Opinto-ohjaaja 2/2024

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja

Onnistunutta oppilaanohjausta neurokirjon oppilaille

Opopäivät 2024 kuvina

Monialainen ohjaus

Sopon uusi hallitus esittäytyy

2/2024

Opinto-ohjaajien

ammatti- ja järjestölehti

ISSN 2342-9119 (Painettu)

ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu)

Julkaisija

Suomen opinto-ohjaajat ry

Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE

Ilmoitusmarkkinonti / myyntineuvottelija

Tuija Mäntsälä

Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@turkuamk.fi

Rahastonhoitaja

Tuula Karttunen

Sirritie 1 B 9, 39160 Julkujärvi puh. 050 3086378 karttunen.tuula.anneli@gmail.com

Toimitusneuvosto

Tuija Mäntsälä

Emmi Hannuksela

Armi Nurmi (päätoimittaja, armi.nurmi1@gmail.com)

Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja)

Tilaushinta

65 EUR / vsk

Ilmoitushinnat

koko sivu: 925 EUR puoli sivua: 625 EUR neljännessivu: 515 EUR takakansi 1400 EUR

kannen sisäpinta – koko sivu 1100 EUR – puoli sivua 780 EUR

Painopaikka

PunaMusta, Forssa

Ilmestymisaikataulu 2024

Lehti 1 – 2.2. Aineisto 15.1. Lehti 2 – 15.3. Aineisto 28.2. Lehti 3 – 13.9. Aineisto 26.8. Lehti 4 – 22.11. Aineisto 5.11.

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@gmail.com

Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Tässä numerossa

Ajatuksia uuden

toimintavuoden alkaessa

Kevään

korvalla ollaan, opintoohjaajat. Suomen opinto-ohjaajat ry:n tämäkin toimintavuosi on hyvä aloittaa korostamalla sitä, että opintoohjaus on pedagogista toimintaa, jota antavat pedagogisesti koulutetut opinto-ohjaajat. Opinto-ohjausta ei tule liudentaa pelkäksi ohjaukseksi, eikä se ole lyhytnäköistä korjaavaa toimintaa. Opinto-ohjausta ei siis tule asemoida osaksi erityisen tuen toimintoja, eikä opinto-ohjaus ole ratkaisu opiskeluvalmiuksien puutteeseen tai osaamisvajeen täyttämiseen. Oikea-aikainen opinto-ohjaus on opiskelijan oikeus kaikissa opiskeluvaiheissa.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n vuosikokous Rovaniemen Opopäivillä vahvisti yhdistyksemme toimintasuunnitelman vuodelle 2024. Jatkamme yhdistyksen ydintehtävää eli olla pedagogisen opinto-ohjauksen puolestapuhujina useilla eri foorumeilla. Myös yhteistyö eri toimijoiden kanssa aktivoituu entisestään. Tämän toimintavuoden aikana haluamme myös vahvistaa jäsenviestintäämme. Seuraathan jo Instagramtiliämme suomenopot?

Kiitän tässä yhteydessä vuosikokousta luottamuksesta toiselle puheenjohtajakaudelle!

Suomen opinto-ohjaajat ry on jatkanut aktiivisuuttaan esimerkiksi koskien korkeakoulujen ehdotettua rahoitusmallia, jossa ensikertalaisuuden painoarvoa kasvatettaisiin entisestään. Kirjelmöimme asiasta loppuvuonna ministeri Multalalle ja kuluvan vuoden puolella maakunnalliset sanomalehdet julkaisivat näkemyksiämme, sekä annoimme lausunnon rahoitusmalliehdotuksesta.

Opinto-ohjaajat tietävät työnsä kautta, että suuri ensikertalaiskiintiö voi aiheuttaa välivuosia ja koulutukseen hakeutumisen viivästymistä. Uutena huomiona on tullut esiin, että nuoret, jotka ovat pyrkimässä hakupainealoille, eivät ehkä edes vietä välivuosiaan tehden töitä.

Heille ei tällöin kerry kokemusta työelämästä. Sen sijaan he saattavat opiskella vuosikausia ylioppilaskirjoitusten arvosanan korottamista varten, yhä uudelleen, jotta saisivat mahdollisimman korkean arvosanan todistusvalinnassa.

Olisipa hienoa, jos lukion päättökoe saisi olla vain päättökoe, eikä sille olisi sälytetty niin paljon painoarvoa. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen tulee olla korkeakoulujen, ei toisen asteen, vastuulla.

Opinto-ohjausta ei tule liudentaa pelkäksi ohjaukseksi, eikä se ole lyhytnäköistä korjaavaa toimintaa.

Alan mukaiset valintakokeet tekstimateriaaleineen johdattelevat kyseisen alan ääreen, toisin kuin pelkkä todistusvalinta. Näin opiskelualan valinta ei niin suurelta osin perustuisi mielikuviin tai oletuksiin. Toivonkin, että meillä opinto-ohjaajilla on aikaa ja mahdollisuutta keskustella nuoren kanssa opintojen sisällöistä, vaatimuksista, iloista tai työelämän mahdollisuuksista. Pisteytysmallit saavat elää omaa elämäänsä. Nuoren kohtaaminen on arvokkainta.

Yliopistojen pisteytysmalleja ollaan sentään selkiyttämässä, mikä osaltaan tyynnyttänee aloittavien lukiolaisten mieliä. Toisen asteen opiskelu tulisi kuitenkin rauhoittaa siellä opiskeltavien asioiden omaksumiseen ja aikuiselämään kypsymiseen.

Urasuunnittelutaidot ovat tärkeä osa opiskelijoiden elämänpolkua. Miten tunnistetaan vahvuuksia ja opitaan uusia taitoja, joiden avulla voi navigoida koulutustaan tai työelämää; miten me hallitsemme elämää eikä elämä hallitse meitä. Kyse on ”taidoista suunnitella, kehittää ja toteuttaa itselle soveltuva elämänkulku työelämän ja vapaa-ajan näkökulmasta sekä kykyä ymmärtää yhteiskunnan ja työelämän vaatimuksia tämän toteuttamiseksi”. -Näin määritte-

li asian hyvä opo-kollega. Naulan kantaan!

Ennen korkeakoulujen toista yhteishakua on toki ollut hyvän aikaa menossa perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku oppivelvollisille. Opintoohjaajilla on erityisesti huoli opiskelupaikkojen riittävyys vaativan erityisen tuen ammatilliseen koulutukseen, yleiseen TUVA-opiskeluun ja vaativana erityisopetuksena toteutettavaan TUVA:an. Tilanne on myös alueellisesti epätasa-arvoinen.

Kansainvälisen ohjausalan järjestön IAEVG:n maailmanlaajuinen konferenssi pidetään Jyväskylässä marraskuussa, 12.-14.11. Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen opinto-ohjaaja tulee saamaan mahdollisuuden osallistua konferenssiin ja saamaan tuulahduksia ohjausalan kansainvälisestä tutkimuksesta. SOPO ry on iloinen siitä, että IAEVG:lla on suomalainen puheenjohtaja, tutkimusprofessori Jaana Kettunen, ja jatkaa mielellään yhteydenpitoa.

SOPO ry tulee jakamaan pieniä apurahoja konferenssiin osallistuville SOPO ry:n jäsenille, ja asiasta tiedotetaan lisää syksyn ensimmäisessä lehdessä.

Näillä ajatuksilla jatketaan yhteistyötä opinto-ohjauksen merkeissä!

Paula Lindqvist, puheenjohtaja

Nyt on aika ammatillisen koulutuksen

vahvistamiselle – ei leikkauksille

Valtiovarainministeriö on esittänyt ammatillisen perustutkinnon lyhentämistä vuodella ja yhteisten tutkinnon osien poistamista osasta tutkintoja. Tavoitteena on säästää 100 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 1500 opettajan palkkakustannuksia.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus on jäänyt jälkeen opiskelijoiden määrän kasvusta. Opiskelijakohtaiset käyttömenot ovat pudonneet vuosikymmenessä yli kuudenneksella samaan aikaan, kun esimerkiksi oppivelvollisuusuudistus on lisännyt työtehtäviä. OAJ:n toteuttama jäsenkysely ammatillisissa oppilaitoksissa työskenteleville paljastaa, että resurssit eivät vastaa koulutuksen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä. Noin 90 prosenttia vastanneista kokee, että viimeisen kahden vuoden aikana opiskelijoiden tuen tarve on lisääntynyt. Opinto-ohjaajan antamaa ohjausta tarvitaan yhä enemmän.

Suomessa on tällä hetkellä 42 eri alojen ammatillista perustutkintoa, joiden kunkin laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkintojen suorittamista tai niiden rahoittamista ei ole sidottu aikaan. Esityksen tavoitteena on karsia kolmannes ammatillisten perustutkintojen sisällöistä.

Ajatus kolmen vuoden tutkinnosta perustuu vuoden 1998 lakiin ammatillisesta koulutuksesta, jolla säädeltiin nuorten ja aikuisten perustutkintokoulutusta. Laki toi tuolloin perustutkintoihin yhteiset tutkinnon osat ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen. Ammatin hankkimisen lisäksi tavoitteena oli antaa opiskelijalle mm. jatko-opintojen ja elinikäisen oppimisen kannalta tarpeellisia taitoja. Tämä laki kumottiin vuonna 2017.

Nykyiset 180 osaamispisteen laajuiset perustutkinnot muodostuvat pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Pakollisilla tutkinnon osilla varmistetaan, että opiskelija saavuttaa tutkinnon keskeisen osaamisen. Yhteiset tutkinnon

osat ovat pakollisia ja niillä vahvistetaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kuten viestintään, matematiikkaan ja yhteiskunnassa toimimiseen liittyvää osaamista. Näiden opintojen poistaminen tarkoittaisi, että ammatillinen koulutus ei osaltaan varmistaisi, että työntekijöillä on työtehtävissä tarvittavaa luku-, kirjoitus tai laskutaitoja. Yhteisten tutkinnon osien laajuus on 35 osaamispistettä, joten niiden poistamisella ei saada kolmannesta tutkinnosta pois. Siihen tarvitaan myös ammatillisten tutkinnon osien typistämistä.

Nyt on pikemminkin vahvistettava opetusta ja ohjausta kuin karsittava radikaalisti tutkintojen sisältöjä.

Ammatillisen koulutuksen vetovoima on nuorten parissa heikentynyt. Eivätkä esitykset tutkintojen typistämisestä sitä paranna. Mahdollisuutta jatkaa ammatillisesta korkeakouluopintoihin on pidetty vetovoiman kannalta tärkeänä. Se näkyy myös ammattikorkeakouluissa, jossa opiskelupaikan vastaanottaneista vajaa puolet on suorittanut ammatillisen perustutkinnon.

Nyt on pikemminkin vahvistettava opetusta ja ohjausta kuin karsittava radikaalisti tutkintojen sisältöjä. Näin voidaan paremmin varmistaa työelämässä tarvittavan osaamisen oppiminen ja vaikuttaa myös keskeyttämiseen silloin kun syynä ei ole väärän alan valitseminen. Opetus tarvitsee resurssit, jotta opiskelijan oikeus riittävään opetukseen ja ohjaukseen toteutuu.

Koulutuksen erityissuojeluksen murtuminen olisi katastrofaalinen tilanne ammatillisen koulutuksen laadun kannalta. Jo tällä hetkellä näkyy, etteivät resurssit vastaa opetuksen ja ohjauksen tarpeita. Ammatillinen koulutus on ollut leikkausten kohteena jo aiemmin. Oppimisen tuki on laitettava kuntoon ja oppilaitosten eriytyminen on pysäytettävä. Koulutusleikkauksien sijaan tarvitsemme

pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman, jolla varmistetaan oppimistulosten ja koulutustason nosto.

Yhteishakujen aikaan ollaan menossa kohti unelmia. Aina ei ole helppoa uskaltaa hypätä ja lähteä lentoon. Pitää olla aikaa pohtia ja miettiä. Opinto-ohjauksessa on tärkeää jatkumo. Omien vahvuuksien löytäminen ja vahvistaminen. Eri vaihtoehtoihin tutustuminen ja uskallus tehdä päätöksiä. Oletko muuten huomannut, että ulkoilma tekee hyvää. Kun menee takaisin sisälle, on omituisen virkeä. Jos haluaa tulla kävelijäksi, pitää siis lähteä kävelylle. Päivä toisensa jälkeen. Sama pätee mihin tahansa uuteen tapaan. Tässä meille ajattelemisen aihetta. Keväällä noustaan siiville!

Armi Nurmi, päätoimittaja

Euroguidance

Ohjausalan ammattilaisten tukena kansainvälistymisessä

Maailmalle.net on nyt Opintopolussa

Monille ohjaajille tuttu Maailmalle.net-sivusto suljettiin helmikuussa. Uudistettuja sisältöjä on nyt saatavilla Opintopolusta omana Maailmallekokonaisuutena. Uuteen osioon pääsee suoraan osoitteella maailmalle.net.

Opintopolusta löytyvät päivitettyinä tutut kokonaisuudet opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla. Lisäksi ulkomailla työskentelyä koskevat tiedot on koottu yhdelle sivulle.

Muun sisällön ohella nyt myös kokemustarinat ja haastattelut kansainvälisistä kokemuksista käännetään ruotsiksi.

Suurin muutos on tutkinto-opiskelua koskevan maakohtaisen tiedon karsiminen. Ulkomailla

Seuraa meitä somessa:

Euroguidance Suomi EuroguidanceFI

MAAILMALLE

Opintopolun Maailmalle-osiosta löydät tietoa muun muassa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla. Ajankohtaista tietoa saat seuraamalla Maailmalle.netin somekanavia.

opiskelusta kiinnostuneet saavat edelleen perustiedot korkeakouluihin hakeutumisesta sekä opintojen kustannuksista ja rahoituksesta. Sivustolla on myös linkit keskeisimpiin maakohtaisiin tiedonlähteisiin.

