ohjauksen vuosikello ohjausyhteistyötä jäsentämässä. (HOKS- ja uraohjausprosessin malli käytännön ohjaustyön tukena, erilaisia polkuja pitkin ammattiin. 2020. Erilaisia polkuja pitkin ammattiin (EPPA) -hankkeen HOKS- ja uraohjausprosessin malli. Uutinen. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redu, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 27.6.2023. https://ww2.redu.fi/loader.aspx?id=8c7db7a6-0634-408e-afba-25bdca060ea8).

17

Kiva, kun tulit!

Asiantuntijamme Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa ovat tuottaneet oppaan koululäsnäolon tueksi ja poissaolojen vähentämiseksi.

Maksuton opas on vapaasti luettavissa ja ladattavissa. Opas on tarkoitettu perusopetusikäisten lasten ja nuorten parissa työskentelevälle koulun ja opiskeluhuollon henkilöstölle.

Oppaan laatimisen taustalla ovat mm. elokuussa 2023 voimaan tullut perusopetuksen lainsäädännön uudistus sekä opetussuunnitelman päivitys poissaoloihin liittyen.

K

oulu on lapselle ja nuorelle tärkeä kehitysympäristö niin oppimisen kuin sosiaalisen kehityksenkin kannalta. Ongelmalliset poissaolot voivat vaikuttaa merkittävästi oppimiseen, hyvinvointiin ja tulevaisuuden valintoihin.

Haasteet kouluun lähtemisessä ja siellä olemisessa kuormittavat oppilaan lisäksi myös perhettä sekä koulua.

Koulupoissaoloihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, sillä oppimisen kannalta kaikenlaiset poissaolot koulusta ovat poissaoloja opetuksesta.

Oppilaan poissaolo koulusta voi kertoa flunssaan sairastumisen tai ennalta anotun lomansijaan myös siitä, että kaikki ei ole kohdallaan oppilaan elämässä.

Poissaolojen seurannasta saatava tieto kertoo osaltaan oppilaiden hyvinvoinnista ja sitä voi hyödyntää yksilön, ryhmän, koulun ja opetuksen järjestäjän näkökulmasta.

Koulupoissaolot ovat lisääntyneet

Koulupoissaolojen lisääntymiseen ja pitkittymiseen on kiinnitetty huomiota viimeaikoina. Elokuussa 2023 tulivat voimaan niin perusopetuksen lainsää-

18

Suunnitelmallinen poissaolojen seuraaminen on itsessään jo toimenpide, jolla voidaan ehkäistä poissaolojen syntymistä ja lisääntymistä.

Systemaattinen seuranta on perusteltua sekä yksilön että yhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta.

On tärkeää, että poissaoloihin reagoidaan poissaolon syystä riippumatta, sillä myös luvalliset poissaolot voivat lisääntyessään olla ongelmallisia ja niiden pitkittyessä oppilas saattaa tarvita tukea saadakseen uudelleen kiinni säännöllisestä koulunkäynnistä. (Kiva, kun tulit! -opas, sivut 11-12).

dännön uudistus kuin opetussuunnitelmankin päivitys poissaoloihin liittyen.

Uudistustentavoitteena on tukea oppilaiden läsnäoloa ja kiinnittymistä kouluun sekä vähentää poissaoloja.

Tämä opas on tarkoitettu perusopetusikäisten lasten ja nuorten parissa työskentelevälle koulun ja opiskeluhuollon henkilöstölle. Oppaassa kerrotaan poissaoloista ilmiönä sekä siitä, miten läsnäoloa ja oppimista tulisi tukea sekä poissaoloihin puuttua.

Tämä on ladattava, maksuton digitaalinen materiaali. Opas löytyy osoitteesta: https://www.valteri.fi/tuote/kiva-kuntulit-pieni-opas-koululasnaolon-tueksija-poissaolojen-vahentamiseksi/

WITHOUT US, THE MOST VALUABLE CHIPS WOULD BE EATABLE. HEI LUKION OPO! PUOLIJOHDEALALLE TARVITAAN VALTAVAT MÄÄRÄT UUSIA OSAAJIA TULEVINA VUOSINA. LÖYTYISIKÖ SINUN KOULUSTASI ALASTA KIINNOSTUNEITA NUORIA? KÄY LUKEMASSA LISÄÄ www.withoutus.fi JA VINKKAA SIVUSTO MYÖS OPPILAILLESI.

19

20

21 21

Ammatillisten opinto-ohjaajien delegaatio vieraili Akava-talolla

A

mmatillinen toimikunta sai kutsun ammatillisen koulutuksen opetuksen, erityisopetuksen ja opintoohjauksen erityisasiantuntija Mirjami Lehikoisen luokse ja tapaaminen järjestyi Studia-messujen sivussa 28.11.23.

Ammatillisten opinto-ohjaajien asioiden viestinviejinä olivat Eero Lounela (Keuda/SOPO), Tuula Karttunen (Sasky/SOPO) ja Jake Lahti-Olsen (Keuda).

