Opinto-ohjaaja 3/2024 by Opinto-ohjaaja -ammattilehti

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja

3/2024

SOPOn hallituksen eduskuntavierailu

Osuva – Ohjauksen ja oppimisen tuen

yhteiskehittämistä

Ohjauksella sujuvat opintopolut

VAHVISTA OHJAUSOSAAMISTASI!

Tutustu Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun monipuoliseen ohjausosaamisen täydennyskoulutustarjontaan. Sisältöpainotuksia ja toteutusmuotoja on useita erilaisia.

Koulutukset ovat osa Opetushallituksen opetustoimen henkilöstökoulutusta ja osallistujalle maksuttomia.

Tervetuloa mukaan!

Tutustu koko tarjontaan: haaga-helia.fi

> Koulutus

> Ammatillinen opettajakorkeakoulu

> Opettajien täydennyskoulutus

opinto-ohjaaja

3/2024

Opinto-ohjaajien

ammatti- ja järjestölehti

ISSN 2342-9119 (Painettu)

ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu)

Julkaisija

Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE

Ilmoitusmarkkinonti / myyntineuvottelija

Tuija Mäntsälä

Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@turkuamk.fi

Rahastonhoitaja

Tuula Karttunen

Sirritie 1 B 9, 39160 Julkujärvi puh. 050 3086378 karttunen.tuula.anneli@gmail.com

Toimitusneuvosto

Tuija Mäntsälä

Emmi Hannuksela

Armi Nurmi (päätoimittaja, armi.nurmi1@gmail.com)

Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja)

Tilaushinta 65 EUR / vsk

Ilmoitushinnat

koko sivu: 925 EUR puoli sivua: 625 EUR neljännessivu: 515 EUR takakansi 1400 EUR kannen sisäpinta – koko sivu 1100 EUR – puoli sivua 780 EUR

Painopaikka

PunaMusta, Forssa

Ilmestymisaikataulu 2024

Lehti 1 – 2.2. Aineisto 15.1. Lehti 2 – 15.3. Aineisto 28.2. Lehti 3 – 13.9. Aineisto 26.8. Lehti 4 – 22.11. Aineisto 5.11.

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@gmail.com Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Tässä numerossa

Päätoimittajan

Maahanmuuttajien kotoutuminen

Puheenjohtajalta – Paula Lindqvist

Luottavaista syyskauden alkua

Niin se vaan uusi opiskeluvuoden kierto alkaa.

Eräs eläkkeelle lähtevä peruskoulun opettaja totesi aikoja sitten, että opettajan työelämässä ei ikään kuin mikään pääty. Aina alkaa uusi lukuvuosi, uudet opiskelijat ja uudet kuviot. Siltikin ne ovat samoja, tuttuja kuvioita, joiden turvallisissa raameissa toimitaan yhdessä. Opettaja tuntee pysyvänsä mukana ajan hengessä, kun elämä menee spiraalinomaisena eteenpäin kouluvuosien raamittamalla tavalla.

Ajatus lukuvuosien jatkumosta on rohkaiseva. Varsinkin nyt kaipaamme luottamusta ja rohkaisua, kun koulutusmaailmassa puhaltaa taas kerran säästöturbulenssi. Määritelmän mukaan turbulenssi on muun muassa epämukavaa heilahtelua. Sellaiselta saattaa meistä monista tällä hetkellä tuntuakin. Lentokoneessa matkustava ei kuitenkaan ole yleensä vaarassa, mikäli hän pitää kiinni turvavyönsä ja noudattaa annettuja turvallisuusohjeita. Selviäisimmekö me säästöturbulenssissa matkustavat opetushenkilöstön edustajat siten, että pidämme kiinni siitä, mitä teemme ja osaamme, ja luotamme siihen, että tästäkin seuraa taas uusi mahdollisuus?

Säästöjä tavoitellaan parhaillaan monella tavalla. Iso muutos, jolle ei ainakaan vielä ole esitetty korvaavaa järjestelmää, on aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Se vaikuttaa suoraan opinto-ohjaajiksi kouluttautuviin opettajataustaisiin henkilöihin. Kyse on kelpoisuuskoulutuksesta, joka tyypillisimmin tehdään työn ohessa. Koulutukseen pääsy vaatii tietyn koulutustason, ja koulutuksen aikana suoritetaan harjoittelujaksoja, joiden

ohella on vaikea hoitaa omaa työtään. Suomen hallitus on vakuuttanut vahvistavansa opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Myös opinto-ohjaajaksi kouluttautumisen mahdollistaminen on osa tätä. Hallituksen toimilla kuitenkin sitä vaikeutetaan huomattavasti.

Paraskaan opinto-ohjaaja ei omalla tuellaan voi korvata liian vähäistä opetusta.

Esimerkkinä muista perustuvanlaatuisista säästökohteista mainitsen ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat 100 miljoonan euron supistukset. Toisaalla puhutaan kuitenkin oppimisen tuen ja opinto-ohjauksen vahvistamisesta toisella asteella, mukaan lukien ammatillinen toinen aste. Opinto-ohjaajina tiedämme, että paraskaan opinto-ohjaaja ei omalla tuellaan voi korvata mahdollista oppimisvajetta alemmilta asteilta tultaessa tai yksinkertaisesti liian vähäistä opetusta. Ammatillisen koulutuksen tuen rahoituskertoimien poistaminen muuttaa suunniteltujen säästöjen mukanaan tuomien paineiden takia myös oppivelvollisiin kohdistuvia säästöjä. Opiskelijoiden opinto-ohjauksen tehtävä vaikeutuu ja asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta.

Ammattikorkeakoulusektorillekin on luvassa mittavia säästöjä, ja ammattikorkeakoulussa toimivat opinto-ohjaajat tiedämme myöskin, että opiskelijoilla saattaa olla aivan vastaavaa oppimisvajetta, mikä näkyy korkeakouluopintojen takkuamisena.

Suomen opinto-ohjaajat ry:ssä olemme aktiivisesti antaneet lausuntoja tällai-

sista koulutukseen liittyvistä aiheista kuluvan vuoden aikana, ja tätäkin kirjoittaessani olemme jättämässä lausuntoa tuosta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta.

Suomen opinto-ohjaajat ry toimii pedagogisen opinto-ohjauksen puolestapuhujana ja seuraa aktiivisesti koulutuskenttää. Yhdistyksen hallituksen alaisuudessa toimii neljä koulutusastekohtaista toimikuntaa sekä kansainvälinen toimikunta. SOPO ry:n toimikunnat ovat ikään kuin ”työrukkasia”. Toimikuntien jäsenet ovat eri puolilta Suomea, eli edustavat eri alueita, mutta myös keskenään erilaisia toimintaympäristöjä. Muun muassa näin varmistamme opinto-ohjauksen kentän äänen kuulumisen lausunnoissamme. Tätä ääntä viemme kuuluviin tapaamisissa esimerkiksi OAJ:n, opetushallituksen tai opetusja kulttuuriministeriön kuten myös eri yhdistysten tai järjestöjen edustajien kanssa. Opinto-ohjaajien asiantuntemusta halutaan erilaisiin hankkeisiin, seminaareihin tai tapahtumiin. SOPO ry on kaikkea tätä valtakunnallisesti ja opinto-ohjaajien alueyhdistykset paikallisesti.

Kiitos sinulle, suomalainen oppilaanja opinto-ohjaaja, että kuulut Suomen opinto-ohjaajat ry:hyn! Mitä enemmän meitä on, sen ylpeämmin ja vakuuttavammin voimme kertoa olevamme opinto-ohjaajien asialla! Kerrothan SOPO ry:sta myös uudelle, opona aloittavalle kollegallesikin. Opinto-ohjauksen toimintaympäristöt laajenevat ja meitä toimii monissa erilaisissa puitteissa, ei ainoastaan oppilaitoksissa. Opinto-ohjauksen merkitys kasvaa koko ajan.

Opinto-ohjaajien ammatillinen osaaminen ja turvallisena aikuisena oleminen ohjattaviemme arjessa on toimintatapamme nykyhetken turbulenssissa. #OpollaOnHyväBrändi eli opo on lähtökohtaisesti luotettu. Yhdessä toimien luomme tulevaisuudenuskoa ja vakautta.

Marraskuussa on opinto-ohjaajille luvassa kohtaamisia ja tutkimustietoa, kun IAEVG, kansainvälinen ohjausalan järjestö, pitää vuotuisen konferenssinsa Jyväskylässä suomalaisen puheenjohtajansa, tutkimusprofessori Jaana Kettusen johdolla. Tervetuloa sopolainen opinto-ohjaaja talkoolaiseksi konferenssiin! Talkoolaisen ei tarvitse maksaa konferenssin osallistumismaksua. Halukkaat voivat ilmoittautua minulle sähköpostitse.

Näin IAEVG ja SOPO ry pystymme tarjoamaan jäsenillemme mahdollisuuden osallistua koto-Suomessa järjestettävään kansainväliseen konferenssiin. SOPO ry jakaa hakemuksesta osallistuville jäsenille pieniä rahallisia avustuksia.

SOPO ry on lisäksi jo perinteisesti mukana järjestämässä opinto-ohjaajille oheisseminaaria Studia-messujen jatkuvan oppimisen lavalla marraskuun loppupuolella. Tapaamisiin siis Jyväskylässä ja Pasilassa!

Luottavaista syyskauden alkua, opintoohjaajat!

Etsitkö oppilaita innostavaa tapaa tutustua tulevaisuuden uramahdollisuuksiin? Teknisenkaupanmaailma.fi tarjoaa kansainvälisen ja monipuolisen toimialan esittelyn yhdessä inspiroivassa paketissa!

Ammatinvalintatesti, osaajaesittelyt ja alan opiskelumahdollisuudet auttavat nuoria näkemään, voisiko heidän tulevaisuutensa löytyä teknisestä kaupasta.

Hyödynnä sivustoa oppitunneilla! Olemme suunnitelleet sisällön erityisesti yhteishaun kynnyksellä oleville 8.–9.-luokkalaisille, mutta se sopii myös jatko-opintoja suunnitteleville toisen asteen opiskelijoille.

teknisenkaupanmaailma.fi

Ohjausalan ammattilaisten tukena kansainvälistymisessä

Kansainvälisyysohjauksen tapahtumien syksy käynnistyy

Tänä lukuvuonna suomalaisia ohjausammattilaisia hemmotellaan joukolla kansainvälisiä ohjauksen tapahtumia. Mahdollisuuksia kohtaamisiin löytyy niin verkossa kuin kasvotustenkin. Tutustu tarjontaan ja valitse omasi!

Ohjauksen ammattilaiset ympäri maailmaa tapaavat Jyväskylässä

IAEVG on maailmanlaajuinen ohjausalan verkosto, joka tuo yhteen ohjausammattilaisia, tutkijoita ja päättäjiä. Tänä vuonna verkoston kansainvälinen konferenssi ” Riding the Wave of Change” järjestetään Jyväskylässä 12.-14. marraskuuta. Ilmoittautuminen on avoinna 13.10.2024 asti. peda.net/iaevgconference2024

Career Guidance up North – Pohjoismaiden ja Baltian yhteinen webinaarisarja alkaa

Pohjoismaiden ja Baltian Euroguidance-keskukset järjestävät maksuttoman webinaarisarjan, joka nostaa esiin ohjauksen ajankohtaisia teemoja Pohjolassa. Osassa webinaareja on mahdollisuus myös verkostoitua ja keskustella ohjauskollegoiden kanssa eri maista.

16. lokakuuta 2024 klo 15–17

Latvia ja Viro: Career development practices from the Capabilities

Perspective on Social Practice

7. marraskuuta 2024 klo 11-12

Norja and Liettua: AI in career guidance

24. tammikuuta 2025 klo 11–12

Suomi ja Islanti: Career education in the Nordic countries

18. helmikuuta 2025 klo 15–16

Ruotsi ja Tanska: The five dimensions of environmentally sustainable career guidance

Löydät webinaarisarjan linkit Opetushallituksen tapahtumakalenterista: oph.fi/tapahtumat

Maailma avoinna: hyvinvointi, toivo ja tulevaisuus

Maailma avoinna on kaikille nuoria ohjaaville avoin kansainvälisyysohjauksen tapahtuma, jonka järjestävät Suomen Eurodesk ja Euroguidance. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään verkossa 13.12. klo 9–12. Ilmoittaudu mukaan: oph.fi/tapahtumat

oph.fi/euroguidance

Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää panostusta kielen opetukseen

Suomalaista koulupolkua lapsesta nuoreksi aikuiseksi on pidetty yhtenä kansakuntamme menestyksen kulmakivenä. Jokaiselle on pyritty takaamaan ainakin elämän alkuun samanlaiset mahdollisuudet menestyä. Peruskoulu takaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden. 2000-luvulla koulupolun jokaista osaa on muutettu ja nyt näyttää sitä, että perusosaaminen yleisesti rapautuu.