Maailmalle.netin sosiaalisen median kanavat ovat yhä käytössä. Facebook- ja Instagram-tileillä jaetaan ajankohtaisia vinkkejä muun muassa ulkomailla opiskelun hakuajoista ja infotilaisuuksista. YouTubekanavalta löydät kansainvälistymiseen liittyviä videoita.

Lähtisitkö ulkomaille vahvistamaan ammattitaitoasi?

Kävimme Opopäivillä Rovaniemellä monia kiinnostavia keskusteluja kansainvälisyysohjauksesta ja kansainvälisistä kokemuksista. Kiitos näistä kohtaamisista.

Monilla teistä on jo ammatillista kokemusta ulkomailta, ja useat puolestaan parhaillaan suunnittelevat ulkomaanjaksoa hakeakseen siitä uusia näkökulmia ja inspiraatiota työhön. Hienoa, että tähän löytyy tukea monelta työnantajalta.

Kokosimme viime vuonna listan linkeistä, joista voi olla hyötyä, kun alat suunnitella omaa liikkuvuusjaksoasi. Muiden maiden Euroguidancekeskukset voivat avustaa esimerkiksi paikallisten oppilaitoisten kontaktoinnissa.

https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/kansainvalistymisenmahdollisuuksia-ohjaajille

Voit olla yhteydessä myös meihin: euroguidance@ oph.fi.

Uskalla toteuttaa unelmiasi! oph.fi/euroguidance

Kuva: Carlos Barquero Perez / iStock

Arvoisat SOPO ry:n jäsenet,

Olen

iloinen saadessani tervehtiä teitä ohjausalan kansainvälisen keskusjärjestön IAEVG:n puheenjohtajana. IAEVG on globaali foorumi, joka pyrkii edistämään opinto- ja uraohjauksen merkitystä ympäri maailmaa, uskoen että laadukas ohjaus on perusoikeus kaikille ja keskeinen tekijä yksilöiden itsetuntemuksen, yhdenvertaisuuden, hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta. Tämä visio yhdistää meidät kaikki, riippumatta maasta tai kulttuurista.

Suomalainen opinto-ohjaus on maailmalla tunnettu ja arvostettu. Se on tulosta ohjaajien, tutkijoiden, eri sidosryhmien ja päättäjien yhteisestä dialogista sekä pitkäjänteisestä sitoutumisesta opinto-ohjauksen kehittämiseen. Tässä ajassa meidän on varmistettava, että emme tahattomasti liudenna tai vähennä opinto-ohjauksen merkitystä. Opinto-ohjauksen on kyettävä selkeästi tunnistamaan ja osoittamaan oma paikkansa osana laajempaa kokonaisuutta. Opinto-ohjauksen merkitys koulutusjärjestelmässä ei nouse ainoastaan sen kyvystä vastata yksilöiden tarpeisiin, vaan myös sen potentiaalista vaikuttaa

positiivisesti yhteiskuntaan laajemmin. Meidän tehtävänämme on varmistaa, että opinto-ohjaus säilyttää keskeisen roolinsa tässä dynaamisessa ympäristössä, eikä sulaudu eikä liudennu osaksi muita lähellä olevia toimialoja.

IAEVG:n puheenjohtajan olen sitoutunut edistämään opinto- ja uraohjauksen merkitystä ympäri maailmaa sekä tukemaan teitä tärkeässä työssänne. IAEVG:n kautta meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus jakaa osaamistamme, oppia toisiltamme ja kehittää alaamme. Toivon, että jokainen teistä tuntee olevansa osa tätä globaalia yhteisöä ja haluankin kannustaa kaikkia osallistumaan aktiivisesti toimintaamme. Minulla onkin ilo ja kunnia kutsua teidät seuraavaan IAEVG:n kansainväliseen konferenssiin, joka järjestetään tänä vuonna Suomessa. Tämä tapahtuma on merkittävä kohtaamispaikka eri puolilta maailmaa tuleville ohjausalan ammattilaisille, tutkijoille, kouluttajille ja päättäjille, jotka kaikki jakavat yhteisen tavoitteen ohjauksen laadun ja saavutettavuuden parantamisesta.

Lämpimin terveisin, Jaana Kettunen president@iaevg.com

Lisätietoa IAEVG:stä: http://iaevg.com

IAEVG:n 2024 kansainvälisestä konferenssista https://peda.net/ iaevgconference2024

SOLEKKO OHJATA

– OPOPÄIVÄT 2024 ROVANIEMELLÄ

Valtakunnalliset opinto-ohjaajien päivät järjestettiin Rovaniemellä 8.–10.2.2024. Päivien teemaksi muotoiltiin ajatus pohjoisesta yhteistyöstä! Yhteistyötä on pohjoisessa aina tarvittu; pitkät välimatkat ja harva palveluverkosto varmistaa sen, että yhteistyö ja yhteisöllisyys on voimavara. Yhteistyö on voimavara myös Lapin opinto-ohjaajille ja tätä ajatusta me halusimme tuoda esille. Ilmeisesti tässä onnistuttiinkin, koska saadusta palautteesta voitiin lukea seuraavaa:”Opopäivillä oli todella yhteisöllinen tunnelma.”

Lumipöllö toivotti osallistujat tervetulleiksi Lapin AMKin Jokiväylän kampukselle. Pöllön veistivät lumesta REDU:n luonnonvara-alan opiskelijat.

Pohjoiseen on pitkä matka – vai onko sittenkään?

Valtakunnallisille opinto-ohjauksen päiville kokoontui n. 370 opinto-ohjaajaa ja ohjausalan toimijaa ympäri Suomea eri kouluasteilta. Näytteilleasettajina saimme vieraaksemme yli 70 organisaatiota ja toimijaa. Hienoa, että saimme Rovaniemelle näinkin suuren osallistujajoukon. Kokonaisuudessaan osallistujilta saamamme palaute oli myönteistä. Tapahtumajärjestäjät törmäsivät kuitenkin samaan ongelmaan kuin ilmeisesti aiemmillakin opopäivillä. Haasteita syntyy, kun messutyyppistä tilaisuutta järjestetään rakennuksessa, jota ei ole messuihin suunniteltu. Väistämättä joku esittelyständi on aina hieman sivussa. Mutta mukavaa oli lukea palautetta

jossa: ”…kaikki oli hyvin järjestetty ja henkilökunta tosi auttavaista. Tunsin itseni tervetulleeksi kaikin mahdollisin tavoin. Myös ohjeet saapumiseen yms. olivat tosi selkeät.”

Solekko lähtiä ja tehä

Opopäivien ohjelmaan kuuluivat tutustumiskäynnit alueen yrityksiin, yhdistyksiin, oppilaitoksiin sekä organisaatioihin. Tavoitteena oli antaa ohjaustyötä tekeville tietoa työelämän ja työmarkkinoiden tilanteesta, osaamisvaatimuksista ja työllistymisnäkymistä. Tutustumiskäynnin kohteelle tämä oli ainutlaatuinen mahdollisuus tavoittaa ohjaustyötä tekevät ja antaa heille ajantasaista tietoa omasta toiminnasta, lähitulevaisuuden työntekijätarpeista ja alan

Lapin opinto-ohjaajat innokkaina päivien alkaessa.

osaamisvaatimuksista. Tutustumiskäyntikohteita pyrittiin valitsemaan siten, että valinnan varaa oli mahdollisimman monipuolisesti. Lapin opopäiville osallistuvat vierailivat mm. Arctic Snow & Glassa Igloo -hotellissa, Valajaskosken vesivoimalaitoksella, Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa, Lapin ammattikorkeakoulun oppimisympäristöissä ja Rovaniemen koulutuskeskus REDU:n Lentokoneasennuksen koulutusohjelmassa. Ihmeen suosittu kohde oli talvireippailu lumisessa Ounasvaarassa. Pakkasta oli kuitenkin lähes 30 astetta.

Opopäivillä oli tuttuun tapaan myös työpajoja ja konkreettista tekemistä. Tehemmä poies -työpajat sisälsivät toiminnallisuutta, keskustelua, luentoja ja asiantuntijaosuuksia. Teemoina tulevaisuus, ohjauksen ja arvioinnin työkalut, osaamisen tunnistaminen, nuorten ohjaus ja psykososiaalinen tuki. Saimme kuulla myös puheenvuoron eGuidance -teemalla Tanskasta

Undervisningsministeries:stä.

Soli rohki fiiniä puhetta

– huomionosoituksia ja asiantuntijuuden jakamista

Ohjelmassa oli tuttuun tapaan SOPO ry:n vuosikokous ja eri toimikuntien järjestämiä tilaisuuksia, asiantuntija puheenvuoroja sekä live- ja etätervehdyksiä. Saimme kuulla SOPO:n, SAK:n ja NYT:n tervehdykset, oppilaitosten johdon avaussanoja sekä OKM:n videotervehdyksen. Tunteita ja ajatuksia herättivät Esko Valtaojan, Jaana Kettusen ja Mari Valonmeren puheenvuorot. NYT ja SAK palkitsivat vuoden opon Tarja Perolaisen Ammatti-instituutti Iisakista.

Riitta Rissanen Lapin AMKista ja Satu Uusiautti, Lapin yliopistosta julkistivat vuoden ohjausalan gradun ”Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ohjausta kohdentamalla? ohjaus hallintana haavoittuvuuden eetoksessa ” Gradun tekijät ovat Laura Ihalainen ja Sanna Vaikkinen Jyväskylän yliopistosta. Illallisjuhlassa muistettiin myös opinto-ohjaajia muun muassa ansiomerkein.

Mitä tästä opimme ja evästykseksi tuleville opopäiville Lapin opopäivät 2024 valmisteltiin kahteen kertaan. Vuoden 2021 opopäivät jäivät Covid 19 -pandemian jalkoihin.

Tutustumiskohteena Ounasvaaran luontopolut.

Osallistujat tutustumassa Arktikumiin.

Kun taivallettua matkaa katsoo taaksepäin, voidaan nostaa esiin seuraavat asiat

• Ohjelmassa on huomioitava SOPO ry:n kanssa sovittavat tietyt sisällöt ja rakenteet.

• Valmistelussa selkeä johtaminen, työnjako ja yhteistyö on voimaa.

• Oman alueen oppilaitokset ovat korvaamaton voimavara.

• Ilmoittautumisjärjestelmän valintaan käytettiin paljon aikaa ja se kannatti!

• Puhujien valinta sekä tutustumiskäyntien ja työpajatyöskentelyn valmistelu on pitkä projekti. Kokonaisuuden täytyy olla yhtenäinen ja koko ohjelmaa läpileikkaavat teemat mielessä.

• Projektisuunnitelma auttaa pysymään kurssissa.

• Talousarviota kannattaa tarkastella aina aika ajoin!

Lapin opinto-ohjaus ry täyttää 50 vuotta vuonna 2026. Ketterä keski-ikäinen kiittää ja kumartaa vielä kerran osallistujille, tukijoille ja talkooväelle! Ilman Teitä nämä päivät olisivat jääneet järjestämättä.

KIITOS KO KÄVITTÄ!

Teksti: Lapin opot puheenjohtaja

Jonna Löf ja varapuheenjohtaja Sirkka Vaarala

Kuvat: Lapin opinto-ohjaus ry:n jäsenet

Vahvuuksilla tulevaisuuteen -työpaja.

Vuoden gradun tekijät ja vuoden opinto-ohjaaja.

Mari Valonmeri.

Esko Valtaoja.

Vuoden opinto-ohjaajana palkittiin Tarja Perolainen

Tarja

Perolainen Sasky Ammatti-instituutti Iisakista on valittu vuoden 2024 opinto-ohjaajaksi. Palkinto jaettiin 9.2.2024 valtakunnallisissa opopäivillä Rovaniemellä.

Vankka kokemus opintoohjaajan työstä jo vuosien ajalta

Tamperelainen Tarja Perolainen työskentelee opinto-ohjaajana Sasky Ammatti-instituutti Iisakissa Parkanossa ja Hämeenkyrössä. Hänellä on ohjattavanaan yli 400 opiskelijaa kahdeksalta eri alalta. Perolainen on aloittanut nykyisessä työpaikassaan vuonna 1992 ja opinto-ohjaajana hän on toiminut oppilaitoksessa vuodesta 2004.

Ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaajan työ alkaa jo peruskoulun puolelta, kun hän käy kertomassa sekä yläkoulun oppilaille että heidän huoltajilleen ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista. Opinto-ohjaaja huolehtii myös jatkuvan haun kautta hakevien opiskelijoiden haastatteluista ja soveltuvuuskokeisiin ohjaamisesta. Iso osa työtä on opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu ja olemassa olevien osaamisten tunnistaminen. Olennaista opinto-ohjaajan työssä on yhteistyö eri toimijoiden kanssa.

Parasta opinto-ohjaajan työssä ovat upeat opiskelijat ”Parasta työssäni ovat upeat opiskelijat, jotka kohtaan joka päivä” kertoo vuoden opo. Perolainen mainitsee hyvistä puolista myös sen, että koskaan ei ole kahta samanlaista päivää. Lisäksi kiitosta saa myös upea työyhteisö, joka on aina auttamassa ja jonka ansiosta töihin on kiva tulla sekä yhteistyöverkosto, joka on Perolaisen mukaan kuin toinen koti.

Taitava kuuntelija, joka laittaa itsensä likoon opiskelijoiden parhaaksi Palkintoraadin perusteluissa kerrotaan, että Tarjan vahvuuksia ovat mm. eettisyys, kuuntelemisen taito, vahva amma-

tillinen toimijuus, oikeudenmukaisuus ja osallisuuden mahdollistaminen.