Pääsimme keskustelemaan mm. ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien eriarvoisuudesta työehtosopimuksessa olevien heikkouksien takia. Palkka samasta työstä ja opettajiin verrattuna on edelleen joiltain osin epäoikeudenmukainen. Ammatillinen toimikunta odottaa OAJ:n tekevän töitä vapaajaksoissa olevan eron ja eri palkkaliitteissä olevien opinto-ohjaajien palkkaerojen korjaamiseksi.

Palkka samasta työstä opettajiin verrattuna on edelleen joiltain osin epäoikeudenmukainen.

Myös opinto-ohjaajien pedagogisen lisäkoulutuksen huomioiminen palkassa tuotiin esiin OAJ:n neuvotteluissa korjattavien asioiden listalle. OAJ:n Lehikoinen kertoi ymmärtävänsä ammatillisten opinto-ohjaajien huolia. Pienempien ryhmien kuten ammatillisten opinto-ohjaajien asian pitäminen pinnalla on haasteellista, mutta Mirjami lupasi pitää opinto-ohjaajien asiat OAJ:n agendalla.

OAJ:n edustaja Eira Bani on mukana OKM:n vuoden 2024 ammatillisen kou-

22

lutuksen seurantaryhmässä. Ryhmän tehtävänä on tukea hallitusohjelman mukaista ammatillista koulutusta koskevaa valmistelua. Siihen kuuluu rahoitusjärjestelmän ja toiminnanohjauksen uudistaminen, oppimisen tuen kehittäminen, koulutustarjonnan suuntaaminen paremmin työelämän tarpeiden mukaiseksi, tilauskoulutusmahdollisuuden avaamiseksi, aikuisten tutkintokoulutuksen suuntaamiseksi koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen sekä tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamiseen, ja velvoitteesta maahanmuuttajien kielikoulutuksen jatkamisesta kielitaitovaatimuksen saavuttamiseksi. Valmistelutyö tehdään virkamiestyönä ja varsin laajalla seu-

rantaryhmällä on rajalliset mahdolliset vaikuttaa päätöksiin. Ryhmällä ei ole päätösvaltaa.

Useat asiat esitellään suoraan seurantaryhmässä. OKM:n seurantaryhmän käsiteltävät aiheet tulevat Lehikoisen mukaan kovin nopeasti vaihtuen ja käsiteltäviä asioita on paljon. Syksyllä ryhmälle esiteltiin suunnitelmia ammatillisen koulutuksen laadusta, vaikuttavuudesta, normien purusta, sääntelyn sujuvoittamisesta ja TE-palvelu-uudistuksesta.

OAJ:n koulutuspoliittisista tavoitteista saimme rakentavan kuvan opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen suhteen alla olevan listauksen kautta.

Koulutuspoliittisia tavoitteita oppimisen tuesta ammatillisella toisella asteella

• Turvattava riittävä lähiopetuksen määrä → rahoitus korvamerkittävä • Seurattava hyvinvointialueiden toimintaa → opiskelijahuollon tehtäviä ei tule siirtyä opettajille • Turvattava riittävä S2/R2 opetuksen määrä • Oppivelvollisuusuudistuksen toteuttamista seurattava ja tarvittavat korjaustoimet tehtävä Tuki, erityisopetus- ja opinto-ohjaus: • Säädettävä lailla opiskelijan oikeus tuki- ja osa-aikaiseen erityisopetukseen • Erityisopettajien määrä (1:200) ja opinto-ohjaajien määrä (1:150) • Ammatillisten erityisopettajien määrää lisättävä ja erityisopettajien roolia vahvistettava

• TUVA:ssa varmistettava riittävä erityinen tuki ja opinto-ohjaus Ammatilliset erityisoppilaitokset: • Lisättävä ammatillisiin erityisoppilaitoksiin aloituspaikkoja • Erityisoppilaitosten maantieteellisestä kattavuudesta ja hakeutumisvaihtoehtojen monipuolisuudesta huolehdittava Katsoimme yhdessä myös OKM:n syksyllä teettämän selvityksen päätuloksia ammatillisen koulutuksen kehittämisestä, joka on OKM:nkin työn taustalla.

Tapaamisessa keskusteltiin myös HOKS:n monimutkaisuudesta ja vastuuopettajien työn valumisesta opinto-ohjaajille konsultointina ja jopa vastuuna HOKS:n tekemisestä. OAJ:n tekemässä selvityksessä (6–9/23) tuloksissa tulee esiin HOKS:n tarpeellisuus, mutta sen monimutkaisuus ja epäselkeys sekä tiedonsiirtoon liittyvät ongelmat syövät hyödyt. Rahoitukseen tarvittavien tietojen keruu pitää irrottaa HOKS-

prosessista ja koulutuksen järjestäjien on varmistettava riittävät resurssit HOKS-työlle. Yksinkertaistaminen ja automatisointi ovat tarpeen HOKSprosessin kuntoon laittamisessa esittää Lehikoinen.

Keskustelu erityisasiantuntija Mirjami Lehikoisen kanssa oli hedelmällistä ja rakensi uskoa siihen, että OAJ edunvalvojana ajaa myös opinto-ohjaajien asiaa. SOPO:n on edelleen tärkeää jatkaa vaikuttamista ongelmakohtien korjaamiseksi sekä tarjota apua arjen työn hahmottamiseen opinto-ohjaajien edunvalvojan ja päättäjien suuntaan.