Maahanmuutto Suomeen on viime vuosina monipuolistunut ja lisääntynyt. On tärkeää, että maahanmuuttajaväestön tarpeet huomioidaan julkisia palveluja järjestettäessä ja maahanmuuttajille tarjotaan kotoutumista edistäviä toimenpiteitä sekä palveluja. Kotoutumista edistetään arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa, harrastustoiminnassa ja työpaikoilla.

Koulutus lisää mahdollisuuksia työllistyä ja vähentää eriarvoisuutta. Samalla se edistää kotoutumista ja ehkäisee syrjäytymistä. Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenne on kahtiajakautunut: toisaalta väestössä on paljon korkeasti koulutettuja, mutta myös matalasti koulutettuja. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden yleisin syy opiskelujen lopettamiseen on halu siirtyä työelämään. Lisäksi maahanmuuttajataustaisia nuoria estää siirtymästä jatkokoulutukseen kielitaidon puute ja vaikeus saada mieluista opiskelupaikkaa. Monella maahanmuuttajataustaisella nuorella on haaveena lukio-opinnot ja korkeakouluopiskelu.

Kouluttautuminen on tärkeää, koska perusasteen koulutukseen pohjaavat työpaikat vähenevät tulevaisuudessa. Nuorten kouluttautumista voidaan tukea esimerkiksi kotoa ja koulusta annettavalla ohjauksella ja perheiden tukemisella. Koulutus periytyy myös ulkomaalaistaustaisella väestöllä, ja siksi on tärkeää panostaa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Kielitaito on tärkeä osa kotoutumista. Suomen ja ruotsin

kielitaito helpottaa palveluiden käyttöä, työnsaantia, opiskelumahdollisuuksia ja sopeutumista. Vajaa kolmannes ulkomailla syntyneistä puhuu suomea tai ruotsia erinomaisesti. Toisaalta reilusti yli kolmasosa osaa suomea tai ruotsia aloittelijan tasolla tai ei ollenkaan. Onkin todettu, että viidennes Suomeen muuttaneista kokee kielikoulutuksen riittämättömäksi.

Heikko suomen ja ruotsin kielen taito on yhteydessä muun muassa myös varhaiseen koulunkäynnin keskeyttämiseen sekä työttömyyteen. Ruotsinkieliset palvelut on niin ikään taattava. Ensimmäisen polven maahanmuuttajista viisitoista prosenttia arvioi puhuvansa ruotsia paremmin kuin suomea.

Nyt on kiinnitettävä huomiota maahanmuuttajiin, jotka tulevat Suomeen teini-ikäisinä, joilla on jo kotimaassa perusopetusta vastaavat opinnot suoritettu. Suomen tai ruotsin kielen taidon puute on etenkin tässä ikäryhmässä suurin este maahanmuuttajien kotouttamiselle. Maahanmuuttajille suunnattu tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutus (TUVA) ei anna suurimmalle osalle riittäviä kielellisiä valmiuksia siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen vuoden jälkeen. Koulutus on liian lyhyt. Kielitaidon oppiminen vie aikaa.

On siis lähdettävä valtakunnallisesti kehittämään pidempi kestoista kielikoulutusta oppivelvollisuusikäisille nuorille maahanmuuttajille. Aikuisten perusopetus ei ole ratkaisu, jos oppivelvollinen on jo omassa kotimaassa suorittanut perusopetusta vastaavat opinnot. Tarvitaan pidempi kestoista kielen opetusta oppivelvollisuusikäisille, jotta teini-iässä maahan tulleet suomea tai ruotsia osaamattomien kotoutuminen saadaan onnistumaan. Jos kielitaito ei ole riittävä, opintojen jatkaminen toisella asteella ja korkeakoulussa ei ole mahdollista. Ohjaustyössä tämä voi tarkoittaa umpiperää, ei ole paikkaa, mihin oppijan taitotaso riittää.

Opetusministeri Adlercreutz kertoi nimityksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että opetusministerin salkku on tulevaisuuden kannalta tärkeä, koska kouluissa rakennetaan ihmisten henkistä hyvinvointia ja pitkällä aikavälillä myös taloudellista. Suomen koulujen vahvuus ovat osaavat ja hyvin koulutetut opettajat. Keskeinen haaste liittyy Adlercreutzin mukaan lukemiseen. Lasten ja nuorten lukeminen ei ole toivotulla tasolla. Lukeminen on kuitenkin kaiken oppimisen perusta. Lukemisen kautta muodostetaan omaa maailmankuvaa ja sillä mahdollistetaan uuden oppiminen. Lukemiseen ja kielen oppimiseen on panostettava!

Oletko muuten tehnyt itsellesi näin lukuvuoden alussa oppimistavoitteet? Joskus pienikin tavoite voi olla riittävä. Selkeät aikataulut rytmittävät työtä. Muistathan töissä pitää taukoja ja nauttia kahvista työkavereiden kanssa ainakin kerran päivässä. Sinä johdat omaa työtäsi! Onko työpöydälläsi paljon paperipinoja? Työhuoneesi kertoo sinusta. Paperikasa pöydällä merkitsee mahdollisuutta tuntea löytämisen iloa.

Mukavia lukuhetkiä!

Armi Nurmi, päätoimittaja

Uskallanko vai enkö uskalla?

Ajatuksia korkeakoulujen hausta

Suomen opinto-ohjaajat ry on ottanut monissa eri yhteyksissä kantaa ensikertalaisuuskiintiön haasteisiin sekä hakijoille että järjestelmälle. Keräsin tähän muutamia kommentteja aiemmista artikkeleista ja kannanotoista.

Sekä toisen-asteen että korkea-asteen opinto-ohjaajat ovat huolissaan ensikertalaisuuden merkityksen kasvattamisesta korkeakoulujen rahoitusmallissa. Jo tämän kevään yhteishaussa esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun ensikertalaisuuskiintiö oli 90% eli jos on ottanut aiemmin korkeakoulupaikan vastaan, mahdollisuus uuteen opiskelupaikkaan heikkenee suuresti. Opinto-ohjaajat tietävät työnsä kautta sen, että suuri ensikertalaiskiintiö voi aiheuttaa välivuosia ja koulutukseen hakeutumisen viivästymistä. Alemman hakukohteen opiskelupaikkaa ei haluta ottaa vastaan, jottei arvokas ensikertalaisuus menisi. Ylioppilastutkinnon arvosanoja saatetaan korotella lukuisia kertoja. Tämä on omiaan kuormittamaan lukion opiskelijoita ja lukiosta valmistuneita vielä opiskelupaikkaa etsiviä nuoria.

Ne nuoret, jotka ovat ottaneet tarjotun opiskelupaikan vastaan - ehkä alimmilta hakutoiveilta - saattavat huomata, ettei ala ollut toiveiden mukainen, osaaminen tai opiskelukyky ei riittänyt juuri tälle alalle, ja opinnot jäävät kesken alkuvaiheessa. Toiselle koulutusalalle siirtyminen ei ole helppoa ja se voi olla jopa mahdotonta etenkin hakupainealoilla. Väärän alavalinnan tehneelle nuorelle tämä on suuri pettymys, joka yksilötasolla vaikuttaa itsetuntoon, tulevaan uraan ja siihen uskooko nuori ylipäänsä mahdollisuuteensa saavuttaa korkeakoulututkinto. Tällä järjestelmällä meil-

lä on suuri määrä joka haussa hakevia nuoria, joita järjestelmä kohtelee yhden tutkinnon suorittaneina. Tosiasiallisesti heillä ei ole juurikaan korkea-asteen opintoja.

Päätin kysyä kahdelta 2023 lukiosta valmistuneelta nuorelta heidän ajatuksiaan ensikertalaisuuskiintiöstä ja korkeakouluun hakemisesta. Molemmat tähtäävät ns. hakupainealoille Lilja lääketieteellisluonnontieteelliselle- ja Siiri yhteiskuntatieteellisille aloille.

Miten ensikertalaisuuskiintiö on vaikuttanut koulutukseen hakeutumiseesi ja valintoihisi?

Lilja: Kiintiö on vaikuttanut hakeutumiseeni merkittävästi. Jäin nyt toista kertaa viettämään välivuotta. En ole uskaltanut ottaa mitään opiskelupaikkaa vastaan, koska paine oikean valinnan tekemisestä on niin suuri. Päätös tuntuu todella lopulliselta, koska ensikertalaisuudella on niin iso merkitys. Tuntuu siltä, että ei ole tärkeää hankkia tietoja, taitoja ja osaamista, vaan tärkeää on tehdä oikeita valintoja. Sen sijaan että voisin keskittyä löytämään itselleni sopivan ja mieluisan

ammatin, niin minun pitää miettiä seuraavia siirtojani koulutuspelissä.

Siiri: Pitää miettiä tosi tarkkaan, että ottaako koulupaikan vastaan. Olen jättänyt ottamatta paikkoja vastaan, koska pelkään etten enää pääse kouluun ilman ensikertalaisuutta. Ensimmäisen koulupaikan valitseminen on todella merkittävä päätös.

Koulutukseen pääsemiseksi olen päätynyt myös korottamaan yo-arvosanoja, koska tavoitteeni on päästä todistuksella sisälle yliopistoon. Itse tarvitsisin yhden arvosanan korostuksen pitkästä matematiikasta päästäkseni haluamaani koulutukseen, mutta itse koulutuksessa en tee pitkällä

KuvassaSiiri(vas.)jaLilja. työelämää tekemä

matematiikalla mitään. Toinen vaihtoehto olisi uusia useampi aine pisteiden keräämiseksi. Olen itse osallistunut nyt noin 15 ylioppilaskirjoituskertaan.

Mitä toivoisit lisää koulutuksen järjestäjiltä?

Lilja: Koulutuksen järjestäjiltä toivoisin helpommin löydettävää tietoa. Itse olen sopivaa koulutusta etsiessäni halunnut aina perehtyä hyvin koulutuksen sisältöön ja opetussuunnitelmaan, mutta loppujen lopuksi nekään eivät kerro kaikkea siitä, mitä koulussa oikeasti tehdään. Videoita koulutuspaikoista löytyy jonkin verran, mutta yleensä ne ovat joko vanhoja, tai eivät oikein vastaa odotuksia tai niihin kysymyksiin, joita opiskelijoilla on. Hakijoita kiinnostaa koulun arki ja millaisia kurssit ovat oikeasti opiskella. Millaista on lähiopetus? Mitä osaamista vaaditaan? Miten kurssi konkreettisesti suoritetaan esim. sisältääkö ryhmätöitä, kirjallisia töitä tai tenttejä?

Tietoa löytyy todella huonosti myös ammateista, joihin koulutus valmistaa. Listaukset esim. voit työskennellä asiantuntijana tai tutkijana, eivät kerro todellisuudessa juuri mitään. Mitä alan tutkija tekee? Millaista on asiantuntijatyö? Kuinka helppoa on työllistyä? Näihin kysymyksiin ei juuri löydy vastauksia ja tiedot vanhentuvat nopeasti.

Siiri: Työelämästä löytyy tietoa todella vähän. Esimerkkitapauksia millaista työ on ei tahdo löytyä. Olisi hyvä, jos olisi esim. seminaareja verkossa tai lähinä, jossa kerrottaisiin tarkemmin myös työelämästä ja koulutuksen arjesta. Tämän hetken tiedottamisessa korostuu markkinointi, tarvittaisiin enemmän käytännönläheistä asiaa arjesta ja esimerkkejä koulutuksesta ja työelämästä.

Yliopistojen valintakokeet muuttuvat keväälle 2025. Millaisia ajatuksia se herättää?

Lilja: Toivon, että uuteen kokeeseen ei luoda liiallista aikapainetta, vaan mitataan aidosti osaamista. Se, että samalla kokeella voi hakea useampaan hakukohteeseen on hyvä uudistus. Ei tarvitse jo hakuvaiheessa sulkea koulutuksia pois pääsykokeiden päällekkäisyyden takia. Yliopistojen pääsykokeet uudistuvat nyt merkittävästi, niin olisi hyvä, jos nähtävillä olisi mallikoe tms. Vanhoista kokeista kun ei ole enää apua valmistautumisessa. Ammattikorkeakouluilla on tarjolla mallikoe, jossa kokeen rakenne ja tehtävätyypit ovat hyvin nähtävillä.

Siiri: Tuntuu oudolta, että niin erilaisille aloille haetaan samalla kokeella. Onko aloille tarvittavat pohjatiedot oikeasti vastaavia keskenään?