Perolaisen esihenkilö, Saskyn LuoteisPirkanmaan oppilaitosten rehtori Joni Liukkonen toteaa, että ”Tarja on erittäin osaava, rohkea ja kehittämishaluinen opinto-ohjaaja. Tarjalla on poikkeuksellisen monipuoliset verkostot työelämään, koulutuksen kenttään sekä muihin sidosryhmiin. Tarja laittaa itsensä aina täysillä likoon opiskelijoiden parhaaksi. Tarja on huumorintajuinen sanavalmis luotettava työkaveri.”

Palkinnolla pitkät perinteet

Vuoden opo -palkinto jaettiin 9.2.2024 valtakunnallisilla opopäivillä Rovaniemellä. Valintaraadissa olivat mukana Suomen opinto-ohjaajat ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja Nuorten yrittäjyys ja talous NYT. Vuoden opon tunnustus jaettiin nyt 33. kerran. Järjestäytyneitä opinto-ohjaajia, joiden joukosta palkinnon saaja valittiin, on Suomessa noin 1 000.

Teksti ja kuva:

SASKY koulutuskuntayhtymä

Vuoden Gradun

kirjoittajat ovat Laura Ihalainen ja Salla Vaikkinen

Vuoden gradu palkittiin perinteikkäästi Opopäivillä. Voittavan gradun kirjoit tivat tänä vuonna yhteistyössä Laura Ihalainen (kuvassa vasemmalla) ja Sal la Vaikkinen. Jyväskylän yliopistossa tarkastetun gradun otsikkona on "Sosi aalista oikeudenmukaisuutta ohjausta kohdentamalla? Ohjaus hallintana haa voittuvuuden eetoksessa".

Gradun tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten sosiaalisesti oikeudenmukainen ohjaus toimii hallintana ohjauksen poliittisessa diskurssissa. Tutkielmassa sosiaalinen oikeudenmukaisuus hahmotetaan kou lutuspoliittisena tavoitteena, jota toteu tetaan kohdentamalla ohjausta tuen tar peessa oleville yksilöille.

Työn teoreettisena viitekehyksenä hyö dynnetään poststrukturalistista hallin nan analyysia sekä tähän viitekehykseen perustuvaa aiempaa tutkimusta haavoit tuvuuden eetoksesta nuoriin kohdistu vissa tukijärjestelmissä. Tästä kehyk sestä katsottuna ohjausta tarkastellaan subjektivoivan hallinnan teknologiana.

Tutkimuksen aineisto koostuu Opintoohjauksen kehittämisohjelmaan kuulu vista koulutuspoliittisista dokumenteis ta. Tutkimuskohteena on se, millaisiin hallinnan tekniikoihin ohjauksen kou lutuspoliittisessa diskurssissa tukeu dutaan sekä millaista subjektiviteettia näissä tuotetaan ohjauksen kohteena oleville nuorille. Aineistoa analysoidaan diskursiivista lukutapaa hyödyntäen.

Tutkimuksen tulokseksi muodostuu, miten ohjaus toimii hallintana ohjauksen kohdentamisen teknologian kautta. Poliittisessa diskurssissa kohdennetun ohjauksen kohteena oleville nuorille rakentuu jännitteinen subjektiviteetti: Yhtäältä nuoret nähdään koulutuksellisina toisina ja siten tukea tarvitsevina. Toisaalta heidät asemoidaan samanaikaisesti itsestään vastuullisiksi sekä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ratkaisijoiksi.

Työ tekee näkyväksi sitä, miten ohja uksen kohdentaminen toimii hallinnan keinona sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteen nimissä sekä herättelee pohtimaan sen nuorille rakentamia toiminnan mahdollisuuksia ja rajoja.

Gradu on luettavissa osoitteessa

https://jyx.jyu.fi/handle/ 123456789/87585

Havumetsä, sekametsä, sademetsä... Metsäalalta kansainvälisille urapoluille

Opinnot metsäalalla voivat avata oven monenlaisiin työtehtäviin niin Suomessa kuin ulkomailla. Kaksi metsäalan asiantuntijaa kertovat opinto- ja urapolustaan ja jakavat myös vinkkinsä tulevaisuuttaan pohtivalle nuorelle. Haastattelut ovat toteutettu osana suomalaisen kehitysjärjestö Food and Forest Development Finlandin (FFD) nuorille suunnattua viestintä- ja globaalikasvatushanketta ”Metsät ja kestävä kehitys – tiedolla ja osaamisella vaikuttajaksi!”. Hanke avaa metsäosaamisen roolia kestävässä kehityksessä ja kannustaa nuoria tarkastelemaan ajankohtaisia metsäkysymyksiä globaaleista näkökulmista.

Kiinnostus metsiin vei Elinan maailmalle

Elina on koulutukseltaan puunjalostuksen diplomi-insinööri ja työskentelee parhaillaan suomalaisessa metsäteollisuusyhtiö UPM:ssä. Lukiossa Elinaa kiinnosti kemia, kestävä kehitys ja metsien merkitys Suomelle. Korkea-

kouluopintojensa lopussa hän tekikin diplomityönsä metsistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

Uransa alussa Elina työskenteli tutkimuksen ja opetuksen parissa, mutta seuraava askel vei ulkomaille. ”Kansainvälinen ura kiinnosti, ja sain työpaikan YK:lta. Siellä tein töitä kansainvälisen metsäyhteistyön tehtävissä sekä kehitysyhteistyöprojekteissa. Palattuani Suomeen työskentelin kolme vuotta Business Finlandissa kehitysyhteistyön tehtävissä. Tämän jälkeen siirryin maaja metsätalousministeriöön, jossa kansainväliset työtehtävät jatkuivat, erityisesti käsittelin EU:n metsäasioita”, Elina kertoo uransa eri vaiheista.

Kansainvälisyys näkyy myös vahvasti hänen nykyisessä työssään. ”UPM toimii laajasti maailmalla, olen tutustunut esimerkiksi eukalyptusplantaasimetsiin Uruguayssa. Muut tehtäväni liittyvät kestävään puun hankintaan ja metsätalouteen niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa”.

Elinaa inspiroi työssään mahdollisuus kehittyä ja oppia jatkuvasti uutta, ja hän kokeekin nämä työnsä parhaiksi puo-

liksi. Työn kytkeytyminen kestävään kehitykseen toimii hänelle myös tärkeänä motivaattorina. Elina kannustaakin nuoria etsimään ja kokeilemaan erilaisia työtehtäviä, pyytämään rohkeasti lisää vastuuta, ja kertomaan omista ideoistaan.

Metsät ovat tulevaisuus Metsäalan tulevaisuuden Elina näkee kasvavana ja jatkuvasti kehittyvänä. Alalle tarvitaan paljon lisää nuoria myös tulevaisuudessa. ”Metsäalan mahdollisuudet tulevat vain laajenemaan. Ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteet tuovat uutta haastetta. Fossiilisista eroon pyrittäessä puupohjaiset tuotteet ovat iso osa ratkaisua”.

Yhden tärkeän vinkin hän antaa kansainvälistä metsä- ja ympäristöalaa pohtiville. ”Kielitaito on tärkeä. Metsäteollisuus globaalina alana tarvitsee kielitaitoisia työntekijöitä”.

Elina muistuttaa nuoria, että on tärkeää olla rohkea ja tavoitella omia unelmia. ”Tutkinto ei kuitenkaan määritä loppuelämää tai edes työnkuvaa, aina voi vaihtaa suuntaa, jos niin haluaa”.

Elina kansainvälisessä Maailman Pankin konferenssissa Washingtonissa.

Elina vierailulla Jordaniassa.

Olli lähti työharjoitteluun

Latinalaiseen Amerikkaan

Olli on koulutukseltaan metsänhoitaja. Jo opiskeluaikana tiet veivät toiselle puolelle maailmaa. ”Opiskelujen loppuvaiheessa innostuin lähtemään vaihtoon Costa Ricaan ja päädyin tekemään tiikkiviljelmistä gradun ja samalla opiskelin espanjaa. Heti valmistumisen jälkeen olin Chilessä kansainvälisessä harjoittelussa”. Olli työskenteli opiskeluaikanaan kesäisin myös UPM:n metsäosastolla Suomessa ja ulkomailla.

Palattuaan takaisin Suomeen vuonna 2008 Olli aloitti työt Arbonautilla, jossa hän työskenteli metsäinventointien ja markkinoinnin parissa. Vaikka mahdollisuus ulkomaille lähtöön oli useitakin kertoja, jäi Olli silti koti-Suomeen tekemään kansainvälistä metsäasiantuntijatyötä.

Unelma omasta

metsäalan yrityksestä

Uuden suunnan Olli sai uralleen kymmenen vuotta sitten toteuttaessaan unelmansa omasta yrityksestä.

”Yritysideassa yhdistyi tuolloin halu tehdä fyysistä metsurintyötä ja asiantuntijatyötä Suomessa, sekä järjestää talvikausiksi itseni konsultiksi jonnekin tropiikkiin. Toteutus kuitenkin ontui siinä mielessä, että ensimmäiset talvet kuluivat mieluusti raivaussahan varressa ja kesäisin taas lomailin.”

Parhaillaan Olli pyörittää omaa metsäpalveluyritystä tarjoten palveluita lähinnä yksityisille metsänomistajille. ”Pääsääntöisesti työskentelen yksin, mutta etenkin sesonkiaikaan työllistän muita. Lisäksi minulla on tuore konsultointisopimus Food and Forest Development Finlandin kanssa Vietnamin ja Tansanian hankkeissa”.

Työssään Ollia motivoi eteenpäin onnistumisen elämykset ja kiitokset omilta asiakkailta hyvin tehdystä työstä. Pienyrittäjänä hänellä on myös vapaus päättää omista tekemisistään, mutta myös vastuu hoitaa työnsä hyvin.

Olli näkee erityisesti metsäalan korkeakoulutuksen antavan hyvät mahdollisuudet menestyä, myös metsäalan

ulkopuolella. Nuoria hän kannustaa sanomalla, ”Luota vaan vaistoosi ja mene sillä tiellä. Sinä pärjäät aina!”

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää nuorille ja opiskelijoille suunnatusta toiminnastamme osoitteessa

www.ffd.fi/metsat-ja-kestava-kehitys

Haastateltavat: Elina Warsta ja Olli Isotupa

Kuvat: Elina Warsta ja Olli Isotupa

Teksti: Janita Jamalainen ja Sirpa Kärkkäinen

Taimitarhan hoitoa Galápagossaarilla

Olli Ghanan metsissä

Oppimisympäristönä pienryhmä, merinäköala ja hiekkaranta

Vuonna 2014 opinto-ohjaajaopiskelija Karita Leinonen löysi opintoihinsa liittyvän harjoittelupaikan Aurinkorannikon suomalaisesta koulusta. ”Se oli menoa heti. Ihastuin. Oivalsin, että täällähän on hyvä olla, elää, asua ja tehdä töitä. Ajatus jäi kytemään, ja kun 2015 olin valmistunut Jyväskylän yliopistosta opinto-ohjaajaksi ja kasvatustieteen maisteriksi, näin Fuengirolan facebookryhmässä ilmoituksen, jossa vanhemmat etsivät lapselleen yksityisopea. Tajusin, että nyt on aika”, kertoo Leinonen kotikouluyrityksensä alkutaivalta.

Kotikoulu suomalaisille lapsille suomeksi, osin myös ruotsiksi ja englanniksi Muuttoliike Suomesta Andalusiaan oli kasvanut vuosi vuodelta ja kaikki lapset eivät päässeet suomalaiseen kouluun. Tarvetta ja tilausta oli lyhyempään tai pidempään opetukseen. ”Muutamassa kuukaudessa hoidin kaikki käytännön asiat ja vuokrasin kodin rauhalliselta alueelta, meren rannalta Carvajalista, joka sai alkuun toimia myös opetuspaikkana. Kyseessä oli siis kirjaimellisesti ko-

Aurinkorannikon opetus ja valmennus tarjoaa suomalaisen perusopetuksen mukaista opetusta suomalaisille oppilaille eskarista toiselle asteelle meren rannalla upeissa maisemissa. Myös harjoittelupaikat ovat kysyttyjä. ”Meillä jokainen harjoittelija saa tehdä töitä omalla persoonallaan. Seuraan ja ohjaan, autan tarvittaessa. Kun harjoittelijan ja lapsen välinen yhteistyö toimii, sen näkee kauas. Ilo, nauru, kirkkaat silmät ja palaute lapsilta ja perheiltä on tärkeää”, pohtii Karita Leinonen vierellään yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Helmi Kotila.

tikoulu, jossa oppilaat opiskelivat olo- ja makuuhuoneissamme. Minua odottivat täällä kolme lasta, joten aluksi opetusryhmän toiminta oli hyvin pientä. Siitä se kuitenkin lähti ja oppilasmäärä on kasvanut koko ajan vuosien mittaan. Nyt opetusryhmäni toimii omissa tiloissa, yhä edelleen Carvajalissa, aivan meren rannalla”, jatkaa Leinonen ja kertoo, että hänen koulunsa on toiminut myös monen opettajan ja ohjaajan harjoittelupaikkana.

Tyytyväinen harjoittelija

Esimerkki ohjausalan harjoittelijasta on Helmi Kotila, yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Humakista. ”Harjoitteluni niinkutsutussa Karitan eli Aurinkorannikon opetus ja valmennus -koulussa on ennen kaikkea lasten ja nuorten kohtaamista. Työ on ohjausta lapsen ja nuoren Suomesta saatuihin tehtäviin, motivointia, tehtävien tekemistä yhdessä, niissä avustamista, tarkastusta, palautteen antoa ja opettamista. Korostan, että työote on kaiken aikaa melko yksilökeskeinen, vaikka yhteisiä ryhmän hetkiä onkin päivittäin. Jokaisella oppilaalla on omat tavoitteet ja omat kirjat, joita he työstävät”, taustoittaa Kotila, joka on saanut toimia eskarilaisten ja pienten koululaisten kanssa. Helmin harjoittelu kestää reilu kaksi kuukautta ja hän on saanut

oppia yhdessä kaikkien noin 20 Karitan koululaisen kanssa. ”Olemme usein, ainakin kolme kertaa päivässä, ulkona koulua vastapäätä olevassa biitsillä. Leikimme, opimme ja hyödynnämme aurinkoa, merta ja hiekkarantaa”.