Eero Lounela

2323

Skolcoachyrket och dess villkor – ett sammandrag av Skolcoachprojektets resultat

D

en som arbetar inom utbildningssektorn har sannolikt noterat att skolcoacherna ökat i antal under de senaste åren. Samtidigt väcker den nya yrkesgrupp många frågor. Skolcoachprojektet startade ur en undran kring vad skolcoacherna gör och med ett antagande om att skolcoacher har behov av fortbildning och kollegialt stöd.

Projektet har finansierats av Konstsamfundet och Svenska kulturfonden. Under projektet har 28 svenskspråkiga skolcoacher deltagit i fortbildning som bestod av tio träffar som hölls online.

Kursdeltagarna uppskattade framför allt möjligheten att utbyta erfarenheter med andra skolcoacher och få nya perspektiv på sitt arbete.

Skolcoachprojekt

Genom projektet framkom att många olika yrkesbenämningar används för verksamheten: förutom den vi använder oss av – skolcoach – förekom studiesocionom, skolhandledare, skolvärd, elevcoach, handledare i skolvardagen och gemenskapshandledare. Också

Yrkeshögskolan Novia förverkligade Skolcoachprojektet i samarbete med Regionförvaltningsverkens svenska enhet för bildningsväsendet under åren 2021– 2023 för att stärka skolcoachens yrkeskompetens och klargöra dess yrkesbild.

Citat ur studien om skolcoachens arbete.

24

om skolcoacher är verksamma på alla utbildningsstadier arbetar de flesta i grundskolans högre klasser. En utmaning utgörs av att skolcoachen inte nämns i lagstiftningen och att en gemensam yrkesbeskrivning saknas. Varje arbetsgivare bestämmer själv vilka arbetsuppgifter skolcoacher tillskrivs och vilka kriterier de bör uppfylla för att kunna anställas.

En studie om skolcoachens arbete

För att besvara frågorna ”Vad gör skolcoachen?” och ”Vilka är skolcoachens arbetsvillkor?” utförde projektledare Carolina Silin, projektforskare Nanet-

te Westergård (YH Novia) och universitetslektor Matilda Wrede-Jäntti (Helsingfors universitet) en studie om skolcoachens arbete i Svenskfinland.

Materialet samlades in både genom en enkät och personliga intervjuer över Teams. Enkäten besvarades av 21 skolcoacher, av vilka 15 valde att också delta i intervjun. Resultaten visar att det finns stor variation mellan arbetsuppgifter, utbildningsbakgrund, löner och veckoarbetstimmar. Trots variationen finns det ändå en gemensam kärna i det nya yrket: skolcoacherna uppger att de främjar välbefinnande, motivation och närvaro i skolan. De stöder eleverna genom att observera, bekräfta och lyssna till dem samt locka till reflektion. Därtill handleder skolcoachen vid behov eleven till rätt professionell. En del skolcoacher erbjuder även rastaktiviteter.

Enligt skolcoacherna som deltog i studien fungerar skolcoachen ofta som en bro mellan elever och personal. Deras arbete handlar till stor del om att bygga förtroende så att eleverna vill berätta om de behöver hjälp med något. Mot den bakgrunden är det viktigt att skolcoacherna uppfattas som neutrala vuxna. Skolcoachen varken bedömer eller dömer eleverna. T.ex. nämner en skolcoach att det är viktigt att skolcoachens inte tjatar på eleven. Över lag betonade skolcoacherna att de ser eleven ur ett helhetsperspektiv.

Samarbetet med de andra professionella i skolan beskriver skolcoacherna i huvudsak i positiva ordalag. I början fanns ändå faktorer som försvårade samarbetet. Flera berättar att deras arbets-

Skolcoacher bekantar sig med ”Ta tag i din sömn”-verktyget som kan främja goda sömnvanor. beskrivning var diffus i början av anställningen, hur de andra professionella inte riktigt visste vad skocoachen kunde göra och kring vilka frågor de kunde samarbeta. Många menar att arbetsbilden med tiden har klarnat och samarbetet blivit smidigare.

En stor del av skolcoacherna har tidsbundna arbetsavtal. De önskar fortlöpande kontrakt och lön som motsvarar arbetets kravnivå. Eftersom arbetet kan vara belastande, upplever flera av skolcoacherna att de skulle gagnas av arbetshandledning. Trots att arbetet som skolcoach ofta är utmanade och arbetsvillkoren upplevs som bristfälliga, beskriver skolcoacherna sitt arbete som ett drömjobb.

Nya verktyg för skolcoacherna

Projektet har också erbjudit nya interaktiva verktyg som socionom- och vårdstuderande vid YH Novia utarbetat

inom ramen för sina examensarbeten.