Teksti: Heini Kelosaari

TARJOAA JOKAISELLE

OPOLLE JA OPPILAALLE

• Monenlaiset TET-paikat ympäri Suomen

• Opettajan materiaalit TETin tueksi

• Innostavat videot ja tehtävät, joilla työelämätaidot on helppo ottaa haltuun

TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄTAIDOT HALTUUN

– onnistumiset työelämässä alkavat osoitteesta TET.fi

TET.fi-sivustolta löytyy monipuoliset materiaalit, joiden avulla työelämätaitoja on hauska treenata. Nuorten kanssa toteutetut pedagogiset kokonaisuudet on helppo ottaa osaksi opetusta. Testaa vaikka heti: nuori.fi/tyoelamataitojen-verkkokurssi

Osuva – Ohjauksen ja oppimisen tuen yhteiskehittämistä Oulun ammattikorkeakoulussa

Osuvan taustaa

Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) käynnistettiin vuonna 2023 ohjauksen ja oppimisen tuen kehittämiseen tähtäävä korkeakoulun sisäinen kolmevuotinen kehittämisprosessi. Osuvaksi nimetty kehittämisprosessi on tarvepohjainen. Sen lähtökohtana on opiskelijoiden ohjauksessa havaitut haasteet sekä opetusja ohjaushenkilöstön kuormittuneisuus. Osuvassa pyritään parantamaan ja yhtenäistämään opetusja ohjaushenkilöstön ohjaukseen sekä oppimisen tukeen liittyvää osaamista yhteiskehittämisen ja vertaisoppimisen avulla. Oikea-aikaisen ja oppimista tukevan laadukkaan ohjauksen avulla pyritään edistämään myös opiskelijoiden opintojen etenemistä aikataulussa ja valmistumista tavoiteajassa.

Ohjaus jäsentyy tämän päivän ammattikorkeakoulussa moniammatillisena yhteistyönä. Ohjauksen tarve korkeakouluissa on lisääntynyt muun muassa oppimisen polkujen ja opiskelumuotojen moninaistumisen myötä (Kuoppala & Toukkari 2021). Tärkeimpiä ohjaajia opiskelijan näkökulmasta ovat opettajatuutorit, mutta samaan aikaan jokaisen opettajan työ on ohjauksellistunut ja vaatii ohjaukseen liittyvää osaamista (Tapani & Jussila 2020; Rantanen, Mäkelä, Nikander, ym. 2021; Vehviläinen, Heikkilä ym. 2009). Ohjaus nähdään opiskelijan kokonaisvaltaisena hyvinvoinnin tukemisena, mihin sisältyvät oppimiseen, persoonalliseen kehitykseen ja urasuunnitteluun liittyvät pohdinnat ja haasteet (Watts & van Esbroeck 2000). Opinto-ohjaajan rooli on

vahva opiskelijan opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukemisessa, minkä lisäksi he toimivat konsultatiivisessa roolissa tukien opetushenkilöstöä ohjaustyössä.

Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat varsin heterogeeninen joukko erilaissa elämäntilanteissa erilaisine ominaisuuksineen. Opiskelijoilla on myös monenlaisia oppimisen tuen tarpeita. Noin 17 %:lla ammattikorkeakouluopiskelijoista on todettu oppimisvaikeus tai oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma ja noin 10 %:lla lukivaikeus (Parikka, Holm, Ikonen ym.). Jokaisen opiskelijan osallisuutta ja oikeutta saada opetusta, oppia ja opiskella omien kykyjensä ja edellytystensä mukaan parannetaan kehittämällä saavutettavuutta. Korkeakoulussa saavutettavuudella tarkoitetaan, että korkeakoulun tilat, sähköiset

Taulukko 1. Osuvan tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset.

järjestelmät, oppimisympäristöt, ohjaus- ja opetusmenetelmät, oppimateriaalit ja asenne mahdollistavat jokaisen opiskelijan osallisuuden ja yhdenvertaisuuden opiskelussa (ESOK-verkosto; Oulun ammattikorkeakoulu 2023; Happo & Talonen 2022). Saavutettavuuden edistämisessä ammattikorkeakoulun opettajat ovat keskeisiä toimijoita.

Osuvan toimintaa suunniteltiin yhteistyössä

Osuvan toiminta käynnistyi vuoden 2023 alussa prosessiin mukaan tulevien toimijoiden ja konkreettisten ohjauksen ja oppimisen tuen kehittämisen tarpeiden kartoituksella. Oamkin johto nimesi Osuvan koulutus- ja vertaisoppimisen prosessiin yhdeksän tutkinto-ohjelmaa ja näissä toimivia opettajatuutoreita. (ks. tarkemmin Toiviainen & Laajala 2024.) Osuvaa luotsaa projektitiimi, jonka muodostavat projektipäällikkö, kaksi ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijaopettajaa sekä kaksi opinto-ohjaajaa.

Osuvan hankesuunnitelmassa painottuu ohjauksen ja oppimisen tuen kehittäminen yhteistoiminnallisesti ja vertaisoppimista hyödyntäen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Osuvaan osallistuville opettajille tarjotaan 1–2 vuotta kestävä

koulutus- ja vertaisoppimisprosessi. Yhteistoiminnallinen oppiminen sisältää ajatuksen yhteisesti jaetusta tavoitteesta ja yhteisestä tiedon rakentelusta sekä uuden tiedon luomisesta (Scardamalia & Bereiter 2014). Vertaisoppiminen käsitetään moniäänisenä vuorovaikutuksena ja osaamisen sekä hyvien käytänteiden jakamisena yhteisössä yhteiseen tavoitteeseen pyrittäessä. (Kiviniemi & Virkkula 2021; Storti 2022.)

Luonnollisesti tiimissä on myös opiskelijoiden edustus. Osuvan yhteiskehittäjät edustavat siis laajasti koko Oamkin korkeakouluyhteisöä.

Osuvan ohjausryhmäksi perustettiin ohjauksen ja oppimisen tuen OHTUtiimi, jonka tehtäväksi määriteltiin mallintaa Oamkin ohjauksen ja oppimisen tuen tasalaatuisesti tarjottavat palvelut. OHTU-tiimin toimijoina on opetusja ohjaushenkilöstön lisäksi organisaation johto- ja päällikkötehtävissä toimivia henkilöitä. Luonnollisesti tiimissä on myös opiskelijoiden edustus. Osuvan yhteiskehittäjät edustavat siis laajasti koko Oamkin korkeakouluyhteisöä. OHTU-tiimin on tarkoitus jatkaa ohjauksen ja oppimisen tuen kehittämistyötä

varsinaisen Osuva-prosessin päättyessä vuonna 2025. Kattavalla osallistumisella tavoitellaan pysyvää sitoutumista ohjauksen ja oppimisen tuen toteutumisen varmistamiseen tulevaisuudessakin.

Osuvan tavoitteet, toimenpiteet ja odotettavat tulokset on tiivistetty taulukkoon 1.

Osuvassa opitaan vertaisilta Osuvaan osallistuville opettajille tarjottiin lukuvuoden 2023–2024 aikana kuusi työpajaa ohjauksen ja oppimisen tuen teemoista. Taulukossa 2 näkyvät teemat oli muotoiltu Osuvan toimintaan osallistuvien tutkinto-ohjelmien edustajien kanssa jo keväällä 2023.

Vertaisoppimisprosessiin osallistui noin 50 opettajaa yhdeksästä tutkintoohjelmasta ja kielikeskuksesta. Osallistujat työstivät lukuvuoden aikana tutkinto-ohjelmakohtaisia ohjauksen ja oppimisen tuen suunnitelmia, joihin heitä ohjeistettiin valitsemaan muutama konkreettinen kehittämiskohde. Tämän lisäksi osallistujat työstivät henkilökohtaista ohjauksen oppimisen tuen portfoliota, jossa he reflektoivat omaa osaamistaan ja sen kehittymistä. Seuraavan lukuvuoden 2024–2025 työpajojen teemat tulevat syventämään ja laajenta-

2023–2024.

Taulukko 2. Osuvan koulutus- ja vertaisoppimisprosessin työpajojen sisältöteemat lukuvuonna

maan edellisen lukuvuoden sisältöjä. Ne on muotoiltu osallistujien tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

OHTU-tiimin työskentely aloitettiin syksyllä 2023 Oamkin ohjauksen ja oppimisen tuen nykytilan tarkastelulla ja vertaisoppimalla muista ammattikorkeakouluista. Saimme upeita esittelyjä ja mahdollisuuden käydä antoisia keskusteluja Tamkin, Savonian ja Laurean ohjauksen ja oppimisen tuen asiantuntijoiden kanssa. OHTU-tiimi jatkoi työskentelyään pohtimalla, mitä olemassa olevaa omaa halutaan säilyttää ja mitä oppia ottaa muiden ammattikorkeakoulujen ohjauksen malleista ja asiakirjoista. Viimeiseksi keväällä 2024 OHTU-tiimi jakaantui pienryhmissä syventymään tarkemmin valittuihin osa-alueisiin ja pohtimaan kuinka ohjauksen ja oppimisen tuen halutaan toteutuvan Oamkissa.

Työskentelyn konkreettisina tuotoksina Oamk tulee reilun vuoden päästä saamaan sekä opiskelijoille että henkilöstölle tarkoitetun selkeän, saavutettavan ja visualisoidun dokumentaation ohjauksen ja oppimisen tuen palvelukokonaisuudesta. Keskeistä on, että ohjauksen ja oppimisen tuen kokonaisuus liittyy näkyvästi Oamkin strategisiin kehittämiskohteisiin ja on osa toimintaa, jolla tuetaan Oamkin tuloksellisuutta. Näin ohjauksen ja oppimisen tuen merkitys ymmärretään ja hyväksytään läpi koko organisaation keskeisenä korkeakoulua ja sen tavoitteita eteenpäin vievänä toimintakokonaisuutena eikä vain kulueränä.

Kirjoittajat:

Tiina Laajala, yliopettaja, opintoohjaaja

Elina Toiviainen, projektipäällikkö, opinto-ohjaaja

Heli Huttunen, lehtori, opintoohjaaja, ammatillinen erityisopettaja

Susanna Saarinen, lehtori, opintoohjaaja, ammatillinen erityisopettaja

Iiris Happo, yliopettaja, erityisopettaja

Pirjo Hiltunen, lehtori, ammatillinen erityisopettaja

Kirjoittajat työskentelevät Oamkin Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa

Lähteet:

ESOK-verkosto. (Julkaisuaika tuntematon). Saavutettavuuskriteeristö. Väline korkeakoulujen saavutettavuuden arviointiin. https://esok.fi/hankkeet/ohohanke/julkaisut/saavutettavuuskriteeristo

Happo, I. & Talonen, E. (2022). Saavutettavuuden edistäminen koulutuksessa on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Oamk Journal. Oulun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fife2022112967537

Kiviniemi, L., & Virkkula, O. (2021). Asiantuntijuutta yhteiskehittämiseen. Yamk-opiskelijat yhteiskehittämistä oppimassa. Teoksessa E. Keskitalo & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluihin. Kansalaiset ja palvelunkäyttäjät mukaan kehittämiseen (s. 88–93). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-493-392-6

Kuoppala, E., & Toukkari, P-M. (2021). Oppijoita yhtä kaikki. Teoksessa E. Kuoppala & P-M. Toukkari (toim.), Jatkuva oppiminen – ammattikorkeakoulujen rubikin kuutio (s. 8–13). KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu. https:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-347-1

Oulun ammattikorkeakoulu. (2023). Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2023–2025 – Opiskelijat.

Parikka, S., Holm, N., Ikonen, J., Koskela, T., Kilpeläinen, H., & Lundqvist, A. (Julkaisuaika tuntematon). KOTT 2021 -tutkimuksen perustulokset 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https:// www.terveytemme.fi/kott/

Rantanen, O., Mäkelä, N., Nikander, L., Hannula, H., & H. Juutilainen, P-K. (2021). Uraohjauskoulutus korkeakoulujen henkilöstölle – miksi ja millä tavoin koulutus rakennettiin? Teoksessa T. Isosuo & M. Karttunen (toim.), Hyvä, parempi paras tulevaisuuden uraohjaus. Lähtökohdat ja uraohjauskoulutus (s. 32–41). Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-344-323-5

Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2014). Knowledge Building and Knowledge Creation: Theory, Pedagogy and Techno-

logy. In R. Sawyer (toim.), Cambridge Handbook of the Learning Sciences (s. 397–417). Cambridge University Press.

Storti, A. (2022). Vertaisoppiminen on osaamisen jakamista. Talk. https://urn. fi/URN:NBN:fi-fe20231113145684

Tapani, A., & Jussila, A. (2020). Ohjaus on opettajan työtä – työ moninaistuu ja monimuotoistuu. TAMKjournal. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/ pedagogiset-ratkaisut/ohjaus-on-opettajan-tyota-tyo-moninaistuu-ja-monimuotoistuu/

Toiviainen, E., Laajala, T., & Hiltunen, P. (2024). Ohjauksen ja oppimisen tuen yhteiskehittämistä Oamkin tutkintoohjelmissa. Oamk Journal, (30). Oulun ammattikorkeakoulu. Ohjauksen ja oppimisen tuen yhteiskehittämistä Oamkin tutkinto-ohjelmissa – Oamk Journal

Vehviläinen, S., Heikkilä, A., Mikkonen, J., & Nieminen, J. (2009). Ohjaus yliopistossa. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi (toim.), Yliopisto-opettajan käsikirja, 320–333. WSOYPro. https://doi. org/10.31885/9789515150325

Watts, A.G., & van Esbroeck, R. (2000). New skills for new futures: a comparative review of higher education guidance and counselling services in the European Union. International Journal for the Advancement of Counselling, 22, 173–187. https://doi. org/10.1023/A:1005653018941

Kansainvälinen ohjausalan konferenssi järjestetään Suomessa!