Teksti ja kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä, lehtori Humakista.

Lisää infoa koulunkäynnistä, koulupaikan varaamisesta ja harjoittelupaikoista löytyy netistä osoitteesta www.valmennukseen.fi

Vuodesta 2015 alkaen toiminut niinkutsuttu Karitan koulu sijaitsee Fuengirolan Carvajalissa. ”Opetus tapahtuu pienryhmissä ja jokainen oppilas kohdataan yksilöllisesti omien tavoitteiden mukaisesti. Olemme paljon ulkona ja hyödynnämme Andalusian kaunista ilmastoa ja luontoa”, jatkaa Karita Leinonen, joka on KM:n (opettaja ja opintoohjaaja) lisäksi sosiaalipsykologi (YTM) sekä ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen ADHD-valmentaja.

Joko olet tutustunut ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvausten itsearvioinnin työvälineisiin?

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on julkaissut Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvauksiin perustuvat itsearvioinnin työvälineet myös verkkoversiona

Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvausten tueksi on laadittu itsearvioinnin työvälineet jotka ovat käytettävissä myös verkkoversiona. Näiden työvälineiden avulla ohjausalan ammattilaiset, tiimit, monialaiset verkostot ja organisaatiot voivat käytännössä arvioida omaa ohjausosaamistaan suhteessa alan osaamiskuvauksiin. Opinto-ohjaajille työvälineet antavat mahdollisuuden omien vahvuuksien ja kehitystarpeiden itsearviointiin esimerkiksi kehityskeskusteluun valmistautuessa. Ryhmäarvioinnissa opotiimi voi käyttää työvälineitä tunnistamaan tiimin yhteisiä vahvuuksia ja kehityskohteita, ja oppilaitokset voivat puolestaan hyödyntää työvälineitä osana laajempaa strategista suunnitteluprosessia. Systemaattinen suunnittelu ja seuranta mahdollistavat tarpeellisten resurssien ja toimenpiteiden kohdentamisen osaamisen kehittämiseen.

Kirjalliset arviointilomakkeet sisältävät kolme erilaista työvälinettä: arviointitaulukon, osaamiskartan ja osaamisen kehittämisen suunnittelulomakkeen. Työvälineet tukevat käyttäjiä sekä osaamisen itsearvioinnissa että osaamistavoitteiden asettamisessa ja seurannassa. Arviointitaulukkoa voidaan käyttää osaamistason tarkasteluun suhteessa osaamiskuvauksiin. Osaamiskartta puolestaan mahdollistaa nykyisen osaamistason visuaalisen esittämisen ja antaa konkreettisen kuvan eri osa-alueiden hallinnasta. Osaamis-

karttaa voidaan käyttää myös osaamistavoitteiden merkitsemiseen. Osaamisen kehittämisen suunnittelulomake tarjoaa rakenteen, jonka avulla voidaan asettaa tavoitteita, suunnitella konkreettisia kehittämistoimenpiteitä ja seurata niiden toteutumista ajan kuluessa.

Verkkopohjaisen työvälineen avulle voit arvioida nykyistä osaamistasi ja halutessasi asettaa osaamistavoitteita. Tulokseksi saat visuaalisen osaamiskartan, jossa näkyvät sekä tämänhetkinen että tavoittelemasi osaamistaso. Arviointilomakkeeseen annettuja tietoja ei tallenneta järjestelmään.

Osaamiskuvausten itsearvioinnin verkkotyöväline: https://peda.net/ohjausosaaminen/ ohjausalan-ammattilaistenosaamiskuvaukset

Osaamiskuvaukset ja työvälineet ovat nyt käytettävissä myös englanniksi: https://peda.net/careerprof

Julkaisu: Kettunen, J., Vuorinen, R., Kasurinen, H., Kukkaneva, E. & Ruusuvirta-Uuksulainen, O. (2023).

Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset: arviointilomakkeet. https://doi.org/10.17011/ktl-rt/7

Lisätietoja:

Jaana Kettunen, Tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto jaana.h.kettunen@jyu.fi

Outi Ruusuvirta-Uuksulainen, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Lue osaamiskuvauksiin liittyvät osaamislausekkeet alla olevasta arviointitaulukosta ja valitse kultakin osaamisalueelta se taso (0–3), joka parhaiten kuvaa osaamistasi arviointihetkellä (katso kuvio 2). Tasojen arvioinnissa voidaan hyödyntää myös ohjausalan osaamisten yleiskuvauksia (liite 1). Merkitse arviot taulukkoon kunkin osaamislausekkeen kohdalle.

Kuvio 2. Osaamistasojen yleiskuvaukset Osaamistasojen selitykset työkalun ohjeistuksesta.

Osaamiskuvausten itsearvioinnin verkkotyöväline tuottaa graafisen kuvaajan omasta tämänhetkisestä taitotasosta, ja osaamisen tavoitetasosta.

Monialainen ohjaus opinto-ohjaajan työssä

Monialaisuus ja monialainen ohjaus on tullut vahvasti osaksi suomalaista ohjauksen kenttää. Monialaisuus näkyy yhä selvemmin ohjausta määrittävissä asiakirjoissa ja toimintaperiaatteissa, jotka ohjaavat käytännön toimintaa. Monialaisuus ei ole enää vain monialaisten ohjauspalveluiden, kuten Ohjaamoiden, työtapa, vaan se koskettaa myös kouluja ja oppilaitoksia sekä niissä toimivia oppilaan- ja opinto-ohjaajia. Uusien Hyvän ohjauksen kriteerien (Opetushallitus, 2023) vahva viesti on: “Hyvä ohjaus on monialaista yhteistyötä”. Myös elinikäisen ohjauksen strategia (Valtioneuvosto, 2020) ja ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset (Kettunen ym., 2023) ottavat näkyvästi kantaa monialaisuuden toteuttamiseen ohjauksessa. Tällä hetkellä elämmekin Suomessa elinikäisen ja monialaisen ohjauksen aikakautta, jossa ohjausta suunnataan kaikenikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville ohjausta tarvitseville ihmisille.

Ohjauksen toimijoissa

tulee olla edustettuna tarkoituksenmukaisesti eri alojen asiantuntijoita ja palveluita.

Ohjaamoiden myötä syntynyt monialaisuuden noste sai minut kiinnostumaan ilmiöstä ja tekemään siitä lopulta väitöstutkimuksen. Kiinnostuin erityisesti asetelmasta, jossa eri aloja ja sektoreita edustavat asiantuntijat tekevät yhteistyötä ja toteuttavat monialaista ohjausta. Tutkimukseni avulla halusin ymmärtää,

mitä monialainen ohjaus on ohjaajan työn näkökulmasta ja millaisia piirteitä se tuo ohjaustyöhön. Tutkimuksen tulokset ovat hyvin sovellettavissa myös opinto-ohjaajan työhön kaikissa ohjauksen konteksteissa.

Keräsin monimenetelmällisen tutkimukseni aineiston Ohjaamoiden työntekijöiltä kyselyllä (N=136 vastaajaa), havainnoimalla (N=110 havainnoitua tilannetta) ja haastatteluilla (N=6 haastateltavaa). Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä olivat Engeströmin kehittävä työntutkimus ja toimintajärjestelmän malli sekä postmoderneihin ohjausteorioihin perustuva ohjauskäsitys.

Monialainen ohjaus perustuu toimivalle yhteistyölle Monialainen ohjaus pitää sisällään yhteistyön elementin. Monialaisuutta emme voi toteuttaa yksin, vaan tarvitsemme siihen eri aloja ja osaamista edustavia muita ohjaajia ja asiantuntijoita. Jotta monialainen ohjaus olisi hyvää ja laadukasta, on tärkeää kiinnittää huomiota ja pitää huolta ohjaajien välisen yhteistyön toimivuudesta. Tutkimukseni perusteella monialaisen yhteistyön rakentaminen perustuu seuraaville lähtökohdille:

• Monialainen ohjaus perustuu monialaiselle sisäiselle rakenteelle; ohjauksen toimijoissa tulee olla edustettuna tarkoituksenmukaisesti eri alojen asiantuntijoita ja palveluita. Tämä täydentyy muulla palveluverkostolla, johon ohjauspalvelu tai oppilaitos paikallisesti ja alueellisesti sijoittuu.

• Toimijoiden väliset sisäiset ja ulkoiset yhteistyösuhteet vaikuttavat ohjauksen laatuun. Yhteistyötä edistävä vuorovaikutus, monialaisen yhteistyön onnistunut organisoituminen ja työntekijää tukeva työyhteisö muodostavat yhdessä toisiaan tukevan pohjan toimivalle monialaiselle yhteistyölle.

• Monialaisessa ohjauksessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomioita yhteistyön organisoitumiseen. Ohjaajien monialaista yhteistyötä edistävä työote, sovitut yhteiset toimintatavat ja monialaista yhteistyötä tukevat työtilat edellyttävät toteutuakseen onnistunutta organisointia eli yhteistyön koordinointia ja johtamista.

Monialaisessa ohjauksessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomioita yhteistyön organisoitumiseen.

Nämä monialaisen yhteistyön rakentumisen lähtökohdat ovat todellisuudessa jatkuvassa muutoksessa ja liikkeessä esimerkiksi henkilö- ja organisaatiomuutosten tai isojen yhteiskunnallisten uudistusten johdosta. Tämän vuoksi monialaisen yhteistyön tietoinen ja tavoitteellinen arviointi, ylläpitäminen ja kehittäminen on ohjauksen laadun varmistamisen näkökulmasta tärkeää. Monialaisessa yhteistyössä tapahtuvan liikkeen hallitseminen tuo vakautta itse monialaisen ohjauksen toteuttamiselle tuoden rauhaa itse ohjaustyöhön.

Monialainen ohjauksen osaaminen ja työmuodot

Monialainen ohjaus edellyttää ohjaajilta erityistä metaosaamista. Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että ohjaajien tulee asettua ohjaustilanteisiin omaa työtä laajemman verkoston näkökulmasta. Kukin ohjaaja tuo siten ohjaukseen mukaan oman verkostonsa antaen sen asiakkaan tai opiskelijan ja muiden työntekijöiden käyttöön. Tämä varmistaa

kokonaisvaltaisen ohjauksen toteutumista. Toiseksi, metaosaamista on valmius ja ymmärrys hyödyntää monialaisia työmuotoja tarkoituksenmukaisesti ohjauksessa. Kolmanneksi, metaosaaminen tarkoittaa jokaisen ohjaustilanteessa mukanaolevan, niin asiakkaan tai opiskelijan kuin muiden ohjaajien ja asiantuntijoiden, huomioimista tasavertaisena osallistujana. Ohjaajien yhteisenä tehtävänä on siten varmistaa,

että ohjauksessa toteutuu asiakkaan tai opiskelijan tavoitteen edistäminen ja ohjaustilanteessa mukana olevat muut toimijat tukevat tätä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Monialaiset työmuodot ovat ohjauksen tapoja, jotka perustuvat toisten osaamisen tunnistamiselle ja hyödyntämiselle. Näitä ovat konsultaatio, sisäinen siirto ja saattaen vaihto sekä parityöskentelynä

Kuvio 1. Monialaisen ohjauksen malli

tai monialaisessa ryhmässä toteutettava ohjaus. Lisäksi ohjaajien ja asiantuntijoiden keskinäinen yhteistyö, kuten ohjauksen suunnittelu ja reflektointi, on yksi monialaisista työmuodoista. Monialaisuuteen kuuluvat myös vakiintuneet yksilö- ja ryhmäohjauksen muodot, joilla on tärkeä paikkansa osana laadukasta ja vaikuttavaa ohjaustyötä.

Monialainen ohjaus konkretisoituu yksittäisen ohjaajan ohjausosaamisena. Monialainen ohjaus konkretisoituu yksittäisen ohjaajan ohjausosaamisena, joka perustuu ohjaukselliseen työotteeseen, asiakaslähtöisyyteen ja ohjauksen taitoihin. Näitä haastaa ohjauksen monialaistuminen; useamman eri alaa edustavan ohjaajan ja asiantuntijan mukanaolo ohjaustilanteessa asettaa ohjauksellisuuden, asiakaslähtöisyyden ja ohjauksen taidot jatkuvalle koetukselle. Tähän tarvitaan monialaisen ohjauksen metaosaamista, joka mahdollistaa laadukkaan monialaisen ohjauksen toteutumisen riippumatta käytetystä työmuodosta ja mukana olevien ohjaajien määrästä tai heidän ammatillisesta taustastaan, osaamisestaan ja työtavoistaan. Oleellista on, että monialainen ohjaus on siinä mahdollisesti läsnä olevasta ristivedostaan huolimatta ohjausta.

Monialaisen ohjauksen määritelmä ja malli

Vaikka monialainen ohjaus esiintyy käsitteenä kirjallisuudessa ja oppilaitosten ohjaussuunnitelmissa, sitä ei ole aikaisemmin tutkimusperustaisesti määritelty. Väitöstutkimukseni pohjalta laadin seuraavan monialaisen ohjauksen määritelmän:

Monialainen ohjaus on vahvaa ohjattavan ja ohjaajien välistä yhteistyötä, jossa toteutuu kaikkien osapuolten tasavertaisuus. Ohjauksessa varmistetaan asiakaslähtöisyyden toteutuminen huomioimalla ohjattavan omat tavoitteet ja niiden tarkastelu kokonaisvaltaisesti elämän eri osa-alueiden sekä hänen sosiaalisen kontekstinsa näkökulmista. Ohjauksessa tuetaan ohjattavan osallisuutta ja toimijuutta sekä tulevaisuuden suunnittelua.