I samband med Skolcoachprojektets slutseminarium fick seminariedeltagarna bekanta sig med tre av verktygen; en dialogduk, som kan utgöra ett stöd för en god vardag, ett brädspel, som kan främja känslohantering och slutligen aktivitetskort, som kan stöda goda sömnvanor. Flera av skolcoacherna som deltog i seminariet sade att de tänker ta verktygen i användning.

Tankar inför framtiden

Studien har ur skolcoachernas perspektiv gett svar på de frågor vi ställde i början av projektet. Deras svar har också gett upphov till nya frågor. Vi hoppas att i framtiden kunna ringa in vilka likheter och skillnader det finns mellan skolcoachens och skolungdomsarbetarens arbetsbilder. Vikigt vore också att utreda hur andra yrkesgrupper vid utbildningsenheterna ser på både skolcoachernas arbetsuppgifter och samarbetet som görs med skolcaocherna. Slutligen kunde även elevperspektivet belysas mer än vad tidigare gjorts. YH Novia har också planer på att erbjuda skolcoacher och skolungdomsarbetare fortbildning med fokus på utvecklingsarbete.

Carolina Silin (projektledare, YH Novia), Nanette Westergård (projektforskare, YH Novia) och Matilda Wrede-Jäntti (universitetslektor, Helsingfors universitet)

Känslornas bergochdalbana, ett brädspel som kan stöda elevernas känslohantering.

25 25

Lukion keskeyttämisestä ja ohjauksesta uutta tietoa

O

pinto-ohjaaja, KM, Kirsi Raetsaaren väitös ”Lukion keskeyttämisen äärellä. Subjektitieteellisen psykologian näkökulma toimijuuden tukemiseen ohjauksessa” tarkastettiin Oulun yliopistossa joulukuun 1. päivä, 2023.

Vastaväittäjänä toimi professori Sanna Vehviläinen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena dosentti Teemu Suorsa Oulun yliopistosta.

Opintojen keskeyttäminen on ollut ohjauksellinen haaste jo pitkään. Toisen asteen opintojen keskeyttäminen on oppivelvollisuuslain myötä tullut entistä ajankohtaisemmaksi aiheeksi. Raetsaaren mukaan aiempaa tutkimusta lukion keskeyttämisestä ei juuri ole ja lukion keskeyttämisen käsitteen määrittelyn puuttuminen on vaikuttanut aiheesta keskustelemiseen, jopa opinto-ohjauksen toteutumiseen. Aihe kiinnostaa ohjausalalla laajasti ja väitöstilaisuutta seuraamaan paikan päälle ja verkkoon olikin saapunut runsaasti ohjaus- ja kasvatusalan ammattilaisia.

Raetsaaren kolmesta osatutkimuksesta koostuva artikkeliväitöstutkimus tarkastelee lukion keskeyttämistä mahdollisuutena ohjaustyön käytännössä.

Se selvittää lukion keskeyttämisen käsitteen määrittelyä, kokemuksia lukioopiskelun haasteista ja millä tavalla ohjaus näyttäytyy suhteessa lukion keskeyttämiseen. Laadullisen tutkimuksen yksilö- ja ryhmähaastatteluihin ovat osallistuneet lukion opiskelijat ja heidän ohjaajansa. Mukana ohjaustyöhön osallistuneista ammattiryhmistä tutkimuksessa ovat rehtorit, opinto-ohjaajat, kuraattorit, psykologit, etsivät nuorisotyön tekijät ja aikuislukion ohjaushenkilöstö.

Kuusivuotisen tutkimusprosessin tutkimusaineiston keräys on ajoittunut vuosille 2017- 2019.

Raetsaari lähestyy lukion keskeyttämistä nuorten toimijuuden tukemisen ja siihen suunnatun opintojen ohjauksen näkökulmasta. Tutkimuksen teoreet-

26

tinen viitekehys nojaa subjektitieteelliseen psykologiaan, joka painottaa subjektin ja ohjaustilanteen ainutlaatuisuutta. Subjektitieteellisen psykologian näkemys toimijuudesta nostaakin esiin perinteisiin ohjausteorioihin verrattuna uudenlaisia, erityisiä tulokulmia, kuten toimijoiden perspektiivin tärkeyden ja elämisen näyttämöksi nimetyn olosuhteen. Toimijat nähdään elämässään samanaikaisesti osallisina erilaisissa ja heille eri tavoin merkityksellisissä sosiaalisissa käytänteissä (esim. koulu, perhe, kaveriporukka).

Subjektitieteellisen viitekehyksen mukaan yksilön toimintaa tarkastellaan kiinteänä osana näiden käytänteiden sekä sosiaalisia että materiaalisia olosuhteita. Olosuhteita tulee tarkastella sellaisina, millaisena toiminnan osalliset ne näkevät. Esimerkiksi ohjaussalan ammattilainen ja opiskelija muodostavat ohjaustilanteessa yhteisen ohjaustyön elämisen näyttämöksi kutsutun ohjaustyön käytännön eli olosuhteen. Tästä olosuhteesta katsottuna ohjausta on aina tarkasteltava näiden molempien toimijoiden perspektiivistä. Viitaten alan keskeisiin teoreetikoihin Raetsaari kirjoittaa: ” Jotta ohjaus olisi mahdollista, molempien toimijoiden, ammattilaisen

ja opiskelijan, on koettava mielekkääksi ohjauksen näyttämön yhdistäminen muihin elämisen näyttämöihinsä ja onnistuttava siinä.”