Hae matka-apurahaa Jyväskylän IAEVG –konferenssiin 12.- 14.11.2024.

Kansainvälinen ohjausalan järjestö IAEVG kutsuu SOPO ry:n jäsenet talkoolaisiksi konferenssiinsa ja tällä tavoin jäsenenemme saavat vapautuksen osallistumismaksusta!

Suomen opinto-ohjaajat ry tukee matka-apurahalla Jyväskylän IAEVG-konferenssiin talkoolaisiksi lähteviä SOPO ry:n jäseniä. Tästä mahdollisuudesta saat tietoa jäsenviestissämme, jossa myös kerrotaan, miten voit ilmoittautua talkoolaiseksi.

Tämän vuotisen konferenssin teema on Riding the Wave of Change. Jokainen yhdistyksemme jäsen on pohjoismaisen ohjausalan järjestön NFSY:n kautta myöskin kansainvälisen ohjausalan järjestön IAEVG:n jäsen.

Hakijan tulee olla Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsen vähintään joulukuusta 2023. Huomioithan, että SOPO ry:n jäsenmaksu vuodelle 2024 tulee olla maksettu matka-apurahaa hakiessasi!

Mikäli hakijoita on runsaasti, ovat etusijalla ne hakijat, jotka toimivat aktiivisesti SOPO ry:ssä tai alueyhdistyksessä. Jaamme enintään kaksikymmentä 100 euron suuruista apurahaa.

Osallistuva henkilö vastaa itse matkansa ja majoituksensa järjestämisestä sekä kustannuksista.

Lisätietoja konferenssista löydät täältä: https://peda.net/iaevgconference2024

Tee vapaamuotoinen hakemus, missä perustelet lyhyesti osallistumisesi konferenssiin ja kerrot opinto-ohjaajuudestasi. Mainitse oman nimesi ja yhteystietojesi lisäksi koulun/oppilaitoksen nimi sekä koulutusaste tai muu ohjausympäristö, jossa toimit opinto-ohjaajana.

Lähetä hakemuksesi sähköpostin liitetiedostona SOPO ry:n puheenjohtajalle Paulalle (paula.lindqvist@metropolia.fi) viimeistään sunnuntaina 29.9.2024.

Apurahan saajille lähetetään asiasta tieto sähköpostitse viimeistään maanantaina 7.10.2024.

Apuraha maksetaan hakijan ilmoittamalle tilille tapahtuman jälkeen tositteita vastaan.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallitus

Kansanedustaja Milla Lahdenperän vieraana eduskunnassa

Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallitus tapasi toukokuussa kansanedustaja Milla Lahdenperän, joka toimii myös sivistysvaliokunnan jäsenenä. Sivistysvaliokunta on yksi eduskunnan valiokunnista. Sen tehtävänä on käsitellä kulttuuria ja taidetta, tiedettä ja tutkimusta sekä opetusta ja koulutusta koskevat asiat, esimerkiksi laatia mietintö valtioneuvoston tai kansanedustajien näitä aiheita koskevista lakiesityksistä.

Tapaamisessa keskusteltiin vilkkaasti koulutuspolitiikkaan liittyvistä asioista. Päällimmäisenä huolena Suomen

opinto-ohjaajat ry nosti esille seuraavien vuosien mahdolliset koulutusleikkaukset, jotka meidän näkemyksemme mukaan ovat selkeästi jo näköpiirissä. Suomen opinto-ohjaajat ry tekee tiivistä yhteistyötä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa. OAJ on omissa kannanotoissaan pitänyt hallituksen koulutuslinjauksia pääosin hyvinä suhteessa maan hallituksen kuuden miljardin sopeutustavoitteisiin.

Suomen opinto-ohjaajat ry pitää hyvänä, että maan hallitus on sitoutunut oppimisen tuen uudistamiseen ja siihen, että tu-

ki ulotetaan varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Samalla kuitenkin muistutimme kansanedustaja Milla Lahdenperää siitä, että esimerkiksi kuntien indeksin leikkaaminen on käytännössä koulutus-

leikkaus. Monesta sinänsä hyvästä hallitusohjelman kirjauksesta puuttuu myös konkretia toteutustavoista sekä toteutuksen vaatimasta rahoituksesta.

Maan hallitus uudistaa kolmiportaista tukea koskevan lainsäädännön siten, että tavoitteena on turvata riittävä tuki sekä vähentää opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa. Tavoitteena on, että oppimisen tukea on tarjolla yksilöllisesti ja oppilaan tarpeita vastaavasti. Tuen muodot halutaan valtakunnallisesti yhtenäisiksi, selkeiksi ja monipuolisiksi.

Hallitusohjelman kirjaus antaa odottaa esimerkiksi sitä, että pedagogisia asiakirjoja selkeytetään ja vähennetään, kuten myös me Suomen opinto-ohjaajat ry:ssä olemme toivoneet. Erinomaista on sekin, että hallitus lupaa mahdollistaa erityisluokat ja pienryhmät. Tämä on tärkeää kirjata myös lakiin, samoin kuin tuen muodot.

Maan Hallitusohjelmaan on kirjattu myös lupaus erityisopettajien ”riittävästä” koulutusmäärästä. Tämä on tärkeä kirjaus, mutta toteutusta hankaloittaa se, että samaan aikaan hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen. Nopein tapa saada erityisopettajia koulutettua lisää olisi lisätä erillisiä erityisopettajanopintoja ja monialaisia opintoja, jolloin luokanopettajat tai aineenopettajat voisivat vuodessa täydennyskouluttautua erityisluokanopettajiksi ja erityisopettajiksi.

Perusopetus

Kansanedustaja Milla Lahdenperä toi myös puheenvuorossaan esille: perusopetuksessa tuntimäärää aiotaan kasvattaa 2–3 vuosiviikkotunnilla. Lisätunteja on tarkoitus tuoda erityisesti alaluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen ilman, että opetussuunnitelmaa laajennetaan. Lisäys jätetään toteutettavaksi paikallisesti.

Lisää rahaa on tulossa oppimisen tukeen. Kansanedustaja Milla Lahdenperän kertoman mukaan maan Hallitus aikoo suunnata perusopetuksen vahvistamiseen, etenkin oppimisen tukeen, pysyvästi 200 miljoonaa euroa lisää rahaa. Lisäysesitys on määrä tehdä vuonna 2024 siten, että lisäys tulisi voimaan vuonna 2025. Vielä on epäselvää, miten rahoitus jakautuu oppimisen tuen, oppituntien lisäyksen ja muiden toimien välillä.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallitus kuitenkin ihmettelee, miten saman-

aikaisesti kuitenkin leikataan kuntien valtionosuuksia indeksijarrulla sekä valtionavustuksia, ei myöskään perusopetuksen rahoitus kokonaisuutena kasva aiemmasta. Miten pidetään huolta, että korvamerkitsemätön raha kohdentuu kuntapäättäjien kautta perusopetuksen käyttöön. Tätä jäimme Suomen opintoohjaajat ry:n hallituksen jäseninä pohtimaan.

Kansanedustaja Milla Lahdenperä kertoi myös, Hallitus aikoo tarkastella perusopetuksen arviointikriteereitä ja määritellä vähimmäisosaamistason, jolla voi edetä luokka-asteelta seuraavalle. Hallitus lupaa toteuttaa osaamistakuun, joka tarkoittaa vähimmäisosaamistason määrittelyä ja sen saavuttamista edettäessä peruskoulussa luokalta seuraavalle. Erityistä huomiota luvataan kiinnittää peruskoulun toisen ja kolmannen luokan nivelvaiheeseen, yhdeksänteen luokkaan ja päättöarviointiin. Tavoitteena on var-

mistaa jokaiselle nuorelle riittävät perustaidot, joilla pärjää jatko-opinnoissa.

Tämä kaikki edellyttää, että hallitusohjelmaan kirjattu tavoite ryhmien kohtuullisesta koosta toteutuu.

Opetusryhmien kohtuulliseen kokoon luvataan hallitusohjelmassa kiinnittää huomiota, jotta oppiminen mahdollistuu ja perustaidot taataan. Tähän Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallitus toivoo konkretiaa. Miten tämä kirjaus käytännössä toteutetaan ja varmistetaan, kysyy Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallitus.

Kansanedustaja Milla Lahdenperä kertoo, että maan Hallitus lupaa mahdollistaa kielten opetuksen ja opiskelun varhentamisen, monipuolistamisen ja laajentamisen. Hallitus lupaa myös varmistaa, että kieltenopetukseen on varattu riittävästi tuntiresursseja. Hallitus lupaa vahvistaa opettajien ja rehtoreiden

toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan ja tehdä ”tarvittavat lainsäädäntömuutokset” mobiililaitteita koskien. Kouluväkivallan ehkäisyssä aiotaan ottaa käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja vahvistaa kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa.

Ammatillinen toinen aste Ammatilliseen koulutukseen maan hallitus lupaa perusasiat kuntoon ja opiskelijoille riittävästi tukea. Näin voidaan edesauttaa opiskelijoiden valmistumista ja työllistymistä. Suomen opinto-ohjaajat ry kysyykin, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut viime vuosina merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, kuten ammatillisen koulutuksen reformi ja oppivelvollisuusuuden laajentaminen. Monet ammatillista koulutusta koskevat kirjaukset kaipaavat myös konkretiaa, jotta toteutus tehdään fiksusti, kestävästi ja riittävillä resursseilla.

Kansanedustaja Milla Lahdenperän kertoo hallituskirjauksista, jossa luvataan turvata lähiopetuksen määrän, työpaikkaohjaamisen ja oppimisen tuki. Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) huomio on kiinnitettävä olennaiseen. Maan Hallitus aikoo uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia. Suomen opinto-ohjaajat ry:n näkemyksen mukaan on huolehdittava siitä, että rahoitusmalli takaa riittävän vakaat ja ennakoitavat mahdollisuudet opetuksen ja ohjauksen toteuttamiseen useiden ammatillista koulutusta koskevien uudistusten jälkeen.

Maan Hallitus aikoo laatia selvityksen tutkintoon valmentavan TUVA-koulutuksen toimivuudesta ja siitä, miten koulutus auttaa lukioon ja ammatilliseen hakeutuvia sekä tukee perustaitojen vahvistumista. TUVA-koulutuksen vaatimuksia kevennetään niin, että koulutusta voidaan järjestää osatoteutuksena. Hallitusohjelma ei erittele, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaisi.

Lisäksi kansanedustaja Milla Lahdenperä kertoo, että maan hallitus aikoo mahdollistaa oppivelvollisuuden suorittamisen myös työpajatoiminnassa sekä lisätä oppivelvollisille suunnattua nivelvaiheen koulutusta kaksinkertaistamalla Kansanopistojen Opistovuosi –koulutuksen aloituspaikkojen määrän.

Lukiokoulutus

Kansanedustaja Milla Lahdenperä kertoo, että maan Hallitus aikoo lisätä lukiokoulutuksen rahoitusta viidellä miljoonalla eurolla vuonna 2024 ja kymmenellä miljoonalla vuodesta 2025 alkaen. Rahoitusjärjestelmä uudistetaan, lukiokoulutuksen saavutettavuus turvataan. Hallitus aikoo uudistaa lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän vastaamaan paremmin lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Rahoitusmallin muutoksista tehdään kattavat vaikutusarvioinnit. Niiden pohjalta valmistellaan hallituksen esitys vuoden 2025 loppuun mennessä.

Rahoitusmallin muutokset maan Hallitus aikoo toteuttaa riittävän pitkällä siirtymäajalla. Tavoitteena on säilyttää kattava lukioverkko. Lisäksi hallitus aikoo uudistaa lukion rahoitukseen kuuluvan pienten lukioiden lisän tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista.

Kansanedustaja Milla Lahdenperä kertoo, että maan Hallitus aikoo säätää lukiolaisten oikeudesta tukiopetukseen sekä panostaa opinto-ohjaukseen. Nämä ovat hyviä ja tarpeellisia uudistuksia, kunhan esimerkiksi opinto-ohjaukseen panostaminen toteutetaan fiksusti ja riittävillä resursseilla. Erityisen koulutustehtävän lukioiden ”riittävä” määrä turvataan. Lukiodiplomin asema vahvistuu. Hallitus lupaa luoda lukiodiplomille valtakunnallisen kriteeristön ja mahdollistaa yhden ylioppilaskokeen korvaamisen lukiodiplomilla.