Monialainen ohjaus edellyttää toteutuakseen metaosaamista, eli

– palveluverkoston sekä sen toimintatapojen tuntemista

– valmiutta toteuttaa ohjausta monialaisia työmuotoja hyödyntämällä

– kaikkien ohjauksessa mukanaolevien osapuolten tasavertaista huomioimista.

Tutkimukseni pohjalta laadin monialaisen ohjauksen mallin (Kuvio 1), joka kokoaa sekä yhteistyön että ohjauksen lähtökohdat ja niiden väliset suhteet kokonaisuudeksi. Monialaisen tarjoaa tutkimusperustaisen työkalun monialaisen ohjauksen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen.

Kirjoittaja: Päivi Pukkila, lehtori, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu paivi.pukkila@hamk.fi

Väitöskirja: Pukkila, P. (2023). Monialaisen ohjauksen ja yhteistyön lähtökohdat sekä rakentuminen ohjauspalveluiden työmuodoksi: Monimenetelmällinen tutkimus Ohjaamoista. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/91932

Lähteet:

Kettunen, J., Vuorinen, R., Kasurinen, H., Kukkaneva, E. & RuusuvirtaUuksulainen, O. (2023). Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset: arviointilomakkeet. Koulutuksen tutkimuslaitos, Raportteja ja työpapereita.7. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. URN: URN:ISBN:978-951-39-9818-9

Opetushallitus. (2023). Hyvän ohjauksen kriteerit.

https://www.oph.fi/sites/default/ files/documents/Hyv%C3%A4n%20o hjauksen%20kriteerit_0.pdf

Valtioneuvosto. (2020). Elinikäisen ohjauksen strategia 2020–2023. ELOfoorumi.

Valtioneuvoston julkaisuja 2020:34. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383536-8

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ohjaus

korkeakouluissa

Kokemuksia Itä-Suomen yliopistosta ja LAB ammattikorkeakoulusta

Suomessa

kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden ohjaus on tärkeä osa korkeakoulujen toimintaa ja suunniteltu tukemaan ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita integroitumisessa (Tuononen ym. 2021) uuteen opiskelu- ja elinympäristöön. Useimmissa Suomen korkeakouluissa on olemassa kv-ohjausyksiköt tai -palvelut vastaamassa kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluista, linkkinä opiskelijan, korkeakouluyhteisön ja yhteiskunnan välillä. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ohjausta erityisesti LAB ammattikorkeakoulun ja ItäSuomen yliopiston näkökulmista.

Kv-opiskelijoiden ohjaus ItäSuomen yliopistossa (UEF) Itä-Suomen yliopistossa (UEF) kansainvälisten opiskelijoiden ohjauspalvelut on hajautettu KOPAan (sis. urapalvelut, uraohjaajat, opintopsykologit, tohtorikoulun, osan kv-ohjelmien koordinaattoreista, tuutoroinnista ja orientaatiosta vastaavat), KEPAan (UEF Trainee ja mentorointi) ja ohjelmiin/laitoksille/ tiedekuntiin (akateemiset henkilöt, osa kv-ohjelmien koordinaattoreista ja tuu-

torit). Ohjaustoimijoihin kuuluu lisäksi kampuspastorit seurakunnan työntekijöinä sekä ylioppilaskunta ISYY, jolla on kv-opiskelijoille organisoitua toimintaa.

Kv-toimijoiden moninaisuus luo rikkaan ohjausverkoston, vaikka samalla on havaittavissa merkittäviä eroja eri yksiköiden, opinto-ohjelmien ja opettajien kesken. Tämä ohjauspalveluiden ja -käytäntöjen vaihtelu on synnyttänyt tarpeen yksiköiden henkilöstön väliselle oppimiselle ja yhteisen ohjauskulttuurin kehittämiselle. Keskeisenä kehittämistavoitteena voisikin olla tasalaatuisen kv-ohjauskulttuurin luominen, joka kattaa eri ohjaustoimijoiden työroolit, tuoden esille organisaatiotasolla vallitsevat vaihtelevuudet ohjauskäytänteissä. Tällainen lähestymistapa voisi olla tarjoamassa vastauksia ohjaustoimijoiden, niin opiskelijoiden kuin ohjaajienkin kysymyksiin - kuka ohjaa ja missä vaiheessa - opiskelijan opintopolulla? UEFn koordinoima, maakunta- ja oppilaitosrajat ylittävä Talent Hub Eastern Finland –hanke puolestaan tähtää alueellisen pitovoiman vahvistamiseen ja edistämään kansainvälisten opiskelijoi-

den integroitumista työelämään. Hanke pyrkii siten vastaamaan ohjaustoimijoiden kysymykseen siitä, miten kv-opiskelijoita voisi ohjauksen keinoin tukea yliopiston opiskelijayhteisöön, ympäröivään yhteiskuntaan ja erityisesti työelämään integroitumisessa. Lisäksi alueellisella tasolla on sidosryhmien kanssa pohdittu jo ennen Suomeen saapumista tapahtuvan ohjauksen tarpeita.

Keväällä 2023 Itä-Suomen yliopistossa (UEF) toteutettiin kv-palvelujen koordinoimana kyselyt kv-opiskelijoiden kanssa työskentelevälle henkilöstölle (n=61) ja kv-opiskelijoille (n=208). Kyselyn yhteenveto paljasti joukon ehdotuksia toimenpiteistä, joiden avulla voidaan edistää kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista korkeakouluyhteisöön. Näitä ovat mm. kohtaamisen tilojen ja tapahtumien luominen, ainejärjestöjen aktivointi, tuutoroinnin kehittäminen (esimerkiksi YUFE/UEF Friend -toiminnan muodossa) sekä oppiainerajat ylittävien ja yhdistävien opintojaksojen järjestäminen. Lisäksi korostettiin työelämäorientaation vahvistamista, joka tulisi ottaa osaksi tutkintoa, muun mu-

assa työelämään orientoivien opintojen integroimisella tutkintorakenteeseen. Kysely nosti esiin myös aktiivisemman toiminnan tarpeen paikallisesti yritysten, sidosryhmien ja kaupunkien kanssa. Tähän sisältyisi opiskelijoiden ja työnantajien kohtaamisia, tapahtumia ja teematilaisuuksia. Tavoitteena on kasvattaa yhteiskunnan ja työnantajien hyväksyntää kohti kv-taustaisia osaajia.

Itä-Suomen yliopistossa ohjaus opintojen aikana liittyy vahvasti akateemisessa opiskelussa onnistumiseen, opintojen suunnitteluun ja opinnoissa etenemiseen. Kv-opiskelijoiden kokemusten perusteella heille on kuitenkin ollut vaikeaa löytää uraohjauksen palveluita, ja tarjotut kurssit eivät aina sisälly heidän tutkintoonsa. Kyselyn perusteella kv-opiskelijat kaipaavat säännöllisiä yhteydenottoja ja ohjaustapaamisia opintopolun varrella, erityiseksi ohjelmakoordinaattorin kanssa. He toivovat myös tuutorin lisäksi tukea henkilöltä (a buddy), joka auttaisi heitä tutustumaan yliopiston ulkopuoliseen elämään (yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen integroituminen). Lisäksi he toivoisivat keskitettyä neuvontapalvelua, sillä opinto-ohjelmat painottuvat pääasiassa opiskelijoiden akateemiseen ohjaukseen.

Kv-opiskelijoiden ohjaus LAB –ammattikorkeakoulussa (LAB)

LAB ammattikorkeakoulun (LAB) keskeisenä tavoitteena on kehittää työelämää parempaan ja kestävämpään suuntaan sekä kouluttaa työelämään osaavia ammattilaisia (LAB 2023). LAB ammattikorkeakoulussa kv-tutkinto-opiskelijat opiskelevat ryhmissä, joiden opetuskieli on englanti. Ryhmät koostuvat ulkomaalaistaustaisista ja suomalaisista opiskelijoista. Kasvavat kv-opiskelijamäärät haastavat korkeakouluja aktiivisempaan keskusteluun tarvittavista työelämätaidoista ja toisaalta kieli- ja kulttuurikysymyksissä. Kansainvälisten ryhmien ohjaus ja sen laatu on yhä tärkeämpi teema ammattikorkeakoulun ohjaustyön kehittämisessä.

LAB-ammattikorkeakoululla ja LUTyliopistolla on yhteiset jaetut korkeakoulupalvelut, jotka tuotetaan LUT-yliopistosta käsin. Ohjaus- ja tukipalvelut tulee olla samat kaikilla tutkinto-opiskelijoilla, opetuskielestä riippumatta.

Opintojen alkuvaiheen orientaatioviikot ja ryhmäytyminen opiskelijakollegoiden kanssa luovat tärkeän pohjan alkaville opinnoille. Oma tutoropettaja on HOPS-suunnittelussa ja opintojen arjessa keskeinen avainhenkilö, lisäksi mm. opintopalvelujen pedagoginen erityisasiantuntija on tukena mahdollisissa oppimisen haasteissa, myöhemmin opintopsykologit opiskeluvaikeuksissa ja esim. opinnäytetyöprosessin etenemisen tukena. Monet ulkomaalaistaustaiset opiskelijat hakeutuvat kampuspappien järjestämiin kohtaamisiin ja tapahtumiin. Opiskelijalle tärkeitä ovat opiskelijajärjestön vertaistutorit; opiskelijat, jotka auttavat orientaatiovaiheessa ja opintojen aikana. Ohjaustyössä pyritään joustavasti auttamaan opiskelijaa niin, että vältyttäisiin ohjaamasta luukulta toiselle – kukin ohjaustyötä tekevä pyrkii ratkomaan opiskelijan asioita, mutta tämän lisäksi on mahdollisuus hakeutua erityisasiantuntijoiden ohjaukseen.

Opiskelijalle tärkeitä ovat opiskelijajärjestön vertaistutorit; opiskelijat, jotka auttavat orientaatiovaiheessa ja opintojen aikana.

Ajankohtaista kv-ohjaukseen liittyvässä keskustelussa on suomalaiseen yhteiskuntaan ja korkeakoulukulttuuriin sopeutuminen. Ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla suomen kielen opinnot ovat tärkeä osa opiskelua, tämä korostuu harjoittelupaikkojen haussa ja myöhemmin työllistymisessä. Kun opiskelija aloittaa opintonsa, hänen tulisi nopealla aikataululla omaksua uusi kulttuuri, uusi oppimisympäristö, usein myös aiemmasta poikkeavat oppimiskäsitykset. Hän tarvitsee tukea moniin käytännön asioihin: asumisjärjestelyistä taloudellisiin tukiin ja esim. osa-aikaiseen työskentelyyn, kampuksen käytösetiketistä paikalliseen talvisäähän sopeutumiseen. LUT & LAB urapalvelut auttavat ura- ja työnhaun ohjauksessa ja tarjoavat kvopiskelijoille suomalaisen kulttuurin ja työmarkkinoiden tuntemuskoulutuksia. Tämä urapalveluiden tuki on tärkeä lisä yksilöohjausten rinnalla ja tuo integraatio-ohjauksen näkökulmasta perusasioita tietoon kv-opiskelijoille.

Onnistuneen opiskelukokemuksen ja

integraation kannalta hakuvaiheen ohjauksessa, mm. hakukohteen kuvaustekstissä, on tärkeää välittää realistinen kuva siitä, millaiseen koulutukseen ja ympäristöön hän on hakeutumassa ja sitoutumassa. Yhteisten palveluiden lisäksi tulee huomioida, että opiskelijan kokema ohjauksen ja tukipalveluiden tarve on yksilöllinen. Jatkossa tätä halutaan kartoittaa tarkemmin - LABssa on käynnistymässä useampia opinnäytetöitä teemaan liittyen.

LABssä jokaisella aloittavalla opiskelijalla on nimetty tutoropettaja. Nämä n. 100 opettajaa työskentelevät opiskelijoiden tutoreina kampuksella ja verkossa. Tutoroinnin tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista kasvua, opintojen edistymistä ja asiantuntijaksi kehittymistä. Tutoropettajien kv-opiskelijaryhmien ohjausta tukee työskentely tutorparin kanssa. Tästä on tutoropettajilla hyviä kokemuksia, sillä kollega näkee ja kokee samat tilanteet ja hänen kanssaan voi purkaa tilanteita luottamuksellisesti ja suunnitella tulevia ohjaushetkiä yhdessä.

Tutoropettajat, asiantuntijaopettajat ja muut kv-opiskelijaryhmien ohjaajat tarvitsevat täydennyskoulutusta ja oman työyhteisön tukea moninaisuusosaamisen vahvistamiseksi sekä yhteisiä mahdollisuuksia jakaa toimivia käytäntöjä ja ratkaisuja. Tutoropettajien tarjoaman ohjauksen rinnalle kaivataan lisätukea arjen asioiden ohjaamiseen. TAMKissa toimiva kansainvälisten opiskelijoiden sosiaaliohjaukseen keskittyvä suunnittelija auttaa opiskelijoita mm. lupa- ja KELA-asioinnissa, lääkäriin hakeutumisessa, vaatetuksen ja taloustavaroiden löytämisessä. Tällaisia henkilöitä tarvitaan mukaan ohjaustyöhön myös muissa korkeakouluissa, joissa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä on kasvussa. Todennäköisesti lähitulevaisuudessa näitä osaajia nähdään enemmänkin kv-ohjauksen kentällä.