Lukio-opiskelu voi näyttäytyä opiskelijalle joko oikeaksi tai vääräksi ratkaisuksi vasta opintojen aikana.

Tutkimuksen johtopäätöksissä Raetsaari tuo esiin ensinnäkin, että lukion keskeyttämisen määritteleminen on edelleen moniselitteistä, johtuen siihen liittyvistä erilaisista käsityksistä (mm. lopettaminen, erottaminen, väliaikainen keskeyttäminen). Toiseksi, lukioopiskelu voi näyttäytyä opiskelijalle joko oikeaksi tai vääräksi ratkaisuksi vasta opintojen aikana, huomioon ottaen hänen koko elämän tilanteen ja elämisen kulun (elämisen liikeradan).

Tutkija esittää, että kun haasteet ymmärretään ristiriitana, voidaan osoittaa kohta missä käytännöt eri näkökulmista katsottuna eivät toimi ihanteellisella tavalla. Ristiriitoja tulisi tarkastella sekä yksilön ja myös monialaisen yhteistyön perspektiiveistä. Samoin huoliin

puuttuminen tulee nähdä interventiona kaiken muun elämässä olemassa olevan ohella, ja myös sitä on lähestyttävä sekä ohjaajien että opiskelijoiden perspektiivistä. Niin ikään ohjaus tulee ymmärtää omaksi elämisen näyttämöksi, johon osallistumisessa huomioidaan myös opiskelijan muu arkielämä. Lisäksi tutkija toteaa, että lukiolaisen toimijuus ja sen kehittyminen ovat sidoksissa lukion käytäntöihin ja siellä koettuihin ristiriitoihin. Jos lukiolainen kokee lukion itselleen merkityksellisenä ja saa kokemuksia tuesta, hän sitoutuu ja hänen toimintamahdollisuutensa laajenevat.

myös opiskelumateriaaliksi ohjausalan koulutukseen. Myös väitöskahveilla, pöytäkeskustelussa opinto-ohjauksen kouluttajien kanssa, olimme tästä samaa mieltä. Väitöskirja tullaan lisäämään oppimateriaaleihin opinto-ohjaajakoulutukseen ja tätä tullaan siteeraamaan!

Suuret onnittelut vielä Kirsi Raetsaarelle upeasta saavutuksesta ja vahva suositus kaikille ohjauksen ammattilaisille tutustua hänen väitöskirjaansa tarkemmin osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:9789526238944 Kuva ja teksti: Kati Mäenpää

Kaiken kaikkiaan tutkimus tarjoaa uutta tietoa ja käsitteistöä ohjauksen ammattilaisten käyttöön. Tutkimus sisältää lukion keskeyttämiseen liittyvän uuden käytännöllisen tutkimustiedon lisäksi runsaasti teoreettista ohjaukseen liittyvää määrittelyä ja pohdintaa. Vastaväittäjä kiittelikin väitöskirjaa useaan otteeseen erityisen ansiokkaasti kirjoitetuksi ja suositteli sisällyttämään tutkimuksen

Därför

SVENSKA! Ruotsin kieltä tarvitaan jatko-opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa.

Kielitaito avaa ovet Pohjolaan ja parantaa asemaa työmarkkinoilla.

Ruotsin kielen taito on edellytys monilla aloilla.

Jaa tietoa oppilaillesi Därför svenska -videon avulla. Videolla nuoret aikuiset kertovat kielitaidon tärkeydestä ja merkityksestä. svenskanu.fi/laromaterial/darfor-svenska

27

Toimikunnilta

Perusopetustoimikunta

U

usi vuosi on alkanut melko kiireisissä merkeissä, kun 9. luokkalaisten kanssa on vielä suunniteltu tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin ja samalla pohdittu yhteishaku-suunnitelmia.

Erityisammattioppilaitoksiin haku on tuottanut haasteita ainakin pääkaupunkiseudulla, sillä haussa tarvittavaa terveydentilaa tai toimintakykyä kuvaava asiantuntijalausuntoa on yhä haastavampi saada. Onneksi erityisoppilaitoksiin ei enää automaattisesti tarvita B-lausuntoa, kun lausuntojen saanti on tullu yhä haastavammaksi.

Eräässä pääkaupunkiseudun hoitotahossa ilmoitettiin esimerkiksi, että nuorelle kirjoitetaan ainoastaan lausunto, jossa ilmoitetaan, että nuori on heillä asiakkaan ja kauanko asiakkuus on kestänyt. Toivottavasti myös vastaanottavat ammatilliset erityisoppilaitokset ottavat tilanteen huomioon.

Marraskuussa järjestettiin OAJ:n pedagogisten opettajajärjestöjen seminaari (POE), jossa aiheena on ajankohtaiset koulutuspoliittiset teemat. Tällä kertaa aiheena olivat edunvalvonta, hallitusohjelma, perusopetuksen tulevaisuustyö, tekoäly oppimisen kohteena ja välineenä, koulutuksen uudistamistarpeet sekä oppimisen tuki peruskouluissa ja lukiossa.