Korkeakoulutus

Hallitusohjelmassa luvataan juhlavasti kääntää suomalaisten osaamistaso takaisin kasvu-uralle ja nostaa koulutustasoa. Se edellyttää satsauksia korkeakoulutukseen. Maan Hallitus sitoutuu lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja. Kansanedustaja Milla Lahdenperä kertoo, että Hallitus aikoo laatia suunnitelman toimenpiteistä, joilla edetään kohti tavoitetta nostaa Suomen korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrän OECD:n kärkimaiden tasolle.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n mielestä: tavoite on hyvä. Se on myös kunnianhimoinen, sillä vuonna 2021 vain 40 prosenttia Suomen 25–34-vuotiaista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun kärkimaat hätyyttelevät jopa 70 prosentin tasoa. Tavoitteeseen yltäminen vaatiikin myös kunnianhimoisia tekoja lähtien siitä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään tuntuvasti ja lisäykset rahoitetaan täysimääräisesti. Ilman riittävää rahoitusta ei paikkoja voida lisätä. Suurena puutteena pidämme sitä, ettei hallitusohjelmassa ole kyetty konkretisoimaan lisäysmäärää eikä linjaamaan kuinka lisäykset rahoitetaan.

Lämmin kiitos vierailusta kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Milla Lahdenperä. Yhteistyöllä koulutuksen, opinto-ohjaajien ja ohjattavien parhaaksi!

Teksti ja kuvat: Armi Nurmi

Monikieliset vanhempainillat Raision lukiossa

Raision lukiossa järjestettiin kaksi monikielistä vanhempainiltaa viime kevätlukukaudella. Vanhempainiltojen tavoitteena oli kertoa lukio-opiskelun perusasioita maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden vanhemmille. Ensimmäinen vanhempainilta tulkattiin arabiaksi ja toinen venäjäksi.

–Ennen vanhempainiltoja jännitti, että saammeko vanhempia paikalle, sanoi kielten opettaja ja erityisopettaja Jaana Hyövelä.

Vanhempainiltojen kieliksi valikoituivat arabia ja venäjä, koska ne olivat suurimmat opiskelijoiden oman äidinkielen kieliryhmät.

Raision lukiossa on kaikkiaan 450 opiskelijaa, joista noin 80:n äidinkieli on muu kuin suomi. Vanhempainiltojen kieliksi valikoituivat arabia ja venäjä, koska ne olivat suurimmat opiskelijoiden oman äidinkielen kieliryhmät. Vanhempainiltoihin kutsuttiin ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden vanhemmat. Vanhempainiltoihin tehtiin arabian-, venäjän- ja suomenkieliset kutsut,

jotka lähetettiin huoltajille sekä Wilmaviestillä että opiskelijoiden mukana kirjeenä. Opiskelijat toivotettiin myös tervetulleiksi vanhempainiltoihin.

Vanhempainiltojen tulkkaukset kustannettiin hankerahoituksella.

Opinto-ohjaajat vetivät esitykset, jotka tulkattiin arabiaksi ja venäjäksi.

–Lukiossamme ei ole koskaan aiemmin järjestetty monikielisiä vanhempainiltoja. Lähdimme rohkeasti kokeilemaan saisimmeko maahanmuuttajataustaisia vanhempia tulemaan paikalle, totesi opinto-ohjaaja Tuula Putkuri.

Raision lukio sai Opetushallitukselta lukiokoulutuksen oppimisen tuen kehittämisen hankeavustusta. Monikielisten vanhempainiltojen järjestäminen oli osa Raision lukion hanketta. Molempien vanhempainiltojen tulkkaukset kustannettiin hankerahoituksella. Opinto-ohjaajat, erityisopettaja ja rehtori laativat esitysmateriaalit. Opinto-ohjaajat vetivät esitykset, jotka tulkattiin arabiaksi ja venäjäksi. Vanhemmat kuulivat lukion

perusasioista sekä suomeksi että omalla kielellään.

Molempiin vanhempainiltoihin saapui vanhempia ja opiskelijoita. Parasta vanhempainilloissa oli, että vanhemmat kysyivät heitä askarruttavia asioita sekä esitysten aikana että niiden jälkeen.

–Osallistuneet vanhemmat olivat hyvillään esityksistä. Osalla vanhemmista suomen kielen taito oli heikko. Vanhempainilloissa he saivat omalla kielellään perustietoja lukio-opiskelusta sekä siitä, miten koti voi tukea nuoren koulunkäyntiä, kertoi Jaana Hyövelä.

Seuraavaksi pohditaan uusien monikielisten vanhempainiltojen järjestämistä syksyllä.

–Mahdollisesti kokeilemme Power Pointissa olevaa käännöstoimintoa tulevassa vanhempainillassa. Toinen vaihtoehto on järjestää esitykset eri kielillä yhtä aikaa salissa, pohti Putkuri.

Oletteko kokeilleet monikielisiä vanhempainiltoja lukiossanne? Haluaisitteko vaihtaa kokemuksia? Ottakaa yhteyttä Raision lukion opintoohjaajiin Tuula Putkuri (tuula.putkuri@ raisio.fi) tai Eeva Mäkinen (eeva. makinen@raisio.fi)

Friska vindar i Köpenhamn

Nordiska

förbundet för studie- och yrkesvägledning NFSY höll sitt årsmöte den 5-6 april 2024 i Köpenhamn. Från Finland deltog ordförande för SOPO r.f. Paula Lindqvist och medlemmen i SOPOs internationella kommittén Antonia Lindqvist.

På fredagen besökte vi Mediegymnasiet och fick där en rundvandring och presentation om skolans inriktningar. I fokus är medier och kommunikation kombinerat med teknik på kreativa sätt. Vi fick bland annat se några spel som studerande designat - både brädspel och datorspel.

Därefter gick vi till UU København (Ungdommens Uddannelsesvejledning København) - där ungdomar som går sista året i grundskolan, och unga i åldern 15-24 år som behöver stöd för att hitta utbildning får vägledning. Det var mycket intressant att få en liten inblick i strukturen och det stora nätverket kring ungdomarna.

Hur vägledningen är tillgänglig för de unga i våra nordiska länder skiljer sig till en del, fastän det också finns många likheter. Precis som det i det praktiska utövandet finns skillnader så ser vägen till

att bli behörig studiehandledare olika ut i de nordiska länderna.

Under årsmötet på lördagen presenterade alla deltagande länder hur studiehandledarutbildningen är uppbyggd. Att få nätverka med kollegor i grannländerna och få en bredare bild av det egna yrket i ett nordiskt sammanhang var på alla sätt givande och tankeväckande. Det gav nya insikter och inspiration för vidareutveckling. Att det var kallt och blåsigt märkte vi knappt.

SOPO r.f. är medlem i den internationella organisationen för studie- och yrkesvägledning IAEVG (International Association for Educational and Vocational Guidance) genom den nordiska föreningen. Därför är det av betydelse att SOPO r.f. värnar om den här nordiska kontakten, bland annat genom att delta i årsmöten, höstmöten och eventuella andra sammanträdanden. Som medlem i SOPO r.f. är man automatiskt medlem i IAEVG. Det betyder att man får delta i konferensen till medlemspris.

Text: Antonia Lindqvist, Gymnasiet Grankulla samskola och Paula Lindqvist, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Peruskoulusta lukion opinto-ohjaajaksi

Moni peruskoulussa työskentelevä opinto-ohjaaja saattaa pohtia, haluaisiko hakeutua toiselle asteelle jossain vaiheessa uraa. Omalla kohdallani siirtymistä eri kouluasteille on motivoinut kiinnostus työskennellä lasten ja nuorten kanssa eri ikävaiheissa. Aloitin työskentelemällä opettajana alakoulussa, josta siirryin ohjauksen opintojen jälkeen yläkouluun opinto-ohjaajaksi. Kolme vuotta sitten hakeuduin opintoohjaajaksi lukioon.

Vertailen tässä kolumnissa lukion ja peruskoulun opinto-ohjaajan työn yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia. Suomessa on paljon erikokoisia yläkouluja ja lukioita, ja opinto-ohjaajan koulukohtaiseen työnkuvaan vaikuttaa paljon koulun oppilas- ja opiskelijamäärä sekä se, miten työtehtävistä on sovittu johdon kanssa. Lisäksi työhön vaikuttaa paljon työskenteleekö koulussa ainoana opinto-ohjaajana vai onko kollegoita, joiden kanssa jakaa työtehtäviä ja tehdä yhteissuunnittelua.

Kahdeksannen luokan kognitiivinen ’taantumavaihe’ tuo oman leimansa yläkouluun. Se tekee tavallaan yläkoulusta välittömämpää ja oppilaskontakteista suoraviivaisempia.

Yläkoulussa nuori on oppilas ja lukiossa opiskelija. Yläkoulu ja lukio kestävät molemmat yleensä kolme vuotta, ja tiettyä yhtäläisyyttä on siinä, että niin aloittavat seiskat kuin lukion ykkösetkin vaikuttavat näin opinto-ohjaajan näkökulmasta untuvikoilta suhteessa ylempien luokka-asteiden nuoriin. Yhteistä on myös opintojen alkuun liittyvä jännitys, mikä synnyttää niin positiivisia kuin negatiivisiakin mahdollisuuksia. Kasvun

ja kehityksen seuraaminen opintojen aikana on mielenkiintoista ja muutokset ovat teini-ikäisillä suuria. Yläkoulussa fyysiset muutokset näkyvät selvästi, ja kahdeksannen luokan kognitiivinen ’taantumavaihe’ tuo oman leimansa yläkouluun. Se tekee tavallaan yläkoulusta välittömämpää ja oppilaskontakteista suoraviivaisempia.

Lukiossa persoonallisuuden kehityksen, itsenäistymisen ja vastuullisuuden asteittainen lisääntyminen näkyy esimerkiksi siinä, että peruskoulussa opinto-ohjaajana tulin metsästäneeksi TET-sopimuksia pitkin käytäviä ja hakeneeksi oppilaita ohjauskeskusteluun luokista, jos he unohtivat tulla, kun taas lukiossa keskusteluihin osallistumisprosentti on ollut parempi ilman erillisiä muistutteluja. Ohjauskeskusteluissa eri kehitysvaiheet näkyvät mielestäni siinä, että peruskoulussa muutosten tapahtuminen opiskelijan mielessä näyttää vaativan enemmän aikaa, kun lukiossa saattaa ymmärryksen tasolla tapahtua näkyvämpiä muutoksia. Itse olen ajatellut tätä eroa siten, että on hienoa, kun yläkoululaisen mielessä oleva hammasratas kääntyy yhden naksauksen eteenpäin kun taas lukiossa samaan rattaaseen on tullut hampaita tiheämpään, jolloin naksauksiakin tulee enemmän. Toki ohjauskeskustelujen vaikuttavuus on lopulta yksilöllistä ja tapauskohtaista niin laadultaan kuin sisällöltäänkin.

Peruskoulun hyvänä ja inspiroivana puolena pidän sitä, että siellä on ohjattavana koko ikäluokan nuorten kirjo. Lukioon taas valikoituu opiskelijoista noin puolet ikäluokasta, ja varsinkin paikkakunnilla, joissa on useampi lukio, voi eri lukioissa olla valintakriteereistä riippuen hyvinkin erilaisia opiskelijoita. Opiskelutaidoiltaan heikompia oppilaita on peruskoulussa enemmän, mikä tarkoittaa suurempaa opinto-ohjauksen

tarvetta. Tehostettu oppilaanohjaus voikin viedä reilusti opinto-ohjaajan työaikaa peruskoulussa. Toisaalta lukiossakin on opiskelijoita, joilla on haasteita opinnoissa jaksamisen, mielenterveyden ja oppimisvaikeuksien kanssa. Lukiossa oman kokemukseni mukaan opiskelijoiden ohjauksen tarve kasvaa todennäköisesti suuremmaksi kun opiskelijan lukuaineiden keskiarvo menee alle 7,5:n. Tämä on toki subjektiivinen kokemus kahden lukion kokemuksella.

On hienoa, kun yläkoululaisen mielessä oleva hammasratas kääntyy yhden naksauksen eteenpäin kun taas lukiossa samaan rattaaseen on tullut hampaita tiheämpään.

Oppivelvollisuus jatkuu edelleen toiselle asteelle, joten molemmissa oppilaitoksissa opinto-ohjaaja tulee työskentelemään myös koulua käymättömien ja koulun käymisen haasteiden kanssa kamppailevien nuorten kanssa. Huoltajilla on vastuu siitä, että oppivelvollinen nuori käy koulua. Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää myös lukiossa, vaikkakin se lähtökohtaisesti lakkaakin opiskelijan täyttäessä 18 vuotta. On-

neksi lukiossa opiskelija voi täysi-ikäistymisensä jälkeen halutessaan antaa huoltajalleen oikeudet nähdä esimerkiksi Wilmasta tuntimerkinnät. Oppivelvollisuuteen liittyen peruskoulussa seurataan sitä, aloittaako nuori toisella asteella tai muussa koulutuksessa, kun taas lukiossa opinto-ohjaajan on seurattava aloittaako lukiosta kesken muualle vaihtava, alle 18-vuotias nuori toisessa oppilaitoksessa. Opintopolku ja Valpasilmoitukset tulevat siis molemmissa tutuksi.