Pohdintaa

Korkeakouluissa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ohjaus on tärkeä osa toimintaa, joka on suunniteltu helpottamaan kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumista uuteen ympäristöön ja auttamaan opiskelijoita saavuttamaan omat uratavoitteensa. Korkeakoulut tekevät yhteistyötä kuntien ja alueel-

listen yhteistyökumppaneiden kanssa. Kv-ohjauksen teemaan liittyvät hankkeet mahdollistavat yhteistyön kohderyhmän edustajien ja palveluverkoston asiantuntijoiden kanssa. LAB ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston ohjaustoimijoiden kokemuksia tarkasteltaessa huomataan, että ohjaus kytkeytyy monien eri toimijoiden työnkuvaan. Haasteena on ohjauskäytäntöjen vaihtelu ja työnjaon selkeys eri yksiköiden ja toimijoiden välillä. Tasalaatuisen ohjauskulttuurin rakentaminen, ohjaustoimijoiden työroolien selkiyttäminen ja opiskelijoiden tarpeiden parempi ymmärtäminen ovat kv-ohjauksen keskiössä: se edellyttää keskustelua, jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä ohjaustoimijoiden välillä. Yhteisellä työnjaolla ja monialaisella lähestymistavalla varmistetaan, että kv-opiskelijoilla on mahdollisimman sujuva siirtymä ja asettuminen suomalaiseen korkeakouluyhteisöön ja että he saavat tarvittavaa tukea ja ohjausta opiskelujensa eri vaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissaan.

Korkeakoulutoimikunta

Päivi Rosenius, Itä-Suomen yliopisto

Siru Kilpilampi, LAB-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Elomäki Aino, opintopsykologi, LUT & LAB Hämäläinen Sini, tutoropettaja, lehtori, LAB Konttinen Kirsi, kansainvälisen opiskelijapalvelun päällikkö, Itä-Suomen yliopisto Käyhkö Katinka, kansainvälisten asioiden kehittämispäällikkö, Itä-Suomen yliopisto

LAB 2023. The Best of Both Worlds. Strategy 2030. Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/sites/ default/files/2023-02/LAB%20Strategy%202030.pdf

Nyyssönen Tuomo, tutoropettaja, lehtori, LAB Reinikainen Hanna,

kv-opiskelijoiden (ura)ohjauksen yhteyshenkilö, Itä-Suomen yliopisto Sweidan, Mays, suunnittelija, LUT & LAB urapalvelut Tuominen, Jarkko, opiskelijoiden ohjauspalveluiden päällikkö, LUT Volturi, Ida-Maria, urapalveluasiantuntija, LUT & LAB urapalvelut

Väyrynen Outi, kansainvälisten asioiden koordinaattori, Itä-Suomen yliopisto

Tuononen, M., Uotila, M., Loikkanen, J., Ylimaula, R., Marjomaa, N. & Latvanen, E. 2021. Korkeakouluohjaus ulkomaisen opiskelijan työllistymisen ja integraation tukena. Eurostudent VII –tutkimuksen artikkelisarja. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:7 https:// julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/162831/OKM_2021_7. pdf?sequence=1&isAllowed=y

Arvoisa yleisö, SOPOn uusi hallitus 2024

Paula Lindqvist

Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallituksen puheenjohtaja 2024-2026, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki

Toimin opinto-ohjaajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa Myllypuron kampuksella Helsingissä. Olen opo useiden eri sosiaali- ja terveysalan tutkintojen opiskelijoille.

SOPO ry:n hallituksessa pyrin jatkossakin edistämään sitä, että korkea-asteelle määritellään opinto-ohjaus samoin kuin on kaikilla muillakin koulutusasteilla. Opinto-ohjaus on pedagogista toimintaa, ja opinto-ohjaajien tulee olla pedagogisesti koulutettuja.

Näin ollen pidän erittäin tärkeänä, että Suomen opintoohjaajat ry:n fokus on jatkossakin olla pedagogisen opintoohjauksen puolestapuhuja. Ohjaus ei voi olla erityistä tukea tai valvontaa, taikka hallintotoimia.

Mieluisa harrastus sohvaperunaosastolla ovat brittiläiset tvsarjat kuten epookit ja dekkarit, ja liikunnallisemmalla osastolla pyöräily!

Eero Lounela

SOPOn hallituksen varapuheenjohtaja

Ammatillinen koulutus

Keuda, Nurmijärvi

Intohimona ajankohtaisiin asioihin vaikuttaminen

SOPO:n hallituksessa aion vuoden aikana edistää etenkin

TUVA-koulutuksen opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen laatua ja määrää oppivelvollisten osalta. Huoli rahoituksen muuttamisesta enemmän koulutuksen vaikuttavuutta korostavaksi ammatillisen oppivelvollisten osalta on huono asia. Lukion ja ammatillisen oppivelvollisten oikeus saada yhtä laadukasta opetusta määrällisesti ja laadullisesti.

Anne Sivén

SOPOn hallituksen sihteeri

Kallaveden lukio, Kuopio

Toimin SOPO ry:n sihteerinä ja päivätyöni teen Kuopiossa Kallaveden lukion opinto-ohjaajana. Työurani aikana olen ollut töissä pienessä lukiossa Juankoskella ja suuressa Helsingin lukiossa sekä kansainvälistä työkokemusta olen saanut Brysselistä.

Koska olen historian ja yhteiskuntaopin opettaja koulutukseltani, vaikuttaminen on intohimoni ja sen vuoksi olen mukana SOPO ry:n ja OAJ:n toiminnassa. Aikaisemmin olin mukana kunnallispolitiikassa kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa, mutta nyt politiikka on jäänyt ja keskityn työn ohella liikunnallisiin harrastuksiin. SOPOn lukiotoimikunnassa käsittelemme tällä hetkellä mm. englanninkielistä ylioppilastutkintoa ja lukiodiplomeja.

Kati Ainassaati

Perusopetustoimikunnan pj.

Perusopetus, Haapavesi

Tavoitteenani on SOPO:n hallituksessa edistää laaja-alaisesti opinto-ohjauksen asioita ja edesauttaa, että opinto-ohjauksen kentän ääni saadaan kuulumaan päätöksenteossa ja työn alla olevissa uudistuksissa, jotta meidän opojen työ säilyttää mielekkyytensä ja arvostuksensa.

Vapaa-ajalla ulkoilen, mökkeilen ja vietän aikaa perheeni & ystävieni kanssa.

Armi Nurmi

Ammatillisen toimikunnan jäsen

Ammatillinen koulutus, oppivelvollisuuden kuntavalvoja, Turku

Mieluisat vapaa-ajan harrastukset: Puutarhan hoito, patikointi ja teatterissa käynti.

Sopon hallituksessa edistän vuoden aikana: On aika edelleen kirkastaa opinto-ohjaajan työnkuvaa ja perustehtäviä. Nostan esille eri medioissa opinto-ohjauksen ajankohtaisia asioita. Oikea-aikainen opinto-ohjaus ehkäisee syrjäytymistä!

Emmi Hannuksela

Viljakkalan maaseudun yhtenäiskoulu, Ylöjärvi Perusopetustoimikunnan jäsen, Opinto-ohjaaja -lehden toimitusneuvoston jäsen

Olen tamperelainen oppilaanohjaaja, joka työskentelee Ylöjärvellä Viljakkalan maaseudun yhtenäiskoulussa (100 yläkoululaista) ja toisen kollegan apuna Ylöjärven keskustassa sijaitsevassa Soppeenmäen yhtenäiskoulussa (240 yläkoululaista).

Olin Sopon hallituksessa varsinaisena jäsenenä 2020–2022 ja varajäsenenä 2022–2024. Nyt minut valittiin varsinaiseksi jäseneksi ja olen mukana perusopetustoimikunnassa sekä toimin hallituksen edustajana Opinto-ohjaaja-lehden toimitusneuvostossa. Haluan Sopossa edistää nuorten hyvinvointia ja ajaa heidän etujaan, koska ohjattavan ja opinto-ohjaajan etu kulkee käsi kädessä. Tykkään tanssia (baletti on suuri intohimoni), lukea, kuntoilla, tavata uusia ihmisiä ja liikkua luonnossa. Toimin myös vapaaehtoisena rikos- ja riita-asioiden sovittelijana.

Esittelyt jatkuvat seuraavalla sivulla...

Heini Kelosaari

Lukio, Somero

Mieluisat vapaa-ajan harrastukset: Vapaa-ajalla liikun mielelläni luonnossa ja mökkeilen. Koripallo on myös sydäntäni lähellä.

Mitä aiot Sopo:n hallituksessa edistää vuoden aikana: Vaikuttaa aktiivisesti kaikkiin lukiota koskeviin ajankohtaisiin aiheisiin. Etenkin oppimisen tuen kehittäminen lukiossa sekä muuttuvat yliopistojen pääsykokeet ovat kiinnostavia ajankohtaisia aiheita, joihin varmasti tulee ottaa kantaa.

Suvi Niemeläinen

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio, Tampere

Minulle opinto-ohjaus on yhteiskunnallisesti tärkeää työtä. Tuntuu merkitykselliseltä olla mukana vahvistamassa nuorten itsetuntemusta ja selkeyttämässä sekä sanoittamassa opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmia. Hyvän ohjauksen keskiössä ovatkin mielestäni opiskelijoiden tunteminen ja oikea-aikaisuus.

Ennen opinto-ohjaajaksi valmistumistani ehdin opettaa 12 vuotta historiaa ja yhteiskuntaoppia yläkoulussa ja lukiossa.

Olen lukiotoimikunnan jäsen. Vuoden 2024 toimin Sopon hallituksessa tiedottajana. Onhan sinullakin jo meidän Instagram- (Suomenopot) ja Facebook-sivustot seurannassa?

Tuija Syväjärvi

Korkeakoulutoimikunnan pj.

Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi

Toimin opinto-ohjaajana Lapin ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksessa Rovaniemellä. Ohjaan suomenkielisen matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijoita, jotka opiskelevat verkossa tai monimuotoisesti.

Toimin korkeakoulutoimikunnan puheenjohtajana ja lisäksi olen Sopon hallituksessa. Sopon hallituksessa toimin nimenomaan korkeakoulujen edustajana ja niiden äänenä sekä Pohjois-Suomen edustajana. Toimin myös Lapin Opinto-ohjaus ry:n hallituksessa.

Olen mukana myös OAJ:n Lapin alueyhdistyksen hallituksessa sekä OAJ:n Lapin ammattikorkeakoulun paikallisyhdistyksen hallituksessa. Vapaa aikana luen paljon, lähinnä dekkareita ja teen erilaisia käsitöitä. Kesän ja syksyn vietän kämpällämme tunturissa Enontekiöllä Pöyrisjärvessä kalastaen ja marjastaen.

Onnistunutta oppilaanohjausta neurokirjon oppilaille

Niin kuin tiedetään, jokainen nuori tarvitsee tukea ja ohjausta suuntautuessaan elämänsä suuria valintoja ja nivelvaiheita kohden. Neurokirjon oppilas (autismikirjo, ADHD/ADD, tourette, kehityksellinen kielihäiriö) voi tarvita tässäkin kohtaa keskimääräistä enemmän aikaa ja yksilöllisyyden huomioivaa kohtaamista. Näin ollen ohjausresurssin tulisikin olla erityisen oppilaan ohjaamiseen suurempi kuin niin sanotun tavisoppilaan. Ajan kanssa rauhallisesti edetään varmasti kohti hyviä ratkaisuja, kun päästään ensin luottamukselliseen ja arvostavaan kohtaamiseen, kuuntelemiseen ja kommunikaatioon neurokirjon sateenvarjon alle.

Tähän seuraavaksi kootut asiat ovat pääasiallisesti sisällöltään ja menettelytavoiltaan sellaisia, joista voivat hyötyä ihan kaikki, eivät vain neurokirjon nuoret.

Ajan kanssa rauhallisesti edetään varmasti kohti hyviä ratkaisuja.

Ohjauskeskusteluihin valmistautuessa olisi hyvä, että nuorelle annetaan etukäteen selkeä lista asioista, jotka käydään läpi tapaamisessa. Tärkeää on luoda tapaamisessa luottamuksellinen ja miellyttävä ilmapiiri – nuorelle tulee saada kokemus siitä, että hänen äänensä tulee

kuulluksi ja hänen mielipidettään hänen omia asioitaan koskien arvostetaan.

Oppilastuntemus auttaa muutoinkin pohtimaan etukäteen, millaisin kaikin tavoin oppilasta voi tukea, jotta hän ei esimerkiksi kokisi kohtuutonta kuormitusta tilanteeseen tullessa tai siellä ollessa. Ota huomioon oppilaan aistiherkkyydet: jollet tiedä, kysy. Oppilaat osaavat useimmiten sanoittaa omaa tuen tarvettaan hyvin.

Ohjaustilannetta voi helpottaa myös istumalla vaikkapa rinnakkain, ei vastapäätä; tämä tukee ajatusta siitä, että olemme tässä kohdassa yhdessä, rinta

rinnan menossa tulevaisuutta kohden eikä nuori koe olevansa kuulusteltavana/tentittävänä, tai aikuisen painostamana suuntaan tai toiseen. Rinnakkain työskennellessä voit myös luontevasti työstää oppilaan kanssa käsiteltäviä aiheita paperilla tai tietokoneen tai tabletin ruudulla.

Monella neurokirjon oppilaalla saattaa olla esimerkiksi erityismielenkiinnon kohteita ja vahvuusalueita.