Perusopetustoimikuntaa puhututti varsinkin OAJ:n ehdottama uusi oppimisen tuen mallin. Uusi malli rakentuu vahvasti henkilökohtaisen tuen ympärille, korostaen perinteisten paperillisten dokumenttien sijaan yksilöllistä ja konkreettista apua oppijoille. Mallissa keskeistä ei enää olisi se, millä tuen portaalla oppilas on. Sen sijaan päätettäisiin suoraan tukimuodosta, jota hänelle annetaan. Päätöksessä linjataan tukimuotojen määrästä, kestosta ja intensiteetistä – siis esimerkiksi siitä, kuinka monta tuntia viikossa ja kuinka pitkään oppilaalle annetaan vaikkapa osa-aikaista erityisopetusta. Mallissa yhtenä tärkeänä osana on se, että ryhmäkokoja on säädettävä, jotta tuen toteutuminen

28

inklusiivisesti yleisopetuksessa on mahdollista. Peruskoulussa sopiva ryhmäkoko olisi enintään 20 oppilasta. Olimme tästä samaa mieltä.

Rovaniemen Opopäivillä on heti ensimmäisenä päivänä ohjelmassa Sopon koulutuskohtaiset toimikunnat.

Peruopetustoimikunnan aiheena tulee olemaan ohjausalan-ammattilaistenosaamiskuvaukset, johon ajattelimme tosin ottaa tässä vaiheessa hieman rennomman näkökulman. Oikein hyvää alkanutta vuotta 2024!

Terveisin perusopetustoimikunnan Antti, Emmi, Juudit, Kati & Tuukka

ohjelmasta nousevat lukiodiplomeiden käytön kehittämisen osaksi ylioppilaskokeita ja oppimisen tuen kehittämisen lukioissa sekä seurata yliopistojen pääsykokeiden uudistusprosessia. Näiden painopisteiden osalta on tavoitteena osallistua aktiivisesti keskusteluun ja ottaa kantaa.

Opopäivät Rovaniemellä lähestyvät ja kohta on aika kerääntyä yhteen kollegoiden kanssa oppimaan uutta, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja nauttimaan hyvästä seurasta. Lukiotoimikunta pitää totutusti oman seminaariosuutensa ajankohtaisten asioiden äärellä, tervetuloa mukaan. Nähdään Rovaniemellä!

Heini Kelosaari, lukiotoimikunnan pj.

Lukiotoimikunta

Mahdollisuuksien vuosi 2024?

Vuosi on vasta alkanut, mutta SOPO ry ja lukiotoimikunta ovat ehtineet olla monessa mukana. On otettu kantaa ammattikorkeakoulujen UAS hakuun, jossa kielitaitovaatimukset olivat muuttuneet sekä abiturienteille että IB-hakijoille epäsuotuisiksi. Ammattikorkeakoulujen valintakonsortio reagoi tilanteeseen kiitettävän nopeasti ja valintaperusteet on jo korjattu. Lisäksi SOPO ry:n hallitus on ottanut kantaa hallituksen suunnittelemiin muutoksiin ensikertalaisuuskiintiön kiristymisestä (korkeakoulujen rahoitusmalli) valtakunnan mediassa. Koulutuspoliittinen vaikuttamistyö on siis polkaistu vauhdilla käyntiin.

Jos palataan hetkeksi ajassa taaksepäin ja mietitään viime vuotta, niin lukiotoimikunta osallistui erityisen aktiivisesti yliopistojen todistusvalinnan pisteytysluonnoksen valmisteluun. Lopputulos oli toki monen asian kompromissi, mutta melko onnistunut sellainen. Myös Suomen lukiolaistenliiton, Ylioppilastutkintolautakunnan ja OAJ:n kanssa käytiin tiivistä vuoropuhelua ajankohtaisista asioista.

Ensi vuodeksi lukiotoimikunta on päättänyt nostaa painopisteikseen hallitus-

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

A

mmatillisen edustajat tapasivat Studia-messujen aikaan Mirjami Lehikoisen yhteistyön kehittämisen merkeissä ja ammatillisten opintoohjaajien työhön liittyvien epäkohtien korjaamisen tiimoilla ja edunvalvontaasioissa. Keskustelu oli hyvää ja saimme vietyä sekä muistutettua OAJ:n edustajaa opinto-ohjaajille tärkeistä edunvalvontaan liittyvistä haasteista.

Ammatillinen toimikunnalla on ollut mahdollisuus tammikuussa kertoa kantansa hallitusohjelman tuen ja ohjauksen kehittämistavoitteisiin. Vaikuttaa siltä, että äänemme on kuultu TUVAkoulutuksen opinto-ohjauksen ja erityisen tuen riittämättömän resursoinnin osalta. Ammatillinen toimikunta jatkaa muun muassa tämän opinto-ohjauksen tarpeen kehittämisen edistämistä tulevan toimintakauden aikana.