Arjen ajankäytössä suurimmat erot ovat siinä, että peruskoulussa pidettäviä oppitunteja on enemmän (laskennallisesti 8 x 45 min). Oppitunnit rytmittyvät lukiossa eri periodeille ja saattaa olla, että joissakin periodeissa ei ole lainkaan oppitunteja, kun taas peruskoulussa oppitunteja on todennäköisemmin läpi lukuvuoden. Itse pidän luokkamuotoista ohjausta erittäin tärkeänä osana nuoriin tutustumista ja se näkyikin peruskoulussa parempana oppilaantuntemuksena. Oppilaantuntemusta tuki myös se, että peruskoulussa on myös välituntivalvontoja, mikä mahdollistaa toistuvasti vapaamuotoiset kohtaamiset nuorten kanssa. Lukiossa vastaava aika kuluu yleensä tietokoneen äärellä sekä ohjauskeskusteluissa. Valvontoja saattaa myös lukiossa tulla tehtäväksi, sillä YO-valvontoja teetetään myös opintoohjaajilla joissakin lukioissa.

Opetuksen ja ohjauksen lisäksi peruskoulun vuosikelloa rytmittävät TET:t, valinnaisainevalinnat, toisen asteen avoimet ovet ja yhteishaku. Lukiossa vuosikellon keskeisiä tekijöitä ovat opintovalinnat, kahdesti vuodessa toistuvat YO-kirjoitukset ja opiskelijoiden valmistumiset sekä jatko-opintovaihtoehtoihin tutustumiset. Ohjattavien määrästä ja oppilaitoksen ohjaussuunnitelmasta riippuen henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta on ohjattavaa kohden tarjolla vaihteleva määrä. Tämä opinto-ohjaajan ydintehtävä vie molemmilla kouluasteilla valtaosan työajasta, aiheiden liittyessä yleensä opintojen suunnitteluun ja edistämiseen sekä tulevaisuuden suunnitelmiin. Lukiossa

tieto korkeakoulujen koulutustarjonnasta on asia, jonka peruskoulusta siirtyvä opinto-ohjaaja joutuu ottamaan haltuun. Yliopistojen koulutustarjonta eri pääaineineen on laaja ja sen tarkempi yksityiskohtainen haltuunotto tulee yleensä opittua tapauskohtaisten ohjauskeskusteluissa tapahtuvien tutkimusmatkojen myötä kuin myös ulkomaisiin yliopistoihin eri aloille ja maihin hakeutuminen.

Oppilaantuntemusta tuki myös se, että peruskoulussa on myös välituntivalvontoja, mikä mahdollistaa toistuvasti vapaamuotoiset kohtaamiset nuorten kanssa.

Työaikaa kuluu oman kokemukseni mukaan molemmissa oppilaitoksissa yhtä paljon, kunhan huolehtii oman työn rajaamisesta. OVTES:ssa peruskoulun vuosityöajassa olevan oppilaanohjaajan sidottu työaika on 1221 tuntia ja lukiossa 1200 tuntia. Ajan ja paikan suhteen omavalintainen, työaika, joka on varattu muun muassa oppituntien, oppimateriaalin ja ohjauskeskustelujen valmisteluun ja suunnitteluun, on lukiossa 400 tuntia ja peruskoulussa sen laajuutta ei ole määritelty. Käytännöllisesti katsoen tämä tarkoittaa, että peruskoulun opinto-ohjaaja on 21 tuntia enemmän työpaikalla lukuvuoden aikana. Peruskoulussa kesäkeskeytyksen ajalla tehtävä työ keskittyy yhteisvalintaan liittyvään ohjaukseen, lukiossa kesäkeskeytyksen ajalle voidaan tarvittaessa sijoittaa työaikaa.

On hyvä huomioida, että eri oppilaitoksissa voi olla hyvin erilaiset käytänteet ja työnkuvat, minkä vuoksi joissakin kouluissa opinto-ohjaajille on voinut valua työtehtäviä, jotka eivät kuulu hänen ydintehtäviinsä. Toisaalta, kullakin opinto-ohjaajalla on erilaisia vahvuuksia, jotka voivat hyödyttää työyhteisöä. Siksi on tärkeää, että opinto-ohjaaja on tietoinen työnkuvastaan (ks. työnkuvat Sopon nettisivuilta) ja tekee työajan käyttösuunnitelman yhdessä johdon

kanssa ennen lukuvuoden alkua. Suunnitelmassa myös sovitaan siitä, että mitä tehtäviä jää pois, jos työaika uhkaa ylittyä. Vuosityöajan ylittävien tuntien osalta voidaan maksaa ylityökorvausta molemmissa oppilaitoksissa, mutta johdon on sovittava tästä erikseen opintoohjaajan kanssa. Opinto-ohjaajan on tärkeää seurata omaa työaikaansa ja reagoida ajoissa siihen, jos vuosityöaika meinaa ylittyä. Itse käytän sähköistä taulukkoa, johon merkkaan päivittäin tekemäni tunnit. Näin on helpompaa jopa viikkotasolla tasata tunteja, jotta ylitunteja ei kerry liikaa vuoden aikana.

Kirjoittaja: Jyrki Karjalainen, Vuosaaren lukio, OAJ:n valtuuston jäsen

Great Place to Learn Ohjauksella sujuvat opintopolut

Ydinajatus ohjauksesta korkeakouluopinnoissa on varsin yksinkertainen, josta on helppoa saavuttaa yhteisymmärrys. Opiskelijan ohjaus on institutionaalista ja moniammatillista yhteistoimintaa, jonka tavoitteena on opiskelijan asiantuntijuuden kehittyminen ja opintojen sujuvan etenemisen varmistaminen. Opintojen ajan jatkuvalla ohjauksella ja varhaisella tuella edistetään opiskelijan hyvinvointia ja opiskelukykyä, mikä on edellytyksenä oppimiselle ja opintojen etenemisel-

le. Opintojen monimuotoisuus (personoidut oppimispolut, etäopiskelu) edellyttää ohjauksen rakenteilta joustavuutta ja ohjauksen toteutukselta monikanavaisuutta. Miten tämä ajatus tuodaan käytäntöön toimivaksi ja eläväksi konkretiaksi on ohjauksen toimijoiden yhteinen haaste ihan jokaisessa oppilaitoksessa. Tässä katsaus Savonia-ammattikorkeakoulun (jatkossa Savonia) malliin, joka opiskelijapalautteen perusteella on osoittautunut varsin toimivaksi. Alla olevassa kuvassa on kuvattu

ohjauksen toimijat suhteessa opiskelijajoukkoa kuvaavaan pyramidiin. Ajatuksena on, että alempana ovat toimijat, joiden palveluja kaikki tai lähes kaikki opiskelijat käyttävät ja mitä ylemmäs kuvassa mennään, sitä harvempi opiskelija kyseisiä palveluja käyttää.

Ohjaussuunnitelma raamittaa Savonian ohjauksen kokonaisuutta ohjaa Ohjaussuunnitelma, johon on kirjattu ylös ohjauksen periaatteet, tavoitteet, toimijat ja rakenne. Opinto- ja uraohjaus on keskitetysti rakennettua ja koordinoitua, mutta sitä toteutetaan hajautetusti siellä missä opiskelijatkin ovat eli tutkinto-ohjelmissa ja opintoryhmissä. Ohjauksen kokonaisuudessa pyritään ohjauksen yhteneväisyyteen sekä suomen- että englanninkielisten tutkintoohjelmien kohdalla. Ohjausajattelua Savoniassa raamittaa holistisen ohjauksen malli, jossa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen, hyvinvointi ja opiskelukyky sekä ammatillinen kasvu ovat kaikki tärkeitä osatekijöitä. Keskeistä on löytää sellainen ohjauksen taso, jossa opiskelija saa apua, mutta ei passivoidu vaan vahvistuu oman ammatillisen prosessinsa ja oikeastaan koko elämänsä aktiivisena omistajana ja toimijana.

Pedagogiikka ohjauksen osatekijänä

Opiskelijan jokapäiväisestä arjesta opetus ja opiskelu muodostavat leijonan osan. Opinto-ohjauksen perusta rakentuukin jo opetuksessa tehdyissä pedagogisissa ratkaisuissa ja siinä, miten opettajat opiskelijoita opetuksessaan ohjaavat. Tärkeää on miten opettajat opetusta suunnitellessaan ja toteuttaessaan kykenevät huomioimaan oppijoi-

Kuva 1. Ohjauksen toimijat Savoniassa

Mäntylä 2009

den monimuotoisuuden. Ensimmäisiä ohjauksellisia tekoja onkin ylläpitää opettajien pedagogista osaamista ja tarjota heille jatkuvaa koulutusta sekä tukea opetuksen kehittämisessä. Tätä varten Savoniassa toimii mm. Digipedatiimi, joka kehittää digitaalisia pedagogisia ratkaisuja ja malleja, ja toimii myös opettajien tukena heidän rakentaessaan opetuksen erilaisia toteutuksia.

Toinen kaikkea opetusta läpileikkaava ratkaisu on ohjauksellisten teemojen sisäänkirjoittaminen jokaisen tutkintoohjelman opetussuunnitelmaan Savoniassa. Nämä teemat ovat: 1) korkeakouluopiskelutaidot ja toimintaympäristö, 2) ammatilliset verkostot ja oman osaamisen kuvaaminen, 3) itsensä johtaminen ja työelämässä toimiminen. Teemat ja niihin sisältyvät osaamistavoitteet on opetussuunnitelmatyön ohjeissa avattu seikkaperäisemmin ja tutkinto-ohjelmittain opettajat itse ratkaisevat millä opintojaksoilla, mukaan lukien harjoittelut, mikäkin teema on mukana.

Ohjaus lähellä opiskelijaa Lähinnä opiskelijaa ovat ohjauksen toimijoista opiskelijatuutorit. Savoniassa opiskelijatuutoritoimintaa toteutetaan yhteistyössä Savonian ohjaushenkilöstön sekä opiskelijakunta SAVOTTAn kanssa ja tuutorointi on osa ohjaussuun-

nitelmaa ja ohjauksen kokonaisuutta. Opiskelijatuutorit ovat merkittävä ohjauksen toimija etenkin opintojaan aloittaville opiskelijoille ja heidän roolinsa yhteisöllisyyden kokemuksen rakentamisessa ja uusien opiskelijoiden kiinnittämisessä yhteisöön on todella tärkeä. Opiskelijatuutoritoiminnasta on luotu opintojaksot, joihin sisältyy peruskoulutus tuutoritoimintaan sekä sen käytännön toteutusosa. Koulutuksen avulla varmistetaan, että tuutoreilla on riittävät valmiudet toimintaan, jota he toteuttavat yhteistyössä opinto-ohjaajien ja

opettajatuutoreiden kanssa. Erityisesti on kiinnitetty huomiota monimuoto- ja verkkototeutuksina järjestettävien koulutusten vertaisohjaukseen.

Toinen opiskelijan arkea lähellä oleva ohjauksen toimija on opettajatuutori, joka nimetään ja resursoidaan jokaiselle ryhmälle Savoniassa (n. 130 hlö). Opettajatuutorit ovat nimensä mukaisesti opettajia ja heidän kohdallaan onkin tärkeää, että he ovat kunkin alan asiantuntijoita ja tuntevat hyvin juuri sen tutkinto-ohjelman sisällöt, ominaispiirteet

Ohjauskeskustelu ohjauksen ytimessä

Kuva 2. Mukaillen Watts & Van Esbroeck 1998, Vuorinen 2001, Annala 2007,

ja työelämäyhteydet, mitä ryhmä opiskelee. Näin siksi että heidän tehtävänään on opiskelijan HOPS-suunnittelun ohjaus, ammatillisen kasvun tukeminen ja uratietoisuuden lisääminen.

Opettajatuutori on opiskelijan lähellä ja helposti saavutettavissa. Opettajatuutori onkin monissa opiskelijan opintoihin liittyvissä tilanteissa ensimmäinen ja opiskelijan lähin kontakti henkilökuntaan. Ohjauksellisen osaamisen varmistamiseksi Ohjausasiantuntijat järjestävät opettajatuutoreille vuosittain perehdytyskoulutuksen ja sen lisäksi heidän ohjaajuuttaan tuetaan kolme kertaa vuoden aikana järjestettävillä koulutuksellisilla webinaareilla sekä koko ohjausväelle avoimilla Ohjauksen ajankohtaisaamupäivillä, jotka toteutetaan kahdesti lukuvuoden aikana. Opettajatuutoreille on työn konkreettiseksi tueksi tuotettu ”Opettajatuutorin opas” ja heidän työpareinaan ja mentoreinaan toimivat Opinto-ohjaajat koulutusaloittain.