Vahvuuksien löytäminen ja näkeminen on perustana sille, että nuori osaa valita sopivan reitin mihin astua. Monella neurokirjon oppilaalla saattaa olla esimerkiksi erityismielenkiinnon kohteita ja vahvuusalueita tai vahvaa harrastuneisuutta, minkä pohjalta voidaan alkaa miettimään, mihin suuntautua opiskelujen ja ammatinkin suhteen. Usein nämä taidot voivat olla piilossa ”vakan alla”, jos nuori itse ei ole niitä kyennyt tuomaan julki, mutta oikein kannustaen ja rohkaisten näiden jalostuminen timanttiseksi osaamiseksi on tavoitettavissa. Keinoja siihen on monenlaisia, vaikkei nuori vaikkapa kykenisi ilmaisemaan itseään puheella. Mielipiteen voi tuoda esiin monin tavoin, kuvin, sanoin, elein, kirjoittaen tai kommunikaatiolaitteella, ja sille pitää antaa aikansa ja arvonsa.

Nuori voi tarvita ohjausta myös minäkuvan hahmottamiseen. Usein koulu-

polku on neurokirjon nuorilla voinut olla ohdakkeinen ja myönteistä minäkuvaa lannistava. Vahvuuksia tunnistamalla ja nimeämällä rakennetaan myönteistä minäkuvaa ja parempaa itsetuntoa. Uskotaan nuoreen ja hänen mahdollisuuksiinsa!

Tärkeää ohjaustilanteissa on, että ohjaaja esittää oikeat kysymykset eikä sorru tietämään paremmin nuoren puolesta. Usein oppilaan epärealistinen uratoive perustuu olettamiseen, ei tietoon. Tällöin ohjaajan tärkein työ on ohjata oppilas löytämään tietoa, jonka avulla hän voi päätöksensä tehdä. Nuori pääsee tällöin itse oivaltamaan ---mikä minua kiinnostaa ja vetää puoleensa!

Usein koulupolku on neurokirjon nuorilla voinut olla ohdakkeinen ja myönteistä minäkuvaa lannistava.

Tulee mieleen eräs oppilas muutaman vuoden takaa, joka oli kotoaan saanut vahvaa evästystä siihen suuntaan, että lukio on ainoa oikea paikka hänelle. Oppilaalla oli innostusta ja tiedonjanoa, mutta myös isohkoja haasteita keskittymisessä, tarkkaavaisuudessa ja toiminnanohjauksessa. Lukeminen ei oikein häntä kiinnostanut, se tuntui työläältä. Hänet sai pohtimaan asiaa uusiksi fakta siitä, että lukiossakin opiskellaan ruotsia --- ja monia muita ei-niin-mie-

luisia kieliä ja lukuaineita, ja hän kun oli enempi ns. tekijä-miehiä. Lukio oli asiana ja sanana aluksi hänelle päähänpinttymä, mutta lopulta löysikin omaa mielenkiintoa enemmän lähellä olevan maansiirtokuljetus-alan.

Nuoren on huomionarvoista opetella tunnistamaan myös omat kehittämisalueensa ja haasteen paikkansa. Realismi on paikallaan siinä, kun omaa opiskelu- ja/tai ammattialaa aletaan kartoittaa. Tiedon lisäksi neurokirjon oppilaat hyötyvät aivan erityisesti mahdollisuudesta käydä paikan päällä tutustumassa eri koulutusaloihin. Aiemmin epäröintiä herättänyt paikka voi osoittautuakin kiinnostavaksi tai päinvastoin auttaa nuorta hoksaamaan, ettei paikka olekaan itselle se sopivin.

Yhteistyö sekä nuorten huoltajien että luokanvalvojan ja erityisopettajan, sekä mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on myös suositeltavaa kartoitettaessa nuoren vahvuuksia ja tuen tarpeita.

”Jokaisen pitää tehdä omat virheensä”, tuon sisältöinen elämänohje on kaiverrettu erään suomalaisen muusikon kitaraan – tämä pitää muistaa pitää mielessä myös erityisen nuoren kohdalla! Myös neurokirjon nuorella pitää olla mahdollisuus kokeilla ja erehtyä. Emme voi tietää hänen puolestaan tai päättää hänen puolestaan, vaan annetaan vastuuta nuorelle itselleen. Kyseessä on nuoren

ENSIMMÄINEN oma päätös koskien oman elämänsä suuntaa. Tuetaan nuorta päätöksen teossa ja toki myös silloin, jos haave ei toteudukaan aja opiskelupaikkaa ei järjestykään sieltä, mistä nuori sitä ensi alkuun olisi havitellut.

Ei ole syytä lähteä rajaamaan valintamahdollisuuksia sillä perusteella, että nuori on kirjolla. Tavoitteena sen sijaan olisi löytää nuorelle oma reitti kohti unelmiensa opiskelupaikkaan ja pohtia kuinka tuleva oppilaitos voi tehdä tarvittavia mukautuksia esimerkiksi oppimisympäristöön ja muihin puitteisiin, niin että nuorelle järjestyisi riittävästi oikeanlaista tukea, mihin ikinä hän päätyykin opiskelemaan.

Onkin syytä kartoittaa ajoissa varavaihtoehdot ja antaa nuorelle ja hänen perheelleen tietoa myös mm. ohjaamon palveluista.

Uuden oppivelvollisuuslain myötä lisähaastetta voi koitua siitä, että keväällä ei vielä välttämättä läheskään aina tiedetä, minne nuori lopulta menee jatko-opiskelemaan. Näin ollen sillan rakentaminen perusopetuksesta jatko-opintoihin tärkeine tiedonsiirtovaiheineen jää kesken tai puuttumaan kokonaan. Tästä seuraakin kova huoli siitä, mihin nämä nuoret ajautuvat, jos opiskelupaikkaa ei järjestykään. Siksipä onkin syytä kartoittaa ajoissa varavaihtoehdot ja antaa

nuorelle ja hänen perheelleen tietoa myös mm. ohjaamon palveluista.

Huolta on herättänyt viime aikoina myös se, että rajautuuko neurokirjoon kuuluvalta oppilaalta pois hakuvaihtoehtoja SORA-lainsäädäntöä sovellettaessa. Tiedossa on tapauksia, joissa autismikirjon henkilön ei ole katsottu voivan opiskella esimerkiksi terveydenhuoltoalaa, vaikka hänellä olisi voinut olla alalle hyvinkin sopivia ominaisuuksia.

Riikka Kiilo, vertais- ja kokemustoiminnan päällikkö ja Virpi Väisänen, asiantuntija, Autismiliitto

Maistuva Päivä on 7.–8.-luokkalaisille suunnattu teemaviikko, jonka aikana kouluryhmillä on mahdollisuus vierailla ruokia ja juomia valmistavissa yrityksissä tutustumassa elintarvikealaan ja alan monipuolisiin työmahdollisuuksiin.

Osoitteesta www.etl.fi/maistuva-paiva

• löydät tietoa yritysvierailukohteista

• hakulomakkeen yritysvierailulle

Hae vierailulle

28.3. mennessä!

Perusopetustoimikunta

Opopäivät 2024 Rovaniemellä ovat takanapäin, kevään yhteishaku on loppumetreillä ja meille on valittu uusi tasavallan presidenttikin. Uusia tuulia ja arjen aherrusta siis ilmassa.

Mahdollisia muutoksia arkeen tuo tullessaan myös tekeillä oleva erityisen tuen uudistaminen yhteneväksi alkuopetuksesta toiselle asteelle.

“Eihän kukhaan tätä kaikkea osaa?” teemalla pohdimme opopäivillä perusopetustoimikunnassa ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvauksia resurssien näkökulmasta. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa se, että usein osaamista, taitoa ja tahtoa olisi toteuttaa laadukasta ja monipuolista ohjausta ja opetusta, mutta käytettävissä olevat resurssit eivät sitä aina mahdollista. Jos ohjattavia on liikaa,  saa opo olla luova ja kekseliäs tarjotakseen kaikille tasapuolisen mahdollisuuden tarvitsemaansa ohjaukseen. Ja katsoessamme ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvauksia voimmekin todeta kuinka monialaosaajia me opot oikeasti olemmekaan. Nopealla kyselykierroksella tapaamisessa kävi ilmi, että ohjattavien määrät ja työtehtävät vaihtelevat suuresti eri oppilaanohjaajilla. Siksi kullakin meistä on täysin omanlaisensa resurssit vastata ohjauksen tarpeeseen ja osaamiskuvauksien kohtiin.

Myös vuonna 2024 perusopetustoimikunta jatkaa vaikuttaamistaan lausunnoilla ja kannanotoilla ajankohtaisiin koulutuspoliittisiin asioihin ja päätöksentekoon.

Tavoitteenamme on vahvistaa opintoohjauksen asemaa peruskouluissa ja taata kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet opinto-ohjaukseen. Perusopetustoimikunta seuraa edelleen oppivelvollisuuden laajentamisen toteutumista ja sitä koskevaa keskustelua sekä ottaa tarvittaessa kantaa perusopetuksen opinto-ohjauksen näkökulmasta. Toimikunta seuraa erityisesti tehos-

tetun opinto-ohjauksen resursoinnin riittävyyttä uuden oppivelvollisuuslain tultua voimaan.

Perusopetustoimikunnan tavoitteena on myös osaltaan korostaa ja viestiä OAJ:n tuomia kannanottoja ohjauksesta. Olemme samaa mieltä, että opettajamitoitusta on vahvistettava opetuksen ja oppimisen tuen laadun parantamiseksi ja siten riittävä opinto-ohjaus on turvattava perusopetuksessa, kuten myös toisella asteella, mitoituksella 1:150. Tavoitteena on myös, että oppimisen polkuja sujuvoitetaan panostamalla ohjauspalveluihin ja että opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja henkilökohtaisen ammatillisen polun löytämiseksi opinto-ohjausta on henkilökohtaistettava ja samalla lisäohjausta on kohdennettava sitä tarvitseville.

Vuosikokoksessa Rovaniemellä valittiin Sopolle uusi hallitus. Sen perusteella myös toimikuntien kokoonpanot hieman muuttuivat. Hallituksessa jatkaa Kati Ainassaari, joka toimii nyt perusopetustoimikunnassa puheenjohtajana ja hallituksen varsinaisena jäsenenä aloittaa Emmi Hannuksela. Hallituksen varajäseninä ja toimikunnassa mukana jatkavat Antti Nyman ja Tuukka Roukala sekä uutena aloittaa Mirva Alakarhu. Sopon nettisivuilta löytyvät meidän yhteystiedot; Ollaan yhteyksissä.

Aurinkoista kevättä toivottaen, Perusopetustoimikunnan Kati, Emmi, Antti, Mirva & Tuukka

SOPO ry:n hallitus on ottanut kantaa hallituksen suunnittelemiin muutoksiin ensikertalaisuuskiintiön kiristymisestä (korkeakoulujen rahoitusmalli) valtakunnan mediassa. Koulutuspoliittinen vaikuttamistyö on siis polkaistu vauhdilla käyntiin.

Jos palataan hetkeksi ajassa taaksepäin ja mietitään viime vuotta, niin lukiotoimikunta osallistui erityisen aktiivisesti yliopistojen todistusvalinnan pisteytysluonnoksen valmisteluun. Lopputulos oli toki monen asian kompromissi, mutta melko onnistunut sellainen. Myös Suomen lukiolaistenliiton, Ylioppilastutkintolautakunnan ja OAJ:n kanssa käytiin tiivistä vuoropuhelua ajankohtaisista asioista.

Ensi vuodeksi lukiotoimikunta on päättänyt nostaa painopisteikseen hallitusohjelmasta nousevat lukiodiplomeiden käytön kehittämisen osaksi ylioppilaskokeita ja oppimisen tuen kehittämisen lukioissa sekä seurata yliopistojen pääsykokeiden uudistusprosessia. Näiden painopisteiden osalta on tavoitteena osallistua aktiivisesti keskusteluun ja ottaa kantaa.

Opopäivät Rovaniemellä lähestyvät ja kohta on aika kerääntyä yhteen kollegoiden kanssa oppimaan uutta, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja nauttimaan hyvästä seurasta. Lukiotoimikunta pitää totutusti oman seminaariosuutensa ajankohtaisten asioiden äärellä, tervetuloa mukaan. Nähdään Rovaniemellä!

Heini Kelosaari, lukiotoimikunnan pj.

Vuosi on vasta alkanut, mutta SOPO ry ja lukiotoimikunta ovat ehtineet olla monessa mukana. On otettu kantaa ammattikorkeakoulujen UAS hakuun, jossa kielitaitovaatimukset olivat muuttuneet sekä abiturienteille että IB-hakijoille epäsuotuisiksi. Ammattikorkeakoulujen valintakonsortio reagoi tilanteeseen kiitettävän nopeasti ja valintaperusteet on jo korjattu. Lisäksi

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Vuoden 2024 toimikunnan puheenjohtajana jatkaa Eero Lounela Keudasta, myös Hans Kankkonen Vamiasta jatkaa toimikunnassa. Uusiksi jäseniksi toimikuntaan saimme sivuun siirtyvien tilalle Tuula Karttusen Saskysta, Armi Nurmen TAI:sta, joka valittiin myös

Lukiotoimikunta

hallitukseen, Hannu Seppäsen Keudasta sekä Henna Yli-Huikun REDU:sta. Lämmin kiitos Mialle, Leenalle ja Piialle hyvästä yhteistyöstä toimikunnassa viime vuonna.

Ammatillisen koulutuksen toimikunta työskentelee opinto-ohjauksen ydintehtävien vahvistamiseksi ja samalla henkilökohtaisen ohjauksen mahdollistamiseksi kaikille opiskelijoille. Tavoitteena on opinto-ohjauksen resurssien lisääminen ja aseman parantaminen ammatillisessa koulutuksessa.