Toimikunta haluaa edelleen kehittää opinto-ohjauksen laatua vaikuttamalla koulutuksenjärjestäjien ymmärrykseen opinto-ohjaajien määrästä suhteessa opiskelijamääriin. Itsepalveluperiaatteella, ilman henkilökohtaisen ohjauk-

28

sen mahdollisuutta, opiskelija ei voi saada kunnollista opinto-ohjausta.

Toimikunnan työ on ollut rajoittunutta loppuvuodesta 2023 osin työnantajatahojen kiristyneestä tilanteesta ja toimikunnan jäsenten muista kiireistä johtuen. Ammatilliseen toimikuntaa kaivataan uusia aktiiveja, koska usean toimikunnan nykyisen jäsenen toiveena on siirtyä sivuun. Kiitos jo tässä vaiheessa vielä Opopäiville saakka arvokasta työtä tekeville.

Ammatilliseen toimikuntaa etsitään eri osista Suomea kolmea uutta aktiivista toimijaa. Voit olla suoraan yhteydessä allekirjoittaneeseen SOPO:n sivuilta löytyvän sähköpostin välityksellä, tai tulla juttelemaan Opopäivillä yhdistyksen kokouksen jälkeen SOPO:n ständille kanssani.

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaus on jatkuvassa muutoksessa, tehtävien kirjo kasvaa ja kehittyy. Esimerkkinä tästä Timo Järvisen kokemuksia uraohjauksesta opinto-ohjauksen rinnalla tässä lehdessä.

Korkeakoulutoimikunnan tavoitteena on edelleen vaikuttaa siihen, että kaikki opinto-ohjaajat ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa voivat tehdä työtään lehtoreina omissa rauhallisissa, yksityisyyden suojan sekä tietoturvatun ohjauksen mahdollistavissa työtiloissa.

Vakituisen työtilan puuttuessa opiskelijoiden on vaikea päästä tapaamaan opinto-ohjaajaa matalan kynnyksen periaatteella. Lisäksi nostetaan esille korkeakoulujen opinto-ohjauksen profiilia opiskelijan ja opinto-ohjaajan näkökulmasta. Opinto-ohjaajien toimenkuvien ja työtehtävien selkeys on suorassa yhteydessä opinto-ohjaajien kokemaan työkuormaan ja työhyvinvointiin. Haluamme edelleen nostaa esiin jaksamisen ja hyvinvoinnin teemaa vuoden 2024 toimintasuunnitelmassa.

den etenemisestä sekä niiden tuloksista sekä jaetaan saatuja hyviä käytänteitä jäsenistölle. Seurataan Digivisio 2030 vaikutusta ja toteutumista opinto-ohjauksen näkökulmasta. #OpollaOnHyväBrändi #opokohtaa

Seurataan ja vaikutetaan tarvittaessa erilaisiin korkeakouluopiskeluun liittyviin ajankohtaisiin asioihin, kuten uusien opiskelijavalintaväylien vaikutuksiin.

Jaetaan tietoa eri korkeakouluhankkei-

Tervetuloa mukaan!

Lapin Opinto-Ohjaus ry:n järjestämillä Solekko ohjata – Pohjoinen yhteistyö opopäivillä Rovaniemellä torstaina 8.2.2024 korkeakoulutoimikunnan järjestämässä työpajassa on teemana ratkaisukeskeisen viitekehyksen hyödyntäminen ohjaustyössä. Nostamme esiin näkökulmia ratkaisukeskeisestä psyykkisestä valmennuksesta ohjaustyön kontekstissa ja kokeilemme yhtä menetelmää yhdessä. Tavoitteena on, että osallistujat saavat tapaamisesta ammennettavaa myös omaan työhönsä.

Tuija Syväjärvi Toimikunnan puheenjohtaja

Korkeakoulutoimikunta

H U M A N I S T I N E N A M M AT T I K O R K E A K O U L U

Opo!

Ihmisläheinen AMK

Humanistinen ammattikorkeakoulu

Hakijan Tilaa opas Humakin Hakijan oppaita

Kulttuurituottaja (AMK ja ylempi AMK)

Tulkki (AMK ja ylempi AMK)

K

orkeakoulutoimikunta kokoontui vuonna 2023 neljä kertaa, joista kaksi kertaa etänä, yhden kerran hybridinä ja yhden kerran Helsingissä. Lisäksi toimikunta valmisteli lausuntoja, kirjoitti artikkeleita ja piti lyhyitä suunnittelupalavereja etänä.

Marraskuussa toimikunta vieraili OAJ:ssä tapaamassa Hannele Louhiaista, Mirjami Lehikoista ja Reetta Kuosmasta. Siellä toimme esille korkeakoulua koskevia asioita mm. sitä, että myös korkea-asteelle tarvitaan pätevyysvaatimus opinto-ohjaajalle. Opintojen ohjaus on muun opetuksen tavoin pedagogista toimintaa, jota antaa säädetyn koulutuksen kautta pätevöitynyt opinto-ohjaaja.

29

Yhteisöpedagogi (AMK, Bachelor ja ylempi AMK)

Tietoa ja tarinoita Humakista

subjectaid.fi Yleisesitteenäkin toimiva Hakijan oppaamme tarjoaa tietoa koulutuksistamme ja opintojen toteutusmuodoista. Löydät oppaasta myös inspiroivia tarinoita opiskelijoilta, lehtoreilta ja alumneilta.

Hakuajat ja hakukohteet linkkeineen löydät osoitteesta:

hakijaopas.humak.fi

29

H U M A N I S T I N E N A M M AT T I K O R K E A K O U L U

Eero Lounela Ammatillisen toimikunnan pj.

UAS examin kielitaitovaatimuksesta

International UAS Examin kielitaitovaatimuksesta on keskusteltu keväällä 2024 valmistuvien hakijoiden osalta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen hallitus sekä ammattikorkeakoulut ovat käsitelleet asian ja päättäneet muuttaa valintaperusteita kevään ensimmäiseen yhteishakuun seuraavasti: Jos hakija valmistuu keväällä 2024, eikä hänellä ole mahdollisuutta saada vaadittua todistusta englannin kielen taidosta, hänet voidaan silti kutsua International UAS Examiin. Vaadittu todistus englannin kielen taidosta on kuitenkin toimitettava viimeistään 11.7. klo 15.00 mennessä. Mahdollinen opiskelijavalinta on ehdollinen, kunnes todistus on tarkistettu. Mikäli kielitaitovaatimus ei täyty, valinta perutaan.

Poikkeus koskee seuraavia tutkintoja suorittavia:

• Suomalainen ylioppilastutkinto • IB-tutkinto • EB-tutkinto • Reifeprüfung/DIA-tutkinto • Englanniksi suoritettava suomalainen ammatillinen perustutkinto

Tieto on päivitetty ammattikorkeakoulujen yhteiselle UASinfo-sivustolle www.uasinfo.fi/international-uas-exam/#languagerequirementsspring sekä Opintopolun hakulomakkeelle.

AMK-opiskelijavalintakonsortio

30

Kolumni – Matti Strömmer

Tuleeko tekoälystä uusi some?

K

auan sitten kouluissa välitettiin oppilaille oppikirjojen laatijoiden tietoa. Osassa koteja mietittiin samalla, välittääkö opettajat kouluissa myös omiin arvopohjiinsa liittyviä tietoja. Poliittisilla järjestöillä oli omat vaikutusensa tiedon arvopohjissa. Ja siihen, kuka mihinkin tietoon halusi uskoa.

Sitten tuli tietokoneet ja netit. Tuli mahdollisuus etsiä tietoa monista eri tietolähteistä. Netti välitti myös hyvin monenlaisia eri arvopohjiin liittyvää tietoa.

Myös sellaista tietoa, jonka totuusperää ei oltu todennettu mitenkään.

Sitten tuli älykännykät ja sometieto. Nopeissa sykleissä välitetään ja otetaan vastaan jonkun satunnaisesti löytämäänsä tietoa. Välitetyissä kuvissa ja teksteissä yleistetään tietoja, johon välittäjä on ilman kriittistä tarkastelua viehättynyt.

Syntyy uskomustietoa, johon saadaan mukaan isojakin joukkoja. Esimerkkinä koronavirukseen liittyvät moninaiset uskomukset vahvistuivat somessa monien mieliin. Tieteellisesti todennettuun tietoon luottavat saivat haastajan uskomustietoon uskovista.

Viimeisimpänä tiedon välittäjänä on tullut tekoäly. Tekoäly antaa vastauksia asiaan kuin asiaan. Esimerkiksi tekoäly antaa uskottavasti vastauksia luonnontieteen kysymyksiin. Silti ratkaisematta jää kysymykset, mitkä eri arvot ovat ihmiselle hyväksi. Vastauksia saa, mutta vastaukset jäävät silti lukijoiden uskomusten varaan.

Välitetyissä kuvissa ja teksteissä yleistetään tietoja, johon välittäjä on ilman kriittistä tarkastelua viehättynyt. Syntyy uskomustietoa, johon saadaan mukaan isojakin joukkoja.

Tiedon ja tietämisen kriittiseen tarkasteluun kouluissa, työpaikoilla, tulee yhä tärkeämmäksi kasvokkain kohtaamiset. Koronaikana syntynyt etätyö on siinä mielessä ongelmallinen, ettei se mahdollista aitoa keskustelua eri tietojen kriittiseen tarkasteluun. Olisikin erityisen tarpeellista palata askel taaksepäin ja kaikki arvopohjiin liittyvät kohtaamiset tehdään aina kasvokkain.

Sekä kouluissa että työpaikoilla. Koulujen opinto-ohjaukessa jatko-opintojaan suunnitteleville nuorillekin oppilaistosvierailuista tulee entistä tärkeämpiä. Ettei tekoälystä tule uusi some.

Matti Strömmer, Ylivieska

Tiedoissa palataan lähtötilanteeseen.

Kouluissa opettajat edelleen valitsevat ja välittävät tietoa. Vaikka opettajiin luotetaankin tietojen käsittelyssä oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa, niin edelleen osa huoltajista miettii miten arvot välittyvät kouluissa.

31 31 31