Ohjauksen ammattilaiset

Savoniassa koulutusaloilla toimii opinto-ohjaajia (16), jotka ovat ohjauksen

ammattilaisia. Opoja on eri aloilla suhteessa kunkin alan opiskelijamääriin eli esimerkiksi tekniikassa opinto-ohjaajia on viisi ja matkailu- ja ravitsemisalalla yksi. Osa toimii täysipäiväisesti opinto-ohjaajina ja osa myös opettaa opinto-ohjauksen ohella. Opon ohjauskenttää ovat yleistä neuvontaa vaativat asiat, kuten opintojen hyväksilukeminen. Hänelle kuuluu mm. opiskelijarekrytointiin ja -valintaan liittyviä tehtäviä, opintovalintojen ohjaus sekä HOPSin kehittäminen. Opo on mukana oppimis- ja opiskeluvaikeuksien selvittämisessä. Lisäksi hän koordinoi tutkinto-ohjelmien ohjaustoimintaa ja huolehtii ohjauksen kehittämisestä. Opinto-ohjaajat muodostavat Opiskelijapalvelujohtajan vetämän Ohjauksen ja opiskeluhyvinvoinnin ryhmän, joka kokoontuu kuukausittain ja toimii ohjauksen kehittämisen ryhmänä Savoniassa, mutta myös vertaistuen keskustelufoorumina. Ryhmään kuuluu opojen lisäksi korkeakoulukuraattorit sekä oppimisen tuen ja ohjauksen asiantuntijat.

Oppimis- ja opiskeluvaikeuksien erityiskysymysten ammattilaisia Savoniassa ovat korkeakoulukuraattorit (3)

sekä oppimisen tuen asiantuntija. He palvelevat sekä opiskelijoita että opettajia ja ohjausväkeä. Opiskelijoiden on mahdollista asioida suoraan heidän kanssaan halutessaan, samoin henkilöstön opiskelijoiden asioita koskien. Tärkeä osa kuraattorien ja oppimisen tuen asiantuntijan työtä on ennakoiva ja ryhmämuotoinen työ, kuten erilaisten opiskelukykyä tukevien pienryhmien, työpajojen ja tapahtumien järjestäminen. Lisäksi kuraattorit ja oppimisen tuen asiantuntijat toimivat korkeakoulun ja erilaisten palvelujen tuottajien välisessä rajapinnassa kuten vaikkapa YTHS sekä muut hyvinvointitoimijat alueella. Kuraattoreista yksi on erikoistunut nimenomaan englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja kansainvälisten opiskelijoiden ohjaukseen ja heitä koskeviin erityiskysymyksiin.

Ohjausasiantuntijat (2) koordinoivat ja kehittävät ohjauksen kokonaisuutta Savoniassa ja vastaavat ohjaussuunnitelman päivityksestä. He seuraavat ohjausalan kehitystä ja toteuttavat vuosittain koulutus- ja kehittämispäiviä opettajatuutoreille ja opinto-ohjaajille. Ohjausasiantuntijat ovat tiiviisti mukana

Savonian opot kokoontuvat vuosittain kehittämispäivään. Kuva: Pirjo Venhovaara.

opiskelijarekrytoinnissa ja hakijaohjauksessa, erilaisissa ohjaukseen liittyvissä hankkeissa kansallisesti ja kansainvälisesti sekä huolehtivat ohjaukseen liittyvän yhteisen tiedon ja ohjeistuksen ajantasaisuudesta Savonian viestintäkanavissa. Perusperiaatteena on, että ohjauksessa laatu on arjen tekoja ja se on osa laatujärjestelmää.

Tiedolla ohjaaminen

Ohjauksen kokonaisuudesta ei voi puhua mainitsematta tietoa, ohjeita ja neuvontaa. Aivan keskeisessä roolissa opiskelijan kannalta ovat erilaiset järjestelmät ja kanavat, joiden kautta opintoihin liittyvät tiedot välittyvät opiskelijalle. Mitä selkeämmin, ymmärrettävämmin ja oikea-aikaisemmin onnistumme välittämään oikean tiedon opiskelijalle, sitä enemmän meille jää resurssia ohjata henkilökohtaisesti niitä opiskelijoita, jotka sitä todella tarvitsevat. Savoniassa tiedon pääpaikka on opiskelijoiden intranet Reppu. Opiskelijoita lähempänä olevana ikkunana Reppuun ja myös opiskelijatietojärjestelmä Peppiin, toimii Tuudo, joka mobiilipalveluna on opiskelijoille tuttu ja mieleinen tiedonsaannin työkalu.

Tiedon ja neuvonnan keskittymänä toimivat myös opiskelijapalvelut, jotka on Savoniassa keskitetty yhteen. Opiskelijapalveluissa työskentelevät opintoneuvojat, koulutussuunnittelijat ja koulutusasiantuntijat auttavat ja neuvovat opiskelijaa tarvittaessa monenlaisissa opinto-oikeuksiin, opiskelijatietojärjestelmään, opintoihin kytkeytyviin todistuksiin ja yleensäkin opiskelijahallintoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijapalvelut ovat helposti saavutettavissa ja tämän linjauksen mukaisesti ylläpidämme mm. palvelupistettä kampuksella, johon opiskelija voi tulla setvimään asiaansa kasvokkain. Merkitykselliset kohtaamiset ovat Savonian arjessa arvostettuja, mutta niiden rinnalle kehitetään myös automatisoituja palveluja ja robotiikkaa, jotka kykenisivät nopeasti ja helposti tarjoamaan vastauksen ja ratkaisun opiskelijan kysymyksiin.

Ohjaaminen Savoniassa on tavoitteellista, mitattavaa toimintaa siinä missä muutkin ydintoiminnot. Ohjauksen onnistumista seurataan erilaisilla mittareilla, itsearvioinneilla ja palautteilla. Aika ajoin arvioidaan myös ohjauksen

Opinto- ja uraohjaus ovat osa kaikkia opetussuunnitelmia. Kuva: Pirjo Venhovaara.

organisoitumisen isoa kuvaa ja mikäli muutostarpeita havaitaan, niin muutoksia myös tehdään. Toisaalta taas vaikka muutosta ei Savoniassa pelätä, ei se ole myöskään itsetarkoitus vaan ymmärretään, että jotkin asiat vaativat aikaa löytääkseen uomansa toimia hyvin. Nykyisenlainen opinto-ohjaaja - opettajatuutorijärjestelmä on yksi näistä. Se on ollut käytössä jo pitkään ja on nyt vakiintunut ja hioutunut aidosti toimivaksi lähiohjauksen tavaksi. Matkan varrella on myös opittu, että erityisesti tämä lenkki ohjauksen ketjussa edellyttää huoltoa ja ylläpitoa ja sitä varten on rakennettu koulutus- ja tiedotusjärjestelmää opettajatuutoritoiminnan laadun varmistukseksi.

Korkeakoulujen tulevaisuus näyttää sen suuntaiselta, että opintoja uraohjauksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Kenties se nousee jopa aivan kriittiseksi osaksi opiskelijan opintopolulla. Hyvien käytänteiden ja mallien etsiminen siis tulee jatkumaan vastakin.

Teksti: Ohjausasiantuntija Mari Miettinen ja Koordinoiva ohjausasiantuntija Pirjo Venhovaara, Savoniaammattikorkeakoulu

Töiden ja opintojen yhdistäminen vaatii keskittymistä

Keskisuomalaisen Laukaan kunnan Leppäveden kylän nuorisotyöstä vastaa Jonna Veikkolainen (25). Noin 3 380 asukkaan kylässä toimii alakoulu sekä nuorisotila. Yläkouluun siirrytään 6 kilometrin päähän Vihtavuoren kylään. ”Lapsia ja nuoria meillä Laukaassa on 2 338, joista noin viidennes asuu Leppävedellä. Nuorisotilamme on auki muutaman kerran viikossa. Lisäksi teemme koulunuorisotyötä yläkoulussa sekä järjestämme leirejä kesäisin leirikeskuksessamme Multamäessä ja teemme liikkuvaa nuorisotyötä isoimmissa taajamissa Nuokkaripakulla.”, kertoo Veikkolainen ja jatkaa, että nuorisoohjaajan työn lisäksi hän opiskelee Humanistisessa ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiksi (AMK).

Veikkolaisella on nuoriso- ja järjestötyön korkeakouluopintoja takana kolme vuotta. ”Työni tukee opintojani ja

opinnot työtäni. Pääsen viemään oppimani teorian nopeasti käytäntöön ja tuon käytännön esimerkkejä teoriaopintoihin. Humak on ollut joustava ja opiskelijalähtöinen opintojen suorittamisen suhteen. Aluksi jännitti kertoa opintovalmentajalle Humakissa, että olen ottanut minulle tarjotun työpaikan vastaan, mutta hän suhtautui asiaan todella hyvin ja aloimme yhdessä suunnittelemaan opintojen rakennetta niin, että työnteko onnistuu opintojen ohella”, selvittää Veikkolainen. Tällä hetkellä työn alla on opinnäytetyö, jonka tilaajana toimii Laukaan kunnan vapaa-aikapalvelut.

Kolmoistutkinnosta ammattikorkeakouluun Veikkolainen on aikaisemmin opiskellut Laukaan lukiossa ja Jyväskylän Gradialla kolmoistutkinnon. ”Ammattiopintoina minulla on lähihoitajan

Yhteisöpedagogiopinnot ovat tarjonneet Jonna Veikkolaiselle vahvan teoriapohjan käytännön osaamiselle. ”Erityisen paljon olen saanut irti osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisen teemoista”, kertoo Laukaan nuorivaltuustossakin toiminut Veikkolainen. Kuvassa Jonna neljäs oikealta NUORI22-tapahtumassa Jyväskylässä.

Yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija ja nuoriso-ohjaaja Jonna Veikkolainen muistuttaa, että nuoret ovat meidän kaikkien tulevaisuus. ”Kaikki aika, välittäminen ja kohtaaminen sekä myös resurssit, jotka nuorisotyölle kohdennetaan ja jota nuoret saavat aikuisilta osakseen, vahvistaa hyvää heissä – sekä meissä.”

perustutkinto mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalalla. Nyt nuorisotyön opinnot ovat toiveeni täyttymys. Opintojen ja oman alan töiden tekeminen tukevat toisiaan, mutta haasteitakin löytyy omien voimavarojen kuuntelemisessa ja kunnioittamisessa, ja siinä, että malttaa jättää aikaa myös vapaa-ajalle. Aina se ei ole edes malttamisesta kiinni, vaan päivät venyvät väkisin pitkiksi, koska tehtävää on niin paljon”, kertoo Veikkolainen, jolla on tavoite valmistua yhteisöpedagogiksi (AMK) vuoden 2024 aikana.

Lasten ja nuorten kanssa lukioikäisestä saakka työskennellyt Jonna Veikkolainen kertoo, että koulunkäynninohjaajan työ oli viimeinen naula ammatilliseen arkkuun, jonka jälkeen hän haki opiskelemaan nuoriso- ja järjestötyötä. ”Lapset ja nuoret saavat minut innostumaan kaikkein eniten, ja he tuovat minulle valtavasti iloa.” Jonna (toinen vasemmalla) ohjaa omia opiskelukavereitaan ryhmäytysleirillä Korpilahdella.

Nuorisotyöhön opintojen ja työkokemuksen kautta Veikkolainen valmistui toiselta asteelta syksyllä 2019, jonka jälkeen hän teki vuokratyöntekijänä töitä vajaan vuoden ja keräsi voimia uudelleenkouluttautumiseen, sillä lähihoitajan työ ei ollutkaan se, mitä hän halusi tehdä. ”Pääsin syksyllä 2020 töihin Laukaan Valkolan koululle koulunkäynninohjaajaksi, ja olin siellä yhden lukuvuoden ja hain 2021 kevään yhteishaussa muutamille yliopiston tutkintolinjoille. Vahva tausta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä sai minut laittamaan Humakin yhteisöpedagogiopinnot ensimmäiselle sijalle. Suomen kielen ja kirjallisuuden pääsykokeista päästyäni sähköpostissani olikin viesti, että olin päässyt amiksen papereilla Humakiin sisään, ja opiskele-

maan unelmoimaani nuorisotyötä. Nyt olen kolmannella vuodella, ja erittäin innoissani pian siirtymässä virallisesti ja kokonaan työelämään”, tiivistää Veikkolainen.

NUPSia opparissa

Ennen kokoaikaiseen työelämään siirtymistä Veikkolainen tekee opinnäytetyön, joka on Humakissa laajuudeltaan 15 opintopistettä. Veikkolaisen opinnäytetyö käsittelee Laukaan kunnan talouden tasapainottamisesta johtuvaa nuorisotyöntekijöiden työnkuvien tarkastelua osana nuorisotyön perussuunnitelmaa (NUPSia). "Opparini on vielä vaiheessa, mutta työnimi on Nuorisotyön perussuunnitelma (NUPS) Laukaan kunnan nuorisopalveluiden uudistumisen perustana”, kertoo Veik-

kolainen ja korostaa, että opparikin itsessään on hyvä esimerkki opintojen ja työn yhteensovittamisesta.

Ammattikorkeakouluissa tehtyjä opinnäytetöitä voi lukea Theseuksesta osoitteesta: https://www.theseus.fi/

Teksti: Jonna Veikkolainen, yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija ja Maarit Honkonen-Seppälä, Humak, lehtori.