Yhtenäinen opinto-ohjaajien työnkuva, opinto-ohjauksen kentällä tapahtuviin muutoksiin vastaaminen, opinto-ohjauksen riittävän resursoinnin turvaaminen ja kollegoiden tukeminen arkityössä ovat tärkeitä toimikunnan tavoitteita. Yhteinen opinto-ohjaajien työnkuvan kirkastaminen, opinto-ohjaajan työn vaativuus verrattuna opettajiin ja vuosikellon hyödyntäminen ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien arjessa jatkuu. Oppivelvollisuuden laajentumisen rahoitusmuutokset tuovat lisää henkilökohtaista ohjaamistarvetta.

Toimikunta seuraa opinto-ohjausta koskevien lakimuutosten edistymistä, esimerkkinä opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien 1 osaamispisteen arviointi. Kurssin arvioinnin muuttaminen hyväksytty/hylätty -arvioinniksi on toimikunnan tavoitteena. Näin toisen asteen opiskelijoita kohdeltaisiin tasavertaisesti opinto-ohjauksen arvioinnissa. TUVA-koulutusta ja TUVA:ssa olennaisesti ammatillisesta koulutuksesta poikkeavaa opinto-ohjauksen tarvetta seurataan opinto-ohjauksen näkökulmasta sekä vaikutetaan TUVA:n riittävään opintoohjauksen resursointiin.

Edunvalvonnan näkökulmasta tavoitteena on saada kaikki ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat tasavertaiseen asemaan verrattuna opettajiin koskien vuosityöajan vapaajaksoja. Lisäksi keskiössä on mielekäs vuosityöajan määrittely kaikille. Toimikunta tekee töitä palkkauksen kehittämiseen niin, että se vastaisi paremmin työn vaativuutta ja sen edellyttämää lisäkoulutusvaatimusta opettajan työhön verrattuna. Myös eri palkkaliitteissä olevien opinto-ohjaajien palkkauksen eriarvoisuuteen toimikunta ottaa kantaa.

Toimikunta tuo opinto-ohjaajien asiantuntijuutta näkyville eri foorumeilla, nostaa esille opinto-ohjauksen merkitystä ammatillisessa koulutuksessa ja opiskelijapalveluiden suunnittelussa sekä toteutuksessa. Toimikunta seuraa jatkuvan oppimisen uudistusta ja erityisesti elinikäisen oppimisen ohjauspalvelujen suunnittelua ja toteutusta.

Ammatillisen koulutuksen vuoden 2024 toimikunta kokoontuu maaliskuussa tekemään töitä toimintasuunnitelmasta edellä poimittujen asioiden hyväksi. Vuoden alusta alkaen toimikunta on tehnyt töitä Opetusministeriön vierailun suunnittelun ja hallitusyhteistyön edistämiseksi. Lisäksi Tuula ja Hannu ovat lähteneet mukaan Hyrian vetämään kehittämishankkeeseen viemään SOPO:n osaamista hankkeen ytimeen. Olimme myös alkuvuodesta Paula Lindqvistin kanssa AMKE:n ammatillisesta opoille suunnittelussa mukana.

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien professio on toimeenpaneva voima tekemisessämme.

Eero Lounela

Korkeakoulutoimikunta

Olipa mukava tavata teitä sankoin joukoin Rovaniemellä valtakunnallisilla opopäivillä helmikuun pakkasissa joulupukin omassa kotikaupungissa. Saimme kuulla mielenkiintoisia puheenvuoroja ja pääsimme osallistumaan erilaisiin työpajoihin ja näytteilleasettajiin. Esko Valtaojan puheenvuoro toi monelle kuulijalle toivon valoa, jota varmasti kaikki tarvitsemme työssämme ohjauksen parissa.

Korkeakoulutoimikunnan järjestämässä tilaisuudessa Hotelli Santa Clausissa torstaina järjestettiin työpaja, jossa tarjottiin maistiaisia ratkaisukeskeisestä psyykkisestä valmennuksesta opintojen ohjauksen näkökulmasta. Työpajan vetäjät, ratkaisukeskeisiksi psyykkisiksi

valmentajiksi kouluttautuneet opintoohjaajat Katri Sillanpää ja Pia Oförsagd, ovat huomanneet omassa työssään, että valmennuksen työkalut sopivat hyvin korkeakouluopiskelijoiden ohjaukseen. He valitsivat työpajan keskeisiksi sisällöiksi ohjauksen ydinasioita; opiskelijan arvostavaan kohtaamiseen sekä läsnäoloon ja aitoon kuuntelemisen, kysymiseen ja kunnioittamiseen liittyviä näkökulmia.

Lämmin kiitos kaikille työpajaan osallistuneille!

Korkeakoulutoimikunnan puolesta

Tuija Syväjärvi

Nuoruuden ongelmointiin ei ole tarvetta

Nuoruuden

aikaiset kehitystehtävät ovat yksilöllisiä. Niitä ei voida nopeuttaa eikä standardoida. Yhteiskunnan näennäinen tehokkuusajattelu lähtee siitä, että jokainen nuori suoriutuu nuoruudestaan ja esimerkiksi koulunkäynnistään samassa tavoiteajassa.

”Nykytiedon perusteella tämä ei ole mahdollista. Sen sijaan tasapäistämisellä osoitetaan osalle nuorista, että he eivät ole riittäviä pysyäkseen mukana”, kertoo Eeva Sinisalo-Juha.

Nuoruus on, seikkailu suunnaton

Tulevaa tohtoria kannattaa kuunnella, sillä kymmenen vuoden jatko-opiskeluprosessi on päätöksessään ja nuorisotyöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri Eeva Sinisalo-Juhan väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa maaliskuun puolessavälin. ”Olen väitöstyössäni perehtynyt siihen, miten nuoruuden aikaisia kehitystehtäviä ymmärtämällä nuoria voidaan paremmin tukea kohti oman näköistä aikuisuutta. Tutkimus kiinnittyy nuorisotyöhön, jossa nuorisotyöntekijöiden kohtaamisosaaminen luo erityisen kontekstin kasvatustyölle”, selvittää Sinisalo-Juha.

Paikanpäälle tervetuloa ja seuraamaan striimausta

Eeva Sinisalo-Juhan nuorisotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Nuorisotyöntekijä ihmisoikeuskasvattajana tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 15.3.2024 klo 12 alkaen.

Eeva Sinisalo-Juhan väitöksen Nuorisotyöntekijä ihmisoikeuskasvattajana vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Ilona-Evelyn Rannala, Tallinnan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Päivi Honkatukia Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. SinisaloJuha työskentelee Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogikoulutuksen lehtorina ja vastapainona työlleen luonnossa liikkuminen ja hiihtäminen on tärkeää.

Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä: https://tuni.zoom. us/j/66338531703

Teksti: Eeva Sinisalo-Juho ja Maarit Honkonen-Seppälä. Kirjoittajat työskentelevät lehtoreina Humakissa.

Kuva: Tomi-Pekka Juha

Tärkeät teinivuodet

Kun teen koneella töitä työhuoneessani, minulla on tapana pitää ovea aina auki. Näin pysyn paremmin mukana koulun arjessa, ja oppilaat sekä työkaverit pystyvät helposti piipahtaa luonani. Pääkoulullani Viljakkalassa työhuoneeni on entinen terveydenhoitajan huone, minkä vuoksi ovessani on monelle tutut liikennevalonappulat ja ovisummeri. Heti huoneeni vieressä on 9. luokkalaisten naulakot, minkä koen ohjauksen kannalta erittäin hyödylliseksi, koska kohtaan ysejä sen vuoksi usein. Jostain syystä joka vuosi, jo alkusyksystä lähtien, 9. luokkalaiset pojat innostuvat kovasti ovisummeristani ja sen rämpyttämisestä. Se oli ensimmäisenä syksynäni luonnollisesti aluksi ärsyttävää, kunnes tajusin, mitä he sillä hakivat: sitä kuuluisaa huomiota tietenkin.

Nykyisillä yseilläni on tapana ensin lyödä ovi kiinni ja sitten soittaa summeria. Tästä on jo kehkeytynyt meille eräänlainen leikki, koska asiaan kuuluu, että minä lähden heti ovelle katsomaan, kuka se oli. Tai paremminkin arvuuttelemaan, koska kukaan ei koskaan myönnä olleensa soittaja mutta ei sillä lopulta mitään väliä ole. Melkein saman tien joku alkaa kysellä jostain muusta asiasta, kertomaan edellisen päivän omista tai kaverin tekemisistä tai näyttämään jotain hauskaa videota. Joskus ehdin ensin ja kyselen mitä kuuluu. Näin sisävälitunti jatkuu jonkin aikaa tai vaihtoehtoisesti alan jossain vaiheessa ajamaan heitä ulkovälitunnille.

Olen huomannut, että juuri näihin kyseisiin teinipoikiin minun on vaikeinta luoda yhteyttä pelkissä ohjauskeskusteluissa tai oppitunneilla. Heidät saavuttaa parhaiten tällaisen yhteisen toiminnan kautta. Olen tyytyväinen, että joka vuosi uudet ysit löytävät tämän tavan ottaa minuun kontaktia, koska noissa harmittoman pieneltä tuntuvissa hetkis-

sä ehtii tapahtua niin kovin paljon. He pystyvät kysymään ja kertomaan erilaisista, tärkeistä ja vähemmän tärkeistä, asioista vitsienkin varjolla, ja siten minä pystyn tarttumaan niihin. Ilman näitä hetkiä tällaiset tärkeät informaation palaset jäisivät minulta saamatta. Välillä on käynyt mielessä, miten asiat olisivat, jos minulla ei olisi aikaa mennä höpöttelemään oppilaille näinä hetkinä. Monien opinto-ohjaajien ohjattavien määrät ovat todella hurjia. Miten työmäärän painaessa hartioita jaksaa ja pystyy irrottautua tällaiseen hetkessä olemiseen? Itselläni on ihan hyvä tilanne, kun ehdin tällä tavalla kohtamaan oppilaitani, vaikka ei se aina tietenkään onnistu itseltäkään.

Melkein saman tien joku alkaa kysellä jostain muusta asiasta, kertomaan edellisen päivän omista tai kaverin tekemisistä tai näyttämään jotain hauskaa videota.

Koulun henkilökunnan kiire yhdistettynä nuorten kasvavaan ahdistuneisuuteen ja aikuisen kaipuuseen on tuottanut peruskouluihin uudenlaisen roolin: koulunuorisotyöntekijän. Tai eihän pesti varsinaisesti uusi ole, mutta viimeisten vuosien aikana sellaisilla nimikkeillä kuin kouluvalmentaja tai kouluyhteisöohjaaja on tullut huima määrä lisää aikuisia koulujen arkeen. Heidän avullaan on haluttu vastata nuorten kaipaamaan aikuisten läsnäoloon, josta masennus ja ahdistuneisuus varmasti kielivät. Tämä on mielestäni hyvä juttu, vaikka toivoisin, että myös opettajille annettaisiin tällaiseen läsnäoloon mahdollisuus. Suuret ryhmäkoot ja lisätyöt vievät kuitenkin aikaa oppilas-/opiskelijatuntemuksen kerryttämiseltä ja läsnäololta heitä varten. Tiedän, että on opettajia, jotka eivät koe nuorten kanssa olemista

niin luontevaksi, vaan he haluavat vain ”opettaa”. Fakta on kuitenkin se, että oppiminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa, olipa kyseessä minkä ikäinen oppija tahansa. Sen vuoksi vuorovaikutustaidot ovat tärkeässä osassa opettajan työtä. Onneksi näillä nuorisotyöntekijätaustaisilla kouluvalmentajilla ja -ohjaajilla on paljon annettavaa niin nuorille kuin meille opettajillekin. Kaikenlaiset aikuiset, jotka ovat kiinnostuneita nuorista ja heidän hyvinvoinnistansa, ovat mielestäni erittäin tervetulleita osaksi koulumaailmaa.

Haluaisitko sinä enemmän työaikaa ohjattaviesi kanssa kohtaamiseen? Välillä hämmästyttää, miten pienelläkin ”vaivalla” voi saada niin paljon aikaan. Ehkä aikuistenkin ahdistuneisuus ja masennus vähenisivät, jos olisi aikaa olla läsnä hetkessä ja läheisten kanssa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Entä mikä on tapasi saada kontakti ohjattaviin? Toimiiko viralliset kanavat ja toimet vai täytyykö välillä vähän heittäytyä teinien tasolle ja löytää epävirallisiakin väyliä? Itselleni on omasta ohjauksen koulutuksesta jäänyt mieleen lausahdus: ”Löydä hänet sieltä, missä hän on”. Ei siis muuta kuin etsimään.

Emmi Hannuksela

Sopon jäsenmaksut 2024

Nyt voit maksaa vuoden 2024 jäsenmaksusi! Suomen opinto-ohjaajien jäsenrekisteri ja jäsenmaksujärjestelmä toimii verkossa, www.sopo.fi → jäsenyys → jäsenmaksun maksaminen. Rekisteri on yhteydessä jäsenmaksujärjestelmään ja suoritus kirjautuu välittömästi jäsentietoihisi. Jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan Rovaniemen vuosikokouksessa perjantaina 9.2.2024.

Jäsenmaksut vuodelle ovat seuraavat:

Varsinainen jäsen 50 €

Opiskelijajäsen 27 €

Seniorijäsen 100 € (ainaisjäsenyys)

Ole hyvä ja tarkista, että jäsentietosi ovat oikein osoitteessa www.sopo.fi → jäsenyys → jäsentietojen tarkistus ja korjaus.

Maksaessasi jäsenmaksusi ole hyvä ja tarkista, että jäsentietosi ovat oikein osoitteessa www.sopo.fi kohdassa jäsentiedot.

Maksaessasi tarvitset jäsennumerosi ja pankkitunnukset. Jäsennumerosi löydät tämän lehden osoitekentästä.

SÄILYTÄ JÄSENYYTESI MAKSAMALLA JÄSENMAKSUSI 31.3.2024 mennessä!

Hallitus