Ryhmäkuvat: Maarit HonkonenSeppälä

Yksilökuva: Jonna Veikkolainen

Perusopetustoimikunta

Uusi

lukuvuosi on startannut ja keväällä lukuvuoden lopuksi tehdyt alustavat suunnitelmat toteutuvat nyt helpottaen kiireistä arkea. Suunnitelmallisuus ja ennakointi siis kannattaa. Muistakaa myös työaikasuunnitelma ja opetukseton perjantai! Jokaisen kannattaa lukuvuoden alussa sopia esihenkilön kanssa työaikasuunnitelmassa, mitkä ovat oppilaanohjaajan tehtävät ja pitää kirjaa omista työtunneistaan sekä seurata työajan toteutumista. Tärkeää olisi pystyä keskittymään työssään perustehtäväämme eli ohjaukseen.

Perusopetuksen oppilaanohjaajien palkkaus on puhuttanut jo pitkään. Viimeaikaiset uudistukset ja muutokset ovat lisänneet oppilaanohjauksen lehtorien työn vaativuutta ja kuormaa merkittävästi. Nykyisen palkkatason ja työn vaativuuden välillä on merkittävä epäsuhta. Tämä on saanut opot aktivoitumaan. Kiitos kaikille asiaa eteenpäin vieneille ja siihen vaikuttaneille. Olette tehneet tärkeää työtä! Palkkaus asia on nyt huomattu ja tiedostettu myös OAJ:ssa. OAJ on kutsunut perusopetustoimikunnan keskustelemaan perusopetuksen oppilaanohjaajien palkkauksesta. Yhteistyö ja vaikuttamistyö asian tiimoilta siis jatkuu. Tähän aiheeseen palataan myös alue- ja toimikuntaseminaarissa lokakuussa.

Menneen kevään aikana perusopetustoimikunta on tehnyt vaikuttamistyötä myös lausuntojen ja kannanottojen kautta yhdessä SOPO:n hallituksen kanssa. Maaliskuussa olemme lausuneet luonnoksesta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen sekä perusopetusasetuksen muuttamisesta mm. siitä, kuinka hyvin tuntilisäykset esitetyssä muodossa vastaavat luku-, kirjoitus- ja laskutaidon tarpeeseen. Onko tuntilisäysten kohdentaminen eri vuosiluokille esitetyssä muodossa ollut tarkoituksenmukaista?

Kesäkuussa lausuimme luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle

laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista koskien oppimisen ja koulunkäynnin tuen kokonaisuudistusta.

Kesäkuussa perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun kautta opiskelupaikan sai runsaat 70 600 hakijaa koko maassa. Oppilaanohjaajat ovat siis jälleen ohjanneet onnistuneesti nuoria opinnoissa eteenpäin. Hyvä me! Onnea ja menestystä jokaiselle uusien opintojen parissa aloittaneelle opiskelijalle!

Hyvää ja energistä alkanutta lukuvuotta 2024-25!

Perusopetustoimikunta Kati, Emmi, Antti, Mirva & Tuukka

siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Lausuntopyyntö koski oppimisen tukea ja erityisopetusta koskevia säädösehdotuksia, lukiokoulutuksen rahoitusperusteita koskevia säädösehdotuksia, englanninkielistä lukiokoulutusta, opiskelijavalintaa ja ylioppilastutkintoa sekä taitoja taideaineiden ylioppilaskoetta koskevia säädösehdotuksia. Tänä vuonna lukiotoimikunta hyppäsi siis kesälomalle täydestä vauhdista.

Tänä

keväänä lukiotoimikunta sai paiskia töitä ihan kesän korvalle asti. Keväällä hallitus päätti budjettiriihessä, että oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu maksuton oppimateriaali rajataan sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18-vuotta. Tämä olisi tarkoittanut suurimmalla osalla opiskelijoista kolmannen eli abivuoden joulukuuta. Lukiotoimikunta tarttui heti vaikuttamistyöhön ja allekirjoittanut kirjoitti mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin Turun Sanomissa. Sama kannanotto lähti laajasti jakoon poliittisille toimijoille ja poiki lukiotoimikunnalle ja ammatilliselle toimikunnalle kutsun eduskuntaan tapaamaan kansanedustaja Milla Lahdenperää. Syksyllä olikin sitten ihana lukea, että nämä kyseiset koulutusleikkaukset oli peruttu. Varsinkin kun kevään kiireisillä viimeisillä kouluviikoilla oli tehty hartiavoimin töitä asiaan vaikuttamiseksi.

Työruuhkaa toukokuun lopulla ei helpottanut yhtään, että oli otettava kantaa myös Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle lukiolain ja eräiden

Syksyn ensimmäiset kouluviikot ovat nyt takana ja ne ovat tunnetusti kiireistä aikaa kaikille opinto-ohjaajille. Lukiotoimikunta on myös jo käärinyt hihansa ja aloitellut syksyn töitä ottamalla kantaa lausuntopyyntöön hallituksen esityksestä laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lausuntopyynnön nimi saattaa johtaa harhaan, sillä esityksessä esitettiin normien purkua lukiokoulutukseen, jonka säästövaikutus oli laskettu korkeaksi ja tarkoitus on vähentää koulutuksen rahoitusta tämän säästön verran. Esityksen mukaan lukiolakia muutettaisiin siten, että luovuttaisiin koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta laatia opetussuunnitelmaan perustuva vuosisuunnitelma. Lisäksi esityksen mukaan luovuttaisiin koulutuksen järjestäjän velvoitteesta määräajoin selvittää opiskelijoiden huoltajien näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Näiden toimien oli siis katsottu tuottavan säästöjä. Me olimme tästä jokseenkin eri mieltä.

Ihan kaikkia tapaamisia, lehtikirjoituksia, kannanottoja ja lausuntoja on välillä vaikea mahduttaa lukiotoimikunnan palstalle, mutta toivottavasti saatte tästä kuvaa, millaisissa asioissa yritämme koulutuspoliittisiin päätöksiin vaikuttaa. Jatketaan työtä yhdessä vaikuttamisen parissa – sillä on merkitystä!

Työn iloa syksyyn! Nauttikaahan aurinkoisista päivistä!

Lukiotoimikunnan puolesta

Heini Kelosaari, lukiotoimikunnan pj.

Lukiotoimikunta

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Ammatillinen toimikunta on tehnyt töitä hallituksen lakiesitysten lausuntojen kanssa ja saanut alustavaa huomiota pedagogisen opinto-ohjauksen mainitsemiseksi päättäjien asiakirjoissa. Myös 150 opiskelijan ja 12 viikon vapaajakson tavoitteet ovat aina mukana keskusteluissa eri tahojen kanssa. SOPO ry:n ammatillisen lausunto-osioissa on lausuttu kokonaisvaltaisesti hallituksen esitykseen tehtäviä korjauksia ja täydennyksiä ammatillisten opinto-ohjaajien näkökulmasta.

Ammatillisen toimikunnan jäsenet ovat aktiivisesti olleet mukana vaikuttamassa alkuvuoden aikana hallituksen sivistysvaliokunnan edustajiin, opetushallitukseen ja opetusministeriöön sekä muihin vaikuttajiin eri kanavien kautta. Mainitsemisen arvoisia ovat eduskuntavierailu, OAJ:n kanssa tehty yhteistyö, SuomiAreena, Yle Suomen päivä-lähetys ja Eurooppafoorumi.

Työehtoneuvotteluihin valmistautuminen on käsillä ja toimikunta tekee töitä ammatillisen opinto-ohjaajien tavoitteiden esiin tuomiseksi OAJ:lle neuvottelupöytään. Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten vaikutukset toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ovat huolestuttavia.

Ammatillisen koulutuksenjärjestäjät ovat aloittaneet kiihtyvässä tahdissa Yt- ja muutosneuvotteluja. Opettajien ja opinto-ohjaajien työttömyys tulee lisääntymään, kun rahaa säästetään ja opiskelijoiden opetuksen ja ohjauksen laatu todennäköisesti heikkenee. Toimikunta etsii keinoja vaikuttaa ainakin lisäleikkausten estämiseksi.

Kuntavaalit yhtenä esimerkkinä - miten vaikuttaa kuntavaaleissa ehdolla oleviin, jotta he ymmärtävät ammatillisen koulutuksen asioita ja pedagogisen opintoohjauksen tärkeyden ammatillisessa koulutuksessa. Tähän haasteeseen voivat kaikki jäsenet mielellään osallistua turuilla ja toreilla.

Opinto-ohjauksesta ei ole varaa yhdessäkään ammatillisessa oppilaitoksessa leikata tai vähentää.

Ammatillinen toimikunta

Korkeakoulutoimikunta

Kesä täällä pohjoisessa alkaa olla tältä erää ohi. Puut ja varvut ovat jo menettäneet vihreän värinsä, liekö kuivuuden vai minkä takia. Ilmassa on jo syksyn tuntua, ja illat alkavat pimenemään. Toivottavasti olet saanut vapaa jakson aikana rentouta ja unohtaa työkiireet sekä tehdä erilaisia mielekkäitä asioita, joita usein ei työn lomassa tule tehtyä.

Lokakuussa on alue- ja toimikuntaseminaari Helsingissä, toivottavasti tapaamme siellä monta korkeakoulussa toimivaa opinto-ohjaaja.

Toimikunnassa jatkavat kaudella 2024−2025 Siru Kilpilampi (LAB ammattikorkeakoulu), Kati Mäenpää (Oulun ammattikorkeakoulu), Päivi Rosenius (Itä-Suomen yliopisto), Katri Sillanpää (Tampere yliopisto), Tuija Syväjärvi (Lapin ammattikorkeakoulu) sekä Pia Oförsagd (Turun ammattikorkeakoulu).

Hyvää alkanutta syksyä koko toimikunnan puolesta!

Tuija Syväjärvi, pj

Missä olet ollut viime vuodet!

Tämä

tarina on faktaa ja fiktioita. Kuten elämäkin.

Lapsena kuulin sinun juttelevan isäni kanssa. Kuulin isäni sanovan, ”ei koskaan enää”. Teidän katseista välittyi tyyneys. Vanhemmat sisaruksenikin liittoutuivat sinuun. He olivat kriittisiä isiemme tekoihin ja halusivat myös liittoutua sinuun. Onneksi niin tapahtuikin.

Olen huomannut, että aina sinua ei haluta kuunnella. Liian monet valtaa pitävistä käyttävät sinua väärin hyväkseen. He puhuvat vakuuttavasti, että hyvään päästään paremmin eri väkivallan keinoin. Lisäämällä kovaa kontrollia, rajoittamista ja aseitakin.

He haluavat tuntea mielen tyyneyttä ilman pelkoa kotona, koulussa ja muuallakaan.

Sinä olet joutunut väistymään muualle. Sellaisten ihmisten pariin, jotka tavoittelevat hyvää toista kuunnellen, toista arvostaen ja välittäen. Sinne missä itseä sivistetään erilaisista ihmistä, erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisissa yhteiskunnissa. Olet mennyt sinne, missä sinua kuunnellaan mielellään ilman pelkoa ja sinut otetaan vastaan mielihyvällä.

Viime vuosina olen etsinyt sinua. Missä olet ollut viime vuosina!? Toivon, että löytäisit pian luokseni, luoksemme. Kilpailijasi on saanut täällä jalansijaa. Häntä kuunnellaan nyt liikaa. Hän on onnistunut saamaan puolelleen sekä valtaapitävät, muitakin. Kuvitellaan hyvän tulevan väkivallan avulla. Nyt on siis kiire. On sotaa, on jengiväkivaltaa, on perheiden pahoinvointia.

Onneksi suurin osa lapsista ja nuorista edelleen haluavat kuulla sinua. He haluavat palavasti kuulla sen saman kuin minä lapsena sain kuulla sinun jutellessasi isäni kanssa. He haluavat tuntea mielen tyyneyttä ilman pelkoa kotona, koulussa ja muuallakaan. Toivon, että tulet pian koteihimme, kouluihin ja valtaapitävien luokse juttelemaan. Koulujen ohjaustyötä tekevät ovat hyvä kumppani sinulle.

Istuta meidän mieliimme nimesi, Rauha.

Matti Strömmer Ylivieska

26.–27.11.2024

Helsingin Messukeskus

S T U DIA

SUOMEN SUURIN

OPISKELU- JA URATAPAHTUMA

TUO OPPILAASI TUTUSTUMAAN TULEVAISUUDEN KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIIN!

Studia-messuilla on tutkitusti merkittävä vaikutus nuoren koulutussuunnitelmaan.

Studia-messut tarjoavat yhdessä SOPO ry:n kanssa erityisesti opinto-ohjaajille suunnattua ohjelmaa. Tule tapaamaan kollegoita ja kuulemaan alan ajankohtaisia aiheita.

Avoinna: ti ja ke klo 9–17 Ilmainen sisäänpääsy: opinto-ohjaajat, opettajat ja rehtorit rekisteröitymällä kävijäksi ennakkoon studiamessut.fi, Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet, varus- ja siviilipalvelushenkilöt sekä työttömät. Pääsyliput: Osta ryhmäliput ennakkoon edullisemmin viimeistään 25.11. ja saat ne hintaan 8 € / henkilö. #studia2024 | studiamessut.fi

Yhteistyössä: